KALKKI PUHDISTAA Yhteystiedot: Annica Lindfors +358 20 753 7335 www.nordkalk.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. www.nordkalk.?. Maataloudessa kalkki parantaa kasvien ravinteiden saatavuutta. vsk. Member of Rettig Group PUHTAAMPI YMPÄRISTÖ KALKILLA Tuotteitamme käytetään juomaja jäteveden käsittelyssä, savukaasujen puhdistuksessa sekä lietteiden stabiloinnissa. 1 ENEMMÄN PUHDASTA ILMAA JA VETTÄ PIENEMMILLÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSILLA
Kauppakeskuksista tapahtumineen on tullut viihdekeskuksia. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta Puh. Tehkäämme arvojemme mukaisia valintoja. Mutta kuinka usein tuleekaan mietittyä kauppakeskuksen ympäristöystävällisyyttä. Ehkä tämä on vain hyvä – ympäristöystävällisyys on kauppakeskuksissa tärkeää, siihen profiloidutaan ja sillä houkutellaan asiakkaita. 0400 593 273 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Yllättäen Porin Puuvilla ei kuitenkaan ole ainoa Suomen ympäristöystävällisin kauppakeskus, vaan eräs toinenkin on. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti J oulun alla kauppakeskuksiin päätyvät useimmat meistä ja niissä joulun kaupallinen sanoma tiivistyy ihmismassoiksi, kasseiksi ja paketeiksi. P aikallinen, vanhaan tehdaskiinteistöön rakennettu kauppakeskuksemme kehuu olevansa Suomen ympäristöystävällisin ja energiatehokkain kauppakeskus. Onnellista joulun aikaa! Kaarina Kärnä Suomen ympäristöystävällisin kauppakeskus. Puuvillan kauppakeskukselle on tänä vuonna myönnetty platinatason LEED® -ympäristösertifikaatti, jossa perusedellytyksen eli energiatehokkuuden lisäksi huomioitiin vähäkulutuksisten vesikalusteiden valinta, ympäristöystävälliset pintamateriaalit, paikallisten ja osin kierrätettyjen materiaalien käyttäminen rakentamisessa sekä sijainti keskustan tuntumassa. (02) 630 4900 Erikoistoimittaja Tapio Välikylä Puh. vsk. Toisaalta kauppakeskukset tarjoavat myös suuressa mittakaavassa jouluvaloja ja upeita koristeluja pimeässä vuodenajassa ostoksiaan tekeville ihmisille. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos Puh. Y mpäristöystävällinen joulu voi alkaa kauppakeskuksesta tai jostain ihan muualta. 2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. P uuvillassa ympäristöystävällisyys perustuu suurelta osin pieniin sähköstä ja lämmityksestä aiheutuviin hiilidioksidipäästöihin, sillä Porin Puuvillassa lämmitys ja jäähdytys on toteutettu yhdellä Suomen suurimmalla maalämpöjärjestelmällä
60 Tätä mieltä: Ilmastotyö vaatii toimia Elina Hienonen ........................................................................... 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 7. 48 Smart Energy Transition -hankkeessa on kartoitettu uusien energiaratkaisujen pilotteja Eva Heiskanen ..............................................................................52 Biokaasu kiertotalouden ja ravinnekierron toteuttajana Heikki Sorasahi ............................................................................56 Suomalaisten altistuminen bromatuille ja fosforoiduille palonestoaineille Panu Rantakokko, Eva Kumar ja Hannu Kiviranta ............. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. ................................................................28 Jari Lampinen – Ilmanlaadun valvonta hyvissä käsissä Porin seudulla Tanja Lohiranta .......................................................................... 44 Hinku-tiimi: Yhteishankinnoilla Hinku-kuntien aurinkovoimalat moninkertaistuneet ......................... 68 Poimintoja .................................................................................72. Suomen ympäristöystävällisin kauppakeskus Kaarina Kärnä ................................................................................2 EU-maat vähentävät ilmaan joutuvia päästöjään – terveyshaitat puolittuvat vuoteen 2030 mennessä Sirpa Salo-Asikainen ....................................................................4 TEM: Strategia linjaa energiaja ilmastotoimet vuoteen 2030 ja eteenpäin ..................................................8 Ilmanlaadun kehittyminen Suomessa Pia Anttila .....................................................................................10 Ilmanlaadun mittausta ja seurantaa pääkaupunkiseudulla Jarkko Niemi ................................................................................14 Ulkoilman saasteiden aiheuttamat terveyshaitat Suomessa Heli Lehtomäki, Antti Korhonen, Arja Asikainen ja Otto Hänninen ........................................................................22 Puun pienpolton savuja ulkoa sisälle ja pitkäaikaisesta altistumisesta syöpiä Raimo O. 3 Ympäristö 47. Lehden teemana on Ympäristöterveys. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. 46 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Suomessa Timo Määttä ............................................................................... vsk 8 • 2016 Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk. Salonen ym. 40 Puhtaampaa ilmaa kalkilla Satu Antola ja Annica Lindfors ..............................................
Vähennysvelvoitteet on esitetty taulukossa. Terveyshaittojen lisäksi ilmapäästöt happamoittavat ja rehevöittävät maaperää ja vesistöjä. päästökattodirektiivistä heinäkuussa. Uudet velvoitteet ovat jatkoa nykyiselle päästökattodirektiiville ja tulisivat voimaan vuonna 2020. vsk. 4 P äästökattodirektiivi velvoittaa jäsenmaita vähentämään ilmaan joutuvia päästöjään niin paljon, että ilmansaasteiden aiheuttamat terveyshaitat vähenisivät noin 50 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 terveyshaittoihin. Vähennysvelvoitteet koskevat rikkidioksidin, typenoksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, pienhiukkasten ja ammoniakin päästöjä. Direktiivi tulee voimaan 31.12.2016 ja sen kansalliseksi toimeenpanemiseksi tarvittavien säädösten on oltava valmiina 30.6.2018. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Neuvotteleva virkamies Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö terveyshaitat puolittuvat vuoteen 2030 mennessä EU-jäsenmaat ja Euroopan parlamentti saavuttivat yhteisymmärryksen ilmaan joutuvien päästöjen vähentämisestä eli ns. Direktiivin mukainen ensimmäinen kansallinen ilmansuojeluohjelma on laadittava 31.3.2019 mennessä. EU-maat vähentävät ilmaan joutuvia päästöjään –
Suomessa suurimmat pitoisuudet aiheutuvat kuitenkin lähilähteistä, kuten liikenne ja puun pienpoltto. Kun lukua vertaa tarvittaviin toimeenpanokustannuksiin, jotka olisivat riippuen toteutettavasta energiaja ilmastopolitiikasta 2,1–3,3 mrd euroa vuosittain, voi todeta, että hyödyt ovat moninkertaiset. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Ensimmäinen ilmansuojeluohjelma on laadittava 31.3.2019 mennessä ja sen jälkeen päivitykset tulee tehdä neljän vuoden välein. Paikallisten päästöjen lisäksi myös kaukokulkeuma vaikuttaa pitoisuuksiin. Suomen ilmansuojeluohjelman valmistelu alkaa tarvittavien taustaselvityksien teolla ensi vuonna. Komission tekemän vaikutusarvion mukaan ilmansaasteiden aiheuttamien terveysja ympäristöhaittojen kustannukset (haittakustannukset) olisivat EU:n alueella vuosittain noin 40–140 mrd euroa. Päästöjen vähentämisvelvoitteiden lisäksi direktiivi sisältää päästöjen raportointivelvoitteita. Suomen ja koko EU:n päästöjen vähennysvelvoitteet prosentteina vuosina 2020 ja 2030 verrattuna vuoden 2005 päästöihin. 5 Kansallinen ilmansuojeluohjelma ja raportointivelvoitteet Kansallinen ilmansuojeluohjelma on keskeinen direktiivin edellyttämä suunnitteluja seurantatyökalu, jolla osoitetaan, että jäsenmaa toteuttaa tarvittavat toimet päästöjen vähentämiseksi vaadittavalle tasolle. Huhtikuussa julkaistun ympäristöministeriön raportin 16/2016 Ilmansaasteiden terveysvaikutukset Suomessa mukaan ilmansaasteet, erityisesti pienhiukkaset, aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 1 600 ennenaikaista kuolemantapausta. Jo suorat säästöt olisivat noin 2,8 mrd vuosittain koostuen työvoiman paremmasta tuottavuudesta, pienemmistä sairaanhoitokuluista, paremmista sadoista ja rakennuksille aiheutuvista pienemmistä ilmansaastevaurioista verrattuna tilantee. Tässä on kuitenkin muistettava, että direktiivipohjaiset raja-arvomme ovat paljon korkeammat kuin WHOn suositukset. Lisäksi on huomattava, että esimerkiksi pienhiukkasille ei ole pystytty määrittelemään sellaista tasoa, minkä jälkeen haitta-vaikutuksia ei varmasti esiintyisi. Kaiken kaikkiaan ilman epäpuhtauspitoisuuksien ja niiden kombinaatioiden pitkäaikaisvaikutuksista tiedetään vasta vähän. Raporttia esitellään toisaalla tämän lehden numerossa. Vaikutusarvioinnit ja kustannustehokkuus Direktiivin velvoitteet perustuvat komission teettämiin vaikutusarviointeihin ja kustannustehokkuuslaskelmiin. Suomessa päästöjen vähennystarvetta on usein epäilty, koska ilmanlaadun raja-arvot ylittyvät meillä harvoin. Näin ollen velvoitteet ovat erisuuruiset eri jäsenmaille. Velvoitteet ovat tiukempia tiheään asutuilla alueilla, missä päästöt ja epäpuhtauspitoisuudet ovat suurimmillaan. vsk. Päästöjen raportointivelvoitteet koskevat vähennettävien päästöjen lisäksi raskasmetalleja, POP-yhdisteitä (pysyvät orgaaniset yhdisteet) ja erikokoisia hiukkasia, myös mustaa hiiltä
Myös tietopohjan vahvistusta eri polttolaitteiden ja polttoaineiden todellisista päästöistä tarvitaan. Ohjelmalla myös osoitetaan komissiolle, että Suomi noudattaa päästöjen vähentämissitoumuksiaan ja pyrkii luomaan kansalaisille ilman laadun kannalta terveellisen elinympäristön.. vsk. Vähentämistoimia ollaan kuitenkin nyt tehostamassa. Myös pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen taajamissa tulee panostaa edelleen. Ammoniakkipäästöt ovat 90 %:sti peräisin maataloudesta eli lähinnä tuotantoeläinten lannasta. Ohjelma tulee olemaan toimenpideohjelma, johon eri sektoreiden päästöjen vähentämisestä vastaavat tahot sitoutuvat. Haittakustannusten maksajia ovat mm. Suomi on kuitenkin ylittänyt nykyisenpäästökattodirektiivin mukaiset ammoniakkipäästöjen vähentämisvelvoitteensa joka vuosi alkaen vuodesta 2010. Maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön valmistelema ammoniakkipäästöjen vähentämisohjelma on valmistumassa ja sen mukaan ammoniakkipäästöjen vähentämisvelvoite saavutetaan viimeistään vuonna 2020. Ympäristöministeriö on teettänyt ammoniakkipäästöjen teknis-taloudellisia vähentämismahdollisuuksia koskevan selvityksen 26/2014, jonka mukaan tehokkaimmat vähentämistoimet ovat lietelannan ja virtsan sijoitusmultaus, kuivalannan multaus pikaisesti levityksen jälkeen ja lietelantaloiden kattaminen. Ammoniakkipäästöjen vähentämistä on tehostettava Suomelle hankalimmin saavutettava päästökattodirektiiviin perustuva päästövähennysvelvoite koskee ammoniakkia. Ammoniakkipäästöjen vähentäminen vaatii kuitenkin edelleen tehostamista, jotta päästömäärät saataisiin laskettua sallitulle tasolle. Päästökattodirektiivin velvoitteet toteutuvat Suomessa pääosin jo päätetyillä, pääosin EU-lähtöisillä toimilla. Pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen torjumiseksi tarvittaneen uusia toimia erityisesti kotitalouksien puun pienpolton osalta. Kansallisen ilmansuojeluohjelman valmistelu on alkamassa ja valmisteluun otetaan mukaan kaikki keskeiset sidosryhmät. Ilmansaasteiden aiheuttamia kustannuksia ja niiden vähentämisen kustannustehokkuutta tuleekin arvioida laajasti. 6 seen, jossa direktiivin velvoitteita ei pantaisi täytäntöön. Yhteenveto Ilmaan joutuvat päästöt ovat kaukokulkeutuvia, joten Suomen ilmanlaadun ja laskeuman kannalta on erittäin tärkeää, että kaikki Euroopan maat vähentävät päästöjään. Keinoja voisivat olla neuvonnan lisääminen hyvistä polttotavoista ja polttoaineen käsittelystä sekä polttolaitteiden, erityisesti saunan kiukaiden ajanmukaistaminen. Lähestymistapa, jossa painotetaan vain päästöjen vähentämisestä yrityksille aiheutuvia kustannuksia, on siis riittämätön. Direktiivi ei kiristä Suomen ammoniakkipäästöjen vähentämisvelvoitetta nykyisen päästökattodirektiivin sääntelyyn verrattuna. Suomelle vain vähän uusia päästövähennysvelvoitteita Direktiivissä Suomelle määrätyt päästövähennysvelvoitteet toteutuvat ammoniakkia lukuun ottamatta pääasiassa jo voimassa olevan sääntelyn kautta, kuten teollisuuspäästödirektiivin ja keskisuuria polttolaitoksia koskevan direktiivin toimeenpanolla sekä autoja ja työkoneita koskevan EU-lainsäädännön noudattamisella. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Päästövähennyksistä hyötyjiä olisivat siis muutkin kuin vain ilman epäpuhtauksille herkät kansalaiset. kansalaiset, vakuutusyhtiöt ja työantajat
7 Ympäristö ja Terveys-lehti toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista vuotta 2017! Olemme lahjoittaneet joulutervehdyksiin kohdistetut varat WWF:lle arktisten lajien suojelemiseen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. vsk
Myös ajoneuvokannan uuStrategia linjaa energiaja ilmastotoimet vuoteen 2030 ja eteenpäin Hallitus hyväksyi 24.11.2016 kansallisen energiaja ilmastostrategian vuoteen 2030, joka luovutettiin selontekona eduskunnalle. Lisäksi edistetään maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämistä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä liikenteen polttoaineena. Nykyisestä tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan. vsk. Strategian mukaan liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi liikenteen uusia palveluita kehittämällä, kulkuja kuljetustapoihin vaikuttamalla sekä älyliikenteen keinoja hyödyntämällä. Tuontiöljyn eli bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin käyttö kotimaan tarpeisiin puolitetaan 2020-luvun aikana verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään. Myös rakennusten erillislämmitykseen ja työkoneisiin esitetyt toimet kohdistuvat öljyn käytön vähenemiseen. Ylimenokauden ratkaisuna ja suomalaisen hankeosaamisen ylläpitämiseksi on tarpeen ottaa käyttöön teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joiden perusteella maksetaan sähkön tuotantotukea ainoastaan kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Eduskunta aloitti strategian käsittelyn marraskuun lopussa. Työja elinkeinoministeriö teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveysja ympäristöhaitoista ennen tuotantotukea koskevan lain valmistelua. Tavoitteena on, että hankkeet toteutuvat tulevaisuudessa markkinaehtoisesti. Uusiutuvan energian investointitukia kohdennetaan ensisijaisesti uuden teknologian kaupallistamiseen ja taakanjakosektorille, erityisesti liikenteen kehittyneitä biopolttoaineita tuottaviin laitoksiin. Ne vähentävät samalla suoraan öljyn energiakäyttöä. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että energiajärjestelmä muuttuu hiilineutraaliksi ja perustuu vahvasti uusiutuviin energialähteisiin. 8 L injausten mukaan toimittaessa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. TEM:. Vuosina 2018?2020 kilpailutetaan korkeintaan kaksi terawattituntia (TWh). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Päästövähennystoimenpiteet liikenteessä kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin. Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energiaja ilmastotavoitteet vuoteen 2030. Liikennesektorin toimet muodostavat pääosan taakanjakosektorin päästövähennystoimista. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa
Järjestelmä säilytetään nykyisenä komission voimassaolevan valtiontukihyväksynnän mukaisen ajan. TEM. Selvitetään myös sitä, miten EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa voidaan kannustaa viljelijöitä lisäämään maaperän hiilivarastoja ja hidastamaan niiden vähenemistä. Verotuksella varmistetaan edelleen, että turve ei ole kilpailukykyisempi kuin metsähake tai metsäteollisuuden sivutuotteet, mutta on kilpailukykyisempi kuin kivihiili ja muut fossiiliset tuontipolttoaineet. Suomen metsien hiilinielujen vähenemistä ehkäistään vahvistamalla metsien kasvua ja hiilensitomiskykyä pitkällä aikajaksolla, selvittämällä puuttomien alueiden metsittämistä sekä vähentämällä metsien raivausta yhdyskuntaja liikennerakentamisen yhteydessä. Lisäksi on tarkasteltu mahdollisuutta siirtyä täysin uusiutuvaan energiaan perustuvaan talouteen vuonna 2050. Hiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan 2020-luvun aikana. 9 siutumista nopeutetaan huomattavasti. Strategian tueksi on lisäksi teetetty lukuisia taustaselvityksiä. EU:n maankäyttösektoria koskevaan asetusehdotukseen ja sen laskentasääntöihin vaikutetaan niin, että metsien lisääntyvä, kestävä ja monipuolinen käyttö on mahdollista, laskentasäännöt heijastelisivat todellisia nieluja ja päästöjä ja että myös metsistä syntyviä nieluyksiköitä voitaisiin käyttää rajoitetusti taakanjakosektorin velvoitteen saavuttamiseen kaudella 2021?2030. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Uusia voimalaitoksia tai korvausinvestointeja ei pidä tehdä kivihiilen polttoon perustuvaksi. Energiaverotuksella kannustetaan käyttämään sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä lämmön erillistuotannossa ensisijaisesti metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita. Tavoitteena on ollut tunnistaa 100-prosenttisesti uusiutuvien energialähteiden käyttämisen mahdollisuuksia ja haasteita eri sektoreilla sekä järjestelmätasolla. Biokaasun tuotanto ja käyttö lisääntyvät ja näiden ympärille kehittyy kasvavaa suomalaista liiketoimintaa. Strategian valmistelussa on laajasti kuultu sidosryhmiä ja myös kansalaisille varattiin mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön. Kansallisia säännöksiä ja lupamenettelyjä selkiytetään biokaasun tuotannon ja käytön edistämiseksi. Energiateknologioiden ja uusien energiaratkaisujen kehitysnäkymiä ja niiden luomia liiketoimintamahdollisuuksia on tarkasteltu myös Tekesin strategian taustaselvitykseksi laatimassa raportissa energiateknologian ja uusien energiaratkaisujen kehitysnäkymistä vuosina 2030–2050. Hakesähkön tuotantotukijärjestelmä edistää kustannustehokkaasti metsähakkeen käyttöä. EU:n edellyttämiä päästövähennystoimia täsmennetään ja täydennetään kevään 2017 aikana keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisessa suunnitelmassa. Politiikkatoimia kehitettäessä otetaan huomioon metsäbiomassan saatavuus ja sen jalostusarvo eri käyttökohteissa. Liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden kasvava kotimainen tuotanto lisää metsäteollisuuden sivutuotteiden ja metsähakkeen käyttöä. Lisäksi ajetaan biokaasua tukevia ratkaisuja vaikutettaessa EU-lainsäädäntöön ja vuoden 2020 jälkeiseen valtiontukisääntöjen valmisteluun. vsk. Kuluvan hallituskauden aikana valmistellaan esitys laiksi, jossa säädetään siirtymäaika kivihiilen energiakäytöstä luopumiselle vuoteen 2030 mennessä ottaen huomioon energian toimitusvarmuuteen, huoltovarmuuteen ja poikkeustilanteisiin liittyvät näkökohdat. Kaasukäyttöisten autojen ja työkoneiden yleistymistä edistetään ja biokaasulaitosten tukemista jatketaan vähintään nykyisellä tasolla. Sen jatkoa arvioidaan vuonna 2018. Strategiassa linjataan keskeisiä toimia päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden, lähinnä liikenteen, kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi
Kasvavia ilmansaasteiden pitoisuuksia ei Suomesta juuri löydy.. Kohonneita pitoisuuksia Erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitos Ilmanlaadun kehittyminen Suomessa Viimeisten 35 vuoden aikana Suomen ilmanlaatu on parantunut huimasti. Päästönrajoitustoimien (vähärikkiset polttoaineet, rikin poisto savukaasusta, teollisuusprosessien muutokset) seurauksena Suomen rikkipäästöt vähentyivät jyrkästi jo 1980-luvulla ollen nykyään vain murtoosan huippuvuosien päästöstä. Tätä ennen mittausten ajallinen ja alueellinen edustavuus oli vaatimatonta ja/tai mittausmenetelmät vakiintumattomia. Vastaava kehitys nähdään ilman rikkidioksidipitoisuuksissa (Kuva 1). Se aiheutti vesistöjen ja maaperän happamoitumista, mutta myös suoria kasvillisuushaittoja raportoitiin. Saasteiden pitoisuudet ovat laskeneet joko nopeasti tai hitaasti tai trendiä ei voi vahvistaa esimerkiksi liian lyhyen mittausaikasarjan vuoksi. 10 S uomen ilmanlaadun kehitystä voidaan tarkastella vertailukelpoisiin mittauksiin perustuen 1980ja 1990-luvuilta alkaen. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Tuolloin ihmisten terveydelle aiheutuvat haitat eivät juurikaan nousseet laajaan keskusteluun Suomessa. Rikkidioksidia pääsi ilmaan runsain mitoin erityisesti teollisuuden energiantuotannosta ja prosesseista ja myös yhdyskuntien energiantuotannosta. Happamoitumisesta se alkoi Varhaisimmat vertailukelpoiset tiedot löytyvät ilman rikkidioksidipitoisuudesta, joka oli 1980-luvun ongelmasaaste
Suomen kokonaisrikkidioksidipäästöt (keltaiset pylväät, oikea akseli) ja ilman SO 2 -pitoisuuden vuosikeskiarvot eräillä asemilla 1980–2015. Nykyisellään pitoisuudet ovat noin kymmenesosan kolmenkymmenen vuoden takaisista arvoista. 11 mitattiin 1980-luvulla niin maaseudulla, kaupungeissa kuin teollisuusympäristöissä. Päästöjen väheneminen näkyykin erittäin selvästi juuri kaupunkien vilkasliikenteisten katujen varsilla mitatuissa pitoisuuksissa (Kuva 2). (Lähteet: SYKE, IL ja kyseiset kaupungit).. Näilläkin paikkakunnilla ollaan kuitenkin selvästi ilman laadulle asetettujen raja-arvon (vuosikeskiarvo 20 µg/m 3 ) alapuolella. (Kuvaan 2 on koottu IL:n tietojärjestelmästä pisimmät aikasarjat, joita on keskiarvoistettu liukuvalla keskiarvolla (21 kk) trendin visualisoimiseksi). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Tämä raja-arvo ylittyy Helsingin vilkkaasti liikennöidyissä katukuiluissa, muualla Suomessa Kuva 1. Suurimpien kaupunkien keskustoissa NO 2 -pitoisuuksien aleneminen on varsin säännönmukaista, tosin ei kuitenkaan aivan puolittumista ole havaittavissa, kuten päästövähennyksien perusteella voisi odottaa. Huomattava osuus typen oksidien päästöistä on peräisin tieliikenteestä. Verrattain tasaisesta taustapitoisuudesta (pari mikrogramma kuutiometrissä ilmaa) esiin nousee muutama teollisuuspaikkakunta, joilla ilman rikkipitoisuutta tyypillisesti nostaa lähinnä epäsäännölliset häiriöpäästöt. Ilman NO 2 -pitoisuudelle on annettu vuosiraja-arvo 40 µg/m 3 , jota ei tulisi ylittää ihmisten terveyden suojelemiseksi. vsk. Päästöt olivat korkeimmillaan 1990-luvun alkupuolella, jonka jälkeen ne ovat noin puolittuneet. Huomio liikenteen saasteisiin Typen oksidien (ilmaistaan NO 2 :na) päästövähennykset eivät ole edenneet yhtä ripeästi kuin rikkidioksidin. Pienemmissä kaupungeissa ja tausta-alueilla laskevat trendit eivät ole yhtä selkeitä
Terveydelle haitallisia pakokaasupäästöjä alettiin säännellä ns. Suomen kokonaistypenoksidien päästöt (keltaiset pylväät, oikea akseli) ja ilman NO 2 -pitoisuus eräillä asemilla 1994–2014. Lainsäädäntöäkin on nykyään olemassa PM 2.5 kokoluokan (alle 2.5 µm) hiukkasille. Näitä suoria päästöjä ei ole kuitenkaan mielekäs verrata ilmassa mitattuihin pitoisuuksiin, sillä valtaosa ilmassa olevasta pienhiukkasmassasta on kaasuista ja höyryistä muodostuneita ja tiivistyneitä ns. sekundaarisia hiukkasia, kuten esimerkiksi rikkidioksidista muodostunutta hiukkasmaista sulfaattia, typen oksideista muodostunutta nitraattia ja hiilivedyistä muodostuneita orgaanisia hiukkasia. EURO-normien kautta 1990-luvun alussa. Näin muodostuneilla hiukkasilla on kokonsa Kuva 2. Tosin on huomattava, että keskikokoisissakin kaupungeissa NO 2 -pitoisuustaso on 15–20 µg/m 3 , eli ilman puhdistumispotentiaalia niissäkin kyllä on olemassa. Niinpä näiden yhdisteiden kokonaispäästössä ja liikenneympäristöjen pitoisuuksissa on myös tapahtunut huomattavaa alenemista. Pienhiukkaspäästöt ovat laskeneet vuoden 2000 42 kilotonnista 24 kilotonniin vuonna 2013. Hiukkaset ovat 2000-luvun voimasaaste Kahdeksankymmenluvun kokonaispölyn (ns. Käytännössä tästä sääntelystä seurasi kolmitoimikatalysaattorien käyttöönotto bensiiniajoneuvoissa. Pitoisuusarvot ovat 21 kuukauden liukuvia keskiarvoja.. vsk. Kyseinen laite puhdistaa pakokaasusta typenoksidien lisäksi hiilimonoksidia (CO) ja hiilivetyjä (VOC). 12 NO 2 ei raja-arvoon verrattuna ole ongelmallinen. Pienhiukkasten suorat päästöt on inventoitu Suomessa vuodesta 2000 alkaen SYKEn toimesta. leijuman) mittauksista on edetty PM 10 :n (halkaisija alle 10 µm hiukkaset) kautta yhä pienempien hiukkaskokojen seurantaan. Suomessa kaupunkien PM 10 -pitoisuuksia pitkälle sääntelee katupölyn määrä, kun taas pienhiukkaset (siis PM 2.5 ) on selvemmin liitettävissä energiantuotannon ja -kulutuksen päästöihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47
Pienhiukkaspitoisuuksien seuranta alkoi yleistyä vasta kymmenisen vuotta sitten, joten varsinaisia trendejä on vielä liian aikaista hakea. vsk. Pienhiukkasten vuosiraja-arvo on 25 µg/m 3 . Pienhiukkasten vuosikeskiarvot 1998–2015.. Erikokoisissa kaupungeissa eripuolilla Suomea pienhiukkapitoisuudet vaihtelevat vuosittain varsin yhtenäisesti. Kuva 3. 13 (alle 2.5 µm) vuoksi voimakas kaukokulkeutumistaipumus. Korkeimmat pitoisuudet löytyvät Helsingin katukuiluista ja matalin (3 µg/m 3 ) Pallaksen alueelta, Matorovan asemalta. Kuvaan 3 on koottu kaikki ilmanlaadun seurannan pienhiukkastulokset IL:n tietojärjestelmästä. Näin yhtenäinen käyttäytyminen osoittaa kaukokulkeutuman ja sääolojen suuren merkityksen pienhiukkaspitoisuuksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Esimerkiksi vuonna 2015 pienhiukkasia oli ilmassa erinomaisen vähän, valtaosa vuosikeskiarvoista on välillä 5–8 µg/m 3 . Niinpä pienhiukkaset ovatkin paljon tasaisemmin sekoittuneet ilmaan kuin suoraan piipusta tai pakoputkesta tulevat päästöt primaaripäästöt. Tässä on esitetty parin esimerkin avulla Suomen ilmanlaadulle tyypillisiä kehityskulkuja; saasteiden pitoisuudet ovat laskeneet joko nopeasti tai hitaasti tai trendiä ei voi vahvistaa esimerkiksi liian lyhyen mittausaikasarjan vuoksi. Tällainen tulos on osoitus päästöjen rajoittamisen onnistumisesta
Jatkuvatoimisten mittausten lisäksi myös indikatiiviset mittaukset, päästökartoitukset, leviämismallintaminen ja tutkimukselliset erikoismittaukset ovat keskeisiä menestyksekkään ilmansuojelutyön kannalta. Kuva: HSY/Tero Pajukallio.. vsk. Uusilla mittausmenetelmillä saadaan entistä tarkempi käsitys pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä erilaisissa ympäristöissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. 14 Ilmansuojeluasiantuntija, FT Jarkko Niemi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Ilmanlaadun mittausta ja seurantaa pääkaupunkiseudulla Ilmanlaadun seuranta on keskeinen osa ilmansuojelutyötä, jonka tavoitteena on taata puhdas ja terveellinen elinympäristö. Ilmanlaadun seuranta palvelee myös ajantasaista viestintää asukkaille ja viranomaisille sekä tuottaa arvokasta tietoa kaupunkija liikennesuunnittelun tueksi
2016). Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiraja-arvo ei ole enää ylittynyt vuoden 2006 jälkeen HSY:n Mannerheimintien mittausasemalla eikä muualla Helsingin katuverkossa. Ilmanlaadun seurannan painopisteenä onkin nykyään yhä vahvemmin liikenteen ja puunpolton päästöjen aiheuttamien haittojen tarkennettu seuranta. Liikenne ja puunpoltto suurimmat haasteet Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua on seurattu jo useiden vuosikymmenien ajan ja ilmanlaatu on parantunut merkittävästi pitkällä aikavälillä (Aarnio ym. Mittausasemilta ajantasaista tietoa erilaisilta alueilta Pääkaupunkiseudulla ilmanlaadun seurannan selkärangan muodostaa HSY:n jatkuKuva 1. Vuoden 2016 tulokset on esitetty 13.11. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. vsk. Ilmanlaatuun vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen on keskeistä, kun valitaan tehokkaimpia keinoja ilmanlaadun parantamiseksi. 2016). Ilmansaasteet ja erityisesti pienhiukkaset (PM 2,5 ) aiheuttavat kuitenkin edelleen merkittäviä terveyshaittoja niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa (Hänninen ym. 15 H elsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) vastaa ulkoilmanlaadun lakisääteisestä seurannasta pääkaupunkiseudulla. saakka.. HSY:lle annettuihin ilmansuojelutehtäviin kuuluvat myös viestintä, ilmansuojelututkimus ja kaupunkisuunnittelun tukeminen. Pääkaupunkiseudun kaupungit päättävät ja vastaavat itse ilmansuojelua edistävien toimenpiteiden valinnasta ja toteuttamisesta. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin ja lyijyn pitoisuudet ovat nykyään hyvin matalia, koska energiantuotannon, autoliikenteen ja laivojen päästöjä on onnistuttu vähentämään voimakkaasti. Myös katupölyn torjunta on ollut tuloksellista ja tehostetut toimenpiteet ovat laskeneet kevään pölyisten päivien määrää esimerkiksi Helsingin keskustassa (kuva 1). Myös tiiviisti rakennetuilla pientaloaluilla esiintyy korkeita hiukkaspitoisuuksia, koska puunpolton päästömäärät ovat suuria. Hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuudet ovat erityisen korkeita vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Pölyisten päivien määrä on vähentynyt Helsingin keskustassa
Ilmanlaatuaseman sijoitus vaikuttaa siihen, mitä epäpuhtauksia on tarpeen seurata. Rikkidioksidia mitataan niillä ilmanlaatuasemilla, joilla seurataan laivaliikenteen ja energiantuotannon päästöjen ilmanlaatuvaikutuksia. Mittauspaikkoja on vilkasliikenteisissä ympäristöissä, puunpolttoa suosivilla pientaloalueilla, satamien ja lentoaseman lähistöllä sekä kaupunkija maaseututausta-alueella. Kaikilla ilmanlaatuasemilla mitataan jatkuvatoimisesti vähintään typenoksideja (NO 2 ja NO) ja pienhiukkasia (PM 2,5 ). Liikenneympäristöissä mitataan myös hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuutta, joka kuvaa erityisesti ilmassa leijuvan katupölyn määrää. syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin pitoisuus, joka on pääkaupunkiseudulla pääosin peräisin puunpolton päästöistä. vsk. Pientaloalueilla kerätyistä hiukkasnäytteistä analysoidaan puolestaan mm. Ilmanlaatu on Mäkelänkadun supermittausasemalla heikkoa, koska liikennemäärät ovat suuret, liikenne ruuhkaista ja päästöt laimenevat huonosti katua reunustavien kerrostalojen vuoksi. HSY:n ilmanlaadun mittausasemat pääkaupunkiseudulla vuonna 2016.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Seitsemän mittausasemaa on sijoitettu pysyvään paikkaan ja neljän mittausaseman paikkoja vaihdetaan kalenterivuosittain. Mittausasemalla selvitetään liikenteen päästöjen vaikutusta kaupunki-ilman koostumukseen tarkemmin kuin missään muualla pääkaupunkiseudulla tai Suomen kaupungeissa. Mittausten mukaan pakokaasun ja katupölyn pitoisuudet ovat Kuva 2. 16 vatoimisten ilmanlaatuasemien mittausverkko (kuva 2). Mittausasemat ovat sijoitettu niin, että ne edustavat mahdollisimman hyvin erityyppisiä alueita pääkaupunkiseudulla. Otsonia mitataan erityisesti tausta-asemilla, koska otsonia ei ole suoran päästöissä, vaan sitä muodostuu muista ilmansaasteissa ilmakehässä kulkeutumisen aikana. Supermittausasemalta täsmätietoa liikenteen ilmanlaatuvaikutuksista Vuoden 2015 alussa HSY perusti ilmanlaadun supermittausaseman vilkasliikenteiseen katukuiluun Helsingissä (kuva 3)
Tällä hetkellä tutkimusyhteistyössä ovat jo mukana Ilmatieteen laitos, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Nordic Envicon Oy. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. EURO-luokat) ja ajoneuvokannan uusiutumisen myötä. Myös noen eli mustan hiilen (BC) mittaukset kuvaavat hyvin muutoksia pakokaasun hiukkaspäästöissä, sillä vanhojen dieselajoneuvojen päästöissä on runsaasti nokea. HSY:n supermittausasema on vilkasliikenteisen Mäkelänkadun varrella Helsingissä.. Hiukkasten lukumääräpitoisuuden ja mustan hiilen mittaukset osoittavat tulevina vuosina, kuinka nopeasti pakokaasujen hiukkaspäästöt vähenevät kaupunki-ilmassa kiristyvien päästönormien (ns. Tutkimusmittauksilla syvennetään esimerkiksi hiukkasten kemiallisen koostumuksen ja lähteiden sekä nanohiukkasten seurantaa ja tuetaan katupölyn torjuntaa. Säänneltyjen ilman epäpuhtauksien lisäksi mitataan tutkimuksellisesti monia muita saastekomponentteja. Pakokaasujen ilmanlaatuvaikutusten lisäksi selvitetään myös katupölyn torjuntakeinojen tehoa ja vaikutusta ilmanlaatuun. Supermittausasema hyödyttää välillisesti myös Kuva 3. Lisäksi seurataan muista päästölähteistä peräisin olevien ilmansaasteiden pitoisuuksia sekä kaukokulkeumaa muualta Suomesta ja Euroopasta. 17 Mäkelänkadulla korkeita, ja typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy. Supermittausasema ilmanlaatututkimusten alustana Supermittausasema on hedelmällinen ympäristö toteuttaa erilaisia kaupunkiilmanlaadun tutkimusprojekteja. Näin ollen Mäkelänkatu on erinomainen kohde liikenteen todellisen päästökehityksen seurantaan ja päästöjen vähennystoimenpiteiden testaamiseen. Supermittausasemalta saatuja tietoja voidaan hyödyntää myös arvioitaessa Mäkelänkadun tyyppisten bulevardimaisten alueiden ilmanlaatua ja sen kehittymistä tulevina vuosina. vsk. Pakokaasun hiukkaset ovat kooltaan hyvin pieniä, minkä vuoksi päästömuutokset näkyvät selvästi hiukkasten lukumääräpitoisuuden ja kokojakauman mittauksissa. Supermittausasemalla seurataan laajasti eri ilmansaasteita ja niiden ominaisuuksia
HSY kokoaa ja raportoi vuosittain useiden päästölähteiden päästötiedot pääkaupunkiseudulla (Kaski ym. vertaillaan ja kehitetään sensoreita, suunnitellaan optimaalisen sensoriverkon ominaisuuksia ja selvitetään sensoreista saatavia hyötyjä ilmansuojelutyössä. 18 suomalaista yritysja liiketoimintaa, sillä korkeatasoinen ja monipuolinen mittausympäristö tarjoaa hyvän testiympäristön uusien ilmanlaadun seurantajärjestelmien tutkimusja kehitystyöhön. Teinilä ym. Supermittausaseman lisäksi ilmanlaadun tutkimuskampanjoissa hyödynnetään muitakin HSY:n mittausasemia (esim. 2015; Stojijkovic ym. polttoperäisten hiukkasten pitoisuuksia ja ominaisuuksia liikenneympäristöissä, satamissa, pientaloalueilla ja erityyppisten bussien päästöissä. passiivikeräimillä pääkaupunkiseudulla noin 40 kohteessa vuosittain. Passiivikeräimillä ja sensoreilla lisää alueellista kattavuutta HSY mittaa typpidioksidin pitoisuuksia indikatiivisesti ns. 2016a). 2016). Useiden laitevalmistajien tuotteita on jo nyt mukana testimittauksissa. Esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulun Nuuskija-autolla on tehty mm. tulisijojen ja niiden päästöjen kartoitus (Kaski ym. Passiivikeräimiä hyödynnetään liikenteen pakokaasujen aiheuttamien ilmanlaatuhaittojen selvittämisessä mm. Pääkaupunkiseudulla on tutkittu erilaisissa tutkimuskampanjoissa (mm. Liikkuvia mittauksia tutkimusprojekteissa Muutamat tutkimusorganisaatiot tekevät ilmanlaatumittauksia myös tutkimusajoneuvoilla. Monipuolisia ja syventäviä ilmanlaatututkimuksia tehdään myös Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen SMEAR III -tutkimusasemalla, joka sijaitsee kaupunkitausta-alueella Kumpulan kampuksella Helsingissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Typpidioksidin raja-arvon ylittyy edelleen Helsingin keskustan vilkkaimmissa katukuiluissa, ja entistä tehokkaampia typpidioksidin vähennyskeinoja esitetään Helsingin uudessa ilmansuojelusuunnitelmassa vuosille 2017–2024 (Helsingin kaupunki 2016). katupölyntorjuntaa tukevia mittauksia jo yli kymmenen vuoden ajan pääkaupunkiseudulla erilaisissa tutkimushankkeissa (mm. Passiivikeräimille on tavallista helpompi löytää sijoituspaikkoja, sillä ne ovat kooltaan pieniä eivätkä tarvitse toimiakseen sähkövirtaa. MMEA-, SNOOPja CITYZER-hankkeet) liikkuvilla mittauksilla myös mm. 2016). Lähivuosina markkinoille on tullut myös uudenlaisia indikatiivisia ilmanlaadun sensoreita. HSY on parhaillaan mukana tutkimusja kehityshankkeissa (INKAILMA/EAKR ja CITYZER, ks. Niitä on käytetty myös Helsingin keskustassa typpidioksidin vuosiraja-arvon ylittävien katuosuuksien selvittämisessä (Aarnio ym. Päästömäärien ohella pyritään myös sel. tietoa katupölyntorjunnasta www.redust.fi). Päästökartoitukset ja leviämismallintaminen seurannan tukena Ilmanlaadun mittausten lisäksi päästökartoitukset ja ilmanlaadun laskennalliset arviot leviämismalleilla ovat oleellinen osa ilmanlaadun seurantaa. 2016). 2016a; Airola & Myllynen 2015). KAPU, REDUST ja KALPA, ks. cityzer.fmi.fi), jossa mm. verkkovirta) ja tiedonsiirtotavoissa on suuria eroja. vsk. 2016b) sekä suuntaa antavia katupölyn päästöarvioita (Kupiainen ym. Lisäksi viime vuosina on tehty yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa mm. erilaisissa katuja pääväyläympäristöissä kaupunkisuunnittelun tueksi (Kaski ym. Mannerheimintiellä, ks. Niiden hintatasossa, mittaustarkkuudessa, säänkestossa, sähköntarpeessa (akku vs
Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014. Kaski, N., Vuorio, K., Niemi, J., Myllynen, M., Kousa, A. 2016. Hannuniemi, H., Salmi, J., Rasila, T., Wemberg, A., Komppula, B., Lovén, K. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Pienhiukkasten koostumus ja lähteet Helsingin vilkasliikenteisessä ydinkeskustassa. Ilmatieteen laitos, Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia, Helsinki. HSY:n julkaisuja 5/2015. Ilmanlaatuasemien mittaustulokset esitetään yleensä pistemäisesti ilmanlaatukartalla verkkosivuilla tai infonäytöillä. 2016. Fuusiomalli yhdessä tihennetyn sensoriverkon kanssa tarjoavat arvion ilmanlaadun paikallisvaihtelusta. Modelling street dust in the Helsinki metropolitan area. vsk. HSY:n julkaisuja 6/2016. HSY:n julkaisuja 9/2006. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Mikäli saastepitoisuudet nousevat poikkeuksellisen korkeiksi, ilmanlaadun varautumissuunnitelma ohjaa viranomaisten toimintaa. Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa. Airola, H., Myllynen, M. Kupiainen, K., Stojiljkovic, A., Ritola, R., Niemi, J. Hänninen, O., Korhonen, A., Lehtomäki, H., Asikainen, A., Rumrich, I. Ympäristöministeriön raportteja 16/2016. Stojiljkovic, A., Kupiainen, K., Niemi, J., Kousa, A., Pirjola, L., Ritola, R. HSY:n julkaisuja 2/2016. 2015. 2015. Lähteet Aarnio, P., Kousa, A., Malkki, M. Ilmansuojelusuunnitelman taustaraportti. Teinilä, K., Aurela, M., Saarikoski, S., Timonen, H., Hillamo, R., Niemi, J., Kousa, A. Malinen, A., 2016. 2016. HSY:n julkaisuja 7/2016.. Autoliikenteen, energiantuotannon, laivaliikenteen ja lentoliikenteen typenoksidi-, pienhiukkasja rikkidioksidipäästöjen leviämismallinnus. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2015. Uudenmaan ELY-keskus. Pääkaupunkiseudun päästöjen leviämismalliselvitys. Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelma 2017–2024. 20 Ilmanlaadusta viestitään myös viranomaisille. HSY:n julkaisuja 10/2016. Helsingin kaupunki, 2016. 2016b. Opas 2/2015. Kaski, N., Aarnio, P., Loukkola, K., Portin, H. Ilmansaasteiden terveysvaikutukset. Kousa, A. Erityisesti keväisin hiukkasmittauksia hyödynnetään katupölyn torjuntatoimien tarpeen määrittelyssä ja kohdentamisessa. Liikenteen ei-pakokaasuperäisten hiukkasten päästöinventaario pääkaupunkiseudulle. Viime vuosina Ilmatieteen laitos on kehittänyt ilmanlaadun ENFUSER-fuusiomallia, jonka avulla ilmanlaatutietoja voidaan arvioida jatkossa myös mittauspisteiden välisille alueille. Ilmanlaatu ja siihen vaikuttavat tekijät pääkaupunkiseudulla vuosina 2006-2015. Fuusiomallin avulla voidaan myös ennustaa ilmanlaatua, sillä malli hyödyntää ilmanlaatumittausten lisäksi säätietoja sekä maankäyttöja päästötietoja. ja Pietarila, H. 2016. Fuusiomallin tulokset ovat nyt testikäytössä CITYZER-hankkeessa, ja joitakin mallituloksista pyritään hyödyntämään HSY:n viestinnässä jo ensi vuoden aikana. 2016a
vsk. Käyttökohteet KYSY LISÄÄ 010 2920 440 • koulut • päiväkodit • toimistot • neuvotteluhuoneet • laboratoriot • hammaslääkärit • terveysasemat • homekohteet • Max puhdistusteho 300-1200m3/h • Poistaa yli 98% VOC-yhdisteistä kertapuhdistuksella • Osta tai vuokraa Ilmalinja Oy Atomitie 5 C, 00370 HELSINKI Puhelin 010 2920 440. 21 Ilmalinja Oy Kutomotie 6 B, 00380 HELSINKI Puhelin 010-2920 440 CMYK C 100% M 78 % Y 0% K 0% www.ilmalinja.fi Ilmanlaatu on työelämänlaatua AirCleaner 750, 1000 ja 2000 ilmanpuhdistimet Puhdas sisäilma, puhtaasti parempi tuottavuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. AirCleanerin kemiallismekaaninen suodatus puhdistaa ilman näkyvistä hiukkasista, mikrohiukkasista, kaasuista, hajuista sekä tappaa bakteerit, virukset ja homeet
Maailmanterveysjärjestö WHO:n päivitetyn arvion mukaan yksistään ulkoilman saasteet aiheuttivat maailmanlaajuisesti 3 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuonna 2012. Aikaisemmissa kansallisissa arvioissa terveyshaitat on arvioitu ulkoilman saasteista vain pienhiukkasille ja otsonille, nyt terveysvaikutukset on lisäksi arvioitu 12 muulle säännellylle ulkoilman saasteelle. Pienhiukkasten rooli terveydelle haitallisimpana ilmansaasteena säilyi.. Ilmansaasteet voivat vaikuttaa haitallisesti sydämeen, aivoihin, hormonitoimintaan sekä immuunijärjestelmään, mutta viimeisimpien tutkimusten valossa mahdollisesti myös kasvuun, älykkyyteen sekä aivojen ja koordinaation kehitykseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. (Royal College of Physician 2016.) Suomessa säännellään 15 ulkoilmansaasteen pitoisuutta raja-, tavoiteja ohjearvoin. Heli Lehtomäki 1,2 , Antti Korhonen 1,2 , Arja Asikainen 1 ja Otto Hänninen 1 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopio 2 Itä-Suomen yliopisto Ulkoilman saasteiden aiheuttamat terveyshaitat Suomessa Ulkoilman saasteiden terveyshaitat ovat huomattavasti aikaisempia arvioita suuremmat. Altistuminen on yhdistetty muun muassa sydänja verisuonisairauksiin sekä hengitystiesairauksiin. 22 S isäja ulkoilmansaasteet ovat maailmanlaajuisesti yksi tärkeimmistä ympäristöriskitekijöistä. vsk. Pienhiukkasia ja otsonia lukuun ottamatta näiden ilmansaasteiden terveysvaikutuksia ei ole aiemmin arvioitu kansallisesti. (WHO 2016a.) Ilmansaasteille altistuminen tapahtuu läpi elämän. Ilmansaasteiden terveyshaittaarvion kasvuun ovat vaikuttaneet sisältyneiden ilmansaasteiden lukumäärän lisäksi terveysvaikutusten arviointiin liittyvät menetelmälliset muutokset, väestön ikääntyminen ja eliniän odotteen pidentyminen. Lisäksi useat ulkoilman saasteet on luokiteltu syöpävaarallisiksi
2015. WHO:n työryhmän suosituksen ulkopuolelle jääneet 10 muuta ilmansaastetta arvioitiin tukeutuen kirjallisuuskatsauksessa löytyneisiin tutkimuksiin. vsk. (Hänninen ym. Täydentävän arvion ilmansaasteiden terveysvaikutusten arviointiin liittyy suurempia epävarmuuksia johtuen tutkimusten rajallisesta määrästä. Pääarviota täydentävä arvio B koostuu hiukkasmaisista (karkeat hiukkaset [PMc], arseeni [As], kadmium [Cd], nikkeli [Ni], lyijy [Pb]), sekä kaasumaisista ilmansaasteista (haisevat rikkiyhdisteet [TRS], bentseeni [C 6 H 6 ], häkä [CO] ja rikkidioksidi [SO 2 ]) (taulukko 3). 2016.) Terveyshaittojen arviointi tautitaakkamenetelmillä Ilmansaasteiden aiheuttamat terveyshaitat arvioitiin väestötasolla käyttäen tautitaakkamenetelmiä. (Lehtomäki ym. ISTE-projektissa arvioitiin väestöpainotetut altistustasot 14 ilmansaasteelle sekä laskettiin niihin liittyvä tautitaakka (kuva 1). Tautitaakka on vertailukelpoinen mittari, joka kuvaa väestön terveyden menetyksiä. Siinä yhdistyvät ennenaikaisen kuoleman vuoksi menetetyt elinvuodet (YLL) sekä sairauden vuoksi menetetyt terveet elinvuodet (YLD). Altistumisen arviointi perustui pääasiassa ilmanlaadun mittausverkoston vuoden 2013 mittauksiin. 2015), joiden pohjalta muodostui pääarvio A. Tautitaakan yksikkö on haittapainotettu elinvuosi (DALY). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Pääarvioon sisältyvät pienhiukkaset (PM 2.5 ), hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), typpidioksidi (NO 2 ) ja otsoni (O 3 ) (taulukko 2). 2015. Altistumisen arviointi sekä suomalaisten altistustasot on esitelty altistumisen arviointia koskevassa raportissa Korhonen ym. Terveyshaittojen laskennassa käytetyt menetelmät on kuvattu tarkemmin tautitaakkaraportissa Lehtomäki ym. 23 Ympäristöministeriön sekä Sosiaalija terveysministeriön toimeksiannosta Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) -projektissa arvioitiin suomalaisten altistumista ulkoilmansaasteelle sekä niiden aiheuttamat terveyshaitat ilmansuojelua koskevan suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Ilmansaasteiden aiheuttama vuosittainen tautitaakka Suomessa (28 000 DALY) 2010luvulla jaettuna A: WHO:n suositusten mukaiseen pääarvioon ja B: suurempia epävarmuuksia sisältävään täydentävään arvioon.. 2015.) Kuva 1. Terveysvaikutukset arvioitiin WHO:n työryhmän viime vuonna julkaistuihin suosituksiin perustuen (Heroux ym
Vuosittainen ilmansaasteiden tautitaakka on noin 28 000 DALY (kuva 1). 24 Laskentaan on tehty vertaisarviointipalautteen perusteella muutamia tarkennuksia annosvaste-funktioiden käytön osalta projektiraporttien julkaisemisen jälkeen. Pienhiukkasille ja otsonille ei ole otettu huomioon sydänja verisuonisairauksiin eikä hengitystiesairauksiin liittyviä sairaalakäyntejä päällekkäin laskennan välttämiseksi. Ilmansaasteiden tautitaakka-arviot (perustuen Lehtomäki ym. Ilmansaasteiden tautitaakka painottuu kuolleisuuteen (75 %). Päivitetyn arvion mukaan ilmansaasteet aiheuttavat noin 1500 ennenaikaista kuolemantapausta vuosittain (taulukko 1). Yksityiskohtaisemmat tulokset on esitetty tautitaakkaraportissa (Lehtomäki ym. Otsonille ja typpidioksidille laskettiin luonnollinen kuolleisuus olettaen keskimäärin kahdeksan vuoden eliniänmenetys aikaisemmin käytössä olleen 15 vuoden (NO 2 ) ja 17 vuoden (O 3 ) sijaan. Tästä 90 % aiheutuu pääarvion (A) neljästä ilmansaasteesta (PM 2.5 , PM 10 , NO 2 ja O 3 ). Tautitakka-arviot kuitenkin pysyivät, typpidioksidia lukuun ottamatta, aiemmin raportoitujen tulosten luottamusvälien sisällä. 2015). Suurin osa ilmansaasteiden aiheuttamista terveyshaitoista liittyy sydänja verisuonitauteihin sekä hengitystiesairauksiin. Täydentävän arvion (B) ilmansaasteiden osuus on 10 % ilmansaasteiden terveyshaitoista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Keskimäärin elinikä lyhenee 14 vuotta ennenaikaista kuolintapausta kohden. Ilmansaasteiden aiheuttamat terveyshaitat Ilmansaasteiden aiheuttama osuus suomalaisten kokonaistautitaakasta on noin 2 %. Taulukko 1. Pohdinta Uusien ilmansaasteiden lisääminen arvioon kasvatti ilmansaasteiden kokonaistautitaakkaa, mutta myös aikaisemmin arvioitujen ilmansaasteiden tautitaakat kasvoivat johtuen väestön ja arviointimenetelmien muutoksista. Pienhiukkaset ovat terveyshaitoiltaan merkittävin altiste aiheuttaen 64 % ilmansaasteiden kokonaistautitaakasta. Tärkeimmät ilmansaasteiden tautitaakkaa lisäävät tekijät olivat väestön ikääntyminen ja eliniänodotteen kasvu sekä menetelmällisesti merkittävä muutos ikäpainotuksen 1 Täydentävän arvion ilmansaasteet: As, BaP (bento[a]pyreeni), Cd, CO, C 6 H 6 (bentseeni), Ni, Pb, PMc (karkeat hiukkaset), SO 2 ja TRS (haisevat rikkiyhdisteet). 2015).. vsk
Taulukko 3. 25 * ID on koodi, jonka avulla löytää funktiosta lisätietoja sekä lähdeviitteen Lehtomäki ym. WHO:n työryhmän suosituksiin pohjautuvan pääarvion (A) ilmansaasteiden tautitaakka-arvioissa käytetyt annosvaste-funktiot (perustuen Lehtomäki ym. vsk. * ID on koodi, jonka avulla löytää funktiosta lisätietoja sekä lähdeviitteen Lehtomäki ym. Täydentävän arvion (B) ilmansaasteiden tautitaakka-arvioissa käytetyt annosvastefunktiot (perustuen Lehtomäki ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. 2015 raportista 1 Luonnollisen kuolleisuuden funktiota on sovellettu syy-spesifin kuolleisuuden laskemiseen ottaen huomioon sydänja verisuonisairaudet, hengitystiesairaudet ja -infektiot sekä keuhkosyövät. 2015). 2016).. 2015 raportista. Taulukko 2
Kaikille ilmansaasteille kuitenkin haluttiin esittää arviot niiden aiheuttamista terveyshaitoista, jotta terveyshaittojen suuruusluokka hahmottuu. ISTE-raportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 26 ja diskonttauksen lopettaminen. Siitä huolimatta ilmansaasteet aiheuttavat noin 1500 ennenaikaista kuolemantapausta vuosittain, joissa eliniän lyhentymä on keskimäärin 14 vuotta. Kyseisillä ilmansaasteilla oli selvästi suurin rooli (90 %) ilmansaasteiden kokonaistautitaakasta. Edellä mainittujen epävarmuustekijöiden lisäksi yksi merkittävä epävarmuustekijä oli pienhiukkasten kuolleisuusarvioihin liittyvä luonnollinen kuolleisuus tai syyspesifisille terveyshaitoille laskettu kuolleisuus. E., Anderson H. R., Atkinson R.., Brunekreef B., Cohen A., Forastiere F., Hurley F., Katsouyanni K.., Krewski D., Krzyzanowski M., Künzli N., Mills I., Querol X., Ostro B., & Walton H. Pääosin rajaja ohjearvot alittuvat useimmiten selvästi. Kiitokset Tämän työn ovat rahoittaneet Ympäristöministeriö, Sosiaalija terveysministeriö, the Nordic Programme on Health and Welfare alainen NordForsk (Nordic WelfAir), Suomen akatemian projekti BATMAN sekä THL:n yhteinen sisäinen rahoitus. International Journal of Public Health, 60(5), 619-627. http:// urn.fi/URN:NBN:fi-fe201601122445. (2016). Tässä arviossa käytetty WHO:n vuoden 2012 taustatautitaakka-arvio oli yli kaksinkertainen aikaisemmin käytössä olleeseen vuoden 2004 taustatautitaakka-arvioon verrattuna. vsk. (2015). Ilmansaasteiden altistustasot Suomessa. Ilmansaasteiden tautitaakka-arvioihin sisältyy monia epävarmuustekijöitä. Ilmansaasteiden terveys-vaikutukset. http://urn.fi/URN:ISBN:978952-11-4604-6 Korhonen A, Asikainen A, Rumrich I & Hänninen O. Täydentävän arvion ilmansaasteisiin liittyy enemmän epävarmuuksia. Hiukkaset aiheuttavat tautitaakasta selvästi suurimman osan (64 %), ollen merkittävin ympäristöriskitekijä suomalaisten terveydelle. Ilmansaasteiden aiheuttama vuotuinen tautitaakka on noin 28 000 DALY. Yhteenveto Suomessa säänneltyjen ilmansaasteiden pitoisuudet ovat kansainvälisesti arvioituina alhaiset. WHO:n työryhmän suosituksen mukaisia arvioita hiukkasille (PM 2.5 ja PM 10 ), typpidioksidille (NO 2 ) sekä otsonille (O 3 ) voidaan pitää tämän hetkisen tiedon mukaisina varsin luotettavina arvioina. (2015). Ympäristöministeriön raportteja 16/2016. doi:10.1007/s00038-0150690-y Hänninen O., Korhonen A., Lehtomäki H., Asikainen A., & Rumrich I. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Suurimmat epävarmuudet näyttäisivät liittyvän annosvaste-funktioiden riskiestimaattien tarkkuuteen, annosvaste-funktion muotoon sekä altistumisen arviointiin (WHO, 2016b). Lehtomäki (2016) on tarkastellut ISTE-projektissa tehdyn tautitaakka-arvion epävarmuustekijöitä pienhiukkasten osalta. Kirjallisuus Héroux M. Epävarmuustekijöistä huolimatta tautitaakka-arvioiden tekeminen on tärkeää riskin suuruusluokan hahmottamiseksi. Osasta ilmansaasteista löytyi vain vähän tutkimustietoa terveysvaikutusten osalta ja näin ollen jouduttiin käyttämään myös yksittäisistä tutkimuksissa löydettyjä annosvaste-suhteita. Quantifying the health impacts of ambient air pollutants: recommendations of a WHO/Europe project
Health risk assessment of air pollution general principles. Ambient air pollution: A global assessment of exposure and burden of disease. (katsottu 14.11.2016).. London: RCP, 2016. Report of a working party. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ISTEraportti. https://www.rcplondon.ac.uk/ projects/outputs/every-breath-wetake-lifelong-impact-air-pollution (katsottu 17.11.2016) WHO 2016a. x + 30 pages. vsk. Every breath we take: the lifelong impact of air pollution. Ilmansaasteiden tautitaakka Suomessa. WHO regional http://apps.who.int/iris/bitstream/ 10665/250141/1/9789241511353-eng. http://urn.fi/URN:NBN:fife201601122444 Lehtomäki H. Pro gradu -tutkielma. WHO Regional Office for Europe, Copenhagen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. ISBN 978 92 890 51316. (2015). http:// www.euro.who.int/en/health-topics/ environment-and-health/air-quality/ publications/2016/health-riskassessment-of-air-pollution.-generalprinciples-2016. (käsikirjoitus) Royal College of Physicians. 27 Lehtomäki H, Asikainen A, Rumrich I & Hänninen O. pdf?ua=1 (katsottu 9.11.2016) WHO 2016b. Itä-Suomen yliopisto. (2016) Quantification of the individual sources of uncertainty in the disease burden estimates of fine particles in Finland
Tulosanalyysejä jatketaan keuhkosyövän ja muiden syöpien osalta.. vsk. Mittausasemalla ja pientalojen pihan ulkoilmasta mitatut pienhiukkasten (PM 2.5 ) ja mustan hiilen (BC) sekä puunpolton hiukkaspäästöihin yhdistyvän levoglukosaanin ja syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä edustavan bentso[a]pyreenin pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin talvikaudella mitatut arvot vastaavilla, puun pienpolttoa suosivilla pääkaupunkiseudun pientalovaltaisilla alueilla. Ulko-sisä eli I/O-suhteen (%) keskiarvot olivat: PM 2.5 38 %, BC 48 % ja BaP 23 %. Salonen 1 Tutkija, MMM Kari Pasanen 1 Tutkija, FM Anni-Mari Pulkkinen 1 Tutkija, FT Arto Pennanen 1 Ympäristönsuojelutarkastaja, FM Erkki Pärjälä 2 Yksikönpäällikkö, TkL Tarja Koskentalo 3 Tutkimusjohtaja, professori Eero Pukkala 4 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveydensuojeluosasto, Kuopio 2 Kuopion kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue 3 Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Ilmansuojeluyksikkö 4 Suomen Syöpärekisteri, Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos, Helsinki sekä Tampereen yliopisto, Terveystieteen yksikkö Puun pienpolton savuja ulkoa sisälle ja pitkäaikaisesta altistumisesta syöpiä Tiiviisti rakennetulla, vanhalla Kuopion Niiralan pientaloalueella tutkittiin tammi-maaliskuussa 2015 naapuruston puun pienpolton vaikutuksia paikalliseen ulkoilman laatuun (talon pihalla, mittausasemalla alueen keskellä) sekä viiden vanhan ja kahden uuden pientalon sisäilman laatuun. Vuonna 1980 pääkaupunkiseudun pientalovaltaiset taajamat kattavassa, suljetussa väestökohortissa (N=92355 henkilöä) havaittiin, että puulämmityksen yleisyyden avulla kuvattu puunpolton savuille altistuminen oli miehillä tilastollisesti merkitsevästi (trendin p-arvo < 0.05) yhteydessä kaikkien syöpien yhteenlaskettuun sekä keuhkosyövän ilmaantuvuuteen vuosina 1981–2012. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Asukkaiden oma tulisijojen käyttö oli kiellettyä kotia koskevien mittausten aikana. Ulkoilmassa leijuvien polttoperäisten pienhiukkasten havaittiin kulkeutuvan varsin tehokkaasti asuntojen sisäilmaan rakennuksen iästä ja ilmanvaihtotavasta riippumatta. 28 Ylilääkäri, dosentti Raimo O
Vuonna 2005 tapahtuneiden PM 2.5 -altistumisten on arvioitu aiheuttaneen Suomessa n. suurin terveyden haittatekijä maailmassa, josta aiheutui 3,2 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa ja 76 miljoonaa menetettyä tervettä elinvuotta yli 50-vuotiailla pääasiassa sydämen ja verenkierron sekä hengityselinsairauksien takia (Lim ym. 2,5 µm) ovat maailmanlaajuisesti erittäin merkittävä väestöjen tautikuormaa lisäävä tekijä. Pienhiukkasille ei tunneta turvallista kynnyspitoisuutta, vaan jo hyvin pienet, Suomen kaupungeissa mitattavat pitoisuudet on todettu lukuisissa ulkomaisissa ja kotimaisissa tutkimuksissa haitallisiksi ns. 1800 ennenaikaista kuolemaa, 1200 uutta kroonisen bronkiitin sairaustapausta sekä 2,1 milj. Vuonna 2010 niille altistuminen oli 9. vakavaa oirepäivää 15–64 -vuotiailla (Hänninen ym. 2010). Kuva: Kari Pasanen.. Vaikka pienhiukkasille altistuminen on voimakkainta ja terveyshaitat suurimmat väkirikkaassa Kiinassa, muualla KaakkoisAasiassa ja Intiassa, on erityisesti pitkäaikaisella altistumisella suuri terveydellinen ja yhteiskunnallinen merkitys kaikkialla maailmassa olevissa, tiiviisti asutetuissa yhdyskunnissa. 2012). Tämä selittää, miksi viimeaikaisten väestötutkimusten pohjalta tehdyt terveysriskien arvioinnit ovat osoittaneet suuria määriä vakaviin seuraamuksiin johtavia terveyshaittoja myös kehittyviä maita paljon puhtaammissa länsimaissa. vsk. 29 V iime vuosikymmenten laajoihin väestötutkimuksiin perustuvat kansainväliset terveysriskien arvioinnit ovat osoittaneet, että yhdyskuntailman pienhiukkaset (PM 2.5 ; halkaisija . herkille väestöryhmille (pikkulapset, kroonista sydän-, verenkiertoelintai keuhkosairautta sairastavat, vanhukset) (WHO 2006; Lanki ja Pekkanen 2008). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47
Puun pienpolttoa suosivilla pientalovaltaisilla alueilla ei ole tiettävästi ennen tehty tutkimusta, jossa olisi keskitytty samanaikaisten jatkuvilla mittalaitteilla tehtyjen monipuolisten ulkoja sisämittauksien ja kerätyistä hiukkasnäytteistä tehtyjen kemia-analyysien avulla siihen, miten paljon tästä toisesta matalasta lähipäästölähteestä erityisesti talvikaudella paikallisesti heikentyvä ulkoilman laatu vaikuttaa kotien sisäilmaan. Vastaavasti vilkasliikenteisten väylien välittömässä läheisyydessä asumisen tiedetään johtavan asukkaiden kohonneeseen altistumiseen mustan hiilen osoittamille ulkoilman polttoperäisille pienhiukkasille myös kodin sisällä (Lanki ym. Lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on mitannut EU-vuositavoitearvoa lähellä olevia tai sen ylittäviä syöpävaarallisen PAH-yhdisteen, bentso[a]pyreenin, pitoisuuksia näillä pientaloalueilla (HSY 2015). 2015). Olemme aiemmin tehneet pääkaupunkiseudun pientalovaltaisten taajamien väestössä (N=92355) pienalueittaisiin kuolemansyytietoihin perustuvan epidemiologisen tutkimuksen, jossa havaittiin puulämmityksen yleisyyden olevan yhteydessä sydänja verisuonitautikuolleisuuteen vuosina 1981–2005 (Pasanen ym. Yksityiskohtainen tieto puunpolton savujen hiukkasmaisten komponenttien ulkosisäsiirtymästä kiinnostaa meitä, koska pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) olevilla, tiiviisti rakennetuilla vanhoilla pientaloalueilla, jotka eivät kuulu kaukolämpöverkkoon, on havaittu ilmanlaadun viranomaismittauksissa Helsingin keskustaa ja muita vilkkaita liikenneympäristöjä korkeampia PM 2.5 :n tunti-, vuorokausi-, kuukausi-, talvikausija jopa vuosipitoisuuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Tulokset viittasivat siihen, että puun pienpoltosta syntyneille ilmansaasteille altistuminen oli yhteydessä sekä miesten että naisten kohonneeseen riskiin kuolla ennenaikaisesti sepelvaltimotautiin sekä muihin iskeemisiin sydäntauteihin ja verenkiertoelinten sairauksiin. 2005). 2015). Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa, jossa hiukkasista mitattiin biomassan poltolle spesifistä orgaanista merkkiainetta, levoglukosaania, todettiin puunpolton savujen vaikuttavan varsin merkittävästi koko pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun pääasiallisella lämmityskaudella (lokakuu– maaliskuu 2005–2009): 31–66 % PM 2.5 -pitoisuudesta esikaupunkialueilla ja 18–29 % keskusta-alueella (Saarnio ym. Erityisesti lähiliikenteestä peräisin olevan voimakkaamman vaikutuksen paikalliseen ilmanlaatuun ja henkilökohtaiseen altistumiseen pienhiukkasille on havaittu vuosia – vuosikymmeniä kestävän asumisen aikana johtavan keskimääräistä selvästi suurempaan riskiin kuolla ennenaikaisesti sepelvaltimotautiin tai keuhkosyöpään (Jerrett ym. vsk. Useimmiten on analysoitu useiden tunnettujen ulkoja sisäpäästölähteiden vaikutuksia kerätyistä hiukkasnäytteistä tehtyjen kemia-analyysien pohjalta ja pyritty erottamaan eri lähteitä toisistaan tilastollisin menetelmin (Chafe ym. Paikallisilla tuuliolosuhteilla havaittiin vaikutusta vain naisilla esiintyneeseen kuolleisuusriskiin. 30 Vilkkaan liikenteen äärellä mitataan yleistä kaupunkitasoa korkeampia PM 2.5 :n ja mustan hiilen pitoisuuksia (Yli-Tuomi ym. 2007; Janssen ym. 2005). 2013; Salonen ym. Korkeimman altistumisen alueella kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin oli naisilla 15 % ja miehillä 22 % korkeampi kuin vertailuväestössä. 2012). 2012). Kaupunkien ilmansaasteiden, erityisesti pienhiukkasten, yhteydestä kohonneeseen keuhkosyöpäriskiin on raportoitu tutkimustuloksia lukuisista kaupungeista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa (Raaschou. Yhteys hengityselinkuolleisuuteen oli tilastollisesti merkitsevä vain miehillä, mutta naisillakin havaittiin jopa 29 % kohonnut kuolleisuusriski yhdessä altistumisluokassa
Kuopion kaupungin ympäristötoimiston ja THL:n yhteinen ilmanlaadun mittausasema ja näkymä sen katolta Kuopion Niiralan pientaloalueelle. Muiden syöpätyyppien kuin keuhkosyövän osalta on alustavaa näyttöä siitä, että liikenteen ilmansaasteet lisäisivät kohdunkaula-, aivoja rintasyövän riskiä (Raaschou-Nielsen ym. Asukkaiden oma tulisijojen käyttö oli kiellettyä kotia koskevien mittausten aikana. Puun pienpoltto lisälämmitysmuotona on yleistä, koska alueella ei ole kattavaa kaukolämpöverkkoa. 2013; IARC 2015). 2014). 2013; Hamra ym. 31 Nielsen ym. 2010). 2013 ulkoilman saasteet (erityisesti hiukkasmaiset epäpuhtaudet) ihmisessä syöpää aiheuttaviksi (Loomis ym. Niinpä Maailman terveysjärjestön kansainvälinen syöpätutkimuskeskus WHO-IARC luokitteli v. Mittauksia tehtiin samanaikaisesti kaikkina arkipäivinä 1–2 viikon ajan yhden omakotitalon keskeisessä oleskelutilassa ja talon pihalla sekä asuinalueen keskellä, enintään 500 m päässä tutkituista taloista olevalla ilmanlaadun mittausasemalla (Kuvat 1–3). Kaikissa seurantakohteissa käytettiin samanlaisia henkilökohtaisen altistumisen monitorointiin soveltuvia pienikokoisia ja hiljaisia, jatkuvatoimisia mittalaitteita sekä hiljaisilla pumpuilla varustettuja hiukkaskeräimiä (Taulukko 1). Siellä asuu 3800 asukasta hyvin tiiviisti rakennetulla pientalovaltaisella alueella, jossa on pääasiassa 1940ja 1950-luvuilla valmistuneita yhden perheen omakotitaloja (Kuva 1). Lisäksi kerättiin hiukkasja kaasunäytteitä kemiallisia analyysejä varten. Kuvat: Anni-Mari Pulkkinen.. 2002). Tiedossamme ei ole yhtään pitkäaikaista altistumista koskevaa tutkimusta, jossa olisi analysoitu kotitalouksien puun pienpolton heikentämän paikallisen ulkoilmanlaadun vaikutusta syöpäriskeihin. 2015). Sen sijaan tuoreessa meta-analyysissä havaittiin, että kehittyvien maiden kotitalouksien ruoanlaitossa yleisestä kiinteiden polttoaineiden pienpoltosta sisäilmaan tulevat ilmansaasteet olivat yhteydessä naisten kohonneeseen riskiin sairastua kohdunkaulan, ylempien hengitysteiden ja ruoansulatuselinten syöpiin (Josyula ym. Mielenkiintoinen on myös yhden tutkimuksen havainto puulieden käytön yhteydestä kohdunkaulasyöpään naisilla, joilla oli tämän syövän riskitekijänä hyvin tunnetun papilloomaviruksen aiheuttama infektio (Velema ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. vsk. 2016). Tutkimuksessa seurattiin ilmanlaatua viiden vanhan ja kahden uuden pientalon sisäilmasta ja lähistön ulkoilmasta (Pulkkinen ym. Kuvat 1a–b. 2011, Crouse ym. Ulkoilman savuille altistuminen jatkuu kodin sisällä Tämä pientaloja koskeva tutkimus toteutettiin tammi-maaliskuussa 2015 Kuopion Niiralassa
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Kaikki mittausaseman katolla tehdyt mittaukset/näytteiden keräykset olivat n. Mittausasemalla mitatut pienhiukkasten (PM 2.5 ), mustan hiilen sekä puunpolton hiukkaspäästöihin yhdistyvien levoglukosaanin, oksalaatin, kaliumin ja useimpien PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin pientalojen pihan ulkoilmasta mitattuna. vsk. Ulkoilman PM 2.5 :n kanssa korreloivat parhaiten musta hiili sekä talvikaudella hyvin biomassan palamisesta syntyviä hiukkasmaisia saasteita osoittavat levoglukosaani, oksalaatti ja kalium (R 2 =0,64–0,88; n=8-9). Hiukkasten lukumääräpitoisuudet olivat pääasiassa suurempia talojen pihapiirissä, mikä viittaa välittömästä läheisyydestä tulleiden päästöjen vaikutukseen. Käytetyt mittalaitteet, mitatut ilman epäpuhtaudet, mittaustuloksen tallennusvälit, mittauspaikat ja laitteistojen ylläpitäjät. Talon 1 mittausten aikana vallitsi kuiva pakkassää, kun taas talon 5 mittaukset sattuivat leutoon, osittain sateiseen aikaan. 0,5 m. poikkeuksena AE51, jolla näytteenottokorkeus oli n. 1,5 m . 32 Mittausasemalle oli sijoitettu kutakin pienmittalaitetyyppiä vastaavat standardinmukaiset tai siihen verrattavissa olevat, viranomaismittauksissa yleisesti käytetyt mittalaitteet (Taulukko 1). 2016).. 3–4 m korkeudella maan pinnasta (Pulkkinen ym. Kuvassa 4 ovat reaaliaikaisesta PM 2.5 :n ja mustan hiilen mittauksesta lasketut tuntipitoisuudet mittausasemalta sekä kahden omakotitalon pihalta ja talon sisältä keskeisessä oleskelutilassa mitattuna. Näistä mittauksista saatuja tuloksia käytettiin optisten pienmittalaitteiden mittaustulosten skaalaamiseen regressioyhtälöillä tavanomaisten vertailumittalaitteiden kanssa samalla tasolle. Näytteenottokorkeus asuntomittauksissa (sisällä ja ulkona) oli n. * Näytteen keräysaika Taulukko 1
2016). Pienmittalaitteet omakotitalon pihalla ja yleisessä oleskelutilassa talon sisällä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Oikeassa yläkulmassa ovat tutkimusjaksolla tammi-maaliskuussa 2016 vallinneiden tuulien voimakkuudet ja tulosuunnat mittausaseman katolla olleella sääasemalla rekisteröityinä tuntiarvoina (Pulkkinen ym. Ilmanlaadun mittausaseman sijainti tiiviisti rakennetulla Kuopion Niiralan pientalovaltaisella alueella (tähti). Kuvat: Anni-Mari Pulkkinen.. vsk. Tutkimuskohteina olleet seitsemän omakotitaloa sijoittuvat punaisella katkoviivalla piirretyn, halkaisijaltaan 500 metriä olevan ympyrän sisään. Avatussa metallilaatikossa on näkymä jatkuvatoimisista mittalaitteista, jotka tallensivat mittaustuloksensa joko omaan muistiyksikköönsä tai ohessa olleelle tietokoneelle (Pulkkinen ym. Kuvat 3a–c. Harmaat isommat täplät ovat julkisia rakennuksia kuten kouluja, päiväkoteja, vanhustenhoitolaitoksia sekä kaupungin ja kirkon omistamia muita rakennuksia. 33 Kuva 2. Pienet mustat täplät kartassa ovat yhden perheen omakotitaloja ja isommat mustat täplät kahden tai useamman perheen pientaloja tai pienkerrostaloja. 2016)
Vastaavasti polttoperäisiä pienhiukkasia kuvaavan mustan hiilen sisäpitoisuus oli 0,1–1,9 µg/m 3 ja ulkopitoisuus 0,3–4 µg/m 3 (I/O-suhde 48 %). Syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä edustavan bentso[a]pyreenin (BaP) 4 vrk:n keskiarvopitoisuus oli sisällä 0,07–0,79 ng/m 3 ja ulkona 0,33–2,64 ng/m 3 (I/O-suhde 23 %)(Kuva 5). Kuva 5. 34 PM 2.5 :n vuorokausikeskiarvo vaihteli välillä 1–9 µg/m 3 talojen sisäilmassa ja 2–26 µg/m 3 talojen pihassa (sisä-ulko eli I/Osuhteen keskiarvo 38 %). 2016).. BaP:n PM 10 -hiukkaskeräyksistä analysoidut mittausarvot ylittivät epävakaisen ja sateisen kenttämittauskauden tammi-maaliskuu 2015 takia vain harvoin EU:n vuositavoitearvon lukuarvon (1 ng/m 3 ), mutta WHO:n (2000) yleisesti hyväksyttävään yksikkösyöpäriskiin (1 syöpä per 100000 altistunutta) perustuva tavoitearvopitoisuus (0,12 ng/m 3 ) ylittyi kaikkien seitsemän talon pihalla 3–22 -kertaisesti ja neljässä talossa 1,5–7 -kertaisesti myös sisällä. Talon 5 kuvaajassa näkyvä piikki sisäilman PM 2.5 -pitoisuudessa johtuu asunnon tuulettamisesta ja ruoanlaitosta. Tulosten perusteella Niiralan alueen ulkoilmanlaatu on lämmityskaudella hyvin samanlaista kuin aiemmin Helsingin seudulla tutkituilla puunpolttoa suosivilla vanhemKuva 4. Talokohtaiset ilman epäpuhtauksien sisä-/ulkopitoisuuksien (I/O) suhteet (%) erivärisinä symboleina 1–2 viikon mittausajalta sekä niistä lasketut kaikkien seitsemän talon keskiarvot (punaiset viivat ja merkityt epäpuhtauskohtaiset lukuarvot) (Pulkkinen ym. 2016). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Talojen 1 ja 5 pienhiukkasten (PM 2.5 ) ja mustan hiilen tuntipitoisuudet mitattuna samanaikaisesti asuintilojen sisäilmasta (musta viiva) ja talon piha-alueen ulkoilmasta (violetti viiva) sekä keskelle Niiralan pientaloaluetta sijoitetulta ilmanlaadun mittausasemalta (vihreä viiva). Sitä ei ole huomioitu ilman epäpuhtauksien sisä-ulkopitoisuussuhteen laskemisessa (Pulkkinen ym. vsk
Kohorttiin kuuluvien henkilöiden elinpäiväja syöpätiedot on paikannettu tilastoruuduille (250 x 250 m) vuoden 1980 asuinpaikan perusteella ja aggregoitu tilastoruutuihin sukupuolen, iän, sosioekonomisen aseman ja syöpätyypin mukaan luokiteltuina. Liikenneympäristöihin ja yleiseen kaupunkitaustaan verrattuna näillä alueilla esiintyy talvikaudella suhteellisen korkeita BaP-pitoisuuksia. 35 milla, tiiviisti rakennetuilla pientalovaltaisilla asuinalueilla. Käytössä oli myös vuoden 1980 tilastoruutuaineisto väestön sosioekonomisista muuttujista, työllisyydestä, muuttovilkkaudesta, rakennuksista, asunnoista ja lämmitysmuodoista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Miehillä puulämmityksen yleisyyden avulla kuvattu puunpolton savuille altistuminen oli tilastollisesti merkitsevästi. Kuvassa 6 näkyy tutkimuksen kohdealue, rajaukset sekä altistumisluokat ruuduittain. Tutkimusasetelmana oli yksilötason rekisteritietoihin perustuva kohorttitutkimus, jonka lähtöaineistona oli vuoden 1980 lopussa poimittu poikkileikkauskohortti (N=92355) koko Suomen väestön vuosittaisista elinpäiväja syöpätiedoista vuosina 1981?2012. Huonon puunpolton savuista lisää syöpiä Pienalue-epidemiologisen tutkimusosuuden tarkoituksena oli tutkia, miten pitkäaikainen puun pienpolton päästöille altistuminen vaikuttaa pääkaupunkiseudun pientalovaltaisissa taajamissa vuonna 1980 asuneessa väestössä syöpäilmaantuvuuteen (kokonaissyöpä = kaikki syövät sekä ainakin keuhko-, aivo-, virtsarakkorintaja kohdunkaulasyöpä) vuosina 1981–2012. Altistumisen luokittelussa käytettiin Tilastokeskuksen vuoden 1980 ruutuaineiston (250 m x 250 m) tietoja asuntojen pääasiallisesta lämmitysaineesta (kaukolämpö, sähkö, öljy/kaasu, kivihiili/ puu/turve). Tutkimuksessa sovellettiin paikkatietoaineistoja ja spatiaalista laskentaa tutkimusaineiston rajaamisessa sekä tutkittavan ilmansaasteen ja kovariaattimuuttujien paikallisen vaihtelun mallintamisessa. Pienaluetason aineistojen soveltamiselle on nähty tarvetta monien paikallisten ja sitä laaja-alaisempien ympäristöterveysriskien tutkimuksissa, mukaan lukien eri lähteistä peräisin olevaan ilmansaastealtistumiseen liittyvät terveysriskit (Jerrett ym. Tutkimuksen kohdealueena oli pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) pientalovaltaiset ruudut rajaten tarkastelun ulkopuolelle sellaiset ruudut, joissa oli merkittävää altistumista liikenneperäisille hiukkasille tai melulle. 2005). Ulkoilmassa leijuvien polttoperäisten pienhiukkasten havaittiin kulkeutuvan varsin tehokkaasti asuntojen sisäilmaan rakennuksen iästä ja ilmanvaihtotavasta riippumatta. Kohdeväestön rajaus (N=92355) ja altistumisen luokittelu olivat samoja kuin aiemmassa tautikuolleisuutta koskeneessa tutkimuksessa (Pasanen ym. Asuntojen lämmitystiedot ovat varsin luotettavia, koska ne oli kerätty väestökyselyllä rakennusrekisterin perustamista varten. vsk. Suomessa pienaluetason tutkimukset ovat lähtökohdiltaan tarkempia, mutta silti kustannustehokkaita. Suomen pienalueittaisten aineistojen merkittävä etu muihin maihin verrattuna on mahdollisuus käyttää analyyseissä sukupuolija ikävakioinnin ohella yksilötason tietoa sosiaaliluokasta, joka on tärkeä terveydelle haitallisten elintapojen (esim. 2013; Salonen ym. tupakointi, epäterveellinen ravinto) vaikutuksia hallitseva sekoittava tekijä. 2015), mutta tavoitteena oli tehdä myös monipuolisia herkkyysanalyysejä. Perinteisesti ekologisen eli aluetason epidemiologisissa ympäristöterveystutkimuksissa sekä altistumista että terveyttä koskevat rekisteritietoalueet ovat olleet maantieteellisesti melko suuria ja myös sekoittavista tekijöistä (esim. sosiaaliluokka) on ollut saatavilla vain aluetason tietoja
Naisilla havaittiin viitteitä altistumisen myötä kohoavasta keuhkosyövän ja aivosyövän riskistä, mutta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. 36 (trendin p-arvo < 0,05) yhteydessä kaikkien syöpien yhteenlaskettuun sekä keuhkosyövän ilmaantuvuuteen vuosina 1981–2012. Ruudun altistumisluokka perustuu rekisteritietoon puuta ensisijaisena lämmönlähteenä käyttävien asuntojen määrästä vuonna 1980. Tulosanalyysejä jatketaan keuhkosyövän ja muiden syöpien osalta. 2015).. Jatkossa on tärkeää jatkaa tutkimusta Kuva 6. 1980) miesten keuhkosyöpäriski oli 28 % suurempi kuin vertailuväestössä (puutai hiililämmityksen yleisyys 3 % asunnoista) (Kuva 7). Lentomelualueella sekä rautateiden ja vilkasliikenteisten teiden läheisyydessä olleet pientalot suljettiin pois syöpäilmaantuvuuden analyysistä samalla tavoin kuin tehtiin tautikuolleisuuden analyysissä (Pasanen ym. Lopuksi Tässä kuvatussa ilmanlaatuja altistumistutkimuksessa osoitettiin, että puun pienpolttoa suosivalla pientalovaltaisella asuinalueella hiukkasmaisille saasteille altistuminen ei rajoitu vain ulkona vietettyyn aikaan. Kartalla erottuu monia korkean altistumisen vanhoja pientaloalueita, mutta puunpolton savuille altistumista on melko tasaisesti Helsingin, Espoon ja Vantaan pientaloalueilla. Korkeimman altistumisluokan väestössä (vanhoja pientaloja – ensisijaisen puutai hiililämmityksen yleisyys 43 % asunnoista v. Useimpien asukkaiden kohdalla todennäköisesti merkittävä osa – kenties valtaosa – talvikauden viikoittaisesta tai kuukausittaisesta kokonaisaltistumisesta polttoperäisille pienhiukkasille ja syöpävaarallisille PAH-yhdisteille tapahtuu ulkoa sisään siirtyneen epäpuhtausosuuden kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Pientalovaltaisen tutkimusalueen rajaus ja altistumisen luokittelu 250 m x 250 m ruuduissa pääkaupunkiseudulla. 2013; Salonen ym. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Vakioitu suhteellinen keuhkosyöpään sairastumisen riski (RR) vuosina 1981–2012 kolmessa puunpolton savuille altistumisen luokassa verrattuna vähiten altistuneeseen vertailuväestöön pääkaupunkiseudun pientaloalueilla.. Syöpätutkimuksen analyysejä jatketaan ja niitä täytyisi laajentaa pääkaupunkiseudun ulkopuolellekin, jotta analyyseihin tulisi lisää väestöä ja tilastollista voimaa. Kuva 7. 37 siitä, kuinka suuren osan puun pienpolton päästöistä syntyvä ulkona ja kotona sisällä altistuminen muodostavat kaikki tavanomaiset lähteet kattavasta henkilökohtaisesta kokonaisaltistumisesta polttoperäisille pienhiukkasille, millaisen lisän oma puunpoltto tuo pääasiallisen puunpolttajan (useimmiten mies) henkilökohtaiseen kokonaisaltistumiseen sekä kodin piha-alueen ulkoilmanlaadun ja sisäilmanlaadun mahdollisen lisähuonontumisen kautta muun perheen altistumiseen. vsk. Tässä tutkimuksessa uudet, koneellisella ilmanvaihdolla ja F7-tason ilmansuodatuksella varustettua taloa eivät selvästi erottuneet parempina kuin muut viisi vanhat, painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettua taloa. Lisäksi olisi hyvä tutkia kontrolloiduissa laboratoriotesteissä tehokkaaksi todetun tuloilmasuodatuksen ja huoneilmapuhdistimen vaikutusta epäedullisen sijainnin tai paljon puuta polttavan naapuruston ym. Tuloksen arviointia vaikeuttaa tutkittujen talojen pieni määrä sekä tutkimusajankohtaan sattunut pitkä, poikkeuksellisen leuto ja sateinen talvijakso. vuoksi paljon altistuvien hengitystai sydänsairaiden kodin sisäilman laatuun ja henkilökohtaiseen vointiin
Report for the Joint Task Force on Health Aspects of Air Pollution of the WHO/UNECE Convention of Long-range Transboundary Air Pollution 2012, 50p. Nature 2015; 525(7569): 367–371. Household air pollution and cancers other than lung: a meta-analysis. International Agency for Research on Cancer (IARC). Lancet Oncology 2013; 14: 1262–63. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe. The carcinogenicity of outdoor air pollution. Lelieveld J, Evans JS, Fnais M, Giannadaki D & Pozzer A. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Hamra GB, Guha N, Cohen A ym. Josyula S, Lin J, Xue X ym. Long-term exposure to wood smoke and mortality among urban population in the Helsinki Metropolitan Kirjallisuutta. IARC monographs on the evaluation of carcinogenic risks to humans. vsk. Outdoor particulate matter exposure and lung cancer: A systematic review and metaanalysis. Environmental Health Perspectives 2010; 118(11): 1578-1583. Hänninen O, Leino O, Kuusisto E, Komulainen H, Meriläinen P, Haverinen-Shaugnessy U, Miettinen I & Pekkanen J. Lanki T & Pekkanen J. Kaupunki-ilman hiukkaset ja sydänsairaudet. Janssen NAH, Gerlofs-Nijland ME, Lanki T, Salonen RO, Cassee F, Hoek G, Fisher P, Brunekreef B & Krzyzanowski M. Postmenopausal breast cancer is associated with exposure to traffic-related air pollution in Montreal, Canada: A casecontrol study. Health effects of black carbon. Lim SS, Vos T, Flaxman AD, Danaei G ym. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe. A comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to 67 risk factors and risk factor clusters in 21 regions, 1990–2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Ympäristö ja Terveys 3/2010: 12–35. Journal of Exposure Science and Environmental Epidemiology 2007; 17(2): 124–133. + 1 Annex. 38 Kiitokset Tätä tutkimusta ovat rahoittaneet Sosiaalija terveysministeriö, Ympäristöministeriö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Kuopion kaupunki ja THL sekä Tekesin ”Innovatiiviset kaupungit” eli INKA-ohjelma siinä rahoitetun THL:n INKA-ILMA/EAKR rinnakkaisprojektin kautta (rahoituspäätös 5603/31/2014). ResidenResidential heating with wood and coal: health impacts and policy options in Europe and North America. The contribution of outdoor air pollution sources to premature mortality on a global scale. Lisäksi Kari Pasanen on saanut henkilökohtaista rahoitusta Suomen Kulttuurirahastolta. Saatavilla: http://www.euro.who.int/ en/what-we-do/health-topics/environmentand-health/air-quality/publications/2012/ health-effects-of-black-carbon Jerrett M, Burnett RT, Ma R ym. Spatial analySpatial analysis of air pollution and mortality in Los Angeles. Loomis D, Grosse Y, Lauby-Secretan B ym. Lancet. Environmental Health 2015;14:24. Lyon: IARC, 2015; Vol. Saatavilla: http://www.euro.who.int/ en/publications/abstracts/residential-heating-with-wood-and-coal-health-impactsand-policy-options-in-europe-and-northamerica Crouse DL, Goldberg MS, Ross NA, Chen H & Labreche F. Determinants of personal and indoor PM 2.5 and absorbance among elderly subjects with coronary heart disease. + 3 Annexes. ISBN 978-92-8900265-3. 2012; 380: 2224–2260. Pasanen K, Pukkala E, Myllynen M, Koskentalo T & Salonen RO. Suomen Lääkärilehti 2008; 63(11): 1060–1065. doi:10.1186/s12940-015-0001-3. Environmental Health Perspectives 2014; 122(9): 906–911. Outdoor air pollution. Epidemiology 2005; 16(6): 727–736. ISBN 978-92-89050760. 109. Report for the Joint Task Force on Health Aspects of Air Pollution of the WHO/UNECE Convention of Long-range Transboundary Air Pollution 2015, 43 p. Chafe Z, Brauer M, Heroux M-E, Klimont Z, Lanki T, Salonen RO & Smith KR. Lanki T, Ahokas A, Alm S, Janssen NAH, Hoek G, De Hartog JJ, Brunekreef B & Pekkanen J
Laita Ympäristö ja Terveys-lehdet järjestykseen omiin säilytyskansioihin. Työpaperi painossa. Air pollution from traffic and cancer incidence: a Danisch cohort study. org/10.1289/ehp.ehbasel13 . World Health Organization. Puunpolton savujen vaikutukset pientaloalueen ulkoilmaan ja talojen sisäilmaan. Saarnio K, Niemi JV, Saarikoski S, Aurela M, Timonen H, Teinilä K, Myllynen M, Frey A, Lamberg H, Jokiniemi J & Hillamo R: Using monosaccharide anhydrides to estimate the impact of wood combustion on fine particles in the Helsinki Metropolitan Area. Burnig wood in the kitchen increases the risk of cervical neoplasia in HPV-infected women in Honduras. WHO air quality guidelines for Europe. Raaschou-Nielsen O, Andersen ZA, Beelen R ym. In: Abstracts of the 2013 Conference of the International Society of Environmental Epidemiology (ISEE), the International Society of Exposure Science (ISES), and the International Society of Indoor Air Quality and Climate (ISIAQ). Abstract 3570. Environmental Health 2011; 10: 67. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.. Tulee saataville: https://www.thl.fi/fi/julkaisut/julkaisusarjat/tyopaperi Raaschou-Nielsen O, Andersen ZJ, Hvidberg M ym. Boreal Environmental Research 2012; 17: 163–183. Copenhagen 2006: WHO Regional Office for Europe. Copenhagen: WHO Regional Publications, European Series 2000; ISBN: 92 890 1358 3. WHO air quality guidelines: global update 2005 – particulate matter, ozone, nitrogen dioxide and sulfur dioxide. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Research Triangle Park, NC: Environmental Health Perspectives; http://dx.doi. Emissions of fine particles, NOx, and CO from on-road vehicles in Finland. Atmospheric Environment 2005; 39(35): 6696-6706. Air pollution and lung cancer incidence in 17 European cohorts: prospective analyses from the European Study of Cohorts for Air Pollution Effects (ESCAPE). Saatavilla: http://www.euro.who.int/en/ health-topics/environment-and-health/airquality/publications/pre2009/air-qualityguidelines.-global-update-2005.-particulatematter,-ozone,-nitrogen-dioxide-and-sulfurdioxide Yli-Tuomi T, Aarnio P, Pirjola L, Mäkelä T, Hillamo R & Jantunen M. International Journal of Cancer 2002; 97: 536–541. Velema JP, Ferrera A, Figueroa M ym. Saatavilla: http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0005/74732/E71922.pdf World Health Organization. Lancet Oncology 2013; 14: 813–22. 39 Area. vsk. Second edition. Tilaa nyt säilytyskansiot lehdille edulliseen hintaan 4,00/kpl tilaukset@ymparistojaterveys.. Pulkkinen A-M, Pennanen A, Sokura M, Mäkelä A-M, Pärjälä E & Salonen RO. Helsinki, THL, 2016. ISBN: 92 890 2192 6. Puh
Luokkamme oli vuonna 1974 toinen kautta aikojen terveysteknikoiksi valmistunut sakki. 40 J ari Lampinen on tullut vuosien varrella tutuksi sekä monelle ympäristöalan toimijalle että kuntalaisille Porin seudulla. Välimatka yhteen suuntaan on 375 km. Tekun aikainen opiskelu 70-luvulla Mikkelissä oli päätoimista. Aina ei tiedetä pitkällä tähtäimellä, mihin suuntaan olemme pyrkimässä”, Lampinen lisää. Porin kaupunki ei päätynyt seudulliseen jätehuolto-osakeyhtiöön vaan perusti ylikunnallisen liikelaitoksen”, hän muistelee. Työ Porissa ja koulu Mikkelissä oli kova yhtälö. Kentällä hänet tunnetaan helposti lähestyttävänä viranhaltijana, jonka kanssa asioita on helppo hoitaa sujuvasti. Työkaverini kyllä kertoivat opintovapaajärjestelmästä, Jari Lampinen – Ilmanlaadun valvonta hyvissä käsissä Porin seudulla Tanja Lohiranta. Tätä ennen hän työskenteli mm. Olin silloin virkavapaalla Porin kaupungin terveystarkastajan pestistä toimien järjestötyössä SPR:n Satakunnan piirin valmiuspäällikkönä. Insinööriopinnot pariin kertaan tapahtuivat työn ohessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Se oli ihmeellinen kolmen työn mahdollisuus, joista valitsin ympäristönsuojelun. Ympäristötarkastajan työstä olin virkavapaalla 3,5 vuotta toimiessani Porin seudun jätehuolto Oy:ssä toimitusjohtajana. terveystarkastajana ja SPR:n Satakunnan piirin valmiuspäällikkönä. Virkani siirrettiin silloin terveysvalvonnasta ympäristönsuojeluun, kuten myös ilmantarkkailujärjestelmän hoitovastuu”, Jari Lampinen kertoo Ennen ympäristönsuojelutehtäviin siirtymistä Lampinen toimi terveystarkastajan virassa kolmessa eri organisaatiossa yhteensä 13 vuotta. ”Jätehuollon toteuttaminen Suomessa synnytti 90-luvulla melkoista aallokkoa, joka ei ole kaikilta osin vieläkään tasaantunut. ”Laborantista insinööriksi on vaatinut lisäkouluttautumista. ”Virkasuhteeni nykyiseen työpaikkaani Porin kaupungin ympäristövirastoon alkoi vuonna 1988, kun vastasin kyllä ympäristöjohtaja Matti Lankiniemen kysymykseen, tulisitko meille töihin. Meitä oli yhtiön palveluksessa kaksi henkilöä. Opiskelua tuli toteutettua työn ohella kahteenkin eri kertaan pitkästä välimatkasta huolimatta. ”Siirto ympäristönsuojelutehtäviin tuntui mieluisalta. Tarkoitan tällä kansallista jätehuoltopolitiikkaa. Hän on työskennellyt Porin kaupungin ympäristövirastossa lähes kolmekymmentä vuotta, viime vuodet ilmanlaadun valvonnan parissa. vsk. Jari Lampinen on hankkinut yhteensä neljä teknisen alan tutkintoa
”Tehtäviini kuuluivat Pori-Rauma ilmanlaadun mittausverkon ylläpito ja raportointi Porin osalta. Kaupungin eri hallintokunnissa oli ympäristöyhdyshenkilöitä, joiden koulutuksesta ja opastuksesta vastasi ympäristövirasto. Mittausasemia on nyt yhteensä viisi, kolmessa eri kaupungissa”, toteaa Lampinen. Meillä on yhteistyöryhmä laitosten edustajien kanssa, henkilöt ovat pääasiassa laitosten ympäristöpäälliköitä. Työnimike vaihtui ympäristötarkastajasta ilmansuojeluinsinööriksi vuonna 2008. Raumalle myymme mittausjärjestelmän ylläpitopalveluja. Toimin nykyisen työryhmän sihteerinä”, hän tiivistää. Ilmanlaadun valvontaa yhteistyönä ”Vuonna 2014 tehtäväni muuttuivat päätoimiseksi ilmanlaadun tarkkailutyöksi, kun Harjavallan kaksi mittausasemaa liitettiin Pori-Rauma mittausverkkoon. vääpeli Jari Lampinen.. Jari Lampinen, ilmansuojeluinsinööri, Porin kaupunki ympäristövirasto Koulutus: teollisuuslaborantti, teknikko, insinööri (AMK ja ylempi AMK) Työpaikat: laborantti Kemira Oy Vuorikemia, terveystarkastaja Huittisten seudun ktt ky, Euran kunta ja Porin kaupunki, valmiuspäällikkö SPR Satakunnan piiri, toimitusjohtaja Porin seudun jätehuolto Oy, ympäristötarkastaja ja ilmasuojeluinsinööri Porin kaupunki. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Ilmanlaadun mittaus ja tarkkailu -yhteistyö laajeni kuntayhteistyön lisäksi myös suurteollisuuteen ja energiantuotantolaitoksiin. Harrastukset: kuorolaulu, järjestötoiminta, kirjoittaminen, sotahistoria Sotilasarvo: res. Laitospäästöt sen sijaan ovat pienentyneet. Ryhmässä on 10 jäsentä, joista yksi henkilö edustaa Varsinais-Suomen ELY-keskusta. Ilmansuojelutehtävien lisäksi työnkuva sisälsi monenlaisia muitakin ympäristösuojelun toimialaan kuuluvia tehtäviä. Tämä toiminta oli kontollani kymmenen vuotta”, Lampinen kertoo. Työryhmä perustettiin ensimmäisen kerran Porissa kaupunginhallituksen toimesta vuonna 1982, jolloin vastasin mittausjärjestelmästä. Työryhmä kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Liikenteellä on tässä iso merkitys. ”Ilmanlaadun valvontatyötä tehdään nyt yhdessä Harjavalta-Pori -alueen suurteollisuuden ja energiantuotantolaitosten sekä Harjavallan, Porin ja Rauman kaupunkien kanssa. Kuten monissa muissakin kaupungeissa, katupöly näyttää keväisin heikentävän ilmanlaatua myös Porissa. vsk. Muita tehtäviä olivat ympäristön valvonta ja lupien valmistelu sekä ympäristökasvatus ja -valistus. 41 joka kaikui kohdallani kuuroille korville”, hän toteaa
Eläketyö koostuu kuorossa laulamisesta, osallistumista kansalaisopiston kirjoituspiiriin sekä järjestötyöhön. 42 ”Yhdyskuntailman laatuun vaikuttavat pääasiassa liikenne, teollisuus ja energiantuotanto. Jokin osuus on myös kaukokulkeutumisella. Insinööriopiskelujeni tuotoksena päivänvalon näki kaksi opasta, joista viimeisin oli nimeltään Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas.” ”Eläkkeelle siirtymisen myötä työlista on melko lyhyt. Harjavallassa rakennetaan parhaillaan uutta rikkihappotehdasta, joka tulee valmistuttuaan oleellisesti pienentämään rikkidioksidin ilmapäästöjä. Laitospäästöjen väheneminen johtuu kiristyneistä lupavelvoitteista sekä käytetyn polttoaineen muutoksista. Eläkepäivät lähestyvät ja 1.2.2017 Lampinen siirtyy eläkkeelle. Porissa teollisuuden kaasuja hiukkaspitoisuuksien päästöt ovat pienentyneet merkittävästi ajanjaksolla 1990–2015. Käytössämme on myös etävalvontamahdollisuus mittaustietokoneille. Viikoittaisen suoran kontaktiohjeman elinkaari oli 14 vuotta. Mielessäni ovat myös tutustumiskäynnit Porin uuteen uimahalliin, jonne on kotoani matkaa 50 m”, Jari Lampinen suunnittelee ja kiittää vielä kollegoitaan. ”Harjavallan osalta tiedossani on tarkkailuvuodet 2006–2016. Nykyään se on jatkuvatoimista. Pienen mittausverkon operaattorina olen saanut tukea monesta ilmansuunnasta usealta eri henkilöiltä mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Ennen hiukkasnäytteitä otettiin kertanäytteinä tehoilmankeräimillä. Imatralta, Kuopiosta, Kokkolasta, Turusta ja Mikkelistä.. vsk. Ohjelma sai kiinnostusta myös kuuluvuusalueen ulkopuolella, koska pokkasimme vuonna 2003 Keskon Kestävän kehityksen palkinnon Helsingin pääkonttorissa. ”Ilmanlaadun tarkkailu on muuttunut alkuajoilta laadukkaampien analysaattorien, paremman softan ja tiedonsiirtotavan muutosten ansiosta. Maakunnalliseen sanomalehteen tein kolumneja yli kolme vuotta. Sitten joku keksi modeemin, joka välitti tiedot vain haluttaessa. ”Lopuksi kiitoksia mittaajakollegoilleni. Muutosta on tapahtunut yhden valovuoden verran ja epäilen, että ei se tähän jää. Tekemistä toki riittää edelleen. Ilman laadun heikkeneminen Porissa johtuu pääasiassa keväisestä katupölystä, jonka merkittävin lähde on ajoneuvoliikenne. Nyt käytössä ovat laajakaistayhteydet”, kertoo Lampinen. Lankaverkko oli siinä vaiheessa jo historiaa. Sen jälkeen tulivat gsm-puhelimet. Pitoisuuksien vähentyminen ei ole Poriin verrattuna niin merkittävää. ”Muutakin elämää on kuin päivätyö. Tietotekniikan kehityksen ja laajenemisen ansiosta tarkkailutyö toimii sujuvasti pitkistäkin etäisyyksistä huolimatta. radiotoimittajana, kirjoittanut artikkeleita ja kolumneja sekä oppaita. Virkatyönsä lisäksi hän on toiminut mm. Tekniikan hyväksikäyttö on ehdoton edellytys, kun järjestelmän toimivuudesta vastaa yksi henkilö.” Tulevaisuuden suunnitelmia Jari Lampinen on ollut monessa mukana. Kokemusteni laajentamiseksi toimitin YLE:n Satakunnan radiossa Kierrätysradio-nimistä ohjelmaa ammattitoimittaja Pertti Harjun kanssa. Radioamatööritutkinnon suorittaminen tulee vihdoinkin ajankohtaiseksi. Polttoaineiden nykyinen taikasana on nesteytetty maakaasu LNG”, valottaa Lampinen. Alkuaikoina mittaustietoa siirrettiin jatkuvatoimista puhelinlinjaa hyväksikäyttäen. Typen oksidien ilmapäästöissä on havaittavissa merkittävä määrän vähentyminen”, hän selventää. ”Lisäksi mittausasemilta saadaan gsmpuhelimen välityksellä ennakkoon ohjelmoituja hälytyksiä. Tekniikan kehitys näkyy Ilmanlaadun tarkkailu on vuosien saatossa muuttunut ja tekniikka kehittynyt roimasti
Monipuolinen teknisen suunnittelun ja konsultoinnin osaaja: Ympäristötekniikka ja työsuojelu Mittaukset ja selvitykset LVI-suunnittelu Sähkö ja automaatio Kylmätekniikka ja lämpöpumput Elinkaarija energiaselvitykset Tehdassuunnittelu Energiahuolto toivottaa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. 43 lämmintä joulun aikaa ja onnea Suomen 100-vuotisjuhlavuotena 2017
Ympäristösovelluksissa kalkkikivipohjaiset tuotteet varmistavat elämän perusedellytyksiä: puhdasta ilmaa ja vettä sekä hedelmällistä maaperää. kuivapesurissa. Uusissa sovelluksissa poistetaan rikkiä pienten ja keskisuurten polttolaitosten savukaasuista sekä laivojen pakokaasuista. Meidän sukupolvemme velvollisuus on tuottaa tarvitsemamme energia tulevaisuuden ehdoilla. 44 P uhdas ympäristö on tulevien sukupolvien oikeus. Energian tuotannossa ja jätteenpoltossa syntyy ympäristölle haitallisia happamia päästöjä, jotka on puhdistettava savukaasuista ennen savupiippuun johtamista. vsk. Satu Antola ja Annica Lindfors Nordkalk Puhtaampaa ilmaa kalkilla Kalkkikivi on monipuolinen ja korvaamaton raaka-aine monien päivittäisten hyödykkeiden tuotannossa. Nordkalkilla on pitkä kokemus savukaasujen rikinpoistosta suurissa voimalaitoksissa ja jätteenpolttolaitoksissa. Nordkalk valmistaa savukaasujen puhdistukseen kalkkikivijauheita, sammutettua ja poltettua kalkkia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Jokainen meistä käyttää päivittäin tuotteita – kuten paperia, terästä, muovia ja lasia – joiden valmistamisessa on tarvittu kalkkikiveä. Kalkkikivipohjaisilla ratkaisuilla puhdistusteho on jopa yli 90 prosenttia. Kalkkikivipohjaisten tuotteiden käyttö cleantech-sovelluksissa tulee yhä tärkeämmäksi samalla kun kasvava ympäristötietoisuus johtaa uusiin ilmaja vesipäästöjä rajoittaviin määräyksiin. Näissä käytetään rakeistettua kalsiumhydroksidia ns. Sopivan kalkkituotteen valinta perustuu voimalaitostyyppiin sekä käytettävään puhdistusmenetelmään ja sen kustannus. Savukaasujen puhdistusmenetelmät Savukaasujen happamat yhdisteet, kuten rikki-, kloorija fluoriyhdisteet, pystytään poistamaan savukaasuista neutraloimalla yhdisteet kalkkikivipohjaisten tuotteiden avulla
Absorptiossa ei käytetä lainkaan vettä. Puhdistusmenetelmästä riippuen osa syntyvistä sivutuotteista voidaan hyödyntää rakennusteollisuudessa, esimerkiksi kipsilevyissä. Rakenne mahdollistaa absorbentin tehokkaan hyödyntämisen ja samalla haitta-aineiden tehokkaan poistamisen. Tavallisesti absorbenttina käytetään rakeistettua kalsiumkarbonaattia tai kalsiumhydroksidia. Uusi sovellus pienille ja keskisuurille polttolaitoksille Liikkuvaan absorbenttipetiin perustuva kuiva vastavirtapesuri on kehitetty ensisijaisesti pienten ja keskisuurten polttolaitosten sekä laivojen savukaasujen puhdistukseen. Absorbenttina kuivapesurissa on rakeistettu sammutettu kalkki Nordkalk Filtra G. Vastavirtapesuri muodostuu useasta sarjaan asennetusta reaktiokammiosta, jolloin puhdistettava savukaasu joutuu kulkemaan absorptiomassan läpi useita kertoja. 45 tehokkuuteen. Kuva: Hellmich GmbH. Tätä raemaista, pölyämätöntä absorbenttia on helppo käsitellä. Saksalainen yhtiö Hellmich GmbH on kehittänyt useita ratkaisuja haitta-aineiden poistamiseksi savukaasuista. Savukaasujen puhdistusprosessit jaetaan yleisesti kuivaan, puolikuivaan ja märkään menetelmään, joihin kaikkiin löytyy Nordkalkin tuotevalikoimasta kemiallisesti puhtaita ja tehokkaita tuotteita. Pesuri hyödyntää kalkkikivipohjaisten tuotteiden ominaisuutta pidättää itseensä mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Matalissa SO x -pitoisuuksissa absorbenttina voidaan käyttää myös kalkkikivimursketta. savukaasujen rikkija klooriyhdisteitä. Vastavirtapesurin tärkeimmät edut • mahdollistaahalvemman,korkearikkisen polttoaineen käytön • pienetkäyttökustannukset • korkeaabsorbentinkäyttöaste • liikkuvienrakenteidenpuuttuminen savukaasuvirrasta • tiivisrakenne • vähäinenhuoltotarve • käytettyabsorbenttivoidaankierrättää. vsk. Esimerkiksi SO x -yhdisteiden puhdistus on tehokasta aina pitoisuuteen 2500 mg/Nm 3 asti. Vastavirtapesuri on suunniteltu toimimaan erityisesti korkeissa lämpötiloissa
Merkittävimmän muutoksen yhteishankinnoilla on tehnyt Kuhmoinen, jonka kaikki verkkoon kytketyt aurinkovoimalat ovat tietojemme mukaan yhteishankintojen kautta hankittuja. Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Hinku-kriteerien täyttymistä.. Päijänteen pienissä Hinku-kunnissa innostuttiin selvästi tilaamaan voimaloita Välke-hankkeen koordinoimassa hankinnassa. Sittemmin uusia kuntia on liittynyt edelläkävijäkuntien joukkoon. Jossain Suomen kunnassa voimaloita voi olla vielä Padasjokeakin enemmän, sillä kyselymme kattaa tarkasti vain Hinku-kunnat ja koko Suomen arvion. Uusimpia Hinku-kuntia eli Poria ja Pyhäjärveä kuvaajassa ei ole, sillä ne eivät olleet verkostossa mukana, kun kyselyä keväällä tehtiin. Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke käynnistyi vuonna 2008 viidessä kunnassa. Koska voimaloiden määriin on sisällytetty sekä asennettuja että tulossa olevia voimaloita, ei kuvaajaa voi käyttää voimaloiden suoraan lukumäärän vertailuun. Kunnat kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin. 46 Yhteishankintojen vaikutus Hinku-kuntien aurinkovoimaloiden lukumääriin Tänä vuonna Hinku-kunnissa on ollut mahdollista kasvattaa aurinkovoimaloiden määrää useiden yhteishankintojen avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Yhteishankinnoilla Hinku-kuntien aurinkovoimalat moninkertaistuneet Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. vsk. SYKEn ja Kuntahankintojen järjestämän valtakunnallisen hankinnan ensimmäisen erän voimalat asennetaan kuntien kiinteistöihin ensi kesään mennessä. Voimalatilanteessa ei myöskään ole huomioitu kuntien muita uusia voimalahankintoja kuin yhteishankinnoissa olevat. Syksyllä voimalat saatiin asennettua kotitalouksille ja yrityksille Länsi-Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Toisena on Asikkala, jonka voimaloista 83 % on Välke-hankkeen tulosta. Pohjois-Karjalan PK-HINKU-hankkeen yhteishankinta näkyy myös tilastossa merkittävästi, sillä Tohmajärvi ja Valtimo ovat heti kärkikolmikon takana. Esimerkiksi Padasjokea koko Suomen keskimääräiseen voimalatilanteeseen verrattaessa on aurinkovoimaloiden määrä asukasta kohti moninkertainen. Nyt Padasjoki, Kuhmoinen ja Asikkala ovat Hinku-kuntien kolmen kärjessä, kun aurinkovoimaloiden lukumäärä on suhteutettu 10 000 asukasta kohti. Pohjois-Karjalan hankinnassa ilmoittautumiset on kerätty ja tarjouspyyntö lähetetty. Padasjoki, Kuhmoinen ja Asikkala kärjessä Yhteishankinnat ovat kasvattaneet verkkoon kytkettyjen voimaloiden määrää osassa kunnista huomattavasti. Kuvaaja antaa kuitenkin suuntaa siitä, miten suuri vaikutus yhteishankinnoilla on
47 Yhteishankinnoilla voidaan muuttaa energiamarkkinoita Aurinkovoimaloiden yhteishankinnat antavat sysäyksen kokonaan uudelle toimialalle, joka voi pitkässä juoksussa haastaa jopa olemassa olevat energiamarkkinat. Yksi tai kaksi aktiivista toimijaa riittää hyvin hankinnan käynnistämiseen. Aurinkovoimaloiden lukumäärät Hinku-kunnissa keväällä 2016 ja uusimpien yhteishankintojen niihin tuomat lisäykset. Hankintojen lisääminen on helppoa, koska kuka tahansa voi järjestää yhteishankinnan ja etenkin osallistua sellaiseen. Välittömänä hyötynä yhteishankinnassa on voimaloiden ostohinnan alentuminen, mutta myös muut hyödyt ovat tärkeitä. Yhteishankinnoissa kumppaneilta ja järjestäjiltä saa arvokasta tukea ja tietoa. www.hinku-foorumi.fi. Yhteishankinnat ovat jo lisänneet aurinkovoimaloita merkittävästi ja osoittavat, että vähähiiliset kokeilut ilmastonmuutoksen hillinnäksi kannattavat. Valtakunnallisen yhteishankinnan puitesopimus astumassa voimaan Suomessa on edelleen useita kuntia, joissa ei ole vielä ensimäistäkään aurinkovoimalaa. Niissä hankitaan tyypillisesti muutamia tai muutamia kymmeniä voimaloita jollain tietyllä alueella. Suomessa on järjestetty aurinkovoimaloiden yhteishankintoja vuodesta 2012 lähtien. Voimalat voidaan maksaa kuukausiveloituksella sähkölaskusta syntyvillä säästöillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. vsk. Tällöin käyttömenoihinkaan ei tule juuri muutosta. Tähän mennessä yhteishankintoja on järjestetty arviolta 20 ja niissä on hankittu satoja aurinkovoimaloita. Tässä yhteishankinnassa kunta saa halutessaan rahoituksen, jolloin voimalan hankkiminen ei edellytä investointibudjettia. Kaikkiaan Suomessa on arviolta noin 3000 aurinkovoimalaa, joten yhteishankintojen vaikutus on ollut hyvin merkittävä. Kuntaorganisaatiot voivat näyttää asukkailleen esimerkkiä ja hankkia ensimmäisen referenssivoimalan esimerkiksi SYKEn ja Kuntahankintojen yhteishankinnan puitesopimuksen kautta. Puitesopimus on voimassa seuraavat neljä vuotta. Suomen ympäristökeskus, Hinku-tiimi
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Tämä luo mahdollisuuksia paikalliselle uusiutuvalle energialle.. Työtehoseuran (TTS) tuoreen selvityksen mukaan lämpöyrittäjän ylläpitämiä kohteita Timo Määttä, Motiva Uusiutuvan energian mahdollisuudet Suomessa Pientuotanto ja hajautettu energiantuotanto yleistyvät lähivuosina merkittävästi. 48 I lmastoon liittyvät asiat ovat olleet erittäin näkyvästi esillä muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen vuoksi. Tämä kasvattaa uusiutuvan lämmön osuutta. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiantuotannon merkitys kasvaa väistämättä voimakkaasti, kun tavoitteita kohden edetään. Ajavana voimana on, että ihmiset ovat aiempaa kiinnostuneempia ympäristöasioista ja teknologian kehittyminen tuo uusiutuvan energian myös kustannuksiltaan kannattavaksi vaihtoehdoksi. Pientuotanto, lähinnä omakotiluokka, ja hajautettu energiantuotanto joko alueellisissa ratkaisuissa tai suurissa kiinteistöissä yleistyvät, mikä tarjoaa mahdollisuuksia paikalliselle uusiutuvalle energialle. lämpöyrittäjältä. Suomessa on perinteisesti huomattava osuus energiasta ollut suurten voimalaitosten tuottamaa, toki kotitalouksissa on totuttu käyttämään paljon polttopuuta. Kunnat ja yritykset ostavat yhä enemmän lämpöä paikalliselta toimijalta, ns. vsk. Lämpöyrittäjyys yleistyy Pienemmän kokoluokan alueelliset lämpölaitokset ovat yleistymässä. Näkisin, että suuntaus on kohti joustavaa ja lähempänä käyttöpaikkaa tuotettua energiaa
Työja elinkeinoministeriön tuoreessa uusiutuvan energian toimialaraportissa on hyvin kuvattu alan merkitystä. Raportin mukaan yrityksiä oli viime vuonna noin 1 200 ja ennakkotiedon mukaan vuonna 2015 uusiutuvan energian toimialan tuotannon bruttoarvo oli 2,6 miljardia euroa ja jalostusarvo 900 miljoonaa euroa. Alueellisen energiantuotannon ohessa on toki muistettava, että Suomessa on tehokkaita ja maailmallakin tunnustusta saaneita suuria kaukolämpöyhtiöitä ja voimalaitoksia, jotka tekevät erittäin tehokkaasti yhteistuotannossa sähköä ja lämpöä. Lämpöä on ostettu palveluna jo pitkään, tässä noin 0,5–5 MW:n kokoluokassa ensimmäiset kohteet aloittivat 90-luvun alussa. vsk. Niiden merkitys on erittäin tärkeä tehokkaan energiantuotannon turvaamiseksi. Kuva1. Suomen markkinat ovat pienet, joten kasvu edellyttää myös vientiä. Irti fossiilisista polttoaineista Uusi kansallinen energiaja ilmastostrategia linjaa kovat tavoitteet Suomelle fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. cleantech) yritykset, ovat usein kooltaan pieniä tai keskisuuria. 49 on Suomessa jo reilusti yli 600. Se voi parantaa yritysten toiminnan laatua ja uskottavuutta, mikä auttaa toimimista myös kotimarkkinoilla Suomessa. Yleensä ne ovat kunnan omistamissa kiinteistöissä. Laajasti tämä nähdään myös mahdollisuutena suomalaisille yrityksille. Ne tuottavat edelleenkin suurimman osan maamme energiasta ja yhä suurempi osuus yhteistuotannosta perustuu uusiutuviin energialähteisiin. Käyttäjät hyötyvät hyvin toimivista laitteista, mikä edellyttää harkittuja huoltoja asennuspalveluita. Lämpöyrittäjyyden aluetaloudelliset vaikutukset.. Uusiutuvan energian, ja laajemmin tarkasteltuna puhtaan teknologian (ns
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Tietoa uusiutuvaan energiaan perustuvista ratkaisuista pitää olla helposti saatavilla silloin kun asia on ajankohtainen. Lämmitysjärjestelmien uusiminen kiinnostaa kuluttajia Kuluttajat vaihtavat uusiutuvaan energiaan yhä useammin lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä. 50 Lähtökohdat ovat erinomaiset, kun valtiovalta suhtautuu positiivisesti uusiutuvaan energiaan ja monia konkreettisia toimia on tehty energia-alan muuttamiseksi kestävämmäksi. Toivottavasti tulevaisuudessa energia-sana oletusarvoisesti mielletään tarkoittamaan uusiutuvasta lähteestä peräisin olevaa energiaa ja fossiilinen energia tarvitsee erillisen määreen eteensä.. Tulevaisuuden normiratkaisuksi Edelleen moni tuntuu pitävän fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä ja lämpöä normaalina ja uusiutuvan täytyy osoittaa olevansa kustannustehokkaampi, helpompi ja muutenkin parempi. Automatisaatio ja hybridiratkaisut parantavat kuluttajien mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvaa energiaa tehokkaammin. Hajautettu energiantuotanto huomioitava kaavoituksessa Kunnat voivat kaavoituksen avulla mahdollistaa uusiutuvan energian yleistymistä. Lämmön lisäksi teollisuuden prosesseihin tarvitsemaa höyryä voitaisiin mainiosti tuottaa bioenergialla. Uusiutuvaa energiaa kaukolämpöverkon ulkopuolisiin yrityksiin Monen suomalaisen yrityksen kansainväliset asiakkaat edellyttävät vastuullisia energiaratkaisuja. Valtion tukemaa puolueetonta viestintää ja tiedon jakamista pitää silti edelleen jatkaa ja tehostaa. Lisäksi muina positiivisina vaikutuksina työllisyys kohentuu ja kasvihuonekaasupäästöt pienenevät öljyn käytön vähentymisen myötä. Energiainvestointi on yleensä iso eivätkä vaihtoehdot ole välttämättä kuluttajille tuttuja. Esimerkiksi bioenergian varastojen, aurinkoenergiakenttien, tuulivoimaloiden ja lämpökaivojen tilantarve ja vaikutukset olisi syytä huomioida jo kaavoituksessa. Hyviä esimerkkejä kuitenkin alkaa olla jo melko paljon. Energiatuilla on edelleen roolinsa, mutta toivottavasti tulevaisuudessa tukia ei juurikaan enää tarvita uusiutuvan energian edistämiseksi. Yksityishenkilöiden kohdalla korostuu erityisesti viestinnän ja puolueettoman tiedon merkitys. Bioenergian käytön lisäämisen järkevyys on joillain tahoilla kyseenalaistettu. Myös energian kysyntäjoustot tekevät tuloaan ja vaikuttanevat samalla positiivisesti uusiutuvan energian kasvuun. Etenkin kaukolämpöverkon ulkopuolisissa teollisuusyrityksissä voitaisiin käyttää paljon enemmän uusiutuvaa energiaa. Loistavasti toimiva esimerkki on lämpöyrittäjän toimittama höyry kolmelle elintarvikealan yritykselle Pyhännällä. Tämä turvaa bioenergian käytölle asetetut kasvutavoitteet. Esimerkiksi noin 5 000 MWh vuodessa tuottava pienen kunnan lämpölaitos voi selvityksen mukaan säästää kunnalle lähes 180 000 euroa vuodessa (kuva 1). Yksi keskeisimmistä käytetyistä keinoista on julkisten hankintojen kohdentaminen ympäristömyötäisiin laitteisiin ja palveluihin. Bioenergiaa, eli lähinnä metsäteollisuuden sivutuotteita, on Suomessa käytetty pitkään ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kunnissa toimivat kaavoittajat ja suunnittelijat tarvitsevat koulutusta hajautetun energiantuotannon tarpeiden ymmärtämiseksi. Näyttää siltä, että myös tulevaisuudessa puun polton kasvihuonekaasupäästöjen katsotaan olevan nollassa. vsk
Kuva: Juha Sarkkinen.. Tulevaisuus on resurssiviisaissa alueissa, jotka pystyvät tuottamaan tarvitsemansa energian ja sähkön itse. Hajautettu energiantuotanto ja älykkäät sähköverkot yleistyvät ja mahdollistavat kulutuksen ja tuotannon joustavamman kohtaamisen. Energian varastoinnin kehittämisellä on suuri vaikutus uusiutuvan energian yleistymisen kannalta. Latvaenergia Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kemppainen. Tehokasta uusiutuvaa energiaa pitää lisätä, siitä hyötyvät pitkällä tähtäimellä kaikki. Lähteet Työja elinkeinoministeriön tuoreessa uusiutuvan energian toimialaraportissa on kuvattu alan merkitystä: http://www.temtoimialapalvelu.fi/ files/2709/Uusiutuva_energia_2016.pdf Toimialabarometri: http://www.temtoimialapalvelu.fi/ files/2709/Uusiutuva_energia_2016.pdf Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana valtion omistamassa energiaja materiaalitehokkuuden asiantuntijayhtiössä Motivassa. Teknologian jatkuva kehittäminen on avainasemassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Pitkällä aikavälillä 2050-luvulle mennessä on mahdollista päästä eroon fossiilisista polttoaineista korvaamalle ne uusiutuvista lähteistä tuotetulla energialla. vsk. Akkuteknologian kehittyminen lisää oman sähköntuotannon mielekkyyttä, kun energian tuotantoa ja käyttöä pystytään kohdentamaan paremmin vastaamaan toisiaan. 51 Paikallisuus, huoltovarmuus, aluetaloudellinen hyöty sekä päästöjen väheneminen yhdessä kallistavat tarkastelun selkeästi uusiutuvista lähteistä tuotetun energian hyväksi. Energian ja materiaalien käytön tehostaminen vähentää sähköntarvetta ja helpottaa uusiutuvan energian osuuden nostoa
Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen Smart Energy Transition -hanke kartoitti Suomessa käynnissä olevia uusien energiaratkaisujen pilotteja, kokeiluja ja uuden liiketoiminnan pioneerihankkeita. vsk. Pilotteihin ja kokeiluihin osallistujat myös kehittävät omaa osaamistaan ja voimaantuvat uusien ratkaisujen edelläkävijöinä. Tietopankista voidaan nähdä, että joka puolella Suomea – Helsingin IsoRoobertinkadulta Yllästunturille – kehitetään uusiutuvan ja älykkään energian osaamista pilotoimalla ja kokeilemalla.. Kun energiajärjestelmä muuttuu, pilotit ja kokeilut ovat tärkeä tapa tutustua uusiin teknisiin ja organisatorisiin ratkaisuihin ja tuoda niitä erilaisiin käytännön olosuhteisiin, joissa niitä kehitetään edelleen. 2014). Kokeilemalla ratkaisuja käytännön olosuhteissa halutaan saada selville, mikä toimii missä ja milloin – ja mikä taas ei toimi. Sen myötä kokeilukulttuurista on tehty yhteiskunnallisen tiedontuotannon tapa. Kokeiluista haetaan innovatiivisia ratkaisuja yhteiskuntamme ongelmiin hajauttamalla ratkaisujen etsimistä ja testaamista kaikkialle yhteiskuntaan (Berg ym. Tulokset on koottu Energiakokeilut.fi -tietopankkiin. Uudet ratkaisut vaativat yleensä ympärilleen uuEva Heiskanen Helsingin yliopisto Smart Energy Transition -hankkeessa on kartoitettu uusien energiaratkaisujen pilotteja Suomi on perinteisesti keksijöiden maa, ja nykyisin myös kokeilijoiden maa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. 52 H allitusohjelmamme (2015) yhtenä kohtana on kokeilukulttuurin käyttöönotto
53 denlaisten osaajien verkoston, kuten järjestelmien asentajia ja huoltomiehiä, osaavia käyttäjiä ja myös joustavia viranhaltijoita. Tietopankin toivotaan siis lisäävän entisestään tiedonvaihtoa pilottien välillä. Muut tutkijat voivat hyödyntää tietopankkia samalla tavalla. Viranomaiset, poliitikot ja media voivat käyttää sitä selvittääkseen, miten Suomi asemoituu uusien toimintatapojen kehittämisessä ja omaksumisessa, eli missä ollaan edellä ja onko uusia ratkaisuja, joista on vain vähän pilotteja. Tätä mahdollistavat esimerkiksi älykkään kaupungin ratkaisut, kuten ohjattavan katuvalaistuksen kokeilut. Uusiutuvan, vaihtelevan tuotannon lisääntyminen tulee edellyttämään kysyntäjoustoa, eli kysynnän ajoittamista sähkön tarjonnan mukaan. Syyskuun alussa 2016 julkistettua tietopankkia kartutetaan koko kuusivuotisen, Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen rahoittaman Smart Energy Transitionhankkeen ajan. Kokeilut paljastavat, millaista osaamista yhteiskunnassa tarvitaan laajemmin tulevina vuosikymmeninä, kun uudet teknologiat ja ratkaisut yleistyvät. Energiakokeilut.fi tietopankissa on tällä hetkellä 111 erilaista esimerkkiä Suomessa viime vuosina käynnistetystä uusiin energiaratkaisuihin liittyvästä pilotista tai kokeilusta. Minkälaisia uusia energiaratkaisuja Suomessa kokeillaan. Energiakokeilut.fi -tietopankkiin on kerätty murroksellisiin energiateknologioihin – uusiutuvaan ja älykkääseen energiajärjestelmään sekä vähähiiliseen rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen – liittyviä pilotteja ja kokeiluja. Esimerkkivalikoima ei ole kattava, vaan valottaa pilotoitujen ratkaisujen kirjoa. Uudet kaupunginosat toimivat myös alustana yritysten tuoteja palvelukehityshankkeille. Kiinnostava esimerkki tästä on Vaasan vanhan linja-autoaseman paikalle rakentuva Wasa Station -monitoimikortteli, jossa hyödynnetään uusiutuvaa energian hybridiratkaisuja, kysyntäjoustoa ja energiaoptimointia sekä absorptiojäähdytystä.. Smart Energy Transition -tutkimusryhmä on valinnut siitä tarkempaan tarkasteluun 20 työn alla olevaa casetutkimusta. Olemme keskittyneet esimerkkeihin, jotka liittyvät uusiutuvaan energiaan, nollaenergiarakentamiseen sekä maankäytön, rakentamisen ja liikenteen ratkaisuihin. Tällaisia edustavat esimerkiksi Tampereen Vuores, Helsingin Fiksu Kalasatama tai Oulun Hiukkavaaran keskus. Tietopankki palvelee myös tutkijoita. vsk. Rakennustasolla tietopankista löytyy myös pilotteja digitaalisista ratkaisuista sähkön ja lämmön käytön seuraamiseksi ja joustavaksi ohjaamiseksi. Rakennuttajat taas kehittävät demonstraatiorakennusten avulla yhä parempaa kykyä tuottaa rakennuksia, jotka tuottavat yhtä paljon energiaa kuin kuluttavat. Tietopankin on myös tarkoitus palvella pilottien, demonstraatioiden ja kokeilujen järjestäjiä: On hyvä kokeilla uutta, mutta hyvä myös ottaa opiksi siitä, mitä muut ovat tehneet. Kokeilujen kautta kunnat opettelevat suunnittelemaan kokonaisia älykkäitä alueita, joissa yhdistellään energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja älykästä energiankulutuksen ohjausta – ja samalla laadukkaita ympäristöjä kuntalaisille. Rakennus automaatio ratkaisujen ohella pilotoidaan myös aurinkosähkön tuotannon ennakointiin liittyviä digitaalisia palveluja. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Pilottien ja kokeilujen joukosta löytyy runsaasti erilaisia nollaenergiarakentamiseen ja vähähiiliseen kaavoitukseen liittyviä ratkaisuja. Tietopankin on tarkoitus palvella kolmea erilaista käyttäjäryhmää. Tietopankista löytyy myös pilotteja, jotka edustavat erilaisia uusia tapoja integroida aurinkosähköä ja -lämpöä rakennettuun ympäristöön ja muihin taloteknisiin järjestelmiin
2014; Annala ym. Suomesta löytyy myös joitakin sähkön varastointiin ja sähköautojen lataukseen liittyviä kokeiluja. Lisäksi liikenteessä pilotoidaan sähköisiä ja biokaasua käyttäviä ajoneuvoja. Kokeiluihin on ladattu suuria odotuksia etenkin vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden tavoittelussa (Berg 2013; Berg ym. Lämmön varastointiin liittyviä pilotteja löytyy muutamia, kuten Lakean Vaasan Suvilahdessa sijaitseva kerrostalo, jossa aurinkokeräinten avulla lämmitetään talon varsinaisena lämmönlähteenä toimivaa maalämpökenttää. Uutta, vähähiilistä liikennejärjestelmää varten testataan myös monenlaisia yhteiskäyttöratkaisuja, karttapalveluja ja mikromaksamisen muotoja. Kokeiluissa rahoitusta kerätään joukkorahoituksella ja uutta teknologiaa, kuten aurinkopaneeleja hankitaan yhteishankinnoilla. Uudet teknologiat saattavat tarvita uusia liiketoimintatai hankintamalleista. Liikennejärjestelmien monipuolista kokeilutoimintaa on tukenut ja kannustanut liikenneja viestintäministeriön koordinoima Liikennelabra. 54 Vaihtelevien sähköntuotantomuotojen lisääntyminen voi lisätä myös sähkön varastoinnin tarvetta. vsk. Startup-yritykset ovat odotetusti aktiivisia uusien liiketoimintamallien pilotoinnissa, mutta vakiintuneetkin yritykset ovat kiitettävän aktiivisia. Liikenteessä kokeilujen kautta kehitetään sähköistä liikennettä ja erilaisten liikennepalvelujen saumatonta yhdistämistä digitaalisten alustojen avulla. Innovativiiset julkiset hankinnat ovat valtion ja kuntien keino edistää uuden teknologian testaamista, kehittämistä ja leviämistä. 2015). Uudenlaisia liiketoimintamalleja edustavat esimerkiksi Oulun Energian Farmivirta-palvelu, jolla kuluttajat voivat ostaa uusiutuvaa energiaa suoraan valitsemaltaan pientuottajalta, Fingridin, Fortumin, Helenin ja There Corporationin kodin älykkääseen sähkönkulutukseen liittyvä pilotti sekä Ruukin energiatehokkaat ja energiaa tuottavat rakennuskomponentit. Tämän on tarkoitus auttaa meitä suomalaisia innovoimaan ja oppimaan sekä uudistamaan hallintomme (Hallitusohjelma 2015). Aiempi tutkimus kuitenkin osoittaa, Kokeiluissa rahoitusta kerätään joukkorahoituksella ja uutta teknologiaa, kuten aurinkopaneeleja hankitaan yhteishankinnoilla.. Liikenteen kokeiluissa pilotoidaan monenlaisia digitaalisia palveluja, kuten Mobility as a Service (MaaS)-palveluja, jossa yhdistellään joustavasti erilaisia liikkumismuotoja saumattomaksi palveluksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Kokeiluyhteiskunta vaatii kokeilemisen lisäksi arviointia ja määrätietoista kehittämistä Hallitusohjelmassamme Suomi aikoo kokeiluyhteiskunnaksi
Kohti kokeilukulttuuria: Analyysi Jyväskylän resurssiviisaista kokeiluista strategisen kehittämisen työkaluina. Monia laajempia kokeiluja ei ainakaan toistaiseksi ole arvioitu kokonaisuutena. Verkossa: http://valtioneuvosto.fi/ sipilan-hallitus/hallitusohjelma (Viitattu 15.5.2016). Esimerkiksi yritykset pilotoivat ratkaisuja yhdessä paikassa, ottavat siitä opiksi, ja vievät kehittyneemmän ratkaisun uuteen paikkaan edelleen kehitettäväksi. Verkossa: http://www.demoshelsinki.fi/ julkaisut/design-for-government-kokeiluilla-ihmislahtoista-ohjausta/ (Viitattu 15.5.2016). Helsinki: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. & Lahti, Kirsi (2014). Lisäksi monia eri ratkaisuja yhdistelevissä kokeiluissa ei välttämättä kerätä tietoa siitä, miten eri ratkaisut vuorovaikuttavat keskenään. vsk. Lähteet Annala, Mikko, Kaskinen, Tuuli, Lee, Seungho, Leppänen, Juha, Maila, Kalle, Neuvonen, Aleksi, Nuutinen, Johannes, Saarikoski, Eveliina ja Tarvainen, Antti (2015). Heiskanen, Eva, Jalas, Mikko, Rinkinen, Jenny & Tainio, Pasi (2015). Ratkaisujen Suomi. Berg, Annukka (2013). Energiakokeilut.fi -tietopankki osoittaa, että Suomi todella kokeilee. Berg, Annukka, Hildén, Mikael. Demos Helsinki & Avanto Helsinki. Alue & ympäristö 2/2016. Myös hyviä toimintamalleja, kuten Oulun kaupungin rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen mallia, viedään uusiin paikkoihin ja sovelletaan toisiin olosuhteisiin. Oppiminen kahdessa vähähiilisessä kokeilussa. Design for Government – kokeiluilla ihmislähtöistä toimintaa. 55 että hallinnossa kaivattaisiin entistä systemaattisempaa otetta kokeilujen arviointiin ja niihin perustuvaan politiikkaoppimiseen (Heiskanen ym. Heiskanen, Eva & Matschoss, Kaisa (2016) Paikallisten ilmastokokeilujen arvioimisen haasteet. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Tieto hyvistä ratkaisuista liikkuu siis yksittäisistä piloteista eteenpäin, mutta tieto ongelmista liikkuu huonommin. Kokeilun paikka! Suomi matkalla kohti kokeiluyhteiskuntaa. Laboratoriossa ratkaisuja voidaan kehittää vain tiettyyn pisteeseen asti, sitten kustannustehokkuus ja toimivuus syntyvät vasta, kun ratkaisut viedään kentälle. Jatkossa systemaattiseen tiedonkeruuseen ja arviointiin joudutaan kuitenkin panostamaan entistä enemmän, jos kokeiluista halutaan kerätä kaikki opit talteen. Hallitusohjelma (2015). 2015). Hyvää on myös, että pilotteja löytyy kaikkialta Suomesta, etelästä pohjoiseen, julkiselta sektorilta pieniin ja suuriin yrityksiin ja yksittäisiin kansalaisiin. Kokeilujen kautta osallistujat oppivat uutta ja kehittävät teknisiä ratkaisuja, organisatorisia ratkaisuja ja käyttöympäristöjä eteenpäin. On todella hyvä, että suomalaiset ovat rohkeita kokeilemaan uusia ratkaisuja tosielämän ympäristöissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Haasteena on kehittää kriittisen arvioinnin tapoja, jotka eivät kuitenkaan lannista rohkeita edelläkävijöitä (Heiskanen ja Matschoss 2016). Lisätietoja: www.smartenergytransition.fi http://energiakokeilut.fi. Opittuja asioita siirretään myös jonkun verran kokeilujen välillä. Environmental Innovation and Societal Transitions, 14, 149–164. The loThe local community as a “low-carbon lab”: Promises and perils. Sitran selvityksiä 77
56 K iertotalous tähtää luonnonvarojen ylikulutuksen irtikytkentään talouskasvusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Biokaasua voidaan tuottaa kaikesta orgaanisesta jätteestä puuta ja korkean ligniinipitoisuuden aineksia lukuun ottamatta. Kiertotaloudessa suunnitelmallinen tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Usein tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuvalla älykkyydellä. Biokaasun osalta kiertotalous linkittyy kuitenkin juuri biohajoavien sivuvirtojen ja tähteiden hyödyntämiseen energiana ja arvokkaiden ravinteiden kierron edistämiseen. Se pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kyse on siitä, miten bioperäinen aines saadaan biokaasun muodossa hyötykäyttöön ja luomaan uutta arvoa yhteiskunnassa.. vsk. Tähteet ja jätteet hyötykäyttöön Biokaasun tuotannossa eli mädätyksessä biohajoavista tähteistä muodostuu bakteerien toimesta runsaasti metaania sisältävää biokaasua, jota voidaan hyödyntää lämmön ja sähkön tuotantoon tai uusiutuvana polttoaineena liikennekäytössä. Toisaalta uusiutuvilla energialla kuten biokaasulla korvataan fossiilisia energialähteitä ja biopohjaisilla materiaaleilla mm. öljypohjaisia tuotteita. Suomessa potentiaalisimpia biokaasutuksen syötteitä ovat maatalouden lanta ja peltobiomassat, jätevesipuhdistamojen lietteet, bioja puutarhajätteet, teollisuuAsiantuntija Heikki Sorasahi Sitra Biokaasu kiertotalouden ja ravinnekierron toteuttajana Kiertotalous on paljon jätteiden ja sivuvirtojen hyötykäyttöä laajempi ajattelutapa
EU:n tuontiriippuvuus fosforista on 92 % ja globaalit fosforivarat ovat ehtymässä samalla, kun paine ruoantuotannon kasvuun kasvaa. jätevesihuoltoon, jätehuoltoon, energiahuoltoon, alkutuotantoon, kalanjalostukseen, metsäteollisuuteen ja kemianteollisuuteen. Tällä hetkellä Euroopassa vain noin 5 prosenttia biojätteistä kierrätetään, vaikka tehokkaammin kierrätettyinä puhdistamolietteet, biohajoava jäte, lihaja luujauho ja lanta voisivat korvata jopa 30 prosenttia epäorgaanisista lannoitteista. Lähde: Biokaasusta kasvua: Biokaasuliiketoiminnan ekosysteemien mahdollisuudet, Sitran selvityksiä 111 (2016).. Biokaasun tuotannolla voidaan parantaa monien prosessien ekologista kestävyyttä yhteiskunnassa, sillä biokaasutus voi kytkeytyä mm. 57 den jätelietteet sekä elintarviketeollisuuden biojätteet. Asia on tärkeä, sillä nykyisin lannoitteita käytetään maanviljelyssä tehottomasti ja Eurooppa on lannoitteiden raaka-aineiden suhteen tuontiriippuvainen. Biokaasutus ravinnekierron moottorina Biokaasun tuotannosta saadaan myös lannoitekäyttöön soveltuvaa ravinnepitoista mädätysjäännöstä, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi maanviljelyssä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. EU-tasollakaan asia ei ole jäänyt noteeraamatta: osana joulukuussa 2015 julkaistua kiertotalouspakettia EU:n lannoiteasetuksesta on annettu ehdotus, jonka tarkoituksena on merkittävästi helpottaa orgaanisten ja jätepohjaisten Biokaasun tuotannon periaatekuva ja vaihtoehtoiset lopputuotteet. Kiertotalouden näkökulmasta onkin keskeistä, että tähteiden ja sivuvirtojen hyödyntäjänä biokaasulaitokset eivät tyypillisesti kilpaile neitseellisistä raaka-aineista korkeamman jalostusasteen tuotteiden kanssa. Suomessa asian tärkeys on tunnistettu ja ravinteiden kiertoa edistetään aina hallituksen kärkihanketta myöten. Näin edistetään ravinnekiertoa. vsk
Asetuksen myötä kierrätyslannoitteet on tarkoitus tuoda samalle viivalle perinteisten epäorgaanisten lannoitteiden kanssa. vsk. Suomessa biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen on kasvanut tyypillisesti muutamalla prosentilla vuosittain. 58 lannoitteiden pääsyä EU:n sisämarkkinoille. Näin luodaan uusia mahdollisuuksia yrityksille ja maanviljelijöille vähentäen samalla jätteitä, energiankulutusta ja ympäristövahinkoja. Ruotsi on biokaasun liikennekäytön edelläkävijämaa: siellä biokaasua tuotetaan vuosittain noin 1,8 TWh, josta jopa 57 % hyödynnetään liikennekäytössä. Biokaasulla on merkittävä taloudellinen potentiaali Suomessa Vuonna 2014 Suomessa tuotettiin noin 0,62 TWh biokaasua, mikä on noin 0,17 % energiankulutuksestamme. Kokonaispotentiaali Suomessa on jopa 15–20 TWh. Biokaasulaitokset ja niiden arvoketjut työllistäisivät 3500 henkilöä vuosittain. Miltä tilanne näyttää Suomessa vuonna 2030, mikäli teknistaloudellisesti hyödynnettävissä olevien biohajoavien virtojen hyödyntäminen biokaasuun kasvaa merkittävästi. Lähde: Biokaasusta kasvua: Biokaasuliiketoiminnan ekosysteemien mahdollisuudet, Sitran selvityksiä 111 (2016).. Sitran ja Gaian vuonna 2015 laatiman arvion mukaan biokaasun tuotannon lisääminen tuottaisi vuosittain 190 miljoonan euron edestä uutta liiketoimintaa vuoteen 2030 mennessä. Valtaosa biokaasusta, noin kaksi kolmannesta, hyödynnettiin lämmön tuotantoon ja noin kolmannes sähkön tuotantoon – vain muutaman prosentin osuus hyödynnettiin liikennekäyttöön, jossa biokaasusta saadaan paras hinta ja näin eniten lisäarvoa. Kierrätyslannoitteet Biokaasuliiketoiminnan kokonaiskuva. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47
Suomen kiertotalouden tiekartta edistää biokaasun käyttöä ja ravinnekiertoa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi syyskuussa 2016 Suomen tiekartan kiertotalouteen: tavoitteena on Suomen asema kiertotalouden globaalina kärkimaana vuonna 2025. 59 korvaisivat ulkomailta tuotuja lannoitteita: niiden arvo olisi 45 miljoonaa euroa vuodessa. Biokaasu tulevaisuuden Suomessa Biokaasun käytön lisääminen on systeeminen muutos, jossa tuotannon lisäksi täytyy rakentaa biokaasun kysyntää, laajentaa biokaasun jakeluverkostoa ja integroida biokaasu Suomen energiajärjestelmään. Tiekartan toimenpiteet jakautuvat neljälle Suomen kannalta tärkeälle painopistealueelle: kestävä ruokajärjestelmä, metsäperäiset kierrot, tekniset kierrot sekä liikkuminen ja logistiikka. 10 %). lehden tilaushinnoista tilaukset@ymparistojaterveys. Liikkumisen ja logistiikan näkökulmasta on keskeistä, miten edistetään mm. Kestävän ruokajärjestelmän ja biokaasun osalta keskeistä on maatalouden biokaasujärjestelmien ja muiden uusiutuvan energian ratkaisujen tukeminen fossiilisten polttoaineiden käytön sijaan. Alan kasvu edellyttää erityisesti vahvaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Vuosikerta 72,Kestotilaus 67,Opiskelijat -50% norm. Tiekartan puitteissa Keski-Suomi ponnistelee kohti liikennebiokaasun mallimaakuntaasemaa – alueella on viime vuosien aikana rakennettu biokaasuekosysteemiä ja yhteistyötä alueen toimijoiden välillä. www.ymparistojaterveys.?. Tiekartta laadittiin keskeisimpien suomalaisten sidosryhmien kanssa ministeriöistä yrityksiin. Tehokkaalla ravinteiden kierrätyksellä vahvistetaan maaperän tuottavuutta ja hyvinvointia, säästetään luonnonvaroja ja vähennetään ravinteiden huuhtoutumista Itämereen. Biokaasukytköksiä on erityisesti ensimmäiseen ja viimeiseen liittyen. sähköja biokaasuautojen esiinmarssia – vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien uusien autojen osuuden toivotaan nousevan 50 %:iin jo vuoteen 2025 mennessä. ALV. Ympäristö ja Terveys-lehti TILAUSHINNAT (sis. vsk. Tämä mahdollistaa niin ravinnekierron kierrätyslannoitteiden kautta, liikennebiokaasun nousun kuin myös kaasun enenevän käytön niin kotitalouksissa kuin teollisuudessakin. Suorien ympäristöja terveyshyötyjen lisäksi biokaasu edistää myös maatilojen elinvoimaisuutta ja kauppataseen tervehtymistä. Samalla lisätään maatalouden energiaomavaraisuutta
vsk. Aikaisemmin yleisesti käytetyt polybromatut difenyylieetterit (PBDE:t) ja heksabromisyklododekaani (HBCD) on liitetty ympäristölle ja terveydelle haitallisina yhdisteinä Tukholman kieltosopimukseen. Palonestoaineiden tuotanto ja käyttö, samoin kuin ihmisten altistuminen niille, ovatkin jatkuvassa muutoksessa.. Terveysvaikutusten kannalta ei-sidotut yhdisteet ovat merkittävämpiä, koska ne voivat vapautua paljon helpommin tuotteista sisäilmaan ja ympäristöön kulumalla, haihtumalla tai kierrätyksen ja loppusijoituksen yhteydessä. Panu Rantakokko, Eva Kumar ja Hannu Kiviranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydensuojeluosasto, Kuopio Suomalaisten altistuminen bromatuille ja fosforoiduille palonestoaineille Erilaisia palonestoaineita lisätään kuluttajatuotteisiin, kuten muoveihin, papereihin, huonekaluihin ja tekstiileihin estämään niiden syttymistä ja hidastamaan palamista. Ne voivat olla joko kemiallisesti sidottuja tuotteisiin tai sekoitettuna esimerkiksi polymeerimassaan ilman kemiallisia sidoksia. Tämän vuoksi näitä on korvattu kuluttajatuotteissa muilla, uusilla ja vanhoilla yhdisteillä, tai niiden seoksilla. Ympäristöja terveysvaikutusten kannalta eniten huomiota on kiinnitetty orgaanisiin yhdisteisiin, ja näistä erityisesti bromattuihin ja fosforoituihin yhdisteisiin, jotka muodostavat noin 30 % kokonaiskäytöstä [1]. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. 60 Johdanto Palonestoaineet ovat ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia riippuen käyttökohteiden kemiallisista ja toiminnallisista vaatimuksista
Eläinkokeissa uusien bromattujen yhdisteiden haittavaikutuksia ovat mm. Kloorattujen yhdisteiden lisäksi TMPP ja TPP aiheuttavat naarasja urosrotilla lisääntymiseen liittyviä häiriöitä [5]. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Altistuminen ja metabolia Ihmisen altistuminen palonestoaineille tapahtuu ihon kautta, nielemällä huoneilman pölyä, hengittämällä ja ravinnon kautta [8]. Useimmiten ne on sekoitettu tuotteisiin ilman kemiallista sidosta. Fosforoidut palonestoaineet Näissä yhdisteissä kolme aryyli-, alkyylitai halogenoitua alkyyliryhmää on liittynyt fosforihappoon. aikaistunut puberteetti, painon nousu, käyttäytymismuutokset, elinten painon nousu ja kilpirauhashormonien pitoisuuksien muutokset [4, 5]. Tärkeitä uusia ja vanhoja bromattuja yhdisteitä ovat edellä mainitut PBDE:t ja HBCD sekä bromatut bentsoeja ftaalihappoesterit, sykloheksaanit ja bromatut bentseenit. Jotkut epidemiologiset tutkimukset tukevat eläinkokeiden tuloksia. Ei-halogenoidut fosforoidut palonestoaineet muodostavat tervapinnan palavan esineen pinnalle, mikä estää hapen pääsyn materiaaliin. Norjalaisessa tutkimuksessa tiettyjen fosforoitujen yhdisteiden metaboliitit korreloivat paremmin kotona olemiseen kuin. TDCIPP ja TCEP aiheuttivat hiirellä ja rotalla kasvaimia useissa eri elimissä. Tämän lisäksi klooratut yhdisteet sitovat palossa syntyviä vapaita radikaaleja kuten bromatut palonestoaineet [6]. Bromattujen yhdisteiden heterogeenisuuden takia niiden aineenvaihdutatuotteet ovat moninaisia, eikä niitä tunneta kaikille yhdisteille hyvin. Toksikologisesti tärkeitä fosforoituja yhdisteitä ovat esimerkiksi klooratut alifaattiset tris(2kloorietyyli) fosfaatti (TCEP), tris(1-klooripropaani-2-yl) fosfaatti (TCIPP) ja tris(1,3diklooriisopropyyli) fosfaatti (TDCIPP) sekä aromaattiset trifenyylifosfaatti (TPP) ja tris(metyylifenyyli) fosfaatti (TMPP). Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) arvioi tärkeimmiksi riskeiksi hermoston kehitykseen liittyvät vaikutukset [2, 3]. Vaikka IARC sijoitti TCEP:n kategoriaan 3 (Syöpävaarallisuus ei luokiteltavissa), niin sekä TCEP että TDCIPP on Kaliforniassa luokiteltu syöpää aiheuttaviksi yhdisteiksi. PBDEja HBCD-yhdisteiden tunnetuimmat haittavaikutukset eläinkokeissa liittyvät maksan ja immunijärjestelmän toimintaan, kilpirauhashormonien tasapainoon, lisääntymiseen ja hermoston kehitykseen. Kloorattujen yhdisteiden mahdolliset haittavaikutukset liittyvät eläinkokeissa havaittuun syöpävaarallisuuteen ja neurotoksisuuteen [6]. 61 Bromatut palonestoaineet Bromatut palonestoaineet ovat heterogeeninen joukko kemikaaleja, joiden toiminta perustuu bromin kykyyn sitoa palossa syntyviä vapaita radikaaleja ja siten estää palon leviämistä. Tuoreen ruotsalaisen tutkimuksen mukaan huonepöly on kaikkien ikäryhmien merkittävin altistusreitti useimmille uusille bromatuille palonestoaineille ja taaperoikäisillä myös korkeasti bromatuille BDEyhdisteille ja HBCD:lle [9]. Fosforoidut yhdisteet eivät ole ympäristössä yhtä pysyviä kuin monet bromatut yhdisteet, mutta niiden pitoisuudet huonepölyssä ja erityisesti sisäilmassa ovat selvästi näitä korkeampia [7]. vsk. Uusille bromatuille yhdisteille ei ole tehty varsinaista kvantitatiivista riskinarviointia vähäisen toksikologisen ja epidemiologisen tiedon takia, mutta sekä EFSA [4] että Yhdysvaltain ympäristösuojeluviranomainen (USEPA) [5] ovat laatineet raportin, joissa pyritään tunnistamaan ja luokittelemaan näihin yhdisteisiin liittyvät toksikologiset ja ekologiset vaarat (hazard identification/ evaluation). Myöskään TCIPP:n syöpävaarallisuutta ei voida sulkea pois
62 24 tunnin ravintokyselyyn, mistä pääteltiin, että myös näille yhdisteille asuinympäristö on tärkeämpi saantilähde kuin ravinto [10]. Näytteet uutettiin dikloorimetaanilla, minkä jälkeen fosforoidut ja bromatut yhdisteet jaettiin omiin fraktioihin ja puhdistettiin Florisil-pylväällä. Pölypitoisuuksista laskettiin jakaantumismallien avulla pitoisuudet kaasufaasissa ja edelleen pölyn nielemisen, hengitysilman ja ihon läpi tapahtuva saanti lapsille ja aikuisille [11]. Tutkimuksen tarkoitus Suomessa ei ole tehty kattavaa selvitystä erilaisten uusien ja vanhojen bromattujen ja fosforoitujen palonestoaineiden esiintymisestä kotien sisäilmassa. Tulokset Bromatuilla palonestoaineilla suurin mediaanipitoisuus pölyssä oli BDE-209:llä Taulukko 1. Mitatut palonestoaineet ja niiden lyhenteet.. Mitatut yhdisteet olivat PBDE:t 28, 47, 99, 100, 153, 154, 183 ja 209 sekä taulukossa 1 luetellut bromatut ja fosforoidut yhdisteet. Sisätiloissa esiintyvien yhdisteiden lisäksi pyrittiin painottamaan yhdisteitä, joita on löytynyt myös kaupunkien vesiympäristöistä. Puhdistetut uutteet analysoitiin kaasukromatografi – korkean erotuskyvyn massaspektrometrillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Pölynäytteet kerättiin vuosina 2014–2015 Kuopion ympäristöstä yksityiskotien oloja makuuhuoneista (48 kotia). Monet fosforoidut yhdisteet metaboloituvat erilaisiksi hapettuneiksi ja konjugoituneiksi metaboliiteiksi [5], mutta tähän asti altistustutkimuksissa on mitattu useimmiten vain fosforoitujen yhdisteiden diesterimuotoja virtsasta [10]. Tutkittavat yhdisteet ja menetelmät Tutkittavat yhdisteet valittiin kansainvälisen kirjallisuuden perusteella painottaen erityisesti Pohjoismaisia tutkimuksia. Tässä tutkimushankkeessa selvitettiin kotien sisällä tapahtuvaa altistumista palonestoaineille mittaamalla ensin niiden pitoisuudet huonepölyssä ja laskemalla tästä altistuminen pölyä nielemällä, hengittämällä ja ihon kautta. Bromattujen yhdisteiden fraktio lisäpuhdistettiin vielä rikkihapposilikageelipylväällä. vsk
Käytettyjen laskennallisten mallien mukaan haihtuvilla bromatuilla (PBB, DBEDBCH ja BDE-28) ja fosforoiduilla palonestoaineilla (TCEP, TCIPP, TIBP, TNBP ja TPHP) merkittävä osa kokonaismassasta huoneilmassa (ng/m 3 ) jakaantuu hengitettävään kaasufaasiin, 17–64 % ja 39–89 % vastaavasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Toisaalta TIBP:tä ja TNBP:tä lukuun ottamatta kaikkien fosforoitujen yhdisteiden pölypitoisuudet olivat samaa luokkaa tai suurempia kuin BDE-209:n (kuva 1). Norja 0–20 % ero) huolimatta paljon suuremmat tässä tutkimuksessa lasketut (50–150 -kertaiset) kuin Norjassa mitatut ilmapitoisuudet. Bromibentseenien (PeBB, PBT, PeEB ja HeBB), ab-DBEDBCH:n, TBP-DBPE:n, sekä BDE-28:n ja BDE-183:n mediaanipitoisuudet pölynäytteissä olivat pieniä, alle 1 ng/g. Lasketut ilmapitoisuudet tässä tutkimuksessa olivat monien yhdisteiden osalta kohtuullisesti linjassa edellä mainitussa norjalaisessa tutkimuksessa sisäilmasta mitattujen pitoisuuksien kanssa [7]. Osalla heikosti haihtuvia bromattuja palonestoaineita Norjan ilmamittausten tulokset olivat taas tässä laskettuja suurempia, koska ilmamittauksessa käytettyyn suodattimeen jäivät myös pienissä pölyhiukkasissa olevat yhdisteet. Ainoa merkittävä poikkeus olivat PBDE:t 47–154, joiden mediaanipitoisuudet norjalaisessa pölyssä olivat noin 10 kertaa suuremmat [7]. Kuitenkin haihtuvista fosforoiduista yhdisteistä varsinkin TCEP:llä ja TPHP:llä oli yhtenevistä pölypitoisuuksista (Suomi vs. vsk. Palonestoaineiden mediaanipitoisuudet pölynäytteissä sekä niiden 10 ja 90 persentiilit.. 63 (402 ng/g), seuraavaksi suurimmat ”uusilla” BEH-TEBP:llä (106 ng/g) ja DBDPE:lla (102 ng/g) (kuva 1). Fosforiyhdisteistä selvästi suurin mediaanipitoisuus pölyssä oli esimrkiksi lattiavahoissa käytetyllä TBOEP:lla (14000 ng/g), minkä jälkeen tulivat TCIPP (2500 ng/g) ja TPHP (1000 ng/g). Mitatut pölyn mediaanipitoisuudet olivat lähes kaikille yhdisteille hyvin samansuuruisia kuin norjalaisten kotitalouksien olohuoneista (n=48) vuonna 2012 kerättyjen pölynäytteiden mediaanipitoisuudet. Lapsen altistuminen on yhdisteestä riippuen 2–6 kertaa suurempaa kuin aikuisella, koska suhteessa ruumiin kokoon lapset nielevät enemmän pölyä ja hengittävät enemmän Kuva 1
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Lapsen ja aikuisen eri palonestoaineiden kokonaissaanti. laskennallisista kaasufaasin pitoisuuksista johtuen. Edellä mainituista suurista laskennallisista kaasupitoisuuksista johtuen kokonaisaltistuminen TCEP:lle ja TPHP:lle sekä jossain määrin myös TCIPP:lle, TIBP:lle ja TNBP:lle on suhteessa pölypitoisuuksiin huomattavan korkea (vrt. Aikuisille reitit ja suhteelliset osuudet ovat pääpiirteissään samanlaisia kuin lapsille. vsk. kuvat 1 ja 2). Esimerkiksi Henryn lain vakio (K wa ) TIBP:lle ja TNBP:lle samassa lähdetaulukossa [12] poikkesi yli 3 kertaluokkaa. Sama asia näkyy erityisesti kuvassa 3, missä on eri altistumisreittien suhteellinen osuus kullekin bromatulle ja fosforoidulle palonestoaineelle. Suhteessa norjalaiseen tutkimukseen suomalaisten lasten kokonaisaltistus useimmille yhdisteille oli samalla tavalla verrannollinen pölypitoisuuksiin, mutta suomalaisten kokonaisaltistus oli huomattavasti suurempi muutamille haihtuville fosforoiduille palonestoaineille (TCEP 50 kertaa, TCIPP 15 kertaa, TPHP 30 kertaa) em. Kuvaan on otettu vain ne palonestoaineet joille kokonaisaltistus lapselle on yli 1 pg/kg/päivä.. Haihtuvat fosforiyhdisteet siirtyvät laskennallisen mallin mukaan myös kaasufaasista iholle ja siitä edelleen verenkiertoon (54–74 % altistuksesta). Tästä huolimatta niihin jäi paljon epävarmuutta ja on hyvin todennäköistä, että laskennallinen kokonaisaltistus ainakin haihtuville fosforiyhdisteille (TCEP, TCIPP ja TPHP) on yliarvioitu. 64 ilmaa (kuva 2). Haihtuvimmille BFR-yhdisteille (PBB, DBE-DBCH ja BDE-28) valtaosa lasten kokonaisaltistuksesta saadaan mallin mukaan hengitysilman ja ihon kautta (63– 93 %), mutta edellä mainituille haihtuville fosforoiduille yhdisteille nämä reitit ovat täysin hallitsevia (91–99 %). Tästä syystä malleissa käytettyjä jakaantumisvakioita piti tarkastella kriittisesti suhteessa toisiinsa ja joissain tapauksissa korvata läheisen rakenneanalogin arvo toisella uskottavammalla arvolla. Lisäksi on hyvin todennäköistä, että yksinkertaisiin jakaantumisvakioihin (K ow , K oa , K wa ) perusKuva 2. Nämä erot kaasufaasipitoisuuksissa ja kokonaisaltistuksessa varsinkin haihtuvien fosforiyhdisteiden kohdalla johtuvat jakaantumismalleissa käytettävien oktanolivesi-ilma -jakaantumisvakioiden (K ow , K oa , K wa ) suuresta hajonnasta kirjallisuudessa jopa hyvin samankaltaisille yhdisteille
Tiettyjen palonestoaineiden terveysperusteiset vertailuarvot, tässä tutkimuksessa mitattu kokonaisaltistus lapsille ja altistusmarginaali.. Pienimmät todelliset altistusmarginaalit ovat todennäköisesti siis TBOEP:lle (250) ja BDE-209:lle (400). vsk. 65 tuva malli ei kykene kovin tarkasti kuvaamaan esimerkiksi hyvin monimutkaista palonestoaineiden kulkeutumista ihon eri kerrosten läpi. Lasketut altistusmarginaalit uusille bromatuille palonestoaineille ovat varsin suuria. Eri altistumisreittien suhteellinen osuus bromatuille ja fosforoiduille palonestoaineille lapsille. Taulukko 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Muutamille tutkittaville yhdisteille on arvioitu terveysperusteisia kokonaisaltistuksen vertailuarvoja [7, 13], jotka on koottu taulukkoon 2. Tämän Kuva 3. Tästä huolimatta suoritetut mittaukset antavat kohtuullisen kuvan altistuksen kannalta tärkeimmistä yhdisteistä ja useimmille yhdisteille myös jonkinlaisen arvion altistuksen suuruusluokasta. Pienimmät altistusmarginaalit ovat TCEP:lle ja TCIPP:lle, mutta kuten edellä mainittiin, on näiden arvioitu kokonaisaltistus todennäköisesti yliarvioitu. Taulukkoon on liitetty tässä tutkimuksessa arvioitu lasten kokonaisaltistus sekä vertailuarvon ja altistuksen suhteena laskettu altistusmarginaali
7. EFSA Journal 2012, 10. Sakhi, R. Little, C. A. Chemosphere 2012, 88:1276–1282. J. Cequier, A. M. Harrad, H. Neels, A. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. The European Flame Retardants Association. Environ Sci Technol 2014, 48:6827– 6835. C. EFRA: Flame Retardants, Frequently Asked Questions. EFSA Journal 2011, 9. de Wit, S. I. Petreas, M. A. Van den Eede, I. EFSA Panel on Contaminants in the Food Chain. M. Covaci, R. E. 1. J. de Wit: Novel brominated flame retardants: A review of their analysis, environmental fate and behaviour. Ali, R. N. K. Bromatuista yhdisteistä suurin altistuminen on väistymässä olevalla BDE-209:llä, mutta uusilla BEH-TEBP:llä ja DBDPE:lla altistuminen on samaa suuruusluokkaa. Liu, E. 6. Alaee, L. EPA Publication 744-R-15-002. Becher, C. Becher, C. Harrad, M. Goosey, S. Chemosphere 2012, 88:1119–1153. 2015. L. Environ Int 2015, 75:159–165. Covaci: Occurrence of alternative flame retardants in indoor dust from New Zealand: Indoor sources and human exposure assessment. Coakley, J. EFSA: Scientific Opinion on Emerging and Novel Brominated Flame Retardants (BFRs) in Food. Klooratuista fosforiyhdisteistä varsinkin TCEP:n ja TCIPP:n laskennallinen kokonaisaltistus on todennäköisesti yliarvioitu ja ilmamittaukset olisivat tarpeen tarkemman altistusarvion laatimiseksi. van der Veen, J. C. 2. W. Marce, G. Cequier, A. Rose, S. Cohen Hubal: Rapid methods to estimate potential exposure to semivolatile organic compounds in the indoor environment. Douwes, A. 10. Covaci, S. O. USEPA: Flame Retardants Used In Flexible Polyurethane Foam: An Alternatives Assessment Update. 2007. 9. de Boer, A. Viitteet. Sahlstrom, U. EFSA Journal 2011, 9. Environment International 2012, 49:57–82. Weschler, W. 4. Yhteenveto Altistuminen fosforoiduille palonestoaineille on selvästi suurempaa kuin bromatuille palonestoaineille. Marce, G. Environment International 2011, 37:532–556. 11. de Boer: Phosphorus flame retardants: Properties, production, environmental occurrence, toxicity and analysis. Van den Eede, E. 13. J. Ionas, A. 3. Thomsen: Occurrence of a broad range of legacy and emerging flame retardants in indoor environments in Norway. Bergman, A. Abdallah, N. EFSA Panel on Contaminants in the Food Chain. A. E. Herzke, C. Dirtu, N. EFSA: Scientific Opinion on Hexabromocyclododecanes (HBCDDs) in Food. Birnbaum, M. Law, D. Ryden, R. M. Yhdisteiden toksiset vertailuarvot ovat hyvin erilaisia. 5. C. Sakai, N. 8. Lignell, P. Environ Sci Technol 2012, 46:11171–11178. Covaci, M. A. A. 12 A. t Mannetje, J. J. EFSA: Scientific Opinion on Polybrominated Diphenyl Ethers (PBDEs) in Food. International journal of hygiene and environmental health 2015, 218:422–432. Tutkittujen yhdisteiden aiheuttamista terveyshaitoista ei nykytiedon perusteella ole siis huolta. Nazaroff, Z. E. Darnerud: Estimated intakes of brominated flame retardants via diet and dust compared to internal concentrations in a Swedish mother-toddler cohort. Sellstrom, C. Ali, A. Law, J. Thomsen: Human exposure pathways to organophosphate triesters – a biomonitoring study of mother-child pairs. 66 tutkimuksen perusteella lastenkin altistuminen on siis selvästi alle terveysperusteisten vertailuarvojen. van der Veen: A novel abbreviation standard for organobromine, organochlorine and organophosphorus flame retardants and some characteristics of the chemicals. vsk. Lapsilla kokonaisaltistus TBOEP:lle ja BDE209:lle on lähimpänä terveydellistä vertailuarvoa, mutta näilläkin altistusmarginaali on vielä 250–400 eikä terveyshuolia pitäisi nykytiedon mukaan olla
HELSINKI www.ykl.fi Vesi Eliöstö Ilma Maa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. 67 Ympäristöasiantuntija pitää huolta ympäristöstä – YKL pitää huolta ympäristö asiantuntijasta Työsuhdeneuvonta | työttömyyskassa | edunvalvonta • YKL on työelämän asiantuntija • YKL kokoaa ympäristöalan ammattilaiset yhteen • Liity liittoon! YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO RY VUORIKATU ?. A ?. • ????. vsk
Päästöjen vähentämiseksi on välttämätöntä, että sähköautojen lataukseen käytetään uusiutuvaa energiaa, suositaan joukkoliikennettä, raskaan tavaraliikenteen raidekuljetuksia sekä yksityisautojen verotuskäytännöissä pieniä, vähän kuluttavia autoja, oli niiden voimanlähde mikä tahansa. Kyseessä on tietenkin kotieläintuotanto, se jopa pyhää fossiilisilla polttoaineilla kulkevaa peltilehmää pyhempi pihvilehmä. Hybridiautoja liikkuu kaduillamme yhä enemmän ja sähköautojen latauspisteitä putkahtelee kaupunkikuvaan. Tässä kohtaa ympäristöasiantuntijan ilme kirkastuu. 68 Tätä mieltä • Tätä mieltä • Tätä mieltä • Tätä mieltä • Tätä mieltä Lukijat voivat lähettää mielipidekirjoituksiaan julkaistavaksi tälle palstalle. Liikenneja viestintäministeriön asettaman, melko erimielisen, työryhmän mukaan vuonna 2030 sähköautoja tulisi olla Suomessa 250 000 kappaletta. Kirjoituksen pituus: max. Sitra on julkaissut 15 keinoa päästöjen vähentämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Selvitysten mukaan tähän mennessä annetut päästövähennyssitoumukset johtavat maapallon lämpötilan nousemiseen noin 2,7 asteella, turvarajan ollessa 2 asteen nousu esiteolliseen aikaan verrattuna ja tavoitteen korkeintaan 1,5 asteen nousu. Keinot ovat erittäin kannatettavia ja niitä pitää alkaa toteuttaa välittömästi, mutta ne vaativat investointeja. vsk. Kiina ja Yhdysvallat vähensivät hiilidioksidipäästöjään viime vuonna, EU ja Intia lisäsivät. Huokaus ei kuitenkaan ole helpotuksen vaan turhautumisen osoitus. Lämpöpumput ovat kivunneet varteenotettavaksi ja taloudellisesti kannattavaksi lämmitysjärjestelmävaihtoehdoksi. Nyhtökaura, Vihikset, vegaaniroiskeläppä ja Härkis ovat Sipsikaljavegaanien ohessa nostaneet kasvisruoan kaikkien huulille. Ja ne valot, ne täytyy edelleen sammuttaa, kun poistuu huoneesta! Ympäristöasiantuntija, FT, insinööri (ylempi AMK) Elina Hienonen Ilmastotyö vaatii toimia. Eivät ne riitä! YK:n mukaan vuodesta 2016 on erittäin todennäköisesti tulossa jälleen kerran mittaushistorian lämpimin. Tosiseikat ovat kaikkien tiedossa, miten toimii Suomi. Nyt tulisi toimia, ei vain arvioida jo sovittujen ilmastotoimien riittävyyttä. Kirjoituksia julkaistaan toimituksen harkinnan mukaan. Ei täällä ihan metsään olla menossa, sillä hallitus suunnittelee energiaja ilmastostrategiassa kieltävänsä kivihiilen käytön energiantuotannossa vuoden 2030 jälkeen, joskin toimenpiteen laillisuus on jo kyseenalaistettu. Päästöjen tulee romahtaa, jos haluamme hillitä ilmastonmuutosta turvallisena pidetylle tasolle. Lähetä mielipiteesi: tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Y mpäristöasiantuntija huokaisee syvään. Marrakechin ilmastokokous COP22 hyväksyi marraskuun puolivälissä Pariisin ilmastosopimuksen työsuunnitelman. Näistä seitsemän liittyy energiantuotantoon, kolme liikenteeseen, kolme rakennusten energiatehokkuuteen ja asuntojen energiaratkaisuihin sekä kaksi metsiin ja maatalouteen. 3000 merkkiä välilyönteineen. Ilmeisesti ensi vuosi menee pähkäillessä, sillä seuraava tähtäin eli väliarviointi on vuodessa 2018. Tutkimukset osoittavat, että kun ilmasto lämpenee, se on entistä herkempi hiilidioksidille. Aiheen tulee sivuta lehden linjaa – muuten aihe on vapaa. Pariisin henki kantaa yhä huolimatta Yhdysvaltain presidentinvaalin tuloksesta ja Suomen hallituksen kaavailuista käyttää maamme metsiä bioenergiaksi. Helpompaa olisi puuttua asiaan, jonka osuus kaikista ihmisperäisistä kasvihuonepäästöistä on YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO:n arvion mukaan 18 %
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Perusskenaariolla arvioidaan jo päätettyjen ja toimeenpantujen politiikkatoimien vaikutusta tulevaisuuden kehitykseen. Energiankulutus on esitetty sekä hankitun energian tasolla että hyötyenergiana. Laskentaesimerkin perusteella voidaan todeta, että myös modernien, verrattain vähäpäästöisten varaavien takkojen kasvava käyttö lisää hengitysilman pienhiukkaspitoisuuksia. Aurinkolämmön kehitykselle muodostettiin maltillinen lineaariseen kasvuun perustuva ennuste. Varsinaisten asuinrakennusten (pientalot, rivija ketjutalot, asuinkerrostalot) hankitun energian määrässä on pieni laskeva trendi, mutta energiantarve pysyy oleellisesti samalla tasolla tarkasteluajanjaksolla. www.tvo.fi HYVINVOINTIA YDINSÄHKÖLLÄ. Työssä tehtiin rakennustyypeittäin perusskenaarion mukainen tarkastelu, joka jatkaa tulevaisuuteen energiatilastojen lukuja vuodesta 2015 aina vuoteen 2050. Rakennuskannan energiankäytön osalta tehtiin ennuste peruskehityksestä ja lisäksi matalamman talouskasvun ennuste. Raportti jakaantuu kahteen osaan: rakennuskannan energiankäytön ennustamiseen ja puun pienpolton lisäämisen tarkasteluihin. Toiseksi työssä tarkasteltiin puun pienpolton lisäämisestä aiheutuvia pienhiukkaspäästöjä ja niiden vaikutusta väestöaltistukseen. liikenne), mikä tarkoittaa, että energiaja ilmastopolitiikka ovat tiivis kokonaisuus. vsk. Vuonna 2016 Suomessa valmisteltiin uutta energiaja ilmastostrategiaa, johon kuuluu myös skenaarioiden valmistelu. Tässä raportissa esitetty työ tukee strategian valmistelutyötä. 69 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35 / 2016 Rakennusten energiankulutuksen perusskenaario Suomessa 2015–2050 Maija Mattinen, Juhani Heljo, Mikko Savolahti Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 % on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta (ml
Menetelmien käyttöön liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä, kuten monsuunisateen heikkeneminen ja siitä seuraavat riskit ruoantuotannossa Aasiassa ja Afrikassa. Menetelmien äkillinen lopettaminen, esimerkiksi voimakkaiden negatiivisten vaikutusten vuoksi, aiheuttaisi myös nopean ilmastonmuutoksen, johon ekosysteemien ja yhteiskuntien olisi vaikea sopeutua. Ilmastonmuokkaukseen liittyy merkittäviä riskejä Ilmastonmuokkauksella voitaisiin viilentää ilmastoa heijastamalla osa auringon säteilystä takaisin avaruuteen, esimerkiksi pilvien ominaisuuksia muokkaamalla tai jäljittelemällä tulivuorenpurkausten aiheuttamaa stratosfäärin pienhiukkaspeittoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Ilmastonmuokkauksen vaikutuksiin liittyvät epävarmuudet ovat tuoreen tutkimuksen mukaan kuitenkin tällä hetkellä niin suuria, että menetelmiä ei voida pitää päästöleikkausten korvaajina ja lykkääjinä. vsk. Ilmastonmuokkauksella tarkoitetaan ympäristön suunnitelmallista muuttamista suuressa mittakaavassa erilaisilla ilmastonmuokkaustekniikoilla. Tutkimus julkaistiin Climatic Change -lehdessä, ja sen rahoitti Suomen Akatemia. Ehdotettujen menetelmien etu on niiden nopea viilenemisvaikutus sekä kohtalaisen alhaiset kustannukset. ”Mikäli ilmastonmuokkauksen ohella lykätään päästöleikkauksia, ilmastonmuokkauksen lopettaminen johtaisi tilanteeseen, jossa kahden asteen tavoite on jo saavuttamattomissa”, toteaa VTT:n erikoistutkija Tommi Ekholm. Jos ilmaston lämpenemisen lisäksi pyritään ehkäisemään hiilidioksidista johtuvaa merten happamoitumista, ilmastonmuokkaus voi korvata päästövähennyksiä ainoastaan muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin osalta. Käytännössä ilmastonmuokkaus voi alentaa tulevien vuosikymmenien päästöleikkaustarpeita vain vähän. 70 V TT:n ja Ilmatieteen laitoksen uuden tutkimuksen mukaan ilmastonmuokkaukseen liittyy kuitenkin niin suuria epävarmuuksia, ettei se tarjoa vaihtoehtoa kasvihuonekaasupäästöjen nopealle vähentämiselle. Ilmastonmuokkaukseen liittyvät epävarmuudet rajoittavat sen käyttöä ilmastonmuutoksen hillinnässä Ilmatieteen laitos. ”Ilmastonmuokkauksen mahdollisesti suurta viilennyspotentiaalia ei tule siis käyttää syynä lykätä välttämättömiä kasvihuonekaasupäästöjen leikkauksia”, Hannele Korhonen tiivistää. On esitetty, että ilmastonmuokkauksen avulla voisi lykätä kasvihuonekaasujen päästöleikkauksia, mutta saavuttaa siitä huolimatta Pariisin ilmastosopimuksessa määritelty tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 2 asteeseen. Siten ilmastonmuokkauksen käyttöön liittyy suuri epävarmuus, ja sen käyttö saatettaisiin joutua myös äkillisesti lopettamaan”, sanoo Ilmatieteen laitoksen professori Hannele Korhonen. ”Ilmastonmuokkaus voi aiheuttaa sivuvaikutuksia, jotka ilmenevät vasta menetelmän käyttöönoton jälkeen. Tutkimuksen tekivät yhteistyössä tutkijat VTT:ltä ja Ilmatieteen laitokselta. Tulokset osoittavat, että tavat, jolla ilmastotavoitteet ja käytettävissä olevat ilmastonmuutoksen torjuntakeinot rajataan, voivat vaikuttaa merkittävästi optimaalisiin ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteisiin
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. 71 Ympäristö ja Terveys-lehti sekä sosiaalija terveysministeriö järjestävät yhteistyössä Laivatarkastuskoulutus 18.1.2017 Merikeskus Forum Marinum Turku Koulutuspäivä on tiivis tietopaketti laivatarkastukseen liittyvästä ohjeistuksesta, käytännöistä ja juuri valmistuneesta kansallisesta soveltamisohjeesta. Valitse vuoden 2016 paras kansi ja lennä uuteen vuoteen Globe Hopen kuumailmapalloheijastin mukanasi! Hyvä lukijamme, Osallistu Ympäristö ja Terveys-lehden Valitse vuoden paras kansi -kilpailuun! Kilpailun löydät verkkosivuiltamme www.ymparistojaterveys.. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Ilmoittautumiset 5.1.2017 mennessä. vsk. Vastaa kysymyksiin 16.1.2017 mennessä ja olet mukana Globe Hopen heijastimien (5 kpl) arvonnassa. Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti ja voittajien nimet julkaistaan Ympäristö ja Terveys-lehdessä 1/2017.. Koulutuksen hinta on 95 e (sis. alv), johon sisältyy kahvit, lounas ja sisäänpääsy Merikeskus Forum Marinumin museonäyttelyihin. Klikkaa etusivun alareunan linkkiä PARAS KANSI. Lisäksi käsitellään elintarviketurvallisuutta, vesihuoltoa, Portnetin käyttöä ja meriturvallisuusilmoitusta
Verrattuna vuoteen 2014 kyseiset päästöt ovat alentuneet 88 % rikin oksidipäästöjen ja 36 % pienhiukkaspäästöjen osalta, mikä osaltaan on myös polttoaineen rikkipitoisuuden alenemisen ansiota. Maisema-arkkitehti Gretel Hemgård on tehnyt merkittävän uran omassa suunnittelutoimistossaan, luonut laadukasta kaupunkiympäristöä: puistoja, aukioita, julkisten rakennusten ympäristöjä ja asuinpihoja. Vihervuoden mitalin saivat maisemaarkkitehdit Gretel Hemgård ja Jukka Jormola ansiokkaasta työstä viheralan hyväksi. Kirja löytää pikkuriikkisistäkin metsän lajeista hämmästyttäviä piirteitä. Hänen työskentelynsä useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimusja suunnitteluhankkeissa on luonut erittäin tärkeää pohjaa maisema-arkkitehtuurin alan kehitykselle Suomessa. Metsässä käy sellainen kuhina ja kuiske, ettei ihmissilmä tai -korva tiedäkään! Tätä salamyhkäistä elämää voittajateos avaa. Laaja-alaisuus, ymmärrys ympäristön ominaispiirteitä ja arvoja sekä käyttäjien toiveita kohtaan sekä laadukas suunnittelu ovat yhdistelmä, joka nostaa Gretel Hemgårdin ja hänen tiiminsä työn edelläkävijän asemaan Suomessa. Ilmatieteen laitoksen Trafille tekemästä raportista selviää, että rikkipäästöt ovat laskeneet Itämeren alueella merkittävästi. Alusten polttoaineiden suurin sallittu rikkipitoisuus on vuoden 2015 alusta lähtien ollut 0,1 %, kun aikaisempi raja oli 1,0 %. Mitalien myöntämisestä päätti mitalitoimikunta, jonka puheenjohtaja oli presidentti Tarja Halonen. Trafi Vihervuoden mitali kahdelle maisema-arkkitehdille Suomen Maisema-arkkitehtiliiton 70-vuotisjuhlaseninaarissa Finlandiatalossa jaettiin kaksi Vihervuoden mitalia viheralan hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Voittajakirjan valinnut WWF:n hallintoneuvoston jäsen, professori Helena Ranta kuvailee löytäneensä kirjan myötä kiehtovan ja haasteellisen näkökulman luontoon. 72 poimintoja Alusten rikkipäästöt kääntyneet huimaan laskuun Itämerellä Itämerellä 1.1.2015 voimaan tullut polttoaineen rikkipitoisuusmääräysten tiukennus on tuottanut tulosta. Maisema-arkkitehti Jukka Jormolan pitkä ura Suomen ympäristökeskuksessa vesiensuojelun, hulevesien luonnonmukaisen hallinnan ja vesitalouteen liittyvien kysymysten parissa on ollut merkittävää. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. WWF V ih er ym pä ri st öl iit to ry. Kirjan ovat toimittaneet Eeva-Liisa Hallanaro, Saija Kuusela, Aino Juslén ja Terhi Ryttäri. Vuonna 2015 rikin oksidien eli SOx-päästöt laivoista olivat 10 300 tonnia ja pienhiukkaspäästöt 10 400 tonnia. ”Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että alusten polttoaineen rikkipitoisuuden alentaminen on tuottanut tulosta. Kirjan on julkaissut Gaudeamus. Jukka Jormola on jakanut tietotaitoaan pitkään niin oppilaitoksissa luennoimalla kuin käytännön suunnitteluprojekteissa. Metsän salainen elämä on WWF:n Vuoden luontokirja 2016 WWF:n Vuoden luontokirjan tähdiksi nousivat metsän siimeksen limasienet ja pikkuiset jäkäläpilkut, kun professori Helena Ranta valitsi viidestä finalistista voittajaksi Metsän salainen elämä -teoksen. Laivojen NOx ja CO 2 -päästöt sen sijaan kasvoivat 6.3 % ja 5.6 % vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna”, toteaa Trafin johtava asiantuntija Jorma Kämäräinen. vsk
ympäristön tutkimuksessa ja -suojelussa, lääkeja muun kemianteollisuuden yrityksissä tutkimusja tuotekehitystehtävissä, metsäteollisuuden ja -talouden aloilla sekä biotalouteen liittyvissä tehtävissä. Vuoden 2017 palkinnon saajat julkistetaan helmi-maaliskuussa. 73 poimintoja Metsähallituksen kulttuuriperintöinventointihanke ehdolla Europa Nostra -palkinnon saajaksi Valtion monikäyttömetsissä vuosina 2010–2015 toteutettu kulttuuriperintöinventointihanke on ehdolla Europa Nostra -palkinnon saajaksi. Loimuun kuuluu noin 15 000 jäsentä, joista opiskelijajäseniä on noin viidesosa. Metsähallitus Uusi akavalainen liitto Loimu aloittaa toimintansa 1.1.2017 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ja Metsänhoitajaliitto yhdistyvät vuoden 2017 alusta. Uuden liiton nimi on Luonnon-, ympäristöja metsätieteilijöiden liitto Loimu. Kulttuuriperintöinventointihanke on ehdolla Tutkimus-kategoriassa, jossa palkitaan merkittäviä ja konkreettisesti kulttuuriperinnön säilymiseen vaikuttavia hankkeita. Ehdotuksen teki Museovirasto. Varsinaisista jäsenistä vajaa puolet työskentelee yksityisellä sektorilla, reilu viidesosa valtiolla, viidesosa yliopistolla ja noin kymmenesosa kuntasektorilla. LAL. Palkinto on kulttuuriperintöalan korkein kunnianosoitus Euroopassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Ajallisesti kohteita kartoitettiin noin 10 000 vuoden ajalta, vanhimpien kohteiden ajoittuessa Suomen varhaisimman asutushistorian aikaan ja nuorimpien 1960-luvulle. vsk. Loimun jäsenet työskentelevät ihmiskunnan hyvinvoinnin ja maapallomme tulevaisuuden kannalta avainaloilla mm. Lisäksi hankkeessa kehitettiin aktiivisesti arkeologisen inventoinnin menetelmiä ja testattiin erityisesti laserkeilausaineiston soveltuvuutta kulttuuriperintökohteiden kartoittamiseen. Inventoinnin myötä monikäyttömetsistä dokumentoitiin ja suojeltiin yli 10 000 kohdetta, jotka sisälsivät yli 100 000 yksittäistä rakennetta
vsk. Liikehakemisto_D1.indd 1 18.1.2016 9:25:52. info@golder.. (015) 230 712 Autopuh. 09 5617210 Konsultointi-, suunnitteluja rakennuttamispalvelut e rityisalueenamme maaperä, ympäristö, työturvallisuus ja energia. www.ax.. ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. (03) 2680 111 PL 428 Fax (03) 2110 106 33101 TAMPERE ax@ax.. 74 Yrityshakemisto Ilmansuojelu Teollisuusja työhygienia Ympäristöjärjestelmät Jätehuolto Turvallisuusselvitykset Energiakatselmukset Päästömittaukset Meluselvitykset ja -mittaukset Ympäristö & Tekniikka Kuokkamaantie 4 Puh. p. 0400-447 205 www.golder.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47
p. 040 511 6005 KÄYTTÖKOHTEET Juomavedet Jätevedet Prosessivedet Kaivosvedet Lietteet www.nordkalk.. Member of Rettig Group KALKKIA KAIKKEEN VEDENKÄSITTELYYN Ahma ympäristö Oy – ympäristöalan ammattilainen Ammattitaidolla ja laadukkaasti Laboratoriopalvelut Näytteenottopalvelut Ympäristötutkimukset Ympäristökonsultointi www.ahmagroup.com. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. 75 Yrityshakemisto Varaa nyt ilmoituspaikka Yrityshakemistoon vuodeksi 2017! Lisätiedot: eija.lindroos@ymparistojaterveys
vsk. alv. alv. 2. 48. lehden tilaushinnoista (sis. 7. alv. Opiskelijat -50% norm. 4. 16.1.2017 13.2.2017 20.2.2017 20.3.2017 20.3.2017 20.4.2017 24.4.2017 22.5.2017 14.8.2017 11.9.2017 18.9.2017 16.10.2017 16.10.2017 13.11.2017 20.11.2017 18.12.2017 Ympäristö ja Terveys VUOSI 2017 Ympäristöterveys Meluntorjunta Ympäristöalan hallinto – säädäntö ja ohjaus Vesiensuojelu, vesihuolto Rakennusterveys Ympäristöriskien hallinta Jätehuolto, kiertotalous, pilaantuneet maat Ympäristöteknologia 1. Irtonumero 10,(sis. 24 %). 8. 76 www.ymparistojaterveys.. 10 %). 10 %). 5. 6. alv. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: Tilaushinnat 2017 Vuosikerta 72,(sis. Kestotilaus 67,(sis. vsk. 10 %). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti TEEMA AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYMINEN * tämä lehti Meluntorjuntapäivien luentomateriaalina Jyväskylän Paviljonki 22.-23.3.2017. 3