Tuotamme asiakkaan tarpeeseen sopivat massojenhallinnan työkalut sekä massatalouslaskelmat. Toteutamme laadukkaita ja edustavia ympäristötutkimuksia, joihin perustuvalla riskienhallinnalla varmistetaan turvallinen ja terveellinen ympäristö myös tuleville sukupolville.. Älykkäitä kaupunkeja, sujuvaa liikkumista ja elämisen tiloja, joissa arki tahdittuu kestävälle pohjalle ja vastuullisille valinnoille. Sitä me Sitowisellä teemme. THE SMART CITY COMPANY WWW.SITOWISE.COM KIERTOTALOUDEN JA YMPÄRISTÖTUTKIMUSTEN ASIANTUNTIJA Ratkaisemme rakentamiseen, purkamiseen ja teollisuuden sivuvirtoihin liittyviä kiertotaloushaasteita
Lisäksi elintarvikealan toimijoiden on ensi vuoden alusta alkaen pidettävä kirjaa toiminnassaan syntyvän elintarvikejätteen määrästä ja käsittelystä. 044 752 0320 Santeri Selin, puh. hajuja eläinongelmia tai heikennetään polttolaitoksen tehoa märällä jakeella. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Lehden teemana on kemikaalit. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Prenax Oy ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Jätelainsäädäntö on uudistunut ja muutoksia on edelleen luvassa. Mutta jos ei lajittele, silloin pitää aivan itse huolen siitä, että hyödynnettäväksi kelpaavan jätteen mahdollisuudet hukataan kaatopaikalla tai polttolaitoksessa. Erilliskerättyä jätettä ei enää edes saa viedä kaatopaikalle tai poltettavaksi. Lisäksi tähän kirjanpitoon on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä myös arvio jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen kokonaismäärästä. Ja mitä vähemmän ruokahävikkiä meiltä tulee, sitä helpompaa lajittelu on. Ja jos on kyse biojätteestä, aiheutetaan samalla kaatopaikalle mm. Tämän pitäisi viimein lopettaa puheet siitä, että kaikki päätyy aina samaan laariin ja lajittelu on turhaa. Kaarina Kärnä Jätelainsäädäntö tukee nyt myös ruokahävikin vähentämistä. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2021 ilmestyy 20.12. Ympäristöministeriön AnnaMaija Pajukallio avaa artikkelissaan jätelainsäädännön tilannetta ja toteaa, että erityisesti biojätteen kierrätystä on lisättävä merkittävästi. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 58 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Uudistuneenkin jätelainsäädännön myötä paljon on omissa käsissämme. vsk. Kun valmisteilla oleva jäteasetus tulee voimaan, on biojätteen erilliskeräys järjestettävä kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 2022, ja lisäksi biojätteen erilliskeräys laajenee yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään heinäkuussa 2024. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh
vsk. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 6 Kiertotalouden läpimurto edellyttää arvomaailman muutosta Taina Nikula ...................................................................................12 Toivorikkautta tekstiileistä Ali Harlin .........................................................................................18 Kiertotalouden mahdollisuudet kaivosteollisuudessa Matti Vedenkannas ......................................................................22 Vastuullista liiketoimintaa tuhkasta Henna-Riikka Haikonen, Riina Tuominen, Tommi Tenhola, Samuli Joensuu ja Heikki Lounento ..........................................26 Puhtaista ylijäämämaista voi syntyä odottamattomia kustannuksia ilman ajantasaista valvontaa Riikka Salo ja Liisa Routaharju ...................................................30 Jätehuollon hiilijalanjäljen pienentäminen vaihtolavojen online-seurannan avulla Heini Koutonen ja Satu-Maria Jauhiainen ..............................36 Menestyvä kiertotalouspuisto vaatii tiivistä yhteistyötä, tehokasta viestintää ja taloudellista kannattavuutta Maiju Lahtinen ja Katri Luoma-aho .........................................40 Kiertotalouden mittaaminen Henna Tihinen ja Minna Pirilä ...................................................44 Kestävä kehitys ja vähähiilisyys – rakentamisen kiertotalouskoulutus vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin Meri Hietala ja Ulla-Mari Pasala ................................................46 Biodiversiteettistrategia ja PIMA-kunnostaminen Outi Pyy ja Matti Silvola ..............................................................50 Kuinka parannetaan riskinarvioinnilla vaarattomaksi todetun, haitta-aineita sisältävän maa-alueen imagoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk 7 • 2021 Jätelainsäädäntö tukee nyt myös ruokahävikin vähentämistä Kaarina Kärnä .................................................................................. Aura Nousiainen ...........................................................................56 Lumitutkimus – näytteenoton haasteet ja opit Jessika Stolze ja Teppo Moisio ....................................................60 Kirjaesittely: Elisa Aaltola ja Birgitta Wahlberg (toim.) Me & muut eläimet ...................................................................67 Poimintoja ...................................................................................70. 4 Jätelainsäädäntö muutoksessa Anna-Maija Pajukallio ................................................................... 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 52
Muutokset eivät pääty tähän. Laissa annetaan kunnille, jätteen haltijoille sekä pakkausten tuottajille aiempaa selvästi tiukempia velvoitteita jätteiden erilliskeräykseen. Jätelakityöryhmä jätti mietintönsä syyskuussa 2019, mutta hallituksen esitys hyväksyttiin vasta maaliskuussa 2021. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma tuo mukanaan uusia avauksia myös tuleville vuosille.. järjestettävä ja kilpailutettava kotitalouksien erilliskerättävien Anna-Maija Pajukallio, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Jätelainsäädäntö muutoksessa Nykyaikaisen jätehuollon perustan loi vuonna 1994 voimaan tullut jätelaki – sekä Suomen liittyminen EU:hun. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. vsk. Muuttunut jätelaki vauhdittaa merkittävästi kiertotaloutta. Kuntien on mm. Erilliskerättyä jätettä ei enää saa viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi. Tämän lisäksi tarkoituksena on saada vielä tänä vuonna lausunnoille kaksi erillistä jätelain muutosluonnosta. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten. Vuoden 2011 kokonaisuudistuksen jälkeen jätelakia on muutettu yli 20 kertaa. 6 J ätelain viimeisin muutos (714 /2021) tuli voimaan heinäkuussa pitkän valmisteluvaiheen jälkeen. Tätä koskeva jätelain muutos hyväksyttiin heinäkuussa ja toimeenpanoa täsmentäviä asetusmuutoksia viimeistellään parhaillaan. Jätelainsäädäntö on sen jälkeen muuttunut, yksityiskohtaistunut ja sääntelyn piiri on laajentunut. Nyt loppusuoralla on EU:n ison jätesäädöspaketin toimeenpano. jätepaketin säädökset sekä sen lisäksi myös SUP-direktiivin, eli tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevan direktiivin (EU) 2019/904 vaatimukset tuotekielloista ja merkinnöistä. Lailla pantiin täytäntöön EU:ssa hyväksytyn ns
7 jätteiden keräys, tuottajien on korvattava kunnille tästä aiheutuvia kustannuksia ja pakkausten tuottajayhteisöjen tulee yhdistyä ”supertuottajayhteisöksi”. Jätedirektiivi asettaa Suomelle ja muille jäsenmaille kunnianhimoiset kierrätystavoitteet: vuonna 2025 Suomessa tulee kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia. Erityisesti biojätteen kierrätystä on lisättävä merkittävästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaisi viimeistään vuoden 2023 alusta. vsk. Konkreettisista eri toimijoihin kohdistettavista erilliskeräysvelvoitteista säädetään valtioneuvoston asetuksilla (jäteasetus ja pakkausasetus). Pakkausjätteiden kierrätystavoitteet kiristyvät asteittain nykyisestä 55 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kuntien järjestämien kuljetusten kilpailuttamisen kehittämiseksi ympäristöministeriö perustaa toimeenpanohankkeen yhteistyössä kuntien ja yritysten kanssa. Vaarallisten ja eräiden muiden jätteiden kulun seurannassa siirrytään sähköisten siirtoasiakirjojen käyttöön. Asetusluonnoksia viimeistellään parhaillaan ja ne annettaneen marraskuussa. Jätealan tietojärjestelmiä uudistetaan par. Lisäksi biojätteen erilliskeräys laajenisi yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään heinäkuussa 2024. Tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyistä huomattavasti tehokkaampaa lajittelua, sillä kierrätysaste on ollut viime vuosina 41–43 prosenttia (painosta). Kullekin pakkausmateriaalille on omat tavoitteensa. Muuttunut jätelaki tehostaa myös jätevirtojen seurantaa ja edistää jätealan digitalisaatiota. Tarkoituksena on esimerkiksi, että biojätteen erilliskeräys käynnistyisi kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 2022 ja pienmetallijätteen ja pakkausjätteen erilliskeräys viimeistään heinäkuussa 2023. Toiminnanharjoittajien kirjanpitoja tiedonantovelvollisuuksiin tulee tiukennuksia
Markkinoille ennen ko. Tietopalveluilla parannettaisiin tiedonsaantia jätehuoltorekisteriin hyväksytyistä jätteen kuljettajista ja välittäjistä, tuottajavastuun hoitamisesta sekä vähennettäisiin tuottajavastuun osalta vapaamatkustamista. vähentää muoviroskaa ympäristössä ja erityisesti merenrannoilla. Mm. vsk. Haasteita on aiheuttanut myös komission myöhässä ollut täytäntöönpanotyö. Turvallisuusja kemikaalivirasto valvoo tuotekieltojen ja merkintävaatimusten noudattamista. Lokakuussa lausunnolle lähtevässä seuraavassa jätelain muutosluonnoksessa ehdotetaan muutoksia jätteen ammattimaisen kuljetustai välitystoiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin. Toimeenpano edellyttää muun muassa merkittäviä muutoksia jätelain tuottajavastuusääntelyyn. 8 haillaan vastaamaan jäteja kiertotalousalan moninaisiin tietotarpeisiin. Valmisteilla on myös kaksi muuta jätelain muutosta. Loppuvuonna lausunnoille on lähdössä SUP-direktiivin täytäntöön panemiseksi tarvittava jätelain muutosluonnos – pois lukien eräitä tuotteita koskevat tuotekiellot ja merkintävaatimukset, joista siis säädettiin jo voimaan tulleessa jätelain muutoksessa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa eräistä muovituotteista (771/2021). Jätelain mukaisen erilliskeräystä edellyttävän tuottajavastuun piiriin sisällytetään muovia sisältävät kalastusvälineet. Direktiiviin kuuluvat moninaiset tuotteet ja niitä koskevat velvoitteet on esitetty taulukossa 1. Direktiivi edellyttää toimia tuotteen koko elinkaaren parantamiseksi ja on melkoisen monimutkainen. Toimeenpanoa ei helpota, että osa tuotteista kuuluu useamman vaatimuksen piiriin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Velvollisuus kohdistettaisiin myös ulkomaalaisiin jätteen kuljettajiin ja välittäjiin, joiden toiminta ulottuu Suomeen. Myös tuottajarekisterin tiedoista perustettaisiin tietopalvelu, josta voisi tarkistaa tuottajarekisteriin merkityt tuottajat ja tuottajayhteisöt sekä niiden jäsenet. soveltamisalaan keskeisesti liittyvät muovituotteiden määrittelyä koskevat ohjeet saatiin vasta viime keväänä ja määritelmiin liittyy edelleen useita avoimia kysymyksiä. Lisäksi perustettaisiin uusi rekisteri jätteiden siirtoasiakirjatiedoista. Jätehuoltorekisteriä koskevassa tietopalvelussa julkaistaisiin jätteen kuljettajat ja välittäjät, joilla on oikeus harjoittaa ammattimaista jätteen kuljettamista tai välittämistä Suomessa. SUP-direktiivin tavoitteena on mm. asetuksen voimaantuloa saatettuja kiellettyjä ja merkitsemättömiä tuotteita voidaan edelleen laillisesti myydä. Lisäksi osalle direktiivin so. Suomeen perustettaisiin kaksi uutta julkista tietopalvelua
Neuvottelut ovat tämän osalta vielä kesken. Vuoden 2019 alussa voimaan tuli jätelain muutos (445/2018), jossa säädettiin hankintalaista poiketen kunnan jätehuollon alalla toimiviin kunnan sidosyksiköihin sovellettavasta ns. 9 veltamisalaan kuuluvia tuotteia säädetään kustannusvastuu tietyistä kuntien yleiseen käyttöön tarkoitetuilla alueilla toteuttamista jätehuoltotoimista ja roskaantumisen siivoamisesta. Direktiivin edellyttämistä yhden annoksen syömävalmiin ruuan elintarvikepakkausten ja juomamukien eli ns. ulosmyyntirajasta: markkinaehtoinen toiminta rajattiin kymmeneen. take away -pakkausten kulutuksen vähentämistoimista voidaan laatia joko vapaaehtoinen kunnianhimoinen green deal -sopimus tai ne voidaan sisällyttää lakiin. Kustannusvastuun toteuttamiseksi määriteltäisiin laissa ja sen nojalla tuoteryhmäkohtaiset korvaukset, jotka tuottajat vuosittaisin maksaisivat kunnille. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. vsk
komission esitys akkuasetukseksi. Aloitteiden myötä painopiste laajenee jätehuollosta ja tuottajavastuusta tuotesuunnitteluun eli koko tuotteiden elinkaareen. Joutomaa-alueelle Kangasalan Pakkalantielle istutettiin uutta metsää ilmakehän hiilidioksidin sitomiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kesäkuussa 2021 joutomaa-alueen Ympäristö ja Terveysmetsään istutettiin 100 puuta. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi Hiilikompensaatiossa puhutaan lisäyksellisestä metsityksestä. Se tarkoittaa sitä, että alueelle ei syntyisi metsää ilman panostusta. Yrityksessä käytettävä sähkö on tuulivoimaa. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma tuo mukanaan uusia lainsäädäntöaloitteita ja jätelaki avataan varmasti taas moneen kertaan. Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY:n kautta. Kun joutomaa muutetaan metsäksi, voidaan varmistua siitä, että luodaan aidosti uutta hiilinielua.. Luvassa on tänä vuonna myös jätteensiirtoasetuksen muutosehdotus, tuotepolitiikkaa koskeva aloite ja tekstiilistrategia. 10 prosenttiin vuoden 2029 loppuun saakka ja viiteen prosenttiin vuoden 2030 alusta alkaen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Kesällä voimaan tullut jätelain muutos vaikuttaa jätehuollon toimintakenttään, minkä vuoksi ympäristöministeriö on käynnistänyt ennen lakimuutoksen valmistelua selvityksen kuntien jätehuoltoyhtiöiden sidosyksikkörajasta ja sen vaikutuksesta kilpailuneutraliteettiin. vsk. Tämä tarkoittaisi jätelain muuttamista ulosmyyntirajaa koskevien säännösten osalta. Sanna Marinin hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan ”kunnallisen jätehuollon toimijan ulosmyyntiraja pidetään 10 prosentissa 1.1.2030 alkaen”. Käsittelyssä on parhaillaan mm. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Hankintalain mukainen yleinen ulosmyyntiraja on viisi prosenttia tai 500 000 euroa. Pakkausja pakkausjätedirektiiviä koskeva muutosehdotus annettaneen ensi vuoden alkupuolella
Ammattilehden lukijakunta on yhteisö, jossa halutaan olla mukana.. Motivoitunut henkilöstö lukee ammattilehteä ja on kiinnostunut alaan liittyvistä asioista. 11 Tilaukset verkkosivulta:www.ymparistojaterveys.fi tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti ympäristöalan ammattilehti TILAUSHINNAT 2021 (sis. 10 %). Painettu lehti Vuosikerta 75 € Kestotilaus 70 € Näköislehti 58 € Painettu lehti + näköislehti Vuosikerta 95 € Kestotilaus 90 € Irtonumero 12 € Puhtaamman huomisen ääni Ympäristö ja Terveys-lehti tukee työssä monipuolisella, ajankohtaisella ja luotettavalla sisällöllä ja saatua tietoa on sovellettavissa käytännön työssä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. ALV. Lehti ylläpitää ammatillista osaamista
Kiertotalousohjelman tavoitteet herättivät keskustelua valmisteluvaiheessa ja myös lausuntokierroksella. vsk. Kiertotalouden strategista ohjelmaa oli valmistelemassa noin 200 kiertotalouden asiantuntijaa ja toimijaa, ja ohjelman pohjalta valtioneuvosto teki 8. Kyse on mittavasta systeemisestä muutoksesta, jotta me pystyisimme vähentämään ilmastopäästöjä sekä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteita luonnonvarojen kulutukselle ei ole ennen asetettu, ja osa piti tavoitteen asettelua hankalana ja osa puolestaan tavoitteita liian vaatimattomina. Keväällä hallitus hyväksyi periaatepäätöksen kiertotalouden tavoitteista ja toimista. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Kiertotalouden edistämiseksi luodaan kannusteita, vahvistetaan markkinoita, lisätään osaamista, edistetään digitalisaatiota ja tuetaan kestävän kehityksen Taina Nikula, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Kiertotalouden läpimurto edellyttää arvomaailman muutosta Suomessa on tahtotila ja hype edistää kiertotaloutta. Mutta mitä kiertotalous oikeastaan on ja minkälaisia askelia Suomessa on suunniteltu. Kiertotalousohjelman tavoitteiden mukaan kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei saisi enää vuonna 2035 ylittää vuoden 2015 tasoa. huhtikuuta periaatepäätöksen kiertotalouden edistämisestä. Resurssien tuottavuuden pitäisi samassa ajassa kaksinkertaistua, samoin materiaalien kiertotalousasteen. Tavoite ei kata vientituotteiden valmistuksessa kuluvia luonnonvaroja. Muutosta ei tehdä muutamassa vuodessa ja se vaatii myös isoja muutoksia ajatteluun ja rohkeutta.. Periaatepäätöksessä muun muassa asetetaan tavoitteita luonnonvarojen kulutuksen vähentämiselle yhtenä ensimmäisistä maista maailmassa. Periaatepäätöksessä linjataan 18 keskeistä toimenpidettä, joilla ministeriöt yhteistyössä kuntien ja eri toimialojen kanssa sitoutuvat edistämään kiertotaloutta vuosina 2021–2024. 12 ”K iertotalous on Suomelle elinehto”, on Kiertotalouden strategista ohjelmaa valmistelleen ohjausryhmän puheenjohtaja ja työelämäprofessori Reijo Karhinen todennut useasti viimeisen vuoden aikana
Kiertotalouden nähdään yhdessä teknologisen kehityksen kanssa tarjoavan yksistään Euroopalle mahdollisuuden parantaa resurssien tuottavuutta jopa kolme prosenttia vuodessa ja lisätä bruttokansantuotetta noin 0,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Materiaalien, polttoaineiden ja ruoan tuotanto ja prosessointi aiheuttavat noin puolet globaaleista hiilidioksidipäästöistä ja yli 90 prosenttia luontokadosta. Kiertotalousohjelman toimenpiteet tuleville vuosille.. Kuva 1. Arviot kiertotaloutta tukevien globaalien markkinoiden arvosta liikkuvat sadoissa miljardeissa euroissa. Kiertotalous edistää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista Nykymenolla ei voi jatkaa. Lisäksi Kestävän kasvun ohjelmassa on suunniteltu suunnattavan teollisuuden kiertotalousratkaisuihin ja demonstraatiolaitoksiin 110 miljoonaa euroa. vsk. 13 mukaista ulkopolitiikkaa. Luonnonvarojen (fossiiliset polttoaineet, biomassa, metallit, mineraalit) käytön ennustetaan globaalisti yli kaksinkertaistuvan noin 90 miljardista tonnista 190 miljardiin tonniin vuoteen 2060 mennessä. Kiertotalouden toimenpiteillä neljän keskeisimmän materiaalin (teräs, muovi, alumiini, sementti) arvoketjuissa voitaisiin vähentää Euroopan teollisuuden hiilidioksidipäästöjä jopa noin puolella vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaisi materiaalien hallintaan liittyvien hiilidioksidipäästöjen massiivista kasvua ja toisaalta esimerkiksi korkeaan teknologiaan tarvittavien raakaaineiden niukkenemista
Rakennusja purkumateriaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään vähentäisi luonnonvarojen kulutusta. vsk. Tämän vuoksi on tärkeää, että kiertotalous, resurssiviisaus ja hiilineutraalius ovat tulevaisuuden kunnassa läpileikkaavasti mukana kunnan strategiassa ja johtamisessa. Kunnat ovat kiertotalouden avainpelaajia Kunnissa tehdään kiertotalouden näkökulmasta ratkaisevat ratkaisut ja investoinnit. Ministeriöiden toive on, että keskeiset sektorit ja yritykset sekä kunnat ja maakunnat lähtisivät mukaan suunnittelemaan vähähiilistä kiertotaloussopimusta ja myös toteuttamaan sitä. Vähähiilinen kiertotaloussopimus on kansainvälisestikin mielenkiintoinen avaus. Tavoitteen asettelussa on tarkoitus myös ottaa huomioon hiilineutraalisuustavoite sekä tavoite hidastaa luontokatoa. Lausunnoilla oleva ehdotus kaavoitusja rakentamislaiksi ohjaisi rakentamista vähähiiliseksi ja toisi kiertotalouden periaatteet osaksi rakentamisen ketjua. Suomessa on muun muassa mielenkiintoisia hukkalämmön ja -energian talteenottoratkaisuja, biokaasuun perustuvia energiaja joukkoliikennekokeiluja sekä muutamissa kaupungeissa maamassakoordinaattoreita. Rakennukset olisi suunniteltava pitkäikäisiksi, monikäyttöisiksi sekä helpommin korjattaviksi. Arvioinnin pohjalta kukin toimija asettaa omat tavoitteet ja toimenpiteet, joihin ne sitoutuvat osana Vähähiilisen kiertotalouden sopimusta ja jotka tukevat Oy Suomi Ab:n tavoitteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Prosessissa määritellään vaikuttavimmat toimenpiteet kehitettäviksi ja toteutettaviksi. Tarkoitus on, että vähähiilinen kiertotaloussopimus auttaa eri toimialoja ja alueita laatimaan ja päivittämään omia suunnitelmiaan sekä tunnistamaan ja vauhdittamaan kaikkein vaikuttavimpia kiertotaloustoimia. Kiertotalousohjelman luonnonvarojen kulutusta koskevien tavoitteiden saavuttamista on tarkoitus kirittää solmimalla sopimus vähähiilisestä kiertotaloudesta, johon kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden toivotaan liittyvän omilla sitoumuksillaan. Teknologiateollisuus Suomessa on arvioinut, että kiertotalouteen on linkittynyt jopa 80 prosenttia teollisuuden päästövähennysmahdollisuuksista ja toisaalta se tarjoaa useiden miljardien vuotuisen liiketoimintapotentiaalin. 14 Suomessa teollisuus voi vähentää kiertotaloustoimenpiteillä hiilidioksidipäästöjään noin 2,6–5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalous ja luontopohjaiset ratkaisut eivät kuitenkaan ole vielä valtavirtaa tai lyöneet läpi investoinneissa tai yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitteena on myös käynnistää vähähiiliseen kiertotaloussopimukseen lähtevien julkisen sektorin toimijoiden kanssa kokeiluja. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan Suomen bruttokansatuote kasvaa 1,7 miljardia euroa ja luo Suomeen 5000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteita tarvitaan näyttämään suuntaa, mutta myös luomaan muutosaskelia yhdessä. Vähähiilinen kiertotaloussopimus Oy Suomi Ab:lle. Rakentamisessa ei ole vielä yksinkertaista käyttää kierrätettyjä materiaaleja, rakennuksia ei suunnitella muunneltaviksi ja nykyisiä rakennuksia puretaan liian helposti uusien tieltä. Vaikuttavampien toimien toteuttamiseksi on tarkoitus koota osaajien verkosto tai osaamiskeskus, joka tarjoaa työkaluja, etsii sopivia rahoituslähteitä sekä auttaa pullonkaulojen ratkomisessa. Olennainen osa sopimusta on vuoden 2022 aikana toteutettava skenaarioprosessi, jossa sopimukseen mukaan lähtevät organisaatiot yhdessä tutkimuslaitosten kanssa suunnittelevat polkuja resurssipihiin ja hiilineutraaliin tulevaisuuteen
EU:n Kiertotalouden toimintasuunnitelmassa komissio on linjannut, että tulevaisuudessa julkisille hankinnoille asetettaisiin pakollisia vähimmäiskriteereitä ja -tavoitteita. Julkinen sektori voi hankkijana vaikuttaa myös markkinoihin, kiertotalousratkaisujen valtavirtaistumiseen ja jopa säästää rahaa. Suunnitelmissa on mm. Siirtyminen tuhlailevasta kertakäyttökulttuurista luonnonvaroja säästävään talouteen tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia toimintamalleja, Kuva 2. alueellisten muutosagenttien, kehittäjäryhmien sekä green deal -sopimusten avulla. käynnistää ensi vuonna KEINO-Akatemia kiertotaloushankintojen vauhdittamiseksi sekä pilotti innovatiivisten kiertotaloushankintojen testaamiseksi. Kiertotalouden onnistumisen avaimet Perinteisin väärinymmärrys on se, että kiertotalous olisi vain sitä samaa vanhaa kierrättämistä. Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. 15 ja kehittäisi materiaalien jälkimarkkinoita. Se on toki sitäkin, mutta myös paljon muuta. Suomessa Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamisverkosto (KEINO) tukee ja auttaa julkisia hankkijoita kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämisessä mm. vsk
Global Resources Outlook. Tämä edellyttää painopisteen siirtämistä tuotteiden ja ratkaisujen suunnitteluun sekä entistä kattavampaa ja avoimempaa tiedon jakamista. Uusi suunta. Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta. ym.fi/kiertotalousohjelma Kiertotalouden vaikutukset työhön ja osaamiseen. vsk. Lisäksi valmistellaan ehdotusta ekosuunnitteludirektiivin laajentamisesta ympäristön kannalta keskeisiin tuoteryhmiin. Liikkuminen palveluna on jo tutumpi toimintamalli, mutta materiaalit palveluna on rohkeampi tulevaisuuden visio. Eri alojen ennakointikatsaukset ovat nostaneet muutamia taitoja, joita me tulevaisuudessa tarvitsemme. Sitran työpaperi 3/2021. Uudet työt edellyttävät oppimista ja uusia taitoja: tulevaisuudessa jokaisen ammattilaisen työtehtävästään riippumatta pitäisi pystyä soveltamaan työssään kiertotalousajattelua. Kiertotalous nojaa palveluihin. 16 vahvuuksia ja liiketoimintaa, joka luo myös työpaikkoja. COM (2020) 98 final. Malli pienentäisi lyhyen aikavälin tuloja, mutta takaisi jatkuvan tulon pidemmällä aikavälillä ja kannustaisi kestävämpään käyttöön. Kehitys tukee kiertotaloutta, sillä esimerkiksi uudelleenvalmistuksen arvioidaan yleisesti säästävän 50–85 prosenttia energiasta uuden tuotteen valmistukseen verrattuna. Tuotteiden tutkimus ja kehitys, suunnittelu, korjaaminen, huoltaminen, jakaminen ja kierrättäminen tarvitsevat erilaisia palveluita tuekseen. huollettavuudesta ja korjattavuudesta. huoltoja korjaustaidot, ongelmanratkaisukyky, digitaidot ja palvelumuotoilu. Toisaalta tarvitaan muutos koko koulutusjärjestelmässä ja työpaikoilla, ja toisaalta nopeita erityistoimia kiertotalouden kannalta tärkeimmillä toimialoilla, kuten tekniikan, energian, kemianteollisuuden ja liiketalouden aloilla. Mutta yhtä lailla me, jotka olemme työelämässä, tarvitsemme osaamisen päivittämistä ja uudenlaisia taitoja ja tietoja pysyäksemme muutoksessa mukana. EU:ssa keskustellaan digitaalisista tuotepasseista sekä vaatimuksista määritellä tuotteiden suunnittelulle ja tuotekehitykselle kiertotaloutta tukevia vaatimuksia mm. Jotta arjestamme tulee kestävämpää, uuden sukupolven tuotteet tulee suunnitella pitkäikäisiksi, korjattaviksi ja huollettaviksi. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030. Tutkijoiden visioissa kaivosyhtiöt liisaisivat tulevaisuudessa malmeja myymisen sijaan ja digitalisiin teknologioihin perustuvan jäljittämisen avulla älymateriaalit palautuisivat takaisin alkuperäiselle tuottajalleen ensimmäisen elinkaarensa päätteeksi. Näitä ovat mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Kiertotalouden akuuttina haasteena on osaajapula. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisuja 25/2016. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan systeeminen muutos koko yhteiskunnassa. Teollisuudessa digitaalisia työkaluja hyödyntävät palvelumallit, modulaarinen suunnittelu ja uudelleenvalmistus voivat vahvistaa yritysten kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Sitra julkaisi keväällä 2021 raportin kiertotalouden yhteiskunnallista vaikutuksista ja sen mukaan siirtyminen kiertotalouteen luo uusia työpaikkoja, mutta osa työpaikoista todennäköisesti katoaa ja useimpien töiden sisältö muuttuu. Toisaalta tuotteiden kiertotalouden mukaisen suunnittelun rinnalla tarvitaan kokonaisten arvoketjujen ja systeemien rukkaamista tukemaan kiertotaloutta. Kiertotalousohjelman sivut linkissä www. Tuotteiden suunnittelussa pitäisi tapahtua iso muutos. Lisätietoa International Resource Panel (2019). Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjemaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:1.
”Se, että valmistussektori voisi valita uusiomuovin tai uusiutuvan muovin sekoitevelvoitteensa täyttötavaksi, irrottaisi tehokkaasti tuotantoa fossiilisesta raaka-aineesta. Jos toisesta on pulaa markkinoilla, kuten nyt, valinnan mahdollisuus takaisi useamman vaihtoehdon ja paremman toimitusvarmuuden kaikissa tilanteissa. Uusiomuovin tuoteryhmäkohtainen vaihtelu ja käyttömahdollisuudet ovat hyvin isoja. Monet jäljitettävyysasiat ja muutokset ovat samoja molemmissa, joten ne voitaisiin tehdä yhdessä. Nämä kehittyvät oikeaan suuntaan nyt kiihtyvällä tahdilla muun muassa kemiallisen muovin kierrätyksen kautta.” Muoviteollisuus ry esittää, että vuoden 2030 30 %:n minimikierrätyssisällön rinnalle EU:ssa nostetaan uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettu muovi. ”Tämä on vahva ja vastuullinen avaus muovialalta itseltään, ja sen tekninen toteutus on jo alkanut”, sanoi Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä 29.9.2021 puhuessaan alan ekstruusiopäivillä Espoossa. vsk. Muoviteollisuus ry Muoviteollisuus tukee tavoitetta kierrätysmuovien ja uusiutuvien raaka-aineiden lisäämisestä Kuva: Pexels.. Näin tärkeät, kehittyvät materiaalilinjat saisivat hyvää vauhtia kohti vähähiilistä tulevaisuutta.” ”Suomen muoviteollisuuden yrityksillä on valmiutta sekä uusioettä uusiutuvasta raakaaineesta valmistettujen muovituotteiden valmistukseen. Tavoitteeseen pääseminen vaatii aivan uusia kierrätystekniikoita ja toimintamalleja nykyisten rinnalle. Joka kymmenes muovikilo alkaa olla kierrätettyä. ”Uusiomuovin suosio kasvaa ja tuotteita tulee koko ajan lisää. Rajoitteita on yhä paljon raivattavana. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Kaikkiin käyttökohteisiin kierrätysmuovia ei ole mahdollista nykyisillä tuotesäädöksillä ja tekniikoilla mahdollista edes laittaa. 17 Euroopan muovien tuottajat tukevat muovipakkauksiin 30 %:n kierrätysmuovisisältöä eli uusiomuovia vuoteen 2030 mennessä koko EU:n alueella. Pakkauksissa, etenkin elintarvikepakkauksissa, toistaiseksi vain osaa muoveista voidaan käyttää kierrätettynä. Näitä asioita ja valintoja käydään päivittäin alalla läpi asiakkaiden kanssa, jotta varmasti löydetään oikea muovi oikeaan käyttöön”, sanoo Vesa Kärhä
Nopeutettu tuotekierto lisää ostotapahtumia ja samalla sitä tarjoavan yrityksen liikevaihtoa. Toisaalta lisääntynyt materiaalin kulutus lisää ympäristön kuormitusta niin kasvihuonekaasujen, veden likaantumisen kuin maaperän köyhtymisen osalta. vsk. Muutos on tapahtunut varsin lyhyellä ajalla yleisen elintason ja kulutuksen noustessa. Samalla kun käsittelemme tekstiilien uuden tulemisen, huomaamme miten perustarpeiden varaan voi rakentua kestävä mahdollisuus. Kuinka näin pääsi käymään. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Näillä ehdoilla myös alan tuotantotoiminta länsimaissa on kutistunut. Jotta tämä johtaa myös voitolliseen liiketulokseen, se merkitsee kilpailua edullisella hinnalla ja lopulta myös tuotteen heikennettyä laatua. Toiminta pysyy kannattavana, kun kuluttaja maksaa huomaamatta yksittäisestä käyttökerrasta enemmän. Vastineeksi hän saa uutuuden unelman, mutta vain varsin vähän laatua vastineeksi rahoilleen. Kertomus käsittelee sitä, miten menetyksen apatia voi vaihtua luovaksi innostukseksi. Käsitys vaatteen merkityksestä muuttui nopeasti alkaen 50-luvun lopusta ja kiihtyen Ali Harlin, professori VTT Toivorikkautta tekstiileistä Tämä artikkeli kertoo Suomen tekstiiliteollisuuden murroksesta ja tekstiilialan tulevaisuusvisiosta. Vielä 60-luvulla pohjoismaissa tuotettiin teollisesti merkittäviä määriä vaatteita, mutta viimeistään Neuvostoliiton kukistuminen johti ompelevan vaatteiden kokoonpanon romahtamiseen myös Suomessa. Kuvat: VTT. 18 P ikamuodin innovaatio on siinä, miten saamme ihmiset ostamaan yhä uudelleen samoja tuotteita vaihtamalla vaateiden ulkoasua ja luomalla aivan uusia tarpeita. Toimiakseen kierto vaatii myös tinkimistä tekstiiliteollisuuden työoloista ja -ehdoista
Massatuotteet olivat siirtyneet vaatekaupan ja edelleen supermarkettien tuonnin varaan. Pelkkä viherpesu ei enää riitä vaan vaaditaan todellista läpinäkyvyyttä. 19 kulutusyhteiskunnan ja populäärikulttuurin mukana. Nettikaupan syntyminen on paitsi lisännyt tekstiilikauppaa, se on lisännyt myös kritiikkiä koko alaa kohtaan. Valmistava teollisuus oli siirtynyt kohti teknisiä tekstiilejä ja työvaatevalmistusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Rajoitetun kulutuksen jälkeen esiin astui ylellinen muoti ja edelleen rennompi farkkukulttuuri, jonka aikaa elämme pitkälle edelleenkin. Tälle ajalle on tyypillistä ympäristökysymysten tiedostaminen alkaen ilmastonmuutoksesta ja jatkuen ympäristön likaantumiseen. Jokaisella sukupolvella on oma arvopohja. Valmistus oli suurelta osalta ulkoistettu ja yrityksissä oli lähinnä kaupallista ja suunnittelevaa henkilökuntaa. Kiinnostus kohdistui uusiin teknologioihin, kuten puettavaan elektroniikkaan tai funktionaaliseen pukeutumiseen. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä tekstiiliteollisuus oli muuttunut rakenteeltaan merkittävästi. Hetken näytti siltä, että tekstiiliteollisuus olisi ajettu alas. Kuitenkin perustarpeiden tyydyttämiseen tarvittavat tuotteet eivät koskaan häviä ja niiden kohdalla palataan aina olennaiseen eli kestävyyteen ja turvallisuuteen. Näiden tuotantomäärät ja myynti eivät kuitenkaan korvanneet aiempaa ja edessä oli suuri murros. Vaateiden valmistamisesta oli jäljellä vain muutamia huippubrändejä. Tutkimus ja kehitys perinteisen tekstiiliteknologian osalta hiipui. Samaan aikaan kivijalkakauppa on ajautumassa ahdinkoon. Vastuullisuutta tuotantoon Kestävyysvaje syö markkinaa. Arvostusten muutos näkyy myös laajemmin koko tekstiiliteollisuuden toimintatapojen hyväksyttävyyden arvioinnissa. Myös ensimmäisiä käytännön tekoja on nähty kestävien ja kierrätettyjen raaka-aineiden käytön, käytettyjen tuotteiden myynnin ja vastuullisen valmistuksen suhteen. Vaateiden merkitys muuttui päivittäisestä välttämättömyystuotteesta kohti oman persoonallisuuden ilmaisua ja edelleen julkaisualustaksi. Arveluttavat raaka-aineet ja epäeettiset tuotantoketjut ovat liiankin yleisiä ja niistä epäillään helposti kaikkia toimijoita, jollei ole selkeästi Ali Harlin.. vsk. Brändit joutuvat miettimään toimintatapaansa ja siihen perustuen muutaman viimeisen vuoden aikana on saatu useita lupauksia
Mikromuoviin on tarjottu ratkaisuksi biohajoavia kuituja, kuten PLA, mutta ne eivät ole saaneet jalansijaa GMO ja hajoamisnopeuteen liittyvien haasteiden takia. Kestävyys voikin olla uusi kilpailutekijä, jopa uusi normaali eli uusi musta. Näille ongelmille on tarjottu ratkaisuksi kestävämmin viljeltyä puuvillaa, mutta myös sen saatavuus on rajallinen. 20 mahdollista osoittaa muuta. Vaatetuksen käyttöarvo määräytyy sekä haluttavuuden että käyttökunnon kautta. Kuinka kauan näin jatkuu, riippuu tietenkin siitä, onko vastuullisia tuotteita saatavissa helposti ja laajasti. Siis kestävyyden kannalta on pyrittävä tuotteisiin, jotka kestävät aikaa tyylillisesti ja teknisesti. Seuraava vaihe on luopua tekstiilin poltosta pääsääntöisenä jätteenkäsittelymenetelmänä. Tällainen tuote on myös kuluttajan kannalta edullinen. Massasta positiivinen erottuminen muovaa markkinaa. Tekstiilien tärkein raaka-aine nykyisin on fossiilinen polyesteri, joka on myös tärkein mikromuovin lähde. Myös polyesterin kemiallista kierrätystä on viritelty, mutta sen teollinen merkitys on vielä vähäinen. Puuvilla on erittäin haluttu raaka-aine, mutta sen saatavuus on rajallinen. Nyt keskustelaan lähinnä tuottajavastuun mukaan ottamisesta tekstiilien kierrätykseen. Suomi on erittäin aktiivinen tällä saralla. Polyesterissä käytetään lisääntyvästi kierrätysmateriaaleja, jotka ovat peräisin esimerkiksi vanhoista juomapulloista. Puuraaka-ainetta on arvosteltu maankäytön, hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden haasteista, mutta verrattuna puuvillan tuotantoon sellu on askel oikeaan suuntaan. Tuottei. Huonoista raaka-aineista on haastavaa valmistaa tyylikkäitä vaatteita. Toisaalta jos tuote on yhtä aikaa vastuullinen ja kestävä, sen korkeampi hinta on helpompi hyväksyä. Tämä on suurimpia murroksia teollisen tekstiilituotannon historiassa, ja tulee vaikuttamaan suuresti tekstiilien arvoketjuihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. vsk. Ympäristöön tällä on vaikutusta jo nyt, sillä orgaanista jätettä ei saa ajaa kaatopaikalle. Raakaainepohja parantaa tekstiilien kestävyyttä noin kolmanneksen, mutta sen lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös tekstiilien värjäykseen, viimeistelyyn ja huoltoon. Vastuullinen tuotanto voi myös näkyä tuotteen hinnassa. Suomi on siirtymässä käytettyjen kuluttajatekstiilien keräykseen kaksi vuotta muuta Eurooppaa aikaisemmin, jo vuonna 2023. EU on asettanut tavoitteet tekstiilien kierrätykselle ja poistotekstiilien keräykselle. Sanotaan myös, että muoti vaihtuu mutta tyyli säilyy. Mikään näistä ei kuitenkaan poista biohajoamattoman tekstiilipölyn ongelmaa. Selluvajetta voidaan korjata hyödyntämällä puupohjaista sellua, jota vapautuu uuteen käyttöön painopaperien käytön vähetessä. Suurin rajoite puuvillan viljelylle ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt, jotka aiheuttavat niin sanotun selluloosakuituvajeen. Huomiota herättänyt poistotekstiilien päätyminen kolmansiin maihin on myös päätymässä tiensä päähän: useat maat ovat jo kieltäneet jätteen tuomisen. On syntynyt myös teknologioita, joissa voidaan hyödyntää kierrätysmateriaaleja kuten vanhoja vaatteita, kierrätyspaperia tai maatalouden sivuvirtoja. Vastuulliseen tuotantoon voi ohjata myös lainsäädäntö. Uusi suomalainen suunnittelijapolvi on erittäin osaava ja tietoinen kestävyydestä. Vain tekstiilien kestävyys mahdollistaa uudelleenkäytön ja korjaamisen. Useita kestäviä teknologioita valmistaa tekstiilikuituja paperisellusta on esitelty viimevuosina. Kestävyyttä kulutukseen ja kierrätykseen Laatu ja tyyli kuuluvat yhteen. Toisaalta puuvillan tuotanto on vahvasti luontoa rasittavaa suuren makeanveden ja viljelykemikaalien tarpeen takia
Tässäkin olemme edelläkävijöitä. Suomi on siirtymässä kestävien tekstiilien eturintamaan. Mekaaninen kierrätys on sekä vesiettä energiatehokas ratkaisu silloin, kun kuidut ovat kulutuksen jälkeen vielä riittävän pitkiä. vsk. Ne mahdollistavat myös tuotteiden personoinnin ja parhaan käyttäjäkokemuksen. Työssä huomioidaan myös uusien kuitumateriaalien yhteensopivuus kierrätysratkaisuihin. VTT demonstroi kuituteknologioita VTT Bioruukissa.. Suomessa käynnistyy juuri parikin tekstiilien mekaanista kierrätyslaitosta. Lopulta tekstiilien seurantaja tunnistustekniikat tukevat kierrätystä. Kestävä tekstiilien tuotanto, kulutus ja kierrätys mahdollistuvat parhaiten digitaalisten alustojen avulla. Tähän ovat vaikuttaneet useat Akatemian, Business Finland ja EU -projektit, kuten Design World of Cellulose, Telaketju, Finix, Digital Fiber, Expand Fiber, Trash2Cash, NeoCel sekä uudet yritykset, kuten Metsä Spring, Spinnova, Rester, Infinited Fiber, Pure Waste ja Globe Hope. Näin saadaan tekstiilikuituja, joita voidaan hyödyntää uusien vaatteiden, kuitukankaiden, eristeiden ja rakennemateriaalien valmistukseen. Sitä rakennetaan useissa tutkimusja kehitysprojekteissa. Tekstiilien keräyksen lisäksi vaaditaan tehokas lajittelu, jotta päästään hyödyntämään ensin mekaanista ja sitten kemiallista kierrätystä. Pelkät laitosinvestoinnit eivät riitä, vaan tarvitaan koko toimiva kierrätysketju. Kaikki nämä tuotteet vaativat omat tuotantoketjut, joiden luominen lähelle kuluttajaa on osa uutta kestävää toimintamallia. Hyvälaatuiset kuidut mahdollistavat mekaanisen kierrätyksen, eli kuitujen talteenoton karstaamalla ja uudelleenkäytön uusiin tekstiileihin. 21 den pitkäikäisyys täytyy olla tavoite myös tekstiilien kierrätyksen ollessa ratkaisu tekstiilijäteongelmaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Tuotannon ohjauksen ja laadunvalvonnan järjestelmät varmistavat hukan minimoinnin ja logistiikan tehokkuuden. Puukuiduista ja käytöstä poistetusta puuvillatekstiilistä voidaan valmistaa uusilla tekniikoilla viskoosintyyppistä kuitua ilman ympäristöä kuormittavia kemikaaleja. Asian ytimessä on suunnittelu – käyttö, huolto, korjaus ja kierrätys huomioiden – jossa auttavat suunnitteluohjelmistot. Yllätyksen takana ovat materiaali-, prosessija digitaaliteknologioiden syväosaamisen yhdistyminen uuteen suunnitteluajatteluun, jotka yhdessä vastaavat oikea-aikaisesti globaaliin tekstiilien kestävyyshaasteeseen, aivan kuten esimerkiksi akkuklusterin syntyminen vastaa liikenteen haasteeseen
Haasteena on saada nämä ratkaisut käyttöön laajemmin ja järjestelmällisemmin. 22 Kuva: Pixabay.. Kaivostuotannon ohessa syntyviä materiaaleja voidaan hyödyntää uudelleen. Myös kaivosten uusiokäyttö on mahdollinen kiertotalouden toimintamalli. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. 22 Matti Vedenkannas, OTT, KTM, johtava lainsäädäntöasiantuntija Valtiontalouden tarkastusvirasto Kiertotalouden mahdollisuudet kaivosteollisuudessa Kaivosteollisuuden kiertotalousratkaisuilla voidaan toteuttaa kiertotalouden politiikkatavoitteita lukuisin eri tavoin. Eräs kiertotalouden muoto voi olla kaivoksen vesikierron sulkeminen. Metalleja on myös mahdollista ottaa talteen köyhistä malmeista ja kaivostuotannon jätteistä. vsk. Lisäksi kaivoksissa voidaan käyttää muussa teollisuudessa syntyviä sivutuotteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Kiertotalousratkaisut ovat tällä hetkellä yleensä yksittäisiä kokeiluja
Vuonna 2017 kaivostoiminnassa ja louhinnassa syntyi mineraalisia jätteitä lähes 89 miljoonaa tonnia, mikä on yli 83 prosenttia Suomen mineraalijätteiden kokonaismäärästä. Näitä jätteitä myös syntyy paljon. Kaivostoiminnan sivutuotteiden käyttäminen kaivosalueen ulkopuolella sen sijaan on yleensä haasteellista. Kaivannaisjätteiden hyödyntäminen ei ole helppoa Kiertotalousratkaisuja voidaan hyödyntää kaivosteollisuudessa lukuisin eri tavoin. Kaivannaisjätteitä voidaan hyödyntää kaivoksen omissa toiminnoissa esimerkiksi kaivoksen täyttämiseen, teiden rakentamiseen ja patorakentamiseen. Kuva: Pixabay.. Kaivostoiminnassa kiertotalous voi tarkoittaa ensinnäkin sitä, että kaivostuotannon ohessa syntyvät materiaalit hyödynnetään uudelleen. Sivutuotteiden hyödyntämistä esimerkiksi tienrakentamisessa rajoittaa taloudellinen kannattavuus. Arvokkaat mineraalit voidaan ottaa talteen mahdollisimman tehokkaasti Kiertotalouden periaatteiden mukaan luonnonvarojen käyttö on pyrittävä optimoimaan siten, että niistä saadaan mahdollisimman suuri arvo. Samoin kiertotalouden strategisessa ohjelmassa siirtymä kiertotalouteen nähdään merkittäväksi mahdollisuudeksi, joka voi vahvistaa Suomen vientivetoista taloutta ja työllisyyttä. Käytöstä poistettujen metallien uusiokäyttö on tärkeä osa kiertotaloutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu Suomen roolin vahvistaminen kiertotalouden edelläkävijänä. Kiertoon perustavalle taloudelle asetetaan suuria toiveita ympäri maailman. Kaivostoiminnassa tätä ajattelutapaa ilmentää arvokkaiden metallien ja mineraalien ottaminen talteen mahdollisimman tehokkaasti. vsk. Kaivosten sivuaineksia ovat muun muassa louhinnan aikana syntyvä sivukiviaines, joka ei mene malmien rikastukseen, ja malmin rikastamisen sivutuotteena syntyvä rikastushiekka. 23 K iertotalouden talousmallissa tuotanto ja käyttö suunnitellaan siten, että materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa. Kierrättämisellä voidaan edesauttaa sitä, että metallit eivät lopu maankuoresta. Mitä paremmin metallien kierrättämiseen perustuva kiertotalous toimii, sitä paremmin niiden tarjonta vastaa kysyntää ja sitä kestävämpää on myös kaivosteollisuus. Myös itse kaivosteollisuudessa voidaan hyödyntää kiertotalousratkaisuja. Valtaosa jätteistä on poistomaata, sivukiveä ja rikastushiekkaa (SVT, 2019). Kaivokset eivät myöskään välttämättä luovuta sivukiveä tienrakennusmateriaaliksi, jos on olemassa riski siitä, että materiaalista voi ajan mittaan liueta haitallisia aineita. Mineraalien tehokas hyödyntäminen ei ole tarpeen vain Suomessa, vaan myös maailmanlaajuisesti. Tavallisesti sivuaineksia ei kannata kuljettaa kovin kauas kaivosalueelta. Nämä voivat samalla olla osa kiertotalouden kunnianhimoisten politiikkatavoitteiden toteuttamista
Esimerkiksi vanhoja rikastushiekka-alueita on mahdollista prosessoida uudelleen. Myös kaivostuotannon jätteisiin ja vesiin jäljelle jääviä arvokkaita metalleja ja mineraaleja voidaan hyödyntää. Jätemateriaalien hyödyntäminen on usein ongelmallista. Samaan aikaan kaivoksilta louhitaan malmeja, joiden metallipitoisuus on yhä pienempi. 24 Kaivosteollisuuden tuottamien raaka-aineiden kysynnän odotetaan maailmassa jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Eräs esimerkki uudelleenprosessoinnista on julkisuudessa esillä ollut suunnitelma ottaa Kajaanin Otanmäen vuonna 1985 lopetetun kaivoksen rikastushiekasta talteen ilmeniittiä, josta saadaan muun muassa maaliteollisuudessa käytettävää titaanidioksidia. Esimerkiksi Outokumpu Oyj:n Kemin kaivoksella vain 2–3 prosenttia kaikesta vedestä juoksutetaan kaivosalueen ulkopuolella olevaan vesistöön. Tunnettu esimerkki tämänkaltaisesta kierrätysratkaisusta on parhaillaan käynnissä oleva pilottihanke, jossa ruostumattoman teräksen kuonasta (RST-kuona) tehdään geopolymeeribetonia. Muun teollisuuden sivuvirtoja voidaan käyttää kaivoksilla Kaivoksissa voidaan käyttää myös muussa teollisuudessa syntyviä sivutuotteita. Vesien käsittelyyn kehitetään kaivosalalla koko ajan uusia menetelmiä, mutta suljettuun kiertoon ei ole vielä päästy. Vedestä on maailmassa myös useissa paikoissa pulaa, ja eri elinkeinot voivat joutua kilpailemaan niukoista vesivaroista. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Tämän vuoksi matalan pitoisuuden malmeja on pystyttävä hyödyntämään entistä tehokkaammin. Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä mielenkiintoisia kaivosten uusiokäyttöön liittyKuva: Pixabay.. Yli 80 prosentin veden kierrätykseen on yleensä vaikea päästä. Pilottihankkeen toteuttamista on helpottanut se, että RST-kuona luokitellaan sivutuotteeksi, ei jätteeksi. Suljettu vesikierto on kaivosteollisuuden tulevaisuuden visio Kaivostoiminnan prosesseissa käytetään suuria määriä vettä, jota tarvitaan esimerkiksi louhinnassa ja malmikiven jauhatuksessa. Tätä puolestaan käytetään kaivoksen sulfidisten sivukivikasojen peitemateriaalina. Myös jätteiden kuljettaminen aiheuttaa usein ongelmia. Suljettujen kaivosten uudet käyttömahdollisuudet Eräs mahdollinen kiertotalouden toimintamalli on kaivosten uusiokäyttö, kaivosinfrastruktuurien elinkaaren pidentäminen. Tämän kaltaista toimintaa kuvataan usein englanninkielisellä käsitteellä re-mining. On kuitenkin olemassa myös kaivoksia, joissa voidaan kierrättää yli 90 prosenttia prosessivesistä. Tästä kiertotaloushankkeesta saatavilla tuloilla voitaisiin rahoittaa myös metallien louhinnan aloittamista uudelleen kaivoksella. Tehokas vedenkierrätys vähentää kaivosten vedenkulutusta ja tarvetta päästää jätevesiä ympäristöön. Jätteeksi luokiteltavien materiaalien omistajat ovat varovaisia antaessaan niitä hyödynnettäviksi. Usein kaivosalan tulevaisuuden visiona pidetään suljettua vesikiertoa. Suljetun kaivoksen uusiokäyttö ja erilaiset ideat infrastruktuurin elinkaaren pidentämiseksi voivat myös olla yksi tapa auttaa sijaintipaikkakuntaa sopeutumaan kaivoksen sulkemisen jälkeiseen aikaan. vsk
Myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) voi olla kiertotaloutta tukevia vaihtoehtoja. Nämä ratkaisut pitäisi saada käyttöön nykyistä laajemmin ja järjestelmällisemmin. Tarjouskilpailussa vertailuperusteena voitaisiin esimerkiksi käyttää tarjoajien esittämiä kiertotalousratkaisuja. Vuonna 2015 konkurssiin ajautuneen Hituran kaivoksen alueelle on etsitty jatkokäyttömahdollisuuksia vuosina 2019–2021 Kaivoksen sulkeminen – Vaikutukset ja uudet mahdollisuudet -hankkeessa. Eräs vireillä oleva suunnitelma on noin 40 megawatin aurinkovoimalan rakentaminen kaivosalueelle. 25 viä hankkeita esimerkiksi Pyhäjärvellä ja Nivalassa, jossa Hituran kaivoksen sulkeminen on loppusuoralla. Kiertotalouden vauhdittamiseksi on olemassa keinoja Kaivosteollisuuden kiertotalousratkaisut ovat nykyisin yleensä yksittäisiä kokeiluja. Jos hakemukseen tehdään maininta siitä, että kaivoshankkeessa aiotaan hyödyntää kiertotalouden ratkaisuja, innovatiivisten ratkaisujen toteuttaminen ympäristöluvan mahdollistamissa rajoissa voi myöhemmin olla helpompaa. Kuva: Pixabay.. Kaivoksessa on toteutettu lukuisia erilaisia hankkeita. Teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä on mahdollista lisätä tuotteistamalla. Uudenlaisiin ratkaisuihin voidaan myös varautua jo kaivoshankkeen ympäristölupaa haettaessa. Kiertotalousratkaisujen käyttöönottamista voidaan tukea myös erilaisilla pilotoinneilla. Kaivoksen tiloihin on suunniteltu muun muassa pumppuvesivoimaan perustuvaa energian varastointia, jonka avulla sähkön ylituotanto pystytään varastoimaan kulutushuippuja varten. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Tämä luo mahdollisuuksia jalostusasteen nostamiselle ja helpottaa materiaalien markkinointia. EoW-menettelyn läpikäynyt materiaali lakkaa olemasta jätettä ja muuttuu tuotteeksi. Tämän jälkeen materiaalia on yleensä helpompi hyödyntää. Tällainen ratkaisu voitaisiin myös asettaa hankinnan kohteen vaatimukseksi. Joissakin tilanteissa kiertotalousratkaisujen kaupallistamista voidaan edistää myös End-of-Waste-menettelyllä (EoW-menettely). Pilottihankkeissa toimijat pystyvät usein kohtuullisen riskittömästi kokeilemaan, millaisia hyötyjä uudella ratkaisulla on saavutettavissa. vsk. Eräs merkittävä keino edistää kiertotaloutta voisivat olla julkiset hankinnat. Esimerkiksi CE-merkinnällä voidaan tehostaa mineraalisten materiaalien hyötykäyttöä. Valtiontalouden tarkastusviraston näkökulmat 2/2021. Pyhäjärven kaupunki on perustanut Callio-kiinteistöyhtiön, jonka tehtävänä on kehittää toimintansa lopettavan Pyhäsalmen kaivoksen tiloille uudenlaisia käyttötarkoituksia. Toteutuessaan aurinkovoimala olisi Suomen suurin ja tuottaisi laskennallisesti sähköä noin 2 500 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisiin tarpeisiin. Lisätietoa Näkökulmia kestävään kaivostoimintaan Suomessa
Hankkeessa on toteutettu yritysneuvontaa tuhkaa tuottaville ja sitä hyödyntäville yrityksille, ja tavoitteena on ollut kehittää nykyistä liiketoimintaa sekä luoda mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Tuhkaa käytetään myös maanrakennukseen esimerkiksi teollisuusja varastorakennuksien pohjarakenteena, maaja meluvalleissa, väylissä sekä tuhkamursketeissä. Esimerkiksi metsäja energiateollisuuden sivutuotteena syntyvää puuja turvetuhkaa syntyy vuosittain noin 600 000 tonnia, josta erityisesti puupohjainen tuhka on ravinnerikasta ja hyödynnettävissä lannoitukseen. Osa tuhkasta päätyy yhä kaatopaikalle aiheuttaen tuhkan tuottajille lisäkustannuksia. Tuhkassa olevat haitta-aineet ja niiden pitoisuudet puolestaan ratkaisevat, Henna-Riikka Haikonen, projektitutkija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Riina Tuominen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Tommi Tenhola, ympäristötalouden asiantuntija, Tapio Oy Samuli Joensuu, vesiensuojelun johtava asiantuntija, Tapio Oy Heikki Lounento, asiakasneuvoja, yritykset, Metsäkeskus Vastuullista liiketoimintaa tuhkasta Tapio Oy:n, Suomen Metsäkeskuksen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa ”Vastuullista liiketoimintaa tuhkasta” tavoitteena on lisätä lämpöja voimalaitoksissa syntyvien eri tuhkajakeiden hyötykäyttöä. vsk. Tuhka ei ole tasalaatuista, vaan sen laatuun vaikuttavat poltettava raaka-aine, polttoprosessi ja se, mistä osasta kattilaa tuhka on kerätty. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Tuhka pyritään hyötykäyttämään kustannustehokkaasti ja siten, että paras mahdollinen lisäarvo saadaan talteen ja kaatopaikalle päätyvän tuhkan määrä vähenee. Tämän lisäksi on tehty ympäristöseurantaa tuhkalla lannoitetuilla metsäalueilla ja tuhkateillä.. Suurin osa tuhkasta syntyy puun-, turpeenkivihiilen tai jätteen polton yhteydessä. 26 S uomessa syntyy noin 1,5 miljoonaa tonnia tuhkaa vuosittain
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (MARA-asetus) puolestaan luo tuhkalle raja-arvot maarakentamisessa, jotka sen on täytettävä, jotta uusiokäyttö ei ole riski ympäristölle. Lannoitukseen käytettiin kohteille sopivaa kaupallista lannoitetta. Lannoituksen vaikutus heijastui paremmin taimikkovaiheessa olevaan metsään kuin nuoreen kasvatusmetsään. Vuosien 2020 ja 2021 aikana seurantakohteista otettiin vesija maaperänäytteitä (kuva 1). Tuhkan ympäristövaikutusten tarkkailua Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toimesta seurattiin hankkeen aikana tuhkan ympäristövaikutuksia. Kohteissa mitattiin myös 2–4 viikon välein pintaveden pH ja sähkönjohtavuus kenttämittarilla. mihin ja miten tuhkaa voidaan uusiokäyttää. Tuhkan käyttöä metsälannoituksessa säätelee maaja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista (24/11), jossa muun muassa määritellään metsään levitettävän tuhkalannoitteen vähimmäisravinnepitoisuudet sekä haitallisten aineiden enimmäispitoisuudet. Vaikka lannoitevaikutus ei juurikaan näkynyt tuloksissa, on ajanjakso, jolla alueita tarkastelimme, hyvin lyhyt. Seurantakohteina oli kaksi tuhkatietä ja kaksi tuhkalannoitusalaa. Ympäristöseurantakohteilta kerättyjä maaja vesinäytteitä. Tuhkalannoitusalueilla vertailtiin lannoittamattoman ja lannoitetun alueen eroja sekä tuhkalannoituksen vaikutusta haitta-aineja ravinnepitoisuuksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Turvekankaalla lannoituksen vaikutus näkyi selkeämmin kuin tuoreella kankaalla. 27 maaperänäytteissä oli boorin määrässä. Myös kasvupaikka vaikutti lannoituksen voimakkuuteen. Tämä johtuu turvekankaan runsastyppisyydestä, jonka seurauksena puusto kärsii kaliumin ja fosforin puutteesta. Kuvista prosessoitiin kasvillisuusindeksejä, joiden avulla koetettiin tarkkailla, näkyisikö lannoituksen vaikutus kuvissa. Kuva: Riina Tuominen.. vsk. Tuhka korjaa erityisesti kaliumin, fosforin ja boorin ravinnepuutoksia, mikä selittää, miksi lannoituksen vaikutus turvekangaskohteella oli kivennäismaakohdetta merkittävämpi. Mittausten lisäksi metsäkohteissa tehtiin multispektrikuvasta droonin avulla. Suurin muutos sekä neulasettä Kuva 1. Tuhkalla lannoitetuilla metsäalueilla analysoitiin vesija maaperänäytteiden lisäksi neulas-, marjaja varpunäytteitä. Lannoituksen vaikutus kummallakin metsäkohteella oli vähäistä. Luultavasti vaikutukset tulevat näkymään paremmin vasta tulevaisuudessa, sillä tuhka lisää puustonkasvua jopa 40 vuotta
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Kuva: Henna-Riikka Haikonen.. Myöskään maa-, marjaja varpunäytteiden tuloksissa ei ollut merkittävää eroa tuhkalannoituksen jälkeen. Tuhkaa voidaankin käyttää ympäristön kannalta turvallisella tavalla niin tienrakennusaineena kuin lannoitteenakin. (Tuhka osana kestävää liiketoimintaa). Kokeessa käytettiin vanhennettua tuhkaa, jonka pitoisuudet ylittivät MARA-asetuksen raja-arvot osittain tutkittujen parametrien osalta. Kuva 2. Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että pH-, sähkönjohtavuusja raskasmetallitasot nousevat hetkellisesti tuhkan käytön seurauksena. 28 Lannoitetuilla alueilla ei havaittu normaalista poikkeavia pH:n tai sähkönjohtavuuden muutoksia pintaveden kenttämittauksissa tai laboratorioanalyyseissä. Ympäristössä liikkeellä olevan veden määrän todettiin vaikuttavan tuloksiin, lisäksi pitoisuuksien nousua havaittiin tuhkatien perustamisen jälkeen. vsk. Kolonneihin lisättiin vettä, joka kerättiin talteen ja siitä mitattiin pH, sähkönjohtavuus sekä kloridija sulfaattipitoisuudet sekä raskasmetalleista kadmiumin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet. Raskasmetallien osalta analysointi oli haastavaa, sillä suotovesi oli sakkaista ja vaati esikäsittelyjä ennen analysointia. Tuhkakolonneihin rakennettiin teiden pienoismalleja, joista läpimennyt vesi kerättiin analysoitavaksi. Tilanne tasoittuu kuitenkin normaalille tasolle hyvin pian, eikä pidemmällä aikavälillä tuhkatiekohteilla ole havaittu merkittäviä pintatai pohjaveden laadun muutoksia. Seuranta-aikamme kohteilla oli lyhyt ja onkin todennäköistä, että pitoisuudet laskevat ajan myötä. Kolonnitestissämme oli paljon epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat tuloksiin ja niiden tulkintaan. Kolonneihin tehtiin sekä tuhkapatjaettä tuhkamursketeitä, ja tarkasteltiin myös pelkän maapohjan sekä maapohjan ja murskepinnan vaikutusta. Tapion toteuttamissa, pidempiaikaisissa tuhkatiehankkeiden seurannoissa ei ole havaittu haitallisia ympäristövaikutuksia. Kaikissa tuhkaa sisältävien kolonnien suotovesissä havaittiin sulfaattija kloridipitoisuuden sekä sähkönjohtavuuden ja pH:n nousu ja tasoittuminen. Tärkeintä on, että tuhka täyttää ympäristökriteerit, ja että tuhkaa sisältävä työmaa on suunniteltu ja toteutettu annettujen ohjeiden mukaisesti sekä ammattitaidolla. Kolonnit olivat 2 litran mittalasin sisälle rakennettuja pienoismalleja tierakenteista. Tiekohteissa havaittiin muutoksia seurantajaksolla mittausja analyysituloksissa. Kolonnien avulla tutkittiin tuhkan vaikutusta suotoveteen. Rakennettujen tuhkateiden seurannan tueksi toteutettiin laboratorio-olosuhteissa tuhkatiekolonnikoe (kuva 2). Tämän lyhyenkin tarkastelujakson aikana oli havaittavissa pH:n ja sähkönjohtavuustasojen nousun jälkeinen tasaantuminen
Mikäli tiedetään tuhkan ja murskeen hinnat kaikkine kustannuksineen, voidaan laskurilla laskea myös syntyvän tuhkamurskeen hinta. Liiketoiminnan kehittämistä tuhkan tuottajien ja sitä hyödyntävien yrityksien välille on pyritty lisäämään paikkatietoon pohjautuvan ratkaisun avulla. löytää lähimmät tuhkan tuottajat, jolloin kuljetuskustannukset saadaan minimoitua. Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta. Tapion luoman tuhkamurskelaskurin avulla voidaan laskea metsätien rakentamisessa tai kunnostamisessa tarvittavan tuhkamurskepäällysrakenteen tuhkan ja murskeen määrä. Materiaalitori-palvelu on kehitetty helpottamaan jätteiden ja sivuvirtojen tuottajien ja hyödyntäjien kohtaamista. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2019–31.12.2021. 29 Vastuullista liiketoimintaa tuhkasta -hanketta toteuttavat Tapio Oy, Suomen metsäkeskus ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Palvelussa tuhkan tuottajat voivat ilmoittaa, minkä laatuista ja millaisia määriä tuhkaa heiltä tulee. vsk. Tukea tuhkan hyötykäyttöön Osana hanketta laadittiin hankkeen päätoteuttajan Tapion puolesta ”Tuhka osana kestävää liiketoimintaa” -opas (kuva 3), joka on suunnattu erityisesti tuhkan tuottajille ja käyttäjille. Oppaassa on myös tietoa, kuinka tuhkaa voidaan käyttää metsälannoituksessa tai metsätien rakennusmateriaalina sekä tuhkan ympäristövaikutuksiin liittyviä keskeisiä näkökohtia. Vastuullista liiketoimintaa tuhkasta -hankkeessa tehty Tuhka osana kestävää liiketoimintaa -opas tarjoaa tietoutta tuhkasta ja ohjeita sen käyttöön niin tienrakennukseen kuin metsälannoitteeksi. Vastaavasti tuhkaa hyödyntävät yritykset voivat kertoa tarvitsevansa tuhkan määrän ja laadun ja Kuva 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Hyötykäyttöön soveltuvaa tuhkaa voi tarjota ja etsiä Materiaalitori-palvelussa, joka on ympäristöministeriön tuottama sekä Motiva Oy:n ylläpitämä. Hankkeessa tehtyjen yrityskäyntien lisäksi Suomen metsäkeskuksen yritysneuvojat edistävät yritysten kehittämistä sekä uusia yritysideoita.. Lisätietoa hankkeesta ja hankkeen toimista kuten Materiaalitorista, tuhkan hyötykäytön toimintamallista ja laskureista saa hankkeen nettisivuilta www.tapio.fi/projektit/ vastuullista-liiketoimintaa-tuhkasta/. Oppaaseen on koottu tietoa tuhkan ominaisuuksista, laadusta ja vaikutuksista. Tuhkan hyödyntäminen edellyttää monipuolista osaamista ja hyviä yhteistyöverkostoja
Riikka Salo, toimistoinsinööri, opinnäytetyön tekijä Seinäjoen kaupunki Liisa Routaharju, lehtori, opinnäytetyön ohjaaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Puhtaista ylijäämämaista voi syntyä odottamattomia kustannuksia ilman ajantasaista valvontaa Puhtaiden ylijäämämaiden läjitystoiminnasta saattaa syntyä odottamattomia kustannuksia ilman jatkuvaa toiminnan seurantaa ja viranomaisvalvontaa. Valtakunnallisesti on linjattu, että läjitysalueet kuuluvat valvontaluokkaan 4, joissa määräaikaistarkastukset toteutetaan otantaperusteisesti, kuitenkin vähintään kerran 5–10 vuodessa tapahtuviksi. Yleensä ympäristöluvan mukainen tarkastuskäynti tehdään vasta toiminnan loppuvaiheessa. 30 Maanläjitystoiminnan viranomaisvalvonta ja toiminnan aiheuttamat riskit Puhtaiden ylijäämämaiden läjitystoiminnan eli maankaatopaikkatoiminnan ei yleisesti koeta aiheuttavan esimerkiksi suuria ympäristön pilaantumisen riskejä ja niiden viranomaisvalvonta perustuu ympäristöriskien järjestelmälliseen arviointiin eli riskiperusteiseen valvontaan. KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä tutkittiin erään puhtaiden ylijäämämaiden läjitysalueen nykytilaa toiminnan loppumisen jälkeen ja laskettiin kustannusarvioita kolmelle erilaiselle toimenpide-ehdotukselle lopputöiden tekemiseksi. Kustannusarvioiden tulokset yllättivät.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52
Kyselyn kysymykset koskivat maanläjitysalueiden toimintaa, valvontaa ja alueiden sulkemista sekä uudenlaisten menetelmien hyödyntämistä. Maanläjitysalueen nykytilan selvittämiseksi hyödynnettiin laajaa – sen toimintavuosien aikana kertynyttä – aineistoa, kuten ympäristölupia, massakirjanpitoa, tutkimuksia ym. Tilanteen selvittämiseksi hyödynnettiin ilmakuvia sekä maastomallija mittausaineistoja, joiden avulla saatiin todenmukainen tieto toteutuneesta läjityksestä. 31 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa opinnäytetyönä tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että maanläjitystoimintaan liittyvät riskit piilevät siinä, miten toimintaa vuosien aikana toteutetaan ja seurataan viranomaisten sekä toiminnanharjoittajien itsensä toimesta. Opinnäytetyössä pohdittiin myös ideaalisia menettelyjä maanläjitysalueen toiminnassa. Maanläjitystoiminnasta saattaa syntyä odottamattomia haasteita ja erittäin suuriakin kustannuksia. Kyselytutkimus toteutettiin ympäristönsuojelun viranhaltijoille, joiden tehtäviin kuuluvat maanläjitysalueiden valvonta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Maastomallien hyödyntäminen nykytilaselvityksessä ja kysely ympäristönsuojelun viranhaltijoille Tutkimuksessa toteutettiin maanläjitysalueen nykytilaselvitys ja ympäristönsuojelun viranhaltijoille suunnattu kysely. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä uudenlaisten tapojen ja menetelmien hyödyntämisestä maanläjitysalueiden valvonnassa. Näiltä voitaisiin välttyä, jos seuranta ja valvonta olisi aktiivisempaa läjitystoiminnan alusta loppuun saakka. Kysely lähetettiin vastattavaksi kuntien sekä Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluviranomaisille, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja KeskiPohjanmaan maakuntien kunnille sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Kyselytutkimuksen tuloksia hyödynnettiin maanläjitysalueen sulkemissuunnitelman tekemiseen sekä ideaalisten menettelyjen pohdinnan taustana. Alueella vaadittavien toimenpiteiden suunnittelua varten toteutunutta nykytilannetta verrattiin suunnitelmaan. Oman toiminnan seurannan sekä viranomaisvalvonnan – tai niiden puutteen – vaikutukset tulevat yleensä esiin vasta toiminnan loppumisen jälkeen. vsk. Koska kirjalliset lähteet pitivät sisällään vain historiatietoa toiminnasta, oli nykytilaselvityksessä hyödynnettävä muitakin keinoja, joilla selvitettiin, miten läjitys alueella on toteutettu. Kuva: Scandinavian Stockphoto.. muita asiakirjoja
Esimerkiksi luvanmukainen korkeustaso läjitysalueen lakialueilla on ylitetty 2–3 metrillä. Kuva 1. Vuoden 2012 aikana alueelle ei ole toimitettu lainkaan maa-aineksia, vaan ne on toimitettu muuhun käyttöön ja vuoden 2018 vähäinen määrä johtuu toiminnan loppumisesta maaliskuussa. Maanläjitysalueelle tuotujen maa-ainesten määrät vuosina 2010–2018 tonneina sekä ympäristöluvan mukainen vuosittainen määrä 129 000 tonnia.. Suurimmillaan ylitykset ovat olleet jopa 2,5-kertaisia ja määrien suhdetta luvanmukaiseen 129 000 tonnin vuotuiseen määrään on havainnollistettu kuvassa 1. Maa-ainesten määrien suurilla ylityksillä sekä oman toiminnan aikana havaituilla puutteilla on ollut vaikutuksia läjitysalueen toteutuneeseen nykytilaan; tämä havaittiin ja vahvistettiin verrattaessa maanläjitysalueen toteutunutta läjitystä suunnitelmaan. Nykytilaselvityksen yhteydessä selvisi, että läjitysalueelle on läjitetty vuosien 2010–2018 aikana lähes vuosittain maa-aineksia enemmän kuin ympäristöluvan lupaehdot ovat sallineet. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Toisaalta kävi ilmi, että kaikkia läjitykseen käytettäviä alueita ei ollut hyödynnetty siinä laajuudessa kuin se olisi ollut mahdollista. Läjitysalueen reunojen luiskauksia ei ole rakennettu oikeaan, riittävän loivaan kaltevuuteen, vaan ne ovat suunniteltua jyrkemmät. vsk. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosien 2010–2018 välistä aikaa, sillä läjitystoiminta alueella on loppunut maaliskuussa 2018. 32 Maanläjitysalueen nykytila ja lopettamistoimenpideehdotusten kustannusarviot Tutkimuskohteena olevan maanläjitysalueen viimeisin, edelleen voimassa oleva ympäristölupa, on myönnetty vuonna 2010
Resurssien puute seurantaan ja valvontaan on sekä toiminnanharjoittajilla että viranomaisilla. Omavalvonnan lisääminen toisi tarkkuutta toiminnanharjoittajien omaan toimintaan läjitysalueilla, josta ra. Resurssit valvonnan lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen voisivat löytyä omavalvonnasta. Kaikista kolmesta toimenpidevaihtoehdosta toteutettiin kustannusarviot sekä yksikköhintaisena ja tuntityönä toteutettuna. Siinä esitetään, että näiden kolmen kohteen läheisyydessä toteutetaan läjitysalueen muotoilutyöt, tiivistykset sekä mahdolliset istutukset siten, ettei niille aiheudu haittaa esimerkiksi maan sortumisesta. Tuntitöinä toteutettaville toimenpiteille oli mahdollista laskea myös työhön kuluva aika. Kun nämä kohteet ja niille mahdollisesti aiheutuvat riskit oli tunnistettu, esitettiin uusi toimenpide-ehdotus alueen sulkemissuunnitelmaksi. Työt aiheuttavat pölyämistä, melua sekä alueella toimivien työkoneiden ja kuljetuskaluston kautta mm. Maanläjitysalueen riskien tunnistaminen ja niihin perustuvat toimenpide-ehdotukset Koska työaika, -määrä ja niiden kustannukset eri vaihtoehdoissa olivat kohtuuttomat sekä erityisesti niiden kautta aiheutuvat haitat suuremmat kuin läjitysalueen itsensä aiheuttamat, päädyttiin maltillisempaan toimenpide-ehdotukseen. Tässä kohteessa oli kyse siitä, että sortuessaan maat saattaisivat estää läheisen suljetun yhdyskuntajätteen kaatopaikan vesienkäsittelyrakenteiden toiminnan. Läjitysalueen suurimmat haitat aiheutuvat mahdollisista maan sortumista ja vajoamisista esimerkiksi liian jyrkissä luiskauksissa. Maanläjitysalueen läheisyydestä löytyi kolme kohdetta, joissa kahdelle kohteista sortumat ja vajoamat voisivat aiheuttaa henkilötai omaisuusvahinkoja ja yhdelle kohteelle pienen riskin ympäristön pilaantumisen vaarasta. Haasteet toiminnanharjoittajien toiminnassa voivat johtua esimerkiksi tiedonpuutteesta, epätarkoista menetelmistä, perehdyttämisestä tai henkilöstön, keinojen tai ajan resurssipulasta. mittavat hiilidioksidipäästöt. Viranomaisilla haasteet johtuvat useimmiten resurssipulasta henkilöstössä ja työajassa. Suuret ja pitkäaikaiset maansiirtoja kaivutyöt sekä maan kuljettaminen pitkän matkan päähän aiheuttavat suuremmat haitat ympäristölle kuin puhtaita maita sisältävä läjitysalue. ideaalimenettelynä Nykytilaselvityksen yhteydessä sekä kyselytutkimuksen tulosten perusteella kävi ilmi, että maanläjitysalueiden haasteet toiminnan loppuessa johtuvat toiminnanaikaisista työskentelytavoista sekä seurannan ja valvonnan puutteesta. Näille laskettiin myös kustannusarviot. 33 Kun erot toteutuneen tilanteen ja suunnitelman välillä selvisivät, voitiin tehdä karkeat arviot kolmesta erilaisesta toimenpidevaihtoehdosta, joilla maanläjitysalue voitaisiin kunnostaa ympäristöluvassa hyväksytyn suunnitelman mukaiseksi. Kustannusarviot eri toimenpidevaihtoehtojen välillä vaihtelivat 350 000 eurosta jopa noin 2,5 miljoonaan euroon. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Omavalvonta maanläjitysalueen toiminnassa ns. vsk. Niiden aiheuttamat riskit tunnistettiin sekä kartoitettiin kohteet, joille näistä voisi syntyä pahimmat haitat, jos alueella ei suoritettaisi minkäänlaisia toimenpiteitä. Tällöin maanläjitysalueen jälkityöt tarkoittaisivat mittavia yli vuoden kestäviä töitä. Eri toimenpidevaihtoehtojen kustannustarkastelut toivat esiin sen, että toteutettavat jälkityöt osoittautuivat mittaviksi ja kalliiksi. Pienimmät alueella tehtävät toimenpiteet voitaisiin toteuttaa noin 163 arkipäivän aikana ja työmäärältään suurimmassa toimenpidevaihtoehdossa työpäivät venyisivät 280 arkipäivään
Tällöin esimerkiksi läjitysalueen muotoiluiden tai korkeuden ylityksiin voitaisiin puuttua jo aikaisessa vaiheessa ja mittavilta toimenpiteiltä säästyttäisiin myöhemmässä vaiheessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Mikäli nämä velvollisuudet eivät täyty, riskit kasvavat ja ne voivat pahimmillaan aiheuttaa suuria ympäristöön, maisemaan tai terveyteen vaikuttavia seurauksia. Niiden viranomaisvalvonnan perustuminen vähäiseen ympäristön pilaantumisen riskiin aiheuttaa omat haasteensa; viranomaisvalvonnan puute antaa toiminnanharjoittajille liiallisia vapauksia toimia maanläjitysalueilla, kun riittävää valvontaa ei ole. Toiminnan aikaisen seurannan ja valvonnan vastuu korostuu tällaisissa tilanteissa. vsk. Viranomaisilla on lainsäädännön mukaan velvoite valvoa toimintaa, kuten toiminnanharjoittajilla on ympäristöluvan velvoittamana vastuu seurata ja valvoa omaa toimintaansa. Vaikka tulevaisuudessa maa-ainesten kiertotalouteen panostetaan koko ajan enemmän ja materiaaleille etsitään käyttökohteet jo ennen rakentamisen aloittamista, ei perinteisestä maanläjitystoiminnasta voida luopua kokonaan. 34 portoitaisiin säännöllisesti viranomaisille. Omavalvonnassa voidaan hyödyntää uusia menetelmiä, kuten erilaisia mallinnusaineistoja tai -laitteita sekä seurata ja raportoida toimintaa yksityiskohtaisemmin. Maanläjitysalueiden toiminnan aikaisilla menettelytavoilla, ratkaisuilla sekä läjityksen edistymisen seurannalla on kaikista suurin vaikutus siihen, millainen tilanne on siinä vaiheessa, kun maanläjitystoiminta loppuu ja siitä alueen jatkokäytölle mahdollisesti aiheutuvia haittoja joudutaan ehkäisemään. Kuva: Pixabay.. Tämä lisäisi viranomaisten työmäärää raportoinnin seurannassa, mutta helpottaisi ajantasaisemman ja selkeämmän kokonaiskuvan saamista maanläjitysalueen toiminnasta
On palkitsevaa olla mukana hyödyntämässä aiemmin jätteeksi luokiteltua materiaalia uudelleen laadukkaana raaka-aineena. Green Field Hubin rakentuminen Paimioon mahdollistaa alan liiketoiminnan kasvun, TKIyhteistyön, uusien työpaikkojen syntymisen ja laajan yhteistyön poistotekstiilin kiertotaloudessa – sekä Suomessa että kansainvälisesti. Olemme keränneet ja lajitelleet asukkaiden poistotekstiiliä vuodesta 2015 ja selvittäneet poistotekstiilin kierrätyksen ja jalostuksen mahdollisuuksia lukuisten hankkeiden kautta pian kymmenen vuoden ajan. Laitoksessa yritysten poistotekstiilejä uudelleen käytettäväksi kuiduksi valmistaa Rester Oy, jonka tavoitteena on rakentaa kansainvälisesti merkittävä ratkaisumalli yritysten tekstiilien kierrättämiseksi. Laitoksen linjastot pystyvät käsittelemään yhteensä 10 prosenttia Suomen vuosittaisesta tekstiilijätemäärästä. Laitos perustuu yhteistyölle, jonka avulla sekä yritysten että kotitalouksien poistotekstiili saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Paimion poistotekstiilien kiertotalouslaitos on valmis aloittamaan toimintansa Kuva: Pexels.. On upeaa päästä vihdoin jalostamaan kuluttajapoistotekstiilistä vastuullisen tekstiiliteollisuuden uutta raaka-ainetta”, LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä toteaa. Laitoksessa toimivat saman katon alla yritysten poistotekstiiliä käsittelevä Rester Oy ja kotitalouksien poistotekstiiliä käsittelevä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH). Se ottaa alalla suuren askeleen ja edistää merkittävästi tekstiilin käsittelyn ja uusiokäytön haasteiden ratkaisemista. ”LSJH:n tavoitteena on ratkaista kotitalouksien tekstiilinkierrätys Suomessa. Tätä on valmisteltu vuosia, on hienoa saada työt konkreettisesti käyntiin”, Resterin toimitusjohtaja Outi Luukko sanoo. Paimion poistotekstiilin kiertotalouslaitoksen avajaisia vietettiin 2. Kuidulle haetaan jatkuvasti uusia käyttökohteita. Green Field Hub tarjoaa yrityksille tilaisuuden päästä mukaan miljardien kiertotalousmarkkinoille. Kierrätyskuidusta voidaan valmistaa esimerkiksi lankaa, erilaisia kuitukangasmateriaaleja, eristeitä, akustiikkalevyjä ja suodatinkankaita sekä komposiitteja. ”Ympäristökysymysten ja EU:ssa tapahtuvan regulaation kiristymisen myötä on tuottajien intressi siirtyä laajalti kierrätysmateriaalien käyttöön kasvanut. marraskuuta. vsk. Yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtuvan aktiivisen yhteistyön myötä voimme välittömästi vaikuttaa materiaalien kiertotalousasteeseen. Laitoksen toisella linjastolla toimii Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH), joka tarjoaa kotimaisen käsittelyratkaisun Suomen kotitalouksilta kerätylle poistotekstiilille jalostamalla siitä kierrätyskuitua. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy www.lsjh.fi Varsinais-Suomessa sijaitsevan Paimion Green Field Hubin alueella avattu poistotekstiilien kiertotalouslaitos on valmis aloittamaan tekstiilin jalostamisen laadukkaaksi kierrätysraaka-aineeksi. ”Kuidun mahdollisuudet ovat rajattomat ja kutsummekin kaikki jatkokäytöstä kiinnostuneet yritykset tutustumaan materiaaliin ja sen jalostusmahdollisuuksiin”, Outi Luukko ja Jukka Heikkilä kannustavat. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. 35 Green Field Hubin alueella toimintaansa käynnistävä, Pohjois-Euroopan ensimmäinen poistotekstiiliä laajamittaisesti kierrätyskuiduksi jalostava poistotekstiilien kiertotalouslaitos aloitti toimintansa Varsinais-Suomessa Paimiossa. Poistotekstiilistä valmistuu kierrätysraaka-ainetta, joka on jo löytänyt tiensä moniin tuotteisiin
vsk. 36 Heini Koutonen, MMM, ympäristökonsultti, Ramboll Finland Oy Satu-Maria Jauhiainen, DI, EHSQja hallintojohtaja, Vaihtolavacom Oy Jätehuollon hiilijalanjäljen pienentäminen vaihtolavojen online-seurannan avulla Jätehuoltopalvelut kytkeytyvät ilmastonmuutoksen hillintään hiilijalanjälkilaskennan myötä – Vaihtolavacom Oy uudisti laskentatapansa ja tulokset valottavat sekä yritystä että asiakkaita palvelujen ympäristövaikutuksista jätejaekohtaisesti.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Rakennustyömaiden syntypaikkalajittelua ohjaavat paitsi jätelaki ja etusijajärjestys, myös rakennuttajien omat ympäristötavoitteet. Jätehuoltosektorin kasvihuonekaasupäästöjen osuus Suomen kokonaispäästöistä oli noin 3,5 % vuonna 2020 (Tilastokeskuksen ennakkotieto). Vaihtolavan hiilijalanjälki selville Elinkaariarvioinnin menetelmiä soveltaen Vaihtolavacom Oy:n toiminnalle laadittiin hiilijalanjälkilaskuri, jonka avulla voidaan arvioida eri jätejakeiden kuormaukseen, kuljetuksiin, käsittelyyn sekä loppusijoittamiseen tai uudelleenkäyttöön ja hyödyntämiseen liittyvien ympäristöpalveluiden hiilijalanjälkeä. Tällaisia jakeita ovat. Omasta toiminnasta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen arviointi ja sitä kautta vähennyspotentiaalin tunnistaminen on tehokas keino jätehuoltosektorin toimijoille ryhtyä tekoihin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ja samalla profiloitua ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ramboll Finland Oy:n asiantuntijat kehittivät Vaihtolavacomin käyttöön hiilijalanjäljen laskentamallin, joka tuo näkyville kiertotalouden palvelujen ilmastovaikutuksia selkeällä tavalla suoraan vaihtolavapalvelujen käyttäjille. Osalla jätejakeista voidaan saavuttaa päästövähennyksiä käsittelytapoja muuttamalla. Päästötavoitteiden lisäksi myös jätteen kierrätystavoitteet kovenevat ja esimerkiksi rakennusjätteen osalta EU:n jätedirektiivin 70 prosentin kierrätystavoitteesta ollaan Suomessa vielä kaukana. Päästövähennysten mahdollisuudet vaihtelevat jätejakeittain. Vaihtolavacom Oy hoitaa jätteiden kierrätyspalveluja kaikenkokoisille yritysasiakkaille. vsk. Mukaan hiilijalanjäljen laskentaan otettiin yli parikymmentä eri jätejaetta. 37 H iilijalanjälkeä halutaan mitata yhä useammin ja kaikilla toimialoilla, myös jätehuollon parissa. Vaikka osuus on pieni verrattuna esimerkiksi energiantuotannosta syntyviin päästöihin, tarvitaan ilmastonmuutoksen hillintätoimiin myös pienempiä puroja taakanjakosektorilta, jonka päästövähennystavoitteisiin myös jätehuolto kytkeytyy
Päästöraportointi suoraan asiakkaalle Hiilijalanjälkeä on Vaihtolavacomilla arvioitu aiemmin yleisemmällä tasolla, mutta uusi laskentamalli haluttiin kehittää, jotta toiminnan todelliset vaikutukset ja toiminnan muutosten vaikutukset saadaan entistä paremmin näkyville. Lisäksi kuljetusten osalta hiilijalanjälkeen vaikuttavat käytettävä kalusto, polttoaine ja ajotapa. Asiakas voi sieltä seurata työmaan ja toimitusten etenemistä reaaliajassa ja saada kaikki tarvittavat raportit: sähköiset siirtoasiakirjat, jätelajit ja -määrät sekä tiedot hiilijalanjäljestä. Jätejae kerrallaan nähdään, mitkä tekijät vaikuttavat eniten päästöjen syntyyn.. Kuljetusten suunnittelussa avainasemassa ovat kuljetusmatkan minimointi ja hyötykuorman maksimointi. Osalla jätejakeista, kuten metalleilla tai biojätteellä, puolestaan on vain yksi yleinen käsittelypolku Suomessa. Hyötykäytettävien jätejakeiden osalta saadaan myös arvio kädenjälkivaikutuksista eli siitä, paljonko vältetään päästöjä raaka-aineiden hankinnassa ja energiantuotannossa verrattuna neitseellisten raaka-aineiden käyttöön. Jätejae kerrallaan nähdään, mitkä tekijät vaikuttavat eniten päästöjen syntyyn – kuljetukset, käsittely siirtokuormausasemalla tai loppukäsittely. Kahden viime vuoden aikana Vaihtolavacom on investoinut merkittävästi käsittelylaitoksiin ja ajoneuvokalustoon, jotta kuljetusmatkat pystyttäisiin pitämään lyhyinä ja käytettävä kalusto olisi mahdollisimman pienikulutuksinen ja vähäpäästöinen. ” Laskentamallilla saadaan selville jätejaekohtainen hiilijalanjälki jokaisen yksittäisen jätelavan matkalle. vsk. Laskentamallilla saadaan selville jätejaekohtainen hiilijalanjälki jokaisen yksittäisen jätelavan matkalle. Laskentamallin uudistus toi myös mukanaan muita hyötyjä, sillä se on yhdistetty Vaihtolavacomin sähköiseen raportointijärjestelmään. Käsittelytavan ja jatkokäsittelypaikan valinnalla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri osuus jätteestä uudelleenkäytetään, kierrätetään tai ohjataan energiahyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi. Laskentamallin tarkkuus mahdollistaa sen, että toiminnassa tapahtuvien muutosten vaikutus saadaan näkyville entistä tarkemmin ja nopeammin. Yksinkertaisesti pyritään siis ajamaan mahdollisimman lyhyitä matkoja mahdollisimman täysillä kuormilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. 38 esimerkiksi rakennusjätteet, joiden kohdalla Vaihtolavacomin rooli päästövähennyksissä on merkittävä sekä käsittelytavassa että kuljetuksissa. Käsittelytavan ja -paikan valinnalla on ratkaiseva vaikutus jätehierarkian toteutumisessa. Toisin sanoen näiden jätejakeiden kohdalla Vaihtolavacom pystyy olennaisesti vaikuttamaan hiilijalanjälkeen vain kuljetuksissa, esimerkiksi kalustoja polttoainevalinnoilla. Vaihtolavacomin tapauksessa merkittävimmät vaikutusmahdollisuudet yrityksen omaan hiilijalanjälkeen ovat kuljetusten suunnittelu sekä jätteiden käsittelytavan valinta. Näin ollen Vaihtolavacomin oma jätteenkäsittely ja jatkokäsittelypaikan valinta vaikuttavat merkittävästi toiminnan hiilijalanjälkeen. Kuljetusten lisäksi toinen merkittävä asia hiilijalanjäljen kannalta on jätteiden käsittelytavan valinta
Vaihtolavacomille se mahdollistaa tuottamiensa palveluiden ja yrityksen asiakkaille heidän ostamiensa palveluiden ympäristövaikutusten seuraamisen. Vaihtolavacomin näkökulmasta uusi hiilijalanjäljen laskentamalli on kiinteä osa asiakkaille tarjottua palvelumallia, joka mahdollistaa Vaihtolavacomin ympäristöja vaihtolavapalveluiden toteuttamisen nykyisessä muodossaan. Laskettua päästötietoa voidaan hyödyntää mm. Päästöjen kompensointi toteutetaan sitomalla muodostuneita päästöjä vastaava määrä hiiltä ilmakehästä puustoon, joka toimii hiilinieluna. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. vsk. 39 Tiedä, pienennä, hyvitä Muodostuneita hiilidioksidipäästöjä on mahdollisuus kompensoida esimerkiksi suomalaisten metsäistutuskohteiden avulla. Hyvitysten toteutuskumppanin valinnassa painoivat läpinäkyvyys, jäljitettävyys ja hallinnointikustannusten kohtuullisuus. Lisäksi käyttämällä suomaisia metsäistutuskohteita työllistetään suomalaisia metsäasiantuntijoita ja tuetaan suomalaista työtä. Päästölaskennan avulla voidaankin saavuttaa kilpailuetua ja liiketoimintamahdollisuuksia mille tahansa jätehuollon toimijalle, samalla kun jätehuoltopalveluja pystytään ohjaamaan entistä vähähiilisempään suuntaan.. prosessien kehittämisessä, kun halutaan kohdistaa ympäristövaikutuksia pienentävät toimet sinne, missä suurimpia ympäristöhyötyjä ja parhaassa tapauksessa myös kustannussäästöjä voidaan saada aikaan. Kohti vähähiilisempiä jätehuoltopalveluita Hiilijalanjäljen laskentamalli tuottaa tietoa sekä yritykselle itselleen että sen asiakkaille. Mallin tuottaman tiedon pohjalta voidaan seurata, kehittää ja pienentää yrityksen ympäristöjalanjälkeä. Käyttämällä suomalaisia metsäistutuskohteita, voidaan prosessia auditoida kohtuullisen vaivattomasti ja todentaa, että istutukset ovat toteutettu siten kuin ne on esitetty
Kiertotalousalueiden onnistumisten edellytykset Kiertotalousalueiden optimaalinen toiminta edellyttää toistensa läheisyydestä hyötyvien yritysten kohtaamista, alueen infrastruktuurin toimivuutta, alueelle ja yrityksille toimivan liiketoimintamallin rakentamista sekä avoimuuteen ja luottamukseen perustuvan vuorovaikutuksen syntymistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Kiertotalousalueiden kehitykseen kuluu paljon ajallisia resursseja, joten toimivista kiertotalouspuistoista kannattaa ottaa oppia ja soveltaa niiden käyttämiä tapoja kehitettävään alueeseen. Näin voidaan lisätä yritysten resurssitehokkuutta ja tehostaa palveluiden käyttöä, esimerkiksi hankkimalla yhdessä alueen kiinteistöpalvelut tai kuljetukset.. 40 P arhaimmillaan kiertotalousalueet hyödyttävät niin alueella toimivia yrityksiä kuin kuntaa, ja ne voivat osaltaan tukea sekä yritysten omia että kunnan ilmastoja kiertotaloustavoitteiden saavuttamista. Kiertotalouteen pohjautuva liiketoiminta eroaa tavanomaisesta lineaarisesta liiketoiminnasta siten, että kiertotalouteen pohjautuvassa liiketoiminnassa yhteistyön merkitys korostuu. Sosiaalisista edellytyksistä avoimuuden ja luottamuksen roolia ei kannata väheksyä. vsk. Toimiessaan symbioottisessa suhteessa toisten yritysten kanssa yritykset hyödyntävät omassa toiminnassaan toistensa hukkaa, joko energiaa tai materiaalia. Luottamuksen kautta yritykset sitoutuvat yhteistoimintaan vahvemmin ja tuovat oman panoksensa toiminMaiju Lahtinen, ympäristöasiantuntija Katri Luoma-aho, osastopäällikkö, ympäristö ja kiertotalous AFRY Finland Oy Menestyvä kiertotalouspuisto vaatii tiivistä yhteistyötä, tehokasta viestintää ja taloudellista kannattavuutta Kiertotalousalueet ovat usean yrityksen keskittymiä, joissa yritykset ovat luoneet symbioottista liiketoimintaa keskenään
Vetäjän puuttuessa kiertotaloustoiminta pysyi elossa olemassa olevien materiaalivirtojen symbioosien ansiosta, muttei pystynyt ilman vetäjää kasvamaan täyteen potentiaaliinsa. Alkukipinän aikaansaamiseksi alueelle tarvitaan liiketoimintamalli ja alueen vetäjä. Lyhyet projektit voivat liittyä esimerkiksi materiaalivirtoihin ja niiden hyötykäyttöön. Avoimuutta ja luottamusta voidaan kehittää esimerkiksi puiston suunnitteluun osallistamisella. TEM:n Kiertotalouden Ekosysteemit -julkaisussa (Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:13) ekosysteemit jaettiin kolmeen luokkaan: ” Kiertotalouteen pohjautuva liiketoiminta eroaa tavanomaisesta lineaarisesta liiketoiminnasta siten, että kiertotalouteen pohjautuvassa liiketoiminnassa yhteistyön merkitys korostuu.. Esimerkiksi Ruotsin Händelön kiertotalousalueen historiassa on ajanjakso ilman vetäjää. Vetäjän tärkeänä tehtävänä on tarkkailla, kehittää ja ohjata alueen toimintaa eteenpäin. Kiertotalousalueiden kehittäminen Kiertotalousalueen kehitystyöhön vaikuttavat alueella jo olevat toiminnat ja alkuperäinen liiketoimintarakenne (esimerkiksi se, kasvaako alue teollisuuden vai kierrätyskeskuksen ympärille). Projektiluonteista kehitystä hyödynnetään esimerkiksi Kalundborgin teollisuusalueella Tanskassa, jossa jokainen symbioosin kehittäminen tehdään yhtenä projektina. 41 nan kehittämiseen, esimerkiksi luomalla uusia symbiooseja. Alueen vetäjä kokoaa kiinnostuneista yrityksistä verkoston, joiden kanssa kehitetään idea alueen ensimmäisistä teollisista symbiooseista. Muita todettuja onnistumisen edellytyksiä ovat yritysten läheinen sijainti toisiinsa nähden, symbioosien materiaalitai energiavirtojen tasainen ja riittävän suuri määrä, sekä alueen yritysten monimuotoisuus (esimerkiksi se, että yritysten alat ja markkinat ovat erilaiset, jolloin ei synny kilpailuasetelmaa). Päätäntävaltaa käyttävä taho voi olla esimerkiksi kehitysyhtiö, veturiyritys ja/tai alueen yritykset yhdessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Luottamusta lisää yritysten toiminnan läpinäkyvyys. Näiden vastineiden kartoittamiseksi tarvitaan kohtaamista ja keskustelua. Kun idea on luotu ja symbioosi on paperilla toimiva, voidaan symbioosia testata käytännössä projektiluonteista kehitystyötä hyödyntäen. Potentiaalisten yritysten ja yhteistyökumppanien löytäminen puistoon voi olla haasteellista, sillä yhteistyöhön perustuva liiketoiminta ei ole vielä normi. vsk. Kiertotalousalueen vetäjän rooli on hyvin kriittinen alueen menestymisen kannalta, sillä ilman vetäjää alueen kehitys on hidasta tai sitä ei ole ollenkaan. Yritysten on saatava puistoon sijoittumisen vastineeksi jokin synergiahyöty. Lyhyiden projektien tavoitteena on jokin pitkän aikavälin tavoite, kuten sivuvirran hyötykäytön toteuttaminen. Kokonaisen kiertotalousalueen rakentaminen ja ylläpito tarvitsevat huomattavat ajalliset resurssit, mutta eivät onnistuneet kiertotalousalueetkaan ole syntyneet hetkessä. Liiketoimintamalli määrittää sitä, millaisella kokoonpanolla alueen päätökset tehdään. Hyvä tapa potentiaalisten synergioiden selvittämiseksi ovat esimerkiksi yhteiset työpajat, joissa yritykset voivat esitellä omat tarpeensa ja toisaalta ne palvelut ja materiaalit, joita ne voivat kiertotalouspuistolle tarjota. Yritysten sitouttamista auttavat lyhyen ja pidemmän aikavälin projektit
Kun alue ja sen toimijat ovat tuttuja, voidaan suunnitella kiertotalousalueen mahdollista liiketoimintamallia. Liiketoimintamallin valintaa tukemaan voidaan kussakin tapauksessa luoda alueelle sopivat kriteerit alueen reunaehdot huomioiden. Kuinka suuria ne ovat. Kun tiedetään materiaalija energiavirtojen laadut ja määrät, voidaan visioida niiden käyttökohteita. Millaisia materiaalija energiavirtoja alueella on. vsk. ” Onnistuneessa kiertotalouspuistossa on vetäjä, joka huolehtii, kehittää ja ohjaa puistoa eteenpäin.. Kirsikkana kakun päällä osallistava ja avoin toimintatapa lisää myös luottamusta, joka on yksi kiertotalouspuiston onnistumisen edellytyksistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Esimerkiksi Iso-Britanniasta peräisin olevan NISP:n (National Industrial Symbiosis Program) teollisten symbioosien kehittämistapa on ollut yksinkertainen mutta tehokas. Maankäytön suunnittelussa tarkastellaan, millainen toiminta alueelle soveltuu ja mitä kyseisen toiminnan sijoittaminen alueelle edellyttää muun muassa infrastruktuurin osalta. Näiden osa-alueiden suunnittelussa osallistava työskentelytapa on hyvä, sillä siten alueella toimivat yritykset saadaan jo heti projektin alussa mukaan kiertotalouspuiston toimintaan ja heidän tarpeensa otetaan aikaisessa vaiheessa huomioon. Myös fyysiset kiertotalousalueet voidaan luokitella tämän tyyppisiin ekosysteemeihin, ja luokan tunnistamisen jälkeen alueen kasvua voidaan tukea kohdistetuilla toimilla. Tämä tapahtuu luonnollisesti hukan välttämisen näkökulmasta. Myös alueen maaperä voi vaikuttaa alueen kehittämiseen. 42 alueellisista vahvuuksista ponnistavat, kiertotalousvisioon nojaavat sekä teollisuuden vahvojen vetureiden ekosysteemit. Potentiaalin kartoitus Ensimmäisenä kehitysprosessissa on nykytilanteen kartoitus. Alueen jatkokehittämiseen vaikuttavia tekijöitä voivat olla myös maanomistus, nykyiset liikenneyhteydet sekä erilaiset suojeluja arvokohteet. Kun kiertotalousalueen potentiaali ja visio ovat valmiit, voidaan alueen maankäytölle laatia suunnitelma. Mitä toimijoita alueella jo on. Alueen kaavatilanne selvitetään ja lisäksi tarkastellaan yleisimmät maankäytön reunaehdot, jotka voivat rajoittaa toimintojen sijoittumista alueelle. Sopivien sivuvirtojen ja tarpeiden löytyessä on voitu siirtyä potentiaalin selvittämiseen. Kriteerit voivat olla esimerkiksi hallinnoivan tahon motiivi alueen kehittämiseen, auktoriteetti muiden alueen yritysten silmissä sekä ajalliset tai taloudelliset resurssit. Materiaalija energiavirtojen kartoittaminen voidaan tehdä sekä yhteistyössä yritysten kanssa että julkisten tilastojen avulla. NISP on järjestänyt alueellisia työpajoja, joissa on pyritty löytämään symbiooseja jäteja sivuvirtojen hyödyntämiseen sekä raakaaineiden ja energian hankintaan. Erilaiset liiketoimintamallit koostuvat julkishallinnon ja yksityisten yritysten erilaisista kokoonpanoista: esimerkiksi yksityisen tai julkisen puolen kehitysyhtiöstä, alueen veturiyrityksestä tai yhteisyrityksestä, jossa on mukana alueen yritykset ja mahdollisesti julkinen toimija ja/tai kehitysyritys. Alueiden käyttö ja kaavoitus Maankäytön näkökulmasta on tärkeää, että aluksi alueen nykytilanne kartoitetaan
43 Alueen kehittämisen suunnittelussa kiertotalousalueen visiota jalostetaan eteenpäin suunnittelemalla eri toimintojen sijoittumista alueella. Alueen maankäyttö on suunniteltua ja mahdollistaa uusien symbioosien synnyn ja yritysten toiminnan kehittymisen. Jotta kiertotalousalueesta tulee taloudellisesti vakaa, alueen potentiaali täytyy selvittää ja alueen toimintaa tulee ohjata suunnitelmallisesti siihen suuntaan, mihin alue voisi myös orgaanisesti kyetä kasvamaan.. Toimintojen sijoittamisessa on tarkoituksena mahdollistaa synergioiden ja palveluketjujen toteutuminen. Kiertotalousalue on voinut kehittyä myös itsestään, tai se olisi voinut kehittyä itsenäisesti, mutta vetäjä on olennainen osa alueen täyden potentiaalin saavuttamisessa. Alueelle tulevien yritysten kanssa voidaan yhteistyössä määrittää alueella tarvittavat palvelut, joita voivat olla esimerkiksi kuljetus-, vaaka-, huolto-, laboratoriotai ravintolapalvelut. On muistettava, että orgaanisesti syntyneet kiertotalouspuistot, kuten kiertotalouspuistojen malliesimerkki Kalundborg, ovat kehittyneet monien vuosikymmenten saatossa sellaisiksi kuin ovat. Tarvitaanko virran käsittelyyn esimerkiksi räätälöityjä laitteistoja vai onko sitä saatavilla valmiina. Onnistuneessa kiertotalouspuistossa on vetäjä, joka huolehtii, kehittää ja ohjaa puistoa eteenpäin. Kiertotalousalueen toimintojen sijoittelussa toimintojen välisillä lyhyillä etäisyyksillä lisätään mahdollisuutta symbioosien syntymiselle, mutta suunnittelussa tulee huomioida myös toimintojen tulevan kasvamisen tilantarve. Prosessija teknologiasuunnittelussa puolestaan luodaan yleiskuva alueen prosesseista ja vaadittavista teknologioista. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Joidenkin symbioosien tapauksessa käytettävä materiaalitai energiavirta voi myös määrittää käytettävää teknologiaa. Toimintojen sijoittelussa tulee myös huomioida materiaali-, liikenneja asiointivirrat ja niiden muutosten aiheuttamat vaikutukset. vsk. Vaikka tutkimuksissa on todettu, että kiertotalousalueen yritysten läheinen sijainti lisää toiminnan onnistumista ja synergioiden kehittämisen mahdollistamista, käytännössä yrityksen toimipiste voi myös sijaita muualla kuin tarkasteltavalla kiertotalousalueella. Yritysten fyysisessä välimatkassa on kuitenkin tärkeää huomioida logistiikan taloudellisuus. Maankäytön suunnittelussa tavoitteena on luoda yleispiirteinen kuva alueen tulevaisuudesta niin, että alueelle visioitujen toimintojen tilantarpeet, toimintojen keskinäinen sijoittuminen sekä alueen kehittämisen edellyttämä infrastruktuuri (energiaja vesihuolto) sekä liikenne sovitetaan yhteen toimivaksi paketiksi. Yhteenveto Millainen onnistunut kiertotalouspuisto sitten on. Onnistuneessa kiertotalouspuistossa yritykset tekevät yhteistyötä, alueen toiminnasta tiedotetaan etenkin sisäisesti hyvin ja alue on taloudellisesti kannattava, jatkuvasti kehittyvä ja yrityksiä houkutteleva. Käytännössä yritykset itse päättävät käyttämänsä prosessin, mutta yleiskuvan luomisella voidaan selvittää yritysten mahdollisia synergiamahdollisuuksia, esimerkiksi käytettävien laitteiden, tarvittavien palveluiden tai syntyvien sivuvirtojen osalta. Maankäytön suunnittelun yhteydessä luodaan selkeä polku maankäytön suunnitelman toteuttamisen edellyttämistä kaavoitusja luvitustarpeista sekä avataan näiden prosessien kestoa kiertotalousalueen kehittämisen aikataulun hahmottamiseksi. Olemassa olevista kiertotalouspuistoista voidaan oppia ja ottaa niiden onnistumisen edellytykset ohjenuoraksi, jota sovelletaan kehitettävään alueeseen. Yhteisillä palveluilla luodaan kustannussäästöjä ja lisätään eri palveluiden ja kiinteän infrastruktuurin käyttöastetta
vsk. Ellen MacArthur Foundation on luonut Circulytics-työkalun, jolla voidaan mitata liiketoiminnan kiertotaloudenmukaisuutta huomioiden laajasti eri näkökulmat. WBCSD puolestaan markkinoi Circular Transition Indicators (CTI) -työkalua, joka keskittyy resurssivirtojen mittaamiseen (materiaalit, energia ja vesi). Tarvitsemme konkreettisia mittareita, joiden avulla kehitystä ja tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Työ on kuitenkin vielä kesken, ja mitata pitäisi jo ennen standardia. Tuotteen tai tuotannon elinkaaren aikaisia vaikutuksia voidaan arvioida standardoidun menetelmän mukaisesti hyödyntäen erilaisia LCA-ohjelmistoja, mm. Yhtenäistä menetelmää kiertotalouden mittaamiseen ei kuitenkaan vielä ole olemassa. Miten osata valita oikeanlainen mittari ja indikaattorit mittaamaan tiettyä toimintaa. Täytyykö eri toimijoiden tuloksia pystyä vertailemaan keskenään. Hiilijalanjälkeä voidaan mitata GHG-protokollan tai ISO-standardin mukaisesti. AFRY on luonut kiertotalouden mittaamiseen oman konseptinsa, jonka avulla kiertotaloudenmukaisuutta mitataan ja samalla tuetaan organisaatiota siirtymisessä kohti kiertotaloutta.. Tarjolla on paljon erilaisia mittareita, laskureita, indikaattoreita ja dataa kiertotalouteen liittyen. Gabi ja SimaPro. Asiakastarpeiden ja eri mittareiden ominaisuuksiin tutustumisen jälkeen AFRY päätyi luomaan oman konseptin kiertotalouden mittaamiseen. AFRYn menetelmä keskittyy kohdeyrityksen kiertotalouspoHenna Tihinen, ympäristöasiantuntija Minna Pirilä, asiakkuuspäällikkö, teollisuuden kiertotalous AFRY Finland Oy Kiertotalouden mittaaminen Kiertotalouden kehitysvauhti on hurjaa ja tarve myös sen mittaamiseen on tunnistettu. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Kiertotalouden yhdenmukaistamiseen on kehitteillä oma standardi (ISO/TC 323 Circular Economy), jossa yhtenä osa-alueena on myös kiertotalouden mittaaminen. 44 M iten kiertotalouden mukaista toimintaa voidaan mitata
Toteutettujen kehitystoimenpiteiden avulla myös organisaation kilpailukykyä saadaan kasvatettua, kun organisaation toimintatavat kehittyvät ja vastaavat paremmin muuttuvan lainsäädännön tarpeisiin. Kiertotalouden mittaamisessa ei ole tarkoituksenmukaista vertailla eri yrityksiä toisiinsa, vaan mitata yhden organisaation omaa kiertotalouspotentiaalia ja pyrkiä mahdollisten toimenpiteiden avulla kehittämään organisaation omaa kiertotalousliiketoimintaa. vsk. Lopuksi AFRY koostaa organisaatiolle toteutussuunnitelman, joka sisältää kaikki organisaatiolle valikoituneet kehittämistoimenpiteet sekä niiden toteuttamiseen räätälöidyn aikataulun. ilmastohyötyjen saavuttaminen. Lisäksi seurannan avulla on mahdollista tunnistaa toimenpiteet ja tehdä tarvittaessa muutoksia, mikäli jokin toimenpide koetaan liian haastavaksi tai epäkäytännölliseksi. AFRYn lähestymistapa kiertotalouden mittaamiseen sisältää kuusi eri vaihetta, jotka on esitetty ylhäällä olevassa kuvassa 1. Lisäksi kehitystoimenpiteet toimivat yhtenä askeleena kohti vastuullista yritystoimintaa, jonka avulla mahdollistetaan mm. AFRYn menetelmällä organisaation kiertotalouden osa-alueet määritetään ja arvioidaan organisaation nykyistä liiketoimintaa hyödyntäen kiertotalouskriteerejä. Kiertotalouspotentiaalin kasvattamisessa on olennaista myös seurata tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden käytännön toimivuutta. Tavoitteiden asettaminen toteutetaan huomioiden tunnistettujen kehittämistoimenpiteiden tuomat ympäristövaikutukset ja toteutuspotentiaali. AFRYn menetelmän avulla pystytään mittaamaan ja kehittämään kiertotaloutta seuraavilla osa-alueilla: materiaalivirrat, energia, vesi, maankäyttö, logistiikka sekä organisaation strategia. AFRYn lähestymistapa kiertotalouden mittaamiseen.. Organisaation kokonaisvaltaisen kiertotalousliiketoiminnan kehittämisen avainasemassa ovat myös henkilöstön koulutus ja tietoisuuden lisääminen sekä tavoitteisiin sitoutuminen. Taloudellinen hyöty on yksi merkittävimmistä syistä kiertotalouden mittaamiselle, sillä kehitystoimenpiteiden avulla saadaan tehostettua ja optimoitua resurssien käyttöä. Tämän jälkeen asetetaan tavoitteet organisaation kokonaisvaltaisen kiertotalouspotentiaalin kasvattamiseksi. Millaisia hyötyjä kiertotalouden mittaaminen tuo organisaatiolle ja miksi se olisi kannattavaa. 45 tentiaaliin ja sen kasvattamiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Kuva 1. Tavoitteena on tehostaa kiertotalouden mittaamisen avulla jo olemassa olevien resurssien käyttöä, maksimoida resurssien hyödyntäminen sekä säilyttää resurssien niiden arvo. Vastuulliset toimintatavat ovat edellytyksiä nykypäivän organisaatioille ja läpinäkyvän liiketoiminnan avulla organisaation positiivinen maine vahvistuu. Näin voimme varmistaa organisaation kehityskaaren kiertotaloudessa
Esimerkiksi RATEKOn tuotantojohdolle suunnatuissa koulutuksissa korostetaan laadukkaan rakentamisen elinkaarivaikutuksia ja hukan välttämistä. Korjausasiantuntijoiden koulutukset tukevat resurssiviisautta ja asbestija haitta-ainekartoittajan sekä purkukartoittajan koulutukset purkumateriaalien kierrätystä. Pä. Muutoksen keskellä on oltava innovatiivinen ja pidettävä samanaikaisesti mielessä rakennustekniset ja rakennusfysikaaliset realiteetit, jotta lopputulos on oikeasti kestävä ja vähähiilinen. vsk. 46 Meri Hietala, koulutuspäällikkö Ulla-Mari Pasala, koulutuskoordinaattori Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO Kestävä kehitys ja vähähiilisyys – rakentamisen kiertotalouskoulutus vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO tunnetaan monipuolisena kouluttajana, mutta myös aktiivisena alan koulutuksen kehittäjänä ja oppimateriaalien ja opetussisältöjen tuottajana. Kestävä rakentaminen ja vähähiilinen kiertotalous ovat aiheita, joiden osaamiselle on tarvetta ja kysyntää. K estävään kehitykseen liittyvä tutkimus, kehitys ja innovaatiot muuttavat toimintaympäristöämme kiihtyvällä nopeudella. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Syksyn 2021 aikana työn alla on rakentamisen kiertotalouskoulutus, jonka kohderyhmänä ovat ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ja opettajat sekä kaikki alan työlliset. Muutos ja muutokseen valmistava koulutus ovat käynnissä rinnakkain. Koulutus on maksuttomasti alan oppilaitosten käytössä, kun se keväällä 2022 valmistuu. Laaja-alainen osaaminen ja näkemys ovat tarpeen, kun kestävää kehitystä sovitetaan yhteen turvallisuudelle ja terveellisyydelle asetettujen vaatimusten kanssa
vsk. Ratkaisujen lisäksi myös tietoa on valtavasti ja asioiden vieminen kiertotalouden visioista konkretian tasolle on sekä Suomessa että maailmalla vielä kesken. Koulutus tähtää yhteisöjä uudistavaan oppimiseen, valmistaa kiertotalouden edellyttämään muutokseen ja luo edellytykset toimia muutoksen edellyttämällä tavalla. Rakentamisen vähähiilinen kiertotalous on laaja ja moniulotteinen kokonaisuus, johon liittyvä tieto ja koulutus ovat hajallaan, ja alan kiertotalousosaaminen on vasta kehittymässä. Hankkeessa syntyy verkkokoulutus RAKI-hankkeessa tuotetaan Sitran rahoituksella rakentamisen vähähiilistä/ hiilineutraalia kiertotaloutta käsittelevä verkkokoulutus. 47 tevyysja sertifikaattikoulutukset puolestaan tuottavat asiantuntijoita rakentamisen laadunvarmistukseen ja kosteusteknisesti toimivien, energiatehokkaiden sekä terveellisten rakennusten tuotantoon ja ylläpitoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Koulutus käsittelee talonrakentamisen elinkaaren eri vaiheet, kokoaa rakentamisen hiilineutraalin kiertotalouden edistämistä koskevat perustiedot yhteen sekä havainnollistaa eri tavoitteiden ja toimien vaikuttavuutta ja niiden välisiä riippuvuussuhteita. Tiedon tiivistämistä timantiksi Suurin haaste koulutuksen toteuttamisen tässä vaiheessa on aineiston ja teemojen rajaus ja oleellisten asioiden ottaminen mukaan koulutukseen. Verkkokoulutuksen suorittanut • ymmärtää kestävään rakentamiseen ja vähähiiliseen/ hiilineutraaliin kiertotalouteen sisältyvien tavoitteiden merkityksen ja riippuvuussuhteet • osaa arvioida eri toimenpiteiden vaikutuksia • haluaa omaksua vähähiilisen kiertotalouden ajatteluja toimintamalleja • haluaa yhdessä muiden kanssa lisätä, kehittää ja tukea vähähiilistä kiertotaloutta. Samalla vähähiilisyys on sovitettava yhteen kestävän rakentamisen muiden tavoitteiden sekä turvallisuuden, terveellisyyden ja viihtyvyyden kanssa. Talonrakentamisen alalla vähähiilisiin ratkaisuihin voidaan päästä useita vaihtoehtoisia reittejä pitkin. Koulutuksen kehittäjän on sukellettava mukaan keskenKuva: Rakennusteollisuus, RT:n kuvapankki.. Kestävän kehityksen osaaminen, jatkuva oppiminen, muutokseen sopeutumistaidot ja digitaaliset taidot on tunnistettu myös kansallisessa osaamisen ennakointifoorumissa ja vuonna 2019 julkaistussa Osaaminen 2035 -raportissa tulevaisuuden työelämässä tarvittavaksi osaamiseksi
• Hankkeena toteutettava koulutus on yksi neljästä Sitran rahoittamasta kiertotalouden koulutuspilotista. Rakentamisen kiertotaloutta konkretisoiva verkkokoulutus • Tavoitteena on havainnollistaa kiertotalouden toteutumista rakentamisen koko elinkaaren ajalta ja kehittää alalla työskentelevien ja alalle suuntaavien opiskelijoiden osaamista. Valmistuttuaan koulutus tulee tarjoamaan viimeisimmän tiedon, mutta koska uutta lainsäädäntöä, tutkimusraportteja ja uusia toimintamalleja julkaistaan viikoittain lisää, koulutussisältöjä pitää täydentää ja päivittää hyvinkin pian käyttöönoton jälkeen. Puhtaamman huomisen ääni ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti www.ymparistojaterveys.fi. 48 eräiseen, mutta yhä nopeammin kehittyvään kiertotalouden maailmaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Koulutuksella on mahdollisuus vaikuttaa kaikkien alalle hakeutuvien ja alalla jo työskentelevien osaamiseen ja asenteisiin. Tavoite on, että valmis koulutus saa positiivisen innostuneen vastaanoton ja laittaa koulutusta suorittavan pohtimaan omaa toimintaansa ja tapojaan, ja tarvittaessa muuttamaan niitä kestävämpään suuntaan. Tulevaisuuden osaaja mielessä Rakentajat voivat toimia vähähiilisessä kiertotaloudessa yhteiskunnan veturina, sillä rakennetun ympäristön osuus ympäristövaikutuksista on iso ja rakennusalan vaikutusmahdollisuudet ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja ympäristön suojelemiseksi ovat isot. Koulutusta varten on käyty läpi suuri määrä vähähiiliseen kiertotalouteen liittyviä aineistoja. • Koulutus on suunnattu erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen talonrakennusalan tutkinto-opiskelijoille ja opettajille, sekä rakennusalan työllisille. vsk. Koska tavoite on pureskella tuhansien sivujen kokonaisuus opiskelijaystävälliseen muotoon, kaikesta tietomäärästä on osattava poimia mukaan ne elementit, joista opiskelijoille tulee olemaan eniten hyötyä toimintaympäristössä, joka on vasta kehittymässä ja muotoutumassa
Suomen ravinnevisiossa maaja metsätalousministeriö on asettanut tavoitteeksi kansallisesti toimivien kierrätysravinnemarkkinoiden toteuttamisen vuoteen 2030 mennessä. vsk. Ravinnekädenjälki kuvaa metsäteollisuuden positiivista vaikutusta ravinteiden kierrättämisessä sivumateriaalien uudelleenkäytön kautta.. ”Selvitys on merkittävä, koska tästä näkökulmasta metsäteollisuuden tehdasprosesseja ei ole tarkasteltu aiemmin Suomessa eikä tietääksemme näin laaja-alaisesti toimialalla muuallakaan maailmassa”, sanoo Vahanen Environment Oy:n johtava asiantuntija Esa Salminen. Vahanen-yhtiöt Metsäteollisuus kehittää jatkuvasti kiertotalousratkaisujaan Suomen ja EU:n tavoitteiden mukaisesti Tuore selvitys luo lisätietoa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuuksista. Selvityksessä tarkastellaan Suomen metsäteollisuuden tehdasprosesseja ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta ja kuvataan koko toimialan tehdasprosessien ravinnetase sekä ravinnekädenjälki. Metsäteollisuuden sivuvirrat ja erityisesti kuori sisältävät merkittävän osan metsäteollisuuden prosesseissa kiertävistä ravinteista. 49 Selvitys: Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet metsäteollisuuden tehdasprosesseissa ovat laajat Lähestymistavaksi selvityksessä valittiin metsäteollisuuden tehdasprosessien ravinnetaseen selvittäminen koko Suomen mittakaavassa sekä neljän tehdasesimerkin tasolla. Ravinteiden kierrätyksessä on varmistettava, että toiminta on kokonaisuutena kestävää, eikä johda taloudellisesti tai ympäristön kannalta epäedullisiin kokonaisratkaisuihin esimerkiksi pitkien kuljetusmatkojen vuoksi”, sanoo Eerik Ojala, UPM, selvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja. ”Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuuksia tulee aina tarkastella tapauskohtaisesti. Näkökulma on uusi sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja tuottaa merkittävää uutta tietoa toimialalle. Typpi, fosfori, kalium ja kalsium ovat tässä selvityksessä erityisen kiinnostuksen kohteina, sillä ne ovat pääravinteita, joita lisätään lannoitteina sekä metsäettä viljelymaille. Sivuvirtojen hyödynnettävyyttä voi rajoittaa niiden koostumus tai haitta-ainesisältö. Tuhkan ravinnekäytön lisääminen olisikin merkittävä keino ravinnekierrätyksen edelleen parantamisessa. Selvityksen toteutti Vahanen Environment Oy Metsäteollisuus ry:n toimeksiannosta. Ravinteiden kierrättäminen takaisin kasvien käyttöön on luonnon kiertokulun ja ravinnevarantojen kannalta erityisen tärkeää. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Suurin osa metsäteollisuuden prosesseissa kiertävistä ravinteista päätyy sivutuotteiden energiahyötykäytössä syntyvään tuhkaan. Metsäteollisuuden omaehtoisissa vastuullisuussitoumuksissa ala sitoutuu materiaalitehokkuuden parantamiseen ja ravinteiden kierrätyksen edistämiseen sekä ratkaisujen kehittämiseen sivuvirtojen jalostusarvon kasvattamiseksi muun muassa teollisten symbioosien avulla. Ravinteista erityisesti fosforin kierrätys on tärkeää, koska se on rajallinen, uusiutumaton luonnonvara. Tehtaiden näkökulma otettiin huomioon erityisesti ravinteiden kierrätykseen liittyvien hyvien tekniikoiden ja käytäntöjen kuvauksessa. Työn taustalla vaikuttavat niin EU:n, Suomen kuin metsäteollisuuden omat kunnianhimoiset tavoitteet. Ympäristöministeriön kiertotalouden edistämisohjelmassa ehdotetaan tavoitteita luonnonvarojen käytölle sekä toimenpiteitä, joilla hiilineutraalista kiertotalousyhteiskunnasta tulee taloutemme kestävä perusta vuonna 2035
vsk. 50 Outi Pyy, johtava asiantuntija Matti Silvola, kehitysinsinööri Suomen ympäristökeskus Biodiversiteettistrategia ja PIMA-kunnostaminen EU:n biodiversiteettistrategia on kunnianhimoinen suunnitelma luonnon suojelemiseksi ja ekosysteemien rappeutumisen estämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Päätavoitteena on, että Euroopassa biologinen monimuotoisuus alkaa elpyä vuoteen 2030 mennessä. Kuva: AdobeStock.. Sen saavuttaminen edellyttää toimia myös pilaantuneilla maa-alueilla
vsk. 51 Uhka merkittäville luontokohteille Ihmisten toiminta jättää jälkiä ja muuttaa ympäristöä. Alueen kunnostamisen syynä on usein maankäytön muuttuminen, alueelle rakentaminen taikka alueen myyminen tai vuokraaminen. Nykyisin MATTI-tietojärjestelmässä on tietoja yli 28 000 pilaantuneeksi epäillystä, todetusta, puhdistetusta tai pilaantumattomaksi todetusta maa-alueesta. Kohteet ovat tyypillisesti vanhoja teollisuusalueita, kaatopaikkoja ja polttoaineiden jakeluasemia. Kunnostaminen luonnonsuojelua. Kolmasosalla näistä MATTI-kohteista on jo tehty toimenpiteitä, joilla on pyritty varmistamaan, ettei haitallisista aineista aiheudu alueella ja sen ympäristössä merkittäviä riskejä. Sellaisten MATTI-tietojärjestelmän kohteiden lukumäärät, jotka sijaitsevat 100 metrin etäisyydellä luonnonsuojelutai pohjavesialueista taikka vesistöistä. Toisaalta vaikka haitallista ainetta löytyy maaperästä, ei se vielä tarkoita, että niistä aiheutuisi aina merkittäviä terveystai ympäristöriskejä. Osa muutoksista liittyy haitallisiksi tunnistettuihin aineisiin ja niiden aiheuttamaan ympäristön laadun huonontumiseen. Kuva 1. MATTI-kohteet on jaoteltu ryhmiin alueilla tehtyjen selvitysten ja puhdistustoimien sekä alueen tilan perusteella.. Tavoitteena on tulevaan maankäyttöön liittyvien riskien vähentäminen, mahdollisten puhdistusvastuiden ja taloudellisten riskien poistaminen, alueen arvon ja arvostuksen lisääminen tai paine poistaa huolta ja pelkoa aiheuttavia tekijöitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Lähes puolella alueen tilasta ei ole riittävästi tietoa ympäristöja terveysvaikutusten arvioimiseksi. Suomessa pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvää tietoa on koottu 1990-luvulta lähtien Maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI-tietojärjestelmä) ja sitä edeltäneeseen SAMASE-rekisteriin. Huomattava osa, yli 9 600, MATTI-kohteista sijoittuu enintään100 metrin etäisyydelle merkittävistä luontokohteista, kuten Natura 2000 -alueista, kansainvälisesti arvokkaista lintualueista (IBA), luonnonsuojeluohjelma-alueista tai luokitelluista pohjavesialueista (Kuva 1). Toimenpiteisiin ajavat useimmiten muut syyt kuin ympäristön tai terveyden suojelu. Harvoin puhdistuksen pääasialliset tavoitteet ovat olleet luonnonsuojeluun perustuvia
Tämä vaihe kytketään osaksi Pirkanmaan ELY-keskuksen toteuttamia, Maaperä kuntoon -tutkimusohjelmassa pilaantuneeksi epäillyillä alueilla tehtäviä selvityksiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Selvitysten perusteella arvioidaan kunkin alueen kunnostustoimien tarvetta ja tavoitteita sekä vaihtoehtoja toteuttaa jatkotoimenpiteitä. Selvitysten perusteella arvioidaan sääntelyn. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että strategian luonnonsuojelun ja luonnon ennallistamisen tavoitteet ovat yleisesti ottaen haasteellisia. Tavoite 1. Ehdotetut toimenpiteet: Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan MATTI-tietojärjestelmästä kohteet, jotka sijaitsevat suojeltavilla alueilla tai välittömästi niiden läheisyydessä. Tavoitteen saavuttamiseksi VASU-raportissa ehdotetaan toimenpiteitä, jotka liittyvät toisaalta merkittävien riskikohteiden tunnistamiseen ja kunnostamiseen, toisaalta luonnonsuojelua edistävien riskinhallintatoimien edistämiseen. Myös kaivettujen maa-ainesten hyödyntämistä tehostamalla rajoitettaisiin luonnontilaisten elinympäristöjen vähentymistä tai niiden laadun heikkenemistä. 52 Kunnostaminen toteutetaan usein kaivamalla ja kuljettamalla maa-ainekset käsittelyja loppusijoituspaikoille. Lainsäädännön vaikutuksia toimintakentän muutoksiin arvioidaan tekemällä erillisselvitykset kestävien kunnostusratkaisujen edistymisestä ennen sääntelymuutoksia ja 4 vuotta säännösuudistusten jälkeen. Pilaantuneiden maa-alueiden osalta tavoitteena on alueiden kunnostamisen merkittävä edistyminen. Sääntelyuudistusten myötä pyritään puhdistettavilta maa-alueilta kaivettujen ja hyötykäyttöön ohjautuvien maa-ainesten määrä kasvattamaan 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Todellisiin riskeihin perustuvalla kunnostamisella ja tarpeettoman kaivuun välttämisellä vähennettäisiin muun muassa tarvetta perustaa uusia maaja kiviainesten ottamisalueita ja maaainesjätteiden loppusijoituspaikkoja. Tavoitteena on, että tällaisten kunnostusmenetelmien käyttö kaksinkertaistuisi nykyisestä. Tuetaan lainsäädäntöuudistuksin pilaantuneiden maa-alueiden kestävää kunnostamista sekä pilaantuneiden tai heikentyneiden maa-ainesten turvallista käyttöä. Usein paluukuormassa alueille tuodaan puhtaita luonnonmaaja kiviaineksia. Maa-ainesten hyötykäytön tehostamisen lisäksi edistetään in situja on site -käsittelymenetelmien kirjon laajenemista ja käytön yleistymistä. Tavoite 2. vsk. Toimenpide-ehdotukset Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat tehneet selvityksen Suomen valmiudesta toteuttaa EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita (VASU-hanke). Ehdotetut toimenpiteet: Lainsäädäntöuudistuksen avulla ehkäistään haitallisia aineita sisältävien maa-ainesjätteiden syntyä ja edistetään maa-ainesten turvallista käyttöä. Tavoitteena on saada meneillään olevat sääntelyuudistukset voimaan viimeistään vuonna 2023. SYKE yhdessä ELY-keskusten ja kuntien kanssa pyrkii tämän jälkeen tunnistamaan alueet, joilla todennäköisesti on merkittäviä vaikutuksia erityistä suojelua vaativiin luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Vuoteen 2030 mennessä tunnistetaan ja priorisoidaan jatkotoimien osalta pilaantuneet maa-alueet, joissa haitta-aineet ja niiden leviäminen uhkaavat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita. Tilastojen mukaan vuosittain kuljetetaan 1–2 miljoonaa tonnia kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-ainesjätteitä pois puhdistettavilta alueilta. Toisessa vaiheessa tavoitteena on edistää priorisoiduissa kohteissa tehtäviä selvityksiä ja tarpeellisten riksinhallintatoimenpiteiden toteutumista
VASU-hankkeessa ehdotettiin myös vanhoihin kaivannaisjätealueisiin liittyvä tavoite ja sen saavuttamiseksi tarvittavia toimia. Ehdotetut toimenpiteet: Seuraavien viiden vuoden aikana kootaan tietoja KAJAK Ihankkeen aikana tunnistetuista, suojeltavilla Kuva 2. Näistä 286:n arvioitiin sijaintinsa perusteella mahdollisesti vaikuttavan merkittäviin luontoalueisiin.. EU:n kaivannaisjätedirektiivi (Kaivannaisteollisuuden jätehuolto 2006/21/EY) vuodelta 2006 edellytti jäsenvaltioita laatimaan luettelon käytöstä poistetuista ja hylätyistä kaivannaisjätealueista, joista voi aiheutua lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä vakava uhka ihmisten terveydelle tai ympäristölle (KAJAK-hankkeen kohteet). Hankkeen yhteydessä lähiympäristön herkistä ja erityistä suojelua vaativista kohteista koottiin sijaintitietoa, mutta tarkempaa arviota kaivannaisjätealueiden vaikutuksista näihin kohteisiin ei KAJAK I -hankkeen aikana tehty (Kuva 2). KAJAK I -hankkeen aikana yli tuhannesta Suomessa toimintansa lopettaneesta kaivoksesta valikoitui EU:n komission kartoitusohjeen mukaiseen tarkasteluun lähes 400 kaivannaisjätealuetta. 53 jatkokehittämistarpeita myös EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Mukana vanhat kaivannaisjätealueet Kaivostoiminnan jälkeiset ympäristövaikutukset kestävät vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja riippuen muun ohella kaivostoiminnan mittakaavasta, alueelle jääneen jätemateriaalin laadusta ja toteutetuista sulkemistoimista. Tavoite 3. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan käytöstä poistettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden ympäristövaikutuksia luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviin kohteisiin sekä jätealueiden riskienhallintatoimien tarvetta. KAJAK I -hankkeen aikana koottiin tietoa 386 kaivannaisjätealueen sijainnista suhteessa pohjavesialueisiin ja vesistöihin, Natura 2000 -alueisiin sekä kansainvälisesti tärkeisiin lintuvesiin ja Ramsar-alueisiin. Lisäksi osa kaivoksista on aikanaan suljettu menetelmin, jotka eivät vastaa nykyajan ympäristövaatimuksia
https://eur-lex.europa.eu/ legal-content/FI/TXT/HTML/?uri= CELEX:52006DC0231&from=FI Ympäristöministeriö. 2014. Kertyneen tiedon pohjalta valmistellaan suunnitelma jatkotoimien toteutuksesta. http://hdl.handle.net/ 10138/136564 Kuva: Pixabay.. SYKE yhdessä ELY-keskusten ja kuntien kanssa arvioi alustavasti alueisiin liittyvät selvitysja jatkotoimenpidetarpeet. Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/ 10024/547941/luke-luobio_75_2021. Lähdekirjallisuutta Luke 2021. 54 alueilla tai niiden vaikutusalueella sijaitsevista, suljetuista ja hylätyistä kaivannaisjätealueista. 2015. handle.net/10138/159058 Ympäristöministeriö. Ehkä tulevan päivitetyn Maaperästrategian myötä on odotettavissa myös EU-tason puitedirektiivi maaperän suojelemiseksi ja vaurioituneen maaperän ennallistamiseksi. KOM (2006) 231 lopullinen. EU-strategioiden kirjo laajenee Komissio päivittää parhaillaan myös EU:n Maaperästrategiaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. pdf?sequence=1&isAllowed=y Maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia. Tavoitteena on julkaista se yhdessä taustadokumenttien kanssa vielä kuluvan vuoden aikana. vsk. Maaperän suojelu on tunnistettu ympäristönsuojelun merkittäväksi osa-alueeksi ja ratkaisuksi moniin haasteisiin, mistä syystä sitä koskevia tavoitteita sisältyykin jo nyt moniin muihin EU:n strategioihin ja toimintaohjelmiin, BD-strategian ohella muun muassa Euroopan vihreän kehityksenohjelmaan (Green deal) ja Pellolta pöytään -strategiaan (Farm to Fork). http://hdl. Arvio EU:n biodiversiteettistrategian 2030 vaikutuksista Suomessa. Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia
Aiemmin hankittu koulutus ja osaaminen huomioidaan opinnoissa. Hakuaika on käynnissä. SYVENNÄ OSAAMISTASI Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.rateko.fi > Rakennusterveysasiantuntija > Kosteusvaurion kuntotutkija > Sisäilma-asiantuntija > Kosteusvaurion korjaussuunnittelija > Kosteusvaurion korjaustyönjohtaja Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKOn rakennusterveyden koulutukset antavat kosteusja sisäilmaongelmien tutkimiseen ja korjaamiseen vaadittavaa osaamista sekä valmentavat sertifikaatteihin ja pätevyyksiin. Sosiaalija terveysministeriö maksaa terveydensuojelun viranhaltijan opinnoista jopa 30 %. Laatu ja kestävyys ovat tie vähähiilisyyteen. Tiesitkö. Tervetuloa oppimaan!. Tervetuloa oppimaan! RATEKOlla on yli 50 vuoden kokemus kouluttajana toimimisesta ja suhtaudumme intohimoisesti ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen rakennusalalla. Koulutuksissa syvennät osaamistasi sisäilmaongelmien selvitysprosessista sekä terveellisestä ja turvallisesta rakentamisesta ja asumisesta. Koulutuksemme tukevat laadukasta, kestävää ja kustannustehokasta uudisja korjausrakentamista. Rakennusterveyskoulutukset alkavat tammikuussa 2022. Työelämälähtöisessä koulutuksessa saat lisäosaamista kosteusvaurioiden tutkimiseen, korjaamiseen ja korjaussuunnitteluun korjausja uudisrakentamisen näkökulmasta sekä päivität tietosi kosteudenhallinnasta
Olen pohtinut viime aikoina sitä, miten strategian tavoitteita voitaisiin edistää. vsk. Vuonna 2015 valmistuneen valtakunnallisen pilaantuneiden maaalueiden riskienhallintastrategian (PIMA-strategian) tavoitteena on muun muassa kunnostusvaihtoehtojen tehokkuus, luonnonvarojen säästäminen ja ympäristöystävällisyys sekä kiertotalouden edistäminen. MASA-asetus on vielä valmisteilla. Tavoitteet on helpointa saavuttaa, jos maaperän kunnostustarve arvioidaan ja kunnostus toteutetaan riskiperusteisesti. Toisin sanoen, jos haitta-aineesta ei muodostu ympäristötai terveysriskejä, ei ole perusteltua kunnostaa aluetta esimerkiksi massanvaihdolla. Ratkaisua tämä kirjoitus ei tarjoa, mutta kylläkin pohdintaa syistä, seurauksista ja jakolinjoista.. Vuonna 2017 voimaan tulleen MARA-asetuksen myötä myös määriteltyjen jätejakeiden hyötykäyttö maarakentamisessa on helpottunut. T odellisuudessa PIMA-strategian vaikutukset ovat kuluneen viiden vuoden aikana olleet melko vähäisiä, vaikka PIMA-päätösten lukumäärä onkin hieman vähentynyt riskiperusteisen kunnostustarpeen arvioinnin yleistyessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Maa-ainesjätteiden ja ylijäämämaiden hyötykäyttöä koskeva ns. 56 Aura Nousiainen AFRY Finland Oy Kuinka parannetaan riskinarvioinnilla vaarattomaksi todetun, haitta-aineita sisältävän maa-alueen imagoa. Asetuksen tavoitteena on edistää erityisesti rakentamisen yhteydessä syntyvien ylijäämämaiden hyödyntämistä
Pilaantuneeseen maahan liittyy paljon mielikuvia. Kysyin, vaikuttaisiko riskinarviolla haitattomaksi todettu haitta-aine unelmien kodin tontilla ostopäätökseen. Yksinkertaisesti: tonttimaan hinta vaikuttaa siihen, kannattaako haitta-ainetta sisältävälle maalle rakentaa. Jos rakennuspäätös tehdään, on usein epärealistista ja tarpeetontakin poistaa kaikkea haitta-ainetta. Otin yhteyttä muutamiin kiinteistökehitysja rakennusyhtiöihin ja kysyin riskiperusteisen kunnostuksen yleisyydestä. Hän ostaisi unelmakotinsa muualta, jossa on varmasti puhdasta. 57 Miksi riskiperusteinen maaperän kunnostus ei kelpaa. Yksi vastaajista tosin kertoi menettäneensä kategorisesti luottamuksen viranomaisiin. Jakolinjat Maaperän haitta-aineisiin suhtaudutaan eri tavalla riippuen asuinpaikasta ja asuntotyypistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Osa kyselyyni vastanneista kertoi haluavansa lisätietoa tutkimusmenettelyiden oikeellisuudesta ja avata raja-arvojen perusteluja, joiden mukaan päätökset terveysturvallisuudesta on tehty. Entä jos sairastun. Vaikka yritin kysyä eri koulutusasteiden ja toimialojen edustajilta, aineisto on väistämättä vinoutunutta siksi, että he asuttavat kanssani samaa kuplaa. Merkittävin jakolinja lienee kaupunkien ja haja-asutusalueiden välillä. vsk. Vastauksista (10 kpl) kuulsi pääosin luottamus kolmannen osapuolen suorittamaan arvioon ja viranomaisen päätökseen, kunhan arviossa olisi huomioitu asukkaalle tärkeiden harrasteiden, kuten kukkien ja hyötykasvien viljelyn ja pihan käytön vaarattomuus. Tämä on erityisen tärkeää pientaloalueella, jolloin asukas ei ehkä jaa kiinteistön maapohjaa muiden asukkaiden kanssa. Saanko tätä kotia koskaan myytyä, jos haluan muuttaa. Suoritin epätieteellisen kyselyn muutamalle PIMA-alaa tuntemattomalle ystävälle ja tutulle. Kiinteistökehittäjät pääasiassa kunnostavat maaperän riskiperusteisesti, ja hyödyntävät käyttökelpoisia massoja aina kun mahdollista, sillä Kuva: Pixabay.. Asunko myrkkymaan päällä. Riskinarvioraportti on lääkettä tällaisiin pelkoihin sillä edellytyksellä, että riskinarvion tulokset on ymmärrettävästi esitetty
Keksin tähän käytökseen kaksi selitystä. Ensinnäkin, olemme haluttomia ajattelemaan omasta kodistamme pahaa, sillä koti on meille usein suojapaikka muuta maailmaa vastaan. Mitä tehdä imago-ongelmalle. Toiseksi, jos alueen mahdollisista ongelmista nostaa metelin, huonosta imagosta voi olla vaikea päästä eroon, ja se kostautuu, jos joskus haluaa myydä asunnon. Talojen asukkaat eivät ole kovinkaan tietoisia haitta-aineista, eikä niistä juuri puhuta, ellei asia jostain syystä aiheuta ongelmia. Mahdolliset huolet keskittyivät pääasiassa sisäilman laatuun, ja nekin olivat harvinaisia. En usko, että hän oli alueensa historiasta ja maaperästä kovinkaan tietoinen. Uudenkarheiden pintojen ajatellaan olevan ”puhtaita”. Huoliin on suhtauduttava vakavasti, ja niihin on vastattava oikea-aikaisesti huolten aiheuttaminen haittavaikutusten vähentämiKuva: Pixabay.. Näin ollen haitta-aineista aiheutuvaa imago-ongelmaa ei oikeastaan ole olemassa, ellei se jonkin tapahtuman tai havainnon vuoksi nouse asukkaiden huolenaiheeksi. Huolten herätessä ainoa tapa parantaa tilannetta on avoin ja läpinäkyvä informaation välittäminen ja keskustelu. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Tässä vaiheessa ongelma tuntuukin asukkaan mielestä jo suurelta, ja huolten hälventämiseen tarvitaan järeitä keinoja. Kerrostaloasujalle rakennuksen maapohja on paitsi fyysisesti, myös henkisesti etäämmällä, ja mahdollisia viheralueita hoitaa joku muu. Eivätkö myrkyt maaperässä sairastutakaan, kun alueiden neliöhinnat ovat korkeita. Onkin mielenkiintoista, että kyselytutkimuksessani jyrkimmin viranomaisiin suhtautunut henkilö asui brownfield-alueella, jossa tunnetusti maaperään jätettiin riskittömiä haitta-aineita. Kysyin kiinteistökehitysyhtiöiltä, herättävätkö maapohjaan jääneet haitta-aineet asukkaissa huolta ja kyselyitä. Tältä osin PIMA-strategian yksi osa-alue näyttäisi täyttäneen tarkoituksensa. Tämän vuoksi ihmiset ehkä herkemmin suhtautuvat siihen suojelevasti. Tieto lisää tuskaa Suosituilla brownfield-alueilla asuntojen hinnat ovat pilvissä. Tämän vuoksi esimerkiksi brownfield-kohteen maaperän haitta-aineita ei haluta nostaa keskusteluun, ellei se ole aivan välttämätöntä. Riskiperusteisesti kunnostettujen asuinalueiden kysymykset keskittyvät pääasiassa kaupunkeihin, ja siellä kerrostaloasuinalueisiin. vsk. Loppukäyttäjän kannalta merkittävin mielipiteenjakaja on asuntotyyppi. Omakotitalon asukki on suoraan vastuussa kaikesta hänen kiinteistönsä rajojen sisällä tapahtuvasta, eikä riskiä ole jakamassa ketään muuta. 58 se on taloudellisesti kannattavinta. Koti on ihmisille paitsi henkilökohtainen tila, myös useimpien suurin omaisuus. Ja miksikäs ei: uudet rakennukset, lyhyt matka kaupungin keskustaan ja merinäköala! Tässä kohtaa asukkaiden mielikuvat alueesta poikkeavat muutoin tyypillisistä haitta-aineisiin liittyvistä huolista. Keskimäärin ihmiset eivät ole kovinkaan tietoisia haitta-aineista, ja erityisesti täyteen rakennetulla kerrostaloalueella niiden aiheuttaman riskin vähäisyyteen suhtaudutaan luottavaisesti
SOVA-asiantuntijalla on parhaat välineet ja menettelytavat huolien käsittelyyn. Tulee sairastumisia, epäilyksiä ja outoja tuntemuksia, joiden aiheuttajaa etsitään ympäriltä. Koska PIMA-asiantuntijoiden tehtävänä on arvioida haitta-aineen vaikutuksia ihmiseen, työ jää kesken, jos vaikutusta ja riskiä ei kommunikoida loppukäyttäjille asti. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Julkinen keskustelu ja riskiperusteisen PIMA-kunnostuksen kansantajuistaminen helpottaisi osaltaan viestin viemistä alueen käyttäjille. vsk. Paras tilanne haitta-aineita sisältävien alueiden asukkaille on toki silloin, kun asukkaan ei tarvitse haitta-aineita edes ajatella, mutta aina kaikki ei mene täydellisesti. PIMA-asiantuntijan ohella tilanteen ratkaisemiseen tarvitaan sosiaalisten vaikutusten arviointiin perehtynyttä henkilöä, joka on lukuja ja todennäköisyyksiä latelevan konsultin sijaan tottunut huomioimaan ja arvioimaan asukkaiden mielipiteitä ja pelkojen ja ahdistusten perimmäisiä syitä. Riskinarvioinnissa olisi ehkä hyvä nostaa esiin alueen turvallisuus käytännössä, ja ottaa esimerkeiksi juuri puutarhanhoidon ja hyötykasvien viljelyn. Toisaalta myös suorittamani epätieteellisen kyselyn pohjalta voidaan tehdä päätelmiä siitä, mistä ihmiset voisivat olla huolissaan. 59 seksi. Näin mahdollisten ongelmien sattuessa ei muodostuisi tilannetta, jossa asukkaille syntyy mielikuva jälkeenpäin selittelystä. Kuinka toimia jatkossa. On epärealistista haaveilla siitä, että kaikki ihmiset osaisivat suhteuttaa haitta-aineiden aiheuttaman vaaran suuruutta. Tällöin tarvitaan läpinäkyvää, huolet vakavasti ottavaa keskustelua, joihin PIMA-asiantuntijoilla on toistaiseksi huonot eväät. Vuorovaikutteisuuden osalta PIMAstrategian toteutuksessa on nähdäkseni vielä kehitettävää, jotta kestävän kunnostuksen hyväksyttävyys saataisiin vietyä jokaisen kansalaisen kotiin asti.
Mutta kuinka puhdasta tai likaista mereen päätyvä lumi oikeastaan on ja kuinka paljon roskaa sen mukana kaadetaan mereen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. 60 L umi on lähes koko Suomessa jokavuotinen ilo ja harmi. Toisaalta mitä kauemmaksi aurauspaikastaan lumi kuljetetaan, sitä enemmän päästöjä syntyy sen kuljetuksesta. Maankäytön muuttuessa ja kaupunkirakenteen tiivistyessä vastaanottopaikkoja joudutaan kuitenkin lopettamaan tai siirtämään, ja lumen varastoinnille on ollut pakko keksiä muita ratkaisuja. Helsingissä on jo pitkään läjitetty lunta mereen, mikä on varsinkin viime vuosina saanut kovaa arvostelua osakseen. Lumen merivastaanotto Suurin osa Suomen kaupungeissa kerätystä lumesta viedään perinteisille maalla sijaitseville lumen vastaanottopaikoille. Monissa paikoissa tiivistyvä kaupunkirakenne aiheuttaa sen, että osa lumesta on pakko kuljettaa muualle kaupungin toimivuuden takaamiseksi. Koska lumelle ei ole vakiintuneita näytteenottomenetelmiä tai analyysejä, jouduttiin tutkimukset suunnittelemaan pitkälti kirjallisuuden perusteella. Erityisesti kaupunkialueilla runsaslumiset talvet aiheuttavat haasteita, kun lumen varastointia ei ole mahdollista tehdä katualueilla. Jessika Stolze ja Teppo Moisio Ramboll Finland Oy Lumitutkimus – näytteenoton haasteet ja opit Helsingin Hernesaaressa tutkittiin lumen laatua talvella 2021. vsk. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää, mereen päätyvän lumen haitta-ainepitoisuuksia ja roskaisuutta. Lopputuloksena saatiin mielenkiintoisia tuloksia ja paljon uusia ideoita näytteenoton kehittämiseksi.. Merivastaanoton puolesta puhuu sen teoriassa ääretön kapasiteetti ja vastaanottopaikkojen keskeinen sijainti kantakaupungissa, kun taas toisella puolella vaakakuppia painavat huoli meriympäristön roskaantumisesta
61 Lumitutkimus Selvittääkseen mereen päätyvän lumen haitta-ainepitoisuuksia ja roskaisuutta, Helsingin Hernesaaressa toteutettiin kokeiluhankkeena lumitutkimus talvella 2021. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. vsk. Kuorma läjitettiin tilapäisesti ja näytteet otettiin kasasta. Helsingin kaupunki hoiti lumen keräyksen kaduilta ja kuljetuksen Hernesaareen, jossa lumikuorma läjitettiin näytteenottoa varten kasalle. Lumen oletettiin sekoittuneen aurauksen ja kuormauksen yhteydessä, joten lumikasaa ei enää näytteenottoHelsingin kantakaupungista tuotu lumikuorma Hernesaaressa helmikuussa 2021. Kuvat: Riina Kupiainen, Ramboll Finland Oy.. Yksi näyte koostui viidestä 10 litran ämpäristä, joihin kerättiin vähintään 10 osanäytettä. Luminäytteet otettiin kantakaupungin alueelta tulleista lumikuormista, jotka edustivat Hernesaareen tavanomaisesti tulevaa lunta. Näytteenotto ajoitettiin helmi-maaliskuulle, jolloin Helsingissä oli runsaasti lunta. Luminäytteitä kerättiin kolmella näytteenottokerralla yhteensä seitsemän kappaletta
Lumen esikäsittely laboratoriossa Laboratoriossa näytteet jaoteltiin niin, että 40 litraa lunta käytettiin lumen kiintoaineksen ja sulamisveden haitta-aineanalyyseihin ja 10 litraa käytettiin lumen mikromuovianalyyseihin. Luminäytteiden annettiin sulaa luonnollisesti laboratoriossa ja sulamisveden tilavuus määritettiin. vsk. Näytteenoton yhteydessä lumikasat valokuvattiin ja kirjattiin ylös aistinvaraiset havainnot lumen laadusta (lumen väri, roskaisuus) sekä tiedot lumen alkuperästä ja iästä eli siitä, kuinka kauan lumi oli ollut satamisen jälkeen tilapäisellä kasalla kadulla. se, kuinka paljon lumi on pakkautunut ja tiivistynyt esimerkiksi sulamisen ja uudelleen jäätymisen seurauksena. Kuva: Riina Kupiainen, Ramboll Finland Oy.. Liukoisten metallien analyysejä varten sulamisvesi suodatettiin vielä kertaalleen pienemmän suodattimen läpi. Paakkuuntunut lumi aiheutti hieman ongelmia näytteenotossa. mikromuovianalyysit) lumen sulamisvesi seulottiin 2 mm ja 0,063 mm seulan läpi. Tutkimuksen tulokset Luminäytteiden (40 l) sulamisveden tilavuus vaihteli jonkin verran, ollen enimmillään noin 25 l ja alimmillaan noin 14 l. Ennen varsinaisia analyysejä (pl. Seuloihin jääneestä materiaalista tehtiin kiintoaineksen haitta-aineanalyysit. Yksi luminäyte koostui viidestä 10 litran ämpäristä. Näytteenoton jälkeen ämpärit suljettiin kansilla ja luminäytteet toimitetiin laboratorioon. Seula-alitteesta (0,063 mm) määritettiin sulamisveden kiintoainespitoisuus. 62 paikalla sekoitettu. Lisäksi lumen sulamisvedestä analysoitiin mikromuoveja. Kiintoainessuodattimella suodatetusta vedestä tehtiin sulamisveden haitta-aineanalyysit. Osanäytteet kerättiin eri puolilta kasaa, jotta näytteet olisivat mahdollisimman edustavia. Laboratoriossa lumesta tutkittiin kiintoaineksen ja sulamisveden haitta-ainepitoisuuksia sekä tehtiin raekokoanalyysit kiintoainekselle. Lumen vesipitoisuuteen vaikuttaa mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Lumen sulamisvesi Lumen sulamisvedelle ei ole asetettu ohjearvoja, joten viitearvoina käytettiin meriveden ja muiden pintavesien ympäristönlaatunormeja. Lumen keskimääräinen vesipitoisuus oli 474 l/m 3 lunta
Sulamisvedessä todettiin jonkin verran metalleja, joista kadmiumin, lyijyn ja nikkelin kokonaispitoisuudet olivat laatunormeihin verrattuna hieman koholla. Pitoisuuksissa oli näytekohtaisia eroja varsinkin typen kohdalla. Noin 0,46 % kiintoaineksesta luokiteltiin roskaksi ja loput kiintoaineksesta olivat kasviainesta. Yhden luminäytteen kiintoaines (raekoko 2 mm). Sulamisveden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat hieman koholla, mikä voi selittyä teiden suolauksella. Öljyhiilivetyjen raskaita jakeita todettiin kohonneina pitoisuuksina kahdessa näytteessä, mikä voi selittyä esimerkiksi kiintoaineksen joukossa olevilla bitumin paloilla. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet vaihtelivat ja pääasiassa sulamisvedessä todettiin raskaita öljyhiilivetyjakeita, joiden arveltiin todennäköisesti olevan peräisin bitumista. Kiintoaines koostui pääasiassa hiekoitushiekasta ja -sepelistä, jonka osuus kiintoaineksesta oli keskimäärin noin 99,5 %. Sulamisvedestä analysoitiin myös ravinteita. Kuva: Eurofins Enviroment Testing Finland Oy.. Lumen kiintoaines Lumen sisältämän kiintoaineksen haittaainepitoisuuksia verrattiin pilaantuneen maaperän viitearvoihin. Kiintoaines koostui pääasiassa hiekoitussepelistä. Lumen sulamisveden kiintoainespitoisuus oli keskimäärin 29,5 g/l. Myös PAH-yhdisteitä todettiin kaikissa näytteissä kohonneina pitoisuuksina. 63 Lumen sulamisveden pH oli neutraalilla tasolla, ollen keskimäärin 7,3 (6,2…8,6). vsk. Keskimäärin kokonaistyppeä todettiin noin 2 mg/l ja kokonaisfosforia noin 0,4 mg/l, mikä vastaa aiempia tutkimuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Kiintoaineksen haitta-ainepitoisuudet olivat suhteellisen pieniä, lukuun ottamatta öljyhiilivetyjä
Kirjallisuuskatsauksen perusteella lumessa – edes kaupunkialueelta auratussa lumessa – ei ole kovin paljon kiintoainesta. Tutkimuksen haasteet Vakiintuneita näytteenottomenetelmiä lumelle ei ole, joten tutkimukset suunniteltiin pitkälti kirjallisuuden perusteella. Näytemäärää jouduttiin miettimään niin käytännön kuin taloudellisuuden kannalta. Lumen alkuperällä ja iällä, eli kuinka kauan lumi on ollut maassa tai kasalla ennen sen pois kuljetusta, voi olla vaikutusta sen laatuun. Sama koski laboratorion esikäsittelymenetelmiä, jotka suunniteltiin yhdessä laboratorion kanssa. Toisaalta esimerkiksi alumiinitölkin päätyminen näytteeseen ei välttämättä edusta lumikuorman keskimääräistä roskaisuutta. Isokokoisten roskien sisällyttämiseksi olisi ideaalia päästä tutkimaan lumikuorma kokonaisuudessaan. Esimerkiksi isokokoiset roskat ja epäpuhtaudet eivät mahtuneet näyteastioihin, joten ne jäivät tutkimuksen tarkastelun ulkopuolelle. Lunta joutui välillä kovallakin kädellä kaivamaan kasasta, sillä jäätyneen ja pakkautuneen lumen näytteenotto pienellä lapiolla oli vaativaa. Mikäli nämä ominaisuudet haluttaisiin huomioida, tulisi tutkimukset toteuttaa eri tavalla. Mikromuovien keskimääräinen pitoisuus lumen sulamisvedessä oli noin 303 µg/l. Tutkimuksia suunniteltaessa oli huomioitava, kuinka paljon ns. käsityötä esimerkiksi roskien aistinvarainen tunnistaminen laboratoriossa vaati. Näytteet päädyttiin keräämään metallisella näytteenottolapiolla metallisiin maaliämpäreihin, jotka suljettiin metallisilla kansilla. Esimerkiksi luminäytteet voitaisiin ottaa suoraan lumekeräysalueilta useamman kerran tutkimuksen. Tutkimuksen suppea otanta huomioon ottaen, mikromuoveja todettiin eniten vanhimmassa luminäytteessä. Satojen litrojen käsitteleminen laboratoriossa ei kuitenkaan ollut taloudellisesti eikä logistisesti järkevä vaihtoehto, joten näytemääräksi valikoitui 50 litraa aiempien tutkimusten perusteella. vsk. Näytteistä tunnistettiin bitumin, muovin ja pahvin paloja, alumiinitölkki sekä savukkeiden filttereitä. Toiseksi eniten lumessa todettiin polyvinyylikloridia (PVC) ja polypropyleenia. Mikromuovit jaoteltiin muovilajeittain ja ne koostuivat pääasiassa polyetyleenistä, joka on muovin käytetyin polymeerinen raaka-aine. Mikromuovien analysointiin käytettiin laboratorion tarjoamaa valmista analyysipakettia. Koska kerätyt luminäytteet vastasivat ainoastaan pientä osaa kustakin lumikuormasta, on mahdollista, etteivät näytteet täysin edustaneet koko kuormallista. Tutkimuksissa ei juurikaan löytynyt positiivisia korrelaatioita eri alueiden tai eri ikäisen lumen haittaja kiintoainepitoisuuksien välillä. Koska näytteistä tutkittiin mikromuoveja, pyrittiin muovin käyttöä näytteenottovälineissä ja -astioissa välttämään, jottei näytteisiin irtoaisi muovia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Roskia (koko 2–63 mm) todettiin lähes kaikissa luminäytteissä ja keskimäärin niitä todettiin sulamisvedessä noin 0,15 g/l. Tämä kuitenkin vaatisi tilat ja laitteistot lumen käsittelemiseksi, mikä ei ollut tämän tutkimuksen puitteissa mahdollista. 64 Lumen roskaisuus Seulonnan yhteydessä kiintoaineksesta eroteltiin roskat ja niiden materiaali pyrittiin tunnistamaan. Mikromuovit Mikromuoveja todettiin kaikissa luminäytteissä. Mitä opittiin. Kuitenkin lumen kiintoaineksesta haluttiin analysoida haitta-aineita, mikä asetti tiettyjä ehtoja sen määrälle. Yksi haaste näytteenoton kannalta oli sopivien näytteenottovälineiden löytäminen
Mikromuoveja on tutkimuksen perusteella yhdessä lumikuormassa noin 2,45 g. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2012. 98 s. Kiintoaineksesta noin 0,46 % on roskaa, mikä vastaa noin 1,2 kg roskaa yhdessä kuormassa. Kirjallisuutta Jokinen M., Aulio K., Suokas P. Possible emission sources to marine environment. & Riipinen M. Ympäristöteknologian koulutusohjelma, Lahden ammattikorkeakoulu, 69 s. Salla A., Nurmi P. Roskien ja mikromuovien määrä oli hyvin yhdensuuntainen kirjallisuuden kanssa. Nyt tehtyjen tutkimusten otanta oli liian pieni vetämään suoria johtopäätöksiä eri alueilta kerätyn tai eri-ikäisen lumen tuloksista. 65 aikana. & Salminen J. Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Tutkimusten yhteenveto ja johtopäätökset Lumen sulamisveden ja kiintoaineksen haitta-aineiden tulokset olivat hyvin samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa. 39 s. (1985) Lumenkaatopaikkojen ympäristövaikutukset. Toinen tarkastelun aihe olisikin, kuinka paljon lumi poikkeaa kaupunkialueiden hulevedestä erityisesti roskien ja mikromuovin osalta vai poikkeaako ollenkaan. Pro gradu -tutkielma. (2012) Lumen läjityksen ympäristövaikutukset Helsingissä. (2016): Microplastics and harmful substances in urban runoffs and landfill leachates. & Kronberg L. Lisäksi lumen merivastaanottoa tarkastellessa olisi myös huomioitava, että ainakin osa lumen sulamisvesistä ja sen sisältämistä mikromuoveista päätyy kaduilta tai lumen maavastaanottopaikoilta sulaessaan hulevesiviemärien kautta mereen. ruoppaamalla vastaanottoalueen pohjaa, jolloin iso osa kiintoaineksesta poistetaan merestä. (2017) Puhdas kuin lumi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Tosiasia on, että kun lunta läjitetään mereen, kaikki sen sisältämät haittaja kiintoaineet päätyvät vastaanottavaan vesistöön. Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:25. 24 s. Turun kaupunki, ympäristönsuojelulautakunta. Poikkeuksena oli kiintoaineksen öljyhiilivetypitoisuus, joka oli nyt tehdyissä tutkimuksissa selvästi korkeampi. Kuva: Pixabay.. Opinnäytetyö. Toisaalta lumen merivastaanottopaikkojen kuormitusta ympäristöön pienennetään mm. 50 s. Kilponen J. Tutkimustulosten perusteella yksi lumikuorma sisältää kiintoainesta noin 2,4 % kuorman kokonaismäärästä eli noin 255 kg, josta valtaosa (noin 253,8 kg) on hiekoitussepeliä tai muuta kiviainesta. Turunen S., Virkkunen H., Myllymaa T. Näin voitaisiin tunnistaa paremmin eri alueiden ominaispiirteitä, esimerkiksi kuinka paljon asuinalueiden lumen laatu poikkeaa vilkkaasti liikennöityjen katujen lumesta. Pikkarainen K. Lumi mikromuovien ja muun roskan reittinä kaupunkialueelta mereen. (2020) Selvitys lumen mereen kaatamisen kieltämisestä. vsk
Väitöstyön yhdessä kokeessa jauhettiin mikromuovia autonrenkaista. Mikromuovien syöminen ei siten näyttäisi lisäävän eläinten altistumista ympäristön PAH-yhdisteille”, kertoo Pinja Näkki. Suuri osa meriroskasta uppoaa merenpohjaan ja pilkkoutuu vähitellen pienemmiksi palasiksi ja edelleen mikromuoviksi.Pinja Näkin väitöstutkimuksessa tarkastellaan kokeellisesti mikromuovien, pohjan eliöyhteisön ja haitallisten aineiden välisiä vuorovaikutuksia. Tästä ei kuitenkaan vielä voida päätellä heijastuvatko haitalliset vaikutukset laajemmin populaatiotasolle ja edelleen koko ekosysteemin tasolle”, arvioi Pinja Näkki. Tarkastelussa oli mukana sekä perinteisiä että biohajoavia muoveja. ”Pohjoisen Itämeren pehmeät merenpohjat näyttäisivätkin toimivan mikromuovinieluina”, arvioi Pinja Näkki. Jopa neljännes simpukoista söi mikromuovia sedimentin pinnalta Mikromuovit hautautuvat syvemmälle sedimenttiin, kun uutta ainesta kerrostuu vanhan päälle. vsk. Väitöstutkimuksen mukaan myös bioturbaatio, eli eläinten liikkuminen ja ruokailu pohjasedimentissä, hautasi mikromuoveja syvempiin kerroksiin. Tutkitut pohjaeläimet, kuten liejusimpukat, ruokailevat sedimentin pintakerroksessa ja altistuvat siksi erityisesti sedimentin pinnalla oleville mikromuoveille. Suomen ympäristökeskus. Merten roskaantuminen ja erityisesti mikromuovit ovat herättäneet viime aikoina laajaa huomiota. Yhteisössä oli mahdollisesti muovin hajotukseen kykeneviä bakteeriryhmiä. Joidenkin biohajoavien muovityyppien aiheuttamat riskit merenpohjan eliöille voivat olla pienempiä kuin perinteisten muovien, sillä esimerkiksi biohajoavan selluloosa-asetaatin pinnalle kehittyi monimuotoisempi bakteeriyhteisö kuin perinteisten muovien pinnoille. Mikromuovit eivät kuljeta sedimentin haitta-aineita eliöihin Kun muovit uppoavat merenpohjaan, ne joutuvat kosketuksiin myös sedimenttiin varastoituneiden haitta-aineiden kanssa. ”PAH-yhdisteiden pitoisuudet muoveissa jäivät selvästi sedimenttien pitoisuuksia alhaisemmiksi. Jopa neljännes tutkituista liejusimpukoista söi mikromuoveja silloin, kun muovia oli sedimentin pinnalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. ”Jopa 25 prosenttia liejusimpukoista söi muoveja sedimentin pinnalta”, kertoo Pinja Näkki. Monet PAH-yhdisteet ovat syöpävaarallisia ja voivat vaurioittaa perimää. ”Kun liejusimpukoita altistettiin autonrengaskumista peräisin olevalle mikromuoville, niissä todettiin stressireaktioita ja soluelinvaurioita. Bioturbaatio ei kuitenkaan merkittävästi palauttanut mikromuoveja takaisin sedimentin pinnalle. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, tarttuuko mikromuoveihin PAH-yhdisteitä sedimentistä. Autonrenkaista jauhetun mikromuovin todettiin aiheuttavan liejusimpukoille stressiä ja soluelinvaurioita. Mikromuovien haitta-aineet voivat vahingoittaa eliöitä Muovimateriaalien sisältämät haitta-aineet, esimerkiksi polysykliset aromaattiset hiilivedyt, eli PAH-yhdisteet, voivat aiheuttaa riskin merenpohjan eliöille. 66 VÄITÖS: Mikroja mesomuovit pohjoisella Itämerellä – kohtalo sedimentissä ja vaikutukset pohjaeläimiin Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pinja Näkki on väitöstyössään tutkinut kokeellisesti mikromuovien aiheuttamia riskejä merenpohjan eliöille, kuten simpukoille. Mikromuovin todettiin sisältävän raskasmetalleja ja PAH-yhdisteitä
Toivotankin kaikille oikeudenmukaista ja kunnioittavaa eläinsuhdetta – nyt ja tulevaisuudessa! Kirjan kirjoittajat edustavat suomalaisen kriittisen eläintutkimuksen parhaimmistoa. Kirjan tieteellinen tausta löytyy kriittisestä eläintutkimuksesta, jonka lähtökohtana on, että myös toislajisilla eläimillä on yksilöinä moraalinen ja poliittinen painoarvo. 67 Vastapaino 2020. Ehdotuksen ensimmäisen pykälän mukaan vastuu eläinten perusoikeuksien, hyvinvoinnin ja suojelun toteutumisesta kuuluu kaikille. Tanja Lohiranta Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Kirja on tiivis paketti, mutta artikkelien erilaisuus ja eri käsittelykulmat tuovat lukemiseen vaihtelua ja moniulotteisuutta. Kirjan kuudessa luvussa käsitellään ihmisen eläinsuhdetta historian, kasvatuksen, taiteen, kielen, lainsäädännön ja yhteiskunnan kautta. vsk. Eläinoikeusjuristit ry:n perustuslakimuutosehdotusta, jossa eläinten perusoikeuksille annetaan konkreettinen ja perusteltu sisältö. 334 s. Eliisa Aaltola, FT, on filosofian erikoistutkija sekä eläinja ympäristöetiikan dosentti Turun yliopistosta. Sisällössä keskitytään tulevaisuuteen, jossa tavoitellaan kaikille eläimille hyvää elämää. Yksi kirjan lähtökohdista onkin, että eläimet tulee kohdata arvokkaina, mielellisinä ja kokevina yksilöinä. Näinhän tuntevan ihmisen pitäisi toimia jo nyt, mutta tällaistakin säädöstä kuitenkin kipeästi kaivataan. Artikkelit käsittelevät ihmis-eläinsuhdetta eri näkökulmista saattamaan lukijalle ymmärryksen siitä, että eläimet ovat tuntevia ja kokevia olentoja. Tässä käsitellään mm. Se, että ihminen arvottaa eläimen oman hyötynsä perusteella, ei saa sanella eläimen suojelun tarvetta. KIRJAESITTELY Elisa Aaltola ja Birgitta Wahlberg (toim.) Me & muut eläimet Uusi maailmanjärjestys Elisa Aaltola ja Birgitta Wahlberg ovat toimittaneet kokoelman artikkeleita teokseksi, joka koostuu usean eri kirjoittajan kirjoituksista. Se, että välitetään elävän olennon hyvinvoinnista eikä tuoteta eläimelle kärsimystä, ei ole kenenkään potista pois – päinvastoin! Yksi tärkeä osansa on kasvatuksellinen näkökulma, joka on huomioitu kirjassa lasten eläinpedagogia -osuudessa. Birgitta Wahlberg, VTT, on julkisoikeuden yliopisto-opettaja ja post doc -tutkija Åbo Akademissa. Kirja pyrkii saamaan lukijan kunnioittamaan ihmiseläinten lisäksi myös muita eläimiä ja pohtimaan omaa käyttäytymistään ja tomintaansa: miten voisimme kohdella muita eläimiä tavalla, joka auttaa kaikkia lajeja selviytymään tulevaisuudessa. Ajateltavaa kirja kyllä antaa. Vastuuseen kuuluvat eläinten hyvinvoinnin edistäminen sekä kärsimyksen estäminen ja ennaltaehkäiseminen. ISBN 978-951-768-814-7. lapsi-eläinsuhteiden rakentumista, lastenkirjallisuuden ohjaavuutta sekä lasten eläinsuhteisiin vaikuttamista kasvatusja koulujärjestelmässä. Birgitta Wahlberg käsittelee artikkelissaan mm
Suurin osa pienistä täysin luonnontilaisista virtavesistä löytyy maan pohjoisosasta. Uusi pienvesien paikkatietoaineisto on kaikkien saatavilla SYKEn verkkopalvelussa. ”Aineistoja käytettäessä on muistettava, että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Vesien kunnostustarve tulee selvittää myös maastossa Arviot on tuotettu uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. ”Monet pienten virtavesien uomista on suoristettu ja niiden valuma-alueella on paljon ojituksia. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. 68 Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti heikossa tilassa Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti hyvin heikossa tilassa, selviää uuteen paikkatietoaineistoon perustustuvista arvioista. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Tilaa heikentävät erityisesti maatalousja metsämaiden mittavat ojitukset ja vuosikymmenten saatossa toteutetut perkaukset ja uomien suoristamiset. Lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa,” muistuttaa Jukka Aroviita. Paikkatietona on käytetty erityisesti SYKEn uomatietokantaa ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Uudet arviot on tuotettu SYKEn ”Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI)” -hankkeessa ympäristöministeriön Helmielinympäristöohjelmassa. Aineisto sisältää noin 90 000 pienen virtaveden tai virtaveden osan muuttuneisuusarviot. Nämä ovat keskeisimmät syyt heikkoon tilaan. Toisaalta aineiston perusteella voi löytää puroja, joiden luonnontila ei todennäköisesti ole muuttunut”, erikoistutkija Jukka Aroviita Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Toisaalta myös kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. ”Tämä on merkittävä ja aivan uusi tietoresurssi pienten virtavesien hoidon, kunnostuksen ja suojelun tehostamiseen,” iloitsee Aroviita. Työ jatkaa PienvesiGISja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Tilastomallinnuksella noin 90 000 muuttuneisuuden arviota Luonnontilan muuttuneisuudesta on tuotettu arviot sekä habitaateille että pohjaeläinlajistolle valtaosalle Suomea. Arviot perustuvat tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. vsk. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Tietoja voidaan hyödyntää huonokuntoisten pienten virtavesien paikallistamisen ja kunnostuskohteiden priorisoinnin apuna. Lisätietoa: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Suomen ympäristökeskus Kuva: Toimitus.
044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Kustantajan tilaushinnat Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 62,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,Vuosikerta 95,(sis. alv. Ympäristöalan hallinto ilmestyy 25.4.22, artikkelit 22.3.22, mainosaineistot 31.3.22 4. Alueiden käyttö ilmestyy 21.3.22, artikkelit 17.2.22, mainosaineistot 28.2.22 3. 69 1.Ympäristöterveys ilmestyy 16.2.22, artikkelit 19.1.22, mainosaineistot 26.1.22 2. 040 745 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen Puh. 044 752 0320 Santeri Selin Puh. vsk. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu ilmestyy 17.10.22, artikkelit 12.9.22, mainosaineistot 26.9.22 7. 10 %)., Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: www.lehtiluukku.fi LM Prenax Oy. Rakennusterveys ilmestyy 15.9.22, artikkelit 15.8.22, mainosaineistot 25.8.22 6. Kiertotalous, pilaantuneet maat ilmestyy 21.11.22, artikkelit 18.10.22, mainosaineistot 31.10.22 8. Vesiensuojelu, vesihuolto ilmestyy 30.5.22, artikkelit 26.4.22, mainosaineistot 9.5.22 5. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Ympäristövastuu ilmestyy 19.12.22, artikkelit 10.11.22, mainosaineistot 24.11.22 Teemat ja aikataulut 2022 Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh
Huolimatta suurista ponnisteluista, joita pakkausten kierrätyksen parantamiseksi on tehty, pakkausmateriaaleja päätyy edelleen roskaamisen seurauksena huomattavia määriä luontoon. Hankkeessa on mukana laaja joukko yrityksiä ja organisaatioita, jotka ovat kiinnostuneita ideoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan uudelleenkäytettävien pakkausten ratkaisuja: Berner, Borealis, Brightplus, Helsinki, HUS, Kamupak, Kesko, Kiilto, Kotipizza, Metsä Board, Nordic ID, SOK, Tomra sekä UpCode. Kaupunkien vesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen on osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Haku on valtakunnallinen ja avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja näiden omistamat yhtiöt ja muut kuntaomisteiset toimijat, yhdistykset, yritykset sekä muut yhteisöt lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia. VTT:n ja Vaasan yliopiston käynnistämässä Business Finlandin rahoittamassa 4everPack-tutkimushankkeessa syvennytään kuluttajapakkausten uudelleenkäyttöön pakkaamisen ympäristövaikutusten vähentämisen näkökulmasta. Avustuksen tavoitteena on vesistöön päätyvien haitallisten aineiden päästöjen vähentäminen viemäriylivuotoja ennaltaehkäisemällä ja minimoimalla. Lisätietoa: https://www.ely-keskus.fi/ kaupunkivesien-hallinnan-ja-haitallistenaineiden-vahentamisen-avustushaku ELY-keskukset. Ylivuotojen ehkäisyyn keskittyminen on tärkeää nyt, kun ilmaston lämpenemisen myötä Suomen sademäärien ja rankkasateiden voimakkuuden on ennustettu kasvavan. 4everPack-hanke rakentuu yritysten kanssa yhteistyössä kehitettävien ratkaisujen ympärille. ”Pakkaukset ja pakkaaminen ovat olennainen osa nykyaikaista tehokasta ruoan ja tuotteiden logistiikkaa. Avustusta on tarjolla noin 2 miljoonaa euroa. VTT Avustusta haettavana viemäriylivuotojen hallintaan Vesiensuojelun tehostamisohjelman avustusta viemäriylivuotojen hallintaan on haettavissa 18.10.–30.11.2021 välisenä aikana Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksesta. Ratkaisuja etsitään pakkausmateriaaleista, pakkausten seurannasta ja digitaalisista työkaluista sekä logististen mallien kehittämisestä. Avustusta voidaan myöntää muun muassa viemäriylivuotojen ennaltaehkäisyyn ja ympäristövahinkojen minimointiin tähtäävän yhteistyön lisäämiseen, sekä hankkeisiin, joissa kehitetään ja pilotoidaan uutta teknologiaa ylivuotojen kartoituksessa, raportoinnissa, ehkäisyssä ja minimoinnissa. Haitallisten aineiden vähentämisessä on kolme painopistealuetta: viemäröidyt yhdyskuntajätevedet, hulevedet ja sekaviemärit. VTT, Vaasan yliopisto ja joukko yrityksiä etsivät ratkaisua roskaantumisongelmaan pakkausten uudelleenkäytön näkökulmasta. Tavoitteena on, että pakkaus ei missään vaiheessa elinkaartaan muutu hyödyntämättömäksi jätteeksi vaan että sen arvo säilyy käyttökerrasta toiseen. Viemäriylivuotojen hallintakeinot voidaan karkeasti jaotella ylivuotoja ehkäiseviin toimenpiteisiin sekä ylivuotojen sattuessa ympäristövahinkoja minimoiviin toimenpiteisiin. Digitaalisuus avaa täysin uusia mahdollisuuksia pakkausten kestävään kehitykseen”, kertoo hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Ali Harlin, VTT. 70 POIMINTOJA Suomalaiset yritykset etsivät ratkaisuja kuluttajapakkausten uudelleenkäyttöön Pakkaamisen ympäristövaikutukset puhuttavat laajasti kuluttajia, yrityksiä ja poliitikkoja. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Uudet ratkaisut pakkaamisen järjestämiseksi ovat myös osa vihreää siirtymää; niissä yhdistyy ilmastonmuutoksen hillintä vähentämällä esimerkiksi ruokahävikkiä ja ympäristön roskaantumisen vähentäminen systeemisillä ratkaisuilla
Poliisiammattikorkeakoulun sitoumus tähtää hiilijalanjäljen pienentämiseen 50 % vuoteen 2027 mennessä sekä osaamiseen kehittämiseen, monimuotoisuuden edistämiseen ja eettisyyden vahvistamiseen. Kipsin teho on osoitettu laajamittaisilla peltokokeilla Suomessa viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Alueelliset ELY-keskukset tarjoavat oman toimialueen viljelijöille tietoa ensi kevään 2022 kipsihausta. Kipsikäsittely kohdennetaan soveltuville peltolohkoille Perämeren, Selkämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueilla. Suomessa on kartoitettu kipsikäsittelyyn soveltuvat pellot. 71 POIMINTOJA Yhteistyön merkitys korostui vuoden parhaissa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksissa Kestävän kehityksen toimikunta palkitsi vuoden parhaat kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Sitoumus2050-palveluun tehdyt julkiset ja vapaaehtoiset toimenpidesitoumukset ovat kestävän kehityksen toimikunnan keino edistää kestävää kehitystä koko yhteiskunnassa. Suomen rannikkovesien rehevöityminen on edelleen vesiensuojelun suurin yksittäinen haaste, jonka torjuntaan tarvitaan tehokkaita ja laaja-alaisia toimia. Kipsituen viljelijöille myöntää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, joka kilpailuttaa kipsin hankinnan ja toimituksen pelloille. Kipsikäsittelytuki myönnetään palveluna viljelijän hakemuksesta. Tähän mennessä alueen pelloista noin 16 000 hehtaaria on käsitelty kipsillä. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kipsi parhaimmillaan puolittaa fosforin huuhtoutumisen pelloilta vesistöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Ympäristöministeriö Kuva: Toimitus.. vsk. Suomessa käytetty maanparannuskipsi syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena ja täyttää asetetut puhtausvaatimukset. Ensija turvakotien liitto sitoutuu puolestaan tukemaan entistä useampaa avuntarvitsijaa sekä vahvistamaan ekologisia toimenpiteitä liiton työssä. Visit Mikkeli puolestaan sitoutui lisäämään vastuullisuusviestintää kanavissaan ja tukemaan alueen matkailuyrityksiä Sustainable Travel -sertifikaatin saamisessa. Tunnustuksen saivat Ensija turvakodin liitto, Poliisiammattikorkeakoulu ja Visit Mikkeli. Parhaat sitoumukset palkitaan vuosittain Euroopan kestävän kehityksen viikolla järjestettävässä Vuoden parhaat sitoumukset -tilaisuudessa. Valtioneuvoston kanslia Peltojen kipsikäsittelyä laajennetaan rannikolla Itämeren tilan parantamiseksi Hallitus haluaa ulottaa peltojen kipsikäsittelyn nykyistä laajemmille rannikkoalueille Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Ensi vuoden talousarvioesityksessä oleva määräraha mahdollistaa peltojen kipsikäsittelyn muilla rannikkoalueilla noin 35 000 hehtaarilla peltoa. Peltojen kipsikäsittely on tehokas kiertotalousratkaisu, joka vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen ja edistää peltomaan hiilivarannon säilymistä. Pääsihteeristö valitsi kolme merkittävää sitoumusta, jotka edistävät sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Nyt käynnissä olevassa vesiensuojelun tehostamisohjelmassa 2019–2023 on tavoitteena käsitellä noin 65 000 hehtaaria peltoa Saaristomeren valuma-alueella. Kipsikäsittely kohdennetaan soveltuville peltolohkoille Perämeren, Selkämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueilla. Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa levitetään parhaillaan Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä yhteistyössä viljelijöiden kanssa vuosina 2020–2023
vsk. 10 %). + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 verkkosivumme kautta Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi www.linkedin.com/company/ympäristökustannus-oy www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Facebookissa Twitterissä @YTerveyslehti Seuraa meitä ja Linkedinissä www.hydrometa.fi BK-Hydrometa Oy Ympäristömittaukset Valumaja orsivesien käsittely Hajunpoisto. alv. 72 YRIT YSHAKEMISTO palvelee Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. 10 %). + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. vsk. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2021 teemalla KEMIKAALIT ilmestyy 20.12.2021 www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni Hinta 36,00 euroa (sis. 73 YRIT YSHAKEMISTO palvelee www.labrotek.fi SOITA MEILLE 044-201 7001 RF O3 SO2 CO PM10 PM2,5 NO NO2 NOx Tarjoamme palveluita mm. alv. uudistettu painos Nyt voi tilata Ympäristö ja Terveys-lehden suoraan meiltä myös näköislehtenä tai painettu + näköislehti yhdistelmänä! Tilaukset verkkosivulta: www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni
kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Tilauksiin lisätään toim. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. 10 % alv. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi
Kirjan tarkoituksena on antaa syötteitä uusille ajatuksille, jotka toivottavasti muuntuisivat toinen toistaan vaikuttavammiksi käytännön teoiksi kestävän ja ketterän ympäristöterveyden edistämiseksi. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Kirjasta voivat poimia ideoita myös kaikki muut kehittämisestä ja kompleksisessa maailmassa menestymisestä kiinnostuneet, vaikka ympäristöterveydenhuollon ala ei olisikaan itselle tuttu. Terveellisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia. ”Hienoja oivalluksia. Tämä kirja on kirjoitettu sitä varten, että meidän ammattikuntamme, organisaatiomme, jossa työskentelemme, alamme opiskelijat, sinä ja minä voisimme ravistella ajatuksiamme ja antaa itsellemme ja toisillemme mahdollisuuden muuttaa käsityksiämme ja tottumuksiamme. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 34 euroa + toimituskulut KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS tilaukset verkkosivun kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. Kirja on syntynyt kahden työtoverin ja ystävän yhteistyössä intuitiivisesti ja vallattomasti syttyneestä ideasta. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. Lähde sinäkin ideoimaan. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä
Haasteellisten jätteiden asiantuntevaa käsittelyä! • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat Ratkaisuja ympäristön hyväksi – Soita ja kysy lisää! Pimat, vaaralliset jätteet ja tuhkat 040-5871 675/Pasi P. Virtanen Jätteenpolton pohjakuonat 050-566 7591/Markus Lehtonen erityisjate.fi