vsk. 2 Ekokem rakentaa Kiertotalouskylän Katso video Kiertotalouskylästä!. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. 3 Ekokem rakentaa Kiertotalouskylän Katso video Kiertotalouskylästä!
4 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. T eollistumisen myötä kulutuskulttuurista tuli normi. Kaupunkikodeissakin jätettä syntyi hyvin niukasti, pakkauksia oli vähän ja keräyspaperi vietiin keräykseen. Maatilat olivat pitkälle omavaraisia, elettiin eräänlaisessa kiertotaloudessa. Monella meistä iäkkäämmillä on muistona keräyksellä ansaittu lusikka ja joillakin jopa rannekello. T ällä hetkellä olemme siirtymässä hallitusohjelmassakin mainittuun kiertotalouden aikaan. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos Puh. Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti V ielä 1950-luvulla nuukaileva elämäntapa oli maaseudulla tavallista. Lähtökohtana tulisi olla jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalien mahdollisimman tehokas kierto. Ensimmäinen laajaa huomiota saanut ja vieläkin siteerattu Rooman Klubin vuonna 1972 julkaisema Kasvun rajat -raportti herätteli ajattelemaan raaka-aineiden riittävyyttä ja kulutuskulttuurin järkevyyttä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Hyvinvoinnin myötä kysyntä kasvoi ja tuotanto teki parhaansa tyydyttääkseen kasvaneen tai joskus luodun kysynnän kasvun. Materiaalien tehokas hyödyntäminen oli itsestään selvää ja käyttökelvotonta jätettä syntyi tuskin lainkaan. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta Puh. Mitään turhaa ei hankittu ja mitään ei heitetty pois. Tapio Välikylä Lisää nuukailua. Näitä arvokkaampia hyödyntämistapoja ovat laitteiden huolto, uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy www.vkp.fi Kirjapainolla ja käytetyllä painopaperilla on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu. vsk. Täytyy muistaa, että kiertotalous ei ole pelkästään tehokasta materiaalien käyttöä tai jätehuoltoa. Toki kaupunkien energiaja vesihuolto eivät olleet nykymittareilla mitattuna mitenkään ympäristöystävällisiä. Kiertotaloudessa resurssien ja materiaalien käyttöä pitäisi tehostaa niin, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa. Energian ja raaka-aineiden kulutus moninkertaistuivat muutamassa vuosikymmenessä. Raaka-aineiden hinnat eivät olleet esteenä nopeaan tuotannon ja kulutuksen kasvuun
5 Ympäristö 46. Mikä on keskustelussa mennyt pieleen. Lisää nuukailua Tapio Välikylä ................................................................................2 Kiertotalouden mahdollisuudet Suomessa Kari Herlevi .....................................................................................4 Kiertotalouskylä – Askel kohti materiaalien suljettua kiertoa Kaisa Haapaniemi ........................................................................8 UPM BioVerno, suomalainen vähäpäästöinen diesel Sari Mannonen ............................................................................12 Biotalous on kätevä käsite, ja metsäbiotalous on kestävä toimintamalli Juhani Pyykkönen ......................................................................18 Biomassojen kestävyyskriteereistä – Biotalouden ja -energian näkymät ovat monin osin epävarmat Mikko Paunio ...............................................................................20 Kiertotalous. Vihreän talouden osaamisketjut Tove Holm, Eeva Hämeenoja, Nina Teirasvuo ja Pauli Vennervirta ....................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. 68 Poimintoja .................................................................................72. 044 526 6552 Päätoimittaja Tapio Välikylä p. Mikko Paunio ...............................................................................26 Kiertotalouden ympäristöterveysriskit Tuula Putus ...................................................................................32 Kierrätyskeskus kiertotalouden sydämessä Kati Hinkkanen ja Tuovi Kurttio ...............................................38 Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen. 44 Jätelasin kierrätysmahdollisuuksiin kiinnitettävä huomiota ympäristölupaharkinnassa Hanna Lehtinen ja Ninja Heikkilä ...........................................50 Vastine artikkeliin Ympäristö ja Terveys-lehdessä 7/2015 Sanna Sopanen ja Otso Lintinen, Ramboll Finland Oy .......53 Ekolaskureita päätöksenteon tueksi Ari Nissinen, Marja Salo, Antti Rehunen, Maija Mattinen ja Kaisa Manninen ................................54 Yhteiskuntakelpoinen luonnonvarojen hyödyntäminen Jari Lyytimäki ...............................................................................62 Verkkokeskustelussa harhaudutaan usein sivuraiteille Jari Lyytimäki ...............................................................................67 Mitä opetettavaa Suomella on Tiina Vuorio ................................................................................. 0400 593 273 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 7. vsk 8 • 2015 Tuottaja Tanja Lohiranta p. Lehden teemana on ympäristöalan koulutus, ympäristökasvatus. vsk
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Erityisesti digitalisaatioon perustuvat palvelut mahdollistavat kiertotaloudessa sen, että käyttöoikeus korvaa omistamista entistä useammin – niin kuluttajamarkkinoilla kuin teollisuudessakin. mahdollisuudet Suomessa. Alojensa rohkeat uudistajat ovat usein lopulta suurimpia voittajia. Syykin on ymmärrettävä, onhan helpompi puhua jostain konkreettisesta. Kari Herlevi. Esimerkiksi materiaalien kierrätettävyys tai tuotteen uudelleenkäyttö huomioidaan jo tuotesuunnittelussa. Turhan usein kiertotalous rajoittuu keskustelussa jätteiden käsittelyyn. Jäte on terminä Johtava asiantuntija Kari Herlevi Sitra Kiertotalouden Artikkelissa avataan kiertotalouden perusperiaatteita ja lähtökohtia Suomen näkökulmasta ja erityisesti yritysten liiketoiminnan kannalta. Mitä paremmin Suomi ja suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöinä siirtymässä kiertotalouteen, sitä suuremmat ovat myös arvonluonnin mahdollisuutemme. Kiertotalous voi parantaa Suomen resurssiomavaraisuutta ja näin suojata resurssiniukkuuteen ja hintoihin liittyviltä riskeiltä sekä luoda ympäristön ja hyvinvoinnin huomioivaa uutta työtä. Kiertotalouden potentiaali Suomessa Sitran selvitysten mukaan kiertotalouden kansantaloudellinen potentiaali on 2–3 miljardia euroa vuosittain, 2030 mennessä. 6 K iertotalous tarkoittaa hyvin suunniteltua taloutta ja liiketoimintamalleja, joissa raaka-aineet ja niihin sitoutunut arvo säilyvät kierrossa mahdollisimman pitkään
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Lähtökohtana kiertotaloudessa on, että nykyisillä toimintavoilla neitseelliset luonnonvarat eivät riitä, vaan tarvitaan viisaampaa resurssien käyttöä. Ilmakehä, vesistö ja maaperä eivät voi olla kaatopaikkoja ja toisaalta raaka-aineita ei ole loputtomiin tarjolla. Kilpailuetua kiertotaloudesta Suomessa metsäteollisuudessa on biotalouden alueella suuria mahdollisuuksia. Voidaan hyvin kysyä missä vaiheessa ylipäänsä olemme saaneet oikeuden tuottaa jätettä tai päästöjä. vsk. Sellukuitu, luonnosta tulevana uusiutuvana materiaalina, mahdollistaa Kuva: Ellen MacArthur Foundation.. Kiertotalouden koko kuva Kiertotalous koostuu sekä biologisista että teknisistä kierroista. 7 vanhentunut ja sen käyttö tulisi rajata vain sellaisiin materiaalivirtoihin, joita ei kannata hyödyntää esimerkiksi haittavaikutustensa johdosta. Raaka-aineet muodostavat vain osan tuotteiden kustannuksista ja arvosta. Ylikulutus, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Esimerkiksi laitteiden huoltamisella, uudelleenkäytöllä ja -valmistuksella voidaan luoda merkittävää lisäarvoa jo olemassa olevista resursseista. Lähtökohtana tulisi olla arvon mahdollisimman tehokas kierto ja jätteen, tai siis ylimääräisen materiaalin synnyn ehkäisy, eikä sen määrällisesti mahdollisimman suuri hyödyntäminen raaka-aineena tai energiana. Jo nyt on toteutettu esimerkiksi suljetun vesikierron, kemikaalikierron ja energiaomavaraisuuden näkökulmista edistysaskeleita. Voisimmeko puhua esimerkiksi resurssien hallinnasta jätehuollon sijaan
Suomalaiset yritykset ehtivät vielä hyvin mukaan, sillä olemme vasta muutoksen alkuvaiheessa. Enevo, tämä roskisten Uber, mullistaa jätesektoria roskis kerrallaan. Teollisen internetin myötä on entistä helpompaa seurata tuotteiden suoriutumiskykyä pilvipalveluiden, sensoreiden ja etähallinnan avulla, ja toisaalta tarjota huoltopalveluita oikeaan aikaan. Rotterdamin kaupunki pystyi vähentämään jäteautojen ajokilometrit ja jätteiden keräykseen käytetyn työajan puoleen suomalaisen Enevon antureiden ja pilvipalvelun avulla. Yrityskentälle nämä ovat hyviä uutisia. Vuodesta 2006 lähtien Neste on puolestaan määrätietoisesti kehittänyt uusiutuvaa dieseliä, joka olisi voinut vaarantaa yhtiön oman fossiilisiin perustuvan liiketoiminnan. Jätteiden ja tähteiden käyttö raaka-aineina on vähähiilisyyden lisäksi myös osa yhtiön raaka-ainejoustavuutta. Anturit mittaavat jätteiden määrää keräysastioissa, pilvipalvelu optimoi jäteautojen kulkureitit ja astioiden tyhjennysaikataulut. Kiertotalouden mahdollisuudet on huomattu myös Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa. Ehkä maailma ei vielä ole valmis. Hyviä kansainvälisiä esimerkkejä ovat mm. Iso kuva muistettava kritiikistä huolimatta Kriitikot ovat todenneet, että kiertotaloudessa ei ole mitään uutta verrattuna kierrätykseen, jota on tehty vuosikymmeniä. Samaa kriitikot ovat todenneet jätteiden käsittelystä. Fiksulla regulaatiolla luodaan oikeita kannusteita kuluttajakäyttäytymisen muutokselle ja investointeja ohjataan kiertotalouden alueelle muutoksen vauhdittamiseksi. Radikaalit innovaatiot syövät lounaaksi pysähtyneitä toimialueita, joissa on vaikea rakentaa täysin uutta turvallisen perusliiketoiminnan rinnalle ja lopulta sen korvaajaksi.. Esimerkit kertovat siitä, että kiertotalouden osalta erityistä potentiaalia on biomateriaalien ja sivuvirtojen hyödyntämisessä korkeamman jalostusarvon tuotteissa. Arvolupaus poikkeaa myös muista: biodiesel-tonnien sijaan yritys myy kasvihuonekaasuvähenemiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Yritys otti riskin ja investoi uusiutuvaan dieseliin yli kaksi miljardia euroa viidessä vuodessa. Riski kannatti – yritys on luonut tyhjästä miljardiliiketoiminnan. Esimerkit maailmalta ovat vielä harvassa mutta osoittavat sen, että painopiste on siirtymässä tuotteen myynnistä käyttöoikeuden myyntiin. Kiertotalouden edelläkävijät löytyvät usein sellaisten yritysten joukosta, joilla palvelut ovat isossa roolissa ja joilla on teknologista edelläkävijyyttä. Deloitten tutkimuksen mukaan suomalaisten suuryritysten kiertotalousinnovaatiot keskittyvät prosessi-innovaatioihin, mutta ulkomaalaiset suuryritykset innovoivat jo enemmän liiketoimintamallien alueella. Prosessiteollisen osaamisen lisäksi toinen merkittävä kehitysalue on digitaalisuuteen ja palveluihin perustuvat uudenlaiset liiketoimintamallit. Neste on kasvattanut eläinrasvojen ja muiden jätteiden osuuden yli puoleen biopolttoaineiden raaka-aineista. Vastaavasti EU:ssa komission kiertotalouspaketti lanseerataan joulukuun alussa. vsk. 8 monia uusia sovellusalueita. Samalla yhtiö innovoi myös biopohjaisten kemikaalien ja muovien alueella. Tämä on mielenkiintoinen havainto. Michelin, joka myy ajokilometrejä renkaiden sijaan tai Rolls-Royce, joka myy turbiininen käyttöaikaa turbiinien sijaan. Keräyskustannus jätetonnia kohden pieneni Rotterdamissa 48,10 eurosta 25,85 euroon. Vai mitä sanotte Enevosta
18.1.16 15.2.16 22.2.16 21.3.16 29.3.16 25.4.16 25.4.16 23.5.16 15.8.16 12.9.16 19.9.16 17.10.16 17.10.16 14.11.16 14.11.16 12.12.16 Ympäristö ja Terveys TEEMAT ja ILMESTYMINEN 2016 AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYY Ympäristöalan koulutus, ympäristökasvatus Metsät – hyvinvointia ja virkistystä Ympäristöalan hallinto Vesiensuojelu Asumisterveys ja sisäilma Ympäristömittaukset, monitorointi Jätehuolto ja pilaantuneet maat Ilmanlaatu, energiatuotanto 1. Irtonumero 10,(sis. alv. 8. 10 %). Päätoimittaja Tapio Välikylä, 0400 593 273 Tuottaja Tanja Lohiranta, 044 526 6552 Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos, 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta, 040 745 1491 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys. 10 %). 10 %). alv. Kestotilaus 67,(sis. vsk. 4. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. 7. 9 www.ymparistojaterveys.. ajankohtainen ammattilehti. alv. 24 %). 3. 2. Opiskelijat -50% norm. 6. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: luotettava ympäristöalan tietolähde jo vuodesta 1970 Tilaushinnat 2016 Vuosikerta 72,(sis. alv. lehden tilaushinnoista (sis. 5
On laskettu, että kiertotalouteen siirtyminen säästää maailmantaloudessa materiaalikuluja jopa tuhat miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä. Toimivassa kiertotaloudessa säästöt Euroopassa voivat olla vuosittain yli 500 miljardia euroa. Resurssitehokkuusajatteluun perustuvaa liiketoimintapotentiaalia on valtavasti, sillä globaalisti jopa 90 prosenttia tuotannossa käytetyistä raaka-aineista päätyy yhä jätteeksi. vsk. Kiertotaloudessa tuotteeseen sitoutunut arvo säilytetään mahdollisimman pitkään ja eliminoidaan jätteen synty. Jätteen hyötykäyttöaste jopa 98 %:iin Ekokem on strategiassaan asettanut keskeiseksi tavoitteekseen kiertotalouden edistämisen. 10 R aaka-aineiden niukkuus ja kallistuminen ohjaavat yrityksiä ja yhteiskuntaa kohti resurssien tehokasta hyödyntämistä. Ekokemin vuoden 2016 lopulla valmistuva ainutlaatuinen Kiertotalouskylä vie suomalaisen yhdyskuntajätteen käsittelyn näiden materiaalivirtojen osalta uudelle tasolle. Askel kohti materiaalien suljettua kiertoa. Näin pystytään nostamaan materiaalikiertoon ohjautuvan jätteen määrää yhä suuremmaksi Ekokemin Kohti Kaisa Haapaniemi Ekokem Oyj Kiertotalouskylä Suomessa hävitetään kotitalouksien ja kaupan yhdyskuntajätteen mukana vuosittain merkittäviä materiaalivirtoja. Yhdyskuntajätteestä saadaan materiaalina kiertoon puolet. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Yksi konkreettinen askel kohti kiertotaloutta on Ekokemin kumppaniensa kanssa Riihimäelle investoima 40 M€ Kiertotalouskylä. Sekajätteen mukana jää hyödyntämättä arviolta 400 000 tonnia biojätettä, 140 000 tonnia muovia ja 42 000 tonnia metalleja. Kestävän kehityksen tavoitteen toteutuminen vaatii muutosvaiheessa lisäksi vastuullista politiikkaa ja v ahvoja lainsäädännöllisiä toimia. Kiertotalouskylässä jokaiselle materiaalille on suunniteltu mahdollisimman hyvä kierrätysaste. Saatavilla olevan tiedon lisääntyminen ja elinympäristön heikentyminen aiheuttavat myös vähitellen kuluttajien arvojen ja asenteiden muuttumisen, mikä myös ohjaa muutosta kohti kestävän kehityksen toteutumisen edellyttämiä valintoja. Ekokemillä kiertotaloustavoite tarkoittaa, että mahdollisimman suuri osa materiaalista ohjataan kiertoon. Loppu jätemassa hyödynnetään energiana, jolloin hyötykäyttöaste nousee kokonaisuudessaan 96–98 %:iin
Kotimainen kierrätysjärjestelmä takaa, että arvokas materiaali on suomalaisten yritysten käytettävissä. Kylään toimitettavista jätteistä jalostetaan uusiomuoveja, rakennusmateriaaleja, kaukolämpöä, sähköä ja biokaasua. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Ekojalostamossa on tarkoitus käsitellä vuodessa yhteensä 100 000 tonnia syntypaikkalajiteltua kotitalousjätettä sekä kaupan ja teollisuuden jätteitä. Ekojalostamossa käytetään tunnettua tekniikkaa, mutta prosessi on Ekokemin oman kehitystyön tulos ja siten ainutlaatuinen Suomessa. vsk. Kiertotalouskylään vastaanotetusta yhdyskuntajätteestä erotellaan aluksi Ekojalostamossa noin 37 % biojätettä, 7 % muovia ja 3 % metallia.. Kolmen jalostamon muodostama kokonaisuus on yksi harppaus kohti maailmaa, jossa teollisuuskylät muuttuvat kiertotalouskyliksi ja jossa toisen jäte on toisen raaka-aine. Ekojalostamossa erotellaan jätejakeet jatkojalostukseen Ekojalostamossa jätevirrasta erotetaan ennen energiana hyödyntämistä orgaaninen aines, jonka osuus on noin 35 %. 11 kiertotaloutta -strategian mukaisesti. Kaikesta laitoksen vastaanottamasta jätteestä 99 % hyödynnetään. Ekojalostamo on mitoitettu ja suunniteltu nimenomaan suomalaiseen jätehuoltoon ja sen tulevaisuuden tarpeita varten. Lisäksi erotellaan muovit ja metallit. Tulevaisuudessa siintää myös uusien innovaatioiden käyttö Ekojalostamon prosesseissa ja laitos rakennetaankin siten, että siinä huomioidaan myös materiaalikierrätyksen kehitystarpeet. Kiertotalouskylä on Suomen ensimmäinen konkreettinen askel kohti kiertotaloutta. Taloutemme kannalta on parempi kehittää omia, kotimaisia keräys-, lajitteluja kierrätysmenetelmiä sen sijaan, että kuljettaisimme esimerkiksi kerätyn muovin bulkkitavarana ulkomaille jalostettavaksi
vsk. Ekokemin Riihimäen tuotantolaitokselle rakentuvat ekoja muovijalostamo saadaan tuotantokäyttöön ennen vuoden 2016 kesää. Biotehtaan ja Gasumin investoinnin myötä uusiutuva ja kotimainen biokaasu voidaan syöttää Ekokemin Kiertotalouskylästä verkkoon suoraan eri asiakkaiden käyttöön, kuten liikenteeseen, lämmöntuotantoon, teollisuuden prosesseihin, kiinteistöjen lämmitykseen ja kaasuliesiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Biotehtaan biojalostamo, joka sijoittuu Ekokemin Hausjärven puoleiselle alueelle, saadaan käyttöön kesän 2016 aikana.. Lisäksi talteen saadaan ravinteita, kuten typpeä. Kierrätysmuovi korvaa tulevaisuudessa neitseellisiä raaka-aineita Ekojalostamossa erotellut muovit ohjataan Suomen ensimmäiseen muovijalostamoon, joka on suunniteltu ja mitoitettu suomalaiselle kotitalousmuovijätteelle. Biokaasuprosessissa erotellusta jätteestä tuotetaan biokaasua, josta jalostetaan edelleen paitsi sähköä ja kaukolämpöä, myös liikenteen polttoainetta. liikenteen polttoainetta Kiertotalouskylään rakennettava Biotehdas Oy:n biojalostamo on valmistuessaan Suomen ensimmäinen sekajätteestä peräisin olevaa biojätettä käsittelevä biotehdas. Jalostuksen ansiosta biokaasusta tulee ominaisuuksiltaan täysin maakaasua vastaavaa. Biokaasun tuotantolaitoksessa kaasun valmistuksesta vastaa Biotehdas ja biokaasun jalostuksesta sekä kaasuverkostoon syötöstä Gasum. Mikäli se kaikki käsiteltäisiin Biojalostamon kaltaisessa laitoksessa, syntyisi energiaa 12 500 omakotitalon vuositarpeen verran. Jalostamoon ohjataan lisäksi maatalousmuovijätteet sekä kotitalousmuovipakkaukset, joiden erilliskeräys alkaa vuoden vaihteessa valtakunnallisesti. Yhdyskuntajätteen seassa on aiemmin jäänyt hyödyntämättä vuosittain arviolta 400 000 tonnia biojätettä. 12 Biojalostamosta mm
Kierrätysmuovin hyödyt syntyvät ensisijaisesti muovin tuotannon välttämisestä, sillä neitseellisen muovin valmistus vaatii paljon energiaa ja fossiilisia raaka-aineita. 13 Maatilojen suurin jätejae koostuu muovituotteista kuten paalausmuoveista sekä lannoiteja siemensäkeistä. Suurin osa, eli yli 65 % maatalouden ja turvetuotannon muovijätteestä on käytöstä poistettuja pyöröpaalien kiristeja aumakalvoja, jotka ovat materiaaliominaisuuksiltaan hyviä kierrätettäviksi. Muovijalostamossa muovit lajitellaan, pestään ja jatkojalostetaan. Teollisuuden raaka-aineeksi, neitseellistä raaka-ainetta korvaamaan, tuotetaan esimerkiksi kalvomuoveja ja kovia pakkausmuoveja. Hyvää Joulua! Hyvää Joulua!. Niiden toimittaminen kierrätykseen ja hyödyntäminen materiaalina on suoraan luonnonvarojen säästämistä ja kiertotalouden edistämistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Muovin kierrättäminen vie vain noin 15 prosenttia energiasta, jonka uuden muovin valmistaminen vaatii. vsk. Maataloudessa ja polttoturpeen tuotannossa syntyviä muovijätteitä on arvioitu syntyvän Suomessa noin 12 000 tonnia vuodessa
14 Myyntija markkinointijohtaja Sari Mannonen UPM Biopolttoaineet UPM BioVerno suomalainen vähäpäästöinen diesel Suomessa tehtiin teollisuushistoriaa, kun UPM:n biojalostamo Lappeenrannassa aloitti tammikuussa 2015 puupohjaisen dieselin valmistuksen kaupallisessa mittakaavassa ensimmäisenä maailmassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. vsk. Yhtiön oman kehitystyön tuloksena syntyneen tuotteen hiilidioksidipäästöt ovat jopa 80 prosenttia pienemmät kuin fossiilisten polttoaineiden. Puupohjaisen kotimaisen dieselin, UPM BioVernon tutkimus ja tuotekehitys on tehty UPM:n Lappeenrannan tutkimuskeskuksessa. Kuvat: UPM
Puun pihkasta lähtöisin oleva mäntyöljy jalostuu laitoksen ainutlaatuisessa prosessissa uusiutuvaksi dieseliksi. Biopolttoaineita on kehitetty jo vuosia, mutta raaka-aineet ovat usein kilpailleet ruoantuotannon kanssa. Uusi laitos integroituu luontevasti Kaukaan alueen selluja paperitehtaaseen, sahaan sekä tutkimuskeskukseen. 15 F ossiilisten energialähteiden määrä on rajallinen ja niiden käytöstä johtuvia hiilidioksidipäästöjä halutaan vähentää. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Puupohjaisen UPM BioVernon tuotekehitys aloitettiin noin seitsemän vuotta sitten. Tuotekehityksestä tuotantoon Saimaan rannalla Lappeenrannassa sijaitsee pieneltä öljynjalostamolta näyttävä suomalainen biojalostamo – ensimmäinen laatuaan maailmassa. Se ei kilpaile ruokatuotannon kanssa, se valmistetaan prosessitähteestä ja koko tuotantoketjun kestävyys metsästä lopputuotteeksi on varmistettu. UPM BioVernoksi ristitty polttoaine vähentää autoilun hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. UPM Lappeenrannan Biojalostamo aloitti kaupallisen tuotannon tammikuussa 2015 ja sen vuosikapasiteetti on 120 miljoonaa litraa uusiutuvaa puupohjaista dieseliä vuodessa.. Se on suomalainen keksintö, kuten mäntyöljykin – tuote ja sen valmistusprosessi on kehitetty UPM:n Lappeenrannan tutkimuskeskuksessa. Taustalla oli kuitenkin 120 vuoden kokemus puun jatkojalostamisesta UPM:n Kaukaan tehtailla Lappeenrannassa. vsk. Autoilijat tarvitsevat vastuullisesti tuotettuja päästöjä vähentäviä polttoaineita, jotka sopivat sellaisenaan kaikkiin dieselautoihin. Paikallisia osaamis-, raaka-aineja energiaresursseja voidaan näin hyödyntää myös logistiikan kannalta järkevästi. UPM:n uusiutuva diesel, UPM BioVerno, täyttää kattavasti kestävän kehityksen mukaiselle tuotteelle asetetut vaatimukset. Ja sitä voi käyttää kaikissa dieselmoottoreissa – muutoksitta
Avainlippu voidaan myöntää Suomessa valmistetulle tuotteelUPM BioVerno uusiutuva diesel valmistetaan puun pihkasta peräisin olevasta luonollisesta uuteaineesta eli mäntyöljystä, jota syntyy sellunvalmistuksen tähteenä.. Kotimaisuus sekä sijainti lähellä raaka-ainetta ja asiakasta olivat merkittävä etu Lappeenrannassa kun investointipäätöstä tehtiin. 16 UPM Lappeenrannan biojalostamon rakentamiseksi tehtiin yli 200 erilaista hankintaja urakkasopimusta, joista suomalaisen työn osuus oli erittäin suuri. Suomalainen vähäpäästöinen polttoaine UPM BioVerno sai marraskuussa 2014 Avainlippu-merkin. Sen valmistuminen vaati tuhansia tunteja suunnittelua ja testaamista ja siinä yhdistyi osaamista kemian, prosessiteknologian, öljynja puunjalostuksen aloilta. Biojalostamoon investoitiin 175 miljoonan euron lisäksi projektihenkilöstön, käyttöorganisaation ja koko biopolttoainetiimin työpanos tuotekehityksestä myyntiin, logistiikkaan ja liiketoiminnan kehitykseen. Kaukaalla tehdään nyt teollista historiaa, kun kotimainen puu jalostuu metsästä selluprosessin ja biojalostamon kautta vähäpäästöisenä dieselinä kuluttajan tankkiin – UPM:n omia prosessitähteitä uudella tavalla hyödyntäen. Resurssitehokkuus onkin yksi Biofore-strategiamme keskeisistä sisällöistä, ja ohjaa toimintaamme vahvasti tänäänkin. Nyt sellun tähteistä valmistetaan uusiutuvaa dieseliä, 120 miljoonaa litraa vuodessa. Ympyrä Kaukaalla sulkeutuu siinäkin mielessä että yli sata vuotta vanhalla rullatehtaalla sijaistee nyt biojalostamon toimistotilat ja valvomo – uutuuttaan kiiltävän modernin biojalostamon vieressä. vsk. Jo tuolloin toiminnan punaisena lankana oli raaka-aineen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen, resurssitehokkuus. UPM Lappeenrannan biojalostamoa pyörittää 50 hengen työntekijäjoukko. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. UPM:n Kaukaan tehtaat ovat olleet teollisessa toiminnassa jo vuodesta 1892, kun koivusta sorvattiin puisia lankarullia. Se on suomalaista kiertotaloutta parhaimmillaan. Viisi vuotta myöhemmin sorvaustähteestä ryhdyttiin valmistamaan sulfiittisellua. Välillisesti biojalostamo työllistää lisäksi 150 henkilöä Suomessa. Haluamme hyödyntää jokaisen puusta saatavan kuidun innovatiivisella, kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Täydessä ajossa Kaukaan laitokselta lähtee 10 säiliörekallista UPM BioVerno -dieseliä jakeluun joka päivä
Lähipäästöt kuten pienhiukkas-, hiilivety-, hiilidioksidi-, typenoksidija häkäpäästöt vähenivät, ajoneuvotekniikasta riippuen, jopa kymmeniä prosentteja verrattuna perinteiseen dieseliin. Ainutlaatuisuudessaan se on voittanut muun muassa EU-komission myöntämän EU:n kestävän energian palkinnon jo ennen kuin sitä oli kaupallisesti saatavilla. UPM:n uusiutuva diesel on jakelussa suomalaisilla huoltoasemilla St1:llä ja ABC:llä osana heidän Diesel Plus ja Smartdiesel polttoaineitaan. Vähemmän päästöjä UPM BioVerno -dieselin elinkaaren aikana syntyy jopa 80 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä perinteisiin öljypohjaisiin dieselpolttoaineisiin verrattuna. 17 le, jonka kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia. Uusimmat tutkimustulokset osoittavat BioVernon käytön vähentävän myös autoilun lähipäästöjä. UPM BioVerno täyttää kriteerit kirkkaasti. Puupohjainen UPM BioVerno sopii nykyisiin jakelujärjestelmiin ja tutkitusti kaikkiin dieselmoottoreihin – autoihin, busseihin, rekkoihin, työja metsäkoneisiin sekä veneisiin – muutoksitta. vsk. Tuotetta voi käyttää sellaisenaan tai sekoitettuna tavallisen dieselin joukkoon. UPM BioVerno palaa laatuominaisuuksiensa ansiosta tehokkaasti auton moottorissa. Tuote on kehitetty Suomessa, UPM Lappeenrannan tutkimuskeskuksessa, ja sitä valmistetaan Lappeenrannan biojalostamolla. Jokainen tankattu litra UPM BioVernoa auttaa pienentämään paitsi fossiilisia CO 2 -päästöjä myös tuontienergian kustannuksia. Kaikissa Kestävyyden ja kierrätettävyyden periaatteille perustuva Biofore-konseptiauto rakennettiin yhteistyössä Metropolian autoja kuljetustekniikan sekä teollisen muotoilun opiskelijoiden kanssa.. Kotimaisesta raaka-aineesta valmistettu polttoaine luo uusia työpaikkoja Suomeen ja samalla fossiilisten polttoaineiden tuonti ulkomailta vähenee. UPM BioVerno -diesel vähentää päästöjä merkittävästi ja on laadultaan perinteiseen dieseliin rinnastettava polttoaine. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Tuote säilyy hyvin eikä siinä ole esimerkiksi levänkasvuongelmia hapettomuutensa vuoksi. Uusiutuva diesel ei nosta dieselin hintaa kuluttajille St1 tai ABC-asemilla. UPM:n Suomen sellutehtaiden tähteenä syntyvä mäntyöljy kattaa valtaosan biojalostamon raaka-ainetarpeesta
Hyvänä esimerkkinä visiostamme johtaa bioja metsäteollisuuden integraatiota on Biofore-konseptiauto, joka kuvastaa biomateriaalien innovatiivista käyttöä uudella sektorilla, autoteollisuudessa. vsk. Uusiutuva diesel on ollut UPM:n yksi kärkihankkeista. Innovaatiot edellä – Biotalouden uudet avaukset UPM:ssä on tehty monia puuteollisuuden innovaatioita jo pitkään, yli sadan vuoden ajan. Sivutuotteet, tähteet ja jätteet voivat olla arvokkaita raaka-aineita tai energianlähteitä. Puuta hankitaan koko UPM:n liiketoimintaa varten, tukin parhaat osat menevät sahatavaraksi ja vaneriksi, kuidut selluksi ja edelleen paperiksi, mutta myös biokomposiiteiksi ja biofibrilleiksi, puun uuteaineet uusiutuvaksi dieseliksi, kuoret ja oksat energiaksi. Resurssitehokkuus on keskeinen osa UPM:n Biofore-strategiaa. Suuri osa prosessijätteestä käytetään hyödyksi joko raaka-aineena tai energiantuotannossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Toiminta-ajatuksemme on luoda lisäarvoa uusiutuvista ja kierrätettävistä raakaaineista. UPM on mukana listauksessa jo neljättä kertaa peräkkäin.. Liikenteen biopolttoaineet ovat ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamisen lisäksi ainoa merkittävä ja konkreettinen keino vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Metsäalan tulevaisuus perustuu kestävään biotalouteen, jossa edistykselliset biopolttoaineet ovat avainasemassa. Tavoitteena on tuottaa perinteisten sahatavaran, sellun ja paperin lisäksi uusia biotuotteita. EU:n ja Suomen tavoitteena on korvata uusiutuvalla energialla fossiilisia polttoaineita, vähentää riippuvuutta tuontiöljystä ja pienentää hiilidioksidipäästöjä. Selluloosasta ja hemiselluloosasta kehitetään myös biokemikaaleja. Kun mietitään tieliikenteen päästöjen vähentämistä sekä teknologisesta että taloudellisesta näkökulmasta, VTT:n ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) raportin mukaan Suomen kannattaisi seuraavien vuosien aikana panostaa kotimaiseen biopolttoainetuotantoon. Valtaosa perinteisesti muovista valmistetuista osista on korvattu konseptiautossa UPM:n korkealaatuisilla, turvallisilla ja kestävillä biomateriaaleilla ja auto kulkee uusiutuvalla puupohjaisella dieselillä. Käyttämällä puuta tehokkaasti, mutta vastuullisesti, uusiutuvan energian osuutta voidaan lisätä. UPM aloitti myös uusiutuvan dieselin koeajot pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä yhdessä Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja VTT:n kanssa ja on koeajoilla mukana Helsingin seudun liikenteen päästöttömään joukkoliikenteeseen tähtäävässä hankkeessa, jonka yhtenä merkittävänä tavoitteena on siirtyä käyttämään 100 prosenttisesti uusiutuvia biopolttoaineita dieselkalustossaan lähivuosina. Edistykselliset, kestävän kehityksen mukaiset biopolttoaineet ovat Suomelle merkittävä mahdollisuus, sillä ne voivat toimia ohituskaistana vähähiilisyyteen. UPM hyödyntää kuitua ja metsäbiomassaa ja luo uusia kasvumahdollisuuksia jatkuvan tuotekehityksen ja innovoinnin pohjalta. Kiertotalous on uusi taloudellinen malli, jossa materiaalit ja arvot kiertävät ja lisäarvoa tuotetaan palveluilla ja älykkäillä toiminnoilla. Vastuullisuus on kilpailuetu UPM on listattu paperija metsäteollisuussektorin parhaaksi yritykseksi Dow Jonesin eurooppalaisessa ja globaalissa kestävän kehityksen indeksissä (DJSI) vuosiksi 2015–2016. Nykyään lähes 90 prosenttia UPM:n tuotantojätteestä käytetään uudestaan tai kierrätetään. 18 testeissä UPM BioVerno -dieselillä saavutettiin vähintään sama tai parempi hyötysuhde kuin perinteisellä dieselillä, eikä sillä ollut vaikutusta moottorin tehoon
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Tieliikenne on edelleen yksi harvoista sektoreista jonka päästöt ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina. UPM:lle on tärkeää todentaa puupohjaisten biopolttoaineiden vastuullisuus. UPM BioVerno-rekka kuljettaa haketta UPM:n sahoilta sellutehtaille joiden prosessitähteestä valmistetaan uusiutuvaa dieseliä. UPM on myös mukana lukuisissa tutkimushankkeissa ja projekteissa, jotka selvittävät metsätähteiden kestävyyttä ja saatavuutta raaka-aineena. UPM ja WWF Suomi ovat sopineet monipuolisesta yhteistyöstä, joka kattaa puupohjaisten biopolttoaineiden kestävyyden edistämisen sekä kestävän metsätalouden ja raaka-aineiden hankinnan Suomessa. www.upmbiopolttoaineet.fi Facebook: UPM Biopolttoaineet Twitter: @UPM_Biofuels. Mäntyöljyn käyttö raaka-aineena ei kilpaile ruoantuotannon kanssa eikä lisää metsähakkuita tai maankäyttöä vaan puuta käytetään entistä tehokkaammin – vastuullisesti. Uusiutuvat, korkealaatuiset polttoaineet mahdollistavat päästövähenemillään puhtaamman ajon nyt ja tulevaisuudessa. UPM BioVerno on voittanut lukuisia palkintoja ja saanut tunnustusta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tämän vuoksi yhtiö tekee monipuolista yhteistyötä eri sidosryhmien, kuten ympäristöja kansalaisjärjestöjen kanssa ja etsii jatkuvasti uusia tapoja kehittää toimintaansa. Sitä puolestaan voi tankata rekan tankkiin vaikka 100 %:na. vsk. 19 UPM BioVerno on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen puupohjainen polttoaine. EU:ssa 95 % käytetyistä polttoaineista on fossiilisia, jonka vuoksi liikenteestä on hyvää vauhtia tulossa suurin yksittäinen CO 2 -päästöjen lähde. WWF Suomen kanssa alkaneen yhteistyön keskeisenä sisältönä on pohjoisiin havumetsiin pohjautuvien, toisen sukupolven biopolttoaineiden, kuten UPM Lappeenrannan biojalostamolla tuotettavan uusiutuvan dieselin käytön ja kestävyyden edistäminen
Ja kierros alkaa alusta kun uusi kasvi versoo vihreänä. Kun eliö kuolee, ekosysteemin hajottamiseen ja kierrättämiseen erikoistuneet lajit aina pieniä mikrobeja myöten pilkkovat aineen takaisin alkuaineiksi ja yhteyttämisessä aikaan sitoutunut energia vapautuu kokonaan. Näistä aineista rakentuu elollinen maailma. Vihreät kasvit yhdistävät aurinkoenergialla hiilidioksidin, veden ja joukon alkuaineita sokereiksi ja muiksi aineiksi. 20 B iologia on helppo ymmärtää luonnon kokonaisuutena, jota ekosysteemiksi kutsutaan. Biotalous voidaan tuomita muotisanaksi, joka ei enempää ajatusta ansaitse, ja toisaalta se nähdään kestäväksi ja kannattavaksi talouden toimintamalliksi myös tulevaisuudessa. Kun aine ja energia kiertää, mikään ei mene hukkaan. vsk. Biotalous on kätevä käsite – ja metsäbiotalous on kestävä toimintamalli Biotaloudesta on puhuttu pian kymmenen vuotta. Tärkeä osa ekosysteemiä on kuolema. Biotalouden johtava asiantuntija Juhani Pyykkönen Suomen metsäkeskus Kuva: Juhani Pyykkönen. Ekosysteemi saa energiansa auringosta. Keskusteluissa biotalouden käsite on edelleen kirjava ja epäselvä. Sana biotalous yhdistää biologian ja talouden. Monimuotoisella ekosysteemillä on lisäksi ominaisuus, jolla se pyrkii ja pystyy korjaamaan systeemiin tulleen tilapäisen tasapainohäiriön. Ekosysteemiin kuuluvat kasvit ja eläimet. Mutta mitä muuta on yhdistettävä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Kaikki tulee käytetyksi, ekosysteemi ei tuota jätettä. Kun hirvi syö männyn ja ihminen hirven, aine ja energia kiertää
Suomen metsäkeskuksessa on laadittu biotalouden toteuttamiseksi metsäbiotalousohjelma. Uusi ja muutos taas merkitsevät, että vanha ei enää kelpaa. Trendit ovat globaaleja tai paikallisia. 21 Talouden toimissa, ihmisen systeemeissä, aineen ja energian kierto ei ole täydellistä. Tiedemiehet huolestuivat ensin. Tuntemalla uusiutuvan energian eri tuotantovaihtoehdot, bioenergialle ja puulle löytyy oma kannattava ja kestävä käyttötapa. Sitten huolestuivat kansalaiset. Oleellista on luoda helppoja tapoja käyttää tietoa ja yhdistää se muihin tietovarantoihin uusien toimintamallien luomiseksi. vsk. Luontopalveluista arvokkaimmat, metsän tuomat terveys, kunto ja hyvä olo, ovat vielä arkisina asioina tarkemmin tutkimatta, mutta eivät kokematta. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi uusiutuvan energian eri muodoista on luotava uusi kokonaisuus, joka korvaa fossiilienergian. Biotaloudessa ei ole kyse vain raaka-aineen ja energian tuotannosta, vaan yhtä paljon aineen hajoamisesta ja kiertämisestä. Tärkeä osa luonnonvaratietoa on raaka-aineen tuotannon kestävyys ja hyväksyttävyys. Talouden tulisi toimia niin, että energia ja aine kiertäisivät ja tuotteita ja palveluja syntyisi, mutta myös hajoaisi kätevästi ja puhtaasti taas käytettäväksi taas uudelleen. Ihmisen ekosysteemi on laittanut luonnon ekosysteemin tiukoille monin puolin maapalloa. Biotalouden uudet toimintamallit luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.. Ratkaisu ei löydy yksin tekniikasta. Toimintamallien muutoksessa ja tuotekehityksessä pienillä ja ketterillä start up -yrityksillä ja keskisuurilla yrityksillä on rooli etenkin digitaalisuuden, big datan, internetin ja tekoälyn tuomissa yllättävissä kehitysloikissa. Suomessa, Euroopan metsäisimmässä maassa, metsien merkitys ja arvo on erityisen suuri. Ja sana on biotalous. Korjaaminen on ihmisen tehtävä. Riskejä voi pienentää selvittämällä muutostrendit. Metsäkeskuksella on koko Suomen kattava metsätietokanta. Metsillä on suuri merkitys maailman ekosysteemeissä. Kaatopaikat täyttyvät, vaikka raaka-aineista on niukkuutta. Ohjelmassa on keskitytty viiteen kokonaisuuteen, jotka ovat toimintamallien muutos, luonnonvaratieto, uusiutuva energia, puutuotteet ja luontopalvelut. Biotaloudessa ei ole kysymys muodista, vaan perustellusta keinosta, älykkäästä pakosta, johon kyllä tartumme, ajoissa tai myöhemmin. Metsäbiotalousohjelman tavoite on tunnistaa muutostrendit ja mahdollisuudet, pitää yllä kehityskeskustelua ja muuttaa ajatusja toimintamalleja askel kerrallaan. Tietoa hankitaan ja päivitetään moderneilla kaukokartoitustekniikoilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Sanaan ovat tarttuneet myös yhteisten asioiden hoitajat, poliitikot. Niin toimintamallien muuttamiseen kuin paikallaan pysymiseenkin liittyy aina riski. Ravintoketjuissakin on aineita, jotka eivät saisi sinne kuulua. Tekniikkaa ja tietoa tarvitaan, etenkin digitaalista tietotekniikkaa talouden systeemien ja ekosysteemin uudenlaisen yhteispelin toteuttamiseen. Biotaloudessa on kysymys laajasta, systeemisestä muutoksesta. Ainetta kasaantuu haitallisesti vääriin paikkoihin. Puusta, uusiutuvasta ja terveellisestä raaka-aineesta, voidaan valmistaa erilaisia puutuotteita huonekaluista koteihin. Talouden prosessin lopputuotteiden, tuotteiden ja hyvän mielen ohella, tulisi olla yksinkertaisia, kuten puhdas vesi tai vaikkapa kasvien käyttöön ja luonnon kiertoon taas vapautuneet ravinteet. Koska biotalous on myös taloutta, yrittämisessä riskien hallinta on yhtä tärkeää kuin kannattavuuden hallinta. Ilmaan kertyy hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja, aiheuttaen säähäiriöitä, tuhoja, kuivuutta ja nälkää. Toimintamallit on mietittävä uusiksi. Talouden systeemissä ei ole automaattista ominaisuutta, joka korjaisi häiriöt
22 Lääkintöneuvos Mikko Paunio Sosiaalija terveysministeriö Biomassojen kestävyyskriteereistä Kasvien kyky varastoida auringonvalon energiaa on vähäinen, koska ne käyttävät suurimman osan elämänsä aikana yhteyttämästä energiasta omien elintoimintojen ylläpitoon. Siitä myös perimmältään johtuu, että bioenergian potentiaali on rajallinen. Kiertotalouspohdintoihin liittyvän bioenergian ympäristöja ympäristöterveysvaikutukset tulisi monipuolisesti sisällyttää näkökulmina biomassojen kestävyyskriteereihin päättäjiä informoitaessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Tämä on johtanut bioenergiaa hyödynnettäessä jopa kymmenien miljoonien ihmisten nälänhätiin, koska viljelysmaata on kehitysmaissa raivattu bioenergian alkutuotantoon. Bioenergian perinteinen hyödyntäminen on sekä maailmanlaajuisesti että myös Suomen näkökulmasta erittäin merkittävä ympäristöhygieeninen ongelma ja sillä myös katsotaan olevan mustahiilipäästöjen myötä ilmastopakotevaikutus erityisesti arktisilla ja vuoristojäätikköalueilla. vsk. Biotalouden ja -energian näkymät ovat monin osin epävarmat
Sosiaalija terveysministeriö pitää tärkeänä, että viime vuosina taajamissa ilmastonmuutoksen hillintäpolitiikkojen myötä selvästi lisääntyneen puun pienpolton terveyshaitat tulee mainita sille kuuluvalla painoarvolla eduskuntaa informoitaessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tehnyt arvokasta työtä sekä kansallisesti että kansainvälisesti ympäristölääketieteen alueella. Sosiaalija terveysministeriön hallinnonalan vastuulla on huolehtia, että erilaisten altisteiden terveyshaittoja arvioidaan ja tuodaan tämä tieto kaikkien hallinnonalojen käyttöön. Perinteisen puun polton tai pienpolton osuus puun energiakäytöstä on E-kirjeluonnoksen mukaan vajaa viidennes. Siinä mm. Sosiaalija terveysministeriön vastuulla on myös eri politiikkatoimien seurausten arvioiminen sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. yksityismetsien laajan omistuspohjan ja sieltä helposti saatavan polttopuun vuoksi voidaan olettaa perinteisen puun polton säilyttävän merkittävän aseman taajamien pientaloalueiden lämmityksessä, ellei asiaan puututa eri keinoin. Sosiaalisen kestävyyden edistäminen on sosiaalija terveysministeriön strategian keskiössä. Terveydensuojelu puuttuu kokonaan kestävyystarkastelusta TEM:n asiakirjassa kiinteiden biomassojen kestävyyskriteereistä puuttuu terveydensuojelullinen tarkastelu kokonaan, vaikka terveyshaitat mainitaan lyhyesti biomassan perinteisen käytön (klapit) ongelmana. THL:n esittämien tutkimustulosten valossa pienhiukkaset ovat kansanterveyden näkökulmasta merkittävin ympäristöaltiste tällä hetkellä ja puun pienpoltto taajamissa on merkittävin ihmisten pienhiukkasille altistumista aiheuttava toiminto. Mm. vsk. Se on ilmeisesti edelleen merkittävästä nousussa, mutta eduskunnalle annettavasta asiakirjaluonnoksesta ei selviä perinteisessä puun energiakäytössä tapahtuneet muutokset viime vuosilta. 23 Johdanto Terveyshaittojen huomioiminen ja ehkäisy kestävän kehityksen politiikkoja hahmoteltaessa on sosiaalija terveysministeriön vastuulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Perinteisen puun polton tai pienpolton osuus puun energiakäytöstä on E-kirjeluonnoksen mukaan vajaa viidennes.. Sosiaaliseen kestävyyteen kiinteästi liittyvä hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen valtiontalouden näkökulmasta on nyt huolenaiheena kaikkien huulilla. Sosiaalija terveysministeriö on osana hallitusohjelman toimeenpanoa hiljattain kommentoinut työja elinkeinoministeriölle (TEM) EU 33 ympäristöjaostossa käsiteltävää strategista pohja-asiakirjaa eli E-kirjeluonnosta, jolla eduskuntaa informoidaan Suomen ennakoivasta kannanmuodostuksesta EU-komission ensi vuonna julkistamaa asiakirjaa kohtaan. arvioidaan energiantuotantoon käytettävien biomassojen kestävyyden tarkastelua vuoden 2020 jälkeiselle ajalle osana kiertotaloutta
mustan hiilen ilmastopakotevaikutus. Asiasta tuntuu vallitsevan epätietoisuutta arvovaltaisia tahoja myöden ja aika ajoin esitetään julkisuudessa tosina käsityksiä, että bioenergialla voitaisiin – ilman turpeen käytön tai yhdyskuntajätteiden polton merkittävää lisäämistä – vähentää merkittävästi tuontiriippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi tehokkaaksi energiakasviksi mielletty ruokohelpi varastoi 80 kertaa vähemmän per pinta-alayksikkö auringon energiaa kuin aurinkokennot. Sosiaalija terveysministeriö piti kommenteissaan valitettavana, että E-kirjeluonnoksessa ei anneta konkreettisia laskelmia siitä, kuinka paljon suomalaista metsäpintaalaa pitäisi valjastaa liikenteen toisen polven biopolttoaineiden tuotantoon, jos niiden osuutta nostettaisiin 40 %:iin hallitusohjelman mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Strategisen yleiskuvan hahmottaminen ilmastopolitiikan kontekstissa vaikeaa Suomen kannanmuodostuksen E-kirjeluonnoksen perusteluiden eräs keskeinen ongelma on se, että asiaa tuntemattoman lukijan on lähes mahdoton saada yleiskuvaa muun kuin metsäteollisuuden sivuvirtojen suoran paikanpäällä tapahtuvan energiahyödyntämisen suuresta merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. maapallon ruokaturvallisuus on paikoin merkittävästi heikentynyt, koska köyhissä maissa on raivattu viljelypinta-alaa rikkaiden maiden liikenteen bio-polttoaineiden raaka-ainetuotantoon. Energiakäyttöön tarvittavien biomassojen tuottamiseen vaaditaan näin valtavia maa-alueita. E-kirjeluonnoksessa mainitun kaskadiperiaatteeseen pohjaavan strategian. Biomassan rajallisuus johtuu perimmältään siitä, että kasvit ovat hyvin huonoja varastoimaan yhteyttämäänsä energiaa, koska ne tarvitsevat suurimman osan elämänsä aikana yhteyttämästä energiasta omien elintoimintojen ylläpitoon. Tämä kasvien tehoton kyky varastoida auringon energiaa on perimmäisenä syynä epäsuoriin maankäytön eli ILUC vaikutuksiin (ILUC tulee englanninkielisistä sanoista Indirect Land Use Change), joiden seurauksena mm. Asiat yksinkertaisesti hukkuvat yksityiskohtien sekaan ja päättäjien näyttää olevan vaikea saada käsitystä mm. TEM:n asiakirjassa todetaan asianmukaisesti, että ”energiasektorilla käytettävä biomassa tulee hyödyntää tehokkaasti, koska biomassa on rajallinen resurssi”. Tätä näkökulmaa ei myöskään TEM:n kommenteille lähetetyssä asiakirjassa ole tarkasteltu, vaikka Suomi on sitoutunut arktisessa yhteistyössä ilmastonmuutoksen hillintään myös tästä lähtökohdasta. vsk. 24 Myös ympäristöhaittatarkastelu puutteellinen Ympäristöministeriön ja sosiaalija terveysministeriön välisissä keskusteluissa, joihin ovat myös osallistuneet ministeriöiden alaiset asiantuntijalaitokset, on pantu merkille puun pienpolton kasvu ja siitä aiheutuvat ongelmat. mäntyöljy). Tällainen tarkastelu on välttämätöntä, ei ainoastaan luonnonsuojelun näkökulmasta, vaan se on myös tärkeää kansantalouden näkökulmasta. Sekä kemiallinen että mekaaninen puunjalostus ja perinteinen biojalostus kilpailevat Suomessa energiateollisuuden lisäksi puuraaka-aineista ja puun jatkojalostuksen sivuvirroista (mm. Näissä keskusteluissa on myös ilmennyt, että perinteisen puun käytön eräs keskeinen ympäristöongelma on ns. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Kasvien tehoton kyky varastoida energiaa on ollut myös syy E-kirjeluonnoksen mainitseman ILUC-direktiivin säätämiseen. Epäsuorat maankäytön vaikutukset ovat näin olennainen osa kestävyystarkastelua, kun mietitään tietyn maapinta-alan kykyä varastoida energiaa tarkasteltavassa aikayksikössä. ILUC-direktiivin liitteessä määritellään eri orgaanisten jätejakeiden kestävyyskriteerit
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Ne eivät voi avautua ellei ensin systemaattisesti käydä läpi elinkaaritarkastelua ja bioenergian eri lähteiden potentiaalia, joka liittyy edellä mainittuun tarkasteluun kasvien kyvystä varastoida auringon energiaa per pinta-alayksikkö. Suoraan puuhakkeen energiahyödyntämiseen tähtäävä suuri pääkaupunkiseudulle valtion investointituilla rakennettavaksi kaavailtu laitos ei tuota kuin lämpöä, mikä olisi taka-askel ilmansuojelun kannalta. Helsingin yhdyskuntailman puhdisti pitkälti kivihiilellä tuotettu yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto (CHP), joka strategiana oltaisiin nyt hylkäämässä ympäristöperustaisen energiatukipolitiikan tehdessä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon kannattamattomaksi. Liikennepolttoaineiden kyky hillitä ilmastonmuutosta voi olla kyseenalainen Toisen sukupolven biopolttoaineiden edistäminen näyttää olevan TEM:n valmisteleman asiakirjan ehkä terävin kärki, vaikka ei ole varmuutta edes, että niillä kyettäisiin todellisuudessa edistämään hillintää. E-kirjeluonnoksessa mainitusta komission valmisteluasiakirjasta ilmenee, että ILUCilmiön vuoksi biopolttoaineiden osuus uusiutuvan energian loppukulutuksesta on alenemassa koko EU:ssa. Liikenteen biopolttoaineiden nettoenergiahyötyä ei tarkastella E-kirjeluonnoksessa asiakirjassa ei tarkas” Liikenteen biopolttoaineiden kyvystä edistää ilmastonmuutoksen hillintää käydään kansainvälisesti vilkasta keskustelua, koska niiden tuottaminen vaatii energiaa.. 25 tai biopolttoaineiden valmistuksen merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Liikenteen biopolttoaineiden kyvystä edistää ilmastonmuutoksen hillintää käydään kansainvälisesti vilkasta keskustelua, koska niiden tuottaminen vaatii energiaa. vsk. Helsingin yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto on saanut useita ympäristöpalkintoja ja esimerkiksi nyt Saksa yrittää voimakkaasti ohjata vihreää Energiakäännettä lisäämällä CHP-tuotantoa. Suomessa on jo 1996 VTT (Pipatti ja kumppanit) ja nyt uudelleen epäsuorasti Lappeenrannan Teknillisessä yliopistossa Sanni Väisäsen 2014 väitöskirjassa osoitettu, että kiinteiden tai nestemäisten biomassojen suora energiahyödyntäminen Vantaan energian uuden jätevoimalan tapaisissa yksiköissä (sähkön ja lämmön hyödyntäminen) antaa parhaan tuloksen ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Suomen kannanmuodostukseksi ehdotetaan E-kirjeluonnoksessa: ”Suomessa tehtyjen arvioiden mukaan kestävällä tavalla tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden käytön olennainen lisääminen on välttämätöntä, jotta EU:n nykyiset ja tulevat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi voidaan saavuttaa.” Sosiaalija terveysministeriön käsityksen mukaan jo nyt Suomi on saavuttanut 2020 tavoitteet ja neuvoston 2014 loppuvuoden päätös, johon E-kirjeluonnoksessakin viitataan, ei ole tämän jälkeen tavoitteita. Tällä hetkellä vallitsee suuri epävarmuus muiden EUmaiden kiinnostuksesta edistää liikenteen biopolttoaineita Suomen tavoin, eikä Suomi ole saanut tukea muilta EU-mailta sen yrittäessä muuttaa jätedirektiivin kierrätyksen määritelmää siten, että liikenteen biopolttoaineiden valmistus olisi kierrätystä
vsk. Näitä tukia tarkastellaan USA:n kongressissa vuosittain, eikä mikään takaa näiden tukien varmaa jatkuvuutta tai edes menekkiä nykyisen tukitason jatkuessakaan nyt kun fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat romahtaneet ja hintatason arvioidaan pysyvän alhaisena pitkään. Tämä on vain murto-osa Suomen maanteillä kuluvasta polttoaineesta.. Korkeisiin valtion tuilla turvattuihin tuotantopanoksiin nojaava liikenteen biopolttoainetuotanto ei myöskään tuota järin korkean jalostusarvon tuotteita ja toivottu lisäarvokin, eli vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, voivat kääntyä päälaelleen. Valmistettaessa biopolttoaineita energiaa kuluu eri vaiheissa ja biopolttoaineita tuotettaessa voi syntyä jätteiksi luokiteltavia sivuvirtojakin. Edelleen, samasta mäntyöljyraaka-aineesta biopolttoainevalmistuksen lisäksi on kilpailemassa tukea saamaton perinteinen korkeaan jalostusarvoon tähtäävä kannattava biojalostustoiminta. Metsäteollisuudessa valtion tukien varassa nyt tapahtuva biopolttoaineiden valmistus ei anna niitä suoria merkittäviä hyötyjä ilmastopolitiikan kannalta, jotka ovat seurausta orgaanisen sivutuotteen edellä mainitusta suorasta energiahyödyntämisestä selluja paperitehtailla. Nämä voivat aiheuttaa esimerkiksi jätehuollon kustannuksia tai nettoenergiatarkastelussa paljastuu, että tuotteen tuottamiseen meni enemmän energiaa kuin mitä se luovuttaa, eli nettoenergiatase on negatiivinen. Tämä on vain murto-osa Suomen maanteillä kuluvasta polttoaineesta. Ensimmäisen polven liikenteen biopolttoaineiden perusraaka-aine on Suomeenkin tuotu aina Indonesiasta asti ja valmiin biopolttoaineen menekki USA:han on perustunut verohelpotuksiin, jotka luetaan E-kirjeluonnoksen mainitsemassa komission asiakirjassa osaksi yleiseen energian ympäristötukijärjestelmään. Taloudellissosiaaliset vaikutukset huolettavat E-kirjeluonnoksessa ei annettu laskelmia, sen enempää energiapotentiaalin kuin fiskaalisen kestävyyden näkökulmasta Suomen mahdollisuuksia nostaa biopolttoaineiden osuus liikenteessä hallitusohjelman tavoittelemalle hyvin korkealle 40 %:n tasolle 2030 mennessä. Esimerkiksi toisen polven biodieselin valmistukseen tarvittava mäntyöljyn riittävyys koko maassa on vain noin 200 000 tonnia per vuosi. Myös E-kirjeluonnos asiakirja unohti nettoenergiakäsitteen, joka olisi kuitenkin edellytys, että voidaan tehdä tarkasteluja eri bioenergiamuotojen mahdollisuuksista edistää ilmastonmuutoksen hillintäpolitiikkoja. 26 teltu liikenteen biopolttoaineiden tuottamisen elinkaaren myötä syntyviä nettohyötyjä, vaikka komission yllä mainittu asiakirja mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Vain nettoenergiatarkastelu yhdistettynä elinkaariajatteluun voi antaa riittävän tiedollisen pohjan hyville ilmastopoliittisille linjauksille. ” Esimerkiksi toisen polven biodieselin valmistukseen tarvittava mäntyöljyn riittävyys koko maassa on vain noin 200 000 tonnia per vuosi. Valtion liikenteen biopolttoaineille antamien tukien on arvioitu vakavasti heikentävän tämän perinteisen tukea saamattoman biojalostustoiminnan kannattavuutta ja siitä saatavia työpaikkoja ja verotuloja. suosittaa ilmastohyötyjen maksimoimiseksi, että ”minimoidaan prosessiketjun päästöjä edellyttämällä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna vähintään 70 % alhaisempia kasvihuonekaasupäästöjä”
Työja Elinkeinoministeriö on ilmeisesti kesällä 2015 luvannut investointiavustusta Helsingin Energialle, jos se valitsee polttoaineeksi puuhakkeen vain siis lämpöä tuottavalle voimalalle. 27 Mikäli liikennepolttoaineiden osuutta todella nostettaisiin 40 %:iin merkitsisi se todennäköisesti biomassapohjaisen raakaainetuonnin voimakasta lisääntymistä johtuen em. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. komission asiakirja mainitsee, että puuhakkeen tuonti 2020 mennessä kaksinkertaistuu Euroopan Unioniin. Mikäli Vuosaareen rakennettaisiin valtion tuella vain lämpöä tuottava hakevoimala, sen tarvitsema polttoaine tuotaisiin ulkomailta joko Venäjältä tai USA:sta. Mikäli turpeen hyödyntämistä ei lisättäisi ja edelleen pyrittäisiin korkeaan biopolttoaineiden osuuteen liikenteessä, tämä voisi tietenkin vaikuttaa kielteisesti vaihtotaseeseen samoin kuin suomalaisten biopolttoaineiden menekin jostain syystä tapahtuva heikkeneminen maailmalla. vsk. Sosiaalija terveysministeriö oli kommenteissaan huolissaan näin hahmotellun valtion ympäristöperustaisiin energiatukiin perustuvan politiikan vaikutuksista maan yhteisöverotulokertymään ja olettamat vaihtotaseeseenkin aiheutetuista positiivista vaikutuksista voivat olla kyseenalaiset puuhakkeen tuonnin lisääntyessä ja biopolttoaineiden kysynnän maailmalla hiipuessa.. Ruotsi tuo pääosan puuhakkeesta ulkomailta ja em. kasvien tehottomasta kyvystä varastoida biomassaa, ellei sitten maamme ojitettujen soiden turvevaroja oteta laajaan käyttöön. Puuhakkeen tuotannon suuren mittakaavan kielteisistä ekologisista vaikutuksista USA:n eteläosille on käyty kiivasta keskustelua Isossa Britanniassa ja jopa vihreät ovat kääntyneet omaa ajatteluaan vastaan, eikä bioenergian edistäminen ole ollut viime vuosina enää suosittua Brysselissä
28 Tiivistelmä Kiertotalouden Cleantech-jätehuoltoratkaisut on laajalti mielletty ympäristöystävällisiksi, luonnonvaroja säästäviksi ja resurssitehokkuutta lisääviksi uusiksi innovaatioiksi. lopun jättimäinen ympäristöterveydellinen jätekatastrofi johtui perimmältään jätteenpolton vastaisen ilmapiirin myötä valitusta kaatopaikkalajitteluun pohjautuvasta mekaanisbiologisesta jätehuoltostrategiasta. Napolin 2000-luvun Lääkintöneuvos Mikko Paunio Sosiaalija terveysministeriö Mikä on keskustelussa mennyt pieleen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. vsk. Kiertotalous. kasvinsuojelullisten kysymysten vuoksi ja kysynnän puuttuessa. Biologisten jätejakeiden kierrättäminen laajassa mittakaavassa maataloudessa on epäonnistunut mm. Kaatopaikkalajittelu on – joskin huono – ainoa vaihtoehto poltolle, koska syntypaikkalajittelu ei eri syistä toimi käytännössä. Strategiassa pyrittiin tuottamaan orgaanisesta jätteestä rinnakkaispolttoon tarkoitettua ”ekopalloiksi” nimettyä ”kierrätys”polttoainetta. Ne ovat usein kuitenkin resursseja kuluttavia ja niillä on myös merkittävät ympäristönsuojelulliset ja teknistaloudelliset haasteensa ja niitä edistettäessä terveydensuojelullinen näkökulma on unohtunut käytännössä kokonaan. Komission viime vuonna esittämät yhä korkeammat EU:n jätelainsäädäntöön sisällytettävät kierrätysprosentit eivät ole realistisia ja jäsenmaat hyllyttivät komission esityksen
Turun tarina toistui sitten suurin piirtein samanlaisena ympäri Suomea. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti 2000 luvulla mittavan tutkimusohjelman, jolla selviteltiin laajalti aerobisen kompostoinnin terveys-/hajuhaittoja. Merkittävän haitan kärsijöitä on ollut kuitenkin melko pieni joukko. 29 juhaitat eivät ole koskaan nousseet kunnallispoliittiseksi kysymykseksi muualla kuin ehkä Turussa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Näin heidän kokemansa ha. Laitos suljettiin ja hankittiin uusi. Toisaalta, vaikka jätepuitedirektiivin ensimmäisen artiklan ja Suomen jätelain ensimmäisen pykälän ensisijainen oikeushyvä on terveydensuojelu, ympäristönsuojelun rinnalla, ei muutama vuosi sitten VTT:n jätehuollon Cleantech-sertifioinnin kriteerien luonnoksista löytynyt terveydensuojelunäkökulmaa lainkaan. Biojätteen erilliskeräys, aerobiset kompostorit ja hukkaan heitetyt miljardit Kaikki alkoi 1990-luvun lopulla Turusta. Siellä paikallispoliitikot innostuivat kiertotaloudesta sillä seurauksella, että yhdyskuntailma pilaantui pahasti. vsk. Johdanto Muodikkaan Cleantech-keskustelun lähtökohtana on ollut uskomus kiertotalouteen tähtäävien jätehuoltoalan innovaatioiden ympäristöystävällisyydestä. Pahimpien hajuepisodien aikana turkulaiset saivat kaupungilla kävellessään jopa pahoinvointikohtauksia, kun epäkypsää kompostoitumatonta ulostemassaa ajettiin kompostitunnelista ulos kentälle aumoihin. Tutkimussarjassa osoittautui, että hajuhaitat levisivät – tosin usein lievempinä – ajoittain jopa hyvin laajoille alueille. On ollut pääsääntö, että kiertotaloushankkeita edistettäessä konsultit eivät juuri ole kiinnittäneet huomiota terveydensuojeluun, vaan ovat keskittyneet esittämään päätöksentekijöille usein tarkoituksenhakuisia ja/tai epärealistisia tai jopa harhaanjohtavia laskelmia tai näkökulmia kiertotalouden kuvitelluista ekotehokkuushyödyistä. kotitalouksissa tai vähittäiskaupan piirissä. Biojätteen erilliskeräykseen ja syntypaikalla tapahtuvaan kompostointiin liittyy ympäristöterveyden näkökulmasta erillisiä mm. haittaelämiin ja muihin hygieenisiin kysymyksiin liittyviä haasteita, joihin ei myöskään ole aina riittävästi paneuduttu, kun on pyritty erilliskeräyksen tehostamiseen mm. Esimerkiksi Kolmperän asukasyhdistys Espoon Ämmässuon aerobisen kompostointilaitoksen kupeessa on verraten pieni omakotitaloyhteisö. Tarkastelen seuraavassa retorisesti puhtaaseen ja resurssitehokkaaseen jätehuoltoteknologiaan tähtäävän kiertotalouden kompastuskiviä. Sekään ei toiminut ja sekin haisi biosuodattimista huolimatta. Sillä ei ole ollut voimaa haitan kärsijänä ajaa asiaa kunnallispoliittisesti metropolialueella, kun vielä hajuhaitan määritteleminen terveyshaitaksi on usein haasteellista
Mädätyslaitoksilla perustellaan nyt kallista biojätteen erilliskeräystä aerobisen kompostoinnin epäonnistuttua. 30 Aerobiset kompostointilaitokset tarvitsevat runsaasti sähköä kompostoituvan jätteen ilmastusvaatimuksen vuoksi. Mädätyslaitoksia on edistetty myös epäeettisesti ja niiden ympäristöhaittoja on jopa salailtu, mutta hankkeet ovat usein edenneet joutuisasti julkisen sanan myötävaikutuksella. Huolimatta jopa satojen eurojen tuotantokustannuksista per tonni kompostin menekki on ollut heikko, mutta jätepuitedirektiivin ehto kierrätyksestä on täyttynyt. Rakeistuksen vaatimus runsaasti energiaa syövällä jätevedenhaihdutuksella lopulta kääntäisi todennäköisesti biokaasulaitosten hiilijalanjäljen myös positiiviseksi aerobisten laitosten tapaan. EU ei ole asettanut biojätteelle numeerisia kierrätysvaatimuksia, vaikka niin usein on annettu ymmärtää julkisuudessa. Kiinteät ”kierrätys”polttoaineet ja rinnakkaispolton unelma Vihreän ympäristöpolitiikan erääksi kulmakiveksi 1980-luvun lopulta lähtien muodostui jätteenpolton vastustaminen kaikin. Tämä hanke ei koskaan edennyt ympäristövaikutusten arviointia pidemmälle. Biojätteen erilliskeräys on ollut hyödytöntä ja se on maksanut kunnille, ruokakunnille ja elinkeinoelämälle jopa miljardeja euroja. Tämä kuitenkin vaatisi lisää investointitukia haihdutukseen, koska biokaasulaitosten käyttötalous on usein veitsenterällä. Sosiaalija terveysministeriö antoi muutama vuosi sitten lausunnon eräästä suuresta mädätyslaitoshankkeesta, jolla oli tarkoitus tuottaa metaania ja lopulta rakeistettuja kierrätyslannoitteita. Raskaalla kuljetuskalustolla toteutettava pienten biojäte-erien keruu syntypaikoilta ja konsulttien virheelliset liian optimistiset laskelmat kompostoinnin vaatimasta kypsymisajasta ovat johtaneet kapasiteettiongelmiin ja siihen, että sekajätemaksuihin on sisällytetty jätelain nojalla ristisubventiota biojätteistä huolehtimiseen, jotta kansalaisten biojätemaksuja on voitu pitää kohtuullisina. Kompostointilaitosten haasteellisen käyttötalouden taustalla on ollut merkittäviä logistiikkaongelmia. Uusi yritys mädätyslaitoksilla Keskitetystä aerobisesta kompostoinnista saadut katastrofaaliset kokemukset johtivat nykyiseen mädätyslaitosbuumiin, jonka on mahdollistanut valtiovallan runsaat investointiavustukset sekä sähkön syöttötariffi ja lämmön tuotantotuki. vsk. Kompostoitu jäte on viety pääasiassa kaatopaikoille. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. ”Vesi-/ tonnipitoinen” biojäte on kyetty laskemaan osaksi kansallisia kierrätystavoitteita, vaikka se ei kierrä. Nyt maaja metsätalousministeriö tutkii mahdollisuuksia saada jonkunlaista kuria mädätyslaitosten jätevesien peltolevitykseen mm. Jätevedet olisikin kuskattu tankkiautoilla paikalliselle vesilaitokselle, jonka ympäristölupa olisi mennyt uusiksi ja alueen asukkaat olisivat joutuneet maksamaan vesimaksujen korotuksilla uudet mittavat jätevesi-investoinnit. Jätevettä oli YVA-selostuksen mukaan tarkoitus alkuaikoina levittää laitoksen ympäristön maatiloille, mutta mitään markkinaselvityksiä ei ollut tehty. Vielä arveluttavampaa oli kuitenkin, että syksyllä alkavaa ja myöhäiskeväällä loppuvaa lannoitteiden levityskieltoa ei edes mainittu selostuksessa. Hankkeen YVA-selostuksessa viestitettiin mädätyslaitoksen helposti pelloilta ympäristöön valuvien jätevesien olevan kierrätyslannoitetta. vaatimalla typpilannoitteiden rakeistamista. Niihin on 1990-luvulta lähtien toimitettu erilliskerättyä biojätettä, ihmistai eläinperäisiä lietteitä, vähittäiskaupan entisiä elintarvikkeita ja biojätettä, ravintoloiden biojätettä tai elintarviketeollisuudesta peräisin olevia jakeita
Työryhmän linjaus hylättiin vähin äänin ja mm. Kalliilla rahalla tuotetut liikenteen toisen polven biopolttoaineet eivät välttämättä edes vähennä kasvihuonekaasupäästöjä kuten Sanni Väisänen hiljattain osoitti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan. ”Kierrätys”polttoaineita kyllä valmistettiin, mutta ei polttoon, vaan kaatopaikkojen lähistöille säilytykseen, missä ne tosin spontaanisti ovat syttyneet itsekseen palamaan levittäneet runsaasti, kerralla jopa satoja grammoja, dioksiinia ympäristöön. Sen valmistamiseen kuluu kuitenkin runsaasti energiaa. biodieseliä. 31 käytettävissä olevin keinoin. Suomalaisille on julkisen sanan puolelta esitetty ongelmien syyksi mafiaa ja korruptiota, mutta. Sana kierrätys on lainausmerkeissä, koska tällainen jätteen polttaminen ei ole jätepuitedirektiivin mukaan kierrätystä. rinnakkaispolttostrategian. muutaman gramman luokkaa/vuosi. Jätteenpolton tiedettiin jo vuonna 1996 Pipatin ja kumppaneiden VTT:llä tehdyssä tutkimuksessa olevan ylivoimainen jätehuoltoratkaisu ilmastopolitiikan näkökulmasta: jos orgaaninen jätefraktio laitetaan mahdollisimman suoraan polttoon se syrjäyttää aidosti fossiilisia polttoaineita, kun taas ”kierrätys”polttoaineiden valmistukseen kuluu energiaa ja näin niistä saatava nettoenergia saattaa olla uusimpien tutkimusten mukaan jopa negatiivinen. Kaatopaikkalajittelu ja ”kierrätys”polttoaineiden valmistus oli Napolin jätekatastrofin perussyy Kaatopaikkalajittelu tai mekaanisbiologinen erottelu (MB) oli perussyy Etelä-Italiassa Campaniassa Napolin kaupungin mittavaan jätekatastrofiin. Unelmana oli, että joko synty(REF) tahi kaatopaikkalajitelluista (RDF) orgaanisista jätteistä olisi yhteiskunnan tuella valmistettu kiinteitä ”kierrätys”polttoaineita, joita olisi poltettu erilaisissa teollisuuden kattiloissa. Se hahmotteli yhdessä ympäristöväen ja -hallinnon sekä teknisten instituutioiden kanssa Suomelle ns. Tämä kysymys on taas noussut pinnalle, koska metsäteollisuuden sivuvirroista pyritään valtion runsaalla tuella valmistamaan mm. Sosiaalija terveysministeriö ajoi myös polttolaitoksia voimakkaasti tuottamiensa huonolaatuisten sekajätteiden ja jätehuollon häiriötilanteiden (esim. Sen kuitenkin kertaheitolla romutti EU:ssa vuonna 2000 säädetty jätteenpolttodirektiivi. vsk. Suomen elinkeinoelämä joutui sopeutumaan tähän. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. YM linjasi kaatopaikkalajittelun puolesta 2003 Ympäristöministeriön työryhmä linjasi, sosiaalija terveysministeriön ankarasti vastustaessa – poltonvastaisessa ilmapiirissä vielä niinkin myöhään kuin 2003 – kaatopaikkalajitteluun pohjaavat mekaanisbiologiset laitokset Suomen jätehuollon runkostrategiaksi, vaikka valintaan liittyi huomattavia ympäristönsuojelullisia, työsuojelullisia ja ympäristöterveydellisiä haasteita. Modernin jätteenpolttolaitoksen dioksiinipäästöt ovat aivan minimaaliset n. sosiaalija terveysministeriön, Jätelaitosyhdistyksen sekä Energiateollisuuden voimakas lobbaus tuotti lopulta tulosta ja maahan alettiin tosissaan rakentaa aidosti luonnonvaroja säästäviä, ympäristöystävällisiä jätteitä hyödyntäviä jätteenpolttolaitoksia. Tosin 20 vuotta liian myöhään ja riittämättömästi sekä osin ”vihreämmillä”, tosin väärillä ja/tai toimimattomilla tekniikoilla (Lahti ja Varkaus). pahimmillaan ebolaepidemian tapainen vaativa häiriötilanne, johon varauduttiin käytännössä 2014 syksyllä Meilahden sairaalassa) hallitsemiseksi osana yleistä yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa
Laitokset tuottavat RDF-”kierrätys”polttoaineen lisäksi huomattavan määrän hylkytavaraa eli rejektiä, jota nyt poltetaan teollisessa mittakaavassa mm. Syntypaikkalajittelun toimiessa joka tapauksessa epätyydyttävästi MB-strategia on ainoa, joskin huono, vaihtoehto poltolle toimeenpantaessa EU:ssa jo vuonna 1999 (!) säädetyn kaatopaikkadirektiivin orgaanisen jätteen hautauskieltoa, johon nyt on myös meillä Suomessa valmistauduttu vähintään epätyydyttävästi polttopäätösten viivästyttyä. Varsinais-Suomessa hiljan käydyssä keskustelussa kaatopaikkalajittelu nousi jälleen vaihtoehdoksi poltolle. Yhä edelleen Campanian alueelta tuodaan jätettä poltettavaksi mm. Lopulta tilanne johti systeemiseen ähkyyn, jossa ihmiset ryhtyivät polttamaan jätteitä hädissään syntypaikoilla, kun jätteet eivät liikkuneet eteenpäin kuljetusyritysten sanoessa irti sopimuksensa jätteen tuottajien kanssa. Tuottajavastuun myötä ojasta allikkoon Kesällä 2014 valtioneuvosto hyväksyi lopulta pitkän empimisen jälkeen tuottajavastuun mukaisen kotitalouksiin päätyneiden pakkausten kierrättämisjärjestelmän, jonka me kansalaiset lopulta maksamme kuluttajahinnoissa. Seurauksena oli ympäristön ja elintarvikkeiden – erityisesti maitotuotteiden – laaja-alainen saastuminen dioksiinilla. Saksassa, koska sen läjittäminen on kaatopaikkadirektiivissä kielletty. Ruotsiin. Mekaanisbiologiseen kaatopaikkalajitteluun perustuvat laitokset Euroopassa käyttävät usein köyhistä maista tulevaa halpatyövoimaa terveydelle vaarallisessa lajittelussa. vsk. Tuottajavastuun toteuttaminen nyt hyväksytyllä tavalla on johtanut jälleen luonnonvaroja ja pääomia tuhlailevaan jätehuoltoratkaisuun, jonka rahoittamiseen ei ulkomainen verkkotuonti osallistu. Kaatopaikoilla orgaanisesta materiaalista tuotetut ”ekopallot” (RDF”kierrätys”polttoainetta) olivat niin likaisia, että niitä ei voinut polttaa matalassa lämpötilassa teollisuuden rinnakkaispolttokattiloissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Tilanne horjutti vakavasti yhteiskuntajärjestystä ja Italian keskushallitus joutui lähettämään sotilaita valvomaan turvallisuustilannetta. Ensin viralliset kaatopaikat täyttyivät ”ekopalloista”, sen jälkeen mafian laittomat kaatopaikat, sitten siirtokuormausasemat ja ”ekopallojen” tuotantopisteiden varastotilat. Siinä pyritään kauppakeskusten ympärille. 32 tosiasiallinen katastrofin perussyy oli jätteenpolton vastustus. Ennen asetuksen säätämistä pakkausalan ympäristörekisteri (PYR) yritti turhaan varoittaa, että raskaan jätekuljetuskaluston kilometrit voivat jopa kaksinkertaistua asetuksen säätämisen myötä. Campanian alueella, jossa Napoli sijaitsee, päädyttiin 1990-luvun puolivälissä poliittisella päätöksellä kaatopaikkalajitteluun. MB-laitokset olivat tosin muuttuneet konsulttien kalvosarjoilla ”Biotalouden osaamiskeskuksiksi”
arvokkaat suurin energiapanoksin tuotetut metallit kiertävät hyvin. vsk. 2,5 miljoonaa tonnia/v) käsittävää ongelmaa kustannuksista välittämättä. Esimerkiksi ympäristöministeriö vastauksessaan Euroopan Unionin komissiolle kiertotaloudesta on ehdottanut, että esimerkiksi edellä mainitut kaatopaikkalajittelun runsaat likaiset rejektit poistetaan nimittäjästä, jolloin korkeaan kierrätysprosenttiin päästään helpommin. Vaikka ”puhtaan” jätehuollon ongelmia ja kiertotalouden rajoitteita ei vielä esimerkiksi suuri yleisö tiedosta, ja yleisöön edelleen vetoaa korkealentoisuus ja mm. Mm. 33 perustettavilla kierrätyspisteillä saamaan kotitalouksien pakkausjätteet kiertoon järjestämällä, pahvin, lasin ja muovin keräyksen erikseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Kiertotaloudessa onkin Kailan mukaan keskityttävä suuntaamaan panokset arvokkaiden materiaalien kierrättämiseen ja luovuttava maksalaatikon tähteiden turhista kierrätysyrityksistä. Jätteenpoltossa on erottelujärjestelmät, joilla myös metallit saadaan helposti kiertoon. tästä syystä elintarviketeollisuus kieltäytyy kierrättämästä muovia, joka erilliskeräyksen jälkeen kaiketi poltetaan. Myöskään maatalous ei ole innostunut ottamaan keskitetystä biologisesta käsittelystä peräisin olevaa tavaraa pelloille mm. Tuottajavastuujärjestelmä on perustettu ratkaisemaan pientä noin 300 000 tonnia (yhdyskuntajätteitä n. Se on kuitenkin vain silmänkääntötemppu.. Lopuksi Suomen ainoa jätehuollon professori Juha Kaila piti esitelmän keväällä 2015 kansanedustajille Helsingin musiikkitalossa järjestetyssä seminaarissa. Ne ovat kaiken kukkuraksi epäsiisteyden pesiä, koska niihin tuodaan epäasianmukaisesti myös runsaasti mm. Olisi kaikkien etujen mukaista, että ”alavirtaan” eli kotitalouksiin tai niihin rinnastettaviin jätteiden syntypaikkoihin päätynyt pakkausjäte hyödynnettäisiin polttamalla ne sekajätepussissa yhdessä biojätteen kanssa muiden pohjoismaiden tapaan. kasvinsuojelullisista syistä ja kuluttajien epäluulosta johtuen. Tällöin voitaisiin saada myös pakkauksista aitoa resurssihyötyä, mitä nyt ei saada pakkausjätteen ollessa pitkälti kierrätyskelvotonta käytännössä. Valitun politiikan tekee erityisen omituiseksi se, että ”ylävirran” tuotannon ja tukkuportaan yli kymmenessä miljoonassa tonnissa huiteleva pakkausmateriaalivirtojen uusiokäyttö ja kierrätys on jopa 80–90 %:n luokkaa. korkeat EU:n komission esittämät uuteen EU:n jätelainsäädäntöön kenties kirjattavat utooppiset kierrätysprosentit, on asiantuntijapiireissä jo havahduttu. Lukijalle on toivottavasti jo piirtynyt käsitys näiden nyt ”arvokkaina” ja jopa Suomen kansantalouden pelastavina pidettyjen kierrätettäväksi aiottujen jakeiden perusongelmasta, eli niiden likaisuudesta, minkä professori Kaila otti esiin. Biojätteen kierrättämiselle ei myöskään ole Euroopan Unionin julkaisemien teknisten asiakirjojen perusteella edes perusteita, vastoin julkisuudessa usein esitettyjä väitteitä. Kiertotalous toimii jo nykyisellään ja mm. biojätettä sisältäviä sekajätteitä. Hän piti esitelmässään nykyistä tonneihin ja kierrätysprosentteihin tuijottavaa politiikkaa ongelmallisena, koska ne jätejakeet, joita kustannuksista ja luonnonvarojen tuhlailusta piittaamatta pyritään kierrättämään, eivät lopulta käytännön syistä kierrä tai jos kiertävät (erilaiset kuidut ja muovit), niin kiertävät korkeintaan esimerkiksi kolme kertaa. Keräysjärjestelmä tiedetään jo etukäteen olevan tehoton, koska kansalaiset eivät pakkauksiaan näin vaivalloisesti saavutettaviin pisteisiin vie. Lisäksi esimerkiksi autottomilla ruokakunnilla ei ole siihen edes mahdollisuutta
Maidonja lihantuotannon lisäksi eläimistä otettiin käyttöön nahka, sarvet ja lähes kaikki mahdollinen. Paperijäte käytettiin kuivakäymälässä ja myös metallijäte pyrittiin käyttämään uudelleen. Esimerkiksi sopii vaikkapa Valkeakoskella toiminut liimatehdas, joka käytti raaka-aineena teurastamoilta saatuja luita. Lanta käytettiin maanviljelyksessä hyödyksi rehun ja muiden ruoka-aineiden tuottamiseen. Muutkin ruoka-aineet joko viljeltiin itse tai kerättiin luonnosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Suomalaiset ovat perinteisesti olleet innokkaita säästämään ja kierrättämään erityisesti taloudellisesti tiukkoina aikoina. Tämä johti usein ympäristöhaittoihin. Liimatehtaan tapauksessa haittoina olivat mm. Raaka-aineiden ja jätteiden kierrättäminen on järkevää myös luonnonvarojen riittävyyden näkökulmasta tarkasteltuna. rotat ja varikset ja muut linnut. 34 V anhakantainen maatalousyhteiskunta eli eräänlaisessa kiertotaloudessa. Liimatehtaalla oli erityinen työntekijä, jonka tehtävänä oli ampua luuvarastolla rottia ja variksia. Teollistuminen lisäsi voimakkaasti sekä tuotteiden että jätteen tuotantoa. vsk. Jätteet kompostoitiin ja kompostoitunut multa käytettiin viljelyksessä. Teollisuudessa käytettiin raaka-aineena myös muun teollisuudenalan jätettä. Pullojen ja muun lasin Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopisto Kiertotalouden ympäristöterveysriskit Lähihistoriastamme löytyy esimerkkejä sekä onnistuneesta että vähemmän onnistuneesta kiertotaloudesta. Ensimmäinen suuressa mitassa kierrätetty raaka-aine Suomessa oli jätepaperi, jonka keräys aloitettiin jo sodan jälkeisinä vuosina, mutta keräys yleistyi nopeasti 1950ja 1960-luvulla. Kiertotaloudessa tulee kuitenkin ennakoida sekä työntekijöille että tuotteen loppukäyttäjälle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Haittoja olivat sekä hajut että syöpäläiset ja haittaeläimet. Tässä artikkelissa tarkastellaan muutamia esimerkkejä terveyshaittaa aiheuttaneista tilanteista ja tuotteista kierrätyksessä.. Käyttökelvotonta jätettä syntyi hyvin vähän
Jos tapahtumaketjua ei ajatella loppuun asti käyttäjän kannalta, kierrätystuotteesta saattaa syntyä terveyshaittoja. 35 keräys oli tuolloin myös yleistä, koska maito sekä kerma myytiin kuluttajille lasipulloissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Lisäksi orgaanisia aineita sisältänyt tasoitepulveri alkoi rakennusvaiheessa jo muutamassa tunnissa kuplia (käydä) ja haista veteen sekoitettuna, joten tuote oli käytettävä välittömästi sekoittamisen jälkeen. Maitojauheen kaseiini aiheutti sekä pölyettä hajuhaittoja valmistuneissa asunnoissa. Kaseiinille herkistymistä tapahtui ja se voitiin osoittaa verikokeella. Sc an di na vi an St oc kp ho to .. Samoin kaatopaikkojen työntekijöitä on tutkittu lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa ja osoitettu työntekijöillä erilaisia terveydellisiä haittoja, kuten ärsytysoireita, yleisoireita, vatsaoireita, infektioita ja eräitä tulehdussairauksia ja immunologisia vasteita. vsk. Myös jätteiden kerääjillä ja kuljettajilla on enemmän oireita ja sairauksia kuin vertailuryhmillä. Ammoniakille ja pilaantuneelle haisevaa tasoitevelliä saatettiin kuitenkin levittää rakenteisiin ja hajuhaitta vaivasi Ensimmäinen suuressa mitassa kierrätetty raaka-aine Suomessa oli jätepaperi. Asiaa on yritetty mitata mm. Altisteista työtä tekeville on suositeltu suojavaatteiden, käsineiden ja hengityksen suojainten käyttämistä. Kierrätysmateriaalien käyttö rakennusmateriaaleissa Noin 1970–80-luvuilla käytettiin rakennusten sisäpintojen tasoitteena materiaalia, johon oli lisätty maitojauhetta ja teurastamoilta saatua orgaanista jätettä. Asian arviointia vaikeuttaa, että tällaisissa työtehtävissä olevat tupakoivat usein enemmän kuin siistiä ja altisteetonta työtä tekevät työntekijät. Tästä aiheesta on olemassa useita epidemiologisia tutkimuksia. Paperinkeräysvarastoissa säilytettävät paperipaalit ovat aiheuttaneet satunnaisesti jonkinlaista haittaa myös ympäristössä asuville, kun paperivarastoista tuulen mukana leviävän pölyn ja mikrobien on epäily aiheuttaneen oireita ympäristössä asuville henkilöille niinä päivinä, kun tuuli on käynyt kierrätyslaitokselta päin. Erityisesti jätteiden lajittelu sisätiloissa aiheuttaa altistumista korkeille työilman bakteerija sieni-itiöiden pitoisuuksille. materiaaleja käytetään ja millaisia tuotteita niistä valmistetaan. Aikaisemmilta vuosilta tunnetaan muutamia esimerkkejä, joita kannattaa tarkastella. Tulevaisuudessa kiertotalouteen mahdollisesti liittyvät haitat riippuvat luonnollisesti siitä, mihin ko. Haittoja kierrätysmateriaalien käsittelystä Muut kiertotalouteen liittyvät haitat on havaittu kierrätysmateriaalien käsittelyyn ja lajitteluun osallistuvilla työntekijöillä. Kansanterveyslaitoksen toimesta, mutta ulkoilman mikrobien osoittaminen varastolta peräisin oleviksi on vaikeaa, koska ulkoilmassa on sulan maan aikana aina homeitiöitä. Myöhemmin kierrätyslasista alettiin tehdä muitakin tuotteita, kuten eristysvillaa rakennusteollisuudelle
Yhä edelleen vanhojen rakennusten hirsiä siirretään rakennettaviin uusiin taloihin ja mökkeihin. Tuoreet lastulevyt aiheuttivat hajuhaittoja ja sitä torjuttiin levyjen maalaamisella. Jos hirret ovat hyväkuntoisia, tästä ei aiheudu terveydellistä haittaa uusille asukkaille. Siitä aiheutui asukkaille oireita, kuten päänsärkyä, ihottumia ja hengitysteiden ärsytystä. Huonokuntoisten hirsien mukana voi periaatteessa siirtyä sekä mikrobeja, homeita, lahottajasieniä että hyönteisiä paikasta toiseen. Tunnen tapauksia, joissa homealtistuksen vuoksi tai muista sisäilma-altisteista sairastunut perhe on ostanut vanhan rakennuksen hir. FT Anne Hyvärisen väitöskirja osoitti, että erityisesti terveydelle haitalliset ja potentiaalisesti toksiinia tuottavat homeet, kuten Stachybotrys, kasvoivat mielellään kipsikartongin takapinnalla. Levyn ominaisuudet, märkyys ja köyhä kasvualusta houkuttelivat levyn pimeälle puolelle terveydelle haitallisia mikrobeja, joiden valikoima poikkesi selvästi mm. lannoiteteollisuuden jätekipsi, jota puristettiin levyksi kahden kartongin väliin. Raaka-aineena oli mm. Myöhemmin maitojauheen käyttö tasoitteissa lopetettiin, mutta ammoniakkiongelma ehti yleistyä suomalaisessa rakennuskannassa ja osa asukkaista herkistyi. Kipsilevyllä on paljon hyviä puolia, mutta myös eräitä huonoja ominaisuuksia. 36 asukkaita jopa vuosien ajan. päänsärkyä, pahoinvointia ja joitakin neurologisia oireita. Formaldehydiongelmaa esiintyy edelleen EU:n ulkopuolelta tuoduissa tuotteissa, kuten huonekaluissa ja muissa kalusteissa. vsk. Kipsilevyjen käyttö yleistyi nopeasti 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa. Purkumateriaaleissa tarkkana Hirsitaloja on perinteisesti siirretty paikasta toiseen. Lastulevyjen valmistuksessa käytettiin puutavaraa, joka ei soveltunut sahatavaraksi. Lastulevyteollisuus reagoi ongelmaan muuttamalla liiman koostumusta, mutta lastulevyn maine ei enää palautunut. puutavarasta, lastulevystä tai kiviaineksista (Hyvärinen vk). Tasoiteongelman ollessa pahimmillaan Asumisterveysoppaaseen jouduttiin antamaan erillinen ohjearvo ammoniakin sisäilmapitoisuudelle. Formaldehydi on suhteellisen helppo mitata sisäilmasta ja sosiaalija terveysministeriö antoikin formaldehydin sisäilman pitoisuudesta ohjearvon. FT Timo Murtoniemen väitöskirja puolestaan osoitti, että kierrätysmateriaaleista valmistetulla kipsilevyllä kasvavat homeet olivat useammin ominaisuuksiltaan toksisia kuin uudistuotannon kipsilevyllä kasvavat homeet (Murtoniemi vk). Formaldehydin haihtuminen loppui ajan myötä, mutta saattoi alkaa uudelleen, jos lastulevy pääsi uudelleen kastumaan. Kuorta sisältävä pintapuu sisältää runsaasti luonnonhomeita, joiden kasvua estämään lastulevyliimaan lisättiin formaldehydiä. Tästä tutkimuksesta voidaan päätellä, ettei kierrätysmateriaalien käyttö rakennusmateriaaleissa ole täysin ongelmatonta, vaan materiaalivalinnat voivat lisätä terveyshaittojen riskejä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Hometalotutkimuksen käynnistyttyä 1990-luvulla havaittiin melko nopeasti homeiden kasvavan mielellään kipsilevyn takakartongissa. Formaldehydi on pieninä pitoisuuksina silmiä ja hengitysteitä ärsyttävää, se saattaa allergisoida ja aiheuttaa suurina pitoisuuksina jopa syöpää. Ammoniakista aiheutui asukkaille mm. Lastulevyjä poistettiin asunnoista ja korvattiin kipsilevyillä, jonka käyttö yleistyi 1980-luvun aikana. Mikrobiologinen aktiivisuus seinätasoitteessa saattoi olla niin voimakasta, että seinärakenne lämpeni. Karjalan kannakselta siirrettiin rakennuksia sotien välisenä aikana Suomeen evakkojen uusille asuinalueille. Formaldehydiongelma oli yleinen 1970ja 1980-luvun rakennuksissa
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Sama koskee purkumateriaaleista myös tiiliä, joita on haettu jopa tulipalokohteista. Huonokuntoisten hirsien mukana voi periaatteessa siirtyä sekä mikrobeja, homeita, lahottajasieniä että hyönteisiä paikasta toiseen. Rakenteen turvallisuus riippuu luonnollisesti siitä, minkä tyyppisen teollisuuden jätteestä on kyse. Ainakin teoriassa tuhka voi sisältää raskasmetalleja ja radioaktiivisia yhdisteitä. Jos tällaisia materiaaleja käytetään uuden rakennuksen rakentamiseen tai vanhan korjaamiseen rakenteissa, josta on ilmayhteys sisäilmaan, sisäilmaongelma on mahdollinen. Tuotteessa käytetään palonestoaineena ja mikrobien kasvun estämiseen boorihappoyhdisteitä. Purkutyömailta tuotu puutavara saattaa samoin olla pintavikaista, homeen kontaminoimaa ja sinistynyttä. Boorin kyky estää homeiden kasvua on rajallinen ja selluvilla homehtuu siinä kuin muutkin rakenteet, jos se pääsee kastumaan. Haitallisuus kohdistuu kuitenkin luontoon ja vesieliöihin, ei ihmiseen. Boorin terveyshaitoista on esitetty monia epäilyjä ja sen käyttöä muissa maissa pyritään välttämään sen biologisen haitallisuuden vuoksi. Muita haittatekijöitä Betonirakenteisiin on ainakin aikaisempina vuosina sekoitettu teollisuuden lentotuhkaa. vsk. Sekä terveytensä että omaisuutensa menettäneelle perheelle tällainen kohtalo on tietysti valitettava ja kohtuuton. Hirsirakennuksissa eristeenä käytettävät pellavariveet saattavat olla homeisia jo rautakaupan paketissa ennen kuin niitä on otettu edes käyttöön (kirjoittajan omia havaintoja ja viljelykokeita). Hirsirakennus on kuitenkin osoittautunut sisäpinnoiltaan homeiseksi ja sairaus on entisestään pahentunut. Rakennuksissa eristeenä käytetty selluvilla on nykyään pääosin kierrätyspaperista valmistettua. Sc an di na vi an St oc kp ho to .. On mahdollista, että kemikaalikäsitelty kierrätyssellu käyttäytyy samoin kuin kipsilevy, jonka taustapahvi on kierrätysmateriaalia. Asukkaalla tai terveydensuojeluviranomaisellakaan ei ole mitään mahdollisuutta arvioida riskejä, koska useimmissa rakennusmateriaaleissa ei ole kattavia tuoteselosteita. Olen todennut Stachybotrys-kasvustoja vanhoissa selluvillaeristeissä, kun sen sijaan uusi, rautakaupasta haettu selluvillalevy on ollut mikrobiologisesti puhdasta tekemissäni viljelykokeissa (kirjoittajan omia julkaisemattomia havaintoja). Tiili ja betonielementit ovat siinä määrin huokoista materiaalia, että tulipalon jälkeen hiilivetyjen ja terveydelle haitallisten polyaromaattisten yhdisteiden vapautuminen voi jatkua pitkiä aikoja pintakäsittelystä huolimatta. 37 sirungon, koska on kuullut huhuna hirsitalon olevan sisäilmasairaalle terveellinen ja turvallinen vaihtoehto
Väestön kannalta on aivan eri asia käyttää jätteitä polttonesteiden tuotantoon, täytemaana tai mullan, huussikuivikkeen tai bioenergian tuottamiseen kuin rakennusja sisustusmateriaalien tai kulutustavaroiden valmistukseen. Meillä on lähihistoriassa lukuisia esimerkkejä epäonnistuneesta ennakkoarvioinnista ja riskinarvioinnista sisäympäristön materiaalien valinnassa. Kirjallisuusviitteet on saatavissa kirjoittajalta. vsk. Jos jätteitä käytetään uusiotuotannossa, tulisi mahdollisuuksien mukaan estää jätteen mikrobiologinen pilaantuminen jo jätteen keräysja lajitteluvaiheessa. Erityisesti biosidien käytössä tulisi olla pidättyväinen niissä ympäristöissä, joissa lopputuotetta käyttävät herkät väestönosat, kuten pienet lapset ja raskaana olevat naiset. Tärkeintä olisi välttää jätteiden syntyminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2016 ilmestyy 8 numeroa vuodessa YRITYSHAKEMISTO 2016 jokaisen lehden lopulla julkaistavaan YRITYSHAKEMISTOON VUODEKSI 2016 ilmoituspaikkavaraukset 31.12.2015 mennessä. Hinta 14,00 euroa/pmm (palstaleveys 70mm). Viiveet ovat pitkiä, usein vuosien mittaisia, jopa vuosikymmeniä kestäviä ja viranomaisen ohjearvot laaditaan usein vasta jo todettujen haittojen perusteella. Työterveyden, ympäristöterveyden ja ympäristönsuojelun aloilla moniammatillinen yhteistyö on välttämätöntä sekä väestön terveyden että työntekijoiden työturvallisuuden kannalta arvioituna. Lisäksi tulisi huolellisesti punnita käytettävien desinfektiomenetelmien käyttö ja biosidien valinta, jotta sekä työntekijöiden turvallisuus voidaan taata että loppukäyttäjän terveysriskit voidaan välttää. 040 511 6005. Valppauteen ja riskien ennakointiin olisi nyt kiertotalouden kasvaessa aihetta oikeastaan enemmän kuin koskaan. Terveyshaittojen ennaltaehkäisy olisi aina paras, joskin harvoin toteutuva vaihtoehto. Ympäristöterveyden tutkimukselle on tyypillistä se, että usein vahinko on jo tapahtunut, kun terveystutkimusta aletaan vasta suunnitella. 38 Terveyshaittojen ennaltaehkäisy tärkeää Kiertotalous tarjoaa paljon mahdollisuuksia säästää sekä luonnonvaroja että kustannuksia. Globaalistuvassa maailmassa tämä edellyttää myös kansainvälistä yhteistyötä. Ilmoituspaikkavaraukset: eija.lindroos@ymparistojaterveys.?, puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46
Löytyykö Teiltä kiinnostavia referenssikohteita. vsk. – ota yhteyttä, niin kerromme, miten saat referenssit tuottamaan uusia kontakteja.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. 39 Nopein reitti oikeaan tuotteeseen ja ratkaisuun valmiin referenssikohteen kautta Rakennushankkeissa mukana olleet valmistajat ja toimittajat kertovat miten juuri heidän yrityksensä on osallistunut ja mitä etuja siitä on ollut hankkeelle
vsk. Maailma muuttuu nopeaa tahtia, ja myös kierrätyskeskusten on vastattava muutoksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. 40. 40 Ympäristöasiantuntija Kati Hinkkanen Kehitysjohtaja Tuovi Kurttio Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Kuvat: Joonas Lumpeinen Kierrätyskeskus kiertotalouden sydämessä Verkkokauppaa, sosiaalista mediaa ja kiertotaloutta. Uusiokäyttö on kasvava ala
Kierrätyskeskusten taloudellisena etuna on, että raaka-aine on jo käsissämme, Suomessa, kotikaupungissa, valmiina sylissämme, eikä maailmalla louhittavana tai kerättävänä. Verkkokauppa voi kuitenkin onnistua myös käytetyllä tavaralla. vsk. Siitä todisteena on Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen 2015 syksyllä lanseeraama uusi verkkokauppa kauppa.kierratyskeskus.fi. Uudelleenkäyttö on kuitenkin harmittavan huonosti huomioitu tuottajavastuussa ja sille tulisikin olla selkeät prosenttitavoitteet. 41 K ierrätyskeskus toimii kiertotalouden keskiössä, materiaalivirtojen ja asiakasvirtojen risteyksessä. Kierrätyskeskuksissa on seurattu huolestuneina Anttiloiden ja muiden perinteisten kivijalkakauppojen vaikeuksia vastata asiakkaiden kulutustottumusten muutokseen. Tuottajavastuu ja uudelleenkäyttö Tuottajavastuu on laajentuminen muokkaa Kierrätyskeskustenkin prosesseja. Käytetty tavara vaihtaa paljon omistajaa jakamistalouden osana, erilaisissa Facebookryhmissä ja yksityisissä myyntipalveluissa. Parasta tässä on, että kierrätys toimii entistä tehokkaammin ja käytetyt tuotteet pääsevät vielä uudelle kierrokselle.. Kierrätysalan kasvu näkyy numeroissakin, ja esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n liikevaihto kasvoi 17,5 % vuonna 2014. Jo 25 vuotta Kierrätyskeskusta luotsannut Juha Lehtikuja toivookin, että tuottajavastuu etenee myös huonekalupuolelle, ja tavoitteet tehdään riittävän tiukaksi, jotta pelkkä materiaali ja energiahyödyntäminen ei riitä. Uudelleenkäyttöön perustuvien verkkokauppojen haasteena on tavaran vaihtuvuus ja uniikkien tuotteiden myynti. Jokainen myytävä tuote on vietävä erikseen verkkokauppaan, mikä tekee verkkomyynnistä varsin työlään. Kasvun myötä kunnalle tarjottavia työllistämispalveluja on voitu kehittää, ympäristötietoisuutta lisätä ja miljoonia tavaroita on laitettu uudelle kierrokselle. Myös uudenlaisia palvelukonsepteja on syntynyt, ja mielenkiinnolla voidaan odottaa seuraavaa uudelleen käyttöön perustuvaa internetsovellusta. Ero uutta tavaraa myyviin kauppoihin on tältä osin valtava. Kauppa siirtyy verkkoon Asiakkaat haluavat ostaa internet-kaupoista, joten kierrätyskauppojenkin on laajennettava toimintaa verkkokaupan puolelle. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Kierrätysala kasvaa Muuttuvan maailman kysyntään on vastattava. Aloitusviikkona asiakkaita oli kiireeksi asti, ja toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin
Tekstiilijätteen hautajaiset Tekstiilijätemäärän kasvu on puhuttanut paljon mediassa, ja se näkyy myös Kierrätyskeskuksen arjessa. 42 Laskuri mittaa luonnonvarojen säästöä Varsinkin yrityskumppaneita kiinnostaa kovasti luonnonvarojen säästö. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus kertoo siitä jokaiselle myymälässä asioivalle asiakkaalle kassakuitissa. Tekstiilijätteelle on kehitetty paljon erilaisia materiaalikäyttötapoja, mutta näistä pienistä puroista ei ole vielä kasvanut tarpeeksi suurta ratkaisua ongelmaan. Siihenhän kaikella kierrätyksellä pyritään. Onkin tärkeää pystyä luotettavasti kertomaan, paljonko kierrätyksellä voidaan säästää luonnonvaroja. Kiinnittääkseen huomiota tekstiilijätteen nykytilanteeseen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus järjesti Kelvottoman Rievun hautajaiset osana 25-vuotisjuhliaan yhdessä MI -arvoja kg/ kpl Televisio 2504,40 Sukset 6,44 Puutarhakaluste 35,00 Lastenrattaat 15,93. Samalla laskurilla voidaan myös kertoa yritysasiakkaille, paljonko he ovat säästäneet luonnonvaroja toimittamalla tavaransa uudelleenkäyttöön. Laskuria varten on tehty punnituksia, purettu tuotteita ja selvitetty koostumuksia tuotteiden valmistajilta. Laskurin avulla voidaan myös raportoida säästetyt hiilidioksidiarvot. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. vsk. Luonnonvaralaskuri perustuu Material Input -arvoihin ja ottaa huomioon kuljetuksien päästöt. Tämä voi olla myös mahdollisuus ja raaka-aine. Taloudellista ratkaisua saadaan vielä odottaa hetki, mutta pop-up-tehdas käynnistyy jo nyt testaamaan kuidun valmistusta. Onkin tärkeää viestiä asiakkaille heidän ympäristötyönsä arvosta konkreettisella tavalla. Kierrätyskeskus on kuitenkin etsinyt aktiivisesti yhteistyökumppaneita asian ratkaisemiseen. Uusiokuitu tulee olemaan laadultaan parempi kuin alkuperäisessä vaatteessa käytetty kuitu, mikä mullistaa tekstiilikuitujen uusiokäytön. Suomessa tuotetaan vuosittain tekstiilijätettä noin 13 kg henkilöä kohden. Asiakas näkee kuitistaan, kuinka paljon luonnonvaroja säästyi, kun hän hankki kierrätystavaroita uuden sijaan. Kierrätyskeskus on mukana kehittämässä tekstiilijätteestä uusiokuitua VTT:n johtamassa hankkeessa. Tekstiiliä kerätään paljon, mutta siitä kelpaa uudelleenkäyttöön vain murto-osa. Laskurissa tutkimus yhdistyy käytäntöön mielenkiintoisella tavalla
Räväkällä tempauksella haluttiin nostaa esiin tekstiilikierrätyksen haasteet. Yhteisen kierrätysjärjestelmän kehittäminen yhdessä kuntien kanssa olisikin erittäin hyödyllistä ja tarpeen mukaan laajennettavissa usean kunnan käyttöön. Useissa kunnissa on omia kierrätysjärjestelmiä esimerkiksi huonekaluille ja työvälineille. 43 taiteilija Jani Leinosen kanssa. Vuonna 2014 Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus antoi koteihin ilmaiseksi yli miljoona tavaraa: vaatteita, huonekaluja ja astioita. Varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa rakentaminen on vauhdikasta, on harvinaisen vähän rakennustavaran kierrättämisen palveluja. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Rakennustavaran kierrättämisessä keskitytään usein korkeanarvon tuotteisiin, mutta perustuotteet jäävät kierrättämättä. Suurin syy tähän lienee, että rakennustavara vaatii paljon tilaa ja tilakustannukset ovat kalliit. Miten julkisiin hankintoihin saataisiin entistä paremmin myös kierrätettyä tavaraa. Tässä olisikin selvä kehittämisen kohde. Palvelu on kuitenkin harmittavan vähän käytetty. Tehostamisen mahdollisuuksia kuitenkin löytyy, jotta kierrätystavaran käyttäminen olisi helppo ja vaivaton mahdollisuus, joka ei rasittaisi turhaan tiukkoja henkilöresursseja. Rakennustavaraa kiertää. Rakentamista ohjaava sääntely voi osaltaan vaikeuttaa ihmisten mielissä käytetyn rakennustavaran käyttöä. Näin tavaroille saatiin vielä yksi elämä ennen päätymistä jätteeksi. Ilmaistavaraa kouluille inspiraation lähteeksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus jakaa tavaraa myös ilmaiseksi eteenpäin sekä kotitalouksille että toimialueen kouluille ja päiväkodeille. Ilmaistukku puolestaan palvelee pääkaupunkiseudun kouluja ja päiväkoteja lahjoittamalla niille askartelumateriaaleja. Materiaali on valmiiksi lajiteltu, ja koulut ja päiväkodit voivat tilata niitä lähimpään kierrätyskeskukseen Pääkaupunkiseudulla. Ilmaistukun toiminta on kasvanut huomattavasti kuluneen vuoden aikana, eikä ihme, sillä ilmaistavara ruokkii luovuutta ja mielikuvitusta niin lapsissa kuin aikuisissakin. Rakennustavaran kierrätykseen puhtia Suomi on maana pärjännyt varsin huonosti rakennustavaran kierrätyksen vertailuissa. Kuntien hankintoihin kierrätystavaraa Pääkaupunkiseudulla myös kuntien yksiköt saavat hankkia tavaroita kierrätyksestä maksusitoumuksella
Siinä vaiheessa, kun Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus juhlii 30-vuotista taivalta, kiertää tavara maailmassa jo aivan uudella tavalla. euroa Liikevaihdon kasvu 17,2 % Uudelleen käyttöön ohjatut tavarat 2,8 miljoonaa CO 2 -säästö 6570 tn Luonnonvarasäästö 25 500 kiinteitä luonnonvaroja www.kierratyskeskus.fi kauppa.kierratyskeskus.fi. Kierrätysalan muutokset ovat vasta alkamassa. 44 kuitenkin paljon Facebook-ryhmien kautta, ja Kierrätyskeskuskin myy sitä jonkin verran, joten alku on hyvä! Kierrätyskeskus on mielellään mukana kehittämässä tätäkin aihetta kumppaneiden kanssa. Mikä tuo tapa on, kehitetään yhdessä, nyt. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus oy numeroina 2014 Kauppoja 5 (kuudes avataan tammikuussa 2016) Henkilömäärä 475 henkilöä Liikevaihto 5,5 milj. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Yhtenä syynä tähän varmasti on se, että yrityksenä nopeatkin liikkeet ovat Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskukselle mahdollisia. Lankojen pitäminen käsissä ei kuitenkaan onnistu yksin, ja uudistusten vieminen käytäntöön vaatii aina hyviä kumppaneita rinnalle kulkemaan. Yhdessä parempaa kierrätystä Kuten tästä artikkelista voi havaita, uudelleenkäytön ja kierrätyksen kehittämistyötä tehdään yhdessä monen toimijan kanssa. Usein tarvitaan kuitenkin kokoava voima, ja keskiöstä usein löytyy Kierrätyskeskus
A ?. vsk. HELSINKI www.ykl.fi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. 45 Maa Vesi Ilma Eliöstö Ympäristöasiantuntija pitää huolta ympäristöstä – YKL pitää huolta ympäristö asiantuntijasta Työsuhdeneuvonta | työttömyyskassa | edunvalvonta • YKL on työelämän asiantuntija • YKL kokoaa ympäristöalan ammattilaiset yhteen • Liity liittoon! YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO RY VUORIKATU ?. • ????
vsk. Tämä tieto on oleellista koulutuksen kehittämisen ja vihreän talouden juurruttamisen kannalta. 46 EU:n 2020 -strategian tavoite on kestävä kasvu, joka käsittää siirtymistä nykyistä resurssitehokkaampaan, vihreämpään ja kilpailukykyisempään talouteen (European commission, 2011). Koulutuspäällikkö, FT Tove Holm Toimitusjohtaja, rehtori, TkL Eeva Hämeenoja Projektipäällikkö, DI Nina Teirasvuo Kouluttaja, FM Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto SYKLI Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen Vihreä talous edellyttää uutta osaamista jo olemassa oleviin toimenkuviin. Sen mukaan vihreään talouteen siirtyminen ei juurikaan synnytä kokonaan uusia ammatteja, vaan tarvetta on pääasiassa ympäristöosaamisen sisällyttämiseen nykyisiin ammatteihin eli tarvitaan ns. Eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus, CEDEFOP, on selvittänyt vihreän talouden ammatillisia osaamistarpeita. Vihreän talouden osaamisketjut. Myös nykyinen hallitusohjelma asettaa Suomelle korkeat tavoitteet bioja kiertotaloudessa sekä cleantechissä (Valtioneuvosto, 2015). Tarkastelun pohjalta valittiin kolme osaamisalaa, joille koottiin tarkemmat osaamisketjut. Tämä tarkoittaa vihreän teknologian ja tuotantomenetelmien edistämistä ja käyttöönottoa, mikä edellyttää uutta osaamista työelämässä. Suomen ympäristöopisto Sykli toteutti vuosina 2014–2015 kaksi selvityshanketta, joissa kartoitettiin vihreän talouden osaamistarpeita sekä koottiin vertailutietoa siitä, miten hyvin nykyinen koulutustarjonta vastaa tunnistettuihin tarpeisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. green upskilling -toimintaa (CEDEFOP, 2010). Osaamisketjuajattelun avulla tunnistettiin eri toimijaryhmien osaamistarpeita ja osaamisen aukkopaikkoja. Suomen ympäristöopisto Syklin toteuttamassa ennakointihankkeessa (Ympäristöosaajat 2025) selvitettiin ympäristöalan tulevaisuuden osaamistarpeita Suomessa
Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen – vihreän talouden osaamisketjut -hanke.. Koulutuksen kehittämistä tulisi tehdä perinteisten koulutusrajojen yli (Annala et al., 2015). Ammatillinen koulutus vastaa yleensä hyvin käytännön työtehtävien haasteisiin, kuten asennus ja huolto. vsk. Osaamisketjut toivat tietoa alojen osaamistarpeista. Toimialoilla tarvitaan ympäristöosaamisen soveltamista, esimerkiksi toimialan ympäristövaikutusten hallintaa ja kestävien ratkaisujen osaamista (Lundgren, 2012). Tarkemman tiedon saamiseksi osaamistarpeista ja nykyisestä koulutustarjonnasta valittiin kolme osaamisalaa, joilla on jo tällä hetkellä merkitystä ympäristöliiketoiminnan kannalta, ja jotka edistävät vähähiilistä taloutta. Koulutustarjonnan selvitystä laajennettiin kokonaiskuvan saavuttamiseksi ammatilliselta toiselta asteelta myös ammattikorkeakouluihin. Mittavien ja Kuva 1. 47 Yksi keskeinen tulos oli, että tulevaisuudessa ympäristöosaajia ja ympäristöosaamista tarvitaan kaikilla toimialoilla, ei vain perinteisillä ympäristöaloilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Tämä tavoite on mahdollista saavuttaa esimerkiksi tarjoamalla yhteistä koulutusta eri ammattiryhmille ja koulutusasteille, tiedottamalla vihreään talouteen liittyvistä asioista nykyistä kattavammin, järjestämällä koulutusta tuotteiden tilaajille ja päätöksentekijöille, järjestämällä työssä oppimista koulutuksen pääaineesta poikkeavalla alalla sekä parantamalla viestintätaitoja. Osaamisalojen koulutustarjontaa tarkasteltiin verkkokyselyn avulla, jonka lisäksi koottiin osaamisketjut työpajojen sekä asiantuntijahaastatteluiden avulla. Valitut osaamisalat olivat: • hajautettuuusiutuvanenergiantuotanto • orgaanistensivuvirtojenhyödyntäminen • kiinteistöjenenergiatehokkuudenedistäminen Vihreän talouden koulutustarjonnan kartoitukset Green upskilling hankkeen työpajassa marraskuussa 2014 todettiin, että eri ammattiryhmiä pitäisi tukea ymmärtämään toistensa tehtäviä ja eri ammattilaisten välille tulisi saada parempi keskusteluyhteys
Tulosten työelämälähtöisyyden ja ajantasaisuuden kannalta oli yritysten ja toimialajärjestöjen edustajien osallistuminen työskentelyyn oleellista. Kolmesta valitusta osaamisalasta eniten koulutustarjontaa löytyi kiinteistöjen energiatehokkuuden alalla. Työpajojen ohjelma suunniteltiin niin, että yrityksillä, kouluttajilla ja toimialajärjestöillä oli mahdollisuus keskustella osaamistarpeista ja koulutuksen kehittämisestä. Useimmat haastateltavista oli kouluttajia, mutta vastauksia saatiin myös yrityksistä, toimialajärjestöistä ja hankeen rahoittajalta. Työpajojen ja asiantuntijahaastatteluiden tavoitteena oli tunnistaa tarvittavat osaamisketjut valituille osaamisaloille käyttämällä koulutuskartoituksen tuloksia tukimateriaalina. 48 rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi tulee koko osaamisketju saada kuntoon siten, että esimerkiksi suunnittelija, valmistaja, asentaja ja käyttäjä osaisivat osaltaan edistää uusiutuvan energian tuotantoa tai energiatehokkuutta. Kyselyyn vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että vihreän talouden koulutuksen tarve kasvaa tulevaisuudessa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarjonta hajautetun uusiutuvan energiatuotannon alueella painottuu pitkälti käytännön haasteisiin vastaaviin lyhytkoulutuksiin, joita on monipuolisesti tarjolla. Osaa. Kaikki vastanneet kouluttajat olivat kiinnostuneita kehittämään koulutustaan sekä osallistumaan yhteistyöhön. Energiatehokkuus liittyy sekä ammatillisen toisen asteen että ammattikorkeakoulujen rakentamisja talotekniikka -alan tutkintoihin ja koulutuksiin. Alue on nopeasti kehittyvä, mistä osaltaan johtunee se, että energiatehokkuus -näkökulman ja siihen liittyvien ratkaisujen käsittelyn laajuus ja painoarvo vaihtelivat eri oppilaitoksilla. Erityisesti uskottiin, että energiatehokkuuden hallinta ja mittarointi, energiatehokkaat teollisuusprosessit sekä nykyisten teollisuusprosessien energiatehokkuutta käsittelevien koulutusten tarve lisääntyy. Vihreän talouden edistämiseen tarvitaan kattava osaamisketju. Osaamisketjuajattelulla eteenpäin Vihreä talous on asia, joka on mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta sen eteneminen laajassa mittakaavassa on ollut hidasta. Aihetta käsitellään myös samoissa tutkinnoissa kuin hajautettua energiantuotantoa. vsk. Orgaanisten sivuvirtojen hyödyntämiseen keskittyvää koulutusta annetaan Suomessa jonkin verran lyhytkoulutuksina sekä ylempänä amk -tutkintokoulutuksena biotalouteen liittyen. Ammattikorkeakouluissa hajautetun uusiutuvan energiatuotannon koulutusta sisältyy energiaja ympäristöalan sekä maatalouden tutkintoihin, mutta aiheen käsittelyn laajuus ja syvyys vaihtelevat. Koulutukset eivät ole vielä vakiinnuttaneet asemaansa. Asiantuntijahaastatteluihin kutsuttiin kaikki, jotka olivat osallistuneet työpajoihin tai vastanneet kyselyyn. Valituilla osaamisaloilla ovat teknologiset ratkaisut ja ratkaisuihin liittyvä tekninen osaaminen erittäin tärkeitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Vihreä talous ei kuitenkaan etene pelkän olemassa olevan teknologian varassa vaan tarvitaan tietoisuutta, motivaatiota ja kysyntää. Työpajan lopuksi kunkin pienryhmän tulokset esiteltiin keskustelun ja yhteisten johtopäätösten perustaksi. Tuulivoima-asentajille sekä bioenergia-alalle on tarjolla ammattitutkinto. Suomessa on luotu RES -direktiiviin liittyen vapaaehtoinen sertifiointija koulutusjärjestelmä, joka on tarkoitettu aurinkolämpö-, aurinkosähkö-, biolämpö-, lämpöpumppuja pellettiasentajille. Asiantuntijahaastatteluiden tavoitteena oli varmistaa koottujen osaamisketjujen sisällöt. Koulutuskartoituksen perusteella aiheeseen liittyvää koulutusta on jo tarjolla, joskin laajuuksissa on suuresti vaihtelua
Osaamistarpeet keskittyvät vahvasti kokonaisuuden ymmärrykseen, elinkaariajatteluun sekä viestintään ja neuvontaan. Taulukossa 1 on esitetty kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen -osaamisalan osaamisketju. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Työpajoissa kartoitettiin kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyviä toimijoita, toimijoiden paikat kiinteistön elinkaaressa sekä osaamistarpeet energiatehokkuuden edistämisen saralla. 49 misketjujen eri toimijaryhmien osaamistarpeiden vertailu ja tarkastelu rinnakkain koulutustarjonnan kanssa auttoi tunnistamaan mahdolliset pullonkaulat osaamisessa, mutta toimijaja koulutusalakohtaisen tarkastelun lisäksi tarvittiin työpajojen ja asiantuntijahaastattelujen mahdollistamaa kokonaisuuden tarkastelua. Taulukko 1. Kiinteistöjen energiatehokkuuden edistämisen osaamisketju – elinkaaren aikaiset toimijat ja heidän osaamistarpeensa.. vsk
Hankkeen yksi arvokkaimmista tuloksista on kokonaisnäkemys, joka syntyi yhteistyössä yritysten, kouluttajien, toimialajärjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa. Samalla voidaan varmistaa, että uudet innovaatiot ja tutkimustulokset menevät tehokkaasti käytäntöön ja toisaalta käytännön tekijöiltä saadaan palautetta niiden toimivuudesta. Seuraavassa listassa keskeisiä täydennystarpeita: • vihreääntaloudenedistämiseenliittyvä myyntija markkinointi • ”vihreä”laskentatoimi • elinkaariajatteluja-laskenta • energiajärjestelmät • lämmityksen/energiantuotannon hybridiratkaisut • energiatehokkuusjasisäilma • viestintä,uusienratkaisujenesittely, käyttökokemusten jakaminen • ohjausjärjestelmät,mittaus-jaseurantajärjestelmät • teollistensymbioosienedistämineneri alojen toimijoiden välillä • lainsäädäntöjamuutohjauskeinot Vihreä talous ja siihen liittyvät osaamistarpeet ovat laaja ja osin huonosti määritelty alue, minkä takia tähän mennessä tehty työ toimii lähinnä keskustelun avaajana. 50 Ratkaisuna yhteistyö ja osaamisketjut Vihreän talouden edistämiseksi tarvitaan laajasti toimia yhteiskunnassa. työpajojen esitykset ja tulokset löytyvät hankkeiden nettisivuilta: http://www.sykli.fi/ fi/hankkeet-ja-julkaisut/green-upskilling ja http://www.sykli.fi/fi/hankkeet-jajulkaisut/vihrean-talouden-osaamisketjut. Hankkeiden lopputulokset, ja mm. Molemmat hankkeet saivat osittain ESRrahoitusta Uudenmaan ELY-keskukselta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Vihreän talouden edistämisen kannalta keskeistä on osaamisketjuajattelu, jonka avulla saadaan luotua kokonaiskuvia eri osaamisaloista ja niiden osaamistarpeista. AMK-lehti 1 2015 .. Osaamisketjuajattelun toteutumiseksi tarvittaisiin koulutuksen rakenteiden ja käytäntöjen muutoksia. Lainsäädännöllä, hallinnolla ja rahoituksella on ratkaiseva vaikutus kehityksen suuntaan. Ratkaisujen luomisessa tarvitaan monitieteellisyyttä, tekniikan lisäksi taloutta, luonnontieteitä ja yhteiskunnallista otetta. Parhaiten tavoite voidaan saavuttaa tutkimuksen, yritysten ja eri koulutusasteiden yhteistyön ja verkostoitumisen avulla. Tämä tukee kokonaiskuvan vahvistumista ja koko osaamisketjun kehittymistä. Lähteet Annala, K., Holm, T., Hämeenoja, E., 2015. Vihreää liiketoimintaa edistävää osaamista koulutusasteiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. vsk. Kootun koulutustarjonnan ja osaamisketjujen yhteenvetona voidaan todeta, että kaikilta tarkastelluilta osaamisaloilta löytyy vielä paljon sisällöllisiä tarpeita, joita voidaan täydentää joko osana tutkintoja tai täydennyskoulutuksena. Joustavia ja monipuolisia opintopolkuja voidaan edistää esimerkiksi modulaarisella koulutustarjonnalla, jossa opiskelija voi valita nykyistä vapaammin opintokokonaisuuksia eri koulutusohjelmista ja koulutusasteilta oman erikoisosaamisensa tueksi. Jatkossakin on tärkeää, että työhön osallistetaan koko tarkasteltavaan asiaan liittyvä toimijakenttä olipa kyseessä sitten kokonaiskuvan kehittäminen tai tietyn spesifin osan tarkastelu. Voisiko roolia tulevaisuudessa vahvistaa. Osaaminen ja koulutus voivat joissain tilanteissa viedä itsenäisesti asioita eteenpäin, mutta yleensä ne ovat kehityksen kannalta välttämättömiä, mutta eivät kuitenkaan veturin roolissa
Publications Office of the European Union, Luxenbourg. Savion kirjapaino, Kerava. A resourceefficient Europe – Flagship initiative under the Europe 2020 Strategy. vsk. European commission, Brussels. (toim.), 2012. Teemme yhdessä asiakkaidemme kanssa määrätietoista ja suunnitelmallista työtä ympäristön tilan parantamiseksi ympäristötekniset tutkimukset | perustilaselvitykset maaperän ja pohjaveden kunnostukset | riskinarvioinnit ympäristölupahakemukset Palvelemme asiantuntemuksella myös työturvallisuuden kehittämisessä yrityksissä ja työmailla työturvallisuusauditoinnit | työturvallisuuskoulutus työturvallisuuden kehityssuunnitelmat info@golder.. Ratkaisujen Suomi Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015, Hallituksen julkaisusarja 10/2015. European commission, 2011. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. YMPÄRISTÖTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT Y&T 2015_lehti7.indd 1 12.10.2015 9:06:42. Valtioneuvosto, 2015. 51 CEDEFOP, 2010. p. Ympäristöosaajat2025 – tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla. Skills for green jobs, European synthesis report. Lundgren, K. 09 5617210 www.golder.
vsk. Viisiportaisen hierarkian mukainen etusijajärjestys on seuraava: 1) jätteen synnyn ehkäiseminen, 2) valmistelu uudelleenkäyttöön, 3) kierrätys, 4) muu hyödyntäminen ja 5) loppukäsittely. Jätehierarkian tavoitteena on, että jätteet ensisijaisesti hyödynnettäisiin niiden hävittämisen sijaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. EU:n viisiportaisen jätehierarkian mukaan jätteen synnyn ehkäisy on jätehuollon kannalta ensisijainen ja jätteen vieminen loppusijoitukseen, eli käytännössä kaatopaikalle viimesijaisin toimenpide. 1 Asianajaja Hanna Lehtinen Oikeustieteen ylioppilas Ninja Heikkilä Asianajotoimisto Borenius Oy Jätelasin kierrätysmahdollisuuksiin kiinnitettävä huomiota ympäristölupaharkinnassa 52 Sc an di na vi an St oc kp ho to .. 52 EU -taustaa jätehierarkiasta EU:n jätepolitiikka ja jätelainsäädäntö perustuvat jätehierarkiaan, eli jätehuollon etusijajärjestykseen. Jätehierarkiasta on säädetty EU:n tasolla jätedirektiivissä, jonka mukaan jätehierarkiaa sovelletaan ensisijaisuusjärjestyksenä jätteen syntymisen ehkäisemistä ja jätehuoltoa koskevassa lainsäädännössä. Jätehierarkia ja elinkaariajattelu toimivat lähtökohtana EU:n ja sen jäsenvaltioiden jätelainsäädännölle
70. Muu hyödyntäminen, kuten jätteen poltto energiakäyttötarkoituksessa ja jätteen käyttö maantäytössä, on jätehierarkiassa neljäntenä. Jätteen kierrätykselle ensisijaisena käsittelyvaihtoehtona suhteessa maanrakennuskäyttöön on kuitenkin annettu merkitystä jo aikaisemman jätelain aikaisessa oikeuskäytännössä. 2 HE 199/2010 vp, s. Tällaista päätöksentekoa on muun muassa jätteen hyödyntämistä koskevien ympäristölupahakemusten käsittely. Kolmantena etusijajärjestyksessä on jätteen kierrätys, jolla tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen on ensisijainen velvollisuus varsinaisiin jätehuoltotoimiin verrattuna. 2 Kierrätyksen suhde muuhun hyödyntämiseen EU:n jätedirektiiviin pohjautuva kansallinen jätelainsäädäntö ohjaa kierrättämiseen. Valitettavasti tämä ei aina toteudu, vaan on edelleen tavallista, että ympäristölupia lasijätteen hyödyntämiseen maanrakennuskohteissa myönnetään ilman tarkempia lupamääräyksiä, joilla varmistetaan, ettei maanrakennuksessa käytettäisi kierrätyskelpoista lasia. 3 Jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntämistä energiana eikä jätteen valmistamista polttoaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi aineeksi. Viimesijainen jätehuoltovaihtoehto on jätteen loppukäsittely, joka tulee mahdollisuutena kyseeseen vain, mikäli jätteen hyödyntäminen ei ole teknisesti mahdollista tai kannattavaa. Loppusijoitus tapahtuu käytännössä joko kaatopaikalla tai polttolaitoksessa. 3 Ks. Toissijaisesti jäte tulee valmistella uudelleenkäyttöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Jätelain 8 §:ssä jätehierarkiassa vastaavalla tavalla kuin jätedirektiivin 4 artiklassa. jätedirektiivi 4 artikla. 53 Jätelain uudistus Kansallinen jätelainsäädäntö uudistettiin vastaamaan jätedirektiiviä vuonna 2012. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisukäytännössään hyväksynyt ympäristölupapäätöksen, jossa jätelasin käyttö maanrakennuskohteessa oli rajattu vain kierrätyskelvottomaan lasiin ja toiminnanharjoittaja oli velvoitettu esittämään valvontaviranomaiselle selvitys hyödynnettävän lasimurskeen kelpaamattomuudesta kierrätykseen ennen kuin lasimurske sijoitetaan rakenteeseen. 5 Lupakäytännön muutostarpeet Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukainen linjaus on jätehierarkian tavoitteiden mukainen ja sitä tulisi soveltaa ympäristölupakäytännössä laajemmin. 1 Jätedirektiivi (2008/98/EY) 4 artikla. Korkein hallinto-oikeus on kiinnittänyt asiaan huomiota muun muassa ympäristöluvan lupamääräyksiä täydentämällä siten, että luvan hakijan on tullut esittää valvontaviranomaiselle selvitys hyödynnettävän lasimurskeen kelpaamattomuudesta kierrätykseen ennen sen sijoittamista rakenteeseen. Jätehierarkia ohjaa jätelain nojalla tapahtuvaa norminantoa, jätesuunnitelmien laatimista sekä muuta jätelain nojalla tapahtuvaa päätöksentekoa ja ohjausta. Jätehierarkian tavoitteena on loppukäsittelyyn menevän jätteen määrän ja haitan vähentäminen ja jätteen uusiokäyttöön kannustaminen. 5 KHO 2013:182.. 70. 4 Oikeuskäytäntö Jätelain uudistus jätehierarkiaa koskien on vielä varsin tuore, joten siihen liittyvää oikeuskäytäntöä on vähän. vsk. 4 HE 199/2010 vp, s
Tällaista jätelasia syntyy käytännössä hyvin vähän ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen jätelasierät voidaan usein tehokkaasti puhdistaa kierrätystä varten. Jätelasin maanrakennuskäyttöä koskevassa lupaharkinnassa lasin kierrätyskelvottomuutta tulisikin arvioida sen valossa, voitaisiinko lasierä puhdistaa kierrätyskelpoiseksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Tämä voidaan varmistaa esimerkiksi edellyttämällä, että valvontaviranomaiselle tulee esittää selvitys lasin kierrätyskelvottomuudesta ja siitä, millä kriteereillä lasierän kierrätyskelpoisuus on arvioitu. Kierrätysvelvoitteiden merkitys Vääristyvää lupakäytäntöä tukee pantittomalle pakkauslasille kansallisesti asetettu kunnianhimoton 27 %:n kierrätysvelvoite. Näin ollen osa jo kerätystä ja täysin kierrätyskelpoisesta jätelasista voi vastoin jätehierarkiaa päätyä esimerkiksi maanrakennuskohteisiin. Tuottajavastuun perusteella pakkauslasin tuottajat ovat velvollisia järjestämään koko valtakunnan kattavan pantittoman pakkauslasin keräysverkoston ja huolehtimaan tällaisen lasin jätehuollosta. Jos tällainen puhdistamismahdollisuus on olemassa, lupaa maanrakennuskäyttöön ei tulisi myöntää. Näiden lasijakeiden erotteluun muun jätelasin joukosta on olemassa yleisesti saatavilla olevaa tekniikkaa. Alhainen kierrätysvelvoite aiheuttaa sen, että tuottajayhteisöt voivat niin halutessaan järjestää jätehuollon loppuosalle keräämästään lasista haluamallaan tavalla. Jätehierarkian toteutumisen edistämiseksi sekä pakkausjäteasetuksen 7 §:n mukaisten käytettyjen pakkausten uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevien yleisten valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi pantittomalle lasipakkausjätteelle säädettyä kierrätysvelvollisuutta tulisikin kiristää huomattavasti nopeammin ja korkeammalle tasolle kuin mihin pakkausjäteasetuksessa on tyydytty. Periaatteen mukaan lupamääräykset on mitoitettava sen mukaan, mitä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen voitaisiin saavuttaa. Ympäristölupaharkinnassa tuleekin jätehierarkian lisäksi noudattaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatetta. vsk. Tästä johtuen se seikka, että suuremmassa lasierässä esiintyy myös kierrätyskelvotonta lasia, ei vielä tee koko lasierää kierrätyskelvottomaksi. 54 Jotta ympäristölupakäytännössä varmistettaisiin jätehierarkian noudattaminen asianmukaisesti, tulisi jätelasin käyttämiseen maanrakennuskohteissa suhtautua varauksella. Jätelasin käyttö maanrakennuskohteissa on perusteltua vain silloin, kun kysymyksessä on selkeästi ja objektiivisesti arvosteltuna kierrätyskelvoton lasierä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Lupaharkinnassa tulisikin lupamääräyksillä varmistaa, että kierrätyskelpoista lasia ei päädy maanrakennuskohteisiin. Esimerkiksi kaikki erilliskerätty pantiton ja pantillinen pakkauslasi on lähtökohtaisesti aina kierrätyskelpoista, eikä ympäristölupia tällaisten lasierien maanrakennuskäyttöön tulisi myöntää. Keräysverkoston avulla todennäköisesti tullaan saamaan talteen jopa 2–3 kertaa enemmän jätelasia kuin kierrätysvelvoitteen piiriin kuuluva 27 %. Kirjoittajat työskentelevät asianajotoimistossa, joka edusti artikkelissa mainitun korkeimman hallinto-oikeuden tapauksen yhteydessä muutoksenhakijana ollutta yhtiötä.. Käytännössä kierrätykseen kelpaamattomia ovat vain muutamat harvat jätelasijakeet kuten boorisilikaattilasi, keramiikkalasi ja tietyt värilasit
Lisäksi Ramboll ja muut suunnitteluja konsultointiyrityksiä edustavan SKOL ry:n jäsenyritykset noudattavat alan omia eettisiä sääntöjä, jotka International Federation of Consulting Engineers on laatinut. Eri järvien kalojen elohopeapitoisuudet vaihtelevat huomattavasti eivätkä olennaisesti riipu veden kokonaiselohopean pitoisuudesta (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12/2010). Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnonvarakeskus Luken tutkimuksen mukaan Talvivaaran alueen kalojen elohopeapitoisuudet vastaavat humuspitoisten järvien petokalojen pitoisuuksia (Eviran tiedote 28.5.2015). Tulos osoittaa, että pienten otosten perusteella tehtävät johtopäätökset ovat suuntaa-antavia. Ainoa järvi, jossa on nähtävissä lievä kalojen elohopeapitoisuuksien nouseva suuntaus, on Kalliojärvi. Eettisten sääntöjen mukaan konsultin tulee olla puolueeton antamissaan neuvoissa ja tekemissään päätöksissä ja suorittaa toimeksiannot rehellisesti ja uskottavasti. Eviran kalansyöntisuositukset ovat siis edelleen laskennallisestikin päteviä myös Talvivaaran alueella. arvosteltiin velvoitetarkkailujen konsultointia. Kirjoitus johtopäätöksineen on tarkoituksenhakuinen ja sen laatijan esittämä kalojen elohopeapitoisuuksien vaihtelun tilastollinen tarkastelu on virheellistä. Ympäristökonsultointiyritykset toimivat velvoitetarkkailuja toteuttaessaan viranomaisten valvomina. Tässäkin järvessä vuoden 2014 pitoisuuksien hajonta on suuri ja vaihteluväli 0,3–1,4 mg/kg. Hän käyttää t-testissä pieniä otoksia ja vertaa vain velvoitetarkkailun tuloksia vuosilta 2014 ja 2012, mutta ei ota tarkasteluun Eviran analyysituloksia vuodelta 2012. Kirjoittaja käsittelee aineistoa Jormasjärven ahventen elohopeapitoisuuksista tarkoituksenhakuisesti. Kirjoittajan ympäristökonsultoinnin alaan kohdistama kritiikki on asiatonta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Yksityinen yritys ei voi muuttaa virallisia kalansyöntisuosituksia eikä sille Talvivaaran alueen vesistöjen tarkkailutulosten perusteella ole edes tarvetta. Talvivaaran lähivesistöistä on saatavilla melko niukasti tietoa kaivosta edeltävältä ajalta, mutta ahventen lihaksen elohopeapitoisuus on ollut ympäristönlaatunormia korkeampi jo ennen kaivostoiminnan alkua Jormasjärvellä vuonna 2001 ja Nuasjärvellä vuonna 1975 ja 2000 (ympäristöhallinnon KERTYrekisteri). Talvivaaran kalojen laskentatulosten perusteella ja, jos oletetaan ahvenen puhtaan lihan saantoprosentiksi 25, aikuinen voi syödä viikoittain kolmesta viiteen 200 grammaista Talvivaaran lähiveden ahventa ja lapsi yhden ahvenen ilman, että metyylielohopean viikkosaantisuositus ylittyy. Euroopan Elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n asiantuntijapaneelin mukaan siedettävä viikoittainen saantiraja elohopealle on 4 µg/kg ja metyylielohopealle 1,3 µg/kg kehon painokiloa kohden (EFSA CONTAM 2012). Sanna Sopanen, FT (hydrobiologia) Otso Lintinen, MMM (kalatalous) Ramboll Finland Oy Vastine artikkeliin Ympäristö ja Terveys-lehdessä 7/2015. Käsittelyssä ei myöskään ole huomioitu aineiston selvää huiputonta jakaumaa. vsk. Näin olemme toimineet myös Talvivaaran alueen vesistöjen tarkkailun osalta. 55 T ämän lehden edellisessä numerossa julkaistussa artikkelissa Kuka valvoo ahventen elohopeapitoisuuksia Talvivaaran alapuolisissa vesissä
vsk. Kerromme tässä artikkelissa muutamista laskureista ja niiden kehittämiseen liittyvistä ajatuksista. 56 Y mpäristövaikutusten mittaaminen on tärkeä osa muutosta, oli sitten kyse valtion, kuntien, yritysten tai yksityisten kansalaisten ponnisteluista kestävämmän huomisen hyväksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Sen lisäksi laskureita löytyy monille eri käyttäjille ja tarkoituksiin, niin yrityksille kuin julkisille hankkijoille ja kaavoittajille.. Toisaalta taulukkolaskentaan perustuvista laskureista voi käyttäjä itse tarkistaa laskentasäännöt. Ideat perustuvat osittain työpajaan ”Sustainability Calculator Learning Cafe” jonka järjestimme Cleantechin ja kestävän kulutuksen maailmankonferenssissa www.cleanerproductionconference.com Ari Nissinen, Marja Salo, Antti Rehunen, Maija Mattinen ja Kaisa Manninen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ekolaskureita päätöksenteon tueksi Kansalaisen ilmastolaskuri lienee ajankohtaisin erilaisista internetin ekolaskureista, onhan YK nyt syksyllä 2015 pyytänyt ihmisiä laskemaan ja kompensoimaan päästönsä. ”Mitä et mittaa, sitä et voi johtaa” pitää edelleen hyvin paikkansa vaikkei kaikkea lopulta pystyisikään mittaamaan numeroina. Internetissä toimivat laskurit ovat suosittuja ja siksi monet uudet laskurit pyritään tuottamaan suoraan verkkoon
Alkusysäyksen työlle antoi YLEn ohjelma ”Ilmastodieetit”, jossa neljä julkkisperhettä pyrki Ilmastotohtorimme opastuksella pienentämään ilmastovaikutuksiaan, ja laski päästönsä kuvauskauden alussa ja lopussa. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat muutamia melko yleisluontoisia kysymyksiä esittävät laskurit. Vastauksista arvioidaan ihmisen ilmastovaikutusten suuruusluokka, käyttäen ennakolta muodostettuja päättelysääntöjä vastausten merkityksestä päästöille. Laskurin käytön ennakoidaan kasvavan voimakkaasti Pariisin ilmastokokouksen vuoksi, ja koska YK on syksyllä 2015 pyytänyt ihmisiä laskemaan Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. fi kuuluu tähän luokkaan ja siinä kysytään mm. Ilmastodieetti.fi on ollut suosittu ja ihmiset ovat laskeneet sillä päästönsä jo yli 90 000 kertaa. asumisen energiankulutusta, auton päästötietoja ja kilometrimäärää, erilaisten ruoka-aineiden määriä ja erilaisten ostosten euromääriä. Kysymykset koskevat esimerkiksi kasvisruokailua, autolla ajamista ja energian säästöä. ilmastodieetti.fi . Omia päästöjään voi verrata suomalaisten keskimääräisiin päästöihin tai vastanneisiin, jotka asuvat samalla postinumeroalueella tai joilla on sama perhekoko. Toisen ryhmän muodostavat laskurit, joihin annetaan määrällisiä tietoja elämäntavoista ja kulutuksesta. Ihmisille tarjolla olevat ilmastolaskurit voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. www.ilmastodieetti. Alkuvaiheessa päästöt laskettiin Excel-laskurilla, mutta näimme tärkeäksi tuottaa ohjelman kuvausten aikana talvella 2010 internet-version, jotta myös katsojat pystyvät laskemaan omat päästönsä (Kuva 1). vsk. Siksi kehitimme jokaisen omien kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen laskurin www. Toisaalta, jos ei halua käyttää aikaa näiden tietojen selvittämiseen, niin laskennan voi tehdä tyypillisillä arvoilla ja halutessaan palata täydentämään tietoja myöhemmin. Ruutukaappaus ilmastodieetti.fi -laskurista.. 57 Erilaisia ekolaskureita www.ilmastodieetti.fi kansalaisille ja kotitalouksille Tavallisen ihmisen on vaikea hahmottaa mikä omissa elämäntavoissa ja kulutuksessa on tärkeintä ilmastovaikutusten kannalta
Osa SYNERGIA-laskentataulukosta.. JUHILAS on SYKEn kehittämä työkalu julkisen hankinnan hiilijalanjäljen laskentaan. SYKE on itse käyttänyt JUHILAS-laskuria kannettavien tietokoneiden hankinnassaan niin, että tarjoajat olisivat saaneet tarjousvertailussa lisäpisteitä vähäisestä hiilijalanjäljestä. Lisäksi SYKE on kehittänyt SYNERGIA Hiilijalanjälki -työkalun, jolla voidaan arvioida rakennusten päämateriaalien ja päärakenteiden hiilijalanjälkiä. JUHILAS-laskurit ovat Excel-taulukkolaskentaohjelmaan perustuvia työkaluja, jotka voi ladata internetistä maksuttomasti, kunhan hyväksyy käyttöehdot. SYKE on itse käyttänyt SYNERGIA-työkalua yhdesKuva 2. YK:n sivuilla on laskuri, jolla voi laskea oman hiilijalanjälkensä, mutta se ei ole yhtä tarkka kuin ilmastodieetti.fi eikä tarjoa yhtä paljon mahdollisuuksia rekisteröidä ihmisen jo tekemiä ilmastoystävällisiä valintoja. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. JUHILAS-hiilijalanjälkilaskurit löytyvät viidelle tuoteryhmälle: IT-laitteet, paperituotteet, toimistotuolit, ulkovalaistus ja hygieniatuotteet (vaipat). Tässä kilpailussa yksikään tarjoajista ei kuitenkaan vielä pystynyt määrittämään laskurilla tuotteidensa hiilijalanjälkeä, mutta osa heistä lupasi olla valmiita tähän seuraavissa tarjouskilpailuissa. Suomessa Myrskyvaroitus-yhdistyksen pyrkimyksenä on saada mahdollisimman moni ihminen tekemään vähäpäästöisiä valintoja omassa elämässään ja kannustamaan muita mukaan ilmastotalkoisiin (www.ilmastolupaus.fi ). 58 ja kompensoimaan päästönsä (http:// climateneutralnow.org). Iso osa on ottanut työkalun koulutuskäyttöön ja muutama on kertonut harkitsevansa sen käyttöä hankinnassa. Siksi niihin on haluttu kehittää työkaluja, joista voisi saada apua hankinnan vertailuperusteiden määrittämiseen. JUHILASlaskurin on ladannut käyttönsä yhteensä 146 henkilöä. Juhilas-laskurit ja SYNERGIArakennusmateriaalilaskuri julkisille hankkijoille Julkisiin hankintoihin kohdistetaan suuria toiveita, kun pyritään nykyistä kestävämpään kulutukseen ja tuotantoon
KEKO soveltuu erityisesti suunnitelmavaihtoehtojen vertailuun. Kokonaisuuden lisäksi rakennuksia, liikennettä ja maankäyttöä voi myös tarkastella erillisinä aihepiireinä. Näkökulmia laskurien kehittämiseen Monenlaisia käyttäjiä Ilmastodieetillä, joka on kansalaisille suunnattu laskuri, on tietysti hyvin monenlaisia käyttäjiä, kun taas JUHILAS, SYNERGIA Kuva 3. JUHILAS ja SYNERGIA laskurit löydät täältä: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Kulutuksen_ja_tuotannon_kestavyys/Laskurit KEKO kaavoituksen ekolaskuri KEKO-ekolaskuri on kaavoituksen ekologisen kestävyyden arviointiin kehitetty työkalu (Kuva 3). Se ottaa huomioon yhdyskunnista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, luonnonvarojen käytön ja vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Valitulla rakennuksella (suunnitelmalla) oli pienin energiankulutuksen ja materiaalien yhteenlaskettu hiilijalanjälki, mutta toki muutkin arviointiperusteet vaikuttivat valintaan. syke.fi/hankkeet/keko KEKOa ylläpitää SYKE ja se aukeaa vuoden 2016 alussa. vsk. www. Ruutukaappaus kaavoituksen ekolaskurin KEKO tulossivusta.. SYNERGIA-työkalun on ladannut käyttöönsä Suomesta yli 400 ja ulkomailta noin 20 henkilöä, edustaen rakennussuunnittelua, rakentamista, tutkimusta, koulutusta, rakennuttamista ja hallintoa. Työkalun perusteita on selvitetty ja työkalua on kehitetty kahdessa TEKES-hankkeessa laajassa yhteistyössä tutkimuslaitosten (SYKE, Aalto-yliopisto ja VTT), 16 kaupungin, kahden rakennusliikkeen ja ympäristöministeriön välillä. KEKOn käytöstä peritään pieni käyttömaksu, joka kattaa ylläpidon kustannukset. 59 sä Senaatti Kiinteistöjen kanssa SYKElle aiotun uuden toimistotalon kansainvälisessä suunnittelukilpailussa niin, että viisi suunnitteluryhmää joutuivat itse laskemaan työkalulla suunnittelemansa rakennuksen materiaalien hiilijalanjäljen
Ilmastodieetin suunnittelussa otettiin huomioon, että osa käyttäjistä ei ehdi tai viitsi alkaa selvittää kotitaloutensa yksityiskohtaisia määrätietoja, kuten energiankulutusta, autonsa hiilidioksidipäästöä, erilaisten ruoka-aineiden käyttömääriä tai vaatteisiin, elektroniikkaan, ravintoloihin ja kahviloihin käytettyä rahamäärää. Tähän sivuun kohdistuu kuitenkin edelleen pyyntöjä antaa tiedot tarkemmin, ja seuraavassa päivityksessä onkin tarkoitus lisätä erilaisia käyttövoiman lähteitä (kuten sähköautot, etanoli, biokaasu, erilaiset hybridiratkaisut). Uskottavuus ja luotettavuus ovat tärkeitä, varsinkin kun laskureilla ei kuitenkaan tavoitella ihmisten viihdyttämistä, vaan ajatusten ravistamista ja elämäntapoihin sekä päivittäisiin valintoihin liittyviä kestäviä päätöksiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Esimerkiksi SYKE on kyllä kertonut ihmisille Ilmastodieetistä monenlaisissa yleisötilaisuuksissa, mutta kaiken kaikkiaan eri puolilla maata kohdattujen ihmisten määrä on kuitenkin pieni. Laskurikehittäjän kohtaamiset ihmisten kanssa ovat tärkeitä laskurin jatkokehityksen kannalta. Lisäksi Ilmastodieetissä saa mielenkiintoisen vertailukohdan saman postinumeronalueen laskijoista ja henkilömäärältään samankokoisista kotitalouksista. Käyttäjien paluuta laskurin pariin uudestaan edistää, kun omiin aiempiin tuloksiin voi palata – oman tuloshistorian tarkastelu lisättiinkin Ilmastodieetiin päivityksen yhteydessä vuonna 2014. Siten esimerkiksi auton tietojen syöttämiseen voi avata sivun, jolla voi antaa auton koon ja vuosimallin, polttoaineenkulutuksen tai päästölukeman. Välittäjät eli sanansaattajat Laskurin kehittäjätaho ei välttämättä ole se joka kohtaa eniten laskurin mahdollisia käyttäjiä. Käyttäjäystävällisyys Käyttäjäystävällisyys on tietysti yksi tärkeimmistä laskurin ominaisuuksista, varsinkin kun laskuri on suunnattu muille kuin asiantuntijoille (mutta tietysti se on tärkeä myös asiantuntijoille!). vsk. Toki JUHILAS, SYNERGIA ja KEKO ovat saaneet käyttäjiin erilaisia ammattikuntia, esimerkiksi SYNERGIA rakennusalan ammattilaisten lisäksi erityisesti opetuksen ja tutkimuksen aloilta. 60 ja KEKO ovat suunnattuja asiantuntijoille. Laskuri, ohjedokumentti ja artikkelit muodostavat kuitenkin kokonaisuuden joka palvelee rakennusalan lisäksi myös muita asiantuntijoita. Siksi näissä on oletusarvona keskimääräiset tai tyypilliset suomalaisen kulutuksen arvot, ja käyttäjä voi edetä asumisesta liikenteeseen, edelleen ruokaan ja muuhun kulutukseen hyvin nopeasti sekä muuttaa vain ne tiedot, jotka muistaa heti (tyypillisesti muun muassa asunnon pinta-ala, autoiltu kilometrimäärä ja arvio jätteiden lajitteluasteesta). Siksi olemmekin tehneet yhteistyötä valtakunnallisten järjestöjen kuten Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Marttojen kanssa. Olemme itse myös kehittäneet toimintamallia siitä, kuinka ihmisiä lähestytään tällä aiheella ja saadaan kiinnostumaan laskurista ja omista mahdollisuuksistaan. Toisaalta laskurissa tuli olla mahdollisuus syöttää siihen tarkemmin erilaisia päästöihin vaikuttavia kulutustietoja. Sen lisäksi, että laskuria on helppo käyttää, sen olisi hyvä olla myös mukavan (”kivan”) näköinen. Samalla lisättiin mahdollisuus jakaa oma tuloksensa Facebookissa (Kuva 4) ja Twitterissa. Tulosten ymmärtämistä helpottaa, kun absoluuttisen tuloksen (esimerkiksi kilogrammaa kasvihuonekaasupäästöjä vuodessa) lisäksi esitetään myös suhteellinen tulos, esimerkiksi Ilmastodieetissä oma tulos verrattuna suomalaisen keskimääräisiin päästöihin. Tärkeitä ”sanansaattajia” ovat tietysti opettajat, joiden koulutuspäiville olemme osallistuneet
Tarjouspyyntö julkaistiin Hilmassa 30.3.2015 ja tarjousaika päättyi 20.4.2015 (9 tarjousta). Hankintapäätös tehtiin 12.5.2015. Tästä toimintamallista olemme sitten edelleen keskustelleet välittäjien kanssa. Käyttäjät voivat sivustolla kommentoida työkaluja ja vertailla käyttökokemuksistaan. Green Building Council of Finland on esimerkiksi koonnut yhteen tietoja erilaisista aluesuunnittelun työkaluista Alueportaaliinsa (http://alueportaali.figbc. Laskuriin liittyvät hankinnat KEKO-laskurin selainversion toteutus hankittiin muuten yritykseltä, mutta layoutin ja visuaalisen ilmeen suunnitteli SYKEn graafikko. Aloituspalaveri voittaneen tarjoajan kanssa pidettiin 14 päivän valitusajan kuluttua toukokuun lopulla. Tarjouspyyntöasiakirjojen valmistelu alkoi 1.12.2014 ja tekninen dialogi järjestettiin 20.1.2015 (osallistuvia yrityksiä oli 9). Verkkoportaalit, jonne on koottu esittelyjä erilaisista työkaluista, voivat helpottaa merkittävästi sopivan laskurin löytämistä eri käyttötarpeisiin. Lisäksi kerättiin palautetta ja parannusehdotukKuva 4. fi) löytyneitä ohjelmistohankintoja. Laskentakoodin kaavan ekologisista vaikutuksista teki SYKEn matemaatikko-tutkija tutkijaryhmän tekemän Excel-version pohjalta, ja yritys kytki tämän selainversioon. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Koko hankintaprosessi kesti noin puoli vuotta. Toteutuksen loppuvaiheessa kiinnitettiin erityistä huomiota hyväksymistestaukseen ja siihen, että havaitut puutteet tulivat korjatuiksi. Tarjouskilpailua koskeville kysymyksille avattiin nettisivu heti teknisen dialogin jälkeen, ja kysymyksiin vastattiin dialogin jälkeen vain tällä sivulla. Facebook ruutukaappaus Ilmastodieetistä.. Laskurin selainversion toteutus kesti noin puoli vuotta, niin että laskuri oli lopulta valmis joulukuun alussa 2015. fi). Ajatuksella ”kuinka kohtaan potentiaalisia käyttäjiä ja kerron heille laskurin tarkoituksesta ja käytöstä”. Selainversion tarjouspyyntöasiakirjojen valmistelussa käytettiin apuna SYKEssä aiemmin tehtyjä vastaavan tyyppisiä kilpailutuksia sekä julkisten hankintojen sähköisestä ilmoituskanavasta (www.hilma. Selainversion hankinta yritykseltä oli jännittävä ja mielenkiintoinen prosessi, joka osoittautui odotettua paljon työläämmäksi ja pidemmäksi. 61 kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen. vsk
Myös hankkijoiden (jotka tutkijoita) sivutoimisuudella ja ensikertalaisuudella oli vaikutusta. Kaiken kaikkiaan laskureita on kehitetty enemmän käyttöön kuin tutkimustarkoituksiin. Montaa kertaa käyttäjiä ei tällaisilla kyselyillä kuitenkaan tohdi vaivata ja siksi ne on suunniteltava hyvin huolellisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Ilmastodieetin ja KEKOn tapaiset nettilaskurit, joissa synty myös data-aineistoja mahdollistavat jatkossa laskureihin tukeutuvan tutkimustoiminnan. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, etteivät luvut kaikkien käyttäjien osalta ehkä kovin hyvin kuvaa ”oikeita” päästöjä, koska syötetyt tiedot on saatettu syöttää nopeasti ilman sen suurempaa harkintaa. 62 sia laskuria koekäyttäneiltä kaupungeilta. Presidentti Niinistö teki ilmastolupauksen T asavallan presidentti Sauli Niinistö teki ilmastolupauksen ja lupaa vähentää omia kasvihuonekaasupäästöjään. Olemme sen jälkeen vaihtaneet CO 2 -vapaaseen sähköön ja siirtyneet valaistuksessa enenevässä määrin led-valojen käyttöön. Sijaintitiedot voivat tarkentaa laskennan sisältöä ja tulosten tulkintaa. Yksi keino on tarkastella syntyvää aineistoa, dataa. Toteutus tarjouspyynnön valmistelusta valmiiseen laskuriin kesti siis noin vuoden, vaikka pohjana oli toimiva Excel-laskuri. vsk. Nämäkin saatiin toteutettua laskuriin ja ne paransivat laskurin käyttökelpoisuutta huomattavasti. Pariisin ilmastokokouksessa Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimiva presidentti Niinistö toteaa, että Suomessa käynnistynyt Ilmastolupaus-kampanja on hieno osoitus siitä, että Suomessa ilmastonmuutokseen suhtaudutaan vastuullisesti myös yksilötasolla. Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa, minkä päästöt vastaavat 100 000 auton ilmastovaikutusta ja 500 miljoonan euron menetystä,” sanoo presidentti Niinistö kannustaen samalla kansalaisia osallistumaan kampanjaan. Toinen keino on tehdä rekisteröityneille käyttäjille kysely, jossa selvitetään muun muassa millä tarkkuudella tiedot on syötetty, miten käyttäjä on kokenut laskurin ja mitä muutoksia hän on tehnyt elämässään. Tällä varmasti on vaikutusta myös laskureiden kehittymiseen. Toisaalta huolellinen koko prosessin harkinta johti hyvään lopputulokseen. Jatkossa kiinnitän huomiota mm. Esimerkiksi Ilmastodieetistä voidaan tuloshistorioiden perusteella analysoida yleisellä tasolla, miten käyttäjien päästöt ovat kehittyneet ajan myötä. Henkilökohtaisissa laskureissa sijaintitiedoilla voi olla merkitystä esimerkiksi liikkumisen ja ostosten laskennassa. ”Omalla kohdallani hiilijalanjäljen vähentämisprojekti alkoi muutama vuosi sitten, kun asensimme kotiimme maalämmön. ruokahävikin vähentämiseen. Vaikuttavuus ja datan käyttö tutkimuksessa Lopuksi on syytä tarkastella, miten laskurin vaikuttavuutta saa arvioitua. Tällä sähkön käyttömme väheni noin puoleen. Tasavallan presidentin kanslia. Laskureissa on hyvä olla aluekohtaisia kertoimia, jolloin tulokset ottavat paremmin huomioon paikalliset tekijät esimerkiksi energiaratkaisuissa. Kestoa miettiessä kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että kyseessä on laaja ohjelmisto. Toki datasta voidaan erottaa esimerkiksi laskennat, joissa on käytetty oletusarvoja. Laskureiden vaikuttavuutta voidaan lisätä kytkemällä tuloksia alueelliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ominaisuuksista, jotka eivät kuuluneet alkuperäiseen tarjouspyyntöön, pyydettiin vielä tarjous yritykseltä
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää akateemisen jätetutkimuksen ohella myös erilaisissa jätekysymyksiä koskevissa suunnittelu-, kehittämisja päätöksentekotilanteissa. Hän tarkasteli Suomessa toimivia yrityksiä, jotka hyödyntävät jätemateriaaleja raaka-aineena. ”Jätemateriaalit tulevat yritykseen usein monesta eri lähteestä ja materiaaleja myös kuljetetaan pitkiä matkoja. 63 Kiertotalouteen siirtyminen vaatii kierrätysliiketoiminnan edellytysten tukemista HM Nina Aarras selvitti talousmaantieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia kierrätys ja uudelleenvalmistus tarjoavat yrityksille. Aarraksen tutkimuksen mukaan kiertotaloutta kohti siirtyminen edellyttää kierrätysliiketoimintaa harjoittavien yritysten toimintaedellytysten tukemista. Kuljetusmatkat vaikuttavat merkittävästi siihen, miten kannattavaa hyödyntäminen on taloudellisesti. Hyödyntämisen näkökulmasta tärkeää on paitsi jätemateriaalin laatu ja sen prosessoinnin tarve, myös erityisesti materiaalin maantieteellinen sijainti. Vaikka jätemateriaalin hyödyntäminen ei ole päästövapaata, aiheuttavat kierrätys ja uudelleenvalmistus pääsääntöisesti huomattavasti pienempiä ympäristöhaittoja kuin vastaavanlaisen tuotteen tai materiaalin valmistus neitseellisistä raaka-aineista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Laadukasta materiaalia on kannattavaa hakea kauempaakin, mutta toisaalta pitkät kuljetusmatkat heikentävät toiminnasta saatavaa ympäristöhyötyä”, Aarras sanoo. ”Jätemateriaalien hyödyntämiseen liittyvät taloudelliset ja ekologiset kysymykset edellyttävät kriittistä systeemiajatteluun perustuvaa tarkastelua”, Aarras sanoo. vsk. Tutkimuksen mukaan jätemateriaalien hyödyntäminen tuottaa sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä, mutta niiden muodostuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Kierrätys aiheuttaa pääsääntöisesti pienempiä ympäristöhaittoja Jätemateriaalin hyödyntäminen on yksi mahdollisuus vaikuttaa sekä talouden tarvitseman materiaalin kulutukseen että päästöjen ja kaatopaikkajätteen syntymiseen. Kierrätysliiketoiminnan kestävyyden arvioiminen edellyttää kuitenkin yritysnäkökulmaa laajempaa perspektiiviä: jätemateriaalien hyödyntämisen taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia sekä toiminnan suhdetta kestävyyteen on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti myös yritysten välisellä, alueellisella ja globaalilla tasolla. Väitös: Jäte on taloudellisesti ja ekologisesti kannattava liiketoimintamahdollisuus Turun yliopisto. ”Tutkimus antaa viitteitä siitä, että kierrätysliiketoimintaa harjoittavien yritysten on mahdollista luoda toimintamalleja, joilla on edellytyksiä vahvistaa paikallisyhteisön ja koko yhteiskunnan kestävämpää tulevaisuutta.” Kierrätysliiketoimintaa harjoittavat yritykset ovat kiertotalouden käytännön toimeenpanijoita ja samalla uudenlaisen toimintakulttuurin luojia. Avainasemassa on jätteiden hyödyntämiseen liittyvän tutkimustiedon lisääminen ja sen myötä osaoptimointiin perustuvien ratkaisumallien välttäminen. Aarras tutki myös sitä, miten kierrätysliiketoiminta voi tukea taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Tutkimuksen mukaan paikallisia tai alueellisia jätevirtoja hyödyntävä kierrätysliiketoiminta voi tukea alueellista kestävyyttä, mutta toisinaan keskitetty hyödyntäminen voi olla järkevä vaihtoehto
Viranomaisen päätös YVAselvityksen hyväksymättä jättämisestä oli erittäin poikkeuksellinen, mutta lehden uutisoinnissa päätökseen suhtauduttiin ymmärtävästi. Päätöksen todettiin olevan linjassa myös aiemmin esitetyn julkisen kritiikin kanssa. Lehti käytti Talvivaaraa varoittavana esimerkkinä tilanteessa, jossa ELY-keskus oli todennut Kuusamoon suunnitellun kultakaivoksen ympäristövaikutusten arvioinnin pahasti puutteelliseksi. Omalle paikkakunnalle suunnitellun kaivoksen haluttiin menevän ”paremmin putkeen” kuin Talvivaaran surullisenkuuluisan tapauksen. Esimerkkinä kaivosteollisuuden viestinnän ja vuorovaikutuksen haasteet. vsk. Kestävässä luonnonvarapolitiikassa on yhä tärkeämpää huomioida paikallisten asukkaiden ja erilaisten sidosryhmien näkemyksiä ja sovittaa niitä yhteen yritystoiminnan intressien kanssa. Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskus Yhteiskuntakelpoinen luonnonvarojen hyödyntäminen Luonnonvarojen hallinnassa ei ole kyse pelkästä viranomaisvalvonnasta ja muusta julkisen vallan sääntelystä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. 64 ”Talvivaaran kaivoksella ei ole oikein mikään mennyt putkeen.” Pääasiassa Kuusamon ja Koillismaan alueella ilmestyvän Koillissanomat -lehden luonnehdinta keväältä 2014 kuvaa yleisemminkin viime vuosien kotimaista kaivoskeskustelua. Kaivosteollisuus on esimerkki alasta, jossa toiminnan laaja yhteiskuntakelpoisuus on erityisen tärkeää
Oikeuskäsittelyynkin päätynyt Talvivaaran tapaus on heittänyt synkän varjon koko sektorin yhteiskunnallisen oikeutuksen ylle. Alan toimijat ovat pyrkineet vastaamaan kritiikkiin, jota ne ovat saaneet ympäristön pilaamisesta, ihmisoikeuksien polkemisesta ja taloudellisten etujen kahmimisesta. Toistaiseksi vasta vähän esillä olleita ympäristöhaasteita edustavat kaivostoiminnan välittömät ja välilliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen. vsk. Kaivosalan perusongelma on se, että alan nykyiset tuotantotavat perustuvat uusiutumattomien luonnonvarojen peruuttamattomaan käyttöön ottoon. Kaivannaisteollisuuden on siksi vaikeampaa perustella toimintansa ympäristöllistä kestävyyttä kuin esimerkiksi uusiutuvia puuvaroja hyödyntävään metsäteollisuuden. 65 Talvivaaran kaivoksen taloudelliset ja ympäristölliset ongelmat ovat leimanneet suomalaista kaivoskeskustelua 2010-luvulla. Kaivokseen suhtauduttiin julkisessa keskustelussa aluksi hyvin myönteisesti. Sen sijaan monissa muissa maissa kaivosalan ympäristöja yhteiskuntavastuusta on kiistelty kiivaasti ja pitkään. Se on voimistanut epäilevää suhtautumista kaivannaisteollisuuden vapaaehtoisia ympäristönsuojelutoimia kohtaan ja asettanut viranomaisvalvonnan riittävyyden kyseenalaiseksi. Talvivaaraa voi luonnehtia katastrofiksi myös viestinnällisesti. Negatiivinen uutisointi on ollut ajoittain niin voimakasta, että sitä on syytetty Talvivaaran taloudellisten vaikeuksien osasyyksi (Erola 2014). Suuria taloudellisia toiveita herättänyt ja lupaavaa uutta tekniikkaa korostanut kaivos on ainakin toistaiseksi osoittautunut pettymykseksi. Toistuvat onnettomuudet ja esiin nousseet epäilyt tahallisista laiminlyönneistä muuttivat myönteiset mielikuvat jyrkän kielteisiksi. Ympäristöongelmien lisäksi yhteiskuntakelpoisuutta määrittävät myös erilaiset yhteiskunnalliset kysymykset, kuten taloudellisten hyötyjen ja haittojen jakautumisen oikeudenmukaisuus ja kaivannaisvarojen omistusja käyttöoikeudet. Alkuvaiheessaan kaivos henkilöityi julkisuudessa perustajaansa Pekka Perään, josta luotiin mielikuvia jopa kansallisena sankarihahmona (Tiainen ym. 2015). Talvivaaran kaivokseen kohdistettu julkinen kritiikki on ollut voimakasta, mutta kansainvälisesti vertaillen keskustelu ei ole ollut poikkeuksellista. Kaivokset pyritään useimmiten perustamaan harvaan asutuille seuduille, mutta niilläkin erityisesti matkailu ja kaivostoiminta joutuvat herkästi törmäyskurssille. Vähitellen Perän julkinen kuva muuttui päämäärätietoisesta johtajasta liikoja lupailleeksi epäonnistujaksi. Tehtävä ei tosin ole ollut helppo metsäteollisuudellekaan (Wessberg ym. Kaivosalan vastuullisuusviestintää vaikeuttavat vahvat mielikuvat toimintaan liittyvistä konkreettisista ja pysyvistä maisemamuutoksista, myrkyllisistä päästöistä vesistöihin, hajuja pölyhaitoista sekä pelot erilaisista onnettomuusriskeistä. Suomessa kaivoskeskustelu on ollut melko vähäistä ja hajanaista, paljolti siksi, että koko kaivossektoria on pidetty hiljalleen hiipuvana raskaan teollisuuden alana. Kotoinen keskustelu Talvivaarasta ja muista kaivoksista on ollut pääsääntöisesti maltillista verrattuna vaikkapa keskusteluun niin sanotuista ”veritimanteista” tai kansainvälisten kaivosyhtiöiden kehitysmaissa harjoittamasta ”uuskolonialismista”. Yhteiskuntakelpoisuuden monet kasvot Kaivosten yhteiskuntakelpoisuuteen – eli yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen – vaikuttavat monet erilaiset tekijät. Kulttuuriset hyväksyttävyyden osatekijät korostuvat alkuperäiskansojen asuinalueilla, mutta myös. Toisaalta julkisen keskustelun aiheuttamaa painetta on pidetty välttämättömänä edellytyksenä kaivoksen ympäristöhaittojen korjaamiselle (ks. Salonen 2015). 2014). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46
66 yksittäisillä suomalaisilla kesämökeillä, joiden elämänmuotoa kaivosten koetaan uhkaavan. Laajaa hanketta koordinoi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja siinä olivat mukana muina tutkimusorganisaatioina Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto sekä ohjausryhmässä useita yrityksiä. Myös kaivoksen ympäristövaikutukset ja. Yhteiskuntakelpoisuutta hankkeessa lähestyttiin erityisesti sosiaalisen toimiluvan käsitteen kautta. Kuusamossa paikallisten toimijoiden suhtautuminen kaivossuunnitelmiin oli jakautunutta, sillä vaikka kaivoksen tuomia uusia työpaikkoja toivottiin paikkakunnalle, samalla pelättiin työpaikkojen menetyksiä erityisesti matkailusektorille mahdollisesti koituvien haittojen ja negatiivisten mielikuvien seurauksena. SITRAn siipien alla käynnistetty ”Kestävän kaivosteollisuuden verkosto” on muodostunut alan yhteistyöfoorumiksi. Sosiaalisella toimiluvalla tarkoitetaan kaivosalalla sitä, että paikalliset asukkaat ja muut toimijat hyväksyvät kaivosyrityksen toiminnan tietyllä paikkakunnalla (Prno & Slocombe 2013). Siinä ennakoitiin kaivossektorin tulevaa kehitystä, kartoitettiin nykytilaa ja kehitettiin uusia kestävän kehityksen arvioinnin työkaluja, jotka auttavat ympäristöongelmien ja sosiaalisten kysymysten hallintaa. Osittain Talvivaaran ongelmien herättämänä kaivosalan ympäristöja yhteiskuntavastuullisuutta on viime vuosina kehitetty määrätietoisesti Suomessakin. Hankkeessa kehitettiin monipuolisesti kaivosalan kestävään kehitykseen tähtäävää toimintaa. tietolaatikko) sekä suunnitellun kaivoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) liittyviä kirjallisia muistutuksia. 2015). Sosiaalinen toimilupa kytkeytyy laajempaan yhteiskunnallisen oikeutuksen eli legitimiteetin käsitteeseen (Peltonen, tulossa). Näitä ovat pohjavesiselvitysten tarkistuslista, alueellinen vesitasemalli, kaivosten ympäristövaikutusten arviointikehikko, vesijalanjäljen laskenta sekä toimintamallit kiistanalaisissa vuorovaikutteisissa eri sidosryhmien kuulemisessa (esim. Julkisuus määrittää yhteiskuntakelpoisuutta SAM-hankkeen yksi konkreettinen tarkastelukohde oli julkinen keskustelu Kuusamoon suunnitellusta kultakaivoksesta. Kansallinen kestävän kaivannaisalan strategiatyö tuotti toimintaohjelman ”Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi”. Yksi TEKESin rahoittamista hankkeista oli vuosina 2013–2015 toteutettu Kestävä ja hyväksyttävä kaivosteollisuus (Sustainable Acceptable Mining, SAM). Viranomaisten myöntämät toimiluvat eivät takaa, että yrityksellä olisi sosiaalinen toimilupa, vaan paikallisten yhteisöjen pitää aidosti kokea yrityksen toiminta hyväksyttäväksi. vsk. Keskeisin tarkastelussa esiin noussut sosiaaliseen toimilupaan vaikuttanut tekijä oli kaivosyhtiön aito sitoutuminen vuoropuheluun paikallisten yhteisöjen ja niiden edustajien kanssa. Kyse ei ole pelkästä suunnitteluja aloitusvaiheen hyväksynnästä, vaan tehokkaasti toimiakseen kaivosyrityksen pitää säilyttää sosiaalinen toimilupa kaivoksen koko elinkaaren ajan. SYKE 2014, Kauppi & Nystén 2015a, b, Tuominen ym. TEKES on rahoittanut Green Mining -ohjelmassaan kaivosten yhteiskuntaja ympäristövastuuta tutkivia hankkeita. Aineistona käytettiin paikallisen Koillissanomat -sanomalehden uutisointia, pientä otosta lehden uutisointiin kytkeytyvästä verkkokeskustelusta (ks. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Yhteiskunnallista luottamusta on pyritty lisäämään esimerkiksi eri ministeriöiden yhteistyönä tehdyllä kaivosten itsearviointiin perustuvalla stressitestillä, jonka avulla riskejä voidaan kartoittaa ennaltaehkäisevästi (Välisalo 2014)
67 -riskit herättivät huolta. Toimijalla itsellään ei aina ole kovin suuria mahdollisuuksia vaikuttaa keskustelun kulkuun, ainakaan jos keskustelussa joudutaan reagoimaan Kuva: Jari Lyytimäki.. Kaivosyhtiön oma aktiivisuus julkisessa keskustelussa oli melko vähäistä, eikä vaikutusten ennakkoarviointiin liittyviä vuorovaikutuksen mahdollisuuksia juurikaan hyödynnetty (ks. Mediayhteiskunnassa mikä tahansa toimija voi milloin tahansa tempautua julkisen keskustelun osaksi, tahtoen tai tahtomattaan (Seppänen & Väliverronen 2012). Silti sanomalehtiuutisoinnin yleissävyä voi luonnehtia neutraaliksi ja erilaisia näkökulmia suhteellisen monipuolisesti esiin tuovaksi. Yhteiskuntakelpoisuuden merkitys korostuu mediayhteiskunnassa Luonnonvaroja hyödyntävät yritykset, viranomaiset ja muut toimijat eivät voi nykyyhteiskunnassa valita sitä, joutuvatko he keskustelun kohteeksi vai eivät. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Kaivosta suunnittelevan yrityksen aktiivisempi osallistuminen keskusteluun olisi voinut nostaa näkyvämmin esiin nimenomaan Kuusamoon suunnitellussa hankkeessa käytettävän tekniikan ja sen vaikutukset yrityksen itsensä näkökulmasta. Hieman yli kymmenessä prosentissa aineiston jutuista kaivosyhtiö oli keskeisenä määrittelijänä. vsk. Kuusamon kultakaivoskeskustelussa keskeiseksi vertailukohteeksi nousi Talvivaaran kaivos, mikä voimisti keskustelun kriittisiä sävyjä. Lyytimäki & Rinne 2014). Sanomalehtiaineistosta noin 50 % suhtautui kaivossektoriin neutraalisti, hieman yli 40 % kielteisesti ja vajaat 10 % myönteisesti. Tämän takia määrittelyvalta jäi julkisessa keskustelussa pitkälti paikallisten toimijoiden haltuun
(toim.) (2014). Kauppi, S. Päivitetty 15.9.2015. (2012). Mitä varhaisemmassa vaiheessa toimija itse osallistuu aktiivisesti keskusteluun, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on välttää perusteetonta kritiikkiä. Voidaankin väittää, että yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä on tullut yrityksille uusi tuotannontekijä pääoman, työvoiman ja teknologisen osaamisen rinnalle. Miten kaivostoiminnan yhteiskuntakelpoisuus rakentuu ja rapautuu. Vastapaino, Tampere. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 36/2014. Legitimiteetin käsitteistö avaimena kaivostoiminnan hyväksyttävyyteen. Talvivaara-uutisoinnin osapuolet toimijoina. (2015b). Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja VII: 7–76. 68 jälkijättöisesti jonkun muun jo esittämään kritiikkiin. Peltonen, L. Pohjavesiselvitysten tarkistuslista. (2015a). 2013. VTT Policy Brief No. Totuuden jäljillä Talvivaarassa. Tampereen yliopisto, Kieli-, käännösja kirjallisuustieteiden yksikkö. & Nystén, T. Talvivaaran kaivoshankkeen konfliktoituminen. Kaivosalan ympäristösääntely sujuvammaksi. Välisalo, T. Kaivosalan ympäristösääntely sujuvammaksi riskejä unohtamatta. & Mononen, T. What minWhat mining industry could learn from the past environmental struggles of the Finnish forest industry. SYKE 2014. Lapland University Press. (toim). (2014). Salonen, K. Myös viranomaiset joutuvat kohtaamaan yhä useammin sääntelyn yhteiskuntakelpoisuuden haasteen. (2014) Ympäristönsuojelun vaikutukset esiin – Vuorovaikutteinen viestintä arvioinnin apuna. & Rinne J. Kainuun Sanomat 08.07.2015, s. Mediayhteiskunta. (2014). & Nystén, T. Tuominen, S., Kauppi, S. Teoksessa: Mononen T. Seppänen, J. & Slocombe, D.S. Exploring the origins of ‘social license to operate’ in the mining sector: Perspectives from governance and sustainability theories. 36. Varsinkin luonnonvaroja intensiivisesti hyödyntävillä aloilla toimivien yritysten ja viranomaisten on syytä varautua siihen, että julkista kritiikkiä syntyy joka tapauksessa. Kaivosyhtiöiden toiminta on tiukasti sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan ja sen kehitykseen. (2015). Kauppi, S. Kaivosten stressitestit 2013. Kaleva 13.07.2015, s. Kirottu kaivos. Pohjavesiselvitysten tarkistuslista – uusi työkalu kaivosyritysten vesienhallintaan. & Suopajärvi, L. (2015). syke.fi/hankkeet/sam & http://virtual.vtt.fi/ virtual/sam/ Kirjallisuus Erola, M. 1/2015.. A3. Talentum, Helsinki. & Väliverronen, E. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Prno, J. vsk. Vesitalous 55(5): 19–21. Resources Policy 37(3): 346–357. (Tulossa). Kansalaisten ja kuluttajien, kansalaisjärjestöjen, viranomaisten ja kansainvälisten rahoittajien odotukset yhteiskuntaja ympäristövastuista ovat kiristyneet samalla, kun kaivosyhtiöillä on tarve lupien uusimiseen ja pääsyyn uusille tuotantoalueille (Peltonen, tulossa). fi/pohjavesitarkistuslista. Saatavissa: http://www.syke. Tiainen, H., Sairinen, R. Wessberg, N., Wessman-Jääskeläinen, H. Lyytimäki J. Ympäristöministeriön raportteja 2/2014. & Nystén, T. (2014). Lisätietoja SAM-hankkeesta: http://www. Kaivos suomalaisessa yhteiskunnassa. Luonnonvarojen hyödyntämisessä ei ole kyse pelkästään siitä, miten resurssit saadaan käyttöön teknisesti tehokkaasti ja taloudellisesti kannattavasti, vaan myös siitä, miten yhteiskunnan eri tahojen erilaisiin odotuksiin kyetään vastaamaan. & Saarivuori, E
Varsinkin nimettömänä käytävä keskustelu on usein luonteeltaan kärjistävää. Verkkokeskustelu oli yleissävyltään neutraalia tai kriittistä kaivossektoria kohtaan. Vain viidesosassa kommenteista keskityttiin kaivossektoriin ja neljäsosassa kommenteista kaivosasiat mainittiin sivujuonteena jonkin muun pääaiheen rinnalla. Kaivoksiin selkeästi myönteisesti suhtauVerkkokeskustelussa harhaudutaan usein sivuraiteille tuvia kommentteja ei aineistossa ollut. Valtaosa kommenteista liittyi aivan muihin kysymyksiin kuin kaivossektoriin. Verkkokommentteja kolumniin tuli yhteensä 44 kappaletta. vsk. Luonnonvarojen käyttöön liittyvä verkkokeskustelu näyttää kohtaavan samanlaisia haasteita kuin muihinkin aiheisiin liittyvä verkkokeskustelu. Tärkein keskustelukulttuurin kohentamiskeino on mahdollisimman avoin, selkeäsanainen ja ajantasainen tiedottaminen. Kommentoinnissa painottui henkilöihin suunnattu kritiikki, jonka avulla pyrittiin luomaan vastakohtaisuuksia ja leimaamaan vastustaja naurunalaiseksi esimerkiksi ironisia ilmauksia hyödyntäen. Jari Lyytimäki. Rakentavaa vuoropuhelua eri osapuolten välille ei juurikaan synny, vaan pikemminkin keskustelussa syvennetään tarkoituksellisesti olemassa olevia vastakohtaisuuksia. Oheisessa kuviossa on esimerkki verkkokeskustelusta, joka käytiin Koillissanomat -lehden verkkosivuilla. Kaivossektorilla epäilyt luonnonvarojen käyttöä koskevien tietojen puutteellisuudesta, niiden salaamisesta tai puolueellisesta käsittelystä kärjistävät keskustelua erityisen herkästi, eikä kerran syntyneiden väärien käsitysten oikominen yleensä onnistu jälkikäteen. Keskustelun viritti 13.12.2013 julkaistu kolumni, jossa käsiteltiin Kuusamoon suunnitellun kultakaivoksen YVA-prosessia. 69 S osiaalinen media ja verkkokeskustelu ovat oleellinen osa luonnonvarojen hallintaan liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Mahdollisuudet parantaa verkkokeskustelujen laatua ovat rajalliset, eikä minkään yksittäisen toimijan voimavarat riitä kaikkien keskustelujen seuraamiseen ja epätosien väitteiden oikaisemiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46
Samalla kerron teknologiasta, kännyköistä ja sovelluksista, avuksi revontulijahtiin löytyy useampia kännykkäsovelluksia. Maatamme esitellään tiedotusvälineissä monelta kantilta ja varsinaisten teollisten tuotteiden lisäksi julkisuutta ovat saaneet osaamisen vienti ja sosiaaliset innovaatiot. Tiina Vuorio Hämeen ammattikorkeakoulu Mitä opetettavaa Suomella on Mitä opetettavaa Suomella on Näin otsikoitiin artikkeli brasilialaisessa sanomalehdessä 1 . vsk. Nopeasti brasilialaiset kääntävät puheen kuitenkin joulupukin maahan ja suurimpaan lahjaamme, ilmaiseen ja laadukkaaseen koulutukseen. 70 V ieraillessani Brasiliassa useimmat kysymykset liittyvät kuitenkin revontuliin! Jaan vähäiset tietoni näistä upeista valoilmiöistä ja mainostan Lappia, siellä niitä näkisi lähes varmasti. Suomella on erinomainen maine Brasiliassa. 70. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Kuva: Tiina Vuorio. Brasiliassa joulu osuu kesään, joulukuuset ja palmut vihertävät kilpaa
Osallistujien omat tavoitteet heijastavat Brasilian 1 Zero Hora 30.11.2014, Guilherme Mazui. Koulutusviennin toteuttaminen edellyttää vahvoja yhteenliittymiä, jotta voidaan toteuttaa riittävän laajoja osaamisen kehittämiskokonaisuuksia ja tuotteistaa palvelut vientitoiminnan edellyttämällä tavalla. 71 Koulutusvientiä Brasiliaan Suomea pidetään koulutuksen mallimaana, onhan Suomi esimerkiksi ollut vuodesta toiseen PISA-tutkimuksen kärjessä. Varsinkin kehittyvät taloudet ja maat ovat valmiita ostamaan Suomesta ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen opettajankoulutuksen osaamista tai tutkintoon johtavaa koulutusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Kuva: Marja Laurikainen.. Suomen koulutusjärjestelmä ja erityisesti ne keinot, joilla Suomi pärjää osaamisen kilpajuoksussa, kiinnostavat myös Brasiliassa. VET Teachers for the Future -ohjelmassa brasilialaiset ammatilliset opettajat opiskelevat Suomessa opiskelijakeskeistä pedagogiikkaa ja projektimaisten opetusmenetelmien soveltamista opetuksessa sekä lisäksi oppivat ymmärtämään suomalaisen koulutuksen kontekstin observoimalla suomalaisia kouluja ja oppilaitoksia. VET Teachers for the Future – Professional Development Certificate -ohjelmaa 2 vetävät yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. vsk. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoululla on ollut jo pitkään opettajankoulutusprojekteja Brasiliassa. Brasilialaiset opettajat opiskelemassa Suomessa. 2 Ohjelmaa on tukenut Brazilian National Council for Scientific and Technological Development, CNPq (Process 473467/2014-3). Näitä ovat muun muassa ammatillinen koulutus, opettajien koulutus ja osaaminen, koulutuksen laadun varmistaminen, tutkintojen osaamisperusteisuus ja laaja-alaisuus, työelämäyhteistyö ja näyttötutkintojärjestelmä. Suomen ja Brasilian välillä onkin jo toteutunut useita yhteistyöprojekteja
Brasiliassa kaupungit ovat valtavia, maan eri puolilla olosuhteet vaihtelevat ja yhteiskunta on monikerroksinen. 5,5 miljoonan asukkaan maa on Brasilian mittakaavassa pikkuinen, Suomen väkiluku on reilusti alle kolme prosenttia Brasilian väkiluvusta. Siksi ohjelmassa ja opiskelijoiden kiinnostuksissa kestävän kehityksen näkökulma on laaja. Näissä asioissa Suomella on varmasti annettavaa muille maille, ja lisäksi koulutusvienti synnyttää uusia palveluja ja luo laajentuessaan uutta liiketoimintaa. 72 elinkeinorakennetta ja yhteiskunnallisia tarpeita. Suomi brasilialaissilmin Laadukkaan koulutuksen lisäksi Suomi tunnetaan Brasiliassa edistyksellisenä yhteiskuntana. He tutustuivat Suomen ammatilliseen koulutukseen ja keskustelivat suomalaisasiantuntijoiden kanssa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Suomalaisen koulujärjestelmän menestys kansainvälisissä mittauksissa on kiinnittänyt brasilialaisten huomion, ja erityisesti opetuksen laatu sekä opettajankoulutus ja opettajan ammatin arvostus kiinnostavat. Myös brasilialaiset ovat kännykkäkansaa, mutta ilmaiset julkiset WiFi-verkot eivät ole kovin yleisiä. Kuva: Tiina Vuorio.. He haluavat tietää, miten ja miksi asioita hoidetaan Suomessa ja miten niitä voisi hyödyntää Brasiliassa. Brasilian hallitus panostaa erityisesti koulutuksen laatuun. Laadukas koulutus kiinnostaa Brasilialaiset ovat yhä kiinnostuneempia Suomen koulutusjärjestelmästä. Yhtenä osoituksena Suomen tärkeästä merkityksestä brasilialaistoimijoille on Brasiliasta Suomessa syyskuun lopussa vieraillut 40 hengen korkean asiantuntijatason delegaatio. Suomessa opiskelleet brasilialaisopettajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita myös sosiaalisista innovaatioistamme. Maan opetusministeriö on ottanut Suomen yhdeksi tärkeimmistä kansainvälisistä kumppaneistaan ammatillisen koulutusjärjestelmän kehittämisessä
Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä enemmän vapaus lisääntyy, mutta vapaus tuo vastuuta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. ”Sitä vastoin Suomessa opiskelijat voivat valita mitä kursseja opiskelevat ja työajat ovat sopivia; opinnot, työ ja vapaaaika on helppo yhdistää. Kaikki kuitenkin luottavat siihen, että opiskelijat kantavat vastuunsa. Brasilialaiseen lehteen haastateltu maan entinen opetusministeri Gabriel Chalita kehuu Suomen opetusmenetelmiä. Suomessa opettajat koulutetaan hyvin, heitä arvostetaan ja palkkaus on oikeudenmukainen. Brasiliassa koulupäivät ovat hyvin pitkiä ja täynnä teoriaa. Opit asioita, jotka valmistavat sinua tulevaisuuteen”, Luca kertoo tyytyväisenä. Valinnanvaraa ei ole, vaan koulu päättää, mitkä kurssit tulee suorittaa. Ei ihme, että usean suomalaislapsen toiveammatti on opettaja. Chalitasta on myös hienoa, miten Suomessa tuetaan vanhemmuutta ja korostetaan vanhempien tärkeyttä lapsien kasvatuksessa. Opiskelu on monipuolista, opettajat kannustavia ja opiskelija tuntee saavuttaneensa jotain. vsk. Oppilaat nauttivat luottamuksesta, he kulkevat itsekseen kouluun ja vaikka koulupäivät alkavat ja loppuvat päivittäin eri aikaan, osaavat nuorimmatkin tulla kouluun oikeaan aikaan. 73 Eniten brasilialaisia opettajia hämmästyttää ja ilahduttaa luottamus. Hauska sanaleikki suomalaisittain. Suomalaiset luottavat yhteiskuntaan, poliitikkoihin, opettajiin ja ennen kaikkea oppilaisiin! Opettajille ei sanella, miten asiat pitää opettaa ja tehdä. Vaikka koulujärjestelmä olisi kuinka hyvä, ei se voi korvata perhettä. Asioita pitää muistaa paljon ulkoa ja lopulta saattaa huomata, ettei oikeastaan osaakaan käyttää mitään oppimaansa hyväksi tosielämässä. Brasilialainen Luca De Maria Rocha Fonseca opiskelee Hämeen ammattikorkeakoulun Construction Engineering -koulutusohjelmassa. Jo luokkahuoneissa lapset oppivat tasa-arvoisen yhteiskunnan tärkeyden, sillä köyhät ja rikkaat opiskelevat samoissa kouluissa. Hän kertoo, että opetus Brasiliassa ja Suomessa on hyvin erilaista. Kuva: Tiina Vuorio.
Luke poimintoja Uusi opas helpottaa jätelain yhdyskuntajätehuoltosäännösten tulkintaa Ympäristöministeriö on julkaissut oppaan, joka käsittelee vuonna 2012 voimaan tulleen jätelain yhdyskuntajätehuoltoa ohjaavia säännöksiä. ”Puun kaskadikäytöllä lisätään puun käytön tehokkuutta ja puumateriaalin riittävyyttä. Suomesta viedään suuria määriä puupohjaisia tuotteita ulkomaille, ja näin kaskadikierrot tapahtuvat usein Suomen ulkopuolella. Suomesta viedään suuria määriä puupohjaisia tuotteita ulkomaille, ja näin kaskadikierrot tapahtuvat usein Suomen ulkopuolella. Opas pohjautuu ympäristöministeriön asettaman jätealan strategisen yhteistyöryhmän jaoston (JOPAS) 9.10.2015 valmistuneeseen ehdotukseen. Myös kunnan toissijaisen jätehuoltovastuuseen liittyvät rajaukset ja menettelyt, päätöksenteko jätteenkuljetusjärjestelmästä sekä kunnan eri roolit jätehuoltoviranomaisena ja jätehuoltopalvelujen tuottajana ovat oppaan keskeistä sisältöä. 74 Puun kaskadikäyttö osana kiertotaloutta P uumateriaalia ja siitä valmistettuja puutuotteita voidaan käyttää eri tarkoituksiin ja useampaan kertaan ennen materiaalin päätymistä energiaksi tai kaatopaikalle. Puun kaskadikäyttöä tutkitaan Luonnonvarakeskuksen ja VTTn yhteisessä ForestEnergy2020tutkimusja innovaatio-ohjelmassa, ja se on osa metsäenergian kestävyysselvitystä. VTT on hiljattain julkaissut raportin puun kaskadikäytöstä Suomessa. Näitä ovat mm. Konkreettisimmillaan puun kaskadikäyttöä voi kuvata esimerkiksi siten, että puusta tehdään ensin puutuote kuten huonekalu, jonka elinkaaren lopussa samasta puuaineksesta tehdään lastulevyä. Opasehdotuksen lisäksi jaosto luovutti ympäristöministeriölle yhteenvedon jaoston jäsenten tunnistamista jätelain muutostarpeista. vsk. Suomessa käytetystä puuenergiasta suuri osa tuotetaan puutuoteteollisuuden sivutuotteilla ja tähteillä. Kaskadikäyttö pohjaa Euroopan Unionin (EU) jätehierarkiaan, jossa kierrätystä ja materiaalien uudelleen käyttöä korostetaan. Tällä ns. yhdyskuntajätteen määritelmä, yhdyskuntajätehuollon järjestämisvastuun rajaukset ja siihen liittyvät poikkeukset. Siinä tuodaan esille Suomen erityispiirteitä puubiomassan tuottajamaana. Jaostoon kuuluivat ympäristöministeriön, kilpailuja kuluttajaviraston, Suomen ympäristökeskuksen, Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen, Suomen Kuntaliiton, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n, Jätelaitosyhdistys JLY ry:n, Suomen yrittäjät ry:n ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n edustajat. puun kaskadikäytöllä lisätään puun käytön tehokkuutta. Opas on tarkoitettu yhdyskuntajätehuollon parissa toimiville viranomaisille, yrityksille ja muille asiantuntijoille. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. YM. Oppaassa kiinnitetään erityistä huomiota säännöksiin, joiden tulkinta ja käytännön toimeenpano on koettu haastaviksi. Vasta lopuksi puumateriaali päätyy polttoon”, toteaa ForestEnergy2020-tutkimusohjelman tutkija Kati Koponen
Päästösektoreista suurimmat vähennykset kohdistuivat energiasektoriin, erityisesti kaukolämpöön (44 %), sähkönkäyttöön (30 %) ja muuhun fossiilisen polttoaineen käyttöön (23 %). Hinku-kuntien päästöt laskivat 21 prosenttia vuosina 2007–2013. Tuloksena syntyi sekä alustavia tuotekonsepteja ja -ideoita että lupaavia teknologiainnovaatioita. Kunnittain tarkasteltuna eniten päästöjään vähensivät Iin kunta (67 %) ja Hanko (44 %) sekä Kitee, Lieksa ja Porvoo (kaikki 27 %). 27 Hinku-kunnan tekemä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus vahvistaa Suomen mainetta kestävän kehityksen edelläkävijänä maailmalla. DWoC-projektissa etsitään selluloosalle uusia design-lähtöisiä käyttösovelluksia, kehitetään niihin liittyvää teknologiaa ja tutkitaan uusia tapoja luoda arvoa selluloosaan pohjautuvissa ekosysteemeissä. ”Hallitusohjelma painottaa biotalouden merkitystä Suomen tulevaisuudelle ja talouden uudistumiselle. Projektin toisessa vaiheessa (31.3.2015 – 1.4.2018) kehitetään tekstiilisovelluksia, kuten selluloosan 3D-tulostusta, ja tutkitaan selluloosapohjaisten materiaalien käyttöä rakennetussa ympäristössä. 75 Selluloosasta biotalouden supermateriaali: Laaja-alainen yhteistyö moninkertaistaa suomalaisen puun arvon S elluloosa on tulevaisuuden supermateriaali. Syke Kierrätetystä selluloosasta valmistettuja neuleita. Useimmissa Hinku-kunnissa päästövähennys oli 10–20 %. vsk. Teknologian avulla voidaan korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä esimerkiksi tekstiilituotteissa, sisustuselementeissä ja autojen korimateriaaleissa. Kunnat ovat lupautuneet vähentämään alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tutkijat kehittävät yhdessä uusia biomateriaalisovelluksia VTT:n koordinoimassa Design Driven Value Chains in the World of Cellulose (DWoC) 2.0 -tutkimusprojektissa. Uudistuminen edellyttää tutkimuslähtöisiä leijonanloikkia, vahvaa riskinottoa ja kansallista satsausta tutkimusja innovaatiorahoitukseen. Myös jätesektorin päästöt vähenivät merkittävästi (19 %). VTT poimintoja Hinku-kunnat mukaan Kestävän kehityksen sitoumukseen 80 prosentin päästövähennystavoitteella Tiukkaan päästövähennystavoitteeseen sitoutuneet Hinku-kunnat ovat mukana Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa. Biotalouden ja kestävän kehityksen edistäminen edellyttävät laajaa yhteistyötä; DWoC-projektin ensimmäisessä vaiheessa testattiin erilaisia tapoja muotoilun ja materiaalitutkimuksen tulokselliseen yhdistämiseen. Projektin aikana kehitettiin esimerkiksi suoraan sellumassasta tulostettava lanka, jonka valmistukseen erikoistunut Spinnova Oy käynnistyi vuoden 2015 alussa. Hinku-kunnat haluavat samalla olla esimerkkinä Suomen muille kunnille siitä, kuinka kestävää kehitystä ja aluetaloutta voidaan vahvistaa yhtä aikaa. Näin uskovat Tekesiltä 4,9 miljoonan euron rahoituksen saaneen strategisen tutkimusavauksen yhteistyökumppanit Teknologian tutkimuskeskus VTT, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto. Kuva: Eeva Suorlahti.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Puu – vihreä kultamme – on uusiutuva raaka-aine, jonka selluloosa muuttuu kullanarvoiseksi, kun löydämme uudenlaisia korkean lisäarvon käyttösovelluksia perinteisen paperija selluteollisuuden rinnalle”, toteaa projektin koordinaattori, VTT:n tutkimusjohtaja Johanna Buchert . Uusien materiaalien ja tuotteiden lisäksi ja kehitetään uudenlaisia tekstiilien valmistuslaitteita ja -prosesseja. Liikenteen päästöt taittuivat 12 % ja maatalouden päästöt 4 %
www.ax.. 09 561 7210 erityisalueenamme maaperä, ympäristö, työturvallisuus ja energia. (03) 2680 111 PL 428 Fax (03) 2110 106 33101 TAMPERE ax@ax.. puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2016 Ympäristöalan koulutus * ilmestyy 15.2.2016 * mainosaineistot 25.1.2016 mennessä Mainospaikkavaraukset: eija.lindroos@ymparistojaterveys. vsk. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. p. 76 Yrityshakemisto www.ymparistojaterveys. 10 %). info@golder.. (02) 630 4900 Tuula Putus. ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. (015) 230 712 Autopuh. alv. 040 511 6005 Ilmansuojelu Teollisuusja työhygienia Ympäristöjärjestelmät Jätehuolto Turvallisuusselvitykset Energiakatselmukset Päästömittaukset Meluselvitykset ja -mittaukset Ympäristö & Tekniikka Kuokkamaantie 4 Puh. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. puh. Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Hinta 32,00 euroa (sis. 0400-447 205 Konsultointi-, suunnitteluja rakennuttamispalvelut www.golder.
Rakennu ksen kuntoarv io ja kuntotut kimukse t Talotekn iset tutkimuk set Rakente iden haitta-ai netutkim ukset Terveysh aittariski en arviointi Korjauss uunnitte lu Laadunv armistus palvelut Sisäilmalaboratorio Asynea Oy Pietari Kalmin katu 1, 00560 Helsinki puh. vsk. 77 Yrityshakemisto www.ymparistojaterveys.. SISÄILM ASTON LAADUN HALLINT APALVEL UT www.sweco.. Kumppanisi sisäilma-alalla.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. 020 735 3380 Laadukkaat sisäilmatutkimukset ja -mittaukset Asynea
Kurssilla käydään läpi WHO:n suomeksi käännetty ohje, laivatarkastusten kansallisia ohjeita ja lainsäädäntöä sekä elintarviketurvallisuuden varmistamista laivatarkastuksissa. Hinnat sisältävät koulutuksen, materiaalit, laivaliput, buffetlounaan menoja paluumatkalla, majoituksen ja päivällisen hotellissa. Tärkeä osa koulutusta on konkreettinen tutustuminen laivatarkastusten periaatteisiin, dokumentteihin ja käytännön tekemiseen. Maarianhaminassa tutustumme Ahvenmaan käytäntöihin ja saamme lisätietoa matkustajalaivojen elintarvikeja terveydensuojelulain mukaisista tarkastuksista. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. Ilmoittautumiset 4.1.2016 mennessä. Kurssin pääkouluttaja Tomi Jormanainen on ollut WHO:n ja EU:n ShipSanin jatkokoulutuksissa ja on entistä perehtyneempi asiaan. Kurssilla on myös terveystodistuksen tekoharjoitus.. Ohjelma ja ilmoittautumiset: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Koulutuksen sisältö: Laivatarkastuskurssi on jatkoa talvella 2015 pidetylle laivatarkastuskurssille. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Myös THL:n satamaohje infektiohälytystilanteessa valmistuu koulutukseen mennessä. 78 Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa Laivatarkastuskoulutus Turku-Maarianhamina-Turku Koulutus toteutetaan laivalla ja hotelli Alandiassa, Maarianhaminassa 20.–21.1.2016 Koulutuksen hinta on 230 euroa (majoitus 2 hengen huoneessa) tai 270 euroa (majoitus 1 hengen huoneessa)
Luonto työ maa na Kasvutarinoita Satakunnasta Uutuus! tilaukset@ymparistojaterveys. 10%)+ toimituskulut. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.. Kymmenen vuotta sitten ostin ensimmäisen metsäpalstani, parikymmentä hehtaaria taimikkoa, kivikkoa ja ihan visua metsääkin Porin Ahlaisista.” Kirjan toimittaja Juha Hiedanpää Kirjan kuvitus Esko Railo Julkaisija Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Hinta 25,00 euroa (sis. Kirjoitusten intiimi henkilökohtaisuus luo perustan ymmärtää tunteiden ja tapojen merkitystä luontosuhteessa ja ympäristötyössä. Kasvutarinoita. p. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2015, 46. ISBN 978-972-9637-55-3. Samalla se tuo näkyväksi luontoja ympäristötyön moninaisuuden. Kukin tekijä antaa erilaisen vastauksen. vsk. ”Metsäsuhteeni alkoi lapsuusiän viidakkoleikeistä, vaihtui luonnonharrastukseen ja jatkui aikuisiällä luontojärjestöissä, nuoruudenharrastuksia ajoittain laajentaen, laimentaen tai voimistaen. He kuvaavat elämänkulkuaan ja työtään luonnon ja ympäristön parissa. alv. Päällimmäisinä kysymyksinä ovat miksi ja miten. Tarinat ovat sen mukaisia. Kollaasin tarkoituksena on nostaa esiin luontosuhteen moniulotteisuus. 79 KIRJAN SISÄLTÖ: Aarniometsää etsimässä Lasse Lovén Susi on ihmiselle susi Juha Hiedanpää Talousmetsän merkitykset Raimo Hakila Portti paratiisiin Arttu Tuominen Ympäristö pöydällä Kari Ylikoski Vesien kasvatti Teija Kirkkala Maisema äänessä Anne Savola Abessiiniasta Amazoniaan Matti Salo Ammattikalastajien merimerkit Juhani Mellanoura Kirja kokoaa yhteen yhdeksän kirjoittajaa ja yhden kuvataiteilijan