10 %). vsk. home-toksiineista ja niiden mittaamisesta, aktinobakteereiden ja pölypunkkien haitoista ja potilaiden kliinisistä tutkimusmahdollisuuksista (homevasta-aineiden ja muiden immunologisten tutkimusten käyttö) on uudistettu. Uudistettu 3. alv. 2 Kirjan avaa perusteellinen luku aiheesta ”Miksi tarvitaan sukuja lajitason tietoa kosteusvauriomikrobien haitoista ja terveysriskeistä”. Kirjassa esitetään homeista ja hiivoista suvuittain perustiedot, esimerkkitapauksia, suosituksia ja yhteenveto-osa. Kirja soveltuu myös kaikille, joita kosteusvauriot henkilökohtaisesti koskettavat tai kosteus, hajut ja mikrobit yleensä askarruttavat. Uutta on myös tiivis katsaus hometutkimuksen historiaan ja tärkeimpien kansansairauksien epidemiologiaan ja terveystalouteen sekä viimeisenä oleva luku ”Viemärikaasut sisäilmaongelmana”. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Lisäksi kirjoittaja esittää ehdotuksia toimenpiderajoiksi (Viralliset toimenpiderajat löytyvät STM:n asumisterveysasetuksesta ja Valviran laatimasta asumisterveysasetuksen soveltamisohjeesta). painos Tuula Putus Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy. Hinta 36,00 euroa + toimituskulut (sis. ”Huoli terveydestä ja sen menettämisestä on yhteinen”. Kirjan luvut mm. ISBN 978-952-9637-58-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi, puh. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Kirja on kirjoitettu avuksi kentältä tulleisiin pyyntöihin käytännön tarpeeseen terveydenhuollon ja -suojelun ammattilaisille sekä rakennusterveyden asiantuntijoille
Kestotilaus 67,(sis. lehden tilaushinnoista (sis. 10 %). 3 www.ymparistojaterveys.fi 22.1.2018 19.2.2018 19.2.2018 19.3.2018 19.3.2018 23.4.2018 16.4.2018 28.5.2018 20.8.2018 17.9.2018 17.9.2018 15.10.2018 15.10.2018 12.11.2018 12.11.2018 17.12.2018 Ympäristöterveys Vesiensuojelu, vesihuolto Ympäristöalan hallinto Rakennusterveys Ilmasto Luonnonsuojelu Kiertotalous, pilaantuneet maat Varautuminen ja valmius 1. 044 526 6552 Markkinointi Eija Lindroos p. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. 050 324 2464 Tuottaja Tanja Lohiranta p. alv. 040 511 6005 Tilaukset/ Eevastiina Veneranta p. 3. 7. Opiskelijat -50% norm. 6. 5. 24 %). Irtonumero 10,(sis. 8. AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYY 49. 10 %). 10 %). vsk. 040 745 1491 Asiakaspalvelu www.ymparistojaterveys.fi etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi. 2. 4. alv. vsk Puhtaamman huomisen ääni ja Terveys Ympäristö ILMESTYMISAIKATAULU 2018 Muistathan lehtitilauksen myös v.2018! (ammattilehden tilausmaksu on verovähennyskelpoinen) Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) sitoutumaton ympäristöalan ammattilehti Lehden tilaukset verkkosivujen kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai (02) 630 4900 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. alv. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: Tilaushinnat Vuosikerta 72,(sis. alv
Hakukone kyllä löytää liudan osumia, mutta valtaosa niistä liittyy viranhaltijoiden vastaanottoaikoihin. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. vsk. Pertti Forss. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Mielenkiintoinen yksityiskohta on keittiötähteiden käyttömahdollisuuksien selvittäminen. Suurin saavutus oli yhtenäisen terveydenhoitojärjestyksen aikaansaaminen, peräti 128 §:n mittainen. Itsenäistymisen aikoihin toiminnan painopisteitä olivat mm. Ympäristöasioita käsitellään monessa kohtaa, toimitiloja laajennetaan, toiminta saa lisämäärärahaa ja jopa palkkoja korotetaan. M aamme itsenäistymisen merkitystä ympäristöasioiden hoitoon kannattaisi selvittää tarkemminkin – vinkki vaikkapa opinnäytetyön aiheeksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. S elaamalla läpi vuoden 1917 tärkeimmät sanomalehdet voi havaita, etteivät ympäristöasiat olleet mitenkään otsikoissa. Vähemmälle huomiolle näyttävät jääneen jäteja vesihuolto, ilmanlaatu ja hajut sekä kulutustavarat. Omaa lainsäädäntöä oli kehitetty ahkerasti ja toimintatavat oli luotu Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan mallien mukaan. Jo 1800-luvun lopulla nykymuotoinen valvonta ja valistus olivat vakiintuneet. maidonja lihantarkastus, työsuojelu ja asunnontarkastus. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. K ertomus Helsingin kunnallishallinnosta vuonna 1917 on tuhti lukupaketti, peräti 425 sivua. Asioiden hoidossa kaupunkien ja maaseudun välillä oli toki suuria eroja. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Sata vuotta sitten S uomen itsenäistyminen ei merkinnyt mitään suurta muutosta ympäristöasioiden hoidossa. Vesilaitosta laajennetaan ja viemäreitä rakennetaan. Lainsäädännön valmistelua jatkettiin aktiivisesti, esimerkkeinä mainittakoon naapuruussuhdelaki (1920), lihantarkastuslaki (1922) ja luonnonsuojelulaki (1923)
36 Biotalousinsinöörikoulutusta Hämeen ammattikorkeakoulussa Kirsi Sippola ja Laura Vainio ..................................................... 49 Hajajätevesisäädöksien siirtymäaika – työkaluja alueiden määrittelyyn Johanna Kallio, Riikka Vilpas ja Jaakko Suikkanen ............ 48 Susanna Makaroff: Homeäidin päiväkirja .......................... Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. 50 Lammaspaimenviikko on onnekkaan pesti Kaarina Kärnä .............................................................................. vsk 8 • 2017 Tuottaja Tanja Lohiranta p. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken .............. 62. 58 Otteita Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmasta ............. 5 Ympäristö 48. 64 Vuoden maisemateko 2017 -tunnustus Kainuuseen Vienan reitille .............................................................68 Poimintoja ..................................................................................70 Kirjaesittelyjä: Työryhmä ja Hanna Nikkanen: Hyvän sään aikana. Sata vuotta sitten Pertti Forss .......................................................................................4 Keinot vähähiilisen yhteiskunnan toteuttamiseksi Martti Kätkä ....................................................................................6 Biotalouden mahdollisuudet Suomessa Mika Aalto, Reijo Munther ja Reima Sutinen .........................10 Biotuotetehdas on kestävän biotalouden edelläkävijä Camilla Wikström ........................................................................16 Biokaasubussit ovat loistava mahdollisuus suomalaisille Jani Arala ...................................................................................... 28 Ravinteiden kierrätys on tuotteita, teknologiaa ja tahtoa tehdä asiat toisin Sanna Marttinen ......................................................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 44 Ekologisia luksuspakkauksia valmistava Sulapac tarjoaa vaihtoehdon muoville .......................................... vsk. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 8. 20 Sähköä varastoon – omaan ja yhteiseen käyttöön Kristiina Siilin ................................................................................24 Teollisuutta uudistavat kuitutuotteet Ali Harlin ....................................................................................... Lehden teemana on Ympäristöterveys
6 P äästöjen vähentämistavoitteet ovat äärimmäisen vaativia. Koska kehittyvien maiden talouksille on annettava mahdollisuus kasvaa, kehittyneiden talousalueiden maiden vastuu päästöjen vähentämisessä on keskimääräistä suurempi eli luokkaa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2015 allekirjoitetussa Pariisin ilmastosopimuksessa on mukana 195 maata ja kaikki ovat ilmoittaneet tavoitteensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuodesta 2020 alkaen. Valtaosa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energian tuotannosta ja käytöstä sekä teollisuuden prosesseista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 40–70 prosentilla vuoden 2010 tasolta vuoteen 2050 mennessä. Päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästöjen vähentämistavoite on EU-tasolla 30 prosenttia ja Suomelle ehdotettu sitova vähennystaakka 39 prosenttia. EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suomi on osana EU:ta mukana päästökaupassa, jonka osuus päästöjen vähentämisestä on 43 prosenttia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Lisäksi päästöjen tulisi olla vuoden 2100 tienoilla mahdollisimman lähellä nollaa.. Johtava asiantuntija Martti Kätkä Teknologiateollisuus ry Keinot vähähiilisen yhteiskunnan toteuttamiseksi Ilmastonmuutoksen uhka on maailmanlaajuinen ongelma, jonka torjuminen vaatii maailmanlaajuisia toimenpiteitä. vsk. Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan ilmaston lämpeneminen olisi pysäytettävä 2 celsiusasteeseen, jotta vaarallinen ilmastonmuutos saataisiin estettyä
Energian käyttö Energiankäytön tehostamiseksi suurimmat potentiaalit ovat rakennuksissa, joissa voidaan säästää koneiden ja laitteiden sekä valaistuksen energiankulutusta. 7 Vähähiiliset teknologiat Päästöjen vähentämiseksi on käytettävissä neljäntyyppisiä keinoja: • vähäpäästöinen energian tuotanto ja käyttö • energian käytön tehostaminen • järjestelmätason ratkaisut • integroidut teollisuusprosessit. Vähäpäästöiseen energian tuotantoon kuuluvat vesivoima, ydinvoima, tuulivoima, aurinkoenergia ja bioenergia. Tulevaisuudessa voimme todennäköisesti hyödyntää polttokennoja ja muuta vetyteknologiaa raskaan liikenteen voimanlähteenä. Kuva: Valmet.. Haapaveden voimalaitos Kuopiossa. Tulevaisuudessa siirrytään lähes nollaenergiarakentamiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Nykyaikaisella kiinteistöautomaatiolla on mahdollista säätää huonekohtaisesti lämpötilaa, ilmanvaihtoa sekä ilman kosteutta ja samalla säästää energiaa. Energian tuotanto Vähäpäästöiseen energian käyttöön kuuluvat lämpöpumput, sähköjunat, raitiovaunut ja muu sähköinen kiskoliikenne, sähköautot, sähköbussit, kaasuautot ja kehittyneet liikenteen biopolttoaineet. vsk
Näillä kattiloilla voidaan polttaa myös sokeriruokojätettä, soijajätettä ja palmuöljyn tuotannossa syntyviä jätteitä, joita syntyy suuria määriä Latinalaisessa Amerikassa, Kaakkois-Aasiassa ja monissa kehitysmaissa ilman, että niitä nykyään pystytään hyödyntämään. Kaukolämmön suosio onkin Suomessa kasvanut ja nykyään sillä lämmitetään noin puolet maamme rakennuskannasta. Tässä on suomalaiselle kattilateollisuudelle suuret potentiaaliset vientimarkkinat, koska kiinteillä maaja metsätaloudesta peräisin olevilla jätteillä voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä kehitysmaissa. Niiden hyötysuhde on korkea, suuruusluokkaa 80–90 prosenttia, kun tavallisen pelkkää sähköä tuottava voimalaitoksen hyötysuhde jää 35–45 prosenttiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Suomalaisen teknologiateollisuuden yksi kilpailuvalteista on yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa käytettävät leijukerroskattilat, jotka voivat hyödyntää polttoaineenaan monipuolisesti metsähaketta, kuorta, jätepuuta sekä maatalousperäisiä kasvijätteitä. Yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto sekä biomassaa käyttävät leijukerroskattilat Suomen kilpailuvalttina Kaukolämmitys on taajamissa paras ja energiatehokkain ratkaisu erilliseen kiinteistökohtaiseen lämmitykseen verrattuna. Näiden yhdistämisellä ja lämpöpumppujen hyväksikäytöllä järjestelmän energiatehokkuutta voidaan parantaa entisestään. Suomessa tuotetaan kaukolämmön lisäksi myös kaukojäähdytystä. 8 Järjestelmätason ratkaisut Järjestelmätason ratkaisuilla saavutetaan päästöjen vähentämisen lisäksi merkittäviä energian säästöjä. Kun kaukolämmön tarve on riittävän suuri, kannattaa rakentaa yhdistettyä lämpöä ja sähköä tuottavia voimaloita. vsk. Näihin kuuluvat kaukolämpö ja -jäähdytys, sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja älykkäät sähköjärjestelmät. Älykkäät energiapalvelut ovat käytettävissä jo lähitulevaisuudessa Älykkäillä sähköjärjestelmillä voidaan hyödyntää kuluttajien kysyntäjoustoja, sähkön pientuotantoa ja varastointia sekä mahdollistaa uudet digitalisointiin perustuvat ener
Kuva: Outokumpu.. vsk. Olennaista on, että kussakin Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaneessa maassa käytetään paikallisiin olosuhteisiin sopivia ja kustannustehokkaimpia ratkaisuja. Tällä hetkellä kehitetään päästötöntä terästehdasta, jossa kivihiili pelkistysaineena korvataan vedyllä. Tulevaisuudessa älykkäät järjestelmät on kytkettävissä kiinteistöautomaatioon, jolloin niiden avulla voidaan säätää huonekohtaisesti lämpötilaa, ilmanvaihtoa, ilman kosteutta ja valaistusta tarpeen mukaan. On huomattava, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ovat niin tiukkoja, että kaikkia teknologian tarjoamia mahdollisuuksia on käytettävä hyväksi yhtaikaa. Energian säästön lisäksi asumismukavuus ja sisäilman laatu paranevat. Uusiutuvien energialähteiden saatavuudessa on eroja eri maailman maiden välillä samoin kuin uuden energiateknologian käytettävyydessä. Ilmasto-olosuhteet ovat erilaisia ja mahdollisuudet hyödyntää kaukolämpöä vaihtelee. Kuluttajat voivat reaaliaikaisen mittaroinnin ansiosta osallistua aktiivisesti energiamarkkinoille, säästää energiaa ja samalla asumiskustannuksia. Outokummun jaloterästehdas. Integroidut teollisuusprosessit Teollisuussektorilla integroidut prosessit ovat tehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseksi ja kiertotalouden mahdollisuuksia hyödyntäen samalla materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Yhteistä ilmastosopimuksen toimeenpanossa ovat investoinnit vähähiilisiin teknologioihin, jotka ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Jos vetykin tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla, saadaan aikaan vähäpäästöinen ratkaisu myös järjestelmätasolla. Suomi on tässä edelläkävijä, sillä meillä jo nyt kaikilla sähkönkuluttajilla käytössään älykkäät tuntitehomittarit. 9 giapalvelut
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Teollisuusneuvos, ryhmäpäällikkö Mika Aalto Toimialajohtaja Reijo Munther Neuvotteleva virkamies Reima Sutinen Työja elinkeinoministeriö Biotalouden mahdollisuudet Suomessa. 10 Biotalouden rooli Suomessa Itsenäisyyden kynnyksellä vuonna 1913 Suomi oli jo vakiinnuttanut asemansa maailmalla monipuolisena metsäteollisuustuotteiden valmistajana. vsk. Suomalaisten metsäyritysten kasvuvauhti oli vuosina 1950–2000 nopeampaa kuin koskaan aiemmin. Paperin kulutus kääntyi laskuun päämarkkina-alueillamme Euroopassa ja USA:ssa. Vähitellen metsäteollisuuden painopiste siirtyi sahatavaran ja massan valmistuksesta paperinja kartongintuotantoon, joka kaksinkertaistuu 1960-luvlla. Vuonna 1979 Suomessa toimi 30 paperitehdasta, 29 vaneritehdasta, 16 kartonkitehdasta, 5 kuitulevytehdasta, 15 lastulevytehdasta, 16 sulfaattija 14 sulfiittisellutehdasta sekä 6 puolikemiallista sellua valmistavaa tehdasta. Vuonna 1913 maassa toimi 600 sahaa, 45 puuhiomoa, 8 kartonkikonetta, 3 vaneritehdasta, 17 sellutehdasta sekä 25 paperitehdasta. Vaikka Suomella on vain puoli prosenttia maailman metsävaroista, mutta maan osuus maailman metsäteollisuustuotteista on viisi prosenttia ja näiden tuotteiden globaalista viennistä kymmenen prosenttia, painoja kirjoituspaperien viennistä 25 prosenttia sekä paperin ja kartongin viennistä 15 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotanto muodosti peräti 70 prosenttia valtakunnan kokonaisviennistä. Maailmanmarkkinoiden ylikapasiteettiin vedoten ensimmäisenä suomalaisena paperitehtaana Voikkaan tehdas suljetaan. Mutta vuonna 2006 tilanne muuttui
Investointilama Suomessa on lähtenyt laukeamaan ja päänavaajana on jälleen toiminut suomalainen metsäteollisuus. Jo niin nopeasti, ihmetteli moni. Suomessa metsäteollisuus on perinteisesti ollut vahva ala, koska Suomi on Euroopan metsäisin maa.. Viime vuonna investoinnit kasvoivat yli 7 prosenttia. Uuden tien menestykseen nähtiin olevan auki. Yhden tulevaisuuden menestystarinoista nähtiin olevan puuhun perustuva biojalostamotoiminta. Jo alkuvuodesta 2012 UPM ilmoitti maailman ensimmäisen selluloosan tähteenä syntyvää raakamäntyöljyä käyttävän biojalostamon rakentamisesta Lappeenrantaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. vsk. Suomen puujalka oli hyvää vauhtia katkeamassa ja metsäteollisuus alettiin nähdä katoavana, todellisena auringonlaskun alana. Tämä kiihdyttää metsäteollisuuden rakennemuutosta; noin hienosti sanottuna. Tuotanto käynnistyy loppuvuodesta 2017. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre ilmoitti tekevänsä biotuotetehtaan Äänekoskelle vanhan sellutehtaan alueelle. Suomessa suljetaan systemaattisesti useita paperitehtaita tai -koneita. Tänään olemme tilanteessa, jonka taustoissa ja tapahtumissa voisi nähdä yhteyksiä entiseen. Tässä investointikasvussa metsäteollisuudella on ollut iso rooli. Rakennustyöt aloitetaan välittömästi. Vuodesta 1975 lähtien investoinnit ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti näin nopeaa tahtia vain kahtena ajanjaksona; ennen 1990-luvun lamaa kovan kasvun vuosina 1987–1989 ja 1990-luvun laman jälkeisinä palautumisen vuosina 1995–1998. Tämä ilmoitus katkaisi metsäalaa vallinneen masennuksen ja jopa toivottomuuden selkärangan. Positiivinen käänne sai vahvistuksen keväällä 2015. Lähes yhdessä hetkessä metsäsektorin ja -teollisuuden tulevaisuuteen alettiin Suomessa uskoa. Moni asia on muuttunut, itse asiassa koko toimiala on rakennettu uudestaan tänä kymmenenä vuotena. Ja nyt näyttää siltä, että tänäkin vuonna investoinnit kasvavat yli 5 prosenttia. 11 Vuonna 2008 USA:n asuntoluottokuplan puhkeamisesta vauhtia saanut rahoituskriisi ajaa maailmantalouden taantumaan
Voimistuva biotalous nostaakin tulevaisuuden metsätalouden ammattilaisten merkitystä. Metsää hoidetaan hyvin, kun puulla on käyttöä. Tämä on yksi keskeisin metsätalouden tulevaisuuden haasteista. Ennustettava ja kilpailukykyinen yritysverotus on jo aikaisemmin nostettu keskustelussa yhdeksi Äänekosken investoinnin ratkaisevaksi tekijäksi. Tätä taustaa vasten puun liikkeelle ja markkinoille saanti korostuu. 12 Valtio tukee alan uusiutumista Myös julkisen sektorin toimenpiteillä on haluttu rakentaa uskoa tulevaan. Jos metsämme nyt kasvavat vuodessa 104 miljoonaa m 3 , pitäisikö tulevaisuuden tavoitteeksi ottaa 120 miljoonaa m 3 /v, tai jopa 150 miljoonaa m 3 /v. vsk. Suomessa on pitkät perinteet omaavalla kestävällä metsänhoidolla kasvatettu sekä hakkuumahdollisuuksia että metsien hiilivarastoa. Kysyntä kasvaa edelleen Suomessa metsäteollisuus on perinteisesti ollut vahva ala, koska Suomi on Euroopan metsäisin maa. Nopean, vuorovaikutteisen ja johdonmukaisen lupakäsittelyn tuleekin olla Suomelle selkeä kilpailukeino, kun tavoittelemme kansainvälisiä investointeja. Myös viranomaispuolella saadaan suuria asioita nopeasti aikaan, jos tahtotila on yhteinen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Mielestäni olemme Suomessa onnistuneet löytämään kohtuullisen hyvän tasapainon metsien erilaisten käyttötarpeiden välille. Äänekosken ohella myös muita investointeja on noussut esiin: Kemijärvi, Kemi, Kajaani ja Kuopio ovat paikkakuntia joissa investointeja suunnitellaan. Puun käyttöä on tavoitteena lisätä 15 miljoonaa m 3 /v. Suomi julkaisi kansallisen biotalousstrategiansa jo vuonna 2014, kärMetsäteollisuuden viimeaikaiset ja suunnitellut, toivottavasti toteutuvat investoinnit lisäävät niin kuitukuin tukkipuun kysyntää.. Metsäteollisuuden viimeaikaiset ja suunnitellut, toivottavasti toteutuvat investoinnit lisäävät niin kuitukuin tukkipuun kysyntää. Yli 80 % Suomen maapintaalasta on metsää. Puun käyttömäärien kasvaessa metsätalouden kestävyyden ja monimuotoisuuden turvaaminen ovat jatkossa entistä kiinteämpi ja tärkeämpi osa metsätalouden toimintoja
13 kijoukossa. Maailmassa kulutetaan siis yli miljoona tonnia paperia joka päivä, ja kulutus kasvaa koko ajan. Pakkauskartongin, kuten myös sellun kysyntänäkymät ovat positiiviset ja tuotanto on kasvussa.. Suomen lähiajan sellun tuotannon kasvun ennustetaan olevan 1–2 % vuodessa. Graafisen paperin tuotanto on jatkanut laskuaan ja sen tuotannossa on yhä ylikapasiteettia samalla, kun pakkausmateriaalien ja hygieniapapereiden tuotanto on kasvanut. Lisäksi painopapereiden kulutuksen ja tuotannon väheneminen maailmalla sekä kasvanut kierrätyspaperin kysyntä Kiinassa ovat heikentäneet kierrätyskuidun saatavuutta ja nostaneet sen markkinahintaa. Euroopan, Japanin ja Pohjois-Amerikan paperin ja kartongin kysynnän odotetaan laskevan prosentin vuodessa vuoteen 2030 mennessä. On arvioitu, että maailman paperinkulutus vuonna 2025 olisi 500 miljoonaa tonnia vuosikasvun ollessa n. Viime vuosien aikana tehdyt ilmoitukset metsäteollisuuden uusista investoinneista kertovat metsäyhtiöiden uskosta sellun ja pakkauskartongin hyviin markkinanäkymiin myös jatkossa. Suurin osa pudotuksesta johtuu graafisen paperin kulutuksen vähenemisestä. vsk. Euroopan paperija kartonkituotanto on merkittävässä muutoksessa. Pakkauskartongin ohella sellun kysyntänäkymät ovat positiiviset ja tuotanto on tasaisessa kasvussa. Sellun markkinatilanteeseen vaikuttaa myös liukosellun lisääntynyt tarve muun muassa tekstiiliteollisuudessa. Lisäksi vanhaa sellukapasiteettia on suljettu Kiinassa ja Kanadassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Maailman paperin ja kartongin tuotanto on noin 400 miljoonaa tonnia. Aasian osuus maailman kulutuksesta on jo yli 40 prosenttia. Kolme vuotta jatkunut paperituotteiden kulutuksen väheneminen on pysähtynyt, ja kulutuksen odotetaan kääntyvän jälleen lievään nousuun. Samalla Kiinan, muun Aasian ja Latinalaisen Amerikan paperin, etenkin pehmopapereiden, ja kartongin kysynnän ennustetaan kasvavan reilut kaksi prosenttia vuodessa. Suomen metsäteollisuuden näkökulmasta pehmopaperin ja kartongin hyvä markkinatilanne lisää sellun menekkiä. 1,6 %
Uudet tuotantolaitokset tuottavat korkealaatuisen sellun ohella monipuolisesti erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, ligniinijalosteita, biosähköä ja puupolttoainetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Biotuotetehtaat on suunniteltu alusta lähtien niin, että ne mahdollistavat laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, jota valmistamaan syntyy ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi. Käytännön esimerkkinä toimii vaikkapa karboksimetyyliselluloosa (CMC), jota valmistetaan selluloosasta (mm. Ilman monipuolistamista ja yhteistyötä biotalouden potentiaali ei realisoidu. Hyvänä esimerkkinä tästä on UPM:n suunnittelema investointi Saksaan, jossa haetaan ratkaisuja siirtyä kemianteollisuudessa käyttämään uusiutuvia raakaaineita fossiilisten sijaan. Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat tuotekaasu, rikkihappo, tekstiilikuidut, biokomposiitit, lannoitteet ja biokaasu. Tällainen ekosysteemi on hyvää vauhtia kehittymässä Äänekosken uuden biotuotetehtaan ympärille. Perinteisen metsäteollisuuden ja sen tuotantolaitosten ympärille on viime aikoina kehittynyt ja kehittymässä start-up -yrityksiä, jotka hyödyntävät uusinta tutkimustietoa ja suurten tuotantolaitosten sivuvirtoja. Biotalous tuo uusiutuvat raaka-aineet useille teollisuuden aloille Uuden kehittämisessä keskeistä on osaamisten yhdistäminen. Lisäksi CMC käytetään öljynporauksessa porausnesteeseen, sekä Metsäteollisuudessa biomassan eri jakeet hyödynnetään nykyisin mahdollisimman tarkoin eri tuotteisiin.. Äänekosken tehdas on lisäämässä uusiutuvan energian tuotantoa niin paljon, että tämä suomalainen energiakäänne, energiewende, on mahdollista saavuttaa. 14 Terve liiketoiminta mahdollistaa biotalouden uudet innovaatiot Metsäteollisuudessa biomassan eri jakeet hyödynnetään nykyisin mahdollisimman tarkoin eri tuotteisiin. Ensi vuonna Suomen energiantuotannossa tapahtuu mahdollisesti historiallinen käänne, kun uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun energian ennakoidaan ohittavan fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian osuuden. CMC piiloutuu arkisiin asioihin, kuten jäätelöön, pyykkipulveriin, limsaan ja hammastahnaan. CMC estää jääkiteiden muodostumista jäätelöön ja pyykkipulverissa lian palaamista pestäviin vaatteisiin. Se nopeuttaa poretabletin hajoamista, pitää hammastahnan koossa, mutta helpottaa vaahdon muodostumista, estää väriaineiden valahtamisen limsapullon pohjalle ja parantaa gluteenittomien leivonnaisten sitkoa. Metsäteollisuudella ja biotaloudella on vahva asema Suomen ilmastoja energiapolitiikassa. Yhteistyö kemian-, lääkeja elintarviketeollisuuden kanssa tulee lisääntymään. CP Kelcon Äänekosken tehtaalla). vsk
Pystymmekö levittämään ja kehittämään omista järjestelmistämme globaaleja alustatalouden ratkaisuita, vastauksemme tähän haasteeseen tulee pitkällä aikavälillä määrittämään tulevaisuutemme biotaloudessa. Suomen yhtenä vahvuutena on myös EU-kansalaisille ilmainen korkea-asteen koulutus ja maailman suurin koulutettujen insinöörien määrä suhteessa väkilukuun. Kehitystyössä Suomen vahvuutena on paitsi puunjalostuksen myös kemian alan perinteinen vankka osaaminen ja pitkäjänteinen tutkimusja tuotekehitystyö, jota myös Suomen valtio on voimakkaasti tukenut. Osaaminen, osaaminen ja osaaminen Suomen pitkäaikainen panostus tuotekehitykseen tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten yhteistyöllä on luonut uusia keksintöjä. Nanosellulla voidaan saavuttaa aivan uudenlaisia materiaaliominaisuuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Suomessa ollaan jo tuotteistamassa puuvillan korvaamista sellusta valmistetuilla kuiduilla. Vahvan perustan lisäksi on täysipainoisesti hyödynnettävä uudet osaamiset kuten synteettinen biologia, tekoäly tai fotoniikka. 15 myös tapettiliistereissä, lääkkeiden täyteaineena, tekstiiliteollisuudessa, väriaineissa ja paperiteollisuudessa sidosaineena. Metsäsektori on suomalaisen biotalouden perusta. Kehitystyössä Suomen vahvuutena on paitsi puunjalostuksen myös kemian alan perinteinen vankka osaaminen ja pitkäjänteinen tutkimusja tuotekehitystyö, jota myös Suomen valtio on voimakkaasti tukenut.. Nämä Suomen vahvuudet alkavat näkyä myös ulkomaisten toimijoiden kiinnostuksena investoida Suomeen. Voiko sellulla olla potentiaalia vaikkapa 3D-printtauksen materiaalina. vsk. Tieto, data tulee olemaan pääomaa tulevaisuudessa. Käytettävien materiaalien on jatkossa oltava sellaisia, että ne ovat kierrätettävissä joko luonnon omissa prosesseissa tai mikä vielä houkuttelevampaa, aina uutena raakaaineena. Suomessa on myös pitkä perinne ja osaaminen biomassan kartoittamisessa. Me olemme jo nyt yhdessä kehittäneet osaamista, teknologioita ja ratkaisuja biotalouden ekosysteemiksi, jota ei muualta löydy. Biokemikaalit avaavat uusia mahdollisuuksia, samoin toisen sukupolven biopolttoaineet, puhumattakaan biolääketieteen sovelluksista. Mikäli todella haluamme pitää yllä johtavaa asemaamme on meidän myös pohdittava millä alustatalouden avauksilla ja palveluilla voimme kasvattaa ja ottaa haltuumme biomassaan ja sen käyttöön liittyvän tiedon. Vahvan metsäalan yhteistyö muiden alojen kanssa tekee Suomesta todellisen biotalouden edelläkävijän. Teollisuuden tarve tuoda markkinoille ympäristömyötäisiä tuotteita kasvaa koko ajan. Alan lupaavia uusia tuotteita ovat esimerkiksi erilaiset puupohjaiset biokomposiitit ja nanoselluloosaan ja ligniiniin pohjautuvat uudet, fossiilisia raaka-aineita korvaavat tuotteet
Biotuotetehtaan johtaja Camilla Wikström Metsä Group. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Käynnistäminen on edennyt starttikäyrän mukaisesti sekä tuotannon määrän että laadun osalta. Biotuotetehdas käynnistettiin suunnitelman mukaisesti aikataulussa ja budjetissa 15.8.2017 kello 6 aamulla. Tehtaan vihkiäisiä juhlittiin Äänekoskella keskiviikkona 18.10.2017. Täydessä 1,3 miljoonan sellutonnin tuotantokapasiteetissa tehdas on noin vuoden päästä käynnistämisestä. 16 M etsä Groupin liiketoiminta-alueet muodostavat vahvan arvoketjun, jonka eri vaiheissa puu hyödynnetään mahdollisimman tarkasti selluna, puutuotteina, kartonkina, pehmopaperina ja esimerkiksi bioenergiana. Metsä Groupin biotuotetehdas. Biotuotetehdas on kestävän biotalouden edelläkävijä Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella on pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos, jonka vaikutukset ulottuvat koko Suomeen. Tehtaan vihki käyttöön tasavallan presidentti Sauli Niinistö. vsk. Kuva: Matti Hytölä, Metsä Group. Äänekoskelle on rakennettu tälle vahvalle perustalle biotuotetehdas, joka on pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos
Uutta tehdasta kutsutaan biotuotetehtaaksi, koska se valmistaa sellun lisäksi monia muita erilaisia biotuotteita, tuottaa bioenergiaa yli oman tarpeensa eikä käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Biotuotetehdas korvasi vuodesta 1985 lähtien toiminnassa olleen sellutehtaan, joka alkoi olla käyttöikänsä päässä. Sivuvirroista valmistettavien biotuotteiden osuus tehtaan liikevaihdosta on noin 20 prosenttia jo sen toiminnan alkutaipaleella. Havusellun kysyntä maailmalla kasvaa tasaisesti, suurinta kasvu on Kiinassa. Tähän mennessä tehtaalla ja sen ekosysteemissä on aloitettu tuotekaasun, biokaasun ja Biotuotetehtaan johtaja Camilla Wikström valvomossa. Muun muassa Metsä Boardin kartonkitehdas sijaitsee samassa tehdasintegraatissa. Biotuotetehtaan muodostama ekosysteemi on ainutlaatuinen maailmassa. Tehtaan ympärillä oleva ja tulevaisuudessa laajeneva yritysverkosto valmistaa sellusta ja selluntuotannon sivuvirroista nykyistä korkeamman jalostusasteen biotuotteita, mikä tukee tehdaskokonaisuuden kilpailukykyä ja lisää tarjontaa kasvaville puupohjaisten biotuotteiden markkinoille. vsk. 17 Metsä Groupilla on vahvat juuret Äänekoskella, sillä sellua ryhdyttiin valmistamaan siellä jo 80 vuotta sitten. Puuraakaaine ja tuotannon sivuvirrat hyödynnetään biotuotekonseptissa 100-prosenttisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Biotuotetehtaan yksi keskeisistä lähtökohdista on laajentaa tuotevalikoimaa täysin uusiin biotuotteisiin. Uusi tehdas rakennettiin nykyiselle tehdasalueelle jo olemassa olevan metsäteollisuuden yhteyteen. Ainutlaatuinen ekosysteemi Biotuotetehdas valmistaa päätuotteenaan havuja koivusellua kartongin, pehmoja painopaperin sekä erikoistuotteiden raakaaineeksi. Kuva: Sami Karppinen, Metsä Group.. Valtaosa sellusta myydään Suomen ulkopuolelle, pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan
Tehtaan työllistävä vaikutus suorassa arvoketjussaan on noin 2 500 työpaikkaa, uusia työpaikkoja tehtaan myötä syntyy 1 500. Tehdas tuottaa myös perinteisiä biokemikaaleja, kuten mäntyöljyä ja tärpättiä sekä bioenergiaa. Vaikka tehtaan tuotantokapasiteetti on lähes kolminkertainen Äänekosken vanhaan sellutehtaaseen verrattuna, se pystyy toimimaan aiemman tehtaan ympäristöluvan päästörajoissa ja jätevesilupaehtojen mukaisesti. euron tulovaikutuksen vuosittain. Se onkin maailman energiatehokkain sellutehdas, koska sen laiteratkaisut ovat edistyksellistä energiateknologiaa. Merkittävä kansantaloudellinen vaikutus Biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Metsä Group tutkii useita prosesseja ja tuotepolkuja, jotka etenevät vaiheittain. Tehdas tuottaa sähköä vuodessa 1,8 terawattituntia, joka on 2,4-kertainen määrä sen omaan kulutukseen nähden. Investoinnin arvo on 1,2 miljardia euroa. Ligniinin jatkojalostus ja tekstiilikuitujen valmistus sellusta etenevät johdonmukaisesti tutkimusasteella. Tehdas lisää viennin arvoa vuosittain noin 0,5 miljardilla eurolla ja synnyttää Suomeen arviolta yli 0,5 mrd. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Tehtaalla on merkittävä vaikutus maamme koko kansantaloudelle uusien työpaikkojen ja talouskasvun kautta. Biotuotetehdas, hakekasat. 18 rikkihapon valmistus. Biotuotetehdas tukee Suomea uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa, ja se lisää uusiutuvan energian osuutta Suomessa yli kahdella prosenttiyksiköllä. Biotuotetehdas lisää maamme metsäja biotalouden rakenteen monipuolisuutta ja laajentaa tuotevalikoimaa tuomalla markkinoille uusia, korkean lisäarvon biotuotteita. Ympäristöja energiatehokkuus huippuluokkaa Biotuotetehdas on energia-, materiaalija ympäristötehokkuudeltaan maailman huippua. Kuva: Sami Karppinen, Metsä Group.. Kaikkiaan se on 2,5 prosenttia Suomen koko sähköntuotannosta. Merkittävimmät työllistämisvaikutukset kohdistuvat metsätalouteen, puun korjuuseen ja kuljetuksiin. vsk. Energiatehokkuus, alhainen vedenkulutus ja matalat päästöt ovat olleet tehtaan laitevalintojen keskeisiä kriteereitä
Kinkunsyönnin lisäksi eräs suomalainen erikoistaito on nimittäin uusiutuvan dieselin valmistus rasvapitoisista jätteistä ja tähteistä. Palauta paistinrasvat lähimpään Kinkkutemppukeräysastiaan, josta niistä valmistetaan uusiutuvaa dieseliä. Joten eiköhän ryhdytä hommiin ja kierrätetä vähintään 100 000 suomalaisen kotitalouden kinkun paistinrasvat. Tuotot lahjoitetaan vähävaraisia lapsiperheitä Suomessa tukevalle Hope ry:lle. Katso keräyspisteiden sijainnit ja lue lisää: KINKKUTEMPPU.FI Tee sinäkin Kinkkutemppu!. 19 Suomessa syödään joka joulu 7 miljoonaa kiloa kinkkua. Ja siitä taas syntyy valtava määrä paistinrasvaa, jonka paikka ei ole viemärissä. Varmistetaan yhdessä, että tippaakaan paistinrasvaa ei päädy viemärin tukkeeksi. Onneksi rasvoille on keksitty parempaa käyttöä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48
20 Yksikön päällikkö Jani Arala Gasum Biokaasubussit ovat loistava mahdollisuus suomalaisille Puhtaampi liikenne ajaa biokaasulla myös joukkoliikenteessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. vsk. Kuvat: Gasum. 20 Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. vsk
Vuosina 2013–2014 pudotus oli jopa yli miljoona tonnia hiilidioksidia. Jalostetusta biokaasusta ei synny myöskään myrkyllisiä pakokaasuja. Biokaasu on uusiutuvaa energiaa, jota tuotetaan esimerkiksi kotitalousja yhdyskuntajätteestä. Biokaasuautoilu on konkreettinen teko puhtaamman maailman eteen. Kiertotaloutta edistetään muun muassa tuottamalla ja jalostamalla biokaasua. Euroopassa on jo nyt vaihtoehtoista polttoainetta käyttävistä busseista 84 prosenttia kaasukäyttöisiä eli noin 17 000 kappaletta. Kunnat, jotka panostavat biokaasuun joukkoliikenteessään säästävät ympäristön ohella rahaa, sillä lukuisten muiden ominaisuuksiensa ohella biokaasu on myös edullista.. Biohajoavalle jätteelle kestävin hyödyntämiskeino on sen jalostaminen biokaasuksi, jota voidaan hyödyntää auton tankissa. Liikenneministeriön mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat paria viime vuotta lukuun ottamatta laskeneet liki vuosikymmenen. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan laskea biopolttoaineilla, joihin myös biokaasu kuuluu. Liikenne on siinä tärkeässä roolissa ja keinot syntyvien päästöjen vähentämiseen löytyvät muun muassa kiertotaloudesta ja biokaasusta. Lopulta hyödynnetty biomassa palaa luontoon ja syntyy eräänlainen täydellinen kierto. Vuoteen 2030 mennessä kotimaan liikenteen päästöt tulisi puolittaa ja vuonna 2050 tähtäimessä on lähes hiilineutraali liikennejärjestelmä. Jalostetussa muodossaan biokaasussa on vain pieni määrä typenoksideja, eikä lainkaan rikkiä tai raskasmetalleja. Näin ollen se on puhdas ja turvallinen ratkaisu joukkoliikenteeseen. EU:n tavoitteiden mukaan tulisi biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista olla vähintään 10 prosenttia vuonna 2020 ja jopa 25 prosenttia vuonna 2030. Maailmanlaajuisesti liikenteen Ratkaisut puhtaammasta tulevaisuudesta pitää tehdä jo tänään. 21 M aailmassa syntyy jatkuvasti huima määrä jätettä. Myös joukkoliikenteen osalta on Suomessa otettava askeleita vähäpäästöisyyteen. Kaasu palaa puhtaasti, tästä johtuen busseihin ei tarvita AdBlue-järjestelmää eikä esimerkiksi hiukkasloukkuja. Jätteiden määrän vähentäminen ja niiden hyötykäyttö ovat tulevaisuudessa entistä keskeisemmässä asemassa. Jätteet ja muut sivuvirrat kiertävät kokonaisvaltaisesti takaisin raaka-aineiksi niiden sisältämien ravinteiden kierrättämisen kautta. Liikenteestä syntyvien päästöjen kehityssuunta onkin viime vuosina saatu Suomessa laskuun. Kiertotaloudessa materiaalihävikki ja jätteen syntyminen on minimoitu. vsk. Biokaasun palaessa vapautuva hiilidioksidi on peräisin luonnollisesta biomassasta. Nyt vaaditaan pienempiä liikennepäästöjä Liikenteessä, kuten muillakin yhteiskunnan sektoreilla vaaditaan yhä pienempiä päästöjä ja määrätietoisia päätöksiä tämän tavoitteen edistämiseksi. Suomessa hallitus julkaisi viime vuonna kansallisen energiaja ilmastostrategian, jossa tavoitteeksi on asetettu liikenteen hiilipäästöjen määrätietoinen vähentäminen. Kiertotalous tarjoaa tähän ratkaisun. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Kaikista tunnetuista liikennepolttoaineista biokaasu tuottaa vähiten lähipäästöjä. Biokaasutuotannon sivutuotteet voidaan hyödyntää vaikkapa lannoitteena pelloilla
Biokaasulla toimiva joukkoliikenne on tähän loistava ratkaisu. Niin myös joukkoliikenteessä. Uusiutuviin polttoaineisiin siirtyminen on samalla askel kohti entistä laajempaa energiaomavaraisuutta. Suomi onkin kaasuautoilussa esimerkiksi Ruotsiin verrattuna jäljessä. Helsingissä aloitettiin biokaasun bussikäyttö vuonna 2012 ensimmäisenä Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. 22 osuus kaikista kasvihuonekaasupäätöistä on noin 13 prosenttia, mutta täällä osuus on tällä hetkellä noin viidennes. Joukkoliikenteessä energiatehokkuutta parannetaan korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla. Suomessa kaasutankkausasemia on vasta noin 40, kun Ruotsissa niitä on yli 200. Kaupunkibussit ovat vuodesta 1992 lähtien olleet liikennebiokaasun pääkäyttäjiä Ruotsissa. Biokaasu sopii hyvin joukkoliikenteeseen myös Suomessa Tavoitteet Suomen energiaja ilmastostrategiassa ovat niin korkealla, että kaikkia keinoja niiden saavuttamiseen tarvitaan. Muun muassa Tukholmassa, Linköpingissä ja Örebrossa kulkee biokaasubusseja, ja Linköpingin kaikki linja-autot toimivat biokaasulla. Ruotsissa biokaasu ajoneuvojen polttoaineena on siis yleistä. Turun kaasutankkausema sijaitsee Tuontiväylällä.. Kaasuautoja meillä oli vuoden 2016 lopussa noin reilu 2000, kun Ruotsissa lukumäärä oli 50 000 auton luokkaa. Biokaasubussit sopivat hyvin kaupunkeihin, koska biokaasun matalampien päästöjen ohella niistä syntyy vähemmän Turun seudulla on kasvava kiinnostus kaasuautoilua kohtaan. vsk. Jotta strategian tavoitteisiin päästäisiin, tulee sähkölle, biopolttoaineille ja biokaasulle taata tasa-arvoinen kilpailuasetelma ja antaa sen jälkeen markkinoiden ohjata kehitystä
vsk. Joukkoliikenne tarjoaa siihen hyvän alustan. Kokeilua on tarkoitus laajentaa muuttamalla paikallisliikenne kokonaan biokaasukäyttöiseksi. Vaasassa tehtiin jo pari vuotta sitten päätös, jonka mukaan kunnallisesta biojätteestä valmistetaan biokaasua kaupunkibussien polttoaineeksi. Päätös lähteä mukaan vaati silloin tuekseen selvän poliittisen tahdon ilmauksen, vaikka teknologiset valmiudet olivat olemassa. Lähivuosina on kunnallisessa päätöksenteossa otettava määrätietoisia askeleita kohti biokaasun laajempaa käyttöä. Joukkoliikenne tarjoaa oivallisen tilaisuuden biokaasun laajemmankin käyttöönoton testaamiselle. Näin voidaan mitoittaa jakeluja kuljetusverkosto tarpeiden mukaan. Oulussa biokaasun liikennekäytön yleistymisen esteenä on se, ettei biokaasukäyttöisiä kulkuneuvoja juuri ole liikenteessä Oulun seudulla. Myös hävikki vähenee tällä tavoin. Hyviä esimerkkejä ja tämän mahdollistavaa teknologiaa on jo olemassa. Suomessa tuleekin ymmärtää biokaasulla toimivan joukkoliikenteen tarjoamat mahdollisuudet ympäristölle. Siinähän polttoaineen kulutus tiedetään aika tarkkaan jo etukäteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Myös esimerkiksi Oulussa ja Turussa biokaasubussien käyttöönotosta on noussut useampana vuonna keskustelua kunnallisessa päätöksenteossa. Yleistymistä edistäisi se, että esimerkiksi paikallisliikenne alkaisi käyttää biokaasua, samoin kuin Ruotsissa, Vaasassa ja Helsingissä. Biokaasubusseja on käytössä myös muualla Suomessa. Vantaan Tuupakantien kaasutankkausasema palvelee sekä henkilöja hyötyajoneuvoja että raskaan liikenteen tarpeita.. Nyt viimeistään tähän mahdollisuuteen on syytä tarttua laajasti kaikkialla Suomessa. Biokaasu on edullinen tapa vähentää joukkoliikenteestä syntyviä CO 2 -päästöjä. 23 ääntä
Hienostuneen tehoelektroniikan ansiosta akkukäyttöisellä sähkövarastolla voidaan todellisuudessa toteuttaa useita hyödyllisiä toimintoja yhtä aikaa. Samaa monikäyttöisyyttä tukee Helsingin kaupungin toimistorakennuksessa, Viikin ympäristötalossa, sijaitseva sähkövarasto. Matka on kuitenkin vasta alussa, sillä sähkön varastointi osana kiinteistöjen energian tuotantoa ja energiaomavaraisuutta on kasvussa.. vsk. 24 Helen on mukana sähkön varastoinnin kehittymisessä ja kasvussa Helenillä on omakohtaista kokemusta sähkönvarastoinnista – koskaan aikaisemmin ei ole yhdellä laitteistolla pyritty tekemään yhtä montaa samanaikaista toimintoa osana älykästä sähköjärjestelmää kuin nyt Helenin Suvilahden sähkövaraston avulla tehdään. Toimistokiinteistössä tarve varastoinnille eroaa Suvilahden sähkövarastosta, sillä kiinteistössä tarve on optimoida oman kulutuksen ja energian tuotannon tasapainoa. Paikallisten tarpeiden täytyttyä myös ympäristötalon sähköProjektiasiantuntija Kristiina Siilin Helen Oy Sähköä varastoon – omaan ja yhteiseen käyttöön Sähkövarasto mielletään usein pelkäksi akuksi, johon voidaan ladata ja josta voidaan purkaa sähköä. Helenin Suvilahden sähkövaraston kokemuksien opit siirrettiin alkuvuodesta kaupalliseen yhteistyöhön Viikin ympäristötalon sähkövarastolla Helsingin kaupungin kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Hyötyjen kerrostamisessa piilee avain sähkön varastoinnin laajamittaiseen kannattavuuteen
Tehopulaa ei voida kuitenkaan välttää täysin vain kulutusta ohjaamalla, sillä esimerkiksi sairaalat, IT-konesalit ja monet muut kiinteistöt tarvitsevat katkeamattoman sähkötehon joka hetki. Kaikista edullisimmin tehon riittävyyden ongelmaa voidaan lieventää älykkäällä sähkön käytöllä, jossa esimerkiksi varaavaa sähkölämmitystä tai sähköauton latausta ohjataan välttämään kulutusta tehopulan aikana. Kaikkea kotitalouksien sähkön käyttöäkään ei voida porrastaa. Kaikille kyllä riittää tarpeeksi sähköenergiaa, kunhan esimerkiksi sähkökiukaita, uuneja tai käyttövettä ei lämmitetä joka talossa juuri samaan aikaan. Piirros: Outi Kainiemi.. Kuinka varmistetaan, että sähköä riittää kaikille kaikkina ajan hetkinä. 25 varasto astuu markkinoille tukemaan paikallisen sähköverkon taajuutta Suvilahden sähkövaraston tavoin. Akkukäyttöinen sähkövarasto soveltuu ominaisuuksiltaan parhaiten lyhytaikaiseen sähkön varastointiin, jolloin puhutaan energian sijaan tehon varastoinnista. Näissä tapauksissa sähkön varastointi tarjoaa erinomaisen ratkaisun kulutuksen jouston lisäämiseen. Ongelmana ei olekaan energian tuotannon riittävyys, vaan hetkellisten sähkön kulutuspiikkien muodostama tehopula. Suomessa on kuitenkin keskimääräisesti usein paljon vapaata tuotantokapasiteettia, ja jotkin lauhdevoimalaitokset ovat niin vähällä käytöllä, ettei niitä kannata enää ylläpitää. Ennen kaikkea sillä ratkaistaan paikallisia tarpeita, mutta samanaikaisesti koko pohjoismaisen energiajärjestelmän tasapaino säilyy. vsk. Useimmiten tehopulan kesto on vain muutamia tunteja. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Talviaikaan kylmillä huippupakkasilla kirjoitetaan usein sähkön riittävyydestä. Sähkövaraston avulla katkeamatonta sähköä tarvitseva kiinteistö kuten ympäristötalo, tai esimerkiksi Suvilahden sähkövaraston kokoluokassa kokonainen asuinalue, voi hetkellisesti pienentää Sähkövarasto soveltuu erikokoisiin ja tyyppisiin kohteisiin
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. vsk. Sähkön käyttäjälle tämä muutos on täysin huomaamaton. Yhteiskäytöllä ja toimintojen pinoamisella paras hyöty sähkövarastosta Yksittäinen toimija kykenee vain harvoin käyttämään sähkövarastoaan täysimääräisesti, jolloin laiteinvestoinnista ei saada parasta mahdollista hyötyä. Kuvat: Niklas Sandström.. Helen tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa, ja kaupallinen yhteistyö Viikin ympäristötalossa sijaitsevan sähkövaraston Viikin ympäristötalossa energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä lisätään aurinkopaneeleilla ja sähkövarastolla. Tätä varten Helen on kehittänyt yhteiskäyttöpalvelun, joka tehostaa sähkövaraston käyttöä. 26 sähköverkosta ottamaansa tehoa tai jopa irrottautua kokonaan sähköverkosta omavaraiseksi saarekkeekseen. Hetkinä, jolloin sähkövaraston omistaja ei itse tarvitse laitteensa kapasiteettia, Helen ostaa hyödyntämättömän käyttöajan sähköjärjestelmämme tukemiseen
(24 %).. 27 yhteiskäytöstä aloitettiin toukokuussa 2017. Irtonumero 8,00 € sis. Silloin, kun ympäristötalo ei itse tarvitse sähkövarastonsa kapasiteettia, Helen ostaa ylijäävän käyttöajan sähköjärjestelmän tukemiseen. Yhteiskäyttö tuo lisäarvoa erikokoisille sähkövarastoille: yrityksille sähkövaraston kaupallinen potentiaali on suurempi, mutta myös yksittäinen kuluttaja hyötyy hankkiessaan sähkövarastonsa Heleniltä. Yhteiskäyttöpalvelun avulla sähkövarasto saadaan tukemaan valtakunnan sähköjärjestelmää ja samalla tuomaan omistajalleen lisätuloja. Sähkövarastosta voidaan myös ladata sähköautoihin aurinkoenergiaa. Lisäksi sähkövaraston äly, Siemensin DEMS-järjestelmä, mahdollistaa kiinteistöautomaation säätämisen ja siten sähkönkulutuksen energiatehokkaamman ja joustavamman käytön. Suomen energiatehokkain toimisto sijaitsee Viikissä Viikin ympäristötalon julkisivuun ja vesikattoon on asennettu 600 neliön verran aurinkopaneeleja. Ympäristö ja Terveys-lehden voi tilata nyt sähköisenä näköislehtenä! Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) Linkki lehden tilaussivulle http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti NÄKÖISLEHDEN HINNAT Vuosikerta 48,00 € sis. Ensisijaisesti Viikissä sähkövarastolla parannetaan omien aurinkopaneelien tuottaman sähkön käytettävyyttä. (24 %). Toisaalta sähköjärjestelmämme tarvitsee joustoa, jota sähkövarastoista myös löytyy. ALV. Kumppanuuksien kautta asiakkaasta pidetään parempaa huolta ja heitä palvellaan monipuolisemmin. Heleniltä löytyy sähkövarastoratkaisuja sekä yritysettä yksityisasiakkaille. Sähkövarasto on monitoimityökalu Helen tarjoaa asiakkailleen kumppanuuksia. Yksi laite voi siis toimia monitoimityökaluna, joka tuottaa arvoa omistajalleen monin eri keinoin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. ALV. Älykäs sähkövarasto pystyy varastoimaan sähköä 45 kilowattitunnin verran, mikä vastaa yhden omakotitalon energiankulutusta 18 tunnin tarpeeksi. Sähkönvarastoinnilla on mahdollista kasvattaa energiaomavaraisuutta ja varautua sähkökatkojen varalle. DEMS-järjestelmä on myös Helenillä käytössä, jonka kautta Viikin sähkövaraston yhteiskäyttö konkreettisesti tapahtuu
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. 28 Tutkimusprofessori Ali Harlin, VTT Teollisuutta uudistavat kuitutuotteet Selluloosa on tulevaisuuden monimuotoinen materiaali. vsk. Vasta nyt alamme ymmärtää maailman yleisimmän uusiutuvan raaka-aineen todelliset mahdollisuudet. Olemme oppineet siitä viimeisen vuosikymmenen aikana enemmän kuin aikaisemman sadan vuoden aikana. Biopohjaisia materiaaleja. Kuvat: VTT
Nopea kehitys selluloosan ymmärtämisessä on selitettävissä sekä analyysimenetelmien parantumisella että tutkimuskiinnostuksen lisääntymisellä. Se on soluseinän rakennemateriaali, joka antaa kasveille niiden lujuuden. Näihin eri puulajeista saataviin massoihin ja siinä olevien kuitujen ominaisuuksiin perustuu metsäteollisuus. Selluloosa on kuitenkin paljon enemmän kuin kuitumassaa. vsk. Havaittiin myös, että fibrillit voivat sitoa vettä, toimia solujen kasvun alustana ja luovuttaa tärkeitä aineita hallitusti. Selluloosa muodostuu kasvien yhteytyksen tuloksena valmistamasta sokerista ketjuiksi eli polymeereiksi liittyen. Digitaalinen murros ajoi nykyisen metsäteollisuuden kysymään, mitä tehdään paperin jälkeen. VTT:n HefCel-teknologialla valmistettua nanoselluloosamassaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on tyypillisesti noin 20 prosenttia sekä siitä valmistettu nanoselluloosakalvo.. Nanorakenteiden tutkimus osoitti, että ympärillämme kaikissa kasveissa on maailman lujimpia rakenneosasia, fibriilijä. Selluloosaa on kaikissa kasveissa ja sen merkitystä kuvaa se, että se on säilynyt samanlaisena koko kasvikunnan kehityshistorian. Kukin solu on kuitumainen muodoltaan ja liittyessään yhteen kuidut muodostavat kasvien vahvan rungon. Fibriilejä opittiin irrottamaan tehokkaasti puusta ja muista kasvimateriaaleista. 29 S elluloosasta puhutaan yleisesti kuituina, sillä luonnossa lähes kaikki selluloosa esiintyy kuitumaisena joko yksivuotisina luonnonkuituina tai puuvartisten kasvien rungoissa puuaineksena. Tämä havainto on juovuttavan innostava: luonto on täynnä uusiutuvaa, teräksen lujaa rakennemateriaalia, joka voidaan kierrättää ja joka myös hajoaa mikrobien toiminnan kautta. Tuotteita pyrittiin tekemään paperinvalmistuksen ja -jalostuksen tekniikoilla, tekstiilien valmistusmenetelmin, sekä muovien ja metallien työstömenetelmin, jopa tulostamalla tuotteita. Puhumme selluloosasta myös massana, sillä suurin osa selluloosasta valmistetaan puusta keittämällä tai jauhamalla. Nopeasti esitettiin mahdollisia käyttökohteita uusille fibriileille: tehtiin lankoja, filmejä, pakkausja aktiivimateriaaleja, lujitettuja rakennemateriaaleja, vaahtoja, geelejä, imeytysmateriaaleja, kasvualustoja, lääkkeiden luovutusta, ja jopa ruuan lisäaineitakin. Tästä kasvit muodostavat hiilikuidunlujia erittäin pieniä ”kuitusia” eli fibriilejä soluseinien rakennusaineeksi. Kuidut mahdollistavat myös materiaalien kierrätyksen. Sillä on myös erityinen vuorovaikutus veden kanssa. Tutkimustoimintaa ohjattiin uusille aluille ja samalla otettiin käyttöön uusia tutkimusmenetelmiä. Kuitujen sitoutuminen vedessä antaa mahdollisuuden valmistaa lujaa paperia ja kartonkia tai pehmeää pyyhintäpaperia. Havaittiin myös, että tietyt bakteerit osaavat kasvattaa fibriliejä. Samaan aikaan vaikuttanut innostus nanoteknologiaan, eli kemiallisen ja mikroskooppisen rakenteen väliseen tutkimukseen ohjasi katsomaan myös puuta ja selluloosaa uusin silmin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48
Tutkijoiden käsityksen mukaan tulevaisuuden merkittävät tuotteet ovat kuitenkin elektroniikan, analytiikan, ja uusiutuvan energian alueilla. Henkilökohtainen hygienia alkaa vesivessoista. 30 Tulevaisuuden tuotteita ja menetelmiä Tähän mennessä tiedämme, että fibriilit voivat lujittaa ja keventää kartonkia, auttaa mikrobiologeja kasvattamaan tehokkaasti soluja ja parantaa monien tuotteiden, kuten ruuan ja sementin virtausominaisuuksia. Fibriilikalvot mahdollistavat esimerkiksi taipuisien näyttöjen ja vaikkapa kertakäyttöisten lääketieteellisten antureiden valmistamisen. Kilpailevan öljypohjaisen VTT:n haavanhoito-prototyypissä yhdistyvät nanoselluloosa, haavan hoidossa käytettävä proteiini sekä haavan paranemista mittaava painettu elektroniikka.. Puuvillan tuotanto rasittaa ympäristöä eikä tuotantoa voida nostaa merkittävästi. Seuraavina isoina asioina 20-luvulla useimmat näkevät tekstiilit ja muovien korvaaminen. vsk. Metsäteollisuuden murroksen näkökulmasta on nostettu esille uusia kasvualueita. Vaikka emme ole vielä nähneet kuin jäävuoren huipun, tärkein saavutus on uusien lisäarvoisten tuotteiden saapuminen perinteisten rinnalle. Myös halpojen aurinkokennojen tai entistä tehokkaampien tuulivoimaloiden rakentaminen on tulevaisuuden mahdollisuus. Tuotteita toimitetaan yhä enemmän pakattuina suoraan koteihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Tulossa näyttäisivät olevan myös fibriileistä valmistetut tekstiililangat ja happea läpäisemättömät pakkaukset. Näissä hankkeissa on otettu huomioon uusien sovellusten markkinoiden koko sekä nykyisen tuotantorakenteen että selluloosaraaka-aineen soveltuvuus niihin. Pakkausmateriaalit ja pehmopaperit ovatkin uusien sellutehtaiden investointien tärkeimmät tekijät, sillä ne soveltuvat hyvin nykyiseen tuotantorakenteeseen
Kuidusta muovin haastaja Muovin korvaaminen on toinen usein mainittu alue. Esimerkkeinä tuotteista voidaan mainita vaikkapa terassilankut tai huonekalut. Kuitumateriaalit ovat menettäneet markkinoita muoville erityisesti siksi, että lämmössä sulavien kestomuovien työstettävyys on merkittävästi helpompaa kuin jäykkien kartonkirainojen taitteleminen. Tiettyjen muovien joukkoon on sekoitettu jo pari vuosikymmentä erilaisia puujauhoja ja kuituja. 31 kuidun, eli polyesterin, taivaalle nousee myös pilviä, sillä synteettisiä kuituja pidetään yhtenä tärkeimpänä mikromuovien lähteenä. Seuraavaa vaihetta muovien korvaamisessa esittävät kuitumateriaalit, joiden muokattavuus on entistäkin parempi. Vähitellen myös kartonkeihin on tulossa muokattavuutta. Näissä valmistuksessa tarvittavan liukoselluloosan kapasiteettia kasvatetaan. Poistopuuvillasta uutta kuitua. Tavoitteena on ollut lähinnä kalliimman muovin hinnan hallinta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Uuden sukupolven kestäviä kuitutuotteita VTT:n ja 33 yrityksen yhteistyöllä.. vsk. Suomessa kehitetään ainakin kolmea eri teknologiaa valmistaa selluloosasta tekstiilikuituja. Varsinainen läpimurto olisi kuitenkin lämpömuokattava kuitumateriaali
Vaikka kehitteillä on uusiakin selluloosan valmistusmenetelmiä, ne tuskin korvaavat nykyisiä ratkaisuja edes 30-luvulla. Kaikki nämä uudet materiaalit kasvattavat lisäarvoisten tuotteiden osuutta ja muuttavat teollisuuden rakennetta. 32 Myös muovi, erityisesti biomuovi, yhdessä uusien kartonkien kanssa tuo markkinoille aivan uusia pakkausratkaisuja. Suurien tuotantolaitosten rinnalle tulee useita pienempiä jalostusyksiköitä, jotka voivat hyödyntää perustuotannon, eli sellunkeiton energiaa. vsk. Siinä kuituja käsitellään vesiseosten asemesta vaahdoissa. Pakkausten lisäksi uudet kuitupohjaiset rakennemateriaalit löytävät käyttökohteita esimerkiksi VTT kehitti täysin biopohjaisen itsestään seisovan pussin, joka on kevyt ja tekniseltä suorituskyvyltään erinomainen. Mahdollisuuden paksujen vaahtojen ja niiden rakenteen muokkaamiseen antaa vaahtorainausteknologia. Näillä voidaan nähdä etuja sekä arkkitehtuurissa että muissakin isoissa rakenteissa. kuljetusvälineissä ja uusiutuvan energian talteenotossa. Uusinta ajattelua edustavat täysin selluloosasta valmistetut rakenteet, jotka yhdistävät eri tiheyden selluloosa materiaaleja kovista levyistä kuohkeisiin eristäviin vaahtoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Vaahtoteknologia.. Silti niitäkin tarvittaneen yhä uusien tuotteiden valmistamiseksi vanhojen rinnalla
Atria rakentaa yhdessä Nurmon Aurinko Oy:n kanssa Suomen suurimman aurinkosähköpuiston Atrian Nurmon tuotantolaitoksen yhteyteen. 5 % tehtaan tarvitsemasta sähköstä vuositasolla. Vastaavia teollisuuslaitokseen integroituja aurinkoenergiaratkaisuja ei ole Suomessa aiemmin toteutettu. vsk. Ensimmäiset voimalaitososuudet kytkettiin aikataulun mukaan verkkoon heinäkuun lopulla. Työja elinkeinoministeriön tukeman projektin ensimmäisen vaiheen rakentaminen käynnistyi täydellä tohinalla kesäkuun alussa. Se lisää omavaraisuutta ja riippumattomuutta ulkopuolisista verkoista sekä niiden häiriöistä. Atria. Syksyyn mennessä oli rakennettu noin 4MWp aurinkopaneelikentät maa-asennuksina ja Suomen suurimman aurinkosähköpuiston arvioidaan olevan kokonaan käyttöönottovalmis syksyllä 2018. 33 Ympäristö ja Terveys-lehti toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista vuotta 2018! Joulumuistamisien sijaan tuemme tänä vuonna John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeita www.johnnurmisensaatio.fi Suomen suurimman aurinkosähköpuiston rakentaminen on käynnissä Suomen suurin aurinkosähköpuisto on rakenteilla Atrian Nurmon tuotantolaitoksen yhteyteen. Tehtaan alueelle asennetaan yli 24 000 aurinkopaneelia maaja kattoasennuksina, jotka vastaavat 5 600 MWh vuotuista sähköntuotantoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Hanke vähentää kokonaispäästöjä ja parantaa tehtaan energiatehokkuutta. Paikallisesti tuotetulla päästöttömällä sähköllä korvataan n. Atrian Nurmon tehtaan kiinteistöjen jäähdytystarve on merkittävä ja aurinkoenergian tuotantoprofiili tukee tätä tarkoitusta. Nurmoon nousevan aurinkovoimala on valmistuessaan kokoluokaltaan Suomen suurin
Syke. Kunnat edistävät itse valitsemillaan keinoilla alueensa kiertotaloutta. Suomen ympäristökeskus ja Motiva valitsivat edelläkävijät parinkymmenen hakijakunnan joukosta. Kuntaverkosto saa asiantuntijoiden palveluita ja tukea Suomen ympäristökeskuksen ja Motivan pyörittämästä Kiertotalouden palvelukeskuksesta. Valintaan vaikuttivat kuntien hakuvaiheessa tekemät sitoumukset sekä tähän saakka toteutetut toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi. Sen tavoitteena on edistää kiertotaloutta käytännön toimenpitein rakentamisessa, maataloudessa, teollisuudessa, elintarvikeketjussa ja kotitalouksissa. EU Life -ohjelmaan kuuluvan seitsenvuotisen hankkeen budjetti on lähes 19 miljoonaa euroa. Kuntien toiveena on päästä verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa ja saada julkisuutta kiertotaloutta edistäville toimilleen. Suunnitteilla on muun muassa jalometallien talteenottoa elektroniikkaromusta, metsäja kaivosteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä betonin korvaajana, bioteollisuuspuisto ja kiertotalousklusteri, kaatopaikan muuttaminen uusiutuvan energian tuotantoalueeksi sekä älykkään ja vähähiilisen infran rakentamista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Moni kunta haluaa myös asukkaat mukaan kiertotaloutta kehittämään”, ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Kiertotalouden palvelukeskus tukee verkoston työtä Edelläkävijäkuntien verkoston valinta on osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa ”Circwaste – Kohti kiertotaloutta” -hanketta. Lisäksi palvelukeskus seuraa kuntien edistymistä erilaisin mittarein. 34 Kymmenen kuntaa sitoutuu kiertotalouden edelläkävijöiksi Kymmenen suomalaista kuntaa, Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vantaa, on sitoutunut viemään kiertotaloutta kunnianhimoisesti ja konkreettisesti eteenpäin. vsk. Ensimmäisenä kuntaverkostona ne aikovat toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet kierrättämällä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä, hyödyntämällä materiaalina vähintään 70 prosenttia rakennusja purkujätteistä sekä vähentämällä jätemäärää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle. Ne käynnistävät uutta liiketoimintaa, aktivoivat alueensa asukkaita ja rakentavat uutta yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kuntien suunnitelmat kunnianhimoisia ”Kuntien suunnitelmat ovat jopa maailman mittakaavassa kunnianhimoisia
Kaupungit, yritykset, valtiot ja sijoittajat ovat sittemmin lähteneet laajamittaisesti mukaan ilmastotalkoisiin. Tällä saralla Suomi sijoittuu kauas kärkisijoista, ja sitä huonommin pärjäsivät ainoastaan Venäjä, Kreikka ja Indonesia. “Pohjoismailla on edellytykset muodostua innovaatioiden Piilaaksoksi, jossa uudet teknologiat syntyvät, kehittyvät ja lähtevät maailmalle. Kaikesta huolimatta Suomen erinomainen sijoitus yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa antaa aihetta optimismiin. WWF Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh. Tämän lisäksi politiikan pitää tukea paremmin ulkomaisten uusiutuvan energian investointien ankkuroimista Suomeen”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo. Aikaa ei ole paljon, sillä koko energiajärjestelmän tulisi olla fossiiliton vuosisadan keskivaiheilla. Ilmastonmuutoksen vastaisen työn määrä on kasvanut huomattavasti siitä, kun selvitys julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Suomen heikkouksia puolestaan ovat kyvyttömyys vetää puoleensa uusiutuvan energian investointeja. Tämän lisäksi Suomessa on runsaasti uusiutuvan energian työpaikkoja. Pohjoismaat veivät kärkisijat WWF:n ja Gleantech Groupin selvityksessä, jossa kartoitettiin cleantech-alan yritysten mahdollisuuksia 40 maassa. “Jotta ilmastonmuutos voidaan pysäyttää tieteen vaatimalla nopeudella, tarvitsemme start-up-yhteisöjen keksintöjen räjähdysmäisen kasvupyrähdyksen. Kannustamme päättäjiä poistamaan viimeisetkin pullonkaulat, joilla upeat suomalaiset cleantech-ratkaisut saataisiin sekä kotimaiseen että kansainväliseen käyttöön. Suomen menestystä selittävät etenkin kyky synnyttää varhaisen vaiheen innovaatioita, suuri patenttien määrä sekä pääomasijoitusten turvaaminen uusien liiketoimintojen tueksi. Suomen kanssa samantyyppisiä maita näiltä osin ovat Israel ja Kanada. Sen lisäksi pisteitä sai esimerkiksi uusiutuvan energian mahdollisuuksista sekä yritysten verkostoitumisja rahoitusmahdollisuuksista. 02 631 6100 Pidämme ympäristöä puhtaana Materiaalikierrätyksen edelläkävijä Meiltä kaikki jätehuollon palvelut.. Tänä vuonna Global Cleantech Innovation Index -selvityksessä painotettiin erityisesti energiatehokkuutta ja liikennesektoria. Suomi sijoittui toiseksi myös vuonna 2014 tehdyssä vastaavassa kartoituksessa. 35 Suomi toisena 40 maan cleantech-vertailussa Suomi sijoittui kakkoseksi cleantech-alan kasvuyritysten innovatiivisuutta mittaavassa selvityksessä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Tämä on normaali uudistumisnopeus huomioiden käytännössä jo huomenna”, huomauttaa WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle. Kärkeen kiilasi Tanska, kolmannen sijan vei Ruotsi. Suomen kyky kaupallistaa ja viedä innovaatioita ulkomaille ovat verrattain heikolla tolalla
36 Pääsihteeri Sanna Marttinen Luonnonvaraja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET) Ravinteiden kierrätys on tuotteita, teknologiaa ja tahtoa tehdä asiat toisin Vuonna 2030 maapallolla tarvitaan arvioiden mukaan 50 % enemmän ruokaa kuin tänä päivänä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Nykyinen tapamme käyttää ravinteita aiheuttaa niin suuret hävikit ympäristöön, että planeettamme sietokyky natisee. Arvokkaat aineet väärässä paikassa voivat tulla yhteiskunnalle kalliiksi. Kuva: Outi Mäkilä, Luke.. Olisiko syytä tehostaa ravinteiden kierrätystä. Samalla lisääntyy myös lannoitteiden tarve. vsk
Hyödyntämiskelpoisten fosforivarantojen ennustetaan riittävän vielä useiksi sadoiksi vuosiksi, mutta muutokset maiden geopoliittisessa tilanteessa voivat heijastua fosforin saatavuuteen ja hintaan. Siten typen tehokkaammalla kierrätyksellä voitaisiin säästää arvokkaita resursseja. Ilmakehässä riittää raaka-ainetta, mutta sen sitominen lannoitteisiin kuluttaa paljon energiaa ja perustuu fossiilisen maakaasun käyttöön. Myös metsäteollisuudesta tulee enenevässä määrin ravinteita maatalouteen ja viherrakentamiseen. 37 A jattelitko lounasta syödessäsi, että olit juuri kiertotalouden ytimessä. vsk. Hyvin toimivassa maaperässä on oikea määrä orgaanista ainesta, ravinteita, vettä ja ilmaa, jotka mahdollistavat mikrobien aktiivisuuden ja ravinteiden päätymisen kasvien käyttöön. Nauttimasi pihvi oli luultavasti peräisin eläimestä, jonka syömä rehu oli kasvanut eläinten lannan ravinteiden voimalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Suomi on tässä suhteessa poikkeus, sillä Siilinjärvellä sijaitsee Länsi-Euroopan ainoa fosforikaivos. Euroopan komissio on luokitellut raakafosfaatin kriittiseksi raaka-aineeksi sen saatavuuteen ja hintaan liittyvien riskien takia. Vaikka hävikkiruuan ravinteet hyödynnettäisiin uudestaan rehuna tai lannoitteena, kuluttaa niiden prosessointi energiaa ja muita resursseja. Toivottavasti ainakin söit lautasen tyhjäksi, sillä ruokahävikki tarkoittaa myös ravinteiden hävikkiä. Merkittäviä määriä ravinteita kiertää myös metsäteollisuudessa ja puun polttoainekäytössä, energiajärjestelmissä ja yhdyskuntajätteissä. Ravinteet ruokajärjestelmässä Ravinteet kiertävät monilla yhteiskuntamme osa-alueilla, merkittävimpänä niistä ruuan tuotantoja kulutusjärjestelmä, johon sisältyvät muun muassa maatalous, elintarvikeja rehuteollisuus, kalankasvatus sekä yhdyskuntien biojätehuolto ja jätevesien käsittely. Maatalous on aina perustunut ravinteiden kierrätykseen, kun tuotantoeläinten lanta on palautettu takaisin pelloille lannoittamaan uutta satoa. Lähes 90 % EU:ssa käytetystä lannoitefosforista tuodaan EU:n ulkopuolelta, pääosin Marokosta, Venäjältä, Syyriasta ja Algeriasta. Ne ovatkin olleet välttämättömiä ruokkimaan maapallon kasvavaa väestöä. Vai oliko pihvisi tehty härkäpavusta, joka kasvaessaan sitoi typpiravinnetta ilmasta. Orgaaninen aine hupenee pelloista ajan myötä, joten hiilen lisäys peltomaahan esimerkiksi käyttämällä. Ravinteiden kierrätys on keskeinen osa kiertotaloutta, ja kiertotalouden periaatteiden mukaan se tulee tehdä resursseja säästäen ja mahdollisimman pienin hävikein. Kierrätysfosfori voisi olla lannoiteteollisuudelle uudentyyppinen raaka-aine ja vähentää riippuvuutta kallioperän raakafosfaatista. Ruokajärjestelmässä maatalous on ylivoimaisesti suurin ravinteiden käyttäjä. Lannan rinnalle kehitettiin 1800-luvun loppupuolella väkilannoitteita lisäämään peltojen sadontuottokykyä. Katse maaperään Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen lähtee peltomaan kasvukunnosta huolehtimisesta. Mineraalilannoitteiden haasteet Kasvit tarvitsevat kasvaakseen monia ravinteita, mutta määrällisesti suurin tarve on fosforille ja typelle. Typen osalta haasteet ovat toisenlaiset. Euroopan komission arvion mukaan 20–30 % EU:ssa käytettävästä mineraalisesta fosforista voitaisiin korvata kierrätetyistä lähteistä talteen otetulla fosforilla. Mineraalilannoitteisiin tarvittavaa raakafosfaattia saadaan kallioperästä louhimalla ja typpilannoitteiden raaka-ainetta ilmakehästä
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Kasvi käyttää ravinteet aina epäorgaanisessa muodossa. Osasyy tähän on se, että eläintuotanto on keskittynyt erityisesti Länsi-Suomeen, kun taas viljaa viljellään paljon Etelä-Suomessa. Tarvitaan tuotteita, teknologiaa ja hyvä lainsäädäntö Kierrätysravinteiden hyödyntämistä voidaan tehostaa monin tavoin. 38 lannoitteena lantaa tai orgaanista ainesta sisältäviä kierrätysravinnetuotteita on tarpeen. Tavoitteena on, että ravinteet tulevat käytettyä kasvukauden aikana mahdollisimman tarkoin hyväksi. Ne eivät kuitenkaan sisällä maaperän kaipaamaa hiiltä. Maaperässä, lannassa ja monissa kierrätysravinnetuotteissa osa ravinteista on sitoutunut orgaaniseen ainekseen, mistä ne vapautuvat maan mikrobitoiminnan tuloksena. Suomessa peltojen kunto on heikentynyt merkittävästi viimeisten parinsadan vuoden aikana. 2017). Fosforin osalta määrä on suurempi, kuin koko Suomen nurmien ja viljojen lannoitustarve, mikäli lannoitus perustuisi puhtaasti kasvien tarpeeseen. vsk. Siten osassa Suomea lantaa muodostuu enemmän kuin sen sisältämille ravinteille olisi tarvetta ja kasvintuotantoalueilla käytetään pääosin mineraalilannoitteita. Maaperän lämpötila ja kosteus vaikuttavat vapautumisnopeuteen, joten prosessi on vaikeasti hallittava. Oikeilla varastointija levitysmenetelmillä minimoidaan typen hävikit ilmakehään ja oikea-aikaisella käytöllä vähennetään ravinnevalumia vesistöihin. Kuitenkin Suomessa käytetään vuosittain perinteisinä mineraalilannoitteina noin 11 000 tonnia fosforia. Kierrätysravinteita monista lähteistä Kierrätysravinteiden lähteitä ovat erilaiset biojätteet ja sivuvirrat. Suurin osa lannasta voidaan jatkossakin hyödyntää sellaisenaan lähellä syntypaikkaansa. Mineraalija kierrätyslannoitteiden vastakkainasettelun sijaan lannoitukseen kaivataankin uutta tapaa toimia ja yhdistää molempien lannoitetyyppien hyvät puolet. Mitä enemmän maaperään jää kasveilta käyttämättä jääneitä ravinteita, sitä suurempi on riski niiden huuhtoutumiselle vesistöihin, joissa ne lisäävät levien kasvua ja aiheuttavat rehevöitymistä. Hyvin toimiva maaperä pidättää ravinteita myös kasvukauden ulkopuolella. Kuva: Yrjö Tuunanen, Luke.. Ravinteiden liikkuminen sinne, missä niille on tarvetta, edellyttäisi lannan prosessointia siten, että lantafosforin kuljetus onnistuisi pitkien matkojen päähän maakuntarajojen ulkopuolelle. Perinteisissä mineraalilannoitteissa ravinteet ovat heti kasvien käytettävissä ja siten helpommin annosteltavissa kasveille. Suomessa ne sisältävät vuositasolla yhteensä noin 26 000 tonnia fosforia ja 95 000 tonnia typpeä, joista valtaosa on eläinten lannassa (kuva 1, Marttinen ym
On hyvä muistaa, että vaikka biojätteet ja puhdistamolietteet käsitellään aina niiden haitallisuuden vähentämiseksi, ei ravinteiden hyödyntämismahdollisuuksia prosessoinnin jälkeen useinkaan ole huomioitu. Niiden saatavuus pitää olla ennakoitavissa ja niitä pitää voida tuottaa riittävästi. 39 Ravinnerikkaiden biomassojen vesipitoisuuden pienentäminen ja muu prosessointi mahdollistavat ravinteiden kuljetuksen pitkien matkojen päähän alueille, joilla on lannoitustarvetta (kuva 2). Tällä hetkellä valmistettavat kierrätysravinnetuotteet ovat moninainen joukko epäorgaanisista rakeista nestemäisiin orgaanista ainesta sisältäviin tuotteisiin. Esimerkiksi jätevedenkäsittelyssä fosfori sidotaan raudalla niukkaliukoiseksi yhdisteeksi, jonka käyttökelpoisuus kasveille on heikko. Markkinoiden selkänojaksi tarvitaan toimiva lainsäädäntö. vsk. Lannoitteiden lisäksi sivuvirroista ja niiden ravinteista voidaan kehittää tuotteita myös esimerkiksi teollisuuden tarpeisiin. Osa tuotteista toimii mineraalilannoitteiden tapaan kasvien ravinnelähteinä, mutta toisilla pääasiallinen hyöty tulee orgaanisen aineen maan rakennetta ja toimivuutta parantavasta vaikutuksesta. Prosessoinnilla voidaan vaikuttaa myös tuotteiden ravinnepitoisuuksiin, niiden suhteisiin ja käyttökelpoisuuteen kasveille. Liiketoiminta kierrätysravinteilla edellyttää, että tuotteet ovat paitsi laadullisesti hyviä, myös hinnaltaan kilpailukykyisiä mineraalilannoitteiden kanssa. Kierrätysravinnetuotteiden tulisi olla helppoja kuljettaa, varastoida ja käsitellä sekä turvallisia käyttää lannoitevalmisteina. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Euroopan komissiKuva 1.
Sekä mineraalilannoitteiden että kierrätyslannoitetuotteiden raakaaineet sisältävät pieniä määriä haitallisia aineita, mikä on lannoitteita kehitettäessä huomioitava. Magmaattista alkuperää olevissa esiintymissä, kuten Siilinjärvellä, kadmiumpitoisuus on yleensä pieni. vsk. Puhtaampien fosforilähteiden ehtyessä kadmium nousee yhä keskeisemmäksi kysymykseksi mineraalilannoitteiden valmistuksessa. Remonttia kaipaa myös ravinteiden käytön monista osista koostuva sääntelykokonaisuus. Turvallisuus edellä Lannoituksen tulee edistää puhtaan ruuan tuotantoa. Niiden pitoisuuksille lannoitevalmisteissa ei tällä hetkellä ole asetettu Kuva 2.. Suomalaisissa kierrätyslannoitteiden raaka-aineissa raskasmetallien pitoisuudet ovat yleensä pieniä ja tuotteissa pitoisuudet jäävät alle raja-arvojen. 40 on valmisteleman lannoitelainsäädännön uudistuksen keskeisenä tavoitteena onkin parantaa kierrätysravinnetuotteiden asemaa EU:n sisämarkkinoilla. Kallioperästä louhittava raakafosfaatti sisältää usein epäpuhtautena kadmiumia, joka on myrkyllinen raskasmetalli. 2014). Suomella on tällä hetkellä Euroopan komission poikkeuslupa kieltää saattamasta Suomen markkinoille mineraalilannoitteita, joissa on yli 50 mg kadmiumia fosforikiloa kohti. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Sitä vastoin Pohjoisja LänsiAfrikassa ja Lähi-idässä esiintyvän sedimenttiperäisen raakafosfaatin kadmiumpitoisuus on tyypillisesti moninkertainen. Orgaanisia haitta-aineita ja lääkeaineita voi esiintyä pieninä pitoisuuksina niin yhdyskuntien jätevesilietteissä, biojätteissä kuin eläinten lannassa (Fjäder 2016, Marttinen ym
Jätevesiin päätyy haitallisia orgaanisia aineita kotitalouksista ja teollisuudesta pieninä pitoisuuksina. Suoraa turvallisuusriskiä elintarvikkeiden turvallisuudelle ei yhdyskuntien jätevesilietteiden käytöstä tiettävästi ole osoitettu. 2014). Jätepohjaisiin kierrätyslannoitteisiin liittyvät hygieniariskit hallitaan melko hyvin jo nykyisillä prosessointimenetelmillä. Uutena huolenaiheena jätevesilieteperäisten ravinteiden käyttöön on noussut vaatteista pesussa irtoavat mikromuovit, jotka puhdistamolla päätyvät lietteisiin. Liete voidaan myös polttaa ja erottaa fosfori tuhkasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Mikromuovin vaikutuksista maaperässä ei ole tietoa. vsk. 41 raja-arvoja Suomen lainsäädännössä. Kehittyneillä prosessointimenetelmillä ravinteet voitaisiin erottaa jätevedestä puhtaina ravinnejakeina tai liete voitaisiin käsitellä esimerkiksi termisin menetelmin, joiden on todettu vähentävän orgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksia. Kuva: Erkki Oksanen, Luke.. Joidenkin aineiden kuorma voi kuitenkin olla suurempi ja aiheuttaa aineiden kertymistä maaperään ja maaperän eliöihin. Maltillinen antibioottien käyttö heijastuu myös lannan antibioottipitoisuuksiin. Jätevesilietepohjaisten tuotteiden käyttö lannoituksessa voi kuitenkin aiheuttaa huolta kuluttajissa, mihin jotkut elintarvikkeiden tuottajat ovat reagoineet asettamalla sopimusviljelijöilleen puhdistamolietteen käytön rajoituksia tai kieltoja. Lietepohjaisten kierrätysravinnetuotteiden lannoitekäytöstä peltomaahan aiheutuva haitta-ainekuorma on useiden aineiden osalta osoitettu olevan samaa luokkaa ilmalaskeuman kanssa (Marttinen ym. Antibiootteja käytetään Suomessa eläinten lääkintään huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa
Luonnonvarakeskus, Helsinki. Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa. 45 s. BIOSAFE-hankkeen loppuraportti. 2017. Tavoitteena on vahvistaa bioteknologia-alan tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaa sekä mahdollistaa kasvullisen lisäyksen teknologian liiketoimintaa useille loppukäyttäjille, kuten metsien uudistukseen, maisemanhoitoon sekä erikoispuiden massatuotantoon. Taustalla on osapuolten yhteinen halu metsäbiotalouden alueen yrittäjyyden kehittämiseen. & Tampio, E. Se perustuu yhteistyöhön, jossa on mukana koko arvoverkko teollisuudesta maataloustuottajiin, tutkijoista teknologian kehittäjiin, neuvojia ja lainsäätäjiä unohtamatta. Luke uudistaa toimintamallinsa Savonlinnassa vahvistaen näin toimintansa vaikuttavuutta sekä tukien elinkeinoelämän kehittämismahdollisuuksia. Haitallisten orgaanisten yhdisteiden ja lääkeaineiden esiintyminen biokaasulaitosten käsittelyjäännöksissä sekä niiden elintarvikeketjuun aiheuttaman vaaran arviointi. 2014. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Viitteet Fjäder, P. Marttinen, S., Suominen, K. Luke sijoittuu Savonlinnan teknologiapuiston Biotuotetekniikan keskukseen. Pidetään tämä mielessä kun tarkastelemme vastuullisesti tuotetun ruuan hintaa. RUSSOA I-III Loppuraportti. Lehto., M., Jalava, T. vsk. 2016. Ravinteiden kierrätyksen tehostamisen edut ovat moninaiset, mutta muutos ei tapahdu itsestään eikä kustannuksitta. MTT Raportti 135. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 45/2017. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43/2016. 42 Yhteistyöllä eteenpäin Ravinteiden kierrätys on keskeinen osa kestävää elintarviketuotantoa ja käytännön esimerkki kiertotalouden toiminnasta. Samalla kehitetään myös uusia liiketoimintamalleja tutkimustulosten siirtämiseksi käytäntöön. MTT, Jokioinen. Tutkimustoiminnan rinnalla ammattikorkeakoulu kouluttaa Savonlinnassa biotuotetekniikan AMK-insinöörejä. Luke, Xamk ja Savonlinnan kaupunki yhteistyöhön metsäbiotaloudessa Luonnonvarakeskus (Luke), Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (Xamk) ja Savonlinnan kaupunki vahvistavat yhteistyötään metsäbiotalouden alalla Etelä-Savossa. Nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi. 87 s. Luke. Marttinen, S., Venelampi, O., Iho, A., Koikkalainen, K., Lehtonen, E., Luostarinen, S., Rasa, K., Sarvi, M., Tampio, E., Turtola, E., Ylivainio, K., Grönroos, J., Kauppila, J., Koskiaho, J., Valve, H., Laine-Ylijoki, J., Lantto, R., Oasmaa, A., zu Castell-Rüdenhausen, M. Savonlinnan kaupungin tavoitteena on auttaa sopimuksen kohteena olevien alojen kasvua ja kehittymistä koko Savonlinnan alueella. Yhdyskuntajätevesilietteiden maatalouskäytön ja viherrakentamisen riskit. 65 s. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk toteuttaa parhaillaan Savonlinnaan noin neljä miljoonaa euroa maksavan Kuitu3-investoinnin. Yhteistyö kattaa myös laboratoriotilojen kehittämisen ja yhteiskäytön sekä yhteisen TKI-hanketoiminnan vahvistamisen. Tämä avaa Etelä-Savon metsien jalostamiselle merkittäviä korkeaan osaamiseen perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia. Teknologiapuiston vahvistaminen on Savonlinnan kaupungin strateginen kärkihanke. Se luo puitteet mikrokiteisen selluloosan tutkimukselle, tuotekehitykselle ja testaukselle. Toiminnan on oltava paitsi ympäristön kannalta kestävää, myös taloudellisesti järkevää kaikille
Kehittämispäällikkö Kirsi Sippola Projektipäällikkö Laura Vainio Hämeen ammattikorkeakoulu Biotalousinsinöörikoulutusta Hämeen ammattikorkeakoulussa Biotalousinsinööri on uusi koulutus, joka alkoi syyskuussa 2017 Hämeen ammattikorkeakoulussa Forssassa. Koulutus-, tutkimus-, ja yritysyhteistyön rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Hämeen ammattikorkeakoululla (HAMK) ja Luonnonvarakeskuksella (Luke) sekä alueen yrityksillä on pitkä historia yhdessä toteutetuista kehittämishankkeista. Tässä yhdistelmässä saattaa olla syy siihen, että valtakunnan ensimmäinen biotalousinsinöörikoulutus alkoi juuri Forssassa”, tuumailee Alueelliset järkivihreät innovaatiot sekä LUO Next step -hankkeiden projektipäällikkö Laura Vainio Hämeen ammattikorkeakoulusta (kuva 1). ”Forssan seutu tunnetaan laajasti ympäristöliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä, alan tutkimuksesta ja koulutuksesta. 44 F orssan seudulla on toteutettu Järkivihreää elinkeinopoliittista strategiaa jo usean vuoden ajan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Järkivihreä tarkoittaa ympäristöystävällistä ja kestävää kehitystä tukevaa toimintaa. Vastaavaa koulutusta ei ole valtakunnassa missään muualla tarjolla. Koulutus yhdistää sekä tekniikan että luonnonvara-alan. vsk. Koulutusta toteutetaan yhdessä HAMKin yhteistyökumppaneiden, kuten Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa.. Tietotekniikan insinööriksi valmistuvat opiskelijat oppivat soveltamaan tietotekniikkaa bioja kiertotalouteen
HAMKin luonnonvara-alan yksiköt; Mustiala, Lepaa ja Evo ovat perustettu jo 1800-luvulla. Projektipäällikkö Laura Vainio HAMKista järjestää HAMKin Resurssiviisauskeskuksessa Forssassa yritysten ja opiskelijoiden yhteisiä tapaamisia.. HAMKilla onkin pitkät perinteet ympäristöteknologioiden ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisestä. Forssan seutu antaa opiskelijoille hyvät mahdollisuudet toimia yhdessä yritysten kanssa. Koulutuksen painotus on projektimaisessa työskentelyssä yhdessä yrityselämän kanssa. Biotalousinsinöörin koulutus vastaa työelämän haasteisiin. Opiskeluaikana harjoitellaan digitaalisten ratkaisujen kehittämistä älykkäiden tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa. Opiskelijalla on myös mahdollisuus valita opintoja muista koulutusvastuista tai suorittaa opintoja jossakin yhteistyöoppilaitoksessa ulkomailla. (www. ”Bioinsinöörikoulutus tuo uutta osaamista bioja kiertotalouden edistämiseen Suomessa ja maailmalla. ”Mustialassa annettiin aikoinaan yliopistotasoista opetusta, ennen kuin koulutus siirrettiin Viikkiin. vsk. Asiantuntijuus muodostuu vahvasta digitaalisuusosaamisesta, joka yhdistyy biotalouden ymmärrykseen”, kertoo koulutuspäällikkö Jari Mustajärvi. Tulevaisuudessa tarvitaan moniosaajia, jotka osaavat ratkaista tietoteknisin taidoin erilaisia prosesseja. Koulutuksessa annetaan perustiedot ohjelmistotekniikasta, web-sovelluskehityksestä, älykkäistä järjestelmistä, data-analytiikasta, tietoverkoista ja näiden sovelluskohteista biotaloudessa. Erilaisissa pilottikokeiluissa yhdistetään tekniikan ratkaisut, tehokkuus ja uudet innovaatiot Kuva 1. Tätä reilun 150 vuoden osaamisperustaa hyödynnetään myös uudessa biotalousinsinöörikoulutuksessa”, kertoo Laura Vainio. Biotalousinsinöörikoulutusta toteutetaan eri toimijoiden panostuksella Biotalouden insinöörin (AMK) -tutkinto on laajuudeltaan 240 opintopistettä. hamk.fi/hakijalle/biotalouden-insinööri). 45 Biotalousinsinöörikoulutuksessa on pitkät perinteet, jos asiaa ajatellaan HAMKin luonnonvara-alan toiminnan jatkumona. Hämeen ammattikorkeakoulussa on tavoitteena, että jokaisessa opiskelumoduulissa on mukana työelämälähtöinen projekti. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. ”Biotalouden insinöörikoulutuksessa tekniikkaa tuodaan esiin sovellusten kautta. Tekniikka ei siis ole itseisarvo, vaan väline tässä koulutuksessa
46 ja samalla toivotaan, että syntyy jotakin sellaista uutta kiertotalouden alalle, jota ei vielä edes tiedetä”, koulutuspäällikkö Jari Mustajärvi haaveilee Hämeen ammattikorkeakoulusta. Bioinsinöörikoulutusta kehitetään yhdessä Luonnonvarakeskuksen, alan yritysten ja Kansainvälisen Beyond Alliance for knowledge -liittouman (HAMK, Via University College ja Feevale University) kanssa (kuva 2). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. KasKasin avulla viljelijät ja puutarhurit saavat jatkossa kerättyä ja jaettua aikaan ja paikkaan sidottua tietoa tuhohyönteisten ja kasvitautien esiintymisestä. Aamupäivän aikana opiskelijat tutustuivat Luken kansalaishavaintoihin perustuvaan Kaskas-sovellukseen. Parasta oli, että Kuva 2. Keskustelu oli antoisaa. HAMKin koulutuspäällikkö Jari Mustajärvi ja Luken erikoistutkija Marja Jalli tekevät yhteistyötä biotalousinsinöörikoulutuksen kehittämisessä.. Sovellusta on kehitetty Lukessa yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja tällä hetkellä ollaan testausvaiheessa. vsk. ”Oli hienoa huomata, kuinka nopeasti opiskelijat sisäistivät sovelluksen tarkoituksen sekä oivalsivat siihen liittyviä mahdollisuuksia. Luken tutkijat kävivät lokakuussa esittäytymässä biotalousinsinöörikoulutuksen opiskelijaryhmälle. Osana sovelluksen esittelyä annettiin opiskelijoille mahdollisuus tuottaa omia kehittämisideoita. Opiskelijat saivat nopeasti kiinni, mistä sovelluksessa on kysymys ja osasivat asettua kohderyhmän asemaan
47 opiskelijat osasivat kyseenalaistaa sekä tarjota vaihtoehtoisia lähestymistapoja sovelluksen jatkokehittämiseen”, toteaa Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Marja Jalli. vsk. Vihreä lippu on maamme merkittävin kasvatusalan ympäristöohjelma ja ympäristömerkki, joka tavoittaa tällä hetkellä lähes 100 000 lasta, nuorta ja aikuista 300 päiväkodissa ja oppilaitoksessa ympäri Suomen.. Konkreettisia, yhteistyössä tehtäviä hankkeita on tälläkin hetkellä menossa toistakymmentä. ”On tosi mukavaa vetää esimerkiksi LUO Next Step -hanketta, jossa syvennetään yhteistyötä muun muassa Luken kanssa. Anna joululahja, joka takaa paremman tulevaisuuden: Tue lasten ja nuorten ympäristökasvatustyötä! Lue lisää: feesuomi.fi/joululahja FEE Suomi eli Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry on toiminut Suomessa kestävän elämäntavan puolesta jo 25 vuotta. Luke ja HAMK ovat tehneet sopimuksen strategisesta yhteistyöstä. ”Koulutuksen, tutkimusja kehittämistoiminnan, infran, yhteisen asiantuntijaosaajapoolin ja kansainvälistymisen kehittäminen nähdään molemmissa organisaatioissa hyödylliseksi yhteistoiminnaksi, jota tehdään yhdessä”, kertoo projektipäällikkö Laura Vainio. Sopimuksessa on mainittu viisi teemaa, joiden kehittämiseen keskitytään organisaatioiden välillä. HAMKin näkökulmasta on todella hienoa, että opiskelijat pääsevät mukaan konkreettiseen tekemiseen. Juhlalliset strategiset sopimukset tarvitsevat aina jonkun toteuttajan ja helpoimmin uuden kokeileminen onnistuu jossakin hankkeessa, johon molemmat osapuolet ovat sitoutuneet. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Ihan niin kuin Luken kanssa on jo tapahtunutkin!” iloitsee projektipäällikkö Laura Vainio
Kirjoittajat käsittelevät ilmaston lämpenemisen vaikutuksia maassamme – miten ihmiset reagoivat siihen ja soputuvat muutoksiin. TL KIRJAESITTELY. Kirjan teko aloitettiin tammikuussa 2017 ja saatiin loppuun runsaassa puolessa vuodessa. Nämä rinnakkaisilmiöt vierailevat tässä kirjassa aika ajoin.” Suomen keskilämpötila on jo noussut 2,3 astetta esiteollisesta ajasta ja se näkyy omassa ympäristössämme. Sen 64 valokuvassa näyttäytyy metsien, keskiluokkaisen kulutuksen ja teknologian Suomi. 48 Työryhmä ja Hanna Nikkanen Hyvän sään aikana. Samanaikaisten ympäristömuutosten kärjistyessä yhteisvaikutukset voivat olla arvaamattomia. 320 s. ISBN 978-952-264-809-9 Kirjan Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken ovat tehneet 21 Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijaa vierailijaprofessori Hanna Nikkasen ohjauksessa. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken Kuvat: Ella Kiviniemi ja Linda Manner Into Kustannus Oy. Suomen keskilämpötila noussee kuluvan vuosisadan aikana 3–6 astetta”, kirjoittaa Jannika Melkko Hyvän sään aikana -kirjassa. ”Ihminen on lyhyessä ajassa tuottanut maapallolle äärimmäisen monimutkaisia ja toisiinsa vaikuttavia järjestelmiä, joilla on kaiken aikaa lähes rajaton potentiaali synnyttää sekä tuhoa että suuria edistysaskeleita”, kirjoittaa Hanna Nikkanen kirjassa. Luonnonympäristöjen pirstoutuminen, meneillään oleva sukupuuttoaalto ja merten saastuminen ovat itsessään dramaattisia tapahtumaketjuja. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. ”Ilmastonmuutos on vain yksi niistä tavoista, joilla planeetan kantokyky uhkaa ylittyä. ”Ripeintä lämpeneminen on lähellä napoja, etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, ja siksi Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän lähes kaksi kertaa nopeammin kuin muun maapallon. Hän toimi Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessorina lukuvuonna 2016–2017. Kirjassa tavataan tutkijoita, politiikkoja ja eri alojen asiantuntijoita sekä selvitetään miten parhaiten jatkamme elämäämme joka tapauksessa muuttuvassa ympäristössä. vsk. Työryhmään kuuluvat Silja Annila, Elli Harju, Sanni Harmanen, Tiina Heikkilä, Juho Kankaanpää, Esa Keskinen, Ella Kiviniemi, Minea Koskinen, Linda Manner, Sanni Mattila, Jannika Melkko, Erkki Mervaala, Markus Mäki, Samuli Niinivuo, Alma Onali, Sanna Pekkonen, Lasse Poser, Johannes Roviomaa, Reetta Rönkä, Sinikka Suominen ja Kaisa Uusitalo. Vaikutuksia tutkitaan erilaisista näkökulmista, yhteinen nimittäjä on ilmastonmuutos. Nikkanen on palkittu tutkiva toimittaja, tietokirjailija ja Long Play -julkaisun päätoimittaja
Unelmamme on, että olemme mukana vähentämässä jätettä maailmasta suomalaisella innovaatiollamme,” kertoo toimitusjohtaja Suvi Haimi. Teksti ja kuvat: Sulapac Oy Sulapac ® on uudenlainen pakkausmateriaali, joka valmistetaan puusta ja luonnonperäisistä sidosaineista.. ”Muovipakkauksia valmistetaan vuosittain yli 80 miljoonaa tonnia ja on laskettu, että tästä määrästä 30% päätyy suoraan maailman meriin. Tämä vastaa yhtä jäteautollista joka minuutti. Tuote on ekologinen, kaunis ja muotoiltavissa asiakkaan toiveiden mukaisesti. Vuonna 2016 perustettu Sulapac on palkittu parhaana ekologisena pakkauksena ja saanut tunnustusta useissa kansainvälisissä Cleantech ja kiertotalous-alan kilpailuissa. Sulapac ® on uudenlainen pakkausmateriaali, joka valmistetaan puusta ja luonnonperäisistä sidosaineista. 49 S ulapac Oy on kahden suomalaistutkijan, Suvi Haimin ja Laura Kyllösen perustama yritys, joka kehittää ja tuottaa täysin biohajoavia kestävän kehityksen pakkauksia. Lue lisää www.sulapac.com Ekologisia luksuspakkauksia valmistava Sulapac tarjoaa vaihtoehdon muoville Suvi Haimi ja Laura Kyllönen. Sulapac-materiaalista valmistetut pakkaukset ovat täysin biohajoavia, ne kestävät sekä vettä että öljyä, eivätkä läpäise happea. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Materiaalille on luotu muovin kaltaiset ominaisuudet, mutta se ei sisällä lainkaan muovia. vsk
Suomen ympäristökeskuksen paikkatietotyökalut auttavat määrittelyssä.. Vuotta 2004 uudempia rakennuksia hajajätevesisäädökset koskevat heti. Suunnitteluinsinööri Johanna Kallio Tutkimusinsinööri Riikka Vilpas Suunnittelija Jaakko Suikkanen Suomen ympäristökeskus Hajajätevesisäädöksien siirtymäaika – työkaluja alueiden määrittelyyn Haja-asutusalueiden jätevesisäädösten valvontaan tuli paikkatiedollinen ulottuvuus, kun siirtymäaika sidottiin aluemäärittelyyn. 50 Y mpäristönsuojelulain (527/2014, YSL) hajajätevesilainsäädännön lievennykset tulivat voimaan huhtikuussa 2017 ja ne koskevat vain ennen 2004 myönnettyyn lupaan tai määräyksiin perustuvia jätevesijärjestelmiä. Keskeinen lievennys on se, että muilla kuin laissa tarkoitetuilla alueilla perustason puhdistusvaatimuksia edellytetään vasta tietynlaisten remonttien yhteydessä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48
Alueellinen vaihtelu on suurta, mutta arviolta 30–50 % järjestelmistä täyttää jo Siirtymäajan 31.10.2019 piirissä ovat ne jätevesien käsittelyjärjestelmät, jotka ovat 1tai 2-luokan pohjavesialueilla. Siirtymäaika koskee myös, mikäli rakennus, jossa muodostuu talousjätevettä, on enintään 100 metrin päässä vesistön tai meren keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Ranta-alueen ollessa kyseessä etäisyys mitataan siitä rakennuksen seinästä, joka on lähinnä vesistöä. vsk. Siirtymäajan remonttipainetta voidaan tarkastella myös suhteuttamalla rantaja pohjavesialueiden pientalomäärää kyseisen haja-asutusalueen ennen vuotta 2004 rakennettuun rakennuskantaan. Suhde on alle 20 % Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) alueella; 20–25 % Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa sekä Uudellamaalla; sekä 25–30 % Hämeessä, Kainuussa, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Kuva 1. Vakituisesti asutut ennen 2004 rakennetut rakennukset 100 metrin ranta alueilla ja pohjavesialueilla.. Siirtymäajan piirissä noin 65 000 vakituisesti asuttua rakennusta Suuntaa antavan arvion mukaan rantaja pohjavesialueilla on noin 65 000 vakituisesti asuttua pientaloa, eli omakotitai rivitaloa. Eniten pientaloja on Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, vähiten Kainuussa (Kuva 1). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. 51 Alueellisesti asutus jakautuu suhteellisen tasaisesti. Kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä ei kuitenkaan voi olla ympäristönsuojelulakia tiukempia siirtymäaikoja. Kunnilla on edelleen mahdollisuus edellyttää ankarampia puhdistusvaatimuksia paikallisten olosuhteiden vuoksi. Lapissa suhde on 35 %. Jäteveden käsittelyjärjestelmien remontointia tai käsittelyn tehostamista ei tarvitse kuitenkaan tehdä näin monessa kohteessa
Keskivedenkorkeus on systemaattiseen vedenkorkeuden seurantaan perustuva vedenpinnankorkeuksien päivähavaintojen keskiarvo. Toisaalta vapaaajan asuntojen remontointitarpeet eivät ole tässä arvioinnissa mukana. Vyöhyke on 100 metriä kartta-aineiston rantaviivasta. Aineisto on karttapalvelussa selailtavana, rajapintapalveluna sekä ladattavana paikkatietoaineistona ja se löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/satametria. Tämän lisäksi aineistossa on varovyöhyke, joka määritellään olevan 90–110 metriä rantaviivasta oleva kaistale. Sen tarkoitus on kuvata aineistoon liittyvää epävarmuutta, mutta sillä ei ole lainsäädännössä määritelmää. Aineistossa saattaa olla mukana vesialueita, jotka eivät ole vesilain mukaisia vesistöjä ja toisaalta aineistosta saattaa puuttua vesistöjä. Tätä tietoa ei ole käytettävissä missään paikkatietoaineistossa. Ranta-alueaineiston epävarmuus Paikkatietoaineiston käyttö rakennuksen etäisyyteen rannasta antaa viitteellisen tuloksen ja siihen liittyy merkittävää paikallista epävarmuutta. Aineistoa ei päivitetä sen luomisen jälkeen, vaikka pohjana oleva vesistöaineisto muuttuisi. Vipu-uomat (soveltuvin osin): Vipuuomat vastaavat (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta vuosilta 2000– 2008) 3. Aineisto on ilmainen ja auttaa kuntien viranomaisia ja muita tiedontarvitsijoita aluemäärittelyn tekemisessä. Ranta-alueaineiston lisäksi samaan karttaan voi lisätä muuta asiayhteydessä tarvittavaa aineistoa, kuten pohjavesialueet paikkatietona (Kuva 2). Paikkatietoaineistossa oleva rantaviiva perustuu ilmakuvaushetken vedenkorkeuteen ja se voi poiketa merkittävästi keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.. Vyöhykeaineisto antaa suuntaa antavan kuvauksen ympäristönsuojelulain tarkoittamasta etäisyydestä, mutta yksittäistapauksissa tapauskohtainen tarkastelu tulee tehdä maastossa. Aineistoa voi selata kartalla tai sen avulla voi tehdä omia paikkatietohakuja. Vyöhykkeen muodostamisessa yhdistellään seuraavia vesistöaineistoja: 1. Merenranta ja merisaaret (Maanmittauslaitoksen uusin maastotietokanta). 52 nyt ympäristönsuojelulain ja ympäristönsuojelumääräysten puhdistusvaatimukset. Sata metriä – paikkatietoa ranta-alueista Ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun 100 metrin etäisyyden määrittely on yksi lainsäädännön soveltamisen haasteista. Etenkin pienet vesistöt, kuten purot, joiden valuma-alue on alle 10 km 2 ja alle 1 hehtaarin kokoiset lammet jäävät aineistosta pois. Järvet: yli 1 ha kokoiset vakavedet (Maanmittauslaitoksen uusin maastotietokanta) 2. Aukotonta paikkatietoaineistoa vesilain mukaisista vesistöistä ei ole olemassa. Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa tuotettiin viitteellinen 100 metrin vyöhyke (eli bufferi) Manner-Suomen vesistöille ja merenrannoille. Aluemaiset joet (Maanmittauslaitoksen uusin maastotietokanta) 4. Lisäksi automaattinen ikävapautus ennen 9.3.1943 syntyneille omistajille sekä kunnan harkinnanvaraiset määräaikaiset poikkeukset siirtävät toimenpiteitä siirtymäajan jälkeiseen aikaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Kartan kautta voi myös tarkastella pohjavesialueen tietoja. Ympäristönsuojelulain mukaan etäisyys vesistöön määritellään keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. vsk. Tämä varovyöhyke on erillinen aineisto, jota on mahdollista käyttää, tai olla käyttämättä
Työkalu on osoitteessa http://paikkatieto. Hajajätevesisääntelyn kannalta merkityksellisiä ovat vedenhankintakäytössä Kuva 2. Aineistorajoitteista johtuen valuma-alueiden rajaus ei ole vielä toistaiseksi mahdollista merisaarissa. Sovellus määrittää yläpuolisen valuma-alueen automaattisesti valitun uoman loppupisteestä, uoman varrelta tai järven pääpurkautumisreitin luusuasta. Pohjavesialueet muutoksessa ELY-keskuksilla on parhaillaan käynnissä pohjavesialueiden määrittäminen vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2a luvun (1263/2014) mukaisesti. VALUEssa laskentaan käytetyissä lähtöaineistoissa voi esiintyä virheitä tai epätarkkuuksia, jotka saattavat vaikuttaa valuma-alueiden rajaustuloksiin. On hyvä huomioida, että vaikka valumaalue olisi alle 10 km 2 , voidaan vesialue silti määritellä vesilain mukaan vesistöksi, mikäli siinä virtaa jatkuvasti vettä. ymparisto.fi/value/ ja sitä voi hyödyntää valuma-alueen pinta-alan arviointiin. Hajajätevesien YSL:n mukaiset siirtymäaika-alueet -karttapalvelu.. Norot, joiden valuma-alue on pienempi kuin kymmenen neliökilometriä ja joissa ei jatkuvasti virtaa vettä, eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista, ei luokitella vesistöiksi. 53 VALUE valuma-alueiden tarkasteluun Vesilain mukaan vesistöjä ovat järvet, lammet, joet, purot ja muut luonnolliset vesialueet sekä tekojärvet, kanavat ja muut vastaavat keinotekoiset vesialueet. Valuma-alueen määrittelyyn on SYKEssä tehty VALUE-työkalu. vsk. VALUE-työkalulla voidaan rajata yläpuolinen valuma-alue SYKEn uomaverkoston uomalle, sen osalle tai kokonaiselle järvelle karttavalinnan perusteella. Valumaalueen laajuus on kuitenkin ensisijainen vesistöstatuksen määrittämisen kriteeri. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Historiallisista syistä johtuen paikkatietoaineistossa ei ole kaikkia alle 1 hehtaarin kokoisia lampia ja näiden osalta kunnan tulee tehdä määrittelyjä
54 olevat tai siihen soveltuvat pohjavesialueet, eli 1-, 1E-, 2ja 2E-luokan pohjavesialueet. Linkkilistaus pyritään pitämään ajantasaisena. vsk. Tätä suurempi tarkennus kartalle ei siten anna tarkempaa informaatiota itse pohjavesialueen rajan osalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Osa pohjavesialueiden luokituksista perustuu vielä vanhaan hallintokäytäntöön, jossa luokat olivat I, II ja III. Niiden kuntien kohdalla, joilla oli laadintahetkellä tiedossa olevat ympäristönsuojelumääräykset, sovellus kertoo niiden olemassaolosta. Vesihuoltotulkki auttaa tarvittaessa myös kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän valinnassa. ELY-keskus julkaisee kuulutuksen pohjavesialueiden määrittämisen ja luokituksen tarkistuksista ja valmisteluasiakirjojen nähtävillä olosta kuntien ilmoitustauluilla. Vastaamalla kiinteistön ominaisuuksiin ja asukkaan omiin mieltymyksiin liittyviin täydentäviin kysymyksiin, käyttäjä saa ehdotuksen kiinteistölle parhaiten soveltuvista jätevesijärjestelmistä. Asiakirjat ovat tarpeellisilta osin nähtävillä alueen kunnissa ja ne julkaistaan myös sähköisesti. Luokittelun tarkistuksen myötä pohjavesialueet saattavat muuttua, mikä heijastuu myös hajajätevesivaatimuksiin. Pohjavesialueiden rajaukset on yleensä tehty käyttäen pohjakarttana 1:20 000 peruskarttaa. VastaukKuva 3. Vesihuoltotulkkiin on koottu kaikkien Manner-Suomen kuntien ympäristönsuojelutoimien nettisivut ja käyttäjä saa karttatiedon perusteella linkin sivuille. Vesihuoltotulkki.. Vesihuoltotulkki linkittää kuntiin Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) rahoittama Maaseudun taloudellinen vesihuolto ja sen paikallinen kehittäminen -hanke (MAVEKE) hyödyntää siirtymäaikaalueiden paikkatietoaineistoa uudessa kansalaisille suunnatussa nettisovelluksessa, Vesihuoltotulkissa, joka löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/vesihuoltotulkki. Muissa tapauksissa sovellus kehottaa tutustumaan kunnan sivuihin. Sijoittamalla osoittimen kartalle käyttäjä saa selkokielisen vastauksen siihen, onko piste siirtymäaika-alueella vai ei (Kuva 3)
Paikkatietotyökalut helpottavat kuntien viranomaisten työtä ja asukkaiden informaatiotarvetta koskien hajajätevesilainsäädännön siirtymäaika-alueita mutta aina kun tehdään rajauksia, syntyy myös rajatapauksia. Linkkejä www.ymparisto.fi/satametria www.ymparisto.fi/vesihuoltotulkki http://paikkatieto.ymparisto.fi/value/ Hyvä lehden lukijamme, Nyt on Ympäristö ja Terveys-lehden Valitse vuoden paras kansi 2017 -kilpailun aika! Osallistumalla ja vastaamalla kysymyksiin 31.1.2018 mennessä olet mukana voittajalehden kansikuva Hiirimaton (3 kpl) arvonnassa. Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti ja voittajien nimet julkaistaan Ympäristö ja Terveys-lehdessä 1/2018. Lisätietoja tarjolla olevista ja muista soveltuvista vaihtoehdoista saa tarvittaessa jätevesisuunnittelijoilta ja/tai kuntien ympäristöviranomaisilta. 55 sia esitettyihin kysymyksiin ei tallenneta, ja sovellusta voi käyttää niin monta kertaa kuin haluaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Yksittäistapauksissa kiinteistöjen lähistöllä sijaitsevien vesialueiden tulkinta olisi tarkoituksenmukaista ratkaista kunnassa, mutta tiivis yhteistyö ELY-keskusten ja kuntien välillä on tarpeen. Kilpailu löytyy verkkosivultamme www.ymparistojaterveys.fi klikkaamalla etusivun banneria PARAS KANSI. Tulkinta siitä, onko tietty vesialue vesistö vai ei, tehdään asianosaisen ELY-keskuksen (valtion valvontaviranomainen) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Pohjavesialueiden rajauksista vastaavat ELY-keskukset. Vuoden 2016 voittajakansi oli 4/2016 VESIENSUOJELU. Vesihuoltotulkki on neuvonnan aputyökalu. Mittauspalveluita tekevät monet kunnat ja yksityiset mittaajat. Vesihuoltotulkin tarjoamia vaihtoehtoja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että ehdotukset ovat vain suuntaa-antavia, koska kaikkia erityistilanteita ei ole voitu sovellusta suunniteltaessa ottaa huomioon. Aineistoihin liittyvää epävarmuutta kuvataan työkalujen yhteydessä avoimesti ja käyttäjän tehtävänä on arvioida tapauskohtainen virhemahdollisuus. Poikkeamia voi olla myös rakennuksen todellisen sijainnin ja kartta-aineiston välillä, eivätkä jätevesien käsittelyjärjestelmät näy missään paikkatiedossa. Tarpeen tullen rakennuksen ja jätevesien käsittelyjärjestelmän sijainnin määritys tehdäänkin maastossa. vsk. Palautetta Vesihuoltotulkin toimivuudesta ja muista työkaluihin liittyvistä asioista voi antaa osoitteella hajajatevesi@ymparisto.fi. Kuka päättää rajatapauksissa. Paikkatiedon ja karttojen luotettavuus on hyvä, mutta ne ovat vain malleja todellisuudesta
56 Väitöstyössä kehitettiin uusia menetelmiä myrkyllisten leväkukintojen havaitsemiseen Anniina Le Tortorec on tutkinut väitöstyössään valoa hohtavia panssarisiimaleväkukintoja, joita on myös Itämerellä. Näytteitä kerättiin Föglöstä, Ahvenanmaalta. Ne erittävät hermomyrkkyjä. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat selvittäneet lajin ekologiaa sekä levämyrkkyjen esiintymistä Föglössä, Ahvenanmaalla vuodesta 2007 alkaen. ”Hohtavat kukinnot ovat aina myös myrkyllisiä”. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Lisäksi myrkyillä on haitallisia vaikutuksia kasvija eläinplanktoniin. Väitöstutkimuksen mukaan myrkyllisen levän tuottama valo on mahdollista havaita automaattisin mittausmenetelmin. Valon määrä vaihtelee kukinnon koon ja kehitysvaiheen mukaan. ”Hohtava levä on tutkimukseni mukaan siis aina merkki myrkyllisestä panssarisiimaleväkukinnasta”, kertoo Anniina Le Tortorec. Väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää automaattisten mittausmenetelmien kehittämisen lisäksi myös myrkyllisten panssarisiimaleväkukintojen seurantaohjelman suunnittelussa. Syke VÄITÖSTUTKIMUS ”Hohtava levä on tutkimukseni mukaan aina merkki myrkyllisestä panssarisiimaleväkukinnasta”, kertoo Anniina Le Tortorec. Ilmiön aiheuttaa panssarisiimalevä Alexandrium ostenfeldii:n massaesiintymät. ”Leväkukinto on mahdollista havaita jo pari viikkoa ennen kuin kukinto kehittyy täyteen mittaansa”, kertoo Le Tortorec. Kuva: Syke.. Ne tuottavat hohtavaa valoa, eli bioluminesenssia. Suomen vesillä bioluminesenssia aiheuttavia kukintoja on havaittu Ahvenanmaan ja Tammisaaren saaristoissa. Alexandrium ostenfeldii -panssarissimalevän muodostamia kukintoja on viime vuosina raportoitu enenevässä määrin murtovesialueilta ympäri maailmaa, myös Itämereltä.Levän tuottamien myrkkyjen on osoitettu kertyvän simpukoihin ja kaloihin. vsk. Itämerellä voi havaita loppukesästä auringon laskun jälkeen turkoosia hohdetta, jota kutsutaan merituleksi. Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Anniina Le Tortorecin väitöstyön mukaan bioluminesenssia aiheuttavat panssarisiimalevät ovat aina myös myrkyllisiä
Viidestä finalistista voittajakirjan valinnut Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori kuvailee kirjaa monipuoliseksi, visuaalisesti vaikuttavaksi ja houkuttelevaksi. Veneenpohjissa käytettävät myrkkymaalit ovat edelleen haitallisia luonnolle, vaikka tehoaineina käytetäänkin nykyään tinan sijasta kuparija sinkkiyhdisteitä. Nykymaaleja saatetaan pitää täysin harmittomina, veneitä maalataan usein tarpeettomasti vuosittain ja maalinpoistojätteitä ja veneenpesuvesiä saatetaan laskea maahan. Meren aarteet -teos tempaa lukijansa mukaan rannikkoamme myötäilevälle tutkimusmatkalle. Se esittelee Itämeren historiaa, elinympäristöjä ja lajikirjoa ja osoittaa, että meremme on monimuotoisempi ja värikkäämpi kuin moni arvaakaan. Se on luonnontieteellisen tutkimuksen popularisointia tärkeästä ja kiinnostavasta aiheesta, luettavassa ja houkuttelevassa muodossa”, Vapaavuori perustelee valintaansa. Kirjaan on koottu valtavasti tietoa meren geologiasta ja eliöstöstä, sekä ennen näkemättömiä karttoja vedenalaisten eläin-, kasvija levälajien levinneisyydestä Suomen rannikolla. 57 Veneilyn myrkkymaaleista pyritään eroon vuoteen 2030 mennessä Kansainvälisen tutkimusprojekti CHANGEn loppuseminaarissa Helsingissä julkaistiin myrkkymaalien haitallisten vaikutusten vähentämiseen tähtäävä viisikohtainen tavoiteohjelma. Tavoitteisiin pyritään sekä Itämeren suojelukomissio HELCOMin kautta että hyödyntämällä kansallisten kemikaaliviranomaisten mahdollisuuksia rajoittaa myrkkymaalien hyväksymistä. Myrkkymaalien käyttöön liittyy projektin taustaselvitysten mukaan paljon piintyneitä asenteita ja virheellisiä käyttäytymismalleja. ”Teos on hieno yhdistelmä vakavaa asiaa, erinomaisia kuvia ja opettavia tarinoita merestä, joka on meitä suomalaisia niin lähellä ja silti niin kaukana. Kirjan on julkaissut Gaudeamus, ja sen ovat toimittaneet Markku Viitasalo, Kirsi Kostamo, Eeva-Liisa Hallanaro, Wilma Viljanmaa, Suvi Kiviluoto, Jan Ekebom ja Penina Blankett. Myrkkymaaleista pyritään luopumaan kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Pitkän aikavälin tavoitteena julkistettiin myrkkymaalien täyskielto Itämeren alueelle vuoteen 2030 mennessä, ja jo tätä aiemmin myrkkymaalien kuparipitoisuutta tulisi laimentaa neljään prosenttiin, sillä sekin pitoisuus riittää varmistamaan myrkkymaalin tehon Itämeren olosuhteissa. Viides tavoite on kehittää satamien rakenteita ja veneilijöiden veneenhuoltotapoja niin, että maaperän ja veden pilaantuminen satamissa loppuisi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Pidä Saaristo Siistinä ry Merenalaista luontoa kuvaava teos voitti WWF:n Vuoden luontokirja -palkinnon Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori valitsi WWF:n Vuoden luontokirjaksi Meren aarteet – Löytöretki Suomen vedenalaiseen meriluontoon -teoksen. CHANGEn tarkoituksena on ollut vähentää kiinnittymisenestomaalien käyttöä Itämerellä ja tarjota tilalle uusia tapoja merirokon ja muun kasvuston torjuntaan. Meren aarteet on ensimmäinen kattava teos Suomen vedenalaisesta meriluonnosta, ja se pohjautuu yli kymmenen vuotta kestäneeseen kartoitustyöhön. CHANGEprojektin tutkimustulokset ovat osoittaneet, että vain murto-osa maalien nykyisestä kuparipitoisuudesta riittäisi torjumaan pohjakasvustoa. WWF Suomi Uudet suositukset julkaistiin. vsk. Osana projektia julkaistiin viime viikolla loppuseminaarissa Helsingissä viisikohtainen tavoiteohjelma myrkkymaalien haittavaikutusten vähentämiseen. Maaleista liukenee myrkkyjä veteen, jossa ne vaikuttavat tuhoisasti koko Itämeren herkkään ekosysteemiin, esimerkiksi sen avainlajeihin rakkolevään ja sinisimpukoihin
Viikot lammaspaimenena ovat haluttua tavaraa, ja vain hyvällä arpaonnella varustetut pääsevät ostamaan itselleen noin 400 euron arvoisen lammaspaimenloman. Sinä maksat. Haluatko pöpelikköön, jossa viihteen voi tiivistää kolmeen kirjaimeen ”BÄÄ”. Haluatko asua yksinkertaisesti ilman juoksevaa vettä ja ehkäpä jopa ilman sähköjä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Haluatko kantaa itse juomavetesi ja sitoutua laskemaan lampaita aamuin illoin. Kuvat: Kaarina Kärnä. Jos ajattelet, että toki lähtisin, jos hommasta vain maksetaan hyvin, niin unohda. 58 Kaarina Kärnä Lammaspaimenviikko on onnekkaan pesti Haluatko luopua viikoksi suurimmasta osasta nykyajan mukavuuksista
Lammaspaimenen velvollisuuksiin kuuluu huolehtia lampaiden yleiskunnon seurannasta, raikkaasta juomavedestä ja laskea lampaat päivittäin. Röykkälän lammastilalla oli noin 100 lammasta. Hakemusten perusteella suosituin kohde oli Koloveden kansallispuiston Huhtiniemen talo. Lammaspaimenviikkojen idea oli alkanut pienenä kokeiluna Kolin kansallispuistosta jo vuonna 2008 ja laajentunut vuosi vuodelta. Konseptia markkinoidaan villantuoksuisena elämyslomana, ja käytännössä lomaviikon arpajaisissa voittanut saa viikoksi käyttöönsä kauniissa maisemassa sijaitsevan rakennuksen, joka on varustelutasoltaan vaatimaton. Lammaspaimenviikko maksaa noin 400 euroa ja tällä maksulla katetaan tilan ylläpitokuluja ja luonnonhoidon kustannuksia. Kaikki kohteet ja ajankohdat eivät tosin olleet yhtä suosittuja. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Kun hakemuksia oli tullut yhteensä 4 767 kappaletta, voi todennäköisyyslaskelmien valossa todeta, että lammaspaimenviikon saaminen on aikamoinen onnenpotku. Yhdessä kohteessa tosin oli paimennettavana lehmiä, ei lampaita. vsk. Kaikki eivät halunneet tutustua uusiin paimeniin.. Kohteet sijaitsivat kansallispuistoissa ja suojelualueilla eri puolilla Suomea – pohjoisin kohde oli Välimaan saamelaistila Tenojoen rannalla ja eteläisin Evon retkeilyalue Hämeessä. 59 O sallistuin Metsähallituksen järjestämiin lammaspaimenviikkoarpajaisiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Mukaan lomalle voi ottaa perheen ja/tai ystäviä sen verran kuin rakennuksen tilat sallivat. Kesäkaudelle ajoittuvien lammaspaimenviikkojen määrä vaihtelee kohteittain, mutta kaiken kaikkiaan tarjolla oli 142 paimenviikkoa. Itse en voittanut arpajaisissa vuonna 2014 eikä onni ole suosinut sen jälkeenkään. Vuonna 2017 jo 12 eri kohdetta ja 4 767 hakemusta Vuonna 2017 lammaspaimeniksi halajaville oli tarjolla jo 12 eri kohdetta
Suurimmaksi osaksi maisemanhoitajina toimivat lampaat ovat uhanalaisia maatiaislammasrotuja kuten suomenlammas, kainuunharmas ja ahvenanmaanlammas. Yrittäjät ovat ottaneet mallia konseptista Koska lammaspaimenviikko-konsepti on osoittautunut niin toimivaksi ja suosituksi, ovat yrittäjät ottaneet siitä mallia ja alkaneet kaupallisesti järjestää vastaavaa toimintaa Isokarin majakkasaarella lammaspaimenet majoittuvat entiseen luotsitupaan. 60 Taustalla maisemanhoitoon liittyvät tavoitteet Nykyihmisiä houkuttaa pako hektisestä elämäntyylistä ja paluu perusasioiden äärelle. Myös lapsille on mukava esitellä toisenlaista todellisuutta ulkohuusseineen ja televisiottomine majoitustiloineen. Lammaspaimenviikkojen perimmäinen tarkoitus ei kuitenkaan ole nykylapsien karaiseminen tai kiireisten kaupunkilaisten elpyminen vaan laidunnuksen maisemanhoidollinen merkitys ja luonnon monimuotoisuuden suojelu. vsk. Metsähallitus tekee lampurin kanssa aina laidunsopimuksen ja antaa näin laitumen käyttöoikeuden eläinten pitäjälle. Metsähallitus ei omista lampaita tai lehmiä, joista paimenet huolehtivat. Lammaspaimentoiminta on Metsähallituksen, vapaaehtoisten paimenten ja lampureiden yhteistyötä, minkä ansiosta hoidon piiriin on saatu noin 30 hehtaaria arvokkaita perinnemaisemia. Laidunnukseen perustuvan karjatalouden väheneminen on tehnyt niityistä ja niiden lajistosta harvinaisia koko Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Lampaat ovat kansallispuistojen ja suojelualueiden ahkeria apureita, jotka pitävät avoimina niittyjä ja perinnemaisemia. Metsähallituksen Luontopalvelujen Lammaspaimenviikot-konsepti palkittiinkin vuonna 2016 Suomen parhaana maisemahankkeena. Röykkälän lammastila sijaitsee Leivonmäen kansallispuiston naapurissa.
Tammikuu 2018: haku kohteisiin rajatun ajanjakson aikana. Lammaspaimenten tehtävä on huolehtia lampaiden raikkaasta juomavedestä.. Jos ei osallistu, ei voi voittaa… Artikkelissa käytettyjen tietojen lähde: Metsähallitus. vsk. Niille, joita arpa ei ole lammaspaimenviikkojen arvonnassa suosinut, tarjoavat yrittäjien tarjoamat lammaspaimenlomat hyvän vaihtoehdon. Helmikuu 2018: arvonta ja tieto valinnasta tuleville paimenille. Villantuoksuisen elämysloman voi siis saada ilman arpaonneakin. Hakuaika oli tänä vuonna vain viikon mittainen, joten kannattaa olla tarkkana. 61 suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Kesän 2018 lammaspaimenlomat pian haettavana Kesän 2018 lammaspaimenkohteet julkistetaan joulukuun 2017 aikana www.luontoon.fi -sivustolla ja tammikuussa on haku. Tämä on monipuolistanut lammastilojen toimintaa ja synnyttänyt uutta luontomatkailuja maisemanhoitoyrittäjyyttä sivuelinkeinon muodossa. Hakeminen kesän 2018 lammaspaimenviikoille Joulukuu 2017: kohteet julkistetaan luontoon.fi -sivustolla. Arvonta tapahtuu helmikuussa, minkä jälkeen kesän 2018 onnekkaat paimenet saavat tiedon valinnastaan. Myös tämä auttaa pitämään maaseutua elävänä ja edistää taloudellista kestävyyttä. Myös valitsematta jääneet saavat sähköpostia. Itse olen näin ollut kahtena kesänä lammaspaimenena, kesällä 2014 Isokarin majakkasaarella ja kesällä 2017 Röykkälän lammastilalla Joutsassa. Elämykset eivät välttämättä aina ole toivotusta päästä, mutta kieltämättä lasten vatsataudit yhdistettynä ulkohuussiin eivät viime kesältä aivan hevin unohdu
Tänäkään päivänä perhe ei ole kaikesta kokemastaan kuivilla. Tätä kaikkea tarjoilee Susanna Makaroffin ”Homeäidin päiväkirja” kuin paraskin bestseller, mutta hurjinta tässä se on se, että kyseessä on tietokirja. Paikallisen terveystarkastajan työn tärkeä merkitys tuli hyvin esille. Se oli kuitenkin tämän perheen oljenkorsi – heillä oli osaamista ja taistelutahtoa hoitaa asioita perusteellisesti ja sinnikkäästi musertumatta valtavan taakan alle. Kun oireiden syyksi paljastui koti, tuli lähtö. Kirjassa ei tapaukseen liittyvistä ihmisistä puhuttu nimillä, mutta asiaa tuntevat voivat toki tunnistaa henkilöitä. Kun unelmakoti paljastui homeloukuksi, asui seitsemänhenkisen uusioperheen viidestä lapsesta enää nuorin kotona. Unelmakoti alkoi kuitenkin ensin murentaa fyysisiä voimavaroja, kun äidin ja pojan rankka sairastelukierre alkoi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Kirja on kuvaus espoolaisen perheen homeasuntopainajaisesta perheen äidin näkökulmasta käsin. Lienee selvää, että epätoivolta, riitelyltä tai turhautumiselta ei vältytty. Makaroff käytti termiä ”omatunnon ohitusleikkaus” ja se oli ilmeisesti tehty varsin usealle taloyhtiön edustajalle, asunnon myyjille ja jopa joillekin alan asiantuntijoille. vsk. Miehen työkavereille oli käyttöä muutoissa asunnosta toiseen – kaiken kaikkiaan perhe muutti yhdeksän kertaa muutaman vuoden sisällä, välillä tosin ilman mitään ulkopuolista apua. Kaarina Kärnä KIRJAESITTELY. Heillä oli ollut mahdollisuus ottaa iso asuntolaina, joka mahdollisti unelmien rivitaloasunnon hankkimisen Espoosta meren läheisyydestä. Kirjan luettuaan ei voi kuin toivoa perheelle koko sydämestään kaikkea hyvää ja mahdollisimman nopeaa paluuta normaaliin, onnelliseen arkeen. Kirjan lopussa on 60-sivuinen tietopaketti homeasuntoon joutuneille ja viitteitä lisämateriaalia kaipaaville. Valehtelu ei vaikuttanut olevan edes oikeudessa tuomittavaa. Kahden asunnon loukku tarkoitti mittavaa taloudellista rasitetta, jota alkoivat lisäksi kasvattaa koko ajan paisuvat remonttikustannukset asunnon ja koko taloyhtiön paljastuttua laajamittaiseksi terveysriskiksi. Päänsärkyä, toistuvia tulehduksia, nenäverenvuotoa, väsymystä, ihottumaa... Koska perheelle oli myyty asumiskelvoton asunto, alkoi myös oikeustaistelu kaupanpurusta asunnon myyjien kanssa asianajokuluineen. Kirjoittaja on viestintäalan yksityisyrittäjä, hänen miehensä palomies. Perheen henkiset, fyysiset ja taloudelliset resurssit olivat painajaisen alkaessa keskivertoperhettä paremmat. 347 s. Ihmiset ovat usein erittäin valmiita valitsemaan totuutensa, ja he valitsevat sen, mikä maksaa heille vähiten. Mutta se vaati aivan valtavasti aikaa, joka oli pois kaikesta muusta, mitä perheen olisi tullut tehdä yhdessä. ISBN 978-952-304-119-6 Homeinen totuus Räikeää valehtelua, tunteita kuohuttavaa oikeussalidraamaa, törkeitä pahiksia, riuskoja palomiehiä ja vähän Italiaakin. Kun taloyhtiössä yksi perhe sairastuu ja tuo homeongelman julki, tulee heistä syntipukkeja. Perhe velkaantui pahasti. Kun terveys ja talous rakoilevat, kärsii siinä myös henkinen jaksaminen. Taloudellinen ahdinko jatkuu. 62 Susanna Makaroff Homeäidin päiväkirja Avain / BTJ Finland Oy 2017
YM www.tvo.fi HYVINVOINTIA YDINSÄHKÖLLÄ. Asetusta sovelletaan uuden rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen. Ympäristöministeriö on hyväksynyt asetuksen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Siinä kerrotaan muun muassa, miten rakennusaineita, -tuotteita ja -osia suojataan ja rakenteiden kuivuminen varmistetaan. Jatkossa rakentamisen kosteudenhallintaa pystytään valvomaan paremmin”, asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. Kosteudenhallinnasta voi vastata esimerkiksi vastaava työnjohtaja tai erityisalan työnjohtaja. Selvityksessä arvioidaan koko hankkeen kriittiset kosteusriskit ja suunnitellaan toimet niiden torjumiseksi. Sitä sovelletaan myös rakennuksen laajennukseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, korjausja muutostyöhön ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen, jollei asetuksessa toisin mainita. Asetus noudattaa pitkälti nykyisiä määräyksiä (Rakentamismääräyskokoelman osa C2, 1998), jotka asetus korvaa. ”Kosteusvaurioiden aiheuttamat haitat ovat kansantalouden ja ihmisten terveyden kannalta merkittäviä. Asetuksen tavoite on välttää rakentamisessa kosteudesta aiheutuvia haittoja. Ympäristöministeriö julkaisee myöhemmin asetuksen tueksi annettavat ohjeet. Jatkossa vaadittavan kosteudenhallintaselvityksen laajuus riippuu rakennushankkeen laadusta ja luonteesta, joten selvitys on erilainen erityyppisissä rakennushankkeissa. 63 Uusi asetus edellyttää rakennushankkeelta kosteudenhallintaselvitystä Lupaa edellyttävälle rakennushankkeelle on laadittava kosteudenhallintaselvitys 1.1.2018 alkaen. vsk. Rakennushankkeen työmaan kosteudenhallintasuunnitelmassa on nimettävä henkilöt, jotka vastaavat työmaan kosteudenhallinnasta hankkeen eri vaiheissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Asetuksessa on tarkennettu rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä säännöksiä, jotka ohjaavat kosteusteknisesti terveelliseen ja turvalliseen rakentamiseen
Suomen askeleet Suomen askeleet sisältää kävelyreittejä eri puolilla Suomea niin kaupungeissa kuin luonnossakin. Kansallispuistot – maamme luonnon helmet Ammattiluontokuvaaja ja toimittaja Tea Karvinen tuo maamme luonnon helmet, kaikki 40 kansallispuistoamme, ihmisten eteen uudessa, elokuun lopulla ilmestyvässä valokuvaja tietokirjassa upeiden kuvien ja mielenkiintoisten tarinoiden välityksellä. Samalla ihmisiä kannustetaan luontoelämyksiin sekä löytämään Suomen ainutlaatuiset kansallispuistot, jotka ovat kaikille avoimia paikkoja. Tutustumiskävelyt johdattavat kulttuurin, historian ja suomalaisuuden kokemiseen, pelireitit toteutetaan tehtävien ja kysymysten avulla ja Do it yourself – Tee se itse kannustaa omien reittien tekemiseen ja jakamiseen. WWF suunnittelee yhdessä taiteilijoiden, opiskelijoiden sekä hyönteisasiantuntijoiden kanssa lahopuulla elävien ötököiden moninaisuuteen pureutuvan oppimiskokonaisuuden, johon kuuluvat oppitunti, teemalaulu, visuaalinen materiaali sekä hyönteisistä inspiroitunut kädentaito-osuus. Metsäluonnon monimuotoisuus tutuksi taiteen keinoin Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi WWF toteuttaa Suomen luonnon monimuotoisuuteen liittyvän kiertueen alakouluissa. Hanke antaa oppilaille mahdollisuuden osallistua suomalaisille tärkeän metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiseen sekä oppimiseen hauskasti ja luovasti. Reittejä on tarjolla laajasti eri kohderyhmille ja niiden sisältöihin voi tutustua myös nettisivujen kautta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Pääjärjestäjä: Citynomadi Oy. Suomen askeleet pitää sisällään kolme versiota. Kirja ilmestyy samanaikaisesti englanniksi nimellä The national parks of Finland. Lähde: suomifinland100.fi/ohjelma/. Kokonaisuus juhlii Suomen kauneutta ja puhtautta. Pääjärjestäjä: Vanajavesikeskus/Vanajavesisäätiö. Siten lintujen tarinat kertovat lapsille ja nuorille suomalaisen yhteiskunnan ja elämäntavan muutoksista menneinä vuosikymmeninä. vsk. Innostavalla oppitunnilla kunnioitetaan jopa Suomea vanhempia lahopuita, jotka ovat metsiemme monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita. Kävelyjä tehdään mobiililaitteen opastamana ja matkan varrella tulee vastaan paikkojen tapahtumia, anekdootteja ja muuta tietoutta. Pääjärjestäjä: Tea Karvinen. Eri kohteiden tulokset kootaan ja tuloksista tiedotetaan sosiaalisen median välityksellä. Kiertueella tuodaan esiin metsien monimuotoisuudelle tärkeitä lahopuita ja niiden eliömaailmaa. Karvinen on viettänyt vuodesta 2010 lähtien yli 700 päivää Suomen kansallispuistoissa. 64 Otteita Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmasta 100 Lintua Vanajavesikeskus järjestää yhdessä Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan aktiivisten lintuharrastajien kanssa 100 Lintua -tempauksen, joka on kunnianosoitus itsenäisen Suomen vapaille linnuille. Hanke tekee yhteistyötä Metsähallituksen kanssa. Tempauksessa lapset ja nuoret bongaavat lintuja asiantuntijoiden opastuksella arvokkailla lintualueilla. Kirjan kuvien pohjalta toteutetaan myös valokuvanäyttelyitä, vierailuja kouluihin ja luontoiltoja eri puolilla Suomea. Lintuja bongataan 100 lajia, yksi kullekin itsenäisyyden vuodelle. Kaikkiin kävelyihin liittyy myös Suomen askeleet -suoritusmerkkien keräyskampanja. Kunkin tavatun lintulajin tarina kertoo Suomen ympäristön muutoksista: mitkä lajit ovat menestyneet, mitkä taantuneet ja miksi. Pääjärjestäjä: Maailman Luonnon Säätiö WWF, Suomen Rahasto
65 Suomen 100 luontohelmeä Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa ideoimaan, kokemaan ja varjelemaan 100 kansallisesti merkittävää kohdetta, jotka haluamme jättää perinnöksi jälkipolville. Pääjärjestäjä: Vuokon Luonnonsuojelusäätiö. Eri tahoja kutsutaan ennakkoluulottomasti ehdottamaan heille tärkeitä luontokohteita sadan kohteen listaan. Hevosen tarina avataan historiasta kohti uusia tehtäviä muun muassa hyvinvointipalveluissa ja mielen kuntouttajana. Yhteistä kohteille on se, että ne tarvitsevat aktiivisia toimia, jotta luontoon liittyvät arvot, kuten maiseman kauneus, lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuus tai virkistysarvot säilyisivät. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Jossakin tapauksissa tämä tarkoittaa suojelualueen perustamista, toisissa tapauksissa esimerkiksi suon ennallistamista, virtaveden kunnostamista tai vieraslajien kitkemistä. Kansallisperhosäänestyksen suojelija on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Kaikki suomalaiset voivat vaikuttaa valintaan. Suomen luonnonsuojeluliitto tekee lopulliset kohdevalinnat. Yhteiskunta muuttuu, mutta ihmisen ja hevosen välinen kumppanuus säilyy. Pääjärjestäjä: Mahdollisuuksien hevonen, www.hippolis.fi/juhlavuosi. Se sai äänen 6300 suomalaiselta (17,3 % kaikista äänistä). Suomelle on jo aiemmin valittu äänestysten perusteella muun muassa kansallislintu (laulujoutsen), -eläin (karhu), -kukka (kielo), -kala (ahven) ja -puu (rauduskoivu). Mahdollisuuksien hevonen Hevosalan toimijat tuovat hevoset kylille, tapahtumiin ja ihmisten lähelle muistuttamaan kumppanimme tärkeästä roolista yhteiskuntamme historiassa ja nykyhetkessä. Kaikille avoin äänestys kansallisperhosesta julkistettiin kesäkuussa ja Suomen kansallisperhoseksi valittiin Paatsamasinisiipi. vsk. Pääjärjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliitto. Ja pidetään tietysti hauskaa! Projekti toimii yhteistyössä hevosalan keskeisimpien juhlavuoden tapahtumien ja hevosalan yhteisöjen, ammattilaisten ja harrastajien kanssa. Nyt on perhosten vuoro. Lisäksi kehitetään uusia, innovatiivisia tapoja löytää Suomen luonnon hienous ja järjestetään kohteisiin esimerkiksi retkiä ja yleisötapahtumia. Suomen kansallisperhonen Satavuotiaalle Suomelle äänestetään kansallisperhonen! Suomi saa pyöreiden vuosiensa kunniaksi kansallisperhosen, joka siltä vielä puuttuu. Helsingissä järjestettävä päätapahtuma Hevoset Kaivarissa juhlistaa 100-vuotiasta Suomea ja suomenhevosen 110-vuotista taivalta ja kaupunkilaisyleisölle esitellään hevosia, hevostaloutta ja suomenhevosta monesta vinkkelistä. Äänestyksen kansallisperhosesta järjestävät Vuokon Luonnonsuojelusäätiö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Luonto, Suomen Perhostutkijain Seura ry sekä Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutti. Alueja paikallistapahtumien kautta hevosteema levittäytyy ympäri Suomen ja tapahtumissa nostetaan esiin hevosten merkitystä itsenäiselle Suomelle. Kohteet voivat olla esimerkiksi erilaisia luontoalueita, järviä, tuntureita, metsiä, soita tai merenrannikkoja
Voittaneet teot palkintaan Helsingissä lokakuun alussa Itämeren ja omien lähivesien hyväksi soudettavan Silakkasoudun yhteydessä järjestettävässä palkitsemistilaisuudessa. Ja annetaan tietysti satavuotiaalle Suomelle lahjaksi kymmenen miljoonaa uutta lintua. Vuoden 2017 innostavin vesistöteko -äänestykseessä eniten ääniä saivat aakkosjärjestyksessä lueteltuina seuraavat kolme vesistötekoa: Honkalanrannan luonnonsuojelualue, Hämeenlinna Iijokisoutu, Taivalkoski–Pudasjärvi Jäälinjärven talkookunnostukset, Oulu. Ympäristönhuoltoa tehdään neljällä huoltoaluksella Saaristomerellä, Saimaalla, Päijänteellä ja Pohjanlahdella. Kahden Kalusto kuntoon -kampanjakauden aikana kerättyjen lahjoitusten, yritysyhteistyön ja valtion tuen myötä PSS ry sai vihdoin mahdollisuuden tilata Saaristomerelle uuden huoltoaluksen lokakuussa 2016. Kampanjan on kehittänyt Yle Luonto -toimitus, ja siihen osallistuu koko Yle sekä yhteistyökumppaneina Suomen suurimmat luontotoimijat. Työ sisältää satamissa, saarissa ja vesiltä löytyvien Roope-palveluiden kuten jätepisteiden, kuivakäymälöiden, kelluvien septitankin tyhjennysasemien ja retkisatamien huoltoa. Pääjärjestäjä: Vesistökunnostusverkosto (SYKE), Suomen Melontaja Soutuliitto, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry, Rotaryklubit Finlandia Hall, Hausjärvi-Riihimäki, Helsinki Rotaract, Herttoniemi, Pasila, Vantaa-Myyrmäki. Pääjärjestäjä: Yle luonto/ Miljoona linnunpönttöä. Pääjärjestäjä: Pidä Saaristo Siistinä ry/Håll Skärgården Ren rf. Samalla elvytetään pönttöperinne, kädentaitoja ja talkoohenkeä sekä levitetään tietoa linnuista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Huoltotyön mahdollistavat työveneet ovat olleet raskaassa käytössä jo 20–30 vuoden ajan, ja uusien aluksien puolesta on kampanjoitu vuodesta 2015. 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjassa nostetaan esiin tekoja, joita kansalaiset tekevät tai ovat tehneet vesien suojelemiseksi. Lähde: suomifinland100.fi/ohjelma/. vsk. Vesien tila on heikentynyt ihmisten toiminnan seurauksena. Miljoona linnunpönttöä on valtaisa todiste suomalaisten luontorakkaudesta ja siitä vapaaehtoistyön määrästä, joka luonnon hyväksi tehdään. Omaa suosikkitekoa voi äänestää kampanjan päätyttyä. Soutu on osa Helsingin Silakkamarkkinoita. 66 Otteita Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmasta Pidetään yhdessä saaristo siistinä Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) on toiminut lähes puolet Suomen itsenäisyyden ajasta vaalien Suomen rantojen ja vesistöjen puhtautta. Kampanjaan sopivia tekoja ovat isot ja pienet vesistön tilaa parantaneet toimet, kuten tapahtumat, talkoot ja tempaukset. 100 suomalaista vesistötekoa -kampanja Suomi on tuhansien järvien maa ja vesistöjen puhtaana pysyminen on korvaamatonta. Miljoona linnunpönttöä Miljoona linnunpönttöä -kampanja nostaa miljoona toimivaa linnunpönttöä Suomen puiden oksistoon ja seinustoille toukokuun loppuun 2017 mennessä. Ennätysajassa valmistunut uusi alus aloitti työnsä kesäkuussa 2017. Teoista kootaan yhteenveto vesistökunnostusverkoston verkkosivuille. Tekoja esitellään eri yhteyksissä ja medioissa
Kun vesihuolto toimii, yhteiskunta ja yritystoiminta kehittyvät. Pääjärjestäjä: Suomen Lähienergialiitto ry. 67 Uusiutuva, energinen Suomi 100 vuotta Kampanja haastaa suomalaiset energian käyttäjät yrityksistä perheisiin ja taloyhtiöistä julkisiin toimijoihin lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ja ottamaan käyttöön energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Lisäksi järjestetään Suomi 100 Miniroskis-työpajoja. Puhdas vesi sekä puhtaat vesistöt ovat yhteistä ja arvokasta kansallisomaisuuttamme, josta voimme olla ylpeitä. Vesihuoltolaitosten toimittama puhdas vesi mahdollistaa sujuvan arjen ja turvaa terveyttämme. Juotava hanavesi -kampanja tuo näkyväksi suomalaisen puhtaan hanaveden arvon. Toimikunta tavoittelee 10 000 sitoumusta vuoden 2017 loppuun mennessä. Suuri joukko sitoumuksia mahdollistaa isojen loikkien ottamisen kohti kestävämpää Suomea ja tulevaisuutta. Pääjärjestäjä: TuulaMaria Ahonen, Roska päivässä -liikkeen ystävät ry.. Pääjärjestäjä: Vesilaitosyhdistys. Roska päivässä -liike Roska päivässä -liike järjestää Suomi 100 Roskakävelyjä ja haastaa erilaiset yhteisöt myös omatoimisesti Suomi 100 Roskakävelyille. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Tämän vision saavuttamiseksi toimikunta on lanseerannut yhteiset tavoitteet ja raamin sisältävän kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Tavoitteena on, että Suomen 100-vuotispäivään mennessä uusiutuva energia ohittaa fossiilisen energian Suomen tärkeimpänä energialähteenä. Kestävän kehityksen Suomi Pääministeri Juha Sipilän johtama Kestävän kehityksen toimikunta haluaa antaa 100-vuotiaalle Suomelle lahjan: kestävämmän tulevaisuuden. vsk. Juotava hanavesi Puhdas juomavesi on elämän edellytys. Yhteiskunnan kaikkia tahoja pyydetään tulemaan mukaan kestävän kehityksen työhön ja antamaan omat toiminnalliset sitoumuksensa. Lähienergialiitto ja sen jäsenet järjestävät tapahtumia, osallistuvat tilaisuuksiin, tuottavat materiaalia ja esittelevät esimerkkejä tarjolla olevista uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuista. Kampanjassa tuotetaan mainoselokuva ja se näkyy eri medioissa, muun muassa sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on tehdä luonnon ja ympäristön kunnioituksesta ja huolenpidosta normaali sivistynyt kansalaistapa sekä opettaa omalla pienellä teolla ja esimerkillä tervettä asennetta. Roskaliikkeen Miniroskis-innovaatio ennaltaehkäisee maailman yleisimpiä roskia ja sinne voi laittaa palavan tumpin, purukumit ja makeispaperit. Roskaliikkeen perustaja TuulaMaria Ahonen on haastanut Viihdekuorojen liiton järjestämään Laulavia Suomi 100 Roskakävelyjä. Pääjärjestäjä: Työryhmä Kestävän kehityksen toimikunta. Puhdas vesi on myös olennainen osa Suomen brändiä ja kansallista identiteettiä. Kestävän kehityksen toimikunnan visiona on luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi vuonna 2050. Toiveena ovat myös Tanssivat Roskakävelyt
Vuoden maisemateko 2017 -tunnustus Kainuuseen Vienan reitille 68 Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Reitin varrella on perinteisiä vaara-asutuskyliä ja monipuolista kulttuurihistoriaa, mm. 68 S uomussalmen Vängän ja Viiangin kylien maanomistajien työ tukee merkittävästi Vienan reitin kehittämistä kulttuurija luontomatkailukohteena. Maaseudun kulttuurimaisemien säilyminen vaatii pitkäjänteistä hoitoa ja yhteistä sitoutumista asiaan. vsk. Tunnustus annettiin nyt kolmannen kerran. Maanomistajat ovat hoitaneet niittyjä ja metsän reunavyöhykkeitä Vienan reitin varrella ja historiallisilla merkkipaikoilla. Maisemateko sopii itsenäisyyden juhlavuoden teemaan erinomaisesti”, kiittelee kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen Maaja kotitalousnaisten Keskuksesta. Tunnustus kulttuurimaiseman hoidosta Suomen itsenäisyyden juhlavuonna maisemateon haluttiin ilmentävän itsenäisyyden merkkejä maisemassa. Vienan reitti on vuosisatoja käytetty, Lönnrotinkin käyttämä kulkureitti. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Ympäristötukia on näin hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Maaja kotitalousnaisten Keskus myönsi Pentti Kinnuselle, Pauli Heikkiselle ja Juha Kinnuselle Vuoden maisemateko -tunnustuksen esimerkillisestä, monipuolisesta ja pitkäjänteisestä maisemanhoitotyöstä. Helppokulkuinen, upeissa maisemissa kulkeva, merkitty retkeilyreitti on yksi Suomi 100 -luontohelmikohteista. Kuva: Mariko Lindgren. Vängänvaaran ja Viiangin kylämaisemat tulevat maanomistajien tekemien ympäristösopimuksien myötä kokonaisuudessaan hoidon piiriin. Kilpailuun tuli liki 50 ehdotusta, joista valittiin 17 alueellista maisematekoa. Vuoden maisemateko -kilpailulla Maaja kotitalousnaiset haluaa nostaa esiin kulttuurimaisemasta huolehtivien yksittäisten henkilöiden, yhdistysten, talkoolaisten ja muiden toimijoiden tärkeää työtä. He ovat myös kunnostaneet alueen perinnerakennuksia, opasteita ja rakenteita talkootyönä. vanhoja merkkipuita, itsenäistymisen ajan, talvisodan ja jatkosodan merkkejä ja tapahtumapakkoja. Kilpailulla halutaan muistuttaa, että hoidettu maisema lisää alueen vetovoimaisuutta, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja parantaa ihmisten viihtyisyyttä. vsk.. Alueellisista voittajista valittiin valtakunnallinen Vuoden 2017 maisemateko. Vuoden 2017 maisemateon valitsivat opetusneuvos Kirsi Lähde Opetusja kulttuuriministeriöstä, ympäristöneuvos Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä, järjestöpäällikkö Liisa Lohtander Suomen Kotiseutuliitosta, toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt, toimituspäällikkö Kirsi Väisänen ja kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen Maaja kotitalousnaisten Keskuksesta. ”Vienan reitin kunnostusja maisemanhoitotyö vahvistaa seudun paikallisia ominaispiirteitä ja lisää reitin houkuttelevuutta valtakunnallisena kulttuurija luontomatkailukohteena
Lisätietoa: www.maajakotitalousnaiset.fi Maaja kotitalousnaiset 69 Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. vsk. 69 Alueelliset Vuoden maisemateot ETELÄ-KARJALA, Luumäki: Kotkaniemi-säätiö, Kotkaniemen puutarhan entistäminen ETELÄ-POHJANMAA, Alavus: Sapsalammin kyläyhdistys, Alavuden Eteläpään Maamiesseura ja Maaja kotitalousnaiset, Sapsalammin kalastusseura, Sapsalammin kylätalon ja Siikinniemen rantalavan kunnostus ympäristöineen ETELÄ-SAVO, Mikkeli: Otavan koulutilan ystävät ry, Otavan koulutilan puiston vaaliminen KAINUU, Suomussalmi: Pentti Kinnunen, Pauli Heikkinen ja Juha Kinnunen, Vienan reitin kylien ja historiallisten merkkipaikkojen maisemanhoito KANTA-HÄME, Hattula: Sattulan kyläyhdistys, Sattulan sepän pirtin pihapiirin kunnostus KESKI-POHJANMAA, Kaustinen: Virkkalan Perinneseura, Wirkkaloiden perinnetalon siirtäminen ja kunnostus KESKI-SUOMI, Pihtipudas: Usko Paanen, Alvajärven ja Muurasjärven perinnemyllyt -julkaisu KYMENLAAKSO, Iitti: toimikunta ja Antti Pullinen, Iitin Murhin juhlakuusi LAPPI, Kittilä: Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry, Särestöniemi-museo ja Lapin ELY-keskus, Perinnepäivät Särestöniemessä Kittilässä 25–26.8.2017 PIRKANMAA, Hämeenkyrö, Hämeenkyrön maatalousseurat (maaja kotitalousnaiset ja -seurat, maamiesseurat, pienviljelijäyhdistykset: Risurytinät – suuret maisemanhoitotalkoot POHJOIS-KARJALA, Kiihtelysvaara: Uskalin kyläyhdistys ry, Vihtakosken voimalaitossaaren maisemanhoitotyöt POHJOIS-POHJANMAA, Kuusamo: Kuusamon kaupunki/Yhdyskuntatekniikan toimiala, Kuusamon Salpalinjan entisöinti POHJOIS-SAVO, Kuopion Maaninka, Kinnulanlahti ja Käärmelahti: Kinnulanlahden ja Käärmelahden asukkaat, Valkeisenjärven kunnostus v. vsk.. 2014–2018 PÄIJÄT-HÄME, Asikkala: Vuoksenlaakson metodistiseurakunta ja talkoolaisia, Vuoksenlaakson metodistiseurakunnan kirkon ulkoasun ja piha-alueen kunnostus 2015–2017 SATAKUNTA, Huittinen: Huittisten Maatalousnaiset ry, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Ripovuoren raivaus UUSIMAA, Hyvinkää: Kytäjän kyläyhdistys, Kytäjän Isokylä 100 vuotta sitten ja tänään, torpparialueesta tietoa koululaisille ja uusille asukkaille VARSINAIS-SUOMI, Masku: Niemenkulman kyläyhdistys, Niemenkulman Martat, Kulttuurimaisemareitin opasteiden uusinta Opetusja kulttuuriministeriö tukee Vuoden maisemateko -kilpailun valintaa
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on päätynyt samaan lopputulokseen ja lisäksi todennut, ettei glyfosaatti ole hormonitoimintaa häiritsevä aine. Tuomivaara viimeistelee parhaillaan väitöskirjaansa, jonka aiheena on sosiologian varhaisvaiheen eläinkäsitykset. EFSA on myös käynyt läpi tehoaineen koko riskinarvioinnin, johon myös komission alkuperäinen esitys pohjautui. Ennen tutkimustyötään hän on toiminut muun muassa Animalian toiminnanjohtajana ja kansanedustajan avustajana. Niitä voidaan käyttää vielä 31.3.2018 asti, minkä jälkeen valmisteet poistuvat kasvinsuojeluainerekisteristä. Tehoaineesta ei vaadita uusia tutkimuksia. Glyfosaatti on aiheuttanut viime aikoina paljon keskustelua sen syöpävaaraepäilyjen vuoksi. Luonto-Liitto Salla Tuomivaara Luonto-Liiton toiminnanjohtajaksi Salla Tuomivaara. Nämä seikat sekä glyfosaatin erittäin laaja käyttö otettiin huomioon hyväksymisajasta päätettäessä. 70 poimintoja Glyfosaatin hyväksymisestä viimein päätös EU:n muutoksenhakukomiteassa Glyfosaatin uudelleen hyväksymistä käsiteltiin EU:n muutoksenhakukomitean kokouksessa Brysselissä 27.11.2017. Luonto-Liiton tavoitteet luonnon itseisarvon ja luonnon moninaisuuden kunnioituksesta ovat ajankohtaisempia kuin koskaan saadessamme jatkuvasti hälyttäviä uutisia ilmastonmuutoksen etenemisestä ja kuudennesta sukupuuttoaallosta”, Tuomivaara sanoo. vsk. ”Luonto-Liitto on minulle lapsuudesta asti tuttu järjestö, jonka johtoon on innostavaa astua. Glyfosaatin asetusluonnoksessa oli todettu, että tehoaine täyttää kasvinsuojeluaineasetuksessa määritellyt hyväksymiskriteerit, minkä vuoksi se voidaan hyväksyä. Vaikka tehoainetta on laajasti tutkittu, on uusia tutkimuksia kuitenkin paljon tekeillä, ja tiede ja teknologia kehittyvät nopeassa tahdissa. Luonto-Liiton toiminnassa uusi toiminnanjohtaja arvostaa lasten ja nuorten osallistamista niin luonnossa harrastamiseen kuin luonnon puolustamiseenkin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Aiemmin on jo kielletty haitalliseksi arvioitua POEA-apuainetta (polyetoksiloitua talialkyyliamiinia) sisältävien valmisteiden myynti ja jakelu. Jäsenmaiden on päätettävä valmisteiden lupien jatkoista vuoden sisällä tehoaineen hyväksymisestä. 42-vuotias helsinkiläinen aloitti tehtävässään järjestön johdossa marraskuun alussa. Tukes Luonto-Liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu sosiologi, YTM Salla Tuomivaara. Muutoksenhakukomitea asettui komission esityksen taakse ja glyfosaatti päätettiin hyväksyä viideksi vuodeksi. Ku va : Iir is Ra ut ia in en .. Glyfosaattia sisältävien valmisteiden lupien uusimista on haettava kolmen kuukauden sisällä tehoaineen hyväksymisestä. Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) mukaan glyfosaattia ei luokitella syöpävaaralliseksi
Kierrätysja käsittelyketjuissa hävitetään paljon arvokkaita raaka-aineita: jopa puolet materiaalivirroista voi päätyä kaatopaikoille. Nyt annetulla asetuksella määritellään uusia raja-arvoja tai vaatimuksia muun muassa rakennusten ääneneristävyyteen, melunja tärinäntorjuntaan sekä ääniolosuhteisiin. YM Elektroniikkajätteestä metallit ja muovit talteen teknologioita yhdistämällä Teknologian tutkimuskeskus VTT kehitti uuden, erilaisia teknologioita yhdistävän elektroniikkajätteen kierrätyskonseptin vähentämään materiaalihukkaa. Ääniympäristön huomioiminen on aikaisempaa tärkeämpää, koska melualueiden läheisyyteen rakentaminen, ympäristömelu ja rakennusten sisätilojen äänilähteet ovat lisääntyneet. vsk. Menetelmäpalettiin kuuluu jätteen mekaanisen erottelun lisäksi kaasutus eli terminen konversio, jolla saadaan erotettua metallien lisäksi orgaaninen materiaali energiaksi tai esimerkiksi muovin ja kemikaalien raaka-aineiksi. Korjausrakentamisessa ja rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa rakennuksen ääniympäristöä koskevat vaatimukset määräytyvät lähtökohtaisesti aina rakennuksen valmistusaikana voimassa olleiden säädösten mukaisesti. Asetus tulee voimaan 1.1.2018 ja korvaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 olevat määräykset asuinrakennusten ääneneristävyydestä ja meluntorjunnasta sekä osissa C1 ja D2 olevat määräykset taloteknisten laitteiden sallittavista äänitasoista. Esimerkiksi avointen oppimisympäristöjen ja avotoimistojen yleistyminen edellyttää ääniympäristön aikaisempaa parempaa huomioimista rakentamisessa. Lisäksi säädetään virkistykseen käytettävien pihaja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden ääniolosuhteista. Tilojen terveellisyyttä ja viihtyvyyttä pyritään parantamaan määrittämällä ääniolosuhteita koskevia sitovia raja-arvoja ja vaatimuksia. Asetusta sovelletaan ensisijaisesti uudisrakentamisessa. VTT on kehittänyt integroituihin teknologioihin perustuvan kierrätyskonseptin, jolla voidaan tehostaa materiaalien talteenottoa ja vähentää neitseellisten mineraalien ja fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. 71 poimintoja Uusi asetus rakennuksen ääniympäristöstä parantaa avotoimistojen ja oppimistilojen akustiikkaa Ympäristöministeriö on tänään antanut rakennusten ääniympäristön suunnittelua ja toteutusta koskevan asetuksen. Konseptissa on mukana kaasutus, jonka avulla jätteestä saadaan talteen metallien ja harvinaisten maametallien lisäksi orgaanisia ainesosia energiaksi tai esimerkiksi muovin ja kemikaalien raaka-aineiksi. Tuotteet muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, joten perinteiset mekaaniset kierrätysprosessit eivät enää riitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Perinteisessä kierrätyksessä on keskitytty perusja jalometallien, esimerkiksi kullan, talteenottoon, jolloin muut arvoaineet sekä erityisesti hiilivetypitoinen orgaaninen aines ovat jääneet hyödyntämättä. VTT on koonnut joukon suomalaisia toimijoita mukaan materiaalitehokkaan tuotannon edistämiseksi. VTT
www.ymparistojaterveys.fi YHDESSÄ PUHDAS YMPÄRISTÖ (ME TIEDÄMME MITEN SE ONNISTUU) www.ramboll.fi. (015) 230 712 Autopuh. 72 Yrityshakemisto ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. Kaatopaikkakelpoisuus ja hyötykäyttökelpoisuus www.kvvy.fi Jätteiden perusmäärittelyt sekä vastaavuusja laadunvalvontatestit laboratoriostamme Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. vsk. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.. 0400-447 205 Ympäristöja yhdyskuntatekniikan asiantuntija www.ekomaaoy.fi 040 586 1153 Tunnetko jätteesi ominaisuudet. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. 73 Yrityshakemisto WWW.SWECO.FI SISÄILMASTON LAADUNHALLINTAPALVELUT • Rakennuksen kuntoarvio ja kuntotutkimukset • Talotekniset tutkimukset • Rakenteiden haitta-ainetutkimukset • Terveyshaittariskien arviointi • Korjaussuunnittelu • Laadunvarmistuspalvelut Hinta 36,00 euroa (sis. Eurofins Environment Suomen laajimmat kotimaiset ympäristötutkimuspalvelut www.eurofins.fi myynti@eurofins.fi. 10 %.). ALV. 10 %). (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. vsk. 24 %). Irtonumero 10,(sis. uudistettu painos Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72,(sis. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti irtonumerona 8,tai vuositilauksena 48,(sis. Opiskelija -50% norm. alv. ALV. 10 %.). Kestotilaus 67,(sis. ALV. 24 %). tilaushinnoista. ALV
Lisäksi esillä on poikkeustilanteissa toimiminen ja niihin varautuminen. 74 Laivatarkastuskoulutus IV 18.1.2018 klo 9.15 – 16.30 John Nurmisen Säätiön koulutustila, Huolintatalo Pasilankatu 2, 00240 Helsinki Koulutus on suunnattu laivatarkastusten parissa toimiville kunnallisille satamien terveysja terveydensuojeluviranomaisille. Koulutuksessa luennoi myös kokenut WHO:n laivatarkastuskouluttaja Englannista. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Ilmoittautumiset 5.1.2018 mennessä. Tilaa nyt säilytyskansiot lehdille edulliseen hintaan 4,00/kpl tilaukset@ymparistojaterveys.fi Puh. Kurssilla käsitellään WHO:n kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR) mukaisiin laivatarkastuksiin sekä saniteettitodistusten myöntämiseen liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä asioita. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Osallistujia suositellaan tutustumaan ennakkoon mm. Valviran sivuilta löytyvään alusten valvontaan liittyvään materiaaliin, joka sisältää myös linkin WHO:n itseopiskeluosioon. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Laita Ympäristö ja Terveys-lehdet järjestykseen omiin säilytyskansioihin. Koulutuksen järjestää Ympäristö ja Terveys-lehti yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa. vsk
Oppaassa on vahvasti otettu huomioon ympäristönäkökulma ja kestävä kehitys sekä yleisöturvallisuus. Tilaukset: verkkosivujen kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai puh. Kaikkien osapuolien välisen yhteistyön merkitys korostuu suurtilaisuuksien ennakkosuunnittelussa sekä tapahtuman aikaisessa valvonnassa. Opas soveltuu mm. Suurien yleisötilaisuuksien osallistujien määrän vaikutus joukkokäyttäytymiseen ja ympäristökuormitukseen voi muodostua huomattavaksi, jollei näihin ole jo ennalta varauduttu. 9 %). tapahtumapaikalle asettavat vaatimukset, keinoja ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi ja kerrotaan järjestämiseen liittyvistä lainsäädännön asettamista velvoiteista toiminnanharjoittajille. suurien yleisötilaisuuksien järjestäjille (massatapahtumat), valvoville viranomaisille ja tapahtumissa toimijoille. 75 www.ymparistojaterveys.fi Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisoppaassa esitetään yleisötilaisuuksien järjestämisessä huomioon otettavia seikkoja mm. vsk. (02) 630 4900 Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas Jari Lampinen. Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Hinta: 25,00 € + toimituskulut (sis.ALV. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. vsk. 76 Ilmanlaadun ja tuulienergian asiantuntija Ilmatieteen laitos Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia Erik Palménin aukio 1, PL 503, 00101 HELSINKI ilmanlaatupalvelut@fmi.fi www.fmi.fi/ilmanlaatupalvelut • Päästöjen leviämismalliselvitykset • Ilmanlaadun mittaukset • Mittalaitteiden kalibroinnit • Ilmakemian analyysipalvelut • Ilmanlaadun seurantasuunnitelmat • Ilmanlaadun koulutusja konsultointipalvelu • Tuulimittaukset • Tuulija jäätämisatlastulosten analysointi • Paikallisen tuulivoimapotentiaalin määritys • Aurinkoenergian tuotantopotentiaali ja ennusteet • Lyhytaikaiset tuulivoiman tuotantoennusteet • Kansainväliset hankkeet ja tutkimushankkeet