Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2019

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. 1. vsk
NOR145 äänitasoanalysaattori UUTUUS ! ”The Whole Picture right at your Fingertips” Puh. (010) 3222 631 / sales@mip.fi mip.fi Mittaamisen asiakasratkaisut • Mittarit ja laitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus MIP Electronics Oy I mip.fi I aanitasomittarit.fi I mikrofonit.fi Nor145 vahvuudet: • Suuri 4,3 ” värillinen kosketusnäyttö, mahdollistaa 2 kuvaajaa • Oikeat painonapit ulkokäytössä • Laaja taajuusalue 0,4 Hz – 20 kHz • Yhtäaikainen 1/3 -oktaavi ja FFT -mittaus • Monipuoliset triggausoptiot • Integroitu wifi ja LTE 4 g modeemi optiona • Integroitu IP-palvelin mahdollistaa etäohjauksen ja -luennan • Rakennusakustiikan eristävyysarvojen laskenta mittarin näytöllä • Laajat käyttömahdollisuudet erilaisiin mittauksiin laajennusoptioiden ansiosta • Saumaton integroituminen Nor-Review, Nor-850 ja Nor-Cloud ohjelmistoihin Y&T 2/19 Meluntorjunta_Takakansi 170x242.indd 1 15.2.2019 11.02
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. 3
Yrityksiltä odotetaan vastuunkantoa, joka kattaa tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren, tuottajien ja työntekijöiden hyvinvoinnin ja riittävän toimeentulon sekä yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamisen. Ympäristö ja Terveys-lehti toteuttaa Ympäristökustannus Oy:n yhteiskunnallista tehtävää. Yrityksiltä odotetaan vastuuta yhteisestä hyvästä, ja lainsäädännön noudattaminen on vain minimitaso. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti jakaa alan toimijoiden hyviä käytäntöjä ja uusia innovaatioita, joiden avulla yhteiskuntaa rakennetaan vastuullisempaan suuntaan. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen, sijaisena ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen 30.4.2020 saakka Suomen Kuntaliitto ry Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Vastuuta yhteisestä hyvästä Vastuullisuutta peräänkuulutetaan kaikkialla. Ympäristö ja Terveys-lehden julkaisija Ympäristökustannus Oy on yhteiskunnallinen yritys. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Tästä tunnustuksena yritykselle on myönnetty Suomalaisen Työn Liiton ylläpitämä Yhteiskunnallinen yritys -merkki. Myös hyväntekeväisyys sisältyy useiden yritysten toimintakulttuuriin. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Hyvää tekevää Joulua ja Vastuullista Uutta Vuotta yhdessä Ympäristö ja Terveys-lehden kanssa! Kaarina Kärnä. Lehden linjan takana ovat vastuulliset valinnat. Lehti on lukijoilleen luotettava ja ajankohtainen lainsäädäntöja tutkimustiedon media. Tietyllä tapaa olemme palanneet kylmää bisnestä ihannoivasta maailmasta patruunakulttuuriin, jossa menestyvä tehtaan tai kartanon omistaja parhaimmillaan oli yhteisönsä tukipilari ja hyväntekijä. (02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa (sis.alv 10 %) Kestotilaus 67 euroa Vuositilaus 72 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Tässä lehdessä KVVY Tutkimus Oy, saman merkin saanut toimija, kertoo toiminnastaan yhteiskunnallisena yrityksenä
5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk 8 • 2019 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2020 ilmestyy viikolla 8. 60 Yhteiskunnallinen yritys markkinoiden haasteessa – KVVY Tutkimus Oy: Suomalainen asiakaslähtöinen palvelutuottaja Tarja Vikman, Mia-Maria Koski ja Marja-Liisa Suomalainen ... Lehden teemana on ympäristöterveys. Jari Keinänen .......................................................................................6 Valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2020–2024 Kimmo Ilonen ja Heli Laasonen .....................................................10 Uusia ohjeita varautumiseen ja valmiussuunnitteluun Sari Vuorinen .....................................................................................14 Vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja – tavoitteena turvallinen vesihuolto kaikille Euroopassa Paul Streng, Outi Zacheus ja Jarkko Rapala ...............................18 Terveydensuojelulain omavalvontavelvoite Paul Streng ja Liisa Routaharju ......................................................26 VATI-tietojärjestelmän käyttäjätyytyväisyystutkimus Mia Kapanen ..................................................................................... Vastuuta yhteisestä hyvästä Kaarina Kärnä .........................4 Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen – miten sitten käykään. 54 Jorma Hirn – monessa mukana Tapio Välikylä ................................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. 30 EU:ssa terveysuhat torjutaan jo rajalla Tomi Jormanainen ...........................................................................36 Ympäristötutkimuksen näytteenoton laadun osoittaminen kolmannen osapuolen avulla Katarina Björklöf, Tuija Sinervo, Eeva Liisa Hartikainen ja Tero Väisänen ....................................................................................42 PIMA-puu kasvaa ja tuottaa hedelmää Henna Jylhä .......................................................................................50 Arseeniriskin hallinta Suomessa ja Saksassa Kirsti Loukola-Ruskeeniemi ........................................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 66 Yrittäjänaisille verkkototeutus mahdollistaa osaamisen kehittämisen Marjo Vaalgamaa .............................................................................72 Juhlavuoden valokuvauskilpailun voittaja on valittu ...75 Kansainvälistä kauppaa Muumien avulla! Outi Mertamo ....................................................................................76 Poimintoja ...................................................................................... vsk. 86 Kirjaesittelyt: Timo Kovanen, Vanhoissa metsissä. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 50. Luontoa ja ihmisen jälkiä Jonkerinsalon Natura-alueella ..................................53 Tomi Rantala, Metsäläiset ........................................................81
vsk. Pääministeri Juha Sipilän hallitus kaatui keväällä 2019 hallituskauden viime metreillä, mikä tarkoitti sitä, että koko valtava maakuntaorganisaation valmistelu loppui siihen hetkeen. Mitä tuo selvittäminen tässä yhteydessä tarkoittaa, kun ympäristöterveydenhuoltoa on viimeisten vuosien aikana selvitetty useissa yhteyksissä niin Valtiontalouden tarkastusviraston kuin useiden selvityshenkilöiden toimesta. Jari Keinänen, johtaja Sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen – miten sitten käykään. Mutta kuinkas sitten kävikään. Vuoden 2018 keväällä kirjoitin tähän lehteen, miten ympäristöterveydenhuolto on menossa vauhdilla ja tyylillä kohti maakunnallista organisoitumista yhdessä monen yhteistyötahon kanssa. Siinä todetaan, että ympäristöterveydenhuollon järjestäminen osana sosiaalija terveydenhuollon uudistusta selvitetään. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisen kannalta tärkein kirjaus on kuitenkin ohjelman sosiaalija terveyspalveluiden rakenneuudistus -osiossa. 6 Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelma ja ympäristöterveydenhuolto Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa on runsaasti ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueisiin liittyviä kirjauksia muun muassa tupakkatuotteiden käytön vähentämisestä, sisäilmahaasteen taklaamisesta, elintarviketurvallisuudesta sekä eläinten hyvinvoinnista. Tämä tapahtui myös ympäristöterveydenhuollon osalta – valtava työ valui hukkaan – vai valuiko sittenkään?. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Tarkastellaanpa tilannetta ympäristöterveydenhuollon järjestämisen nykytilasta käsin
Ympäristöterveydenhuolto on varsin usein järjestetty usean kunnan yhteistyönä vastuukuntamallilla tai kuntayhtymissä. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta edellyttää, että kunnan ympäristöterveydenhuollolla on oltava vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat resurssit käytössään, jotta henkilöstö pystyy erikoistumaan eri sektoreille. Terveysvalvonnan johtajien kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella voidaan sanoa, että yhteistoiminta-alueiden laajentaminen nykyisestään katsotaan tarpeelliseksi. 7 Ympäristöterveydenhuollon nykytila Ympäristöterveydenhuolto on ympäristöperäisten terveysriskien vähentämiseen, poistamiseen ja ehkäisemiseen tähtäävää toimintaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Ympäristöterveydenhuollolla on yhdyspintoja moneen kunnan toimintaan.. Tällä hetkellä ympäristöterveydenhuolto järjestetään Suomessa 62 valvontayksikössä. Valtion varoista maksetaan kunnalle korvaus valvontatehtävien suorittamisesta. vsk. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta poikkeaa kuitenkin muusta ympäristöterveydenhuollosta siten, että valvontatehtävät ovat laissa säädetty suoraan kunnaneläinlääkäreille ja kunta huolehtii valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat kuntien toimeenpanemat terveydensuojelu, elintarvikkeiden, tupakkalain ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä eläinlääkäripalvelut. Suurimmat kunnat ovat voineet järjestää ympäristöterveydenhuollon itse. Se on osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jossa riskit huomioon ottaen valvotaan viime kädessä ihmisen terveyteen vaikuttavaa elinympäristöä. Kunnaneläinlääkäreiden lisäksi aluehallintovirastoilla on merkittävä rooli eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa
Ympäristöterveydenhuolto on määritelmänkin mukaan ehkäisevää kansanterveystyötä. Yhteistyömuodot terveydenhuollon kanssa ovat tärkeitä erityisesti ympäristöterveyden keskeisiin häiriötilanteisiin (vesija ruokamyrkytysepidemiat) varautumisessa ja hallinnassa. vsk. Ympäristöterveydellinen vaikuttaminen kunnan maankäyttöön, ympäristönsuojelullisiin toimenpiteisiin sekä rakentamiseen on ollut helppoa, kun toiminnot ovat olleet pääosin kuntien vastuulla ja usein ne on myös organisoitu kunnassa samaan yksikköön. Ympäristöterveyshaittojen arvioinnin merkitys ja tarve on jatkuvasti lisääntynyt erityisesti maankäytön suunnittelussa (melu, pienhiukkaset, säteily jne.) sekä ympäristönsuojelussa. Terveydenhuollon, työterveyshuollon ja ympäristöterveydenhuollon yhteistyön Tällä hetkellä ympäristöterveydenhuolto järjestetään Suomessa 62 valvontayksikössä.. Ympäristöterveydenhuollosta terveydensuojelulla sekä osin elintarvikevalvonnalla on paljon yhdyspintoja kunnan eri toimialoihin (ympäristönsuojelu, maankäytön suunnittelu ja kaavoitus, rakennusvalvonta, vesihuolto, opetus ja sivistys, ruokapalvelut, toimitilat jne.). Ympäristöterveydenhuollon ja ehkäisevän terveydenhuollon välillä on kiinteä linkki arvioitaessa ympäristön terveydellisiä olosuhteita ja ympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja ihmisille. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Kiinteä yhteistyö kunnan eri toimijoiden kanssa on tukenut ympäristöterveyshaittojen ennaltaehkäisevää toimintaa, tästä esimerkkinä meluja radonhaittojen ehkäisy jo maankäytön suunnittelussa ja rakennuslupavaiheessa. Ympäristöterveydenhuollolla on yhteyksiä muun muassa rakennusvalvontaan, ympäristönsuojeluun, terveydenhuoltoon, pelastustoimeen, alkoholihallintoon, vesihallintoon ja maankäyttöön sekä maatalouspalveluihin. Ympäristöterveydenhuollon ja terveydenhuollon yhteistyö epidemioiden selvittämisessä ja torjunnassa on merkittävää. Myös rakennuslupien arvioinnissa on hyvä olla mukana asiantuntija ympäristöterveydenhuollosta. 8 Kehityksen seurauksena osa ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä on sijoittunut kuntien rakennusvalvonnan ja/tai ympäristönsuojelun yhteyteen (noin 65 %) ja osa sosiaalija terveydenhuollon yhteyteen (noin 35 %). Yhteistyö rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun kanssa on päivittäistä
Osana selvitystä STM ja MMM toteuttivat kyselyn ympäristöterveydenhuollon yksiköihin, aluehallintovirastoihin, Valviraan, Ruokavirastoon, YM:ään, SM:ään ja Suomen kuntaliittoon. vsk. Tällöin tiivis yhteys kuntien muihin viranomaispalveluihin, tilakeskuksiin ym. Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa on kuitenkin yksi kirjaus, jolla on merkitystä siihen, miten yhteistyö tulevaisuudessa eri alojen kanssa jatkuu. Todennäköisesti ihan hyvin joka tapauksessa.. yhteistyötahoihin katkeaa tai ainakin heikkenee. Maaja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvissa ympäristöterveydenhuollon tehtävissä merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat valtion aluehallinnon viranomaiset sekä Ruokavirasto, jotka suorittavat elintarvikevalvontaan, eläintautien vastustamiseen, eläinsuojeluun, eläinkuljetusten valvontaan, eläinten tunnistamiseen ja jäljitettävyyteen, eläimistä saatavien sivutuotteiden käytön ja hävittämisen valvontaan, maataloustukien ja niiden täydentävien ehtojen valvontaan sekä eläinten lääkitsemiseen liittyviä tehtäviä kuntien ja kunnaneläinlääkäreiden ohella. Vastaukset kyselyyn tuli antaa 11.12.2019 mennessä. Mitä sitten selvitetään. Selvityksen kohteena onkin siis se, onko ympäristöterveydenhuolto jatkossa osa kuntarakennetta vai maakuntarakennetta. Selvitys Edelliseen perustuen hallituksen SOTEministeriryhmä päätti 8.11.2019, että ympäristöterveydenhuollon järjestäminen osana sote-uudistusta selvitetään. Tätä kirjoittaessa ympäristöterveydenhuollon yksiköt ja muut tahot vääntävät vastauksia kyselyyn ja me ministeriöissä valmistaudumme esityksen tekemiseen SOTE-ministeriryhmälle – saa nähdä miten tässä käy. Tämä tarkoittaa sitä, että jos hallitus päättää ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä siten, että se on tulevaisuudessa osa SOTEja pelastustoimen järjestelmää, pitää ympäristöterveydenhuollon yksiköt irrottaa kuntarakenteista maakuntarakenteisiin kautta maan. Selvityksen tavoitteena on arvioida ympäristöterveydenhuollon tulevaisuuden järjestämisen vaihtoehtojen toteutettavuus. 9 merkitystä on lisännyt myös sisäilman epäpuhtauksiin liittyvä terveyshaittojen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Tällöin tiivis yhteys sosiaalija terveydenhuoltoon heikkenee näillä alueilla. Ympäristöterveydenhuollon keskeiset yhteistyökumppanit häiriötilanteisiin varautumisessa sekä häiriötilanteessa toimimisessa ovat terveydenhuolto, pelastustoimi ja vesihallinto. Hallitusohjelmassa on seuraava kirjaus: ”Sosiaalija terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaalija terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Itsehallinnollisia maakuntia on 18”. Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi. Kuten edellä on kuvattu, ympäristöterveydenhuollolla on yhdyspintoja moneen kunnan toimintaan. Vaihtoehtoina ovat: • Kuntarakenteissa kuntien välisenä yhteistyönä yhteistyössä esimerkiksi kuntien ympäristönsuojelun ja/tai rakennusvalvonnan kanssa • Maakunnissa osana sosiaalija terveydenhuollon ja/tai pelastustoimen rakenteita. Jos taas hallitus päättää, että ympäristöterveydenhuollon paikka on kuntarakenteissa osana muita viranomaispalveluita, tulee SOTE-yksiköissä kiinni olevat ympäristöterveydenhuollon yksiköt irrottaa niistä ja siirtää ne muihin kuntien rakenteisiin SOTE-uudistuksen edetessä
Viitearvoa sovelletaan terveyshaitan arviointiin samoin kuin asumisterveysasetuksen toimenpiderajoja (STMa 545/2015, 3 §). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Säteilylain (SäL 859/2018) mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo talousveden sekä asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman radonpitoisuuden viitearvojen noudattamista. Asunnon ja muun oleskelutilan radonpitoisuuden viitearvo on laskenut arvoon 300 Bq/m 3 . Valvontaa suuntaavien painopisteiden avulla vaikutetaan rajallisten valvontaresurssien kohdistamiseen kulloinkin tavoiteltavien päämäärien mukaisesti. Muussa oleskelutilassa henkilömäärä on yleensä tilojen kokoon nähden asuntoja suurempi ja niissä oleskelee muitakin kuin työntekijöitä. Tätä tukevat myös terveydensuojelun valvontaohjelman painopisteet – omavalvonnan tukeminen ja elinympäristöterveyden edistäminen ja yhteistyö. Erityisesti lasten osalta altistumisen rajoittaminen on tärkeää, koska säteilyannos kertyy elimistöön koko eliniän ajan. Näiden toiminnanharjoittajien on terveydensuojelun säännöllisen tarkasKimmo Ilonen, ympäristöterveysneuvos ja Heli Laasonen, ylitarkastaja Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira Valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2020–2024 Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman teemana on yhtenäinen valvonta ja yhteistyö. vsk. Näihin liittyy oleellisena osana riskinarviointi ja riskiperusteinen valvonta.. Radonvalvonta kehittyy ja kasarmien valvontaan yhtenäisyyttä Radonin aiheuttama terveysriski huomioidaan terveydensuojelussa nyt aiempaakin tarkemmin. 10 V altakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman tavoitteena on osaltaan yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja saattaa toiminnanharjoittajat samanarvoiseen asemaan valvonnan tiheyden ja laadun osalta. Säteilylaki (156 §) velvoittaa selvittämään muiden oleskelutilojen radonpitoisuudet
Ta l o u s ve d e n (S T M a 1352/2015) radonpitoisuuden laatuvaatimus on 1000 Bq/l ja ellei se täyty, on kunnan terveydensuojeluviranomaisen ilmoitettava siitä Säteilyturvakeskukselle (STUK) viivytyksettä. vsk. Terveydensuojeluviranomainen voi aina olla yhteydessä STUK:een, joka tarvittaessa auttaa riskinarvioinnissa. 11 tuksen yhteydessä annettava selvitys sisäilman radonpitoisuudesta. Puolustusvoimat vastaa kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävistä sotilaallisissa harjoituksissa, maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavissa kohteissa ja kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa. Näihin liittyviä tavoitteita on hyvä pilkkoa osiin ja seurata niiden kehittymistä myös vuosittain. Kasarmit, joihin majoitetaan varusmiehiä tai sotilasvirkaan koulutettavia henkilöitä (kadetit), eivät lähtökohtaisesti ole erityissuojattavia kohteita ja kuuluvat siksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen valvontaan. Työpaikkojen radonvalvonnasta vastaa STUK ja yleensä muut oleskelutilat ovat myös työpaikkoja, joten viranomaisyhteistyö on tarpeen. Talousveden radonpitoisuuden ollessa 300–1000 Bq/l, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on harkittava korjaavien toimenpiteiden tarpeellisuus riskinarvioinnin perusteella. Pienten talousvettä toimittavien laitosten valvonnassa (STMa 401/2001) on huomioitava, että radonin enimmäispitoisuus asetuksessa on laatusuositus. Valvontasuunnitteluun kokonaisnäkökulmaa ja riskinarviointia Kuten tiedämme, terveydensuojeluvalvonta on pääasiassa muuta kuin säännöllisiä tarkastuksia. Valviran ylläpitämässä ympäristöterveydenhuollon ekstranetissä julkaistaan myöhemmin tarkemmat ohjeet valvonnan järjestämisestä ja tarvittavat yhteystiedot. Valvontaohjelman liitteenä esitetty kohdetyyppikohtainen alustava tarkastustiheys on lähtökohtana valvontasuunnitelmaa laadittaessa, mikäli kohteelle ei vielä ole tehty kohdekohtaista riskinarviointia. Valvontaohjelman tarkastustiheys ei korvaa valvontayksiköiden tekemää Elinympäristöterveyden edistäminen on tärkeimpiä terveydensuojelulain tavoitteita, ja valvontaohjelmassa painotetaan sitä yhä enemmän.. Valvontaohjelman luvussa 3.5 on lueteltu muita näiden lisäksi huomioitavia asioita, kuten asumisterveysasiat ja sidosryhmäyhteistyö. Edellä mainitusta huolimatta säännöllinen valvonta on sekin tärkeä valvonnan osa-alue. Tällöin STUK antaa tarvittavat määräykset säteilyaltistuksen rajoittamiseksi (SäL 154 §, 177 §, STMa 1044/2018, 25 §). Tällöin valvonnasta ja määräyksistä vastaa aina kunnan terveydensuojeluviranomainen. Tämän työn kuvaamista valvontasuunnitelmassa ja suunnitelman toteutumisen arvioinnissa on tarpeen selvästi lisätä ja tarkentaa. Valvontasuunnitelman painopisteiden laadullista toteutumista olisi syytä arvioida ja selostaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50
Elinympäristöterveyden edistäminen on tärkeimpiä terveydensuojelulain tavoitteita, ja valvontaohjelmassa painotetaan sitä yhä enemmän. Tarkoituksena on varmistaa, että kuntalaisilla ja eri viranomaisilla olisi käytettävissään riittävästi tietoa elinympäristön tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista sekä niiden terveydellisistä vaikutuksista. Eri viranomaisten välinen yhteistyö ja ympäristöterveydenhuollon tunnetuksi tekeminen muille viranomaisille ja toimijoille ovat hyödyksi tavoitteiden edistämisessä. Kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella valvontakohteen suunnitelman mukaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tai vähentää. 12 riskinarviota, vaan valvontayksiköiden on syytä arvioida alueellaan riskejä kohdekohtaisesti. vsk. Painotuksena omavalvonnan tukeminen ja elinympäristöterveyden edistäminen Terveydensuojelulakiin (TsL 2 §) tuotu vaatimus omavalvontaan velvoittaa toiminnanharjoittajaa, mutta vielä tässä vaiheessa sen vakiinnuttamista on tarpeen tukea. Riskinarvioinnissa huomioidaan muun muassa seuraavat seikat • Altistuvien ihmisten määrä ja erityisryhmät (lapset, nuoret, vanhukset, liikuntarajoitteiset, sairaat) • Altistavan tekijän määrittely (taudinaiheuttaja, myrkyllisyys) • Altistuksen kesto ja/tai toistuvuus (jatkuva tai tilapäinen oleskelu) • Aikaisemman valvonnan tulokset (onko korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytty) • Onko toiminta ilmoituksen tai hyväksymispäätöksen mukaista • Toiminnanharjoittajan omavalvonta ja asiantuntemus sekä resurssit • Tiedottaminen ja varautuminen häiriötilanteisiin • Muut mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttavat tekijät.. Toiminnanharjoittajan on tunnistettava oman toimintansa riskit ja pohdittava, miten ne estetään tai hallitaan. Viranomaisten on yhteistyössä arvioitava paikalliset ympäristöterveysriskit ja asetettava tavoitteet niiden vähentämiselle. Omavalvonnan tukeminen on nyt valvontaohjelman painopisteenä, joten siihen tullaan varmasti kiinnittämään vielä myöhemmin huomiota. Elinympäristöterveyden edistämiselle tarpeelliset toimenpiteet ja niiden priorisointi sekä seuranta olisi hyvä sisällyttää kuntien strategiaan ja hyvinvointityöhön. Valvontayksiköiden kannattaa nyt kehittää keinoja tämän painopisteen edistämiseen. Kunnan on järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa (TsL 6 §). Tukeminen lähtee yksinkertaisimmillaan siitä, että toiminnanharjoittajaa pyydetään pohtimaan omaa toimintaansa ja mitä eri toimintoja siinä on, toiminnan riskejä ja ovatko riskit toteutuessaan kuinka suuria ja kuinka todennäköisiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. On vaikutettava mahdollisiin ongelmiin ja terveyshaittoihin jo ennalta, suunnitteluvaiheessa. Terveydensuojelun asiantuntemusta olisi varmasti hyvä hyödyntää tässä nykyistä enemmän, mutta aivan yhdessä yössä ei tilanne muutu, vaan myös käytäntöjä ja tietolähteitä on myös kehitettävä ja viranomaisten omaa osaamista syvennettävä
Joululahjojen ja -korttien sijaan tuemme tänä vuonna sanitaatiohankkeita Sambiassa. Olemme mukana varmistamassa lasten puhtaampaa ja terveempää tulevaisuutta. Käymäläseura Huussi ry:n hankkeista www.huussi.net Ympäristö ja Terveys-lehti toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista vuotta 2020!
Työkalu ja sen käyttöohje Valmiusja jatkuvuudenhallintasuunnitelma -ohje sisältää käytännön ohjeita ja esi. Uudet ohjeet tukevat sosiaali-, terveydenja ympäristöterveydenhuollon organisaatioiden varautumista. ohjeet. vsk. Sosiaalija terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat yhteisessä hankkeessa valmistelleet uudet varautumista tukevat Sari Vuorinen, projektipäällikkö Suomen Kuntaliitto Uusia ohjeita varautumiseen ja valmiussuunnitteluun Valmiussuunnitelmat ovat tärkeä osa varautumista häiriötilanteisiin. Sosiaalija terveydenja ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnittelu tukee yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämistä ja väestön toimintakyvyn varmistamista normaalioloissa ja häiriötilanteissa. Väestön kannalta elintärkeiden toimintojen jatkuvuus on turvattava kaikissa tilanteissa. Uudet ohjeet on tarkoitettu kaikkien sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon organisaatioiden hyödynnettäviksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. 14 H äiriötilanteisiin varautuminen ja niiden hallinta ovat osa sosiaalija terveydenja ympäristöterveydenhuollon organisaatioiden jokapäiväistä toimintaa. Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varaudutaan valmiussuunnittelulla. Tavoitteena on yhtenäistää varautumisen suunnitelmia sekä tehostaa siten varautumisen yhteistyötä
Nykyisten uhkien kompleksisuudesta ja keskinäisriippuvuuksista johtuen organisaatiot eivät voi enää varautua pelkästään yksin. moduuli: Jatkuvuudenhallinnan prosessit. Yhteistyön tarkoituksena on tuottaa hyötyä kaikille siihen osallistuville osapuolille. Valmiusja jatkuvuudenhallinnansuunnittelua koskeva ohje perustuu Kuntaliiton kehittämään kuntien jatkuvuudenhallinta -malliin (KUJA). Tämä moduuli otetaan käyttöön varsinaisen häiriötilanteen aikana. Moduuleissa 1–2 korostuvat erityisesti organisaation johdon rooli sekä yhteys organisaation normaaliin johtamiseen sekä prosesseihin. Henkilöstö osallistuu omien vastuuja osaamisalueidensa mukaisesti. Tavoitteena on rakentaa sekä kehittää pitkäjänteisesti organisaation valmiutta ja kykyä toimia kaikissa tilanteissa. Valmiussuunnitelma toimii tukena sekä työtä systematisoivana apuvälineenä, johon organisaation varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan menettelyt dokumentoidaan. Moduulit 3–4 sisältävät perinteisen valmiussuunnittelun sekä häiriötilanteen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen. Kukin moduuli sisältää 4–6 osiota: 1. moduuli: Jatkuvuudenhallinnan johtaminen. Yhteistyömoduulilla on rajapintoja muihin moduuleihin. Moduulit 1–4 muodostavat jatkumon, jossa kukin moduuli rakentuu edellisten moduulien päälle. Kriittisten toimintojen häiriöttömyys tulee turvata, tunnistaa toiminnan uhat ja luoda toimintatapa vakavien häiriötilanteiden hallinnalle. 2. vsk. suunnitelmien ja toimintamallien luomiseen, suunnitelmien toimeenpanoon, perehdyttämiseen ja kouluttamiseen, harjoitusten järjestämiseen sekä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tarvittavien resurssien ja toimintaedellytysten varmistamiseen. Poikkeusoloihin varautuminen on kirjattu ohjeeseen läpileikkaavana asiana. moduuli: Häiriönhallinta ja kriisijohtaminen. Elintärkeitä palveluita tuottavan organisaation yksi keskeinen tavoite on palveluiden korkea toimintavarmuus sekä luotettavuus. moduuli: Varautumisessa tehtävä yhteistyö. Käytännön hyötyinä ovat esimerkiksi parempi tilanneymmärrys ja toimintojen yhteensovittaminen.. 15 merkkejä valmiussuunnitelman laatimiseksi. Tärkeitä osakokonaisuuksia koko henkilöstölle ovat erityisesti uhkien ja riskien kartoitus ja hallinta, perehdyttäminen, koulutus ja harjoittelu. moduuli: Ennakointi ja suunnittelu 4. Kaikki neljä kokonaisuutta tarvitsevat onnistuakseen yhteistyötä keskeisten ulkoisten sidosryhmien kanssa. 5. Tämä edellyttää organisaation johdon sitoutumista varautumisen ja toiminnan jatkuvuuden kehittämiseen sekä koko henkilöstön osallistumista sen toteuttamiseen. Osana organisaation varautumista ja jatkuvuudenhallintaa määritellään omat kriittiset toiminnot. Moduuli 5:n avulla varmistetaan yhteistyö organisaation ulkoisten sidosryhmien kanssa. KUJA-mallissa varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan kokonaisuus on sisällöllisesti jaettu viiteen kokonaisuuteen eli moduuliin. Jatkuvuudenhallinnan yksi tärkeimmistä tavoitteista on suojella organisaatiota säilyttämällä toimintakyky ja samaan aikaan minimoida häiriötilanteiden negatiiviset vaikutukset. Kolmannessa moduulissa keskitytään mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. 3. Neljännen moduulin tavoitteena on rakentaa sekä kuvata, mikä on organisaation toimintamalli häiriötilanteissa. Ohjeessa kuvataan selkeästi, mitä tulee kirjata valmiussuunnitelmaan. Yhteistyö varautumisessa ei aina liity palveluiden ja tuotteiden hankkimiseen tai tilaaja-tuottaja -asetelmaan, jota on käsitelty tarkemmin toisessa moduulissa
Varautumisen pikatestin avulla organisaatio voi nopeasti määrittää varautumi. Tarkoituksena on kehittää pitkäjänteisesti organisaation valmiutta sekä kykyä toimia kaikissa tilanteissa. Näin kaikkia kokonaisuuksia kehitetään esimerkiksi neljän vuoden aikana. Tarkoituksenmukaista on luoda sekä varmistaa ensin organisaation kyky reagoida järjestelmällisesti häiriöja kriisitilanteessa (moduulit 3 ja 4). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. 16 Vaihe kerrallaan ja soveltuvin osin Organisaation varautumisen ja valmiuden kehittämisessä tarvitaan kaikkien organisaatiotasojen sekä henkilöstön osallistumista. Organisaatiossa voidaan valita vuosittain kokonaisuus, jonka toimintaa kehitetään. Varautuminen, toiminnan jatkuvuuden toteuttaminen sekä kehittäminen ovat jatkuva prosessi, jonka kesto on useita vuosia. vsk. Varautumisen ja toiminnan jatkuvuuden varmistamisen tavoitteena ei ole vain tuottaa dokumentti – valmiussuunnitelma liitteineen. Suositeltavaa on kehittää organisaation varautumista yksi kokonaisuus kerrallaan. Tämän jälkeen tulee kiinnittää huomiota varautumiskokonaisuuden johtamiseen, ennakoinnin kehittämiseen, linkittämiseen organisaation muihin prosesseihin (moduulit 1 ja 2) sekä yhteistyön rakentamiseen muiden toimijoiden kanssa (moduuli 5)
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Nämä arvioinnissa käytettävät työkalut on saatavilla maksuttomasti Kuntaliiton sivuilta (www.kuntaliitto.fi/kuja). Suositeltavaa on laatia myös laajempi organisaation varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan itsearviointi sekä määrittää tavoitetasot tarkemmin osakokonaisuuksittain laajemmalla KUJA-arvioinnilla. Pikatesti antaa suuntaa-antavan arvion siitä, millä tasolla organisaation varautuminen on. Valmiusja jatkuvuudenhallintasuunnitelma. 17 Uudet ohjeet Sosiaalija terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat julkaisseet kolme uutta ohjetta valmiussuunnittelun yhtenäistämiseksi ja tueksi. Lisäksi etäosallistujille järjestettiin webinaari. Ohje sosiaalija terveydenhuollon toimijoille http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4068-0 Kyberturvallisuus. Ohje sosiaalija terveydenhuollon toimijoille http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4085-7 sen nykytason ja asettaa tavoitetason. Sähköisten oppimateriaalien ja uusien apuvälineiden kehittäminen varautumisen tueksi jatkuu Kuntaliitossa.. vsk. Vuoden 2019 lopulla järjestettiin viisi alueellista koulutuspäivää Oulussa, Kuopiossa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Ohjeet ovat saatavilla VALTO:ssa, valtioneuvoston sähköisessä julkaisuarkistossa suomen ja ruotsin kielellä. Ohje sosiaalija terveydenhuollon toimijoille http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4046-8 Sopimusperusteinen varautuminen. Ohjeista käytäntöön Uuden ohjeistuksen toimeenpanoa tuetaan alueellisella koulutuskierroksella
Suomi allekirjoitti Paul Streng Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jarkko Rapala, sosiaalija terveysministeriö Vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja – Vuonna 1999 tehty vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja on kansainvälinen sopimus, joka tähtää kansallisella tasolla asetettujen tavoitteiden avulla veden välityksellä leviävien sairauksien ehkäisemiseen, rajoittamiseen ja vähentämiseen Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Kaukasiassa. Pöytäkirjassa on mukana 40 maata, joista 26 on sen toimeenpannut. Pöytäkirjan tavoitteet koskevat vesistöjen, talousveden, uimaja allasveden, vesiviljelyssä käytettävän veden sekä vesistöihin johdettavan jäteveden laatua, taloussekä jätevesijärjestelmien kattavuutta ja palvelutasotavoitteita, hyvien käytäntöjen soveltamista talousvesija jätevesihuoltoon, jätelietteen uudelleenkäyttöä ja vesivaroihin vaikuttavien pilaantuneiden maa-alueiden tunnistamista sekä kunnostamista. Pöytäkirjalla on tärkeä merkitys erityisesti Itä-Euroopan, Keski-Aasian ja Kaukasian maille niiden pyrkiessä ratkaisemaan vesihuollon haasteita. Sen pääasiallinen tarkoitus on terveyden, hyvinvoinnin ja vesiekosysteemien suojelu ennaltaehkäisemällä, hallitsemalla sekä vähentämällä vesivälitteisiä terveyshaittoja. Pöytäkirjan tavoitteet Pöytäkirja on ensimmäinen kansainvälinen sopimus, jolla pyritään turvaamaan kaikille YK:n ihmisarvoksi julistama riittävä puhdas juomavesi sekä tarpeellinen hygienia ja sanitaatio. Suomen alun perin vuonna 2008 laatimat Vesi ja terveys -pöytäkirjaan liittyvät kansalliset tavoitteet on päivitetty laajana poikkihallinnollisena yhteistyönä kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimenpideohjelman mukaisiksi ja vastaamaan paremmin lainsäädännössä sekä vesiensuojelussa ja terveydensuojelussa tapahtunutta kehitystä. 18 V esivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan tavoitteena on ehkäistä, rajoittaa ja vähentää veden välityksellä leviäviä sairauksia pan-eurooppalaisella alueella. Pöytäkirja tehtiin Lontoossa vuonna 1999 maasta toiseen ulottuvien kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn yleissopimuksen osapuolten, Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Euroopan talouskomission ja Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimiston sihteeristöjen yhteistyönä. tavoitteena turvallinen vesihuolto kaikille Euroopassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Pöytäkirja on sen ratifioineita osapuolia sitova asiakirja. vsk
Pöytäkirjan tavoitteita toimeenpannaan Suomessa voimassa olevan lainsäädännön sekä erilaisten strategioiden perusteella. Kansalliset tavoitteet Pöytäkirja edellyttää, että osapuolten on laadittava ja julkaistava pöytäkirjan tavoitteisiin perustuvat kansalliset tavoitteet ja niiden tavoitepäivämäärät vedestä aiheutuvien sairauksien estämiseksi. Suomessa päätettyjä strategioita ja muita toimenpiteitä ovat esimerkiksi vesivastuustrategia, riskienhallintastrategia, vesienhoidon toimenpiteet sekä vesiviljelystrategia. Suomi on esimerkiksi auttanut Armeniaa pöytäkirjan tavoitteisiin pääsemisessä sekä tukenut FinWaterWEI-ohjelman avulla Water Safety Plan -riskinhallintamallin käyttöönottoa Tadzhikistanissa ja Kirgisiassa. Sosiaalija terveysministeriön esityksestä tavoitteet päivitettiin vuonna 2019 (taulukko 1) ottamalla huomioon alkuperäisten tavoitteiden toteuma sekä vuoden 2008 jälkeen tapahtunut lainsäädännön, vesiensuojelun ja terveydensuojelun kehitys. Suomi laati pöytäkirjan edellyttämät kansalliset tavoitteet vuonna 2008, ja ne pantiin toimeen sosiaalija terveysministeriön päätöksellä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Tavoitteiden päivitys tehtiin sosiaalija terveysministeriön johdolla poikkihallinnollisesti ja yhteistyönä sidosryhmien kanssa työryhmässä, johon kuuluivat sosiaalija terveysministeriön lisäksi maaja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, ulkoministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto, Suomen ympäristökeskus, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen vesilaitosyhdistys ry ja Käymäläseura Huussi ry. 19 pöytäkirjan sen valmistuessa ja ratifioi sen vuonna 2005. vsk. Kestävän kehityksen globaalit tavoitteet – No-one left behind! Suomi on tavoitteiden päivityksen yhteydessä harmonisoinut ensimmäisenä maana kansalliset tavoitteet YK:n kestävän kehiPöytäkirjan osapuolien välinen kokous pidetään kolmen vuoden välein. Suomi on ollut alusta alkaen pöytäkirjan toteuttamista koordinoivan johtoryhmän jäsen, rahoittanut pöytäkirjan sihteeristön toimintaa ja osallistunut aktiivisesti pöytäkirjan kansainväliseen toimintaan mm. Vuoden 2016 kokous pidettiin YK:n päämajassa Genevessä (kuvassa). Kuva: Raili Venäläinen, ympäristöministeriö.. Vuoden 2019 kokous pidettiin marraskuun lopulla Serbian pääkaupungissa Belgradissa. Tavoitteet koostuvat niin vesistöjen laadun turvaamiseen, talousveden vedenottoketjun eri vaiheisiin kuin jätevesihuoltoon kohdistetuista tavoitteista. tukemalla pöytäkirjaan liittyviä kehittämishankkeita Aasian maissa. Kukin hallinnonala vastasi omaa alaansa koskevien tavoitteiden ja tavoitepäivämäärien asettamisesta
SDG-tavoitteista pöytäkirjan kannalta oleellisimpia ja kansallisesti selkeimmin toimeenpantuja ovat vesiturvallisuutta ja hygieniaa käsittelevät alatavoitteet 6.1 ja 6.2, jotka keskittyvät turvallisen juomaveden saatavuuden sekä riittävän ja yhtäläisen sanitaation ja hygienian takaamiseen kaikille. Suomi oli ensimmäinen maa, joka toimeenpani kansalliset tavoitteet vuonna 2008, ja ensimmäinen myös nyt korostaessaan YK:n kestävän kehityksen ohjelman tavoitteita uusissa vuonna 2019 päivitetyissä kansallisissa tavoitteissaan. Lisäksi tavoitteiden asettaminen saattaa selkeyttää eri tahojen vastuualueita, osoittaa tarpeellisia kehityssuuntia ja eri hallinnonalojen yhteistyömahdollisuuksien kehittämiskohteita sekä toimia kansallisen vesivarastrategian perustana. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Kansallisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä ympäristöja terveyssektorien sekä vesihuoltolaitosten välistä yhteistyötä. Yhteenveto Vesi ja terveys -pöytäkirja on siihen sitoutuneiden ja sen ratifioineiden osapuolimaiden kansallisia vesivaroja, veden käyttöä ja sanitaatiota koskevia tavoitteita ohjaava asiakirja. Pöytäkirjan sääntöjen noudattamista valvova komitea tarkistaa kansalliset raportit, ja maiden edistymistä tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa käsitellään kolmen vuoden välein pidettävässä osapuolikokouksessa. Niin kansallinen poikkihallinnollinen työ kuin osapuolien välinen yhteistyö ja hyvien käytäntöjen jakaminen maiden välillä on tärkeää tavoitteisiin pääsemiseksi koko laajennetun Euroopan alueella. Kaikkien pöytäkirjan osapuolten on raportoitava tavoitteiden toteutumisesta WHO:n Euroopan aluetoimistolle ja YK:n Euroopan talouskomissiolle kolmen vuoden välein. Raportointi Pöytäkirjan ratifioineet maat sitoutuvat kansallisten tavoitteiden laatimisen lisäksi raportoimaan niiden edistymisestä. 20 tyksen Agenda 2030 -toimintaohjelman kanssa. 21–24). Vesi ja terveys -pöytäkirjaan liittyvät Suomen 1.10.2019 päivätyt uudet kansalliset tavoitteet. Lisäksi sitä voidaan käyttää kehitysja ulkopolitiikan välineenä vesidiplomatian edistämiseksi eli ennakoivana rauhanvälitystoimintana konfliktien ehkäisemiseksi vesivaroiltaan niukkojen maiden välillä. Tavoitteet, niiden tausta, perustelut, liittyminen kansalliseen lainsäädäntöön ja eri strategioihin sekä suhde YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) on luettavissa suomeksi ja ruotsiksi sosiaalija terveysministeriön verkkosivuilla osoitteessa https://stm.fi/terveydensuojelu sekä englanniksi YK:n Euroopan aluetoimiston verkkosivuilla osoitteessa http://www.unece.org/env/ water/pwh_targets_set.html. Sen vuoksi jokaiselle tavoitteelle on tarpeen määritellä indikaattori, jonka avulla tavoitteen saavuttamista voidaan seurata ja arvioida. Kansainvälisesti Vesi ja terveys -pöytäkirja edistää vesiturvallisuutta ja hyvien käytäntöjen edistämistä vesihuollon osalta heikommassa asemassa olevissa maissa. Se on välttämätöntä myös siksi, että sen avulla edistetään koko vesihuoltoa niin talouskuin jätevesihuollon kehittämiseksi. Muilla puhtaaseen veteen ja sanitaatioon liittyvillä alatavoitteilla pyritään mm. Se sisältää 17 kestävän kehityksen näkökulmaa toteuttavaa ”Sustainable Development Goals” -tavoitetta (SDG), joille kullekin on asetettu useampia alatavoitteita. vsk. Toimintaohjelma on valtioita poliittisesti sitova asiakirja, joka hyväksyttiin YK:n huippukokouksessa New Yorkissa 25.9.2015. parantamaan vesistöjen veden laatua, vedenkäytön tehokkuutta sekä varmistamaan makean veden riittävyys. Taulukko 1 (s
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. 21. vsk
22. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. 23. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. 24 Koulutuksessa käsitellään ajankohtaisia laivatarkastusasioita ja sisällössä on pyritty huomioimaan EUHG-ohjelman asettamat painopistealueet. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys > Koulutukset Laivatarkastuskoulutus V 23.–24.1.2020 Original Sokos Hotel Tripla Pasila, Helsinki Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa. Harjoituksen yhteydessä käydään läpi mm. vsk. Koulutuksen yhteydessä järjestetään myös varautumisharjoitus ”Tuhkarokko risteilyaluksella”. eri viranomaisten ja tahojen rooleja sekä velvollisuuksia, kun aluksella havaitaan vakava kansainvälisesti merkittävä terveysuhka tai tauti
vsk. ”On tärkeää, että käyttäjät ovat sisäympäristöön tyytyväisiä. Kyselyyn vastanneista kuitenkin reilusti yli puolet koki, että vähäinenkin kosteusvaurio on niin vakava riski terveydelle, että vaurioon pitää puuttua välittömästi. Raportoitu oireilu ja kokemukset sisäilman laadusta, kuten hajuista, tunkkaisuudesta tai lämpötilasta, antavat myös arvokasta lisätietoa, kun rakennukseen liittyviä ongelmia selvitetään ja tutkimuksia suunnitellaan”, kertoo THL:n ylilääkäri Jussi Lampi. Tutkimustiedon perusteella lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteusja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana. Vain pieni osa kosteusvaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Tutkimustiedon perusteella sädesienet voivat olla merkki rakennuksen kosteusja mikrobivauriosta, mutta niiden löytäminen rakennuksesta ei automaattisesti osoita, että rakennuksen käyttämisestä olisi haittaa terveydelle. Myös pelot ja käsitykset jonkin tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa oireita ja objektiivisesti mitattavia fysiologisia vasteita. ”Rakennuksen tilanne tulee arvioida kokonaisvaltaisesti pätevien ammattilaisten voimin”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärinen. THL tutki väestön käsityksiä sisäilmasta – ihmiset kokevat riskit suurempina kuin ne tutkimustiedon perusteella ovat https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-sisailma-ja-terveysohjelma-2018-2028/kansallinen-sisailmakartoitus-2018 THL Rakennukset pitää tutkia, oireilua ei voi suoraan käyttää sisäilman epäpuhtauksien mittarina Sädesieni voi olla merkki kosteusvauriosta, mutta ei varma merkki sisäilman haitallisuudesta Jonkinasteisia kosteusvaurioita on lähes kaikissa rakennuksissa, mutta vain pieni osa lisää astman riskiä Ihmiset kokevat erityisesti sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein suurempina ja vakavampina, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat. ”Perusperiaate on, että kosteusvauriot tulee ennaltaehkäistä ja korjata. Tutkimustiedon perusteella sisäilmaan liitettyä oireilua ei voi käyttää suoraan sisäilman haitallisuuden mittarina, koska oireilu on yksilöllistä ja oireiluun vaikuttavat sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös muut seikat, kuten ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat, kuten viihtyisyys ja tyytyväisyys töissä ja koulussa. Melkein 60 prosenttia kyselyyn vastaajista koki vaikeana arvioida, johtuvatko yksittäisen ihmisen hengitystieoireet sisäilmasta vai jostain muusta tekijästä. Sädesieniä ihminen kohtaa esimerkiksi luonnossa liikkuessa, koska niitä esiintyy paljon ympäristöstämme, kuten mullassa ja sulan maan aikana ulkoilmassa. Kyselyyn vastanneista noin kaksi kolmasosaa piti sädesienen esiintymistä varmana merkkinä sisäilman haitallisuudesta. 25 Aiheen tutkiminen on tärkeää, koska eriävät käsitykset sisäilman merkityksestä terveydelle voivat aiheuttaa hämmennystä sekä osaltaan hankaloittaa rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisua ja ihmisten hoitoa. Tämä selvisi THL:n toteuttamasta Kansallisesta sisäilmakartoituksesta, jossa selvitettiin suomalaisten tietoja ja käsityksiä sisäilmasta ensimmäistä kertaa.. Kuinka suuri terveysriski on ja miten nopeasti toimenpiteisiin pitää ryhtyä, riippuu muun muassa kosteusvaurion laajuudesta sekä siitä, miten paljon tiloja käytetään”, kertoo professori Juha Pekkanen
Velvoite omavalvontaan on ollut aikaisemmin terveydensuojelulaissa yleisenä periaatteena, mutta sen täsmällisemmällä lakiin kirjaamisella toiminnanharjoittajien vastuuta toiminnastaan haluttiin korostaa. KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulussa opinnäytetyönä tehdyn selvityksen mukaan terveydensuojelulain omavalvontavelvoitteen toteutuminen edellyttäisi lisäohjeistusta ja selkeämpiä työkaluja omavalvonnan todennettavuuteen.. Velvoite koskee terveydensuojelulain ilmoitusvelvollisia kohteita. (STM 2016.) Terveydensuojelulaissa ei anneta vaatimusta dokumentoida omavalvontasuunnitelmaa kirjallisesti, mikä saattaa heikentää vaatimuksen vaikuttavuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Omavalvonnan avulla toiminnanharjoittajan on mahdollista reflektoida omaa toimintaansa ympäröiviin olosuhteisiin ja näin taata kuluttajille terveellinen ja turvallinen palvelu mahdollisuuksiensa mukaan. 26 O mavalvonnalla tarkoitetaan toiminnanharjoittajien omasta toiminnasta mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttavien riskien tunnistamista, seuraamista ja ennaltaehkäisyä. Omavalvontasuunnitelmassa tulisi silti kuvata vähintään toimintaa, toiminnassa synPaul Streng, ins. Terveydensuojelulain omavalvontavelvoite on muutenkin itsessään muotoiltu melko epätarkaksi. Samalla terveydensuojeluviranomaisen valvontaa voidaan kohdentaa tehokkaammin. Juha Sipilän hallitusohjelma herätti tarpeen kirjata kohta omavalvontavelvoitteesta, ja sillä haluttiin toiminnanharjoittajien huolellisuusvastuun korostamisen lisäämiseksi vähentää myös terveydensuojeluviranomaisen velvoitteita. vsk. Omavalvontavelvoite kirjattiin terveydensuojelulakiin 1.1.2017. (AMK), ympäristöteknologia Liisa Routaharju, lehtori (opinnäytteen ohjaaja) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Terveydensuojelulain omavalvontavelvoite Riskiperusteisella omavalvonnalla on mahdollista tehostaa toiminnan terveellisyyden ja turvallisuuden takaamista terveydensuojelulain mukaan ilmoitusvelvollisissa kohteissa
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Kyselytutkimus puolestaan tehtiin Webropol-verkkokyselyn avulla ja se sisälsi 33 kysymystä. Työn tuloksia analysoitiin kvalitatiivisen tutkimuksen sisällönanalyysin periaattein. vsk. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 142 ja täten vastausaktiivisuus Omavalvontavelvoite kirjattiin terveydensuojelulakiin 1.1.2017. Kyselytutkimus jaettiin 252:lle Sosterin terveysvalvonnan valvontakohteelle ja 360:lle Keski-Pohjanmaan valvontakohteelle. Lisäksi momentin väljä muotoilu dokumentin vaatimisen osalta asettaa haasteita omavalvontasuunnitelman todennettavuudelle. Tutkimushaastattelussa haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua. omavalvontavelvoitteen tunnistamista, omavalvonnan toteuttamistapoja ja sitä koskevaa tiedontarvetta sekä terveyshaittaa aiheuttavien riskien tunnistamista ja hallintaa. Omavalvontavelvoite koskee TSL:n ilmoitusvelvollisia kohteita, mm. päiväkoteja.. (Valvira 2018.) Materiaalit ja menetelmät Taustaa opinnäytetyön teoreettiselle viitekehykselle haettiin lakimuutoksen perusteluista, hallituksen esityksestä sekä sosiaalija terveysministeriön (STM) hyvinvoinnin ja terveydensuojelu -tulosryhmän johtajalta sekä neuvottelevalta virkamieheltä. Haastattelun teemat olivat omavalvonnan kirjaamisperusteet terveydensuojelulakiin, omavalvontasuunnitelman todennettavuus sekä terveyden edistäminen. Kokonaisuudessaan kysely jaettiin 612 toiminnanharjoittajalle. Käytännössä kuitenkin omavalvonnan kirjaaminen on omavalvonnan kehittämisen edellytys. Tätä varten toiminnanharjoittajan olisi hyvä laatia kirjallinen omavalvontasuunnitelma, vaikka sitä ei laissa vaaditakaan. Kyselytutkimuksella puolestaan selvitettiin Itä-Savon sairaanhoitopiirin (Sosteri) sekä Keski-Pohjanmaan terveysvalvonnan ilmoitusvelvollisten valvontakohteiden käsityksiä ja menettelytapoja terveydensuojelulain omavalvontavelvoitetta koskien. Toimivalla omavalvonnalla on mahdollista ennaltaehkäistä terveyshaittoja havaitsemalla puutteita omassa toiminnassaan. Kysymykset koskivat mm. Tulokset Noin kolmasosa (n kyllä = 51, n ei = 87) vastaajista haluaisi lisätietoa sekä ohjeistusta omavalvonnasta. 27 tyviä mahdollista terveyshaittaa aiheuttavia riskitekijöitä sekä niiden ennaltaehkäisyä
Suurin osa vastaajista ei muuttanut toimintaansa 1.1.2017 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä. Eniten omavalvontaan liittyvää tietoa haluttaisiin mm. Vastaukset, joissa mainittiin terveyshaittaa aiheuttaviksi riskeiksi myös pistoja viiltojäte sekä leikkipaikan turvallisuus, antavat syyn epäillä eri lakien vaatimien omavalvontasuunnitelmien sisältöjen sekoittumista. Toisaalta voi myös käydä niin, että jos omavalvontasuunnitelma luodaan ainoastaan vaateen takia ja se on tehty ilman aitoa motivaatiota, voi sen hyöty toiminnanharjoittajan työkaluna jäädä pieneksi. Toimivin tapa jakaa tietoa voisi olla sähköpostitse tai verkossa. Omavalvontavelvoitteen korostamisen ja lakiin kirjaamisen merkitys ympäristöterveydenhuollolle voi olla merkittävä asia, kun se saadaan toimivalle tasolle niin käytännön kuin teoriankin osalta. Suurimmalla osalla vastanneista on kirjallinen omavalvontasuunnitelma ja he arvottavat suurimmiksi mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttaviksi riskeiksi henkilökunnan toiminnan, puhtaanapidon sekä hygienian. Lisäksi omavalvontasuunnitelman sisällöissä huomioitiin eri terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä melko hyvin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Toimiva malli edellyttää kuitenkin hyvää vuorovaikutusta toiminnanharjoittajien ja valvontaviranomaisten välillä. Tulosten mukaan noin kolmannes kyselytutkimukseen vastanneista koki tarvitsevansa tai haluavansa lisätietoa omaval. Lisätietoa haluttiin erityisesti riskeistä, jotka huomioitiin parhaiten kyselyyn vastanneiden toiminnanharjoittajien omavalvontasuunnitelmissa. 28 oli 23 %. Vuorovaikutusta voitaisiin helpottaa esimerkiksi selkeämmällä omavalvonnan ohjeistuksella sekä yhteisellä omavalvonnan valvontaa koskevalla linjauksella. Pohdinta Lisätietoa omavalvonnasta haluaisi noin kolmannes kyselyyn vastanneista toiminnanharjoittajista. Valvontaviranomaisen näkökulmasta omavalvonnan todennettavuudelle haasteen asettaa mm. se, että huomioonotettavia asioita ei ole tarkasti määritelty. Toimintaansa muuttaneet toiminnanharjoittajat joko laativat omavalvontasuunnitelman, päivittivät jo olemassa olevaa tai laittoivat sen kaikkien saataville. Toiminnanharjoittajien voisi olla helpompi toimia, kun todella tiedettäisiin mitä pitäisi huomioida. Yhteenveto Opinnäytteessä tutkittiin terveydensuojelulain omavalvontavelvoitteen lakiin kirjaamiseen vaikutuksia toiminnanharjoittajien toimintaan. Kyselyn mukaan osa oli sisällyttänyt omavalvontasuunnitelmaansa myös elintarviketurvallisuuden ja leikkipaikkojen turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Suurin osa kyselyyn vastanneista toiminnanharjoittajista vastasi tietävänsä omavalvontavelvoitteen kirjaamisesta lakiin ja kokevansa omavalvonnan tärkeäksi. Omavalvonnan ja siihen liittyvä terveydellisten olosuhteiden seuraaminen ja näiden vuoksi tehtyjen toimenpiteiden kirjaaminen ovat omavalvonnan kehittämisen edellytys. Kirjallinen omavalvontasuunnitelma itsessään ei varmasti takaisikaan toimivaa omavalvontaa, mutta se mitä sen luomiseksi pitää tehdä ja selvittää, voisivat taatakin. Jos tämä tulos yleistettäisiin kaikkiin Suomen ilmoitusvelvollisten kohteiden toiminnanharjoittajiin, voitaisiin todeta omavalvonnasta saatavasta tiedosta olevan puute. puhtaanapidosta, henkilökunnan toiminnasta, sisäilmasta sekä allergisoivista tekijöistä. Kyselyyn vastanneet toiminnanharjoittajat kokivat omavalvonnan tärkeäksi ja suurin osa vastasi tietävänsä omavalvontavelvoitteen lisäämisestä lakiin. vsk
Valvira. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti.. Saatavissa: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2019051910568. Terveydensuojelulain omavalvonta ja sen vaikuttavuus: Itä-Savon sairaanhoitopiirin ja Keski-Pohjanmaan terveysvalvonnan valvonta-alueet. WWW-dokumentti. Kunnan toimintavapaus lisääntyy terveydensuojelun valvonnassa. Saatavissa: https:// stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ kunnan-toimintavapaus-lisaantyyterveydensuojelun-valvonnassa [viitattu 07.11.2019]. Saatavissa: https://www.valvira.fi/documents/ 14444/261239/Koulu_ja_paivakotiohje. 29 vontaan liittyvistä asiakokonaisuuksista. On myös selvää, että dokumentointi on välttämätöntä omavalvonnan kehittämiselle. pdf/f334041d-c6f3-fe0a-daa5-78a76ae6a216 [viitattu 07.11.2019]. vsk. Edellä mainittuihin asioihin tarttuminen ennaltaehkäisevällä otteella olisi todennäköisesti halvempi ratkaisu kuin mahdollisesti muutoksesta johtuvat lisääntyneen jälkivalvonnan ja terveyshaittojen poistamisen tarpeesta aiheutuvat kustannukset. Suunnitelmallisen valvonnan vähentäminen ja toiminnanharjoittajien omavalvonnan merkityksen korostuminen voivat pahimmillaan lisätä syntyviä terveyshaittoja tai ainakin niiden riskiä. 2019. Kilpailu löytyy verkkosivultamme www.ymparistojaterveys.fi klikkaamalla etusivun banneria PARAS KANSI. Terveydensuojelulain tarkoittaman omavalvonnan arvo tulee todennäköisesti kasvamaan lakimuutoksen myötä merkittävästi vain, jos lakimuutoksen lisäksi luodaan jossain muodossa olevaa ohjeistusta. Näillä keinoilla valvonnassa voitaisiin päästä lähemmäksi terveydensuojelun valtakunnallisen valvontaohjelman tavoitteita. PDFdokumentti. Streng, P. Opinnäytetyössä nähdään terveydensuojelulain tarkoittamassa omavalvonnassa vielä parannettavaa erityisesti omavalvontasuunnitelman todennettavuuden ja tehdyn viranomaisvalvonnan osalta. PDF-dokumentti. Jatkuvalla omavalvontasuunnitelmien parissa tehdyllä työllä voidaan puolestaan taata terveydensuojelutyötä ohjaavan lainsäädännön ideologian mukainen kuluttajien terveyden edistämisen toteutuminen. Ohje koulun ja päiväkodin olosuhdevalvontaan, terveyshaitan ennaltaehkäisemiseen sekä selvittämiseen. 2018. Lähteet STM 2016. Tämä toimii hyvänä osoituksena ohjeistusta laativille tahoille sen tarpeellisuudesta. ympar istojat erveys .fi Puhtaa mman huomi sen ääni Hyvä lehden lukijamme, Ympäristö ja Terveys-lehden Valitse vuoden paras kansi 2019 -kilpailun aika! Osallistumalla ja vastaamalla kysymyksiin 31.1.2020 mennessä olet mukana logollisen Narurepun arvonnassa
Ympäristöterveydenhuollon henkilöstölle lähettiin webropol-kysely 15.2.2019, ja siihen oli kolme viikkoa aikaa vastata. 30 D igitalisaatio on oleellinen osa nykyistä yhteiskuntaamme. Tutkimuksen mukaan VATIkäyttäjätyytyväisyys on ollut alhaisella tasolla.. Muutamassa vuosikymmenessä tiedon määrä on moninkertaistunut. Jotta kasvavaa tiedon määrää voisi hyödyntää, on sen käsittelyyn oltava hyvät tietojärjestelmät. Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko VATI käyttökelpoinen ympäristöterveydenhuollon valvonnan työkalu. Mia Kapanen, johtava ympäristöterveystarkastaja Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto VATI-tietojärjestelmän käyttäjätyytyväisyystutkimus Ympäristöterveydenhuollossa on otettu uusi valtakunnallinen tietojärjestelmä (VATI) käyttöön tammikuussa 2019. Tutkimusta varten luotu mittaamismalli koostettiin kolmen eri mittaamismallin osia yhdistelemällä. Kysely koostui väittämistä, jotka mittasivat järjestelmän laatua, informaation laatua, koettua helppokäyttöisyyttä, koettua hyödyllisyyttä sekä koulutuksen, ohjeistuksen ja käyttäjätuen riittävyyttä. VATIn käyttäjille tehtiin helmi-maaliskuussa käyttäjätyytyväisyyskysely, jolla selvitettiin VATI-tietojärjestelmän kehitystyön onnistumista. Väittämiin oli valmiit vastausvaihtoehdot (Täysin eri mieltä = 1, Osittain eri mieltä = 2, Ei samaa eikä eri mieltä = 3, Osittain samaa mieltä = 4, Täysin samaa mieltä = 5 ja En osaa sanoa = 6). Vuoden 2019 alusta alkaen on otettu käyttöön valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon yhteinen toiminnanohjausja tiedonhallintajärjestelmä – VATI. Käyttäjätyytyväisyyden kontrollina toimivat kaksi väittämää ja käyttäjien järjestelmälle antama arvosana (1–5). vsk. Tutkimusmenetelmä VATI-järjestelmän kehitystyön onnistumisen mittarina käytettiin lopputuotteen eli tietojärjestelmän käyttäjätyytyväisyyttä. VATI korvasi aiemmin käytössä olleet järjestelmät, ja VATI on nyt käytössä kaikissa ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköissä ja keskusviranomaisilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50
Järjestelmästä ”näkee, että sen idea on loistava”, ja osattiin huomioida, että ”järjestelmä tukee valvontatyön samanlaisuutta ja ohjaa sitä oikeaan suuntaan”. Kuva 2. vsk. 31 Vastauksia sai halutessaan perustella myös sanallisesti. Järjestelmässä on ollut useita käyttökatkoja, toimimattomuuksia ja tiedoissa on ollut virheitä. Käyttäjätyytyväisyyttä sanallisten perustelujen mukaan heikentää järjestelmän keskeneräisyys ja käyttöönoton epäonnistuminen. Koettua helppokäyttöisyyttä mitattiin kolmella väittämällä, joiden yhteiseksi keskiarvoksi muodostui 2,7 (kuva 3). Tulokset Kyselyn perusteella VATI-käyttäjätyytyväisyys on ollut erittäin alhaisella tasolla helmi-maaliskuussa 2019. Vastaajat olivat mielipiteissään helppokäyttöisyydestä Kuva1. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Saadulle kvantitatiiviselle aineistolle tehtiin tilastoanalyysit, ja kvalitatiiviselle aineistolle luokittelu ja tulkinta. Yleisesti ottaen uuden tietojärjestelmän kehittäminen ei ole herättänyt vastustusta, vaan yksi yhteinen valtakunnallinen järjestelmä on koettu erinomaisena asiana. Vastaajat olivat hyödyllisyyteen liittyvien väittämien kanssa pääasiassa täysin eri mieltä tai osittain eri mieltä. Edistyksellisenä nähtiin, että järjestelmä on selainpohjainen, ulkoasu on hyvä, ja järjestelmä on periaatteessa helppo käyttää. Kyselyyn tuli 274 vastausta. Lisäksi kyselyssä tiedusteltiin vastaajan taustatietoja. Vastaajat olivat täysin eri mieltä siitä, että järjestelmä olisi toimiva, mutta näkivät kuitenkin potentiaalia, että järjestelmästä voidaan saada vielä jopa ihan hyvä. Koettua hyödyllisyyttä mitattiin kolmella väittämällä, joiden keskiarvo oli 1,7 (kuva 2). Näiden muuttujien yhteiseksi keskiarvoksi muodostui 1,6 (kuva 1). Vaikka muuttujat saivatkin pääosin alhaisia keskiarvoja, vastaajat näkivät järjestelmässä ominaisuuksia, jotka voisivat parantaa hallittavuutta. Käyttäjätyytyväisyys. Moni oli silti tuonut esiin, että jatkossa, kun järjestelmä saadaan toimimaan, työn tehokkuus, laatu ja hallittavuus voivat lisääntyä. Järjestelmän keskeneräisyyden ja toimimattomuuden vuoksi työn tehokkuus, laatu ja hallittavuus ovat huonontuneet. VATI-käyttäjätyytyväisyyttä mitattiin kahdella väittämällä ja vastaajan järjestelmälle antamalla arvosanalla. Koettu hyödyllisyys.
Järjestelmässä on vastaajien mielestä liikaa klikkailtavaa, rullattavaa ja valikoita, joiden vuoksi kokonaisuutta on vaikea hahmottaa eikä siksi tunnu helpolta. Koettu helppokäyttöisyys. Erityisen riskialttiina koetaan, että järjestelmässä pääsee myös muiden valvontayksiköiden tietoihin ja jopa muuttamaan niitä. Sanallisten vastausten perusteella luotettavuutta vähentää valvontakohteiden etsimiseen liittyvät haasteet ja hakutuloksiin liittyvät puutteellisuudet. Suurin osa vastaajista oli joko osittain eri mieltä tai osittain samaa mieltä. vsk. Keskeneräisyyden seurauksena järjestelmässä on ollut useita käyttöja huoltokatkoja sekä päivityksiä eikä se sen vuoksi ole aina käytettävissä. Informaation laatu.. Ajoittain Oiva-raportit ja tarkastuskertomukset eivät muodostu siten, kuin tarkastaja on merkinnyt, vaan arvosanoja puuttuu tai ne muuttuvat esikatselussa. Toisaalta muutama vastaaja oli hyvin tuonut esille, että järjestelmän keskeneräisyys ja toimimattomuus vaikeuttavat arviota helppokäyttöisyydestä, ja ne luovat illuusion siitä, että järjestelmä olisi vaikea. Vastaajat olivat järjestelmän laatuun liittyvien väittämien kanssa pääasiassa täysin eri mieltä tai osittain eri mieltä. 32 kahtia jakautuneet. Kuva3. Lisäksi jo luotujen tapahtumien häviäminen järjestelmästä vähentää luotettavuutta. Sanallisten perustelujen mukaan termit ja määritelmät ovat vastaajien mielestä outoja, epäselviä ja häiritsevän samanlaisia eri valvontalajien tapahtumilla, mutta toisaalta myös loogisia. Lisäksi valvottavien kohteiden joukkoon on ilmestynyt kohteita, jotka ovat jo lopettaneet toimintansa. Kuva 4. Esimerkiksi valvontakohdetta ei saata löytyä lainkaan, kohde voi olla väärällä toimijalla tai sijoittuneena väärään osoitteeseen. Järjestelmän laatua mitattiin viidellä väittämällä, ja niiden keskiarvoksi muodostui 1,8 (kuva 5). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Navigointi on ”periaatteessa helppo” ja käyttäjät tietävät mihin pitää mennä, mutta siirtyminen ja asioiden tekeminen ”vaatii liikaa klikkauksia” Informaation laatua mittaavien viiden muuttujan keskiarvo oli 2,4 (kuva 4). Vastaajien mielestä järjestelmä ei ole helppokäyttöinen, koska järjestelmä ei toimi ja se on puutteellinen. Valvontasuunnitelmaan liittyvät ongelmat oli sanallisissa perusteluissa tuotu vahvasti esiin. Järjestelmästä puuttuu tietoja, se on virheellistä tai tieto ei ole ajan tasalla
vsk. Muistutetaan siis, että tulokset kuvaavat tilannetta helmi-maaliskuussa 2019, ja osa tutkimuksessa todetuista puutteista tai virheistä on jo korjattu, kun tämä artikkeli julkaistaan. 33 Koulutuksen, ohjeistuksen ja käyttäjätuen riittävyyttä mitattiin kuudella väittämällä, ja niiden keskiarvo oli 2,7 (kuva 6). Johtopäätöksenä tästä voidaan sanoa, että kyselyn ajankohdan aikaan järjestelmää ei voi kuvata käyttökelpoiseksi valvonnan työkaluksi. Kuva 6. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Tietojärjestelmän keskeneräisyyden ja sen sisältämien virheiden vuoksi järjestelmästä ei saa riittävää tietoa työn suunnitteluun ja tekemiseen. Otettaessa uusia tietojärjestelmiä käyttöön, ei alhainen käyttäjätyytyväisyys ole lainkaan poikkeus. Järjestelmän laatu. VATIn päivitysja kehitystyö on ollut käyttöönotosta lähtien jatkuvaa, ja kyselyn tuloksetkin toimitettiin järjestelmän ylläpitäjälle eli Ruokavirastolle välittömästi kyselyn valmistuttua. Toisaalta kollegalta saadaan useimmiten apua, ja sisäinen käyttäjätuki on riittävää. Vastaajien mielestä Ruokaviraston antama käyttökoulutus ja VATI-käyttäjätuki eivät ole riittäviä. Järjestelmän VATI-käyttäjätuki on ruuhkautunut, ja avun saamisessa on ollut viivettä, mutta käyttäjätuesta saatava palvelu on viime aikoina parantunut. Kuva 5. Päätavoitteena oli selvittää, onko uusi tietojärjestelmä käyttökelpoinen ympäristöterveydenhuollon valvonnan työkalu. Erityisen haastavien teknisten ongelmien ratkaiseminen voi lisätä kustannuksia ja viivästyttää hankkeen loppuun saattamista. Esimerkiksi vaatimukset toiminnallisuuksista voivat kasvaa ja muuttua kehitystyön edetessä. Nämä kaksi viimeksi mainittua muuttujaa saivatkin koko kyselyn parhaimmat arvosanat. Syitä julkisen hallinnon tietojärjestelmäprojektien epäonnistumiseen Suomessa ovat käytännössä olleet alkuperäisen kustannusarvion alimitoitus ja hankkeiden viivästyminen, joka omalta osaltaan lisää kustannuksia. Käyttöohjeet ovat vastaajien mielestä riittämättömät, minkä seurauksena käyttäjät tekevät kirjaamisia kukin omalla tyylillään. Koulutus, ohjeistus ja käyttäjätuki.. Ruokavirasto ei antanut pääkäyttäjien lisäksi tavallisille käyttäjille koulutusta järjestelmän käyttöönottovaiheessa, ja se näkyy vastaajien tyytymättömyytenä. Pohdinta Tutkimuksessa saatiin selville vastauksia kysymyksiin, joita tavoitteissa tälle opinnäytetyölle asetettiin
Tietojärjestelmähankintojen kustannusten ja hyötyjen suunnittelu ja seuranta. Hyödyllistä olisi, että VATIn käyttäjätyytyväisyydestä tehtäisiin uusi tutkimus, koska muutoin voi jäädä mielikuva, että järjestelmä jäisi puutteelliseksi. Tietojärjestelmä ei ollut käyttökelpoinen valvonnan työkalu keskeneräisyytensä vuoksi. Saatavissa: https://www.vtv.fi/files/5943/19_2017_Tietojarjestelmahankintojen_kustannusten_ja_ hyotyjen_suunnittelu_ja_seuranta.pdf Näkymä VATI-tietojärjestelmästä.. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin VATIn kehitystyön onnistumista. Pdf-dokumentti. Nythän tilanne valvonnassa on edelleen se, että kaikkia valvontatapahtumia ei kirjata VATIin, koska valvojat kokevat järjestelmän joiltakin osin vielä liian puutteelliseksi. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 19/2017. Strukturoitu kysely koostui väittämistä, jotka koostettiin valmiiden mittaamismallien osia yhdistelemällä. 34 Erityisen hankalaksi loppukäyttäjän kannalta tilanteen tekee se, että järjestelmän toimitus viivästyy, mutta muitten syitten takia on pakko ottaa käyttöön keskeneräinen tietojärjestelmä (Tuloksellisuustarkastuskertomus 2017). Vastauksiaan sai halutessaan perustella sanallisesti. Käyttäjätyytyväisyyden parantuessa myös käyttöaste nousee. VATIn käyttäjiltä saadut kommentit ja kehitysideat kannattaa ottaa kehitystyössä huomioon, jotta käyttäjätyytyväisyyttä voidaan parantaa. Kyselyssä tiedusteltiin järjestelmän laatuun, informaation laatuun, koettuun helppokäyttöisyyteen ja koettuun hyödyllisyyteen liittyviä asioita sekä koulutuksen, ohjeistuksen ja käyttäjätuen riittävyyttä. VATI-tietojärjestelmän käyttäjätyytyväisyyttä voidaan parantaa ensisijaisesti parantamalla käyttäjien kokemaa hyödyllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä sekä informaation laatua. Jotta järjestelmää voisi sujuvasti käyttää valvonnan työkaluna, sen laatuun liittyvät puutteellisuudet on ensin korjattava. Yhteenveto Valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon toiminnanohjausja tiedonhallintajärjestelmä – VATI otettiin käyttöön tammikuussa 2019. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että VATI-käyttäjätyytyväisyys on ollut alhaisella tasolla helmi-maaliskuussa 2019. Tietojärjestelmien kehitystyö on käytännössä osoittautunut olevan koko tietojärjestelmän eliniän mittainen ja näin oletetaan VATInkin osalta olevan. Lähde Tuloksellisuustarkastuskertomus. Lopuksi kysyttiin myös vastaajan taustatietoja. Tutkimus tehtiin lähettämällä sähköinen kysely ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden henkilöstölle helmikuussa 2019, kun tietojärjestelmä oli ollut käytössä neljä viikkoa. Onnistumisen mittarina käytettiin VATI-tietojärjestelmän loppukäyttäjän käyttäjätyytyväisyyttä. 2017
Kuluttajalle suuntautuvaa tuotteiden ympäristötietoa tulisi yhdenmukaistaa. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa hankkeessa ”Joutsenmerkki, kiertotalous ja ympäristöjalanjälki” Suomen ympäristökeskus (SYKE) vertaili Joutsenmerkkiä ja Euroopan komission kehittämää ympäristöjalanjälkimenetelmää (Product Environmental Footprint). Hankkeessa selvitettiin myös pohjoismaisten tekstiilija IT-alan yritysten ekosuunnittelun työkalujen käyttöä sekä vihreitä innovaatioita. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Selvityksessä mukana olleet yritykset eivät tunteneet kovinkaan hyvin kehitteillä olevaa ympäristöjalanjälkimenetelmää, mutta olivat kiinnostuneita kuulemaan siitä lisää. ”Ympäristöjalanjälki voi jatkossa olla tärkeä osa sitä yhteistä ja luotettavaa tietopohjaa, jota tarvitaan erilaisille ympäristömerkinnöille ja ohjauskeinoille kuten ekotuotesuunnittelua koskeva lainsäädäntö ja julkiset hankinnat”, toteaa kehittämispäällikkö Ari Nissinen SYKEstä. Kuitenkin varsinainen järjestelmä kaiken ympäristöjalanjälkeen tarvittavan tiedon ja tuotekohtaisten tulosten hallinnalle puuttuu vielä. SYKE Ympäristöjalanjälki lisää luotettavaa ympäristötietoa tuotteista. Haastavampi vaihtoehto olisi vaatia yrityksiä tuottamaan ympäristöjalanjälkitieto osana Joutsenmerkin myöntämisvaatimuksia”, sanoo tutkija Johanna Suikkanen SYKEstä. Elinkaariarvioinnin pohjalta kehitetty ympäristöjalanjälki lisää tuotteiden ympäristötiedon tarkkuutta, luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Ympäristöjalanjälkimenetelmä parantaa yritysten mahdollisuuksia laskea vertailukelpoisesti ympäristövaikutuksiaan. Selvitystemme mukaan Joutsenmerkki voisi hyödyntää tuotteiden ympäristöjalanjälkitietoa määrittäessään tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia. Tämä tukisi myös yritysten tasavertaista kilpailua markkinoilla. Elinkaariarvioinnin pohjalta kehitetty ympäristöjalanjälki lisää tulosten tarkkuutta, luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Esimerkiksi Joutsenmerkki nostaa esille laajasti tuotteiden terveysja ympäristövaikutuksia kun taas ympäristöjalanjälkimenetelmä painottaa tuotteiden ilmastovaikutuksia ja samaan aikaan ottaa huomioon 15 muutakin ympäristövaikutusta. 35 Markkinoilla on käytössä kymmeniä erilaisia tuotteiden ympäristömerkintöjä ja ekosuunnittelun työkaluja. Vaikutusluokkia ovat muun muassa ilmastonmuutos, mineraaliresurssien ehtyminen, sekä vaikutukset otsonikerrokseen ja rehevöitymiseen. Elinkaariarviointi on perusmenetelmä minkä tahansa tavaran tai palvelun ympäristövaikutusten määrittämiseen. ”Joutsenmerkki taas on Pohjoismaissa tunnettu ympäristömerkki, jonka kuluttajat mieltävät luotettavaksi ja edelläkävijyydestä kertovaksi. Tarve yhteistyölle eri menetelmien välillä on suuri, jotta kuluttajat saisivat yhdenmukaista tietoa tuotteiden ympäristöystävällisyydestä ja jotta yritysten olisi helpompi mitata ja vähentää ympäristövaikutuksiaan. vsk. Yritys voi määrittää tuotteen tärkeimmät ympäristövaikutukset kuudestatoista ympäristövaikutuksesta elinkaariarviointiin perustuvalla menetelmällä
Mukana yhteistyössä on viranomaisia ja eri tahoja yhteensä 29 EU-jäsenmaasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Ohjelmaan osallistuu 38 viranomaisja yhteistyötahoa yhteensä 29 EU-maasta. Suomi on osallistunut erityisesti meriliikenteeseen ja satamien valmiuksiin keskittyvän työryhmän toimintaan ja yhteistyöhön.. Viranomaisten koulutus ja yhteistyö on ohjelman keskiössä. Toiminta pohjautuu WHO:n kansainväliseen terveyssäännöstöön (IHR) sekä siinä jäsenmaille asetettuihin valmius-, varautumisym. Suomi on ns. vsk. Ohjelman kesto on Tomi Jormanainen, terveystarkastaja Porvoon ympäristöterveydenhuolto EU:ssa terveysuhat torjutaan jo rajalla EU HEALTHY GATEWAYS Joint Action kehittää EU-jäsenmaiden valmiuksia tunnistaa ja torjua vakavia rajat ylittäviä terveysuhkia. Lisäksi yhteistyötä tehdään myös muiden maiden kanssa, kuten EU:n naapurimaiden kanssa. EUHG-ohjelma on osa EU Terveysohjelmaa (Third EU Health Programme 2014–2020). Euroopan ulkopuolisista maista ohjelmaan osallistuu Taiwan. yhteistyöjäsen (collaborative partner). velvoitteisiin. 36 E U HEALTHY GATEWAYS Joint Action (EUHG) tehtävänä on kehittää EU:n jäsenmaiden maahantulopaikkojen varautumista terveysuhkia vastaan
vsk. EUHG-ohjelma koordinoi EU-maiden yhteistyötä ja toimia niiden torjuessa kansainvälisesti leviäviä vakavia terveysuhkia. EUHG on jatkumo laivaliikenteeseen keskittyneelle ja vuonna 2017 päättyneelle EU SHIPSAN-ohjelmalle. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Suomella on edustus Satamat-työryhmässä (WP7).. Se keskittyy erityisesti EU jäsenvaltioiden virallisten maahantulopaikkojen (designated points of entry) kautta vakavien kansanterveydellistä uhkaa aiheuttavien riskien, kuten tartuntatautien sekä muiden biologisten ja kemiallisten riskien • havainnointiin • ehkäisyyn • torjuntaan sekä hallintaan. Aivan viime aikoina Suomella on ollut edustus vain Satamat-työryhmässä, mutta uusia jäseniä tärkeisiin Maaraja-asematja Lentokentät-ryhmiin etsitään. EUHG-ohjelma kattaa satamien lisäksi lentokentät ja maaraja-asemat. Ohjelman puitteissa on perustettu yhdeksän työryhmää (Work Package). 37 kolme vuotta 2018–2021 ja sen budjetti on noin 3 milj. euroa. Suomella on ollut STM:n ja THL:n nimeämät edustajat kolmessa työryhmässä; Maaraja-asemat(WP5), Lentokentät(WP6) ja Satamat-työryhmät (WP7). EUHG on nähnyt tärkeäksi osallistumisemme erityisesti maaraja-asemat työryhmään, onhan meillä Euroopan unionin pisin maaraja sekä EUHG eri työryhmien jaottelu. Ohjelma kattaa kaikki maahantulopaikat; • satamat • lentokentät • maaraja-asemat (autoja raideliikenne). Toimenpiteillä pyritään turvaamaan kaikkien matkustajien ja EU-kansalaisten terveyttä
EUHG-ohjelma etenee suunnitellusti EU Healthy Gateways -ohjelman ensimmäinen yleiskokous pidettiin 13.–14.6.2019 Hampurissa. 38 vilkas raideja maaliikenne EU:hun kuulumattoman valtion, Venäjän, kanssa. WP7 suunnittelee ja koordinoi EUHG-ohjelman aikana meriliikenteeseen ja satamiin liittyviä tehtäviä ja toimenpiteitä. Kaiken kaikkiaan työryhmien työt ovat edenneet alun perin laaditun työsuunnitelman mukaisesti. kerätty ja päivitetty jäsenmaiden satamiin sekä niitä valvovien viranomaisiin liittyviä yhteystietoja. Laivatarkastustyöryhmän työ on edennyt pääosin suunnitellusti. vsk. Haasteena on ollut mm. Tämän takia on tehty muutamia pienehköjä yksittäisiä aikataulumuutoksia, joilla ei ole arvioitu olevan vaikutusta koko ohjelman aikatauluun ja valmistumiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Lisäksi ohjelman puitteissa on järjestetty maahantulopaikkoihin liittyvää koulutusta viranomaisille. Tähän on syynä mm. Lisäksi on järjestetty ns. Koulutuksen yhteydessä on käsitelty aiheita, kuten laivojen tarkastaminen WHO ja EU ohjeiden mukaisesti sekä satamien ja niiden eri EUHG-ohjelman kreikkalainen johtaja ja koordinaattori professori Christos Hadjichristodoulou.. Työryhmään kuuluu eri EU jäsenmaiden satamaja laivatarkastusasioiden kanssa työskenteleviä virkamiehiä sekä risteilyalusten, varustamojen sekä yhtiöiden edustajia. maiden erilaiset organisaatiot ja asiaa hoitavien virkamiesten kiireiset työaikataulut. saada osallistujamailta raportteja, selvityksiä ja vastauksia kyselyihin asetettujen aikataulujen puitteissa, mitä osattiin osin ennakoidakin. Kokoukseen osallistui noin 50 henkilöä 26:sta eri maasta. EUHG on myös suunnitellut maarajoihin liittyvää koulutusta Suomeen. kouluttajakoulutustilaisuus (Training of the trainers – ToT). Ohjelman puitteissa perustetut yhdeksän työryhmää (Work Package) esittelivät tavoitteensa, saavutuksensa sekä kohtaamansa haasteet. Vuoden aikana on mm. EUHG-laivatarkastustyöryhmä (WP7) Yleiskokouksen yhteydessä kokoontui myös laivaliikenteeseen jatarkastuksiin erikoistunut työryhmä WP7. Lisäksi kokousta seuraamassa oli edustajia eri kansainvälisistä järjestöistä, kuten WHO, ECDC, USCDC ja EU DG Sante, sekä Kiinan ja Taiwanin edustajia. Työryhmät ovat olleet kiireisiä, ja ensimmäiset tuotokset ja koulutusmateriaalit ovat jo valmistuneet
pätevyyksillä varustettuja tarkastajia, jotka olisivat valtuutettuja tekemään EU-ohjeen mukaisia risteylyalustarkastuksia. 39 viranomaisten valmiuksia torjua laivoilla esiintyviä terveysuhkia ja epidemioita jne. Vuodelle 2019 on suunniteltu Euroopan vesillä tehtäväksi 90 tarkastusta. Tätä asiaa ja sen kehittämistä olisi hyvä tutkia myös meillä, sillä onhan esimerkiksi Helsingin satama Euroopan vilkkain matkustajasatama, jonka läpi kulkee yli 12 miljoonaa matkustajaa, ja jossa vierailee yli 300 risteilyalusta vuosittain. Naapurimaistamme ohjelmassa on mukana mm. Tarkastuksia saavat tehdä vain siihen erikseen EUHG:n toimesta koulutetut ja valtuutetut terveystarkastajat. Tarkastetuista laivoista ja niiden tuloksista julkistetaan yhteenveto EUHGnettisivuilla. Viro, jonne on vuodelle 2019 suunniteltu kaksi tarkastusta. vsk. Risteilyaluksien tarkastuksia varten on laadittu oma kattava EU-tarkastusohje ja manuaali. EUHG kannustaa osallistujamaita edelleen kehittämään risteilyalusten tarkastuksiin liittyvää koulutusta ja tekemään sekä tiivistämään viranomaisyhteistyötä naapurivaltioiden kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. EUHG päättää mitkä alukset tarkastetaan ja missä satamassa se tapahtuu. EU-laivatarkastustietokannan käyttö lisääntyy Myös kaikille EU maille tarkoitetun yhteisen laivatarkastustietokannan (SIS) käyttö EUHG Satamat ja meriliikenne -työryhmän (WP7–Ports/Maritime transport) kreikkalainen vetäjä ja koordinaattori tohtori Barbara Mouchtouri.. Suomessa ei vielä ole em. Risteilyaluksille oma EU-tarkastusohjelma WP7-laivatarkastustyöryhmä koordinoi myös EU:n omien säädösten puitteissa tehtyjen risteilyalusten laivatarkastusten tekoa ja niistä raportointia
Koulutuksen yhteydessä järjestetään myös varautumisharjoitus ”Tuhkarokko risteilyaluksella”. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Paikalle odotetaan ja toivotaan osallistumista kaikista WHO:n satamalistalla olevista ja WHO:n terveyssäännöstön (IHR) mukaisia laivatarkastuksia tekevistä tarkastusyksiköistä. Suomella on nimettynä: • 2 valmiuslentokenttää (HelsinkiVantaa ja Tampere) • valmiussatamaa (asian käsittely ja suunnittelu on aloitettu THL:ssä) • valmiusmaaraja-asemaa (suunnitelmia ei nimetä). Koulutusta tammikuussa 2020 Viranomaisille järjestetään 23.–24.1.2020 laivatarkastuskoulutus. Ohjelmaan on kirjattu jo yli 22 000 laivatarkastustietoa. valmiusrajaylityspaikkojen osalta (WHO Designated Points of Entry). Koulutuspaikkana on Helsingissä sijaitseva Original Sokos Hotel Tripla, joka aukeaa viikkoa ennen koulutuspäivää. Jäsenmaita oli erityisesti pyydetty raportoimaan, minkälainen tilanne on ns. vsk. Jos ohjelma halutaan ottaa laajemmin käyttöön, tulisi ensin järjestää sen käytöstä koulutusta valvontayksiköille. Myös vuonna 2017 tehdyn WHO:n ulkopuolisen tarkastusryhmän raportissa (WHO JEE – Joint external evaluation of Finland 2017-report) on todettu Suomen omaavan korkean kapasiteetin ja suorituskyvyn torjua ja hallita terveysuhkia. Kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR) mukaan sopimusvaltioiden tulee nimetä ne lentokentät ja satamat, joissa on valmiuksia torjua terveysuhkia terveyssäännöstön mukaisesti, ja joiden valmiuksia ylläpidetään sekä kehitetään edelleen. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä kuitenkin varmistaa ja takaa, että kaikilla maahantulopaikoilla on käytettävissään asianmukaiset terveyspalvelut. Myös vastaavat maarajaylityspaikat tulee nimetä, jos siihen päädytään riskiarvion perusteella tai kansanterveydelliset syyt niin vaativat. Koulutuksessa käsitellään ajankohtaisia laivatarkastusasioita ja sisällössä on huomioitu EUHG-ohjelman asettamat painopistealueet. eri viranomaisten ja tahojen rooleja sekä velvollisuuksia, kun aluksella havaitaan vakava kansainvälisesti merkittävä terveysuhka tai tauti. Lisätietoja EU Healthy Gateways Joint Action ohjelmasta: www.healthygateways.eu. Lisäksi koulutuksessa on tarjolla tärkeää käytännöntietoa esimerkiksi satamakaupunkiemme epidemiatyöryhmissä työskenteleville terveysviranomaisille ja -henkilöstölle. Ryhmän suositus oli kuitenkin lisätä viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä harjoitella kykyä torjua yhteistyössä erilaisia terveysuhkia, erityisesti maahantulopaikoissa. Koulutus järjestetään yhteistyössä STM:n ja Ympäristö ja Terveys-lehden kanssa ja se on järjestyksessään viides kansallinen koulutus. Ohjelma on ollut koekäytössä Porvoon laivatarkastusyksikössä ja kokemukset ovat olleet kannustavia. Myös meillä tulisi tutkia mahdollisuutta lisätä SIS-laivatarkastustietokannan käyttöä sekä hyödyntää sitä tarkastuksien teossa ja viranomaisten välisessä tiedonvälityksessä. Harjoituksen yhteydessä käydään läpi mm. 40 lisääntyy laivatarkastajien perustyökaluna. Valmiustilanne Suomessa Yleiskokouksessa kukin osallistujamaa esitteli lyhyesti toimia, joita ne ovat tehneet edellisen vuoden aikana ja kertoi suunnitelmistaan liittyen EUHG-yhteistyöhön. Mukaan on kutsuttu laajasti valvontaan liittyvien viranomaistahojen edustajia, kuten THL, Valvira, Ruokavirasto ym
”Lauri Arvola teki paljon merkittävää yhteistyötä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. ”Jatkamme Lammilla järvien rehevöitymisen ja ruskettumisen tutkimusta. Suomen tutkimusasemat ovat vahvasti kiinni kansainvälisessä yhteistyössä, ja ulkomaalaisia tutkijoita käy niissä säännöllisesti.” Kimmo Kahilaisen professuurin tehtäväksi on määritelty erityisesti vesiin liittyvä ympäristötutkimus. vsk. Helsingin yliopiston, Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen liiton ja Vanajavesisäätiön yhdessä rahoittaman professuurin sijaintipaikka ei ole Kahilaiselle outo, sillä hän on parikymmentä vuotta kestäneen tutkijanuransa aikana työskennellyt monilla Suomen tutkimusasemilla. Siihen voisimme sitten yhdistää dataa veden laadusta”, Kimmo Kahilainen suunnittelee. 1975) siirtyy Norjasta Suomeen. 41 Marraskuussa aloittanut Kimmo Kahilainen painottaa tutkimusasemaverkoston tärkeyttä suomalaiselle ja kansainväliselle tutkimukselle. Siellä on erilaisten lyhyempien projektien lisäksi seurattu luonnonilmiöitä vuosikymmenten ajan eli tutkittu pitkiä aikasarjoja. ”Tvärminne Hangossa, Lammi, Seili, Muddusjärvi, Värriö, Kilpisjärvi, Kevo...”, Kahilainen muistelee tähänastisia tutkimusja opiskelupaikkojaan. Olen itse kiinnostunut myös esimerkiksi jäänalaisista oloista. Asemilla onkin hyvin tärkeä rooli pitkien aikasarjojen keräämisessä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Riippumattomasti kerätyt aineistot ovat keskeisen tärkeitä ympäristön tilaa arvioitaessa ja mallinnettaessa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on tehtävässäni keskeistä, ja tutkijoiden velvollisuutena on avata tiedettä suurelle yleisölle.” Helsingin yliopisto Uusi ympäristötutkimuksen professori aloittaa Lammin biologisella asemalla Kimmo Kahilainen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Lammin biologinen asema sijaitsee Pääjärven rannalla, ja järvi on tutkimuksellisesti monella tavalla arvokas. Kahilainen muistuttaa, että tutkimusasemat eivät ole vain tutkimusta varten. ”Jos ei ole paikkoja missä järjestää kenttäkursseja opiskelijoille, ei ole kohta enää kenttätöihin kykeneviä tutkijoita. Tuore professori kiittää edeltäjänsä professori Lauri Arvolan arvokasta työtä ympäristötutkimuksen saralla. Nykyteknologian keinoin voimme yhdistää drooneilla saatavaa maastodataa satelliittitietoihin ja seurata esimerkiksi valuma-alueiden muutoksia. Tällä linjalla on hyvä jatkaa. Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema Hämeenlinnassa sai marraskuun alussa uuden ympäristötutkimuksen professorin, kun Kimmo Kahilainen (s. Niistä tiedetään edelleen hyvin vähän, samoin kuin talven merkityksestä järvien eliöihin yleensä. Niillä on tärkeä rooli opiskelijoiden kouluttamisessa kenttätyöhön
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Näytteenotto Näytteenotto tarkoittaa sitä, että tutkittavasta kokonaisuudesta tarkastetaan osa, jonka perusteella tehdään johtopäätöksiä kokonaisuudesta. Sertifiointi Kolmannen osapuolen toteuttama vahvistaminen, joka liittyy tuotteisiin, prosesseihin tai henkilöihin. Akkreditointi ja henkilösertifiointi ovat kolmannen osapuolen arviointeja, joilla näytteenoton laatu voidaan osoittaa asiakkaille, viranomaisille, sidosryhmille ja kilpailijoille. 42 Katarina Björklöf 1 , Tuija Sinervo 2 , Eeva Liisa Hartikainen 1 , Tero Väisänen 1 1 Suomen ympäristökeskus, Laboratoriokeskus 2 FINAS-akkreditointipalvelu Ympäristötutkimuksen näytteenoton laadun osoittaminen kolmannen osapuolen avulla Määritelmiä: Akkreditointi Kolmannen osapuolen antama vahvistus sille, että vaatimustenmukaisuuden arviointielin on muodollisesti osoittanut pätevyytensä toteuttaa määrättyjä vaatimustenmukaisuuden arviointitehtäviä (SFS-EN ISO/IEC 17000). vsk. Sertifiointi on vaatimustenmukaisuuden arviointia (SFS-EN ISO/IEC 17000). Perinteinen näytteenotto, ympäristömittaus paikan päällä ja aistinvaraisesti tapahtuvat havainnointitehtävät ovat erityyppisiä näytteenottotilanteina (KOTUS, 2015). Vastuu laadukkaasta ympäristötiedosta on aina tilaajalla, mutta tiedon tuottajan tulee varmistaa toimeksiannon toteuttaminen vaatimusten mukaisesti.. Akkreditointi ja henkilösertifiointi eivät ole toisiaan poissulkevia keinoja, vaan tukevat toinen toistaan
Virhe tai huolimattomuus kenttätoiminnassa voi helposti jäädä huomaamatta, mutta sen vaikutus saattaa olla suuri. Silti näytteenoton ja mittauksen aikana näytteeksi valittu osa ympäristöstä tulee edustaa mahdollisimman hyvin koko tutkimuskohdetta. Näytteenoton virhe voi joissakin tapauksissa olla moninkertainen verrattuna esimerkiksi analytiikan virheisiin ja siksi se tulee minimoida ammattitaitoisella kenttätyöllä. Ympäristönäytteen edustavuus arvioidaan aina kohdekohtaisesti ja kentällä suoritettavat työtehtävät riippuvat aina tietotarpeen luonteesta ja laajuudesta. vsk. Siksi on tärkeää, että kenttätoimijoilla on riittävästi tietoa tutkimuksen tavoitteista ja osaamista edustavien näytteiden ottamiseksi sekä mittausten tekemiseksi. Edustavan näytteen saaminen ympäristöstä on vaativaa luonnonolojen vaihtelevuuden ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Kenttähenkilöstön pätevyys, kokemus ja vastuun ottaminen ovat ratkaisevassa asemassa luotettavan ympäristötutkimuksen toteutuksessa. 43 Ympäristötiedon laatu riippuu kenttätyön luotettavuudesta Ympäristötutkimuksen kenttätoiminnan tuloksia käytetään muun muassa vesien ja maaperän tilan seuraamiseen ja niiden perusteella tehdään suuria ja usein myös kalliita kunnostuspäätöksiä. Sopiva kenttätutkimuksen luotettavuustaso helpottaa tulosten tulkintaa ja päätökseen liittyvän Kuva: Katarina Björklöf.. On tärkeää, että työn suorittajat voivat osoittaa pätevyytensä tutkimuksen tilaajille, tiedon käyttäjille ja mahdollisille tulosten oikeellisuuden epäilijöille. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50
Akkreditointi puolestaan kattaa koko organisaation osaamisen ja pätevyyden johtamismenettelyistä tekniseen toimintaan saakka. Samalla näytteenotto-organisaatiolla voi olla sekä sertifioituja näytteenottajia että akkreditointi osoittamaan pätevyyttä. Vaatimuk. Jokaisen näytteenotto-organisaation tulee omien tarpeidensa sekä asiakkaiden vaatimusten pohjalta arvioida, miten se voi hyödyntää näitä keinoja osoittamaan pätevyyttään. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Näytteenoton akkreditointi pätevyyden osoittajana Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin (ISO standardeihin) perustuva pätevyyden osoitusmenettely, joka tunnustetaan ja hyväksytään maailmanlaajuisesti. Akkreditointi ja henkilösertifiointi eivät ole toisiaan poissulkevia pätevyyden osoituskeinoja, vaan tukevat toinen toisiaan. Pätevyyden osoittaminen akkreditoinnilla sisältyy myös lainsäädännön vaatimuksiin usealla toimialalla. Näytteenottajien pätevyyden varmistaminen Usein ympäristötiedon tilaajalle on tärkeää, että eri työvaiheiden laatutasoa on arvioinut ja todentanut nk. EU komission asetus edellyttää, että kansallisten viranomaisten on tunnustettava kansainvälisiin vastavuoroisuussopimuksiin kuuluvien akkreditointiorganisaatioiden tuottamien palvelujen vastaavuus ja siten hyväksyttävä näiden akkreditointiorganisaatioiden antamat akkreditointitodistukset sekä akkreditointiorganisaatioiden akkreditoimien testaus-, kalibrointi-, tarkastusja sertifiointiorganisaatioiden myöntämät testausselosteet, kalibrointitodistukset, tarkastusraportit ja sertifikaatit. Sekä näytteenoton akkreditointi että näytteenottajien sertifiointi tähtäävät laadukkaiden näytteiden ottoon ja siten laadukkaaseen ympäristötietoon. kolmas osapuoli. 44 riskin arviointia. Akkreditointia hakevan toimijan tavoitteena on akkreditoinnilla osoittaa pätevyyskriteerien täyttyminen asiakkaille, viranomaisille, sidosryhmille ja kilpailijoille. FINAS toimii riippumattomana ja puolueettomana akkreditointiorganisaationa. Akkreditoinnin ja henkilösertifioinnin hakeminen on vapaaehtoista. Henkilösertifiointia voidaan käyttää akkreditoinnissa osoituksena yksittäisen näytteenottajan pätevyydestä. Akkreditoinnin pätevyysvaatimukset näytteenottotoiminnassa Akkreditointi perustuu kansainvälisiin ISO standardeihin, joissa on määritelty, miten pätevän toimijan tulee toimia. Henkilösertifioinnin avulla voidaan varmistua yksittäisen näytteenottajan osaamisesta ja pätevyydestä. Hakija arvioi akkreditoinnin ja/tai sertifioinnin tarpeen toiminnalleen. Akkreditointi ja henkilösertifiointi ovat kolmannen osapuolen arviointeja, joiden taustalla on maailmanlaajuiset, kansainväliset standardit. Euroopassa on EU komission asetuksessa määritelty, että jokaisessa EU jäsenmaassa tulee olla yksi kansallinen akkreditointiorganisaatio, joka vastaa akkreditointitoiminnasta kyseisessä maassa (EU asetus 765/2008). Suomessa tehtävä on annettu FINAS-akkreditointipalvelulle, joka on Työja elinkeinoministeriön alaisen Turvallisuusja kemikaaliviraston yksikkö (laki 921/2005, muutos laki 488/2010). Monella toimialalla Suomessa viranomaiset edellyttävät toimijalta pätevyyden osoittamista toimiluvan saamiseksi tai tulosten hyödyntämiseksi viranomaistoiminnassa. vsk. Kun asiakas voi luottaa siihen, että kenttätyön on suorittanut riittävän ammattitaitoinen henkilö, pienenee riskit siitä, että tuloksista tehdään vääriä johtopäätöksiä
Näytteenottomenettelyjen pätevyysvaatimukset on määritelty yhdessä testausja kalibrointilaboratorioille asetettujen vaatimusten kanssa standardissa SFS-EN ISO/IEC 17025 Testausja kalibrointilaboratorioiden pätevyys. Ympäristönäytteenottajien sertifiointi pätevyyden osoittajana Ympäristönäytteenottajien sertifiointijärjestelmä on vapaaehtoinen järjestelmä, jonka avulla ympäristötutkimuksia tekevä Kuva.1. Akkreditoidun toimijan pätevyys kuvataan akkreditointipäätökseen liittyvässä pätevyysalueessa, jossa esitetään akkreditoidut näytteenottomenetelmät sekä näytteenoton kohteet. Akkreditointiin liittyvissä arvioinneissa haetaan objektiivisen näytön kautta osoitus pätevyysvaatimusten täyttymisestä (Kuva 1). Akkreditoinnissa hyödynnetään näytteenottajien sertifiointia osoituksena näytteenottajan henkilökohtaisesta pätevyydestä. vsk. Näytteenottajien pätevyyttä on arvioitu näytteenottajien pohjaja täydennyskoulutuksen, perehdytyksen ja kokemuksen kautta huomioiden tiedot ja taidot. Taidot on arvioitu haastattelemalla näytteenottajia sekä seuraamalla näytteenottotoimintaa näytteenottotilanteessa kentällä. Näytteenottajien pätevyyden varmistamisen lisäksi on arvioitu näytteenotto-organisaation näytteenottomenettelyjen valinta ja validoinnilla osoitettu soveltuvuus käyttötarkoitukseensa. 45 set koskevat sekä toimijan johtamisjärjestelmää että teknistä toimintaa. Muita tärkeitä arviointialueita ovat näytteenoton laadunvarmistusmenettelyt kuten osallistuminen näytteenoton vertailumittauksiin, näytteenotto-ohjeistus ja tietojen tallentaminen näytteenottotapahtumasta, käytettyjen laitteiden toimivuuden ja kalibrointien jäljitettävyyden varmistaminen, näytteenottovälineiden valinta ja ylläpito, näytteiden kuljetus sekä rajapinnat näytteenoton ja testauksen välillä. Akkreditointiprosessi.. Lista kaikista FINASakkreditointipalvelun akkreditoimista toimijoista ja voimassa olevat akkreditoidut pätevyysalueet löytyvät FINASin verkkosivuilta (https://www.finas.fi/toimijat/Sivut/ default.aspx). Yleiset vaatimukset. FINAS on akkreditoinut näytteenottoa eri toimialoilla kuten asumisterveystutkimusten, päästömittausten, rikostutkimusten, elintarvikeja ympäristötestauksen, materiaalitestauksen ja kliinisen testauksen alueella. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50
Esimies vahvistaa selvityksen sisältämät tiedot oikeaksi. Lisäksi sertifioitunut näytteenottaja sitoutuu ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan sertifiointikauden aikana (Kuva 2). Koska henkilön osaaminen Kuva 2. Tentin avulla selvitetään henkilön riittävä osaaminen menetelmistä, olosuhteiden vaikutuksesta kenttätoimintaan, tulosten oikeellisuudesta, dokumentoinnista sekä muista laadunvarmistuskeinoista. Teoriaosaaminen osoitetaan tentillä ja riittävä kokemus arvioidaan hakemuksen yhteydessä. vsk. Henkilösertifioinnissa henkilö saa pätevyyden osoituksen tiettyyn erikoistumisalaan, joka sisältää viitteellisiä matriisikokonaisuuksia. 46 kenttähenkilöstö voi osoittaa pätevyytensä kahdeksalla eri matriiseihin perustuvalla erikoistumisalalla (www.syke.fi/sertifiointi). Sertifioidulla näytteenottajalla on järjestelmänmukainen näytteenoton, mittauksen ja havainnointitoiminnan perusosaaminen ja kokemus, joka on määritelty erikseen jokaisen kahdeksan erikoistumisalan pätevyysvaatimuksissa. Sertifiointikauden puolessa välissä, neljän vuoden jälkeen sertifikaatin myöntämisestä, sertifioitu henkilö toimittaa sertifiointiryhmälle tarkastettavaksi selvityksen, jossa hän seikkaperäisesti kuvaa, mitä menetelmiä ja laitteita hän on käyttänyt, toiminnasta saadun palautteen luonteen jne. Hakemuksessa henkilö kuvaa tarkasti kokemuksensa ja perehdytyksensä kyseiselle erikoistumisalalle. Sertifiointiprosessi.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50
Kun näytteenottaja laajentaa näytteenottotehtäviään sertifioinnin erikoistumisalueen sisällä, hän ymmärtää koulutuksensa perusteella, että hänen tulee saada perehdytystä ja riittävää ohjeistusta uusiin näytteenottotehtäviin. Kuva: Katarina Björklöf.. Vasta perehdyttyään huolella uusiin tehtäviin, hän voi tarjota sitä sertifioituna näytteenottajana omalla erikoistumisalallaan. Huomaa, että henkilösertifikaatin voi hankkia myös yksittäinen henkilö. Ruskea kuvaa laadunvarmistuksen organisatorista tasoa. (SFS-EN ISO/IEC 17024) ja sertifiointitoiminta on Suomen akkreditointipalvelun FINAS:n akkreditoima vuodesta 2004 (S022, www.finas.fi). Ympäristönäytteenottajien sertifiointitoiminta noudattaa kansainvälistä henkilösertifioinnin pätevyysvaatimukset kuvaavaa standardia Kuva 3. Sertifiointiryhmän asiantuntijat myös luovat ja tarvittaessa päivittävät pätevyyskriteerit, usein laajempaa asiantuntijajoukkoa kuultuaan. 47 riippuu sekä teoriaosaamisesta, joka hankitaan esimerkiksi osallistumalla kursseihin sekä kokemuksesta, on selvää, että yksittäinen näytteenottaja ei automaattisesti hallitse kaikkia erikoistumisalan matriiseja ilman kohdekohtaista perehdytystä. Akkreditointi (A) ja henkilösertifiointi (B) eroavat toisistaan siinä miten vastuu näytteenoton laadusta määrittyy eri järjestelmissä. vsk. Päätökset sertifioinnista tekee Suomen y mpär istökeskuk sen (SYKE) yhteydessä toimiva sertifiointiryhmä, jonka asiantuntijat ovat alojensa huippuosaajia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Sininen väri kuvaa organisaatiota ja sen henkilöstöä
Sitä vastoin akkreditoidussa organisaatiossa vastuu kenttätyön tarkoituksenmukaisuudesta on aina organisaatiolla (Kuva 3). Kun organisaatio useimmiten on sertifioidun henkilön työllistäjä ja useimmiten sertifikaatin rahoittaja, on selvää, että organisaation intressissä on tarjota pätevyysvaatimuksia vastaavia työskentelyolosuhteita, kuten välineistön, työnohjauksen ja suunnittelun. Käytännössä hänen tulee varmistua siitä, että työolot ovat tarkoituksenmukaiset ja vastaavat sertifioinnin asettamia vaatimuksia esimerkiksi laitteiden, riittävän perehdytyksen ja dokumentaation osalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. vsk. Näytteenoton laatuvaatimukset tulee olla kaikkien osallistujien tiedossa.. Kuva 4. 48 Henkilösertifioinnissa sertifioidun henkilön vastuu korostuu Henkilösertifiointijärjestelmän yksi tärkeä ero akkreditointiin on, että sertifioiduilla henkilöllä itsellään on vastuu näytteenottotoiminnastaan kuitenkin siten, että organisaatio, jossa hän on töissä, antaa resurssit toiminnalle
Kun näytteenottohenkilöstön pätevyys on nk. Vastuu laadukkaasta ympäristötiedosta on aina tilaajalla, mutta tiedon tuottajan tulee varmistaa toimeksiannon toteuttaminen vaatimusten mukaisesti. vsk. Akkreditoinnin ja henkilösertifioinnin ominaispiirteitä ja eroavuuksia.. Akkreditointi ja henkilösertifiointi ovat erilaisia tapoja osoittaa näytteenottohenkilöstön pätevyyttä. kolmannen osapuolen varmentama, voi tilaaja luottaa näytteenoton laadukkuuteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Ne eroavat toisistaan lähinnä siinä, miten vastuu kenttätyön laadusta määrittyy eri järjestelmissä (Taulukko 1 ja Kuva 3). 49 Tilaaja määrittelee kenttätoiminnan laatuvaatimukset Näytteenoton toimeksiannon tilaaja määrittelee näytteenoton laatutason, ja vaatimukset tulee olla kaikkien osapuolien tiedossa ja oikea-aikaisesti käytössä (Kuva 4.) Näin varmistetaan osaltaan laadukkaan ja luotettavan ympäristötiedon tuottaminen. Taulukko 1. Järjestelmät täydentävät hyvin toisiaan ja molempia tarvitaan Suomessa täyttämään ympäristötutkimuksen tarpeita
vsk. Kestävään kehitykseen ja terveellisen sekä turvallisen elinympäristöön liittyvien tavoitteiden yhdistäminen ei kuitenkaan ole käytännössä helppoa, sillä puhdistustarpeen arviointiin ja päätöksentekoon vaikuttavat sääntelyn lisäksi monet muut Henna Jylhä, apulaistutkija Suomen ympäristökeskus PIMA-puu kasvaa ja tuottaa hedelmää Ympäristöhallinnossa kehitetään ohjauskeinoja, joilla tavoitellaan terveellistä ja turvallista elinympäristöä sekä kestävää kehitystä. Työrukkasena hankkeessa toimii Suomen ympäristökeskuksen apulaistutkija Henna Jylhä, joka hahmotteli aiheesta puunmuotoisen mallin. Toisaalta maankäytön suunnittelulla ja huolellisesti tehdyn riskinarvion perusteella voidaan välttää turhat puhdistustoimenpiteet. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Ympäristöministeriön ohjauksessa selvitetään parhaillaan pilaantuneiden alueiden riskienhallintaa koskevien säännösten päivitystarvetta. 50 H allinnollisilla ohjauskeinoilla pyritään torjumaan pilaantuneista alueista (PIMA) aiheutuvia riskejä ja ohjaamaan samalla riskienhallinnan toimintakäytäntöjä kohti kestävämpää suuntaa. Hän palaa sen äärelle aina, kun hukkaa itsensä säännösviidakkoon tai eksyy selvitystekniseen umpikujaan.. Nykyisen käsityksen mukaan tämä toteutuu parhaiten silloin, kun pilaantuneisuuden riskit arvioidaan kohdekohtaisesti ja tarvittavat puhdistustoimet kohdennetaan täsmällisesti suoraan todettuun riskiin
Tiedon lisääntyminen, asenteiden muuttuminen ja riskienhallintamenetelmien kehittyminen vaikuttavat säännöksiin, joita kehitetään vastaamaan vallitsevia poliittisia tavoitteita. Myöhemmin maaperän pilaantumisongelma todettiin paljon odotettua laajemmaksi, ja taistelu sitä vastaan kaivinkoneilla osoittautui mahdottomaksi sekä ymmärryksen lisääntyessä myös resurssien hukkaukseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. vsk. Käytännön riskienhallintatoimenpiteet, hedelmät, sijoittuvat puun latvukseen. Tähän tarkoitukseen kehitettiin ohjauskeinoja, joiden seurauksena haitta-ainepitoiset maa-ainekset pääosin kaivettiin ylös ja kuljetettiin loppusijoitukseen. Puu kasvaa kohti kestävän kehityksen auringonvaloa. 51 asiat. Samalla ohjauskeinojen kehitystyö jatkui, ja pilaantuneesta maasta kasvavan puun säännösrunko alkoi hakea uutta muotoa. Sääilmiöillä kuvataan sääntelyn ulkopuolisia tekijöitä, jotka vaikuttavat pilaantuneen alueen riskienhallintaprosessiin.. Säännösten ensisijaisena tavoitteena on luoda raamit käytännöille, joilla voidaan hallita järkevästi terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. PIMA-puun säännösrunko on kiinteästi yhteydessä juuriin. Toisaalta sadekuuro voi tehdä kasvulle hyvää. PIMA-puun juuret saastuneessa maassa Noin neljä vuosikymmentä sitten Suomessa ja muualla maailmassa havahduttiin maanpinnan alla piilevään ongelmaan, ihmisen aiheuttamaan maaperän saastumiseen. Niiden muotoutumiseen vaikuttavat säännösrungon ja auringonvalon lisäksi taivaalla purjehtivat pilvet. Kestävä kehitys on yksi ympäristöhallinnon tärkeimmistä tavoitteista, kuin aurinko, jota sääntelyllä tavoitellaan. Ne varjostavat puuta ja voivat häiritä hedelmien kasvua. Myös ympäristöhallinnon tekemää säännösten kehitystyötä voidaan kuvata mallin avulla, joka on luontevaa esittää puun hahmossa. Tähän sisältyy ajatus ympäristön ja yhteiskunnan haasteiden PIMA-puun juuret ovat pilaantuneessa maassa. Katseilta piilossa olevat kemikaalit koettiin pelottaviksi, ja ne haluttiin poistaa kokonaan. Maaperän pilaantuneisuudesta aiheutuvia riskejä arvioitaessa laaditaan ensimmäisenä käsitteellinen malli, jonka avulla hahmotetaan riskien muodostumista kokonaisuutena
Viranomaisen tulee tehdä päätös maaperän puhdistamisesta. On arvioitu, että viranomaisille toimitetaan tällaisia arviointeja jopa yhtä paljon kuin puhdistukseen johtavia arviointeja. Ohjauskeinoja kehitetään ja niiden vaikutuksia tarkkaillaan jatkuvana syklinä sitä mukaa, kun tunnistetaan uusia haasteita. Vuosien varrella tehdyistä päätöksistä koottujen tietojen perusteella on seurattu riskienhallintatoimenpiteiden kehitystä. Millaisissa tapauksissa ja millaisilla perusteilla maaperän puhdistaminen on todettu tarpeettomaksi. Tällä hetkellä ympäristöhallinnossa selvitetään muun muassa pilaantuneiden alueiden riskienhallinnan säännösten päivitystarvetta. Esimerkiksi vastuukysymykset ja imagohuolet saattavat ohjata riskienhallintaa jopa säännöksiä enemmän ja vaikuttaa säännösten tulkintaan. Ympäristönsuojelulakiin (YSL 527/2014) on kirjattu velvoite toimittaa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi viranomaiselle, kun pilaantumista on aiheetta epäillä. Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia meneillään olevassa Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä, jonka tulokset julkaistaan vuoden 2020 alkupuolella.. Lisäksi ymmärrys kestävän kehityksen mukaisista toimintakäytännöistä lisääntyy, mikä pitää ottaa huomioon säännösten kehitystyössä. Ympäristönsuojelulaki ei kuitenkaan määrittele, kuinka viranomaisen pitäisi toimia, kun maaperän puhdistaminen ei riskiarvioinnin perusteella ole tarpeen. Lopputulos on onnistunut, kun kohteen riskit on tutkittu huolellisesti säännösten vaatimusten ja niitä täydentävän ohjeistuksen mukaisesti, ja riskienhallintatoimenpiteet on päätetty todettujen riskien perusteella sekä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. 52 tarkastelemisesta kokonaisuutena ja sääntelyllä saavutettavien hyötyjen optimoinnista, koska yhtä ongelmaa ei voi poistaa kokonaan aiheuttamatta haittoja toisaalla. Toimenpiteitä tutkimalla voidaan saada käsitys siitä, kuinka säännösten kehitystyössä on onnistuttu ja samalla tunnistaa säännösten ulkopuolelta tulevia, toimenpiteisiin vaikuttavia tekijöitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Jotta säännösrunkoa voitaisiin kehittää tarkoituksenmukaisesti, on tutkittava myös näitä lehvästön varjoon jääneitä tapauksia. Toteutuvatko kestävän kehityksen periaatteet pilaantuneiden maiden riskienhallinnassa odotettua paremmin. Olennaista on myös tunnistaa ongelman todellinen merkittävyys ja hyväksyä osin se, että ihminen muuttaa aina ympäristöä toiminnallaan. Hedelmistään puu tunnetaan PIMA-puun latvassa kasvavat hedelmät kuvaavat käytännön riskienhallintatoimenpiteitä ja niillä saavutettavia hyötyjä. Toistaiseksi nämä tapaukset ovat jääneet selvitysten ulkopuolelle. Säännösrungon lisäksi ulkoiset tekijät vaikuttavat riskienhallinatoimenpiteiden valintaan ja onnistumiseen. Säännösten kehittäminen on ympäristöhallinnon työn ydintä, eikä tämä työ koskaan tule valmiiksi. Vaikka säännösrungon avulla on luotu perusteet kestävälle riskienhallinnalle, myös muut tekijät vaikuttavat sääntelyn tavoitteiden toteutumiseen. vsk
Näiden esittely olisi ehkä lisännyt kirjan kiinnostavuutta. Joka tapauksessa tänä päivänä tällaisen luontokirjan julkaiseminen omakustanteena on hatunnoston arvoinen suoritus. Vanhojen metsien vähentymistä ei ole vieläkään pidetty liikaa esillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. vsk. 159 s. Pertti Forss Timo Kovanen Vanhoissa metsissä. Itse kuvat, tiedollinen anti, kirjojen ulkoasu ja painotyön laatu – kyllä meidän kelpaa talvikauden pimeinä iltoina tehdä nojatuolissa mitä hienoimpia luontomatkoja. Miten paikalle pääsee omalla autolla, entäpä julkisilla. Lähdeviitteiden sijoittaminen tekstiin on tällaisessa ei-tieteellisessä kirjassa turhaa. Toivoa sopii, että kirja edistää alueen suojelua ja tunnettavuutta. Sivun kolme yleispiirteinen kartta kertoo, että olemme Nurmeksen ja Kuhmon rajoilla, mutta ehkä lukijaa olisi ilahduttanut tarkempikin kartta alueesta. Kirjan ulkoasu ja taitto on perinteinen mutta toimiva. Kirjan luettuani heräsi kiinnostus retkeillä Jonkerinsalossa. Kirjaesittely. Lisäksi retkeilijää kiinnostavat kohteen palvelut; tulentekopaikat, laavut, telttailumahdollisuudet jne. Tämän päivän kiireistä retkeilijää kiinnostavat kulkuyhteydet. Hyvä lähdeluettelo kirjan lopussa riittää. 53 S uomalaiset luontokirjat ovat kaikilla mittareilla mitattuna maailman huippuluokkaa. Kirjasta välittyy tekijän rakkaus ja tuntemus kohteeseen. Timo Kovasen Jonkerinsaloa käsittelevä teos kuuluu tähän sarjaan. Tekstiä ja tietoja alueen luonnosta olisin suonut olevan enemmänkin. Omakustanne 2019. Luontoa ja ihmisen jälkiä Jonkerinsalon Natura-alueella. Ja jos olen oikein ymmärtänyt, kyseessä on Kovasen esikoisteos – ei lainkaan huono sellaiseksi
WHO antoi ohjeita ja Suomessa kunnat tilasivat selvityksiä, joiden perusteella porakaivoja asetettiin käyttökieltoon (WHO 2016, June. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa selvittänyt arseenin esiintymistä pohjavesissä, pintavesissä, maaperässä ja maatalousmaassa. 54 Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, erikoistutkija, professori Geologian tutkimuskeskus GTK Arseeniriskin hallinta Suomessa ja Saksassa Arseeni on syöpää aiheuttava puolimetalli, jota aiemmin käytettiin muun muassa kasvinsuojelussa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Kymmenen vuoden altistus saattaa osaltaan lisätä syöpäriskiä. Suomessa ihmisen toiminnan aiheuttama pilaantuminen on vähäistä Keskija EteläEurooppaan verrattuna. Saksassa Freibergin alueen maaperässä ja vesissä on 800 vuotta jatkuneen kaivostoiminnan seurauksena arseenia, kadmiumia ja muita haitallisia aineita, minkä vuoksi Saksassa on kehitetty toimintamalli maaperän, pintavesien ja maataloustuotteiden arseeniriskin hallintaan. Arsenic Fact sheet. Veden puhdistusmenetelmiä on tutkinut Oulun yliopisto ja maaperän puhdistusmenetelmiä saksalainen GEOS. Arseenia esiintyy luontaisesti malmivyöhykkeiden kallioperässä. Kunnallinen vesihuolto on ollut tavallinen ratkaisu liian paljon arseenia sisältävien kaivovesien tilalle. Kolmessa EU-hankkeessa v. neurologisia oireita, mutta niiden toteaminen edellyttää suurta tutkimukseen osallistuvien joukkoa. vsk. Saatavilla: https://www.who.int/mediacentre/ factsheets/fs372/en/). [Online]. Suomessa altistuneen väestön määrä oli, suureksi onneksi, hyvin pieni, eikä tilastollisesti merkitsevää tutkimusta ole mahdollista tehdä. Alle 2 % Suomen kallioperästä sisältää yli 10 mg/kg arseenia. Useimmat arseenipitoista vettä sisältävät porakaivot ehtivät olla talousvesikäytössä alle kymmenen vuotta, sillä porakaivot yleistyivät Suomessa vasta 1980-luvulla ja Suomen viranomaiset reagoivat välittömästi, nopeammin kuin muualla maailmassa. Arseeni liittyy Suomessa pääosin kalliopohjaveteen, joka virtaa kallioperän raoissa ja ruhjeissa. Kaivovedet Arseeniuhka ponnahti maailman tietoisuuteen 1990-luvun alussa, kun tutkijat havaitsivat Aasiassa yhteyden eräiden syöpälajien ja runsaasti arseenia sisältävän juomaveden välillä. Lapsilla arseenialtistus voi aiheuttaa mm. Arseeni on pe. 2004–2019 kehitimme ohjeistusta ja suosituksia. Esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan kemialliset aseet ovat saastuttaneet Verdunin peltomaita Koillis-Ranskassa
126 p. gtk.fi/tapir/index.html. Arseenipitoisuus Euroopan maatalousmaissa 0–20 cm syvyydellä. Tutkimusraportti 155. Risk assessment of natural and anthropogenic arsenic in the Pirkanmaa region, Finland. Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna 1999. 55 räisin arseenikiisusta (FeAsS), löllingiitistä (FeAs 2 ) ja arseenia sisältävästä rikkikiisusta (FeS 2 ). Geol. & O’Connor, P., Toim. fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_155.pdf). Kartta on muokattu GTK:ssa GEMAS-aineistosta (Reimann, C., Birke, M., Demetriades, A., Filzmoser, P. Lisäksi GTK on vuosien ajan panostanut arseeniriskin selvittämiseen ja kartoittanut alueet, joiden maaperässä on keskimääräistä enemmän arseenia. 2014. Karttaan on merkitty nykyisen AgriAsEU-hankkeen tutkimusalueet Freiberg ja Verdun. Tiedot ovat vapaasti käytettävissä nettisivulla https://gtkdata. Geochemistry of Europe’s Agricultural Soils. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Part B. Maaperään kaivetut kuilueli rengaskaivot voivat sisältää arseenipitoista vettä, mutta pitoisuudet ovat selkeästi pienemmät kuin saman alueen porakaivoissa (Pentti Lahermo ym., 2002. Jb. 92 s. http:// projects.gtk.fi/export/sites/projects/ramas/ reports/Task3final.pdf). B, 103). Geologian tutkimuskeskus. vsk. Kuva 1. RAMAS-nimisessä EU-hankkeessa ”Arseenin aiheuttaman riskin arviointi ja hallinta Tampereen alueella” Suomen ympäristökeskuksen tutkijat havaitsivat, että Suomessa pääasiallinen riski ihmisen terveydelle aiheutuu oman porakaivon juomavedestä alueilla, joissa kallioperässä on luontaisesti keskimääräistä enemmän arseenia (Jaana Sorvari ym., 2007. GTK:sta GEMAS-kartoitushankkeeseen osallistuivat Pasi Eilu, Mikael Eklund, Jaana Jarva ja Timo Tarvainen.. http://tupa.gtk
56 Maatalousmaat Tutkijat Ritva Mäkelä-Kurtto ja Merja Eurola nykyisestä Luonnonvarakeskuksesta analysoivat viljelysmaiden ja maataloustuotteiden arseenipitoisuuksia. Se voi johtua jäätiköitymisvaiheiden vaikutuksesta kallioperän pintaosiin, koska alhaisten arseenipitoisuuksien vyöhyke seuraa viimeisen jäätiköitymisen etelärajaa, mutta toinen tärkeä syy on ihmisten aiheuttama pilaantuminen, joka on pohjoisen harvaanasutuilla alueilla ollut vuosisatojen ajan vähäistä. Laidunmaiden käyttösuositukset Saksan Freibergissa, joka on yksi GTK:n vetämän AgriAsEU-hankkeen tutkimusalueista. Arseenia on sekä luontaisesti että kaivostoiminnan vuoksi alueen maaperässä ja vesissä. Kartan on laatinut Saksin osavaltion Ympäristön, maatalouden ja geologian virasto (Sächsisches Landesamt für Umwelt, Landwirtschaft und Geologie – LfULG).. Keskija Etelä-Euroopan pintamaassa arseenia on keskimäärin enemmän kuin Pohjoismaissa (kuva 1). Maataloustuotteet eivät sisältäneet haitallisessa määrin arseenia edes niillä seuduin, joiden kaivovesissä on yli suositusarvojen arseenia. Freibergin pelloilla kasvatetussa viljassa on 0,5–1,0 mg arseenia kilossa, joten rehukäyKuva 2. Alueella on harjoitettu kaivostoimintaa 800 vuoden ajan, mikä on vaikuttanut sekä vesien että maaperän arseenija raskasmetallipitoisuuksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. vsk. Kaupunkilaisten talousvesi valutetaan ylhäältä vuorilta siten, ettei puhdas vesi pääse kosketuksiin maaperän kanssa. Saksassa Freibergin alueella on louhittu ja rikastettu 800 vuoden ajan hopeaa ja raskasmetalleja, kuten lyijyä, sinkkiä, kobolttia ja kuparia
Muita haitallisia aineita kyllä, esimerkiksi marketin minttuteestä tehdyssä haudukkeessa oli suositusarvoja enemmän nitraattia. Ruokaviraston nettisivuilla on lisää tietoa elintarvikkeiden sisältämästä arseenista: https://www.ruokavirasto.fi/ henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/ elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/ tietoa-vierasaineista/arseeni-ja-riisi/ Tee Teen suurkuluttajat juovat teetä monta mukillista päivässä. Viranomaiset, kuten Saksin osavaltion Ympäristön, maatalouden ja geologian virasto (Sächsisches Landesamt für Umwelt, Landwirtschaft und Geologie – LfULG) hoitavat Freibergissa aktiivisesti arseeniriskiä. Mikäli teehaudukkeiden arseenipitoisuus ylittää juomavedelle säädetyn 10 mikrogrammaa arseenia litrassa, tullaan riskirajoille, vaikka Suomen talousvedet ovat kansainvälisesti huippulaatua. 57 tössä raja-arvo 2 mg/kg alittuu. https://www.vantaa.fi/. Projektin näytteistä 56 %:ssa jo kahden desilitran juominen päivässä ylittää EFSA:n siedettävän fluoridin saannin yli 15-vuotiailla (Kasvinsuojeluaineet, lisätty sokeri ja fluoridi teessä. Elintarvikkeet Tuomme elintarvikkeita maista, joiden maaperän, vesien ja ilman haitallisten aineiden pitoisuudet ovat suurempia kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, ja maatalouden käytännöt ja ohjeistukset ovat toisenlaisia. Bangladeshissa riisiä on kasteltu runsaasti arseenia sisältävällä vedellä ja USA:ssa osa riisipelloista on entisiä puuvillapeltoja, joissa on arseenijäämiä aiemmin käytetyistä kasvinsuojeluaineista. Kaupunkilaiset voivat vaihtaa puutarhamaan kaupungin kustannuksella, mikäli maaperässä on suositusarvoja enemmän arseenia, ja viljan pitoisuuksia seurataan tarkasti. Tuontielintarvikkeet ovat merkittävin arseenilähde suomalaisille. Myös viljat voivat sisältää arseenia. Riisi voi sisältää arseenia. Laidunmaille, viljelysmaille ja puutarhoille on omat suosituksensa. Vantaan kaupungin Ympäristökeskus on tutkinut kasvinsuojeluaineiden jäämiä, fluoridipitoisuutta ja lisätyn sokerin määrää Suomessa myydyssä teessä. Äyriäisissä ja eräissä muissa merenelävissä on runsaasti arseenia, mutta se on orgaanisessa muodossa, joka nykykäsityksen mukaan ei ole haitallista ihmiselle. Teessä voi olla haitallisia aineita. Esimerkiksi Kanadan viranomaiset arvioivat, että Kanadassa 80 % arseenialtistuksesta tulee elintarvikkeista. Englannissa suositeltiin aikoinaan lisäämään maitoa mustaan teehen juuri teen happamuuden aiheuttamien ongelmien vuoksi. Ympäristökeskus. Mustien teehaudukkeiden pH oli alhainen. Eräissä merilevissä, varsinkin hijiki-levässä (Sargassum fusiforme), on kuitenkin analysoitu korkeita pitoisuuksia myös epäorgaanista arseenia. vsk. Muissa kasvinosissa arseenia voi olla tätä enemmän. Vantaan kaupunki. Viljan ja heinän arseenipitoisuus vaihtelee vuosittain samallakin pellolla esimerkiksi sademäärien mukaan. Uudet tutkimukset Etelä-Koreasta viittaavat siihen, että runsas merenelävien käyttö voi aiheuttaa terveysongelmia, tosin metyylielohopea on suurempi ongelma kuin orgaaninen arseeni. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Musta tee on merkittävä fluoridin lähde. Esimerkki laidunmaiden luokituksesta arseeni-, kadmiumja lyijypitoisuuden perusteella on kuvassa 2. GTK aloitti viime vuonna esitutkimuksen, jossa analysoitiin pääkaupunkiseudun juomaveteen haudutettua teetä ICP-MSmenetelmällä. Tutkimuksessa oli Suomessa myytäviä vihreitä, oolong ja mustia teelaatuja sekä marketeista että erikoistuneista teekaupoista. 11 s. Analysoiduissa liuoksissa ei ollut liikaa arseenia. Näytteistä löytyi useita torjunta-aineita, joiden käyttö EU:ssa on kiellettyä. Projektiyhteenveto
ASROCKS (2011–2014) Ohjeistus kivija maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla. http://projects.gtk.fi/ASROCKS RAMAS (2004–2007) Arseenin esiintyminen Pirkanmaalla, riskit ja niiden hallinta. Uudet haitta-aineet (Emerging contaminants) Tietoisuus haitallisten aineiden aiheuttamista riskeistä lisääntyy analyysitekniikan kehittyessä. Monissa teepakkauksissa annetaan haudutusohje ja sanotaan, ettei suositeltua haudutusaikaa saa ylittää. vsk. Julkaisujen perusteella teenpoimijoille ei ole kaikilla teefarmeilla järjestetty pesumahdollisuuksia eikä toimivia käymälöitä, koska teenpoimijat kuuluvat esimerkiksi Bangladeshissa yhteiskunnan alimpiin luokkiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Oulun yliopiston työryhmä: Riitta Keiski, Auli Turkki, Hanna Valkama, Esa Turpeinen. Globaalien yritysten tuotteissa ei tavallisesti kerrota teen alkuperää tarkasti, joten teelehtien tai teepussin huuhtelu kiehuvalla vedellä ennen käyttöä tai jopa ensimmäisen kiehuvalla vedellä tehdyn haudukkeen heittäminen pois on tutkimusten perusteella hyvä ajatus, mikäli teetä nauttii enemmän kuin kupillisen päivässä. Mitä pitempään hauduttaa, sitä enemmän haitallisia aineita liuokseen kertyy, ja kiehuva vesi irrottaa niitä enemmän kuin 70-asteinen. Muinaiset italialaiset, etruskit ja roomalaiset, eivät osanneet yhdistää terveysongelmia elohopeapitoiseen viiniin ja lyijypitoiseen juomaveteen, koska he eivät osanneet määrittää näitä pitoisuuksia riittävällä tarkkuudella. Muut osallistuvat maat: Saksa, Ranska, Ruotsi. Myös teen valmistusprosessien hygieniataso vaihtelee. Esimerkiksi arseeniriski havaittiin, kun vesistä pystyttiin 1990-luvulla entistä edullisemmin määrittämään pieniä arseenipitoisuuksia. http://projects.gtk.fi/ramasfi/index.html. Eräissä kiinalaisissa luomuna myydyissä teelaaduissa on kansainvälisten vertaisarvioitujen tutkimusten mukaan suunnilleen saman verran raskasmetalleja kuin kiinalaisessa normaalin tuotannon teessä. http://projects.gtk.fi/AgriAs GTK:n työryhmä: Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, Juha Kaija, Timo Tarvainen, Tarja Hatakka. Ensimmäinen uutos sisältää haitta-aineita enemmän kuin toinen, joten eräässä kiinalaisessa vihreän teen haudutusohjeessa neuvotaan heittämään ensimmäinen hauduke viemäriin. Vihreässä teessä on pääsääntöisesti vähemmän haitallisia aineita, erityisesti jos käyttää japanilaista luomuteetä, jonka alkuperän pystyy varmistamaan. Kuulun EU:n Water JPI-ohjelman osaamisverkostoon (Knowledge Hub), jonka aihe on tunnistaa uudet haitta-aineet ja yhdisteet (Complex mixtures), eli miten lääkeainejäämät, kasvinsuojeluaineet, mikromuovi ja muut epäorgaaniset ja orgaaniset aineet mahdollisesti reagoivat keskenään. KaikEU-hankkeet AgriAs (2017–2019) Evaluation and management of arsenic contamination in agricultural soil and water. 58 instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/122294_ projektiyhteenveto_kasvinsuojeluaineet_lisatty_sokeri_ja_fluoridi_teessa.pdf)
36, no 10, s. 2014. Vol. Erikoisjulkaisut. Opas kiviainesten tuottajille, maarakentajille ja viranomaisille., Opas 59. 2014. RAMAS-hankkeen tärkeimmät tulokset. Ympäristöja elintarviketutkimusten vastuullinen kumppani Palveleva kotimainen ympäristöalan asiantuntija kvvy.fi Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä. Hallanaro, E.-L.; Loukola-Ruskeeniemi, K. Arseeni Pirkanmaalla – esiintyminen, riskinarviointi ja riskinhallinta. http://tupa. Jäämme pohtimaan, mitä haitallisia aineita ja yhdisteitä emme itse vielä osaa määrittää vesistä ja elintarvikkeista, tai emme ainakaan ymmärrä niiden riskejä terveydelle. (Toim.) 2004. 2005. Arseenia kaivoveteen kallioperästä. Siihen aikaan arseenia käytettiin lääkkeenä ja usko lääkkeisiin oli yhtä vahvaa kuin nykyisin. 71 s. http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_089.pdf Lehtinen, H. fi/ramasfi/raportit/loppuraportti.html Parviainen, A.; Loukola-Ruskeeniemi, K.; Tarvainen, T.; Hatakka, T.; Härmä, P.; Backman, B.; Ketola, T.; Kuula, P.; Lehtinen, H.; Sorvari, J.; Pyy, O.; Ruskeeniemi, T.; Luoma, S. http://newprojects.gtk.fi/export/sites/ projects/ramasfi/raportit/Ramas_Loppuraportti.pdf http://newprojects.gtk. Erikoisjulkaisut, 155 s. Earth-Science Reviews 150, 709–723. Lisätietoja Backman, B.; Loukola-Ruskeeniemi, K. 66–69. 59 kina aikoina ihmiset ovat luulleet olevansa teknisen kehityksen huipulla. Arseeni Suomen luonnossa: ympäristövaikutukset ja riskit GTK, Erikoisjulkaisut 45, 176 s. Ympäristö ja Terveys, 2005. (toim.); Härmä, P.; Tarvainen, T.; Backman, B.; Hatakka, T.; Ketola, T.; Kuula, P.; Luoma, S.; Pyy, O.; Sorvari, O.; Loukola-Ruskeeniemi, K. Kiviainesten otto arseenialueilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. (Toim.) 2007. Geoympäristötekniikka. 107 s. http:// tupa.gtk.fi/julkaisu/opas/op_059.pdf Loukola-Ruskeeniemi, K.; Lahermo, P. gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_045. pdf Loukola-Ruskeeniemi, K.; Ruskeeniemi, T.; Parviainen, A.; Backman, B. Arsenic in bedrock, soil and groundwater – the first arsenic guidelines for aggregate production established in Finland. 2015. Arseenia kalliossa! ja mitä siitä sitten seuraa… GTK. Kiitokset: Kiitän Tarja Hatakkaa, Juha Kaijaa ja Timo Tarvaista kommenteista. 1830-luvulla, kun rautatie tuli Englantiin, eräs korkeassa asemassa oleva mies kirjoitti, että maailma on nyt saavuttanut sellaisen teknisen kehityksen, jota eivät jälkipolvet voi ylittää. vsk. Teknillinen korkeakoulu
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Eviraa ennen hän työskenteli Eläinlääkintäja elintarvikelaitoksen EELA:n ylijohtajana ja Elintarvikeviraston ylijohtajana vuodesta 2001. 60 Monipuolinen ura Eläinlääketieteen tohtori Jorma Hirn ehti urallaan käydä läpi monta organisaatiomuutosta, osassa muutoksista hänellä itsellään oli keskeinen rooli. ”Kaikki hankkeet ovat olleet rankkoja, mutta samalla opettavia ja ihmisten ajatuksia luotaavia, joskin olen joutunut tekemään myös vaikeita kompromisseja.” Lyhyen praktikkojakson jälkeen virkamiesuralle Hirn, kuten varsin moni hallintotai tutkimusuralle päätynyt eläinlääkäri, työskenteli jonkin aikaa käytännön eläinlääkärityössä. Hyvin tärkeitä henkilöitä lehden historiasta. ”Minusta työurallani on ollut mielenkiintoista mahdollisuuteni osallistua joko virkani puolesta tai virkavapaalla omasta virastani, esimerkiksi neuvottelevana virkamiehenä, useisiin valtionhallintoa koskeviin organisaatiotai kehittämishankkeisiin. ”Kouluaikana minulla lienee ollut jonTapio Välikylä Jorma Hirn – monessa mukana Eläinlääketieteen tohtori Jorma Hirn jäi eläkkeelle Elintarviketurvallisuusviraston ylijohtajan virasta vuonna 2010. vsk. Näistä voisin mainita Eläinlääkintäja elintarvikelaitoksen (EELA) synnyttämisen 1990-luvun vaihteessa, toimiminen Elintarvikevirastossa (EVI) ja Eläinlääkintäja elintarvikelaitoksessa (EELA) 2000-luvun vaihteessa, Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) perustaminen ja toiminnan keskittäminen uudisrakennukseen Viikkiin 2004– 2006 sekä osallistuminen AVIen ja ELYjen rakentamiseen”, Hirn luettelee
Sen jälkeen hänelle avautui mahdollisuus aloittaa korkeakouluun perustetussa ympäristöhygienian ja toksikologian yliassistentin virassa. armeijan käyttökoirien koulutuksesta. Eviran perustamisvaiheessa vuonna 2006 yhdistettiin Elintarvikevirasto, Eläinlääkintäja elintarviketutkimuslaitos (EELA) ja Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK), ja samalla hän valvoi uuden toimitalon rakentamista Viikkiin. Aikataulu ja talous pitivät! Tehtävääni kuului myös ´kaiken maailman´ käytännön järjestelyt logosta muuttoon asti. Elintarviketurvallisuusvirastoa perustamaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran perustamisessa ja organisaation luomisessa Jorma Hirn oli keskeinen henkilö. Tehtävänäni oli yhdistää yllä mainitsemasi tehtävät yhteen organisaatioon sekä vastata käyttäjien puolesta rakennusprojektista, jossa Senaatti-kiinteistöt Oy rakennutti uudelle organisaatiolle yhden yhteisen toimitilan Viikkiin. Ylioppilaaksi päästyäni menin Kajaaniin sotaväkeen ´puskajussiksi´, ja RUK:n aikana olin kiinnostunut mm. Projekti maksoi runsaat 50 miljoonaa euroa. Käyn raveissa säännöllisesti ja seuraan tarkoin raviurheilua.” Hirn oli Mäntsälässä noin vuoden ajan. Hirn oli kiinnostunut ravihevosista ja hän pääsikin eläinlääkäriksi valmistuttuaan Mäntsälässä sijaitsevalle Eläinlääketieteellisen korkeakoulun opetusja koetilalle. vsk. Ravihevoset kiinnostivat ja kiinnostavat edelleen. ”Koetilalla eläinlääketieteen opiskelijat opiskelivat viimeisen puoli vuotta käytännön eläinlääkintää maaseudulla. Tuolloin keskustelun ja tutkimuksen keskiössä olivat muun muassa haukien ja kananmunien elohopea, polttoaineiden lyijy ja monet muut saasteet.” Korkeakoulusta Hirn siirtyi vuonna 1980 silloiseen Valtion eläinlääketieteelliseen laitokseen (VELL) ja sieltä myöhemmin Elintarvikevirastoon. Takaisin korkeakouluun 1970-luvun alussa elettiin voimakkaan ympäristöheräämisen aikaa. ”Kiinnostus ympäristöhygieniaan oli perua 1970-luvun alun ensimmäisestä ympäristönsaastumisherätyksestä. Ajelin siis opiskelijoiden kanssa päivittäin hoitamassa Mäntsälän lähikuntien tuotantoeläimiä. Virkani oli neuvotteleva virkamies ja olin alistettu suoraan Jorma Hirn.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Pääsin opiskelemaan 1966 ja valmistuin ´minimi ajassa´ 1972”, Hirn kertaa uransa alkuvaiheita. ”Olin virkavapaalla Elintarvikeviraston (EVI) ylijohtajan virasta puolitoista vuotta 2004–2006. Samalla vuosikymmenellä luotiin lähes kaikki se, mitä nyt pidetään tärkeänä ja usein myös uutena asiana. RUK:n käytyäni pyrin opiskelemaan Eläinlääketieteelliseen korkeakouluun. 61 kinlainen ´hyysäysvietti´ koska ajattelin mahdollisuutta opiskella eläinlääkäriksi tai lasten lääkäriksi
pääjohtajana ennen kuin Jaana Husu-Kallio aloitti pääjohtajana.” Elintarvikevalvonnan hallintoa kehitetään Elintarvikevalvonnan valtionhallinto oli vielä 1980-luvulla hyvin pirstaloitunutta, toimijoita oli paljon ja yhteistyö esimerkiksi eri ministeriöiden välillä ei aina ollut sujuvaa. Paikallisia ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköitä tulisi olla mahdollisimman vähän ja niiden rahoituksen olisi oltava valtion vastuulla. Tietysti digitalisointi ja verkkoon siirtyminen on entistä tärkeämpää eikä täydellinen siirtyminen verkkolehdeksi ole ollenkaan huono vaihtoehto. Jatkuva muutos ei voi olla päätarkoitus”, Hirn korostaa. Minun pitkäaikainen haaveeni on ollut Suurkunta-Suomi eli malli, jossa väliporras häivytetään pois ja maassamme olisi esimerkiksi 15 suurkuntaa, joita valtio suoraan ohjaisi ja rahoittaisi ainakin ympäristöterveyden osalta. Mielestäni elintarvikeketjun valvonnan johdon osalta näen tilanteen olevan kohtuullisen hyvän, joskin eräitä tehtäviä voisi edelleen keskittää nykyiseen Ruokavirastoon, kuten Tullilaboratorion ja vesihygienian. Paikallista valvontaa on kehitetty 10–15 vuoden aikana tehokkaasti. ”Minusta eläinlääkintään ja elintarvikevalvontaan ja laajemmin koko nykyisen Ruokaviraston ohjaamaan tehtäväkenttään kuuluisivat myös terveydensuojelu, ja päämääränä tulisi olla ´koottu ja tehokas ympäristöterveydenhuolto´. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Erilaisia työryhmiä ja raportteja on ollut runsaasti. Ratkaisulla pyrittiin vähentämään eri tahojen lobbausta ja lisäämään riippumattomuutta lobbauksesta. ”Niin kuin kaikessa elämässä myös hallinnon kehitys ja kehittäminen kuuluvat asiaan. Tällöin voisi siirtyä jatkuvaan artikkelien ja uutisten julkaisemiseen ja päivittämiseen. Jatkuva muutos on kuitenkin henkilöstön kannalta raskasta, joten hyödyt ja haitat on punnittava ennen muutosta. Sen jälkeen Hirn on kirjoittanut useita artikkeleita aluksi Ympäristö ja Terveys-lehteen ja myöhemmin 1986 perustettuun Elintarvike ja Terveys-lehteen. Olin lyhyen jakson vt. Vielä 1960-luvulla keskityttiin elintarviketurvallisuuden peruskysymyksiin. Vähitellen hallinto linjaviivaistui ja nyt olemme tilanteessa, jossa lainsäädännön valmistelee maaja metsätalousministeriö ja 2019 vuoden alusta aloittanut Ruokavirasto soveltaa lainsäädäntöä, tekee valvontaa ja ohjaa paikallisia viranomaisia. Myöhemmin osaamisen parannuttua ja lainsäädännön kehityksen myötä elintarviketurvallisuus ja sen valvonta ovat kehittyneet valtavasti. ”Minusta molemmilla lehdillänne on selkeä asema ja tarve. 62 kansliapäällikölle. Tämä siis tarkoittaisi runsasta kymmentä (10–18) valtion rahoittamaa yksikköä, joka voisi toteutua osana mahdollisesti toteuttavaa maakuntahallintoa. Vuoden alusta aloittaneeseen Ruokavirastoon on edelleen yhdistetty elintarvikeketjun toimijoita. Yksinkertaista ja kustannuksia säästävää”, toteaa Jorma Hirn. Verkkolehti siis eläisi päivässä”, Hirn kuvailee.. Paikallinen elintarvikevalvonta Kunnallisella elintarvikevalvonnalla on maassamme satavuotiset perinteet. vsk. Tällä hetkellä valvontayksiköitä on kuutisenkymmentä, ja aika monissa yksiköissä on elintarvikevalvonta ja terveydensuojelutehtävät erotettu toisistaan eri vastuualueisiin. Yhteistyö Ympäristö ja Terveyssekä Elintarvike ja Terveys-lehden kanssa Aivan ensimmäisiä Ympäristö ja Terveyslehdessä julkaistuja Hirnin kirjoituksia oli numeron 2–3/82, altistumisteeman, artikkeli ”Yhteenveto suomalaisten altistumisesta elimistölle vieraille aineille”
vsk. Elintarvikehygienian dosentiksi Eläinlääketieteelliseen korkeakouluun hänet nimitettiin vuonna 1983. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. ”Lahti tarjoaa näyteikkunan Suomen ympäristöinnovaatio-osaamiseen Euroopan suuntaan. Oltuaan vuoden Hautjärven klinikoilla eläinlääkärinä, hän siirtyi Eläinlääketieteelliseen korkeakouluun ympäristöhygienian ja -toksikologian yliassistentin virkaan. Lahden kehittämiä ympäristöratkaisuja voidaan soveltaa myös muissa kaupungeissa ja erilaisissa olosuhteissa”, ministeri Mikkonen sanoo. täydentävän talousarvioesityksensä, jonka mukaan luontoja ympäristöjärjestöjen avustuksiin varataan 400 000 euron lisäys ensi vuodelle. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2010. Lahti on ensimmäisenä suomalaiskaupunkina valittu Euroopan ympäristöpääkaupungiksi (European Green Capital) vuodelle 2021. Lahti on jo tehnyt mittavan energiakäännöksen ja lopettanut kivihiilen käytön huhtikuun alussa. Esityksen mukaan valtio myös tukee Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -hanketta kolmella miljoonalla eurolla. Vuonna 1997 hänet valittiin toimintansa aloittaneen Eläinlääkintäja elintarvikelaitoksen ylijohtajaksi. Hän teki myös koko ajan tutkimustyötä vesihygieniasta ja väitteli vuonna 1979 (Faecal indicator bacteria in water hygiene). YM 400 000 euroa ympäristöjärjestöjen avustuksiin ja kolme miljoonaa Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -hankkeelle Kuva: Pixabay.. Vuonna 1980 Hirnistä tuli Valtion eläinlääketieteen laitoksen elintarvikkeiden tutkimusosaston johtaja. Teemavuoden isännöinnin arvioidaan maksavan yhteensä yhdeksän miljoonaa euroa. Kaupunki perustaa teemavuotta varten oman yksikön, johon palkataan muun muassa markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijoita. Tähän työhön tarvitaan avuksi myös järjestöt”, ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Se tarkoittaa, että lähikuukausina ja -vuosina käynnistyy ennätysmäärä luonnonhoitoja ennallistamishankkeita. Vuonna 2001 hän siirtyi Elintarvikeviraston ylijohtajaksi ja vuoden 2008 alusta ylijohtajaksi Elintarviketurvallisuusvirastoon. 63 Jorma Hirn valmistui eläinlääkäriksi vuonna 1972. Hallitus antoi 21.11. ”Luonnon köyhtyminen pysäytetään nyt. Hän opetti elintarvikehygienian laitoksella vesihygienian kolmen viikon intensiivijakson, ja hänellä oli myös luentosarja toksikologiasta ja ekologiasta. EKK:n ulkopuolella hänellä oli jäsenyydet myrkkyasiain neuvottelukunnassa ja torjunta-ainelautakunnassa. Lahdessa pilotoidaan parhaillaan asukkaiden henkilökohtaista liikkumisen päästökauppaa
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Kilpailun kärkijoukko oli ansioitunutta ja kisa oli tasainen. ”On olemassa selkeä tarve yhtenäisille standardeille ja raportointikehykselle. Osa yrityksistä kytkee vastuullisuustavoitteet johdon palkitsemiseen. Kehitettävää oli myös kestävyyteen liittyvien riskien arvioimisessa. Arvioinnin kohteena eivät siis olleet niinkään vastuullisuustoimet, vaan niiden raportointi. Kilpailun kärkeen nousi ilahduttavasti myös uusia tulokkaita. Kilpailutuomariston arvioimat kärkipisteille päässeet raportit olivat luettavia ja informatiivisia. Vaikka tuomaristo näki, että metsäsektorilla on vielä tehtävää esimerkiksi biodiversiteettiasioiden huomioimisessa, kokonaisuutena metsäteollisuuden raportit olivat eteenpäin katsovia ja vahvasti varmennettuja. Palkintoja jaettiin kokonaiskilpailun ohella kolmessa aihekategoriassa, minkä lisäksi annettiin kunniamaininta Vuoden nousijalle. Tuomaristo jäi silti kaipaamaan organisaatioilta selkeämpää näkemystä siitä, millaista liiketoiminnan pitäisi olla, jotta päästäisiin globaaleihin kestävyystavoitteisiin. Raportin ansioina kilpailutuomaristo näki vahvan ulkopuolisen varmennustason, eteenpäin katsomisen sekä vähähiiliseen maailmaan perustuvan strategian kuvaamisen. Kaikissa kärkijoukon raporteissa korostui ajatus, että liiketoiminnassa ollaan siirtymässä vähähiiliseen talouteen. Suomalainen vastuullisuusraportointi on tasokasta ja siinä on nähtävissä kehitystä. Kun monialainen arviointiryhmä tekee laajan katsauksen suomalaisen vastuullisuusraportoinnin tilaan ja kirittää toimijoita kehittymään, saadaan parhaimmillaan aikaan merkittäviä suunnanmuutoksia kohti kestävämpää maailmaa”, korostaa tänä vuonna tuomariston puheenjohtajaksi kutsuttu europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Tällaista näkisimme mielellämme lisää, sillä sitä kautta voidaan nostaa vastuullisuuden merkitystä liiketoiminnassa”, kertoo järjestäjäryhmän puheenjohtaja Jani Alenius. 64 ”K ilpailun anti on merkittävää vastuullisuusraportoinnin ammattilaisten lisäksi laajemminkin yhteiskunnallisesti. Vaikka raportoinnin taso on korkea, kilpailun tuomaristo peräänkuuluttaa raportointiin vieläkin lisää kunnianhimoa, kokonaiskuvan havainnollistamista sekä eteenpäin katsomista.. vsk. Stora Ensolle vuoden 2019 vastuullisuusraportointikilpailun voitto – Tokmanni palkittiin vuoden nousijana Yhdeksän eri organisaation edustajista koostuva tuomaristo arvioi vastuullisuusraportteja hyvän raportoinnin näkökulmasta. Suomen parhaissa vastuullisuusraporteissa vahva suunta kohti vähähiilistä taloutta Suomen parhaat vastuullisuusraportit palkittiin 14.11. Yhteneväisten standardien puuttuessa on erityisen tärkeää, että tunnuslukujen laskentametodologia on esitetty selkeästi ja että raportti on ulkopuolisen tahon varmentama. Kokonaiskilpailun voittoon nousi tänä vuonna Stora Enso Oyj raportillaan Sustainability 2018
Tokmannin liiketoiminta on pienempää kuin monilla muilla kilpailussa menestyneillä yrityksillä, mutta siitä huolimatta Tokmanni on kehittynyt raportoijana nopeasti. Nämä valitsivat suosikikseen Fortum Oyj:n raportin, sillä siinä oli huomioitu ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden väliset kytkökset ansiokkaasti. Kansainvälinen ilmastoriskien raportointikehikko (TCFD) on Varman raportoinnin selkeä julkilausuttu ohjenuora. Aalto-yliopisto. Kilpailu on kaikille avoin ja ilmainen, ja sitä on järjestetty vuodesta 1996. Kilpailun järjestäjät pyysivät myös sidosryhmiä Nesslingin säätiötä ja Ympäristötiedon foorumia valitsemaan suosikkinsa ilmastonmuutossarjassa. Arvonluonti-sarjan voitti Martela Oyj, jonka liiketoiminta-ajatus kestävien tuotteiden tekemisestä tulee ansiokkaasti ja selkeästi esille raportissa. Vaikka raportointi kaipaa vielä varmentamista ja menetelmien kehittämistä, on suunta oikea, ja Tokmanni nähtiinkin useiden kategorioiden parhaiten menestyneiden yritysten joukossa. Vastuullisuusraportointikilpailun järjestävät Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Climate Leadership Coalition ry, yritysvastuuverkosto FIBS ry, Vastuullisen sijoittamisen yhdistys Finsif ry, Hanken, Nasdaq Helsinki, Suomen Tilintarkastajat ry, työja elinkeinoministeriö, Ympäristöjohtamisen yhdistys YJY ry ja ympäristöministeriö. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Vastuullisuusraportointikilpailu Vastuullisuusraportointikilpailun tarkoituksena on kehittää vastuullisuustyötä ja -raportointia organisaatioissa, tuoda esiin hyviä käytäntöjä ja antaa tunnustusta erityisen ansioituneille yritysvastuuraportoijille. vsk. Kuvassa Stora Enso Oyj:n Lotta Forssell, Hanne Karrinaho ja Eeva Taimisto. Ihmisoikeudet-sarjan voitti Kesko Oyj, joka muiden kaupan alan toimijoiden tavoin nosti toimitusketjujen ihmisoikeusasiat merkittävään rooliin yksityiskohtaisessa raportissaan. 65 Ilmastonmuutos-sarjan voitti Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma, joka raportoi ansiokkaasti ilmastoriskille alttiiden toimialojen osuudesta sijoitussalkussa. Vuoden nousija -kunniamaininnan kilpailutuomaristo halusi antaa Tokmanni Oy:lle. Kunnianhimoinen raportti ja vastuullisuustyö hämmästytti tuomariston positiivisesti. Kuva: Akifoto Oy/ Aki Rask
Kuvat: Marja-Liisa Suomalainen ja Marko Nieminen. KVVY Tutkimus Oy on yhteiskunnallinen yritys, joka tekee työtä puhtaan ympäristön puolesta, ja vastaa isojen kansainvälisten kilpailijoidensa haasteeseen markkinoilla toimimalla kannattavasti ja vastuullisesti. KVVY Tutkimus Oy:n asiantuntijapalvelut sisältävät laajat vesistö-, pohjavesija jätevesitutkimukset sertifioituine näytteenottoineen, biologiset ja kalataloudelliset tutkimukset sekä suunnitteluja raportointipalvelut. 66 K VVY Tutkimus Oy on vastannut vuoden 2018 alusta perinteikkään, vuonna 1961 perustetun Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n palveluliiketoiminnasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Toiminnan tavoitteena on Yhteiskunnallinen yritys markkinoiden haasteessa – KVVY Tutkimus Oy Suomalainen asiakaslähtöinen palvelutuottaja Tarja Vikman, laatupäällikkö, KVVY Tutkimus Oy Mia-Maria Koski, markkinointiassistentti, KVVY Tutkimus Oy Marja-Liisa Suomalainen, Sirium Oy Kannattavan liiketoiminnan ja yhteiskunnallisen hyvän tuottamisen yhdistäminen saattaa kuulostaa haastavalta, mutta yhteiskunnalliset yritykset näyttävät, että nämä päämäärät voivat myös tukea toisiaan. Tätä päämäärää pyritään toteuttamaan konkreettisilla teoilla ympäristön ja erityisesti vesistöjen tilan parantamiseksi. Mutta mitä yhteiskunnallinen yrittäjyys tarkoittaa yrityksen toiminnassa yleisesti ja arjen tasolla. vsk. Yritys palvelee valtakunnallisesti, ja työllistää nykyisin yli 120 henkeä seitsemällä paikkakunnalla. KVVY Tutkimus Oy:n ympäristöja elintarvikelaboratorio on yksi Suomen suurimmista, ja laboratoriossa analysoidaan vuosittain lähes 100 000 näytettä, joista tehdään 500 000 määritystä. Vesiensuojeluyhdistyksen omistama KVVY Tutkimus Oy on yhteiskunnallinen yritys, jossa kaiken toiminnan keskiössä on yhdistyksen ja sen omistaman yrityksen päämäärä, eli puhtaan ympäristön puolustaminen ja sen eteen työskentely
Kaikkea toimintaa strategisesta päätöksenteosta arjen työhön ohjaavat yrityksen arvot. Olemme kuitenkin toiminYrityksen tuotosta iso osa käytetään yhdistyksen toimintaan, joka neuvoo, tutkii ja ohjaa hyvän vesien ja ympäristön tilan saavuttamiseksi. Satu Heino ohjaa vesikiikarin käyttöön Längelmävedellä.. ”Totta kai tilanne Suomessa huolestuttaa erityisesti työpaikkojen ja vahvan osaamisen puolesta. Eniten muutokseen ovat vaikuttaneet ulkomaiset jättiyhtiöt, jotka ovat raivanneet itselleen markkinatilaa erittäin alhaisilla hinnoillaan ja strategisilla tavoitteillaan. Yhteiskunnallisen yrityksen vahvuudet markkinoilla Ympäristöja elintarvikelaboratorioiden toiminta sekä markkinat ovat kokeneet Suomessa valtavan muutoksen viimeisten kymmenen ja erityisesti viimeisten viiden vuoden aikana. Kilpailulainsäädännön muutokset ovat ajaneet aiemmin markkinoilla toimineet kuntaomisteiset laboratoriot joko lopettamaan toimintansa tai liittämään toimintansa johonkin isompaan laboratorioyhtiöön. KVVY Tutkimus Oy:n toimintaan on vuodesta 2009 alkaen yhdistetty kaiken kaikkiaan kahdeksan eri laboratoriota, jotka ovat laajentaneet yhtiön palveluita vastaamaan nykyisiin palvelutarpeisiin markkinoilla. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. 67 lisätä suomalaisten toimijoiden (yritykset, julkiset laitokset, organisaatiot, tavalliset kansalaiset) ympäristövastuullisuutta omassa toiminnassaan. Suomessa oli noin kymmenen vuotta sitten ympäristöja elintarvikelaboratorioita lähes jokaisessa isommassa kaupungissa, mutta nykyisin toimivia laboratorioita on enää vain kymmenkunta. Näiden mukaisesti KVVY Tutkimus Oy:n toiminnan on oltava asiakaslähtöistä, luotettavaa, asiantuntevaa ja puolueetonta. Viime vuosien kovassa kilpailussa kannattavuus on myös heikentynyt myyntihintojen romahduksen myötä. Useilla alueilla on enää rajallisesti toimijoita näitä palveluita tarjoamassa
Jokainen on omalla työllään osaltaan tuottamassa yhteistä hyvää sen sijaan että työn hedelmistä nauttisi kasvoton pääomasijoittaja. Tulevaisuudessa tuotekehitys ja henkilöstön osaaminen sekä koulutus tulevat korostumaan sekä laboratorioettä asiantuntijatyössä entistä enemmän. Silti, koko toiminnan ja erityisesti laboratoriotoiminnan täytyy olla nykyisin erittäin tehokasta, kilpailukykyistä ja taloudelliset reunaehdot tunnistavaa. Yhteiskunnallisessa yrityksessä arjen työ on toki samanlaista kuin muissakin yrityksissä, mutta työn merkityksellisyyden kokemus on vahva. Yrityksen tärkein voimavara ovat sen osaavat ja motivoituneet työntekijät. Asiantuntijoiden monipuolinen osaaminen ja asiakaslähtöisyys koko palvelutoiminnassa ovat niitä keinoja, joilla KVVY Tutkimus Oy pitää pintansa ja kehittyy myös tulevaisuudessa. ”Uskomme, että vastuulliset toimintaperiaatteet ja erityisesti kotimainen palvelutuotanto ovat entistä tärkeämpiä hankintapäätösten perusteita tulevina vuosina.” Kovassa kilpailussa KVVY Tutkimus Oy:llä on vastassaan kansainvälisten pääomasijoittajien omistamat jättiyhtiöt, ja kilpailu on kiristynyt myös kotimaisten toimijoiden välillä. Toimitusjohtaja Jukka Mattila toivoo suomalaisilta toimijoilta vastuullisia päätöksiä hankinnoissa. Kattavan kumppanuusverkostonsa avulla KVVY Tutkimus Oy voi vastata käytännössä koko Suomen laajuisiin palvelutarpeisiin. vsk. Kotimaisen palvelutuotannon toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää suomalaisilta toimijoilta myös kykyä luoda kumppanuuksia ja toimia yhdessä. Palveluihin kuuluu jatkossa myös teknistä suunnittelua sekä jatkuvatoimista mittausta perinteisen tutkimustoiminnan lisäksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. 68 tamme arvopohjasta ja nykyisen toimintamme monipuolisuudesta ja laajuudesta todella ylpeitä”, toteaa yhtiön toimitusjohtaja Jukka Mattila. Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi täytyy olla jatkuvasti hereillä, ja palvelutoiminnan kehitystyön pitäisi olla aina pari vuotta asiakkaiden tarpeita edellä. Kristiina Kakkonen analysoi elintarvikenäytteitä KVVY:n Tampereen toimipisteen laboratoriossa.. Työ puhtaan ympäristön puolesta motivoi Osaava henkilöstö on yrityksen tärkein pääoma, ja tästä pääomasta halutaan KVVY Tutkimus Oy:ssä pitää hyvää huolta. Yrityksen vastuulliset ja asiakaslähtöiset toimintaperiaatteet ovat sen selviytymiskeino
Esimerkiksi hankintoja tehdessä pyritään huomioimaan ympäristöja vastuullisuusnäkökohdat suosimalla kotimaista työtä ja vastuullisesti toimivia kumppaneita. Minulle on tärkeää, että työlläni on yhteiskunnallista merkitystä”, näytteenottaja Markku Nieminen KVVY Tutkimus Oy:n Tampereen toimipisteestä toteaa. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan ja osaamisen kehittämiseen panostetaan. Monet KVVY Tutkimus Oy:n työntekijöistä ovat suuntautuneet ympäristöalalle, koska he haluavat tehdä työtä ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin parantamiseksi. Yrityksen arjessa arvopohja vaikuttaa pienissäkin valinnoissa. Työtä ympäristön hyväksi tehdään monenlaisissa ympäristöissä. Vuosikymmenten aikana vesistöjen tila on parantunut ja työ kiittää tekijäänsä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Suomalaiset päättäjät talkoisiin Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän toimijoita, jotka ovat puolueettomasti ympäristön, hyvän ympäristöjohtamisen ja vastuullisen toiminnan asialla. ”Meille hakeutuu töihin ihmisiä, joille ympäristöja yhteiskuntavastuullisuus ovat tärkeitä arvoja”, toimitusjohtaja Jukka Mattila kertoo. Pitkän uran KVVY:llä tehnyt Markku Nieminen toimii vesiosastolla näytteenottajana ja iloitsee muutoksesta vesien tilassa. Pekka Westerling ja Eetu Savilahti vesinäytteenotossa Nokialla. Yritys huolehtii paitsi ympäristöstä myös työntekijöistään. vsk. Yhtiön palveluksessa on useiden eri erityisalojen asiantuntijoita, ja osaamista löytyy niin biologian, kemian kuin insinöörija ympäristötieteiden osalta. KVVY. 69 ”Tässä työssä voi vaikuttaa siihen, että tulevaisuus näyttää paremmalta. Tämä näkyy vahvasti jo työhaastatteluissa
Suomalaisen työn liitto lanseerasi vuonna 2011 Yhteiskunnallinen yritysmerkin, jonka se voi myöntää tietyt kriteerit täyttäville yrityksille. Tämä on nyt viime vuosien aikana nähty selvästi myös muilla palvelualoilla”, toteaa toimitusjohtaja Mattila lopuksi vakavana. ”Uskomme, että suomalainen yhteiskunnallinen yritys kestää markkinatuulten tuiverrukset, kunhan vain myös palveluita tarvitsevatkin niin ajattelevat ja arvostavat. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan 88 prosenttia suomalaisista arvostaa yrityksiä, jotka tekevät liiketoimintansa kautta yhteiskunnallista hyvää, ja yli 60 prosenttia pyrkii valinnoissaan eettisyyteen mahdollisimman usein. Ostamalla palvelut kotimaiselta vastuulliselta toimijalta, luodaan pysyviä työpaikkoja Suomeen. vsk. Toivottavasti vastuullisuus vahvistuisi entisestään, eivätkä pelkät velvoitteet ja kaikkein halvin hinta ohjaisi ostopäätöksiä. Yritykset voivat käyttää voittoja joko oman yhteiskunnallisen toimintansa kehittämiseen tai lahjoittaa hyvään tarkoitukseen toiminta-ajatuksensa mukaisesti. Toivoisimme hankinnoista päättävien heräävän tähän tosiasiaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Suomessa Yhteiskunnallinen yritys -merkki on jo yli parilla sadalla yrityksellä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli viisi miljardia euroa. Kiinnostus yhteiskunnallisia yrityksiä kohtaan on kasvussa niin Suomessa kuin maailmallakin, ja esimerkiksi Iso-Britanniassa on suomalaista Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä vastaava merkki Social Enterprise Mark. Yhteiskunnallisten yritysten liikevoitto käytetään ensisijaisesti jonkin yhteiskunnallisen tai ympäristöllisen päämäärän hyväksi. Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnalliset yritykset toimivat yritysmuodosta riippumatta samalla tavalla kuin muutkin yritykset, mutta erona muihin yrityksiin on poikkeava voitonjako. Haastammekin suomalaiset päättäjät talkoisiin suomalaisen osaamisen ja työpaikkojen puolesta. 70 Tutkimus Oy haluaa auttaa niin yrityksiä, julkisia toimijoita kuin tavallisia ihmisiäkin pitämään parempaa huolta ympäristöstään ja sitä kautta turvaamaan turvalliset ja terveelliset elinolot meille kaikille. Merkki ohjaa myös kuluttajien valintoja. Merkin myöntää hakemusten perusteella puolueettomista asiantuntijoista koostuva toimikunta kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja käyttöoikeuteen vaadittavat tiedot tarkistetaan yrityksiltä vuosittain. Aivan liian usein hankinnat tehdään halvimman hinnan perusteella, vaikka laatu ja palvelutuottajan ympäristöja yhteiskuntavastuu pitäisi huomioida päätöksenteossa. Yhteiskunnallisten yritysten toiminnassa toiminnan läpinäkyvyys ja vastuullisuus ovat tärkeitä. Merkin voi saada käyttöönsä yritys, joka on perustettu ratkomaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia, ja jonka yhteiskunnallinen tehtävä ja voiton käyttötapa on määritelty yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä. Lähde: Suomalaisen Työn Liiton verkkosivut.
Kestotilaus 67,Vuosikerta 72,Opiskelijat 50 % norm. 20.1.2020 17.2.2020 27.1.2020 17.2.2020 16.3.2020 24.2.2020 16.3.2020 20.4.2020 24.3.2020 20.4.2020 28.5.2020 4.5.2020 17.8.2020 14.9.2020 24.8.2020 14.9.2020 12.10.2020 21.9.2020 12.10.2020 16.11.2020 26.10.2020 9.11.2020 17.12.2020 24.11.2020 1/2020 Ympäristöterveys 2/2020 Ympäristörikokset, erityistilanteet 3/2020 Ympäristöalan hallinto 4/2020 Vesiensuojelu ja vesihuolto 5/2020 Rakennusterveys 6/2020 Ilmasto 7/2020 Kiertotalous, pilaantuneet maat 8/2020 Ympäristöalan tutkimus Teemat Artikkelit Ilmestyminen Mainosaineistot Tilaushinnat (painettu lehti, sis.alv. 02 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta: www.lehtiluukku.fi Keskitetyt näköislehtitilaukset LM Tietopalvelut Oy www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @YTerveyslehti ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti Puhtaamman huomisen ääni. 10 %). tilaushinnoista Irtonumero 10,tilaukset@ymparistojaterveys.fi, p
Markkinointi 4. VENLA-valmennus painottuu verkkoon Hämeen ammattikorkeakoulun VENLAvalmennus mahdollistaa valmennusosioihin paneutumisen itselle sopivaan aikaan verkossa. Yrittäjänaiset tarvitsevat yhä vahvempia lähtökohtia liiketoimintansa kasvattamiseen, kansainvälistymiseen ja muiden työllistämiseen. Myynti 5. Myös Suomen yrittäjänaiset ovat kiinnostuneet koulutuksesta. Naisyrittäjien ajasta kilpailee usein monet asiat, joten opiskelulle voi olla vaikea löytää aikaa. vsk. Kansainvälistyminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Marjo Vaalgamaa, projektipäällikkö HAMK Smart -tutkimusyksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Yrittäjänaisille verkkototeutus mahdollistaa osaamisen kehittämisen Naisyrittäjien ajasta kilpailevat työn lisäksi usein monet muut asiat, joten koulutuksen pitää olla joustavaa. Verkko-oppimisalustalle on rakennettu sisältöjä viidestä teemasta: 1. Palvelumuotoilu 3. Venla-valmennus tuo markkinoinnin, myynnin ja kansainvälistymisen kokonaisuudet yrittäjänaisen saataville. Verkossa suoritettavat koulutussisällöt kiinnostavat naisia yhä enemmän. Digitaalisuus lisää mahdollisuuksia kasvattaa omaa osaamistaan silloin, kun on itselle sopivin hetki. 72 E U-tasolla on tunnistettu, että suurimmat naisyrittäjyyden haasteet liittyvät paitsi rahoitukseen ja informaatioon, myös verkostojen sekä kodin ja perheen yhdistämiseen. Yrityksen small data 2. Valmennukseen sisältyy myös omavalmentajan tuki ja työpajoja. Digitaalisuus lisää mahdollisuuksia kasvattaa omaa osaamistaan silloin kun siihen on aikaa. Naisyrittäjyydessä piilee valtavasti potentiaalia, jonka tukeminen edistää tasa-arvoa ja kilpailukykyä (Virkkunen 2019.) Koulutus on merkittävä keino kasvattaa omaa osaamista ja hakea vauhtia liiketoiminnan kasvuun. Heidän painopisteensä on tänä vuonna vastuullisuus.
Omaa palvelua tarkastellaan asiakkaan silmin koko palveluprosessin läpi. Työpajoissa tavataan kasvokkain valitun teeman äärellä ja saadaan oppia aiheen asiantuntijoilta sekä tavataan muita yrittäjänaisia. 73 Yrityksen small data on merkityksellistä tietoa, jota syntyy liiketoiminnassa. Markkinointi ja myynti kulkevat käsi kädessä. Niiden merkitys yrityksen tulokseen ymmärretään yleisesti, mutta niissä koetaan paljon epävarmuutta. Valmennuksessa tuodaan esille kansainvälistymisen eri muotoja ja houkutellaan pohtimaan, voisiko oma yritys kansainvälistyä joskus ja jollain tapaa. Tiina Koski ja Marjo Vaalgamaa tekevät yhteistyötä vastuullisuuden ja yrittäjänaisten osaamisen edistämiseksi. Tämä vahvistaa käsitystä, että kaikille sopivaa sisältöä ja ajankohtaa on erittäin vaikea löytää. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Ryhmässä on tehty äänestyksiä, mistä aiheesta ja mihin aikaan järjestetään työpajoja. Hän pitää verkkopainotteista toteutusmallia hyvänä ratkaisuna. Marraskuun työpajan aiheeksi valittiin henkilöbrändi ja sosiaalinen myynti. Siksi varsinainen valmennuskokonaisuus on rakennettu verkko-oppimisalustalle siten, että jokainen osallistuja voi valita itselleen sopivat sisällöt ja tehdä niitä omalla aikataululla. VENLA-valmennuksen taustajoukoissa on mukana Suomen Yrittäjänaiset ry:n puheenjohtaja Tiina Koski. Verkostot luodaan kasvokkain Vertaistuen edistämiseksi VENLA-valmennukseen osallistujille on perustettu suljettu Facebook-ryhmä. Palvelumuotoilulla helpotetaan palvelun ostamista ja myymistä. Tiedon systemaattinen kerääminen ja tulkitseminen edistävät menestyvää yrittäjyyttä yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta. Kuva: Kirsi Sippola, Hämeen ammattikorkeakoulu.. Palvelumuotoilun menetelmillä uudistetut palvelut tuovat yritykselle kilpailuetua markkinoilla. vsk. Äänestystuloksissa oli kuitenkin hajontaa niin aiheiden kuin ajankohtatoiveiden osalta. Kansainvälistyminen on merkittävä liiketoiminnan kasvun mahdollistaja. Valmennuksessa käydään markkinoinnin perusasioita läpi kevyesti ja syvennetään osaamista verkossa tapahtuvaan markkinointiin ja myyntiin. Siihen liittyvä potentiaali vaihtelee kuitenkin merkittävästi eri toimialoilla
Jos kokee toimivansa vastuullisperiaatteiden mukaan, voi asiaa viestiä oman yrityksen nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa Vastuullinen yrittäjänainen -kampanjan merkillä”, puheenjohtaja Tiina Koski kertoo. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. https://www. Yhdistyksellä on käynnissä Vastuullinen yrittäjänainen -kampanja. Yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Koski on ollut suunnittelemassa kampanjaa sen alusta asti. Suomen Yrittäjänaiset ry:n blogi. Yrittäjänaisten verkostoon kuuluu noin 5000 jäsentä lähes 60 paikallisyhdistyksessä. Hankkeen tavoitteena on kehittää joustavia koulutusmalleja yrittäjänaisten liiketoiminnan tueksi. Toiminta-aluetta ovat Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Suomen Yrittäjänaiset ry. 74 ”Verkkomuot oinen toteutus on monelle ainoa mahdollisuus päästä osallistumaan valmennukseen. yrittajanaiset.fi/henna-virkkunennaisyrittajyys-tarvitsee-tekoja/ VENLA-valmennus on osa Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Lahden ammattikoreakoulun (LAMK) yhteisessä VENLA koulutusta verkossa ja langattomasti -hanketta, joka on osarahoitettu Hämeen ELY-keskuksen myöntämällä Euroopan sosiaalirahaston tuella. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2018–31.12.2020. Lähteet Koski, T. Virkkunen, H. Oman osaamisen kehittäminen merkitsee erityisesti sitä, että ylläpidetään omaa ammattiosaamista. Naisyrittäjyys tarvitsee tekoja. Se on myös aktiivista tutkimista, voisiko omia palveluita kehittää paremmiksi ja voisiko hyvän tulevaisuuden eteen tehdä panostuksia. Luettu 8.11.2019. Vastuullisuus lähtee huolenpitämisestä itsestä ja omasta yrityksestä. Verkosto luodaan kuitenkin aina silmätysten”, Koski arvioi valmennuksen toteutusmallia. Omaa osaamista voi päivittää monilla eri tavoilla, mutta laadukas verkkovalmennus säästää yrittäjän aikaa, kun tieto on tarjolla jäsennellysti ja tiedon luotettavuus asiantuntijoiden arvioimaa. vsk. Haastattelu 23.10.2019. Rehellisyyden ja vastuullisuuden tulisi olla yrittäjälle kunnia-asia. Lisätietoa Vastuullinen yrittäjänainen -kampanjasta: Suomen Naisyrittäjät ry, www.yrittajanaiset.fi/ vastuullinen-yrittajanainen Lisätietoa VENLA – koulutusta verkossa ja langattomasti -hankkeesta: www.venlavalmennus.fi. Oman osaamisen kehittäminen on osa vastuullista yrittäjyyttä Oman osaamisen kehittäminen liittyy myös Suomen Yrittäjänaiset ry:n kiinnostuksiin. 2019. ”Tänä päivänä yrittäjän tulee pyrkiä vastuullisuuteen
Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. valokuvauskilpailun, johon kaikki halukkaat saivat osallistua – kameran laatuun katsomatta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehden juhlavuoden valokuvauskilpailun voittaja on valittu Matti Hietala. 75 Y mpäristö ja Terveys-lehti vietti tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan, jota huomioitiin monin eri tavoin pitkin vuotta. Järjestimme juhlavuoden kunniaksi mm. Kuvan aihe oli rajattu lehden aihealueeseen, ja saimmekin katseltavaksemme viehättäviä ympäristöaiheisia kuvia, joista lehden raati valitsi voittajaksi vaasalaisen Matti Hietalan ottaman yllä olevan valokuvan ”Maailman luonnonperintöalue Merenkurkussa ruska-aikaan 2019”. Kiitämme valokuvauskilpailuun osallistuneita ja toivomme kaikille onnistuneita otoksia myös tulevalle vuodelle. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50
Kiivastahtiset tapaamiset vaihtuivat 15 minuutin välein ja Muumi-hahmot ilahduttivat yleisöä läsnäolollaan.. Kiertueella oli mukana Tokiossa 33 yritystä ja aluetta Suomesta. KeskusteluiOuti Mertamo, Lakeland-koordinaattori HAMK Smart -tutkimusyksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Kansainvälistä kauppaa Muumien avulla! Suomi on puhdas ja turvallinen maa, jossa on upea luonto ja kiinnostavia käyntikohteita. Suomen matkailuesittelyä oli Soulissa, Taipeissa ja Tokiossa. Helsingin alue ja Lappi ovat tunnetuimmat, mutta saaristo ja Järvi-Suomi ovat myös varteenotettavia matkailukohteita. 76 V isit Finland järjestää vuoden aikana erilaisia matkanjärjestäjien myyntitapaamisia ympäri maailmaa. Kello tikittää ja 15 minuutin jälkeen kuuluu kilkatus, jolloin ostaja vaihtaa paikkaa. Tokio oli myös kiertueen suurin tapahtuma, jossa ostajia oli lähes 100 henkilöä. Matkanjärjestäjä istahtaa tuoliin ja keskustelu alkaa myyjän kanssa. Suomea markkinoidaan maailmalla neljän suuralueen voimin. vsk. Kanta-Häme oli mukana Visit Finlandin syksyn Aasian myyntikiertueella, joka suuntautui Souliin, Taiwaniin ja Japaniin. Myyntitilaisuudet järjestetään niin, että 15 minuutin tapaamiset myyjien ja ostajien kesken sovitaan etukäteen. Syyskuussa oli vuorossa Aasian kiertue. Samalla pöydällä voi olla kaksi esittelijää ja kaksi tuolia ostajille. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Myyntitilaisuus toteutetaan yleensä jossain isossa tilassa tai kokoushuoneessa, johon on sijoiteltu pöytiä
Kuvat toimivat hyvänä muistijälkenä tilaisuudesta ja ostajille jää mukava muisto Muumin kainalon lämmöstä. Kuntaja maakuntarajoilla ei ole kansainvälisen asiakkaan mielestä mitään merkitystä. Innostusta herättävät yhteiskuvat Muumien kanssa, vaikka henkilö ei Muumihahmoja entuudestaan tuntisikaan. 77 hin pitää varautua etukäteen, sillä aika on lyhyt ja asiat pitää pystyä esittämään selkeästi, houkuttelevasti ja nopeasti. Muumit ovat varsinkin Aasiassa erittäin suosittuja, erityisesti aikuisten keskuudessa. Suomea nostetaan matkailumaana esille erilaisten kärkien avulla. Mielenkiintoiset sisällöt tietyn teeman alla saavat matkanjärjestäjät ja asiakkaat kiinnostumaan Suomesta. Visit Finland markkinoikin Suomea neljän suuralueen voimin. vsk. Muumit ja muut kärjet esiin kansainvälisillä markkinoilla Kansainvälisillä markkinoilla matkailun markkinointija myyntityö toimii eri tavalla kuin kotimaassa. Lappi, saaristo, Helsingin alue ja Lakeland eli Järvi-Suomi tuovat jokainen oman panoksensa maailman valloituksessa. Muumipeikko ja Pikku Myy kulkevat Visit Finlandin myyntikiertueilla eri puolilla maailmaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Kaikilla suomalaisilla matkailutoimijoilla on tavoitteena saada lisää kävijöitä Suomeen. Outi Mertamo ja Tampereen edustaja Mari Salomiemi tapaamisessa esittelemässä aluetta.. Muumit laittavat itsensä peliin, sillä esimerkiksi Tokion iltatilaisuudessa tanssittiin Muumitansseja Muumipeikon ja Pikku Myyn johdolla. Myyjän kannattaa kysyä myös oikeat kysymykset, jotta tietää asiakkaan tarpeet ja saa aktiivisen keskustelun aikaiseksi
Monet markkinat ovat konservatiivisia ja näin ollen digitaalisen viestinnän merkitys on huomattavasti pienempi, kuin aitojen kohtaamisten. Kauppa perustuu verkostoihin ja ihmisten tuntemiseen, luottamukseen. Visit Finlandin Aasian kiertueella käytiin Muumipeikko ja Pikku Myy reissaavat eri myyntitilaisuuksissa ympäri maailman yhdessä Visit Finlandin ja Suomea edustavien myyjien kanssa.. Henkilökohtaiset suhteet ratkaisevat kaupan Kansainvälisessä kaupassa useimmilla markkinoilla henkilökohtaiset suhteet ja kontaktit ratkaisevat kaupan syntymisen. 78 Aasian myyntikiertueella Kanta-Häme ja Tampere jakoivat yhteisen Lakeland-myyntipöydän. Matkanjärjestäjien kanssa toteutetaan myös maakohtaisia yhteismarkkinointikampanjoita. Digiajasta ja yksilömatkailusta puhutaan paljon, mutta kansainvälisessä kaupassa matkanjärjestäjien rooli on edelleen vankkumaton. vsk. Aasian kiertueella esiteltiinkin erityisesti Iittalan kylää ja lasitehtaan lasinpuhallustuotetta, Suomen lasimuseota ja alueen designia. Useissa maissa matkanjärjestäjien sivustoilta käydään edelleen etsimässä ideoita matkustamiseen. Kanta-Hämeen alueen muodostavat Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnat. Perinteinen myyntityö myyntitilaisuuksissa on erittäin tärkeää. Lasku maksetaan yhdessä matkanjärjestäjän, Visit Finlandin ja alueen, esimerkiksi Lakelandin kesken. Jos tilaisuus olisi ollut Saksassa, niin silloin esittelyssä olisivat olleet Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot ja luontomatkailu, joka kiinnostaa saksalaisia. Kun luottamus on synnytetty ja innostus hyvän kärkituotteen ansiosta sytytetty, päästään vähitellen tekemään todellista kauppaa. Maakunnan kärkiä ovat muun muassa kansallispuistot, lasi ja keskiaika. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Kansainvälinen kauppa on monesti, etenkin matkanjärjestäjien kanssa hidasta. Tämän vuoksi on tavattava sama henkilö useaan kertaan. Kampanjoiden avulla lisätään Suomen matkailunäkyvyyttä
H.I.S-matkatoimisto on yksi Japanin suurimmista matkatoimistoista ja se myy matkoja ympäri maailmaa. 79 Tokiossa tutustumassa japanilaisen matkantoimiston H.I.S:n yhteiseen Suomi kampanjaan. Turvallisuus matkailuvalttina Suomen matkailumäärien kasvussa Suomen matkailu kasvaa noin neljän prosentin vuosivauhtia. Palveluiden laatu ja taso ovat hyvällä tolalla ja kansa on rehellistä. Suomessa infra toimii ja aikataulut pitävät. Turvallisuus ei ole itsestään selvää, ja Suomessakin voi sattua onnettomuuksia ja muita ikäviä tapahtumia. Lisätiedot: Western Lakeland Kanta-Häme -hanke www.hamk.fi/lakeland. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Maailmalla kaivataan juuri nyt sitä, mitä Suomi voi tarjota: luonnon rauhaa, turvaa, ruuhkattomuutta, puhtautta ja aitoutta. Turvallisuus on myyntivaltti, sillä se on monille yksi tärkeimmistä matkakohteiden valintaperusteista. vsk. HIS myymälöissä oli kampanjan aikana Suomea nostettu esille julisteiden, kuvin, esittein ja videoin. Isolla toimistolla on useampia liikkeitä jo pelkästään Tokiossa, joten heidän asiakasmääränsä ovat suuria. Suomen turvallisuus perustuu paljolti ennustettavuuteen. Matkailu on tulevaisuuden ala, jossa Suomella on varaa ja hyvät mahdollisuudet kasvaa merkittävästi (Visit Finland). Ilman käynnissä olevaa kampanjaa Suomen näkyvyys kaiken tarjonnan keskellä olisi todella pientä. Näkymät tuleville vuosille ovat poikkeuksellisen myönteiset. Lisäksi Suomessa on hyvät sairaanhoitopalvelut sekä toimivat poliisija palokunta, jos jotain ikävää sattuu. Suomi on kohteena vain yksi tuhansista vaihtoehdoista toimiston tarjonnassa. kuin majoittajiakin, sitovat kuitenkin monet turvallisuuteen liittyvät säädökset. Matkailualan toimijoita, niin aktiviteettien järjestäjiä Iittalan lasitehtaan lasinpuhallus on Kanta-Hämeen kärkituote Aasian markkinoilla
Loppuraportti: Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä: http://julkaisut. Näillä kunnilla sisäilmaongelmien käsittelyprosessit olivat myös toimivampia ja sisäilmatilanteiden hallinta parempaa. Selvityksessä verrattiin myös valtion ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimintatapoja kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien selvittämisessä. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Suomen Kuntaliiton laatimasta SisäNyt-selvityksestä, jossa tarkastellaan sisäilman laatua sekä siihen liitettyjä terveyshaittoja yksityisissä ja julkisissa rakennuksissa, Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimusten mukaan oireilu työpaikalla on kolme kertaa yleisempää kuin kotona. Eniten oireita koettiin hoitoja opetusalalla kunnissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Sekä Suomessa että Ruotsissa kiinteistökannan ikärakenne ja riittämättömät investoinnit arvioitiin tärkeimmäksi taustasyyksi sisäilmaongelmille. Sisäilmaongelmia esiintyi Ruotsissa suunnilleen saman verran, ja ne olivat Suomen tapaan yleisimpiä peruskouluja lukiorakennuksissa. Eniten ongelmia peruskouluissa ja lukioissa Osana selvitystä kartoitettiin kuntien sisäilmatilanteen hallinnan prosesseja ja toimintamalleja. Kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista kunnista oli nostanut sisäilma-asiat kunnan strategiaan. Kunta-alan työpaikoilla työympäristöön liittyviä oireita koettiin vuosina 2015–2017 yleisemmin kuin valtion ja yksityisen alan työpaikoilla. Kehittämistarpeita löytyy muun muassa korjauskohteiden priorisoinnista ja viestinnästä. 80 Sisäilma-asioiden hoito toimii parhaiten kunnissa, joissa on luotu selkeät toimintamallit sisäilma-asioille ja ne on huomioitu kunnan strategiassa. valtioneuvosto.fi/handle/10024/161843 Suomen Kuntaliitto Yhä useammalla kunnalla toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun – haasteena kiinteistöjen ikärakenne ja korjausvelka. Lisäohjeistusta ja selkeämpiä toimintamalleja kunnat kaipasivat muun muassa terveydellisen merkityksen arviointiin, vaativimpien sisäilmakohteiden priorisointiin, viestintään sekä sähköisen tiedonkulun tehostamiseen. Valtaosalla oireet ovat vaikeusasteeltaan joko lieviä tai kohtalaisia. vsk. Kuntien arvion mukaan merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5–18 prosentissa rakennusten kokonaisneliömäärästä. Kyselyn perusteella noin 70 % kunnista on laatinut kirjallisen ohjeen, jossa on kuvattu sisäilmaongelmien käsittelyprosessi sekä määritelty toimijoiden roolit ja vastuut
Kaarina Kärnä Kirjaesittely Ympäristö ja Terveys-lehden voi tilata myös näköislehtenä! Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) Linkki lehden tilaussivulle http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ymparisto-ja-terveys-lehti NÄKÖISLEHDEN HINNAT Vuosikerta 48,00 €, Irtonumero 8,00 € (sis. ALV. Kiireisen lukijankin on hyvä pysähtyä ja miettiä hetki omaa merkitystään maapallon aikajanalla. Mutta mielenkiintoinen on myös kirjan aikajänne. Kivi on ollut olemassa aikojen alusta saakka, ja hän on nähnyt kuusien tulevan ja menevän. Pysähtymään voi joutua siksikin, että kaikki stripit eivät välttämättä aukea heti ensi lukemalta. ISBN 978-952-270-431-3 Kuusi ja kivi keskustelevat Tomi Rantalan sarjakuvakirja Metsäläiset sisältää 120 kolmesta kuvasta muodostuvaa sarjakuvastrippiä, jotka täyttyvät herra Kuusen, herra Kiven, neiti Lammen, herra Koivun, PuoliKuolleen (puun) ja Tynkä-herraksi nimetyn kannon sanailuista. Ja vaikka asetelmasta ei sitä heti arvaisi, niin kaksimielisyyttäkin kirjaan mahtuu. vsk. Luonnonsuojeluteemaisia sarjakuvat eivät varsinaisesti ole. Kuten ehkä sarjakuvakirjalle sopii, kirjan pariin houkuttavat ensisijaisesti selkeät ja tyylikkäästi piirretyt kuvat. Jossain vaiheessa Kuusen suunsoittoon kyllästynyt Kivi pohtii siirtymistä avohakkuiden kannattajaksi ja eläimet koetaan yleensä rauhanhäiritsijöiksi. Keskustelut ovat verkkaisia – vastaus toisen kysymykseen voi tulla vasta seuraavana päivänä. 81 Tomi Rantala Metsäläiset Arktinen Banaani 2019, 64 s. Myös ihminen joogamiehen tai puunhalaajan hahmossa käy metsässä, mutta hänelle ei ole annettu lainkaan puheenvuoroa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. (10 %).. Koen kuitenkin, että omalla laillaan myös Metsäläiset on kirja luonnon puolesta, mutta ei mitenkään alleviivaten
Onnittelumme 50-vuotiaalle Ympäristö ja Terveys-lehdelle! Hyvää Joulua ja Onnellista Vuotta 2020! KUNNALLINEN YMPÄRISTÖJA TERVEYDENHOITOYHDISTYS RY
Onnittelumme 50-vuotiaalle Ympäristö ja Terveys-lehdelle! Hyvää Joulua ja Onnellista Vuotta 2020!
Onnittelumme 50-vuotiaalle Ympäristö ja Terveys-lehdelle! Hyvää Joulua ja Onnellista Vuotta 2020!
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. 85 LEHDEN ALKUTAIPALEEN SATOA:
Oppailla halutaan parantaa purkuhankkeiden laatua sekä lisätä rakennusja purkumateriaalien hyödyntämistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. Uskon siihen, että Mikkelin seudulla ratkotaan yhteisiä haasteita ja tarjotaan mallia muillekin.” Mikkelin kaupunki. Purkamishanke on maankäyttöja rakennuslain määrittelemä toimenpide, ja lainsäädäntö asettaa velvoitteita hankkeeseen ryhtyvälle. Oppaiden lisäksi ympäristöministeriö selvittää parhaillaan toteutuskelpoisinta tapaa inventoida Suomen rakennetun ympäristön materiaalivirrat. Ilmastokoordinaattorin tehtävänä on edistää ilmastotyötä ja välittää tietoa ilmastoasioista. julkaisut.valtioneuvosto.fi/ YM Mikkelin kaupungilla on aloittanut ilmastokoordinaattori Mikkelin kaupungilla on aloittanut harvinaislaatuinen työntekijä, jonka titteli on ilmastokoordinaattori. ”Täällä on ainekset vastata ilmastohaasteisiin. Voimme näyttää mallia.” Hakala peräänkuuluttaa rakentavaa keskustelukulttuuria ilmastoasioiden ympärille – sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. ”Työn tavoitteet ovat kovat. Valitettavasti keskustelu on välillä vihaista ja tuskaistakin. Tehtävässä on aloittanut Harri Hakala. Ohjelmat vahvistetaan vielä tämän valtuustokauden aikana. Kahden vuoden määräaikainen työ ja lähes ainutlaatuinen titteli ovat herättäneet huomiota jo ennen töiden alkua. Kiertotalous purkuhankkeissa – opas julkisiin hankintoihin antaa eväät julkiselle ja yksityiselle tilaajalle purkutöihin liittyviin kestäviin hankintoihin. Se kertoo siitä, että ilmastokeskustelu on mennyt Mikkelin seudulla eteenpäin”, Harri Hakala pohtii. Purkutyöt – opas teettäjälle ja tekijälle kuvaa koko hallitun purkuprosessin kulun purkamisen valmistelusta purkutyön lopputarkastukseen asti. Maankäyttöja rakennuslain uudistuksen yhteydessä purkamisen roolia ja materiaalien hyödyntämisen merkitystä on tarkoitus tehostaa. Selvitys valmistuu alkuvuodesta 2020. Purkukartoituksen tekemisen tueksi ympäristöministeriö on lisäksi laatinut lomakkeen purettavan rakennuksen haitallisten aineiden, uudelleenkäytettävien rakennusosien sekä muiden purkumateriaalien raportointiin. ”Ilmastotyö ja ilmastokeskustelu ottavat harppauksia eteenpäin. Purkukartoitus – opas laatijalle opastaa purettavan rakennuksen inventoinnin tekemiseen ennen purkamista. vsk. Haluan osaltani tehdä kestävää ilmastotyötä, joka yhdistää eri ihmisiä ja aloja. Rekrytointi käynnistettiin Etelä-Savon maakuntaliiton aloitteesta. 86 poimintoja Uudet oppaat rakennusten kestävään purkamiseen Ympäristöministeriön kolme uutta opasta kestävästä purkamisesta vauhdittavat alan kiertotaloutta ja ilmastotyötä. Päämääränä on laatia ilmastoja energiaohjelmat yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Mikkelin seutu on ikään kuin Suomi pienoiskoossa
Ympäristöministeriö järjestää webinaarin avustusten hakemisesta 9.1.2020 klo 13.00. Tänä päivänä koko organisaatiomme on sitoutunut noudattamaan avoimen tiedon ja tieteen periaatteita ja ne on nostettu strategisen toiminnan ytimeen”, Eeva Primmer kertoo. ”Olemme todella iloisia siitä, että työmme avoimuuden edistäjänä saa tunnustusta. Webinaarissa kerrotaan avustushausta ja vastataan hakuun liittyviin kysymyksiin. Kukin avustettava hanke voi saada enintään 50 000 €, kuitenkin enintään 60 % hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. ”asioimaan”. Kansallinen palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa ja sillä halutaan nostaa esiin tahoja, jotka työllään mahdollistavat avointen tieteellisten käytänteiden toteutumista Suomessa ja jotka ovat olleet esimerkkinä ja tukena muille. SYKE on osallistunut aktiivisena toimijana avoimuuteen pyrkivien käytäntöjen ja standardien käyttöönottoon ja kehittämiseen muun muassa EU:n INSPIRE-direktiivin toimeenpanossa. vsk. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen asiantuntija Miia Bergerille, miia.berger@ym.fi Hakukuulutus: https://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Rahoitus_ja_avustukset/Avoimet_haut/Hakukuulutus_ Kuntien_ilmastohankkeet_avu(53049) YM. Avustushaku on auki 31.1.2020 saakka. Ympäristöministeriö kannustaa hakemaan avustusta niin pienille kokeiluille kuin isoille projekteillekin. SYKEn ja muiden tiedon julkaisualustojen yhteentoimivuutta kehitetään yleisten standardien mukaisesti yhdessä eri kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. SYKE Puoli miljoonaa kuntien ilmastohankkeille – avustushaku auki 31.1.2020 saakka Ympäristöministeriö avustaa kuntien ja alueiden hankkeita, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen taakanjakosektorilla. Avustuksia jaetaan esimerkiksi hankkeille, jotka tähtäävät kuntalaisten ilmastotekojen kannustamiseen, kunnan alueella toimivien yritysten kanssa tehtävään ilmastoyhteistyöhön ja kuntaorganisaation sisäisiin ilmastojohtamisen käytänteiden parantamiseen. Saat sakon! Anne Kotiharju poimintoja SYKElle kansallinen tunnustus avoimen tieteen edistämisestä Suomen ympäristökeskukselle SYKElle on tänään myönnetty Avoimuuden edistäjät -palkinto. SYKE oli yksi ensimmäisistä valtion organisaatioista, joka alkoi jo vuonna 2008 jakaa ympäristön tilaa kuvaavien aineistojaan avoimena. Naamioi sammal, lakia petä ja lastisi aja. 87 Juhlavuoden palindromi 8/2019 No kas! Taas ajaisit salajätepaikalla mm. Kokonaisuudessaan avustuksia suunnitellaan jaettavan noin 500 000 euroa. Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) myöntämän palkinnon vastaanotti SYKEn tutkimusjohtaja Eeva Primmer aktiivisesti avoimuutta edistäneiden sykeläisten kanssa TSV:n tilaisuudessa Helsingissä. Avustuksen hakijana voi olla kunta, kuntayhtymä, seutukunta tai maakunnan liitto, sekä näiden täysin omistama yhtiö, tai näistä muodostuva konsortio
+ toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Positiivisesti pikkutarkka Laboratorioja näytteenottopalveluita yrityksille, julkisen sektorin toimijoille ja kotitalouksille Pohjois-Suomessa. tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Hinta 36,00 euroa (sis. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. alv. Kaatopaikkakelpoisuus ja hyötykäyttökelpoisuus Jätteiden perusmäärittelyt sekä vastaavuusja laadunvalvontatestit laboratoriostamme kvvy.fi KVVY Tutkimus Oy. 10 %). 88 Yrityshakemisto Yrityshakemisto Ympäristö ja Terveys-lehti ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti Tilaushinnat Vuosikerta 72, Kestotilaus 67,Opiskelija -50 % norm. ScanLab Oy | Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu | www.scanlab.fi Ruokaviraston hyväksymä ympäristöja elintarvikelaboratorio Ympäristö ja Terveys-lehti 50v. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. 10 %. ALV. Juhlavuosi! Tunnetko jätteesi ominaisuudet. Irtonumero 10,Sis. 10 %). alv. vsk. uudistettu painos Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. tilaushinnoista
vsk. Juhlavuosi! www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa Mekin olemme yhteiskunnallinen yritys * Kaikella yrityksen toiminnalla on vahva arvopohja ympäristöterveyden, ympäristönsuojelun, elintarvikehygienian, ruokaturvallisuuden ja vastuullisuuden edistämisessä. Kysy lisää p. 89 Yrityshakemisto Yrityshakemisto Tarjoamme palveluita mm. * Haluatko ilmoituksesi näkyvän tässä Yrityshakemistossa. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2019, 50. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina www.ymparistojaterveys.fii Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2020 YMPÄRISTÖTERVEYS -teemanumero -lehti ilmestyy 17.2.2020. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi RATKAISU toimittaja palveluksessasi • Mittalaitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus • Asiakasratkaisut Soita: 010 3222 631 MELU • SISÄILMA • VÄRÄHTELY mip.fi Y&T Yrityshakemisto ILMO.indd 1 18.1.2019 8.57 Ympäristö ja Terveys-lehti 50v. Vuosi-ilmoituspaikat nyt varattavissa v. Mainosaineistot 27.1.2020 mennessä. 040 511 6005. 2020
Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Tilauksiin lisätään toim. Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 www.ymparistojaterveys.fi Hinnat sis. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. 10 % alv. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. kulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Elinympäristömme pienet tuholaiset Tuula Putus Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin
Siksi PunaMusta. Kotimaisen painoja digityön hankkiminen lisää työpaikkoja ja antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan ja sen palvelujen rakentamiseen. Asiakkaidemme tekemillä ostoilla on suuri vaikutus kansantalouteen ja hyvinvointiin koko Suomessa. Toimintatapamme on ajatella tulevaisuutta ja ottaa vastuu nykyhetkestä. Vastuullista kotimaista osaamista Olemme kotimaisuuden ja kotimaisen työn vahva puolestapuhuja. punamusta.com Kaiken työmme pohjana on vastuullisuus: olemme sitoutuneet hiilijalanjälkemme vähentämiseen 20 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.
ILMANLAADUN JA UUSIUTUVAN ENERGIAN ASIANTUNTIJA • Päästöjen leviämismalliselvitykset • Ilmanlaadun mittaukset • Mittalaitteiden kalibrointipalvelut • Ilmakemian analyysipalvelut • Ilmanlaadun seurantasuunnitelmat • Ilmanlaadun koulutusja konsultointipalvelut • Tuulimittaukset • Tuulija jäätämisatlastulosten analysointi • Paikallisen tuulivoimapotentiaalin määritys • Tuulivoiman tuuliennusteet • Aurinkoenergian tuotantopotentiaali ja ennusteet • Kansainväliset hankkeet ja tutkimushankkeet WWW.ILMATIETEENLAITOS.FI/ILMANLAATUPALVELUT ILMANLAATUPALVELUT@FMI.FI Kuva: Laura Karlin