ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. KUSTANTAJAN HINNAT 2023: Painettu lehti: kestotilaus 70 €, vuositilaus 75 €, irtonumero 12 € Näköislehti: 70 € Painettu lehti + näköislehti: kestotilaus 98 €, vuositilaus 103 € www.ymparistojaterveys.fi puhtaamman huomisen ääni Tilaukset verkkosivujemme kautta Tee tilau kses i viel ä tämä n vuod en hin noil la! Ympäristökustannus Oy Alla olevat tilaushinnat ovat voimassa vuoden 2023 loppuun.
tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Maria Turppa, puh. Siivouskustannusvastuu on astunut voimaan elintarvikepakkauksilla, tyhjänä myytävillä muovimukeilla, suodattimellisilla tupakoilla ja tupakansuodattimilla jo tämän vuoden alusta ja laajenee muovia sisältäviin kalastusvälineisiin, kosteuspyyhkeisiin ja ilmapalloihin 1.1.2025, jolloin viimeistään on oltava vaadittu toiminta järjestettynä. Tuottajavastuu on laajentunut edelleen ja iso asia on ollut kertakäyttömuoveja koskeva SUPdirektiivi. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. vsk. Ja lisää on ehkä tulossa. Erinäisiä muovituotteita koskee myös siivouskustannusvastuu, jolla velvoitetaan tuotteiden valmistajat ja maahantuojat maksamaan kunnille tuotteistaan aiheutuvan roskaantumisen ennaltaehkäisemisestä sekä sen siivoamisesta. Mukaan ovat päässeet myös akkujen ja paristojen, autojen, pakkauksien, paperien ja paperituotteiden ja sähköja elektroniikkalaitteiden valmistajat, maahantuojat ja etämyyjät sekä pakkaajat. Kirja-ala haluaa kirjat tuottajavastuun piiriin, sillä onhan käsittämätöntä, että vanha kirja on nykyään useissa tapauksissa sekajäte. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 70 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 98 euroa, vuositilaus 103 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Ympäristöministeriössä selvitetään kirjojen kohtaloa tämän syksyn aikana. Ensimmäinen tuottajavastuulle perustunut valtioneuvoston päätös tuli voimaan 1.6.1996 ja koski käytöstä poistettujen renkaiden hyödyntämistä ja käsittelyä. Lehden teemana on luonnon monimuotoisuus. Kaarina Kärnä Katri Oikarisen kirjataidetta, jossa pääosassa ovat vanhat kirjat.. Tuottajavastuu laajenee Tuottajavastuun todetaan olevan kiertotalouden kivijalka. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2023 ilmestyy 18.12. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54
26 Smart Site – koska maa on arvokasta Eeva Vahtera ja Anna Railo ..................................................................... 68 Ampumaratojen ympäristölupaohje päivitetty – mikä muuttuu. vsk. 78 Kestäviä käytäntöjä AquaConSoilissa Aura Nousiainen, Juha Parviainen ja Nina Lehtosalo ...................... 34 Kiertotaloutta kahden vanhan kaatopaikan kunnostushankkeessa Jenni Haapaniemi, Tomi Pulkkinen ja Katariina Rauhala ............... 87. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 52 Maaperän tila, seurannan kehittäminen ja ohjauskeinojen toimivuus Teija Haavisto ............................................................................................. 64 PIMA-osaaminen kehittyy Suomessa Petri Heino, Maarit Joukainen, Ari Nygrén ja Freija Metsähalme .. 20 Elintarvikehuoneistoissa syntyvän jäterasvan, elintarvikejätteen ja hävikkiruuan keräys, jatkokäsittely ja hyötykäyttö Eveliina Turtiainen ja Liisa Routaharju ................................................. 63 Maaperädirektiiviehdotus – keskiössä maaperän tilan seuranta ja pilaantuneet maa-alueet Outi Pyy, Nina Lehtosalo ja Paula Perälä ............................................. 38 Vaskiluodon satamahankkeissa ruoppausmassat pääsevät kiertoon Markku Vähäkäkelä, Outi Hyttinen ja Tiina Vaittinen ...................... 82 Kirjaesittely: Pasi Nokelainen, Maailmanloppu peruttu – 7 väitettä kiertotaloudesta .............................................................. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 54. 48 Käytöstä poistettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden tutkimukset ja kehittämishankkeet Sanna Pyysing ja Kari Pyötsiä ................................................................. Mikko Attila, Henna Jylhä ja Outi Pyy ....................................................74 PIMA-kiertue edisti kuntien ja valtion ympäristöhallinnon yhteistyötä Aura Nousiainen ja Nina Lehtosalo ....................................................... vsk 7 • 2023 Tuottajavastuu laajenee, Kaarina Kärnä ..........................................4 EU:n akkuasetus voimaan – akkualalle isoja muutoksia Jouni Nissinen ................................................................................................6 Fortumin Carbon2X: Jätteenpoltosta uusi tapa kierrättää Tony Rehn .....................................................................................................10 Lahden kaupungin tekstiilipanttikokeilulla testattiin kannustinten vaikutusta poistotekstiilien kierrätysintoon Jenni Rahkonen, Maria Ansas ja Anu-Liisa Rönkä ..............................16 Muovia sisältävien kalastusvälineiden keräys käynnistymässä Niko Hänninen ja Jenni Ylä-Mella ......................................................... 58 Vuoden ympäristönsuojeluviranhaltijaksi valittiin Jatta Heikkinen Äänekosken kaupungilta ................................ 44 Ohjeistusta sedimenttien riskien ja kestävän kunnostuksen arviointiin Jani Häkkinen, Outi Hyttinen, Arto Itkonen, Outi Pyy ja Matti Leppänen .........................................................................................
Kuvat: Jouni Nissinen. Pitkällä aikavälillä asetus muuttaa merkittävästi monia akkujen valmistukseen, myyntiin, käytöstä poistoon ja kierrätykseen liittyviä toimintoja ja vaikuttaa akkualan toiminnan reunaehtoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Uusi asetus laajenee kattamaan kaikenlaisten akkujen ja paristojen koko elinkaaren kehdosta hautaan uusien akkujen raaka-aineeksi tai korjattuna uudelleenkäyttöön. vsk. 6 Jouni Nissinen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö akkuasetusneuvottelujen vastuuvirkamies EU:n akkuasetus voimaan akkualalle isoja muutoksia EU:n akkuasetus astui voimaan 17.8.2023. Se korvaa vuoden 2006 akkuja paristodirektiivin
Jonkin aikaa keväällä 2022 vallitsivat täyssähköautojen ja ladattavien hybridien osalta täydet myyjän markkinat. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Toisaalta Ukraina on yksi akkuraakaaineita toimittavista maista, joten ei sähköinenkään liikenne ole immuuni globaalien tuotantoketjujen häiriöille. Kun tämän artikkelin kirjoittaja osti vähän käytetyn lataushybridin keväällä 2022, oli sillä koeajolta palattaessa jo kaksi ostajaa jonossa siltä varalta, ettei autosta välittömästi synny kauppoja. vsk. Akkuasetus – mitä ja miksi. 7 O n maailmanlaajuinen kehityskulku, että liikenne ja monet muut toiminnot sähköistyvät ja akut yleistyvät sähkövirran varastoina. Haittapuolena on, että akkumateriaalien tuotantoon, akkujen tuotannonaikaisiin teollisuusprosesseihin ja elinkaaren lopussa oleviin akkuihin liittyy merkittäviä saastepäästöriskejä, jos kaivostuotannon ympäristöasioista ei huolehdita tai akkujen valmistuksen tai kierrätyksen ympäristöriskejä ei oteta vakavasti. Kuluttajat heräsivät siihen, että liikennepolttonesteiden hinnat voivat nousta vielä jatkossakin, ja asia on jotenkin ratkaistava. Akkuasetuksen ympäristövaatimukset keskittyvät erityisesti sen lukuun II (Kestävyysja turvallisuusvaatimukset), jossa on mm. Esimerkiksi Maailman talousfoorumin ja Global Battery Alliancen mukaan akkujen kysyntä tulee 14-kertaistumaan vuodesta 2018 vuoteen 2030. Akkuasetuksen yhtenä tavoitteena on pitää tämä ennustettu kasvu ja sen ympäristövaikutukset hallittavina. Viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan synnytti kovan keskustelun fossiilipolttoaineiden asemasta liikennejärjestelmässä, kun hinnat nousivat nopeasti. Akkuihin tarvittava sähkö voidaan tuottaa päästöttömästi, ja toisaalta akkuja voidaan käyttää esimerkiksi tuulija aurinkosähkön tuotantovaihteluiden tasaamiseen. Akuilla on tärkeä asema ilmastonmuutoksen torjunnassa, kun pyritään saamaan tärkeimmät päästölähteet eli fossiilipolttoaineiden päästöt kuriin. Lisäksi pyritään parantamaan myynnissä olevien kertakäyttöparistojen laatua ja kaikkien paristojen ja akkujen keräystä ja kierrätystä sekä lisäämään niissä olevien arvokkaiden materiaalien talteenottoa ja uudelleenkäyttöä. Lisäksi luku VII käsittelee sosiaalisten ja. Kierrätysakkuja. Muun muassa tästä syystä Suomeenkin kohdistuu ulkomaista kiinnostusta akkuraaka-aineiden lähdemaana. säädökset eräiden haitallisten aineiden rajoittamisesta, akkujen hiilijalanjäljestä, kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoitteesta uusissa akuissa, akkujen suorituskykyvaatimuksista sekä vaatimuksista akkujen helpompaan vaihdettavuuteen laitteissa
Akkujen sisältämien muiden haitallisten aineiden osalta työtä tehdään REACH-kemikaaliasetuksen kehikossa. Hiilijalanjälki tulee kattamaan raaka-aineiden hankintaja esikäsittelyvaiheen, tuotannon, jakelun, oman sähköntuotannon ja elinkaaren lopun. Tämä antaa toivottavasti akkualan toimijoille riittävät mahdollisuudet valmistautua muutoksiin. Komission on myös laadittava arviointiraportti kertakäyttöparistojen kiellon hyvistä ja huonoista puolista vuoden 2030 loppuun mennessä. Akkupassiin tulee myös tieto, jos ajovoima-akku on ollut liikenneonnettomuudessa, joka voi vaikuttaa sen kuntoon. Pienemmistä akuista ja paristoista tullaan tarjoamaan käyttäjälle tietoa QR-koodipohjaisella järjestelmällä. asianmukaista huolellisuutta (due diligence), joka on EU:ssa laajemminkin keskustelussa asiaa koskevan uuden direktiiviehdotuksen myötä. Komission on määrä vuoden 2027 loppuun mennessä laatia Euroopan kemikaaliviraston avustamana kertomus akkujen ja niiden valmistuksen huolta aiheuttavista aineista. Tavoitteena on, että akut voidaan jakaa eri hiilijalanjälkiluokkiin käytössä olevien energiatehokkuusluokitusten tapaan. Haitalliset aineet akuissa Akkuasetus rajoittaa entistä tiukemmin akkujen sisältämää elohopeaa, kadmiumia ja lyijyä. Sen tulee sisältää laajasti tietoa, joka mahdollistaa akun korjaamisen ja kunnostamisen uudelleenkäyttöä varten. Sähköajoneuvojen ajovoima-akuille ja muille isoille akuille tulee vuonna 2027 käyttöön otettavaksi digitaalinen akkupassi. vsk. Tähän perustuen se valmistelee mahdollisia jatkotoimia. Tämän toimivuudesta komission on laadittava arvio vuoden 2027 loppuun mennessä. Asian yksityiskohdissa on komissiolla kuitenkin vielä niin paljon jatkovalmisteltavaa, että siirtymäajat ovat vuosien mittaisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Myöhemmässä vaiheessa voidaan hiilijalanjäljeltään suurimpia akkuja alkaa sulkea markkinoilta. Akkupassi tulee käyttöön ajovoima-akkujen lisäksi kevyiden liikkumisvälineiden akuille ja yli 2 kWh:n teollisuusakuille. Akkuasetuksessa on pyritty huomioimaan teknologiset muutokset esimerkiksi siten, että Euroopan komissiolla on velvoite arvioida ja esittää muutoksia kierrätystavoitteisiin, jos jokin uusi materiaali yleistyy akuissa tai nykyisin käytössä olevasta luovutaan. Akkujen hiilijalanjälkilaskennasta Uudessa akkuasetuksessa otetaan sähköajoneuvojen ajovoima-akuille, yli 2 kWh:n teollisuusakuille ja kevyiden liikkumisvälineiden kuten sähköpotkulautojen akuille käyttöön hiilijalanjälkilaskenta (artikla 7 ja liite II). Huoli akkutuotannon kestävyydestä suuntautuu pääasiassa muualle kuin il. Luku VIII sisältää säädökset akkujen tuottajavastuusta ja tiukkenevista kierrätystavoitteista niiden elinkaaren päättyessä. Kaikki uudet vaatimukset otetaan käyttöön asteittain. Euroopan parlamentti esitti asetukseen lisättäväksi kansallista tai Euroopan laajuista panttijärjestelmää akuille ja paristoille pullojen tapaan. 8 ympäristövastuiden huomioimista akkumateriaaliketjussa, eli ns. Haasteena on erityisesti panttijärjestelmän kalleus ja pantillisten tuotteiden pitkäikäisyys – toisin kuin palautuspullo, paristo saattaa tulla käytetyksi vasta 10 vuoden päästä myynnistään ja olla sinä aikana siirtynyt toiseen päähän Eurooppaa tuotteen mukana. Erityisesti katodimateriaalit ja elektroniset komponentit, esimerkiksi akunhallintayksikkö ja turvayksiköt, on laskettava oikein, koska niistä voi tulla akkujen tai paristojen hiilijalanjäljen pääasiallinen aiheuttaja
Akkuala tulee lähivuosina kasvamaan nopeasti. Lisäksi liikenteen sähköistymisestä toivotaan apua liikenteen ilmapäästöihin, eli fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyvien haitallisten pienhiukkasten vähentämiseen. Raskaammat autot kuluttavat nopeammin teitä ja myös omia renkaitaan. vsk. Lopuksi – kansallinen näkökulma Akkuasetus on laaja kokonaisuus, ja monet sen toimeenpanon yksityiskohdat vaativat täydentävää kansallista sääntelyä, vaikka asetus määrittääkin tavoitteet ja toimenpiteet. Sähköauton pohja.. Kuten ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoi akkuasetuksen voimaantuloa kommentoidessaan: ”Suomi ei kilpaile kansainvälisesti sijainnilla tai hintatasolla, mutta me voimme tavoitella sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävää akkuklusteria.” Akkuasetuksen toimeenpanosta tiedotetaan valtioneuvoston hankeikkunassa: https:// ym.fi/hankesivu?tunnus=YM005:00/2023 Julkaistu akkuasetusteksti: https://eur-lex. Vaikka nämä eivät ole terveydelle yhtä haitallisia kuin fossiilipolttoaineiden pienhiukkaset, kuormittavat ne ympäristöä toisella tavalla, toki ilmastoa säästäen. Toisaalta sähköautojen akut ovat painavia, ja tällä hetkellä kehitys vie kohti yhä isompia sähköautoja. Koska akuissa käytetään paljon erilaisia harvinaisiakin mineraaleja, vie raaka-aineketju helposti huomion, samoin kuin käytöstä poistettujen akkujen synnyttämä jäteongelma materiaalien kierrätysja talteenottotavoitteineen. Tästä syntyy tiepölyä ja mikromuoveja. Sähköautojen on arvioitu parantavan ilmanlaatua varsinkin kaupungeissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. 9 mastovaikutukseen. Joku onkin todennut, että sähköautoilu ei pelasta maailmaa, mutta se pelastaa autoilun. Koska Suomessa on vahvaa osaamista akkualalla, täällä on lähdetty määrätietoisesti kehittämään kestävämpää akkuklusteria kotimaan ja koko Euroopan tarpeisiin. Toimeenpanoa varten on perustettu ympäristöministeriön johtama virkatyöryhmä. Jos tulevan kehityksen kestävyyteen haluaa vaikuttaa, se on tehtävä nyt. europa.eu/eli/reg/2023/1542/oj Artikkelissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan eivätkä välttämättä edusta ympäristöministeriön kantaa
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Ja vaikka jätteen määrä henkilöä kohti unionissa hieman laskikin viimeisen vuosikymmenen aikana, on sen määrä Euroopan ympäristöviraston mukaan edelleen kasvussa. Tony Rehn Fortum Recycling & Wasten Carbon2x-hankejohtaja Espoo Fortumin Carbon2X: Jätteenpoltosta uusi tapa kierrättää Jätteen määrä ja fossiiliöljyllä tuotetun muovin kysyntä kasvaa ympäri maailmaa. Fortumin ainutlaatuinen Carbon2X-hanke pyrkii kierrättämään jätteenpoltossa syntyvät savukaasut uusien materiaalien raaka-aineeksi. Kierrätystä on siksi syytä kasvattaa reilusti nykyisestä, mutta myös jätteenpoltolla on roolinsa – kaikkea jätettä kun ei voida kierrättää. 10 E uroopan unionissa syntyi vuonna 2020 asukasta kohti laskettuna noin 1 700 kilon verran jätettä – jos luvusta jätetään pois mineraalien louhinnasta syntyvä jäte – mikä on hieman enemmän kuin EU:ssa myytävän keskimääräisen auton paino. vsk. Kun talous kääntyy jälleen nousuun, tarkoittaa se myös jätemäärän kasvua, sillä talous ja jätteen määrä nousevat yleensä käsi kädessä. Se on iso summa. Se vähentäisi jätteenpolton päästöjä ja toimisi esimerkiksi muovin lähteenä.
Pelkkä varastointi on kuitenkin ongelmallinen: se vaatii varastointikapasiteetin jatkuvaa laajentamista, eikä se myöskään johda uuden materiaalin syntyyn. 11 Toisaalta jätteen käsittelyssä on otettu viime vuosikymmenen aikana tärkeitä askeleita eteenpäin. Vaarallisen jätteen kohdalla tavoitteena on poistaa vaaralliset aineet kokonaan materiaalikierrosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Tällöin haitaksi jäävät vielä prosessissa syntyvät savukaasut, josta noin 10 prosenttia koostuu ilmastolle haitallisesta hiilidioksidista. Jätteenpoltto ei ole päätepysäkki vaan uusi alku Jätteenpolttoa ajatellaan usein materiaalin päätepisteenä, vaikka sitä se ei suinkaan ole. Tällaista jätettä syntyy Euroopassa vuosittain noin 100 miljoonan tonnin verran. Ensiksi, tällöin jätteessä olevia raaka-aineita ei saada uusiokäyttöön. Kaatopaikkaus on suurta maapallon rajallisten resurssien haaskaamista – varsinkin EU:ssa, jossa käytetään jo nyt huomattavasti enemmän materiaalia kuin olisi planeetan kestokyvyn kannalta suotuisaa. Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätettiin noin 40 %, ja kaatopaikalle siitä päätyi alle 1 %, kun Euroopan tasolla noin kolmasosa jätteestä päätyy edelleen kaatopaikalle. Fortumilla Riihimäen jätteenpolttolaitoksemme lämmittää Riihimäkeä ja Hyvinkäätä sekä tuottaa sähköä laitoksen omaa käyttöä varten. Samalla vaikka kierrätys ja eri jätteiden erilliskeräys kasvaa, ei kaikkea jätettä kuitenkaan saada nykyisillä tavoilla kierrätettyä – näin on esimerkiksi ison osan arkisen sekalaisen yhdyskuntajätteen kohdalla. Kun esimerkiksi matkapuhelimia varten on kaivettava kallisarvoisia mineraaleja, on erittäin tärkeää varmistaa, että ne päätyvät uusiokäyttöön. Vuonna 2020 EU:ssa hieman yli puolet (59 %) jätteestä joko kierrätettiin (39,9 %), käytettiin rakennusaineena (12,7 %) tai energianlähteenä (6,5 %). Kaatopaikkauksessa on kaksi ongelmaa. Näin esimerkiksi pohjakuonaa voidaan hyödyntää maanrakennusmateriaalina ja metallit voidaan palauttaa raakaainekiertoon. Siksi on tarve keksiä tapoja, miten jo kerran hyödynnetyt resurssit saadaan säilymään käytössä mahdollisimman pitkään. Tässä suhteessa jätteenpoltto on huomattavasti parempi menetelmä, sillä sen avulla kierrätyskelvoton yhdyskuntajäte saadaan hyödynnettyä tekemällä siitä muun muassa sähköä, kaukolämpöä ja muuta raakaainetta. Energian ohella poltosta syntyvä tuhka ja polttokuonasta jäljelle jäävät metallit, mineraalit sekä suolat voidaan kierrättää uusiokäyttöön. Päästöjen talteenottoon on luotu viime vuosikymmeninä erilaisia ratkaisuja, kuten hiilen talteenotto ja varastoiminen (carbon capture and storage, CCS). Jos kierrätys ei ole mahdollista, jää vaihtoehdoiksi useimmiten kaatopaikkaus tai jätteen poltto. vsk. Tony Rehn.. Toisena ovat siitä syntyvät metaanipäästöt, jotka ovat ilmakehälle 80 kertaa hiilidioksidia haitallisempia
Hyvien ominaisuuksiensa vuoksi muovin tuotanto on maailmanlaajuisesti kasvanut joka vuosi 2000-luvulla ja muovin käyttö tulee talousjärjestö OECD:n mukaan nykypolitiikalla kolminkertaistumaan talousja väestönkasvun myötä. Tämä siitä huolimatta, että tiedämme vallan hyvin, kuinka muovin tuotantoon käytetään fossiilista öljyä. Siinä pilotoimme menetelmää, jossa otamme talteen jätteenpolttolaitoksessa syntyvät päästöt ja hyödynnämme niistä eroteltavaa hiilidioksidia uuden materiaalin, kuten muovin, raaka-aineena. Kyseessä on siis uudenlainen tapa kierrättää, jossa jätteeseen jo sisältyvä hiili hyödynnetään uudelleen. Pakkauksista sitä löytyy eniten, ja nykyisin leijonanosa – lähes 40 % – Euroopassa käytetystä uudesta muovista hyödynnetään pakkausmateriaalina, kun taas noin viidesosa päätyy rakennusmateriaaliksi. Taustalla on toisaalta pyrkimyksemme parantaa tätä kautta materiaalin kierrätystä ja vähentää jätteenpoltosta syntyviä päästöjä. vsk. Nykyään yleisin tapa on muovin mekaaninen kierrätys, jolla kerran tuotetut muovit saadaan pidettyä kierrosFortumin Riihimäen jätteenpolttolaitoksella keväällä 2022 toteutettu Carbon2x-pilotin ensimmäinen vaihe onnistui ottamaan talteen hiilidioksidia jätteenpoltosta syntyvistä savukaasuista ja valmistamaan metaania yhdistämällä hiilidioksidia ja vetyä.. 12 Tähän vastaamme Carbon2X-hankkeessamme, joka on niin kutsuttu hiilen talteenoton ja hyödyntämisen (carbon capture and utilization, CCU) ratkaisu. Samalla se tarjoaa uuden vaihtoehdon muoville, jonka tuotantoon ja käyttöön liittyy useita haittoja. Siksi on mietittävä, miten muovin käyttöä voitaisiin ensisijaisesti vähentää sekä samalla kehittää ratkaisuja tuottaa tarvitsemamme muovi mahdollisimman luonnonvaroja säästävällä tavalla. Muovi on monella tavalla materiaalina erinomaisen joustava ja monikäyttöinen, ja nykyisin on vaikea edes löytää tuotetta, josta ei jossain muodossa löytyisi muovia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54
Toinen vaihtoehto on biomateriaaliin perustuva muovi, joka on periaatteessa uusiutuvaa, sillä puuta voi kasvattaa lisää. Ja kun päästöt otetaan talteen, tekee se myös Riihimäen jätteenpolttolaitoksesta lähes päästöttömän. Tätä kautta päästään takaisin Carbon2X-hankkeeseen. Meidän on pitänyt pitkälti itse keksiä ja hioa teknologia huippuunsa yhdessä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. 13 sa mahdollisimman pitkään. Tähän asti tekemiemme tutkimusten perusteella hiilidioksidista tehtävä muovi on monikäyttöistä, ja se kelpaa niin pakkauksiin kuin leluihinkin. Kierrätyksen eteneminen on kuitenkin verkkaista: OECD:n mukaan muoviroskasta kierrätettiin maailmanlaajuisesti vuonna 2019 vain 9 %. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Kokeileminen on jossain määrin pakkokin, sillä vastaavaa teknologiaa ei maailmalta löydy. Vauhdin taustalla on ollut kokeileva lähestymistapamme: jokaisen vaiheen pitkäkestoisen suunnittelun sijasta olemme halunneet lähteä jo varhaisessa vaiheessa kokeilemaan rohkeasti eri toteutustapoja. Toisaalta biopohjaisen muovin kohdalla haasteena voi olla raaka-aineen riittävyys – etenkin, kun puuta tarvitaan akuutisti myös hiilinieluiksi. Nopeita tuloksia kokeilevalla lähestymistavalla Carbon2X lähti liikkeelle kolme vuotta sitten ja on edennyt huimaa vauhtia alun tilanteesta, jossa selvitimme, olisiko menetelmä edes teknisesti mahdollinen. vsk. Hankkeessa sekoitamme jätteestä polttamisella vapautuvaa hiilidioksidia päästöttömällä sähköllä tuotetun vedyn kanssa, mistä syntyy hiilivetyä, jota voidaan hyödyntää muovin, tai vaikka metanolin ja etanolin, raaka-aineena. Ensimmäisten Fortum Recycling & Waste alkaa pilotoida hiilidioksidipohjaisten muovien tuotantoa.. Tällä hetkellä olemme hankkeen toisessa vaiheessa, jossa pilotoimme muovin valmistusprosessia aina hiilidioksidin talteenotosta lopputuotteisiin saakka. Mekaanisesti kierrätetty muovi on lisäksi laadultaan heikompaa kuin uusi muovi – ja jälleen kerran osaa muovista ei voi järkevällä tavalla kierrättää uudeksi materiaaliksi
Pelkästään Euroopassa on 500 jätteenpolttolaitosta. Potentiaali on kuitenkin huomattavasti vain yhtä laitosta isompi. “Luulitko, että Suomi on kierrätyksen mallimaa. europa.eu/media/infographics/nearly40-percent-of-plastic/view Statista. “Global Plastics Outlook: Policy Scenarios to 2060”, 2022. vsk. Jos kaikkiin näihin laitoksiin saataisiin asennettua vastaavanlainen järjestelmä, voisi se auttaa vähentämään tarvetta uuden muovin tuotannolle – samalla, kun edistämme kierrätystä ja kehitämme aivan uudenlaisia materiaaleja hiilidioksidista. “Materials and waste”, 2023 https:// www.eea.europa.eu/en/circularity/ thematic-metrics/materialsandwaste Yle. Kaupallinen toiminta materiaalin tuottamiseksi Riihimäellä saattaisi käynnistyä vuosikymmenen lopussa. Ei ole, katsoo EU ja antoi Suomelle varoituksen”, 8.6.2023 https:// yle.fi/a/74-20035569 European Environment Agency. https://www.eea. https://www.oecd-ilibrary.org/ environment/global-plastics-outlook_ aa1edf33-en Nyt alkava pilotointivaihe on parivuotinen ja ensimmäiset muovinäytteet ovat odotettavissa jo loppukesästä 2024.. “Annual production of plastics worldwide from 1950 to 2021”, 2022. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Tähän on vielä matkaa, mutta Carbon2Xhankkeessa olemme päässeet jo nyt hyvään vauhtiin. ”Nearly 40 percent of plastic demand comes from the production of plastic packaging”, 19.1.2023. Lähteitä Eurostat. ”Waste statistics”, 2023 https:// ec.europa.eu/eurostat/statisticsexplained/index.php?title=Waste_ statistics#Total_waste_generation European Environment Agency. https://www.statista.com/statistics/ 282732/global-production-of-plasticssince-1950/ OECD. 14 muovinäytteiden odotetaan valmistuvan vuonna 2024
Monetra Oy on osallistunut aktiivisesti varhaiskasvatuksen haitattomien kemikaalien green deal -sopimuksen kriteerien kehittämiseen ja ottanut niitä käyttöön kilpailutuksissaan. ”Lämpimät onnittelut voittajille ja kiitos sitoumuksistanne. 15 Kestävän kehityksen toimikunnan sihteeristö, ympäristöministeriö, maaja metsätalousministeriö sekä valtion ravitsemusneuvottelukunta palkitsivat vuoden 2022 parhaimmat kestävän kehityksen sitoumukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Sitoumusten avulla jokainen toimija kansalaisesta yritykseen voi asettaa itselleen vaikuttavat tavoitteet ja toimet kestävän kehityksen edistämiseksi. YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä globaalisti vuosina 2016–2030. Tämänvuotiset palkinnonsaajat edustavat hienosti yhteiskunnallista vaikuttamista kestävän kehityksen alalla, kukin omalla tavallaan”, kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Eeva Furman sanoo. Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy puolestaan on sitoutunut vähentämään haitallisten kemikaalien käyttöä ja ruokahävikkiä. Yhteishyvä-aikakausmedia on tehnyt vuosina 2021–2022 kaikkiaan seitsemän ravitsemussitoumusta. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän sitoumus tähtää opiskelijoiden ja koulutuskuntayhtymän koko henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseen monipuolisin keinoin. Samalla voi tehdä oman kestävän kehityksen sitoumuksen. Lehdessä ja sen verkkosivuilla on parannettu julkaistavien reseptien ravitsemuksellista laatua ja ympäristökestävyyttä. Sitoumus2050 on verkkopalvelu, jossa kaikki yhteiskunnan toimijat voivat tehdä erilaisia vapaaehtoisia sitoumuksia tavoitteiden edistämiseksi omassa toiminnassaan. Lisäksi ympäristömerkkisitoumuksen kunniamaininnalla palkittava If Vakuutus on sitoutunut käyttämään ympäristömerkittyjä tuotteita, palveluita sekä yhteistyökumppaneita aina kun mahdollista. Erityisen ilahduttavaa on yritysten ja julkisten hankkijoiden halukkuus sitoutua vapaaehtoisiin green deal -sopimuksiin”, ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo. Sitoumus2050-palveluun tehdyt vapaaehtoiset sitoumukset ovat kestävän kehityksen toimikunnan ja sen yhteistyökumppanien keino kutsua kaikki mukaan edistämään kestävää kehitystä koko yhteiskunnassa. Lisäksi Ympäristömerkintä Suomi myönsi kunniamaininnan vuoden lupaavimmalle ympäristömerkkisitoumukselle. Valtioneuvoston kanslia Parhaimmat kestävän kehityksen sitoumukset palkittiin. Palkittavat edistävät toiminnallaan muutosta kohti sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Sitoumus2050-palvelu kokoaa yhteen laajan joukon kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia edistäviä sitoumuksia ja ministeriöiden ja toimialojen välisiä green deal -sopimuksia. Senaatti on ahkerasti mukana sekä päästöttömien työmaiden että kestävän purkamisen green deal -sopimusten toteutuksessa. ”Sitoumus2050 -alusta on tärkeä osa Suomen kestävän kehityksen työtä. Vuoden 2022 vaikuttavimmat sitoumukset ja green deal -sopimukset palkittiin 5.10.2023 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan 30-vuotisjuhlavuoden päätapahtumassa, kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -seminaarissa. vsk. Olette mukana edelläkävijöiden joukossa. Tunnustuksen saivat Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä, PäijätHämeen Ateriapalvelut Oy, Monetra Oy, Senaatti, Arla, Yhteishyvä sekä If Vakuutus. Kaikkiin sitoumuksiin ja green dealeihin voi tutustua Sitoumus2050-palvelussa (www.sitoumus2050.fi). Arla on materiaalitehokkuuden sitoumuksensa puitteissa edistänyt pitkäjänteisesti materiaalitehokkuutta ja sitoutunut tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä
vsk. Ympäristökaupunki Lahti halusi kokeilla, vauhdittaako pieni kannustin tekstiilien kiertoa. Kokeilun tulokset ylittivät odotukset.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Tekstiilit ovat silti yksi vähiten kierrätetyistä jätelajeista. Jenni Rahkonen, ympäristökoordinaattori Maria Ansas, viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija Anu-Liisa Rönkä, viestintäpäällikkö Lahden kaupunki Lahden kaupungin tekstiilipanttikokeilulla testattiin kannustinten vaikutusta poistotekstiilien kierrätysintoon Tekstiilien kierrätyksestä tuli vuoden alusta entistäkin helpompaa, kun poistotekstiilien erilliskeräys alkoi koko maassa. Suomi oli hyvissä ajoin liikkeellä, tavoitevuosi keräyksen järjestämiseen koko EU:ssa on 2025. Vain yksi prosentti kaikesta tekstiilijätteestä menee tällä hetkellä kierrätykseen. Tekstiilikeräyksen vauhdittaminen on tarpeen, sillä tekstiilija muotiala aiheuttaa jopa kymmenen prosenttia ilmastopäästöistä maailmanlaajuisesti. Se on suunnilleen yhden muovikassillisen verran kangasta ja kuituja, jotka voisivat päätyä hyötykäyttöön. 16 T ekstiilikeräys tuli Suomessa pakolliseksi kunnille ja kaupungeille vuoden 2023 alusta. Suomessa jokaista asukasta kohden päätyy sekajätteeseen kolme kiloa poistotekstiilejä vuosittain
Keräyspiste toimi kaupungin oman palvelupisteen, Lahti-Pisteen henkilökunnan valvonnassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Kuva: Lassi Häkkinen.. Kokeilun aikana keräyspisteen volyymi viisinkertaistui muihin keräyspisteisiin verrattuna. Tehokkaan panttijärjestelmän ansiosta alumiinitölkkien palautusaste on jopa 97 prosenttia. Seudullisen jätehuoltoyhtiö Salpakierron kuudessa keräyspisteessä oli alkuvuoden 2023 aikana kerätty keskimäärin 420 kg poistotekstiiliä viikossa, mikä tarkoittaa Lahden kaupunki kokeili poistotekstiilien kierrätystä vastikkeellisella järjestelmällä. 17 Ympäristökaupunki Lahti kokeili tekstiilipanttia Lahden kaupunki halusi kokeilla, vauhdittaako pieni kannustin tekstiilien kiertoa. Tekstiilipantti-kokeilussa kaupungin keskustassa sijaitsevaan kauppakeskukseen perustettiin tekstiilien pop up -keräyspiste. Henkilökunta jakoi panttilipukkeita, vastasi asukkaiden kysymyksiin ja välitti tietoa tekstiilikierrätyksestä ja sen hyödyistä. vsk. Esimerkkinä toimi pullonpalautusjärjestelmä. Asukkaat saivat tuoda poistotekstiilinsä keräyspisteelle, ja yhtä muovikassillista vastaan sai kahvilipukkeen tai pääsylipun maauimalaan. Kierrätysvolyymi viisinkertaistui Kokeilu toimi yli odotusten: kierrätysvolyymi nousi viisinkertaiseksi muihin keräyspisteisiin nähden. Tuomalla kassillisen poistotekstiiliä pop up -keräyspisteelle sai vastineeksi kahvilipun tai maauimalan pääsylipun
Kolmas menestystekijä oli aktiivinen viestintä Lahden kaupungin ja yhteistyökumppaneiden kanavilla sekä paikallismediassa. Kaupunkilaiset ovat avainasemassa, jotta tekstiilikeräys saadaan toimimaan ja teollisuus saa neitseellisiä raaka-aineita korvaavia materiaaleja. Palaute kaupunkilaisilta oli myös positiivista. 18 yhtä laatikkoa kohden noin 70 kg. Tekstiilipanttikokeilun viikkotulos oli 350 kg yhdestä keräysastiasta, mikä on siis viisinkertainen määrä verrattuna aiempaan keskiarvoon. Pantti koettiin houkuttelevaksi, mutta yhtä tärkeää oli keräyspisteen sijainti keskeisellä paikalla asukkaiden päivittäisten kulkureittien varrella. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Se on suunnilleen yhden muovikassillisen verran kangasta ja kuituja, jotka voisivat päätyä hyötykäyttöön. Poistotekstiilejä pitää saada Jokaista suomalaista kohden päätyy sekajätteeseen kolme kiloa poistotekstiilejä vuosittain. Lahden kaupunki tilasi SIK Designinilta infograafisen tekstiilitaideteoksen havainnollistamaan poistotekstiilin numeraalista dataa.. Kokeilun yksi johtopäätös oli, että keveilläkin toimenpiteillä voidaan saada asukkaita aktivoitua ja ohjattua heitä kestävien tekojen ja valintojen suuntaan. vsk. Ympäristötyön edelläkävijänä Lahti on asettanut tavoitteekseen olla jätteetön kiertotalouskaupunki vuoteen 2050 mennessä. Kaupunkilaiset avainasemassa Tekstiilipantti on esimerkki arjen innovaatiosta, joka tähtää suoraviivaisesti jätteen vähentämiseen
vsk. Asiantuntijat arvioivat, että kierrätettyjen tekstiilikuitujen kysyntä tulee jatkossa kasvamaan räjähdysmäisesti. 19 teollisuuden prosessien alkupäähän, uusien materiaalien raaka-aineeksi. • Kaappeihin jää vain 3,9 kg. Kotitalouksille tulee jakaa tietoa kierrätyksen hyödyistä ja perustella, miksi kierrätys kannattaa. • Loput 3 kg poltetaan jätteenä.. Toistaiseksi materiaalin lajittelu on käsityötä, mutta esimerkiksi Lahden seudun LAB-ammattikorkeakoulussa kehitetään automatiikkaa materiaalien tunnistamiseen. Siellä siitä tuotetaan mekaanisten ja kemiallisten jatkoprosessien kautta tekstiilikuitua. Lahdessa on panostettu ympäristöasioista viestimiseen kaupunkilaisille jo pitkään. Polttamalla saadaan energiaa, mutta materiaalia ei saada talteen. Parasta olisi, jos neitseellisiä raaka-aineita voitaisiin korvata täysin kierrätetyillä. • Näistä uusiokäyttöön, esimerkiksi vaatekeräyksiin tai kirpputoreille, päätyy 4,4 kg. Tulevaisuuden tavoitteena on automatisoida kierrätystekstiilien lajittelua, jotta kierrätyskuituja voitaisiin käyttää entistäkin korkealaatuisempiin tuotteisiin. Suurin osa suomalaisilta kotitalouksilta kerätystä poistotekstiilistä päätyy LounaisSuomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) käsittelylaitokselle Turkuun. Osta vähän, käytä pitkään Kierrätyksen tehostaminen on olennainen osa kestävämpää tekstiilien käyttöä ja elinkaarta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Suomalainen ostaa 11,3 kiloa tekstiilejä vuosittain. • Poistotekstiilejä kertyy siis 7,4 kg joka vuosi. Ilman kotitalouksia tehokas materiaalin keräys ei ole mahdollista. Asukkaiden yksi yleinen kysymys on, mihin kerätty poistotekstiili päätyy, ja mitä sillä tehdään. Sen hyödyt heijastuvat niin tekstiilintuottajamaiden oloihin, paikallisiin yrityksiin kuin ympäristöönkin kaikkialla pallollamme. Kuidusta voidaan valmistaa esimerkiksi lankaa, kankaita, vaatteita, kuitukangasta, pehmusteita, rakennusmateriaaleja ja sisustuselementtejä. Lakimuutos vuoden alussa kannusti tarttumaan ajankohtaiseen aiheeseen, jotta tekstiilikeräys saataisiin tehokkaasti käyntiin. Tällä hetkellä polttoon päätyy liikaa tekstiiliä, joka olisi oikein hyödynnettynä arvokasta raaka-ainetta uusille tuotteille. Samalla kun kiertotalous kehittyy, on tärkeää miettiä sitä, miten paljon ostaa tekstiilejä, miten niistä pitää huolta ja miten olemassa olevia tekstiilejä voi käyttää mahdollisimman pitkään. Lahden esimerkit osoittavat, että muun muassa kokeiluilla ja kannustavalla viestinnällä kaupunkilaisten kulutuskäyttäytymistä saadaan ohjattua kestävämpään suuntaan. Mihin poistotekstiili päätyy. Kaupungeilla on iso rooli asukkaiden aktivoimisessa, jotta materiaalia saadaan kerättyä tehokkaasti
Kertakäyttömuoveja ja kalastusvälineitä – näitä ovat rannoillemme päätyneet muoviroskat olleet edellisessä elämässään. Kyseessä on kalastusverkko, jonka pitäisi päätyä kierrätykseen, kun verkon parhaat päivät ovat takana. Myös Euroopan unioni on havahtunut tähän ongelmaan ja pyrkinyt Niko Hänninen, projektipäällikkö ja Jenni Ylä-Mella, tutkijatohtori Vesi-, energiaja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto Kuvat: Niko Hänninen Muovia sisältävien kalastusvälineiden keräys käynnistymässä Se on vahvempi kuin sidostesukka. Muoviroskan peittämät joet ja valtavat roskalautat avomerillä eivät ole arkipäiväisiä ilmiöitä Euroopassa, mutta myös meidän meristämme, järvistämme ja rannoiltamme löytyy muoviroskaa. Se vangitsee kaloja ja merinisäkkäitä kohtalokkain seurauksin, toisaalta se hajoaa erittäin hitaasti mikromuovia ympärilleen levittäen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. SUP-direktiivi ja muovia sisältävien kalastusvälineiden tuottajavastuu Mikromuovit ovat olleet esillä viime vuosien aikana. 20 K uvat maailman merien ja jokien muoviongelmasta eivät hivele silmiä. Rantaroskien virallisissa seurannoissa löytyy toki muitakin artikkeleita, mutta nämä kaksi ensiksi mainittua ryhmää ovat suurimmat muoviroskan lähteet Euroopassa. vsk. Mutta mikäli se jää tähän käyttöympäristöönsä rikkoutumisen tai jonkin muun syyn takia, sen hyvät puolet muuttuvat haitallisiksi. Se kestää rasitusta sekä haastavia olosuhteita ja täyttää sille asetetun tehtävän niin merillä kuin sisävesilläkin. Vuoden 2025 alusta tämän pitäisi olla mahdollista Suomessakin.
Kalastusverkot, rysät ja monet muutkin kalastusvälineet sisältävät erilaisia muoveja, joiden korvaaminen muilla materiaaleilla ei ole niin helppoa kuin esimerkiksi kertakäyttöaterimien kohdalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Pikaruokaloiden muovipillit ovatkin nopeasti vaihtuneet pahvisiin, ja myös monien muiden kertakäyttöisten tavaroiden kohdalla on siirrytty muovista ympäristöystävällisempiin materiaaleihin. vsk. Kalastusvälineiden vaikutuksia meriroskaongelmaan pyritäänkin vähentämään käytöstä poistettavien verkkojen keräyksellä ja kierrätyksellä. Kiellot tietyille muovituotteille ovat saaneet suurimman huomion, kun SUP-direktiivi ja sen vaikutukset ovat saaneet palstatilaa sanomalehdissä ja minuutteja radioja tvuutisissa. Direktiivin piiriin kuuluvat myös muovia sisältävät kalastusvälineet, mikä on jäänyt niin medialta kuin suurelta yleisöltä isolta osin huomaamatta. 21 tarmokkaasti vähentämään merten roskaantumista. Vaikka direktiivistä on puhuttu nimenomaan kertakäyttömuovidirektiivinä, se on vain osa direktiivin sisältöä. Kalastusvälineille ei olekaan tämän vuoksi asetettu SUP-direktiivissä tuotekieltoja, eikä käytettäviä materiaaleja ole rajoitettu. Meriympäristön tilan kohentamiseksi on laadittu tiettyjä muovia sisältävien tuotteiden ympäristövaikutuksia koskeva, tuttavallisemmin SUP (single use plastics) -direktiivi, joka on ohjannut teollisuutta valmistamaan kertakäyttöisiä tuotteita muista materiaaleista muovin sijaan. Direktiivin mukaisesti muovia sisältävät kalastusvälineet tulee saattaa Kalastusverkkoja levitettynä laiturille kalasatamassa.. Biohajoavien muovien käyttöä kalastusvälineissä on jo tutkittu, mutta nykyisin käytössä oleville muovilajeille ei ole löytynyt vielä korvaajaa
Tällä hetkellä kalasatamissa ei ole järjestetty kalastusvälineiden erilliskeräystä. Eduskunta hyväksyi jätelain kesäkuussa 2021 ja kalastusvälineitä koskevan asetuksen joulukuussa 2022. Verkkoja ja muita kalastusvälineitä korjataan ja käy. Kiertävät keräyspisteet tai vastaavat järjestelmät ovat myös mahdollisia, mutta pääasia on, että palvelu on yleisesti ja laajalti kuluttajien saavutettavissa. Tarkkaa tietoa ei ole esimerkiksi siitä, paljonko markkinoille päätyy kalastusvälineitä tai paljonko niitä poistuu käytöstä vuosittain. Kalastustoiminta on myös elinkeinona huomattavasti marginaalisempi moniin verrokkimaihin verrattuna, kuten Ruotsiin ja varsinkin Norjaan, joten keräysmäärätkin voivat jäädä varsin pieniksi naapurimaihin verrattuna. Niin ammattikalastajat kuin vapaa-ajankalastajatkin voivat luovuttaa käytöstä poistuvat kalastusvälineensä erilliskeräykseen ilmaiseksi. Varsinainen kalastusvälineiden keräys tulee pakolliseksi 1.1.2025 alkaen. Tämä on nähty helpommaksi ratkaisuksi, sillä näiden kahden erottelu keräyksen näkökulmasta olisi hankalaa. Valmistajien ja maahantuojien edellytetään liittyvän tuottajayhteisöön, joka järjestää tuottajien puolesta kalastusvälineiden erilliskeräyksen. Samoilla välineillä kun voi kalastaa niin merellä kuin sisävesilläkin. Niin kaupallisilla kuin vapaa-ajan kalastajilla on todennäköisesti varastoissaan vanhoja, käytöstä poistettuja verkkoja, joita kertynee keräykseen varsinkin alkuvaiheessa huomattavia määriä, vaikka keräysvelvoite ei niitä koskekaan. Siirtymäajan kuluessa maahantuojien ja tuottajien tulee muodostaa tuottajayhteisö (tai -yhteisöjä), joka ottaa erilliskeräyksen toteutettavakseen ja laatii suunnitelmat tämän toteuttamiseksi. vsk. Tuottajayhteisön tarjoama maksuton erilliskeräys ei poista koko kalastusvälineisiin liittyvää ongelmaa, verkot voivat edelleen revetä tai vahingoittua kalastamisen yhteydessä ja päätyä tahtomattaan haamuverkoiksi meriin ja järviin. Todellinen kuva vuosittaisista jätemääristä selvinneekin vasta sitten, kun tätä historiallista jätettä ei enää päädy keräysverkostoon. Markkinoille tulevat määrät selviävät viimeistään siinä vaiheessa, kun tuottajat ovat raportointivelvollisia tuottajayhteisölle ja edelleen viranomaisille, mutta syntyvän jätemäärän selvittäminen on visaisempi tehtävä. Tuottajayhteisön tulee perustaa maahan 150 erilliskeräyspistettä, joiden pitää kattaa koko maa. Toisin kuin alkuperäisessä SUP-direktiivissä, keräysvastuu Suomessa koskee merikalastuksen lisäksi myös sisävesikalastusta. Välineiden keräys mahdollistaa myös materiaalien uusiokäytön kiertotalouden hengessä. Kalastusvälineiden keräys mahdollistaa kuitenkin sen, että verkot eivät jää roskaamaan luontoa, koska näille on olemassa kunnollinen palautusjärjestelmä. Laki tuli voimaan heti vuoden 2023 alusta, mutta sisältää siirtymäajan vuoden 2024 loppuun asti. Tuottajayhteisölle on asetettu myös vuotuinen keräystavoite, joka on kymmenen painoprosenttia markkinoille tuotavista välineistä. Jäteasetus määrittelee julkisten satamien toimintaa ja niiden jätehuoltoa, kun taas yritysomisteiset satamat ja yksittäiset mökin omistajatkin vastaavat omista jätteistään. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Erilliskeräyksen toteuttamiseen liittyy kuitenkin huomattavia haasteita. Kansallinen kalastusvälineitä koskeva lainsäädäntö SUP-direktiivin pohjalta tulevan kansallisen kalastusvälineitä koskevan lainsäädännön valmistelu käynnistyi Suomessa jo vuoden 2019 lopulla ja siinä on pyritty huomioimaan Suomen erityispiirteitä, kuten runsaita sisävesialueita ja tiheää mökkikantaa. 22 laajennetun tuottajavastuun (Extended producer responsibility, EPR) piiriin, mikä tarkoittaa erilliskeräyksen järjestämistä käytöstä poistuville kalastusvälineille
Erilliskerättyjä kalastusverkkoja Sotenäsin merikierrätyskeskuksessa.. – joiden erottaminen toisistaan vaatii käsityötä, joka tunnetusti on kallista. vsk. Erilliskeräyksen suunnittelu ja toteuttaminen tulevat olemaan haasteellisia Suomen oloissa, tätä vaikeuttavat ennen kaikkea pitkät välimatkat ja vähäiset keräysmäärät. Sinnehän esimerkiksi kalastusverkot näyttävät tällä hetkellä päätyvän monissa satamissa, joissa käytetyt verkot heitetään sekajätteen keräysastioihin. Keräysjärjestelmä ei kuitenkaan kata ulkomaisia välineitä, mutta nämäkin voidaan ottaa vastaan maksua vastaan. Pohjoismaiset hyvät käytännöt ja niistä oppiminen Suomen järjestelmää rakennettaessa Kalastusvälineiden erilliskeräyksen järjestämiseen liittyy lukuisia avoimia kysymyksiä, mutta järjestelmän pystyttämisessä voidaan hyödyntää muiden maiden kokemuksia tältä saralta. Esimerkiksi Islannissa on ollut jo vuodesta 2006 lähtien kansallinen kalastusvälineiden keräysjärjestelmä. Ja kun materiaalit on eroteltu toisistaan, mihin ne päätyvät sitten. Keräyspisteisiin toimitetut verkot ja muut kalastusvälineet laivataan tällä hetkellä Tanskaan ja Liettuaan jatkokäsittelyä varten kotimaisten käsittelylaitosten puuttuessa. Omat haasteensa tuo myös kerättyjen välineiden esikäsittely, mikäli näiden materiaaleja halutaan hyödyntää. Maan 14 suurimmassa kalastussatamassa on nykyään kotimaassa valmistetuille, käytöstä poistetuille kalastusvälineille keräyspisteet, joihin kalastajat voivat jättää vanhat verkkonsa. 23 tetään niin pitkään kuin ne ovat käyttökelpoisia, minkä jälkeen ne päätyvät yleensä sekajätteisiin tai satama-alueelle varastoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Keräysjärjestelmän rakentamisessa onkin varmasti syytä hyödyntää muiden EPR-järjestelmien kokemuksia ja parhaita käytäntöjä. Mille näistä eritellyistä materiaaleista on uudelleen käyttöä. Esimerkiksi verkoissa on erilaisia muoveja ja muita materiaaleja – kohoja, painoja, ym. Lainsäädäntö edellyttää nyt vain välineiden keräystä, mutta järkevää toki olisi, että erilliskeräyksen myötä saadut materiaalit voitaisiin hyödyntää materiaaleina uusien tuotteiden valmistukseen eikä vain energiantuotannossa jätteenpolttolaitoksilla
Sotenäsissä on pilotoitu myös muovien uusiokäyttöä, mutta pääasiassa kierrätettävät muovit toimitetaan Tanskaan, jossa Plastix A/S jalostaa materiaalista muovigranulaattia muoviteollisuuden raaka-aineeksi. Satamista kerätty kalastusvälinejäte toimitetaan Sotenäsin kuntaan Ruotsin länsirannikolle, jossa toimii Pohjoismaiden ainoa merikierrätyskeskus. 24 Myös Ruotsissa on toiminut reilun viiden vuoden ajan kansallinen kalastusvälineiden erilliskeräysjärjestelmä. Materiaalien erottelu toisistaan vaatii paljon käsityötä.. Kaikki kalastusvälineissä oleva materiaali ei kuitenkaan ole kierrätyskelpoista, esimerkiksi verkkojen kumimateriaalille ei ole löytynyt etsinnöistä huolimatta hyödyntäjää, joten se päätyy edelleen jätteenpolttolaitosten uuneihin. Fiskereturen-järjestelmän toiminta-alueena on ollut pääasiassa Etelä-Ruotsi, jonne sijoittuu myös suurin osa Ruotsin merikalastuksestakin. Siellä erilliskerätyt verkot, rysät ja merrat käsitellään ja niistä erotellaan eri materiaalit omiksi jakeikseen. Parhaita käytäntöjä voidaan kuitenkin siirtää muille alueille, minkä avulla toiminnan käynnistäminen voi olla huomattavasti helpompaa – myös Suomessa! Toimivan keräysjärjestelmän pystyttäminen on ensimmäinen askel, jolla kalastusvälineet saadaan kiertoon, mutta kuten sanottua, tässä vaiheessa välineisiin liittyy Kalastusverkkojen käsittelyä Sotenäsin merikierrätyskeskuksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Monta kysymystä on siis edelleen ratkaisematta Ruotsissakin, vaikka kalastusvälineiden keräysja kierrätystoimintaa on harjoitettu maassa jo usean vuoden ajan. vsk
25 vain keräysvastuu. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Lisätietoa hankkeesta: https://www.oulu.fi/fi/projektit/blue-circular-nets tällä hetkellä nämä materiaalit on tuotava ulkomailta. Tulevaisuus näyttää, onko näin jatkossakin. https://eur-lex.europa.eu/eli/dir/ 2019/904/oj Valtioneuvoston asetus muovia sisältävistä kalastusvälineistä 1319/2022 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/ 2022/20221319. Lähteet Direktiivi (EU) 2019/904 tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä. Kiinnostusta tämän materiaalin käyttöön siis löytyy, mutta vielä Blue Circular Nets – CIRCNETS Oulun yliopiston koordinoima kolmivuotinen hanke, joka tukee kalastusvälineiden erilliskeräystä ja kierrätystä. Kauppojen hyllyiltä löytyy kuitenkin jo nyt joitakin kotimaisia tuotteita, jotka on valmistettu kalastusverkoista saadusta kierrätysmuovista. Järkevää olisi hyödyntää erilliskerätty materiaali, mutta todennäköisesti menee kuitenkin joku tovi, ennen kuin markkinoille saadaan suomalaisista kalastusvälineistä valmistettuja tuotteita. Kerätyn materiaalin jatkokäsittely ja jalostaminen muoviteollisuuden käyttämäksi keräysmuoviksi vaatii huomattavia ponnistuksia, varsinkin kun keräysmuovi on vielä huomattavasti kalliimpaa kuin neitseellisestä materiaalista valmistettu muovi. Rahoittaja EU:n Northern Periphery and Arctic 2021–2027 -ohjelma, hankepartnerit Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Irlannista
26 Johdanto Euroopan parlamentin ja neuvoston kuusi jätedirektiiviä uudistettiin vuonna 2018 osana niin kutsuttua kiertotalouspakettia. jätelainsäädäntöön, joka on tuonut uusia velvollisuuksia niin jätteen tuottajille kuin lainsäädännön toteutumista valvoville viranomaisillekin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa opinnäytetyönä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toiminta-alueella sijaitsevissa elintarvikehuoneistoissa syntyvän rasvaja elintarvikejätteen ja hävikkiruoan lajittelua. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää elintarvikejätteitä ja hävikkiruokaa koskeEveliina Turtiainen (opinnäytetyön tekijä) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Liisa Routaharju (opinnäytetyön ohjaaja) lehtori Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Elintarvikehuoneistoissa syntyvän jäterasvan, elintarvikejätteen ja hävikkiruuan keräys, jatkokäsittely ja hyötykäyttö. (Eduskunta 2021.) Jätedirektiivien muutoksien toimeenpanemiseksi myös Suomen kansallista lainsäädäntöä uudistettiin. elintarvikejätteen keräystä ja kirjanpitoa koskien. Uudistuksen keskeinen tavoite oli uusien, nykyistä kunnianhimoisempien tavoitteiden asettaminen yhdyskuntaja pakkausjätteen uudelleenkäytön valmistelulle ja kierrätykselle sekä yhdyskuntajätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämiselle. Uudistuneessa lainsäädännössä elintarvikejätteen tuottajille on asetettu tiukempia määräyksiä mm. Tämä lisää myös viranomaisten toteuttaman valvonnan sekä ohjeistuksen ja neuvonnan tarvetta. Merkittäviä muutoksia on tehty mm
Tulosten avulla viranomaisneuvonta ja ohjeistus voidaan kohdentaa niihin osa-alueisiin, joissa sille selkeimmin on tarvetta ja saadaan kattava yleiskuva siitä, miten hyvin alueen elintarvikehuoneistoissa vastataan elintarvikejätettä ja hävikkiruokaa koskeviin velvoitteisiin sekä vaatimuksiin rasvanerottelusta jätevedestä. 27 vien vaatimusten täyttymistä elintarvikehuoneistoissa sekä kartoittaa niiden jätevesilaitteistojen erottimien tarkastusten ja tyhjennysten vaatimuksenmukaisuutta. (Laitinen 2022.) Voimalaitoksissa elintarvikejätteiden sisältämät alkuaineet (mm. Puhdistamolla jätevedessä oleva rasva tukkii puhdistamoprosessin alkupäässä olevia välppiä sekä näytteenottimia ja antureita. Verkostossa rasva aiheuttaa mm. Kohderyhmään kuuluvien Kuvituskuva. Mikkelin seudun jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy:lle toimitettavasta sekajätteestä noin 30 % on edelleen biojätettä. Lajittelemattoman elintarvikejätteen kuljettaminen voimalaitoksille aiheuttaa turhia kustannuksia ja oikein lajiteltuna sen voisi hyödyntää biokaasun tuotannossa BioSairila Oy:n biojalostamossa. Rasva ja elintarvikejäte aiheuttavat ongelmia jätteenkäsittelyssä ja jäteveden puhdistuksessa. Tutkimuksen avulla haluttiin myös tiedottaa elintarvikealan toimijoita lainsäädännön muutoksista. tukoksia, korroosiota ja pumppaamoiden toimintahäiriöitä. (Lahtonen 2018, 12; Laitinen 2022). Kohderyhmästä rajattiin pois kaupat, koska niissä elintarvikkeiden valmistustoiminta on pienimuotoisempaa. Rasvaa kertyy puhdistusprosessin eri vaiheissa myös virtauskanavien seinämille ja sen poistaminen vaatii kunnossapitotöitä. vsk. Kuva: Viestikettu.. Jäteveden joukossa oleva rasva aiheuttaa ongelmia niin viemäriverkostossa kuin jätevedenpuhdistamolla. Näin myös elintarvikejätteiden sisältämät ravinteet saataisiin takaisin kiertoon ja ne voitaisiin hyödyntää mullan ja maanparannusaineiden tuotannossa. Samalla selvitettiin toimintatapojen taustalla vaikuttavia syitä sekä syntyvän elintarvikejätteen, ruokahävikin ja uppopaistorasvajätteen määriä. kloori, kalium ja natrium) aiheuttavat polttokattilalle korroosiota. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. (Kaipainen 2022; Turkki 2022.) Aineisto ja -menetelmät Tutkimus kohdennettiin Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toiminta-alueella toimiviin suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluviin elintarvikehuoneistoihin, joihin kuuluvat myös ravintolat, kahvilat ja leipomot. Elintarvikejätteen sisältämä suuri kosteus taas heikentää poltettavan sekajätteen lämpöarvoa. Sekajätteen joukossa oleva elintarvikejäte lisää myös leijupetihiekan kulutusta leijupetikattiloita käyttävissä voimalaitoksissa. Kohderyhmäksi valikoitui suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvat toimijat, joita tutkimuksen taustalla oleva lainsäädäntö koskee
Rasvanerotuskaivojen tyhjennysja tarkastustiheyttä ja niistä pidettävää kirjanpitoa koskevat kysymykset ja vastausten jakauma.. Kysymykset esitetään tarkemmin tulosten käsittelyn yhteydessä. Vastausprosentin kasvattamiseksi osaan toimipaikoista sovittiin vierailukäyntejä, joiden aikana vastaukset kerättiin haastattelemalla tai kyselylomake annettiin vastaajan täytettäväksi. Näin voitiin saada laajempi yleiskuva tutkimuksen kohteena olevien toimijoiden nykytilanteesta selvitettävien asioiden osalta. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 400 elintarvikehuoneistolle. Taustamuuttujien ohella kysymyksissä käsiteltiin rasvan erottelua jätevedestä, elintarvikejätteen keräystä ja kirjanpitoa sekä hävikkiruokaa. Tulokset Rasvajäte Rasvanerotuskaivon tyhjennysja tarkastustiheyttä sekä niiden kirjanpitoa koskevat kysymykset esitettiin sellaisille vastaajille, jotka olivat vastanneet, että keittiön viemäTaulukko 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Kaikkiaan vastauksia saatiin 125 ja ne analysoitiin ZEF-ohjelmiston analysointityökaluja ja Microsoft Excel -ohjelmistoa hyödyntäen. Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena, koska kyselyn avulla haluttiin saada vastaus mahdollisimman monelta perusjoukkoon kuuluvalta toimijalta. Aineistonkeruutavaksi valittiin kyselylomake, koska sen avulla voitiin kerätä määrältään suuri aineisto nopeasti ja kohtuullisilla kustannuksilla. Kysymykset muotoiltiin tutkimuskysymysten ja teorian avulla siten, että ne olisivat mahdollisimman yksiselitteisiä ja niiden avulla saataisiin mahdollisimman hyvin vastattua tutkimuskysymyksiin. vsk. 28 toimijoiden määrittämisessä hyödynnettiin elintarvikevalvontaviranomaisen aineistoa suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvista elintarvikehuoneistoista
Kyselyyn vastanneista yli 50 annosta päivässä valmistavista valmistuskeittiöistä valtaosalla (33/50) oli keittiön viemärissä rasvanerotuskaivo. Elintarvikejätteiden erilliskeräystä, elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrien kirjanpitoa ja käyttämättä jääneiden elintarvikkeiden uudelleenjakelua koskevat kysymykset ja vastausten jakauma.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Kyselyyn vastanneissa elintarvikehuoneistoissa syntyvä elintarvikejäte kerättiin erilleen muusta jätteestä valtaosassa toimipaikoista (103/113), mutta suurin osa ei pitänyt kirjaa elintarvikejätteen ja ruokahävikin määristä (90/111 ja 84/110). Elintarvikejäte ja hävikkiruoka Elintarvikejätteiden erilliskeräystä, elintarvikejätteiden ja ruokahävikin määrien kirjanpitoa ja käyttämättä jääneiden elintarvikkeiden uudelleenjakelua koskevat kysymykset esitettiin kaikille vastaajille. Elintarvikejätteiden erilliskeräystä koskevien kysymysten yhteydessä selvitettiin, Taulukko 2. Rasvanerotuskaivo vaaditaan valmistuskeittiöiltä, joissa valmistetaan vähintään 50 annosta vuorokaudessa sekä kuumennusja jakelukeittiöiltä, joissa valmistetaan vähintään 100 annosta vuorokaudessa (RT 94-11254: 2017, 17). Enemmistö ei pitänyt kirjaa tyhjennyksistä ja tarkastuksista (31/51 ja 36/52). 29 rissä on rasvanerotuskaivo. Enemmistö vastaajista kertoi, ettei käyttämättä jääneitä elintarvikkeita luovuteta uudelleenjakeluun (75/108). Keittiön viemärissä oli rasvanerotuskaivo alle puolessa kyselyyn vastanneista elintarvikehuoneistoista (51/116). Yli 100 annosta päivässä valmistavista jakelutai kuumennuskeittiöistä rasavanerotuskaivo oli puolella kysymykseen vastanneista (2/4). vsk. Kysymykset ja niihin saatujen vastausten jakauma on esitetty taulukossa 1. Suurin osa vastaajista kertoi, että rasvanerotuskaivot tyhjennetään ja tarkastetaan vähintään kerran vuodessa (39/51 ja 33/51). Kysymykset ja niihin saatujen vastausten jakauma on esitetty taulukossa 2
Ohjeistusta ja neuvontaa koskeva kysymys ja vastausten jakauma.. Kysymyksiin oli annettu valmiit vastausvaihtoehdot sekä mahdollisuus avoimelle vastaukselle. Lähes yhtä usein vastuussa oli toimija itse (52/108) kuin taloyhtiö tai isännöitsijä (56/108). Taulukko 3. Ohjeistus ja neuvonta Kyselyn loppuun sijoitetulla avoimella kysymyksellä selvitettiin, millaista ohjeistusta ja neuvontaa toimijat kaipaisivat uudistuneen jätelainsäädännön asettamista vaatimukKuva 1. Lisäksi haluttiin selvittää syitä sille, miksi elintarvikejätteen ja hävikkiruuan määristä ei pidetä kirjaa. Yleisimmät syyt, miksi kirjanpitoa ei pidetty, olivat, että elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrää oli vaikea arvioida (kuva 1) sekä avoimissa vastauksissa esille tuotu niiden vähäinen määrä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. vsk. 30 kuka on vastuussa erilliskeräyksen järjestämisestä. Vastaukset kysymyksiin: Miksi ette pidä kirjaa elintarvikejätteen/ruokahävikin määrästä
Tällaisista toimipaikoista 39 % kertoo pitävänsä kirjaa elintarvikejätteen määrästä. vsk. ". Kirjanpito toteutuu parhaiten toimipaikoissa, joissa asiakaspaikkojen määrä on 100 tai enemmän. Tulokset ovat samansuuntaiset myös hävikkiruuan määrän kirjanpidon osalta. Kyselyyn vastanneista toimipaikoista 76 % ei pidä kirjaa hävikkiruuan määrästä. Elintarvikehuoneiston sijaintikunnalla ei havaittu olevan tulosten kannalta merkittävää vaikutusta: Mikkelissä sijaitsevista elintarvikehuoneistoista 94 % ja muissa kunnissa sijaitsevista 79 % kertoi keräävänsä elintarvikejätteen erillään muusta jätteestä. Elintarvikejätteen osalta 82 % vastaajista kertoi, ettei määrästä pidetä kirjaa. Parhaiten kirjanpito toteutuu toimipaikoissa, joissa asiakaspaikkoja on 100 tai enemmän. Tätä pienempien toimipaikkojen osalta korkeintaan muutama kertoo kirjanpidon toteutuvan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Kirjanpito toteutuu verrattain hyvin myös sellaisissa toimipaikoissa, joissa asiakaspaikkoja on 60–79. Kokonaisvastaajamäärästä 35 % kertookin, ettei rasvanerotuskaivoa ole, eikä jätevesilaitteistojen varustelu silloin täytä ympäristöministeriön asetuksen vaatimuksia rakennusten vesija viemärilaitteistoista. Tällaisista vastaajista 58 % kertoo pitävänsä kirjaa hävikkiruuan määrästä. Keskimäärin yli 50 annosta päivässä valmistavista valmistuskeittiöistä vaatimus täyttyi 66 %:lla ja yli 100 annosta päivässä valmistavista jakelutai kuumennuskeittiöistä 50 %:lla. Lainsäädännön asettamat kirjanpitovaatimukset elintarvikejätteistä, hävikkiruuasta ja rasvanerotuskaivojen tyhjennyksistä ja tarkastuksista eivät toteudu suurimmassa osassa kyselyyn vastanneista toimipaikoista. Vain 10 vastaajaa kertoi, ettei elintarvikejätettä kerätä erillään ja näistä kaksi ilmoitti elintarvikejätteen viikoittaisen määrän ylittävän lainsäädännössä asetetun 10 kg:n rajan (Valtioneuvoston asetus jätteistä 21 § 1 mom.). Muun kokoisten toimipaikkojen osalta korkeintaan kaksi vastaajaa oli kertonut pitävänsä hävikkiruuan määrästä kirjaa Lainsäädännön asettamat kirjanpitovaatimukset elintarvikejätteistä, hävikkiruuasta ja rasvanerotuskaivojen tyhjennyksistä ja tarkastuksista eivät toteudu suurimmassa osassa kyselyyn vastanneista toimipaikoista. (Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesija viemärilaitteistoista 33 §. Rasvanerotuskaivo löytyy suurimmasta osasta toimipaikoista, joissa se ohjeistuksen mukaan tulee olla päivässä valmistettavien annosmäärien mukaisesti (RT 94-11254: 2017, 17). Tuloksia arvioitaessa on hyvä huomioida, että keittiön toiminnasta voi päätyä rasvaa ja haitallisia aineita viemäriverkostoon, vaikkei päivittäin valmistettavien annosten vähimmäismäärä ylittyisikään. 31 sista elintarvikehuoneistoille. Jälkimmäisten vastaajien kokonaismäärä oli kuitenkin niin vähäinen (4 vastaajaa), ettei tuloksia voida yleistää muihin annosmäärältään vastaaviin jakelutai kuumennuskeittiöihin. Tällaisista vastaajista 31 % kertoo kirjanpidon toteutuvan. Vastauksissa yleisimmät toiveet koskivat selkeitä ohjeita (15/42) tai päivitettyjä ohjeita muuttuneista vaatimuksista (7/42) (taulukko 3). Pohdinta Työn tulosten perusteella elintarvikejätteen erilliskeräysvelvoite toteutuu suurimmassa osassa (91 %) kyselyyn vastanneista elintarvikehuoneistoista
Toimeksiantaja voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia valvonnan sekä neuvonnan ja ohjeistuksen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Tulosten perusteella voidaan todeta, että lainsäädännön asettamat vaatimukset täyttyvät jo monelta osin Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen valvonta-alueella. Jotta kirjanpitovaatimuksien toteutumista voitaisiin arvioida kattavammin, tulisi vastaavanlainen kysely kuitenkin toteuttaa myös alueen isännöitsijöille ja taloyhtiöille rasvanerotuskaivojen osalta. vsk. Kansikuva elintarvikealan toimijoille jätevesien käsittelystä laaditusta yleisestä ohjeesta. Tuloksista nousee esille myös selkeitä osaalueita, joissa lainsäädännön vaatimukset eivät vielä toteudu. Heikoiten vaatimukset täyttyvät sakka-astioiden, käyttämättä jääneiden elintarvikkeiden uudelleenjakelun ja kirjanpitovaatimuksien osalta. Myös etusijajärjestyksen vaatimus jätteen Kuva 2. Vaatimukset täyttyvät pääsääntöisesti hyvin elintarvikejätteiden erilliskeräyksen sekä keittiöiden rasvanerotuskaivojen ja niiden tyhjennyksien ja tarkastuksien osalta. Kuva 3. 32 Yhteenveto Tutkimuksen avulla saatiin yleiskuva valvonta-alueella toimivien elintarvikehuoneistojen tilanteesta lainsäädännön vaatimuksiin liittyen. Kansikuva elintarvikealan toimijoille elintarvikejätteistä laaditusta yleisestä ohjeesta. Kyselyn vastausprosentti oli kuitenkin melko alhainen (29 %), joten tuloksia ei voida luotettavasti yleistää koskemaan koko tutkimuksen kohderyhmää. jatkohyödyntämisestä toteutuu toiminnassa syntyvän elintarvikeja uppopaistorasvajätteen sekä rasvanerotuskaivoista erotellun rasvan osalta suurimmassa osassa kyselyyn vastanneista elintarvikehuoneistoista
EU:n jätesäädöspaketin täytäntöönpano. Vesihuoltopäällikkö. Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk2023051410617 Turtiainen, E. 2023. Opinnäytetyön tuloksia ja lainsäädäntökatsausta hyödynnettiin elintarvikehuoneistoille jaettavien ohjeistuksien laadinnassa. Metsäsairila Oy. 2021. Rakennustieto. Ammattikeittiöt. Niihin koottiin tärkeimmät lainsäädännön asettamat vaatimukset, jotka toimijoiden tulee huomioida toiminnassaan. Toimijoille tulisi tarjota myös konkreettisia ohjeita siitä, kuinka lainsäädännön vaatimukset voidaan huomioida osana päivittäisiä toimintatapoja. Ohjeistukset ja kirjanpitolomakkeet lähetettiin samoille yhteyshenkilöille, joille kyselykin toimitettiin ja materiaalit ovat lisäksi saatavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilla. 2022. Päivitetty 10.8.2021. Turkki, R. Erityiskiitokset Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin opinnäytetyön ohjaajille arvokkaasta tuesta ja neuvoista tutkimuksen toteutuksen aikana. Rasvan, elintarvikejätteen ja hävikkiruuan keräys, jatkokäsittely ja hyötykäyttö elintarvikehuoneistoissa Mikkelin seudulla. Laitinen, A. Opinnäytetyö. Lahtonen, A. vsk. 2022. Lähdeaineisto Eduskunta. Riikinvoiman ekovoimalaitoksen polttoaineen laadunhallinta. Mikkelin vesilaitos. Elintarvikealan toimijoille suunnattua ohjeistusta ja neuvontaa tulisikin lisätä tulevaisuudessa. WWW-dokumentti. Ohjeistuksien liitteeksi lisättiin kirjanpitolomakkeet, joita toimijat voivat hyödyntää päivittäisessä, kuukausittaisessa ja vuosittaisessa elintarvikejätteiden kirjanpidossaan. RT 94-11254. 33 suunnittelussa. Jäteneuvoja. Verkostopäällikkö. Kaipainen, S. Tekniikan ja liikenteen ala. Mikkelin vesilaitos. Sähköpostikeskustelu 2.9.2022. Ensimmäiset toimenpiteet neuvonnan lisäämiseksi on jo tehty. 2018. Savonia ammattikorkeakoulu. PDF-tiedosto. Haastattelu 6.7.2022. 2022. Saatavissa: https:// www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_ oikeus/LATI/Sivut/EUn-jatesaadospaketin-taytantoonpano.aspx [viitattu 10.8.2022]. 2017. Sähköpostikeskustelu 6.–7.7.2022. Ohjeistukset laadittiin elintarvikejätteistä sekä rasvan erottelusta jätevedestä (kuvat 2 ja 3). Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Kirjanpitolomakkeiden laatimisessa hyödynnettiin Luonnonvarakeskuksen materiaaleja aiheesta. Neuvonnan avulla toimijat saavat lisätietoa paitsi lainsäädännön vaatimuksista myös siitä, kuinka niiden noudattaminen hyödyttää toimijoita itseään. Saatavissa: https://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2018060612910 [viitattu 26.7.2022]. Kiitokset Opinnäytetyön tekijä haluaa kiittää kyselyyn vastanneita elintarvikehuoneistoja tutkimukseen osallistumisesta. Valtioneuvoston asetus jätteistä 18.11.2021/978. Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesija viemärilaitteistoista 22.12.2017/1047.. Tuloksia voidaan hyödyntää myös mahdollisten jatkotutkimuksien vertailuaineistona
Kyseessä on digitaalinen alusta ja yhteistoimintamalli, joka palvelee niin kuntia, teollisuutta kuin yrityssektoria työmaan tuotannonohjauksessa ja infrarakentamisen materiaalikierron seurannassa. Kuva: Anders Koponen, Sitowise Oy.. Tätä lupaavaa hanketta tukee ympäristöministeriö osana Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa. 34 Smart Site on innovatiivinen ratkaisu, joka optimoi ylijäämämassojen hyödyntämisen ja nostaa infrarakentamisen kiertotalouden uudelle tasolle. Smart Site mahdollistaa merkittävät päästövähennykset auttaen toimijoita saavuttamaan omat ilmastotavoitteensa. Smart Site – koska maa on arvokasta Eeva Vahtera, osastopäällikkö ja Anna Railo, johtava asiantuntija Sitowise Oy Kalasataman metrosilta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. vsk
Oikean ja reaaliaikaisen tiedon avulla voidaan tehdä taloudellisesti järkeviä ja vähähiilisiä päätöksiä. Toteutuneiden tietojen keräämiseksi ja tiedon jäljitettävyyden parantamiseksi sähköisten siirtoasiakirjojen kehittäminen on ratkaisevan tärkeää. Vaikka kuljetusyrityksillä on edelleen roolinsa tässä prosessissa, ovat ratkaisun keskiössä massadatasta hyötyjät. Kunnalliset toimijat, kuten kunnat ja kaupungit, voivat ottaa merkittävän roolin infrarakentamisen kiertotalouden edistämisessä. 35 R akentamisen ja rakennusten elinkaaren aikaiset päästöt muodostavat merkittävät 40 prosenttia maailman kokonaishiilidioksidipäästöistä. Kaupungistumisen myötä kasvava kysyntä on kohdistunut erilaisille massojenhallintasuunnitelmille, massavirtojen koordinoinnille sekä massatalouslaskelmille. Smart Site -toimintamallissa korostuu kuntatoimijoiden lisäksi teollisuuden tuotannonohjauksen, työmaiden ja valvonnan toimijoiden merkitys. Aikainen massojenhallinnan huomioiminen suunnitteluvaiheessa. Käytännössä tämä toteutuu, kun järjestelmä integroi automaattisen materiaalivirtojen tiedonsiirron osaksi työmaiden tehokasta johtamista ja toteutusta reaaliajassa. Materiaalivirtaaman suunnittelulla ja seurannalla kiertotaloushyötyjä Sitowise Oy on tarjonnut monipuolisia massojenhallintapalveluita jo noin 15 vuoden ajan. Kuntien ja rakennusliikkeiden ohessa merkittävä kehityspotentiaali kohdistuu kaivosteollisuuteen. Yhteiskehityksen uusia sidosryhmätoimijoita voivat olla organisaatiot, jotka haluavat osallistua yhteisen toimintamallin kehittämiseen, sekä toimijat, jotka tarvitsevat käyttöönsä valmiin järjestelmän. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. vsk. Infrarakentamisen päästöistä valtaosa johtuu maaja kiviainesten kuljetuksista, eikä kattavaa tietoa maaja kiviainesten kokonaiskulutuksesta ja ylijäämästä ole saatavilla. Sitowisen innovoima Smart Site -ratkaisu parantaa kuntien mahdollisuuksia tuottaa puuttuvaa dataa maaainesten sekä rakennusja purkumateriaalien hyödyntämisestä ja kierrättämisestä. Ratkaisu edistää sidosryhmien välisen tiedonvaihdon sujuvoittamista avoimen rajapinnan tarjoaman tietokannan avulla. Eri toimijoiden tietokantoihin pirstaloituneena olevan tiedon avulla luodun, kansallisen materiaalivirtojen kokonaiskuvan hahmottaminen on vaikeasti saavutettavissa. Massastrategioiden avulla voidaan parantaa alueiden massatasapainoa kokonaisuutena, mikä vähentää kuljetuksista aiheutuvia päästöjä ja kustannuksia. Päästöjen vähentäminen ja kustannusten säästäminen ovat mahdollisia muuttamalla perinteisiä toimintamalleja ja käytäntöjä. Kuntien toimiminen välikäsinä ja yhteistyön edistäjinä sekä ajattelutavan muutoksen edistäminen voivat edistää markkinoiden muuntautumista kiertotaloutta tukevaksi. Samalla Smart Site luo pohjan yhteiselle massojen hallintatavalle. Tavoitteena on, että valmis tuote olisi käytettävissä ensi vuoden aikana. Tiedon keräämisen, kokoamisen ja hyödyntämisen haasteeksi on havaittu, että olemassa oleva ja tuotettava data on hajallaan eri järjestelmissä, eikä massadatan luokittelua maalajeittain ole yhdenmukaistettu. Järjestelmä mahdollistaa työmaiden tarkemman, laadukkaamman ja nopeamman johtamisen, mikä tekee hiilineutraaliuden edistämisestä näkyvää rakennustyömaiden päivittäisessä toiminnassa. Palveluihin kuuluvat myös rakentamisen vaiheistuksen, aikataulutuksen, rakennusvaiheen logistiikan ja väliaikaisratkaisujen suunnittelu. Smart Sitesta on luotu prototyyppi, joka on esitelty mahdollisille yhteistyökumppaneille, erityisesti niille, joiden työhön ratkaisun odotetaan tuovan suurimman hyödyn
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Hyötykäytön lisäämisen ohella vähenee väärinkäytösten mahdollisuus huomattavasti, kun tiedetään, mitä kullekin kuormalle on tapahtunut. 36 mahdollistaa kiertotalouden periaatteiden tehokkaamman hyödyntämisen. Lisäksi on tärkeää seurata maa-ainesten sekä rakennusja purkumateriaalien hyötykäytön toteumatietoja. Lisäksi järjestelmän mahdollistama massasaatavuuden tarkastelu julkisten ja yksityisen toimijoiden välillä parantaa hyötykäyttökohteiden tunnistamista sekä vahvistaa kiertotalouden onnistumista suuressa kuvassa. Kuljetustiedoilla on merkittävä rooli myös elinkaariarvioinnin periaatteisiin nojaavasSmart Site prototyyppi. vsk. Järjestelmä toimii alustana, jonka kautta siirtoasiakirjat voidaan toimittaa sähköisesti ympäristöministeriön SIIRTO-rekisteriin. Nykyisellä käytännöllä tietyt jätteet ja pilaantuneet maa-aineet edellyttävät siirtoasiakirjojen laatimista ja rekisteröintiä viranomaisten hallinnoimaan rekisteriin, joka noudattaa jätelakia. Smart Site -ratkaisu vastaa näihin vaatimuksiin, ja noudattaa myös siirtoasiakirjavelvoitteita. Toteumatiedon avulla voidaan arvioida kiertotalouden toimenpiteiden vaikuttavuutta. Pilaantumattomien maa-ainesten ja rakennusja purkumateriaalien osalta vastaavaa siirtoasiakirjavelvoitetta ei vielä ole. Tämä luo selkeyttä ja avoimuutta materiaalien hyödyntämisen dokumentointiin infrarakentamisessa kansallisella tasolla. Smart Site mahdollistaa tietojen automaattisen siirtämisen eri järjestelmien välillä, mikä mahdollistaa sekä lain edellyttämien velvoitteiden että vapaaehtoisten tavoitteiden saavuttamisen. Avoimuus on keskeinen tekijä sekä kuntien että yksittäisten rakennushankkeiden osalta kiertotalouden edistämisessä. Kuva: Sitowise Oy.. Kuitenkin näiden materiaalien siirtojen seuraaminen on tärkeää kiertotalouden näkökulmasta
Yhdistämällä Smart Site -ratkaisu paikkatietopohjaiseen sovellukseen voidaan siirtää perinteinen massojenhallinta uudelle tasolle. Sovellus tarjoaa kattavan näkymän työmaille, väliaikaisille varastoille, loppusijoituspaikoille ja siihen, kuinka paljon materiaalia tulee mistäkin lähteestä tai kuinka paljon maamassoja tarvitaan alueen rakentamiseen. Kuva: Sitowise Oy.. Päästöjen vähentämisen näkökulmasta on olennaista pyrkiä vähentämään eri hankkeiden kuljetustarpeita ja niihin liittyviä päästöjä. Digitaaliset ratkaisut tuovat lisäarvoa datan virtaamiselle Erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat konkreettisesti edistäneet kiertotalouden toteutumista infrarakentamisessa. 37 sa päästölaskennassa, jossa otetaan huomioon hankkeen koko elinkaari, mukaan lukien käytettyjen materiaalien hankinta, niiden käsittely, kuljetukset, rakennustyöt, ylläpito sekä kierrätys ja uudelleenkäyttövaiheet. Sulkavuoren puhdistamo. vsk. Tämä yhdistelmä mahdollistaa suunnittelun ja toteuman tiedon seurannan automatisoinnin, mikä edistää kiertotaloutta ja helpottaa sen seurantaa. Ratkaisu edistää vuoropuhelua eri toimijoiden välillä massojenhallintaprosessin eri vaiheissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Sitowisen kehittämä paikkatietopohjainen sovellus Massa Louhi on mahdollistanut massojen koordinoinnin optimoinnin
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. On kuitenkin tilanteita, joissa kaupunkikehityksen tai muun tavoitteen vuoksi päädytään laajojenkin alueiden kunnostamiseen massanvaihdolla. Myös haastavat massat tulisi jatkossa nähdä resurssina, joiden kierrätystä on pyrittävä edistämään.. vsk. Takojankadun ja Lakalaivan kaatopaikkojen kunnostushankkeen esimerkki osoittaa, kuinka huolellisella suunnittelulla ja kohteiden yhdistämisellä saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä ja vähennetään ympäristövaikutuksia. Tässä artikkelissa käsitellään Tampereen kaupungin kahden vanhan kaatopaikan kunnostushanketta, jossa on pyritty tunnistamaan ja toteuttamaan kiertotalouden mahdollisuuksia. Tällöin tulisikin kiinnittää erityistä huomioita massanvaihtohankkeen kestävyyteen ja kiertotalousnäkökulmiin. Nykyisin pyritään välttämään sellaisia kunnostuksia, joille ei ole riskiperusteista tarvetta tai haitta-aineista aiheutuvia riskejä pyritään hallitsemaan muilla ratkaisuilla kuin massanvaihdolla. Jenni Haapaniemi, osastopäällikkö, Sitowise Oy Tomi Pulkkinen, suunnittelujohtaja, Sitowise Oy Katariina Rauhala, erityisasiantuntija, Tampereen kaupunki, Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Kiertotaloutta kahden vanhan kaatopaikan kunnostushankkeessa Massanvaihtomenetelmällä toteutettavissa maaperän kunnostuksissa muodostuu yleensä paljon loppusijoitettavaa jätettä ja täytöissä käytetään neitseellisiä materiaaleja, minkä vuoksi hankkeiden ympäristövaikutukset ovat suuria. 38 P ilaantuneen maaperän ja vanhojen kaatopaikkojen kunnostamisella massanvaihtomenetelmällä on merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka aiheutuvat pääasiassa jätteiden muodostumisesta, kuljetusten päästöistä sekä myös neitseellisten materiaalien käytöstä täyttömassoina
Alue on ollut kaatopaikkakäytössä 1940-luvun loppupuolelta 1950-luvun alkupuolelle. vsk. Hyödyntäminen saattaa edellyttää erityyppistä näytteenottoa, kuin mihin on perinteisesti totuttu kunnostustöiden yhteydessä, jotta voidaan varmistua hyödynnettäväksi toimitettavan massan ominaisuuksista. Kaatopaikan kokonaiskaivumääräksi on arvioitu Kuva: Pixabay.. Takojankadun ja Lakalaivan kunnostettavat kaatopaikat Tampereen Kalevan kaupunginosassa, Takojankadun varrella on sijainnut entinen Kalevanrinteen kaatopaikka. Aluetta on kunnostettu osittain 1970-luvulla, jolloin rakentamisen yhteydessä on poistettu jätteitä noin 4…8 metrin syvyyteen ja korvattu pilaantumattomilla maa-aineksilla. Hyödyntäminen edellyttää huolellista riskinarviointia sijoituskohteeseen ja massanvaihtokohteen massojen luotettavaa tutkimista ja haitta-aineiden ominaisuuksien tuntemista. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Kaleva on voimakkaasti kehittynyt viime vuosina ja alueen kaupunkirakennetta on tiivistetty useilla kaavamuutoksilla. Kaupungin täydennysrakentamisentavoitteiden mukaisesti Takojankadun alueelle laadittiin asemakaavanmuutos, joka astui voimaan vuoden 2022 lopulla ja mahdollistaa alueelle asumisen. Nämä pilaantumattomat pintamaakerrokset lisäävät poistettavien massojen määrää nyt tehtävässä kunnostuksessa, koska ne on poistettava, jotta päästään poistamaan syvemmältä varsinaiset jätekerrokset. Usein kiertotaloustavoitteet eivät toteudu sen vuoksi, että soveltuvaa massaa ei ole saatavilla silloin, kun sitä tarvittaisiin tai hyödyntämiseen soveltuva hanke ei syystä tai toisesta olekaan toteutumassa silloin kun ylijäämämassoja syntyy toisaalla. 39 Pilaantuneen maaperän ja vanhojen kaatopaikkojen massanvaihtokunnostushankkeissa muodostuvien jätemassojen hyödyntäminen muissa kohteissa voi olla haastavaa. Asemakaavaprosessin yhteydessä Takojankadun kaatopaikan haitta-aineita ja ominaisuuksia tutkittiin laajasti ja arvioitiin kunnostustarvetta. Alueen jätteet ovat pääasiassa kotitalouksissa ja rakentamisessa syntyneitä jätteitä, ja jätetäytöstä suurin osa on maa-aineksia. Takojankadulle oli aikoinaan muodostunut kaatopaikka vanhaan soranottokuoppaan Kalevanrinteen harjun reuna-alueelle. Pilaantuneen maa-aineksen ja jätteen hyödyntäminen kohteen ulkopuolella edellyttää nykyisin ympäristölupaa ja jätemassojen hyödyntäminen voi aiheuttaa vastustusta ja johtaa valituksiin ja siten hankkeiden viivästymiseen. Kohteen puhdistuksesta tehtiin ilmoitus paikalliseen ELY-keskukseen. Viranomaispäätöksen mukaan orgaaniset jätteet on poistettava alueelta ennen rakentamista
Hankkeiden yhteensovitus saatiin onnistumaan aikataulullisesti ja kunnostuksissa on voitu toimittaa haitta-aineita ja/tai jätteitä sisältäviä massoja suoraan kohteesta toiseen. Lisäksi viranomaispäätöksellä annettiin lupa hyödyntää alueelta kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia ja jätteitä jäljelle jäävän kaatopaikan muotoilussa. vsk. Kaupunki lähti tavoittelemaan merkittäviä kustannushyötyjä sekä ympäristövaikutuksien vähentämistä kiertotalouden keinoin. Viranomaispäätöksen mukaan jätetäyttö ja pilaantuneet maat tulee poistaa rakennettavan jätevedenpuhdistamon maanpäällisten rakennusten alapuolelta ja niiden ympäriltä, ja rakentaa jäljelle jäävälle kaatopaikalle tiiviit pintakerrokset sekä kaasunja suotovedenkeräysrakenteet. Sulkemissuunnittelun edetessä tunnistettiin, että sulkeminen edellyttää muotoilumassoja myös muualta. Tampereen seudun keskusjätevedenpuhdistamon sijoittaminen Sulkavuoreen käynnisti tarpeen Lakalaivan kaatopaikan kunnostukselle. Takojankadun kaatopaikan kunnostusurakka osoittautui sijainniltaan ja massoiltaan soveltuvaksi, minkä vuoksi näiden kahden kunnostuksen yhteensovittamista alettiin aikatauluttaa ja suunnitella rinnakkain ja lopulta ne myös kilpailutettiin yhdessä urakassa. Kaatopaikan pinta-ala on noin 5,3 ha. Takojankadun massanvaihtokunnostuksessa muodostuvia massoja voidaan hyödyntää Lakalaivan kaatopaikan sulkemisen ” Pilaantuneiden maiden hyödyntäminen neitseellisten raaka-aineiden sijaan on perusteltua niin ympäristövaikutusten kuin talouden näkökulmasta. Alueelle ei ole suunniteltu muuta maankäyttöä, ja kaatopaikan kunnostuksen periaatteena onkin sen nykytilan parantaminen kaatopaikan vaikutuksien suhteen sulkemalla kaatopaikka nykyisessä sijainnissaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. 40 noin 120 000 m 3 , josta jätetäyttöä arvioidaan olevan pilaantumattomien pintakerrosten alapuolella noin 90 000 m 3 . Kahden kaatopaikan kunnostusurakka on aloitettu keväällä 2023 ja se valmistuu kokonaisuudessaan syksyyn 2024 mennessä. Kaatopaikalle on sijoitettu noin 240 000 m 3 teollisuusja yhdyskuntajätettä sekä jätevesilietettä. Lakalaivan kaatopaikan kunnostustarpeen ilmettyä ja annetun päätöksen myötä Tampereen kaupunki alkoi selvittää mahdollisia kohteita, joista saatavilla massoilla sulkemisen vaatima muotoilu voitaisiin toteuttaa. Kuva: Unsplash.. Lakalaivan kaatopaikka sijaitsee uuden Tampereen seudun keskusjätevedenpuhdistamon vieressä Sulkavuoressa. Lakalaivan kaatopaikka on luonteeltaan ja ympäristöolosuhteiltaan poikkeava Takojankadun kaatopaikkaan nähden. Lakalaivan kaatopaikka on toiminut vuosina 1953–1974
Lisäksi molemmissa kohteissa pyritään hyödyntämään pilaantumattomia kaivumassoja. Ympäristöluvan mukainen hyödyntämismäärä on enintään 50 000 m 3 , mutta suunnitelmien tarkennuttua Lakalaivassa voidaan hyödyntää noin 40 000 m 3 Takojankadun massanvaihtokunnostuksen massoja. Kohteissa pilaantumattomien massojen välivarastointi ei ole työmaan rajatun tilan vuoksi mahdollista. Ilmastohyötyjä voidaan kuvata hankkeen hiilikädenjäljellä,. vsk. Hyödyntämällä haitta-aineita ja jätteitä sisältäviä massoja Lakalaivan kaatopaikan esipeittokerroksessa ja välivarastoimalla ja hyödyntämällä pilaantumattomat kaivumassat, saavutetaan vastaanottomaksuissa, kuljetuskustannuksissa ja täyttömassojen materiaalikustannuksissa yhteensä lähes 2 M€:n säästöt. Lyhyemmillä kuljetusmatkoilla saavutetaan myös ilmastohyötyjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Hyödyntämiselle on haettu ympäristölupaa. Saavutetut hyödyt Takojankadun kaatopaikan massanvaihtokunnostuksessa muodostuvia haitta-ainepitoisia massoja voidaan hyödyntää Lakalaivan kaatopaikan sulkemisessa. Pilaantumattomat massat toimitetaan välivarastoihin, joista ne hyödynnetään Takojankadun täytöissä tai Lakalaivan kaatopaikan kasvukerroksessa. Hyödyntämiskelpoisuutta on arvioitu kohdekohtaisella riskinarvioinnilla, joka huomioi tulevat kaatopaikan pintarakenteet. 41 yhteydessä kaatopaikan muotoilussa/esipeittokerroksessa. Lisäksi molemmissa kohteissa voidaan hyödyntää merkittävästi pilaantumattomia kaivumassoja, jotka on kuljetettu välivarastoihin rakennustöiden ajaksi. Hankkeessa tehdään paljon sekä pilaantuneiden että pilaantumattomien maiden kuljetuksia, mutta kuljetusmatkat ovat kuitenkin lyhyempiä verrattuna perinteiseen tilanteeseen, jossa kaikki kaivumassat olisi kuljetettu loppusijoitettavaksi jätteenkäsittelykeskukseen tai maankaatopaikalle ja tilalle olisi tuotu neitseellistä materiaalia
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Näiden ominaisuuksien mukaan tulisi materiaaleille selvittää useita soveltuvia hyötykäyttökohteita, jolloin myös haastavien ylijäämämassojen kiertotalous voi aidosti jatkossa toteutua. On erityisen tärkeää pyrkiä tunnistamaan myös massanvaihtokohteissa tehtävissä olevat ratkaisut, joilla kestävyyttä voidaan parantaa ja saavuttaa huomattaviakin tuloksia. Vaikka aikatauluttaminen ja yhteensovittaminen onnistuikin näissä hankkeissa, on erityisen tärkeää voida osoittaa isoille kunnostushankkeille välivarastointipaikkoja myös haitta-ainepitoisille ja jätettä sisältäville materiaaleille nykyistä enemmän. Perinteisesti on nähty pilaantuneen maaperän kunnostamisessa vain in-situ-/onsite-kunnostukset kestäviksi ratkaisuiksi, eikä massanvaihtokohteiden kestävyyttä ole tunnistettu. Maarakentamisessa muodostuvat haastavatkin materiaalit tulisi nähdä vain haasteiden ja ongelmien sijaan resursseina, joilla on tiettyjä suunnittelussa huomioitavia ominaisuuksia, kuten haitta-aineet ja jätteet. Maanrakennusja kunnostushankkeiden tilaajien on varattava tarpeeksi aikaa ja resursseja tutkimusvaiheeseen ja panostettava suunnitteluun. Pääosa kaupunkien tekemistä pilaantuneen maaperän kunnostuksista aiheutuu kuitenkin rakentamisesta ja siten massojen kaivaminen ja vaihtaminen liittyy kunnostamiseen nyt ja jatkossakin. vsk. 42 joka kertoo positiivisten ilmastovaikutusten suuruudesta. Ennakoivalla suunnittelulla voidaan saavuttaa aidosti kestäviä kiertotalousratkaisuja.. Välivarastoinnilla mahdollistetaan hankkeelle joustavuutta massojen hyödyntämisen suhteen. Tämä ajattelumalli on jättänyt pääosan kohteista kestävyystarkastelun ulkopuolelle tai massanvaihto on nähty huonompana vaihtoehtona kestävyystarkasteluissa. Sen vuoksi yhteensovituksessa on syytä olla joustovaraa. Takojankadun ja Lakalaivan kaatopaikkojen kunnostuksien yhdistäminen on hieno osoitus siitä, miten ennakoivalla suunnittelulla ja laaja-alaisella kohteiden tarkastelulla voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä ja vähentää rakentamisen päästöjä. Johtopäätökset Kiertotalouden tuoma ajattelumalli vahvistaa infrarakentamisen ja pilaantuneiden alueiden kunnostamisen kestävyyttä. Lyhyemmistä kuljetusmatkoista johtuva hiilikädenjälki kohteessa on noin 250 tCO 2 eq. Massojen välivarastointi tutkimisen tai hyödyntämisen vuoksi on koko ajan tärkeämpää ja siihen tarvitaan tilaa työmaiden läheltä. Työmaiden yhteensovittaminen massakierron kannalta on ensiarvoisen tärkeää, mutta harvoin massa-asiat yksin vaikuttavat hankkeiden toteutusaikatauluihin kaupunkikehityksessä, ja erillisten työmaiden tai rakennushankkeiden liian tiukka sitominen toisiinsa massakierron näkökulmasta voi siten olla ongelmallista ja riskialtista. Kohteen hiilikädenjälki vastaa noin 430 henkilön edestakaista lentomatkaa Helsingistä Müncheniin tai 26 suomalaisen vuotuista CO 2 -päästöä. Haitta-aineita ja jätteitä sisältävien jätteiden kierrättäminen edellyttää massojen ja materiaalien tarkastelua kaupunkitasolla yli työmaarajojen. Massojen kierrättäminen edellyttää laadukasta näytteenottoa jo suunnitteluvaiheessa ja myös työmaiden aikana. Ilman välivarastoinnin mahdollistamista on kiertotaloutta haastavaa toteuttaa maanrakennushankkeissa, ja massojen kierrättäminen on haastavaa ja mittakaavaltaan vähäistä. Mikäli jokin rakennushanke ei käynnisty esimerkiksi valituksen vuoksi, on voitava muuttaa suunnitelmia ja hyödyntämiskohdetta. Pilaantuneiden maiden hyödyntäminen neitseellisten raaka-aineiden sijaan on perusteltua niin ympäristövaikutusten kuin talouden näkökulmasta
Tavoitetta tukevat myös Pieksämäen asemajärjestelyjen rakennustyöt, joissa korotettavien matkustajalaitureiden täyttöihin käytetään vaahtolasimursketta. Radanpidossa kierrätetään mahdollisuuksien mukaan muun muassa ratakiskoja ja betonisia ratapölkkyjä”, selvittää infrarakentamisen ympäristöasioiden asiantuntija Paula Kajava Väylävirastosta. Vaahtolasi on tiivistettävyydeltään hieman parempaa kuin perinteisemmät kevennysmateriaalit eikä myöskään ime vettä”, perustelee projektipäällikkö Juha-Pekka Martikainen Ramboll CM Oy:stä. ”Uusittavien laitureiden yläpinta nousee lähes 30 senttimetriä aiempaa ylemmäs. Jäähtyessään levy murenee murskeeksi, jota voidaan seuloa ja jalostaa erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivaksi. ”Maarakentamisessa käytettävät uusiomateriaalit ovat yleensä syntyneet teollisissa prosesseissa, jalostettu purkumateriaaleista tai käytöstä poistetuista tuotteista. Se ehkäisee alapuolisten kerrosten routimista samaan tapaan kuin XPS-eristelevyt”, Juha-Pekka Martikainen kertoo. Osana hanketta matalat matkustajalaiturit muutetaan korkeiksi. Tuloksena olevan vaahtolasilevyn tilavuudesta kahdeksan prosenttia on lasia ja loput ilmaa. Tavanomaisia rakennemateriaaleja käytettäessä laiturinrakenteen paino olisi samalla kasvanut ja aiheuttanut painumariskin. 43 Väyläviraston tavoitteena on edistää ja lisätä uusiomateriaalien käyttöä väylähankkeissaan. Teollisesti valmistettu vaahtolasi luokitellaan keinokiviainekseksi. Puhdistettu keräyslasi jauhetaan hienoksi jauheeksi, johon sekoitetaan vaahdotusagenttia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. ”Vaahtolasi on lämpöeristeenä parempaa kuin kiviainesmateriaalit. Keveydestään huolimatta vaahtolasi on erittäin kestävää ja soveltuu siksi hyvin monenlaisiin käyttötarkoituksiin – kuten infrarakentamiseen keventäväksi täytetai pengeraineeksi sekä lämpöeristeeksi. Pieksämäen asemajärjestelyt -hankkeessa parannetaan henkilöratapihan palvelutasoa ja esteettömyyttä. Tämä vuoksi rakenteessa päädyttiin kevennysratkaisuun. Tavoitteena on vähentää neitseellisten luonnonmateriaalien käyttöä, ehkäistä jätteiden syntyä ennalta ja edistää jätteiden hyötykäyttöä. Kuumennettaessa jauheseos paisuu moninkertaiseksi. Laituritäyttöihin käytetään kierrätyslasista Suomessa valmistettavaa vaahtolasimursketta. Tiepuolella tärkeimpiä hankkeissa käytettyjä uusiomateriaaleja ovat betonimurske, asfalttirouhe ja -murske, erilaiset tuhkat, rengasleike ja kokonaiset renkaat, jätteenpolton kuonat sekä vaahtolasi. vsk. Kestävää infraa uusiomateriaaleilla Väyläviraston kaikissa tieja ratahankkeissa selvitetään mahdollisuudet hyödyntää uusiomateriaaleja. Vaaleanharmaa vaahtolasimurske on karkeapintaista ja kulmikasta, ja se painaa vain noin viidenneksen siitä, mitä perinteinen kiviaines. Pieksämäen hankkeessa vaahtolasiin päädyttiin ensisijaisesti materiaalin keveyden vuoksi. Materiaalien ympäristövaikutukset, kuten uudelleenkäytettävyys ja kierrätettävyys, otetaan huomioon yhtenä laatukriteereistä materiaalihankintoja tehdessä. Pieksämäen asemalaiturit täyttyvät kierrätyslasilla Pieksämäen korotettavien asemalaitureiden täyteaineena käytetään vaahtolasia. Hanke verkossa: vayla.fi/pieksamaen-asemajarjestelyt Väylävirasto. Radanpidossa uusiomateriaalien käyttö on vähäisempää ja keskittynyt enemmän kierrätykseen
Hankkeissa syntyviä ruoppausmassoja hyödynnetään muun muassa uuden satamakentän rakentamisessa sekä läheisen, virkistysalueeksi suunnitellun tekosaaren täytössä. 44 Markku Vähäkäkelä, projektijohtaja, FCG Finnish Consulting Group Oy Outi Hyttinen, vanhempi asiantuntija, Sitowise Oy Tiina Vaittinen, vanhempi asiantuntija, Sitowise Oy Vaskiluodon satamahankkeissa ruoppausmassat pääsevät kiertoon Kiertotalous liittyy vahvasti Vaasan Vaskiluodon sataman kehittämiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Kuva: Terramare Oy.. vsk
Vesipitoisten hienoainesmassojen ensisijainen ja kustannustehokkain kuljetusvaihtoehto on proomu (kuva 1). 45 V askiluodon satama aloitti toimintansa vuonna 1893. Sataman kenttäalueen laajennuksessa varaudutaan myös pitkän aikavälin kehityshankkeisiin ja niihin liittyviin ruoppaustarpeisiin noin seuraavan 10–15 vuoden aikana. Ruoppaukset parantavat alusliikenteen navigoitavuutta Vaasan väylällä ja satamaaltaassa, minkä ansiosta myös mahdolliset onnettomuusriskit vähenevät. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Satama sijaitsee noin neljä kilometriä Vaasan keskustan länsipuolella, lähellä lentokenttää sekä hyvien rataja maantieyhteyksien päässä. Satamassa käsitellään pääasiassa seutualueen energia-, konepajaja metalliteollisuuden kuljetuksia, maataloustuotteita sekä erilaisia projektilasteja. Tällä hetkellä Vaasan meriväylän ja satama-altaan vesilain mukaisessa lupakäsittelyssä olevien, sekä jo luvitettujen ruoppaushankkeiden arvioitu teoreettinen ruoppausmassamäärä on yhteensä noin 550 000 m 3 ktr. Ruoppausmassan kuljetusta proomulla Vuosaaren sataman ruoppauksessa. Vuonna 2022 laivakäyntejä satamassa oli 650 kappaletta, ja laiturin kautta rahtia siirtyy noin 1,1–1,6 miljoonaa tonnia/vuosi. vsk. Kuva: Väylävirasto.. Ruoppausmassojen hyödyntäminen rakentamishankkeissa on haastavaa Ruoppauksessa sedimenttiin sekoittuu runsaasti merivettä. Massojen tieliikennekuljetus ilman ruoppausmassojen kuivattamista edellyttää erikoiskalustoa, ja on suurempien Kuva 1. Vaskiluodon satamaa käyttävien alusten koon kasvu, energiateollisuuden uudet tarpeet sekä yleisesti lisääntynyt sataman kapasiteettitarve edellyttävät nykyisen kenttäalueen laajentamista, mikä sopii hyvin yhteen sataman kunnossapitoruoppaustarpeiden sekä Vaasan meriväylän leventämisestä aiheutuvan sataman vesiliikennealueen laajennustarpeen kanssa. Vaskiluodon satamasta on myös säännöllinen matkustajaliikenneyhteys muun muassa Uumajaan
Tekosaaren kapasiteetti on kuitenkin rajallinen, eikä kaikkia Vaasan meriväylän ja satama-altaan ruoppauksissa syntyviä massoja voida hyödyntää täytössä. Louhetäytön lopullinen määrä tarkentuu rakennustöiden yhteydessä. Kitkamaalajeja voidaan sen sijaan käyttää helpommin hyödyksi esimerkiksi laiturien taustakenttien täytöissä. Rakennusvaiheen 2 reunaja välipenkereiden osalta arvioitu louhetäytön määrä on noin 0,8 milj. Pitkä historia massojen hyötykäytössä Vaskiluodon sataman läheisyyteen rakennettiin 1970-luvun lopussa Gröna Ö:n tekosaari Vaasan meriväylän ruoppausmassojen sijoittamista varten. vsk. Tekosaaresta on muodostunut nykyisin suosittu ulkoilukohde. Liejun ja liejusaven vesipitoisuus on pohjatutki musten mukaan. Jos pehmeitä massoja sijoitetaan täyttöön liian paksuina kerroksina, painuminen ja veden poistuminen läjitysaltaasta voi olla hyvin hidasta, ja haluttua kantavuutta ei saavuteta ilman lisätoimia, kuten esimerkiksi stabilointia. m 3 rtr. Myös sedimentissä mahdollisesti esiintyvillä haitta-ainepitoisuuksilla sekä ruoppausalueella mahdollisesti esiintyvillä happamilla sulfaattimailla on vaikutusta massojen sijoitusmahdollisuuksiin. Satamakentän laajennusalueen mittavat rakennustyöt Satamakentän laajentamisen myötä noin 17 hehtaaria nykyistä vesialuetta muuttuu vaiheittain maa-alueeksi. Täyttöalueen pohjamaa syrjäytyy louheesta rakennettavien reunaja välipenkereiden toteuttamisen yhteydessä. Esimerkiksi hapanta sulfaattimaata sisältävät sedimentit sijoitetaan läjitysaltaassa lähtökohtaisesti vedenpinnan alapuolelle, jotta massat eivät pääse kuivumisen takia hapettumaan ja tuottamaan hapanta valumaa. Laajennusalue rajataan merestä louheesta toteutettavalla reunapenkereellä. Ensivaiheessa toteutetaan sataman länsipuolelle sijoittuva noin 7 hehtaarin alue, jonka rakennustyöt ovat käynnistyneet lokakuussa 2023. Gröna Ö:n nykyinen ympäristölupa mahdollistaa myös lievästi haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen sijoittamisen alueelle. Täyttöalueen reunaja välipenkereiden louhetäytön arvioitu kokonaismäärä on rakennusvaiheen 1 osalta yhteensä noin 0,4–0,5 milj. Massojen hyötykäyttökohteen tuleva käyttötarve asettaa ruoppausmassojen hyödyntämiselle omat rajoituksensa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. 46 massamäärien osalta erittäin työlästä ja hidasta. Alueen läjityskapasiteetin täytyttyä peitetään ruoppausmassat pilaantumattomalla maa-aineksella sekä toteutetaan maisemointi siten, että lopputilanne tukee tekosaaren luontoarvoja, sen käyttöä ulkoiluja virkistysalueena sekä osana alueen viherkäytävää. m 3 rtr. Pääosalla täyttöalueen pohjaa oleva lieju ja tämän alapuolinen savi ovat hyvin löyhää ja kokoonpu ristuvat sekä syrjäytyvät voimakkaasti kuor mitettaessa. Alueelle on sijoitettu sen jälkeen sataman ruoppausmassoja, viimeksi vuonna 2023. Maa-alueelle sijoitettaessa sulfaattimaata sisältävät massat edellyttävät erilaisia suunnitteluratkaisuja, kuten happamuuden neutralointia kalkitsemalla. Tästä syystä soveltuva hyötykäyttökohde pyritään löytämään mahdollisimman läheltä ruoppauskohdetta siten, että massat voidaan siirtää proomukuljetuksin kohteeseen. Valmistuessaan hanke parantaa muun muassa Vaskiluodon satamassa satamatoimintaa harjoittavien yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä sekä kasvattaa merkittävästi Vaskiluodon sataman kenttäalueen varastointikapasiteettia ja siten lisää kuljetustaloudellista kannattavuutta
47 100–400 paino-% ja laihan saven ja savisen siltin vesipitoisuus 70–90 paino-%. Kuva: Terramare Oy.. Myös sääolosuhteet vaikuttavat veden poistumisnopeuteen. Vesipitoisuuden on arvioitu olevan keskimäärin 270–300 %. Läjitettävien massojen viettosuunta on altaan sisäiselle vesialueelle tai jo täytetylle alueelle. Reunapengerrystöiden yhteydessä reunapenger eristetään ympäristöstä suojaverholla eli silttiverholla siten, ettei pengerryksestä aiheutuva samentuma pääse leviämään ympäröivään vesialueeseen. Syrjäytyvän liejuisen pohjamaan kokoonpuristumiseen liittyy kuitenkin epävarmuutta maaperäolosuhteisiin liittyen. Lähteet: https://kvarkenports.com/fi/vaasa/ (Sivustolla vierailtu 9.10.2023). On tärkeää huomioida myös se, että suurin osa massaan sekoittuneesta vedestä poistuu varsin nopeasti. vsk. Käytettävissä olevan tilan määrä täytyy arvioida jokaisen hankkeen yhteydessä erikseen. Alustavan arvion mukaisesti noin 2/3 osaa maamassan vesimäärästä poistuu. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Massojen suotovedet eivät pääse reunapenkereen yli suoraan ympäröivälle merialueelle, vaan poistuvat vesienhallintarakenteen purkuputken kautta silttiverhon rajaamalle alueelle. Lisäksi vedenalaisten rakenteiden kunnon seuraaminen on tärkeää. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida riittävästi myös sään ääriilmiöiden lisääntyminen tulevaisuudessa. Ruoppausmassojen läjitysalueella vesienhallintaratkaisut sekä sameuden leviämisen estäminen ovat keskeisessä roolissa. Kuva 2. Gröna Ö:n täyttötöistä heinäkuussa 2023 otettu ilmakuva. Vesienhallinnassa on huomioitava ruoppausmassan löyhtyminen ja siihen sekoittuvan veden aiheuttama massamäärän kasvu sekä sadevesien hallinta työn aikana ja lopputilanteessa
Haitalliset aineet kertyvät sedimentteihin, joissa niiden pitoisuudet voivat olla huomattavan korkeita verrattuna niiden pitoisuuksiin yllä olevassa vesipatsaassa. Sedimentin raekoko ja laatu vaikuttavat pohjan soveltuvuuteen elinympäristönä ja sen haitallisten aineiden pidätyskykyyn. Suomen ympäristökeskus ja Sitowise Oy ovat laatineet ohjeet paikallaan olevien sedimenttien riskinarviointiin (SEDI-ARVI II -hanke) ja kestävyyden huomiointiin sedimenttihankkeissa (SEDKE-hanke). Kuvituskuva.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Jani Häkkinen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Outi Hyttinen, vanhempi asiantuntija, Sitowise Oy Arto Itkonen, johtava asiantuntija, Sitowise Oy Outi Pyy, johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus Matti Leppänen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Ohjeistusta sedimenttien riskien ja kestävän kunnostuksen arviointiin Sedimentin haitta-aineiden riskinarviointia sekä kestävän riskinhallinnan ja kunnostuksen hyviä käytäntöjä kehitetään uusilla ohjeistuksilla. Ohjeluonnoksia voi kommentoida vuoden loppuun asti. Ravinteet ja muut aineet liikkuvat sedimentin ja veden välillä ja hautautuvat lopulta pois geokemiallisesta kierrosta. Järvien ja merenpohjan sedimentit voivat sisältää haitallisia ja vaarallisia aineita, jotka vaikuttavat eliöihin ja ihmisiin. Sedimenttiä tutkimalla voidaan tunnistaa vesistön pitkäaikainen kuormitus ja muutokset vedenlaadussa sekä ekosysteemeissä. vsk. 48 J ärvien ja meren pohjakerrostumiin eli sedimentteihin tallentuu paljon tietoa ympäristöstä
Ruoppaus on vesistörakentamisessa usein kuitenkin välttämätöntä, vaikka rannikkovesillä ruoppausten ja massojen meriläjitysten kokonaisvaikutukset ympäristön tilaan voivat muodostua merkittäviksi. Suomen ympäristökeskuksen ja Sitowise Oy:n asiantuntijoiden laatima ohjeistus esittää hyviä käytäntöjä paikallaan olevien sedimenttien pilaantuneisuuden (ekologisen ja terveysriskin) ja kestävän kunnostamisen arviointiin. Suomesta vastaava ohjeistus on tähän asti puuttunut. Usein sedimentin sisältämät haitalliset aineet ovat saavuttaneet jonkinlaisen tasapainotilan vallitsevissa olosuhteissa ja kulkeutuvat vain vähän. Uusi ohjeistus yhdenmukaistaa Sedimentteihin sitoutuneiden haitallisten aineiden vaikutuksia ympäristölle pitää pystyä arvioimaan. Ohje määrittelee sedimenttien meriläjityskelpoisuuden, muttei ota kantaa niiden pilaantuneisuuteen tai paikalleen jätettävien haitta-ainepitoisten sedimenttien aiheuttaman riskin ja kunnostustarpeen arviointiin. Sedimentin luontainen häiriintyminen, olosuhteiden muutokset tai ihmistoiminnan aiheuttama häiriö voivat tällöin muuttaa sedimentin haitallisten aineiden nielusta niiden merkittäväksi päästölähteeksi. Arvioinnissa kehitettävää Sedimentteihin liittyviä riskejä ja pilaantuneisuutta arvioidaan monissa valtioissa aineille määritettyjen raja-, kynnystai ohjearvojen sekä ympäristönlaatunormien avulla. Korkeimmat sedimentin haitta-aineiden pitoisuudet havaitaan yleensä pistemäisten kuormituslähteiden vaikutusalueilla. Tyypillinen esimerkki haitta-aineriskien konkretisoitumisesta on sedimentin häirintä ruoppauksilla. Tarve arvioida sedimenttien pilaantuneisuutta tai puhdistustarvetta voi syntyä esimerkiksi silloin, kun epäillään, että sedimentin haitalliset aineet aiheuttavat nykytilassa tai voivat aiheuttaa häiriintymisen tai olosuhteiden muutosten takia haitallisia muutoksia eliölajeille tai elinympäristöille tai vaarantavat alueen käyttöä, kuten kalastusta tai virkistyskäyttöä. Voimakkaimmin kuormitetuilla vesialueilla ja virtavesissä sedimenttien pilaantumisesta voi paikallisten ympäristöja terveysvaikutusten ohella aiheutua myös laaja-alaisempia vaikutuksia. Tämän lisäksi on olemassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Suomessa sedimenttien haitta-aineselvityksiä tehdään lähinnä luvanvaraisten ruoppaushankkeiden yhteydessä. Sedimentin kunnostusta tai ruoppausja läjitystoimintaa ohjaavat lukuisat kansalliset säännökset, joista merkittävimmät ovat vesi-, jäteja ympäristönsuojelusäännökset. Suomessa yhtä laajoja kartoituksia ei ole toteutettu. vsk. 49 erityyppisiä arviointikehyksiä ja oppaita paikallaan pohjalla olevien sedimenttien haitallisten aineiden aiheuttamien riskien ja pilaantuneisuuden arviointia varten. Tavoitteena on edistää sedimenttien pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen riskiperusteista kokonaisvaltaista arviointia. Muissa Pohjoismaissa on sedimenttien tilaa tutkittu ja haitta-aineita kartoitettu laajasti, mikä helpottaa ympäristöntilan arviointia ja aluesuunnittelua. Joidenkin aineiden osalta myös kaukokulkeutuma, ilmalaskeuma ja hajakuormitus ovat merkittäviä vesistöjen kuormittajia. Tällöin tavoitteena on arvioida voimassa olevan ympäristöministeriön ruoppausja läjitysohjeen (YM 2015) mukaisesti ruopattavien sedimenttien läjityskelpoisuus vapaaseen veteen. Kuormituslähde vaikuttaa osaltaan päästöjen koostumukseen. Yksinomaan sedimentin pilaantuneisuudesta johtuvia kunnostushankkeita on Suomessa toteutettu toistaiseksi vähän
Sedimentin kuivatus ja suotovePutkinoutimet ovat oiva tapa saada pehmeiltä pohjilta häiriintymättömiä näytteitä. GTK:n putkinoudinta kokeillaan Liperin Pohjalammella. Toteutusvaiheen valinnoilla, erityisesti sedimentin sijoitustavalla, on suuri merkitys ympäristöja taloudellisten vaikutusten kannalta. Sidosryhmien laaja sitoutuminen on avainasemassa kestävän vesistöja sedimenttihankkeen aikaansaamiseksi. SEDKE-ohjeistuksessa esitellään sedimenttien kestävyyden arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä, sekä esitetään yleisiä suosituksia ja yhdenmukaisia toimintatapoja. Kestävyyden suunnittelu, raportointi ja SEDI-ARVI IIja SEDKE-ohjeistukset pyrkivät: • luomaan ja yhdenmukaistamaan riskinarvioinnin käytäntöjä • edistämään sedimentteihin liittyvien tutkimusten ja seurantojen toteutusta • ohjaamaan riskinhallintatoimet vesiympäristön tilaa merkittävästi heikentäviin kohteisiin • huomioimaan paremmin myös sellaiset sedimentit, joihin ei lähtökohtaisesti kohdistu vesirakentamistoimenpiteitä • arvioimaan erilaisten sedimenttiin kohdistuvien toimenpidevaihtoehtojen etuja ja haittoja (kokonaiskestävyyttä) • edistämään kestävyyden toteutumista sedimenttihankkeiden kaikissa vaiheissa. seuranta tulisi integroida sedimenttihankkeiden kaikkiin vaiheisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Kuva J. vsk. Menetelmävaihtoehdoille voidaan tehdä erityinen kestävyyden arviointi ja siihen pohjautuva kestävyyssuunnitelma. Ohjeistamalla arvioinnin tarvetta ja menetelmiä kehitetään ja yhdenmukaistetaan alan toimintaa sekä tuetaan osaamisen ja lupakäytäntöjen kehittymistä. Kukkonen/UEF.. 50 SEDI-ARVI II -ohjeistuksessa kuvataan sedimenttien pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen riskiperusteista arviointia. Kokonaisvaltaiseen näyttöön perustuvassa kohdekohtaisessa riskinarvioinnissa analysoidaan tietoja useasta todistelinjasta, jotta voidaan selvittää haitta-aineen merkitys ja mahdolliset ekologiset ja terveysvaikutukset. Vaikutusten sallittavuus vesistöissä riippuu viime kädessä siitä, säilyykö vesistö elinkelpoisena kalastusta, virkistystä tai muuta tarvetta varten, ja vaarantuvatko luonnon ekosysteemit ja niistä riippuvaiset biologiset toiminnot. Arviointikehys jättää riittävästi tilaa myös paikkakohtaiset olosuhteet huomioivalle, paikallista asiantuntemusta hyödyntävälle, riskiperusteiselle arvioinnille ja päätöksenteolle. Arvioinnin tavoitteena on löytää optimaalisia ratkaisuja, jotka tuottavat eniten hyötyjä suhteessa haittoihin. Hankintavaiheessa kestävyys voidaan huomioida kilpailutuksessa ja hankkeen rahoituksessa. Menetelmävaihtoehtojen realistinen arviointi vaatii riittävää tietopohjaa ja tutkimuksia. Suunnitteluvaiheessa erityisesti menetelmävalinnat vaikuttavat hankkeen kokonaiskestävyyteen
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 26/2022. Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014. Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta. Sedimentillä on kuitenkin matriisina tiettyjä, raporteissa kuvattuja erityispiirteitä, jotka tulee huomioida. Toisaalta varsinkin maalle läjitys aiheuttaa myös sosiaalisia vaikutuksia, minkä takia maankäytön näkökulma on huomioitava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hanketta. Ilmastovaikutuksia voidaan vähentää esimerkiksi lyhyillä kuljetusmatkoilla ja ympäristöystävällisillä stabilointiaineilla. Luonnoksiin toivotaan kommentteja Suomen ympäristökeskuksen ja Sitowise Oy:n laatimia ohjeluonnoksia voi kommentoida vuoden loppuun asti Maaperä kuntoon -sivustolla. https://www.iso.org/standard/ 62688.html YM (Ympäristöministeriö) 2014. ISBN 978-952-11-4449-3. 51 den puhdistus vaativat erityistä huomiota, samoin kuin suspendoituneen sedimentin leviäminen kuljetuksen ja meriläjityksen aikana. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/ 10138/154833 Kestävyys on integroitava sedimenttihankkeen kaikkiin vaiheisiin. Kommentit ja palaute toivotaan lähetettävän sähköpostitse seuraaviin osoitteisiin: jani.hakkinen@syke.fi ja outi.pyy@syke.fi Lähdekirjallisuutta Häkkinen, J, Immonen, M., Junttila, V., Leppänen, M. 2022. Ohjeistuksia kehitetään saadun palautteen perusteella. Soil quality – Sustainable remediation. http://hdl.handle.net/10138/136564 YM (Ympäristöministeriö) 2015. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2015. https://helda.helsinki.fi/bitstream/ handle/10138/346144/SYKEra_26_2022_ SEDI_ARVI.pdf ISO 18504:2017. Kuva mukailtu ISO 18504:2017 standardista.. Esitetyt riskinarvioinnin ja kestävän riskinhallinnan lähestymistavat vastaavat perusperiaatteiltaan pilaantuneiden maaalueiden arviointia käsittelevää ympäristöministeriön ohjetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Kansainvälisiä käytäntöjä. Sedimenttien pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arviointi ja sääntely. Sedimenttien ruoppausja läjitysohje. & Pyy, O. vsk
52 Sanna Pyysing, PIMA-asiantuntija Kari Pyötsiä, projektipäällikkö Pirkanmaan ELY-keskus Käytöstä poistettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden tutkimukset ja kehittämishankkeet Valtion rahoittamassa KAJAK-hankkeessa selvitetään käytöstä poistettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden aiheuttamia riskejä. Tavoitteena on saada vanhojen kaivannaisjätealueiden ympäristöja terveysriskit kestävällä tavalla hallintaan. Kuva: Sanna Pyysing.. vsk. Tavoitteen saavuttamiseksi KAJAK-hankkeessa on käynnissä monipuolinen kehitystyö yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Kärväsvaara, avolouhos
vsk. 53 S uomessa on ollut kaivostoimintaa jo vuosisatojen ajan. Viime vuosina paine kaivostoiminnan lisäämiseen ja tehostamiseen on kasvanut raaka-aineiden lisääntyneen kysynnän ja omavaraisuusasteen nostamistavoitteiden takia. KAJAK-hankkeen eteneminen Kansallisesta luettelosta KAJAK-hankkeeseen valikoitui 19 suljettua ja hylättyä kaivoskohdetta eri puolilta Suomea (kuva 1). Jatkuvan huomion kohteena ovat olleet kaivostoiminnassa syntyvät merkittävät kaivannaisjätemäärät sekä toiminnasta aiheutuvat erilaiset ympäristöja terveysriskit, joita syntyy sekä nykyisestä toiminnasta että käytöstä poistettujen ja hylättyjen kaivosten kaivannaisjätealueista. KAJAKhankkeen kohteet ja niiden vaiheet.. Hankkeen alussa Pirkanmaan ELY-keskus pisteytti kohteet päivittyvään etenemisjärjestykseen yhteistyössä alueellisten ELYkeskusten ja ympäristöhallinnon kanssa. Pisteytyksessä huomioitiin: • kohteessa havaitut ympäristöja terveysvaikutukset • lähtötietojen määrä ja laatu • juridinen vastuutarkastelu • omistajan tai haltijan yhteistyöhalukkuus • omistajan tai haltijan taloudellinen osallistumismahdollisuus. Luettelon laatimiseksi kaivannaisjätealueita ja niiden riskejä kartoitettiin 2010-luvulla (KAJAK I ja II). Vuonna 2020 alkanutta hanketta koordinoi Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. EU:n kaivannaisjätedirektiivissä (2006/21/ EY) velvoitettiin jäsenvaltioita laatimaan luettelo käytöstä poistetuista kaivannaisjätealueista, joista aiheutuu vakavia haittoja ympäristölle tai mahdollisesti vakavia uhkia ihmisten terveydelle tai ympäristölle keskipitkällä tai lyhyellä aikavälillä
Seurantavaihe on suppeampi tutkimuskokonaisuus keskittyen kaivannaisjätteiden aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Haasteesta mahdollisuudeksi – monipuolista osaamista tarvitaan KAJAK-kohteet eroavat toisistaan merkittävästi mm. Kaivannaisjätealueiden aiheuttamat ympäristövaikutukset voivat kohdistua Kuva 2. toimintahistorialtaan, sijainniltaan sekä kaivannaisjätteiden määrän ja laadun suhteen. Kolmen KAJAK-kohteen perustietoja. Seurantavaiheen kohteista oli saatavilla vain vähän lähtötietoja. KAJAK-hankkeessa kaivannaisjätealueiden kunnostustarve määritetään riskiperusteisesti, jonka jälkeen kohteille tehdään myös kunnostusmenetelmävertailu. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Selvitysvaiheen kohteille tehdään laajempi tutkimuskokonaisuus, jossa aiempien lähtötietojen ja tutkimustulosten sekä KAJAK-hankkeen tuottamien tulosten perusteella laaditaan riskiarviointi. Kuvat: Sanna Pyysing.. Myös mahdolliset ympäristöja terveysvaikutukset ovat kohteittain hyvin erilaisia. vsk. Kohdekohtaisten tietojen eroavuuden ja rahoituksen rajallisuuden takia kohteiden tutkimusvaihe jaettiin kahteen vaiheeseen: seurantaan ja selvitykseen. 54 Kohteiden etenemisjärjestystä laadittaessa huomattiin selkeät erot kohteista saatavilla olevissa lähtötiedoissa. Kuvassa 2 on tiivistetysti esitetty kolmen kohteen toiminta-ajan tietoja, kaivannaisjätemääriä ja erityispiirteitä
Merkittävät kohdekohtaiset erot sekä potentiaaliset pitkäaikaisvaikutukset on huomioitava kohteittain yksilöllisesti niin tarjouspyynnöissä, tarjouksissa, tutkimuksissa, riskinarvioinnissa kuin toimenpidesuosituksissakin. Kaivannaisjätealueiden erilaisuudesta johtuva haasteellisuus on edellyttänyt monipuolista osaamista ympäristöhallinnolta, Pirkanmaan ELY-keskukselta, konsulteilta ja muilta sidosryhmiltä. Rikastushiekka-alueet voivat olla kymmenien hehtaarien laajuisia ja sivukivialueiden miljoonat jätetonnit useissa eri kasoissa. Lisäksi kaivannaisjätemäärien arviointi on maanpinnalta katsottuna vaikeaa, joten syntyi kehitysidea siirtää dronekuvauksilla perspektiivi ylemmäs. 55 jätealueen lähistölle tai pintatai pohjavesien mukana laajoillekin alueille. Neljässä KAJAK-kohteessa on parhaillaan käynnissä kehityshanke, jossa selvitetään dronekuvausten erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia vanhojen kaivosten kaivannaisjätealueiden tutkimuksissa. happamia, metallipitoisia päästöjä ympäristöön vuosikymmenien tai jopa vuosisatojen ajan. Samalla on syntynyt arvokas mahdollisuus käyttää osa hankkeen rahoituksesta kehitystyöhön, jota hyödynnetään myös suoraan kohteissa tehtävissä tutkimuksissa. Jätealueiden ympäristössä voi olla erilaisia vesistöjä, soita tai muuten alueita, joilla on haasteellista liikkua turvallisesti. Kehityshankkeiden rooli on merkittävä koko KAJAK-hankkeen eteenpäin viemisessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Pirkanmaan ELY-keskuksen KAJAK-kehittämishankkeet. Perspektiivi taivaalta maanpinnalle – dronekuvaukset KAJAK-kohteissa Suljettujen ja hylättyjen kaivosten kaivannaisjätealueet ovat pääasiassa laajuudeltaan sellaisia, ettei maastokatselmuksessa yhdellä tai useammallakaan silmäyksellä hahmota aluetta kokonaisuudessaan. Erityisen haasteensa kohteiden aiheuttamien ympäristövaikutusten tutkimiselle asettaa se, että kaivannaisjätteet voivat aiheuttaa mm. vsk
Selvityksen lähtökohtana on kartoittaa KAJAK-kohteiden läheisyydessä olevat toiminnot, joista olisi saatavilla kaivannaisjätealueiden peittämiseen soveltuvia materiaaleja. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Riittävän peittomateriaalin saatavuus erityisesti kestävyysnäkökulmat huomioiden on haasteellista, kun peitettävien jätealueiden laajuus voi olla useita kymmeniä hehtaareja. Käytöstä poistettuja kaivannaisjätealueita voidaan kunnostaa esimerkiksi erilaisilla peittoratkaisuilla, joilla ehkäistään jätteiden pölyämistä ja veden tai hapen kulkeutumista kaivannaisjätteisiin, haitta-aineiden kulkeutumista sekä edistetään kasvillisuuden muodostumista kaivannaisjätealueille. Sidosryhmille voidaan esitellä alueita kattavasti ilman kohdekäyntejä, ja alueiden laajuus sekä haasteellisuus hahmottuvat selkeämmin esimerkiksi 360-kuvien avulla. vsk. Riskienhallintaa kiertotalousmateriaaleista Kaivannaisjätteistä aiheutuvia haittavaikutuksia ympäristöön tai ihmisten terveydelle on mahdollista ehkäistä tai rajoittaa erilaisilla riskinhallintamenetelmillä. tutkimusnäytepisteiden kohdentamisessa, alueiden pintavesien liikkumisen tarkentamisessa sekä kaivannaisjätteiden sijainnin ja levinneisyyden rajaamisessa (kuva 3). Kuva: Ramboll Finland Oy.. 56 Kaivannaisjätealueet ja niiden ympäristö kuvattiin suotuisissa kuvausolosuhteissa keväällä 2023, jonka jälkeen materiaalia on työstetty kehityshankkeen loppuraportointia sekä kohdekohtaisia tutkimuksia varten. Yhdessä kehityshankkeessa selvitetäänkin parhaillaan materiaalien saatavuutta. Yhtenä tavoitteena on digitalisaation lisääminen, joten hanke raportoidaan tarinakarttana, jolloin tuotettua materiaalia voidaan tarkastella monipuolisesti visuaalisessa esitysmuodossa. Esimerkiksi mittavia maanrakennushankkeita suunnitellaan vuosia etukäteen, joten selvityksessä huomioidaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa saatavilla olevat materiaaKuva 3. Raajärven avolouhos, kaivostorni ja sivukivikasat visuaalisena 3D-mallina. Kehityshanke on vielä kesken, mutta yhtenä tulevana kehittämiskohteena voisi jatkossa olla dronekuvausten tekeminen tutkittavalla alueella ennen tarjouspyyntövaihetta. Selkeää hyötyä on jo saatu kohteiden tutkimuksissa mm. Saisiko tässä järjestyksessä suoritetulla dronekuvauksella laadukkaammat tarjouspyynnöt, tarjoukset ja tutkimukset ainakin laajuudeltaan mittavissa tai muuten haasteellisissa kohteissa
Lisäksi arvioidaan kiviainesten käytettävyys materiaalina esimerkiksi rakentamisessa. Siinä on tarkoitus arvioida karkealla tasolla kaivannaisjätealueiden sisältämiä raaka-aineita hyötymineraalienja metallien pitoisuuksien, raekoon ja prosessoitavuuden osalta. Toisaalta samoja jätealueita voi olla mahdollista hyödyntää vihreässä siirtymässä tarvittavien raaka-aineiden tuotannossa. Lisätietoja: www.maaperakuntoon.fi Kärväsvaara. Nämä kohteet voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja vielä jopa vuosisatojen ajan. Selvityksessä ei tarkastella materiaalien kohdekohtaista, teknistä soveltuvuutta, vaan tavoitteena on laatia materiaalitietopankki tulevia vuosia varten, jos kohteiden riskinhallintamenetelmäksi soveltuu jonkinlainen peittoratkaisu. 19 KAJAK-kohteen lisäksi Suomessa on satoja entisiä kaivannaisjätealueita, jotka on aikoinaan hylätty tai suljettu menetelmillä, jotka eivät välttämättä vastaa nykyistä lainsäädäntöä tai ympäristövaatimuksia. Sidosryhmäyhteistyössä on valtavasti potentiaalia kehittää suomalaista osaamista ja liiketoimintaa. Selvityksen yksi tärkeä osa on huomioida kunnostusmenetelmän kestävyys ja erilaiset kiertotalousratkaisut, esimerkiksi teollisuuden sivutuotteet, maankaatopaikat, rakennushankkeet, kaivostoiminta ja kiertotalouspuistot, joista voitaisiin saada soveltuvaa materiaalia sekä lisäksi vähentää neitseellisten materiaalien tarvetta. Lähtökohtaisesti olisikin tärkeää katsoa kokonaisuutena vanhoja kaivannaisjätealueita sekä niille tehtäviä tutkimuksia, jotta kohteista olisi mahdollista saada hyödynnettävät raakaaineet talteen ja samalla ympäristövaikutukset hallintaan. 57 lit. Lisäksi EU:n kriittisten raaka-aineiden aloitteen yhtenä tavoitteena on edistää kriittisten raaka-aineiden talteenottoa käytöstä poistetuilta kaivannaisjätealueilta. Vuonna 2024 tavoitteena on siirtää suunnitelma konkretiaksi testaamalla toteutusta tutkimusmenetelmien, analytiikan ja tulosten tulkinnan osalta kahdessa KAJAK-kohteessa. Yhteistä kehittämistä ja kehittävää yhteistyötä Viimeisen yli kolmen vuoden aikana KAJAKhankkeessa on tehty eräänlaista pioneerityötä, koska etenkään hankkeen alkuvaiheessa ei vielä ollut vakiintuneita toimintatapoja. Tänä vuonna valmistuvassa kehityshankkeessa Geologian tutkimuskeskus laatii suunnitelman kaivannaisjätealueiden raaka-ainepotentiaalin arviointityöstä KAJAK-prosessissa. Raaka-ainepotentiaalia jätteestä KAJAK-hankkeen kehittämistyössä on huomioitu kiertotalous myös kaivannaisjätteiden hyödyntämisen näkökulmasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. KAJAK-hankkeen kantavana voimana on ollut asiantuntijoiden monipuolinen ja laaja osaamispohja. KAJAK-kohteiden eteenpäin viemisen ja kehitystyön toimivuuden kannalta tärkeää on ollut tiedon aktiivinen jakaminen, sidosryhmäyhteistyö ja viestintä. Kuva: Sanna Pyysing.. vsk. Käytöstä poistettujen ja hylättyjen kaivosten miljoonien tonnien rikastushiekkaja sivukivialueilla voi olla kriittisten raaka-aineiden potentiaalia, mikä olisi hyödyllistä ja kustannustehokasta ainakin KAJAK-hankkeessa selvittää samalla kun tutkitaan kohteiden ympäristövaikutuksia
Vision toteutumista tukemaan komissio ilmoitti strategiassa julkistavansa maaperädirektiiviehdotuksen. Karttamuotoista tietoa löytyy Teija Haavisto, erikoissuunnittelija Suomen ympäristökeskus Maaperän tila, seurannan kehittäminen ja ohjauskeinojen toimivuus Keväällä 2023 Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Geologian tutkimuskeskus kokosivat ympäristöministeriön rahoittamassa MaaTietohankkeessa silloin tulossa olevan direktiivin arvioinnin ja vaikuttamisen tueksi tietoja maaperää koskevista seurannoista, kartoituksista, kartoista ja raportoinneista. Maaperää koskevat tietoaineistot Suomessa näytteenottoon perustuvaa maaperäseurantaa on peltoalueilla (630 näytepistettä), metsäalueilla (636 näytepistettä) ja lisäksi on metsien intensiiviseuranta (8 pistettä). Maaperän seurantaa ja kestokykyä koskeva direktiiviehdotus julkistettiin 5.7.2023. vsk. Pilaantuneita alueita koskevia tietoja on koottu maaperän tilan tietojärjestelmään, jota ylläpidetään jatkuvasti. Peltomaiden osalta on aloitettu maaperän torjunta-ainejäämien seuranta. 58 V uoden 2021 marraskuussa julkistetun EU:n maaperästrategian visiona on, että vuoteen 2050 mennessä kaikki EU:n maaperäekosysteemit ovat terveitä, ja maaperän kestävästä käytöstä on tullut uusi normaali. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Lisäksi tarkasteltiin maaperään liittyviä ohjauskeinoja sekä niiden toimivuutta.. Kartoituksia on tehty turvemaista, maaperän geokemiasta, happamista sulfaattimaista ja geologisesti arvokkaista maaperäkohteista. Kaukokartoitusmenetelmillä seurataan maanpeitettä, maankäyttöä ja sitä, kuinka suuri osuus maa-alasta on vettä läpäisemätöntä eli on rakennusten tai esimerkiksi asfaltin peittämää. Selvityksessä tarkasteltiin Suomen maaperän tilaa ja tunnistettiin maaperäseurannan kehittämistarpeita. Seurannat mittaavat pitkälti maaperän fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia ja biologisten muuttujien seuranta on ollut toistaiseksi vähäistä, mutta DNA-tekniikoiden yleistymisen myötä saadaan jatkossa tietoja myös maaperän pieneliöstöstä ja sen monimuotoisuudesta
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Alla olevan kallioperän koostumus vaikuttaa selkeimmin moreenin alkuainepitoisuuksiin, ja alkuaineiden taustapitoisuudet poikkeavat toisistaan maan eri osissa. Ne aiheuttavat myös ongelmia ja kustannuksia maan viljelyskäytölle, metsätaloudelle sekä infrarakentamiselle. Jos pohjaveden pinta laskee, sulfidit hapettuvat ja muodostuu rikkihappoa. 59 maaperästä, maannoksista, happamista sulfaattimaista, turvemaista ja peltomaiden eroosioherkkyydestä. Esimerkkikuva happamien sulfaattimaiden kartoituksen tuloksista Oulun seudulla. 100 m korkeudelle meren pinnasta. Maaperän yleispiirteitä Suomen kallioperä koostuu pääasiassa liuskeista, gneisseistä ja graniiteista. (Lähde: Happamat sulfaattimaat karttapalvelu, GTK).. Suomessa irtaimien maalajien keskimääräinen paksuus on noin 5 metriä. Tietyillä alueilla arseenin tai eräiden metallien pitoisuudet ovat keskimääräistä korkeampia (arseenija metalliprovinssit). vsk. Pelkistyneessä tilassa pohjavedenpinnan alapuolella sulfidipitoiset sedimentit eivät aiheuta haittaa ympäristölleen. Yleisin kivennäismaalaji on moreeni. Maaperä koostuu kivennäismaalajeista, jotka ovat lähtöisin kallioperän kiviaineksesta tai pääosin kasvinjäänteistä syntyneistä eloperäisistä maalajeista. Maaperästä huuhtoutuva happamuus ja metallit kuormittavat rannikon jokivesistöjä heikentäen niiden kemiallista ja ekologista tilaa. Kansainvälisiä maaperää koskevia raportointivelvoitteita Suomella on YK:n ilmastosopimukseen, YK:n aavikoitumissopimukseen ja kestävän kehityksen tavoitteeseen 15.3.1 sekä EU:n päästökattodirektiiviin liittyen. Itämeren jääkauden jälkeisten järvija merivaiheiden perintönä Suomessa on Euroopan laajimmat happamien sulfaattimaiden esiintymät länsija etelärannikoilla rantaviivasta n. Rikkihappo liuottaa maasta metalleja
Kivennäismaapelloilla hiiltä on keskimäärin 8,4–9,8 kg m -2 (0–30 cm) riippuen maalajista ja pellon viljelyhistoriasta. Valtaosalla kivennäismaiden metsiä typpi on niin voimakkaasti kasvua rajoittava ravinne, ettei muiden ravinteiden (kalium, fosfori, magnesium, kalsium) puutoksia synny. 60 Peltoja metsämaat Suomen maaperässä on runsaasti hiiltä, etenkin turvemaissa. Suomen maaperän hiilivarastoista noin 2/3 on turpeessa. Tarkkailtavia ravinteita ovat esimerkiksi fosfori ja rikki. Kivennäismaiden metsissä hiiltä on maaperässä 4,6–5,6 kg m -2 . Vähentyneen lannoituksen ja vesiensuojelutoimien seurauksena peltomaan fosforipitoisuuksien kasvu on vuoden 2009 jälkeen pysähtynyt tai kääntynyt laskuun muilla paitsi turvemailla ilman, että sillä olisi vaikutusta sadon määrään. Muuttuvassa ilmastossa monet ravinnepuutokset voivat tulla ajankohtaisiksi. Suomen ilmastoolosuhteet ovat edulliset eloperäisten maalajien synnylle ja turvemaat kattavat noin 30 % maa-alasta. Laskeuman mukana tulevat ravinnepitoisuudet ovat alhaisia, eivätkä siten aiheuta merkittävää rehevöitymistä. Sen määrä vähenee kasvupaikan viljavuuden vähentyessä sekä etelästä pohjoiseen mentäessä. Peltojen viljavuuden suhteen on huolehdittava erityisesti karkeiden maiden riittävästä ravinteisuudesta ja kalkituksesta. vsk. Peltomaiden hiilen määrä on vähentynyt vuosina 1974–2018 keskimäärin 0,4 % vuodessa ja tärkeimpiä syitä ovat pellon historiallinen maankäyttö, viljelytoimet ja ilmaston muuttuminen. Rakennetut alueet Suomessa kaupungistumiskehitys on kiihtynyt 2000-luvulla ja kaupunkialueilla asuvien osuus väestöstä on 73 %. Kaiken kaikkiaan Suomen soista on ojitettu eri maankäyttömuotoihin lähes 60 %, mikä on johtanut turpeen kiihtyvään hajoamiseen sekä hiilidioksidipäästöihin. Vuonna 2018 kerätyn aineiston mukaan viljelymaiden pH on keskimäärin välttävällä-tyydyttävällä tasolla (5,3–5,9). Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Taajama-alueet ovat laajentuneet nopeasti ja rakentaminen on kohdistunut pääosin Kuva: Pixabay.. Turvemaapeltojen hiilimäärä on mineraalimaihin verrattuna lähes kymmenkertainen, noin 56 kg m -2 , mutta hiilen vähentyminenkin on moninkertaista kivennäismaihin verrattuna. Suomessa soiden käyttö on ollut intensiivistä mm. Kokopuun korjuussa poistuvien ravinteiden pitkäaikaisia vaikutuksia uuden puusukupolven kasvuun ei vielä tunneta riittävästi. Aikanaan voimakkaasti kasketuilla alueilla Itä-Suomessa hiilen määrä maaperässä on keskimääräistä pienempi. maaja metsätalouskäyttöön
Yksittäisiä tutkimuksia on tehty liittyen mikromuoveihin, lääkeaineisiin, perfluoriyhdisteisiin, bromattuihin palonestoaineisiin ja PAH-yhdisteisiin. Haitalliset aineet maaperässä Maaperän pilaantumista koskevaa tietoa on koottu maaperän tilan tietojärjestelmään, jonka lähes 29 000 kohteesta maaperän tilan selvittämistä ja riskien arviointia tarvitsee noin 10 600 kohdetta ja puhdistustarve on todettu 230 kohteella. Monet hulevesien hallintaa edistävät ratkaisut voivat olla samalla myös maaperän toimintoja säilyttäviä. vsk. Orgaanisia haitta-aineita koskevaa seurantatietoa maaperästä ei ole. Suurimmilla kaupunkiseuduilla kehitys on 2010-luvulla kääntynyt tiivistyvämpään suuntaan. Kaupunkialueilla rakentamisen yhteydessä syntyy suuria määriä kaivettuja maamassoja, joiden hyödyntämisen on osoitettu säästävän uusiutumattomia luonnonvaroja, tuovan kustannussäästöjä ja vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä. Kohteilla, joissa toiminta jatkuu (9100 kpl), maaperän tilan selvittäminen on ajankohtaista toiminnan muuttuessa tai loppuessa. Puhdistamista koskevia viranomaispäätöksiä on viime vuosina annettu n. Seurannan kehittämistarpeet Maaperän seurannan kehittämistarpeita tunnistettiin kansallisista lähtökohdista, koska selvitystä tehtäessä komissio ei ollut vielä julkaisut maaperädirektiiviehdotusta. Tiettyjen orgaanisten yhdisteiden on todettu voivan ylittää maaperäeliöille turvallisen pitoisuustason pintamaassa jätevesilietepohjaisten tuotteiden käytön seurauksena. Haitallisten aineiden hajakuormituksen osalta metsäseurannoissa ei ole todettu haitallisen korkeita raskasmetallipitoisuuksia, ja laskeumamittaukset osoittavat useimpien raskasmetallien laskeumien vähentyneen tilastollisesti merkitsevästi vuosien 1998–2018 aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. 61 metsäalueille sekä pelloille ja muille luontoalueille. Peltolohkoilla tehtävien toimien, kuten maanmuokkauksen ja lannoituksen, sekä satomäärätietojen kerääminen yhteiseen tietokantaan ja niiden yhdistäminen peltomaassa havaittuihin muutoksiin antaisi Kuva: Toimitus.. Rakentamisen yhteydessä maaperää suljetaan usein läpäisemättömällä pintarakenteella, mikä heikentää maaperän toimintaa, vähentää veden imeytymistä maaperään ja edistää siten hulevesitulvien syntymistä kaupunkija taajama-alueilla. 200 vuodessa. Pilaantuneiden alueiden puhdistaminen tehdään pääsääntöisesti massanvaihtona, mutta maaperässä tai kohdealueella tapahtuvat käsittelyt ovat yleistymässä
Suomen maaperän seuranta, tila ja käytön ohjauskeinot. Hallituksen esitys ja asetus on tarkoitus antaa syysistuntokaudella 2025. Metsätalouden ohjauskeinojen haasteet kivennäismailla koskevat ennen muuta voimakasta maanmuokkausta ja puunkorjuun aiheuttamaa maaperän tiivistymistä. Maankäytön suunnittelussa sovitetaan yhteen monia hyvin erilaisia tavoitteita ja kaavoituksen ratkaisuilla on kauaskantoisia vaikutuksia mm. Keinoina voidaan käyttää ehdollisuuden tarkentamista ja lisäämistä sekä tulosperusteisuuden ja kannustavuuden lisäämistä. vsk. https://gtkdata.gtk.fi/hasu/ index.html Ladattu 7.9.2023. (toim.) 2023. Parhaillaan on käynnissä säädösvalmistelu, jonka tarkoituksena on lisätä ympäristönsuojelulakiin tarpeelliset säännökset rakentamisen maa-ainesten hyödyntämisen edistämiseksi sekä laatia niitä koskeva valtioneuvoston asetus. Maaperään liittyvät ohjauskeinot ja niiden toimivuus Maataloudessa maaperän hoidon ohjausta ja kannustimia tulee kehittää etenkin maan hiilipitoisuuden säilyttämiseksi ja peltojen vesistökuormituksen vähentämiseksi. Niille tarvittaisiin pysyvä rahoitus, joka mahdollistaisi pitkäjänteisen toiminnan suunnittelun ja kehittämisen. Turvemailla haasteita on enemmän. T. yhdyskuntien kehittymiselle. Olisi tärkeää etsiä maankäytön suunnittelussa keinoja, joilla voitaisiin edistää niin maaperänsuojelua kuin kiertotaloutta sekä mahdollisesti myös luonnon monimuotoisuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Metsämaiden seurannan osalta on havaittavissa selkeitä resurssitarpeita niin valtakunnan tason kuin intensiiviseurannankin osalta. Kuva: Pixabay.. Ympäristöministeriö Helsinki 2023. Maaperän tilaa parantavia ohjauskeinoja tulisikin jatkossa kehittää erityisesti puustoisilla turvemailla harjoitettua metsänkäsittelyä koskien. Maaperän seurannan kehittämistarpeita tunnistettiin myös vesieroosion, monimuotoisuuden, haitallisten aineiden hajakuormituksen, happamien sulfaattimaiden, maaperän tiivistymisen ja kaupunkialueiden maaperän tilan seurannassa. Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:33. 62 mahdollisuuden tunnistaa toimenpiteiden maaperävaikutuksia. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-361-578-6 Happamat sulfaattimaat karttapalvelu, GTK. Maaperän pilaantumisen kansallinen säädösympäristö on toimiva, mutta siinä on täydennystarvetta. Lähteet Haavisto
Ympäristötarkastajan työ Äänekoskella on vaativaa, mutta myös monipuolista ja antoisaa. ”Erityiskiitokset kuuluvat Äänekosken kaupungin mahtavalle työyhteisölle ja esimiehelle, joilta olen saanut tukea aina tarvittaessa ja jotka ovat valaneet uskoa omaan osaamiseen. 63 ”Heikkinen on monipuolinen ammattilainen, tasapuolinen kaikkia kohtaan, jämäkkä ja aktiivinen.” Vuoden 2023 ympäristönsuojeluviranhaltijaksi valittiin Äänekosken kaupungin ympäristötarkastaja Jatta Heikkinen. Kuva: Äänekosken kaupunki.. Nämä tehtävät ovat pääsääntöisesti lupaja valvontaviranomaistehtäviä. ympäristönsuojelulaissa, jätelaissa, vesihuoltolaissa, vesilaissa, maastoliikennelaissa ja vesiliikennelaissa. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry perustelee Vuoden ympäristönsuojeluviranhaltijaksi valintaa niin, että ”Jatta Heikkinen on monipuolinen ammattilainen, tasapuolinen kaikkia kohtaan, jämäkkä ja aktiivinen”. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä on säädetty mm. ”Olen toiminut ympäristötarkastajana pian viiden vuoden ajan ja viihtynyt todella hyvin. Se vaatii halua ja tahtoa itsensä kehittämiseen, jotta jatkuvasti muuttuvassa lakiviidakossa suunnistaminen onnistuisi ja jotta pystyisimme palvelemaan asiakkaitamme mahdollisimman hyvin”, Heikkinen toteaa. vsk. Heikkinen palkittiin 4.10.2023 Lammilla ympäristönsuojeluviranomaisten vuosiseminaarissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Äänekosken kaupunki Vuoden ympäristönsuojeluviranhaltijaksi valittiin Jatta Heikkinen Äänekosken kaupungilta Jatta Heikkinen. Ilman talon sisäistä, sujuvaa yhteistyötä, tukea ja motivaatiota ruokkivaa työyhteisöä tämän työn tekeminen ei onnistuisi”, Heikkinen lisää. ”Tämä kunnianosoitus tuli minulle täytenä yllätyksenä, iloisena sellaisena. Haluan kiittää kaikkia heitä luottamuksesta, jotka ovat minua vuoden ympäristöviranhaltijaksi esittäneet”, ympäristötarkastaja Jatta Heikkinen sanoo
vsk. Komission mukaan arviolta 60–70 % EU:n maaperästä on huonokuntoista, ja heikkeneminen jatkuu edelleen. 64 E U:n maaperästrategialla pyritään varmistamaan, että EU:n maaperäekosysteemit ovat terveitä ja vastustuskykyisempiä ja voivat siten tarjota elintärkeitä palvelujaan. Direktiiviehdotus edellyttää myös, ettei maaperän pilaantumisesta aiheudu haittaa ihmisten terveydelle tai ekosysteemeille. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Terve maaperä auttaa saavuttamaan esimerkiksi ilmastoneutraaliuden ja ilmastonmuutokseen sopeuttamisen, vihreän ja kiertotalouden kehittämisen, luontokadon pysäyttämisen sekä ihmisten terveyden suojelun tavoitteita. heinäkuuta 2023 ehdotuksensa uudeksi maaperän seurannan ja kestokyvyn direktiiviksi. Sekä vuoteen 2030 ulottuvan EU:n maaperästrategian ja direktiiviehdotuksen tavoitteena on maaperän hyvä terveys unionin alueella vuoteen 2050 mennessä. Maaperä on rajallinen luonnonvara, jonka käytöstä ja hoidosta tulee huolehtia.. Direktiiviehdotus edellyttää myös tiettyjen periaatteiden noudattamista maan käyttöönotossa, jotta vältettäisiin mahdollisimman paljon ekosysteemeille kohdistuvaa haittaa ja kompensoitaisiin mahdollista ekosysteemipalveluiden menetystä. Outi Pyy, johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus Nina Lehtosalo, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö Paula Perälä, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö Maaperädirektiiviehdotus – keskiössä maaperän tilan seuranta ja pilaantuneet maa-alueet Euroopan komissio esitteli 5. Maaperän suojelusta ja kestävästä hoidosta ja huonontuneen maaperän ennallistamisesta on tarkoitus tulla yleisiä toimintatapoja
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. 65 Ehdotus sisältää kriteereitä ja indikaattoreita maaperän terveydelle, maaperän terveyden seurantaa ja seurannan tulosten raportointia komissiolle, pilaantuneiden maiden tunnistamista ja niitä koskevien riskien vähentämistä sekä maaperän kestävän käytön edistämistä. Pilaantuneiden alueiden kunnostamiseen liittyvät sääntelyehdotuksen tavoitteet vastaavat pitkälti olemassa olevaa kansallista sääntelyämme ja ohjeistuksiamme sekä kansallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintastrategian (Suomen ympäristö 10/2015) tavoitteita. Siten voitaisiin saavuttaa saasteeton ympäristö vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena saasteeton ympäristö vuonna 2050 Jäsenvaltioiden olisi direktiiviehdotuksen mukaan puututtava maaperän pilaantumisen ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheuttamiin riskeihin, joita ei voida hyväksyä. Suomessa tavoitteena on saada pilaantuneista maa-alueista aiheutuvat merkittävät terveysja ympäristöriskit kestävällä tavalla hallintaan vuoteen 2040 mennessä eli jo kymmen vuotta ennen unionin tavoiteaikaa. vsk. Ehdotuksessa esitetty riskiperusteinen lähestymistapa mahdollistaa kriteereiden asettamisen kansallisella tasolla, jolloin alueiden riskinarvioinnissa ja -hallinnassa voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden maaperän erilaiset olosuhteet ja käyttötarkoitukset. Maaperän terveyttä edistävien toimien toteuttamiseksi direktiiviehdotus jättää jäsenvaltioille joustoa. Kuva: Nina Lehtosalo.
Jäsenvaltioiden tulisi direktiiviehdotuksen mukaan vahvistaa menetelmät pilaantuneiden alueiden tapauskohtaisten riskien määrittämiseksi. Ehdotetut tapauskohtaisen riskinarvioinnin vaiheet ja vaatimukset vastaavat pitkälti kansallista ohjeistusta ja säännöksiä, joskaan arvioinnin vaiheistus ei tällä hetkellä välttämättä aina toteudu direktiivin liitteen mukaisesti. 66 Pilaantuneet maa-alueet tunnistetaan systemaattisesti Direktiiviehdotus velvoittaisi jäsenvaltioita vahvistamaan riskiperusteisen lähestymistavan myös alueiden tunnistamisessa. Lisäksi on määritettävä ympäristöja terveysriskit, joita ei voida hyväksyä. Määriteltäväksi tulisivat sellaiset toimialat ja tapahtumat, jotka todennäköisesti aiheuttavat maaperän pilaantumista ja jotka siten kuuluvat direktiivin soveltamisalan piiriin. Puolet on sellaisia, joissa maaperää mahdollisesti pilaava toiminta edelleen jatkuu ja toinen puoli sellaisia, joissa toiminta on jo päättynyt, jopa vuosikymmeniä sitten. Toimenpiteistä, joilla pilaantuneeksi todetun alueen riskit voidaan saada hallintaan tai niitä vähentää, on direktiiviehdotuksen liitteessä ohjeellinen luettelo. vsk. Tällaiset potentiaaliset alueet tulisi tunnistaa seitsemän vuoden sisällä direktiivin voimaantulon jälkeen. Mahdollisesti pilaantuneiden alueiden parempi tunnistaminen ja rekisteröinti yhdistettynä tietojen avoimuuteen lisäisivät ehdotuksen mukaan paineita ja kannustimia pilaantuneiden maa-alueiden aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi. Näistä lähes 20 000 alueen todellisesta tilasta ei tietojärjestelmässä ole tietoa. Direktiiviehdotuksen myötä ainakin osan näistä alueista maaperän tila tulisi selvittää ja tiedot saattaa julkisiksi. Tällaisten menetelmien on perustuttava ehdotuksen liitteessä lueteltuihin arvioinnin vaiheisiin ja vaatimuksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Pilaantuneisiin alueisiin liittyvät toimet ja niiden aikataulu direktiiviehdotuksessa.. Riskit arvioitava ja hallittava Ehdotuksen alueiden pilaantuneisuuteen ja kunnostamiseen liittyvät toimet ja tavoitteet vastaavat pitkälti olemassa olevaa kansallista sääntelyämme ja ohjeistuksiamme. Alueet tulisi kirjata kansalliseen rekisteriin ja kullekin määrittää ajankohta, johon mennessä alueen tila ja jatkotoimien tarve tulisi selvittää. Maaperän tilan tietojärjestelmässä (MATTI-tietojärjestelmä) on nykyään tietoa yli 29 000 alueesta. Perinteisten fysikaalisten, kemiallisten tai biologisten Kuva 1
Lisätietoa direktiiviehdotukseen liittyen Euroopan komissio haluaa parantaa maaperän terveyttä https://valtioneuvosto. Säädösehdotuksen etenemistä voi seurata komission verkkosivujen kautta. fi/-/1410903/euroopan-komissio-haluaaparantaa-maaperan-terveytta Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maaperän seurannasta ja kestokyvystä (maaperän seurantaa koskeva laki) (YM/2023/74) https://valtioneuvosto.fi/ paatokset/paatos?decisionId=0900908f8 084eb39 Komission direktiiviehdotus maaperän seurannasta ja kestokyvystä – maaperän seurantaa koskeva laki https://eur-lex. Yhteispäätösmenettelyn aikana Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto voivat esittää muutoksia direktiiviehdotukseen. Kun toimivaltainen viranomainen päättää tarpeellisista riskinvähentämistoimenpiteistä, hänen tulee ottaa huomioon käytettävissä olevien riskinvähentämistoimenpiteiden kustannukset, hyödyt, tehokkuus, pysyvyys ja tekninen toteutettavuus. Tällöin päätöksenteossa otetaan tasapainoisesti huomioon ympäristöön ja terveyteen liittyvien vaikutusten ohella taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. pidetyssä yleisistunnossa linjannut kantansa direktiiviehdotukseen. Miten neuvottelut ehdotuksesta etenevät Neuvottelut direktiivistä ovat käynnistyneet Brysselissä. valtioneuvosto.fi/handle/10024/ 165084 Kuva: Nina Lehtosalo.. Siten pilaantuneeksi todetuilla alueilla on mahdollisuus valita varsin laajasta kirjosta erilaisia toimenpiteitä, joilla ympäristöja terveysriskit saadaan hyväksyttävälle tasolle. Palautteesta laaditaan yhteenveto, joka esitetään Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle ja jota hyödynnetään aloitteesta käytävissä kolmikantaneuvotteluissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. 67 kunnostusmenetelmien rinnalle on nostettu myös muunlaiset toimet, erityisesti erilaiset alueiden käyttöä koskevat rajoitukset. Lisäksi komissio kuulee kansalaisia ja sidosryhmiä. vsk. Ehdotuksen tavoitteena onkin tukea myös toimenpiteiden kestävyyden arviointia ja toteutumista. europa.eu/law/track-law-making_fi# lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3 %B6n-valmistelu-ja-ehdottaminen Valtakunnallinen pilaantuneiden maaalueiden riskienhallintastrategia https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10138/159058/ SY_10_2015.f?sequence=2&isAllowed=y Suomen maaperän seuranta, tila ja käytön ohjauskeinot https://julkaisut. europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri =CELEX%3A52023PC0416&qid=1694182 848327 Lainsäädännön vaiheet: https://commission. Suomessa valtioneuvosto on 12.10
vsk. Niissä saimme tietoa ja kokemuksia uusista puhdistustekniikoista sekä hankintoihin tarvittavista tiedoista ja vaatimuksista yhdessä konsulttien, urakoitsijoiden, viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Jo nyt niitä on voitu hyödyntää uusissa kohteissa. Pirkanmaan ELY-keskus toteuttaa valtakunnallista Maaperä kuntoon -ohjelmaa. Valtion rahoittamalla Maaperä kuntoon -ohjelmalla myös Suomeen on saatu osaamista ja kokemusta näistä uudenlaisista in situ eli paikan päällä tapahtuvista puhdistuksista erityisesti klooripohjaisten hiilivetyjen osalta. Uskon, että uudet menetelmät tulevat vähitellen yhä laajempaan käyttöön. Petri Heino, hankinta-asiantuntija; Maarit Joukainen, PIMA-asiantuntija; Ari Nygrén, yksikön päällikkö ja Freija Metsähalme, viestintäasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus PIMA-osaaminen kehittyy Suomessa Suomessa on viime vuosina tehty uraauurtavaa työtä pilaantuneiden alueiden puhdistamisessa. Maaperä kuntoon -ohjelmassa on otettu käyttöön uudenlaisia in situ -menetelmiä suomalaisen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa.. ”Lähtölaukaus olivat kokeiluhankkeen puhdistuskohteet. 68 M aailmalla on käytetty biologisia, kemiallisia ja termisiä menetelmiä jo pidemmän aikaa maaperän ja pohjaveden puhdistamisessa. Tämä on ilman muuta myös bisnesmahdollisuus suomalaisille yrityksille viedä osaamistaan muualle”, kertoo yksikön päällikkö Ari Nygrén Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Tulokset ovat olleet lupaavia
Siinä maaperää lämmitettiin viiden kuukauden ajan noin sata-asteiseksi. Termistä menetelmää ei ollut juuri Suomessa ennen käytetty, mutta olimme Maaperä kuntoon -ohjelman Muukon alueella Lappeenrannassa hyödynnettiin in situ -menetelmää leviämän puhdistamisessa. Siellä klooratut liuottimet olivat pilanneet pahoin alueen maaperää ja pohjavettä. Kuva: Mikko Kotro, Nordic Envicon Oy.. ”Saimme termisellä menetelmällä poistettua yli 99 prosenttia klooripohjaisista hiilivedyistä”, kertoo PIMA-asiantuntija Maarit Joukainen Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Lämmitys alkoi haihduttaa haitta-aineita, jotka kerättiin putkistoja myöten talteen alipaineimun avulla. ”Haastava kohde” Terminen menetelmä valittiin Kurikan kohteeseen kestävyystarkastelun perusteella: se oli kohteeseen sopivin ja kustannustehokkain. 69 Yli 99-prosentin puhdistustulos Yksi esimerkki onnistuneesta uuden menetelmän käyttöönotosta on Maaperä kuntoon -ohjelman kohde Kurikassa vanhalla turkismuokkaamoalueella, jossa hyödynnettiin ensimmäisiä kertoja Suomessa termistä menetelmää. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Puhdistustulokset olivat hämmästyttävän hyvät. ”Kohde oli todella haastava. Haihtuvat haitta-aineet käsiteltiin paikan päällä aktiivihiilikäsittelyllä. vsk. Jouduimme tosissaan miettimään kaikkia mahdollisuuksia puhdistukseen
Kurikan turkismuokkaamojen alueella hyödynnettiin termistä in situ -menetelmää. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. ”Haitta-aineet olivat levinneet satoja metrejä pohjaveden mukana. Ennakkotutkimukset tärkeitä Muukossa pohjaveteen injektoitiin biohajoavia yhdisteitä, jotka tehostivat bakteeritoimintaa sekä haitta-aineiden luonnollista hajoamisprosessia ja pysäyttivät haitta-aineiden leviämisen. Kuvassa näkyy lämmityslaitteistoa. Kuva: Maarit Joukainen.. Osaamispohja demonstraatiokohteista Maaperä kuntoon -ohjelman neljässä puhdistuskohteessa vuosina 2017–2021 demonstroitiin useita erilaisia in situ -menetelmiä ja niiden yhdistelmiä pohjavesialueilla. vsk. Alun perin tavoitteena oli saada pitoisuus laskemaan 80 prosenttia. Esimerkiksi Lappeenrannan Muukon entisellä konepajan alueella onnistuttiin puhdistamaan pohjavettä kolme vuotta kestäneessä hankkeessa. Ennakkotutkimuksilla oli tärkeä rooli, jotta päästölähde saatiin paikannettua tarkasti ja injektoinnit osattiin kohdistaa oikein. ”Itse puhdistustyöt toteutettiin in situ -suorainjektointiteknologialla, jossa vaikuttavat yhdisteet injektoitiin korkealla paineella suoraan haluttuun maakerrokseen.” Lähdealueella puhdistamista tehtiin biologisella ARD-menetelmällä ja leviämän alueella käytettiin riskienhallintaa tehostavaa niin sanottua trap and treat -ratkaisua, jossa maaperään injektoidaan mikroskooppisen pienistä aktiivihiilipartikkeleista muodostuva seos, joka estää haitta-aineen leviämisen vaikutusalueen ulkopuolelle. Termistä menetelmää käytetään myös ensi vuonna alkavassa puhdistushankkeessa Ylöjärven Nikron entisen metallikonepajan alueella. 70 aiemmissa hankkeissa saaneet osaamista uusista menetelmistä, joten myös termisen menetelmän käyttöönotto tuli kyseeseen”, Joukainen kertoo. Näin pystyttiin turvaamaan vedenottamoiden käyttö talousveden lähteenä”, Heino kertoo. Puhdistus toteutettiin kokonaisriski huomioiden, eli päästölähteen lisäksi puhdistustoimia kohdennettiin myös leviämän alueelle. Lähellä sijaitsevan vedenottamon vedenottoa oli jouduttu rajoittamaan, sillä vedessä oli havaittavissa pieniä pitoisuuksia kloorattuja hiilivetyjä”, kertoo hankinta-asiantuntija Petri Heino Pirkanmaan ELY-keskuksesta. ”Tetrakloorieteenin pitoisuus pohjavedessä väheni kolmen vuoden aikana keskimäärin 85 prosenttia
Päästölähde ja haitta-aineleviämän kulkeutuminen pitää olla mahdollisimman hyvin tiedossa ennen injektointityön aloitusta. Menetelmän valintaan kiinnitettävä huomiota Pohjaveden virtausnopeus, maaperäolosuhteet ja haitta-aineiden ominaisuudet Kuvassa on in situ -menetelmässä käytettyä kairauskalustoa. ”Edelleen yleisin puhdistusmenetelmä on massanvaihto. Ne lisäävät myös keinoja toteuttaa pilaantuneiden alueiden riskinhallintaa ja kunnostusta kustannustehokkaasti ja kestävästi. 2. 1. 71 Puhdistuminen jatkuu myös hankkeen jälkeen. On kuitenkin tärkeää, että keinovalikoimaan tulee muitakin vaihtoehtoja. Ne ovat usein myös kustannuksiltaan alhaisempia”, Heino kertoo. Haitta-aineiden määrän odotetaan laskevan vedenottamolla lähivuosien aikana lähelle nollaa, koska bakteerit jatkavat toimintaansa niin kauan kuin niillä on haitta-aineita ”ruokanaan”. Myös injektointityötä ja -menetelmiä tukevia tutkimuksia on tehtävä. ”Mahdollisuuksia on nykyisin paljon enemmän kuin aikaisemmin. Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Tällaisia ovat esimerkiksi polttoaineenjakeluasemien (öljyhiilivedyt) ja pesulakiinteistöjen (klooratut hiilivedyt) puhdistukset. Lisää valinnanvaraa puhdistukseen Nyt käytetyt in situ -menetelmät tuovat lisää valinnanvaraa pilaantuneiden alueiden puhdistamiseen. On hienoa, että tieto ja osaaminen in situ -menetelmistä Suomen olosuhteissa lisääntyy koko ajan ja pystymme paremmin valitsemaan kohteeseen sopivan puhdistusmenetelmän. Huolellisuus ja laatu tutkimuksissa Maaperän ja pohjaveden sekä haitta-aineiden ominaisuudet pitää selvittää tapauskohtaisesti. Tästä kiitos myös konsulttiyrityksille, urakoitsijoille ja muille yhteistyökumppaneille.” Viisi oppia in situ -puhdistushankkeista Maaperä kuntoon -ohjelmassa on tehty arvokkaita havaintoja uusista in situ -puhdistusmenetelmistä. Olosuhteet ja pitoisuudet ovat voineet muuttua edellisistä tutkimuksista. In situ -puhdistusmenetelmiä ja niiden yhdistelmiä voi käyttää orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneissa kohteissa. vsk
Pohjavesinäytettä Kurikan turkismuokkaamoalueella ottaa Samuli Teittinen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. On mietittävä tapauskohtaisesti, mikä on riittävä taso. Riskinarviointi ja -hallinta tärkeää In situ -hankkeet sisältävät riskejä: laatu, kustannukset, aikataulut. Puhdistamisessa ei päästä 100 prosentin tasoon. Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus. Niiden ei tarvitse korvata massanvaihtoa, vaan niitä voidaan hyödyntää myös sen lisäratkaisuna. Samassa kohteessa voidaan käyttää useita in situ -menetelmiä. Riskinarviointi ja riskinhallinta ovat tärkeitä myös puhdistuksen jälkeen. 4. 3. Ennakkotutkimukset ja talviaika on huomioitava aikatauluissa. Riskienhallinta ja ennakointi ovat tärkeitä jokaisessa vaiheessa. 5. Varataan riittävästi aikaa Isomman in situ -puhdistushankkeen läpiviennille on varattava aikaa 3–5 vuotta. vsk. Terminen menetelmä on nopea, mutta sen suunnittelulle ja valmistelulle tulee varata aikaa. 72 vaikuttavat myös menetelmän toimivuuteen. Seurantamittaukset ovat tärkeä osa in situ -menetelmiä. Sujuva yhteistyö auttaa Ammattitaitoinen ja oma-aloitteinen urakoitsijatoiminta sekä sujuva kanssakäyminen hankkeen osapuolien välillä ovat oleellinen osa tavoitteiden saavuttamisessa.
Kierroksia biopeittoon -hankkeessa etsittiin ratkaisuja siihen, miten pohjoisissa olosuhteissa kaivannaisjätealueita voisi peittää ja maisemoida ympäristöriskien minimoimiseksi. Pilotissa arvioitiin myös arvoketjun elinkaarisia talousja ympäristövaikutuksia. Ratkaisu paitsi vähentää mahdollisia ympäristöriskejä, myös hyödyttää alueen yrityksiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Paikallisesta purkupuusta ja jätevedestä tuotetun biohiilen, tuhkan ja kompostin lisääminen peittokerrokseen, eli biopeittoon, auttoi kasveja kasvamaan. Alueellisen biokiertotalouden edistämiseksi hankkeen aikana on työskennelty tiiviissä yhteistyössä Lapin alueen kuntien ja yrittäjien kanssa. Tutkimustulokset osoittavat, että paikallisesta purkupuusta ja jätevesilietteestä tuotetun biohiilen lisääminen peittokerroksen pintaosaan auttaa kasveja kasvamaan ja vähentää peiton eroosiota. Lapissa kasvutekijät ovat haastavia: jyrkät rinteet altistavat eroosiolle (lumikuorma, routa) ja kasvukausi on lyhyt ja kylmä. Luonnonvarakeskus Kaivannaisjätealueista kukkaketoja. Toisaalta biohiiltä sisältävän biopeittoratkaisun osoitettiin toimivan hiilinieluna ja olevan paras kasvualusta kasvien kasvun kannalta. Moreeni on yksinään huono kasvualusta kasveille, ja kasvillisuuspeitteen muodostumiseen voi kulua pitkä aika. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän lumija sademääriä Lapissa, mikä kasvattaa vesieroosion riskiä. Rehevä kasvillisuus sitoi maa-aineksen paikoilleen, vähensi veden suotautumista kohti kaivannaisjätekerroksia ja pienensi eroosiota. Paikallisesta biokiertotaloudesta ratkaisuja alueiden peittämiseen Kuntan levitystä hankkeen aikana toteutetun arvoketjupilotin päätepisteessä Boliden Kevitsa Mining Oy:n sivukivialueella. Taloudellisessa tarkastelussa biohiileen perustuva peittoratkaisu osoittautui kuutiohinnaltaan kalleimmaksi. Samaan aikaan vesi kuluttaa moreenikerrosta herkästi ja lisää pintaeroosiota. 73 Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) hankkeessa on saatu lupaavia tuloksia pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvista kaivannaisjätealueiden peittoja maisemointiratkaisuista. Kuva: Marleena Hagner.. Huolimatta eroista biohiilen laadussa, peittorakenteeseen lisätty biohiili ei lisännyt ravinteiden tai raskasmetallien huuhtoutumista. Yhdessä paikallisten yritysten kanssa toteutetussa arvoketjupilotissa purkupuu pyrolysoitiin biohiileksi, kompostoitiin jätevesilietteen kanssa ja tuotettu kasvualusta päätyi lopulta kaivannaisjätealueen biopeitoksi. Hankkeen kokeiden perusteella biohiili myös säilyttää hyvin toiminnallisuutensa, kuten vedenpidätyskykynsä, myös pohjoisissa, äärevissä olosuhteissa. Biohiilellä kasvillisuus kukoistukseen Kierroksia biopeittoon -hankkeen kokeissa saatiin lupaavia tuloksia hyödyntämällä paikallisen biokiertotalouden sivuvirtoja. Peittämisen tavoitteena on estää kaivannaisjätteiden mahdollisesti sisältämien sulfidien hapettuminen, valumavesien happamoituminen ja haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön. Suurin osa Suomen kaivostoiminnasta sijaitsee Pohjois-Suomessa, joten kaivannaisjätealueiden peittoja maisemointiratkaisuissa tulee huomioida pohjoiset olosuhteet. vsk. Kaivosten sulkemisratkaisujen ja alueen jälkikäytön tulee huomioida myös alueen luontomatkailu ja porotalous. Maametallien lisääntyvä kysyntä vihreässä siirtymässä lisää todennäköisesti kaivostoimintaa myös Suomessa. Hankkeen kokeita on tehty laboratoriossa, kasvihuoneissa ja kentällä, eli Rautuvaaran vanhalla kaivosalueella sekä Boliden Kevitsa Mining Oy:n alueella. Perinteisesti kaivosten rikastushiekkaja sivukivialueet on peitetty moreenikerroksella
Lähes jokaisessa kunnassa on siis ampumarata. Haasteeseen vastattiin vuonna 2012, kun ympäristöministeriö julkaisi ampumaratojen ympäristölupia koskevan ohjeistuksen toiminnanharjoittajille sekä lupaja valvontaviranomaisille. Ympäristöluvat siviiliradoille ovat pääosin kuntien ympäristöviranomaisten myöntämiä. 74 Oppaan tarkoituksena tukea luvanhakijoita ja lupaviranomaisia Oppaassa esitetään ympäristöhallinnon näkemys siitä, mitä tietoa luvanhakijalta tulisi hakemusvaiheessa edellyttää, mitä lupaviranomaisen tulisi lupaharkinnassaan ottaa huomioon ja millaisia määräyksiä hyvän ampumaradan ympäristöluvan tulisi sisältää. vsk. Kymmenen vuotta myöhemmin oppaan päivitys nähtiin tarpeelliseksi erityisesti lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten myötä. Suomessa on arviolta 670 ulkona sijaitsevaa, toiminnassa olevaa ampumarataa ja moninkertainen määrä erillisiä lajiratoja. Uusi opas on tarkoitus julkaista vuoden 2023 lopulla.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Viranomaisten suuri määrä asettaa haasteensa lupapäätösten yhdenmukaisuudelle. Oppaan tarkoituksena on siten tukea luvanhakijoita lupahakemuksen teossa ja ympäristöviranomaisia lupaja valvontatyössä. Opas on suunnattu erityisesti kuntaviranomaisille ja yksityisille ampumaratatoimijoille, joille ampumaradan ympäristölupahakemuksen tekeminen tai luvan käsittely tulee ajankohtaiseksi ehkä vain muutaman kerran työuran Mikko Attila, erikoissuunnittelija Henna Jylhä, tutkija Outi Pyy, johtava asiantuntija Suomen ympäristökeskus Ampumaratojen ympäristölupaohje päivitetty – mikä muuttuu
Euroopan komissio on REACH-asetuksen lähtökohdista rajoittanut asetuksellaan 2021/57 (EU) lyijyhaulien käyttöä ammunnassa. vsk. Sitä sovelletaan ulkona sijaitseviin ampumaratoihin, joilla ammutaan enintään 10 000 laukausta vuodessa ja joilla ei ole haulikkoammuntaan tarkoitettua rataa. Uusi ilmoitusmenettely Ympäristönsuojelulakiin on lisätty vuonna 2019 voimaan tullut uusi 10 a luku yleisestä ilmoitusmenettelystä. Rajoitus on koskenut 15.2.2023 jälkeen kosteikkoalueita ja alueita, jotka sijaitsevat 100 metrin säteellä näistä alueista. Kiellettyä toimintaa on a) sellaisten haulien ampuminen, joiden lyijypitoisuus (metallina ilmaistuna) on suurempi tai yhtä suuri kuin 1 painoprosentti sekä b) tällaisten haulien kantaminen silloin, kun tämä tapahtuu kosteikkoalueilla ampumisen aikana tai osana kosteikkoalueilla ampumassa käymistä. Puolustusvoimien ampumaradoille ympäristöluvat myöntävät aluehallintovirastot, joille ampumaratojen lupahakemusten käsittely on rutiininomaisempaa. Tällaiselle ampumaradalle ei haeta ympäristölupaa, vaan sen sijaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jätetään ilmoitus radan toiminnasta. 75 aikana. Kuva: Henna Jylhä.. Jos viranomainen ei ole antanut päätöstä määräajan kuluessa, toiminnan voi aloittaa omalla vastuulla. Uudistettuun oppaaseen tutustuminen ei liene kenellekään pahitteeksi. Viranomainen tekee ilmoituksessa esitettyjen tietojen perusteella valituskelpoisen ilmoituspäätöksen. Ilmoitus tulee jättää viranomaiselle viimeistään 120 päivää ennen toiminnan suunniteltua aloittamista. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan oppaaseen verrattuna ovat säädöspäivitysten ohella erityisesti ympäristönsuojelulain mukaisen yleisen ilmoitusmenettelyn käyttöönotto, lyijyhaulien käyttörajoitukset kosteikkojen läheisyydessä, ratarakenteiden määrittelyn tarkennukset sekä oppaan tukeutuminen ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinnasta julkaistuun BATraporttiin. EU:n lyijyhaulien käyttöä rajoittava asetus Lyijy on erityisen haitallinen aine kosteassa maaperässä liukoisuutensa takia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. ”100 metrin säteellä kosteikkoalueesta” tarkoittaa aluetta, joka sijaitsee 100 metrin tai sitä lyhyemmän etäisyyden päässä mistä tahansa kosteikkoalueen ulkorajasta. Riskinä on sen kulkeutuminen pohjaveteen
Lisäksi ohjeistetaan ” Alueiden käytön suunnittelu on keskeinen väline ampumaradoista aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisyssä.. Maaperän pilaantuneisuusarviointi tulee aina tehdä tapauskohtaisesti, kuten PIMA-asetuksessa (valtioneuvoston asetus 214/2007) säädetään ja ympäristöministeriön ohjeessa (6/2014) pilaantuneen alueen riskinarvioinnista ja kestävästä kunnostamisesta neuvotaan. BAT-raportti on hyödyllinen erityisesti luvanhakijalle radan suunnitteluvaiheessa. Aluetta ei pitäisi todeta pilaantuneeksi suoraan PIMA-asetusten ohjearvojen perusteella. Oppaassa kuvataan tekniikoita, joilla voidaan parantaa ampumaratojen ympäristönsuojelua. Uudistettuun ympäristölupaoppaaseen on lisätty viittauksia tähän BAT-raporttiin. Pintamaa ratarakenteena Maaperän mahdollinen pilaantuminen tulee arvioitavaksi useimmiten joko ympäristöluvan muutosten yhteydessä, toiminnan päättyessä tai kun ympäristöseurannan perusteella havaitaan ympäristölainsäädännön tai -luvan vastaisia ympäristövaikutuksia. luvun mukaisesti. Uusi rajoitus koskee myös Ahvenanmaata, jossa lyijyhaulien käyttö ei ole Manner-Suomen tavoin ollut aikaisemmin rajoitettua. Jo vuodesta 1996 lähtien Suomessa on ollut voimassa metsästyslain nojalla kielto, jonka mukaan vesilintujen metsästyksessä ei saa käyttää lyijyhauleja (33 §). Lisäksi raportissa arvioidaan ympäristövaikutusten hallinnan tarvetta erityyppisillä ampumaradoilla ja erilaisissa ympäristöolosuhteissa. vsk. Tämän oppaan edellistä versiota sovellettaessa erityiseksi ongelmaksi on havaittu tulkintakysymys siitä, onko ammuntapaikan edessä olevan välialueen pintamaa, johon ammunnasta syntyvät jätteet kertyvät, juridisesti osa ratarakennetta vai maaperää. Päivitetyssä oppaassa ampumarataalueen pintamaata ei enää ole määritelty ratarakenteeksi. Raportissa esitetään parhaita käyttökelpoisia tekniikoita ja käytäntöjä luotija haulikkoampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaan. Siinä kuvataan haitta-aineja melupäästöjen vaikutuksia ja niiden hallintaratkaisuja sekä arvioidaan eri vaihtoehtojen tehokkuutta, soveltuvuutta eri ratarakenteille ja taloudellista toteuttamiskelpoisuutta. 76 Komission asetukseen perustava rajoitus laajentaa kiellon koskemaan sellaisia ampumarata-alueita, joilla ammunta tapahtuu asetuksen määrittelemillä alueilla, eli käytännössä merkittävää osaa Suomen haulikkoradoista. Tällä pyritään korostamaan sitä, että ammusjätteiden haitallisten aineiden maaperän kuormitusta sekä alueen pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta tulee arvioida ympäristönsuojelulain 14. Aikaisemmassa oppaassa tämä tulkittiin ratarakenteeksi, joka voitiin määrätä poistettavaksi maastosta toiminnan päättymisen myötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Lyijyhauleja on enenevässä määrin korvattu teräshauleilla jo ennen rajoituksen voimaantuloa. BAT-raportissa tietoa ympäristöhaittojen hallinnan vaihtoehdoista Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2014 oppaan ”Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta – Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)” (Suomen ympäristö 4/2014)
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Pilaantuneiden maa-alueen riksinarviointi ja kestävä kunnostaminen. Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta – Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4352-6 Komission asetus (EU) 2021/57, annettu 25 päivänä tammikuuta 2021, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta koskien lyijyhaulien käyttöä kosteikkoalueilla ja niiden läheisyydessä. Ympäristöministeriö. 2014. Lähdekirjallisuutta Kajander, S. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10138/136564 Kuvituskuva.. 235 s. 77 kohdekohtaisen ympäristövaikutusten arvioinnin tekemistä. 2014. (toim.). ja Parri, A. ISSN 1796-1645. Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014. Suomen ympäristö 4/2014. Alueiden käytön suunnittelu on keskeinen väline ampumaradoista aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisyssä. ISBN978-11-4326-7. Lähtökohtana etenkin uusien ampumaratojen osalta on toiminnan sovittaminen ympäröivään maankäyttöön sekä mahdollisten ympäristöhaittojen ennaltaehkäisy ja niiden vähentäminen. 297 s. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. 78 Kiertueen sisältö PIMA-kiertueen ohjelma laadittiin ympäristöministeriön, SYKE:n ja Pirkanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. vsk. Kiertueen tavoitteena on ollut lisätä pilaantuneisiin alueisiin liittyvää osaamista ja tietoisuutta kunnissa/kaupungeissa sekä lisätä yhteistyötä valtion ympäristöhallinnon ja kuntien välillä.. kuntien vastuulla olevien kohteiden selvitysten ja puhdistusten edistämiseen. Kiertueen sisältö rakennettiin siten, että kohderyhmä eli kuntasektorilla pilaantuneiden alueiden parissa työskentelevät henkilöt saisivat päivän aikana yleiskatsauksen aihepiiristä sekä työvälineitä mm. Päivien aikana osallistujille on tullut tutuiksi niin PIMA-strategia ja sen toimeenpanoa vauhdittavat toimenpiteet, isännättömin PIMA-kohteiden toimien edistämiseksi vuonna 2016 Aura Nousiainen, erityisasiantuntija, Suomen ympäristökeskus Nina Lehtosalo, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö PIMA-kiertue edisti kuntien ja valtion ympäristöhallinnon yhteistyötä Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä ELY-keskukset ovat vuosien 2022 ja 2023 aikana järjestäneet PIMA-kiertueen, jossa joukko valtion ympäristöhallinnossa pilaantuneiden alueiden parissa työskenteleviä asiantuntijoita on vieraillut 13 ELY-keskuksen alueella verkostoitumassa sekä esittelemässä Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategiaa ja sen toimeenpanon edistämiseen liittyviä toimia
Toimintatavat voivat johtua esimerkiksi siitä, miten suora yhteys kuntien ja ELY-keskusten välillä on. Myös viime vuosien aikana uudistettu Maaperän tilan tietojärjestelmä (MATTI) on tullut osallistujille tutuksi. Erot ELY-keskustenvälillä ovat melko suuria. Yhteistyö henkilöityy helposti, ja hyvin toimivat Nina Lehtosalo ja Outi Pyy PIMA-kiertueella Tampereella. Kiertuetilaisuudet ovat päättyneet vapaamuotoiseen keskusteluun kannustavaan ns. Järjestäjien näkökulmasta kiertue on osoittautunut varsin hyödylliseksi ja se on havainnollistanut, että jokaisen ELY-keskuksen alueella on omat erityispiirteensä ja sitä kautta myös tarpeet ja käytännöt. Maantieteelliset seikat, kuten pohjavesien ja pintavesien sijoittuminen sekä asutuksen ja teollisuuden epätasainen jakautuminen Suomessa, vaikuttavat paljon työn määrään ja sisältöön. Tämän lisäksi osallistujat ovat saaneet evästyksiä riskinarviointiin, kestävyyden huomioimiseen sekä tukea vastuukysymysten selvittämiseksi. Mitä kiertueesta on jäänyt käteen. vsk. Eri ELY-keskuksilla on myös omat tapansa toimia. Kuva: Aura Nousiainen.. PIMA-klinikkaan, jossa on ollut mahdollista keskustella alan asiantuntijoiden kanssa omassa työssään kohtaamista haasteista ja saada vinkkejä ja ratkaisuja niihin. 79 toimintansa aloittanut valtakunnallinen Maaperä kuntoon -ohjelma, isännällisiä kohteita vauhdittavat projektit sekä miten pilaantuneet alueet huomioidaan omalla toiminta-alueella maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54
Tähän ongelmaan PIMA-kiertue tarjosikin apua siellä, missä sitä tarvittiin. Jos eri viranomaiset eivät juuri tunne toisiaan tai toimi saumattomasti yhdessä, ympäristöasioiden hoitaminen vaikeutuu ja hidastuu. Kuva: Nina Lehtosalo.. Mitä useampia isännättömiä kohteita saadaan selvitettyä ja tarvittaessa myös puhdistettua, sitä lähemmäksi tullaan PIMA-strategian päämäärää, eli pilaantuKiertue pysähtyi alkuvuodesta 2023 Turkuun. toiminnanharjoittajia ennakoimaan uusien toimintojen lupamääräysten laajuutta. 80 yhteistyöt kärsivät henkilövaihdoksissa. vsk. Viranomaistahojen keskinäinen kommunikointi on tärkeää, sillä alueellisia eroja ei pitäisi olla lainkaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Tarpeen mukaan on järjestetty vielä uusi tapaaminen, jossa yhteistyön sujuvoittamisen tapoja on pohdittu. Tietoisuuden lisääntyminen on näkynyt myös Pirkanmaan ELY-keskukseen tulleiden yhteydenottojen ja PIMA-tukilain mukaisten avustushakemusten lukumäärän selvänä kasvuna. Yhtenäiset toimintatavat toiminnanharjoittajia kohtaan kaikkialla Suomessa edistävät yhdenvertaisuutta ja helpottavat mm. Avustusta on myönnetty useille hankkeille, jotka ilman kiertuetta olisivat mahdollisesti jääneet toteuttamatta tai toteutuneet joskus myöhemmin. Myös ELY-keskusten ja kuntien ympäristöviranomaiset ovat pitäneet kiertuetta yleisesti hyödyllisenä ja läsnätilaisuuksia hyvinä yhteistyönavauksina. Kun keskeiset nimet ja kasvot ovat tulleet tutuiksi, on jatkossa helpompi hakea tukea ja asiantuntija-apua oikealta taholta
Näiden toteutustapoja ja resursointia pohditaan, ja tarpeen mukaan toteutetaan tulevaisuudessa. ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen rakenteita ja tehtäviä uudistetaan, asettaa omat haasteensa samankaltaisen kiertueen järjestämiselle. Kunnilla on niin viranomaisina kuin maanomistajinakin merkittävä rooli PIMA-strategian päämäärän saavuttamisessa, Myös meneillään oleva valtion aluehallinnon uudistus, jossa mm. Tämä toteutetaan kaikille avointen koulutustilaisuuksien kautta vuoden 2024 aikana. Ideoita ja aihe-ehdotuksia pima-osaamisen kehittämiseksi voit toimittaa osoitteeseen yha.koulutus.ym@gov.fi . Lähtökohtaisesti Kuntaliitto vastaa kuntasektorin koulutuksista ja tarkoituksena onkin selvittää, voisiko valtion ympäristöhallinto tehdä jatkossa enemmän yhteistyötä Kuntaliiton kanssa ja yhdessä edistää erilaisin täsmäkoulutuksin myös pilaantuneisiin alueisiin liittyviä toimia ja toimintaa. PIMA-kiertueen jatko PIMA-kiertueen toteuttaminen on vaatinut paljon aikaa ja resursseja eikä tarkoituksena ole tehdä siitä jokavuotista tapahtumasarjaa, vaikka jatkoa vastaavanlaisille alueellisille läsnätilaisuuksille on toivottu. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Ehkä seuraava kiertue voisi näin ollen ajoittua hallintouudistuksen jälkeiseen aikaan esimerkiksi 4–6:lle eri paikkakunnalle, laajemmalle kohderyhmälle sekä hieman spesifimmällä ohjelmalla, jossa keskitytään muutamaan teemaan, kuten riskinarviointiin tai vastuukysymyksiin. Kuva: Pixabay.. Tämä on ilahduttanut meitä kiertueen järjestäjiä, sillä se on osoitus siitä, että olemme onnistuneet luomaan kiinnostavan konseptin ja ohjelman. Esimerkiksi alueidenkäytön suunnittelun ja teknisen alan henkilöstön mukaan ottaminen kuntien ympäristöviranomaisten lisäksi auttaisi alueidenkäyttöä ja pilaantuneiden maiden riskienhallintaa tukemaan toisiaan kestävien kokonaisratkaisuiden saavuttamisessa. vsk. Tilaisuuksien ajankohtia ja tarkempaa sisältöä ei ole vielä päätetty, mutta seuraamalla ympäristöhallinnon koulutuskalenteria tai maaperakuntoon.fi-sivustoa kuulet ensimmäisten joukossa, mitä ja missä tapahtuu. Myös kiertuetta kattavampaa pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvää koulutusta ja koulutusjärjestelmien kehittämistä, jotka vastaavat alalla toimivien tarpeita, on toivottu. Tulevia tapahtumia Vaikka kiertue oli pääasiassa tarkoitettu ympäristöviranomaisille, joillakin kiertuepaikkakunnilla tilaisuuksiin on osallistunut myös muita ympäristöasiantuntijoita, ja kyselyitä vastaavan tapahtuman järjestämisestä kaikille kiinnostuneille on tullut tätäkin laajemmin. PIMA-kiertueen viimeiset kohteet (Mikkeli, Kuopio ja Jyväskylä) kierretään loppuvuoden 2023 aikana, jonka jälkeen esittelemme kiertueen tärkeintä sisältöä ja havaintojamme kaikille alan toimijoille. 81 neiden maa-alueiden terveysja ympäristöriskien saamista kestävällä tavalla hallintaan vuoteen 2040 mennessä
Helppoa olisi osallistua oman mukavuusalueen ja joidenkin tiettyjen projektija pinnalla olevien aiheiden sessioihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Näitä voisivat olla maaperän ja pohjaveden puhdistamisen kestävyysnäkökulmat, erilaisten maa-ainesten hyötykäyttö sekä tietenkin PFASkuulumiset. Aura Nousiainen, erityisasiantuntija, Suomen ympäristökeskus Juha Parviainen, projektipäällikkö, Ramboll Finland Oy Nina Lehtosalo, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö Kestäviä käytäntöjä AquaConSoilissa Vuoden 2023 AquaConSoil järjestettiin helteisessä Prahassa, jossa yli 500 osallistujaa 36 maasta kohtasi pilaantuneen maan ja veden tutkimuksen ja kunnostuksen äärellä. Ilmastonmuutos, lisääntyvät tulvat, hajakuormitus, jäännöspilaantuneisuudet pohjavedessä ja ”uudet” haitta-aineet, kuten PFAS, uhkaavat esimerkiksi maataloutta, juomaveden saatavuutta ja ekosysteemipalveluita.. Vaikka meille tutuista aiheista puhuttiin paljon, myös suomalaisille vähän vieraammista aiheista, kuten laajamittaisesta sedimenttien hyödyntämisestä, tekoälyn käytöstä, suolaantumisesta ja antibiooteista oli kiinnostavaa kuulla. Kolmipäiväisessä kokouksessa oli 42 puheenvuoroa, 127 posteria ja yli 85 tuntia esityksiä kuunneltavana. Kuulija joutui tekemään vaikeita valintoja: kuunnellako esitystä, joka kiinnostaa henkilökohtaisesti, vaiko puheenvuoroja, jotka ovat työn kannalta olennaisia. AquaConSoilin anti oli yleisesti ottaenkin kaikkea mikrosta makrotasolle. Terveen maaperän, ja muunkin ympäristön, varmistaminen Euroopassa tuli temaattisesti esiin monessa esityksessä. 82 AquaConSoilin tarjonta Ensituntumalla Prahan tapahtumassa oli joitakin tuttuja elementtejä edellisestä kokouksesta Lyonissa vuonna 2017: kuumuus ja ohjelman runsaus. Siksi oli yllättävää löytää itsensä lähes suoraan lentokentältä tultua kuulemassa erilaisten mikrobiviljelmien kyvystä hajottaa öljyhiilivetyjä Nigerian maaperässä. vsk. No, session otsikossa kyllä lukikin ”advancing soil solutions”
Näitä olikin paljon tarjolla: uudelleenkäyttö, kuivuuden torjunta, pohjavesivarantojen säästävä käyttö, tekoäly, ilmastonmuutos, Living labs… Ympäristöterveysja yksittäisen kohteen kestävyysnäkökulmista ollaan nähdäkseni siirtymässä kohti suurempien kokonaisuuksien hallintaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja torjumisen ajattelua. Kuva: Nina Lehtosalo.. Ohjelmassa oli myös huomioitu hankalien yhdisteiden, kuten PFASien, POPien, kloorattujen liuottimien ja antibioottien tutkiminen ja hallinta, sekä epälukuinen määrä selvästi viranomaistyölle suuntautuneita sessioita. Puheenvuoroja riitti, ja jokainen sessio vaikutti omalla tavallaan kiinnostavalta. vsk. Helteinen Praha helli kokousväkeä. Eurooppalaisen maaperän tulevaisuus Vähemmän yllättävä, mutta hyödyllinen ja kiinnostava sessiorykelmä koski tulevaa EU-sääntelyä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Onneksi ei ollut tarpeen tehdä valintaa henkilökohtaisesti kiinnostavien ja ammatillisesti tärkeiden sessioiden välillä, vaan molempiin riitti aikaa. 83 Konferenssissa oli halutessaan mahdollista keskittyä yksittäiseen tekniikkaan, sillä nollavalenssiraudalle, termiselle käsittelylle, injektiomenetelmille ja maan pesulle oli tarjolla erilliset sessiot. Oli kiintoisaa kuulla, miten muualla Euroopassa suhtaudutaan ehdotukseen direktiiviksi maaperän seurannasta ja kestokyvystä (maaperädirektiivi) sekä sen mukanaan tuomiin velvoitteisiin. Maaperän tutkimuksen ja kunnostuksen trendien haisteluun pääsee kuitenkin parhaiten käsiksi tunnistamalla sessioiden otsikoista trendisanat
Olisi luonteva hetki kehittää myös meillä jätelainsäädäntöä mahdollistamaan uusiokäyttömenettelyjä, vaikka direktiiviehdotus ei tule sisältämään maa-ainesten hyödyntämistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. vsk. 84 Useita puheenvuoroja oli käytetty maaperän kierrättämisestä ja kaivettujen massojen dokumentaatiosta. Tämänkaltaista toimintaa kaivataan myös Suomeen, mutta niin kauan kuin kierrätyskelpoisten massojen loppusijoittaminen on halpaa (ja sallittua), se ei edesauta uuden liiketoiminnan syntymistä. Kuvio perustuu maapassin laajaan hyväksyttävyyteen, joka antaa kierrätysmassalle taloudellisen arvon. Eurooppalaisia edelläkävijöitä näissä asioissa ovat maat, joissa maaperää on jo pitkään totuttu ajattelemaan resurssina tiiviin maankäytön tai viljelyalan tärkeyden vuoksi. Alankomaissa uusiokäytetään vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia lievästi pilaantuneita maa-aineksia ja sedimenttejä. Esimerkiksi Alankomaissa on jo 90-luvulta lähtien kielletty maamassan vienti kaatopaikalle, jos sitä voidaan hyödyntää muualla. Kuten arvata saattaa, merkittävä kannustin on raha: uusiokäytetyn maan hinta on 5–10 kertaa halvempi kuin maiden hävittäminen tai käsittely. Tämä hyvin toimiva markkina syntyi vuonna 2008 annetun maaperän laatuasetuksen jälkeen, jossa määriteltiin maa-ainesten uudelleenkäyttöstandardit. Euroopan komission heinäkuussa julkaisema ehdotus maaperädirektiiviksi tukee maaperäpassin laajempaa käyttöönottoa kiertotalouden edistämisen välineenä ja Yliopistokampuksella kokeillaan kestäviä ratkaisuja myös rakentamisessa. Järjestelmässä on erityyppisiä kohteita varten viisi erilaista ilmoituspohjaa. Samassa sessiossa kuultiin Ruotsissa tehdystä tutkimuksesta, jonka yhtenä pääehdotuksena oli maa-ainesten väliaikaisen varastointiajan pidentäminen kuudesta kuukaudesta viiteen vuoteen kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi. Toisin sanoen maa on uudelleenkäytettävä, jos sille on olemassa jokin käyttötapa. Kuva: Nina Lehtosalo.. Koska Suomi on olosuhteiltaan ja toimintakulttuuriltaan samantyyppinen maa, tuo merkittävä varastointiajan pidennys voisi piristää uusiokäyttömarkkinaa meilläkin. Kierrätyslaitos voi sertifioitua myöntämään kierrätysmassoille maapassin, joka osoittaa maaperän laadun ja jonka avulla maamassaa voi uudelleen käyttää
Toisaalta viime vuosien digitalisaatio ja myös toimintatapojen yhdenmukaistaminen auttavat osaltaan uusien kokonaisuuksien mukaan ottamista. Siitä huolimatta tuhlaileva maankäyttö ei ole järkevää eikä kohta edes mahdollista. Vaikka Suomessa on seurattu maaperän tilaa jo pitkään, vaatii seurannan laajentaminen merkittäviä muutoksia nykyisiin rekistereihin. Räätälöityjä ratkaisuja Erilaisten in situ -menetelmien kirjo tuntuu edelleen laajenevan, ja yhä enemmän korostetaan case-esimerkkien avulla sitä, miten tärkeää on ymmärtää kunkin kohteen Prahan biotieteiden yliopiston aulasali täyttyi ympäristökonsulttien, laboratorioiden ja in situ -toimijoiden ständeistä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, milloin ja miten maaperädirektiivi jalkautetaan Suomeen ja millaisia mahdollisuuksia ja tehtäviä se avaa ympäristökonsulteille, ja minkälaisia toimia ja minkälaista valvontaa se vaatii viranomaisilta. Kuva: Juha Parviainen.. vsk. Maamassojen kierrättämisen teema näkyi lähes joka esityksessä tavalla tai toisella. Eikä ihme, sillä siihen ohjaa niin jätehierarkia, ilmastotavoitteet kuin kestävän kehityksen periaate. Suomessa puhutaan kyllä samoista teemoista, mutta toteutuksen osalta olemme muuta Eurooppaa jäljessä. Tutkimusten suunnittelu, yksittäiset, kaivulta säästävät tekniikat, maamassojen kierrätykseen liittyvä paperityö, hiilijalanjäljet ja viime kädessä kansallinen ja EU-tason sääntely ohjaavat kaikki samaan suuntaan. Maamassojen kestävää käyttöä lähestyttiinkin monesta näkökulmasta. Tuhlailusta ollaan onneksi meilläkin pääsemässä askel kerrallaan eroon, sillä EU:n ehdotus ennallistamisasetukseksi tulee puuttumaan siihen. Pilaantuneen maan osalta haasteet näyttäytyvät meillä hieman erilaisina, sillä väestöön nähden suuressa maassa riittää tilaa. 85 maa-ainesten uusiokäytön tehostamista EU:ssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54
Puhuminen olisi kyllä viisasta! Ympäristöön levitessään antibiootit aiheuttavat resistenssiä, sillä mikrobien antibioottia hajottavat geenit sijaitsevat pääosin sellaisissa DNA-rakenteissa, joita on helppo siirtää bakteerilajien välillä ja lajirajojen yli. Menetelmiin kohdistuva kritiikki – ehkä termisiä menetelmiä lukuun ottamatta – on muuttunut rakentavaksi keskusteluksi siitä, mitkä ovat kunkin menetelmän ja kohteen hyödyt ja haasteet. vsk. Viime vuosina pinnalla, ja myös pinnan alla, olleiden PFAS-yhdisteiden osalta kuultiin kiinnostavia in situ -kemikaalitoimittajien esityksiä. Antibioottiresistenssi on hiljainen epidemia, jolla on mitä suurimmat terveysriskit. Suomesta Turusta kuultiin innovatiivinen esimerkki uudesta asuinalueesta, jonka pohjarakentamisessa hyödynnetään merestä ruopattavaa, kierrätysmateriaaleilla (mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. voimalaitostuhka) stabiloitavaa sedimenttiä. Esityksissä kuultiin projektiesimerkkien kautta eri konsulttien (onnistuneita) kokemuksia suurten kemikaalitoimittajien tuotteista. Yhteistä esityksille oli kolloidinen aktiivihiili (CAC). 86 erityispiirteet. Terminen kunnostus ei vaikuta olevan nykyisissä energiahinnoissa edes tiiviin maankäytön alueella kovinkaan suosittua. Ihmerohtoja ja käärmeöljyä ei ollut tarjolla, eivätkä näytteilleasettajatkaan luvanneet kuuta taivaalta. ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni. Kukapa haluaisi palata aikaan, jossa pikkunirhaumista aiheutuvaan sepsikseen tai yksinkertaiseen tulehdukseen ei ole tarjolla täsmälääkettä. Molemmissa tutkimushankkeissa käytettiin katalyyttinä biohiiltä, joka esimerkiksi Kööpenhaminan tapauksessa oli tuotettu orgaanisista jätteistä (oljet, luujauho, jätevesiliete). Kestävyys ja kiertotalous Keskiviikon kestävyyskatsauksessa kohteena olivat tutut klooratut liuottimet pohjavedessä. Olisiko Suomessakin syytä tutkia antibioottien pitoisuuksia esimerkiksi pintavesistä. Suomessa biohiilellä on pitkät perinteet, ja markkinat ovat pääosin muualla kuin liuottimilla pilaantuneen pohjaveden puhdistamisessa, mutta ne ovat kiinnostavia innovaatioita. Käsittelytekniikassa aktiivihiilipartikkeleita injektoidaan pilaantuneeseen maaperään, mikä vähentää PFAS-yhdisteiden liukoisuutta. Kiertotalousteema ulottui AquaConSoilissa aina sedimentteihin saakka. Kiinnostava sessio pidettiin ympäristön antibiooteista, joista puhutaan Suomessa vähän ainakin pilaantuneen maan ja veden yhteydessä. Materiaalia voidaan käyttää myös pohjaveden PFASkulkeutumisen kestävässä hallinnassa. Kiertotalousnäkökulmaa samaan aiheeseen toivat Kööpenhaminan ja Rooman La Sapienzan yliopistojen esitykset
Luvuissa kulkee mukana kuvitteellinen tarina vuodessa 2038 elävästä perheestä, jonka arki on kiertotalouden ja maapallon kestokyvyn mukaista. Olisi tärkeää ja yritysten kilpailuedun luomisen kannalta keskeistä, että aitoon kiertotalouteen ja sen mukaisiin toimintatapoihin siirryttäisiin ja toiminta hiottaisiin kuntoon ennen kuin resurssipula pakottaa kierrättämään. ISBN 978-951-24-3260-8 Hyvän kierrettä luomassa Viestintätoimisto Kaskasin johtaja Pasi Nokelainen on kirjoittanut moniulotteisen kirjan kiertotaloudesta. Se aika on nimittäin tulossa ja nopeammin kuin haluamme uskoa. Tavarat palveluna -konsepti vähentää tavaroiden ja niiden tuottamiseen tarvittavien resurssien määrää, luo työpaikkoja korjaamiseen ja huoltamiseen ja kannustaa tuottamaan pitkäikäisiä tavaroita. Nämä väitteet ovat 1) Kierrättäminen on vain pieni osa ratkaisua, 2) Hyvät uutiset: Kuluttamista ei tarvitse lopettaa, 3) Uusiutuva energia aiheuttaa kaivosbuumin eikä poista kiertotalouden tarvetta, 4) Rakentamisessa kiertotalous on kaikkein kiireellisintä, 5) Kiertotalous puhdistaa vesistöt ja pysäyttää maaseudun tyhjentymisen, 6) Kiertotalous voi tasa-arvoistaa yhteiskuntaa ja 7) Kiertotalous voisi olla Suomen talouden monisylinterinen moottori. Alkusanojen jälkeen kirja jakautuu 7 lukuun, jotka keskittyvät kukin yhteen kiertotaloutta koskevaan väitteeseen ja perusteluihin, miksi väite pitää paikkaansa. Vaikka perheen elämä kirjassa voi tuntua lukijasta utopistiselta, ei sen tarvitse olla sitä – muutos on mahdollinen ja tavoitteet saavutettavissa, mutta ajattelutapamme on muututtava ensin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Kaarina Kärnä. Yksi olennainen kirjan peräänkuuluttama ajattelun muutos on, että kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Kirjassa on todella paljon asiaa ja tutkimustietoon perustuvia tulevaisuuden kuvia, joiden suuntaan meillä on vielä mahdollisuuksia vaikuttaa. 87 KIRJAESITTELY Pasi Nokelainen Maailmanloppu peruttu – 7 väitettä kiertotaloudesta Gummerus 2023, 269 s. Erinomainen kirja. Tällöin ollaan edelläkävijöiden ehdoilla eikä voida vaikuttaa saatikka luoda itse toimintamalleja. Keskeistä on myös, että lainsäädäntö ja tukipolitiikka muuttuvat siten, että kiertotalous on toimijoille rationaalinen toimintatapa. Kaikki ei todellakaan tunnu nykyisenkaltaiseen kulutusyhteiskuntaan kasvaneesta mukavalle, mutta antaa toivoa, että tulevilla sukupolvilla voisi olla hyvä tulevaisuus erilaisessa, mutta turvallisemmassa ja toimivammassa yhteiskunnassa kuin nykymenolla on odotettavissa. vsk. Nyt esimerkiksi rakentamisessa ja maataloudessa hukataan resursseja, kun kiertotalouden mukaiset toimintatavat koetaan työläiksi ja kalliiksi
Luonnon monimuotoisuus Ilmestyy 18.12., artikkelit 10.11., mainosaineistot 24.11. Kiertotalous, pilaantuneet maat Ilmestyy 20.11., artikkelit 16.10., mainosaineistot 30.10. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 6. 7. ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress ® -lehtipalvelu Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Maria Turppa Puh. Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 10 %) Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,lrtonumero 12,Näköislehti 70,PAINETTU LEHTI+ NÄKÖISLEHTI (kombo): Kestotilaus 98, Vuosikerta 103,Tilaukset www. alv. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. 8. Teemat ja aikataulut 2023 YMPÄRISTÖALAN SITOUTUMATON AMMATTILEHTI Ympäristökustannus Oy 5. Rakennusterveys Ilmestyy 15.9., artikkelit 14.8., mainosaineistot 25.8. Ympäristöalan hallinto Ilmestyy 16.10., artikkelit 11.9., mainosaineistot 25.9. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi syksy. 040 7 45 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat (sis
teemalla LUONNON MONIMUOTOISUUS www.ymparistojaterveys.fi Ihmisiä, joiden kanssa rakennat rohkeasti parempaa ains.fi. YRITYSHAKEMISTO Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2023 ilmestyy 18.12
Hinta 32,00 euroa ISBN 978-952-9637-68-3. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. 10 % Tilauksiin lisätään toim. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi ja Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. alv. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy | www.ymparistojaterveys.fi Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu ym. Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander ja Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. 044 750 0877 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat
Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. alv. 10 %) + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. 044 750 0877. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Tämä kirja antaa syötteitä uusille ideoille ja oivaltavia ajatuksia vaikuttavan toiminnan kehittämiseksi. Kirjassa esimerkkejä käsitellään ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta, mutta ideoita voi soveltaa millä tahansa toimialalla. ”Hienoja oivalluksia. Kirja innostaa kohdistamaan ajattelua kohti ketterämpää, luovempaa ja vaikuttavampaa toimintakulttuuria sekä kehittämään hyvää verkostotyötä. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Oletko kiinnostunut toimintatapasi kehittämisestä ja menestymisestä kompleksisessa toimintaympäristössä. ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 20 euroa (sis. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä