(02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Tässä Ympäristö ja Terveys-lehdessä lähestytään turvallisuutta riskin näkökulmasta. Hyvä esimerkki on kaupunki-ilman laatu, joka on edelleen ensisijaisia ympäristöterveyden ongelmia. Asiantuntijat tuntevat elinympäristömme riskit ja niiden vaikutukset kohtalaisen hyvin, ongelma on niiden priorisointi ja ennen kaikkea ongelma on miten tavalliset ihmiset oppisivat tunnistamaan riskit ja myös toimimaan niin, että riskit minimoitaisiin. Kolmannessa ryhmässä on kysymys pääasiassa pitkäaikaiskehityksen suuntaamisesta. Esimerkiksi ilmastonmuutos ei ole merkittävä terveyskysymys tällä hetkellä, mutta jatkamalla nykyistä suuntaa saatamme aiheuttaa tuleville sukupolville arvaamattoman suuria terveysriskejä. Turvallisuutta heikentäviä tekijöitä ei tarvitse hakea. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. 044 526 6552 Päätoimittaja Tapio Välikylä p. 040 511 6005 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Eevastiina Veneranta Puh. Tuottaja Tanja Lohiranta p. Ympäristö ja Terveys-lehti on työssä mukana jatkossakin. 0400 593 273 Toimitus: K uv a: H ei di K os si . Tarvitaan lisää tiedotusta ja uusia tiedotustapoja. 2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Toiseen ryhmään kuuluu tekijöitä, joiden suhteen on tehty runsaasti työtä, mutta tilanne ei ole vielä hallinnassa. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi ja ilmoitukset Eija Lindroos Puh. Mittasuhteet vääristyvät ja mitättömästä ilmiöstä tulee pelottava. Ensimmäiseen ryhmään kuuluu tekijöitä, joilla on suuri vaikutus kansanterveyteen, elleivät ne ole hallinnassa. Tapio Välikylä Turvallista tulevaisuutta. vsk. Nykyisessä tiedontulvassa menevät mikrogrammat, grammat ja kilot sekaisin asiantuntijaltakin, entä sitten tavalliselta kansalaiselta. vsk. Esimerkiksi huono vesitai elintarvikehygienia on edelleen monissa kehitysmaissa merkittäviä lapsikuolleisuuden aiheuttajia. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 Elinympäristömme turvallisuus rakentuu mielissämme hyvin eri tavoin. Ympäristöterveysriskejä voidaan luokitella arvioidun riskien tärkeysjärjestyksen mukaan tai sen mukaan miten riskit ovat hallinnassa. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy www.vkp.fi Kirjapainolla ja käytetyllä painopaperilla on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu. Hyvä esimerkki on Suomen kansallisen ympäristöterveysohjelman jaottelu, missä ympäristöterveysriskit on jaettu niiden tärkeysjärjestyksen hahmottamiseksi kolmeen ryhmään
vsk. vsk 8 • 2014 www.ymparistojaterveys.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 8. 8 Torjuntatoimien vaikuttavuus ja priorisointi ympäristöterveydessä Otto Hänninen ja Arja Asikainen ..............................................................................................................................14 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kehitys ja nykytila Jaakko Kuustonen ........................................................................................................................................................22 Vesihuoltolain uudistuksella vaikutuksia laitosten tarkkailuvelvoitteisiin Jaakko Gustafsson ........................................................................................................................................................28 Suomen puhtaat vedet – totta vai tarua Pirjo Sainio, Markus Sillanpää, Noora Perkola ja Eija Schultz ..........................................................................32 Hormonaaliset haitta-aineet on saatava kuriin Sirpa Pietikäinen ...........................................................................................................................................................37 Ilmanpuhdistimien tehokkuus ja terveyshyödyt kosteusvaurioja sisäilmaongelmakohteissa Tuula Putus .....................................................................................................................................................................38 Responsible Care – kestävän kehityksen suunnannäyttäjä Tapio Välikylä .................................................................................................................................................................44 Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset, ympäristöterveysja työterveysriskit Hannu Komulainen, Sari Kauppi ja Jarmo Vorne ................................................................................................46 Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Sari Kauppi ja Antti Kallio ...........................................................................................................................................48 Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskit Hannu Komulainen, Antti Kallio ja Jouni Tuomisto ............................................................................................56 Työympäristö ja työturvallisuus kaivoksissa Jarmo Vorne, Kirsi Jussila, Heli Kähkönen, Jari Latvala, Satu Mänttäri, Juha Oksa, Rauno Pääkkönen, Arto Reiman, Hannu Rintamäki, Sirkka Rissanen ja Erja Sormunen .........................66 Poimintoja ....................................................................................................................................................................74. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. 3 Ympäristö ja Terveys-lehti 45. 4 Ympäristöriskien priorisointi Jouko Tuomisto ............................................................................................................................................................... Turvallista tulevaisuutta Tapio Välikylä ................................................................................................................................................................... 2 Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma laajenee – paraneeko terveys Otto Hänninen ja Päivi Kurttio .................................................................................................................................... Lehden teemana on hallinto ja lainsäädäntö
Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Toimintaan liittyi vuonna 2014 mukaan myös muiden ministeriöiden asiantuntijalaitoksia, joilla on paljon annettavaa ympäristöterveysriskien kuvaamisessa ja hallinnassa koskien altisteita, vaikutusten arviointia ja arvottamista (SOTERKO 2014). Tavoitteena on parantaa ympäristöstä ja työympäristöstä aiheutuvien terveysriskien torjuntaa. 4 Vuodesta 2011 lähtien STM:n alaiset Työterveyslaitos (TTL), Säteilyturvakeskus (STUK) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat pyrkineet yhteistyössä kehittämään ympäristöriskien hallintaa osana Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia (RISKY) -ohjelmaa (RISKY 2014). paraneeko terveys?. Elinympäristön terveysvaikutuksia koskevaa tutkimusta seuraavalle valkenee nopeasti riskien suuri määrä ja monimuotoisuus. Niukkenevien resurssien maailmassa on erinomaista, että työhön saadaan lisää osaamista. Esimerkki tällaisesta moniOtto Hänninen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Päivi Kurttio, Säteilyturvakeskus Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma laajenee Hallitus päätti vuosi sitten osana valtion tutkimuslaitosuudistusta vahvistaa kotimaisten asiantuntijalaitosten yhteistyötä. Monet selvästi osoitetutkin riskit osoittautuvat niin vaikeiksi, ettei edes asiantuntijoiden kesken päästä yksimielisyyteen riskien kuvaamisesta. Ympäristöterveysriskejä aiheuttavia tekijöitä ei myöskään osata luotettavasti tunnistaa ja torjua. Uudistuksessa sosiaalija terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymään SOTERKOon tuli mukaan seitsemän uutta organisaatiota vanhojen kolmen sosiaalija terveysministeriön (STM) tutkimuslaitoksen tueksi. vsk
vsk. Pienhiukkaset nousevat hallitsevaan rooliin kokonaisvaikutusten osalta, mutta monista lähteistä johtuen altistuksia on vaikeaa kokonaan torjua (esim. Tätä mittaria on jo jonkin verran käytetty ympäristöterveysriskien suuruusluokkien vertailuun (Asikainen ym. Kutvonen ym. Omassa artikkelissaan Jouko Tuomisto pohtii priorisoinnin tärkeyttä ja siihen vaikuttavia näkökohtia. Erilaisten terveysriskien suuruuden kuvaamiseen on ehdotettu käytettäväksi mm. 2014). 5 mutkaisesta riskivyyhdestä on sisäilma. 2013; Hänninen ja Asikainen 2013), mutta näissä alustavissa tarkasteluissa ei ole vielä täysimääräisesti arvioitu torjuttavissa olevaa osaa altistuksista. Riskeihin pitäisi puuttua tärkeysjärjestyksessä, mutta päättäjiltä usein puuttuu kokonaiskuva. RISKY-ohjelmassa SOTERKOn vanhoille ja uusille osaajille on mahdollista löytää yhteinen kieli jota tarvitaan riskiarvioiden yhteensovittamiseen. Järkeviin toimenpiteisiin ja resurssien käyttöön tarvitaan käsitys riskien suuruusluokista. tautitaakkaeli DALY-mittaria, joka mahdollistaa sekä kuolleisuuden että erilaisten sairauksien kansanterveysvaikutusten vertailun. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Ongelmat myönnetään, mutta sisäilman turvallisuus tuntuu olevan vaikea saavuttaa käytännössä. SOTERKOn kymmenen asiantuntijalaitosta ja yhteistyön laajenemiseen liittyviä mahdollisuuksia.. Rinnakkaisessa artikkelissa tässä samassa numerossa pohditaan DALYn käyttöä erityisesti ympäristöterveysriskien torjumiseen pyrkivien toimenpiteiden vertailussa ja priorisoinnissa (Hänninen ja Asikainen). Taulukko 1
KELA on tärkeä toimija sosiaalija terveyspalveluiden rahoittamisessa ja pystyy siten tuomaan keskusteluun kokonaiskuvan mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. 6 SOTERKO-RISKYn laajeneminen mahdollistaa entistä kattavamman kokonaiskuvan muodostamisen terveyteen kohdistuvista ympäristöriskeistä ja luo puitteet tarkempien, relevantimpien ja kehittyneempien torjuntatoimenpiteiden kehittämisen ja arvioinnin (taulukko 1). Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Tutkimus pienhiukkasaltistuksen alentamisesta: Taajamien puun pienpolttorajoitusten ja alennettujen nopeusrajoitusten terveyshyötypotentiaali sekä kustannusja arvotehokkuus. Ilmansuojeluuutiset 1/2014: 8-11. Kutvonen J, Asikainen A, Hänninen O, 2014. Eviran mukaantulo mahdollistaa elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyvien riskien tarkastelun – ravinto on yksi tärkeimmistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja paljon huolta liittyy myös ravinnon kautta saataviin altistuksiin. Viitteet Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J, 2013. hoitokustannuksista. VATT tuo mukaan paljon osaamista pyrittäessä kestävään kehitykseen ja tarkasteltaessa erilaisiin toimenpiteisiin liittyviä taloudellisia reunaehtoja ja terveysinvestointien hyödyllisyyttä. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Ilmatieteen laitoksen laaja-alainen osaaminen liittyen ilmastoon, ilmakehään, ilmansaasteiden kulkeutumiseen, auringon UV-säteilyyn, teiden liukkauteen, turvallisuuteen vaikuttaviin sääolosuhteisiin myrskyistä myräköihin, tai VTT:n laaja-alainen tekninen osaaminen, joka mahdollistaa teknisten toimenpiteiden kehittämisen ja arvioinnin sekä uusien teknologioiden riskien ja mahdollisuuksien tarkastelun. Jotta tavoitteet ympäristöterveysriskien paremmasta hallinnasta voisivat toteutua niukkenevien resurssien todellisuudessa, tarvitaan kaikilta SOTERKO-laitoksilta vahvaa sitoutumista yhteistyöhön ja uusien välineiden käyttöä yhteisten painopisteiden asettamiseen. vsk. RISKY 2014. Ympäristö ja Terveys 5/2013:68-74. Tärkeässä roolissa voi olla myös Fimea, kun pohditaan terveysriskien ja lääkehoitojen suhdetta. Ilmanvaihto ja terveys suuria mahdollisuuksia vai kinkkisiä kompromisseja. Ympäristö ja Terveys 5/2013:32-37. SYKE on tärkeässä roolissa esimerkiksi, kun tarkastellaan maankäyttöä ja suurten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia, jossa terveyden merkitystä on viime vuosina pyritty entisestään korostamaan. Hänninen O, Asikainen A, 2013. http://www.soterko.fi/fi/ tutkimus-ja-kehittamisohjelmat/riskienhallinnalla-terveytta-ja-hyvinvointia SOTERKO 2014 http://www.soterko.fi/fi/ ajankohtaista/soterko-laajenee-ympariston-terveys-ja-hyvinvointivaikutuksiin Ympäristö ja Terveys-lehden tulevaa koulutusta 2015 • Talousvesiasetus, vesihuoltolaki, WSP kevät 2015, Pohjois-Suomi ja Etelä-Suomi (1 päiväinen) • Asumisterveysasetus, uusi ohje kevät 2015, Pohjois-Suomi ja Etelä-Suomi (1 päiväinen) Merkitse kalenteriisi myös nämä: • 5.– 6.5.2015 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli, Pori • 1.–2.9.2015 Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät pohjoinen Suomi, Oulu, hotelli Scandic • 6.–7.10.2015 Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät eteläinen Suomi, Tampere, hotelli Torni
työturvallisuuskulttuuria ja -sitoutuneisuutta mittaava GoldRef » Työhygieeniset mittaukset ja työhygieniaohjelmat » Lakiseuranta » Räätälöidyt työturvallisuuskoulutukset Lisätietoja työturvallisuuspalveluistamme antaa Tiina Lius (EurOSHM, ASM-A) p. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.. Puh. 09 5617210 info@golder.. p. Laita Ympäristö ja Terveys-lehdet järjestykseen omiin säilytyskansioihin. 040 526 6320 | tiina_lius@golder.. 7 www.golder.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. KYSY LISÄÄ ASIANTUNTIJOILTAMME AUTAMME YRITYKSIÄ TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ Tilaa nyt säilytyskansiot lehdille edulliseen hintaan 4,00/kpl tilaukset@ymparistojaterveys.. » Työturvallisuuden auditoinnit; mm. vsk
Kuitenkin yhteiskunnan kannalta turvavyöt ovat yksi halvimmista ihmisen turvallisuutta edistävistä investoinneista (taulukko 1). Vuonna 1964, 50 vuotta sitten, käytiin ankara keskustelu eduskunnassa turvavöiden käytöstä autossa. Siinä pyritään laskemaan väestön tasolla esimerkiksi jonkin ympäristötekijän takia menetetyt terveet elinvuodet. Eli Matteuksen mukaan: ”Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä?” Entisen Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osasto muotoili tämän näin: Ihmisellä on oikeus hengittää, syödä ja juoda sekä liikkua ympäristössään niin, ettei hänen terveytensä ole uhattuna. 8 Ympäristön terveysriskeissä on kaksi eri ulottuvuutta: toisaalta kansanterveydellinen merkitys ja kokonaisvaikutus väestössä, toisaalta yksilön turvallisuus ja turvallisuudentunne. Tämän ajatuksen hyväksyminen on yhteiskunnassa vaikeaa, olipa sitten kyse potilaiden hoidosta tai kemikaalien kontrollista. Sillä voidaan karkeasti kuvata eri tekijöiden keskinäinen suuruus terveyden kannalta – ja tämä voi auttaa muutoin hyvin vaikeassa ja vaikeasti motivoitavassa toimenpiteiden priorisoinnissa.. Toisaalta yksilön turvallisuus on länsimaisen demokraattisen ajattelun ja moraalin perusteita. Ihminen ei toimi riskien arvioimisen ja välttämisen suhteen loogisesti (Tuomisto 2014). vsk. Jouko Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöriskien priorisointi Priorisoinnin tavoitteena on suunnata rajallisia resursseja erityisesti sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty. Näiden kahden lähestymistavan yhteen sovittaminen on helpommin sanottu kuin tehty. DALY-arviointia (Disability Adjusted Life Years). Viime vuosina ajatus on saanut havainnollista muotoa, kun on alettu käyttää ns. Tunteet kuumenivat niin, että muutamat turvavöiden pakollisuuden vastustajat yrittivät saada liikenneministerin valtakunnanoikeuteen hänen värikkään ja ”syyllistävän” turvavöitä puolustavan sanankäyttönsä takia. Sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä on järkevää priorisoida riskien hallintaa niin, että siitä saadaan yhteiskunnan tasolla mahdollisimman suuri hyöty. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45
Toisaalta ulkoilman pienhiukkasten raja-arvojen alentaminen on kohdannut Euroopan Unionissa ankaraa vastustusta, vaikka niistä aiheutuu kuolemanriski, joka on suurusluokkaa 1:100 ja jonka on arvioitu aiheuttavan Euroopassa noin 300 000 ylimääräistä kuolemantapausta vuodessa (Watkiss ym. Säännös Kustannus yhtä vältettyä kuolemantapausta kohti (US $) Auton turvavyöstandardit 100 000 Auton polttoainestandardit 400 000 Auton sivutörmäysstandardit 800 000 Auton takapenkin turvavyöstandardit 3 200 000 Asbestin kielto 110 000 000 Juomaveden etyleenidibromidistandardi 5 700 000 Juomaveden 1,2-DCP-standardi 650 000 000 Juomaveden atratsiini/alaklooristandardi 92 000 000 000 Puunsuojakemikaalien poltto ongelmajätelaitoksessa 5 700 000 000 000. Eräs arvio Yhdysvalloissa tehdyn säätelyn kustannus-hyötysuhteista (Belzer 1994). Kallistuupa Taulukko 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Kemikaalien osalta saatetaan vaatia vähentämään riskejä, joiden toteutumisen todennäköisyys elinaikana on 1:100 000 – 1:1 000 000. vsk. Erään amerikkalaisen arvion mukaan jopa eri kemikaaleille asetetuissa raja-arvoissa on keskenään 10 000 -kertaisiakin eroja, jos mitataan niistä aiheutuvien syöpäriskien todennäköisyyttä (Travis & Hattemer-Frey 1988). Tämä perustuu osaksi vääriin käsityksiin riskien keskinäisistä suuruuksista, osaksi siihen, että omista toimenpiteistä ollaan valmiita ottamaan paljon suurempia riskejä kuin toisten tai yhteiskunnan toimenpiteistä (Tuomisto 2014). Taulukon yläosan tyyppisten toimenpiteiden osalta lasketaan yleisesti kustannus-hyötysuhteet, taulukon alaosan kemikaalien osalta sitä ei ole tapana tehdä.* *Arviossa on vain kuolemantapauksien esto, ei esimerkiksi ympäristövaikutuksia. Ihmiset ovat myös erilaisia, toiset ovat riskinottajia, toisilla on vahva riskiaversio. Jos katsomme terveyteen kohdistuvia ympäristöriskejä, niiden säätelyssä ei näytä toteutuvan kumpikaan periaate, tasapuolinen väestöriskin vähentäminen eikä tasapuolinen yksilöriskin vähentäminen. 9 Mututieto ei riitä Ihmiset ovat siis valmiita käymään vaihtokauppaa melko pienen vaivannäön ja kuolemanriskin välillä. 2005). Toisaalta esitetään varsin kalliita toimenpiteitä esimerkiksi vähäisen kemikaalialtistuksen estämiseksi
Oma arviomme on ollut, että vaikka kalassa on kestäviä ympäristömyrkkyjä, kalan tärkeiden omega-3-rasvahappojen aiheuttamat hyödyt ovat selvästi suurempia kuin kemikaalien haitat (Kuva 1, Tuomisto ym. Silloin katsomalla pelkästään kemikaalialtistusta itse asiassa huononnetaan terveyttä, koska sydänkuolleisuutta estävä vaikutus vähenee kalan käytön vähentyessä (laadittu Tuomisto ym. 2004). Alkoholin riski on vain jonkin verran tätä pienempi. Tupakoinnin yksilöriski on noin 1:2, eli joka toinen tupakoija kuolee ennenaikaisesti. Esimerkki ristiriidasta riskin priorisoinnissa kalan polykloorattujen orgaanisten yhdisteiden (POP) hallinnassa. Yksilötason riskeissä taas näyttäytyy selvä ero siinä, ovatko riskit itse otettuja, vai koetaanko ne muiden toimenpiteistä aiheutuviksi. Jos POP-aineiden saantia ja syöpäriskiä vähennetään vähentämällä kalan käyttöä, vähennetään samalla omega-3-rasvahappojen saantia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Kuva 1. Holtittoman auringonoton, solariumien ja radontalojen aiheuttama syöpäriski on paljon suurempi kuin ydinvoimalaonnettomuudesta aiheutuva riski, mutta näitä ei osata pelätä eikä niistä tulevan säteilyn vähentämistä koeta tärkeäksi. Suomalainen esimerkki tästä on kalan syöntirajoitukset, jossa joudutaan asettamaan vastakkain kalan syömisestä seuraavat terveyshyödyt ja kalan ympäristömyrkyistä aiheutuvat haitat terveydelle. vsk. 10 uskomaan säätelyn valmistelijaa tai kritiikin esittäjää, meillä näyttää siis olevan hyvin suuria epävarmuuksia siinä, kuinka hyvin väestötason riskit eri kemikaaleista ovat säätelyn jälkeen linjassa keskenään. Erot tulevat vielä suuremmiksi, jos verrataan kemikaalien säätelyä elämän muihin riskeihin, kuten liikenneonnettomuuksiin ja elintavoista seuraaviin riskeihin. Ainoa poikkeus lienee suurten petokalojen elohopea, joka häiritsee lasten hermoston kehitystä. Arviointi ja päätöksenteko vaikeutuvat edelleen, jos mukaan otetaan sekä toimenpiteestä aiheutuvat hyödyt että siitä seuraavat haitat. 2004 pohjalla, Euroopan talousalue, 387 miljoonaa asukasta).
vsk. Yksilötason riskien takia on lähdetty siitä, että jos tieto on epävarmaa, on oltava erityisen varovainen. Tällöin ei ainakaan väheksytä riskiä, mutta samalla otetaan arviointiin mukaan sisäisiä turvallisuusmarginaaleja. Toksikologisen tiedon pohjalta tehdyt riskinarvioinnit ovat erityisen ongelmallisia. Vielä vaikeampaa on saada tietoa riskin suuruudesta in vitro -tutkimusten perusteella. Toisaalta ei ole mahdollista perustaa arviointia pelkästään epidemiologiseen tietoon, joka on epäherkkää ja vaikutukset tulevat ilmi usein vasta vuosien kuluessa. Tämä kärjistyy ns. Tästä aiheutuu se, että lopputuloksesta ei enää käy ilmi useiden sisäisten turvallisuusolettamusten jälkeen, mikä on todennäköisin riskiestimaatti, tiedetään vain maksimaalinen riskiestimaatti. Mitä huonompi tieto riskistä on, sitä suuremmalta se näyttää, ja mitä varmempi riski on, sitä vähemmän se korostuu. Niissä joudutaan useimmiten perustamaan arvio ekstrapolaatioon, joka tarkoittaa ihmisen riskin arvioimista eläinkokeen perusteella, ja/tai pienien altistusten aiheuttamien pienien riskien suuruuden arvioimista suurilla annoksilla tehtyjen kokeiden tai kokemusten perusteella. Päätöksenteossa joudutaan tekemään kompromisseja esimerkiksi taloudellisten tekijöiden (eritasoristeyksien kustannukset), kulttuuriin liittyvien tekijöiden (savusauna, takkatuli), mukavuuden (yksityisautoilu) ja myös ihmisten käsitysten takia (rokotusten ja GMO:n vastustus), vaikka ne eivät tutkijoiden mielestä olisi perusteltuja. Paras arvio pohjaksi, ei maksimaalinen riski Mielestäni yksi ongelma toksikologisessa riskinarvioinnissa on riskin maksimointi. Arvioinnissa menetelmäongelmia Kemikaalien arvioinnissa toksikologisen ja epidemiologisen tiedon pohjalla on metodisia ongelmia. Tämä voi yksittäistapauksessa pitää paikkansa, mutta yleistettynä todennäköisesti ei. Olisi järkevämpää laskea ensin alusta loppuun todennäköisin riski ja sitten asettaa halutut turvallisuusmarginaalit. Päätöksentekijällä on valta tehdä päätöksiä, jotka eivät terveyden kannalta ole optimaalisia, mutta näin ei saisi tapahtua siksi, että päättäjien käytettävissä ei ole oikeaa tietoa. 11 Päätöksentekijät tarvitsevat oikeaa tietoa Näyttäisi siis siltä, että terveyttä uhkaavien tekijöiden priorisointi, niiden asettaminen tärkeysjärjestykseen, olisi hallinnon kannalta tehokkaampaa ja tärkeämpää kuin yksittäisten riskien tarkka arvioiminen. Joku onkin letkauttanut, että epidemiologi tutkii oikeita asioita, mutta tekee sen huonosti, toksikologi tutkii vääriä asioita, mutta tekee sen hyvin. Toisin sanoen on 97,5 %:n todennäköisyys, että riski ei ole ainakaan suurempi kuin arvio. Hallinnollisten päätösten kannalta olennaisin asia tutkijan lähtökohdista arvioituna on se, että päättäjä tietää, mitä tekee. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. varovaisuusperiaatteessa: jos ei ole selkeää tietoa, lähdetään siitä, että riski on olemassa. Perusteiksi todellisiin terveysvaikutuksiin perustuvalle priorisoinnille on esitetty mm. Kun kaikissa tuloksissa on hajonta, on tullut tavaksi ilmoittaa varmuuden vuoksi hajonnan yläraja, useimmiten 97,5 %:n luottamusraja. Sen ongelma on, että se vähentää hyvin tunnettujen riskiestimaattien painoarvoa ja suurentaa tuntemattomien ja todennäköisyydeltään vaihtelevien riskiestimaattien painoarvoa. Turvallisuusmarginaalin asettaminen kuuluu muutoinkin paremmin luonteeltaan riskin hallintavaiheeseen eikä riskin arviointiin, jossa pitäisi hakea todennäköisintä totuutta.. Toiseksi annosekstrapolaatiossa käytetään pessimistisiä arvioita, esimerkiksi lineaarista ekstrapolaatiota syöpäriskistä. terveyspalvelujen tehokkaampaa kohdistamista, terveystutkimuksien parempaa kohdistamista, terveysinterventioiden järkevää kohdistamista ja riskiryhmien identifioimista sekä ylipäänsä vertailukelpoisen tiedon saamista arviointia ja suunnittelua varten (Murray 1994)
Kuva 2. vsk. Näin pahat harhakäsitykset yleisön mielipiteissä ovat selvästi vaarallisia ja estävät järkevää päätöksentekoa turvallisuuden parantamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Tämä johtaa useimmissa arviointiharjoituksissa pikemmin menetelmien edelleen tiukentamiseen kuin niiden saamiseen mahdollisimman totuudenmukaisiksi. Toiseksi tämä hämärtää yleisön käsityksiä riskeistä ja tekee riskeistä tiedottamisen erittäin haasteelliseksi. Ympäristön terveyteen vaikuttavien tekijöiden arviointia Suomessa DALY-periaatetta hyödyntäen (Asikainen ym 2014).. Tutkijoilla on taipumusta varmistaa omaa selustaansa, niin ettei ainakaan väheksy riskejä. Äskettäinen esimerkki on suomalaisesta kyselytutkimuksesta, jossa vastaajat arvioivat puunpolton hiukkaspäästöjen riskit erittäin pieniksi ja elintarvikkeiden lisäaineiden riskit kaikkein suurimmiksi (Ung-Lanki & Lanki 2013). 12 Riskin maksimoinnista seuraa kaksi suurta ongelmaa. Parempi kokonaiskuva riskeistä tarvitaan Riskinarvioinnin menetelmissä on siis runsaasti parantamisen varaa, ja jotkut kansainväliset työryhmät ovat pikemminkin sekoittaneet asiaa kuin selventäneet. Ensiksikään ei voida vertailla keskenään eri tavoilla arvioitujen riskien keskinäistä suuruutta, esimerkiksi väestötutkimuksista arvioidun pienhiukkasten riskin suhtautumista eläinkokeiden perusteella arvioidun kemikaalin riskiin
Proc. Baseline Scenarios for Service Contract for carrying out costbenefit analysis of air quality related issues, in particular in the clean air for Europe (CAFE) programme. Disabilityadjusted life years for 291 diseases and injuries in 21 regions 1990-2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Watkiss, P., Pye S., Holland M. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. (1994) Quantifying the burden of disease: the technical basis for disability-adjusted life years, WHO Bulletin 72:428–445. Travis, C.C., Hattemer-Frey H.H. Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Sci. (1994). (1996). Ympäristö ja Terveys 5/2013:68–74. (2005). vsk. Inst. AEAT/ED51014/ Baseline Issue 5.. Environ. Pieniltä näyttäviäkään riskejä ei voi jättää tutkimatta, koska joskus – tosin vain joskus – niidenkin joukossa jokin osoittautuu odottamattoman suureksi. Murrayn lanseeraama DALY (Disability Adjusted Life Years) (Murray ym. Risk-benefit analysis of eating farmed salmon. 2012). Jos osoittautuu, että kymmenen suurimman riskin vähentäminen realistisella määrällä, esimerkiksi 10–50 prosentilla, merkitsee enemmän kuin kaikki niitä pienemmät riskit yhteensä, päätöksentekijän on helpompi toimia rationaalisesti ja myös viestittää päätöksensä ymmärrettävästi. (2013). Mutta ei kannata rynnätä heti säätelemään heikoilla tiedoilla. 22:873–876. Työkalu on karkea ja sen arviot ovat vain niin hyviä kuin taustana oleva tieteellinen tieto, mutta se on lyhyessä ajassa osoittanut makrotasolla käyttökelpoisuutensa. Populaatiotason uudehkona työkaluna on erityisesti C.J.L. 67:125-142). 13 Näiden ongelmien takia tarvitaan välttämättä menetelmiä, joilla voidaan verrata riskien suuruutta keskenään, ei niinkään määrittää absoluuttista riskitasoa. (2004). Determining an acceptable level of risk. Ung-Lanki, S., Lanki, T. 2013). Murray, C.J.L. Hallinnollisesti se lienee varsin hyödyllinen, koska sen avulla voi lyhyesti kuvata hyvin erilaisia riskejä ja verrata niitä karkeasti keskenään. Viitteet Asikainen, A., Hänninen, O., Pekkanen, J. http://fi.opasnet.org/fi_wiki/images/e/ ed/Mutu.pdf Tuomisto, J.T., Tuomisto, J., Tainio, M., Niittynen, M., Verkasalo, P., Vartiainen, T., Kiviranta, H., Pekkanen, J. Tätä on äskettäin käytetty Suomessa ympäristön terveysriskien keskinäiseen vertailuun (Kuva 2, Asikainen ym. (2013). Risk Assessment and Benefit-Cost Analysis in U.S. Se perustuu ennenaikaisen kuoleman tai sairauksien tai invaliditeetin aiheuttamaan vähennykseen terveissä elinvuosissa ja sitä voidaan periaatteessa käyttää yleistyökaluna väestötason eri tekijöiden aiheuttamien terveysriskien arvottamisessa. Great Britain, vol. (2012). Belzer, R.B. Tuomisto, J. Risks, costs, choice and rationality. Yhdyskuntasuunnittelu 51:10–28. ym. Elinympäristöstä aiheutuviin terveysriskeihin suhtautuminen Suomessa. Murray, C.J.L. (1988). Tämä ei tarkoita sitä, ettei pienempiäkin riskejä kannattaisi vähentää silloin kuin voidaan, mutta tarvitaan työkaluja rajallisten resurssien suuntaamiseksi mahdollisimman hyvin. Mutu. Risk Management Decision Making in Risk Management 1992: An International Conference, London: UK Health and Safety Executive (Viitattu Berry, C. Science 305:476. Technol. (2014). Lancet 380:2197–2223. Roy
Otto Hänninen ja Arja Asikainen Terveydenja hyvinvoinnin laitos Torjuntatoimien vaikuttavuus ja priorisointi ympäristöterveydessä Ympäristön terveyteen kohdistamien riskien monimuotoisuus tekee niiden torjumisesta haastavaa. Näiden prosessien kuvaamiseen ja hallintaan tarvitaan yhteistyötä. Tässä artikkelissa esittelemme seminaarin keskeisiä tuloksia ja ehdotuksia torjuntatoimenpiteiden priorisointiin uuden yhteistyön ja verkostoitumisen tueksi. Tänä vuonna THL:n, TTL:n ja STUK:n kesken aloittanut verkosto laajeni seitsemällä uudella asiantuntijalaitoksella, joista kerrotaan tarkemmin rinnakkaisessa artikkelissa. Kokonaiskuva erilaisten haittojen merkityksestä on pirstaloitunut, mutta näin ei tietenkään tarvitsisi olla.. 14 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lakisääteinen tehtävä on edistää terveyttä, torjua sairauksia ja kehittää terveydenhuoltopalveluita. RISKY-ohjelma järjesti uuden laajemman SOTERKOn ensimmäisen yhteisen seminaarin 8.10.2014, jossa pohdittiin tehokkaassa riskien hallinnassa tarvittavaa yhteistyötä1. Ilmeinen vaatimus tämän tehtävän hoitamiseksi on terveyteen vaikuttavien tekijöiden hyvä tuntemus. Muutama vuosi sitten käynnistyi sosiaalija terveysalan laitosten yhteistyöverkosto SOTERKO, jonka keskeinen teemaohjelma keskittyy nimensä mukaisesti tuottamaan riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Suomi on kansainvälisesti vertaillen puhdas ja turvallinen maa, mutta meilläkin kymmeniä tuhansia terveitä elinvuosia menetetään vuosittain erilaisten ympäristötekijöiden takia. Terveysriskit toteutuvat ravinnon, elintapojen, ilmanlaadun, ympäristösaasteiden, liikenteen ja muiden prosessien välityksellä. vsk
-> Paikallisen tason päätöksenteko (alueelliset painopisteet kortteleista kuntiin). 15 Vaikuttavuus priorisoinnin pohjana Muutamien viime vuosien aikana olemme päässeet merkittävästi eteenpäin kansanterveyden kannalta tärkeiden ympäristöriskien aiheuttamien vahinkojen ymmärtämisessä2–7, mutta kokonaiskuvassa on edelleen suuria puutteita erityisesti riskien torjuntamahdollisuuksien osalta. 4. -> Tarvitaan vertailukelpoinen terveyshyötyjen mittari (esim. Näissä korkealaatuisiin suomalaisiin terveystilastoihin perustuvissa kuvauksissa näemme, että eliniänodotteemme on kasvanut sotien jälkeen tasaisesti, tähän mennessä jo 20 vuodella, ja että kuolemansyistä erityisesti sydänja verisuonisairauksien osuus on vähentynyt. -> Yksilön elämäntapavalinnat ja omat vaikutusmahdollisuudet. -> Kustannusvaikuttavuus (esim. Väestötasolla terveyttä on tuotettava siellä, missä tehokkaimmin ja edullisimmin voidaan. Jokainen terve elinvuosi on lähtökohtaisesti samanarvoinen. Oleelliset riskiin liittyvät hyödyt ja haitat pitää tunnistaa ja huomioida. vsk. Yhteisen kielen etsintä – DALY = DALY = DALY. -> Päätöksenteon kehittäminen yli hallinnollisten raja-aitojen. 2. Vaikuttavuus on terveydenedistämistoimien priorisoinnin peruskivi. Väestön kokemat vaarantunteet ovat tärkeitä riskien torjunnan kannalta. Siksi riskien torjunta pitää kohdistaa järkevästi: 1. Passiivitupakointiin on jo puututtu erittäin tehokkaasti. Ympäristöriskien vähentämistoimia pitää arvioida niiden tuottamien terveyshyötypotentiaalien valossa. Yksilön kannalta on tärkeää puuttua niihin riskeihin, jotka ovat huomattavasti väestön riskitasoa korkeammalla. -> Riittävän laaja-alainen riskianalyysi. Työn jäsentämiseksi esitämme viisi provokatorista teesiä (tietolaatikko: Terveysriskien torjunnan teesit). euro/DALY). Terveysriskien torjunnan teesit Kaikkia ympäristöriskejä ei voida koskaan poistaa. DALY). Yksilötasolla riskejä on verrattava väestön keskimääräisiin riskeihin. 5. Koetut riskit eivät kuitenkaan aina kohdistu riskien tehokkaan hallinnan kannalta tärkeimpiin riskeihin. Radonin torjuntaa on edistetty ja tilanne paranee hitaasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Suomalaisten terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja trendejä kuvataan THL:n raportissa Health in Finland12. Suurimpia ympäristöriskejä on vaikea poistaa kokonaan: Pienhiukkaset ovat peräisin monista ja yhteiskunnan kannalta välttämättömistä lähteistä. Kuinka suuri osuus näistä riskeistä olisi lähivuosina torjuttavissa ja millä keinoin, sen arviointi on vasta alkutekijöissään8–11. -> Riskiviestintä ja yhteiskunnallinen keskustelu riskien torjunnan painopisteistä.. 3. Kosteusvaurioiden estämiseksi käydään ankaraa kamppailua, mutta työ on haastavaa. Suhteessa tärkeimpiin riskitekijöihin kehitys on ollut jopa odotettua myönteisempää ja kertoo siitä, että melkein kaikilla elämänalueilla terveys on parantunut ja riskit ovat pienentyneet
vsk. Tämä näyttäisikin olevan ensimmäinen tarvittava askel asiantuntijalaitosrajat ylittävän yhteistyön ja kielen kehittämisessä. Terveysriskien ja torjunnan hyötyjen mittaaminen on siis välttämätöntä. Kun aktiivitupakointiin liittyvä tautitaakka huomioidaan, tarkastelun kohteena on ollut yhteensä n. Altisteiden ja niihin kohdistuvien torjuntatoimenpiteiden suuresta määrästä johtuen tähän mennessä tehtyjä tarkasteluja voidaan pikemminkin pitää avauksena kuin kattavana analyysinä. Siten näiden kemiallisten altistusten IHME:en listalta puuttumisen merkitystä voi vain arvailla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Kaikkein tehokkaimmat toimenpiteet yhdistämällä tästä tautitaakasta olisi torjuttavissa n. Viime vuosina erityisesti haittapainotetun elinvuoden käyttö on lisääntynyt3–11 ja kokemukset ovat olleet hyviä. Siten riskejä on mitattava ja käytettävä vertailukelpoista mittaa (taulukko 1). Torjuntatoimenpiteiden priorisointi – alustavia tuloksia STM:n TEKAISU-hankkeessa teesien mukaisia menetelmiä torjuntatoimenpiteiden vertailemiseksi ja priorisoimiseksi on kehitetty vuodesta 2012. Eviran vuonna 2009 julkaistussa erinomaisessa raportissa tarkasteltiin ravintoon liittyviä kemiallisia vaaroja14, mutta tarkasteltujen 27 aineen tai aineryhmän kansanterveydellistä merkitystä vain luonnehdittiin yleisellä tasolla, eikä riskien suuruusluokista syntynyt kvantitatiivista kokonaiskuvaa. Alla listataan joitakin vaihtoehtoisia tapoja mitata terveysriskejä ja niiden torjuntaa ja pohditaan niiden etuja ja heikkouksia.. Pääosaa suomalaisten terveystiedoista, ympäristöriskeistä tai niiden torjuntamahdollisuuksista ei ole vielä kuitenkaan esitetty vertailukelpoisessa muodossa. tässä olisi erinomainen tilaisuus ja tarve kvantitatiiviseen riskinarviointiin ja vertailevaan vähentämistoimenpiteiden analyysiin. Vaikka tämä ei sinänsä olekaan yllättävää, huomionarviosta on, ettei 14 tarkastellun ravitsemukseen liittyvän riskitekijän listalla ole lainkaan lisäaineita suolan ja transrasvojen liikasaannin lisäksi. 28 000 DALY/a. 16 Institute of Health Metrics and Evaluation (IHME) arvioi vuonna 2012 julkaistussa maailmanlaajuisessa työssään, että Suomessa merkittävin terveyteen vaikuttava riskitekijä aiheutuu ravitsemuksesta13. Alustavat tulokset kuitenkin konkreettisesti osoittavat menetelmien toimivuuden ja hyödyllisyyden. Taulukko 1. 64 000 DALY/a, josta ympäristöaltisteet (ilman tupakointia, mutta sisältäen sivullisten altistumisen) aiheuttavat n. Taulukossa 2 esitellään tarkasteltujen altisteiden aiheuttamaa tautitaakkaa ja siitä eri osahankkeissa torjuttavissa olevaksi arvioitua osuutta. 68 %, tai ympäristöaltisteiden osalta 28 %. Vertailevassa riskienarvioinnissa haittoja kuvataan kvantitatiivisesti, sehän on vertailun idea. Mm
Yhteenveto TEKAISU-hankkeessa tehdyistä torjuntatoimenpiteiden vaikuttavuusarvioinneista (SHS=second hand smoke = passiivitupakointi).. b Sarakkeessa lihavoitujen tekijöiden summa, c ilman tupakointia. Taulukko 2. a Harmaalla merkityt sijoitukset sisältävät vain vaikutuksen astmaan. 17 * Nykyarvoon diskontattu (3%). Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. vsk
Leino ym. Verrattaessa samojen toimenpiteiden vaikuttavuuslukuja Kutvosen työhön, jossa muutkin sairaudet on huomioitu, nähdään selkeästi miten tärkeää on ottaa huomioon toimenpiteiden kaikki vaikutukset: esimerkiksi puun polttokielto taajamissa on sijalla 8 kun kaikki vaikutukset huomioidaan, mutta sijalla 15 kun vain astma on mukana. Teesiin 4 liittyen haluamme nostaa muutamia havainnollisia esimerkkejä. 18 Ylivertaiseksi vaikuttavuudeltaan nousee tupakkalain Savuton Suomi-tavoitteen mukainen tupakoinnin loppuminen (36 kDALY/a) perässään saman tavoitteen osittainenkin toteutuminen. osoittivat haitta-hyötyanalyysissään, että dioksiinien haitat ovat lähes sata kertaa pienempiä (n. Vain 3–5 % suomalaisten pienhiukkasaltistuksesta voitaisiin poistaa tarkastelluilla taajamissa puun polttoon ja ajonopeuksiin kohdistuvilla toimilla; tämä vastaa 283–570 DALY/a, joka on 0,4–0,9 % tarkastellusta tautitaakasta. Osa tarkemmista menetelmistä puoltaa paikkaansa siinä vaiheessa kun kiinnostavat torjuntatoimenpiteet on identifioitu ja halutaan tarkentaa niiden toteuttamiseen liittyviä arvioita altistusten ajallisesta muuttumisesta, vaikutuksesta eri ikäryhmiin, kustannuksia, rinnakkaisia hyötyjä ja haittoja jne. Kutvonen tarkasteli työssään myös kustannuksia ja väestön kokemia arvoja priorisointiperusteina. Tässä selkeästi haluamme korostaa vaikuttavuuden arviointia keskeisenä lähtökohtana, mutta myös kustannusvaikuttavuuden ja muiden priorisointikriteerien tarkastelu on kiinnostavaa ja saattaa tuottaa merkittävää lisäarvoa päätöksentekoprosessiin. 0.6 syöpää vuodessa pääkaupunkiseudulla) kuin kalaravinnon hyödyt sydän ja verisuoniterveydelle (30 säästettyä kuolemantapausta) kun oletetaan, että Itämeren kalan sijasta syötäisiin ravintoa, jossa omega-3 rasvahappoja ei olisi15. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Siten yksisilmäinen keskittyminen dioksiiniriskiin voisi pahimmillaan johtaa vähintäänkin kymmeniin ylimääräisiin kuolemantapauksiin. 160 narkolepsiaa aiheutui)16.. vsk. Seuraavana ovat sisäilmaan vaikuttavat toimenpiteet (sijat 3–5), joita arvioitiin Healthventhankkeessa4. Joskus riskin mukana tulevat rinnakkaiset hyödyt ovat itse riskiä suurempia. (Teesi 4) Vaikka lähtökohtaisesti on tärkeintä käyttää yksinkertaisia(kin) menetelmiä kokonaiskuvan hahmottamiseksi erilaisten riskitekijöiden merkityksen arvioinnissa, on toki paljon kehittyneitäkin menetelmiä, joista voi tietyissä tapauksissa olla hyötyä. Maksimissaan ilmanvaihdon terveysperusteisiin ohjearvoihin liittyvillä toimilla voitaisiin terveyttä Suomessa parantaa lähes 7 kDALY/a. Vastaavasti paljon huomiota saaneessa vuoden 2009 narkolepsiakatastrofissa rokotusten hyödyt sikainfluenssan torjunnassa jäivät kuitenkin yllättävän sivuvaikutuksen haittoja suuremmiksi kansanterveystasolla (n. 50 kuolemantapausta ja 80 000 sikainfluenssaa estyi, n. Riskinarvioinnin kehittyneet menetelmät – tarvitaanko niitä. Pienhiukkaset ovat kokonaisvaikutukseltaan selvästi merkittävin altiste2–7, mutta haittojen torjunta on haastavaa8–9. Kokonaisuutena taulukon 2 tulokset vahvistavat tupakoinnin keskeisen roolin terveyden kannalta ja osoittavat miten alkuvaiheissaan riskien torjuntatoimenpiteiden analyysi vielä on niin tarkasteltujen altisteiden kuin niihin liitettyjen terveysvaikutustenkin osalta. Taulukossa 2 esitetyt astman alentamispotentiaalit vastaavat maksimissaan noin 25 prosenttia astman kokonaistaakasta Suomessa ja siten kysymys on suhteellisen merkittävästä vaikutuksesta astmapotilaiden kannalta. Rumrich11 tarkasteli lähtökohtaisesti vain ympäristöaltistusten vaikutuksia astmaan, mutta käytti yksityiskohtaisempaa laskentatapaa, joka perustui sekä tarkkaan rekisteritietoon astman lääkekorvausoikeuksien kehittymisestä vuodesta 1986 lähtien että huomioi suomalaisten ikäjakauman muutokset vuoteen 2040 asti. Julkisuudessakin jonkin verran esillä on ollut EU:n raja-arvo kalaravinnon dioksiinipitoisuuksille
5 Hänninen O, Asikainen A, 2013b. Suomi on puhdas maa, mutta meilläkin ympäristö aiheuttaa huomattavaa terveyshaittaa väestössä. 92 pages. Johtopäätökset Ympäristöriskien yhteismitallinen kuvaaminen ja systemaattinen torjuntapotentiaalin analyysi ovat avainasemassa pyrittäessä tehokkaaseen resurssien käyttöön ympäristöterveyden edistämisessä. Elinja työympäristön riskit Suomessa. Helsinki 2013. Keuhkosyöpäriskin torjunnassa puolestaan on huomattavasti mielenkiintoisempaa tarkastella Savuton Suomi -tavoitteen mukaista tupakoinnin vähentämistä, kuin pienentää tupakoitsijoiden keuhkosyöpäriskiä radonin torjunnalla8, 10, 17 . 6 Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J, 2013. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Environmental Health Perspectives: 439–446. 86 pp + 2 appendixes. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. ISBN 978-952245-413-3. Yleinen tapa arvioida ja hallita riskejä on turvalliseksi oletettujen raja-arvojen käyttö. 7 Hänninen O, Knol A et al., 2014. Ympäristö ja Terveys 5/2013:68–74. Ilmanvaihto ja terveys – suuria mahdollisuuksia vai kinkkisiä kompromisseja. Alustavien arvioidenkin mukaan vähintään tuhansia terveitä elinvuosia olisi säästettävissä olemassa oleviin riskeihin tehokkaasti puuttumalla. 2014. Esimerkiksi radonille on asetettu Suomessa raja-arvoksi 200 Bq/m3 uusissa asunnoissa ja 400 Bq/m3 vanhoissa. useiden syöpää aiheuttavien altisteiden ja pienhiukkasten osalta riski saattaa alkaa nollasta. DOI:10.1289/ehp.1206154 http://ehp.niehs. Myös yksilöja paikallisten riskien torjunnassa kvantitatiivisella riskinarvioinnilla on paljon annettavaa, sillä väestön käsitys eri riskien suuruusluokista ei aina vastaa todellisuutta. EfEfficient reduction of indoor exposures: Health benefits from optimizing ventilation, filtration and indoor source controls. 8 Kutvonen J. Ympäristöriskien torjuntatoimenpiteiden terveyshyötyjen, kustannusten ja koettujen arvojen vertailu. nih.gov/1206154/ (accessed 2014-05-05). Työterveyslaitoksen luentosali, Topeliuksenkatu 30, Helsinki. THL Reports 1/2011, Helsinki, Finland. 3 Hänninen O, Knol A (eds.), 2011. 19 Toinen esimerkki liittyy raja-arvojen käyttöön. 4 Hänninen O, Asikainen A (eds.), 2013a. soterko.fi/fi/soterkon-tapahtumat/tyo-jaymparistoperaisten-terveysriskien-torjuntamiten-paasta-tehokkaisiin-tuloksiin 2 Pekkanen J, 2010. 96 ss. Ympäristö ja Terveys 3:4–5. vsk. Viitteet 1 RISKY-seminaari 2014. Siten radonin tapauksessa käytössä olevat rajaja ohjearvot eivät ole erityisen tehokkaita kansanterveysriskin rajoittamisessa. Esitykset ovat saatavilla osoitteesta http://www. Ilmansuojelu-uutiset 1/2014: 8–11.. Tutkimus pienhiukkasaltistuksen alentamisesta: Taajamien puun pienpolttorajoitusten ja alennettujen nopeusrajoitusten terveyshyötypotentiaali sekä kustannusja arvotehokkuus. European perspectives on Environmental Burden of Disease; Estimates for nine stressors in six countries. Ympäristö ja Terveys 5/2013:32–37. Radoniin liittyvien keuhkosyöpätapausten määrästä kolmannes (95 kpl vuosittain Suomessa) aiheutuu alle WHO ohjearvotason ja 60 % (165 kpl/v) alle uusille rakennuksille asetetun rajaarvon17. WHO:n ohjearvo on 100 Bq/m3. Environonmental burden of disease in Europe: Assessing nine risk factors in six countries. http://urn.fi/ urn:nbn:fi:uef-20140442 9 Kutvonen J, Asikainen A, Hänninen O, 2014. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. Aina tämä ei pidä paikkaansa, vaan mm. Toimenpiteiden priorisointi riskienhallinnassa: Miten päästään tehokkaisiin tuloksiin. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/ b75f6999-e7c4-4550-a939-3bccb19e41c1 (accessed 2011-03-23). Report 2/2013. National Institute for Health and Welfare (THL). ISBN 978-952-245-821-6 (printed) ISBN 978-952245-822-3 (online publication) http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-245-822-3
12 Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J (eds.), 2006. http://www.evira.fi/ files/products/1392184896160_eviran_ julkaisuja_2_2013_120214.pdf 15 Leino O, Tainio M, Tuomisto JT. http://ihmeuw.org/2oqh 14 Evira, 2009. Opas koostuu neljästä osasta, joista ensimmäisessä esitetään kansallinen ohjaus ja toimintaohjelmat sekä paikallisen turvallisuustyön työvälineet, kuten kunnan hyvinvointikertomus. Opas on tarkoitettu kaikille turvallisuuden parissa toimiville, niin suunnittelijoille kuin käytännön turvallisuustyön toteuttajille.. University of Eastern Finland, Kuopio, Finland. Tupakka, radon ja ympäristöterveys. Neljännessä osassa esitetään uusimmat tilastotiedot tapaturmista Suomessa ja arvioidaan niistä aiheutuvia kustannuksia. Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat. Kuka saa syövän radonista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. THL Työpaperi 2014 nr 23. Environmental burden of disease of asthma: Impact of control options and protective factors. pdf?sequence=3 (viitattu 2014-11-12). Ympäristö ja Terveys 5/2014:58–62. 13 Institute of Health Metrics and Evaluation, 2014. ISBN 951-740-631-2. Toisessa osassa esitellään Maailman terveysjärjestön WHO:n tuottama Safe Community -toimintamalli, jonka avulla voidaan kehittää ja koordinoida paikallista turvallisuustyötä sekä varmistaa työn laatu ja toteutuminen käytännössä. Health in Finland. 11 Rumrich I, 2014. Risk Analysis, 28(1):127-140. Comparative Risk Analysis of Dioxins in Fish and Fine Particles from Heavy-Duty Vehicles. DOI: 10.1111/j.1539-6924.2008.01005.x 16 Jokinen J, Nohynek H, Vaarala O, Kilpi T, 2014. http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-255-3 17 Mäkeläinen, 2010. Ympäristö ja Terveys 41(3): 60–63. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77611/hif. Turvallisempi kunta Safe Community -toimintamalli paikallisen turvallisuussuunnittelun tukena Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Opas 35 | 2014 Toimittaneet: Brita Somerkoski, Antti Impinen ja Pirjo Lillsunde Turvallisuuden edistäminen on Suomessa pääasiassa alueellista toimintaa, jossa vastuu on useimmiten kunnalla. Pandemiarokotteen ja narkolepsian yhteys vuoden 2012 loppuun mennessä kertyneisiin rekisteritietoihin perustuva seurantaraportti. 2008. Eviran julkaisuja 13/2009. 20 10 Hänninen O, Kutvonen J, Rumrich I, Asikainen A, Tuomisto J, 2014. 152 ss. vsk. Oppaassa käsitellään myös lyhyesti turvallisuusteorioita, turvallisuustyön auditointia ja arviointia sekä työssä hyödynnettäviä tilastoja. Opas antaa välineitä turvallisuustyön kehittämiseen kunnissa ja alueellisesti. KTL, STAKES, STM
21 Valtakunnalliset meluntorjuntapäivät 25.–26.3.2015 MELU HALLINTAAN – laatua ääniympäristöön Jyväskylän Paviljonki, Wivi-sali Lutakonaukio 8, Jyväskylä Päivillä käsitellään monipuolisesti ajankohtaisia asioita liittyen ympäristömeluun, meluntorjuntaan, raideliikenteen meluun, melun huomioimiseen tuulivoima-, kaavoitusja ympäristölupa-asioissa, yhdyskuntasuunnittelussa ja asuinrakentamisessa sekä melun kokemiseen. Ohjelmassa mm. Hyvää Joulua! Hyvää Joulua!. • Tuulivoima • Kaavoitus ja ympäristölupa • Melu yhdyskuntasuunnittelussa ja asuinrakentamisessa • Melun kokeminen • Raideliikenteen melu • Speacers’ Corner – kysymyksiä ja vastauksia meluntorjunnasta Lisätietoa, ohjelma ja ilmoittautumiset: www. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. ely-keskus.fi Meluntorjuntapäivien esitysten pohjalta laaditut kirjoitukset julkaistaan päivillä jaettavassa Ympäristö ja Terveys -lehdessä. Päivien anti on suunnattu laajasti eri viranomaisille, teollisuudelle, tutkijoille, järjestöjen edustajille, konsulteille ja muille alan asiantuntijoille
Kirjoituksen tarkoitus on herätellä miettimään olemassa olevia työskentelytapoja ja toimintamallien tarkoituksenmukaisuutta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. ScandinavianStockphoto. vsk. 22. Tärkeä kysymys, johon moni asia kiteytyy, on teenkö järkeviä asioita, tarkoituksenmukaisella tavalla. 22 Jaakko Kuustonen Turvallisuusja kemikaalivirasto kehitys ja nykytila Tämän kirjoituksen tavoitteena on kertoa miltä kuluttajapalveluvalvonnan nykytilanne näyttää keskusviraston näkökulmasta, miten toimintaa olisi mahdollista kehittää ja mitä isoja hankkeita on käynnissä
Työtä valvonnan vaikuttavuuden lisäämiseksi Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2015–2019 tavoitteena on lisätä valvonnan vaikuttavuutta, suunnitelmallisuutta ja laatua. vsk. Vähemmän kriittisiä ja merkityksellisiä tehtäviä on tarpeen jättää jatkossa kokoaan tekemättä tai vähintään näitä on tarpeen hoitaa eri tasolla. Ohjausja arviointikäynneillä halutaan lisätä rakentavaa vuoropuhelua kuntien ja aluehallintovirastojen välille sekä erityisesti edistää valvonnan vaikuttavuutta ja riskiperusteisuutta. Se, että olemassa olevia toimintamalleja joudutaan aika ajoin tarkastelemaan kriittisesti, tuo yleensä mukanaan jotain hyvääkin toiminnan tehostumisen, verkostoitumisen yms. Valvontaresurssit tulee suunnata riskiperusteisesti sinne missä ovat vakavimmat turvallisuuspuutteet ja saavutettavissa suurimmat hyö. Yhtä tärkeää kuin periä valvonnasta syntyneet todelliset kustannukset palvelun tarjoajilta, on tarkastella asiaa valvonnan kannustavuuden näkökulmasta. Valvonnasta perittävät maksut eivät saa ylittää todellisia kustannuksia, ja että periminen edellyttää kunnassa hyväksyttyä valvontasuunnitelmaa ja maksutaksaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Lakisääteiset tehtävät on pystyttävä jatkossakin hoitamaan asianmukaisesti, sillä resurssien vähyys ei ole peruste niiden tekemättä jättämiselle. Kuntien valvontasuunnitelmien mukainen valvonta on ja tulee olla jatkossakin maksullista (myös muuta maksullista toimintaa on). Paljon hyviä asioita on jo saavutettu, kuten nykyisten isompien valvontayksiköiden muodostuminen, joka on ollut omiaan yleisesti vahvistamaan paikallistason asemaa ja osaamista. Taloudelliset reunaehdot ovat viime aikoina edellyttäneet toimintamenojen sopeuttamista säästötavoitteisiin myös julkisella sektorilla. kautta. Näiden osalta aluehallintovirastot ohjaavat alueellaan kuntia tapausten käsittelemisessä. Tätä edistetään ohjelmakaudella seuraavia tavoitteita toteuttamalla: valvonnan riskiperusteisuus ja tehokkuus, arviointija ohjauskäyntien kehittäminen, valvonnan maksullisuuden edistäminen, tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen sekä valvonnan näkyvyyden varmistaminen. Esillä ovat olleet niin ympäristöterveydenhuollon organisointi kunnissa ja yhteistoiminta-alueiden muodostaminen kuin valvonnan suunnitelmallisuuden ja maksullisuuden lisääminen sekä mittavat tietojärjestelmähankkeet. Valvontamaksuilla katetaan toistaiseksi alle 20 prosenttia valvonnan kustannuksista. Uudet järjestelyt vaativat aikansa ja siten kunnista toivotaan ymmärrystä asiaan sekä sitä, että aluehallintovirastoille annettaisiin aito mahdollisuus kasvaa tähän aikaisemmasta kehittyneeseen, vaativaan ohjaustehtävään. Tukes joutui vuoden 2014 alusta siirtämään kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonnan ohjaamisen käytettyjä resursseja toiminnanharjoittajien suuntaan eikä toistaiseksi ohjaa kuntia yksittäisissä valvontatapauksissa. 23 Ympäristöterveydenhuollossa on eletty viime vuodet muutosten aikaa. Ohjausja arviointikäynneillä tarkoitetaan valvontayksikön toiminnan järjestelmällistä tarkastelua huomioiden toiminnan lainsäädännönja suunnitelmienmukaisuus, tehokkuus ja laatu, sopivuus tavoitteiden saavuttamiseksi sekä resurssien tarkoituksenmukainen kohdentuminen riskiperusteisesti. Valvonnan suuntaamisella ja maksujen perimisellä on merkitystä Koska olemassa olevien resurssien turvaaminen, puhumattakaan resurssien lisäämisestä, joka on nykyisessä taloustilanteessa haastavaa, valvontayksiköissä on tarpeen kiinnittää huomiota maksujen perimiseen. Tavoitteena on, että vuoden 2016 alusta saakka menettelyt ovat käytössä valtakunnallisesti kuluttajaturvallisuusvalvonnan osalta. Ohjelmakauden aikana tavoitteena on laajentaa aluehallintovirastojen toteuttamat ohjausja arviointikäynnit koskemaan kaikkia ympäristöterveydenhuollon toimialoja, mukaan lukien kuluttajaturvallisuusvalvonta
24 dyt. vsk. Edistämällä tarkoituksenmukaista valvontaresurssien kohdentumista ja maksujen perimistä voidaan aidosti kannustaa toiminnanharjoittajia kantamaan lainsäädännön mukaiset velvoitteensa ja käyttää viranomaisen rajallisia resursseja tehokkaammin. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Ennaltaehkäisevä ja reaktiivinen valvonta Kuluttajaturvallisuuslaissa on lainsäädännön laajuuden vuoksi erillinen priorisointipykälä, jonka mukaan valvontaviranomaisten on hoidettava tehtävänsä tehokkaalla ja riskinarviointiin perustuen mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Sinällään kaikki valvontatapaukset on toki käsiteltävä, mutta toimintatapoihin ”Kuluttajaturvallisuuslaissa on lainsäädännön laajuuden vuoksi erillinen priorisointipykälä, jonka mukaan valvontaviranomaisten on hoidettava tehtävänsä tehokkaalla ja riskinarviointiin perustuen mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. ScandinavianStockphoto.. Sellaisia toimijoita, jotka noudattavat lakisääteisiä velvoitteitaan ja joiden turvallisuusjohtamiseen liittyvä asenne ja toimet omavalvonnan toteuttamiseksi ovat kohdallaan, tulisi motivoida jatkamaan tätä työtä keventämällä suunnitelmallista valvontaa näihin kohteisiin liittyen
Jatkossa onkin tarpeen suhtautua kriittisemmin yhteistarkastuksien tekemiseen. Myös poliittisten päättäjien ja viranomaisen on tärkeä tuntea valvontayksikön tietoiset valinnat resurssien suuntaamiseksi ja tekemättä jättämisiksi. Kun kokonaiskuva valvontakentästä on hallussa, on mahdollista laatia realistisia, riskiperusteisia valvontasuunnitelmia. Kunnissa on tarpeen muokata näitä tarkastustiheyksiä kohdetyyppien sisällä. Oleellista on, etteivät ilmoitukset itsessään ohjaa resurssien käyttöä, vaan resurssit suunnataan viranomaisen parhaan tietämyksen mukaan riskiperusteisesti. Valvonnan vaikuttavuuden näkökulmasta perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan yhä enemmässä määrin viestintää, kouluttamista ja sidosryhmäyhteistyötä. Jotta yhteistarkastukset ovat perusteltuja osana kuluttajaturvallisuusvalvontaa, myös yhteistarkastusten perusteena tulee olla riskiperusteisuus. painopistealueiden ulkopuolelta. Moni asia kiteytyy siihen, että toimintaa eivät ohjaa vain resurssit vaan entistä enemmän riskiperusteisuus. valvontakriteeristön, joka on sisällytetty kuluttajaturvallisuusvalvontaohjelmaan. vsk. Epäkohdan tultua palvelun tarjoajan tietoon, vastuullinen toimija ryhtyy omaaloitteisesti tarvittaviin toimenpiteisiin ongelman korjaamiseksi. Tarvittavien toimenpiteiden arvioinnin tulisi tapahtua aina tapauskohtaisesti. Näin toimimalla ei kuitenkaan aina toteudu valvonnan tarkoituksenmukainen kohdentuminen. Tukes on päivittänyt kuluttajaturvallisuusvalvonnan ns. 25 ja käsittelyn tasoon on tarpeen kiinnittää entistä enemmän huomiota. Yhtenä vaihtoehtona perinteisten tarkastusten rinnalla on toimittaa palvelun tarjoajalle tiedoksi ja huomioon otettavaksi toiminnassaan ne ilmoitukset, joissa annettujen tietojen perusteella palvelusta ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä kuluttajien turvallisuudelle. Vaikka kunnissa tehtävällä tarkastuksiin pohjautuvalla toiminnalla on pitkät perinteet, Tukesin näkemyksen mukaan tarkastusten tekemisestä olisi tarpeen siirtyä kokonaisvaltaisempaan turvallisuuden varmistamiseen. Vuosittaisia valvontasuunnitelmia laadittaessa on tarpeen arvioida valvontakohteiden painotusten ja tarkastusten määrittelyn. Vaikka ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valvontaohjelmassa 2015–2019 todetaan, että valitustapauksiin liittyvä valvonta on tehtävä ensisijaisesti ja vasta tämän jälkeen suunnitelmallinen valvonta, kuluttajaturvallisuusvalvonnan osalta ei saa vaarantaa sitä, että riittävän suuri osa resursseista varataan ennalta ehkäisevään valvontaan, jo tiedossa olevien ongelmien korjaamiseen sekä kohdetyyppien turvallisuuden edistämiseen kokonaisvaltaisemmin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Tämä toteutuu, jos muutoinkin nähtäisiin tarpeelliseksi mennä tarkastamaan kohde, vaikka toisen lainsäädäntöalueen mukaiselle tarkastukselle ei olisi tarvetta. Valvontasuunnitelmien laatiminen Kuntien valvontasuunnitelmissa olisi tarpeen esittää valvottavan alueen kokonaisvalvontatarpeen ja suunniteltujen tarkastusten lisäksi mitä muita keinoja käytetään valvonnassa, tavoitellut tärkeimmät tuotokset sekä kuinka paljon jätetään hallitusti tekemättä. Vastaavasti on tarpeen tunnistaa, että suunnitelmallisen valvonnan piiriin voi olla tarpeen ottaa kohteita ns. Ympäristöterveydenhuollossa on viime vuosina nähty yleisesti vahvuutena resurssien käytön osalta mahdollisuus yhteistarkastuksiin. Valvontayksikön alueella on mahdollista ja hyvin todennäköistäkin, että esimerkiksi erilaisten ohjelmapalveluiden riskit kuluttajille ja tätä kautta valvonnassa määritettävät tarkastustiheydet, eroavat merkittävästi toisistaan. Tukes on rohkaissut kuntia käyttämään myös muita keinoja kuin tarkastuksia ilmoitusten käsittelyssä. Voiko vähemmän olla enemmän. Valvontakriteeristö on suuntaa-antava ja lähtee yleisesti tiedossa olevista riskeissä eri kohdetyypeissä. Samalla voidaan myös arvioida onko tarpeen tarkastaa kohde seuraavan suunnitelmallisen valvonnan tarkastusajankohtana
Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa toiminnan vaikuttavuuden ja resurssien tehokkaan käytön kannalta vähintään yhtä tärkeää kuin on saada hoidettua yksittäinen valvontatapaus loppuun ja poistettua vaaratekijät toiminnanharjoittajan toimesta, on miettiä kuinka tapaus voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti ylläpitäjän muiden vastaavien kohteiden turvallisuusajattelun edistämisessä ja vielä laajemmin yleistäen muiden ylläpitäjien osalta, riippumatta kohdetyypistä. Aina kannattaa tehdä tapauskohtaista harkintaa sen osalta, kuinka laajasti yksittäinen kohde on tarpeen tarkastaa. Paljon on ilmassa tällä hetkellä Viime vuosina on käyty keskustelua siitä, pitäisikö kuluttajaturvallisuusvalvontaa toteuttaa osana kunnan ympäristöterveydenhuoltoa vai olisiko perusteltua siirtyä kohti keskitetympää mallia. Työryhmä oli 23.10.2014 jättämässään loppuraportissa yksimielinen siitä, että kuluttajapalveluiden valvontaan liittyvät tehtävät olisi tarkoituksenmukaista valtiollistaa. Lisäksi keskustelua olisi hyvä käydä sen tiimoilta, mitä toiminnanharjoittajia ohjaavaa aineistoa on tarpeen laatia eri kohdetyyppien osalta, onko tarpeen lisätä toiminnanharjoittajien osaamista esimerkiksi järjestämällä koulutustilaisuuksia tiettyihin aihekokonaisuuteen liittyen sekä miten sidosryhmäverkostoja on tarpeen kehittää ja kenen kanssa on tarpeen luoda säännöllisiä yhteistyökäytäntöjä. Tarkastusten määrä ei ole sinällään itseisarvo vaan keskeistä on myös tarkastusten kohdentuminen ja sisältö. Viestittäviä aiheita voivat olla mm. 26 lisäksi suunnitelmallisen tiedottamisen aiheita sekä tärkeimpiä sidosryhmätapaamisia ja koulutuksia. Työja elinkeinoministeriö teetti vuonna 2013 kuluttajapalveluiden valvontaa koskevan selvityksen (TEM raportteja 3/2013). Ylläpitäjien kanssa on tarpeen käydä läpi heidän turvallisuusjohtamisjärjestelmiä. valvontatiedot sekä valvonnassa esiin nousseet havainnot. Lisäksi Kuluttajapoliittinen ohjelma vuosille 2012–2015 edellyttää kuluttajaturvallisuusvalvonnan järjestämisvaihtoehtojen selvittämistä. Raportissa ehdotetaan, että kuluttajapalveluiden valvonta jatkaa vuoden 2014 loppuun asti osana kunnallista ympäristöterveydenhuoltoa ja mikäli havaittu valvonnan kehitys ei ole myönteistä, tulisi siirtyä kohti keskitetympää järjestelmää. Valvontakäyntien tulisi jatkossa lähteä yhä enemmän omavalvonnan toimivuuden tarkastelusta ja ensisijaisina valvontakohteina tulisi olla kohteiden ylläpitäjät. On tärkeää, että myös kunnat ja aluehallintovirastot huolehtivat paikallisesti merkittävien ja ajankohtaisten asioiden esille nostamisesta. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa 2011 on kirjaus palvelujen turvallisuuden valvonnan järjestämisen selvittämistä koskien. Kyseessä on laajaan toimintojen organisoimista kokonaisuutena tarkastelevaan hankkeeseen liittyvä valmisteluasiakirja, eikä konkreettisia ratkaisuja ole tehty suuntaan tai toiseen. ” Valvonnan vaikuttavuuden näkökulmasta perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan yhä enenevässä määrin viestintää, kouluttamista ja sidosryhmäyhteistyötä.. Valtiovarainministeriö asetti 3.7.2014 Keskusja aluehallinnon virastoselvityshankkeen aluehallinnon selvitysryhmän (Virsu) alaisuuteen valtiollisen ja kunnallisen aluehallinnon ja kuntien työnjakoa selvittävän alatyöryhmän. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. vsk. Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeä edistää valvonnan näkyvyyttä monipuolisen viestinnän keinoin. Erityisen tärkeää onkin jonkinasteisesta epävarmuudesta huolimatta jatkaa hyvää tekemistä niin kunnissa, aluehallintovirastoissa kuin Tukesissa sekä pyrkiä aidosti kehittämään toimintaa. Vasta tämän jälkeen on tarkoituksenmukaista käydä pistokokeenomaisesti toteamassa tilanne yksittäisissä kohteissa. Usein voi riittää, että tietty kohde tarkastetaan vain muutamien riskiperusteisesti valittujen toimintojen ja vaaratyyppien osalta
27 Ympäristö ja Terveys-lehti toivottaa lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Ympäristö ja Terveys-lehti toivottaa lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. vsk
Tarkkailuvelvoitteet mitoitetaan puolestaan kyseisten selvilläolovelvoitteiden pohjalta. Selvilläolovelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että vesihuoltolaitoksen on oltava tietoinen toimintansa ja sen vaikutusten keskeisistä tekijöistä. Vuotovedet voivat aiheuttaa tarpeetonta vedenhukkaa laitoksen verkostossa, vesivahinkoja sekä jäteveden kyseessä ollessa erilaisia terveysja ympäristöriskejä. Vesihuoltolaitoksen on samalla seurattava vuotovesien määrää. HTM/LuK Jaakko Gustafsson Itä-Suomen yliopisto Vesihuoltolain uudistuksella vaikutuksia laitosten tarkkailuvelvoitteisiin Vesihuoltolainsäädännön uudistus on hyväksytty eduskunnassa ja uudistettu vesihuoltolaki on tullut voimaan syyskuun alussa. Vesihuollon palvelujen toimivuuden ja turvallisuuden osalta keskeisessä roolissa ovat erilaiset huoltoja toimitusvarmuuteen liittyvät seikat, joten uudistettu vesihuoltolaki sisältää joitakin uusia varautumisvelvoitteita, jotka vesihuoltolaitosten tulee ottaa toiminnassaan huomioon.. Niiden laajuutta arvioitaessa joudutaan kiinnittämään huomiota myös laitoksen kokoon ja muihin laitostoiminnan kannalta relevantteihin erityispiirteisiin. Yleisten periaatteiden osalta uusi vesihuoltolaki on pitkälti aiemman tyyppinen, mutta uudistuksen yhteydessä siihen on myös lisätty jonkin verran uutta sääntelyä, jonka tavoitteena on vastata paremmin tämänhetkisiin ohjaustarpeisiin. vsk. 28 VHL 15 §:n mukaisten velvoitteiden sisältöä on laajennettu Vesihuoltolain (VHL 119/2001) uudistuksen myötä jo aiemmin tarkkailuvelvoitteita sisältänyttä VHL 15 §:ä on täydennetty ja VHL:n on lisätty uusi 15 a §, jossa käsitellään palvelujen turvaamista häiriötilanteissa. Vuotovesillä saattaa olla haittavaikutuksia myös laitostalouden näkökulmasta. Uudistetun VHL 15 §:n mukaisesti vesihuoltolaitoksen tulee olla selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45
Yhteistyö muiden samaan verkostoon liitettyjen vesihuoltolaitosten kanssa mahdollistaa mahdollisimman kattavan häiriötilanteiden hallinnan ja varautumissuunnittelun verkostokokonaisuuksien alueella. Sopimuskumppaneiden välisessä yhteistyössä korostuvat varautumistoimenpiteiden ja kriisiviestinnän yhteensovittaminen. Vesihuoltolaitoksen velvoitteisiin kuuluu turvata verkostoonsa liitettyjen kiinteistöjen vesihuoltopalvelut häiriötilanteessa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Raakaveteen liittyviä riskitekijöitä tulee kartoittaa siinä määrin kuin riskien toteutumisella voi olla vaikutusta laitoksen toimittaman veden laatuun tai määrään. Pääasiallinen huolehtimisvelvoite koskee kiinteistöjä, jotka on liitetty vesihuoltolaitoksen verkostoon. Häiriötilanteella tarkoitetaan sekä normaaliettä poikkeusolojen häiriötilanteita. vedenottamot, vedenkäsittelylaitokset, jakeluverkosto, pumppaamot, puhdistamot sekä viemäriverkosto. Laitoksen huolehtimisvelvoite kattaa ensisijaisesti tavanomaisista vesihuoltopalveluista huolehtimisen. Vesihuoltolaitoksen tulee varmistaa, että se saa tarvitsemansa palvelut sopimuskumppaneiltaan mahdollisimman häiriöttömästi sekä tiedot häiriötilanteista tai niiden uh. Tavoitteena on vesihuollon riskitekijöiden mahdollisimman kokonaisvaltainen ennakoiminen, huomioon ottaminen laitoksen toiminnassa ja sen suunnittelussa sekä vesihuoltolaitteiston pitäminen asianmukaisessa kunnossa. Laitteistoon sisältyvät mm. VHL 15 a §:ssä häiriötilanteella tarkoitetaan kaikkia vesihuollon palvelutuotantoon vaikuttavia tai sitä vaarantavia häiriöitä, pois lukien kuitenkin tavanomaiset toimintahäiriöt, joita aiheutuu erilaisten huoltoja korjaustöiden suorittamisesta. vsk. Näiltä osin VHL 15 §:llä on yhteys VHL 1 §:ssä ilmaistuun turvaamistavoitteeseen sekä VHL 15 a §:n edellyttämään häiriötilanteisiin varautumiseen. Taustalla on VHL 9 §:n mukainen vesihuoltolaitoksen huolehtimisvelvoite vesihuoltopalveluista toiminta-alueellaan. tukkulaitokset). Tällaisina sidosryhminä voidaan pitää vesihuoltolaitoksen asiakkaita, sopimuskumppaneita sekä viranomaisia. Häiriötilanne voi olla seurausta esimerkiksi laitteiston rikkoutumisesta, laitteistojen, teknisten järjestelmien tai palvelujen häiriöstä tai vedenhankintaan, energian saatavuuteen tai tietojärjestelmien toimintaan kohdistuvasta häiriöstä. laitokselle vettä toimittavat ja niiden jätevesiä käsittelevät laitokset sekä energialaitokset. Vesihuoltolaitokset ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta strategisia kohteita, joten niiden toiminnan turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 29 Tarkkailuvelvoitteet koskevat koko vesihuoltolaitoksen laitteistoa. Vesihuoltolaitoksen tulee saattaa tiedot verkostojen sijainnista sähköiseen muotoon (myös hulevesiviemäreiden osalta) 15 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016. Kyseisten tietojen tulee olla niitä tarvitsevien tahojen käytettävissä. Asiakkaiden kanssa tehtävä yhteistyö painottuu tässä yhteydessä toimintaan häiriötilanteiden aikana. Jos häiriötilanne aiheuttaa katkon laitoksen palveluihin, tulee laitoksen järjestää tarvittavia korvaavia palveluja. Vesihuoltolaitoksella voi olla asiakkainaan myös sellaisia sopimuskumppaneita, kuten teollisuuslaitoksia, joihin ei suoraan sovelleta VHL:n tavanomaista sääntelyä ja joiden tarvitsemien vesihuoltopalvelujen toimittamisesta sovitaan erikseen. Häiriön syynä voi olla luonnonkatastrofi, sään ääri-ilmiöt, paikalliset tai valtakunnalliset onnettomuudet, ilkivalta tai rikokset. Vesihuoltolaitoksen sopimuskumppaneita ovat mm. VHL 15 §:n 2 momentin perusteella selvilläoloja tarkkailuvelvoitteet koskevat myös laitosta, joka toimittaa vettä vesihuoltolaitokselle tai käsittelee vesihuoltolaitoksen jätevesiä (ns. VHL 15 a §:ssä säädetään palvelujen turvaamisesta häiriötilanteissa Vesihuoltolaitoksella on vastuu verkostoihinsa liitettyjen kiinteistöjen vesihuoltopalvelujen saatavuudesta myös häiriötilanteissa. Tarkempia säännöksiä selvilläoloja tarkkailuvelvollisuudesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Erityistä huomiota on kiinnitettävä verkostojen tilaan ja toimintaan
Vesihuoltolaitoksella tulee olla 15 a §:n 2 momentissa tarkoitettu suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016. Varautumissuunnitelmaa tulee hyödyntää osana muuta viranomaisten erityistilanneja valmiussuunnittelua. Näin suunnitelma edesauttaa häiriötilanteista johtuvien haittojen ennaltaehkäisyä sekä suunnitelman tehokasta hyödyntämistä häiriötilanteen aikana. VHL 15 a §:n 2 momentin mukaisesti vesihuoltolaitoksen tulee pitää varautumissuunnitelma ajantasaisena. vsk. Huomiota tulee kiinnittää koko vesihuollon toimintaketjuun. Keskeisenä viranomaisyhteistyön muotona on varautumissuunnitelman laatiminen häiriötilanteiden varalle.. Huomiota tulee kiinnittää myös eri lakien, kuten terveydensuojelulain (763/1994) sekä pelastuslain mukaisten suunnitelmien yhteensovittamiseen vesihuoltotoiminnan varautumissuunnittelussa. Vastaavasti vesihuoltolaitoksen tulee huolehtia mahdollisimman häiriöttömästä palvelujen toimittamisesta sekä tiedottaa välittömästi erilaisista häiriötilanteista tai niiden uhkista. Suunnitelman laatimisessa ja tarvittavien toimenpiteiden kohdentamisessa ja mitoittamisessa tulee ottaa laitoksen koko sekä erityispiirteet huomioon. Suunnitelma tulee myös tarkistaa jokaisen häiriötilanteen jälkeen. Vesihuoltolaitoksen tulee ryhtyä varautumissuunnitelman edellyttämiin toimenpiteisiin, jotta häiriötilanteista aiheutuva haitta saataisiin rajattua mahdollisimman vähäiseksi. Päähuomio tulee kiinnittää häiriötilanteiden ennalta estämiseen sekä häiriötilannetoiminnan harjoitteluun. Viranomaisten rooli vesihuoltopalvelujen turvaamisessa rajoittuu vesihuoltolaitoksen varautumisen ja häiriötilannetoiminnan ohjaukseen ja tukemiseen kunkin viranomaisen oman toimialan mukaisesti. VHL 15 a § velvoittaa myös varautumissuunnitelman laatimiseen Viranomaisyhteistyötä tulee tehdä jo ennen mahdollisten häiriötilanteiden ilmenemistä. Viranomaisyhteistyössä asianosaisia ovat kunta, kunnan valvontaviranomaiset ja pelastusviranomaiset sekä kunnan ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaiset sekä pelastuslain (379/2011) 26 §:ssä tarkoitettu alueen pelastustoimen pelastusviranomainen. Varsinkin ns. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Suunnitelma tulee päivittää säännöllisesti sekä aina, kun laitoksella tapahtuu siihen vaikuttavia muutoksia. VHL 15 a §:n 3 momentin mukaisesti varautumisvelvoitteet tulee ulottaa myös vesihuoltolaitokselle vettä toimittaviin tai sen jätevesiä käsitteleviin laitoksiin. www.finlex.fi > hallituksen esitykset > HE 218/2013 Viranomaisyhteistyötä tulee tehdä jo ennen mahdollisten häiriötilanteiden ilmenemistä. VHL 15 a §:n 4 momentin perusteella vesihuoltolaitoksen varautumisvelvoitteista häiriötilanteita varten voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Keskeisenä viranomaisyhteistyön muotona on varautumissuunnitelman laatiminen häiriötilanteiden varalle VHL 15 a §:n 2 momentin mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa vesihuollon häiriötilanteisiin varautumisen asianmukaisuus koko toimitusketjun laajuudessa. erityisasiakkaisiin, kuten elintarvikeyrityksiin ja sairaaloihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Varautumissuunnitelma tulee toimittaa valvontaja pelastusviranomaisille sekä kunnalle. Kirjoituksen lähteenä on käytetty hallituksen esitystä laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 218/2013 vp). 30 kista ja vaikutuksista sopimuskumppaneiltaan nopeasti. Suunnitelman perustana on kokonaisvaltainen arvio laitoksen toimintaan liittyvistä riskeistä
31 Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuollossa on haettavana 9.1.2015 klo 15.00 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Viran toimipiste on Seinäjoen toimipiste. 558 sivua. Palkkaus määräytyy kunnallisen teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintaan kuuluvat kunnat ovat Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Isokyrö, Kauhava, Kuortane, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Vimpeli ja Ähtäri. Alueen asukasluku on yhteensä noin 146.000 asukasta. TERVEYSTARKASTAJAN VIRKA Virka on vakinainen ja yleisten kelpoisuusehtojen lisäksi hakijalta edellytetään TSL:n (763/1994) 7 § 3 mom. Maaperän puhdistukseen apua standardeilla Uusittuun SFS-käsikirjaan 190-3 on koottu standardeja, jotka liittyvät valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia koskevan asetuksen (214/2007) toimeenpanoon. Tiedustelut: Seppo Kangas, johtava hygieenikko,Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto, p. vsk. painos, 2014. Lisäksi työ edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn, hyvää yhteistyökykyä sekä oma-aloitteisuutta. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki Puh. Ympäristöterveyden henkilöstömäärä on yhteensä 34: 1 toimistosihteeri, 12 terveystarkastajaa ja 21 eläinlääkäriä, joista 2 hygieenikkoeläinlääkäriä, 1 valvontaeläinlääkäri, 2 terveydenhuoltoeläinlääkäriä. 09 1499 3353 (myynti) www.sfs.?, sales@sfs.. Hakijalta edellytetään lisäksi perehtyneisyyttä rakennustekniikkaan ja asumisterveyteen. Terveystarkastajat ovat erikoistuneet eri tehtäväalueille ja haettavana oleva virka sijoittuu lähes yksinomaan asumisterveyteen liittyviin asioihin. Hakijan tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksytty lääkärintodistus terveydentilastaan. 040 823 4005, seppo.kangas@seinajoki. Viran täytössä sovelletaan 4 kk:n koeaikaa. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto toimii 12 kunnan alueella. Hinta 161 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 10 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti.. SFS-käsikirja 190-3 Maaperäntutkimusmenetelmät Osa 3: Kemialliset määritysmenetelmät 2. A4-koko. Hakemukset on toimitettava kirjallisesti ympäristöterveydenhuollon toimistoon osoitteeseen: Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto/terveystarkastajan virka Ravitie 8 B, 60120 Seinäjoki 9.1.2015 klo 15.00 mennessä. ja ETL (23/2006) 35 § mukaiset vaatimukset
32 Suomi on tunnettu puhtaista vesistään. Niillä maustetaan myös esimerkiksi hammastahnoja ja huulirasvoja. Elimistö ei pysty käyttämään ravinnokseen keinotekoisia makeutusaineita, kuten sukraloosia, sakariinia, asesulfaamia ja syklamaattia, jotka erittyvät virtsan mukana pääosin muuttumattomana. Haluamme nostaa keskusteluun jo nyt laajasti käytetyt keinotekoiset makeutusaineet, lääkeaineet ja nanomateriaalit. Tällä hetkellä päähuomio ja toimenpiteet liittyvät niihin aineisiin, joiden riskit on tunnistettu. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Keinotekoiset makeutusaineet ovat stabiileja vesiliuoksissa ja siten niiden fysikaaSuomen puhtaat vedet. Ympäristöministeriön uudessa strategiassa hyvä ympäristön tila on kirjattu yhdeksi strategiseksi vaikutukseksi. Kemiallisen tilan määrittämisessä huomioidaan direktiivin listaamat ja kansallisesti määritellyt yhteensä reilut viisikymmentä ainetta tai aineryhmää. Vaikka sakariinista ja syklamaatista valtaosa hajoaa puhdistamoilla, myös niitä pääsee ympäristöön jatkuvana virtana. Käytämme esimerkkeinä aineita, joita päätyy vesistöön jäteveden mukana ja joiden vaikutuksista vesiympäristössä tiedetään vähän. Tavoitteena on, että Suomi on tunnettu hyvästä veden ja ilman laadusta. vsk. Haluamme tällä artikkelilla aktivoida keskustelua tiedeyhteisössä esille nousseista Tutkimuspäällikkö Pirjo Sainio Ryhmäpäällikkö Markus Sillanpää Tutkija Noora Perkola Erikoistutkija Eija Schultz Suomen ympäristökeskus SYKE – totta vai tarua. Keinotekoiset makeutusaineet Keinotekoisia makeutusaineita käytetään laajasti sokerin korvikkeena elintarvikkeissa. Osa aineista ja niiden ominaisuuksista tunnetaan hyvin, osasta tiedetään jotakin ja osan käyttäytymisestä ja vaikutuksista vesistöön ei ole juurikaan tietoa. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan mielikuvien lisäksi monipuolista tietoa muun muassa vesistöjen tilasta ja niiden perusteella tehtyjä toimenpiteitä. Näiden vaikutuksista ympäristöön tiedetään vähän. Asesulfaami ja sukraloosi eivät hajoa jäteveden puhdistuksessakaan vaan kaikki, mitä kulutetaan, päätyy ympäristöön. Kulutuksen ja tuotannon kautta vesistöön päätyy monenlaisia aineita. Vesipolitiikan puitedirektiivissä vesien hyvä tila määritellään kahden tekijän, ekologisen ja kemiallisen tilan, avulla. Onko niin, että muut veteen päätyvät aineet eivät vaikuta veden puhtauteen tai pilaantuneisuuteen. aineista ja luotettavan riskinarvioinnin tekemiseksi tarvittavasta tiedosta. Mutta mitä on puhdas vesi. Vai onko niin, ettei muista aineista tiedetä tarpeeksi, jotta niiden aiheuttamia riskejä pystyttäisiin arvioimaan ja tarvittaessa säätelemään
Tutkimustemme mukaan ne hajoavat auringon valon vaikutuksesta erittäin hitaasti tai eivät lainkaan ja niiden mikrobiologinen hajoaminen on vähäistä luonnonvesissä. Vesistöissä olevilla keinotekoisilla makeutusaineilla voi olla ekologisia vaikutuksia. Sen pitoisuuden havaittiin olevan suoraan verrannollinen vesistöön laskevien jätevedenpuhdistamoiden asukasvastinelukujen. vsk. Lisäksi keinotekoiset makeutusaineet ovat varsin hyvin veteen liukenevia, joten ne kulkeutuvat vesistöissä pitkiä matkoja päätyen lopulta pohjavesiin ja mereen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Siten myös hajaasutusalueiden jätevesiratkaisut sekä vuotavat jätevesiputket tai -pumppausasemat voivat olla syynä suhteellisen suuriin alueellisiin sakariinipitoisuuksiin. Altistimme vesikirppuja (Daphnia magna) makeutusaineille ja niiden seokselle. Sakariini hajoaa yli 70-prosenttisesti jäteveden puhdistuksessa. Asesulfaami, jota käytetään yleisesti esimerkiksi virvoitusjuomissa ja maitotuotteissa, on Suomen pintavesissä vallitseva makeutusaine. Muiden makeutusaineiden ei havaittu vaikuttavan vesikirppujen lisääntymiseen, mutta syklamaatti näytti vähentävän vesikirpun poikastuotantoa. Makeutusaineena ja porsaiden rehussa lisäaineena käytettyä sakariinia on joillakin paikoilla verrattain paljon. Keinotekoisia makeutusaineita voidaankin käyttää merkkiaineina, kun halutaan selvittää ympäristöön lasketun tai vuotaneen jäteveden kulkeutumista vesistöissä ja pohjavesissä. Pohjoismaisissa tutkimuksissa sukraloosin on havaittu vaikuttavan muun muassa eläinplanktonin uintisyvyyksiin ja aktiivisuuteen. 33 kanssa. Tutkimustemme mukaan keinotekoisia makeutusaineita esiintyy kaikissa Suomen pintavesissä, joihin johdetaan puhdistettua tai puhdistamatonta jätevettä. Sakariini on myös eräiden rikkakasvien torjuntaaineiden hajoamistuote maaperässä, mikä voi osaltaan selittää kohonneita pitoisuuksia. Eri tutkimuksissa havaitut muutokset ovat linen ja kemiallinen hajoaminen on varsin hidasta myös vesistöissä
Sen sijaan sukraloosin hajottamiseksi vaadittaisiin UV-käsittelyä ja otsonointia tehokkaampia tekniikoita. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. vsk. Lääkeaineiden esiintymistä pintaja jätevesissä on tutkittu useissa hankkeissa Suomessa. Arviossa ei kuitenkaan ole huomioitu lääkeaineiden yhteisvaikutuksia eikä muuntumistuotteita, jotka voivat olla haitallisempia vesistölle kuin alkuperäinen lääkeaine. Lisäksi tarvitaan enemmän tietoa lääkeaineiden muuntumisesta ja käyttäytymisestä ympäristössä sekä jätevedenpuhdistamoilla. Synteettisiä nanohiukkasia käytetään muun muassa pintakäsittelyaineissa, aurinkopaneeleissa, komposiittimateriaaleissa, tekstiileissä, mittalaitteissa ja elektroniikkakomponenteissa. 34 pieniä, mutta ne voivat olla ekologisesti merkittäviä. Valitsimme tutkittavat kolmisenkymmentä lääkeainetta niiden käyttömäärien perusteella. Jokivesissä havaitut lääkeaineiden pitoisuudet ovat niin alhaisia, etteivät ne nykytiedon mukaan aiheuta riskiä vesiympäristölle. Riskinarviointimenettelyä tulisi kehittää samalla mekanismilla vaikuttavien lääkeaineiden yhteisriskin selvittämiseksi. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen puhdistetussa jätevedessä suurimpina pitoisuuksina esiintyivät tulehduskipulääkkeet ja verenpainelääkkeet. Osa käytetyistä lääkeaineista päätyy virtsan mukana, joko sellaisenaan tai muuntuneena, yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle. Toistaiseksi on raportoitu antibakteeristen hopeahiukkasten vapautuvan tekstiileistä pesujen aikana, hopeaja titaanidioksidihiukkasten irtoavan maalipinnoista sadevesien mukana ja dieselin lisäaineena käytettävän ceriumdioksidihiukkasten pääsevän autojen pakokaasujen mukana ilmakehään. Esimerkiksi hankajalkaislaji Galanus clacialis, jonka syöntinopeutta sukraloosin on havaittu eräässä tutkimuksessa lisäävän, on erittäin tärkeä ravintoketjun tasapainolle Pohjoisella jäämerellä. Jokivesissä havaittiin myös paljon kipulääkkeitä ja masennuslääkkeitä. Teollisen tuotannon ja käytön voimakas kasvu johtaa väistämättä nanohiukkasten tahattomaan vapautumiseen ympäristöön. Joidenkin lääkeaineiden pitoisuudet vesistöissä olivat toisinaan suurempia kuin lääkeaineiden myyntiluvuista sekä muuntumisja hajoamistiedoista lasketut pitoisuudet. SYKEn ja Helsingin yliopiston yhteistutkimuksessa asesulfaamin havaittiin hajoavan ultraviolettisäteilyllä (UV). Siten jäteveden UV-säteilytys voisi poistaa asesulfaamin ainakin osittain. Puhdistamolla osa lääkeaineista ja muuntumistuotteista hajoaa tai kiinnittyy lietteeseen ja osa pääsee puhdistamolta vesistöön, missä pienilläkin pitoisuuksilla voi olla vaikutusta vesieliöihin. Lääkeaineiden suhteelliset määrät vaihtelivat eri joissa. Lääkeaineet Lääkeaineita käytetään Suomessa vuosittain satoja tonneja. Kirjallisuuden perusteella myös otsonoinnilla voidaan vähentää asesulfaamin ja syklamaatin määrää jätevedessä. Valitut aineet olivat suurimmalta osin sydänja verisuonisairauksien lääkkeitä sekä hermostoon vaikuttavia lääkkeitä, mutta mukana oli myös muun muassa tulehduskipulääkkeitä, hormoneita ja hormonivalmisteita sekä infektiolääkkeitä. Kaiken kaikkiaan jokivesinäytteissä havaittiin 60–90 prosenttia tutkituista lääkeaineista. Kemiallisista yhdisteistä poiketen nanohiukkasilla ei tavallisesti ole yksiselitteistä kemiallista kaavaa, vaan atomien määrä vaihtelee. Nanohiukkaset Nanoteknologia hyödyntää aineen nanorakenteiden uusia ja muokattavia ominaisuuksia mitä erilaisimmissa sovelluksissa. Tämä asettaa nanohiukkasten. Yleensä tutkimus on keskittynyt niihin lääkeaineisiin, joita on löytynyt myös muiden maiden jätevesistä ja vesistöistä. Keinotekoisten makeutusaineiden vaikutuksista vesiympäristössä ei tiedetä vielä riittävästi riskinarvioinnin tekemiseksi. Koska keinotekoiset makeutusaineet päätyvät vesistöihin pääosin puhdistetun jäteveden mukana, niiden päästöjä voidaan vähentää tehokkaammilla puhdistamotekniikoilla
Nanohiukkasten pinnoite muutti hiukkasten haitallisia vaikutuksia. Toistaiseksi metallisia nanohiukkasia on kvantitatiivisesti määritetty käyttäen ICP-tekniikoita ja fullereeneja nestekromatografilla yhdistettynä massaspektrometriseen määritykseen. Tulokset osoittivat, että nanohiukkasten käyttäytymistä järvivesissä pystytään ennustamaan muutaman yleisen vedenlaatutekijän avulla. Hopeananohiukkasten havaittiin estävän viherlevän (Pseudokirchneriella subcapitata) kasvua. Tutkimuksemme mukaan veden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet vaikuttavat oleellisesti hiukkasten taipumukseen kiinnittyä toisiinsa, ns. Toisella tutkitulla pinnoitteella runsasravinteinen järvivesi vähensi hopeananohiukkasten haitallisuutta. Lisäksi alkuaineiden luontaiset taustapitoisuudet voivat olla huomattavan korkeita suhteessa ympäristöön vapautuneiden synteettisten nanohiukkasten osuuteen. Tutkimuksissa havaittiin titaanidioksidinanohiukkasten agglomeroituvan kaikissa murtovesinäytteissä, mutta vain osassa testatuista järvivesistä. Nanohiukkaset voivat adsorboida pinnalleen ympäristössä olevia haitta-aineita ja saattavat näin muuttaa niiden tunnettua ympäristökohtaloa. Tässä artikkelissa esille nostettujen aineiden lisäksi Lääkeaineiden muuntumistuotteista sekä yhteisvaikutuksista ympäristössä tarvitaan lisää tietoa ja ymmärrystä.. vsk. Kemikaalien käyttö on runsasta. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt tarvitsevat tietoja nanomateriaaleja sisältävien tuotteiden mahdollisista ympäristöja terveysvaikutuksista vastuuvakuutusten määrittämiseksi. agglomeroitumiseen. Lisäksi osassa tutkimuksista nanohiukkaset on tunnistettu elektronimikroskoopin avulla. 35 analysoimiselle merkittävän haasteen. Tämä voi muuttaa nanohiukkasten biosaatavuutta ja toksisuutta. Synteettisten nanohiukkasten pitoisuudet ovat hyvin pieniä ja niiden koostumus ja koko voivat vaihdella muuttuvien ympäristötekijöiden mukaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Metallien ja nanohiukkasten yhteisvaikutustutkimuksessa titaanidioksidinanohiukkaset lisäsivät kadmiumin toksisuutta vesikirpuille, mutta vähensivät lyijyn toksisuutta. Nanohiukkaset voivat myös toimia katalyytteinä kemiallisissa reaktioissa, joissa ympäristössä olevat haittaaineet muuntuvat toisiksi yhdisteiksi. Vaikuttavat pitoisuudet olivat jonkin verran korkeampia kuin oletetut ympäristöpitoisuudet. Havaittu ero johtuu todennäköisesti murtoveden korkeasta suolapitoisuudesta. Tutkittujen hiukkasten osoitettiin tarttuvan vesikasvin pintaan ja siten niillä on mahdollisuus siirtyä vesikasveja syöviin eläimiin. Nanomateriaalien osalta on noussut esiin tarve lisätiedolle ympäristöja terveysvaikutusten osalta. Ympäristönäytteistä raportoidut pitoisuudet sisältävät synteettisten nanohiukkasten lisäksi luonnon taustaa. Tutkimuksen kautta riskien hallittuun hyväksymiseen Riskinarviointien tekemiseksi tarvitaan lisää tietoa keinotekoisten makeutusaineiden pitkäaikaisvaikutuksista ja vaikutuksista eläinten käyttäytymiseen sekä lääkeaineiden hajoamisesta jätevedenpuhdistamolla ja yhteisvaikutuksista ympäristössä. Tutkimuksissamme titaanidioksidinanohiukkasten ei todettu estävän vesikasvin (Lemna minor) kasvua korkeissakaan pitoisuuksissa
Tutkittavaa on niin paljon, että vastausten saaminen vaatii uusia menetelmiä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. vsk. Kuinka paljon kemikaaleja ja partikkeleita olemme valmiita hyväksymään puhtaassa vedessä. Ympäristöalalla tehdään paljon työtä, jotta nykyisten ja tulevien aineiden ympäristöriskit saataisiin selville. SYKEssä on käynnissä useita tutkimushankkeita, jotka tähtäävät tiedon lisäämiseen eri aineryhmien ympäristövaikutuksista ja joissa kehitetään menetelmiä aineiden ja riskien tunnistamiseksi. Lisätietoa Li L., Sillanpää M., Tuominen M., Lounatmaa K., Schultz E. Voisiko puhtaan veden määritelmä perustua siihen, ettei se aiheuta haitallisia vaikutuksia ihmiselle tai ympäristölle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. (2014) Quantification of four artificial sweeteners in Finnish surface waters with isotope-dilution mass spectrometry. Journal of Physics: Conference series 304, 012018. Ecotoxicology and Environmental Safety 88, 89–94. Kaikkia aineita ei ole järkevää eikä kustannustehokasta mitata kemiallisesti, etenkin kun emme tiedä, mitä kaikkia aineita tulisi mitata. (2013) Behaviour of titanium dioxide nanoparticles in Lemna minor test conditions. Tällöin tulisi määrittää ne testit, joilla vaikutukset saadaan mitattua. (2013) Toxicity and stability of silver nanoparticles to the green alga Pseudokirchneriella subcapitata in boreal freshwater samples and growth media. Voidaanko sanoa, että vedet ovat puhtaita vaikka ne sisältävät paljon erilaisia kemikaaleja ja partikkeleita. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Nämä voivat olla kemikaalien muuntumistuotteita, tuotantoprosessissa sivutuotteena syntyviä aineita tai uusia markkinoille tulleita kemikaaleja. Sillanpää M., Paunu T.-M., Sainio P. Environmental Pollution 184, 391–396. Perkola N., Sainio P. Titaanidioksidinanohiukkasia kiinnittyneinä vesikasvin pintaan. Nanomaterials and the Environment, Vol. (2011) Aggregation and deposition of engineered TiO 2 nanoparticles in natural fresh and brackish waters. 36 vesistöihin joutuu paljon muita aineita, myös sellaisia, joita ei vielä tiedetä. Tuominen M., Schultz E., Sillanpää M. 1, Pages 48–57, DOI: 10.2478/nanome-20130004. doi:10.1088/1742-6596/304/1/012018. Kuva: Kari Lounatmaa.
Vuonna 1971 kiellettiin tunnettu haittaaine, DES (diethylstilbestrol), jonka huomattiin aiheuttavan altistuneen naisen jälkeläisillä harvinaista syöpää. Tämän myötä selvennetään sallittujen aineiden käyttöä esimerkiksi EU:n kemikaali-, kosmetiikkaja torjunta-ainelainsäädännöissä. Toisaalta monista tällä hetkellä käytössä olevien kemikaalien haittavaikutuksista on pitävää tutkimustietoa, mutta silti niiden käyttöön ei ole puututtu. Jo tuolloin pöydällä oli todisteita siitä, että monilla kemikaaleilla ja niiden yhdistelmillä on vaikutusta hedelmällisyyteen ja syöpien syntyyn. On kuitenkin toimittava ennen kuin on liian myöhäistä. Pitkäaikaisvaikutteisten ja silmille näkymättömien oireiden ollessa kyseessä ihmismieli vähättelee riskin suuruutta. 37 Mikä yhdistää haukkojen ohentuneita munankuoria, alligaattoripopulaation pienentymistä, nilviäisten sukupuolimuutoksia ja ylipaino-ongelmien lisääntymistä ihmisten keskuudessa. Tieteellinen epävarmuus ja jatkuva muutos eivät kuitenkaan ole hyviä perusteluja olla toimimatta. Kaikkien näiden ilmiöiden taustalla on hormonaalisia haitta-aineita, joita on kaikkialla ympäristössämme kuten ilmassa, ruokapakkauksissa, kosmetiikassa, huonekaluissa tai elektroniikkatarvikkeissa. Toinen kuuluisa haitta-aine viime vuosisadan puolessa välissä oli talidomidi, jota määrättiin Saksassa raskaana oleville naisille aamupahoinvointiin. vsk. Osallistuin 1990-luvulla Maailman tila -foorumiin, jossa tästä aiheesta järjestettiin laaja tutkijatapaaminen. Euroopan komissio on ryhtynyt valmistelemaan aloitetta hormonaalisten haitta-aineiden määrittelemiseksi. Tai että kahden kemikaalin yhteisvaikutus olikin toisenlainen kuin miten ne käyttäytyivät erillään testattuina. Haitta-aineet voivat vaikuttaa erittäin pieninäkin annoksina, minkä vuoksi niiden riskitekijöitä on ollut vaikeampi löytää suurten altistusmäärien kokeissa. Näkyvät epämuodostumat saavat meidän toimimaan varmemmin kuin tieto siitä, että jokin aine aiheuttaa syöpää kymmenien vuosien päästä. Kemikaalit sisältävät aineita, joiden haitalliset vaikutukset hormonitoimintaan ovat olleet tiedossa jo pitkään. Sikiöt ja murrosikäiset nuoret ovat suurimmassa altistumisvaarassa haitta-aineiden vaikutuksille. Aihetta koskeva tutkimustieto on yhä epätäydellistä, mikä on osaltaan johtanut siihen, että toimivaa lainsäädäntöä on ollut vaikea luoda. Ennen sen kieltämistä ainetta oli määrätty raskaana oleville naisille yli 30 vuoden ajan siinä uskossa, että se vähentää raskauden aikaisia komplikaatioita. Hormonaalisista haitta-aineista saadaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Ennen 1970-lukua DES-yhdisteelle altistuneiden henkilöiden jälkeläisissä löydetään yhä kemikaalin aiheuttamia haittoja. Hormonaalisille haitta-aineille on ominaista se, että ne vaikuttavat erityisesti kehitysvaiheessa olevaan elimistöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Aineen hormonaaliset vaikutukset tulivat nopeasti ilmi, kun tuhannet syntyneet lapset kärsivät epämuodostumista raajoissa. Ominaislaatuista hormonaalisille haittaaineille on myös se, että niiden vaikutukset voivat ulottua useiden sukupolvien yli ja ne voivat olla dramaattisimpia altistuneiden lastenlasten kohdalla. Parempi noudattaa varovaisuusperiaatetta kuin huomata kymmenen vuoden päästä, että jo pienten määrien pitkäaikaisaltistus johtaa vakaviin häiriöihin hormonaalisessa toiminnassa. Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentti Hormonaaliset haitta-aineet on saatava kuriin
Korjaavien toimenpiteiden, desinfektiotuotteiden ja muiden ratkaisujen laajasta käytöstä huolimatta niiden tehosta ja turvallisuudesta ei ole käytettävissä systemaattista tutkimustietoa. Mikään viranomaistaho ei tällaista ratkaisua kuitenkaan suosittele sisäilmaongelmaisiin rakennuksiin. Osa desinfektioaineista on osoittautunut allergisoiviksi ja ärsyttäviksi. Ilmanpuhdistimia markkinoidaan myös sisäilmakorjauksia odottaviin kohteisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Joissakin tutkimuksissa on mitattu hiukkasja mikrobipitoisuuksia puhdistimien käytön yhteydessä, mutta terveystutkimusta ei ole juurikaan käytettävissä. Sisäilman laatua heikentäviä altisteita ovat riittämättömän ilmanvaihdon ohella kosteusvauriomikrobit ja materiaalipäästöt. vsk. 38 Sisäilmaongelmat ovat Suomessa erittäin yleisiä. Myöskään kansainvälisesti ei ole kovin paljon käytettävissä tutkimusta ilmanpuhdistimien ja muiden korjaavien ratkaisujen ja käsittelyjen mahdollisista hyödyistä. Ongelmien ratkaisuksi on tarjolla erilaisia korjauksia, kotelointeja, kapselointeja, desinfektiomenetelmiä, pinnoituksia, ionisointia ja ilmanpuhdistimia. Jopa viidennes toimistorakennuksista ja kolmannes koulurakennuksista on sisäilmaongelmaisia. Tuula Putus Turun yliopisto Ilmanpuhdistimien tehokkuus ja terveyshyödyt kosteusvaurioja sisäilmaongelmakohteissa S ca n d ina vi anS to ck p h oto .. Joissakin mainoksissa on esitetty niiden käytön jopa ratkaisevan sisäilmaongelmat
Tutkimuksissa on lähinnä arveltu, että puhdistimista saattaisi olla hyötyä esimerkiksi astmaatikoille. Oirekyselyn yhteydessä tiedusteltiin puhdistimesta saatuja hyötyjä. Hacker ja Sparrow 2005). Mukana oli vaurioitumattomia. Tämän lisäksi laitteissa saattaa olla kemiallisten epäpuhtauksien poistoon tarkoitettuja aktiivihiilisuodattimia, UV-säteilylähteitä tai ionisaattoreita. Aikaisemmin on julkaistu yksi ulkomainen koulututkimus, jossa todettiin puhdistimien vaikuttavan hiukkaspitoisuuksiin parhaiten tyhjissä luokissa ja vähemmän todellisessa luokan opetustilanteessa. Koulu suljettiin kevätlukukauden päättyessä ja korjattiin perusteellisesti. Aineisto 2 Eräässä toimistorakennuksessa, joka toimi ns. vsk. Vaikutukset käyttäjien terveyteen Suomessa on tähän mennessä julkaistu vain yksi ilmanpuhdistintutkimus, jossa on seurattu käyttäjien terveydentilaa. Noin puolella oppilaista oireisto väheni jonkin verran ja suunnilleen yhtä monella oireet lisääntyivät, eräillä oppilailla varsin selvästitkin. Aineisto 3 Eräässä keskisuuressa kaupungissa tehtiin oirekysely kaupungin kaikkiin kouluihin. Puhdistimen kokonaisvaikutus oireisiin oli olematon. Lisäksi on julkaistu mittaustuloksia siitä, kuinka paljon sähköinen ilmansuodatus vähentää pölypunkkiallergeenien hiukkaspitoisuutta sisäilmassa, mutta tässä tutkimuksessa ei ollut mukana terveysosiota tai oireseurantaa (Agrawal ym. maisemakonttorina oli käytössä ilmanpuhdistin sinä aikana kun korjaustoimia odotettiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Eräässä koulurakennuksessa todetun kosteusvaurion aiheuttama mikrobikasvusto oli melko pieni ja paikallinen ja pitoisuudet rakenteessa ylittivät ohjeellisen viitearvon tason 10 000 cfu/m³. On osoitettu, että ilmanvaihtojärjestelmään liitetyt mekaaniset suodattimet voivat huonontaa sisäilman laatua ja aiheuttaa oireita alueilla, joissa ulkoilman otsonipitoisuus on korkea ulkoilman saasteiden vuoksi (Buchanan ym. Ionisaattoreita on olemassa pieniä kaulassa kannettavia laitteita, huonekohtaisia laitteita sekä ilmanvaihtojärjestelmään liitettäviä isoja laitteita. Sisäilmastoseminaarissa julkaistussa raportissa todettiin eräiden oireiden vähevän tilastollisesti merkitsevästi, mutta valitettavasti artikkelista ei ilmene, kuinka monen vastaajan havaintoihin tutkimus perustuu. Mittaustietoja sisäilman pitoisuuksista ennen ja jälkeen laitteen käyttöönoton ei myöskään esitetty. 2010). Vertailuryhmää tai vertailulaitetta ei ollut eikä myöskään tietoja koululaisten oireista ja mahdollisista muutoksista. Kyseessä oli Sterimat-laite, joka oli käytössä koulurakennuksessa. 39 Puhdistintyypit Puhdistimet voidaan jakaa toimintaperiaatteen perusteella mekaaniseen ja elektroniseen suodatukseen. Markkinoilla on sekä lattialla seisovia että ilmanvaihtojärjestelmään liitettäviä laitteita. Vaikutus sisäilman laatuun Ilmanpuhdistintutkimuksissa on verrattu pääasiassa erilaisia suodattimia ja niiden yhdistämistä elektrostaattiseen puhdistukseen (esim. Koska korjauksia ei voitu aloittaa heti, luokkaan päätettiin sijoittaa ilmanpuhdistin ja oppilaille aloitettiin oireseuranta. Noin 20 % vastaajista koki puhdistimista olleen jonkinlaista hyötyä terveydentilalla arvioituna ja yksi vastaaja oli kokenut selvää hyötyä. 2008). Tässä pari vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa ei ollut mukana oppilaiden tai opettajien terveysseurantaa (Scheepers ym 2012). Omat aineistot ja tulokset Aineisto 1 Omissa tutkimuksissani ilmanpuhdistimista saatu terveyshyöty on ollut vaihteleva ja varsin vaatimaton
vsk. Laitteista näytti aluksi olevan apua, mutta seurannan aikana tutkimusja vertailujaksojen välinen ero pieneni ja seuranta-ajan aikana oireet vähenivät myös niinä viikkoina, kun laite ei ollut päällä verrattuna tutkimuksen alkutilanteeseen. Kuitenkin 73 % totesi, ettei puhdistimesta ole ollut apua enempää ilman laatuun kuin oireiluunkaan. Oireseurantavuorokausia kertyi noin 200 lapselta lähes 7000. 40 kouluja, kosteusvaurioituneita, korjausta odottavia kouluja ja jo korjattuja kouluja. Aineisto 4 Neljässä koulussa päästiin ilmanpuhdistimia testaamaan yli 10 luokkatilassa asetelmalla, jossa puhdistimet olivat vuoroviikoin päällä ja poissa päältä siten, etteivät luokkatilan käyttäjät tienneet onko laite oikeasti päällä vai ei. *** p<0.001, ** p<0.01, *p<0.05, # p<0,10. Oireet ja poissaolot kouluittain (% oireseurantapäivistä). Vastanneista 27 %:lle oli puhdistimista ollut apua oireisiin. Vastauksia saatiin oppilailta yli 880 kpl. Kun tiedusteltiin käyttökokemuksia ilmanpuhdistimista, ilmeni, että 170 vastaajalla oli ollut luokkahuoneessa ilmanpuhdistin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Kevätpölyn ollessa pahimmillaan laitteesta oli jonkin verran hyötyä, mutta siitepölykaudella, kun oppilaat olivat enemmän ulkona, laitteiden Taulukko 1
Kevään edetessä myös poissaolot vähenivät kaikissa kouluissa. kerroksessa 2/3 vähemmän kuin 2. Huolestuttavaa oli, että oireiden lisääntymistä puhdistinta käytettäessä tapahtui merkitsevästi vertailukoulussa, jossa ei pitänyt olla sisäilmaongelmaa. Tunkkaisuutta ja oppilaan vaatteissa esiintyvää hajua raportoitiin puolet vähemmän 1. kerroksessa. Ko. kerroksessa neljä kertaa enemmän kuin 2. Ärtyneisyyttä oli 40 % vähemmän kuin 2. Kurkkukipu, väsymys ja nenän tukkoisuus lisääntyivät merkitsevästi, päänsärky, käheys, nuha ja vatsakivut lisääntyivät hiukan. Toisen kerroksen oppilaista vanhemmat ilmoittivat 33 %:n terveydentilan parantuneen ja 1. kerroksessa sekä poissaoloja 20 % vähemmän. kerroksessa 25 %:lla terveydentila oli kohentunut. Astmaatikkojen määrä seurantakyselyssä. Väsymys, tukkoisuus, käheys, hengenahdistus ja silmäoireet ylestyivät vertailukoulussa seurannan aikana (Taulukko 1). kerroksen oppilailla samoin kuin Vantaalla tehdyssä tutkimuksessa. kerroksessa, mikrobiperäisiä hajuja ei raportoitu lainkaan 1. Hengitysvaikeutta infektion yhteydessä, vastaanottokäyntejä ja antibioottihoitoja oli kolmannes vähemmän kuin 2. Molemmilla laitteilla oli jonkin verran etua kokonaisterveydentilaan, mutta nuha ja tukkoisuus yleistyivät 1. kerroksessa. Seurannassa oli vain osa luokista eikä osallistumisprosenttia saatu varmistettua. kerroksen oppilailla enemmän kuin 2. Muissa luokissa löydös ei ollut yhtä johdonmukainen. Laitteita ei sokkoutettu eikä sham-jaksoja ollut, vaan kaikki puhdistimet olivat koko ajan päällä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. vsk. Niissäkin luokissa, joissa tapahtui merkittävää tiettyjen oireiden vähentymistä, eräät toiset oireet samanaikaisesti lisääntyivät. Nivelkipuja, päänsärkyä, urtikariaa ja yöyskää oli 1. Aineisto 5 Eräällä toisella paikkakunnalla elektronisia puhdistimia päästiin vertaamaan toiseen puhdistinlaitteeseen pienessä puurakenteisessa alakoulussa, jossa oli mikrobivaurioita ja joka odotti korjauksia. Samaan aikaan keskittymisvaikeus, aivastelu ja yskä vähenivät merkitsevästi ja kuumepäivät hiukan. kerroksessa vastasi kyllä ja 1. Molemmista ilmanpuhdistimista saatu kokonaishyöty oli kohtalainen lähtötilanteeseen verrattuna. Yhdessä koulurakennuksessa laitevalmistaja teki omia mikrobimittauksia, mutta ilmapitoisuudet olivat hyvin matalat eikä muutoksia havaittu seurannassa. Samanlaiset puhdistinlaitteet kuin aineistossa 4 olivat käytössä rakennuksen 1. 41 vaikutus oireisiin oli vähäinen eikä siitepölyille altistuminen tuntunut lisäävän oireita, vaan kevään edistyessä oireisto väheni kaikissa ryhmissä, myös vertailukoulussa seurannan alkuun verrattuna. Infektioita sairastamattomia lapsia oli 1. kerroksessa. Kuitenkin, kun tarkasteltiin yksityiskohtaisesti olosuhdehaittoja, oireita ja infektioita sekä poissaoloja, 1. kerroksessa. koulurakennuksista ei ole käytettävissä mittaustietoja kaupungin viranomaisilta. Kyse ei ollut homekorjauksia odottavista kouluista. Kahdessa luokkatilassa laite oli koko jakson ajan joko päällä tai pois päältä ja näitä kahta luokkaa verrattaessa oireiden esiintyvyydessä oli merkittävä ero laitteen hyväksi. kerroksessa 25 % vastasi kyllä. Seuranta-aikaa oli puoli vuotta. kerroksessa, kuivaa yskää, pitkäaikaista yskää ja hengenahdistusta puolet vähemmän kuin 2. kerroksen vastaajilla. Seurantakyselyyn saatiin 45 oppilaan tiedot. Ainoastaan tukkoisuutta ja pitkäaikaista nuhaa oli 1. Tässä tutkimuksessa ei siis osoitettu puhdistimien poistavan mikrobeja, nanoluokan hiukkasia tai ehkäisevän muutakaan altistumista. kerroksessa ja toisen yrityksen laitteet 2. kerroksen luvut olivat paremmat kuin 2. Kun vanhemmilta kysyttiin, onko ilman laatu parantunut puhdistimien käytön aikana, noin puolet 2. Mikrobipitoisuuksia ei valitettavasti mitattu tässäkään seurannassa. kerroksessa. kerroksessa ja ilmanvaihdon riittämättömyys oli olosuhdehaittana vain 10 %:lla 1. kerroksessa
42 Taulukko 2. Oirepäivät (%) vertailuryhmässä (ei puhdistinta tai käsittelyjä) ja AAVI-puhdistinryhmässä. *** p<0.001, ** p<0.01, *p<0.05, # p<0,10. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45
Oireiden lisääntymisen palautuvuutta ei ole tutkittu. Oireseurannassa kerättiin yhteensä 837 oireseurantapäivää 7 viikon ajalta. Tässä vertailussa AAVI-puhdistin osoittautui parhaaksi. Effect of an air cleaner with electrostatic filter on the removal of airborne house dust mite allergens. Use of aircleaning devices to create airborne particle-free spaces intended to alleviate allergic rhinitis and asthma during sleep. Buchanan IS, Mendell MJ, Mirer AG, Apte MG. AAVI-puhdistimia tulisi testata talvella sisäilman ollessa kuivaa ja oireseurantaan tulisi liittää myös mikrobien, pienhiukkasten ja kosteuden mittausseuranta. Lisäksi verrattiin laiteryhmiä vertailuryhmiin, joilla ei ollut puhdistinta eikä tehty pintakäsittelyjä. Air filter materials, outdoor ozone and building-related symptoms in the BASE study. On mahdollista, että osa astmaattisten lasten vanhemmista oli siirtänyt lapsensa toiseen kouluun. Johtopäätökset ja suositukset Ilmanpuhdistimien käyttöä on tutkittu homevaurioituneissa toimistorakennuksissa ja kouluissa vasta hyvin rajallisesti. Tällaista tutkimusta varten onkin anottu rahoitusta. Puhdistimia ei voida nykyisen tutkimustiedon mukaan suositella ratkaisuna sisäilmaongelmien hoitamiseksi. Indoor Air 2005; 15: 420–31. Tutkimukseen osallistujia pyrittiin arvioimaan oma vireystilansa työpäivän alussa ja lopussa sekä samoin keskittymiskykynsä ja työtehonsa kouluarvosanalla. Yonsei Med J 2010; 51:918–23. Toinen laitevalmistaja valitettavasti kielsi tulosten julkistamisen. vsk. Scheepers PT, Cremers R, van Hout SP, Anzion RB. Influence of a portable air treatment unit on health related quality indicators of indoor air in a classroom. Käyttäjien mukaan AAVI-puhdistin lisäsi kuitenkin kosteuden tunnetta huoneessa, joten näitäkin laitteita on käytettävä harkiten kosteusvauriokohteissa. AAVIn puhdistin vähensi merkitsevästi monia oireita eikä mikään oireista yleistynyt. Muina muuttujina tiedusteltiin lääkehoitoja ja poissaoloja työpaikalta. Työikäisten aikuisten toimistotyöympäristössä on pilottihankkeessa osoitettu selvää terveyshyötyä AAVI-laitteista, joiden käyttöön ei liittynyt samanaikaista muiden oireilun lisääntymistä. Hacker DW, Sparrow EM. Tulosmuuttujia olivat koettu ilman laatu ja oireilu (hengitystie, silmäja iho-oireet sekä yleisoireet). Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Kirjallisuusviitteet Agrawal SR, Kim HJ, Lee YW, Sohn JH, Lee JH, Kim YJ, Hong CS, Park JW. Alustavien tulosten mukaan puhdistimista saatu terveyshyöty on yleensä suhteellisen vähäinen. Oireita seurattiin ennen laitteiden käyttöönottoa ja sen jälkeen. 43 oli matalampi kuin ensimmäisessä kyselyssä. J Environ Monit 2012; 14: 429–39.. Eräät oireet vähenevät, mutta samaan aikaan toiset oireet lisääntyvät. Tämä ei kuitenkaan selitä nuhaoireiden yleistymistä tutkimusaineistossa elektronisen puhdistimen käytön aikana. IndoorAir 2008; 18: 144–55. Koska puhdistimien käyttöön liittyy oireiden lisääntymistä verrattuna niihin viikkoihin, kun laite ei ole päällä, ei puhdistimia voida suositella lasten oleskeluympäristöön, ennen kuin on selvitetty, mistä oireiden lisääntyminen johtuu. Koska kyse on pienistä lapsista, ei heitä tule tahallisesti altistaa tekijöille, joista voi seurata oireiden pahenemista. Monet oireet vähenivät myös vertailuryhmässä, mutta osa vertailuryhmän oireita yleistyi (korvien kutina, silmäoireet ja niveloireet) (Taulukko 2). Aineisto 6 Vantaalaisessa toimistorakennuksessa verrattiin kahta ilmanpuhdistinta ja kahta muuta käsittelyä
Responsible Care. Niiden saavuttamiseksi ala on käynnistänyt kemian yritysten vapaaehtoisia kummiverkostoja. vsk. Energiatehokkuudelle ja työturvallisuudelle on asetettu lähivuosille kovat tavoitteet. Alan turvallisuustaso on ratkaisevasti parantunut, ja tuotannon energiaja materiaalitehokkuus ovat kehittyneet hyvin. Responsible Care -ohjelmassa onkin tehty jo pitkään ainutlaatuista yhteistyötä palkansaajajärjestöjen kanssa. Suomessa se on jo 20 vuoden ajan ohjannut kemianteollisuuden omaehtoista kehitystyötä. Tulokset syntyvät jatkuvalla, tavoitteellisella arjen työllä, jossa jokainen alan ammattilainen on mukana ammattitaidollaan. Tuloksellista vastuullisuustyötä Kemianteollisuus otti merkittävän edisTapio Välikylä kestävän kehityksen suunnannäyttäjä Kemianteollisuuden kansainvälinen Responsible Care -ohjelma on teollisuuden pitkäikäisin vapaaehtoinen kestävää kehitystä tukeva ohjelma. Keskeisiä teemoja ovat luonnonvarojen kestävä käyttö, tuotannon ja tuotteiden kestävyys ja turvallisuus, hyvinvoiva työyhteisö sekä avoin vuorovaikutus ja yhteistyö. 44 Ohjelma kattaa kaikki yritysten kestävään toimintaan liittyvät osa-alueet. Vastuullisuustyön tuloksia seurataan indikaattoreilla, jotka kattavat kemianteollisuuden koko toimintakentän. Ohjelman kahdenkymmenen vuoden taipaleen aikana on saavutettu merkittäviä tuloksia tuotannon päästöjen vähentämisessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45
Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Syntyi vahva näkemys siitä, miten kemianteollisuus Suomessa etenee kohti kestävää tulevaisuutta. Tuloksia yhteistyöstä Responsible Care -ohjelmassa Suomessa on mukana 100 yritystä kemianteollisuuden eri toimialoilta. Sitä koordinoi Kemianteollisuus ry. Näissä yrityksissä työskentelee yli 19 400 henkilöä. Ohjelman painopisteitä ovat myös energiaja materiaalitehokkuuden kehittäminen. Tavoite työturvallisuudessa on päästä alle viiteen työtapaturmaan miljoonaa tehtyä työtuntia kohti vuonna 2015. Keskeiset teemat Responsible Care -ohjelmaa ja kemianteollisuuden vastuullisuustyötä on jatkuvasti kehitetty vastaamaan tuleviin haasteisiin. Hyvät tulokset kannustavat kemianteollisuutta jatkamaan energiaja materiaalitehokkuudessa pitkäjänteistä kehitystyötä. Merkittävää kehitystä on ollut myös Responsible Care -ohjelman energiaja materiaalitehokkuudessa. Responsible Care – Kansainvälisesti paikallinen Responsible Care -ohjelma käynnistettiin vuonna 1985 Kanadassa. Tuotantoon suhteutettu energiankulutus on pudonnut 25 prosenttia ja vedenkulutus 56 prosenttia seurantavuoden 1995 alusta. vsk. Maailmanlaajuisesti Responsible Care -ohjelmaa koordinoi kemianteollisuuden järjestö ICCA (International Council of Chemical Associations), Euroopassa kemianteollisuuden järjestö Cefic (European Chemical Industry Council). Loppusijoitettavan jätteen määrä tuotantokiloa kohden on vähentynyt 54 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöjen määrä 29 prosenttia vuodesta 1999. Yli 50 maahan levinnyttä ohjelmaa toteutetaan paikallisesti, kansallisesti ja globaalilla tasolla. Tiedot kattavat 80 prosenttia kemianteollisuuden tuotannosta. Pari vuotta sitten ohjelmaa ja sen painopistealueita tarkasteltiin perusteellisessa prosessissa ja vuorovaikutuksessa sidosryhmien – muiden muassa palkansaajajärjestöjen – kanssa. Tulokset käyvät ilmi Responsible Care -ohjelman vuotuisesta yhteenvetoraportista. Suomen kansallinen ohjelma käynnistyi vuonna 1992. Suomessa toimivat kemianteollisuuden jäsenyritykset sitoutuvat kansalliseen Responsible Care -ohjelmaan.. 45 tysaskeleen työturvallisuudessa vuonna 2013, kun tapaturmataajuus laski ensimmäistä kertaa alle kuuteen tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohden. Vastuullisuustyön etenemistä seurataan indikaattoreilla, jotka kattavat kemianteollisuuden koko toimintakentän
Riskien ja vaikutusten arviointiin liittyvää kehitystyötä on tehty jo useammassa Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkija Sari Kauppi Suomen ympäristökeskus Erityisasiantuntija Jarmo Vorne Työterveyslaitos Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset, ympäristöterveysja työterveysriskit Sosiaalija terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) kaivosfoorumin puitteissa on tehty yhteenvetoa kaivostoimintaan liittyvistä ympäristö-, ympäristöterveysja työterveysriskeistä Suomessa. 2011) ja Kaivoksen sulkemisen käsikirja (Heikkinen ym. Kaivosasioihin on ja laadittu myös lisää ohjeistusta, esimerkiksi Metallikaivostoiminan parhaat ympäristökäytännöt (Kauppila ym. Erityisesti Talvivaaran kaivoksen poikkeukselliset vuodot ympäristöön ovat havahduttaneet potentiaalisiin kaivosten ympäristöja ympäristöterveysongelmiin. Uusia kohteita on tutkittu mahdollisiksi kaivoksiksi. Parhaillaan on päivitettävänä Kaivosten YVA-opas, opas kaivosympäristön ympäristövaikutusten arvioinnin suorittamisesta. Kaivostoiminnan riskit – ympäristö, ympäristöterveys, työterveys. Lisäksi on toteutettu kaivosten stressitestit, kartoitettu kaivosten varautumista ja valmiutta toimia poikkeustilanteissa (Välisalo ym. 46 Kaivostoiminta on ollut esillä usealla tavalla viimeaikoina Suomessa. vsk. On laadittu toimintaohjelma ”Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi” (TEM 2013). Tapahtumat ovat käynnistäneet selvityksiä viranomaistasolla tarpeista tiivistää ja tehostaa viranomaisyhteistyötä kaivosasioissa ja tarkistaa viranomaismääräyksiä (Kaivosten ympäristöturvallisuus 2014). Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. 2014). Ympäristövaikutuksia arvioidaan kohdekohtaisesti esimerkiksi kunkin kaivoksen ympäristövaikutusten arviointiprosessissa (YVA). 2005). Lisääntynyt kaivostoiminta ja ilmenneet ongelmat ovat luoneet tarpeen arvioida entistä perusteellisemmin myös kaivostoimintaan liittyviä ympäristöja terveysriskejä
2014. Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt. 2014) ja Työympäristö ja työturvallisuus kaivoksissa (Vorne ym. 167 s. ym. Kauppila P., Räisänen M.-L., Myllyoja S. 219 s. 2013. vsk. Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Tutkimusraportti 199. Ympäristöministeriön loppuraportteja 3/2014. YVA-prosessissa arvioidaan kaivoksen ympäristövaikutuksia ja -riskejä, vaikutuksia kaivosalueen ulkopuolella. Vorne J., Jussila K., Kähkönen H., Latvala J., Pääkkönen R., Reiman A., Rintamäki H., Sormunen E. Kaivoksen työntekijät altistuvat osin samoille altisteille kaivosalueella, usein suuremmille pitoisuuksille kuin kaivoksen ulkopuolella. 2014. 2005. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Ympäristö ja Terveys-lehti (tämä numero). Päästöt kaivosympäristön vesistöihin muodostavat usein potentiaalisimman uhkan ympäristöja ympäristöterveysvaikutuksille. Viitteet Heikkinen P. Kaivosympäristöihin liittyvien hankkeiden rahoitukseen on ollut saatavilla myös enenevässä määrin rahoitusta (mm. Samat altisteet, jotka aiheuttavat kaivoksella työturvallisuus ja -terveysriskin, aiheuttavat myös riskin ympäristölle. Ympäristö ja Terveys-lehti (tämä numero). 15/2013. Lisäksi työhön liittyy muita tekijöitä, jotka on tarpeen huomioida. Hyvä kaivos pohjoisessa opaskirja ympäristösääntelyyn ja sosiaalista kestävyyttä tukeviin parhaisiin käytäntöihin. Geologian tutkimuskeskus. 2011. Kaivostoiminnan työturvallisuus ja työterveysongelmat liittyvät malmin ja kiven louhintaan, poraustyöhön, käsittelyyn, rikastukseen ja kuljetukseen. 223 s. Riskit ja haitat ovat kaivostyyppija kaivoskohtaisia. Ympäristö ja Terveys-lehti (tämä numero). 2014), Kaivosympäristön ympäristöterveysriskit (Komulainen ym. Välisalo T. Kaivostoiminnan ympäristötekniikka. Kauppi S., Vesterbacka P, Kallio A. TEKES.n Green Maining-ohjelma). Yksittäisistä kaivoksista on mainittu ainoastaan esimerkkejä. Kappaleisiin Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset (Kauppi ym. 2013). 2013. Multiprint Oy, 2013. Niistä voi seurata ekologisia haittavaikutuksia, vesistöjen pilaantuessa viihtyvyyshaittaa ympäristön asukkaille (vesistöjen ja vedenkäytön rajoitukset) ja pahimmillaan myös terveyshaittaa. TEM 2013. 2014. Hyvillä kaivoksilla tekniikka, varusteet ja suojautuminen ovat korkealla tasolla ja työturvallisuuteen satsataan merkittävästi. Suurimpia työympäristöongelmia alalla on porauksesta, lastauksesta, kuljetuksesta ja murskauksesta aiheutuva melu ja erilaiset kaivosilman pölyt. (toim.). Kauppila T. Komulainen H., Kallio A., Tuomisto J. Teksteissä ei arvioida yksittäisiä kaivoksia. ym. 2013. Kaivosten ympäristöturvallisuus 2014. (toim) ym. 2014) on koottu kultakin osa-alueelta keskeisintä asiaa suomalaiseen kaivostoimintaa liittyen riskien ja riskien arvioinnin näkökulmasta. 47 hankkeessa (MINERA-työkalu ja suositukset kaivostoiminnan ympäristöja ympäristöterveysriskien arviointiin, Kauppila ym. Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -toimintaohjelma. Viranomaistyöryhmän loppuraportti. 114 s.. Kaivosympäristön ympäristöterveysriskit. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset. Kaivosten työterveys ja -työturvallisuustasoissa on eroja. Riskien ymmärtäminen kaivosalueen työntekijöille on tärkeää, jotta ne voidaan minimoida. Kaivosten YVA-selostuksissa ja kaivosten seurantatarkkailuissa on yksityiskohtaisempaa kaivoskohtaista arviointia. 2014. Suomen ympäristö 29/2011. Ympäristöministeriön loppuraportteja 2/2014. Kaivosten Stressitestit 2013. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Kaivoksen päästöt ja sijainti suhteessa ympäristöönsä vaikuttavat. 66s. ym. Kokko K. Kaivoksen sulkemisen käsikirja. Työympäristö ja turvallisuus kaivoksissa. 2013; Hyvä kaivos pohjoisessa, Kokko ym
Tutkija Sari Kauppi Suomen ympäristökeskus Tutkija Antti Kallio Säteilyturvakeskus Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Kaivostoiminnasta on aina ympäristövaikutuksia, aivan kuin kaikesta muustakin ihmistoiminnasta. 48 Rakennusvaiheessa voidaan melu ja pölyhaittoja verrata vastaavan laajuiseen maanpäälliseen rakentamiseen varsinaisen kaivostoiminnan ja sen valmistelun aloittamiseen saakka. Kaivostoiminta vaikuttaa aina ympäristöönsä, mutta kun vaikutukset ymmärretään ja ne pystytään ennakoimaan, voidaan kaivosten aiheuttamia ympäristöriskejä myös paremmin hallita. Ympäristötarkkailua on jatkettava vielä pitkään sulkemisen jälkeen. vsk. Alkuvuodesta 2014 kaivosten ympäristöturvallisuutta tarkastelleen viranomaistyöryhmän työstä julkaistiin raportti, jossa esitettiin toimenpide-ehdotuksia, mm. Kaivostoiminnan riskit – ympäristö, ympäristöterveys, työterveys. Kaivostoiminnan ympäristöturvallisuutta sääntelevät useat säädökset ja siten kaivosten ympäristöasioiden hyvä hoito vaatii yritysten omaa ympäristöosaamista sekä useiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten toimia ja yhteistyötä. TEKESin Green Mining ohjelma (2011–2016) on rahoittanut useita kaivosten ympäristöturvallisuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita. Vaikutukset ovat aina kaivoskohtaisia ja riippuvaisia paitsi kaivostyypistä myös ympäristön herkkyydestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Yhteistyötä ja tutkimusta tarvitaan kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallitsemiseksi ja kaivostoiminnan kehittämiseksi kestävään suuntaan. viranomaisten yhteistyön ja ympäristötietojen saatavuuden parantamiseksi, kaivostoiminnan patoja pohjarakenteiden turvallisuuden parantamiseksi sekä ehdotuksia kaivoksen sulkemisen kehittämiseksi (YM 2014). Ympäristövaikutusten laatu ja laajuus vaihtelevat kaivoksen elinkaaren eri vaiheissa. Toiminnan aikaisesti vaikutuksia tulee useimmiten vesiin, mutta myös ilmaan ja maaperään. Kaivoksen sulkemisvaiheeseen tehdään suunnitelma ympäristövaikutusten minimoimiseksi
2014).. Todellista riskinarviointia ei selvityksen perusteella tehty, vaan kerätty aineisto kuvasi kaivoksilla tapahtuneiden uhkatilanteiden esiintymistä ja niiden laatua tapahtumahetkellä tai pian tapahtuman jälkeen (Välisalo ym. 2014). 49 Kaivostoiminnan aiheuttamat riskit Kaivostoiminnan riskit kasvoivat 2000luvulla, kun Suomessa otettiin käyttöön uusia tuotantomenetelmiä kaivostoiminnassa. Uusien menetelmien käyttöönotossa ympäristöhaittojen arviointi voi olla hankalaa, niin kaivostoimijalle kuin viranomaisillekin. Kuitenkin lupaviranomaiset perustavat päätöksensä aina toimijan esittämiin tietoihin ja siten selvitysvastuu uusista menetelmistä on aina toimijalla. vsk. Näitä olivat esimerkiksi bioliuotus sekä syanidin käyttö kullan rikastuksessa, joita kumpaakin menetelmää oli aikaisemmin käytetty muualla maailmassa. Ympäristöriskinarviointi Oleellinen osa kaivosten ympäristövaikutusten hallintaa on ympäristöriskinarviointi, joka sisältää ympäristöterveysriskien arvioinnin ja ekologisten/ekotoksikologisStressitestien yhteydessä laadittu vahinkoselvitys vuosilta 2006–2012 (yhteensä 128 tapausta) osoitti, että suurin osa kaivosten poikkeustilanteista aiheutti uhkaa vesistöille. Yli puolet poikkeustilanteista aiheutti uhkaa vesiin, neljännes liittyi ilmaan, jätteisiin ja meluun ja neljännes muihin, pääasiassa öljyja kemikaalivahinkoihin liittyviin poikkeustilanteisiin. Kaivosten stressitestien (2013) taustatyönä tehtiin selvitys kaivoksilla rekisteröidyistä poikkeustilanteista, jotka vaikuttivat ympäristöön tai aiheuttivat ympäristön pilaantumisen uhkaa. Lähteenä käytettiin VAHTI-tietokantaa, PRONTO-resurssija onnettomuustilastoa, VARO-rekisteriä sekä ONSE-ympäristövahinkoja koskevan projektin aineistoja ja kaivosvalvojilta koottua aineistoa (Välisalo ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45
Riskinarviointia on suositeltu kehitettävän siten, että tehtäisiin yksi riskinarviointi kaikkien viranomaisten tarpeisiin (YM 2014). Ekologinen riskinarviointi arvioi ympäristöpäästöjen aiheuttamia riskejä eliöstön kuolleisuuteen, kasvuun ja lisääntymiseen sekä populaatioille ja yhteisöille. Kaivostoiminnan päästöt ja jätteet Kaivostoiminta ja malmien jatkojalostus aiheuttavat toiminnan aikaisia päästöjä ympäristöön, joiden laatu ja määrä ovat aina kohdekohtaisia, ja joita säädellään ympäristöluvalla. Päästöihin vaikuttavat alueen geokemian lisäksi valitut prosessija puhdistusmenetelmät. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. vsk. Ympäristöriskinarviointi pitäisi tehdä mahdollisimman yksityiskohtaisesti jo kaivoksen suunnitteluvaiheessa, mutta riskinarvio voidaan tehdä myös toimivalle kaivokselle ja sitä pitää päivittää kaivoksen elinkaaren aikana. Kaivosja rikastustoiminnan päästöistä on erilaisia ympäristövaikutuksia pintavesiin, pohjavesiin, ilmaan ja maahan. Kuva: Sari Kauppi.. Tämä helpottaisi varmasti myös kaivostoimijoita, kun vältyttäisiin mahdollisilta päällekkäisyyksiltä. Ympäristöriskinarviointiin kaivosalueen ulkopuolella on olemassa vapaasti käytettävissä oleva kotimainen MINERA-malli (fi.opasnet.org/fi/Minera). Ekologinen riskinarviointi sisältää neljä vaihetta: 1) vaaran tunnistaminen, 2) haitattoman pitoisuuden määrittäminen, 3) altistumisen arviointi ja 4) riskin kuvaaminen. Molemmat riskinarvioinnit voidaan suorittaa rinnakkain pohjautuen samoihin päästötietoihin. Hyvä ekologinen riskinarviointi on kvantitatiivinen ja sisältää selvityksen päästöjen turvamarginaaleista (Kauppila ym 2013). Tyypillisiä päästöjä Jokisivun kaivos. 50 ten riskien arvioinnin
Toisaalta joidenkin teollisuusmineraalikaivosten jätealueet saattavat olla vaikutuksiltaan pieniä ja riskitasoltaan alhaisia. Kaivostoiminnan päästöjä ja ympäristövaikutuksia koskevat Ympäristönsuojelulain mukaisesti selvilläolovelvollisuus, varovaisuusja huolellisuusperiaate sekä ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate. Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallintaa varten on olemassa lainsäädännön ohjaama prosessi, johon kuuluu perustilaselvitys, ympäristövaikutusten arviointi (YVA), ympäristölupa, ympäristötarkkailuohjelma ja sulkemissuunnitelmat. Kaivosjätealueet muuttavat kuitenkin maisemaa ja niihin liittyy yleisesti sulkemisen jälkeisiä käyttörajoituksia. Jätealueet pyritään saattamaan turvalliseen tilaan ja maisemoimaan kaivoksen sulkemisen yhteydessä. Kuva: Sari Kauppi.. 51 kaivoksilta vesiin on mm. Metallikaivosten ja -rikastamojen jätealueita pitää valvoa jopa vuosikymmeniä kaivostoiminnan loppumisen jälkeen, koska erityisesti rikkipitoisten metallimalmien jätteisiin liittyy riski myöhempiin metallipäästöihin ympäristöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Ympäristönsuojelulain mukaisen perustilaselvityksen tekemisestä on juuri valmistunut opas (Ympäristöhallinnon ohjeita 8/2014) ja Työja elinkeinoministeriö julkaisee Ympäristövaikutusten arviointi kaivoshankkeissa -oppaan vielä vuoden 2014 aikana. vsk. erilaiset metallit, suolot, ravinteet, kemikaalit ja kiintoaines, maaperään öljyt ja ilmaan pöly ja kemikaalit. Suurin osa ympäristövaikutuksista kohdistuu luvituksen mukaisesti kaivosalueen sisäpuolelle, ja lähtökohtaisesti vaikutukset ympäristöön kaivosalueen ulkopuolella pitäisivät olla maltillisia ja hyvin hallittuja. Kaivostoiminnan jätemäärät ovat isoja ja suuri osa jätteistä jää pysyvästi kaivosalueelle. Kaivannaisjätteiden Jokisivun kaivoksen laskeutusaltaita
Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. vsk. Pohjaeläinten ja niitä hyödyntävien ravintoketjujen kautta sedimenttien haitta-aineet voivat vaikuttaa vesiekosysteemiin ja niistä saattaa siten seurata pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi sivukivikasat saattavat mahdollisesti aiheuttaa hapanta valumaa. Tyypillisiä kaivosten aiheuttamaa ympäristökuormitusta ovat juoksutettavien vesien sisältämät metallit, sulfaatti ja typpi, sekä jäämiä rikastusja vedenpuhdistusprosesseissa käytetyistä kemikaaleista. Pintavesiin päässeet kiintoaines ja liuenneet aineet päätyvät vesistöissä yleisesti sedimentteihin. Normaalin luvanvaraisen kaivostoiminnan ei pitäisi aiheuttaa kestämätöntä ympäristöhaittaa, vaikka itse kaivosalueella tapahtuukin paljon muutoksia maaja kallioperään sekä vesien virtaussuuntiin. Pintavesiin aiheutuu ilmalaskeumaa ja haitallisia aineita voi kulkeutua pieniä määriä kaivosalueelta juoksutettavan veden mukana. Vaikka päästö olisi pitoisuudeltaan suhteellisen alhainen, voi pitkällä aikavälillä kaivoksen eliniän aikana sedimentteihin kertyä haitta-aineita. Kuva: Antti Kallio.. 52 ominaisuudet ja alueen erityispiirteet pitää tuntea hyvin, jotta jätehuoltosuunnitelma ja jätealueiden rakenteet ovat riittävät pitkäaikaisturvallisuuden kannalta (Kauppila ym 2011). Malmien esiintymisalueilla ovat malmeihin rikastuneiden aineiden taustapitoisuudet sedimenteissä yleisesti kuitenkin koholla, joten on tärkeää pystyä erottamaan mahdolliset kaivostoiminnan aiheuttamat lisäykset luontaisesta taustasta. Pahtavuoman entisen kuparikaivoksen sivukivikasoilta, Kittilä. Pintaja pohjavesien suojelu Pintaja pohjavedet kaivosten läheisyydessä tarvitsevat suojelua
Tämä vaikuttaa järven ekologiaan, sillä esimerkiksi pohjaeläimet eivät pysty elämään hapettomissa olosuhteissa. Suolaisuuden on myös havaittu muuttavan planktonlajeja makean veden lajeista murtovesilajeiksi. Viime aikoina Rikastushiekka-allas, Vammala. Uraanin hajoamisketjun muut aineet, jotka ovat säteilyvaarallisempia, jäävät yleensä kiinteisiin kaivannaisjätteisiin, ja tämä olisi aina syytä todentaa mittauksin. vsk. Bowell 2004, Heinonen-Tanski ja Mentu 2014, INAP 2003, Water-online 2014). 53 Sulfaatti, jota esiintyy ympäristössä luonnostaan, on kaivoksilta poistettavien vesien mukana kulkeutuessaan aiheuttanut kaivosten läheisten järvien kerrostuneisuutta ja alusvesien hapettomuutta. Erilaisia kaivosvesille soveltuvia sulfaatinpoistomenetelmiä on olemassa ja niiden toimivuutta Suomen olosuhteissa tulisikin testata ja ottaa käyttöön (mm. Ottamalla käyttöön erilaisia vesienpuhdistusmenetelmiä, saadaan kaivosten jätevesistä merkittävästi vähennettyä ympäristöä pilaavia aineita. Kuva: Sari Kauppi.. Uraani on myrkyllinen raskasmetalli, jonka ympäristövaikutukset perustuvat tähän ominaisuuteen enemmän kuin säteilyyn. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Koska järvi on eri lajien muodostama toimiva kokonaisuus, muutokset lajistossa ja veden happipitoisuudessa vaikuttavat ravintoketjuihin ja siten järveen ekologisena kokonaisuutena. Uusia tai jo muualla maailmassa testattuja vedenpuhdistusmenetelmiä pitäisi käyttää silloin, jos perinteiset laskeutusaltaat ja kalkin lisäys eivät poista haitallisia aineita riittävällä tasolla. Luonnon radioaktiivisista aineista uraani on kaivostoiminnan olosuhteissa ehkä yleisimmin liukoinen ja sitä voi esiintyä kaivosten vesissä ja vesipäästöissä
Newcastle university, Newcastle , UK, 75–88 Heinonen-Tanski, H., Mentu, J., 2014. Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt. fi/hankkeet/sam sekä http://www.syke.fi/ pohjavesitarkistuslista). A review of sulfate removal options for mine waters. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. (http://arkisto.gtk. Liika sulfaatti vaaraksi makeille vesille. Kaivosalueelta poistettavien vesien puhdistaminen vähentää ympäristökuormitusta ja on askel kohti kestävää kaivostoimintaa. 42 s. Kaivosten ympäristöturvallisuus. Vesi tästä altaasta kierrätetään takaisin rikastusprosessiin. Tutkimusraportti 199. Kaivokset ja vesi – esimerkkinä Hannukaisen hanke. (https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/136558) Ympäristönsuojelulaki 527/2014 (http://www.finlex.fi/fi/laki/ smur/2014/20140527). Suomen Ympäristökeskus. (toim.) ym. Vaikka jotkut pohjaveden haitta-ainepitoisuudet olisivatkin kaivosalueella luontaisesti normaalia suuremmat, on kaivoskohteissa voimassa pohjaveden pilaamiskielto, aivan kuten muuallakin (YSL 17 §). Geologian tutkimuskeskus. & Rautio A. Kaivokset vaikuttavat yleensä aina jollakin tasolla pohjaveteen, sen virtauksiin, määrään tai laatuun. Ympäristönsuojelulain mukaisen perustilaselvitys – Ohje toiminnanharjoittajille sekä lupaja valvontaviranomaisille. Proceedings of Mine Water 2004 – Process, Policy and Progress. 54 uraani on aiheuttanut runsaasti keskustelua, koska sitä on havaittu kaivosten kuivatusvesissä ja päästöissä vesistöihin. Suomen Ympäristö 29/2011. Välisalo, T. Uraanin poistoon vesistä on olemassa puhdistustekniikoita. com/doc/a-new-process-for-sulfateremoval-from-indust-0001 12.11.2014 Salonen, V.-P., Korkka-Niemi, K., Moreau, J. (https://helda. Esimerkiksi maanalaisten pohjavesivarastojen geometria ja hydrauliset yhteydet voivat olla puutteellisesti tunnettuja, vaikka näillä voi olla vaikutusta kaivostoiminnan pohjavesivaikutuksiin kaivospiiriä laajemmalle alueella (Salonen ym. helsinki.fi/handle/10138/37056) Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S., Tuomisto, J. http://www.inap.com.au/public_downloads/Research_Projects/Treatment_of_ Sulphate_in_Mine_Effluents_-_Lorax_ Report.pdf 12.11.2014 Kauppila, P., Räisänen, M-L., Myllyoja, S. Kokonaiskuvan saamiseksi erilaisista tarpeellisista pohjavesiselvityksistä, on kaivostoimijoiden avuksi koottu internetistä löytyvä ilmainen Pohjavesiselvitysten tarkistuslista (saatavissa http://www.syke. 2011. Kaikki ympäristön pilaantumista ehkäisevä toiminta vähentää riskejä ja parantaa samalla tuotannollisia tavoitteita. fi/tr/tr_199.pdf) Water-online, http://www.wateronline. 2004. Vesitalous 5/2014 INAP 2003, International network for acid prevention. vsk. Ympäristöministeriön raportteja 2/2014. 113 s. 2014. (https://helda. Pilaantuneen ympäristön puhdistaminen on hankalaa ja kallista, joten resurssit kannattaa suunnata riskien hallintaan ja ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisyyn. Viitteet Bovell, R.J. helsinki.fi/handle/10138/42780) YM 2014. (toim.). Uraanin esiintymistä kaivosympäristöissä on syytä tarkkailla siinä kuin muidenkin raskasmetallien. Lorax Environmental. 2014. (https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/42781) Ympäristöhallinnon ohjeita 8/2014. Esimerkiksi Kittilän kaivoksella (Agnico-Eagle Mines Ltd) on käytössä menetelmä syanidin hajotukseen kemikaalien avulla, jonka lisäksi uhkaa ympäristölle estetään johtamalla vesi puhdistusprosessista erilliselle altaalle. Kaivosten stressitestit 2013. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Ympäristöministeriön raportteja 3/2014. 213 s. Treatment of sulphate in mine effluents. 2013. 65 s. Geologi 1/2014, 8–19. Viranomaistyöryhmän raportti. 2014)
Oppaassa on vahvasti otettu huomioon ympäristönäkökulma ja kestävä kehitys sekä yleisöturvallisuus. vsk. tapahtumapaikalle asettavat vaatimukset, esitellään keinoja ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi ja kerrotaan järjestämiseen liittyvistä lainsäädännön asettamista velvoitteista toiminnanharjoittajille. 55 www.ymparistojaterveys. Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisoppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja mm. Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Tilaukset: tilaukset@ymparistojaterveys.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Suurien yleisötilaisuuksien osallistujien määrän vaikutus joukkokäyttäytymiseen ja ympäristökuormitukseen voi muodostua huomattavaksi, jollei näihin ole jo ennalta varauduttu. suurien yleisötilaisuuksien järjestäjille (massatapahtumat), valvoville viranomaisille ja tapahtumissa toimijoille. tai puh. (02) 630 4900 Tilaushinta: 24,00 euroa + toimituskulut (sis.alv.10 %). Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas. Opas soveltuu mm. Kaikkien osapuolien välisen yhteistyön merkitys korostuu suurtilaisuuksien ennakkosuunnittelussa sekä tapahtumanaikaisessa valvonnassa
Todennäköisimpiä ympäristöterveyshaittaa aiheuttavia päästöjä ovat pöly, melu ja päästöt pintavesiin (jokija järvivedet, veden pilaantuminen). Viihtyvyyshaitat (melu, haju, tärinä, esteettiset ja maisemalliset haitat) saattavat vaikuttaa pitkittyessään haitallisesti myös terveyteen (stressi, unihäiriöt, keskittymishäiriöt). Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. 56 Tiivistelmä Kaivoksiin ja niillä tapahtuvaan kaivostoimintaan saattaa liittyä päästöjä, jotka aiheuttavat terveysriskejä ja haittaa kaivoksen ympäristössä asuvalle väestölle (ympäristöterveysriskit ja viihtyvyyshaitat). Haitat ja riskit ovat kaivoskohtaisia. vsk. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkija Antti Kallio Säteilyturvakeskus Johtava tutkija Jouni Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskit Kaivostoiminnan riskit – ympäristö, ympäristöterveys, työterveys. Kaivosympäristö voi lisätä altisteiden kokonaissaantia (muut lähteet + kaivosympäristö), mutta harvoin sellaiselle tasoille, jotka aiheuttavat terveyshaittaa. Paha haju saattaa aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Ympäristön pilaantumiseen liittyvät viihtyvyyshaitat ja pilaantumiseen liittyvät sosioekonomiset seikat ovat useimmiten todennäköisempiä kuin suoranaiset terveyshaitat ympäristön väestölle. Osin tämä on seurausta siitä, että altistumista pilaantuneessa ympäristössä joudutaan tietoisesti välttämään. Ympäristön pilaantuminen rajoittaa sen virkistyskäyttöä, pahimmillaan vuosikymmeniksi, mikä jo yksinään on vakava haitta. Ne riippuvat kaivostyypistä, sen prosesseista, kaivoksen ympäristöstä ja sijainnista suhteessa asutukseen. Tässä käsitellään mineraalikaivostoimintaan liittyvien päästöjen terveysriskinarviota kaivoksen ympäristön väestössä
Haittojen kannalta oleellista on päästön ympäristössä olevat pitoisuudet ja kertymä tai ilmenevä taso (melu, tärinä) ja sen yleisyys. Kaivoksen ympäristöja terveysriskejä aiheuttavat päästöt ovat kaivoskohtaisia. Päästöt Kaivostoiminta tuottaa erilaisia päästöjä: Pölyä, kaasumaisia aineita, melua, hajua, tärinää, kemiallisten aineiden päästöjä ja radioaktiivisia aineita, jotka voivat levitä ilmaan, maaperään ja ympäröiviin vesistöihin. Päästöt vesiin saattavat kulkeutua vesistöreitillä kilometrejä ja näkyä vielä vesissä kymmenienkin kilometrien päässä kohonneina pitoisuuksina. vsk. Kun kaivos aikanaan suljetaan, jäljelle jäävät kaivosalueelle jätteet ja toiminnasta kuormittunut ympäristö. Lähellä asutusta sijaitsevaan kaivokseen liittyy potentiaalisesti erilaisia ongelmia kuin kaukana asutuksesta sijaitsevaan kaivokseen (esimerkiksi meluhaitta). Tärkeimpiä lähteitä, altistumistapoja ja esimerkkiaineita on kuvattu taulukossa 1. Kukin kaivos on erilainen. Pääasiassa ne määräävät aiheutuvan haitan ja riskin suuruuden. Ne riippuvat kaivostyypistä, sen prosesseista, kaivoksen ympäristöstä ja sijainnista suhteessa asutukseen.. Rikkivedyn haju on tunnistettu sopivalla tuulella kauimmillaan vielä kymmenien kilometrien päässä kaivokselta. 2013). Päästöstä riippuen ne leviävät ja laimenevat ympäristössä etäisyyden kasvaessa. Myös ajoneuvoliikenne kaivosalueella ja sen ulkopuolella saattaa aiheuttaa pölyja pakokaasupäästöjä. ” Haitat ja riskit ovat kaivoskohtaisia. Seuraavassa käsitellään kaivokseen liittyviä ympäristöterveysriskejä ja mahdollisia potentiaalisia haitallisia vaikutuksia kaivosalueen ympäristön väestölle. Haitat ja terveysriskit Altisteet ja altistuminen Kaivoksen lähellä asuvat ihmiset altistuvat kaivokselta tuleville päästöille hengittämällä, suun kautta ja iholle. Esimerkiksi malmin louhintaan ja käsittelyyn liittyvä mineraalipöly leviää pääasiassa muutaman sadan metrin etäisyydelle kaivosalueelta. Yksittäiseen kaivokseen liittyvät riskit ja haitat on arvioitava aina kaivoskohtaisesti, ja ne voivat poiketa huomattavasti toisistaan. Melu, maastosta ja melun luonteesta riippuen, saattaa kuulua kilometrien päähän kaivokselta. Ympäristöja terveysvaikutukset olisi arvioitava kaivoksen koko elinkaaren ajalle. Malmin rikastusprosessit ja niistä syntyvät päästöt voivat olla erilaisia. 57 Johdanto Kaivostoiminta vaikuttaa ympäristöönsä kaivoksen luonteesta riippuen. Kaivoksiin liittyy kuitenkin ympäristöja terveysriskejä, jotka ovat todennäköisiä ja yleisiä kaikilla kaivoksilla. Koska ihmiset kaivoksen ympäristössä altistuvat päästöille isoksi osaksi ympäristön kautta (maaperästä, vedestä, hengitysilmasta), näitä samoja pitoisuuksia käytetään niin ekologisten kuin terveyshaittojenkin arviointiin. Maa-/ kallioperän louhinnasta, malmin murskauksesta ja rikastuksesta syntyy päästöjä, jotka saattavat levitä ympäristöön (Kauppila ym. Päästöistä syntyvät pitoisuudet ympäristöön ovat suurimmat päästölähteiden lähistöllä, varsinaisella kaivosalueella. Päästöjen aiheuttamat ongelmat riippuvat päästöjen luonteesta, määrästä ja kaivoksen sijainnista ympäristössään. Maaperässä on nähtävissä pitoisuusgradientti kaivokselta poispäin. Niinpä eri vaikutuksia on perusteltua arvioida samanaikaisesti pitoisuuksiin asti, mutta pitoisuuksista vaikutuksiin menevät tarkastelut eriävät ekologisten ja terveyshaittojen osalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Päästön vaikutusalue on päästökohtainen. Kiinteästi vesistöön yhteydessä olevasta kaivoksesta saattaa päästä päästöjä vesistöön
Melu, haju, tärinä, ympäristön pilaantuminen ja siitä johtuva virkistyskäytön rajoittuminen (likaava pölylaskeuma, uintirajoitukset järvissä, kalankäyttörajoitukset, muutokset kalansaaliissa, löylyveden käyttörajoitukset) tyypillisesti aiheuttavat viihtyvyyshaittaa. Terveyshaitalla tarkoitetaan päästön suoraa toksista vaikutusta elimistössä: altisTaulukko 1. Kaivosympäristön väestön altistumistapoja ja lähteitä kaivosperäisille päästöille.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Viihtyvyyshaitalla tarkoitetaan mieltä rasittavia asioita: mielipaha, harmitus, esteettinen haitta ja stressi, joita kaivos tai sen päästöt aiheuttavat. Kaikkia päästöjä ei ole kaikilla kaivoksilla ja niiden suhteellinen merkitys myös vaihtelee kaivoskohtaisesti. Sitä aiheuttaa myös päästöihin liittyvä pelko. vsk. Terveyshaitat Arvioitaessa päästöjen haitallisia vaikutuksia on syytä arvioida sekä mahdollinen viihtyvyyshaitta ihmisille että varsinainen terveyshaitta tai riski. 58 Altisteiden merkitys vaihtelee kaivoksittain
Virkistyskäytön rajoittaminen on viihtyvyyshaitta, ja sillä on sosioekonomisia vaikutuksia omaisuuden arvoon. Kaivosympäristön aiheuttamia terveysriskejä arvioidaan ympäristövaikutusarviointiprosessissa (YVA-selvitys) kaivosta perustettaessa ja kaivokseen liittyviä lupia käsiteltäessä. 2013). Alueella, jossa kaivos sijaitsee, pintavesien koostumus ja pitoisuudet saattavat jo luontaisesti poiketa tavanomaisesta. On suositus, että järvija jokivettä tai pintavettä ylipäänsä ei käytettäisi juomavetenä, koska siihen liittyy mikrobiologisia riskejä. 59 tuminen on niin suurta, että se vaikuttaa elimistössä haitallisesti. Tiedossa ei kuitenkaan toistaiseksi ole, että Suomessa olisi jouduttu rajoittamaan kalansyöntiä kaivoksen lähiympäristön vesistöistä kalojen kohonneiden epäpuhtauspitoisuuksien vuoksi. Jo toimivalla kaivoksella toimiluvan edellyttämän velvoitetarkkailun tulokset ja niissä tapahtuneet muutokset arvioidaan säännöllisesti. Myös paha haju saattaa kulkeutua ajoittain kauaksi. Ihmisten todennäköisin ja merkittävin altistumistapa pintavesissä oleville kaivoksen epäpuhtauksille on saanti vesistöstä pyydetyssä kalassa. GTK:n, THL:n ja ItäSuomen yliopiston MINERA-hankkeessa tuotettiin suositus ja työkaluja riskinarvion toteuttamiseen (Kauppila ym. Kaivosympäristön terveysriskinarvion käytännön toteuttamiseen ei ole ollut yksityiskohtaisia ohjeita. Vesistön laadun muutokset (mm. On todennäköistä että useimmat haitat ja riskit ovat sitä suuremmat, mitä lähempänä kaivosaluetta asutaan, suurimmat aivan kaivoksen vieressä asuville. Jos kaivostoiminnan päästöt lisäävät suorasti tai epäsuorasti metyylielohopean muodostumista vesistössä, se kertyy petokaloihin ja tämä on todennäköisesti suurin kalaan liittyvä riski. MINERA-hankkeen puitteissa ja yksittäisten kaivosten ympäristöterveysvaikutuksia arvioitaessa on syntynyt käsitys potentiaalisesti keskeisistä haitoista ja riskeistä, joita kaivosympäristöön saattaa liittyä. Niitä on käsitelty seuraavassa yksityiskohtaisemmin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. vsk. Talvivaaralla kysymyksessä on poikkeustilanne, jossa päästöt ympäristöön ovat olleet suuria ja selvästi todettavissa. Epäorgaaniset epäpuhtaudet ovat pysyviä ja kertyvät koko kaivoksen elinkaaren ajan ympäristöön. Kallioperä heijastuu pintavesiin, koska pohjavesiä purkautuu pintavesiin. aineiden kertyminen vesistöön ja sedimenttiin) todennäköisesti vaikuttavat kauimpana kaivoksesta. Jos kaivosympäristöjen pilaantuneita vesiä juotaisiin, se olisi tärkein altistumisreitti ja aiheuttaisi suoranaisten myrkytysten riskin.. Tästä on esimerkkinä Talvivaaran kaivoksen lähijärvet (Kivijärvi, Kalliojärvi), joille on jouduttu antamaan vedenkäyttösuosituksia ja -rajoituksia kipsisakka-allasvuotojen seurauksena. Riskien todellisia suuruuksia on vaikea hahmottaa, ja siksi helposti pelätään merkityksettömiä tai unohdetaan merkittäviä riskejä. Ne voivat kulkeutua ja vaihtaa paikkaa, mutta eivät alkuaineina häviä kaivoksen toiminnan lopettamisenkaan jälkeen. Viihtyvyyshaitta voi voimakkaana ja pitkittyessään aiheuttaa myös terveyshaittaa esimerkiksi jatkuvana stressinä (unettomuus, keskittymiskyvyn puute, kohonnut verenpaine), joka erityisesti pahentaa jo huonontunutta terveydentilaa. Pintavedet Pintavesiin (järvet, joet) päätyvät päästöt pahimmillaan pilaavat kokonaisen järven, jolloin vettä ei voida käyttää ja sen virkistyskäyttö rajoittuu. Epäorgaaniset aineet ja metallit eivät erityisesti kerry kalan syötäviin osiin, mutta pitoisuudet saattavat nousta. Yksittäisten metallien saantia ne ovat lisänneet. Poikkeusja onnettomuustilanteessa arvioidaan syntyneiden poikkeuksellisten päästöjen aiheuttamat riskit ja seuraukset tapauskohtaisena. Kun kalojen metallipitoisuudet määritetään, kalansyöntiin liittyvä riski voidaan arvioida. Haittana tai riskinä arvioidaan erikseen syöpäriski (jos päästö on karsinogeenista) ja muut terveyshaitat. Siinä ei voi uida eikä käyttää vettä löylyvetenä ja peseytymiseen. Tämä entisestään mutkistaa pelon ja viihtyvyyshaitan arviointia
Pöly Kaivosympäristön potentiaalisesti yksi merkittävin ongelmallinen päästö on toiminnasta syntyvä mineraalipöly. Kuivalta rikastushiekka-altaalta saattaa tuulella levitä pölyä, samoin peittämättömistä jätekasoista. Siksi varovaisuusperiaatteen mukaisesti on toistaiseksi suositeltu, että vettä ei käytettäisi löylyvetenä. Metalleja voi kertyä maasta syötäviin kasvinosiin ja jäädä kasteluvedestä salaatin tai marjojen pinnalle. Niiden lopullista syytä ja yhteyttä kaivoksen päästöihin ei kuitenkaan ilmeisesti tiedetä ja on vaikea varmistaa. Esimerkiksi Kivijärvellä Talvivaaran kaivoksen lähellä on raportoitu iho-oireita uimareilla. Kiukaalle heitetty vesi höyrystyy aerosoleiksi ja hengitettäväksi. Kaivosalueella vedenlaatumuutoksia on havaittu. Tiedossa ei ole kaivovesien systemaattista pilaantumista kaivosten lähialueilla Suomessa. Altistuminen lisää enimmillään kokonaissaantia elimistöön eikä todennäköisesti yksin aiheuta terveysriskiä. Sitä syntyy räjäytyksistä erityisesti avolouhoksella, malmin murskauksesta, jauhamisesta ja kuljettamisesta (Kauppila ym. Maan pinnalle pölyssä tulevasta laskeumasta pohjaveteen aineita ei juuri päädy, ellei pintavettä pääse valumaan suoraan kaivoon. On psykologinen kysymys, kuinka ”likaisessa” vedessä kukin haluaa uida. Sen sijaan huono veden laatu kokonaisuudessaan saattaa aiheuttaa ihoärsytystä (limalevät, sinilevät, hapan vesi). Pohjavesi Kaivosalueen lähiympäristössä pohjavedessä saattaa luontaisesti olla hieman koholla olevia pitoisuuksia epäorgaanisia aineita, poikkeavasta kallioperän koostumuksesta johtuen. 60 Annos elimistöön olisi niin suuri, että siitä todennäköisesti seuraisi veden jatkuvassa käytössä haittavaikutuksia. Kaivostoiminta ei vaikuttane herkästi etäämpänä kaivoveden laatuun. Kaivospöly on pääasiassa hiukkaskooltaan suurikokoista, mutta siinä on myös PM 10-jaetta ja ilmeisesti vaihtelevasti hienojakoisempaa pölyä (PM 2.5 ja sitä pienempiä jakeita). Teoreettiset laskelmat esimerkiksi Talvivaaran Kivijärven veden mangaanipitoisuuksista tuottavat saunan ilmaan pitoisuuksia, joita on pidettävä haitallisina. vsk. Siihen liittyvä terveysriski voidaan kuitenkin useimmiten hyvin arvioida, koska altistuminen voidaan tarkasti laskea (juotu vesimäärä päivässä x aineen pitoisuus vedessä). 2013). Kaivoveden laatu ja kaivon käytettävyys on helppo todeta analysoimalla vedestä vedenlaatuparametrit ja epäorgaaniset aineet, ja se tulisi aina tehdä veden käytettävyyden arvioimiseksi. Pölylaskeumamittaukset ovat osoittaneet, että kaivospölystä suurin osa laskeutuu lähelle kaivosta noin 500 m säteelle, mutta esimerkiksi PM 2.5:n tiedetään leviävän ilmassa kaukokulkeumana satoja kilometrejä. Vedenjuontikieltosuosituksen noudattaminen on erityisen tärkeää vesistöissä, joissa tiedetään olevan epätavallisen paljon epäpuhtauksia. Kaivosten ympäriltä on monitoroitu pääasiassa pölylaskeumaa (TSP, Total Suspended Particles) ja leijumasta PM 10-pitoisuuta. Toistaiseksi tutkimustiedon puuttuessa ei myöskään tiedetä, missä määrin epäorgaanisille ja muille aineille altistutaan saunassa löylyvedestä. Lisäksi kaivostoiminta saattaa vaikuttaa pohjaveden tasoon ja virtauksiin. Altistuminen metalleille kasvimaiden ja puutarhan kasteluvedestä järvivettä käytettäessä on useimmiten vähäistä, mutta mahdollisuus syytä tiedostaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Metallit ja epäorgaaniset aineet imeytyvät huonosti terveen ihon läpi ja eivät todennäköisesti vedessä olevina pitoisuuksina vaikuta iholla vielä haitallisesti esimerkiksi uitaessa ja vedellä peseytyessä (ihoärsytys, allergiset reaktiot). Samoin grafiittipöly kevyenä pölynä saattaa levitä tuulen mukana etäällekin.. Todennäköisempää on, että veden laadun ongelmat ovat kaivoksesta riippumattomia, luontaisia muutoksia. Juomavesi on vedessä oleville kemiallisille epäpuhtauksille suurimman altistuksen tuottava lähde ja reitti
Se aiheuttaa laskeumana maaperän kontaminoitumista. Pienhiukkasiin liittyvä terveysriski on todennäköisin kaivoksen lähellä asuvilla, mutta yleensä tautitaakasta suurempi osa tulee kaukana asuville. Tämä johtuu siitä, että se väestö on paljon suurempi vaikka altistuukin huomattavasti laimentuneelle päästölle. Ihmiset altistuvat todennäköisimmin maaperässä oleville epäpuhtauksille, jos he syövät aivan kaivoksen lähiympäristöstä kerättyjä marjoja tai sieniä tai kasvimaa tai pelto sijaitsee kaivoksen laskeuma-alueella. Maaperä Kaivosympäristön maaperään päätyy laskeumana kaivokselta pölyä, jonka koostumus vastaa useimmiten pääasiassa louhittavan mineraalin koostumusta. Jossakin määrin aineita saattaa valua kaivosalueelta pintavesien mukana, riippuen pintavesien ohjauksesta kaivosalueella. Altistuminen käsistä suuhun maa-ainesta koskettelemalla tai pienten lasten osalta suoraan maata syömällä on yksi tärkeä altistumistapa pilaantuneista maista. Pölyn varsinainen terveyshaitta liittyy potentiaalisesti hengitettäviin pienhiukkasiin (PM 10ja PM 2.5-jakeet). Kaivokselta ilmaan pääsevä pöly likaa laskeuduttuaan ympäristöään. Pienhiukkaset vaikuttavat haitallisesti hengitysteissä aiheuttaen tulehdusta, pahentaen astmaa sekä hengitystieja sydäntautioireita ja aiheuttaen ennenaikaista kuolleisuutta (Lanki ja Pekkanen 2008). Siksi niitä on syytä leviämisen osalta tarkastella pölyjen yhteydessä. 61 Kaivoksen monet kuljetusja energiantuotantoprosessit tuottavat myös pakokaasua, savua ja nokea, jotka sisältävät pienhiukkasia. Pölyä syntyy kaivostoimintaan liittyen myös ajoneuvokuljetuksista, erityisesti kaivosalueella (päällystämättömät tiet) ja pienhiukkasia erilaisista polttoprosesseista (dieselpakokaasut) sekä piippupäästöinä lämmitysjärjestelmistä. Kun se mitataan ja tiedetään, terveysriskiä voidaan arvioida. Kasveissa ja marjoissa voi olla pintalaskeumaa, mutta esimerkiksi metalleja voi kertyä syötäviin osiin myös maaperästä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Pienhiukkaset hengitettyinä aiheuttavat terveysriskin, jonka suuruus riippuu hiukkasten pitoisuudesta ilmassa. Vaikka ne poikkeavat päästölähteiltään ja kemialliselta koostumukseltaan kaivoksen pölylähteistä, ne leviävät ympäristöön aivan samalla tavalla kuin muut saman kokoluokan hiukkaset eli PM 2.5. Sen merkitys kaivosympäristössä on täysin tapauskohtainen ja riippuu asutuksesta aivan kaivoksen vieressä. vsk. S ca n d ina vi anS to ck p h oto .. Saanti maaperästä ei useimmiten ole Kaivosympäristön aiheuttamia terveysriskejä arvioidaan ympäristövaikutusarviointiprosessissa (YVA-selvitys) kaivosta perustettaessa ja kaivokseen liittyviä lupia käsiteltäessä. Maaperän pintaja humuskerrokseen kertyy metalleja ja muita epäorgaanisia aineita. Saanti maaperästä lisää osaltaan aineiden kokonaissaantia ja tulisi tarvittaessa huomioida riskinarviossa
Hajulle altistuvia ihmisiä voi olla paljon, koska haju leviää kauas. Rikkivety on myös limakalvoja ja hengitysteitä ärsyttävää (Komulainen 2013a). Voimakkainta se on tietenkin lähinnä kaivosta ennen laimenemista ilmaan. Ongelmia voi syntyä poikkeustilanteissa, jos kaivokselta pääsee esimerkiksi prosessihäiriön seurauksena päästöpilviä tai jos säätila estää päästön laimenemisen ylemmäs ilmekehään. Rikkivedyn haju leviää tuulen mukana jopa kymmeniä kilometrejä. Hajuongelma on potentiaalisesti alueellisesti laajin ympäristöterveysongelma kaivoksen ympäristössä, jos kaivos sijaitsee lähellä asutustaajamia ja jos hajua esiintyy. Kaasumaisia epäpuhtauksia saattaa syntyä malmin rikastusprosessissa, polttoperäisinä päästöinä tai kemikaaleina saattaa olla haihtuvia aineita (VOC-päästöt). Melu Kaivokselta kuuluva melu on potentiaalisesti toinen laajempi ympäristöterveysongelma, erityisesti kaivoksen lähellä asuville, mutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Kaivosalueella se aiheuttaa vakavan työterveysriskin, jopa kuolemanvaaran, mutta kaivosalueen ulkopuolella ensisijassa hajuongelman (katso kohta Haju). Esimerkiksi rikkivedyn hajukynnys on niin pieni, että se haistetaan ja pienimpinäkin pitoisuuksina ilmasta helposti (Komulainen 2013a). Maaperä altistumislähteenä on pitkäaikainen, koska saastuminen on pysyvä. Ihmiset kokevat hajun yksilöllisesti haitalliseksi. Haju Paha haju on yksi merkittävimmistä ongelmista kaivosten ympäristössä, jos sitä esiintyy. Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet, hajuongelmaa lukuun ottamatta, ovat kokonaisuutena pienempi ongelma kaivosalueen ympäristössä kuin ilman kautta leviävä pöly ja pienhiukkaset. Osa ihmisistä tottuu pahaan hajuun eikä reagoi siihen pidemmän päälle yhtä voimakkaasti, toiset eivät totu siihen lainkaan. Rikkivety on suurina pitoisuuksina petollista, koska sen hajuun kehittyy nopeasti toleranssi: suuria pitoisuuksia ei enää jonkin ajan kuluttua haisteta, mikä voi olla kohtalokasta. Todennäköisin ongelmallisin kaasumainen aine on rikkivety, jos sitä kaivoksella käytetään tai syntyy sen prosesseissa. Kun se koetaan haittana, hajun pelkkä tunnistaminen riittää haittakokemukseen. On epätodennäköistä, että kaivoksen ympäristöön leviää rikkivetyä niin suuria pitoisuuksia, että ne aiheuttaisivat kaivoksen ympäristön väestölle hengenvaaran. Toistuvasti tunnistettu paha haju saattaa aiheuttaa stressiä, keskittymiskyvyn puutetta ja mielipahaa, ja pitkittyessään vaikuttaa haitallisesti myös terveyteen. Paha haju on ensisijassa viihtyvyyshaitta (Komulainen 2013a). Suuret rikkidioksidipitoisuudet voivat myös olla ärsyttäviä. 62 merkittävä terveysriski yksinään. Siten on suotavaa, että kaivoksen hajuongelmat saadaan kuriin, jos niitä esiintyy. Syynä on pääasiassa rikkivety ja muut hajurikkiyhdisteet, joita voi olla prosessikemikaaleina malmin rikastusprosessissa tai syntyä prosessista. Kaasumaiset epäpuhtaudet laimenevat nopeasti ulkoilmaan ja niiden pitoisuudet kaivosalueen ulkopuolella ovat useimmiten niin pieniä, että ne eivät aiheuta kaivoksen normaalitoiminnassa suoria terveyshaittoja ympäristön väestölle (esimerkiksi hengitysteiden tai silmien ärsytystä). Vahva rikkivetypilvi voi aiheuttaa alatuulessa limakalvojen ja hengitysteiden ärsytystä. Kaasumaiset epäpuhtaudet Kaivokselta tulevia kaasumaisia epäpuhtauksia voivat olla esimerkiksi rikkidioksidi (SO 2), rikkivety (H 2S) ja muut haisevat rikkiyhdisteet (TRS), typpidioksidi (NO 2), hiilimonoksidi (CO) ja haihtuvia orgaanisia aineita (VOC). Rikkivety on hyvin toksista, mädäntyneeltä kananmunalta haisevaa kaasua, joka ilmaa raskaampana painuu maanpintaan ja kertyy painanteisiin. Kaivosympäristön maaperä kuitenkin kuormittuu kumulatiivisesti kaivoksen toiminnan ajan ja jää epänormaaliksi kaivoksen toiminnan loputtuakin. vsk
Malmin ja sivukivien louhiminen siirtää näiden sisältämät radioaktiiviset aineet maan pinnalle. Luonnon uraani itsessään on säteilyltään matala-aktiivista ja sen kemiallista toksisuutta pidetään ihmiselle haitallisempana kuin uraanin aiheuttamaa säteilyä (Komulainen 2013b). Melutasoja voidaan mitata haitallisuuden arvioimiseksi. Melulla voi olla sekä lyhytettä pitkäaikaisia vaikutuksia sydänja verenkiertoelimistöön sekä pitkään jatkuessaan se saattaa lisätä verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskiä (Heinonen-Guzejev ym. vsk. Melu on viihtyvyyshaitta, mutta ongelman suuruudesta riippuen myös terveyshaitta. Kaivoksen prosesseja suunniteltaessa pitäisi erityisesti välttää yöaikaista melua. Melun haitallisuuteen vaikuttavat sen luonne, voimakkuus, kokemisen ajankohta ja kuinka usein sitä esiintyy. Melu on todennäköisesti haitallisinta kaivoksen vieressä asuville. Kaivosalueella voi esiintyä tärinää myös malminkäsittelylaitteista, mutta se ei välity edemmäksi ympäristöön. Malmien rikastuksessa luonnon radioaktiiviset aineet saattavat prosessista riippuen kertyä jossain prosessin vaiheessa tuotteisiin, jätteisiin tai prosessivesiin. Melun haitallisuus koetaan yksilöllisesti. Tärinä Räjäytykset malmia louhittaessa aiheuttavat maaperässä tärinää, joka on mitattavissa ja tunnistettavissa jopa kilometrien päässä. Radonia voi esiintyä kaivoksilla erityisesti. Radioaktiivisia aineita saattaa näin ollen päätyä rikastushiekkaaltaisiin tai muihin kaivosten jätejakeisiin. Myös kaivosten kuivatusvesissä voi esiintyä radioaktiivisia aineita. 2012). Kallioperässä on kaikkialla esimerkiksi uraania vähintäänkin pieninä pitoisuuksina. Räjäytyksissä se yhdistyy usein samanaikaisesti meluun. Säteily Säteily (ionisoiva säteily) on kokonaan erityyppinen kuin muut kaivosympäristön altisteet ja johtuu maaja kallioperässä luontaisesti esiintyvistä radioaktiivisista aineista. Luonnon radioaktiiviset aineet uraani, torium, radium, radon, polonium ja lyijy ja niiden muihin hajoamistuotteisiin liittyvä säteily ovat keskeisimpiä arvioitavia asioita. Tärinää toistuvasti esiintyvänä voidaan pitää viihtyvyyshaittana. Melu on yleisesti häiritsevää. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Tärinä aiheuttaa pahimmillaan rakennusvaurioriskin, mutta lievempänäkin se voidaan myös aistia ja tunnistaa. 2012). Uraanin hajoamisketjussa esiintyvät muut aineet ovat säteilyvaarallisempia. Luonnon radioaktiiviset aineet ja säteily liittyvät kaikkiin mineraalikaivoksiin pelkästään jo luonnon taustapitoisuuksista johtuen, mutta säteily on merkittävämpää, jos malmissa on radioaktiivisia aineita tavanomaista enemmän. Se koetaan haittana yksilöllisesti kuten haju ja melu, mutta se koettaneen vähemmän haitallisena, koska esimerkiksi räjäytyksiä on harvemmin. Se voi häiritä myös unta. Kaivosympäristössä esiintyvällä tärinällä ei itsessään voi olettaa olevan suoria fysiologisia vaikutuksia. Myös ohiajava raskasajoneuvoliikenne voi aiheuttaa tärinää aivan tienvarressa asuville malmia kuljetettaessa, jos sitä kuljetetaan kaivokselta muualle rikastettavaksi. 63 maastosta ja kaivoksen sijainnista riippuen vielä kilomerien päässä asuville. Radonin hajoamistuotteet voivat aiheuttaa merkittävää sisäistä säteilyannosta, jos radonpitoisuus ilmassa on korkea. Oleellista on sisätiloihin kuuluva melu, koska suurin osa ajasta vietetään sisällä. Räjäytyksiin liittyy myös paineaalto, joka vahvistaa tärinän havaitsemista ja kokemista (Komulainen ja Karlsson 2013). He kokevat sen voimakkaimpana ja havaitsevat vähäisemmänkin melun, joka ei muualle kuulu. Räjäytykset louhoksella, malmin murskaaminen ja jauhaminen sekä laitteiden ja työkoneiden aiheuttama melu ovat tavallisimpia melun lähteitä. Radon, uraanin hajoamisketjun yksi välituote, on väritön, hajuton ja mauton kaasu, joka pääsee elimistöön hengityksen mukana. Noin kolmasosa ihmisistä on meluherkkiä eli reagoivat meluun muita herkemmin (Heinonen-Guzejev ym
vsk. Se ei ole konkreettista vaikka tarvittavat tiedot olisivat käytettävissä. Kaivosalueen ulkopuolella sitä ei yleensä ole ilmassa taustasta erottuvia pitoisuuksia, vaikka malmissa olisi uraania. Oleellista on tietää, mikä on luonnollisen taustasäteilyn osuus ja mikä on mahdollinen kaivostoiminnan aiheuttama lisäys säteilyannokseen. Pelkkä on/ei -vastaus riskistä ei ole vielä kovin hyödyllistä. Altistuminen asuntojen sisäilmasta, luontaisesti maaperästä tulevaa radonia hengittäen, on huomattavasti merkittävämpää kuin ulkoilmasta saatu radonaltistus. Vaatimukset väestön, työntekijöiden ja ympäristön säteilyturvallisuudelle luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa koskevat myös kaivostoimintaa ja kaivosympäristöjä (STUK 2011). Ionisoiva säteily lisää syöpäriskiä (Paile 2002). Säteilyyn ja uraaniin liittyy vahvasti pelko. Pölyn leviäminen voi mahdollisesti vaikuttaa luonnon keräilytuotteiden tai viljeltyjen tuotteiden radioaktiivisuuteen kaivosalueen lähellä. Koko elinaikainen, myös pätkissä saatu, säteilyannos vaikuttaa. Ympäristön radiologinen perustilaselvitys on tärkeää taustatietoa riskinarviointiin (STUK 2011), erityisesti jos malmi tai sivukivet sisältävät kohonneita pitoisuuksia luonnon radioaktiivisia aineita. Hyvässä riskinarviossa esitetään turvamarginaalin suuruus haitalliseen tasoon (Komulainen ja Kollanus 2013). Kaivostoiminnasta voi kulkeutua radioaktiivisia aineita ympäristöön kaivosalueen ulkopuolelle lähinnä pintaja pohjavesien sekä pölyn mukana. Jos haitallinen taso ylitetään, tulisi esittää riskin suuruus. Ihmiset eivät siten altistu radonille kaivoksen ulkopuolella tavanomaista enempää. Radonpäästöt kaivoksilta ympäristöön ovat pieniä. Aineiden pitoisuus nautittavassa ravinnossa määrää terveysriskin tason. Yksittäisen ihmisen riskiä saada kaivosympäristöön liittyvästä säteilystä johtuva syöpä ei voida todeta tai vahvistaa. Radioaktiivisten aineiden terveysriskejä kaivosympäristössä voidaan kuitenkin arvioida yhtä hyvin kuin muidenkin altisteiden aiheuttamia terveysriskejä, säteilyn vaikutuksia jopa paremmin kuin monen kemiallisen aineen aiheuttamia riskejä, jos säteilytaso tiedetään. Pelkkä näiden sanojen mainitseminen kaivoksiin liittyen aiheuttaa negatiivisen mielleyhtymän. Syöpäriskin suuruus ja lisäys on arvioitavissa väestötasolla ympäristössä esiintyvistä säteilytasoista (montako lisäsyöpää tai syöpäkuolemaa elinaikana per 100 000 säteilylle altistuvaa henkilöä). Riskin kuvaus ja se miten tulokseen on päädytty, tulisi esittää selkeästi ja läpinäkyvästi, jotta sen osuvuutta voisi jokainen arvioida. Haasteita Kaivoksia koskevissa terveysriskinarvioinneissa riskin kuvaus on usein puutteellista. Kaivoksesta johtuva lisäys säteilyannoksessa kaivoksen ympäristössä on todennäköisesti kuitenkin enimmilläänkin vähäinen suhteessa muualta saatavaan taustasäteilyannokseen. 64 maanalaisissa tiloissa (työterveyskysymys), mutta hieman taustasta kohonneita pitoisuuksia on mitattu myös rikastushiekan päältä (URAKKA 2007). Laadullisten riskinarvioiden käyttöä on suositeltu kaivostoiminnassa (Välisalo 2014). Se on pienten säteilyannosten aiheuttama pahin terveyshaitta. Altistumisen koros”Riskin kuvaus ja se miten tulokseen on päädytty, tulisi esittää selkeästi ja läpinäkyvästi, jotta sen osuvuutta voisi jokainen arvioida.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Kaasuna radon laimenee nopeasti ulkoilmaan. Vesistöissä altistuminen olisi todennäköisintä kalojen ja juomaveden kautta. Riskikeskustelussa usein unohtuu, että pelkkä hyvinkin haitallisen aineen löytyminen ympäristöstä ei aiheuta terveysriskiä ellei altistuminen ylitä haitallisena pidettyä tasoa
Geologian tutkimuskeskus. (ym.). 2012. (http://fi.opasnet.org/fi/Terveysriskin_ kuvaus, 22.10.2014) Komulainen, H., Makkonen, S. Välisalo, T. 2013. Tutkimusraportti 199, ss.162–185. ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/ Raportteja_RA/YMra_22014_Kaivosten_ stressitestit_2013%2828221%29). Säteilyturvakeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen projektiryhmän loppuraportti ympäristöministeriölle. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, ss.185–193. Ympäristöministeriön raportteja 2/2014. Viitteet Heinonen-Guzejev, M., Jauhiainen, T., Sala, E., Ström, U., Vuorinen, H. Säteilyturvakeskus. Paile, W. Tutkimusraportti 199, ss.153–162. 2011. (toim.). 186 s. Kauppila, T. Tutkimusraportti 199, s. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. 2013. (toim.) 2002. Hajun aiheuttaman terveysja viihtyvyyshaitan arviointi. 2013b. Integroitu riskinarvio. Kauppila, T. 2013a. Melulla on monia vaikutuksia terveyteen. Kauppila, T. Kaivosten stressitestit 2013. Oleellista olisi myös kohdekohtaisesti verrata ja esittää, kohdistuvatko haittavaikutukset ja riskit ensisijaisesti ympäristöön (ekotoksikologiset ja ekologiset riskit) vai ihmisten terveyteen ja mikä on näiden vaikutusten suhde (integroitu riskinarvio, esimerkiksi Komulainen ja Makkonen 2013). (ym.). Terveysriskin kuvaus. 2014. (ym.). (ym.) 2013. vsk. (http:// fi.opasnet.org/fi/Hajuhaitan_arviointi_ kaivostoiminnassa, 22.10.2014) Komulainen, H. Säteilyn terveysvaikutukset. 2013. Kauppila, T. Geologian tutkimuskeskus. Metallikaivosalueiden ympäristöriskiosaamisen kehittäminen: MINERAhankkeen loppuraportti. Kauppila, T. Suomen Lääkärilehti, 36:2445–2450. (http:// fi.opasnet.org/fi/Integroitu_riskinarvio, 22.10.2014) Lanki, T., Pekkanen, J. (http://www. Säteily ja Ydinturvallisuus 4. Metallikaivosalueiden ympäristöriskiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. (http://www.finlex.fi/data/normit/ 3793-ST12-1.pdf) URAKKA 2007. Tämä auttaisi kokonaisuuden arviointia ja hallinnointia. 209. Metallikaivosalueiden ympäristöriskiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. 2008. Geologian tutkimuskeskus. stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/ fi_FI/kirjasarja4/) STUK. (ym.). Säteilyn aiheuttaman terveysriskin arviointi. (http://fi.opasnet.org/fi/ Säteily, 22.10.2014) Komulainen, H., Karlsson T. Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S., Tuomisto, J. Suomen Lääkärilehti, 11:1059–1065. Uraanimalmin koelouhinnan ja –rikastuksen ympäristövaikutukset (URAKKA). Tärinän haittavaikutusten arviointi. (http://fi.opasnet.org/fi/ Kaivostöiden_aiheuttama_tärinä, 22.10.2014) Komulainen, H., Kollanus, V. Geologian tutkimuskeskus. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERAhankkeen loppuraportti. Kaupunkiilman hiukkaset ja sydänsairaudet. Säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa, STUK ohje ST 12.1 / 2.2.2011. Tutkimusraportti 199. Metallikaivosalueiden ympäristöriskiosaamisen kehittäminen: MINERAhankkeen loppuraportti. S. Metallikaivosalueiden ympäristöriskiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. (toim.). 65 taminen synnyttää helposti vaikutelman, että terveyshaittaa vähätellään varsinkin, jos altistuminen lisääntyy, muttei haitalliselle tasolle. Terveysriskinarvion tarkkuus ja osuvuus riippuvat käytettävissä olevista tiedoista. 2013. Jos altistumistieto puuttuu tai altisteen haitallisuutta ja haitallisia tasoja ei tunneta, riskinarvio jää kovin yleiselle tasolle. (http://arkisto.gtk.fi/tr/tr_199.pdf) Komulainen, H. Tutkimusraportti 199, ss.150–153. Geologian tutkimuskeskus. Turvamarginaalien esittäminen kvantitatiivisesti konkretisoisi asiaa. 113 s. 42 s. (http://www
66 Kaivostoiminnan riskit – ympäristö, ympäristöterveys, työterveys Erityisasiantuntija Jarmo Vorne, tutkimusinsinööri Kirsi Jussila, työhygieenikko Heli Kähkönen, ylilääkäri Jari Latvala, tutkija Satu Mänttäri, vanhempi tutkija Juha Oksa, teemajohtaja Rauno Pääkkönen, erityisasiantuntija Arto Reiman, tutkimusprofessori Hannu Rintamäki, erikoistutkija Sirkka Rissanen ja erikoistutkija Erja Sormunen Työterveyslaitos Kaivostoiminnan työturvallisuus on parantunut merkittävästi entisistä ajoista. Työturvallisuus on nykyisin ykkösasia kaivoksilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Kaikesta huolimatta kaivostyö on edelleen keskimääräistä työtä tapaturma-alttiimpaa ja kaivostoiminnassa törmätään jatkuvasti erilaisiin työterveysja turvallisuushaasteisiin. Työympäristö ja työturvallisuus kaivoksissa ScandinavianStockphoto.. Kaivostyön koneellistuminen ja automatisoituminen ovat parantaneet työoloja. vsk
vsk. Kaivosympäristö on varsinkin rakentamisvaiheessa jatkuvien muutosten kohteena. Vuonna 2013 tapaturmataajuudet olivat metallimalmien louhinnassa 14 ja muussa kaivostoiminnassa ja louhinnassa 36. Myös kaivosalueen liikenne nostattaa pölyä ilmaan. Vielä 1990-luvulla kaivosja kaivannaisalan tapaturmataajuudet (sattuneita tapaturmia miljoonaa tehtyä työtuntia kohden) olivat pitkästi yli 20:n. Työympäristö Kaivostoiminnan työympäristöongelmat liittyvät malmin ja kiven louhintaan, poraustyöhön, käsittelyyn, rikastukseen ja kuljetukseen. Kaivosilman pölyn koostumus vastaa louhittavan kallioperän mineraalikoostumusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Epäorgaaninen pöly voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, jos pöly sisältää asbestia, kvartsia tai metalleja. 67 Kaivokset ovat yhteisiä työpaikkoja joka tarkoittaa, että kaivosalueella työskentelee useiden eri yritysten palveluksessa olevia henkilöitä. Louhinnan eteneminen ja laajennukset muuttavat toimintaympäristöä, joka asettaa uusia vaatimuksia turvallisuuden johtamiselle. Kallioperästä ja sen työstämisen seurauksena vapautuvien epäpuhtauksien lisäksi kaivoksissa altistutaan myös erilaisille kemikaaleille, joita käytetään kullekin malmille ominaisessa rikastusprosessissa. Myös itse kallioperästä voi vapautua kaivosilmaan radonia ja metaania. Pölyä syntyy lähes jokaisessa työvaiheessa koko tuotantoketjulta räjäytysja louhintatöistä aina tuotteen lastaukseen ja varastointiin asti. Biomonitorointi. Metalleista altistutaan esimerkiksi arseenille, nikkelille, koboltille ja kromi (VI ja III) -yhdisteille kaivoksesta riippuen. Suurimpia työympäristöongelmia alalla on porauksesta, lastauksesta, kuljetuksesta ja murskauksesta aiheutuva melu ja erilaiset kaivosilman pölyt. Altistumisarvoja voidaan mitata esimerkiksi työntekijän veritai virtsanäytteestä. Erityisesti asbestija kvartsipitoisuuksien selvittäminen on tärkeää, jotta voidaan varautua riittävän ajoissa suojaustoimenpiteisiin työntekijöiden altistumisen ehkäisemiseksi ja epäpuhtauksien leviämiseksi työympäristöön. Kaivokset ovat pääosin isojen toimijoiden hallinnassa, joilla on hyvät resurssit järjestää turvallisuuden johtaminen kaivosalueella. Tämän vuoksi kaivostoiminnassa syntyvän pölyn koostumuksen tunteminen on tärkeää niin malmin kuin sivukivenkin osalta, jotta osattaisiin huomioida oikeat altisteet työntekijöiden terveyden seurannan kannalta. Alan tapaturmavaaran tekevät merkittäviksi työn luonne ja työympäristön rakenteelliset ominaisuudet. Kansallisten tilastojen mukaan tapaturmia kaivoksilla aiheuttavia tekijöitä ovat pääasiassa osumat erilaisista kappaleista ja esineistä, työympäristön puutteet ja erilaisiin kuljetusja nostolaitteisiin liittyvät ongelmat Parhaat kaivokset ovat saavuttaneet jo nolla tapaturmaa -tavoitteen eli yli vuoden ilman työtapaturmia. Eri toimijoiden työn ja toimintatapojen yhteensovittaminen ja suurten liikennemäärien hallinta aiheuttavat haasteita turvallisuuden hallintaan kaivoksilla. Työympäristön kemialliset altisteet Yksi kaivosympäristöjen merkittävimmistä altisteista on hengittyvä epäorgaaninen pöly. Nykyisin kaikilla kaivoksilla on käytössään turvallisuusjohtamisjärjestelmät ja turvallisuutta kehitetään päivittäin osana kaikkea työtä. Biomonitoroinnilla eli biologisella altistumismittauksella selvitetään elimistöön kerääntyviä kemikaaleja. Pölyjen lisäksi kaivosalalla altistutaan erilaisille kaasumaisille altisteille kuten hiilimonoksidille, typen oksideille, hiilidioksidille ja PAH-yhdisteille, joita syntyy räjäytysten sekä liikenteen pakokaasujen seurauksena. Nolla tapaturmaa -ajattelun kulmakiviä ovat: jokainen tapaturma tutkitaan ja niistä opitaan, jokainen tapaturma voidaan ehkäistä ja turvallisuus on kaikkien asia. Teollisuuden keskimääräinen tapaturmataajuus vuonna 2013 oli 30. Tapaturmat ovatkin usein seurausta monimutkaisista tapahtumaketjuista
vsk. Poraus on tehtävä ohjaushytin ovet ja ikkunat suljettuina ja myös kuulonsuojaimien käyttö on välttämätöntä porauksen aikana. Kuulonsuojainten käyttö on kaivosolosuhteissa tärkeää lähes kaikissa töissä huolimatta siitä, että vain osa työajasta joudutaan oleskelemaan meluisissa työkohteissa. Laserlaitteita käytetään kaivoksissa mittaustöissä. Porausvaunujen ohjaamoissa avolouhoksella melualtistuksen on todettu olevan jopa 84–89 dB(A). Siksi se on hyvä menetelmä henkilökohtaisen kemikaalialtistumisen ja suojautumisen tehokkuuden seuraamiseksi. Tällöin suojaudutaan myös mahdollisilta iskutai impulssimeluhuipuilta, jotka voivat jo yksittäisinä tapahtumina aiheuttaa akuutin meluvamman. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Kunnossapitäjät, ajoneuvomekaanikot ja hitsaajat altistuvat kaivoksissa eniten käsitärinälle. Biomonitorointia tehdään työterveyshuollon toimesta. Ilmanvaihdon riittävä tehokkuus korostuu erityisesti maanalaisissa kaivoksissa, mutta myös syvissä avolouhoksissa ilman vaihtuvuus voi olla huonoa ja epäpuhtauksien pitoisuudet kohota jopa suuremmiksi kuin maanalaisissa kaivoksissa. Vaikutus voi kestää pitkäänkin, kunnes vaiva voidaan tunnistaa. Ilmanvaihdon lisäksi pölypitoisuuksia voidaan vähentää erilaisilla kastelumenetelmillä, jotka sitovat pölyä jo sen syntylähteillä. Myös lastauskoneiden ja kiviautojen kuljettajilla altistuminen voi olla kohtalaista. valonheittimissä, lasereissa ja hitsauskaarissa. Tavallisimmat kaivoksessa esiintyvät fysikaaliset vaarat liittyvät energiaan, jonka ilmenemismuotoja ovat mm. Ultraviolettisäteily on silmälle näkymätöntä säteilyä, jota synnyttävät aurinko, hitsauskaaret ja ultraviolettilamput. Lievemmässä muodossa ne koetaan epämiellyttävyyttä tai viihtymättömyyttä työssä. ”Hitsarin silmä” on silmän sideja sarveiskalvon ohimenevä tulehdus, joka syntyy, jos suojalasien käyttö on puutteellista. Kaivostyöntekijöillä seurataan erityisesti metalleille, kuten nikkelille, kromille ja arseenille altistumista. Altistumista voidaan ehkäistä työhygieenisin keinoin. Kirkasta valoa on mm. Aina ei kuitenkaan voida suojautua teknisin keinoin, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät henkilönsuojaimet. Vakavimmat työolojen vaarojen aiheuttamat vauriot ovat ammattitauteja. Hyvästä ja tehokkaasta tuuletuksesta huolimatta on syytä pitää räjäytyksen jälkeen turvallinen varoaika ennen kuin kohteeseen mennään työskentelemään. Merkittävimpinä tärinälähteinä toimivat kulmahiomakoneet, kuonataltat, mutterinvääntimet ja piikkausvasarat. Kaivoksessa voi myös säteily aiheuttaa suojaamistarpeen useissa tapauksissa. Häikäisyn aiheuttamat vaaratilanteet ja häiriöt ovat lisääntyneet myös kaivoksessa ajoneuvoja työkoneliikenteen sekä näytepäätetyöskentelyn lisääntyessä.. Työympäristön fysikaaliset altisteet Työympäristön fysikaalisten tekijöiden aiheuttamat vauriot syntyvät usein hitaasti, jopa vuosikymmenien kuluessa. Räjäytyskaasut ja -pölyt on poistettava mahdollisimman nopeasti kaivoksesta. Koko kehon tärinäaltistus on merkittävintä pyöräkuormaajien, telapuskutraktoreiden ja pyöräpuskukoneiden kuljettajilla. Suojaimia tulee käyttää koko melussa vietetty aika. 68 huomioi kaikki altistumisen reitit: ilmasta, iholta, ruuansulatuskanavasta tai pistoksen kautta. Huonot valaistusolosuhteet johtavat silmien väsymiseen ja usein tapaturmavaaroihin. Riski liialliselle altistumiselle syntyy, jos käyttää (huom. melu, tärinä, lämpö, valaistus ja säteily. Ultraviolettisäteilyä syntyy hitsauksen yhteydessä. liipaisinaika) päivittäin 15–30 min iskeviä koneita tai yli tunnin hiovia koneita. Tärinäaltistus riippuu ennen kaikkea alustan ja liikkumisteiden tasaisuudesta, työtavasta ja ajonopeudesta, mutta myös ajoneuvojen kunnosta, istuimien kunnosta, sopivuudesta ja säädöistä, sekä altistumisajan pituudesta. Kaivoskoneiden ja -ajoneuvojen hyttien tiiviys sekä riittävät pölynsuodatusjärjestelmät vähentävät koneissa työskentelevien työntekijöiden altistumista
Kylmä ja kuuma työympäristö Kaivoksilla tehdään töitä Suomessa sekä kuumissa että kylmissä olosuhteissa. Hikoilu on tehokkain tapa poistaa lämpöä kuumassa. Elimistön lämpötilan nousu ja nestevaje heikentävät yhdessä ja erikseen toimintakykyä. Kylmän vaikutuksia pahentaa erityisesti tuuli, joka kuljettaa lämmön pois iholta ja vaatetuksesta. Työtehtävästä riippuen, kuitenkin, ylävartalon ja selän alueella voi esiintyä jatkuvaa eli staattista lihasjännitystä. vsk. Kaivoksilla tehdään edelleen myös fyysisesti raskasta työtä. Työstä on tullut monissa tehtävissä ruumiillisesti keveämpää. Ihmisen lämpötasapainoon, ja sitä kautta hyvinvointiin, toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavat ympäristön lämpöolot (ilman lämpötila, ilman liikenopeus, ilman kosteus ja lämpösäteily), vaatetuksen lämmöneristävyys ja fyysisen työn aiheuttama lämmöntuotanto. Tällöin lihasten toiminta heikkenee. Kylmän ja kuuman sietokykyä heikentää mm. Yleisimpiä fyysisiä kuormitustekijöitä kaivostyössä ovat hengitysja verenkiertoelimistöä rasittavat työtehtävät, raskaiden taakkojen käsittely ja liikuntaelimistöä kuormittavat hankalat työasennot. Kuumassa työympäristössä raajojen ja ihon vilkas verenkierto lisää lämmön luovutusta. Samalla verenpaine nousee. Tällaisia työvaiheita liittyy esimerkiksi asentajien ja prosessityöntekijöiden työhön. Ympäristön olojen lisäksi vaatetuksen valinnassa on otettava huomioon työn fyysinen kuormittavuus. Kylmältä suojautuminen Ulkotyössä kylmää, tuulta ja kosteutta vastaan suojaudutaan vaatetuksen avulla. Pitkäkestoista istumista on myös erilaisten kaivosajoneuvojen kuljettajien työssä. Jäähtyminen voi myös rajoittaa huomiokykyä, mikä lisää virheiden ja tapaturmien määrää ja heikentää henkistä toimintakykyä. Kerrospukeutumisen avulla saadaan paras mahdollinen henkilökohtainen kylmänsuojaus. Huonon istuma-asennon vaikutukset ilmenevät sekä asentoa ylläpitävien selän lihasten väsymisenä että selkärangan virheellisenä kuormituksena ja niskahartiaseudun vaivoina. Kylmä vaikuttaa ensisijaisesti kehon ääreisosiin kuten käsiin, jalkoihin ja päähän. Ilman suojatoimia kuumatyöstä saattaa seurata lämpökouristuksia, lämpöpyörtyminen, lämpöuupumus (elimistön lämpötila yli 39 °C) ja jopa lämpöhalvaus. Pitkään paikoillaan istuessa fyysinen aktiivisuus on vähäistä ja osa lihaksista on pitkään käyttämättömänä. Fyysinen kuormitus saattaa olla jo niin vähäistä, ettei ihminen saa työssään edes elimistönsä toimintakyvyn ylläpitämiseen tarvittavaa kuormitusta. Siitä on kuitenkin hyötyä vain, jos hiki pääsee haihtumaan. Lisääntynyt veren pumppaustarve kuormittaa kuitenkin sydäntä. Kylmä heikentää fyysistä toimintakykyä monin tavoin. heikko kunto, ikääntyminen, raajojen heikko verenkierto (kylmässä), kylmätai kuumasopeutumisen puute sekä sairaudet. 69 Fyysinen kuormittuminen ja ergonomia kaivoksilla Koneellistumisen ja automatisoitumisen myötä useiden kaivoksilla tehtävien töiden ergonomiahaasteet ovat muuttuneet. Kylmätyön raja-arvona pidetään 10 °C lämpötilaa, jota kylmemmässä kehon ääreisosat, erityisesti kädet alkavat jäähtyä kevyessä työssä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Kuumatyön raja-arvona pidetään 28 °C lämpötilaa. Tyypillisesti tällaisia töitä kaivoksilla ovat esimerkiksi valvomoja toimistotyöt, joissa työntekijä istuu pääosan työajastaan. Kylmässä työympäristössä raajojen ja ihon verenkierto supistuu, mikä pienentää kehon lämmönhukkaa mutta vauhdittaa raajojen jäähtymistä. Ylikuormituksen vähentämiseen ja kokonaan ehkäisyyn kaivoksilla soveltuvat monenlaiset toimenpiteet, kuten esimerkiksi erilaiset apuvälineet, oikeaoppiseen työsuoritukseen kannustava työnopastus, riittävä tauotus, mahdollisuus työnkiertoon sekä erilaiset työaikajärjestelyt. Alusvaatetus pitää ihon kuivana, välivaatetus lisää lämmöneristävyyttä (1–3 kerrosta) ja
Vaatetuksen yksityiskohdilla, kuten hihojen, lahkeiden, takin helman ja pääntien kiristyksellä, voidaan joko estää tuulen pääsy vaatetuksen sisään tai lisätä tuuletusta. Kengän paksu pohja ja lämpöpohjalliset estävät lämmön johtumista maahan. Sorminäppäryyttä vaativissa tehtävissä on hyvä käyttää ohuita aluskäsineitä estämään kontaktijäähtymistä. Hyvin suojaavia materiaaleja ovat kalvolliset tai hyvin tiiviit päällysvaatemateriaalit. vsk. Suojainten käyttö ja huolto on ohjeistettava eri työtehtävissä tai alueilla. Suojaimet ja kaivosvaatteet on puhdistettava/pesetettävä säännöllisesti. Talvikengissä on oltava riittävästi tilaa varpaille. Pään suojauksessa säädeltävyyttä voidaan lisätä esimerkiksi hupun tai alushupun avulla. Kaivosympäristössä ei aina voida suojautua teknisillä ratkaisuilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Suojaimien tulee olla CE-merkittyjä ja tyyppihyväksyttyjä. Tuulelta suojautuminen on erityisen tärkeää avolouhoksilla. Suojainten oikean suojaustason varmistus on tärkeää, sillä alisuojautuminen aiheuttaa sairastumisen vaaraa ja ylisuojautuminen puolestaan kuormitusta ja suojainten käyttämättömyyttä. Puhdas ja kuiva vaatetus on aina lämpimin. Likaisista käsistä joutuu epäpuhtauksia tupakoinnin ja ruokailun yhteydessä ruuansulatuselimistöön. Myös muiden päänalueen suojainten, kuten kypärän, hengityksen ja silmien suojainten, käyttö on suunniteltava yhteensopivaksi kylmänsuojauksen kanssa. Työterveyshuolto ja työterveysyhteistyö Kuten ammattitautien ja työperäisten sairauksien tilastot sekä tapaturmatilastot osoittavat, kaivostyössä esiintyviin vaaratekijöihin liittyy merkittäviä sairastumisen ja tapaturman vaaroja. Sairauspoissaoloja työkyvyttömyyseläketilastojen perusteella kaivostyöhön liittyy myös vaaratekijöistä riippumaton työkyvyn menettämisen riski. Tällöin on kuitenkin huomioitava, ettei huppu rajoita näkökenttää. Tärkeimpiä kylmänsuojavaatetuksen ominaisuuksia ovat lämmöneristävyys ja ilmanläpäisevyys. Suojainten lisäksi työntekijän henkilökohtaisella hygienialla on merkitystä. Suojautuminen ja suojaimet Kaivoksilla esiintyy monia altisteita, joilta on suojauduttava. Jalkineiden ja vaatteiden mukana kantautuu helposti pölyä puhtaisiin tiloihin. Henkilönsuojainten valinta tehdään aina riskinarvioinnin pohjalta. Koneellistumisesta huolimatta työvaiheita tehdään edelleen käsin. Suojainten käytettävyys ja tehokkuus sekä niiden yhteensopivuus on tärkeää, jotta ne suojaavat optimaalisesti ja ettei niiden käyttö estä työympäristön havainnointia ja aiheuta vaaratilanteita. Lisäksi erityisesti maanalaisissa kaivoksissa on käytössä henkilökohtainen pakenemislaite. Vaatetuksen kuivatus on pystyttävä tekemään työvuorojen välillä sillä kosteus heikentää vaatteiden ja jalkineiden lämmöneristävyyttä. Käsien ja jalkojen suojaamisessa voidaan soveltaa kerrospukeutumisen periaatetta. Siksi työterveyshuollon näkökulmasta kaivostyössä on huomioitava sekä työhön liittyvät työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta uhkaavat vaaratekijät (sairastumisen ja tapaturman vaara) että työntekijöiden työkykyyn vaikuttavat riskitekijät (työkuormitus ja työn sujumiseen vaikuttavat ergonomiset tekijät, työyhteisön toiminta ja työhön liittyvät elämäntapa. Usein käytetään myös hengityksensuojaimia pölyiltä ja kaasumaisilta yhdisteiltä suojautumiseksi. Peseytyminen työvuoron päätyttyä sekä työja siviilivaatteiden erillään pitäminen estää altisteiden kantautumista myös kotiin. Kaivoksissa minimi suojainvarustus on yleensä kypärä, kuulonsuojaimet, silmänsuojaimet, suojakäsineet, turvajalkineet ja suojavaatetus. 70 päällysvaatetus suojaa työympäristön altisteilta. Kuvullisten kuulosuojainten alla oleva alushuppu heikentää suojaimien vaimennustehoa, minkä vuoksi kuulonsuojauksessa tulisi käyttää tulppasuojaimia
Työpaikalla on oikeus odottaa, että työterveyshuoltopalvelun tuottajan tehtävänä on tarvittavan osaamisen hankkiminen vaikkapa ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntäen. Työturvallisuustyössä työterveyshuollon erityisenä tehtävänä on • Ottaa työpaikkaselvityksessä tarkasteluun kaikki kyseisen kaivoksen työolosuhteissa mahdollisesti esiintyvät erityistä sairastumisen vaaraa ja työperäisiä sairauksia sekä ammattitauteja aiheuttavat altisteet ja kuormitustekijät. • Arvioida kaivoksen riskienarvioinnissa esille tulleiden vaara ja haittatekijöiden terveydellinen merkitys, mikäli näitä haitta ja vaaratekijöitä ei ole voitu poistaa. • Antaa terveysvaarojen vähentämiseen toimenpidesuosituksia, tietoa ja neuvontaa sekä osallistua seurantaan. Työ ja toimintakykyä uhkaavat tekijät voivat liittyä työhön ja työolosuhteisiin. Tämä voi näkyä ylipainona, alkoholin suurkulutuksena ja riskikäyttönä, erilaisena riskikäyttäytymisenä ja tapaturmina vapaa-ajalla jne. • Arvioida tuleeko kaivoksen erityistä tapaturmanvaaraa (mm. Työterveyshuoltotoiminnan kaivoksissa tulee olla kaksikärkinen, sekä työturvallisuuteen että työja toimintakyvyn edistämiseen tähtäävää. vsk. Työterveyshuollon on tunnettava kaivoksen työolosuhteet hyvin ja työterveysyhteistyön on oltava tiivistä. • Selvittää terveystarkastuksin työskenteleekö kaivoksen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä henkilöitä, jotka kuuluvat riskiryhmään ja arvioida heidän sopivuutensa tähän työhön. Erityiskysymyksenä on aina huomioitava mahdollinen riski lisääntymisterveydelle. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Työterveysyhteistyön merkitys on suuri haettaessa keinoja työssä jatkamisen mahdollisuuksien löytämiseksi silloin, kun työkyky terveydentilan tai toimintakyvyn muutosten myötä heikkenee. Erityiseen sairastumisen tai tapaturman vaaraan liittyvä terveydellisen merkityksen ja myös työntekijöiden terveydellisen sopivuuden arviointi vaatii usein työlääketieteellistä erikoisosaamista, mitä työterveyshuoltopalvelun tuottajalla ei välttämättä ole. 71 vaikutukset). maanalainen työ, panostajan työ, liikennetyö) aiheuttavaa työtä tekevien terveydentilalle ja muille henkilökohtaisille ominaisuuksille asettaa erityisiä vaatimuksia ja arvioida terveystarkastuksissa heidän sopivuutensa kyseiseen työhön. Tämä edellyttää sitä, että tällaisista havainnoista informoidaan työterveyshuoltoa muutoinkin kuin työpaikkaselvityksen yhteydessä. Työterveyshuollon tulee kiinnittää huomiota terveydellisesti merkittäviin vaaratekijöihin, hoitaa ja lievittää aiheetonta pelkoa ja huolta, ja pyrkiä tarvittaessa vaikuttamaan myös asenteisiin.. Raskas työ ja haastavat työolosuhteet asettavat työkyvylle suurempia vaatimuksia, eikä työkyvyn heikentyessä jäljellä oleva työkyky useinkaan riitä. Terveydelliset riskitekijät usein kasaantuvat fyysisesti raskasta työtä tekevien ryhmään
Opetushallitus. Ilmarinen R. Vuento A. Yleisimpiä ammattitauteja ovat melun aiheuttamat kuulovammat sekä asbestin aiheuttama keuhkosyöpä ja asbestoosi (asbestipölykeuhko). Esimerkiksi melun aiheuttama kuulovaurio voi aiheutua lyhytaikaisestakin voimakkaasta altistumisesta, kun taas asbestin aiheuttama keuhkosyöpä voi ilmetä vasta 20 vuoden kuluttua. vsk. (toim.) Kaivosja louhintatekniikka. Työterveyslaitos 2011. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2011. Hypotermia. 2006. (toim.) Kaivosalan työsuojeluopas. Lähteet Hakapää A. ym. ja Lappalainen P. Kylmän haitat työssä ja vapaa-aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Työterveyslaitos, 2013. Työterveyslaitos, Helsinki 2013. 18.11.2014 ScandinavianStockphoto.. ym. 2009. 72 Ammattitaudit kaivoksilla Vuonna 2011 kaivostoiminnassa ja louhinnassa ilmeni ammattitauteja 537/100 000 työllistä, mikä on huomattavasti enemmän kuin työssäkäyvillä keskimäärin. Työturvallisuuskeskus. Oksa P. ASA 2011. Saalo A., Soosaar A., Länsimäki E., Kauppinen T. Ammattitautien ilmaantumisaika vaihtelee altisteesta riippuen. Ammattitautien ilmaantuvuus kaivosteollisuudessa on ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun. Vuonna 2011 ASA -rekisteriin ilmoitettiin tuhatta työntekijää kohti 464 työntekijää metallimalmien louhinnasta ja 102 työntekijää metallimalmien jalostuksesta. Näiden lisäksi tyypillisiä ammattitauteja ovat kvartsin aiheuttama silikoosi (kivipölykeuhko) sekä erilaiset rasitussairaudet, jotka johtuvat muun muassa kehoon kohdistuvasta tärinästä sekä poikkeavista lämpöoloista ja työolojen fyysisestä kuormittavuudesta. http://www.tvl.fi/fi/Tilastot-/Pikapakki tark
Nestemäinen tiiviste, joka levitetään veteen sekoitettuna. Ei tahraa ja on hajuton . Täydellinen valikoima tuotteita asuntoja varastotuholaisten torjuntaan Kaikissa hyönteisten, rottien ja hiirien torjuntaa koskevissa asioissa voitte kääntyä puoleemme. Ratak........................ Muurahaisten, erityisesti faaraomuurahaisen sekä hevosmuurahaisen torjuntaan. Sirotellaan muurahaisten olinpaikkoihin ja kulkureiteille Kasteluaine.............. Cooper Pro palaja tahnasyötti................ Kaksitehoisella Cooper-aerosolilla on nopea teho ja pitkä vaikutusaika. Kärpästen torjuntaan yksityisissä ja julkisissa tiloissa, eläinsuojissa, jätteiden käsittelytiloissa, ravintoloissa ja leipomoissa. 020 791 4050 Ruiskutteita Aerosoleja ja suihkutteita Rotille, hiirille ja myyrille Kärpäsille, muurahaisille ja torakoille Tehokkaiden ja käyttökelpoisten tuotteiden tulee olla mahdollisimman haitattomia ihmiselle ja hänen elinympäristölleen. elintarviketeollisuudessa, ravintoloissa, varastoissa, eläinsuojissa. Berner Oy:llä on laaja valikoima aineita kaikkiin tarkoituksiin. Käyttövalmis geelisyötti. Pölyte...................... Käyttövalmis Spraypakkaus. Käyttö sirotteena tai kärpäsmaalina. Kauraryynisyöttejä rottien torjuntaan. K-Othrine SC 25......... Nesteellä kastellaan muurahaisten reiät ja kulkutiet pihalla, talon perustusten ympärillä ja kukkapenkeissä. vsk. 73 AquaPy.......................... Quick Bayt................. Hyönteisten torjuntaan mm. Muurahaisgeeli........ Lue aina etiketti ja valmistetiedote ennen käyttöä. Cooper-aerosoli.......... Palasyötti, joka tehoaa jo kertasyönnillä. Berner Oy, Kasvinsuojeluosasto, PL 15, 00131 Helsinki, puh. Hyönteisten torjuntaan asunnoissa, varastoissa, karjasuojissa, teollisuuslaitoksissa ja julkisissa tiloissa. CooperMuurahaisrasia..........Muurahaiset kuljettava syöttiä pesäänsä. ”342”-Rotanmyrkky.... Uusi palasyötti rottien ja hiirien torjuntaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Rottien ja hiirien torjuntaan ammattilaisille. Spray...................... Ratak Palasyötti......... Käytä torjunta-ainetta turvallisesti. Vaikuttaa hyönteisiin nopeasti. Talon-palasyötti.......... Käyttömäärä 0,5 g/m2 geeliä. Kauraryynisyötti rottien ja hiirien torjuntaan. Laajavaikutteinen, tehokas, hajuton ja tahraamaton tuote suihkupullossa lentävien ja ryömivien hyönteisten torjuntaan. Asuntotuholaisten_torjunta_ilm_2013.indd 1 14.1.2013 14.51. Bio Kill.....................
Ympäristörikosten taustalla on usein taloudellisen hyödyn tavoittelu, voittojen maksimointi ja kustannusten minimointi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että Suomessa tehtäisiin vähän ympäristörikoksia. Nyt aloittava yhteistyöryhmä jatkaa nimenomaan ympäristörikosten ehkäisyn ja torjunnan selvittämistä. Myös viranomaisten lisäkoulutuksen ja yhteistyön kehittämisen tarpeet huomioidaan. Ympäristömerkintä Työryhmä valmistelemaan ympäristörikostorjunnan strategiaa Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen ja sisäministeri Päivi Räsänen ovat asettaneet yhteistyöryhmän parantamaan viranomaisten yhteistyötä ympäristörikosten ehkäisemisessä ja torjunnassa. Ympäristölainsäädännön valvonnassa viranomaisyhteistyötä tekevät elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset ja kuntien ympäristönsuojeluja rakennusvalvontaviranomaiset. Toimenpide-ehdotuksissa tunnistetaan mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet ja lainsäädännön toimeenpanon kehittämiskohteet. Monelle on yllätys, että Joutsenmerkin voi löytää myös palveluista, kuten hotelleista ja ravintoloista. Kotiin liittyvien valintojen ympäristöystävällisyys on nouseva trendi, jota Joutsenmerkki haluaa vahvasti viedä eteenpäin tulevina vuosina. Joutsenmerkityt tuotteet ja palvelut täytettävät tiukat ympäristövaatimukset, jotka perustuvat elinakaariajatteluun eli huomioivat tuotteiden raaka-aineet, valmistuksen, käytön sekä loppusijoituksen. vsk. YM. Merkin käyttöoikeus on määräaikainen. Tulevaisuudessa Suomesta löytyy myös Joutsenmerkittyjä taloja. Strategiaehdotuksen se julkaisee 31.1.2015 mennessä ja toimenpideehdotukset 31.3.2015 mennessä. Tulevaisuudessakin Joutsenmerkin avulla on helppo tehdä vastuullinen ostopäätös. Tuotteelle tai palvelulle tulee hakea merkkiä uudestaan aina, kun vaatimuksia tiukennetaan eli keskimäärin 3–5 vuoden välein. 74 poimintoja Joutsenmerkki 25 vuotta: Vastuullisia valintoja helposti Pohjoismainen ministerineuvosto perusti pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin 25 vuotta sitten. Se tarkastaa, että tuote tai palvelu täyttää Joutsenmerkin vaatimukset. Ympäristöministeriön ja sisäministeriön asettaman yhteistyöryhmän toimikausi on 20.10.2014–31.3.2015. Näiden kaikkien toimijoiden yhteistyötä lähdetään nyt kehittämään. Perinteisesti Joutsenmerkki on tuttu esimerkiksi painotuotteista, talousja wc-papereista, pesuaineista ja vaipoista. On todennäköistä, että vain osa ympäristörikoksista tulee viranomaisten tietoon. Suomessa Joutsenmerkin myöntää ja sen käyttöä valvoo Ympäristömerkintä – Motiva Services Oy. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmassa, joka on voimassa vuoteen 2015 asti, tuodaan esiin ympäristörikostorjunta ja sen tehostaminen. Ympäristörikosasioissa vastuu esitutkinnasta on esitutkintaviranomaisilla ja syyteharkinnasta syyttäjänlaitoksella. Selvityksen kohteena ovat erityisesti viranomaisyhteistyön toimivuus ja ympäristörikosasioiden koko käsittelyketju sekä tässä kokonaisuudessa mahdollisesti ilmenevät ongelmakohdat. Myös Tullilla ja Rajavartiolaitoksella on keskeinen rooli rajat ylittävän ympäristörikollisuuden ehkäisyssä ja torjunnassa. Suomessa tilastoitujen ympäristörikosten, ja erityisesti törkeiden rikosmuotojen lukumäärä on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Ympäristörikoksella tarkoitetaan luonnon tai elinympäristön vahingoittamista, pilaamista tai ympäristösäännösten vastaista toimintaa. Lisäksi vaatimuksia asetetaan laadulle, terveydelle ja turvallisuudelle. Ministeriöiden yhteisen työryhmän tavoitteena on saada kokonaiskuva ympäristörikoksiin liittyvästä kansallisesta yhteistyöstä, tunnistaa yhteistyön ongelmakohdat ja laatia ympäristörikostorjunnan strategia ja toimenpideohjelma
Tutkimuksen mukaan nanohiukkasten koko, muoto ja pintakäsittely vaikuttavat voimakkaasti niiden vaaraominaisuuksiin. Professorin arvonimen hän sai vuonna 1989. Sinkkioksidin nanokokoiset hiukkaset kulkeutuvat rikkoutuneella, tulehtuneella iholla syvemmälle ihon kerroksiin kuin isommat hiukkaset. Timo Hirvi valmistui filosofian kandidaatiksi (nyk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Palomäki vertaili erilaisten nanomateriaalien vaikutuksia kehon immuunipuolustukseen osallistuvissa syöjäsoluissa ja atooppisen ihottuman tautimallissa. Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Väitös: Nanohiukkasten tunkeutuminen elimistöön riippuu hiukkasten ominaisuuksista Kaikki nanomateriaalit eivät ole vaarallisia ihmisen terveydelle. Vuodesta 2002 Timo Hirvi on toiminut ylijohtajana Mittatekniikan keskuksessa, joka mm. Teollisesti tuotetut nanomateriaalit ovat laajassa käytössä, sillä niiden ainutlaatuiset ominaisuudet parantavat tuotteiden kilpailukykyä. Nanohiukkasia sisältäviä valmisteita kannattaa kuitenkin välttää rikkoutuneella iholla. Hän on tehnyt merkittävän virkauran ja elämäntyön suomalaisen luonnontieteellisen tutkimustoiminnan laadun edistämisessä. Ainoastaan pitkät ja jäykät hiilinanoputket muistuttivat vaaraominaisuuksiltaan asbestikuituja, sillä ne aktivoivat voimakkaasti tulehdusjärjestelmän soluja”, Jaana Palomäki sanoo. ”Tuhansia erilaisia nanomateriaaleja käytetään teollisuudessa ilman tarkkaa tietoa niiden terveydelle haitallisista ominaisuuksista”, sanoo Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa lokakuussa väitellyt Jaana Palomäki. Tohtoriksi hän väitteli Turun yliopistossa vuonna 1983. Helsingin yliopisto. maisteri) vuonna 1976 ja lisensiaatiksi 1980 Helsingin yliopistosta pääaineenaan orgaaninen kemia. vsk. Viljavuuspalvelu Oy:ssä osastopäällikkönä, Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa erikoistutkijana ja Eläinlääkintäja elintarvikelaitoksen kemian tutkimusyksikön johtajana. 75 poimintoja Vuoden luonnontieteilijä 2014 on ylijohtaja Timo Hirvi Vuoden luonnontieteilijäksi on valittu Mittatekniikan keskuksen ylijohtaja, FT, professori Timo Hirvi, 64. ”Eri tieteenalojen yhteistyötä tarvitaan nanomateriaalien haitallisten ominaisuuksien tunnistamiseen. Nanomateriaalien vaarallisuuden tutkimus laahaa kuitenkin jäljessä. Timo Hirvi on tehnyt merkittävän virkauran mm. Selvityksessä hän asetti tavoitteeksi sen, että kansallisesti tärkeä osaaminen ja laboratoriopalvelujen saatavuus varmistetaan myös valtionhallinnon uudistuksissa. Tieteen ja hallinnon on toimittava yhdessä riskinarviointimenetelmien kehittämisessä”, Jaana Palomäki kehottaa. toteuttaa SI-mittayksikköjärjestelmän, tekee korkeatasoista mittaustieteen tutkimusta sekä kehittää mittausmenetelmiä teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Vuoden luonnontieteilijä Timo Hirvi on myös tehnyt merkittävän työn suomalaisen laboratoriotoiminnan puolustamiseksi toimiessaan valtiovarainministeriön asettaman valtion sektoritutkimuslaitosten laboratoriotoiminnan uudelleenjärjestelyjen selvitysmiehenä. ”Ihmisten olisikin hyvä miettiä, millaista kosmetiikkaa he käyttävät, jos iho on jostain syystä vaurioitunut.” Tulokset auttavat ottamaan huomioon tekijöitä, jotka ovat tärkeitä suunniteltaessa ja toteutettaessa uusia vaarallisuustutkimuksia. Nanohiukkasia käytetään myös kosmetiikassa. ”Näyttäisi esimerkiksi siltä, että kaikki hiilinanoputket eivät ole yhtä haitallisia
lehden tilaushinnoista (sis. 25.5. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: ympäristöalan ammattilehti jo vuodesta 1970 Tilaushinnat 2015 Vuosikerta 72,(sis. 10 %). 9.11. 20.4. vsk. 6. 12.10. 19.1. alv. 8. tilaukset@ymparistojaterveys. 5. Kestotilaus 67,(sis. 16.3. 4. 14.9. Ympäristö ja Terveys TEEMAT ja ILMESTYMINEN 2015 AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYY Hallinto ja lainsäädäntö Meluntorjunta Haitalliset aineet vesistöissä Vesihuolto, vesiensuojelu Asumisterveys ja sisäilma Ilmansuojelu, liikenne Jätehuolto ja pilaantuneet maat Kulutus, kiertotalous, luonnonvarat 1. 16.2. 16.2. 14.9. www.ymparistojaterveys.. 17.8. 10 %). Päätoimittaja Tapio Välikylä, 0400 593 273 Tuottaja Tanja Lohiranta, 044 526 6552 Markkinointi Eija Lindroos, 040 511 6005 Tilaukset Eevastiina Veneranta, 040 745 1491 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. 10 %). 3. alv. 20.4. 2. 9.11. 23.3. 14.12. 12.10. alv. Irtonumero 10,(sis. 24 %). alv. Opiskelijat -50% norm. 76 www.ymparistojaterveys. 7
oitu, ympäristöja geotekniseen konsultointiin erikoistunut yritys. Tarjoamme vahvaan asiantuntemukseen perustuvia, kestäviä ratkaisuja ympäristöhallinnan moninaisiin tarpeisiin. 0400-447 205 www.ymparistojaterveys. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. puh. (03) 2680 111 PL 428 Fax (03) 2110 106 33101 TAMPERE ax@ax.. ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2, CO, H 2S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. 77 Liikehakemisto Ilmansuojelu Teollisuusja työhygienia Ympäristöjärjestelmät Jätehuolto Turvallisuusselvitykset Energiakatselmukset Päästömittaukset Meluselvitykset ja -mittaukset Ympäristö & Tekniikka Kuokkamaantie 4 Puh. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. 09 5617210 www.golder.. 20 vuotta Suomessa vuonna 2014 Palveluitamme ovat mm.: Maaperän ja pohjaveden kunnostus Terveysja ympäristöriskien arvioinnit Ympäristövaikutusten arvioinnit Ympäristökatselmukset Työturvallisuuspalvelut Jätealan palvelut. (015) 230 712 Autopuh. Aina ajankohtaista ympäristöasiaa Ympäristö ja Terveys-lehti YMPÄRISTÖTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT Golder Associates Oy on serti. www.ax.. vsk
puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. 78 Liikehakemisto Oirekyselyt rakennusten sisäilmaongelmissa Työterveyslääkäri, dos. 040 511 6005 YMPÄRISTÖALAN AMMATTILEHTI www.ymparistojaterveys. 010 386 8700, fax 09 586 5662 www.akumppanit. alv. (02) 621 3345 www.pori./porilab Akkreditoidut ja arvioidut analyysit: Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2015 Hallinto ja lainsäädäntö * ilmestyy 16.2.15 * mainosaineistot 19.1.15 mennessä Mainospaikkavaraukset: eija.lindroos@ymparistojaterveys.. 050 553 7560 tuulamarja.putus@gmail.com www.indooraid.com kosteusvaurionäytteet talousja jätevedet maanäytteet Tiedepuisto 4, 28600 Pori puh. vsk. (02) 630 4900 A-Kumppanit Turvalaaksonkuja 2, 01740 Vantaa, puh. puh. Vahingon sattuessa Päivystys 24/7 040 517 0300 T Tuula Putus. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys. Tuula Putus puh. aina ajankohtainen Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Hinta 32,00 euroa (sis. 10 %)
10 %. Rakennuksen kuntoar vio ja kuntotutkim ukset Talotekniset tutkimukset Rakenteiden haitta-ainetutkim ukset Terveyshaittar iskien arviointi Korjaussuunnittelu Laadunv armistuspalv elut. 79 Liikehakemisto www.ymparistojaterveys.. (02) 630 4900 Tietoa ja ratkaisuja asumisterveysongelmiin! Asumisterveysopas 3. alv. www.ssm.. Puh. painos Hinta 38,00 euroa sis. tilaukset@ymparistojaterveys. vsk. (+ toim.kulut) www.ymparistojaterveys.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. SISÄILMAST ON LAADUNHALLINT APALVELUT www.sweco.
Hinnat sis. puh. Hinta 32,00 euroa. perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitos-siivouksen yleisiä periaatteita. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys. 10 % alv. Hinta 26,00 euroa tilaukset@ymparistojaterveys. Ympäristö ja Terveys-lehti 8•2014, 45. Tilauksiin lisätään toim.kulut Tilaa tietoa! Elinympäristömme pienet tuholaiset kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. vsk. Hinta 24,00 euroa Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä oppaasta. 80 Näistä kirjoista löydät asiantuntijatietoa, silloin kun tietoa tarvitset Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas oppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja huomioiden vahvasti myös ympäristönäkökulma, kestävä kehitys ja yleisöturvallisuus. Hinta 25,00 euroa Home ja terveys Uudistettu ja laajennettu kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintymiseen sekä terveyshaittoihin