alv. Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. Uusi opas ilmestyi marraskuussa!. Näytteenottoa selvitetään teknisen näytteenoton osalta. Tarve asumisterveysasetuksen mikrobiologisia menetelmiä käsittelevän, laboratorioille suunnatun käytännönläheisemmän ja yksityiskohtaisemman sekä tulosten tulkintaa ohjaavan oppaan kirjoittamiselle syntyi jo soveltamisohjeen osaa IV kirjoitettaessa. 2 Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00€ (sis. Sisäilmatutkimuksia tekevien laboratorioiden, kuntien terveysvalvontaviranomaisten, rakennusterveysasiantuntijoiden, sisäilmakonsulttien,oppilaitoksien ja yhdistysten käyttöön. asumisterveysasetus, sai soveltamisohjeen, kun Sosiaalija terveysalan lupaja valvontaviraston (Valvira) laatima Asumisterveysasetuksen soveltamisohje julkaistiin vuonna 2016. 10 %). + toimituskulut ISBN 978-952-9637-61-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai verkkosivujemme kautta Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opas soveltuu mm. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. 3. vsk
tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Pää pois pensaasta Sanonta ”Älä maalaa piruja seinille” on meille tuttu. On inhimillistä, että välillä tehtävä tuntuu ylivoimaiselta. Jokainen sarvipää on ehdottomasti maalattava ja tunnistettava, lokeroitava ja analysoitava, jotta tiedämme, mitä voi olla odotettavissa ja miten tämän kyseisen pirulaisen kanssa on toimittava. Heureka – olet varautunut! Turvallista Joulua ja hallitun yllätyksellistä Uutta Vuotta! Kaarina Kärnä. Riskinarviointi on ajassamme korkean tason tiedettä ja tätä tietoa tarvitaan kipeästi ongelmien mittakaavan kasvaessa. Avaruusromunkin putoaminen päähän on nykyään todennäköisempää kuin ennen, samoin tulvan uhriksi joutuminen. Tämä lehti käy käsiksi varautumisen ja valmiuden teemaan useasta eri näkökulmasta ja antaa tietoa siitä, mitä meiltä edellytetään ja miten varautumista yhteiskunnan tasolla hoidetaan. vsk. Kuitenkin monessa asiassa pärjää myös ihan yksinkertaisilla toimintatavoilla: Synkistele perusteellisesti ja käy läpi, mitä kaikkea voikaan tapahtua. Nykyään tuo lausahdus kuulostaa suorastaan vaaralliselta. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Kaikki muu tuntuu pään pistämiseltä pensaaseen. Mieti myös, miten näistä tilanteista selvittäisiin, tee tarvittavat valmistelut ja harjoittele toimintaa. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh
18 Päivittäistavarakauppa varautuu häiriötilanteisiin Lauri Kulonen ....................................................................................22 One Health – kokonaisvaltaisia ratkaisuja ihmisten, muiden eläinten ja ympäristön hyvinvointiin Mariella Aalto-Araneda ..................................................................28 Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa Riitta Savikko, Sari Himanen, Elina Nurmi, Sakari Raiskio ja Karoliina Rimhanen ........................................................................34 Kemikaalionnettomuus keskellä kaupunkia – Virtausmallinnusta pelastustoimen avuksi Antti Hellsten ....................................................................................42 Ilotulitusten melusta Rauno Pääkkönen ...........................................................................48 Kirjaesittely: Heikki Henttonen, Tauteja luonnosta .... 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk 8 • 2018 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2019 ilmestyy viikolla 8. 14 Ympäristöterveydenhuollon valmiusharjoitus OUTO17 Erja-Riitta Tarhanen ........................................................................ 6 Turvallisuusjohtaminen Mervi Murtonen ............................................................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. Pää pois pensaasta Kaarina Kärnä ..................................................................................... vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Lehden teemoina ovat Ympäristöterveys ja tiedonhallinta. 10 Pelastuslaki velvoittaa eri viranomaisia reagoimaan paloriskeihin Nina Söderholm ............................................................................... 53 Laki avaruustoiminnasta luo puitteet turvalliselle avaruustoiminnalle Maija Lönnqvist ................................................................................54 Kemikaalikeskustelu suomalaisessa sosiaalisessa mediassa Sini Kekäläinen, Sari Ung-Lanki, Matti Viluksela ja Riikka Airaksinen ..............................................................................58 Väitös: Virukset ovat merkittävä riski vesiturvallisuudelle myös Suomessa .................................................................64 Mediatutkimus vuoden 2018 Nousiaisten vesikriisistä Arto Tuomola ....................................................................................66 Poimintoja ......................................................................................70. 4 Varautuminen vastaanottajalähtöiseen riskiviestintään Maarit Pedak ....................................................................................... 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 49
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Riskiviestinnän merkitys on kasvavaa useista syistä. 6 K ansalaisten riskitietoisuutta ja toimintakykyä lisäävä riskiviestintä herättää kiinnostusta kansainvälisten kriisitutkijoiden parissa. hybridi mediaympäristö muodostaa. Yksi ajankohtaisimmista liittyy ilmastonmuutoksesta johtuviin äärimmäisiin sääilmiöihin, joille on tyypillistä äkillisyys, yllätyksellisyys ja vakavat alueelliset tuhot. vsk. Sosiaalinen media tekee mahdolliseksi ihmisten osallistumisen kriisija riskiviestintään sekä henkilökohtaiseen kanssakäymiseen uhkatilanteessa. Tässä kirjoituksessa keskityn resilienssin, riskiviestinnän ja yhteiskunnallisen varautumisen kysymyksiin kansalaisten toimintakyvyn näkökulmasta siinä uudenlaisessa viestintäympäristössä, jonka ns. Siinä perinteinen, legitiimi media päivittää verkkojulkaisuja ja sen rinnalla päivittyvät sosiaalisen median alustat. Uudenlainen, hybridi viestintäympäristö tarkoittaa sitä meidän kaikkien tuntemaa digitaalista, teknologiapohjaista ympäristöä. KTM, VTT Maarit Pedak Helsingin yliopisto Varautuminen vastaanottajalähtöiseen riskiviestintään
Tällaisessa työnjaossa on ongelmansa, sillä jos julkishallinto kriisitilanteessa ei toteuta perustehtäväänsä kansalaisten turvallisuuden takaajana, seurauksena voi olla sen legitimiteetin heikkeneminen. Asiantuntijoille riskit merkitsevät yleensä tilastoja ja todennäköisyyksiä, kun taas ” Turvallisuustoimijoita voidaan pitää riskien asiantuntijoina, mutta kansalaiset viimekädessä päättävät, keitä he haluavat kuunnella ja mitkä viestit ovat heille tärkeitä ja ajankohtaisia arkisten päätösten suhteen.. Siinä viranomaiset viestivät sään huononemisestä ja kertoivat erilaisista evakuointiin liittyvistä järjestelyistä. Riskiviestinnän työnjako ja arjen asiantuntijuus Riskiviestintää tarvitaan aina tilanteissa, jotka uhkaavat yleistä turvallisuutta, ihmisten henkeä ja terveyttä. Paikallisissa kriiseissä hybridi mediaympäristö merkitsee sitä, että niin kauan kun on saatavilla sähköä akkujen laatimiseksi, reaaliaikainen kriisija riskiviestintä ylettyy kansalaisten ja viranomaisten kännyköhin ja tietokoneille. Uhka synnyttää välittömän tiedontarpeen, jossa kansalaiset odottavat ohjeistusta ja tietoa sopeutuakseen uudenlaisiin olosuhteisiin. 7 Sosiaalisen median keskustelualustoista on tullut kiinteä osa riskiviestintää, vaikka legitiimi media onkin edelleen ihmisten ja myös viranomaisten tärkein tiedonlähde kriisitilanteissa. Portugalin metsäpaloissa vuonna 2017 ihmisiä sai surmansa, kun he pakenivat kodeistaan ajamalla autoilla väärään suuntaan kohti tulen saartamaa kuviteltua ulosmenoreittiä. Toisaalta riskiviestintä on viranomaisyhteistyötä, jossa turvallisuustoimijoiden ja asiantuntijoiden vastuulla on tehokkaan viestinnän suunnitteleminen ja toteuttaminen. ”Get out – you’ll die” kuului riskiviesti Hurrikaani Marian yhteydessä vuonna 2018. Lisäksi he ilmoittivat, että mikäli kuitenkin päätätte jäädä, huomenna paikalla ei ole viranomaisia suojelemassa teitä. Olosuhteiden odotettiin huononevan niin paljon, että ne olisivat vaaralliset kaikille, myös pelastajille. Riskiviestinnässä yleinen ongelma on asiantuntijoiden teknis-tieteellisen näkökulman ja kansalaisten arkeen liittyvän asiantuntijuuden välinen ristiriita. Sitä kutsutaan kokemuskuiluksi, johon tulee kiinnittää huomiota. Resilienssi tarkoittaa toimintakykyä Resilienssi synnyttää sellaista joustavuutta, jonka avulla voidaan sopeutua uudenlaiseen todellisuuteen. Silloin yhteiskunnan ja sen jäsenten on hyväksyttävä se, ettei hallinto voi suojella kansalaisia täydellisesti, ja että kansalaiset ratkaisevat itsekin ongelmia ja he myös selviytyvät kriiseistä omin voimin. Resilienssi toimintakykynä ja vastuullisina päätöksinä kärjistyi Yhdysvalloissa hurrikaanista johtuvan evakuointikäskyn yhteydessä. vsk. Viranomaiset viestittivät jäljelle jääneille asukkaille, että huomisesta lähtien olette omillanne. Kysytään, missä oli viranomaisten panos juuri silloin kun sitä eniten tarvitsimme. Resilienssiin perustuva riskiviestintä synnyttää työnjaon, jossa uhan kohteena olevia viestin vastaanottajia voidaan pitää pääasiallisina toimijoina, sillä heidän odotetaan oikeanlaisilla toimenpiteillä suojelevan itseään ja läheisiään. Poikkeuksellisen vakavat olosuhteet luovat työnjaon turvallisuustoimijoiden ja kansalaisten välille, joihin heidän odotetaan osallistuvan. Riskiviestinnän onnistuminen voi siis olla elämän ja kuoleman asia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49
Riskiviestinnällä ja tietoa jakamalla on kuitenkin mahdollista vähentää uhkaan liittyviä tunteita. Pelko passivoittaa ja passiivinen kansalainen on viranomaisten painajainen tilanteissa, joissa uhka on välitöntä. Turvallisuustoimijoita voidaan pitää riskien asiantuntijoina, mutta kansalaiset viimekädessä päättävät, keitä he haluavat kuunnella ja mitkä viestit ovat heille tärkeitä ja ajankohtaisia arkisten päätösten suhteen. Tällainen reaktiivinen lähtökohta kriiseihin luo vain rajallista valmiutta. Esimerkiksi äkillisen myrskyn tuhot johtavat pitkäaikaiseen sähkökatkokseen, jolloin kylmäsäilytys pettää ja elintarvikkeet lämpenevät. Kriisitapahtumalla on lamaannuttava vaikutus yhteisön arkeen. Prosessilähtöinen riskiviestintä kattaa kaikki kriisin vaiheet ennakoivan riskitietoisuuden lisäämisestä ja akuutin toimintakyvyn ylläpitämisestä aina kriisin jälkihoitoon asti. Varautuminen kriisitapahtumaan tai kriisin synnyttämään prosessiin Varautuminen kriiseihin ja niiden vaatimaan riskiviestintään johtaa kysymään, varaudutaanko kriisitapahtumaan vai kriisistä aiheutuvaan prosessiin. Asiantuntijat ovat vastuussa siitä, että heidän jakamansa tieto on tarpeellista ja ajankohtaista. Sosiaalisen median suosion räjähdysmäinen kasvu viime vuosikymmeninä on kuitenkin muuttanut viestinnän kenttää olennaisesVastaanottajalähtöisen riskiviestinnän toteuttaminen vaatii harjoittelemista. Prosessista pyritään tunnistamaan niitä piirteitä, jotka tulevat näkyviin vasta kriisin myötä. vsk. Kansalaiset puolestaan päättävät, mitä he tiedolla tekevät ja miten he toimivat. Ensin pitää kuitenkin hyväksyä riskiviestinnän työnjako. Hybridi viestintäympäristö lisää riskiviestinnän vaativuutta. 8 maallikoille uhkaan liittyy usein pelkoa ja muunlaisia tunnereaktioita. Tilannelähtöisessä varautumisessa harjoitellaan sillä hetkellä parhaalla mahdollisella tavalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Toimintasuunnitelmia kriisien varalle voidaan tehdä ja kriisitilanteita harjoitella, mutta tositilanteessa mikään tuskin menee täysin suunnitelmien mukaan. Kriisin vakavuus määritellään sen perusteella, kuinka paljon se vaikuttaa negatiivisesti ympäristöönsä ja miten vakavia vahinkoja kriisissä syntyy. Voimakas tuuli ja kaatuvat puut eivät ole enää ainoita ongelmia, vaan niiden lisäksi kotitaloudet tarvitsevat tietoa pakastealtaissa olleiden elintarvikkeiden pilaantumisajoista ja niiden hävittämisestä. Kriisien prosessinäkökulmassa huomio kiinnitetään pidemmän aikavälin kehitykseen ja koko kriisin luomaan kontekstiin: miten näin pääsi tapahtumaan ja minkälaiset kerrannaisvaikutukset kriisin puhkeaminen aiheuttaa. Näistä syistä median ja kansalaisviestinnän pitäisi olla itsestään selvä osa varatumista ja mukana silloin, kun paikallisia tai valtakunnallisia kriisejä harjoitellaan.. Kriisivalmius perustuu alkulähteen, seurauksien ja kehityksen arvioimiseen. Viestinnän organisaatiokeskeisyydestä keskusteluareenan avautumiseen Riskeistä viestitään usein enimmäkseen mediavälitteisesti, missä media toimii välittäjänä turvallisuustoimijoiden, kriisijohtajien ja tavallisten ihmisten välillä
Maarit Pedak työskentelee organisaatioviestinnän ja erityisesti kriisijohtamisen ja -viestinnän tutkijana, kouluttajana ja konsulttina.. 9 ti. Näistä syistä median ja kansalaisviestinnän pitäisi olla itsestään selvä osa varautumista ja mukana silloin, kun paikallisia tai valtakunnallisia kriisejä harjoitellaan. Kansalaiset pitävät sosiaalista mediaa itselleen hyödyllisenä alustana, he käyttävät sitä riskitilanteessa ja myös odottavat, että turvallisuustoimijat näkyvät somessa. Hybridi viestintäympäristö lisää riskiviestinnän vaativuutta. Tiedonkulku lähettäjän ja vastaanottajan välillä on tasa-arvoistunut. Vastaanottajalähtöisen riskiviestinnän toteuttaminen vaatii harjoittelemista. vsk. Prosessinäkökulma voi olla parempi resielissin eli paikalliseen selviytymiskyvyn takaamiseksi. Varautumisessa on syytä havaita kriisin tapahtumaja prosessinäkökulman väliset erot. Sosiaalinen media pitää kuitenkin nähdä mahdollisuutena. Väärä tieto leviää helposti avoimessa digiympäristössä eikä korjaava tieto välttämättä enää saavuta yleisöjä tai sitä ei enää koeta ajankohtaisena. Viestintää harjoitellessa korostuu paikallisen resiliessin eli muutosjoustavuuden vaatimus kriisivalmiuden taustalla: millä tavalla uhkatilanteen työnjako toteutuu ja miten turvallisuustoimijat voivat tukea kansalaisia tekemään vastuullisia päätöksiä. Digitaalisen alustan, yleensä Facebookin, Twitterin tai Instagramin riskija kriisiviestintää voidaan tarkastella keskusteluareenan avautumisena, jossa aikaisempaan verrattuna erilaista on erilaisten tahojen kohtaamisen, ihmisten välisten yhteyden sekä yhteisen tulkinnan synnyttävä kokonaisuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Myös viranomaisviestintää on syytä tarkastella entistä monipuolisemmin. Riskiviestinnässä paikallisten turvallisuustoimijoiden ja kansalaisten välistä luottamusta rakennetaan yksi viesti kerrallaan. Kerran levinnyt tieto on myös vaikea poistaa digitaalisesta levityksestä. Viestinnän oletettu organisaatiokeskeisyys on jäänne vanhentuneesta ja liian yksinkertaisesta tiedonsiirron käsityksestä, jossa nähdään selkeä lähettäjä siirtämässä tietoa vastaanottajalle. Tästä syystä kriisija riskiviestinnän mukaan ottaminen osaksi yhteiskunnallista varautumista on niin tärkeää. Se on nykyään niin integroitunut osa ihmisten elämää ja tarjoaa viranomaisille keinoja tavoittaa yleisöjä ja kuulla heidän huoliaan. Digitaalinen kriisija riskiviestintä voi olla vaikutuksiltaan disruptiivista eli järjestyksen sekoittavaa sekä myös dialogia mahdollistavaa ja järjestystä luovaa. Viestintä tekee viranomaistoiminnan näkyväksi uhan kohteena olevalle yhteisölle ja sen jäsenille. Passiivisista viestien vastaanottajista on tullut aktiivisia viestijöitä, jotka välittävät tietoa, oikeaa tai väärää. Sosiaalisen median myötä tämä viestintäkäsitys on täysin vanhentunut. Uudenlainen viestintäympäristö ja digitaaliset viestintäalustat muuttavat myös kriiseihin varautumista. Tapahtumalähtöinen kriisijohtaminen on reaktiivista, kun taas prosessilähtöinen on puolestaan proaktiivista ja ennakoivaa. Siinä missä tapahtumaorientoitunut lähestyminen opettaa, kuinka toimia kriisin puhjettua, voi prosessiorientoitunut lähestymistapa opettaa, kuinka estää tilanteen kärjistyminen kriisiksi. Samalla prosessi tuottaa syvällisemmän käsityksen kriisien logiikasta ja sen vaatimasta viestinnästä
Seuraavassa näitä kolmea teemaa käsitellään tarkemmin. Keväällä 2018 julkaistiin kansainvälinen ISO 45001 -standardi, joka on tarkoitettu työterveyden ja työturvallisuuden johtamisen tueksi. Tuli tarve pureutua organisaation toimintatapoihin, johtamisen käytäntöihin sekä turvallisuustoiminnan tavoitteellisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Turvallisuusjohtamisen kolme pääteemaa – johdon esimerkki ja sitoutuminen, riskitietoisuus ja turvallisuuden jatkuva parantaminen – ovat yleispäteviä tavoitteita kaikille organisaatioille. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Ymmärrettiin turvallisuuden yhteys tuottavuuteen ja liiketoimintaan Turvallisuusjohtamisen vahva linkitys työturvallisuuteen näkyy esimerkiksi siten, että turvallisuusjohtamista koskevat standardit käsittelevät työturvallisuutta. Johtava asiantuntija Mervi Murtonen Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes Turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtaminen on organisaation ylimmän johdon ja linjajohdon järjestelmällistä ja tavoitteellista toimintaa, joka tähtää organisaation perustehtävää uhkaavien tapahtumien ennaltaehkäisemiseen ja turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Työturvallisuuskytkennästä huolimatta turvallisuusjohtamisen yleisiä periaatteita, ajattelutapaa, toimintamalleja ja myös standardeja voidaan soveltaa millä tahansa turvallisuuden osa-alueella tai toimialalla tai minkä kokoisessa yrityksessä tahansa. Turvallisuusjohtamisen tarve havaittiin 1980-luvulla, kun pelkän koneiden ja järjestelmien teknisen turvallisuuden parantamisen ja ihminen-kone-rajapintaan keskittymisen ei enää koettu tuottavan haluttua parannusta työn ja prosessien turvallisuuteen. Uudessa standardissa korostuvat erityisesti johdon sitoutuminen, työntekijöiden osallistuminen ja turvallisuuden yhteys organisaation perustehtävään ja tavoitteisiin. 10 T urvallisuusjohtamisen pisimmät perinteet löytyvät työturvallisuuden ja prosessiturvallisuuden osa-alueilta. vsk. Turvallisuusjohtamisessa on olennaista, että organisaatio tuntee toimintaansa liittyvät riskit, toimii oikein riskien ennaltaehkäisemiseksi ja pyrkii jatkuvasti parantamaan omaa kykyään toimia turvallisesti.
Johto vastaa turvallisuuden jatkuvasta parantamisesta, eli toiminnan kehittämisestä normaalitilanteessa, mutta johdon vastuu ulottuu myös poikkeustilanteisiin, joissa turvallisuusjärjestelyt ovat pettäneet. Asetettujen tavoitteiden toteutumista pitää myös vaatia ja seurata. vsk. Yksittäisten riskianalyysien sijaan riskitietoisuudessa on kyse laajemman tilannekuvan ylläpitämisestä, Johdon konkreettinen ja näkyvä tuki turvallisuuden kehittämiseen sekä oma positiivinen esimerkki osoittavat vahvaa turvallisuusjohtajuutta.. Käytännön johtamistyö on turvallisuuteen liittyvien asioiden johtamista, ihmisten turvallisuuskäyttäytymisen ja tekojen johtamista ja turvallisuuteen vaikuttavien muutosten johtamista. Sitäkin paremmin johtajuutta voi osoittaa arjessa ja käytännön teoissa: mitä johto konkreettisesti tekee turvallisuuden eteen, miten turvallisuuden parantamiseen varataan resursseja, miten johto seuraa turvallisuustilannetta tai miten turvallisuusasioita käsitellään johtoryhmän kokouksissa ja henkilöstön kanssa. Turvallisuusjohtaminen tarkoittaa myös sitä, että johto kantaa vastuunsa turvallisuudesta kaikissa tilanteissa. Riskitietoinen organisaatio tunnistaa – ja tunnustaa – omat turvallisuuteen liittyvät kehityskohteensa ja etsii aktiivisesti keinoja niiden korjaamiseksi. Turvallisuusjohtaminen joutuu erityisen kovalle koetukselle tilanteissa, joissa joudutaan puntaroimaan turvallisuuden ja kustannusten, aikataulujen tai muiden liiketaloudellisten intressien välillä. Riskitietoisuus Riskitietoisuus on organisaation perustehtävään liittyvien epävarmuuksien ymmärtämistä ja huomioon ottamista päätöksenteossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. 11 Johdon esimerkki ja sitoutuminen Johto määrittää turvallisuustyön suunnan ja tavoitteet ja ohjaa organisaatiota näitä valittuja päämääriä kohti. Riskin toteutumiseen johtaneiden syy-seuraussuhteiden analysointi ja juurisyiden löytäminen ovat tärkeitä riskitaitoja. Vasta se osoittaa, että tavoitteet ovat tärkeät. Korkean turvallisuustason organisaatiot eivät välttele vastuutaan tai yritä siirtää sitä asiakkaan, viranomaisen tai jonkun muun kolmannen osapuolen kannettavaksi. Turvallisuuden johtamiseen eivät riitä pelkkä organisaation ylimmän johdon turvallisuusmyönteinen ajattelutapa tai turvallisuustoimenpiteiden hiljainen hyväksyntä, vaan vasta johdon konkreettinen ja näkyvä tuki turvallisuuden kehittämiseen sekä oma positiivinen esimerkki osoittavat vahvaa turvallisuusjohtajuutta. Riskitietoisuuteen liittyvät myös organisaation riskitaidot, eli kyvyt tunnistaa, ymmärtää ja ennakoida riskejä ja löytää oikeat toimenpiteet riskien torjumiseksi. Vastaavasti myös turvallisuuteen liittyvät onnistumiset, vahvuudet ja hyvät käytännöt tehdään riskitietoisessa organisaatiossa näkyviksi. Usein näkyvin osoitus johdon sitoutumisesta turvallisuuteen on organisaation kirjallinen turvallisuuspolitiikka. Usein johdon sitoutuminen turvallisuusasioihin – eli turvallisuusjohtajuus – mitataan oikeasti vasta poikkeustilanteissa: esimerkiksi miten organisaatiossa suhtaudutaan onnettomuuksiin, miten havaittuihin puutteisiin reagoidaan ja miten niistä viestitään
Jatkuva parantaminen mielletään usein jatkuvaksi omien tavoitteiden tiukentamiseksi. Jättiharppausten sijaan turvallisuus paranee usein hiiren askelin. Turvallisuuden jatkuva parantaminen Turvallisuusjohtamisjärjestelmät perustuvat jatkuvan parantamisen periaatteelle. Niissäkin tosin jyvät pitää osata erottaa akanoista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, että johto itse määrittelee ne keinot, joilla turvallisuutta käytännössä parannetaan. Raija Järvisen (2018) sanoin: ”Johdon tehtävänä on kaikissa toimissaan ottaa huomioon menossa olevat ja tulevaisuudessa ennakoitavat muutokset yrityksen ulkoisessa (ja sisäisessä) toimintaympäristössä ja reagoida niihin siten, että toiminta on mahdollisimman menestyksellistä kulloisissakin olosuhteissa.” Riskitietoisuus tarkoittaa myös riskien oikeaa suhteuttamista – eli organisaation pitää osata tunnistaa juuri oman toimintansa kannalta kriittisimmät asiat ja arvioida oikein niiden merkitys toiminnan turvallisuudelle. vsk. Yksistään toimintaympäristön jatkuvan muutoksen mukana pysyminen, asiakkaiden ja sidosryhmien muuttuviin vaatimuksiin vastaaminen ja kilpailussa pärjääminen – eli nykytilan säilyttäminen – voi jo edellyttää toiminnan jatkuvaa arviointia ja parantamista. Toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan ja saavutettuja tuloksia mitataan. 12 eli siitä, että riskit otetaan huomioon kaikessa arkisessa tekemisessä. Riskitietoinen organisaatio oppii tekemistään virheistä, mutta katsoo aktiivisesti myös tulevaisuuteen. Eli että jatkuvasti pitäisi toimia nopeammin tai tehokkaammin ja kiristää ruuvia koko ajan. Riskitietoisuus on ennen kaikkea kokonaisuuksien hallintaa: pirstaleisesta riskidatasta pitää tunnistaa toistuvia tapahtumakulkuja, nousevia trendejä ja turvallisuuteen vaikuttavia muutosvoimia, jotka ovat olennaisia juuri omalle organisaatiolle. Tarve jatkuvalle parantamiselle voi siten tulla joko organisaation sisätai ulkopuolelta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Organisaatioiden muuttaminen on hidas prosessi, jossa johdolta edellytetään pitkämielisyyttä ja tarvittaessa joko lempeyttä tai tiukkaa johtamisotetta. Tämä on kuitenkin liian kapea tulkinta. Tarvittaessa muutetaan joko toteutustapaa tai tavoitteita toteuman mukaan. Toisaalta pitää osata suhtautua riittävällä vakavuudella myös heikkoihin signaaleihin. Usein parhaat ideat turvallisuuden parantamiseen tulevat henkilöstöltä Riskitietoisuuteen liittyvät organisaation riskitaidot, eli kyvyt tunnistaa, ymmärtää ja ennakoida riskejä ja löytää oikeat toimenpiteet riskien torjumiseksi.. Tämä tarkoittaa sitä, että turvallisuuden kehittäminen on suunnitelmallinen prosessi, joka tähtää ennalta määrättyihin tavoitteisiin ja sisältää konkreettisia toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Turvallisuusjohtamisessa ei ole tarjolla pikavoittoja
Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita. Tukesin verkkosivut uudistuivat keväällä 2018, ja uudistuksessa kiinnitettiin erityistä huomioita sivujen selkokielisyyteen. Valvonnan ensisijaisena kohteena eivät ole yksittäiset tekniset viat tai puutteet palvelun toteutuksessa, vaan valvonnassa arvioidaan palveluntarjoajan kykyä tuottaa palveluita turvallisesti ja tuetaan organisaation omien turvallisuusjohtamiskäytäntöjen kehittämistä. Lisäksi kuluttajaturvallisuuslakiin ja sen nojalla annettuihin asetuksiin on aukikirjoitettu monia turvallisuusjohtamisen elementtejä, kuten esimerkiksi velvoitteet vaarojen tunnistamiseen ja onnettomuuksista oppimiseen. Kaikkia palveluntarjoajia pyritään ohjaamaan turvallisuuden jatkuvan parantamisen polulle, olipa lähtötaso mikä tahansa. Esimerkiksi kuluttajaturvallisuuslain viimeisimmän muutoksen valmistelussa nostettiin valvonnan painopisteiksi palveluntarjoajien turvallisuusjohtaminen, riskienhallinta, turvallisuuskulttuuri ja omavalvontakäytännöt. Tukes valvoo turvallisuusjohtamista kuluttajapalveluissa valmentavan valvonnan keinoin. Tämä voi yksinkertaisimmillaan tarkoittaa esimerkiksi riskien arvioinnin tekemistä ensimmäistä kertaa tai edistyneimmissä valvontakohteissa turvallisuusmittariston hiomista. Turvallisuusjohtamisen käytännöt ovat näiden koulutusten keskeistä sisältöä. Teoksessa Ahteensivu, A., Koskinen, L., Kulmala, J. Monet turvallisuutta säätelevät lait kuitenkin rakentuvat turvallisuusjohtamisen periaatteille. Hyvän turvallisuusjohtamisen organisaatioissa johto hyödyntää sopivalla tavalla sekä oman henkilöstön että ulkopuolisten asiantuntijoiden osaamista. Tukes on tuottanut palveluntarjoajille työvälineitä esimerkiksi palveluiden vaarojen tunnistamiseen ja kirjaamiseen sekä onnettomuuskirjapitoon. Lisäksi Tukes on järjestänyt lukuisia koulutustilaisuuksia palveluiden asiakasturvallisuudesta ympäri Suomea. Työterveysja työturvallisuusjärjestelmät. Lisätietoja ISO 45001/2018. Tampere: Tampere University.. 45–74). (toim.) Riskienhallinnan ajankohtaisia teemoja (pp. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Lakipykälien sijasta sivuilla kerrotaan, mitä Tukes edellyttää palveluntarjoajien tekevän ja mitä kuluttajaturvallisuuslain vaatimukset käytännössä tarkoittavat. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. vsk. Turvallisuusjohtaminen lainsäädännössä ja valvonnassa Turvallisuusjohtamista ei suoraan mainita esimerkiksi kuluttajaturvallisuuslaissa tai työturvallisuuslaissa. Valmentavassa valvontaotteessa myös viranomaisen tarjoaman ohjauksen, neuvonnan ja koulutuksen merkitys korostuu. Valvonnan lähtökohtana on, että valvonnan kohde tuntee itse toimintansa parhaiten, kuten myös ne konkreettiset toimenpiteet, joilla kohteen turvallisuutta voidaan kestävimmällä tavalla parantaa. (2018) Riskitietoisuus johtamiseen liittyvässä päätöksenteossa. Viranomaisen rooli tässä prosessissa on varmistaa, että lainsäädännön vaatimukset täyttyvät – organisaatio määrittää itse, millä tavalla ne täytetään. Organisaatioilla on kuitenkin vapaat kädet valita ne käytännön keinot, joilla nämä velvoitteet täytetään, eikä tiettyjä määrämuotoisia turvallisuusjohtamisen käytäntöjä tai malleja edellytetä. Järvinen, R. Vahvistamalla organisaation omia turvallisuusjohtamisen käytäntöjä voidaan vaikuttaa positiivisesti koko palvelutarjooman turvallisuuteen ja kaikkien asiakkaiden turvallisuuteen, eikä vain yksittäisiin kohtiin palveluprosessia. & Havakka, P. 13 tai jopa organisaation ulkopuolelta
Talon asukkaat olivat kaupungin vuokrasopimuksella sosiaalisin perustein asutettuja päihdeongelmaisia, joista oli tieto monella eri viranomaistaholla, muttei kuitenkaan pelastuslaitoksen valvontatyötä tekevillä viranomaisilla. Maaliskuisena aamuyönä Espoon keskuksen lähistöllä syttyi rintamamiestalon palo, jossa menehtyi viisi henkilöä, lisäksi yksi loukkaantui vakavasti ja neljä lievästi. Talon asukkaiden riskikäyttäytyminen ja olosuhteet olivat usean viranomaisen tiedossa. Sosiaalinen syrjäytyminen, väestön ikääntyminen ja laitoshoidon purkaminen näkyvät yhä enemmän pelastustoimen arjessa. Muun muassa terveydensuojelun parissa työskenteleville tutut asuntojen siivottomuustapaukset ovat yksi tärkeä yhteistyön kohde, joihin liittyy yleensä samanaikaisesti vakava tulipalon riski.. Pelastusviranomaiset kaipaavat entistä tiiviimpää yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, jotta resursseja voidaan kohdistaa oikeisiin paikkoihin onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi. Rakennuksen käyttötapa ei myöskään vastannut voimassaolevaa rakennuslupaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Taloon kohdistui useita kymmeniä viranomaiskäyntejä vuosittain. Yleensä talossa vieraili ensihoitoyksikkö Nina Söderholm Suomen Kuntaliitto Pelastuslaki velvoittaa eri viranomaisia reagoimaan paloriskeihin Yhteiskunnan muutokset heijastuvat myös siihen, millaisia tulipaloja ja onnettomuuksia ympäristössämme tapahtuu. vsk. 14 V uonna 2008 Espoossa tapahtui traaginen tulipalo, josta suoritettu tutkinta johti merkittäviin muutoksiin pelastusalan lainsäädännössä ja koskettaa myös muita viranomaisia
Suomessa kuolemaan johtaneista tulipaloista yli 90 % tapahtuu asuinympäristöissä ja yli puolella uhreista on alentunut toimintakyky. Useimmiten palokuolema tapahtuu, koska henkilö ei ole ymmärtänyt, pystynyt tai halunnut poistua asunnosta palon sytyttyä tai hän ei ole havainnut paloa riittävän ajoissa. Moni paikan päällä käynyt viranomainen pystyi arvioimaan, että talossa oli kaikki ainekset kohonneeseen tulipaloriskiin, mutta silti kukaan ei ryhtynyt toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 §:n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palveluja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä.. Salassapitosäännökset eivät estä ilmoittamasta Espoon traaginen tulipalo sattui ajallisesti kohtaan, jossa pelastuslain uudistaminen oli käynnissä ja havaittuun puutteeseen ennätettiin reagoimaan lakiuudistuksessa. Tuhoisan tulipalon jälkeen sekä Onnettomuustutkintakeskus että tapauksen tutkittavakseen ottanut oikeuskansleri totesivat, että yhteiskunnastamme puuttuivat mekanismit, joilla tämän tyyppiset ennakoitavissa olevat tilanteet voitaisiin estää viranomaisyhteistyöllä. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin viranomaisten vaitiolovelvollisuus sekä se, että tämän tyyppisten tapausten osalta ei ollut yksiselitteisesti selvää, minkä viranomaisen tehtäväkenttään tapauksen hoitaminen kuuluisi. Miten tunnistaa ilmeinen palonvaara tai muu onnettomuusriski. Ilmoitusvelvollisuus ilmeisistä palonvaaroista ja muista onnettomuusriskeistä koskettaa kaikkia viranomaisia sekä heidän lisäkseen kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä hoitolaitoksen ylläpidosta ja palveluja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä. 15 tai poliisi, mutta myös sosiaaliviranomaiset tunsivat paikan. Riskiä kasvattavat syrjäytyminen, ikääntyminen, fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, aistien alenemat, muistisairaudet, päihteet, vahva lääkitys, mielenterveysongelmat sekä toisinaan myös toisenlaisista asumiskulttuureista saapuvien Pelastuslaki 379/2011 42 § Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä Pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Aiemmin tiedonkulun esteeksi koettu vaitiolovelvollisuus on ratkaistu kirjaamalla pykälään, että ilmoitus tulee tehdä salassapitosäännösten estämättä. vsk. Eri viranomaisille kertynyt riskitieto ei välittynyt alueen palotarkastajille. Jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Nykyinen pelastuslaki astui voimaan vuonna 2011 ja siihen on lisätty pykälä (42 §), jonka tarkoitus on tarjota työkalu, jolla eri viranomaisille kertyvä riskitieto päätyy pelastusviranomaisille, joilla on velvollisuus reagoida
Todelliset riskikohteet eivät tule pelastusviranomaisen tietoon ellei niistä saada tietoa niiltä, jotka niitä kohtaavat. Jos henkilöllä on vaikeuksia havaita alkava tulipalo (esim. muistisairaus tai mielenterveysongelma) tai poistua tulipalosta riittävän ajoissa (esim. Pelastustoimessa on siirrytty kohti riskiperusteista valvontatyötä. Näissä tapauksissa paloturvallisuusriskit eivät ensisijaisesti liity itse rakennukseen, vaan rakennuksessa tapahtuvaan toimintaan ja ihmisen käyttäytymiseen. vsk. tupakointi tavaran keskellä, sähkölaitteet) ja edistävät palon poikkeuksellisen nopeaa leviämistä. Myös saunan käyttö tavaran säilytyspaikkana on paloturvallisuusmielessä ongelmallista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. kuulovamman takia), reagoida siihen loogisesti (esim. 16 tiedonpuute. Pahimmillaan tavarat saattavat tukkia asunnon vaihtoehtoisia poistumisreittejä. Päihteiden käyttäjien kohdalla toistuvia vaaratilanteita saattaa aiheutua esimerkiksi tupakanpolttoon liittyen. liikuntarajoitteen vuoksi), on aina syytä puuttua tilanteeseen ja laatia kohonneesta paloriskistä ilmoitus, jolloin pelastusviranomainen käynnistää tarvittavat toimenpiteet asukkaan turvallisuuden parantamiseksi. Edellä kuvatut paloriskikohteet kuitenkin jäävät pelastusviranomaiselta useimmiten tunnistamatta ilman muiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Lisäksi huomattava tavaratai jätemäärä lisää palon syttymisen riskiä (esim. Lieden päällä tai sen läheisyydessä syttyneistä materiaaleista lähteneitä paloja on maassamme lähes päivittäin. Hyvin usein paloriski-ilmoituksen syynä on asuntoon kertynyt suuri tavaratai jätemäärä. Muun muassa näihin ammattiryhmiin halutaan kohdistaa tiedotusta, koulutusta ja lisätä yhteistyötä. Tärkeitä ammattiryhmiä ovat esimerkiksi kotihoidon työntekijät, sosiaalityöntekijät, ensihoitajat, terveystarkastajat, valvontaeläinlääkärit ja poliisit.. Kotonaan asuvien toimintakyky alenee koko ajan, mutta heidän turvallisuuttaan ei ole kyetty kompensoimaan samassa tahdissa. Pelastusviranomaisen näkökulmasta asunnon suuri tavaramäärä vaarantaa poistumisturvallisuuden tulipalotilanteessa. Asukkaan oma toiminta saattaa myös antaa aihetta reagoida. Paloriskihanke edistää yhtenäisiä toimintamalleja Pelastuslaissa oleva ilmoitusvelvollisuus ” Todelliset riskikohteet eivät tule pelastusviranomaisen tietoon ellei niistä saada tietoa niiltä, jotka niitä kohtaavat. Esimerkiksi muistisairaan ruuanlaittoon liittyvät toistuvat läheltä piti -tilanteet, syttymät tai jopa palonalut ovat havaintoja, jotka vaativat toimenpiteitä. On havaittu, että paloriskit kasautuvat tiettyihin yksilöihin ja riski joutua tulipaloon kasvaa sen myötä, mitä enemmän yhden yksilön kohdalla on riskitekijöitä. Usein samoissa asunnoissa myös lieden tai tulisijan läheisyydessä on paljon syttymiskelpoista materiaalia, toisinaan liesi on kokonaan tavaran peitossa. Asukkaan oma toimintakyky voi myös antaa aihetta huoleen. Asunnon pinnoissa, huonekaluissa, tai jopa asukkaan vaatteissa näkyvät palojäljet kuten hiiltymät ja reiät ovat yksi hälyttävä signaali, johon tulee reagoida. Suuren haasteen tuo lisääntyvä trendi, joka ohjaa erityisryhmiä asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Sähkökiukaan mennessä syystä tai toisesta päälle, lähellä olevat materiaalit syttyvät nopeasti aiheuttaen asuntoon muutamassa minuutissa hengenvaaralliset olosuhteet. Tärkeitä ammattiryhmiä ovat esimerkiksi kotihoidon työntekijät, sosiaalityöntekijät, ensihoitajat, terveystarkastajat, valvontaeläinlääkärit ja poliisit
Esimerkiksi asuntojen siivottomuustapauksiin liittyvissä paloriskitapauksissa on saavutettu parhaita tuloksia yhdistämällä terveystarkastajan, sosiaaliviranomaisen ja pelastusviranomaisen käynnit. Monesti ilmoituksen kohde on eri viranomaisten asiakkaana yhtä aikaa tai ainakin tarvitsee palveluita ja tukitoimia eri viranomaistahoilta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Vaikuttavuuden ja parhaan lopputuloksen saamiseksi suurin hyöty saavutetaan viranomaisyhteistyöllä, jossa asiakkaan tilannetta hoidetaan yhteistyössä siten, että esimerkiksi käynnit asiakkaan luona suoritetaan moniviranomaiskokoonpanolla ja kaikki osapuolet ovat tietoisia toistensa toimista. Pelastusviranomaisella on tärkeä rooli tunnistaa ja koota yhteen kaikki tapauksen kannalta oleelliset osapuolet. Seminaareissa koulutetaan yhteistyötahoja tunnistamaan paloriskejä ja kehittämään alueellista yhteistyötä, joilla paloriskitapauksia kyetään hoitamaan mahdollisimman tuloksekkaasti asiakkaan yksilölliset tilanteet ja tarpeet huomioiden. Vaikuttavuuden kannalta olennaista on poikkihallinnollinen toiminta, jossa eri alojen asiantuntijoiden osaaminen saadaan käyttöön asiakkaan turvallisuuden edistämiseksi. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että pelastusja yhteistyöviranomaisten toiminnassa paloriskiasumiseen puuttuminen on luonteva osa toimintaa ja paloriskiasuminen ilmiönä vähenee. Tästä konkreettisena mallina voidaan mainita Etelä-Karjalassa Eksote-alueella järjestäytynyt moniviranomaistyöryhmä, joka eri alojen ammattilaisten kokoonpanolla ratkoo asuntojen siivottomuustapauksia, joihin liittyy eri viranomaisten toimivaltaan kuuluvia asioita. vsk. Moniongelmaiset tilanteet ovat harvoin ratkaistavissa yhden viranomaisen keinoin, joten yhteistyöllä on koettu saavutettavan parempia tuloksia ja tehokkuutta. 17 on ollut olemassa jo yli 7 vuotta, mutta tietoisuus ilmoitusvelvollisuudesta ei ole tavoittanut kaikkia laissa velvoitettuja tahoja ja ilmoituskäytännöt ovat olleet vaihtelevia. Paloriskihankkeen tuottama prosessikuvaus paloriski-ilmoitusten käsittelystä ja viranomaisyhteistyöstä on parhaillaan käytäntöön saattamisen vaiheessa, ja pelastuslaitokset järjestävät aiheesta yhteistyöviranomaisille ja muille sidosryhmille maakunnallisia seminaareja syyskuu 2018 – tammikuu 2019 välisenä aikana. Kirjoittaja on Suomen Kuntaliitossa projektipäällikkönä Paloriski-ilmoitukset ja viranomaisyhteistyön kehittäminen -hankkeessa. ” Vaikuttavuuden kannalta olennaista on poikkihallinnollinen toiminta, jossa eri alojen asiantuntijoiden osaaminen saadaan käyttöön asiakkaan turvallisuuden edistämiseksi.. Keväällä 2018 Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto aloitti Suomen Kuntaliitossa Paloriski-ilmoitukset ja viranomaisyhteistyön kehittäminen -hankkeen, jossa lähdettiin luomaan valtakunnallista toimintamallia, jossa saatetaan ilmoitusvelvollisuus laajempaan tietoisuuteen keskeisimpien ammattiryhmien osalta, kehitetään ilmoitusmenettelyä ja luodaan valtakunnallisia ja paikallisia yhteistyöverkostoja, jotka tukevat viranomaisyhteistyötä. Yhteistyö edellyttää, että viranomaiset tuntevat toistensa tehtäväkenttää ja toimivaltuuksia ja osaavat näitä hyödyntämällä tukea toistensa toimintaa. Toimiva yhteistyö vaatii paikallista kontaktoitumista viranomaisten kesken ja sitä, että yhteistyö saavuttaa vakiintuneita toimintamalleja. Hankkeessa tuotetaan myös valtakunnallisesti yhteinen sähköinen ilmoituskanava, jolla on tarkoitus helpottaa ilmoitusmenettelyä pelastusviranomaisten suuntaan
18 Y mpäristöterveydenhuollon valvontayksiköille järjestettiin maanantaina 30.10.2017 OUTO17-valmiusharjoitus, jossa harjoiteltiin kuvitteellisessa Outolan kaupungissa tapahtuvan epidemian selvittämistä. Harjoitukseen osallistuivat lähes kaikki ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt, Puolustusvoimien ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, aluehallintovirastojen ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt, Sosiaalija terveydenhuollon lupaja valvontavirasto Valvira, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sosiaalija terveysministeriö (STM) sekä Pelastusopisto. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Harjoituksen tavoitteena oli harjoitella ympäristöterveydenhuollon toimintaa ja toimintakykyä normaaliolojen häiriötilanteessa sekä harjoituksen avulla tunnistaa kehittämiskohteita skenaarion mukaisessa häiriötilanteessa.. Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Erja-Riitta Tarhanen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristöterveydenhuollon valmiusharjoitus OUTO17 Ympäristöterveydenhuollossa harjoiteltiin epidemian selvittämistä kuvitteellisessa Outolan kaupungissa lokakuussa 2017 sekä viranomaisten yhteistoimintaa häiriötilanteessa. Harjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 300 henkilöä. vsk. Organisaatiot osallistuivat harjoitukseen omilla toimipaikoillaan. Harjoitus oli ensimmäinen ympäristöterveydenhuollon oma valmiusharjoitus, ja sellaisen järjestämiseen oli esitetty toiveita jo pitkään
Harjoituksen skenaariona oli kuvitteellinen Outolan kaupunki (kts. Harjoituksen avulla oli tarkoitus tunnistaa ympäristöterveydenhuollon organisaatioiden varautumiseen liittyviä kehittämiskohteita. Harjoitusskenaario oli kaikille valvontayksiköille sama ja valvontayksiköille toimitettiin harjoituspäivää edeltävänä perjantaina skenaarioon liittyvää taustatietoa Outolan kaupungista. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Sairastumisten aiheuttajia saattoi alkuvaiheen tietojen perusteella olla useita (elintarvike, talousvesi, eläimet, ihmiset). Harjoituksen tavoitteena oli myös käytössä olevien tietojärjestelmien toimintakyvyn varmistaminen sekä VIRVE-päätelaitteiden käytön harjoittelu. Valvira välitti tilannekuvat STM:ään ja THL:ään. Aluehallintovirastot pyysivät valvontayksiköiltä harjoituspäivänä kaksi kertaa tilannekuvaa, jotka välitettiin Valviraan ja Eviraan. Aluehallintovirastot, THL, Valvira ja Evira antoivat valvontayksiköille tarvittaessa ohjeita epidemian selvittämiseen liittyen. Talousvesihuolto alueelle hoidetaan vesihuoltolaitoksen toimesta, mutta käytössä on myös omia talousvesikaivoja. Harjoituksen Kartta: Heli Laasonen, Valvira.. Valvontayksiköille annettiin skenaarioon lisätietoja kaksi kertaa harjoituspäivän aikana. kartta), jossa on 15 000 asukasta. Kaupungissa sijaitsee muun muassa vanhusten ryhmäkoti, kaksi päiväkotia, keskuskeittiö, terveyskeskus ja kaksi maatilaa, joissa on erilaisia eläimiä. Harjoituspäivän aamuna valvontayksikköön tuli Outolan kaupungin terveyskeskuksesta tieto vatsatautiin sairastuneista lapsista ja aikuisista, jonka tiedon pohjalta valvontayksiköiden tuli käynnistää tarvittavat toimenpiteet. 19 Harjoituksen tavoitteet ja skenaario Harjoituksen tavoitteena oli harjoitella normaaliolojen ympäristöterveydenhuollon häiriötilannetta ja testata harjoitukseen osallistuvien organisaatioiden toimintakykyä ja toimintavalmiutta skenaarion mukaisessa häiriötilanteessa
Tilannekuvien toimittamisessa keskusvirastoihin pyydetyssä aikataulussa oli myös haasteita, koska valvontayksiköistä saadut tilannekuvat olivat hyvin eritasoisia ja aikataulu oli tiukka. Harjoituksen havaintojen perusteella on jo kehitetty muun muassa epidemiaepäilyilmoituksen kaavaketta ja varmistettu RYMY-tietojärjestelmän toimivuus käyttötestauksella valvontayksiköiden kanssa. vsk. VIRVE-päätelaitteen käyttövarmuutta on tarpeen myös lisätä kaikissa organisaatioissa. Harjoituksen koordinoijana toimi EteläSuomen aluehallintovirasto. 20 palautetilaisuus pidettiin aluehallintovirastojen toimipaikoissa videoyhteyksien välityksellä 1.2.2018. Kaikki harjoitukseen osallistuneet organisaatiot havaitsivat kehityskohteita omassa varautumisessaan. Valvontayksiköistä osa olisi kaivannut enemmän lisätietoja epidemiasta, muun muassa oireiluun liittyen sekä näytetuloksia, jotta harjoitusepidemia olisi vastannut enemmän todellista tilannetta. Toiminta harjoituspäivänä Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt käynnistivät oman toimintansa nopeasti ja oma-aloitteisesti, ja aluehallintovirastojen, THL:n ja keskusvirastojen ohjausta tarvittiin vähän. Tilannekuvien pyytäminen valvontayksiköistä aiheutti myös epäselvyyttä, kun siihen ei tullut syötettä normaalilla tavalla, kuten RYMY-epäilyilmoitusten kautta tai keskushallinnon tilannekuvapyyntönä, vaan syöte tuli Pelastusopistolta pyyntönä kerätä tilannekuvaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Osa valvontayksiköistä laati harjoituksen aikana myös harjoitustiedotteita, mikä onkin tärkeä osa häiriötilanteen tehokasta hoitamista. Harjoituksen jälkeen Valviran Ympäristöterveydenhuollon extranettiin lisättiin vaaratiedotteen lomakepohja. Tilannekuvat saatiin kuitenkin kaikista valvontayksiköistä aluehallintovirastoihin, mutta epidemiaepäilyilmoituksia Eviran/THL:n RYMY-tietojärjestelmään (sähköinen ruokamyrkytysepidemiarekisteri) ei saatu kaikista valvontayksiköistä. Aluehallintovirastoissa toiminta käynnistyi myös nopeasti, joskin epäselvyyttä aiheutti se, että aluehallintovirastoissa ja keskusvirastoissa harjoitukseen osallistuvat eivät etukäteen tienneet, että kaikissa valvontayksiköissä on sama kuvitteellinen skenaario. Harjoituksia on tarkoitus jatkaa, mutta seuraavan harjoituksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Tilannekuvan muodostamisessa oli joissakin valvontayksiköissä aluksi kangertelua, mihin osaltaan vaikutti se, että tapahtumat sijoittuivat kuvitteelliseen kaupunkiin. OUTO17-valmiusharjoitus suunniteltiin Valviran, Eviran, THL:n, STM:n, Pelastusopiston ja Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lounais-Suomen sekä Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastojen ympäristöterveydenhuollon toimijoiden yhteistyönä. Harjoituksen suunnittelun koordinaatiosta tulevat vastaamaan Valvira ja Evira (1.1.2019 alkaen Ruokavirasto).. Harjoitus toi esille tarpeen tilannekuvien laadinnan ja välittämisen tarkempaan ohjeistukseen häiriötilanteissa eri organisaatioiden välillä. Harjoituksen palautteet Harjoitukseen osallistuneet organisaatiot pitivät harjoitusta tarpeellisena ja sille toivottiin jatkoa. Tärkeänä pidettiin sitä, että kaikki ympäristöterveydenhuollon toimialat harjoittelevat yhdessä. Useat valvontayksiköt esittivät, että epidemiaharjoituksessa olisi hyvä olla mukana myös kuntien epidemiaselvitystyöryhmät ja terveydenhuolto ympäristöterveydenhuollon lisäksi. Harjoituksesta saatiin erityisesti valvontayksiköiltä paljon hyviä kehittämisideoita seuraavan harjoituksen suunnitteluun. VIRVE-päätelaitteisiin vastatattiin valvontayksiköissä harjoituspäivänä vaihtelevasti, eikä päätelaitetta ole kaikissa valvontayksiköissä käytössä
Kipsikäsittelyä jatketaan myös ensi vuonna. Vantaanjoen kipsihankkeen toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry., Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Helsingillä on jo pitkään ollut vahva rooli ympäristöasioiden edelläkävijänä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Marraskuussa julkistettiin Helsingin ja Turun kaupunkien kolmas yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma (2019–2023), jossa myös maatalouden vesiensuojelutoimet, muun muassa peltojen kipsitys, ovat painokkaasti mukana. Kaupunki edistää Itämeren suojelua muun muassa Itämerihaasteen, omien jätevesien ravinnejalanjäljen neutraloinnin sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kautta. HSY:n ajankohtaisia ympäristönsuojeluteemoja ovat olleet investoinnit jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen sekä innovatiivisten uusien ratkaisujen kehittäminen – esimerkiksi RAVITA-hankkeessa pilotoidaan fosforin talteenottoa ja kierrätystä. Kaupunki levitti syyskuussa kipsiä omille pelloilleen Siltamäessä, Tattarisuolla ja Haltialassa kaikkiaan 22 hehtaarin alalla. Helsingin kaupunki. Kaikkiaan Vantaanjoen kipsihankkeessa käsiteltiin tänä vuonna kipsillä yli 1 000 hehtaaria Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Hanketta rahoittavat säätiön yksityiset tukijat sekä ympäristöministeriö osana Suomen vesienja merenhoidon toimenpideohjelmissa esitettyjä toimia ja hallituksen ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön” -kärkihanketta. 21 Mielenrauhaa varautumispalvelulla ScanLab Oy Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu www.scanlab.fi Varautumispalvelumme tarjoaa mielenrauhaa! Joustavat palvelut ja päivystys takaavat, että voit asiakkaana tehdä tilauksen tarvittaessa mihin vuorokauden aikaan tahansa – työt aloitetaan heti. vsk. Onko varautumispalvelu huomioitu jo teidän valmiussuunnitelmassanne. 24/7 Helsingin kaupunki mukaan peltojen kipsikäsittelyyn Helsingin kaupunki lähti mukaan kirkastamaan Vantaanjokea. Toimenpide vähentää ravinneja kiintoainekuormitusta Vantaanjokeen ja Suomenlahteen parantaen siten näiden vesialueiden ekologista tilaa ja virkistyskäyttöarvoa
Suomessa on noin 2 800 päivittäistavaramyymälää, kun mukaan lasketaan kaikki markettyyppiset myymälät suurista, tuhansien neliömetrin kokoisista hypermarketeista 100 neliömetrin valintamyymälöihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. vsk. Suomalaiset käyvät kaupassa keskimäärin useita kertoja viikossa. 22 Päivittäistavarakaupoilla on merkittävä rooli jokaisen kansalaisen arjessa. Tarjontaa on erilaisia myymälöitä ja valikoimia kaipaaville useimmilla alueilla paljon. Projektipäällikkö Lauri Kulonen Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa varautuu häiriötilanteisiin
Foodservice-tukkukaupan merkittäviä asiakkaita ovat myös julkishallinnon laitokset kuten koulut, päiväkodit, sairaalat ja hoitolaitokset. vsk. Lähtökohtana on se, että tuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita kaikissa tilanteissa. Ilman päivittäistavarakauppaa elintarvikkeiden, hygieniatuotteiden ja muiden päivittäiseen elämään kuuluvien välttämättömien kulutustavaroiden saatavuus olisi hyvin rajallista. 23 V ähittäiskaupan lisäksi tärkeä osa päivittäistavarakauppaa on Foodservice-tukkukauppa, jonka tukut toimittavat tuotteitaan ravintoloihin, kahviloihin, kioskeihin ja hotelleihin. Siksi päivittäistavarahuollon varautumista erilaisten uhkien ja häiriötilanteiden varalle on kehitettävä jatkuvasti. Vakavia häiriötilanteita voisivat aiheuttaa esimerkiksi pitkä sähkötai vesikatko, häiriö ICT-verkoissa, laajalle leviävä tartuntatauti tai luonnonmullistus. Yritykset pyrkivät tietoisesti varmistamaan, että kauppa jatkuu tehokkaasti, ammattitaitoisesti ja asiakkaille turvallisesti myös mahdollisessa häiriötilanteessa. Päivittäistavarahuolto eli välttämättömien päivittäistavaroiden saatavuuden varmistaminen on tärkeä osa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.. Huoltovarmuus on vastuullisuutta Vastuullisina yrityksinä päivittäistavarakaupan yritykset sekä vähittäiskaupassa että Foodservice-tukkukaupassa ottavat liiketoimintansa ja asiakaspalvelun jatkuvuuden vakavasti. Normaaliin liiketoimintaan liittyvien suunnitelmien ja toimenpiteiden lisäksi useat päivittäistavarakaupan yritykset ovat Päivittäistavarakauppa ry:n kanssa aktiivisesti mukana valtakunnallisessa huoltovarmuustoiminnassa kauppaja jakelupoolin kautta. Jo päivän tai kaksi kestävä vakava häiriö toiminnassa aiheuttaisi ihmisten päivittäisen ravintoenergian saannille suurta haittaa. Varautuminen kattaa lukuisia erilaisia häiriötilanteita. Päivittäistavarahuolto eli välttämättömien päivittäistavaroiden saatavuuden varmistaminen onkin tärkeä osa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Sotatilaakaan ei voi epätodennäköisyydestään huolimatta jättää pois uhkaja häiriöskenaarioista. Yritykset tekevät elintarviketurvallisuutta, liiketoiminnan riskienja jatkuvuudenhallintaa, ympäristönsuojelua sekä turvallisuutta koskevat suunnitelmansa sen mukaisesti. Häiriötilanteisiin varautumista ohjaavat uhkaja riskiarvioinnit niin liiketoiminnassa kuin viranomaisten suunnitelmien tasolla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus varautua, kun taas elinkeinoelämän varautuminen perustuu pääasiassa vapaaehtoisuuteen. Tavoitteena on turvata päivittäistavarahuollon edellyttämien jakelujärjestelmien ja elintarvikehuollon toimivuus erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
Kauppaja jakelupooli kehittää yhdessä siihen kuuluvien yritysten kanssa kaupan alan henkilöstön tietoisuutta jatkuvuudenja kriisinhallinnan kannalta olennaisista asioista ja käytännöistä. Lisäksi pooli ylläpitää toimialansa kriittisten toimipaikkojen tietokantaa sekä tekee selvityksiä ja toteuttaa hankkeita alan yritysten toimintaedellytysten kehittämiseksi. Yhdessä Alkutuotantopoolin ja Elintarviketeollisuuspoolin kanssa se huolehtii, että ruokaketju toimii Suomessa mahdollisista häiriötilanteista huolimatta. Seuraavaksi pilotoidaan projektissa havaittuja jatkuvuudenhallinnan parhaita käytäntöjä. Poolien toiminta perustuu elinkeinoelämän yritysten ja viranomaisten verkostoitumiseen ja yhteistyöhön, jolla kehitetään alan varautumista häiriötilanteisiin. vsk. 24 Merkittäville riskeille tehdään riskienhallintatoimenpiteitä esimerkiksi huolehtimalla riittävästä vakuutusturvasta. Pilotit toteutetaan vähittäiskaupan myymäläverkoston kolmessa myymä. Projekti pilotoi parhaita käytäntöjä Parhaillaan on käynnissä päivittäistavarahuollon varautumisen kehittämisprojekti, joka on yksi poolin keskeisistä hankkeista vuosina 2017–2019. Projekti on nyt puolivälissä. Kauppaja jakelupooli on yksi kolmesta elintarvikehuoltosektorin poolista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Yhteistyössä viranomaisten kanssa Huoltovarmuustoimintaa koordinoi Suomessa Huoltovarmuuskeskus. Valmennuksia, koulutustilaisuuksia ja harjoituksia järjestetään säännöllisesti. Osassa pooleista toimintaan osallistuu myös kolmannen sektorin toimijoita. Ennen kaikkea haitallista riskiä pienennetään kuitenkin tietoisesti ennalta estävillä ja vaikutuksia rajoittavilla toimenpiteillä. Turvallisuuden osalta tällaisia toimia ovat esimerkiksi rakenteiden ja tilojen kehittäminen ja suojaus, tekninen valvonta sekä vartiointi. Yritysten ja toimialoja edustavien yhdistysten lisäksi mukana on viranomaisia ministeriöistä, Huoltovarmuuskeskuksesta ja Puolustusvoimista. Merkittävimmät käytännön toimet tehdään kuitenkin pooleissa
Jatkuva parantaminen on vastuullisille yrityksille kehittämisfilosofia. Siinä arvioitiin, miten hyvin myymälöissä on varauduttu toimimaan vakavissa häiriötilanteissä. Häiriötilanteessa voidaan myytävien tuotteiden valikoimaa tarvittaessa supistaa. Pilottivaihetta on edeltänyt muun muassa kattava päivittäistavarakaupan varautumisen nykytilatarkastelu. Varautumista kehitetään myös erilaisiin, normaaliaikojen häiriötilanteita vakavampiin häiriöihin. 25 lässä, joiden edustajat S-ryhmästä, Keskosta ja Lidlistä osallistuvat projektiin. vsk. Varautumisen kehittämistä ei kuitenkaan voida keskeyttää, vaikka nykytila olisi hyvä. Sitä turvataan usein yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Erityisesti omavalvontakäytäntöihin perustuva elintarviketurvallisuus, kiinteistöja pelastusturvallisuus sekä ympäristöja kiinteistönhuoltopalvelut ovat kehittyneitä. Tarkastelusta selvisi, että kaupan yritysten jatkuvuudenhallinta on hyvällä mallilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Tällöin asiakas ei välttämättä edes huomaa valikoiman hetkellistä supistumista muuten kuin yksittäisen tuotteen tai brändin saatavuuden väliaikaisena keskeytyksenä. Lisäksi päivittäistavarahuollon varautumisen kehittämisprojektissa on tarkasteltu, miten hyvin pienellä. Keskeistä on myös käyttöhyödykkeiden kuten LVIS-palveluiden ja -tuotteiden saatavuus. Myymäläverkoston hyvä valtakunnallinen peitto parantaa osaltaan päivittäistavarahuollon toimivuutta myös vakavassa häiriötilanteessa. Riskienhallinnan näkökulmasta laajaa myymäläverkostoa voidaan pitää riskin hajauttamisena, joka on yksi tärkeä riskienhallintakeino. Noin 2 800 myymälän verkostossa yksittäisen myymälän liiketoiminnan häiriintyminen tai edes keskeytyminen ei yleensä vaaranna elintarvikkeiden ja muiden päivittäistavaroiden saatavuutta alueella. Nykyisin esimerkiksi suurissa hypermarketeissa on jopa 25 000 tuotteen valikoima. Liiketoiminnan jatkuvuuden perusedellytykset liittyvät päivittäistavarakaupan alalla erityisesti myytävien tuotteiden saatavuuteen sekä logistiikan ja infrastruktuurin toimivuuteen. Myymäläverkostolla onkin hyvät edellytykset liiketoiminnan jatkamiseen normaaliaikojen häiriötilanteissa
Varautumisen näkökulmasta kodin jääkaappina ei tule olla lähikaupan kylmäallas tai -kaappi, vaikka se häiriöttömässä yhteiskunnassa olisikin kaupan liiketoiminnalle hyväksi. Itse kunkin meistä tulisi tuntea olennaiset riskit niin työssä kuin vapaa-ajalla ja pyrkiä varautumaan niihin. huoltovarmuuskeskus.fi/toimialat/elintarvikehuolto/kauppa-ja-jakelupooli Huoltovarmuuskeskus: https://www. Jos riskien toteutumista ei voi estää ennalta, varaudu ainakin vähentämään niiden vaikutuksia. Omatoiminen varautuminen töissä ja kotona Vaikka päivittäistavarakauppa on Suomessa varautunut hyvin häiriötilanteisiin, emme kansalaisina voi jättäytyä vain toisten avun varaan, esimerkiksi luottaa yksinomaan kaupan toimintaan kaikissa tilanteissa. Vakavassa häiriötilanteessa harvemmalle myymäläverkostolle on helpompi järjestää myytävät tuotteet ja niiden edellyttämät kuljetukset kuin koko myymäläverkostolle. Sivut on suunnattu kotitalouksille. SPEK:n tutkimuksien mukaan erityisesti kaupungeissa eletään kuitenkin usein haitallisella tavalla huolettomammin kuin maaseudulla, jossa omatoiminen varautuminen on ollut itsestäänselvyys. Riskienhallinta ei ole vain yritysten tehtävä. Yrityksen osalta tämä merkitsee jatkuvuudenhallintasuunnitelmia ja kotitaloudessa 72-tuntia -konseptin huomioimista. 26 osalla nykyisistä myymälöistä voitaisiin tarjota välttämättömät päivittäistavarat kansalaisille vakavassa häiriötilanteessa. Suunnittele myös keinot siihen, miten toipua riskin toteutumisesta. Varautumista käsiteltäessä omavaraisuus on hyve. vsk. Lisätietoja Päivittäistavarakaupan tehtävät: https:// www.pty.fi/kaupan-toiminta/paeivittaeistavarakaupan-tehtaevaet/ Kauppaja jakelupooli: https://www. huoltovarmuuskeskus.fi/tietoa-huoltovarmuudesta/ 72tuntia -konsepti: http://72tuntia.fi Kotitalouksien varautuminen Suomessa, SPEK tutkii 13: http://www.spek.fi/Suomeksi/Kehittaminen/Tutkimustoiminta/Tutkimushankkeet/Kotitalouksienvarautuminen Lauri Kulonen toimii projektipäällikkönä Päivittäistavarakauppa ry:n vetämässä, kauppaja jakelupoolin toimintaan liittyvässä päivittäistavarahuollon varautumisen kehittämisprojektissa, asemapaikkanaan Helsinki.. Tärkeimmät toimikunnan tunnistamat kotitalouksien omatoimisen varautumisen keinot on koottu 72 tuntia -konseptiin, jolle on rakennettu internetsivut ja koulutusohjelma. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Tämä edellyttää kyseisten myymälöiden varautumisen kehittämistä selvästi muita korkeammalle tasolle. Kansalaisten selviytymistä häiriötilanteiden vaikutuksista edistää omalta osaltaan kotitalouksien omatoimisen varautumisen KOVA-toimikunta, jota johtaa Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK. Parhaiten varautuneet myymälät kykenevät toimimaan myös esimerkiksi sähkökatkon aikana
Selvityksen tavoitteena oli selvittää toksikologisen osaamisen nykytila ja laatia tilannearvio toimenpide-ehdotuksineen osaamisen turvaamiseksi Suomessa. ilman pienhiukkasten, säteilyn, kasvinsuojeluaineiden) vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Alan osaamisen vahvistaminen edellyttää nykyistä kiinteämpää yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä. Uusia, alan maisterintutkintoa suorittavia opiskelijoita tarvittaisiin jatkossa vuosittain 20–30, mikä on suurin piirtein sama määrä kuin nykyisin. vsk. Tule mukaan kasvavaan joukkoomme! Ilmoittautumalla mukaan sinut ja tietosi, kuten erityisasiantuntemuksesi ja kiinnostuksen kohteesi, lisätään asiantuntijalistallemme. Tarjoamme sinulle • vankan ammatillisen ja käytännön tuen • yhteiset, selkeät linjaukset ja mahdollisuuden pohtia asioita yhdessä • koulutus/ neuvottelu-päivät eri aihepiireistä • mahdollisuuden syventävään jatkokoulutukseen ja erikoistumiseen Jos kiinnostuit, ota yhteyttä ja ilmoita • nimi, ammatti, koulutustausta ja työkokemus lyhyesti • erityisosaamisesi/minkä tyyppisestä työstä olisit kiinnostunut • kuva Hyödyt tästä: www.envirovet.fi info@envirovet.fi outi.lepisto@envirovet.fi • ammatillinen osaamisesi paranee • näkemyksesi erityyppisistä valvontakohteista lisääntyy • voit keskittyä tiettyyn sektoriin tai kokeilla kokonaan uutta • tuot omaan yksikköösi uusia, laadukkaita ajatuksia ja toimintatapoja • saat vaihtelua arkiseen työhön • saat uusia mahdollisuuksia alalla toimimiseen • kilpailukykyinen palkkaustaso räätälöidään koulutuksesi ja osaamisesi mukaan S uomessa on tällä hetkellä liian vähän toksikologian osaajia. Selvityksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toksikologisia valmiuksia voitaisiin parantaa nykyisestä perustamalla sinne toksikologiaan keskittyvä erillisyksikkö. STM Selvitys: Toksikologinen osaaminen varmistettava Suomessa – lisää alan koulutusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Samoin osaamista tarvitaan myös ekotoksikologiasta ja eliöiden populaatioiden selviytymisestä. 27 Valvonnan ulkopuoliset asiantuntijapalvelut – tule mukaan! Olemme kokoamassa elintarvikelain 36 §:n mukaista valvonnan ulkopuolista asiantuntijapankkia. Tuoreen selvityksen perusteella vuosittain olisi koulutettava noin 15–20 jatkokoulutettavaa toksikologia, jotta alan osaaminen Suomessa voitaisiin turvata. Toksikologian asiantuntijan on siten ymmärrettävä kemiallisten aineiden ja muiden tekijöiden ominaisuuksia sekä ihmisen ja muiden eliöiden rakenteita ja toimintaperiaatteita eli fysiologiaa, biokemiaa ja patologiaa. Et sitoudu vielä mihinkään, mutta sopivan toimeksiannon tullessa kysymme halukkuuttasi osallistua. Selvityshenkilönä toimi Juha Pyötsiä. Erillisyksikön tulosohjauksesta vastaisivat yhteistyössä sosiaalija terveysministeriö ja maaja metsätalousministeriö. Asiantuntijat arvioivat muun muassa kemiallisten aineiden ja muiden vastaavanlaisten tekijöiden (esim. Toksikologista osaamista tarvitaan riskinarvioinnissa sekä esimerkiksi arvioitaessa erilaisia vahinkoja onnettomuustilanteita sekä niiden seurauksia ja torjuntatoimia
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Monitahoisiin haasteisiin varautuminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Me ihmiset taas muokkaamme toiminnallamme ekosysteemejä ja hyödynnämme muita eliöitä, mikä vaikuttaa niiden hyvinvointiin. Yhteisen terveyden kannalta kestävät ratkaisut voiOne Health – kokonaisvaltaisia ratkaisuja ihmisten, muiden eläinten ja ympäristön hyvinvointiin Teksti: ELL Mariella Aalto-Araneda, One Health Finland ry Kuvat: ELL, DACVPM Heidi Vesterinen, One Health Finland ry Ympäristöterveydenhuollossa käsitellään haasteita, jotka koskettavat terveyttä, ympäristöä ja yhteiskuntaa. One Health eli yhteinen terveys -ajattelu tunnistaa ihmisten, muiden eläinten ja ympäristön terveyden sidonnaisuudet. vsk. 28 O ne Health eli yhteinen terveys -ajattelutapa tutkii ja painottaa ihmisten, muiden eläinten ja ympäristön terveyden sidonnaisuuksia. Elinympäristömme ja maapallon muut eliölajit vaikuttavat saatavilla olevaan ravintoon, terveyteemme ja elinolosuhteisiimme, mikä vaikuttaa niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin toimintakykyyn. Siihen pohjaavat toimintatavat mahdollistavat kestävien ratkaisujen löytämisen eri alojen yhteistyössä.
Alueen hedelmälepakot joutuivat siirtymään luonnonmetsistä hedelmätarhoihin, joiden yhteydessä myös sikatiloja pidettiin. Lepakot kantavat monia ihmisille vaarallisia viruksia – Nipah-virus mukaan lukien. Tapahtumaketju voi kuulostaa epäonnisten sattumusten summalta, mutta vastaavantyyppisiä, todellisuuden kompleksisuutta ilmentäviä ”sattumakasautumia” tunnetaan paljon. Samaan aikaan sioilla esiintyi oireita, mutta ihmisja eläinterveydenhuollossa ei ollut yhteistä seurantajärjestelmää tai perinnettä tiedonjakoon. One Health -lähestymistavan keskiössä on yhteistyö yli tieteenalojen, yhteiskuntasektorien ja maantieteellisten rajojen. One Health -käsitteen myötä yhteisen terveyden kentälle on muodostunut useita paikallisia, alueellisia ja kansainvälisiä toimijoita, jotka tarkastelevat ja soveltavat ajattelutapaa. Malesiassa ja Singaporessa puhjennut entuudestaan tuntematon Nipah-virus on oivallinen esimerkki One Health -ajattelun taustatekijöistä. Näistä ensimmäinen painottaa ekologisten prosessien ja ihmisten luontosuhteen tarkastelua elinympäristöjen ja lajien suojelemiseksi. vsk. Toinen keskittyy ihmisen aiheuttamien ympäristömuutosten terveysvaikutuksiin, mm. Mistä One Health lähti. Siinä vaiheessa rajan yli Singaporeen levinneen taudin torjumiseksi jouduttiin tappamaan miljoona sikaa. One Health -käsite yleistyi 2000-luvun vaihteessa. Näin yhteisen terveyden voi laajentaa selkärankaisten terveyden tarkastelusta näkemykseen, jossa planeetta kyllä pärjää ilman meitä, mutta sen eliöstö tuntemassamme monimuotoisuudessaan ei pärjää ilman elinkelpoista planeettaa.. Sittemmin One Health -ajattelu on laajentunut tartuntatautilähtökohdistaan tarkastelemaan moninaisia terveyden ja hyvinvoinnin aihepiirejä. Tuolloin maailmalla ja mediassa kohistiin uusista tarttuvista taudeista, kuten lintuinfluenssasta ja SARS-hengitystietulehduksesta, jotka siirtyivät muista eläimistä ihmisiin. Malesian taudinpurkausta edelsivät mittavat metsähakkuut, joilla raivattiin tilaa palmuöljyviljelmille. ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin. Satoja ihmisiä ehti kuolla, kunnes yhteys sairastumisten välillä todettiin ja hallintatoimet käynnistettiin. 29 vat syntyä vain eri alojen kohtaamisista. Virus tarttui lepakoista sikoihin ja siirtyi niitä käsitelleisiin ihmisiin. Ne osoittavat, kuinka näennäisesti kaukaiset asiat usein vaikuttavatkin toisiinsa. Tutkijat selvittivät jälkikäteen taudin tartuntareitin. Se myös huomioi sosiaalisten, yhteiskunnallisten, taloudellisten ja poliittisten tekijöiden vaikutukset yhteiseen terveyteen. Jos hakkuista päättäneet viranomaiset olisivat konsultoineet lepakkoja virusasiantuntijoita, olisiko Nipah-taudinpurkaus pystytty estämään. Tuolloin välttämättä ei, mutta nykypäivänä tällainen riski tunnistetaan, joten siihen on mahdollista varautua. Tämä oli valtava isku paikalliselle maataloudelle ja ihmisille, joiden elanto oli riippuvainen sioista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO, maailman eläintautijärjestö OIE ja Yhdistyneiden kansakuntien Elintarvikeja maatalousjärjestö FAO tekevät One Health -yhteistyötä. Kokonaisvaltaisella lähestymistavalla kestävää yhteistyötä One Healthin rinnalle on noussut myös muita kokonaisvaltaisia lähestymistapoja, kuten EcoHealth ja Planetary Health. Vuonna 1998 malesialaisia sikafarmareita ja teurastamotyöntekijöitä alkoi sairastua hengitystieja aivokuumeoireisiin. Vastaavien tapahtumien myötä eläinja ihmislääketieteen asiantuntijat totesivat, ettei lajirajoja ylittäviä tauteja voi torjua ilman terveysja ympäristöalojen yhteistyötä
Ratkaisemme molempia, kun pääsemme yhteisymmärrykseen vaikkapa maatalouden ja teollisuuden kestävistä käytännöistä. suomalaisen elintarviketurvallisuuden saralla olevan ansiokasta One Health -yhteistyötä. Maaliskuussa 2017 toteutettiin Suomen terveysturvallisuuden JEE-arviointi (Joint External Evaluation of International Health Regulation Core Capacities of Finland), joka totesi mm. Suomalainen malli kuntien monialaisista epidemiaselvitystyöryhmistä elintarvikeja vesivälitteisille taudeille sai tässä yhteydessä kiitosta kansainväliseltä poikkihallinnolliselta asiantuntijaryhmältä. Kokonaisvaltainen lähestymistapa terveys-, ympäristöja yhteiskuntahaasteisiin ei sinänsä ole uusi ajatus. Yksi Suomen vahvuuksista One Health -kentällä on 2000-luvulla päätöksenteossa omaksuttu kokonaisvaltainen lähestymistapa terveyteen. Euroopan Unionin kautta maailmallekin viety ”Health in All Policies” (HiAP) -lähestymistapa korostaa, kuinka pääosa terveyteen vaikuttavista päätöksistä syntyy terveyssektorin ulkopuolella. Esimerkiksi Suomen puheenjohtajuus Arktisessa Neuvostossa vuosina 2017–2019 käsittää tärkeitä One Health -teemoja, kuten ilmastonmuutoksen torjumisen ja kestävän kehityksen tavoitteet. Kansallisten järjestelmien ja toimijoiden muuttuessa on erityisen tärkeää säilyttää olemassa oleva yhteistyö ja samalla sisällyttää uusiin systeemeihin eri alat ja organisaatiot yhdistäviä toimintaja viestintätapoja. Kipeästi tarvitsemiamme ratkaisuja voi syntyä erimielisyyksistä huolimatta, mutta se vaatii kokonaisvaltaista ymmärrystä ja siihen soveltuvia menetelmiä ratkaisujen oivaltamiseen. Osavaltaisesti tarkastellen eri organisaatioiden näkemyserot luovat vastakkainasettelua kompromissien hakemisen sijaan. Tästä lähtökohdasta yhteisen terveyden sidonnaisuuksien ja monitahoisten haasteiden hahmottaminen vaatii systeemitason ajattelua. vsk. 30 Yhteisen terveyden asiantuntijoille One Health -ajattelusta on muodostunut ennemminkin tapa hahmottaa maailmaa kuin tarkasti määritelty käsite. Sen lisäksi, että One Health -toimintamallien kehittäminen omassa terveydenhuoltojärjestelmämme voi parantaa ratkaisujen kokonaisvaltaista vaikuttavuutta kotimaassa, se voi toimia muutokseen kannustavana esimerkkinä. Vastaavaa hyväksi havaittua yhteistyötapaa voisi soveltaa muillakin terveydenhuollon osa-alueilla. Ympäristöterveydenhuollon ammattilaisen lienee helppo hahmottaa, kuinka vaikkapa asumisterveyteen tai juomaveden turvallisuuteen vaikutetaan ennemminkin rakentamisen, kaavoituksen, teollisuuden ja jätehuollon toimenpiteillä kuin lääkärin vastaanotolla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. One Health Suomessa Vaikka olemme pieni maa, meitä kuunnellaan kansainvälisessä yhteisössä. Tieteessä, politiikassa ja julkisessa keskustelussa on kuitenkin perinteisesti vallalla todellisuuden kapeisiin erikoisosaamisaloihin jakava tarkastelutapa, jota ympäristötieteilijä Risto Willamo kutsuu nimellä osavaltainen ajattelu. Ehkäisevä terveydenhuolto vaatii kokonaisvaltaisen lähestymistavan omaksumista ja terveydellisen näkökulman huomioimista kaikessa päätöksenteossa. Molemmat ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia ajattelumalleja, mutta monitahoisten haasteiden ratkaisuun kokonaisvaltainen tarkastelu soveltuu osavaltaista paremmin. Haasteena on kuitenkin yhteisymmärryksen syntyminen. Ei esimerkiksi ole mielekästä väitellä, kumpi on tärkeämpää, elinympäristöjen pilaantumisen ehkäisy vai elintarvikkeiden turvallisuudesta huolehtiminen. Kun tiedostamme, että monet äkkiseltään kaukaisilta tuntuvat asiat voivatkin vaikuttaa toisiinsa, on mahdollista löytää kestäviä ratkaisuja kutsumalla laaja asiantuntijakunta saman pöydän ääreen niitä pohtimaan
vsk. OH-SMART hyödyntää prosessikehitysmalleja yhteisen terveyden järjestelmien tarkasteluun. Fiksu One Health -työpaja Lokakuussa 2018 Suomessa käytettiin ensi kertaa Minnesotan yliopiston ja Yhdysvaltain maatalousministeriön kehittämää OH-SMART-työpajamenetelmää. Raivotautia ei esiinny Suomessa, mutta esimerkiksi rokottamattomina maahan tuodut lemmikit tai itänaapurista vierailevat villikoiralaumat voivat muodostaa meillä riskin taudinpurkaukselle. Kohteena oli kansallisen raivotautihallintavalmiuden kartoittaminen ja rabiestapausten hoidon yhteistyön parantaminen sekä suomalaisten ammattilaisten kouluttaminen menetelmän soveltamiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. 31 maailmalla. Raivotauti (ihmisellä rabies) on kuolemaan johtava zoonoosi, eli eläimistä ihmiseen tarttuva tauti. Yhteistyön tukemisessa voidaan hyödyntää uusia One Health -työkaluja, kuten OH-SMART TM -menetelmää, joka tuo monialaisen varautumisen teoriasta käytäntöön. Suomen raivotautivalmiustyöpajan suunnittelivat Minnesotan yliopiston kansanterveyden ja ehkäisevän eläinlääketieteen erikoistumisohjelmassa työskentelevä Heidi Vesterinen ja Suomen ZoonoosiHeidi Vesterinen luennoimassa Suomen OH-SMART-raivotautivalmiustyöpajassa.. Menetelmää on käytetty jo 18 maassa, esimerkiksi tautivalmiussuunnitelmien työstämiseen, luonnonkatastrofeihin varautumiseen ja valmiustasoon vaadittavan työvoiman mitoituksen suunnitteluun. Monitahoisten haasteiden parissa työskentelevillä ympäristöterveyden osaajilla on tässä oivallinen mahdollisuus ottaa avainrooli tietoisuuden kasvattajina ja yhteistyön rakentajina
vsk. OH-SMART-työkalujen avulla osallistujat kehittivät näihin konkreettisia ratkaisuja, ja heidän joukostaan löydettiin myös vastuuhenkilöitä ratkaisuja edistämään. Työpajaa vetämään saapuivat Vesterisen lisäksi OHSMART master-tason kouluttajat Katelyn Macy ja Francesca Contadini. Vesterinen oli toteuttanut ennakkoon sidosryhmähaastatteluja ja niiden pohjalta laatinut taudinpurkauskaavioita työpajaa varten. ihmisja eläinterveys-, luonnovara-, pelastusja puolustussektoreilta. Tilaisuuden järjestelyt hoiti One Health Finland ry ja hanketta rahoittivat Suomen Eläinlääketieteen säätiö, Minnesotan yliopiston Ympäristöinstituutti ja Suomen Eläinlääkäriliitto. Valmiustyöpajaan osallistui 39 suomalaista ammattilaista raivotautivastustuskentän eri organisaatioista mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Työpajakeskustelut ohjattiin rakentavassa hengessä, jottei toisen organisaation tai alan osaamista ja roolia vähätelty. Kaavioiden avulla osallistujat kartoittivat raivotautiepidemiatilanteeseen osallistuvia organisaatioita ja niiden välistä yhteistyötä taudinpurkausten edetessä. Työpajapäiväksi osallistujat jaettiin monialaisiin pienryhmiin. Osallistujat kiittelivät työpajan avointa, luottamuksellista ilmapiiriä, jossa verkostoituminen ja uuden oppiminen Pienryhmätyöskentelyä OH-SMART-työpajassa. Kuvassa Mariella Aalto-Araneda toinen vasemmalta ja Saara Raulo toinen oikealta.. 32 keskuksen johtaja Saara Raulo. Työpajan yhtenä tavoitteena olikin luoda kommunikaatioyhteys ja luottamusta organisaatioiden ja ihmisten välille, jotta syntyisi pohja toimivalle yhteistyölle häiriöja kriisitilanteissa. Näin hahmotettiin tilanteet, joissa yhteistyössä, tiedonvaihdossa ja tautivastustuksen etenemisessä ilmeni epäselvyyksiä tai epäkohtia
Artikkelia varten on haastateltu OHSMART-menetelmän master-kouluttajaa ELL, DACVPM Heidi Vesteristä, Zoonoosikeskuksen johtajaa ELT Saara Rauloa ja Helsingin yliopiston kokonaisvaltaisen ja kestävän systeemisen muutoksen verkoston Kudelman johtajaa MMT Risto Willamoa. Suomen terveysturvallisuuden JEE-arviointi nosti esiin tarpeen vahvistaa Suomessa muidenkin kuin elintarvikkeiden välityksellä leviävien zoonoosien hallintaa sekä lisätä luonnonvara-, riistanhoitoja ympäristötahojen osallistumista tautien hallinnan toimintasuunnitelmien laadintaan ja niiden toteutukseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. vsk. One Health Finland ry (OHF) on vuonna 2016 nuorten akateemisten ammattilaisten perustama poikkitieteellinen yhdistys. Lisätietoja OHF:n yleisötapahtumista, asiantuntijatyöpajoista ja jäsenyydestä löytyy yhdistyksen nettisivuilta: http://onehealth.fi. Yhdistyksen jäsenet ovat yksityishenkilöitä, jotka työskentelevät ja opiskelevat yhteisen terveyden kentän eri sektoreilla Suomessa ja ulkomailla. OHF syntyi tarpeesta luoda avoin kohtaamispaikka eri alojen asiantuntijoille, jotta monitahoisiin terveyshaasteisiin voidaan löytää kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Tiedeviestinnällä OHF edistää yhteistä terveyttä koskevan tutkitun tiedon ja kokonaisvaltaisen ajattelutavan jalkauttamista yhteiskuntaan. 33 eri alojen ja organisaatioiden tehtäväkentästä oli helppoa. OH-SMART-menetelmän vahvuuksia ovat kokonaiskuvan hahmottuminen, toimijoiden välisten monitahoisten haasteiden tunnistaminen ja keskeisten henkilöiden osallistaminen niiden ratkaisuun. Kirjoittaja on One Health Finland ry:n perustajajäsen ja toiminut järjestössä varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 2016–2017. Koska menetelmää voi soveltaa kaikenlaisten yhteisen terveyden haasteiden kartoittamiseen, sen hyödyntämistä ei tarvitse rajoittaa vain tarttuviin tauteihin varautumiseen. Vastaavia työpajoja voitaneen järjestää perinteisten valmiusharjoitusten rinnalla myös tulevaisuudessa. Zoonoosikeskuksen johtaja Saara Raulo totesi OH-SMART-raivotautivalmiustyöpajan onnistuneen niin hyvin, että sen voidaan katsoa osaltaan vastanneen myös JEE-tavoitteiden täytäntöönpanoa. Hän viimeistelee väitöskirjaansa Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla. Yhdistyksen tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta ihmisten, muiden eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin sidonnaisuuksista. Näiden kyvykkyyksien kehittämiseksi kansainvälinen JEE-arviointiryhmä suositteli erityisesti valmiusharjoitusten järjestämistä. Päivän aikana tunnistettiin myös hyviä toimintakäytäntöjä, jotka työpajassa luotujen kontaktien kautta voidaan ottaa käyttöön uusissa organisaatioissa
Ilmastonmuutos muuttaa ruoantuotannon olosuhteita ympäri maailmaa. Myös peltojen vesitalouden hallinnan haasteet ilmastonmuutoksen myötä kasvavat: uhkia tuovat kevään kuivuus ja syysja talviaikaan lisääntyvä sadanta. Haavoittuvuutta lisäävät myös eroosion ja ravinteiden ja Tutkijat Riitta Savikko, Sari Himanen, Elina Nurmi, Sakari Raiskio ja Karoliina Rimhanen Luonnonvarakeskus Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa Maataloudella on ilmastonmuutoksen suhteen monta roolia. Yksi uhka liittyy viljelymaan kasvukunnon heikkenemiseen tiivistymisen ja hiilivarantojen vähenemisen vuoksi ja ilmastonmuutos voi niitä vielä vahvistaa. Suomen ilmastopaneeli on vuonna 2014 julkaistussa raportissaan listannut niitä kolme: Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuovat viljelyyn sopeutumistarpeita. vsk. Toinen haaste on kasvitautija tuholaisongelmien yleistyminen. Maaja metsätalous tarjoavat ratkaisuja ja mahdollisuuksia ilmakehään päästetyn hiilen sitojana maahan, ja uusiutuvan energian tuottajana, jotta fossiilienergiariippuvuudesta voidaan irtautua.. Kolmas rooli korostaa maatalouden tarjoamia ilmastoratkaisuja. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. 34 Millaisia sopeutumishaasteita on odotettavissa. Toisaalta maataloudessa muodostuu kasvihuonekaasupäästöjä. Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden yleistyminen on uhka maataloudelle myös Suomessa. Maatalous on muiden luonnonvarasektoreiden tapaan hyvin haavoittuva ilmastonmuutoksen haitallisille vaikutuksille
(Peltonen-Sainio ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Lähde: Hakala, Kaija 2017a. 2017.) Ilmastonmuutos voi tuoda myös Suomen maataloutta hyödyttäviä muutoksia, jos niitä pystytään hyödyntämään. (Hakala 2017b.) Sopeutumiskeinoja on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaija Hakala koonnut taulukkoon 1. Perinteisten viljelykasvien, vehnän, öljykasvien ja palkoviljojen viljely voi laajentua nykyistä pohjoisemmille alueille. Ilmastonmuutokseen varautumistarpeita maataloudessa voi jäsentää niin, että miten voisi hyötyä hyödyllisistä vaikutuksista ja miten voisi vähentää haitallisten vaikutusten tuomia riskejä. (Peltonen-Sainio ym. 2017). https://www.ilmase.fi/ site/tietopaketit/ilmastonmuutoksen-vaikutuksia-peltoviljelyyn-suomessa/ Ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn Suomessa ja niihin varautumisen keinoja.. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn Suomessa. 35 torjunta-aineiden huuhtoumariskien kasvu. Näihin kuuluvat uusien satoisampien viljelykasvilajien ja -lajikkeiden viljelyn mahdollistuminen kasvukauden pidentymisen ja talvien leudontumisen myötä. vsk. Moni maatalouden sopeutumista edistävä toimenpide tarjoaa myös muita hyötyjä: hillitsee ilmastonmuutosta, edistää ruokaturvaa ja voi olla viljelijöille jo nyt taloudellisesti kannattavaa
(Regina ym. Maataloussektorin päästöt ovat laskeneet Suomessa 14 prosenttia vuosien 1990–2017 välillä. Peltohavaintopäivässä tutustumassa erilaisiin valkuaiskasveihin Mikkelissä Karilan tutkimuspelloilla 2016 Pentti Seurin johdolla. Sopimuksessa mainitaan, että tavoitteena on myös parantaa valtioiden kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen sekä edistää vähähiilistä kehitystä vaarantamatta ruokaturvaa (YM 2017). Kuva: Erkki Oksanen/Luken arkisto.. Maatalouteen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat monesta lähteestä: maaperän mikrobien tuottamasta dityppioksidista, kotieläinten ruoansulatuksessa muodostuvasta metaanista, lannan käsittelyssä syntyvistä metaanija dityppioksidipäästöistä, peltomaan hiilivarastojen pienentymisestä viljelytoimien vuoksi, maaperän ja metsän hiilivaraston pienentymisestä pellonraivauksen yhteydessä. 2014) Maataloussektorin päästöt muodostivat vuonna 2017 noin 12 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Maataloustuotantoon liittyvien lannoitteiden valmistuksen päästöt lasketaan teollisuuden päästöinä. (Tilastokeskus 2018.) Vuonna 2015 hyväksytyn Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on vahvistaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen uhan torjumiseksi. Kasvihuonekaasupäästöistä olennaisimpia ovat hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin päästöt. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. vsk. Lisäksi maatalouden energiankäytöstä (maatalouskoneiden ja viljankuivatuksen päästöt ja maatilojen lämmitys) muodostuu hiilidioksidipäästöjä. 36 Mistä maatalouden kasvihuonekaasupäästöt juontuvat. Suomessa on linjattu, että maatalouden päästövähennykset tulisi toteuttaa tavoilla, jotka eivät vaaranna kotimaista ruoan tuotantoa tai globaalia ruokaturvaa (TEM 2013; YM 2017)
Miten maan kasvukunnosta voi huolehtia. fao.org/climatechange/epic, https://www.slideshare.net/FAOoftheUN/climatesmart-agricultureclimate-change-agriculture-and-food-security. Viljelykierrossa oleva nurmi, erityisesti syväjuurisiakin kasveja sisältävänä seoksena, on keino saada eloperäistä ainesta säilymään pellossa. Vesitaloudesta huolehtiminen tarkoittaa, että vesi ei seisoisi pellolla, vaan pääsisi salaojiin tai avo-ojiin. Lisäksi maan eloperäisen aineksen määrän kasvattaminen parantaa kasvukuntoa, jolla edistetään maan tuottavuutta ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Maan kasvukunnosta huolehtiminen voi lisätä sietokykyä äärellisiä sääoloja vastaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Mitä enemmän on ”vihreitä viikkoja”, eli aikaa, jolloin pelto on kasvipeitteisenä ja yhteyttävänä, sitä enemmän kasvit voivat hiiltä peltoon kerryttää (Mattila 2018). EPCI-FAO, kalvoesitys 17.9.2014, www. Maatalousmaan hiilensidonnan lisäämisen arvioidaan olevan yksi tärkeimmistä tavoista, jolla maatalous voi osallistua ilmastotalkoisiin. Viljelijöille hyväksyttävimpinä toimina he näkevät lannankäsittelyjärjestelmät ja säätösalaojituksen. (2014, 33–35) mainitsevat eloperäisten maiden hiilivarastojen säilyttämisen ja biokaasutuksen lisäämisen. Avainsanat voisivat olla vesitalous, viljelykierto ja viljelykasvivalinnat. Kuvan lähde: Aslihan Arslan 2014. Tehokkaimpina kasvihuonekaasuja vähentävinä toimina Regina ym. Climate change, agriculture and food security. Pelkät viljan oljet ja juuret eivät riitä maan hiilipitoisuutta säilyttämään, vaan tarvitaan enemmän kasvimassaa ja juurimassaa, lantaa tai maanparannusaineiden hiiltä peltoon (Regina 2018). Climate-Smart Agriculture. 2014, 17). 37 Maatalouden ilmastotoimien tulisi siis edistää maataloustuotannon kestävyyttä, ei vähentää ruoantuotantoa. Millaisia ovat maatalouden tarjoamat ilmastoratkaisut. vsk. Kahdeksaksi tärkeimmäksi toimenpiteeksi ohjelmassa linjataan seuraavat toimet: hiilen sitominen maaperään, turvemaiden käyttöön liittyvät toimet, kasvinjalostus, kasvinja eläinterveys sekä haitallisten vieraslajien leviämisen estäminen, lannankäsittely ja typpilannoituksen tarkentaminen, energiatehokkuus sekä uusiutuvan energian tuotanto ja kulutus, ruokahävikin vähentäminen koko ruokajärjestelmässä ja ruokavaliomuutokset kasvispainotteisempaan suuntaan. Maatalouden ilmasto-ohjelma – Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa (MMM 2014) esittelee 76 kpl ruoantuotannon ja kulutuksen ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävää ja/tai ilmastonmuutosta hillitsevää toimenpidettä. Alusja kerääjäkasveilla on tutkimustenkin mukaan Mitä ilmastoviisas maatalous -käsite voi tarkoittaa. Hyvä maan rakenne ja korkea eloperäisen aineksen määrä kasvattavat maan vedenpidätyskykyä kuivina jaksoina ja toisaalta estävät maan kulkeutumisen pellolta pintavalunnan mukana rankkasateiden aikana. Maataloussektorin päästövähennyksistä tekee haastavia hallita niiden syntyminen mikrobiologisissa prosesseissa pienissä pistelähteissä (Regina ym
Ekologinen kasvinsuojelu, maan muokkauksen vähentäminen ja alusja kerääjäkasvit, mesikasvit, ojanpientareet sekä pajut ja puut pellon reunoilla tarjoavat ruokaa ja suojaa hyötyhyönteisille. Biokaasua voi hyödyntää sähkönä, lämpönä ja/ tai liikennepolttoaineena. Monimuotoisuuden kasvattaminen viljelykierron sekä kasvilajien ja lajikkeiden monipuolisen käytön kautta lisää satovarmuutta ja voi parantaa tilan riskienhallintaa. vsk. Tulevaisuudessa maatila voisi tuottaa sekä ruokaa että energiaa. Jos laajentava eläintila saisi lisäpeltoa lannanlevitysalaksi muilla keinoin kuin turvemaasta tai suometsistä uutta peltoa raivaamalla, olisi se ilmastonmuutoksen kannalta hyvä ratkaisu. Yhteenveto Ilmastonmuutos on yksi näkökulma, jota tilan kehittämisessä mietitään. Ratkaisu saattaisi löytyä esimerkiksi tilayhteistyöstä ja sitä kautta jo kauan sitten raivattujen peltojen käytöstä. Syväjuuriset kasvit tekevät hyvää maan rakenteelle ja lisäksi ne voivat siirtää hiiltä juuriensa avulla syvemmälle peltoon ”varastoon”. Turvepelloilla mahdollisimman vähäinen muokkaaminen, esimerkiksi monivuotinen nurmi, olisi hiilen säilymisessä avuksi, samoin vaikkapa vedenpinnan noston mahdollistava säätösalaojitus. (Winquist ym. 2018.) Ilmastonmuutoksen kannalta turvemaiden hiilen säilyminen maassa ilmakehään haihtumisen sijasta olisi olennaista. 38 merkittävää hyötyä myös pellon hiilen säilyttämisessä ja kerryttämisessä (Regina ja Heikkinen 2017). Suurin osa Suomen biomassapotentiaalista on maatalouden biomassoissa (nurmi, olki ja lanta: 86 %) ja loput metsäteollisuuden lietteissä, elintarviketeollisuuden sivuvirroissa, biojätteessä ja yhdyskuntajätevesilietteessä. Ravinteiden kierto tehostuu tilojen välisellä yhteistyöllä ja hakemalla tehokkaimpia lantaan ja kierrätyslannoitteisiin pohjautuvia ratkaisuja. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Peltomaan eloperäisen aineksen tehokkaasti tukema runsas eliöstö maan alla ja päällä, sisältäen monipuolisesti maaperämikrobeja ja niveljalkaisia, tukee muun muassa kasvitautien ja tuholaisten ehkäisyä, maan mururakennetta, ravinteiden kiertoa ja vapautumista sekä onnistunutta pölytystä. Näihin kuuluvat esimerkiksi edellä kuvatut maan kasvukunnon hoito, typensitojakasvien hyödyntäminen, alusja kerääjäkasvit ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen.. Typensitojakasveja viljelykiertoon sisällyttämällä voi vähentää typpilannoitteiden ostotarvetta ja samalla niiden valmistamisessa kuluvan energian määrää. Biokaasulla olisi mahdollista korvata viidennes kotimaan liikenteen polttoaineista tai kattaa lähes kokonaan maatalouden energiantarve. Alusja kerääjäkasvit pelloilla auttavat myös ravinteiden talteen nappaamisessa. Viljelijä voi toimillaan tukea viljelyn ja luonnon positiivisia kytkentöjä ja siten auttaa vahvistamaan luontaisen lajiston monimuotoisuutta peltoympäristöissä. Suurin osa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on lähtöisin energiasektorilta, 74 % vuonna 2017 (Tilastokeskus 2018), joten sinne kaivataan myös suurimpia vähennyksiä. Varautumisessa kannattaakin suosia toimia, jotka vähentävät haavoittuvuutta, auttavat riskien hallinnassa ja lisäävät resilienssiä – siis toimia, jotka tuottavat muitakin hyötyjä ja joille ilmastoperuste voi olla lisäperuste. Biokaasua tuotettiin Suomessa vuonna 2017 noin 0,7 TWh, mikä on vain noin seitsemän prosenttia koko teknis-taloudellisesta biomassapotentiaalista. Yksi esimerkki maatilojen ilmastoratkaisuista on myös peltoekosysteemin toiminnallisen monimuotoisuuden vaaliminen. Varautumisesta tilatasolla tekee haastavaa se, että emme voi tietää, tulisiko jollakin alueella jonakin ajanjaksona varautua viljelyssä esimerkiksi kuivuuteen vai märkyyteen
39 Lähteet Aslihan Arslan 2014. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn Suomessa. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/sopeutuminen/-/artikkeli/4f8837f52649-485c-921a-4f0999f25cef/suomenmaatalous-voi-sopeutua-ilmastonmuutokseen.html Ollikainen, Markku, Järvelä, Marja, Peltonen-Sainio, Pirjo, Grönroos, Juha, Lötjönen, Sanna, Kortetmäki, Teea, Mitä viljelijä voi tehdä omalla tilalla ilmastonmuutokseen varautumiseksi. EPCI-FAO, kalvoesitys 17.9.2014, www.fao.org/climatechange/epic, https://www.slideshare.net/ FAOoftheUN/climatesmart-agricultureclimate-change-agriculture-and-foodsecurity Hakala, Kaija 2017a. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. vsk. Lisätietoja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hankkeen sivuilta www.ilmastoviisas.fi. https://www.ilmase.fi/site/tietopaketit/ ilmastonmuutoksen-vaikutuksia-peltoviljelyyn-suomessa/ Hakala, Kaija 2017b. Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen. Esimerkkejä: • kasvatan peltomaan hiilinielua ja vaalin sen rakennetta ja kasvukuntoa • vältän peltojen tiivistymistä • huolehdin peltojen vesitaloudesta, eli ojituksesta ja salaojien toimivuudesta • viljelen alusja kerääjäkasveja • viljelen monivuotisia kasveja osana viljelykiertoa • viljelen palkokasveja, hyödynnän biologista typensidontaa viherlannoituksena ja tuotan kotimaista valkuaisrehua ja/tai kasviproteiineja ihmisten ruoaksi • vähennän muokkausta erityisesti turvemailla ja viljelen turvemaalla nurmikasveja • en raivaa turvemaita uusiksi pelloiksi • lannoitan kasvien tarpeen mukaan • varastoin lannan asianmukaisesti, levitän lannan kasvukauden aikana ja multaan sen välittömästi • ruokin eläimet tarpeen mukaan, vältän valkuaisyliruokintaa • mietin, voisinko tuottaa ja käyttää uusiutuvaa energiaa (energialähteenä puu, tuuli, aurinko, biokaasu) • pyrin tilojen välisen yhteistyön lisäämiseen, kaikkia osapuolia hyödyttävästi ja riskejä hajauttaen • opin toisten kokemuksista, etsin tietoa ja teen kokeiluja. Climate change, agriculture and food security. Climate-Smart Agriculture
Suomen ilmastopaneeli. http://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2018/10/ Ilmastopaneeli_Ymparistollisesti-jasosiaalisesti-kestava-ilmastopolitiikkamaataloudessa.pdf Mattila,Tuomas 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487504-2 Tilastokeskus 2018. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 18/2017. Kansallinen energiaja ilmastostrategia, valtioneuvoston selonteko eduskunnalle, 20.3.2013. Maaja metsätalousministeriö julkaisuja 8/2014. Työja elinkeinoministeriö. Kalvoesitys Peltojen hiilensidonta-keskustelutilaisuudessa. Luonnonvarakeskus, Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 21/2017. fi/site/wp-content/uploads/2018/10/ Regina_2018-AK-211981.pdf Regina, Kristiina ja Heikkinen Jaakko 2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-114748-7. http://www.stat.fi/static/media/ uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2017_2018_19735_net.pdf TEM 2013. Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Maatalouden ilmasto-ohjelma – Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2017. Hiilen sitominen ja talteenotto maataloudessa. Millaisella viljelytekniikalla multavuutta lisää. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-326455-7 Regina, Kristiina, Lehtonen, Heikki, Palosuo, Taru ja Ahvenjärvi, Seppo (2014). Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 – Kohti ilmastoviisasta arkea. MTT:n Raportti 127. Kalvoesitys Maan multavuuden hoito – Miten nopeasti lisätään eloperäistä ainesta peltoon ja palautetaan maan kasvukunto. Ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä ilmastopolitiikka maataloudessa. 40 Regina, Kristiina, Hakala, Kaija ja Palosuo, Taru 2014. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/ 542787 YM 2017. vsk. MTT Jokioinen. Julkaisussa Yli-Viikari, Anja ja Aakkula, Jyrki (toim.) Maaseutuohjelman ympäristöarviointi. Sopeutumisen tila 2017: Ilmastokestävyyden tarkastelut maaja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Ympäristö ja luonnonvarat. Raportti 1/2014. http://www.ilmase. https://mmm.fi/ilmastoystavallinenruoka Peltonen-Sainio, Pirjo; Sorvali, Jaana; Müller, Michael; Huitu, Otso; Neuvonen, Seppo; Nummelin, Tuomas; Rummukainen, Arto; Hynynen, Jari; Sievänen, Risto; Helle, Pekka; Rask, Martti; Vehanen, Teppo; Kumpula, Jouko 2017. https://www.ilmase.fi/site/tyopajat/ kokemaki-7-3-2018/ MMM 2014. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-326-381-9 Regina, Kristiina 10.10.2018. Helsinki. Suomen biokaasualan haasteet ja mahdollisuudet, Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 47/2018. http://www.tem.fi/ energia/energia-_ja_ilmastostrategiat/ vuoden_2013_strategia Winquist, Erika, Rikkonen, Pasi, Varho, Vilja 2018. Maaja metsätalousministeriö. -työpajassa 7.3.2018 Kokemäellä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Manner-suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
vsk. 41 Joulumuistamisten sijaan tuemme tänä vuonna Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:tä hädässä olevien luonnonvaraisten eläinten auttamisessa. Ympäristö ja Terveys-lehti toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista vuotta 2019!. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49
K uvitellaan, että Helsingin keskustassa tapahtuu liikenneonnettomuus, jossa Länsisatamasta tulossa olevan säiliöauton ammoniakkisäiliö repeytyy ja säiliöstä vapautuu tonneittain ammoniakkia, joka kaasuuntuu välittömästi. vsk. Ilmatieteen laitoksella ollaan kehittämässä uudenlaista tietokonemallia pelastustoimien avuksi tällaisia onnettomuuksia varten. Mallityökalua voidaan käyttää vaarallisen alueen määrittämiseen ja siten esimerkiksi evakuointireittien suunnittelun apuna. On selvää, että suuri joukko ihmisiä on evakuoitava mahdollisimman pian onnettomuuspaikan välittömästä läheisyydestä sekä alueelta, jossa ilmavirtausten mukana leviävää ammoniakkikaasua esiintyy vaarallisen korkeina pitoisuuksina. Kaupunkien pelastuslaitoksilla on omat toimintasuunnitelmansa tällaisten tilanteiden varalta, mutta miten voidaan tietää tai edes perustellusti arvioida, mihin kaasupäästö ylipäänsä leviää ja missä pitoisuudet ovat vaarallisen korkeita. Näkymätön kaasupäästö alkaa levitä kaupunkiin ilmavirtausten kuljettamana. Tällaiset onnettomuudet vaativat mittavia pelastusja suojeluoperaatioita väestön evakuointeineen. Kemikaalionnettomuus keskellä kaupunkia. Entä miten voidaan arvioida, milloin alueelle on turvallista mennä sen jälkeen, kun päästö on saatu eliminoitua. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Uusi mallityökalu kykenee ottamaan huomioon monimutkaisen kaupunkirakenteen vaikutukset vaarallisten aineiden leviämiseen toisin kuin nykyisin käytössä olevat menetelmät. 42 Erikoistutkija, dosentti Antti Hellsten Ilmatieteen laitos Virtausmallinnusta pelastustoimen avuksi Vaarallisten ilmassa leviävien aineiden päästöonnettomuudet kaupunkiolosuhteissa ovat vakava turvallisuusuhka
Juuri siksi ne ovatkin nopeita. Työhön kuluisi todennäköisesti vähintään viikkoja, mutta tilanteen ollessa päällä vastaukset tarvitaan heti. Mahdollisia päästölähteiden sijainteja on simulaatioissamme tyypillisesti useita satoja tuhansia. Tällainen malli voisi olla hyvin hyödyllinen apuneuvo pelastustyön tukena. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Päästön leviäminen kaupunkiympäristössä on hyvin monimutkainen prosessi. vsk. Tietokonemallinnuksen mahdollisuudet ja rajoitukset Yllä esitettyihin kysymyksiin on pyritty vastaamaan tietokonemallinnuksen avulla. Tarvitaan tarkkaa ja yksityiskohtaista numeerista virtauslaskentaa, joka perustuu massan, liikemäärän ja energian säilymislakeihin yksinkertaistettujen leviämisteorioiden sijaan. Ideaalinen malli olisi varmatoiminen myös kenttäolosuhteissa ja antaisi käyttäjälle vastauksen niin nopeasti, ettei käyttäjä huomaisi odotusaikaa lainkaan. Olemme Ilmatieteen laitoksella hiljattain kehittäneet ratkaisun tähän ongelmaan. Uusi menetelmämme mahdollistaa muutamien metrien erottelukyvyllä kaikkien mahdollisten päästölähdesijaintien sisällyttämisen samaan virtaussimulaatioon. Mallinnustyön aloittaminen onnettomuuden sattuessa olisi auttamattomasti myöhäistä. Ideaalinen tietokonemalli esimerkkitapauksen kaltaisten onnettomuustilanteiden varalle olisi sellainen, jonka käyttöliittymä olisi hyvin yksinkertainen, selkeä, intuitiivinen ja muutenkin helppokäyttöinen, ja se esittäisi tulostiedot helposti ymmärrettävässä muodossa. Ongelmana on vain se, että tällaisia malleja ei juurikaan ole olemassa. Malli olisi asennettuna esimerkiksi pelastustehtävän johtoajoneuvon mukana kulkevaan tavalliseen kannettavaan tietokoneeseen. Sen kuvaaminen tietokonemallinnuksella edellyttää ilmiön yksityiskohtaista teoreettista kuvaamista kussakin tilanteessa erikseen. Lähes kaikki näihin tilanteisiin toistaiseksi kehitetyt mallit ovat kyllä nopeita ja enemmän tai vähemmän helppokäyttöisiäkin, mutta ne eivät kykene ottamaan realistisesti huomioon monimutkaisen rakennetun ympäristön vaikutuksia päästön leviämiseen, koska ne perustuvat voimakkaasti yksinkertaistettuihin teorioihin. Uusi LEScape mallinnuskonsepti Ainoa keino yksityiskohtaisen virtauslaskennan hyödyntämiseksi ja siten kaupunkirakenteen vaikutusten huomioon ottamiseksi on varautua ennakolta tekemällä kaikki tarvittavat virtaussimulaatiot valitulle kohdealueelle etukäteen ja kehittämällä työkalu, joka tuottaa etukäteen lasketusta tiedosta nopeasti ja helposti tarvittavat tiedot pelastustoimen avuksi. Päästö voi esimerkiksi levitä merkittäviä etäisyyksiä jopa vallitsevaan tuulensuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan erityisesti kookkaiden rakennusten läheisyydessä. Valitettavasti tällainen virtauslaskenta on hyvin työlästä ja aikaa vievää. Tässä on kuitenkin se vaikeus, että virtaussimulaatioissa on määriteltävä päästölähteen sijainti, joka ei tietenkään ole etukäteen tiedossa. Olemme kehittäneet virtauslaskentamalliin kytketyn tiedonkeruualgoritmin, joka virtaussimulaation aikana muodostaa pelkistetyn kuvauksen jokaisesta päästölähteestä syntyvälle vaikutusalueelle sisältäen pitoisuuden odotusarvon jakauman vaikutusalueen sisällä.. 43 Monimutkaisessa kaupunkiympäristössä tuuli ei puhalla selkeästi tietystä suuntasektorista, vaan rakennusten, katukuilujen ja muiden yksityiskohtien johdosta ilmavirtaukset kaupunkiympäristöissä ovat hyvin mutkikkaita eikä niiden vaikutuksia kaasupäästöjen leviämiseen ole yleensä mahdollista arvioida intuitiivisesti. Kuitenkin ideaalinen malli ottaisi monimutkaisen rakennetun ympäristön vaikutukset päästön leviämiseen riittävän tarkasti ja luotettavasti huomioon kussakin tilanteessa
Sen sijaan uuden mallinnusjärjestelmän muut osiot ovat jo demonstraatiovaiheessa ja olemme osoittaneet konseptin toimivuuden. Kuvapari havainnollistaa kaupunkirakenteen voimakkaan vaikutuksen päästöön leviämiseen. vsk. Päästölähde on merkitty pienellä punaisella tähdellä. Kuva 1. Tätä varten loppukäyttäjä tarvitsee tietokoneohjelman, joka lukee etukäteen lasketusta suuresta tietovarastosta onnettomuuspaikan ja -hetken säätilannetta vastaavat tarvittavat tiedot, prosessoi ne ja esittää ne karttapohjalla käyttäjälle selkeässä muodossa. Tämän käyttäjätyökalun kehitystyö on vielä kesken, joten valmista mallityökalua ei vielä tällä hetkellä ole käytettävissä. Violetin ja sinivihreän värisävyt kuvaavat pitoisuuden odotusarvoa logaritmisella skaalalla ja taustalla rakennukset näkyvät mustina. Keskimääräinen tuuli puhaltaa lännestä.. Vasemmanpuoleinen kuva esittää LEScapemallitulosta, jossa kaupunkirakenteen vaikutus on virtauslaskennassa otettu huomioon ja oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy vertailun vuoksi vastaava ennuste laskettuna ilman kaupunkirakenteen huomioon ottamista virtauslaskennassa. Rakennusten, maastonmuodon ja puiden vaikutukset vaikutusalueen arviointiin. Nämä tiedot tallennetaan tulevaa käyttöä varten. 44 Pitoisuusjakaumat suhteutetaan simulaatiossa käytettyyn päästölähteen voimakkuuteen ja keskimääräiseen tuulen nopeuteen, jotta ne voidaan onnettomuustilanteessa uudelleen skaalata todellisen päästön arvioidun voimakkuuden ja vallitsevan keskimääräisen tuulen nopeuden avulla. Käytämme uudesta mallinnusjärjestelmästämme nimeä LEScape, jossa LES tarkoittaa käyttämäämme virtauslaskentamenetelmää, suurten pyörteiden simulointia (Large-Eddy Simulation, LES). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Kuvassa 1 on esimerkki LEScape-mallin kehitysversiolla lasketusta sattumanvaraisesti valitun päästön leviämisvanasta Helsingin keskustassa länsituulella. Kun virtaussimulaatiot tehdään esimerkiksi Helsingin keskusta-alueelle riittävän kattavalle joukolle säätilanteita, voidaan tallennetuista tiedoista jälkikäteen rekonstruoida vaikutusalue ja pitoisuusjakauma mille tahansa päästölähteen sijainnille alueella, kunhan päästölähde on tiedossa. Vasemmanpuoleisen kuvan LEScape-mallitulos perustuu virtausmallinnukseen, jossa rakennukset, maastonmuodot ja puut on mallinnettu ja oikeanpuoleisessa tapauksessa nämä on jätetty ottamatta huomioon mallinnuksessa
Esimerkki LES-virtauslaskennan antaman pitoisuuskentän hetkellisestä tilasta kaupunkiympäristössä. On syytä huomata, että tässä tapauksessa päästö leviää lähteestään myös vastatuuleen parin sadan metrin etäisyydelle.. Kuten ylempänä jo mainittiin, kysymyksessä on niin kutsuttu suurten pyörteiden simulointi (Large-Eddy Simulation, LES), jossa suuri osa turbulentin ilmavirtauksen pyörteilystä on numeerisessa ratkaisussa mukana ja vain pienimmät turbulentit pyörteet jäävät mallin erottelukyvyn saavuttamattomiin. Keskimääräinen tuuli puhaltaa lounaasta. Mallia voidaan käyttää apuna myös onnettomuuksien jälkianalyyseissa, esimerkiksi altistumisarvioinneissa. Esimerkkinä tästä kuvassa 3 näkyy osa LES-mallinnuksessa käyttämästämme Helsingin keskusta-alueen pintamallista. vsk. LES-menetelmä kuvaa turbulenssin vaikutuksen leviämiseen luotettavammin ja tarkemmin kuin yleisemmin sovelletut virtauslaskentamenetelmät, joissa kaikki turbulentti liike suodatetaan pois ratkaisusta. LEScapen mahdollisia sovelluskohteita Uskomme, että valmistuttuaan LEScapemallijärjestelmää voidaan käyttää kemikaalionnettomuustilanteissa pelastustoimen tukena vaara-alueen määrittelyssä, evakuointireittien valinnassa ja muissa vastaavissa tehtävissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Toisaalta sitä voi käyttää myös varautumissuunnittelussa tutkimalla etukäteen erilaisia onnettomuusskenaarioita sekä tietenkin onnettomuusharjoituksissa. Näiden pienimpien ilmiöiden vaikutukset virtaukseen ja päästön leviämiseen parametrisoidaan mallissa. Maaston ja rakennusten korkeus on esitetty värein: korkeimmat kohdat ovat punaisia ja matalimmat sinisiä. LES-mallissamme kaupungin rakennukset, maastonmuodot ja puut on kuvattu tarkoitukseen riittävällä tarkkuudella. On myös syytä muistaa, että artikkelin alussa esitetty kuvitteellinen onnettomuusskenaario ei ole ainoa uhkakuvatyyppi, johon liittyy kaupunki-ilmassa leviäviä vaarallisia Kuva 2. 45 Sovellamme LEScape-etukäteislaskennassa hyvin yksityiskohtaista virtauslaskentamallia. Päästölähde on merkitty punaisella tähdellä. Kuvassa 2 on esimerkki LES-laskentatuloksesta, jossa näkyy päästölähteestä leviävän kaasun hetkellinen pitoisuusjakauma. Harmaan sävyt kuvaavat pitoisuutta logaritmisella skaalalla
Jäljityksen onnistumismahdollisuudet toki riippuvat oleellisesti siitä, miten paljon ja minkälaisia havaintotietoja ilmaan päässeestä vaarallisesta aineesta on käytettävissä. Kuva 3. Entä jos edes päästölähteen sijaintia ei tunneta. 46 aineita. Kuvakulma on Katajanokan yläpuolelta kohti länttä. Ilmatieteen laitoksen Asiantuntijapalvelut arvioi myös teollisuuslaitosten kemikaalionnettomuuksien seurauksia ja onnettomuuksiin varautumista ESCAPE-leviämismallilla toimeksiannosta. Rajattu osa LES-laskennassa käyttämästämme Helsingin keskustan mallista. LEScape-järjestelmää voidaan soveltaa yhtä hyvin myös tällaisissa tilanteissa. vsk. Myös esimerkiksi tulipaloissa ilmaan voi levitä erittäin myrkyllisiä kaasuja. Päästöjen leviämismallinnusten ohella autamme muissakin ilmanlaatuun ja uusiutuvaan energiaan liittyvissä kysymyksissä tarjoamalla mm. Lisäksi on olemassa myös uhkakuva terroristisessa tarkoituksessa tahallisesti ilmaan lasketuista myrkyllisistä kemikaaleista tai biologisesti vaarallisista tai radioaktiivisista aineista. ilmanlaatupalvelut@fmi.fi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Rakennusten ja maaston korkeus on esitetty keltaisen ja punaruskean sävyskaalalla, ja puut ja niiden korkeus vihreän sävyillä. LEScape-mallinnus voisi olla avuksi myös tällaisissa tilanteissa, sillä LEScapessa on mukana myös käänteismallinnusmahdollisuus, joka mahdollistaa päästölähteen sijainnin jäljityksen tai sijaintialueen rajaamisen havaintotietojen perusteella. Esimerkiksi terrori-iskun tapauksessa vaarallisen aineen päästölähde saattaisi olla piilotettuna tuhovaikutuksen maksimoimiseksi. ilmanlaatumittauksia, ilmakemian analyysipalveluita sekä tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotantopotentiaalin määrityksiä. Kiitokset Olemme saaneet LEScape-järjestelmän kehitykseen rahoitusta Puolustusministeriöltä MATINE-hankkeen 2500M-0078 kautta
Suurin osa vesijalanjäljestämme syntyy ruoantuotannossa – jopa toisella puolella maailmaa. On vaikeaa tasapainotella ympäristön ja ihmisten tarpeiden välillä, sillä vettä ei ole riittävästi”, Guillaume sanoo. 47 Water Scarcity Atlas havainnollistaa veden niukkuutta ja sen syitä eri puolilla maailmaa – ja auttaa jokaista tekemään arjessaan parempia valintoja. On myös tärkeää tukea julkisten tahojen, järjestöjen ja yritysten vesivastuullisuusohjelmia. ”Täällä pohjoisessa tehdyt kulutusvalinnat voivat heijastua toiselle puolelle maailmaa. ”Vedenkulutusta voidaan vähentää esimerkiksi syömällä vähemmän lihaa ja välttämällä ruokahävikkiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Ymmärrys vesivarojen niukkuudesta ja omien valintojen vaikutuksista on ensimmäinen askel tulevaisuuden muuttamiseen. Uusimpien tutkimusten mukaan meillä on kuitenkin jo nyt monia keinoja vähentää vesivarojen kulutusta. Kilpailu löytyy verkkosivultamme www.ymparistojaterveys.fi klikkaamalla etusivun banneria PARAS KANSI. Jokaista suomalaista kohden kuluu vuorokaudessa noin 3000–5000 litraa vettä. Aalto-yliopiston vesitutkijat halusivat luoda keinon välittää tätä tutkimustietoa paremmin kansalaisten käyttöön. Maapallon vesivarojen riittävyys on yhä polttavampi kysymys, kun väkiluku kasvaa ja ilmastonmuutos pahentaa kuivuutta eri puolilla maailmaa. Tutustu Water Scarcity Atlakseen osoitteessa https://waterscarcityatlas.org/ Aalto-yliopisto Riittäkö vesi tulevaisuudessa. ”Kun vedenkäytön tarve kasvaa, on yhä hankalampaa käyttää vesivaroja kestävästi. Voimme myös yhteistyön keinoin auttaa maanviljelijöitä ja muita vedenkäyttäjiä omaksumaan uusia vettä säästäviä teknologioita ja tuotantotapoja.” Missä päin maailmaa on vesipula ja miten voit vaikuttaa vesivarojen riittävyyteen. Sovelluksella voi myös tarkastella, miten esimerkiksi ruokavalion muutokset tai ruokahävikin määrä voivat vaikuttaa veden riittävyyteen. vsk. Tutkijatohtori Joseph Guillaumen ja apulaisprofessori Matti Kummun kehittämä verkkosovellus Water Scarcity Atlas antaa interaktiivisten maailmankarttojen avulla tietoa maailman vesitilanteesta ja keinoista vaikuttaa vesipulaan. Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti ja voittajien nimet julkaistaan Ympäristö ja Terveys-lehdessä 1/2019 ympar istojat erveys .fi Puhtaa mman huomi sen ääni. Uusi sovellus visualisoi vesipulan maailmankartalle Hyvä lehden lukijamme, Nyt on Ympäristö ja Terveys-lehden Valitse vuoden paras kansi 2018 -kilpailun aika! Osallistumalla ja vastaamalla kysymyksiin 31.1.2019 mennessä olet mukana Narurepun (3 kpl) arvonnassa. Sovelluksen avulla käyttäjä voi tutkia, miten vesitilanne on kehittynyt eri puolilla maailmaa viimeisen sadan vuoden aikana ja vertailla mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Halusimme kehittää sovelluksen, jonka avulla jokainen meistä voisi ymmärtää paremmin kulutusvalintojemme kestävyyttä”, sanoo Joseph Guillaume
Ympäristömelun kannalta merkittävin vaikutus näillä melulähteillä on melun häiritsevyys, koska tutkimusten mukaan impulssimelu häiritsee tai kiusaa enemmän kuin tasainen melu [2–5]. Epäillään, että joku voi altistua melulle jopa siinä määrin, että kuulokyky saattaa huonontua. 48 I mpulssimeluksi sanotaan lyhytaikaisia ääniä sisältävää melua, ja ilotulituksien melu on impulssimaista [1]. Impulssimelun mittaaminen ei ole yhtä helppoa kuin tasaisen melun. Suurimmat riskit ilotulituksiin liittyen lienevät tulipalot sekä ampujan silmäja käsivammat. Kaikissa melumittareissa ei ole Ilotulitusten melusta TkT Rauno Pääkkönen, A-Insinöörit Vuodenvaihteen ilotulituksista käydään keskustelua. Vaikka häiritsevät melut eivät suoraan aiheuta terveydellisiä vammoja, ne aiheuttavat valituksia, ja niiden tarkastelemiseen ja käsittelyyn käytetään aikaa ja rahaa. Eniten viime vuosina on kuitenkin ollut esillä tapaturmariski silmille ja käsille sekä eläinten häiriintyvyys. Tyypillisiä muita impulssimelulähteitä ovat vapaa-ajan tai ympäristömelun näkökulmasta vasarointi, laukaukset, starttipistoolit ja nallipistoolit. Vapaa-ajan impulssimelulähteiden torjuntaa tai henkilökohtaista suojautumista ei käyttötilanteessa valvota, jolloin jokaisen tulisi tietää melualtistuksestaan ja ympäristölleen aiheuttamista häiriöistä sekä suojautua asianmukaisesti.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Suuri osa impulssimelulähteistä on aseita tai räjähteitä tai niitä muistuttavia
Meluimpulsseja sisältävissä melualtistuksissa on myös tärkeää säilyttää puheen kautta tapahtuva viestintämahdollisuus. Asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaan kuulovaurion välttämiseksi melun äänitasot eivät saa ylittää L Aeq,4h 100 dB, L AFmax 115 dB tai L Cpeak 140 dB [8]. Kohteet ja menetelmät Melun mittaaminen Tavallisesti mittaukset on tehty siten, että tarkkuusäänitasomittareilla B&K 2260 tai meluannosmittareilla LarsonDavis Spark 706 on mitattu C-painotettu huipputaso tai ympäristömelutarkoituksiin A-painotettuja enimmäistasoja (Itai F-aikavakiolla). vsk. Tulosten mukaan noin 6 tunnin keskiäänitasot ovat olleet 64–73 dB, lyhytaikaiset keskiäänitasot alle 100 dB sekä huipputasot 124–135 dB. Ympäristömelun mittaamisessa häiritsevyyttä ja haitallisuutta arvioidaan tavallisimmin enimmäistason (L AFmax tai L AImax , dB) tai ekvivalenttitason (L Aeq , dB) perusteella. Melumittarit kalibroitiin ennen mittauksia ja niiden jälkeen vertailuäänilähteellä B&K 4231, mikä vuorostaan oli tarkastettu Työterveyslaitoksen jäljitetyllä monitaajuuskalibraattorilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. 49 sekä ympäristömelun häiritsevyyden arviointia varten silloin, kun ollaan hieman kauempana ilotulitusten äänilähteistä asukkaana tai kauempaa katsojana. Valvovana viranomaisena Tukes on antanut ohjeet ilotulitteiden melupäästöstä ja ohjearvo mitattuna A-taajuuspainotettuna ja impulssiaikavakiolla enimmäistasona L AImax on 120 dB, joka mitataan luokan F2 ilotulitteilta 8 m:n ja F3 ilotulitteilta 15 m:n etäisyydeltä [9]. Mittauskorkeutena on tyypillisesti ollut 1,6 m. Tämän artikkelin tarkoituksena on antaa vertailukelpoista mittaustietoa ilotulitusten aiheuttamista kuulovaurioriskeistä. Mittauskohteet ovat asumalähiöitä tai yhdessä tapauksessa keskusta-alue, missä ilotulitteita ei saanut käyttää, mutta mihin äänet kuuluivat. Siksi nykyään esimerkiksi ampujille suositellaan usein ns. Yksinkertaisimmillaan mittarin pitonäytöstä on luettu suoraan huipputaso tai enimmäistaso. Jos yksi tai useampi näistä ylittyy, on melualtistusta rajoitettava joko suojaamalla kuulo, vähentämällä melutasoa tai rajoittamalla melua aiheuttavaa toimintaa ajallisesti. Kuulonsuojaimia käytetään impulssimelulta suojautumiseksi. Kuulovaurioriskin kannalta selvitetään melun huipputaso nykyään useimmin C-taajuuspainotettuna (L Cpeak , dB). Tulokset ja niiden tarkastelu Tampereelta ja Mikkelistä tehtyjen mittausten yhteenvetoa on taulukossa 1. Lähellä äänilähteitä olevasta altistumisesta on ainakin kaksi aikaisempaa suomalaista julkaisua [1, 12]. Verrattuna ohjearvoihin, kuulovauriovaaraa ei näyttäisi kohteiden näkökulmasta olevan. Aikaisemmissa selvityksissä melun huipputasot ilotulitusräjähteillä ovat olleet 10–30 metrin etäisyyksillä luokkaa 140 dB [10]. Lisäksi työsuojelussa mitataan impulssimelusta eri suureita kuin ympäristömelussa. viestintäsuojaimien käyttöä [10–11]. Näiden suureiden muuntaminen toisiksi ei onnistu ilman tarkkaa melun ominaisuuksien tuntemista eikä se ole välttämättä tarpeenkaan, koska ohjearvot kuulovaurioriskille 137 dB (L Cpeak , VNa 85/2006) ja esimerkiksi ampumaratamelun häiritsevyydelle 65 dB (L AImax , VNp 53/97) ovat jo määritetyt mitattaville suureille [6–7]. Mittauskohteet on valittu niin, ettei samalla tontilla ole ilotulituksia, vaan etäisyys on vähintään 10 metriä räjähdyspisteisiin. Useimmiten impulssit on myös taltioitu yksityiskohtaisempia analyysejä varten, mutta tässä yhteydessä tarkastellaan vain huipputasoja tai keskiäänitasoja. Melu on selvästi muusta äänimaisemasta impulssinkäsittelyominaisuuksia
Vuodenvaihteen ilotulitusten yhteenvetoa vuosilta 2007–2018. Äänimaisema Etelä-Hervannassa, osoitteessa Timpurinkatu 7 vuodenvaihteessa 2017–2018.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Suurinta melu on yleensä klo 23–01 (Kuva 1). Kuva 1. 50 erottuvaa, jolloin häiritsevyysvaikutus niin ihmisille kuin eläimille on mahdollinen. Esimerkiksi eläinsuojissa ei välttämättä ole kiinnitetty erityistä huomiota ulkoapäin tulevan äänen vaimentamiseen. Edelleen rakennusten rakenteet vaimentavat näitä tavallisesti keskitaajuisia ilotulitteiden impulssimeluja varsin eri tavalla. Luonnollisesti lähimmillä äänilähteillä on suurin merkitys äänitasoihin, mutta räjähteen koko vaikuttaa myös. Taulukko 1. Ilotulitusten melu on tyypillisesti keskitaajuista. Käyrien avulla voi hahmottaa altistumista, mutta luonnollisesti ilotulituksissa on tavallisesti äänilähteitä hyvin erilaisilla etäisyyksillä mittauspisteestä. Varsinkin rakettien osalta tämä pitänee paremmin paikkaansa, koska rakettien räjähdysäänet tapahtuvat korkealla, jolloin maasto tai rakennukset eivät ole esteenä äänen leviämiselle. Jos tarkastellaan karkeasti äänen etäisyysvaimenemista, saadaan kuvan 2 käyrä, missä on oletettu, että ääni vaimenee 6–7 dB etäisyyden kaksinkertaistuessa eikä merkittäviä esteitä äänen leviämiselle ole [12]. vsk
Pääsääntöisesti kuitenkin katsojat tai ympäristön asukkaat ovat sijoittuneet niin kauas, että tapahtuman seuraamisesta aiheutuva riski kuulon osalta näyttäisi pieneltä. Tällä perusteella tässä aineistossa Kuva 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Ilotulitusten melu ei näytä pienen otannan perusteella vuosien saatossa muuttuneen (Taulukko 1). Tieteellisessä kirjallisuudessa näytti olevan varsin vähän ilotulitteiden ääntä analysoivia kirjoituksia, sen sijaan esiintyi paljon eurooppalaisten kuntien ja kaupunkien pohdintoja ja määräyksiä ilotulituksiin liittyen. vsk. Meluhäiriöiden kannalta tarkasteltuna ilotulitukset on rajoitettu ohjeissa uudenvuodenaattoon (klo 18–02) tai erityiseen juhlatilaisuuteen (Tukes, ilotulitusohjeet). Jos yksinkertaistaa tässä saatua tulosta, näyttäisi noin 6 tunnin keskiäänitaso olevan luokkaa 70 dB ja huipputasot alle 135 dB. Kuulovauriovaaran vähentämiseksi tulisi lähellä käyttää kuulonsuojaimia, joiden vaimennuskyky yleensä riittää vaimentamaan niin ampujien kuin lähellä olevien seuraajien altistushuipun (alle 140 dB). Ilotulitusvälineiden aiheuttama melu etäisyyden kasvaessa yksinkertaisen vaimenemismallin mukaan (6–7 dB malli etäisyyden kaksinkertaistuessa).. Jos keskiäänitaso L Aeq 5s on 95 dB, saadaan siitä laskemalla L AImax arvoksi 116,5 dB ja L AFmax arvoksi 111 dB, eli korjaus viiden sekunnin keskiäänitasoon impulssiaikavakiolla mitatulle enimmäistasolle on 21,5 dB ja F-aikavakiolla mitatulle maksimitasolle on 16 dB. Viime vuosina tieteellisiin julkaisuihin on alkanut tulla pohdintoja ilotulitusten melun hallinnasta eläimiin, kuten koiriin, kissoihin ja hevosiin [2–5]. 51 Pohdinta Vapaa-ajan impulssimelualtistus sisältää ilotulitusvälineiden osalta kuulovaurioriskin niin ampujille kuin lähellä oleville katsojille. Myös yleisön ja katsojien melualtistusta on tarkasteltu ja ilotulitteiden melupäästöjä on selvitetty. Tavanomaisilla ilotulitusvälineillä kuulovauriovaaran etäisyys on 10–50 m
Kirjallisuus 1. http://plus.edilex.fi/tukes/fi/ lainsaadanto/pdf/tukesohje_K6-2009.pdf Luettu 8.10.2018. Helsinki 23 huhtikuu 2015. vsk. June 30, 2016; https:// www.nytimes.com/2016/07/01/science/ july-4-fireworks-quiet.html 4. Maailmalla käydään keskustelua myös siitä, että voitaisiin rakentaa hiljaisempia ilotulitteita, mikä näyttäisi olevan kemiallisesti mahdollista jopa niin, että valot ja värit olisivat silloin kirkkaampia [3]. Tässä pitää kuitenkin muistaa, että on kysymys yhdestä 6 tunnin ajasta vuodessa, jolloin jatkuville meluille annettujen ohjearvojen ei tarvitse täyttyäkään. Environmental Health Perspectives. Asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. The New York Times. Pääkkönen, R.: Practical noise attenuation of hearing protectors according to a. Sosiaalija terveysministeriön asetus 545/2015. 9. Helsinki 16 tammikuu 1997. Finlex.fi. Tukes. Finlex.fi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. J Occup Health 2016; 58: 593–601. 52 L AFmax arvo ei näyttäisi ylittyvän asumisterveysasetuksen mukaiseen ohjearvoon 115 dB nähden eikä enimmäistaso L AImax 120 dB. Veterinary Nursing Journal, 31(2016), issue 6, Pages 176–179. 10. 8. Maddison H: Treatment of noise phobias in dogs: a research project. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta. K6-09 Ilotulitteet – Yleiseen kauppaan hyväksyntä, merkinnät ja laadunvalvonta. 2. Lisäksi asuntojen ja talojen rakenteiden ääneneristävyys tulee sisämeluja arvioitaessa mukaan arviointeihin. 6. Tagayasu T, Ryoichi I and Atsuhito A: Noise and low-frequency sound levels due to aerial fireworks and prediction of the occupational exposure of pyrotechnicians to noise. Kun rakennusten ääniympäristön päätöksessä 796/2017 edellytetään impulssimaisen äänen keskiäänitason ohjearvoksi huoneesta riippuen 33–38 dB [14] ja jos tähän sovelletaan mitattua 6 tunnin keskiäänitasoa 70 dB, tullaan karkeasti tilanteeseen, missä rakenteiden äänen eristävyyden tulisi olla 32–37 dB, mikä ei varsinkaan eläinsuojissa täyty eikä yleisesti asuinrakennuksissakaan. Dale AR, Walker JK, Farnworth MJ, Morrissey SJ and Waran NK: A survey of owners’ perceptions of fear of fireworks in a sample of dogs and cats in New Zealand. Lähellä rakettien tai räjäytysten paikkaa äänitasot ovat selvästi voimakkaammat (kuva 2) kuin edellä mainitut arvot ovat [1]. Suomessakin on käyty keskustelua myös siitä, että räjähteisiin perustuvia ilotulitteita voisi korvata lasereilla tehdyillä valonäytöksillä, mikä ei aiheuttaisi lainkaan ääntä. 3. New Zealand Veterinary Journal 58(6), 286–291, 2010. Valtioneuvoston asetus 85/2006. Chepesiuk R: Desibel Hell. Science. Toisaalta voimakkaisiin lasersäteisiin liittyy muita riskejä [15]. Yin S, Quiet Fireworks’ Promise Relief for Children and Animals. Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista. Tässä saatujen arvojen sovellusalueena on lähinnä niiden asuntoalueella asuvien ihmisten ja eläinten altistuminen, jotka eivät toimi ampujina tai ampumista katsovina alle 10–50 metrin etäisyydellä. 7. 5. Volume 113, numbrer 1 January 2005, A34–A41. Valtioneuvoston päätös 53/1997. Published online: 20 May 2016. Helsinki 26 tammikuu 2006
Valtioneuvoston asetus 291/2008. Finlex.fi. Tässä kirjassa kerrotaan pääasiassa Suomen luonnosta tarttuvista, eläinten ihmisiin välittämistä taudeista ja niiden taustoista. Toivon, että retkeilijät marjastajat, sienestäjät ja metsästäjät kokevat kirjan hyödylliseksi. Valtioneuvoston asetus laserlaitteista ja niiden tarkastuksesta. 49(2007), 33–36. Pääkkönen, R. Toiveeni on, että tavallinen suomalainen voi vaikkapa kesämökillään, perinteisiä punkkeja koskevia kohu-uutisia lukiessaan kaivaa tämän kirjan esiin ja perehtyä tosiasioihin. 53 noise directive 2003/10/EC. Acoustique & Techniques. Ja eipä ole haittaa siitäkään, että päättäjätkin ovat perillä asioista.” Tauteja luonnosta -teos kertoo asiallista tietoa aiheesta ja soveltuu luettavaksi kaikille, joita luonnosta tarttuvat, eläinten ihmisiin välittämät taudit askarruttavat. Pääkkönen, R.: Low-Frequency Noise Impulses From Explosions. Heikki Henttonen Tauteja luonnosta Metsäkustannus Oy 2018. 12. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Metsäeläintieteen professori, FT Heikki Henttonen on kansainvälisesti tunnustettu tutkija. & Savolainen, S.: Noise attenuation of communication hearing protectors against assault rifle impulses. ISBN 978-952-338-037-0 Borrelioosi, puutiaisaivokuume, myyräkuume, jänisrutto ja pogostantauti ovat tutuimpia eläimistä ihmiseen tarttuvia tauteja Suomessa. marraskuu 2017. 15. Helsinki 24. huhtikuu 2008, Finlex.fi. & Kyttälä, I.: Noise control of some Pyrotechnic Devices. 128 s. vsk. ”Kirjani on suunnattu maallikoille, ei tutkijoille. Pääkkönen, R., Lehtomäki, K. Military Medicine 163(1998);1,40–43. Kirjan asiantuntevaa tekstiä hän elävöittää ja konkretisoi omilla värikkäillä kokemuksillaan vuosikymmenien ajalta. Journal of Low-Frequency Noise & Vibration 10(1991):3, 78-82. Tanja Lohiranta Kirjaesittely. Proceedings of Internoise 96, Liverpool 30 July-2 August 1996, 1909–1912. ”Uudet taudit ovat maailmanlaajuinen ympäristöongelma.” Kirja on kirjoitettu yleistajuisesti ja elävästi, ja tekstiä on havainnollistettu kaavioin ja värikuvin. 14. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017. Helsinki 24. 13. ”Ihmisen aiheuttama ympäristömuutos kiihtyy, ja tämä ilmenee ihmisen ja ympäristöstä leviävien patogeenien, taudinaiheuttajien, suhteen muuttumisena”, toteaa Heikki Henttonen. Kirja havainnollistaa, miten eri taudinaiheuttajien isännät ja välittäjät elävät, ja miten niiden elintavat vaikuttavat tartuntojen määrään. 11
Toiminnan lisääntyessä yhä useampi valtio on päätynyt sääntelemään avaruustoimintaa kansallisella lailla. 54 Maija Lönnqvist Työja elinkeinoministeriö Laki avaruustoiminnasta luo puitteet turvalliselle avaruustoiminnalle Avaruudessa on entistä enemmän toimivia satelliitteja sekä erilaista avaruusromua, kun yhä useammat toimijat lähettävät kiertoradoille omia satelliittejaan. vsk. Toiminnan turvallisuus ja erityisesti avaruusromun ja haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisy saa kansainvälisessä keskustelussa ja kansallisessa lainsäädännössä yhä enemmän huomiota.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49
Lisäksi Suomi on sitoutunut YK:n avaruussopimuksiin. Alalle on tullut ja tulossa uusia toimijoita perinteisen avaruussektorin ulkopuolelta. Ennen avaruustoiminnan aloittamista toiminnanharjoittajan tulee hakea lupaa työja elinkeinoministeriöltä. Avaruustoiminta on kansainvälisesti murroksessa. Useita muita piensatelliittiprojekteja on vireillä. Tyypillisesti suomalainen toimija hankkii avaruusesineen lähettämisen Suomen ulkopuolelta ja operoi sitä itse Suomesta. Tiedot ilmoitetaan myös YK:n pääsihteerille kirjattavaksi YK:n ylläpitämään kansainväliseen rekisteriin. Lain mukaan avaruustoiminta on luvanvaraista. vsk. Sopimusten mukaan Suomi vastaa kansallisesta avaruustoiminnasta ja on velvollinen valvomaan sitä. Kansainvälisten sopimusten mukaisesti valtio vastaa kansallisesta avaruustoiminnasta sekä on vahingonkorvausvastuussa Avaruusesineitä ovat esimerkiksi satelliitit, luotaimet ja kantoraketit.. Lupa voidaan myöntää, jos laissa säädetyt luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Laki avaruustoiminnasta astuikin voimaan 23.1.2018. Lähtökohtana on positiivinen suhtautuminen avaruustoiminnan harjoittamiseen. Avaruustoiminta on luvanvaraista Avaruustoiminnalla tarkoitetaan avaruusesineen lähettämistä avaruuteen, varuusesineen operointia ja muuta määräysvaltaa avaruusesineeseen avaruudessa sekä avaruusesineen palauttamista ja palautumista maahan. Kansallisen lainsäädännön tavoitteena on ennustettavan ja oikeudellisesti selkeän toimintaympäristön luominen kansalliselle avaruustoiminnalle. Ensimmäinen kaupallinen satelliitti, Iceye Oy:n X-1, lähetettiin avaruuteen tammikuussa 2018, sattumalta samana päivänä, kun tasavallan presidentti vahvisti lain avaruustoiminnasta. Yksityisen avaruustoiminnan lisääntyessä ja kehittyessä kansallisessa lainsäädännössä on tarpeen asettaa toiminnan lainmukaisuuden, turvallisuuden ja liiketoimintamahdollisuudet takaavat puitteet. Lailla perustettiin kansallinen avaruusesineiden rekisteri, jota ylläpitää työja elinkeinoministeriö. Rekisteriin kirjataan perustiedot avaruuteen lähetetyistä avaruusesineistä. Erityisesti halutaan varmistaa toiminnan turvallisuus, toiminnan tekniset ja taloudelliset edellytykset sekä Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden ja ulkopoliittisten etujen mukaisuus. Rekisteri on julkinen ja saatavilla työja elinkeinoministeriön nettisivuilla. Lakia avaruustoiminnasta sovelletaan Suomen valtion alueella tai Suomeen rekisteröidyssä aluksessa harjoitettavaan avaruustoimintaan sekä Suomen kansalaisen tai Suomessa kotipaikkaa pitävän oikeushenkilön harjoittamaan avaruustoimintaan. Suomesta ei vielä voi lähettää avaruusesineitä. Lakia täydentää työja elinkeinoministeriön asetus avaruustoiminnasta. Avaruusesineitä ovat esimerkiksi satelliitit, luotaimet ja kantoraketit. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Piensatelliittien ja yksityisten laukaisupalvelujen kehittyminen mahdollistaa aiempaa edullisemman ja yksinkertaisemman pääsyn avaruuteen. Toiminnalle ei ole syytä asettaa rajoituksia, jos toiminnan turvallisuus voidaan varmistaa. 55 S uomesta tuli avaruusvaltio, kun ensimmäinen suomalainen satelliitti, Aalto-yliopiston Aalto-1, lähetettiin avaruuteen kesällä 2017
Nykyisillä laitteilla rutiininomaisesti seurannassa olevia avaruusromukappaleita on avaruudessa yli 20 000. Lain mukaan valtiolla on takautumisoikeus toiminnanharjoittajaa kohtaan, jos valtio on joutunut maksamaan korvauksia kolmansille osapuolille avaruusesineen aiheuttamista vahingoista. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulisi kuvata, mitä toimia on toteutettava haitallisten ympäristövaikutusten torjumiseksi ja vähentämiseksi. Toiminnanharjoittajan tulisi antaa selvitys toisaalta toiminnassa käytettävistä teknologioista, komponenteista ja tuotteista, ja toisaalta niistä vaikutuksista, joita toiminnalla voi olla maahan ja ilmakehään sekä avaruuteen. Avaruusromua ovat siten esimerkiksi toimimattomat satelliitit, rakettien osat, niistä irronneet osat ja palaset, avaruustoiminnassa syntynyt muu materiaali sekä niinkin pienet hiukkaset kuin polttoainetipat, maalihiutaleet ja mikropartikkelit. Erityisesti mahdolliset ydinpolttoaineet ja muut ydinmateriaalit tulisi mainita lupahakemuksessa. Lisäksi toiminnanharjoittajan on otettava vastuuvakuutus vahingonkorvausriskien kattamiseksi, ellei työja elinkeinoministeriö myönnä vakuutusvelvoitteesta poikkeusta laissa säädetyillä perusteilla. vsk. Valvonnan keinoina ovat toiminnanharjoittajan tiedonantovelvollisuus muutoksista, vuosittainen raportointivelvollisuus, ministeriön oikeus saada tietoja pyydettäessä ja ministeriön tarkastusoikeus. Toiminnasta ei saa aiheutua erityistä vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. 56 avaruustoiminnan aiheuttamista vahingoista. YK:n avaruussopimusten mukaan Suomi on velvollinen valvomaan yksityisten toimijoiden harjoittamaa avaruustoimintaa. Avaruusromulla tarkoitetaan yleensä toimimattomia avaruusesineitä ja niiden osia kiertoradoilla tai palaamassa ilmakehään. Kestävän avaruustoiminnan kannalta todellinen haaste ovat yhden senttimetrin kokoiset kohteet, joita arvioidaan olevan yli 750 000 ja jotka voi. Avaruusromu on uhka avaruustoiminnan turvallisuudelle Laissa on haluttu kiinnittää erityistä huomiota toiminnan ympäristövaikutuksiin ja avaruusromun syntymisen ehkäisyyn. Toimintaharjoittaja raportoi työja elinkeinoministeriölle säännöllisesti toiminnan ympäristövaikutuksista ja toteutetuista toimenpiteistä osana ministeriölle toimitettavaa vuosiraporttia. Toiminnanharjoittajan tulee erityisesti rajoittaa avaruusromun syntymistä avaruusesineen normaalin toiminnan yhteydessä, pienentää riskejä avaruusesineen rikkoutumisesta ja törmäyksistä avaruudessa sekä pyrkiä siirtämään tehtävänsä päättänyt avaruusesine vähemmän käytetylle kiertoradalle tai ilmakehään. Laki avaruustoiminnasta edellyttää, että toiminnanharjoittaja pyrkii yleisesti hyväksyttyjen kansainvälisten ohjeiden mukaisesti huolehtiman siitä, että avaruustoiminnasta ei synny avaruusromua. Lupahakemuksessaan toiminnanharjoittajan on arvioitava avaruustoimintaansa liittyvät ympäristövaikutukset maan pinnalla, ilmakehässä ja avaruudessa. Avaruustoimintaan osallistuvalla henkilöllä tulisi olla riittävä kokemus ja osaaminen hallita vastuullaan olevia toimintoja. Toiminta ei myöskään saa vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Erityisesti tarkoituksena on estää ympäristövahinkojen aiheutuminen maan pinnalla, ilmakehässä tai avaruudessa. Lain mukaan avaruustoiminta tulee toteuttaa turvallisella tavalla. Valvontaa tehostetaan säätämällä laissa sakkorangaistus tietyistä rikkomuksista tai laiminlyönneistä. Avaruustoimintaa on harjoitettava ympäristön kannalta kestävästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Avaruusromua syntyy suunnitellusti toiminnan yhteydessä, esimerkiksi kun osia kantoraketista jää avaruuteen
Lisäksi tulisi varmistaa avaruusesineiden turvallinen palauttaminen ilmakehään 25 vuoden kuluessa sen jälkeen, kun niiden toiminnallinen käyttöaika on päättynyt. laukaisu, kiertoratavaihe ja kiertoradalta poistuminen. Lisääntyvä liikenne avaruuteen lisää kuitenkin myös toimimattomien avaruusesineiden ja niiden osien määrää kiertoradoilla. Avaruus on mahdollisuus vain, jos sitä voidaan käyttää. Ohjeita tulisi noudattaa toimintaa suunniteltaessa ja kaikissa avaruustoiminnan vaiheissa, ml. Lopuksi Piensatelliitit ja uudet laukaisujärjestelmät ovat mahdollisuus uusille toimijoille. Lisäksi kansainvälinen standardointiorganisaatio (ISO International Standardization Organization) on julkaissut avaruusromun hallintaa koskevat ISOstandardit. Kaikkien edellä mainittujen ohjeiden tarkoitus on saada valtiot ja muut toiminnanharjoittajat rajoittamaan avaruusromun määrää. Avaruusromu saattaa estää tietyn kiertoradan käytön sekä haitata yhteiskunnan tärkeitä toimintoja, esimerkiksi, jos telekommunikaatioyhteys katkeaa. Kuva: NASA.. Eurooppalaiset avaruusvirastot ovat laatineet yhteisen ohjeistuksen, European Code of Conduct for Space Debris Mitigation. Pahimmassa tapauksessa avaruusromu voi estää turvallisen toiminnan tietyillä kiertoradoilla. Lisäksi avaruusromu voi aiheuttaa henkilövahinkoja avaruudessa oleville avaruuslentäjille sekä henkilöja esinevahinkoja maan pinnalla ja ilmassa, niiltä osin kuin avaruusromu ei pala ilmakehässä. Vaikka Suomen tuore lainsäädäntö jo nykyisellään edistää vastuullista avaruustoimintaa, voi kansainvälinen kehitys edellyttää jatkossa vielä tiukempia edellytyksiä avaruusesineiden teknisiltä ominaisuuksilta ja avaruusromua rajoittavilta toimenpiteiltä. vsk. Avaruusromun vähentämisestä on annettu useita kansainvälisesti laadittuja ja yleisesti hyväksyttyjä ohjeita. Havainnekuva avaruusromusta Maan kiertoradalla. Kirjoittaja toimii lakimiehenä työja elinkeinoministeriössä ja toimi vuonna 2017 avaruuslainsäädäntöä valmistelleen työryhmän sihteerinä. Kansainvälinen keskustelu nykyisiä sitovammista ja velvoittavammista keinoista rajoittaa avaruusromua jatkuu. Avaruusromu aiheuttaa vaaran yhteentörmäyksistä muiden avaruusesineiden kanssa avaruudessa. Ohjeet edellyttävät muun muassa, että avaruusromun syntymistä rajoitetaan tavanomaisen käytön yhteydessä, pienennetään riskiä avaruusesineiden hajoamisesta niiden ollessa avaruudessa, pyritään välttämään kiertoradalla tapahtuvia törmäyksiä sekä minimoidaan riskit avaruusesineiden polttoaineiden (räjähdykset, ydinpolttoaineet) aiheuttamista vahingoista. 57 vat törmätessään vaurioittaa merkittävästi toimivaa satelliittia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Näistä tärkeimpinä pidetään YK:n COPUOS:n ja merkittävimpien avaruusjärjestöjen yhteisen komitean IADC:n (Inter-Agency Debris Coordination Committee) ohjeita avaruusromun vähentämisestä
Parabeenit ovat laajasti tutkittuja ja käytettyjä säilöntäaineita Parabeeneja käytetään laajasti säilöntäaineina lääkkeissä ja kosmetiikassa. Sosiaalisessa mediassa keskustellaan kemikaalien aiheuttamista haittavaikutuksista ja terveysriskeistä. Huolenaiheena on ollut paraSini Kekäläinen, UEF Sari Ung-Lanki, THL Matti Viluksela, UEF/THL Riikka Airaksinen, THL Kemikaalikeskustelu suomalaisessa sosiaalisessa mediassa Kemikaalit ja niiden merkitys ihmisten terveydelle herättää voimakkaita tunteita. Ne soveltuvat säilöntäaineiksi laajakirjoisuutensa, vakautensa ja turvallisuutensa vuoksi. Turhaa pelkoa voitaisiin lievittää kiinnittämällä nykyistä enemmän huomiota tiedeyhteisön ja maallikoiden väliseen keskusteluun.. Parabeenien turvallisuutta on kyseenalaistettu sosiaalisen median keskusteluissa, vaikka parabeenit on todettu turvallisiksi ja siedetyiksi säilöntäaineiksi. Tämän pro gradu -työn tavoitteena oli täydentää näitä tietopuutteita käyttämällä tapausesimerkkinä parabeeneja. Keskusteluissa ei esimerkiksi aina ymmärretä, kuinka tärkeä annoksen merkitys on tai kuinka yksittäisessä eläinkokeessa havaitut tulokset eivät automaattisesti tarkoita haittaa ihmiselle. Haittavaikutuksia pelätään, vaikka pelolle ei aina ole aihetta. Selkeää kuvaa siitä, mitä tahoja somekeskusteluun osallistuu, millaisia argumentteja he käyttävät ja perustuvatko argumentit tutkittuun tietoon vai ovatko ne kenties virheellisiä, ei kuitenkaan ole. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. vsk. 58 K uinka tiedeyhteisön tulisi reagoida kemikaalikeskusteluun. Neuvoja on vaikeaa antaa, ellemme tunne keskustelukumppaniamme
Tämä voi johtua esimerkiksi ajan ja kiinnostuksen puutteesta tai siitä, että tietämättömyys on helpompaa [3] [4]. Tieteen ymmärrystä voi lisätä tiedeyhteisön ja maallikoiden välisen vuoropuhelun avulla Tieteellinen tieto on internetin myötä helpommin saavutettavissa, mutta saavutettavuudesta huolimatta tiede ja tieteelliset tekstit ovat paikoin vaikeasti ymmärrettäviä. Kun heille tarjotaan riittävästi tietoa, ymmärrys lisääntyy [6] [7] [8]. Myös journalismin nopeus voi aiheuttaa ongelmia tiedeviestinnässä. Virheelliset väittämät parabeenien turvallisuudesta muodostivat paineen myös kosmetiikkateollisuudelle. Parabeenien käyttöä rajoittaa EU:n kosmetiikka-asetus. Parabeeneja saatettiin korvata esimerkiksi metyyliisotiatsolinonilla (MIT) tai metyyliklooriisotiatsolinonilla (MCI). 59 beenien heikko estrogeeninen vaikutus. Nykyisin on kuitenkin ymmärretty, että pelkkä tiedon jakaminen ei riitä, vaan on siirryttävä tiedeyhteisön ja kansalaisten yhteiseen vuoropuheluun (public engagement of science) [5]. Parabeeneja on korvattu muilla säilöntäaineilla. Viiden parabeenin käyttö on kielletty vuodesta 2014 lähtien, sillä niiden turvallisuutta ja riskiä ihmiselle ei ole voitu saatavilla olevan osin puutteellisen tutkimustiedon perusteella arvioida [1] [2]. vsk. puutemallin mukaisesti ongelmien on ajateltu johtuvan siitä, etteivät ihmiset yksinkertaisesti tiedä asioista tarpeeksi. Ymmärtämättömyys johtaa esimerkiksi virheellisten väittämien ja harhaluulojen leviämiseen sekä maallikoiden luottamuspulaan. Yritysten ja organisaatioiden, tutkijoiden sekä yleisön välistä vuoropuhelua vaikeuttavat erityisesti resurssien kuten ajan ja rahan puute, mutta haasteita asettavat myös henkilökohtaiset kommunikaatiotaidot ja muiden esimerkin puute [5] [12] [13]. Estrogeenisten vaikutusten on pelätty vaikuttavan erityisesti lapsiin. Vuoropuhelun näkökulmasta ihmisiltä ei puutu tietoa, vaan tieteen ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen sekä tutkimusten yleisten menetelmien, kuten hypoteesien ja tieteen korjaantuvuuden tuntemusta [9] [10] [11]. Tieto saattaa lisätä tuskaa. Organisaatioissa tulisi oppia sietämään epätäydellisyyttä, reagoimaan nopeasti ja työntekijöillä tulisi olla halu oppia uutta [14]. Ns. Tieteellinen tieto voi muuttua, mutta tutkimustiedon korjaantumisesta ei välttämättä uutisoida. Joissakin tapauksissa maallikot sulkevat silmänsä asiantuntijalta, jolloin tieteellinen tieto vääristyy [14]. Parabeenit ovat kuitenkin jopa 1 000–100 000 kertaa heikompia kuin kehon oma estrogeeni [1]. Keskustelussa aktiivisimpia olivat bloggaajat ja maallikot Tutkimuksen aineisto kerättiin blogeista, verkkosivujen kommenttiosioista, keskustelupalstoilta ja julkisista Facebook-päivityk. Kuka tahansa voi tuottaa tietoa internetissä. Uudet tutkimuslöydökset tuottavat otsikoita, mutta tiedon validointi voi olla hitaampaa. Nämä korvaavat säilöntäaineet aiheuttivat kosketusallergioiden lisääntymistä ja niiden käyttö kiellettiin kosmetiikassa vuonna 2016. EU:n tiedekomitea SCCS (Scientific Committee on Consumer Safety) on arvioinut parabeenien turvallisuutta vuodesta 2005 lähtien ja todennut, että parabeenien käyttö suurimmilla sallituilla pitoisuuksilla on turvallista. Koska medioituminen eli median vaikutuksen kasvaminen kiihtyy, on tärkeää kiinnittää huomiota tiedeviestinnän laatuun ja toteuttamiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Tieteen popularisointia ja tieteestä tiedottamista (public understanding of science) on pitkään pidetty ratkaisuna yleisön ymmärryksen lisäämiseksi [5]. Parabeenien hajoamistuotteilla ei ole todettu olevan estrogeenista vaikutusta [2] [3]
Myös virheellisiä tekstikonteksteja esiintyi: parabeeneja saatettiin verrata esimerkiksi superallergeeneihin. Argumenttityyppien suhteelliset osuudet.. Väittämien oikaisu oli yksi keino pyrkiä vähentämään virheellisten väittämien leviämistä. Väitteet olivat joko parabeenien ja synteettisen kosmetiikan puolesta, vastaan tai neutraaleja. Neutraalit väittämät kuvasivat yleisimmin parabeenien altistumislähteitä. Parabeeneja ja synteettistä kosmetiikkaa vastaan olevat väitteet koskivat useimmiten parabeenien haittaominaisuuksia, eli niiden hormonivaikutusta, syöpäriskiä ja myrkyllisyyttä. Väitteitä vahvistamaan käytettiin retorisia keinoja, joilla kuulija pyritään saamaan puhujan puolelle. Muita keskustelijoita olivat muun muassa kaupalliset toimijat, media ja asiantuntijat. Kuva 1. Toteavat eli liioittelemattomat väitteet laskettiin neutraaleiksi. Väitteiden perustelukeinojen arvioimiseksi käytettiin retorista analyysia. Retorisina keinoina käytettiin esimerkiksi käskyjä, omia kokemuksia, vertauksia ja jopa syyllistämistä. Tyypillisesti tekstit kertoivat yleistä parabeeneista, mutta kirjoittajat saattoivat ottaa myös kantaa parabeenien käyttöön ja kertoa oman näkemyksensä asiaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. vsk. Keskusteluissa tuli esille usein synteettisen ja luonnollisen kosmetiikan vastakkainasettelu. Keskustelijoista yleisimpiä olivat bloggaajat ja maallikot. Retorisista keinoista suosituimmat olivat omat kokemukset, tarinat ja lukijaa ohjailevat sanat. 60 sistä. Muita suosittuja vastaan olevia väitteitä olivat parabeenien kertyminen, allergia ja ympäristövaikutukset. Aineisto kerättiin vuosilta 2010–2018 ja tutkimuksessa tarkasteltiin 134 aineistolähdettä. Väitteet jaettiin kolmeen kategoriaan. Yleisimmät parabeenien ja synteettisen kosmetiikan puolesta olevat väitteet kuvasivat parabeeneja turvallisiksi. Aineistosta etsittiin teksteissä esiintyvät keskeisimmät väitteet, väitteiden perustelukeinot, tekstityypit sekä keskustelijatyypit. Kaiken kaikkiaan aineistossa esiintyi yli 600 väitettä, joista kuvassa 1 on esitetty eri väittämien osuudet ja esimerkkejä väitteistä. Tutkimuksessa vastattiin teoreettisen viitekehyksen avulla yleisimpiin virheväittämiin
Syy voi olla lukijan ajan ja kiinnostuksen puute, jolloin tieteellistä tietoa voidaan tulkita väärin. Kuva 2. Riskikokemus kertoo siitä, että pitoisuusrajoitusten taustalla olevaa tutkimusta ja tieteellistä tietoa ei mahdollisesti ymmärretä. Maallikoiden ja asiantuntijoiden keskustelua lisääviä hankkeita ovat olleet esimerkiksi Verkkoterkkarit tai Kela-Kerttu. Tieteellisen tutkimuksen ja tiedon ymmärtämättömyys voi johtaa epäluottamukseen tieteentekijöitä kohtaan. Korruption nähtiin myös osittain sanelevan käyttörajoituksiin liittyvää päätöksentekoa EU:ssa. Miksi virheargumentit leviävät. Syynä voi olla myös maallikoiden ja tiedeyhteisön väliltä puuttuva keskustelu. Puolueellisena pidettiin esimerkiksi valtakunnanmediaa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, Allergia-, ihoja astmaliittoa, apteekkituotteita ja lääketehtaita. vsk. Osa keskustelijoista piti käyttörajoituksia riittämättömänä, koska ”myrkkyjä” pääsee silti kehoon ja siten aineet voivat aiheuttaa terveysriskin. Aineistossa tuli esille vain kuusi tapausta, joissa yritys tai organisaatio osallistui keskusteluun tai oikaisi virheväittämiä. Keskustelijat eivät usein hahmottaneet annoksen merkitystä terveysriskin muodostumisessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Kuvaesimerkki, joka on johdettu eräässä blogissa esiintyneestä esimerkkitekstistä.. Keskustelua tarvittaisiin vieläkin enemmän, sillä asiantuntijoiden väliintulolla saatettaisiin saada oikaistua virheväittämiä laajemmin ja siten muutettua mielikuvaa riskistä. 61 Pienikin riski koettiin merkittäväksi Tuloksista voitiin päätellä, että pienikin riski keskustelijoiden keskuudessa koettiin merkittäväksi
What Factors Predict Scientists’ Intentions to Participate in Public Engagement of Science Activities. 2. Potilaasta partneriksi – sosiaalinen media haastaa terveydenhuollon. 78: 365–377. 1. London. Keskustelua tulisi siis lisätä nykyisestä tasosta. Kuvallisen informaation lisääminen Kuvien avulla saadaan helposti konkretisoitua esimerkiksi suuruusluokkia (kuva 2). Full report. [11] Jauho M. The Lancet. 3: 245–253. Vähähiilihydraattisen ruokavalion kannattajien käsityksiä asiantuntijuudesta ja tieteellisestä tiedosta. [9] Sinatra G., Hofer B.K. Väärinymmärrys ja vääränlaiset johtopäätökset voivat johtua esimerkiksi ajan tai kiinnostuksen puutteesta. Tautinen media. [3] Bromme R., Goldman S.R. Nature. Science Communication. (toim.). 2014. 1996. [13] Wellcome Trust. 2013. [2] SCCS (Scientific committee on Consumer Safety). 17: 35–54. Opinion on Parabens, 3 May 2013. Pääkirjoitus. The public’s bounded understanding of science. 4. Kuvallista informaatiota on myös helpompi ymmärtää, koska tieto on tiiviissä muodossa eikä pitkänä tekstinä. Public understanding of science. vsk. 2013. 2008. [6] Tammi T. 78: 363–364. 2010. 378: 435–7. Pyrkiminen aukottomuuteen ja monitulkintaisuuden poistaminen Asiat tulisi esittää mahdollisimman selkeästi ja yleistajuisesti, mutta samalla tulisi myös välttää monitulkintaisuuden mahdollisuutta. The role of scientists in public debate. 2014. Lähteet [1] SCCS (Scientific Committee on Consumer Safety). 1995. Jos parabeeneilla kerrotaan olevan estrogeenista potentiaalia, voisi lisäksi mainita, että parabeeneja ei kuitenkaan luokitella hormonihäiritsijöiksi. 2000. 49: 59–69. The New Deficit Model. Kustannus Oy Duodecim.. [5] Poliakoff E., Webb T.L. Usein kysytyt kysymykset tai kysy asiantuntijalta -verkkosivu Koska samat virheväittämät toistuvat aineistossa, voitaisiin vääriä väittämiä koota yhteen ja vastata väittämiin keskitetysti. [10] Maddox J. [12] Royal Society. [4] Turney J. Survey of factors a fecting science communication by scientists and engineers. The prevalent distrust of science. Policy and Educational Implications. Opinion on Parabens, 14 December 2010, revision of 22 March 2011. 2007. 2009. [8] Brown S. 2006. Final report. Suoran keskustelemisen lisääminen Tiedeyhteisön, yritysten ja organisaatioiden läsnäolo rauhoitti käytävää keskustelua. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Science knowledge and attitudes across cultures: a meta-analysis. Kysy asiantuntijalta -toiminta voisi olla vaihtoehto niille, jotka eivät käytä sosiaalisen median perinteisiä kanavia, kuten Facebookia tai Twitteriä. s. [14] Hukka E. [7] Allum N., Sturgis P., Tabourazi D., Brunton-Smith I. Tiedevastaisuutta vai tiedekriittisyyttä. 347: 1087–90. 29: 242–263. 4: 609–11. 2013. 62 Mikä avuksi tiedeyhteisölle, yrityksille ja organisaatioille. 104–120. Yhteiskuntapolitiikka. Public Understanding of Science. Nature Nanotechnology. 2016. Teoksessa Järvi U. Educational psychologist. Public Understanding of Science. Osallistavan tiedeviestinnän teoria ja käytäntö. Kysymyksiin vastaamalla ja keskusteluun osallistumalla pystyttäisiin rakentamaan luottamusta maallikoiden ja organisaatioiden välille. Yhteiskuntapolitiikka. 3
”Tutkimukseen otettiin mukaan Suomessa käytettävät erityyppiset raakavedet ja yleisimmät vedenkäsittelyprosessit. Tutkitut vesilaitokset olivat Nurmijärven Veden Teilinummen pohjavesilaitos, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitos ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos, joista kahdessa jälkimmäisessä käsitellään Päijänteestä peräisin olevaa pintavettä. Mikromuoveilla tarkoitetaan alle viiden millimetrin kokoisia muovihiukkasia. Vedenkäsittelyprosessit poistavat tehokkaasti hiukkasia raakavedestä, josta talousvesi valmistetaan, kertoo Suomen ympäristökeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Vesilaitosyhdistyksen, sosiaalija terveysministeriön sekä vesihuoltolaitosten selvitys. Tässä suomalaisessa esiselvityksessä tutkittiin yli 10 mikrometrin kokoisten mikromuovihiukkasten määrää, kun taas joissakin tutkimuksissa on raportoitu yli 1 tai yli 100 mikrometrin kokoisten hiukkasten esiintymisestä. Selvityksessä tutkittiin talousveden valmistukseen käytettävää raakavettä, vesijohtoverkostoon lähtevää käsiteltyä talousvettä ja verkostovettä kolmelta erityyppiseltä vedenkäsittelylaitokselta ja niiden jakelualueilta. ”Ihmiset voivat altistua mikromuoveille ravinnon ja hengitysilman välityksellä, mutta toistaiseksi eri altistusreittien osuutta mikromuovien kokonaisaltistukseen ei tunneta. Tutkituista vesijohtoja pullovesistä löytyi muutamia, 0-9 kpl yli 10 mikrometrin kokoisia muovihiukkasia litraa kohden. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että mitä pienempiä mikromuoveja tutkimuksessa on pystytty analysoimaan, sitä isompia määritetyt pitoisuudet ovat olleet”, toteaa hankkeesta vastannut ryhmäpäällikkö Markus Sillanpää SYKEstä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Kaikilla tutkituilla vedenkäsittelylaitoksilla on raakaveden laatuun nähden asianmukainen käsittelyprosessi, jonka todettiin poistavan raakavedestä tehokkaasti kiintoainetta, myös mikromuoveja. Näin tuloksia voidaan vertailla eri tutkimusten välillä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Raportoidut mikromuovipitoisuudet vaihtelevat tutkimusten välillä suuresti ja vaikuttaa siltä, että valitut tutkimusmenetelmät ovat vaikuttaneet pitoisuuseroihin. SYKE Mikromuovien tutkimusmenetelmiä yhtenäistettävä Ihmisten altistuminen mikromuoveille juomavedestä vähäistä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin mikromuoveja kahden eri valmistajan pullovesistä. 63 S uomalaiset talousvedet sisältävät alustavan selvityksen mukaan vain vähän mikromuovia. vsk. ”Juomavesien mikromuoveja on tutkittu muutamassa maassa kuten Saksassa ja Tsekissä. Tämän selvityksen ja muun olemassa olevan tiedon perusteella voidaan arvioida, että Suomessa altistuminen mikromuoveille vesijohtoveden välityksellä on vähäistä verrattuna muihin altistuslähteisiin”, toteaa THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta. Tutkimuksen yhteydessä kävi selväksi, että mikromuovien näytteenottoja analyysimenetelmiä on välttämätöntä kehittää, harmonisoida ja standardisoida. Koska kyseessä oli näytemäärältään varsin suppea esiselvitys, ei tulosten perusteella kuitenkaan voi vetää johtopäätöksiä mikromuovien esiintyvyydestä verkostovesissä laajemmin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää menetelmä mikromuovien tutkimiseen talousvedestä ja samalla luoda ensimmäinen katsaus suomalaisen juomaveden mikromuovipitoisuuksiin”, tutkija Julia Talvitie SYKEstä kertoo
Virukset säilyivät vedessä yli 3,5 vuotta Tutkimus osoitti, että noroja adenovirusten genomit säilyvät pitkään erityisesti viileässä vedessä. Väitöskirjatutkimuksessa suoritettiin sekä ennalta suunniteltuja laboratorioja pilot-kokeita, että käytettiin hyväksi tutkimukseen soveltuvia kahta juomavesiepidemiaa ja kahdeksaa uimavesiepidemiaa. Lisäksi testattiin nykyisin käytettävien suolistoperäisten indikaattorien soveltuvuutta veden laadun mittareina. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Tulosten perusteella havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja säilyvyydessä lämpötilan, vesimatriisin ja noroviruskantojen välillä. Virukset voivat kulkeutua tehokkaasti maaperässä Haja-asutusalueilla ja keskitetyn viemäröinnin ulkopuolella jätevedenkäsittely perustuu usein maasuodattamoihin, joissa hyödynnetään maaperän puhdistuskykyä. Tutkimus osoitti, että virukset voivat kulkeutua tehokkaasti maaperässä päätyen aina pohjaveteen saakka. Tutkimuksessa todettu virusten pitkä säilyvyys osoittaa asianmukaisten kontrollitoimenpiteiden tärkeyden vesiongelmatilanteiden hoidossa. Väitöstutkimuksessa mukana ollut juomavesiepidemia paljasti, että maasuodattomoon perustuvat jätevedenkäsittelytekniikat eivät välttämättä riitä poistamaan viruksia tarpeeksi tehokkaasti vesiturvallisuuden vaarantumatta. Tavoitteena oli selvittää suolistoperäisten virusten (norovirus ja adenovirus) esiintyvyyttä, kohtaloa ja torjuntaa suomalaisissa vesiympäristöissä. Kantojen välillä havaittiin jäteveden sisältämien norovirusten säilyvän paremmin kuin laboratoriossa veteen lisättyjen kantojen. Pilot-maasuodattamokoe osoitti, että jätevedenpuhdistustehokkuudet vaihtelevat suuresti eri maasuodattamojen, mikrobien ja vuodenaikojen suhteen. vsk. Noroviruksia todettiin vähintään 1277 päivää ja adenoviruksia 1343 päivää neljässä celsiusasteessa säilytetyissä juomavesiepidemianäytteissä. Tutkimuksen mukaan järjestelmien huolellinen paikkakohtainen suunnittelu ja rakentaminen ovat perusedellytyksiä vesiturvallisuuden takaamiseksi. Virusten todettiin myös säilyvän pitkiä aikoja erilaisissa vesiympäristöissä ja kestävän jossain määrin vedenpuhdistustoimenpiteitä. Suomessa yleisin vesiepidemioiden aiheuttaja on ollut norovirus. Lisäksi vuoden kestäneessä laboratoriotutkimuksessa noroviruksen genomien lukumäärässä ei todettu vähenemistä kolmen celsiusasteen juomavedessä. Jatkossa on Väitös: Virukset ovat merkittävä riski vesiturvallisuudelle myös Suomessa Ari Kauppinen.. Norovirus säilyi paremmin juomavedessä kuin jätevedessä, ja alhainen lämpötila edisti säilyvyyttä kummassakin matriisissa. Filosofian maisteri Ari Kauppisen väitöskirjan mukaan taudinaiheuttajaviruksia voi esiintyä suuria määriä jätevedessä ja saastuneissa vesiympäristöissä. Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan hyödyntää vesiepidemioiden ja veden saastumistilanteiden hoitamisessa, sekä kyseisten ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyissä ja riskinarvioinneissa. 64 V eden välityksellä leviävät suolistoperäiset virukset aiheuttavat vesiepidemioita kaikkialla maailmassa
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Juomavesiverkosto todettiin lopulta puhtaaksi viruksista 108 päivää kontaminaation havaitsemisen jälkeen. Sen sijaan juomavesiepidemiassa likaantuneesta verkostosta noroja adenoviruksia löytyi vielä 19 päivää jatkuvakestoisen kloorauksen aloituksesta. Sen vuoksi pelkkien indikaattoribakteerien käyttö esimerkiksi likaantuneen juomavesiverkoston puhdistamisen varmistamiseksi ei ole suositeltavaa. Itä-Suomen yliopisto. Suolistoperäiset indikaattoribakteerit eivät aina kerro veden turvallisuudesta Veden hygieenisen laadun tarkkailussa käytetyt indikaattoribakteerit (E. Kaiken kaikkiaan tämän väitöskirjatutkimuksen mukaan indikaattoribakteerien esiintyvyys ja käyttäytyminen eivät korreloineet johdonmukaisesti suolistoperäisten virusten kanssa. Verkoston puhdistaminen viruksista voi olla haasteellista Laboratoriokokeessa juomavesiputkisto saatiin puhdistettua adenoviruksista alle kahdessa päivässä sekä kloorin että peretikkahapon (PAA) avulla. 65 tärkeää kehittää testausmenetelmä norovirusten infektiivisyydelle, jotta voidaan arvioida tarkemmin pitkän säilyvyyden terveysriskiä. vsk. coli ja suolistoperäinen enterokokki) voivat osoittaa veden likaantumisen varsinkin massiivisissa likaantumistapauksissa, kuten tämän tutkimuksen kahdessa juomavesiepidemiassa. Toisaalta uimavesiepidemioissa ulosteperäisten indikaattoribakteerien raja-arvot ylittyivät vain yhdessä epidemiassa kahdeksasta. Muissa uimavesiepidemioissa indikaattoribakteerien lukumäärissä ei havaittu eroa epidemian aikana otettujen ja säännöllisten tarkkailunäytteiden välillä
2007) ja Nousiaisten (v. herätti Nousiaisten viranomaiset. 2018) tapauksissa kaksi – jopa useampia päiviä. Lopulta paljastui, että samassa kohdassa joen törmällä olivat haljenneet sekä puhdasvesiputki että pieni jätevesiputki. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. torstaihin 25.1. Sunnuntaista 21.1. Turun Sanomien (TS) mukaan (TS 30.1.2018) vasta TS:n soitto perjantaina 26.1. Facebook-ryhmässä epäilyä vatsatautiepidemian syistä. Esimerkiksi suunnistajia kuulutettiin apuun etsimään vuotokohtaa (Yle 25.1.2018). FM Arto Tuomola Mediatutkimus vuoden 2018 Nousiaisten vesikriisistä Puhdas vesijohtovesi on suomalaisille paitsi itseisarvo, käytännössä myös itsestäänselvyys. 66 V ajaan 5000 asukkaan Nousiainen sijaitsee Varsinais-Suomessa, noin 20 kilometriä Turusta luoteeseen. vsk. Terveysviranomaiset antoivat vedenkeittokehotuksen lauantaina 27.1. Jos vesilaitoksella ei kuitenkaan ole selvyyttä mahdollisen putkirikon sijainnista, kuluu ensimmäisestä kuluttajavalituksesta terveystarkastajan antamaan vedenkeittokehotukseen liian pitkä aika, Nokian (v. Tänä aikana ihmisiä ehtii sairastua saastuneesta vedestä.. Vettä vuoti 300 kuutiota vuorokaudessa. ja lauantain 27.1. Lehdestä kysyttiin, miksei ripuloivia kuntalaisia kuunneltu aiemmin. Tiistain 23.1. Kaikkiaan ainakin 460 ihmistä sairastui. välisenä aikana Nousiaisissa oli yli 50 sairastunutta per päivä (TS 15.2.2018). oli TS:n mukaan kuntalaisten keskuudessa mm. Nousiaisten vesilaitos havaitsi virtaamaseurannan pohjalta putkivuodon, jonka jälkeen putkivuotoa yritettiin tuloksetta paikantaa. Jos vedessä havaitaan pahaa makua tai poikkeavaa väriä, kuntalaiset ovat hanakoita ottamaan yhteyttä paikalliseen vesilaitokseen
Putket eivät edes suoraan olleet kosketuksissa toisiinsa, vaan niiden välillä oli maata syvyyssuunnassa puolisen metriä. 67 Tässä on allegoria Nokian vakavan vesikriisin alkuvaiheisiin vuonna 2007. Nousiaisissa puhdasja jätevesiputki olivat olleet halki samaan aikaan. (TS 3.2.2018) Tekninen varautuminen Mitä tulee kriisiin varautumiseen ja valmiuteen, Nousiaisissa ei teknisesti olisi voitu varautua haveriin mitenkään, sillä oli äärimmäisen huonoa onnea, että kunnan puhdasvesija seurakuntakeskuksen viemäriputki kulkivat ristikkäin ja olivat halki samaan aikaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. vsk. Nokialla ensimmäinen valitus vedestä tuli vesilaitoksen päivystyspuhelimeen 28.11.2007 klo 15.30. Vedenkeittokehotus annettiin 30.11.2007 klo 11.30. Vesijohtoveden. Nokialla sairastui ainakin 6000 ihmistä Toisin kuin Nokialla, Nousiaisten vesikriisissä ei ollut syynä inhimillinen erehdys. Alueella ei myöskään ollut tehty kaivuutöitä, vaan jokitöyrään vettynyt maaperä oli liikkunut itsestään. ”Lohdullinen tieto on se, että viemäriputki, joka tähän on syypää, oli yksittäisen pienen sivurakennuksen kiinteistöviemäri eikä mikään yleinen viemäri”, kertoo Nousiaisten ympäristöterveydenhuollon johtaja Kaisa Nivola. Kuntalaisten puhelinsoittoihin pahalta haisevasta vesijohtovedestä reagoitiin liian hitaasti. Nokian jätevedenpuhdistamossa 2007 avattiin ja unohdettiin auki kahdeksi päiväksi laiton yhdysputki esikäsitellyn jäteja juomaveden välillä. Vesilaitoksella epäiltiin, että syynä oli Tampereelta otetun veden myötä kuntien välisestä yhteysjohdosta liikkeelle lähtenyt liukastusrasva
vsk. Helsinki 2008. Nokian vesiepidemia. TS:n kritiikistä huolimatta on huomattava, että vesijohtoveden klooraus kouluihin ja päiväkoteihin oli aloitettu heti samana päivänä, kun vedenkeittokehotus annettiin, eli lauantaina 27.1. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Tapaus Nokian vesikriisi. Nousiaisten vesiyhtiön toimitusjohtaja Timo Ojan mukaan Nousiaisissa onkin 50 kilometriä uusimisen tarpeessa olevaa putkea (Yle 6.4.2018). Tällöin putki oli päässyt imaisemaan seurakuntarakennuksen jätevettä sisäänsä, ja kun venttiili taas aukaistiin, vesien sekoittuminen pääsi tapahtumaan. Vaikka viidettäsataa kuntalaista sairastui, itse terveydenhuolto pikkukunnassa vaikuttaa silti pärjänneen hyvin. tammikuuta ensimmäisten vesinäytteiden ottoon kului yhdeksän päivää. Kirjallisuutta Seeck, Lavento, Hakala. Itse asiassa vesikriisin aiheuttaneen putken korjaamisesta oli jo tehty päätös vuoden 2017 loppupuolella, mutta sitä ei ehditty korjata ennen onnettomuutta. Nokian vesikriisi – Pirtevan haastava päänavaus. Sinälläänhän puhdasvesiverkoston putkirikko ei Suomessa ole lainkaan harvinaista vanhan putkikannan ja ns. Muun verkoston tehoklooraus alkoi tiistaina 30.1., jolloin myös vuotokohta saatiin korjattua. helmikuuta. Tämä oli osasyy maaperän vettymiseen, joka johti siis myös jätevesiputken halkeamiseen. Turun Sanomat kritisoi (15.2.2018) sitä, että vuodon paikantamisesta 18. 68 putkirikko sattui vesiyhtiön virtaamaseurannan perusteella jo syksyllä 2017. Lepistö Outi ja Miettinen Ilkka. Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2009:40: 8–10.. Terveyskeskuksen takaisinsoittojärjestelmä oli toiminnassa jo maanantaina 29.1. korjausvelan takia. (Yle 6.4.2018) Nokialla 2007 tekninen syy oli selvä: kyse oli laittomasta yhdysputkesta esipuhdistetun jäteveden ja puhdasveden välillä jätevedenpuhdistamolla. Lisätietoa: Lepistö Outi. Hallinnollinen varautuminen Niinpä Nousiaisten tapauksessa olennaista on suunnata katse hallinnolliseen varautumiseen ja valmiuteen. Kriisijohtaminen ja viestintä. Tällöin vesilaitoksella ei kuitenkaan ollut tiedossa seurakunnan jätevesiputken halkeamista, eli kun paine kyseisestä puhdasvesiputkesta paikannustyössä hetkeksi poistettiin, ei osattu odottaa koko verkoston kontaminoitumista. Putki tihkutti vettä alapinnastaan kuukausien ajan. Ympäristö ja Terveyslehti 2/2008:39: 36–39. (TS 1.2.2018) Kun vuorokausitasolla 300 kuution vuotoa paikannettiin linjoja poissulkemalla, rikkoontunut juomavesiputki oli ollut hetken paineeton. Vedenkeittokehotus purettiin 23. Nousiaisten ympäristöterveydenhuollon johtaja Kaisa Nivola nosti Turun Sanomien haastattelussa (30.1.2018) yhdeksi ongelmaksi sen, että kukaan hänen yksikkönsä 12 jäsenestä ei itse asu paikkakunnalla. Vesilaitoksella ei pystytty havaitsemaan puhdasvesiputken vuotokohtaa riittävän nopeasti, koska rikkinäisestä putkesta tihkunut vesi juoksi samaan viemärikaivoon, johon seurakunnan jätevesiputki johti, eikä esimerkiksi vuotanut havaittavasti maastoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Tilannetta vielä hankaloitti se, että liikkeellä oli myös ”tavallista” vatsatautia. Näin ollen esimerkiksi kuntalaisten epävirallisessa Facebook-ryhmässään esittämä pohdiskelu vatsatautien syystä ei tavoittanut viranomaisia. Oli kuin tikittävä aikapommi, milloin inhimillisen erehdyksen myötä yhdysventtiili avattaisiin ja vieläpä unohdettaisiin joksikin aikaa auki
Tarjoamme Juhlavuoden etuna Ympäristö ja Terveys-lehden tilaajille Elintarvike ja Terveys-lehden kestotilauksen hintaan 40 € Puhtaamman huomisen ääni www.ymparistojaterveys.fi. (V. 2019 jälkeen tilaus jatkuu norm. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. 69 Ympäristö ja Terveys-lehden tilaajat! 50v. Juhlavuosi Ensi vuosi 2019 on Ympäristö ja Terveys-lehden tilaukset@ymparistojaterveys.fi Lisää tilaukseen koodi ET40 Tarjous voimassa 31.12.2018 saakka. kestotilauksena). vsk
Nyt polttaminen pienissä ja keskisuurissa, korkeintaan 50 megawatin yksiköissä katsotaan jätteenpolton sijaan energiantuotannoksi. ”Hallitusohjelman mukaisesti lannan poltto helpottuu vihdoin. EU-komissio on laatinut akkuja koskevaan eurooppalaisen strategisen toimintasuunnitelmaan. Kierrätys akkuarvoketjun jokaisessa vaiheessa materiaaleista sovelluksiin ja tuotteisiin on yksi näistä toimenpiteistä. Welmu International lanseeraa vuoden 2019 aikana markkinoille ensimmäisen kaupallisen tuotteen, yrttien ja salaattien kelmupakkauksen, jossa innovaatiota hyödynnetään. Business Finland Lannan poltto helpottui, ohjeet laadittu Hevosenlannan ja muiden tuotantoeläinten lannan käyttö energiantuotannossa helpottui 15.11. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia lannan hyödyntämiseen erityisesti eläintiheillä alueella. Kuva: Pictuner Oy/Aki Loponen. Suomi alkaa vetää Euroopan akkualan kierrätyksen tutkimusta Euroopan komissio on kutsunut Suomen koordinoimaan akkualaan liittyvän kierrätykseen tutkimusta Euroopassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Uusi puu -kokonaiskilpailun ja tiedostava kuluttaminen -kategorian voitti puupohjainen, muovin korvaamiseen soveltuva pakkausmateriaali. Hanketta alkaa vetää Outotec yhdessä Aalto-yliopiston kanssa, ja Business Finland on vahvasti mukana edistämässä hanketta. 70 poimintoja Puupohjainen muovia korvaava pakkausmateriaali voitti Uusi puu -ratkaisukilpailun Puupohjainen, läpinäkyvä pakkausmateriaali voitti Uusi puu -kilpailun, jossa etsittiin puuta hyödyntäviä ratkaisuja globaaleihin kestävän kehityksen haasteisiin. Pakkausmateriaali taipuu eri käyttötarkoituksiin yhtä joustavasti kuin perinteinen öljypohjainen muovi. Welmu International Oy:n kehittämän kirkkaan Woodly®-materiaalin pääraaka-aine on havusellu. Lannan polttamiseen on myös ohjeet. YM. vsk. alkaen. Aikaisemmin lainsäädäntö on sallinut lannan polton ainoastaan jätteenpolttolaitoksissa. Kilpailun tuomaristo arvosti erityisesti uuden pakkausmateriaalin skaalautuvuutta. Lisäksi ympäristönsuojelulaissa säädetään poikkeuksista, jotka tuovat lisähelpotuksia lannan polttoon. Materiaalia kuvattiin lupaavaksi suuren markkinapotentiaalin ratkaisuksi, jolla on realistisia mahdollisuuksia vastata kestävän kehityksen haasteisiin. Lannanpolttoa helpottavat muutokset on tehty ympäristönsuojelulakiin sekä eläimistä saatavista sivutuotteista annettuun lakiin. Lakimuutosten myötä lannan poltto korkeintaan 50 megawatin energiantuotantoyksikössä ei enää edellytä jätteenpolttolupaa. Samassa yhteydessä on laadittu toimijoille kattavat toimintaohjeet, joiden mukaan lannan poltto onnistuu”, maaja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo. Siihen on koottu kattava joukko konkreettisia toimenpiteitä innovatiivisen, kestävän ja kilpailukykyisen akkujärjestelmän ekosysteemin kehittämiseksi. Toimijoillamme on potentiaalia kehittää tulevaisuuden akkuratkaisuja kierrätettävyys huomioiden”, sanoo johtaja Jarmo Heinonen Business Finlandista. Materiaalista on kehitteillä kolme eri tuotesarjaa ja siitä kaavaillaan vaihtoehtoa kaikkeen päivittäistavarapakkaamiseen. ”On hienoa, että vahvuutemme akkutoimialalla on tunnistettu Euroopassa. Uusi puu Kirkas puupohjainen Woodly® -pakkausmateriaali voitti Uusi puu -kilpailun. Muita palkittuja ratkaisuja ovat hiiltä maaperään sitovat maanparannuskuidut, vedenkestävä puukomposiitti ja kosmetiikan raaka-aineet koivukuoresta. Suomalaisilla yrityksillä ja tutkimusryhmillä on merkittävää osaamista varsinkin akkumineraalien ja -sovellusten alueella. Poikkeukset koskevat muun muassa polttolämpötilavaatimuksia sekä päästöraja-arvojen määrittämistä
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. 10 %). ALV. Maailmanlaajuisestikin huomiota saanut ainutlaatuinen tempaus havainnollistaa kiertotalouden mahdollisuuksia, estää viemäreiden tukkeutumista sekä säästää ympäristöä. Lisätietoa: www.kinkkutemppu.fi Neste Oyj. Kierrätykseen kelpaavat kinkun paistinrasvan lisäksi myös esimerkiksi kalkkunan, kalan tai juuressipsien paistinrasvat. Nesteen on mahdollista valmistaa uusiutuvaa dieseliä ja muita uusiutuvia tuotteita lähes mistä tahansa jäterasvasta tai kasviöljystä. Kemianteollisuuden lisäksi Kinkkutempussa ovat mukana Neste, Lassila & Tikanoja, Honkajoki, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Atria, HKScan, Snellman, Maaja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima KIVO ja kuntien jätelaitokset, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP. Vuosikerta 72,Kestotilaus 67,Opiskelijat -50% norm. vsk. Tänä vuonna kampanja kasvaa entisestään kun keräyspaikkojen määrää on lisätty erityisesti kaupunkien keskusta-alueilla, ja niitä tuodaan myös Lapin hiihtokeskuksiin. Tavoitteena on tuplata edellisvuoden huima osallistujamäärä ja saada mukaan 300 000 kotitaloutta. 71 Ympäristö ja Terveys-lehti TILAUSHINNAT (sis. lehden tilaushinnoista tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi poimintoja Kinkkutemppu tulee taas, tuplana! Huippusuosittu Kinkkutemppu palaa kolmannen kerran piristämään suomalaisten joulunviettoa tavoitteenaan kerätä ja kierrättää ennätysmäärä paistinrasvaa, josta valmistetaan Neste MY uusiutuva diesel™ -polttoainetta. Keräyspaikkoja löytyy muun muassa K-ruokakauppojen sekä valikoitujen Nesteasemien yhteydestä, ja niiden määrää on lisätty varsinkin suurten kaupunkien keskustoissa. Keräysaika on 20.12.2018–7.1.2019. Yhden kinkun paistinrasvalla voi ajaa henkilöautoa jopa kolme kilometriä. Kotitaloudet pääsevät kokemaan kiertotalouden helppouden tänäkin vuonna pakkaamalla käytetyt paistinrasvat kartonkitölkkeihin ja tuomalla ne keräyspaikkoihin. Yhteensä rasvaa kertyi viime jouluna huikeat 44 tonnia – tästä määrästä jalostettu polttoaine riittäisi 14 matkaan henkilöautolla maapallon ympäri. ruokailija voi halutessaan kierrättää joulupöydän paistinrasvat, ruokavaliosta riippumatta. Paistorasvan keräyspaikkojen määrä on kasvanut lähes sadalla viime vuodesta. Joulun paistinrasvat kierrätetään tänäkin vuonna hyvään tarkoitukseen, sillä Kinkkutemppukampanja lahjoittaa 20 000 euroa Hope ry:lle keräyksen päätyttyä
uudistettu painos Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. 10 %). ALV. 72 Yrityshakemisto Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. Irtonumero 10,(sis. 24 %). 10 %). + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. 10 %). + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. ALV. alv. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi. vsk. tilaushinnoista. ALV. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. alv. Hinta 36,00 euroa (sis. Asumis terveys laboratorio Akkreditoidut tutkimukset sisäilmaja rakennusmateriaalinäytteistä. tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi (sis. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.. 10 %). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. (sis. Ota yhteyttä! Palvelupisteemme Tampere I Hämeenlinna Sastamala I Pori I Rauma I Vaasa kvvy.fi Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72,Kestotilaus 67,Opiskelija -50 % norm
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. Pulkkisen kalibrointi ky (JPP-Kalibrointi) Honkalantie 21, 50600 MIKKELI Puh. vsk. Valtakunnallisilta Ympäristöpäiviltä 31.10.-1.11.2018 Tampereelta. 73 Yrityshakemisto Tarjoamme palveluita mm. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina ILMANLAATUMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS * mittausten kaukoseuranta/ kokonaishoito * analysaattorien kalibrointi, NO, NO 2 , CO, H 2 S, SO 2 * tulosten editointi ja raportointi * mittausten laatujärjestelmät J.P. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi Tulevaa sisältöä mm. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. www.ymparistojaterveys.fi. (015) 230 712 Autopuh. Mainosaineistot 21.1.2019 mennessä. 0400-447 205 Ympäristöja yhdyskuntatekniikan asiantuntija www.ekomaaoy.fi 040 586 1153 https://www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi/ Seuraa meitä Twitterissä https://twitter.com/YTerveyslehti ja Facebookissa www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2019 YMPÄRISTÖTERVEYS, TIEDONHALLINTA -teemanumero ilmestyy 18.2.2019
4. vsk * Meluntorjunta 2/19 lehti koulutusmateriaalina Valtakunnallisilla Meluntorjuntapäivillä 20.-21.3.2019 Jyväskylässä . 5. Tilaushinnat Vuosikerta 72,(sis. 10 %). vsk. AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYY Puhtaamman huomisen ääni www.ymparistojaterveys.fi ja Terveys Ympäristö ILMESTYMISAIKATAULU 2019 Muistathan tehdä lehtitilauksen v.2019! (ammattilehden tilausmaksu on verovähennyskelpoinen) Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: www.lehtiluukku.fi Keskitetyt näköislehtitilaukset LM Tietopalvelut: https://lminfo.com/fi/libnet sitoutumaton ympäristöalan ammattilehti Lehden tilaukset verkkosivujen kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai (02) 630 4900 Puhtaamman huomisen ääni 50. Irtonumero 10,(sis. 24 %). 10 %). 10 %). 2. alv. 74 21.1.2019 18.2.2019 18.2.2019 18.3.2019 18.3.2019 23.4.2019 15.4.2019 27.5.2019 19.8.2019 16.9.2019 16.9.2019 14.10.2019 14.10.2019 11.11.2019 11.11.2019 16.12.2019 Ympäristöterveys,tiedonhallinta *Meluntorjunta Vesiensuojelu, vesihuolto Alueiden käyttö ja ympäristö Rakennusterveys Ilmansuojelu Kiertotalous, pilaantuneet maat Ympäristöalan hallinto, ympäristövastuu ja -turvallisuus 1. alv. 3. Opiskelijat -50% norm. 6. 7. Juhlavuosi! Näköislehden tilaukset: Lehtiluukun kautta: www.lehtiluukku.fi. alv. alv. Kestotilaus 67,(sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. 8. lehden tilaushinnoista (sis
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. 75. vsk
vsk. Tulipalon jälkeisenä aamuna perheen äiti, hänen poikansa ja miehensä saivat Punaiselta Ristiltä vaatteita, kodin tarvikkeita ja henkistä tukea. Ilman apua olisimme jääneet tyhjän päälle.” Kolmihenkisen perheen äiti Kolmihenkisen perheen koti tuhoutui laajassa kerrostalopalossa syksyllä 2017. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2018, 49. 76 Lähetä viesti SPR numeroon 16499 (15 €) ”Tulipalo vei meiltä lähes kaiken. 20 15 .. P o lii si h a lli tu k se n lu p a P O L20 15 -8 79 8 /3 .1 1. Sinun lahjoituksesi ansiosta Punaisella Ristillä on valmius auttaa katastrofien uhreja Suomessa ja maailmalla