Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. alv. Sisäilmatutkimuksia tekevien laboratorioiden, kuntien terveysvalvontaviranomaisten, rakennusterveysasiantuntijoiden, sisäilmakonsulttien,oppilaitoksien ja yhdistysten käyttöön. 10 %). Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00€ (sis. + toimituskulut ISBN 978-952-9637-61-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai verkkosivujen kautta Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opas soveltuu mm. asumisterveysasetus, sai soveltamisohjeen, kun Sosiaalija terveysalan lupaja valvontaviraston (Valvira) laatima Asumisterveysasetuksen soveltamisohje julkaistiin vuonna 2016. Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Näytteenottoa selvitetään teknisen näytteenoton osalta.. Tarve asumisterveysasetuksen mikrobiologisia menetelmiä käsittelevän, laboratorioille suunnatun käytännönläheisemmän ja yksityiskohtaisemman sekä tulosten tulkintaa ohjaavan oppaan kirjoittamiselle syntyi jo soveltamisohjeen osaa IV kirjoitettaessa
1/2021 Ympäristöterveys ilmestyy 15.2.21 artikkelit 18.1.21 mainosaineistot 25.1.21 2/2021 Meluntorjunta ilmestyy 11.3.21 artikkelit 8.2.21 mainosaineistot 17.2.21 Meluntorjuntapäivät 15.-16.3.21 luentomateriaalina 3/2021 Ympäristöalan hallinto ilmestyy 26.4.21 artikkelit 22.3.21 mainosaineistot 29.3.21 4/2021 Vesiensuojelu, vesihuolto ilmestyy 27.5.21 artikkelit 19.4.21 mainosaineistot 3.5.21 5/2021 Rakennusterveys ilmestyy 13.9.21 artikkelit 16.8.21 mainosaineistot 23.8.21 6/2021 Ilmasto, ilmansuojelu ilmestyy 18.10.21 artikkelit 13.9.21 mainosaineistot 27.9.21 7/2021 Kiertotalous, pilaantuneeet maat ilmestyy 22.11.21 artikkelit 18.10.21 mainosaineistot 29.10.21 8/2021 Kemikaalit ilmestyy 20.12.21 artikkelit 8.11.21 mainosaineistot 25.11.21 Teemat ja aikataulut 2021 Puhtaamman huomisen ääni www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @YTerveyslehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 050 324 2464 kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. 10 %). (02) 630 4900, 040 745 1491 tilaukset@ymparistojaterveys.fi TILAUSHINNAT 2021 (sis. 044 526 6552 tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Markkinointi Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 58,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,-, Vuosikerta 95,tilaukset@ ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi. ALV. 040 511 6005 eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh
vsk. Kiitos kuluneesta vuodesta ja rauhallista joulunaikaa! Kaarina Kärnä. Julkaistusta tiederunosta lupaamme palkkioksi lehden vuosikerran. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. 040 511 6005 ASIAKASPALVELU/TILAUKSET Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Annoin lehden toimia innoittajana ja kirjoitin minäkin kokeeksi muutaman haikun, koska inspiraatio ei nyt riittänyt pitempään runoiluun… pölyinen katu yskä nuha aivastus kotiin lepäämään *** surujen arkku sankari huleveden ilon kyyneleet *** hyvästi liete sanoivat he pahasti hyvä on liete Haaste lähtee nyt tutkijoille – kuka lähettää lehteen ensimmäisen tiederunon. Lehden teemana on ympäristöterveys. Tutkimusten haikuja Tiedettä viedään suurelle yleisölle myös taiteen keinoin. 6 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 58 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Aikakauslehtien liiton jäsen Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2021 ilmestyy 15.2.2021. Yksi tällainen ilmentymä ovat tiederunot. Tiederunot ovat parhaimmillaan erinomainen tapa kiteyttää omaa tutkimustaan ja tieteenalaa laajalle yleisölle. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi MARKKINOINTI/ILMOITUKSET Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh
vsk 8 • 2020 TOIMITUSNEUVOSTO: Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen Suomen Kuntaliitto ry Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti Tutkimusten haikuja, Kaarina Kärnä .................................4 Kemiallisen metsäteollisuuden uudet tuotteet ja innovaatiot Olli Dahl .........................................................................................6 Mikromuoveja löytyy kaikkialta vesistöissä, määrät vesieliöissä ja kaloissa vaihtelevat Maiju Lehtiniemi ........................................................................10 Suodatusarkku-pilotti – Hulevesien suodatusmateriaalien haitta-ainepitoisuudet Olli Hakala ja Anna-Riikka Pehkonen-Ollila ........................16 Alusvettä puhdistavan järjestelmän soveltuvuus rehevöityneiden järvien kunnostuksessa Leena Nurminen, Soila Silvonen ja Jukka Horppila ...........20 Hyvä liete vai paha liete – mistä ratkaisuja hyötykäytön haasteisiin. 050 324 2464 TOIMITUS: 51. Eeva-Liisa Viskari ja Tiiti Kämäri .............................................26 Virtsan ravinteet kiertoon korttelitasolla Tiiti Kämäri ..................................................................................34 Giardia on tärkeä vesivälitteinen taudinaiheuttaja myös Suomessa Milla Hyvönen, Anu Näreaho ja Ruska Rimhanen-Finne ............................................................40 Katupölypitoisuuksien yhteys sairauspoissaoloihin Taina Siponen, Pekka Tiittanen ja Timo Lanki ....................46 Biologiseen torjuntaan hyväksyttyjä mikrobikantoja Sari Autio .....................................................................................52 Eläinten ja luonnon äänistä Rauno Pääkkönen .....................................................................58 Organisaation resilienssi ja jatkuvuuden hallinta Miira Heiniö ja Mervi Niemi .....................................................62 Heli Jutila – kasvitieteilijä, ympäristöasiantuntija ja toiminnanjohtaja Tapio Välikylä .............................................................................68 Kirjaesittely: Mari Pihlajaniemi, Heikki Eriksson ja Aleksi Lehikoinen, Linnut ja ilmasto – Matka muuttuvaan luontoon .........................................................73 Kestävä tulevaisuus perinteitä kunnioittaen Kirsi Sippola, Kirsi Lähde ja Harri Saartenkorpi ...................74. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk. 7 Tuottaja Tanja Lohiranta p
Perinteisiksi biotuotteiksi voidaan määritellä kaikki ne tuotteet, joita tuotetaan jo olemassa olevilla sellu-, kartonkija paperitehtailla. paineiden alla. Uusien biotuotteiden määritelmä voisi olla se, että niillä ei ole vielä merkittävästi tehty teollisesti kassavirtaa yrityksille. Paperitehtaita on lakkautettu ja lakkautetaan edelleen, kun tuotteiden markkinat menevät alta digitalisaation myötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. 8 Mitä uusia tuotteita tuotetaan ja mitkä ovat lähellä kaupallista tuotantoa. Tämä kysymyksen tarkastelemiseksi on määriteltävä, että mitä ovat uudet tuotteet ja kuka niitä tuottaa ja kehittää. Onneksi näitä uusiakin tuotteita on runsaasti kehitteillä ja muutamia onkin jo saatu markkinoille. Vuosikymmeniä Suomen selkärankana ollut metsäteollisuus näyttää olevan laskevan auringon ala ja paineet suomalaisen hyvin hoidetun ”vihreän kullan” suojelemiseksi kasvavat koko ajan, erityisesti EU:n toimesta. Lisäksi näitä ovat sellutehtaiden sivutuotteista mäntyöljystä ja tärpätistä jalostettavat perinteiset jo markkinoilla pitkään olleet tuotteet. Paperiteollisuuden haasteena ovat suuret tuotantokoneet ja laskevat markkinat, kuitenkin kartongin kysyntä kasvaa ja sellun kysyntä ja kulutus pysyvät vakaana. Näitä ovat eri paperija kartonkilaadut, hygieniatuotteet ja paperija liukosellu. Onko suomalaisella kemiallisella metsäteollisuudella kyky uudistua ja säilyttää paikkansa myös tulevaisuudessa em. Hyvinä esimerkkeinä ovat UPM-Kymmene Oy:n Olli Dahl, professori Aalto-yliopisto, Biotuotteiden ja biotekniikan laitos Kemiallisen metsäteollisuuden uudet tuotteet ja innovaatiot Viime aikoina olemme saaneet lukea huolestuttaviakin uutisia suomalaisen kemiallisen metsäteollisuuden tilasta, joka käsittää arvoketjut metsästä selluksi, kartongiksi ja paperiksi. vsk. Mikä on uusien biotuoteinnovaatioiden rooli tulevaisuudessa ja miten niiden mahdollisuudet taataan?
Kotkamills Oy on ollut kehityksessä myös mukana ja on tuonut markkinoille kierrätettävän kuppikartongin, jossa ei käytetä muovikalvoa sisäpinnassa. Em. Stora Enso on ilmoittanut jatkavansa Lineo™ ligniinin tuotekehitystä niin, että siitä voidaan valmistaa hiiltä akkuteollisuuden tarpeisiin. Perinteisen metsäteollisuuden ulkopuolelta on Suomessa tullut metsäbiomassaa hyödyntämään mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. vsk. Tämänkaltaiselle tuotteelle näyttää juuri nyt olevan runsaasti kysyntää globaalisti. Lisäksi Metsä Group (Metsä Spring Oy) on ilmoittanut kehittävänsä Äänekoskella yhdessä Valmet Oy:n kanssa uuden tyyppistä puupohjaista 3D-kuitutuotetta, jolla voitaisiin korvata fossiilisista raaka-aineista valmistetut pakkaukset. UPM on myös tuonut markkinoille nanofibrilliselluloosatuotteen, joita se myy pääasiassa lääketeollisuuteen UPM GrowDex ® ja FibDex ® kauppanimillä. Lähde: Spinnova Oy.. UPM:n jatkosuunnitelmat uusien biotuotteiden tuotannon osalta näyttävät suuntautuvan muualle Eurooppaan. demolaitos toimintaa. ST1 Biofuels Oy, joka Kajaanin 2015 valmistuneella tuotantolaiUudella Spinnovan kehittämällä menetelmällä puusta tehty kuitu tarjoaa uusia mahdollisuuksia tekstiiliteollisuudelle tulevaisuudessa. 9 Lappeenrannan biojalostamon tuottamat biodiesel ja teollisuusbensiini (BioVerno brändin alla), joka on jo kaupallista liiketoimintaa; Stora Enso Oy:n Sunilan sellutehtaan tuottama kraft-ligniini (Lineo™), jota vielä käytetään toistaiseksi vain sisäisesti ja Metsä Groupin (Metsä Spring Oy) Äänekoskella aloittama langan valmistus paperisellusta yhdessä japanilaisen ITOCHU:n kanssa, joka on jo ns. tuotteiden markkinat ovat kuitenkin vielä toistaiseksi rajalliset ja markkinat ovat vasta kehittymässä
Tuotekehityspolku on perinteisesti seuraava: laboratoriomittakaava, pilot-mittakaava, demolaitos ja teollinen laitos, joka tuottaa tuotetta markkinoille. Oman tuotannon sijaan yritys voi myydä lisenssejä omistamaansa teknologiaan ja näin ansaita keksinnöllään. Suomalaiset metsäteollisuuden innovaatioita kehittävät ”spin-off” yritykset ja niiden tila vuonna 2020, pl. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Osa tuotteista on tutkimuksen alla, osassa tuotteiden valmistusta jo pilotoidaan em. vsk. Osa näistä yrityksistä on jo saanut teollisen kumppanin tuekseen rahoittamaan ja ratkaisemaan isomman mittakaavan tuotannon haasteita ja näin edistämään uusien tuotteiden pääsyä markkinoille (Taulukko 1). Mitä uusia tuotteita on kehityksen alla ja kuka niitä vie eteenpäin. Perinteisten metsäteollisuusyritysten ei pörssiyhtiöinä kuulukaan kertoa omista tuotekehitysprojekteista julkisesti, ennen kuin ne ovat valmiita markkinoille, joten uusien julkisuudessa esillä olevien tuotteiden kehittäjinä ovat kunnostautuneet tutkimuslaitokset ja yliopistot, ja niistä erityisesti VTT ja Aalto-yliopisto. spin-off yrityksinä em. Fortum Oy tuottaa 2013 valmistuneella Joensuun laitoksellaan pyrolyysiöljyä hakkeesta tuotenimellä Fortum Otso ® pääasiassa lämmitystarkoituksiin. tahojen toimesta. Tällä alueella on viime aikoina tapahtunutkin paljon, ja uusia tuotteita näyttää olevan tulossa useitakin eri kulutuksen osa-alueille. MFC on mikrofibrilloitu selluloosa, CNF selluloosa nanokuidut ja MCC on mikrokiteinen selluloosa. tahojen siipien suojassa. Varsinaiseen tuotteiden kaupallistamiseen tarvitaan yrityksiä, joita tyypillisesti on perustettu ns. Molempien yhtiöiden vuotuiset tuotantomäärät ovat jo merkittävällä tasolla, mutta jostain syystä uusia laitoksia ei ole enää näiden investointien jälkeen syntynyt. Taulukko 1. pörssissä olevat perinteiset metsäteollisuusyritykset.. 10 toksella valmistaa sahanpurusta etanolia ja sivutuotteena tärpättiä, furfuraalia ja puusiirappia. Keskimäärin tuotekehityspolku vie aikaa noin 10 vuotta
Mikäli näiden tuotantoa tai tuotteiden käyttöä ei rajoiteta lainsäädännöllä, ei uusilla metsäteollisuuden biotuotteilla ole juurikaan mahdollisuuksia vallata alaa nopeasti, koska kilpailuasetelma on vielä epäreilu ja vahvasti fossiilisia tuotteita valmistavien yritysten puolella. Lähde: Aalto-yliopisto.. taulukossa 1 esitetyistä uusista yrityksistä kasvavat isoiksi ns. Nordic Bioproducts Groupin mikrokiteinen selluloosa taipuu moneen asiaan kuten lääkkeisiin, rehuihin, elintarvikkeisiin ja osaksi muovikomposiitteja. valtavirtaa, kun katsotaan tuotantoa, määrää ja yritysten tuloksia. vsk. Tulee kuitenkin muistaa, että perinteisen metsäteollisuuden biotuotteet tulevat vielä pitkään olemaan ns. Metsien kestävä käyttö on myös parasta metsien suojelua. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. EU:n vaatimukset Suomen metsien suojelemisesta, niiden kestävän käytön sijaan, ovat uusien tuotteiden kehittämisen ja kaupallistamisen kannalta erittäin haastavia ja jopa haitallisia uusien biotuotteiden markkinoille saamisen näkökulmasta. yksisarvisiksi ja keiden on määrä jäädä lupauksiksi, on erittäin vaikeaa ennustaa. Uusien tuotteiden kaupallistamisen suurimpana esteenä on perinteinen fossiiliseen öljyyn perustuva teollisuus ja sen tuotteet, joita on helppoa ja halpaa valmistaa, ja joiden käyttöön ihmiset ovat tottuneet jo 1970-luvulta lähtien. Sitä ketkä em. 11 Metsäbiomassaan pohjautuvien tuotteiden mahdollisuudet ja haasteet Kuten aiemmin kirjoitetusta nähdään, menossa on paljon aktiviteettia uusien biotuotteiden kehittämiseksi Suomessa. Edellä esitetyistä haasteista johtuen ovat suomalaiset ja eurooppalaiset poliitikot avainasemassa vastaamassa siitä, tuleeko biomassan jalostamisesta ja uusista biotuotteista Suomelle uusi ”Nokia” vai ei
Hanke oli Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Itä-Suomen yliopiston konsortiohanke, jota koordinoi SYKEn merikeskus. Hankkeessa kehitettiin myös mikromuovien näytteenotto-, näytteenkäsittelyja tunnistusmenetelmiä. Tämä Maiju Lehtiniemi, tutkimusprofessori Suomen ympäristökeskus Mikromuoveja löytyy kaikkialta vesistöissä, määrät vesieliöissä ja kaloissa vaihtelevat Mikromuoveja esiintyy kaikkialla vesistöissä sekä kaloissa, simpukoissa ja pohjaeläimissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Tulokset selvisivät elokuussa päättyneessä Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa tutkimushankkeessa: Mikromuovit Suomen vesistöissä – mahdollisten uhkien selvitys. vsk. Mikromuovit aiheuttavat vesieliöille stressiä ja voivat altistaa ne haitta-aineille. Itämeren tilan seurannassa ja suojelussa sekä terveysvaikutusten tutkimuksessa.. Uusia tuloksia ja menetelmiä hyödynnetään tulevaisuudessa mm. Tulokset osoittivat myös, että mitä pienempiä mikromuoveja näytteistä tutkitaan, sitä korkeampia pitoisuuksia havaitaan. Kenttätutkimukset paljastivat karun totuuden: mikromuoveja löytyy kaikkialta, eli veden pintakerroksista, syvemmältä vesipatsaasta, meren ja järvien pohjalta sekä kaloista, simpukoista ja pohjaeläimistä. Esimerkiksi Kallaveden pintakerroksesta löytyi keskimäärin 1 mikromuovihiukkanen/kuutio järvivettä, kun tarkasteltiin >300 mikrometrin (µm) kokoisia hiukkasia, 12 hiukkasta/kuutio 100–300 µm kokoluokassa ja 155 hiukkasta/kuutio 20–100 µm kokoluokassa. 12 Mikromuoveja löytyy kaikkialta vedestä Hankkeessa kerättiin runsaasti kenttänäytteitä Itämerestä ja Kallavedeltä, vesistöjen eri osista ja monista eliöryhmistä, jotta nähtäisiin löytyykö mikromuoveja vain tietyistä paikoista tai osasta eliöitä
13 johtunee siitä, että muovit pilkkoutuvat haurastumisen johdosta ympäristössä jatkuvasti pienemmiksi. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että vesistöihin päätyvän mikromuovin lähteet sijaitsevat suurimmaksi osaksi maalla. Itämeren rannikkonäytteissä taas suurimpia pitoisuuksia löytyi eräältä Helsingin läntiseltä rannalta, jonka vierestä kulkee vilkasliikenteinen moottoritie ja, jonka läheisyyteen oli sattumalta ennen näytteenottoa valunut 2 kk puhdistamatonta jätevettä sekä Kotkan edustalta, missä ihmisvaikutus on moninaista. Pitoisuudet ovat moninkertaiset pintavedestä löydettyihin pitoisuuksiin (Kuva 1 a ja b). Korkeimmat pitoisuudet (200–700 hiukkasta/kuutio merivettä >100 µm kokoluokassa ja jopa 1300 hiukkasta/kuutio, kun pienemmät >20 µm hiukkaset otetaan mukaan) löytyivät keskiseltä ja läntiseltä Suomenlahdelta näistä tiheyden harppauskerroksista. Mikromuovihiukkaspitoisuudet lämpötilan ja suolaisuuden harppauskerroksissa keskisen Suomenlahden näytepisteellä LL7. Kuva julkaisusta: Uurasjärvi E, Pääkkönen M, Setälä O, Koistinen A, Lehtiniemi M. Suomenlahden avomerinäytteenoton tulokset osoittavat, että suolaisuuden ja lämpötilan harppauskerrokset vaikuttavat mikromuovipitoisuuksiin eri vesikerroksissa. Kuva 1 a). vsk. Microplastics accumulate to thin layers in the stratified Baltic Sea. Näissä kerroksissa veden tiheys muuttuu, mika vaikuttaa mikromuovihiukkasten vajoamiseen vesipatsaan läpi. 2020. Pintavesistä mikromuoveja löytyi vastaavina pitoisuuksina sekä Suomen rannikkovesistä Itämerellä että Kallavedeltä Kuopion kaupungin läheisyydestä. a. Environmental Pollution 268. Mikromuovin näytteenottoa pintavedestä Manta-haavilla tutkimusalus Arandalla Kuva: Maiju Lehtiniemi. Kallaveden tutkimuksessa selvisi, että suurin mikromuovikuorma löytyi lumenkaatopaikan läheltä sekä jäteveden puhdistamon purkuputken lähistöltä. b). b.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Osa hiukkasista näyttää seisahtuvan näihin kerroksiin, ainakin joksikin aikaa
Näytteenottopaikka sijaitsee lähellä Sköldvikin vilkasta satamaa ja teollisuusaluetta, lisäksi alueella on huvivenesatama. b.. Suomen rannikolla pohjan sedimenteissä mikromuovia havaittiin suurempia pitoisuuksia kuin samalla alueella vedessä. Mikromuoveja kulkeutuu maalta vesistöön etenkin virtaavien vesien mukana. Vajoamista edesauttaa biofilmi eli pieneliökerros, joka kasvaa mikromuovihiukkasen päälle. Mikromuovia päätyy vesieliöihin todennäköisimmin Kuva 2 a). Vähäisempiä määriä löydettiin merenpohjan yleisimmistä pohjaeläimistä eli liejusimpukasta, liejuputkimadoista ja surviaissääsken toukista (keskimäärin <1 mikromuovihiukkanen per eläin). sateiden yleisyys. Ne yltävät samalle tasolle kuin mm. Kaikista tutkituista eliöryhmistä löytyi mikromuoveja. Kuvat: Maiju Lehtiniemi. Tuloksissa olivat mukana kaikki >20µm kokoiset hiukkaset. Hankkeessa kehitettiin uusi hulevesivirtaaman huomioonottava näytteeenottolaitteisto, jolla kerättiin myös ensimmäisiä näytteitä. Norjan rannikolla ja eteläisellä Itämerellä. Kaloja nuotassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. a. vsk. Eniten mikromuoveja kertyy tutkimusten perusteella sinisimpukoihin, jotka suodattavat vettä saadakseen ravintoa (useita mikromuovihiukkasia per simpukka). Mikromuovimääriin vaikuttaa suuresti mm. Mikromuovihiukkasten pitoisuudet olivat suhteellisen korkeita paikallisesti rannikkosedimenteissä. Tulokset osoittavat, että kaupunkiympäristön hulevedet sisältävät mikromuoveja, joiden määrän ajallinen ja paikallinen vaihtelu on suurta. Pitkän kuivan jakson jälkeen hulevesissä kulkee runsaammin mikromuoveja kun taas sateisempien jaksojen keskellä vesi on huomattavasti puhtaampaa. Mikromuovit eliöissä ja niistä aiheutuvat stressivasteet Hankkeessa selvitettiin mikromuovimääriä ja muovilaatuja yleisimmissä selkärangattomissa eliöissä ja kaloissa. b). Näistä tärkeimpiin kuuluu hulevesi, joka on taajamissa valuvaa sadeja lumensulamisvettä. 14 Veteen kulkeutuvat mikromuovit päätyvät todennäköisesti suurimmalta osin lopulta vesistöjen pohjiin. Kalojen rantanuottausta Kallavedellä mikromuovianalyysejä varten. Tulevaisuudessa erityisesti liikenteen mikromuovipäästöistä ja niiden kulkeutumisesta hulevesissä tarvitaan lisää tietoa. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin Porvoossa: 22 mikromuovihiukkasta/g kuivaa sedimenttiä
Uusimmassa tutkimuksessa Kuva 3. vsk. Kuva: Maiju Lehtiniemi.. Altistumiseen vaikuttavat elinympäristö, ravinto ja ruokailutapa. Eri puolilta Suomen rannikkoa kerätyt kalanäytteet paljastivat suuria paikkakohtaisia eroja mikromuovien esiintyvyydessä kaloissa. Kalojen mikromuovimäärissä oli suuria eroja sekä eri kalalajien välillä että alueellisesti. 15 niiden ravinnonoton kautta. Huomattavasti useammin tai enemmän mikromuoveja löytyi Suomen rannikon ahvenesta (9 % kaloista löytyi mikromuovia), salakasta (10 %) ja kolmipiikistä (13 %) sekä Kallaveden ahvenesta (17 %, keskimäärin 11 hiukkasta/kala) ja muikusta (25 %, keskimäärin 25 hiukkasta/ kala) (Kuva 2 a ja b). Hankkeen aikana kehitettyjen menetelmien avulla analyysitarkkuus parani, mikä mahdollisti entistä pienempien hiukkasten tunnistamisen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Useimmin muovia löytyi kaloista Helsingin sisälahdessa, minkä ympäristössä ihmisvaikutus on moninaista (28 % kaloista löytyi mikromuovia) sekä Porvoon Kilpilahden (17 % kaloista löytyi mikromuovia) läheltä missä vilkas rahtialusliikenne, huvivenesatamat ja suuri teollisuuskeskittymä satamineen varmasti vaikuttavat tilanteeseen. Itämeren liejusimpukoita (Limecola balthica) kerättynä kumirouhealtistusta varten. Tulokset tukevat tietoa siitä, että suurin osa mikromuovien lähteistä on maalla, joten rantojen läheisyydessä eliötkin kohtaavat todennäköisimmin enemmän muovia kuin ulappavesissä. Tutkimuksen mukaan Itämerellä avomeren silakasta, kilohailista ja kolmipiikistä löytyi hyvin vähän muovia
16 Kallaveden muikusta ja ahvenesta päästiin määrittämään >20 mikrometrin (µm) kokoisia hiukkasia. Pienet planktonäyriäiset kuolivat tai eliöiden stressitasot nousivat, kun ne altistettiin autonrengaskumille ja ruuan tähteitä sisältäville pakastevihannespusseille (kevyt-PE). vsk. Kuva 4. Kallaveden vesinäytteistä löydettyjen hiukkasten ja kuitujen muovityyppien osuudet. Koska muovikuituja ja -hiukkasia löytyy kaikkialta elinympäristöstämme, näytteenotto ja laboratoriotyöskentely vaativat erityistä huolellisuutta ja laadunvarmistusta, jotta tulokset pysyvät luotettavina. Muovi ja kierrätyskumi aiheuttivat stressiä planktoneliöissä ja liejusimpukoissa laboratoriokokeissa. Yleisimmät näytteistä löydetyt muovilaadut olivat samoja Itämeressä ja Kallavedellä (Kuva 4) sekä kaloissa että pohjaeläimissä. Ympäristön mikromuovit ovat pääosin käytetyimpiä muovilaatuja Hankkeessa kehitettiin spektroskooppisia analyysimenetelmiä, joilla selvitettiin ympäristönäytteistä löytyneiden hiukkasten muovilaadut. PP ja PET ovat laajasti kuluttajatuotteissa, mm. Kuva julkaisusta: Uurasjärvi E, Hartikainen S, Setälä O, Lehtiniemi M, Koistinen A 2019. Microplastic concentrations, size distribution, and polymer types in the surface waters of a northern European lake. Autonrengaskumille altistetuista Itämeren liejusimpukoista (Kuva 3) havaittiin kumista peräisin olevia haitta-aineita, kuten metalleja ja PAHyhdisteitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Kolmas yleisesti näytteissä esiintynyt muovilaatu oli polyeteenitereftalaatti (PET). Water Environment Research.. Ympäristönäytteissä kuidut olivat yleisempiä kuin hiukkaset. Tämä on ymmärrettävää, sillä polyeteeni eri muodoissaan on maailman käytetyin muovin raaka-aine. Myös polypropeenia (PP) löytyi kaikista tutkituista näytteistä. Polyeteeni (PE) oli usein runsain muovityyppi ympäristönäytteissä. pakkauksissa, käytettyjä muoveja
17 Mikromuovit Suomen vesistöissä (MIF) -hanke (2016–2020) Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa yhdistyivät laajat kenttätutkimukset, kokeellinen ravintoverkkotutkimus sekä kehittyneet materiaalintunnistusmenetelmät. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Hanke oli Suomen ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen. kvvy.fi Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @YTerveyslehti www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti. Teemme työtä puhtaiden vesistöjen ja ympäristön puolesta KVVY Tutkimus Oy:n asiakkaana olet mukana tukemassa KVVY ry:n neuvonta -ja tutkimustyötä. Hankkeen aikana mikromuovitutkimus on tehnyt aimo harppauksia menetelmällisesti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin ja tieto mikromuovipitoisuuksista ja mikromuovimateriaaleista on tarkentunut huomattavasti. Hankkeen tavoitteena oli kehittää menetelmiä ja tuottaa kansallista tietoa mikroskooppisen muoviroskan käyttäytymisestä vesiympäristössä sekä arvioida mahdollisia haitallisia vaikutuksia. SYKE jatkaa tutkimuksia mikromuovien vaikutuksista meriekosysteemissä ja ItäSuomen yliopiston tutkijat arvioivat mikromuovien vaikutusta ihmisten terveyteen. Lisätietoa Päätösseminaarin (24.8.2020) tallenteen voi katsoa täältä: https://syke.videosync.fi/mikromuovitsuomen-vesistoissa-240820 Hanke: www.syke.fi > Tutkimus & kehittäminen > Hankkeet > Mikromuovit Suomen vesistöissä – mahdollisten uhkien selvitys (MIF). Hankkeella on ollut suuri merkitys mikromuoveihin liittyvän tiedon kartuttamisessa ja levittämisessä
Hulevesien laskeutuslietteeseen ja suodatinmateriaaleihin kertyvistä haittaaineista on kuitenkin vain vähän tietoa. Suodatinarkussa käytetty biohiili oli puolikarkeaa pajusta pyrolyysillä valmistettua materiaalia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Pilottilaitteisto on suunniteltu EU:n Interreg Central Baltic -ohjelman osarahoittamassa iWater -hankkeessa vuosina 2017–2018. Pilotissa tutkittiin kahta hienosuodatusmateriaalia: biohiiltä ja hiekkaa. Lisäksi Smart&Clean Hule -hankkeessa tutkittiin jatkuvatoimisilla mittauksilla laitteen virtaamaa, painekorkeutta, sameutta, sähkönjohtokykyä, pH:ta ja lämpötilaa. Hakala, 2018 ja Pankkonen, 2020). 18 H elsingin kaupunki on pilotoinut Etu-Töölön kaupunginosassa, Taivallahden rannassa sijaitsevaa, Olli Hakalan Aalto yliopistossa ja WSP Finland Oy:ssä kehittämää hulevesien suodatusarkkua. Kooltaan 8,0 x 2,5 x 1,5 m (p x l x k) suodatusarkku ja siihen liittyvä näytteenottotila on sijoitettu purkuputken viereen. Sen PAH-pitoisuudet alittivat valmistajan mukaan EU:n biohiilisertifikaatin (EBC) raja-arvot (basic grade <12 mg/kg, premium grade <4mg/kg). Näiden mittausten pohjalta voidaan todeta, että kiintoaineen määrä hulevesissä väheni noin 64 % (Helsingin kaupunki/Luode Consulting Oy, 2019). Ennen asentamista pilottilaitteeseen biohiilesOlli Hakala, maisema-arkkitehti, MARK Anna-Riikka Pehkonen-Ollila, FM WSP Finland Oy Suodatusarkku-pilotti Hulevesien suodatusmateriaalien haitta-ainepitoisuudet Tieto hulevesien laadusta ja kokemukset hallintakeinoista ovat lisääntyneet Suomessa. Pilottilaitos ja näytteenottojärjestelyt on rakennettu vuoden 2018 aikana Smart&Clean Hule -hankkeessa Eteläisen Hesperiankadun saneerausurakan yhteydessä hulevesien purkukohtaan meren rantaan. Taivallahden pilottilaite on suunniteltu siten, että siinä on ollut mahdollista testata samanaikaisesti neljää erilaista hienosuodatusmateriaalia. Mikromuovien osalta reduktio on ollut yli 95 % (Hakala, 2018; Pankkonen, 2020). Aiemmissa laitteen puhdistustehon testeissä on keskitytty mikromuoveihin (mm. Tuloksissa suodatinmateriaaleihin kertyneet haitta-aineet ovat samoja, joita kaupunkien hulevesitutkimuksissa tyypillisesti esiintyy.. vsk. Taivallahden hulevesien suodatuslaitteesta tutkittiin PIMA-näytteenottomenetelmin lietteen ja suodatinmateriaalien haittaainepitoisuuksia
Haitta-ainetutkimuksen alkaessa hulevesiä oli virrannut laitteeseen v. Näin ollen alkuhuuhtoumalla on pisin suotomatka. Suuri osa hulevesistä on peräisin liikennealueilta, mm. Läpäisemättömien pintojen osuus valuma-alueella on n. Näin ollen huippuvirtaamilla laitteen hydrauliikka mahdollistaa suuremmat virtausnopeudet ja vallitsevilla virtaamilla on useita virtauskanavia (Kuva 2). 2019 maaliskuusta v. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa metallit (ValtioKuva 1. Kuva 2.. 19 tä pesuseulottiin pois hienoaines. Virtaaman kasvaessa, vesi padottuu hallitusti hienosuodattimen päälle, jolloin virtaama suodatinmateriaalin läpi on pystysuuntainen. Tämän jälkeen vesi virtaa koko laitteen korkuisen karkeasuodattimen läpi hienosuodattimeen. Hulevesi virtaa Taivallahden suodatusarkkuun 5,3 hehtaarin valuma-alueelta, joka on tiivistä kaupunkiympäristöä. tä päätyy suodatuslaitteeseen. 2020 syyskuun loppuun, eli n. Hiekka oli raekooltaan 0,8–1,2mm tarkkuusseulottua suodatinhiekkaa. Karkeasuodatusmateriaalina käytettiin 8–20 mm kevytsoraa. 70 %. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Sadetapahtuman matalilla virtaamilla veden virtauskanavat hienosuodattimessa ovat horisontaaliset, eli vesi virtaa suodatinmateriaalin läpi vaakatasossa karkeasuodattimen alaosan pohja-aukosta hienosuodattimen purkuaukolle, joka sijoittuu lattiatasoon. Tulovesi virtaa ensin laskeutus-/tasausaltaaseen, jossa virtaama tasaantuu koko suodattimen levyiseksi ja samalla kiintoainetta laskeutuu altaan pohjalle. Mechelininkadulta, joka on yksi Helsingin vilkkaimmista pääkaduista. Riippuen sateen voimakkuudesta joko kaikki tai osa valuma-alueen hulevesisHakalan kehittämässä suodatuskonseptissa on uutta sadetapahtumaa seuraava hydrauliikka ja hallittu padotus. Näytteitä otettiin tasaus-/laskeutusaltaan pohjalle kertyneestä lietteestä (L1–L3), karkeasuodattimen kevytsorasta (K1–K3) materiaalin pinnasta ja pohjalta sekä hienosuodattimien biohiilestä (B1.1–B1.2, B2.1–2.2) ja suodatushiekasta (H1.1–H1.2, H2.1–H2.2) kahdelta eri syvyydeltä kahdesta eri lohkosta. Laitteen puhdistusprosessissa on kolme vaihetta: laskeutus, karkeasuodatus ja hienosuodatus (Kuva 1). Suodatusmateriaalit ja suodatusarkkuun kertynyt liete näytteistettiin käytetyn suodatusmateriaalin poiston yhteydessä. 18 kuukautta. Tässä esiteltävässä haitta-ainetutkimuksessa tutkittiin suodatinmateriaalien sekä laskeutus-/viivytysaltaaseen kertyneen lietteen sisältämiä haitta-aineita. vsk. Näytteenottopisteet ja suodatusarkun rakenne on esitetty kuvissa 3 ja 4
Biohiilen sinkkipitoisuus ylitti alemman ohjearvopitoisuuden toisen pohjalta otetun näytteen (B 1.2) osalta. Karkeasuodattimesta suodatinmateriaalikerroksen pohjasta otettujen näytteiden haitta-ainepitoisuudet olivat selkeästi korkeammat kuin pinnasta. Hiekkanäytteiden pitoisuudet eivät ylittäneet Vna 217/2007 kynnystai ohjearvotasoja. PAH-kokonaispitoisuus jäi kuitenkin alle VNa 214/2007 kynnysarvopitoisuuden sekä EBC-sertifioinnin raja-arvon. Suodatusarkku kuvattuna ylhäältä.. Suodatusarkun suodatusmateriaaleissa todettiin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen sekä alempien ohjearvojen ylityksiä lietteen, biohiilen ja kevytsoran osalta, jotka on huomioitava suodatusmateriaalin vastaanoton Kuva 3. Kynnysarvopitoisuudet ylittyivät metalleista antimonin ja kuparin sekä öljyhiilivetyjen (C10–C40) kokonaispitoisuuden osalta. PAH kokonaissummapitoisuus jäi kuitenkin alle kynnysarvopitoisuuden (15 mg/kg). vsk. Lisäksi öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus (C6–C40) ylittää vaarallisen jätteen cut off -arvon (1000 mg/kg). Karkeasuodattimen kevytsorassa alemmat ohjearvot ylittyivät metalleista sinkin osalta. Kynnysarvotaso ylittyi biohiilessä metalleista antimonin osalta, aromaattisten hiilivetyjen (bentseeni) ja polyaromaattisten hiilivetyjen (naftaleeni) osalta. Analyysitulosten perusteella tasaus-/ laskeutusaltaan pohjalle kertynyt liete sisälsi Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason ylittävät pitoisuudet (1000 mg/kg) öljyhiilivetyjä (raskaat jakeet C21–C40), aromaattisia hiilivetyjä (Vna alempi ohjearvo 5 mg/kg, tolueeni) sekä sinkkiä (VNa alempi ohjearvo 250 mg/ kg). Asetuksen mukaisesti suodatinhiekkanäytettä ei pidetä pilaantuneena. Sinkkipitoisuudet olivat huomattavasti korkeammat kaikissa biohiilinäytteissä kuin hiekkanäytteissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Hienosuodatinmateriaaleista metallipitoisuudet olivat yleisesti ottaen korkeammat biohiilessä kuin hiekassa. Kynnysarvotasot ylittyivät metalleista antimoniin ja kuparin osalta sekä polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) osalta (fenantreeni, fluoranteeni, bento(a)pyreeni). 20 neuvoston asetus 214/2007 mukaan), PAH, PCB, öljyhiilivedyt (C10–C40) sekä haihtuvat yhdisteet. Myös kolmen biohiilinäytteen öljyhiilipitoisuudet (C10–C40) ylittivät öljyhiilivetyjen summapitoisuuden kynnysarvotason 300 mg/kg
2018. Pidempiaikaista seurantaa, jossa mukana myös vesinäytteenotto tulevasta ja purkautuvasta vedestä, on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2020 aikana. Näin ollen esiselkiytyksen tehtävä puhdistusprosessissa korostuu. Yksi vaihtoehto olisi lisätä esimerkiksi avoimia laskeutusaltaita tai maanalaisia esiselkeytyskaivoja laitteen ulkopuolelle. Seurannan aloittaminen ei ole vielä varmistunut. Myös aiemmissa mikromuovitutkimuksissa se nähtiin tärkeäksi: laskeutus-/tasausaltaaseen oli kertynyt tutkimusjaksolla huomattava määrä makrokokoista muoviroskaa, jonka osuutta muoviroskien kokonaismäärästä tulisi jatkotutkimuksin selvittää tarkemmin. 21 ja sijoituksen osalta. Toinen Kuva 4. Lietteestä myös analysoitiin suurimmat haitta-ainepitoisuudet. Pankkonen P. Lähteet Hakala, O. materiaalia. Aalto-yliopisto, maisema-arkkitehtuuri, diplomityö. Tässä esitellyn haitta-ainetutkimuksen yhteydessä lietteestä ja suodatusmateriaaleista otettiin näytteet myös mahdollisesti myöhemmin toteutettavaa mikromuovitutkimusta varten. vaihtoehto olisi muuttaa suodatusarkun rakennetta niin, että sakkapesä olisi suurempi ja sen alapinta olisi purkuvirtausaukkoa matalammalla tasolla. Tämä tulisi huomioida suodatuskonseptin jatkosovelluksissa ja mitoituksessa. Diplomityö. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. vsk. Tässä selvityksessä havaittiin, että laskeutus-/tasausaltaaseen oli kertynyt enemmän lietettä ja roskaa kuin suunnitteluvaiheessa oli arvioitu. Espoo.. Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Rakennetun ympäristön laitos. 2020: Urban stormwater microplastics – Characteristics and removal using a developed filtration system. Suodatusarkun poikkileikkaus. Vastaanottoja sijoituspaikalla täytyy olla lupa vastaanottaa ko. Sateen kaari – Hulevesien suodatusratkaisun virtaustekninen testaus ja soveltaminen Taivallahden ranta-alueiden yleissuunnitelmassa. Myös tuloja purkuveden analysointi olisi tärkeää reduktion selvittämiseksi. Jatkoseurannan osalta olisi hyvä analysoida myös puhtaat suodatusmateriaalit, etenkin biohiili, joka saattaa itsessään sisältää jonkin verran polyaromaattisia hiilivetyjä sekä metalleja
Lahden Kymijärvellä toimivassa alusvesisuodatuksen pilottiprojektissa tutkitaan uudenlaista alusveden poisjohtamisen ja vedenpuhdistuksen yhdistelmää, jossa rehevästä järvestä voidaan sekä poistaa ravinteita että ottaa niitä talteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Lisäksi monien nykyisten kunnostustoimien vaikutukset ovat vain väliaikaisia, koska monet kunnostusmenetelmät pyrkivät eri tavoin pitämään fosforin sedimentissä. Hankkeen kumppaneita ovat olleet Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Järven suurimmat ravinnevarastot ovat sedimentissä ja sedimentin poistaminen kunnostusmenetelmänä on mahdollista vain harvoin. vsk. Kunnostustoimien tärkein tavoite mielessä Rehevöityneiden järvien kunnostuksen tärkeimmän tavoitteen – veden laadun pysyvän parantumisen – saavuttaminen on yllättävän haasteellista. 22 U usia menetelmäavauksia tarvitaan vesistökunnostuskentällä. selvittää menetelmän potentiaalia niin järvikunnostuksessa kuin ravinteiden kierrätyksessäkin sekä kartoittaa mahdollisuuksia sen laajamittaisempaan hyödyntämiseen. Projektissa on useita eri rahoittajien tukemia osahankkeita, joiden tavoitteena on mm. Pilottiprojektin osahankkeita ovat olleet Kymijärvihanke ja VESIKUJA (Vesistöjen sisäinen kuormitus hyötykäyttöön – uuden sovelluksen jalkauttaminen) -hanke ja edellisten kumppaneiden lisäksi rahoittajina myös ympäristöministeriö, Hämeen ELY ja Maaja vesitekniikan tuki ry. Kuitenkin monet rehevöityneen järven mekanismit, kuten alusveden hapettomuus, edistävät fosLeena Nurminen, Soila Silvonen ja Jukka Horppila Helsingin yliopisto, Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelma Alusvettä puhdistavan järjestelmän soveltuvuus rehevöityneiden järvien kunnostuksessa
Suomen vesistöissä esiintyy luontaisesti paljon rautaa ja Kymijärven pilottikohteella fosforin sitomiseen on käytetty tätä järven alusvedessä valmiiksi esiintyvää rautaa (pitoisuus 10 000 µg/l), joka erillisen Kuva 1. Ilmakuva hiekkasuodattimesta ja kosteikosta vuonna 2020. Kuva: Kari Sainio. Kaaviokuva Kymijärven pumppausja suodatusjärjestelmästä.. Kuva 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Tällöin sedimentin fosforivarastot alkavat pienentyä, järvi alkaa pysyvästi karuuntua ja poistettava fosfori saadaan esimerkiksi hiekkasuodattimelle talteen. Uudessa alusveden poiston menetelmässä hyödynnetään rehevän järven omaa luontaista sedimentin fosforikuormitusta, eli fosforin vuotamista sedimentistä vesipatsaaseen. Hankkeen pilottikohteen, Lahden Kymijärven, hapettomuudesta kärsivän syvänteen runsasravinteista alusvettä pumpataan rannalle sijoitettuun ravinnesuodattimeen ja johdetaan kosteikon kautta takaisin järveen (kuva 1, kuva 2). 23 forin kertymistä alusveteen ja palautumista järviekosysteemin tuotantoon. vsk
Fosforipitoisuudet ennen hiekkasuodatinta (TAP, Pre) ja suodattimen jälkeen (Post), ojassa (D1), kosteikossa (W1, W2) ja Kymijärveen takaisin laskevassa ojassa (D2, Outlet).. Sakka kerääntyy 200 m 2 hiekkasuodattimelle, jolloin alusvedestä on saatu poistettua noin 80 % kokonaisfosforista ja 90 % liukoisesta fosforista (kuva 4). Kuva 3. Kymijärven pilottikohteen uudistettu ravinnesuodatin 2020. Kuva 4. 24 kaivon ja veden jakoputken ansiosta ilmastuessa saostuu järjestelmässä sitoen fosforia tehokkaasti (kuva 3). vsk. Suotautunut vesi jatkaa matkaansa hulevesikosteikolle, jonka tehtävänä on vielä poistaa suodattimen läpi kulkeutuneita ravinteita, kuten typpeä; näin järveen takaisin kulkeutuva vesi on mahdollisimman vähäravinteista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Tällaisella uudella menetelmäkokonaisuudella voidaan pysyvästi parantaa rehevöityneiden vesien tilaa ja samalla tehostaa ravinteiden kierrätystä ottamalla vesistöön kertynyttä fosforia talteen. Kuva: Leena Nurminen. Liukoisen fosforin (SRP) ja kokonaisfosforin (TP) pidättyminen Kymijärven alusveden suodatusjärjestelmässä 19.8.2020
Raudan pitoisuuden määrittäminen alusvedestä auttaa arvioimaan, riittääkö se yksin sitomaan fosforia tehokkaasti vettä ilmastettaessa vai onko kannattavaa käyttää saostuskemikaaleja, kuten kalsiumhydroksidia. Oleellista on myös tietää pohjanläheisen alusveden fosforipitoisuus, jotta pystytään arvioimaan alusveden pumppaamisen tehokkuus, esimerkiksi optimoimalla virtaama ja laskemaan poistuvan fosforin määrä. Kymijärven pilottisuodattimelle kertyvä ravinnesakka on ollut hyvin epäorgaanista rautapitoisuuden ollessa enimmillään 50 % (kuva 5). Keskusteltiin kohteella kertyneistä kokemuksista, kehitystarpeista, kustannuksista, kohdekohtaisista sovelluksista ja ratkaisuista sekä yleisesti kiinnostuksesta. Korkea rautapitoisuus heikentää Kuva 5. Alusveden poistolla vähennetään järven fosforivarantoja, ja jotta järven tila paranisi, ulkoisen kuormituksen tulee ensin olla hallinnassa. Kierrätykseen tähtääminen on tulevaisuutta Fosfori on ehtyvä luonnonvara ja ravinteiden kierrätystavoitteen mukaan ottaminen vesistöjen kunnostuksia suunniteltaessa on tärkeää tulevaisuuteen katsomista. Kymijärven hiekkasuodattimen pinnalle kertyvän ravinnesakan koostumus 17.7.2020.. Hankkeen aikana esiteltiin Kymijärven pilottiratkaisua ja sen toimivuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Mikäli saostuman suodatukseen käytetään hiekkakenttää, kuten Kymijärven pilottijärjestelmässä, suodatinkentän pinta-ala tulee mitoittaa halutun virtaaman, alusveden fosforipitoisuuden ja liukoisen raudan pitoisuuden mukaan. vsk. Kymijärven pilottikohteella sedimentin huokosveden fosforivarannot ovat vastanneet suuruusluokaltaan käsiteltyjen jätevesien fosforipitoisuuksia (noin 3000– 4000 µg/l) ja vastaavasti pohjaläheiset fosforipitoisuudet ovat myös olleet korkeita (200–300 µg/l). Pilottiprojektin VESIKUJA-osahankkeessa kartoitettiin mm. Menetelmäratkaisuja on monia ja ne on hyvä optimoida kullekin kunnostuskohteelle erikseen, jotta saadaan paras lopputulos. VESIKUJA-hankkeessa selvitettiin Kymijärven ravinnesuodattimeen kertyneen ravinnesakan koostumusta ja puhtautta eri kierrätyskäyttökohteita silmällä pitäen. Alusveden pumppaus kunnostusmielessä edellyttää, että järvessä on selkeä hapeton syvännealue, johon sedimentistä vapautuva fosfori kertyy. Pumpattavan veden virtaama pitää lisäksi mitoittaa niin, että kunnostettavan järven lämpötilakerrostuneisuus ei ennenaikaisesti purkaudu, mutta fosforia saadaan kuitenkin riittävästi poistettua kunnostustavoitteisiin nähden. Kunnostusmenetelmää valittaessa tulee lähtökohtaisesti aloittaa kunkin järven senhetkisestä tilasta ja ominaisuuksista. useiden vesiensuojeluyhdistysten ja ELY-keskusten avulla kunnostuskentän kiinnostusta kyseistä menetelmää kohtaan. Hankkeen aikana nousi esiin monia tärkeitä reunaehtoja alusveden suljetun poiston soveltamiseen liittyen. Eri kohteiden valitut saostuskemikaaliratkaisut vaikuttavat talteen otetun fosforin jatkokäytön vaihtoehtoihin. 25 Minkälainen kunnostuskohde olisi soveltuva
Kuva: Leena Nurminen.. Kymijärven tapaisella kentälle asennettuun hiekkasuodattimeen perustuvalla suodatusmenetelmällä suurin osa kustannuksista muodostui pumppausjärjestelmän rakentamisesta sekä suodatinmateriaaleista. vsk. Yksi jatkokäytön mahdollistava toimenpide on kuivata ja varastoida sakka odottamaan uusia kustannustehokkaita rautafosforisakan käsittelymenetelmiä, joita on kehitteillä esimerkiksi jätevesihuollossa. Ravinnesakkaa on myös mahdollista konsentroida ja käsitellä erilaisten vesihuollossa käytettävien vedenkäsittelyprosessien ja yhdyskuntalietteen käsittelyratkaisujen avulla. Kymijärven pilotissa on käytössä paikallinen hiekkasuodatin, mutta toisilla kohteilla on mahdollista myös rakentaa siirrettäviä laitteistoja tai jossain kohteissa jopa investoida kiinteään alusvedensuodatuslaitokseen, kuten esimerkiksi Ruotsissa on jo tehty. Testatun menetelmän kustannustehokkuuden arviointi yleisellä tasolla ei ole suoraviivaista pilottihankkeen laajan menetelmäsovellettavuuden takia. Paljonko on paljon. Koska fosfori on kuitenkin rajallinen ja arvokas luonnonvara, sakan talteenotto on tästä huolimatta mielekästä. 26 ravinnesakan käyttökelpoisuutta verrattuna orgaanisiin lannoitteisiin ja keinolannoitteisiin (kuva 6). Pumppausja suodatusjärjestelmän tehokkuutta voi nostaa pumppausvirtaamia kasvattamalla ja tämä edellyttää ravinnesuodattimelta suurempaa Kuva 6. Kymijärven hiekkasuodattimen pinnalle laskeutuva rautapitoinen ravinnesakka. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51
Kalabiomassaan fosforia sitoutuu pidemmäksi ajaksi ja kiertää hitaammin, vaikkakin pohjaravintoa käyttävien kalojen biomassan poistaminen vaikuttaa myös sisäiseen ravinnekuormitukseen. 27 kapasiteettia ja esimerkiksi vesihuollon ratkaisujen soveltamista, mikä luonnollisesti nostaa kokonaiskustannuksia. Menetelmästä voidaan käyttää paikallisista olosuhteista riippuen erilaisia modifikaatioita, esimerkiksi vesihuollon infrastruktuuria voidaan käyttää ravinnesakan konsentroinnissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. vesistökunnostusten rahoituspohjasta ja hallinnollisista ohjauskeinoista.. Vastaava fosforin poistuma, esimerkiksi hoitokalastuksen avulla, vastaa n. Nämä kaksi menetelmää ovatkin toisiaan täydentäviä kunnostusmenetelmiä. Näin ollen vedenlaadun parantumiselle ja virkistyskäytön lisääntymiselle jo itsessään on kohtuullista laskea käypä arvo. Kymijärven pilottikohde osahankkeineen on tuonut uutta keskustelua vesistökunnostuksen tavoitteiden ja menetelmien osalta eri toimijoiden välille, ja herättänyt keskustelua mm. Valitut kunnostusmenetelmät kohdistuvat vesiekosysteemin fosforivarastoihin ja fosforin kiertoon eri tavoin. vsk. Verrattuna toiseen laajasti sovellettuun kunnostusmenetelmään, hoitokalastukseen, alusveden puhdistus poistaa kierrossa olevaa sedimentin fosforia, joka tuottaa uutta orgaanista ainetta ja ylläpitää tuotantoa järvessä. Tämä vastaa 3,5 % Kymijärven ulkoisesta kuormituksesta. Jos alusveden pumpattavan vesitilavuuden virtaamaa voidaan nostaa esimerkiksi tasolle 50 l/s, poistaisi tämä järvestä laskennallisesti 124 kg fosforia vuodessa. 20 000 kg vuotuista saalista. Fosforin poistumaksi kunnostettavasta järvestä saadaan Kymijärven pilotin oletuksilla (alusveden fosforipitoisuus noin 300 µg/l, pumpattavan alusveden virtaama 10 l/s, lämpötilakerrostuneisuuden aika 3 kk) noin 25 kg vuodessa. Isompien hankkeiden rahoituspohjaa on hyvä myös tarkastella laajempana kokonaisuutena eri sektorien toimijoiden yhteistyönä. Laitosmaiset suuremmat ratkaisut nostavat kokonaiskustannuksia, mutta vesistöjen kunnostus on toisaalta hyvin pitkäjänteistä toimintaa ja sedimentin fosforivaraston pienenemisellä on pysyvä vaikutus järven sisäiseen kuormitukseen. Vesialan toimijoiden yhteistyön näytön paikka Tämä uusi sovellus alusveden kierrättämisestä ravinnesuodattimen kautta takaisin järveen mahdollistaa kohdekohtaisesti räätälöityjen menetelmäratkaisujen hyödyntämisen ja avaa ovia vesistökunnostuksen ja vesihuollon toimijoiden väliselle tärkeälle yhteistyölle yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi
Hyvä liete vai paha liete – mistä ratkaisuja hyötykäytön haasteisiin. Puhdistamolietteiden osuus kaikista lannoiteraaka-aineeksi soveltuvista biomassoista (n. Noin 26 % maataloudessa käytettävästä epäorgaanisesta fosforista ja noin 2,4 % typestä voitaisiin kattaa puhdistamolietteiden sisältämillä ravinteilla. Hyväksyttyjä käsittelymenetelmiä lietteille ovat esimerkiksi mädätys tai kompostointi. Käsittelyn jälkeen kyseessä ovat puhdistamolietepohjaiset maanparannusaineet, joissa ei ole sellaisenaan enää alkuperäisiä jäteveden aineksia tunnistettavissa, kuten ulosteita tai WC-paperia. Puhdistamoliete on teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien puhdistusprosessissa syntyvää lietettä, joka sisältää ravinteita ja kiintoainesta. Jostain syystä puhdistamoPuhdistamoliete on noussut viime vuosina esille ongelmallisena kierrätyslannoitteen raaka-aineena. Suomen lainsäädännön mukaan puhdistamolietteitä ei saa käyttää lannoitevalmisteina tai maanparannusaineena käsittelemättä (MMa 24/11). Puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden käyttö maataloudessa on sallittua, mikäli lannoitevalmiste kuuluu määrättyyn tyyppinimiryhmään ja täyttää asetuksen vaatimukset. 21 miljoonaa tonnia) on noin 0,7 miljoonaa tonnia eli 3 % vuosittain. Eeva-Liisa Viskari, FT, Impact Leader Sustainability Tiiti Kämäri, MMM, projektipäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Mitä aiheesta tänä päivänä tiedetään ja mitä mielikuvia lietteiden lannoituskäyttöön liittyy. Jätevedet sisältävät kaikkia kotitalouksien ja teollisuuden kemikaaleja, mikromuoveja ja lääkeainejäämiä, joista osa kulkeutuu lietteeseen. 28 Mitä puhdistamolietteet ovat. Kuiva-aineeksi muutettuna puhdistamolietteitä syntyy noin 160 000 tonnia vuosittain (Taulukko 1). vsk. Puhdistamolietteissä on fosforia arvioitu olevan noin 2 900 tonnia ja typpeä noin 3 700 tonnia (Marttinen ym., 2017). Mitkä ovat vaihtoehdot puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden käyttöön
Viherrakentamista ja maisemointia eivät koske samat maataloudelle asetetut ravinnemäärien rajoitukset, joten Puhdistamolietepohjaisten kierrätyslannoitteiden levitys peltoon onnistuu kuivalannan levittimellä.. Toisaalta haitta-aineita esiintyy myös muissa orgaanisissa lannoitevalmisteissa ja jopa väkilannoitteissa (Vieno ym., 2018). Vilpasen ja Toivikon (2017) tekemän selvityksen perusteella Suomessa käsitellyn puhdistamolietteen kokonaismäärästä hyödynnettiin maataloudessa noin 40 % (2015), viherrakentamisessa noin 50 % sekä maisemoinnissa ja varastoinnissa alle 10 %. Puhdistamolietepohjaisissa lannoitevalmisteissa esiintyy haitallisia metalleja, orgaanisia haitta-aineita, taudinaiheuttajia ja mikromuoveja. Näistä syistä esimerkiksi suomalaiset suuret elintarvikeja rehuteollisuuden viljanostajat ovat asettaneet puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden käyttökiellon sopimusviljelijöilleen. Puhdistamolietteet ongelmana. YLE Uutiset 7.4.2017, 11.4.2018). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. vsk. 29 lietteiden mielikuva jätöksinä sellaisenaan on vahva, esimerkiksi uutisessa: Kuluttajien epäluulot purivat – lahtelaisten kakka ei enää kelpaa lannoitteeksi (YLE 11.4.2018). Mikäli puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden käyttöä ohjataan entistä enemmän viherrakentamiseen, on riskinä myöhemmin suuret fosforikertymät ja -valumat, kun niukkaliukoinen fosfori hitaasti vapautuu ympäristöön. Kieltoa teollisuuden edustajat perustelevat lietteiden imagohaitalla ja sillä, että heidän asiakkaansa ja kuluttajat eivät halua ostaa tuotteita, joiden raaka-aineet on kasvatettu puhdistamolietepohjaisilla lannoitevalmisteilla (esim
Ravinteiden talteenoton osalta virtsan erilliskeräys olisi järkevää ja sillä on myös todettu elinkaarianalyysin ja ympäristövaikutusten arviointitutkimusten perusteella selvät ympäristöhyödyt (esim. Toisin päin ajateltuna jätevedenpuhdistamoiden typpija fosforikuormasta poistuisi jopa 80 %, mikäli virtsa kerättäisiin erikseen, mutta se ei vaikuttaisi tulevan jäteveden kokonaismäärään oikeastaan ollenkaan. On huomattava, että luontaisesti virtsassa esiintyy jopa noin 2 600 eri orgaanista yhdistettä, ravinteiden ja suolojen lisäksi (Bouatra ym., 2013). Van der Hoek ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Entä ne lääkeja haitta-aineet. Erilliskerätty virtsa ei ole laisinkaan sama asia kuin jätevesiliete. Jätevesiin päätyy virtsan sisältämien haitta-ainejäämien lisäksi paljon muita kemikaaleja ja haitta-aineita, *) Laitinen ym., 2014, Vesilaitosyhdistys, 2014 **) Viskari ym., 2018, Malila ym., 2019. Vilpas ym., 2018). Virtsaan erittyy kaikkia niitä aineita ja yhdisteitä, joille altistumme suun tai ihokontaktin kautta tai hengitämme, joko sellaisenaan tai hajoamistuotteina. Voiko virtsan erilliskeräys olla ratkaisuna. Vuositasolla jätevedenpuhdistamoille tulevasta jäteveden tilavuudesta alle 1 % on virtsaa, mutta sen sisältämästä typestä ja fosforista jopa 80 % tulee virtsan mukana (esim. vsk. Taulukon 1 tietojen perusteella voidaan laskea vertailu puhdistamolietteen ja virtsan typen, fosforin ja kaliumin vuosittaisille määrille. Taulukko 1. 2018). Puhdistamolietteen ja erilliskerätyn virtsan ominaisuuksia.. Mikäli siis virtsa kerättäisiin erikseen, typpeä ja kaliumia saataisiin talteen selvästi puhdistamolietteitä enemmän. Kaikkien suomalaisten laskennallinen virtsamäärä vuodessa on noin 300 000 tonnia, joka kuiva-aineeksi muutettuna on noin 15 000 tonnia (Taulukko 1). Sen sijaan puhdistamoiden prosesseja olisi mahdollista tarkastella uudelleen, koska typen poistoa ei tarvitsisi tehdä nykyisessä laajuudessa, eikä energiaa käyttää typen poistamiseen takaisin ilmaan. Virtsasta löytyy siten jäämiä käyttämistämme lääkeaineista, kosmetiikasta ja kemikaaleista. Erilliskerätty virtsa ja jätevesiliete ovat kaikilta ominaisuuksiltaan täysin erilaisia ja erillisiä jakeita. Fosforia virtsassa on selvästi vähemmän, mutta se on myös lähes kaikki liukoisessa muodossa, toisin kuin lietteessä (Taulukko 2). 30 on mahdollista, että paikallisesti syntyy runsaita fosfori(Vieno ym., 2018) ja haittaainekeskittymiä
Suluissa löydettyjen yhdisteiden lukumäärät.. vsk. Taulukko 3. Jätevesilietteissä ei enää esiinny raskasmetalleja samaan tapaan kuin aiemmin. 31 sillä siihen sekoittuvat myös kotitalouksien ja teollisuuden jätevedet (Vieno ym., 2018). Luonnonvarakeskus on lisäksi Suomen osalta tekemänsä selvityksen perusteella yksiselitteisesti todennut, että jätevesilietteiden käyttö lannoitteena ei ole uhka ruokaturvalle (Luke, 2018). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. *) Vieno, 2015 **) Viskari ym., 2018, Malila ym., 2019 ***) Suora altistuminen vähäistä tai yhdiste metaboloituu elimistössä tehokkaasti, joten analysointi virtsasta sellaisenaan on haastavaa. Taulukko 2. Pääravinteiden määrät puhdistamolietteessä ja arvio erilliskerätyn virtsan ravinnemääristä vuositasolla. Haitta-aineiden kirjo on suurempi jätevesissä ja sitä kautta myös puhdistamolietteissä, joskaan kaikki haitta-aineet eivät päädy lietteeseen puhdistamoprosessin aikana. (Taulukko 3) Toistaiseksi ei missään Suomessa tai Pohjoismaissa tehdyissä pitkäaikaisissa, jopa kymmenien vuosien mittaisissa, seurantatutkimuksissa tai selvityksissä ole havaittu lietteiden maatalouskäytössä haitallisten metallien tai lääketai haitta-aineiden kertymistä kasveihin tai haitallisia muutoksia maaperän mikrobistoon tai fysikaaliskemiallisiin ominaisuuksiin (López-Rayo ym., 2016, R utgersson ym., 2020). Lääkeja haitta-aineiden keskimääräisiä pitoisuuksia käsittelemättömässä puhdistamolietteessä ja erilliskerätyssä virtsassa. Kiristynyt ympäristölainsäädäntö ja -valvonta on tehnyt tehtävänsä ja haitallisten metallien käyttö ja esiintyminen jätevesissä ovat vähentyneet merkittävästi (Pitkäaho 2018)
Erilliskerätyllä virtsalla tehtyjen lannoituskokeiden perusteella ei lääkeja haitta-aineita ole toistaiseksi havaittu kertyvän maaperään tai viljakasveihin (Viskari ym., 2018). 32 Puhdistamolietteiden osalta lääkeja haitta-aineiden kertymistä maaperään tai viljakasveihin ei ole paljoa tutkittu, eikä myöskään havaittu (esim. Tuoretta tutkimusta siitä, miten kuluttajat ja viljelijät suhtautuvat puhdistamolietepohjaisten kierrätyslannoitteiden käyttöön maataloudessa tai niillä kasvatetun ruoan kuluttamiseen, on todella vähän. Yhteenveto Puhdistamolietepohjaiset kierrätyslannoitteet ovat tutkimustiedon valossa mainettaan parempia ja haitattomampia lannoituskäytössä. Viljelijöiden huoli on universaali, sillä maaperän kunnosta ja terveydestä halutaan pitää huolta myös Suomessa. Vastaajien taustamuuttujat viittasivat tosin vahvasti siihen, että he lähtökohtaisesti olivat vaihtoehtoja etsiviä henkilöitä, jolloin otos edusti lähtökohtaisesti aiheeseen myönteisesti suhtautuvaa ryhmää (Haikonen, 2019). Ei voida kuitenkaan ohittaa sitä, että jätevesilietteiden sisältämät haitta-aineet ja niiden mahdolliset yhteisvaikutukset ovat ympäristöriski, joka kaipaa vielä lisää tutkimista. lietepohjaisilla lannoitevalmisteilla tai erilliskerätyllä virtsalla on varsin vähän tutkimustietoa. Tampereen ammattikorkeakoulun toteuttamissa Ympäristöministeriön rahoittamissa RAKI-hankkeissa on tehty kaksi alustavaa kyselytutkimusta aiheesta. Ensimmäinen tutkimus toteutettiin Tampereen ja lähiympäristön eri ruokakauppojen asiakkaille henkilökohtaisena kyselytutkimuksena (Hynynen, 2017). Monien mielipiteet puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden ja maanparannusai. Tulosten perusteella käyttäjät suhtautuivat niin ikään myönteisesti kuivakäymäläjätösten hyötykäyttöön. Toisaalta samalla havaittiin, että kuluttajien tieto kierrätyslannoitteista ja lannoituksesta oli vajavaista ja osin myös virheellistä. Maanviljelijät ovat valtaosin suopeita kierrättämiselle. Useat lääkeaineet hajoavat maaperässä nopeasti (Song & Guo, 2014, Carter ym., 2014), mutta osa on pysyvämpiä ja niiden kertyminen saattaa aiheuttaa ympäristöriskejä. Päinvastoin, elinkaarianalyysin perusteella on todettu virtsan erilliskeräyksen ympäristöhyödyt rehevöitymisen vähenemisenä ja ravinnekierron edistäjänä. Dalkmann ym., 2012). Toinen kyselytutkimus toteutettiin internetpohjaisena kyselynä Tampereen Hiedanrannan kuivakäymälöiden käyttäjille. Mitä mieltä kuluttajat ovat. Erilliskerätty virtsa on myös selkeästi ominaisuuksiltaan puhdistamolietteistä eroava, eikä senkään käytöllä ole toistaiseksi havaittu olevan negatiivisia ympäristövaikutuksia. Näyttäisi siis siltä, että kuluttajien mielipide ei ole yksiselitteinen, joten heidän näkökantansa selvittäminen vaatisi laajempaa otantaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Kuluttajien suhtautumisesta kierrätyslannoitteisiin ja ruoan kasvattamiseen mm. lietepohjaisten kierrätyslannoitteiden käyttöön on valtaosin positiivista. Heille olisi kuitenkin tärkeää se, että maaperä pysyisi kunnossa ja että kierrätyslannoitteiden käyttö lannoiteraakaaineena säästäisi selvästi väkilannoitteiden kustannuksissa (Simha ym., 2018b). Kasvit voivat ottaa tiettyjä pysyviä lääkeaineita maasta ja lääkeaineet voivat kertyä juuriin ja lehtiin, mutta kertyneet määrät ovat olleet niin pieniä, että niistä ei ole katsottu olevan terveysriskiä (Winker ym., 2010, Bartha, 2012, Carter ym., 2014). Mikäli lannoitteet ovat turvallisia, kuluttajat suhtautuvat niihin positiivisesti. Tutkimuksen tulosten perusteella kuluttajien suhtautuminen mm. vsk
Environment International 137, 105339. Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely ravinteita kierrättäen. ym. luke.fi/bitstream/handle/10024/ 540214/luke-luobio_45_2017. 816–825. & Guo, A., 2013. Song, W. Uptake and metabolism of human pharmaceuticals in plants. Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa. 2017. & Guo, M., 2014. Farmer attitudes and perceptions to the re-use of fertiliser products resource-oriented sanitation systems – The case of Vellore, South India. Opinnäytetyö. Suomen ympäristökeskus. 2018. Long-term application of Swedish sewage sludge on farmland does not cause clear changes in the soil bacterial resistome. Longterm amendment of urban and animal wastes equivalent to more than 100 years of application had minimal effect on plant uptake of potentially toxic elements. Fate and uptake of pharmaceuticals in soil-plant systems. e73076. & Säylä, J. PLOS ONE, 8(9), p. Saatavissa: https://www.luke.fi/uutinen/jatevesilietteiden-kaytto-lannoitteena-ei-oleuhka-ruokaturvalle/ Malila, R., Viskari, E.-L., Kallio, J. 2019.105339 Simha, P., Lalander, C., Vinnerås, B. 33 neiden turvallisuudesta perustuvat hyvin vähän, jos lainkaan, tutkittuun, ajantasaiseen tietoon ja enemmän vanhentuneisiin tietoihin ja mielikuviin. 2019. Lähteet Bartha, B., 2012. Saatavissa: https://ekokumppanit.fi/ hierakka/materiaalipankki/ Laitinen, J., Alhola, K, Manninen, K. Residual veterinary pharmaceuticals in animal manures and their environmental. Jätevesilietteiden käyttö lannoitteena ei ole uhka ruokaturvalle. ym., 2014. Identification of metabolites and specification of the defence enzyme systems under pharmaceutical exposure. 2018. & Ganesapillai, M. ISBN 978-952-11-5107-1, ISSN 17961726. Bouatra, S., Aziat, F., Mandal, R. Haikonen, J. Saatavissa: http://hdl.handle. 2014. Science of the Total Environment 581–582: 885–896. Tampereen ammattikorkeakoulu Saatavissa: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2019120424720 Hynynen, T. net/10138/307654 Marttinen, S. Näitä tietoaukkoja olisi tarpeen paikata. Hankeraportti. Academic Dissertation. vsk. https:// doi.org/10.1016/j.agee.2016.06.019 LUKE. Journal of Agricultural and Food Chemistry, Vol 62, pp. Ojanperä, S. Saatavissa: http://www.syke.fi/ download/noname/%7B75C943EE-620542AA-B130-1105133D5FFF%7D/105713 López-Rayo, S., Laursen, K.H., Lekfeldt, J.D.S., Delle Grazie, F., Magid, J. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 49/2019. Agriculture, Ecosystems & Environment, 231: 44–53. Asenteet vaihtoehtoista käymälätekniikkaa ja ihmisperäisiä ravinteita kohtaan: case: Hiedanranta. 2020. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10153976 YLE Uutiset 11.4.2018 Rutgersson, C. Kuluttajatutkimus kierrätysravinteiden hyväksyttävyydestä. 2019. pdf?sequence=12 YLE-uutiset 2018. Saatavissa: http://jukuri. ym. 2018. Luke-uutinen 10.4.2018. https://doi.org/10.1016/j.envint. Kuluttajien epäluulot purivat – lahtelaisten kakka ei enää kelpaa lannoitteeksi. The Human Urine Metabolome. Munich: Technical University of Munich. Virtsan ravinteet kiertoon – MORTTI -hankkeen loppuraportti. Luonnonvarakeskus. Nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 45/2017. Carter, L. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51
Dordrecht: Springer Science + Business Media, pp. Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa. Kilpailuaikaa 31.1.2021 saakka. ISBN 978-952-68758-6-6 (sid.), ISBN 978-952-68758-3 (PDF). Teoksessa: Z. Hyvä lehden lukijamme, Nyt on jälleen aika valita vuoden paras Ympäristö ja Terveys-lehden kansi 2020! Mene verkkosivullemme: www.ymparistojaterveys.fi ja klikkaa etusivun banneria PARAS KANSI niin pääset osallistumaan ja valitsemaan mieleisesi lehden kannen. 63 s. Journal of Cleaner Production. pdf?sequence=1&isAllowed=y Vilpanen, M., Toivikko, S. 10 February 2019. Halutessa voit myös osallistua arvontaan, jossa arvomme Narurepun (1 kpl), reppuun saat mukaan myös haluamasi kirjan valikoimastamme. ym., 2010. Kirjat löydät verkkosivultamme: https://www.ymparistojaterveys.fi/tuote-osasto/julkaisut/ ?. 2014. and Reinstra, O. (12), 4605, https://doi.org/10.3390/su10124605 Vesilaitosyhdistys. Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Saatavissa: https:// www.vvy.fi/site/assets/files/1621/ yhdyskuntalietteen_ka_sittelyn_ja_ hyo_dynta_misen_nykytilannekatsaus_ 26092017.pdf Vilpas, R., Viskari, E.-L., Lehtoranta, S. Vieno, N. Sustainability. Science of the Total Environment, 408:1902–1908. Julkaisu 73/2015. Ryegrass uptake of carbamazepine and ibuprofen applied by urine fertilization. He, toim. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 46. H. Van der Hoek, J.P., Duijff. 34 behaviors in soils. (2019). https:// doi.org/10.1016/j.jclepro.2019.02.024 Viskari, E.-L., Honkala, I., Haapamäki, S., Pakula, S. R. Yhdyskuntalietteen käsittelyn ja hyödyntämisen nykytilannekatsaus. Saatavissa: https://www.proagria.fi/sites/default/ files/attachment/puhdistamolieteopas_ 201320032014s.pdf Vieno, N. 219: 350-358. Nitrogen Recovery from Wastewater: Possibilities, Competition with Other Resources, and Adaptation Pathways. 23–52. vsk. 2018. Z. Virtsa lannoitteena peltoviljelyssä – Hyödyt, riskit ja mahdollisuudet. 2017. Saatavissa: https://ekokumppanit.fi/ hierakka/materiaalipankki/ Winker, M. Käymäläseura Huussi ry, Tampere. 2015. Applied manure and nutrien chemistry for sustainable agriculture and environment. The role of source separation in nutrient recovery – comparison of alternative wastewater treatment systems. Haitta-aineet puhdistamoja hajalietteissä. (2018). Puhdistamolietteiden sisältämien haitta-aineiden aiheuttamat riskit lannoitekäytössä Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 58/2018. &. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. ym. 2018. Saatavissa: https://jukuri.luke.fi/ bitstream/handle/10024/543281/ luke-luobio_58_2018
35 Ympäristö ja Terveys-lehti toivottaa kaikille Rauhallista Joulua ja Hyvää tulevaa vuotta 2021! Joululahjojen ja -korttien sijaan tuemme tänä vuonna vähävaraisia perheitä Suomessa Venner Oy:n Jokaiselle lapselle lounas -kampanjan kautta lahjoittamalla ruokalaatikoita, jotka toimitetaan perheille yhteistyössä Ensija turvakotien liiton ja sen jäsenyhteisöjen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Marttaliiton kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Kampanjasta lisää tietoa www.venner.fi Auttaminen on maailmaa eteenpäin vievä voima. vsk
Voitaisiinko ravinteet napata talteen korttelitasolla ja hyödyntää vaikkapa kerrostalon kattopuutarhassa. Tämän vuoksi jätevesien käsittelyssä tulee pohtia ratkaisuja jo niiden syntypaikalle. Ravinteet päätyvät jätevedenpuhdistamolle ja useimmiten maanrakennuksen tarpeisiin. Neitseellistä fosforia riittää maapallolla lähteestä riippuen todennäköisesti seuraavaksi 50–100 vuodeksi. Kysymys kuuluukin: voidaanko pellolta ruokateollisuuteen päätyneet ravinteet palauttaa takaisin peltoon, ja voidaanko se tehdä turvallisesti, taloudellisesti kannattavasti ja sosiaalisesti hyväksyttävästi. Samaan aikaan maatalous tukeutuu alati hupeneviin fosforivarastoihin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Yksi ihminen tuottaa vuosittain keskimäärin noin 400 litraa virtsaa, josta noin 95 % Tiiti Kämäri, MMM, tuntiopettaja, projektikoordinaattori Tampereen ammattikorkeakoulu Virtsan ravinteet kiertoon korttelitasolla Ruuantuotannon pitkän tähtäimen edellytyksenä on, että ravinteet kiertävät ja niitä otetaan talteen. Tampereen Hiedanrannassa kerättiin virtsan ravinteet talteen ja tulokset antavat osviittaa siitä, että ravinteita voitaisiin tulevaisuudessa kierrättää korttelissa tai ottaa talteen vaikkapa kerrostalossa.. Ravinteet karkaavat yhä kauemmaksi ruuan syntylähteiltä ja keskittyvät kaupungistumisen ja väestön kasvun myötä yhä suurempina määrinä kasvukeskuksiin. Tampereen Hiedanranta urbaanin ravinnekierron suunnannäyttäjänä Syntypaikalla toteutettava ravinteiden talteenotto edellyttää kuitenkin toimintamallien muutosta. 36 L ävitsemme kulkee ravinteita joka päivä. Jotta ravinteet saadaan talteen, tulee tämänhetkisen tiedon valossa kiinteä uloste ja virtsa erotella erilleen jo syntypaikalla, koska virtsa on ravinteiden kannalta kiinteää ulostetta arvokkaampi jae ja teknisesti helpommin käsiteltävissä. Vaikka jätevesiä voitaisiin käyttää lannoittamiseen, kuvaan astuu logistiset ongelmat. Suurin osa fosforivarannoista ohjautuu maatalouden käyttöön, joten maatalous on useimmiten mukana ravinteiden kierrätyksen kiertoketjussa
Jokainen meistä tuottaa vuosittain noin 4 kilogrammaa typpeä ja noin 0,4 kilogrammaa fosforia (Viskari ym. Laitteistossa tuore virtsa johdetaan tuhka-kalkkipedille, jossa sen pH nousee välittömästi korkeaksi, yli kymmeneen. Kuva 1. Menetelmällä voidaan pidättää erilliskerätystä virtsasta noin 70 % virtsan sisältämästä typestä ja jopa 100 % virtsan sisältämästä fosforista ja kaliumista (Simha ym. Kuva: Inka Honkala, TAMK.. Testaus toteutettiin elävässä kaupunkiympäristössä, Hiedanrannassa Tampereella, jossa jopa 100 henkilöä käyttää päivittäin kokoustiloja, kahvilaa ja muita eri toimijoille vuokrattuja tiloja. vsk. Alueelle on asennettu erottelevia käymälöitä, joista virtsa kerättiin erilleen kahteen käsittelykokeeseen: NPHarvest:iin ja Sanitation 360 ® :een. 37 on vettä ja loput 5 % ravinteita ja erilaisia yhdisteitä. NutriCity – Hiedanranta urbaanin ravinnekierron suunnannäyttäjänä -hankkeessa testattiin ravinteiden kierrätyksen ja hyötykäytön potentiaalia urbaanissa ympäristössä. Korkean pH:n myötä urea pysyy ureamuodossa, sitoutuu tuhka-kalkkiseokseen ja virtsan nesteosuus voidaan haihduttaa lämpöpuhaltimien avulla pois. 2018). Suurin osa typestä on tuoreessa virtsassa urean muodossa ja fosfori fosfaatti-ioneina – molemmat kasveille käyttökelpoisessa muodossa (Pakula ym. Erottelevat käymälät, joista virtsa ohjattiin Sanitation 360® -menetelmään. 2016). Lopputuotteena menetelmästä saadaan ravinnepitoista tuhka-kalkkiseosta. Virtsan imeytys alkalisesti tuhkaan Sanitation 360® -menetelmällä Sanitation 360 ® on Sveriges Lantbruksuniversitetista (SLU) ponnistava yritys, joka on kehittänyt alkaliseen hydrolyysiin perustuvaa virtsankäsittelylaitteistoa. 2017). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51
Ammoniakki erotetaan jakeesta strippaamalla hydrofobisen kalvon läpi. Kuva 2. Pilottikokeet olivat onnistuneet, koska kokeen lopulla lopputuotteen ravinnepitoisuudet olivat 7 % typpeä, 1 % fosforia ja 5 % kaliumia, mitkä ovat samaa luokkaa kuin kuluttajakaupasta saatavilla yleisimmillä puutarhalannoitteilla. Erilliskerätty virtsa analysoitiin ennen koekäsittelyä ja sen typpipitoisuus oli 3,0–3,2 g N/l. Virtsa ohjattiin putkiston läpi kellariin ja viiteen peräkkäin kytkettyyn tuhka-kalkkiseoslaatikkoon vuoden 2019 heinäkuun alusta vuoden 2020 tammikuun loppuun. Mukana menetelmän testauksessa ja asennuksessa oli Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston tutkijaryhmä ja Sanitation360 -yrityksen edustajat. Sanitation 360® -pilotti kartanon kellaritiloissa. (Aaltoyliopisto n. Menetelmässä jäteveden sisältämä ammoniumtyppi (NH 4+ ) muunnetaan kalsiumhydroksidin Ca(OH) 2 avulla kaasumaiseksi ammoniakiksi (NH 3 ). vsk. 38 Sanitation 360 ® -menetelmää testattiin Lielahden kartanossa Tampereen Hiedanrannassa kuusi kuukautta jatkuvatoimisesti. Menetelmän käyttökapasiteetti mitoitettiin käsittelemään päivittäin 25 litraa virtsaa. Virtsan käsittelypilotit NPHarvest -menetelmällä NPHarvest on Aalto yliopistolla kehitetty menetelmä typen ja fosforin talteenottoon erilaisista nestemäisistä jätejakeista. Tuhkan sisältämien haitallisten metallien pitoisuudet eivät ylitä maaja metsätalousministeriön lannoitevalmisteille annetun asetuksen enimmäispitoisuuksia maaja puutarhatalouskäytössä. Lisäksi menetelmään syötetyn jakeen fosfori saostuu prosessissa kalsiumsuolan avulla fosforisakaksi. Ammonium sitoutuu menetelmään syötettävään rikkihappoon, jolloin syntyy ammoniumsulfaattia. Järjestelmä asennettiin Lielahden kartanon kellariin (Kuva 2), mihin kerättiin virtsaa kartanon miesten kuivaurinaalista ja osittain myös erottelevan huuhtelukäymälän istuimesta (Kuva 1). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. d.) Tähän käsittelykokeeseen kerättiin virtsaa Hiedanrannan Kuivaamolla sijaitsevista virtsan erottelevista kuivakäymälöistä erillisiin kontteihin. 2020) Ruotsissa tehdyissä laboratoriomittakaavan tutkimuksissa. Menetelmällä on saavutettu lopputuotteelle 10 %:n typpipitoisuus, 1 %:n fosforipitoisuus ja 4 %:n kaliumpitoisuus (Simha ym. Kuva: Prithvi Simha.. Sanitation 360 ® -käsittelykokeen lopputuotteen kemiallinen koostumus on muiltakin osin lannoitteeksi soveltuva. Käsittelykokeen jälkeen lopputuotteen typpipitoisuus oli 21 g/l, eli noin seitsenkertainen verrattuna virtsaan. NPHarvestilla tehdyssä käsittelykokeessa kerätty virtsa pumpattiin NPHarvest-laitteiston lävitse kolmen päivän ajan, mutta kokeen voisi periaatteessa toteuttaa jatkuvasyöttöisenäkin ja kytkeä esimerkiksi putkistoon
Yleisin ennakkoluulo oli mahdollisten erilaisten lääkejäämien ja patogeenien vaikutus ruuan turvallisuuteen. Haikosen tekemän selvityksen perusteella ihmisten suhtautuminen ihmisperäisten ravinteiden käyttöön on pääosin positiivinen, mutta vastauksissa korostui positiivisuuden lisäksi huoli terveyteen ja hygieniaan liittyvistä asioista. Jotta haitta-aineita voidaan poistaa, tulee ne ensin tunnistaa Tutkimusta ja menetelmien kehittämistä tulee kohdistaa kierrätysravinteiden haittaaineisiin, koska ne askarruttavat kuluttajia. Jätevesien sisältämät haitta-aineiden pitoisuudet tulee tutkia ja tunnistaa, jotta niiden poistamiseen tai vaikutuksiin maaperässä voidaan tutkimuksen näkökulmasta tarttua. Vain 9 % vastanneista suhtautuu aiheeseen kielteisesti. Ekokumppanit Oy:n toteuttamassa kyselyssä kerättiin vastaajilta (233 hlöä) tietoa heidän suhtautumisestaan vaihtoehtoiseen käymäläteknologiaan, ravinnekiertoon ja erityisesti ihmisperäisten ravinteiden hyödyntämiseen ruoantuotannossa. Olemmeko valmiita ravinteiden kierrätykseen. Kuva: Inka Honkala, TAMK.. 39 Menetelmällä siis saataisiin teoriassa konsentroitua ravinteita jo syntypaikalla. Selvitys tehtiin Tampereen Ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä Jani Haikosen toimesta vuonna 2019. vsk. NPHarvest -pilotti Hiedanrannan Kuivaamolla. Kun vastaajilta kysyttiin ostohalukkuutta tuotteita kohtaan, joiden lannoituksessa on hyödynnetty ihmisperäisiä ravinteita, vain 5 % ei ostaisi tuotetta. Kyselyn perusteella suhtautuminen ihmisperäisten ravinteiden hyödyntämiseen ruoantuotannossa on hyväksyvää. Kuva 3. NutriCity-hankkeessa tutkittiin käsittelypilottien ohella myös käyttäjien kokemuksia erottelevista käymälöistä sekä yleisiä asenteita kierrätysravinteisiin ja niiden käyttöön ruuantuotannossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51
& Vinnerås, B. 2016. 2020) pilottien lopputuotteiden sisältämien haitta-aineiden kirjo on suppea. Helsinki. http://www. Simha, P., Senecal, J., Nordin, A., Lalander, C. http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-018-2. Verrattuna Suomessa puhdistamolietteistä otettuihin näytteisiin (Ylivainio ym. & Vinnerås, B. 27 oli eri lääkeainetta ja kolmea eri hormonia. 2017. Jätevesilietteen pitkäkestoinen fosforilannoitusvaikutus ja yhteys ympäristöja ruokaturvallisuuteen: Jätevesilietteen potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen (PProduct) -hankkeen loppuraportti. Jätevesien vaikutusta maaperään on jo kattavasti tutkittu ja aihetta käsitellään laajasti tämänkin lehden sivuilla, mutta vastataksemme kysymykseen ”voiko kerrostalon kellariin kerätyn virtsan käyttää oman kattopuutarhan lannoitteena”, tarvitsemme vielä kasvatuskokeita. Water Research, 142, sivut 325–336. https://www.aalto.fi/fi/npharvest/ tietoja-projektista Pakula, S., Tuukkanen, K., Vilpas, R., Lehtoranta, S., Viskari, E.-L. Sanitation 360 ® -menetelmästä saadusta ravinteikkaasta kalkki-tuhkasta analysoitiin yhteensä 200 erilaista haitta-ainetta. Lisäksi havaittiin yhtä hormonia. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 55/2020. vsk. ISSN 0043-1354. Science of The Total Environment, 733. Ravinteet kiertoon – Virtsa potentiaalisena lannoitteena, Käymäläseura Huussi ry, Tampere. Alkaline dehydration of source-separated fresh human urine: Preliminary insights into using different dehydration temperature and media. NPHarvest-menetelmään ohjatusta virtsasta otettiin näytteet varastokonteista. Ylivainio, K., Äystö, L., Fjäder, P., Suominen, K., Lehti, A., Perkola, A., Ranta, J., Meriläinen, P., Välttilä, V. Vaikka haitta-aineita havaittiin kontteihin varastoidussa virtsassa, niistä useimmat eivät ole siirtyneet typpipitoiseen lopputuotteeseen, sillä yhteensä viittä haitta-ainetta havaittiin lopputuotteessa määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia. Näistä havaittiin 12 haitta-ainetta, joista kymmenen oli lääke-aineiden jäämiä. https://doi.org/10.1016/ j.scitotenv.2020.139313. Muiden 32 varastoidusta virtsasta löydettyjen haitta-aineiden osalta pitoisuus lopputuotteessa oli määritysrajan alittava. Koska suhtautuminen kierrätysravinteisiin on positiivista, tulee työtä ravinteiden kierrätyksen mahdollistamisen eteen jatkaa ja etsiä ratkaisuja niin suuren kuin pienemmän mittakaavan ratkaisuista. PAHyhdisteiden summa ylitti raja-arvon. 2018a. N. https:// doi.org/10.1016/j.watres.2018.06.001. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. & Turtola, E. 120 s. 2020. ISSN 0048-9697. Varsinkin fenolisten yhdisteiden osalta pitoisuudet olivat lopputuotteessa myös varastokontin virtsanäytettä alhaisempia. Tulosten perusteella vaikuttaa siis siltä, että NPHarvest-menetelmän kalvo suodattaa haitta-aineita joko alentaen niiden pitoisuutta lopputuotteessa merkittävästi tai osa haitta-aineista ei läpäise kalvoa ja päädy laisinkaan typpipitoiseen lopputuotteeseen. Viskari, E.-L., Vilpas, R., Lehtoranta, S., Pakula, S., Tuukkanen, K. huussi.net/wp-content/uploads/2017/01/ Huussi_loppuraportti_net_VALMIS.pdf Simha, P., Lalander,C., Nordin, A. Lähteet: Aalto-yliopisto. Alkaline dehydration of anion–exchanged human urine: Volume reduction, nutrient recovery and process optimization. Erilliskerätyn virtsan lannoitepotentiaali, kokeelliset tutkimukset ja elinkaaritarkastelu, BIOUREAhankkeen loppuraportti. Luonnonvarakeskus. Otetuista näytteistä analysoitiin 336 eri haitta-ainetta ja havaittiin 37 erilaista orgaanista haitta-ainetta, joista mm. d. NPharvest – tietoa projektista. 40 Myös NutriCity-hankkeessa analysoitiin molempien menetelmien tuottamien lopputuotteiden laatu. 2020
Kaksitasouomilla voi olla myönteisiä vaikutuksia peltojen kuivatuksen ja veden laadun lisäksi myös eliölajiston monimuotoisuuteen. Hankkeen yhteistyötahoja ovat muun muassa Luonnonvarakeskus Luke, Tapio Oy, Salaojayhdistys ja Helsingin yliopisto sekä useat yhteistyöhankkeet ja koekohteiden maanomistajat. 41 Vesiensuojelun tehostamisohjelman uudessa Valumavesi-hankkeessa etsitään menetelmiä vähentää pelloilta ja talousmetsistä vesistöihin huuhtoutuvaa kuormitusta. Hankeessa keskitytään erityisesti luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. SYKE Vesiensuojelun tehostamisohjelman uusi tutkimus selvittää, voidaanko maaja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta vähentää kaksitasouomien avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Kaksitasouomista tarvitaan tutkimustietoa Peruskuivatuksen toteuttamiseen voidaan perinteisen uomaperkauksen sijasta käyttää kaksitasouomia. Kaksitasouomia on Suomeen rakennettu jo kymmenkunta, mutta tutkittua tietoa niiden vaikutuksista on maailmanlaajuisestikin vähän. Lisäksi tarkastellaan luonnonmukaisen peruskuivatuksen edistämiseen ja ojitusyhteisöjen aktivoimiseen soveltuvia ohjauskeinoja. Valumavesi-hankkeen tavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa ja uusia menetelmiä, joilla parantaa maaja metsätalouden vesienhallinnan kokonaisvaltaista kestävyyttä. Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti kaksitasouomat. Maaja metsätalouden vesienhallinnassa korostuu yhä voimakkaammin vesien määrän lisäksi myös vesien laadun hallinta ja vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Luonnonmukaisen peruskuivatuksen ohjauskeinoja ja vesistömallinnusta kehitetään Valumavesi-hankkeessa kehitetään myös luonnonmukaiset ratkaisut huomioivaa vesistömallinnusta ja peltojen kuivatustilan arviointimenetelmiä. Kaksitasouomien tulvatasanne pidättää osan uomassa kulkevan veden kiintoaineesta ja ravinteista. Kaksitasouomissa tulvatasanteet pidättävät osan uomassa kulkevan veden kiintoaineesta ja ravinteista. Maastotutkimuksia tehdään muun muassa Raaseporinjoella, Sipoon Ritobäckenillä ja metsävaltaisella valuma-alueella Lopella. vsk. Käynnissä onkin siirtymä kuivatusaluekohtaisesta suunnittelusta kohti maankäyttörajat ylittävää valuma-aluetasoista suunnittelua ja kokonaisvaltaisesti kestävää vesienhallintaa. Valumavesi-hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE, ja se jatkuu vuoden 2023 loppuun. Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö, maaja metsätalousministeriö, Maaja Vesitekniikan tuki ry, Salaojituksen tukisäätiö, SYKE, Luke ja Salaojayhdistys. Maastotutkimuksia tehdään etupäässä Raaseporinjoella, Sipoon Ritobäckenillä, Tyrnävän Leppiojalla, Tammelan Uuhikonojalla, Loviisan Hardombäckenillä, Salon Perniönjoella sekä metsävaltaisella valuma-alueella Lopella. Tavoitteena on tehdä menetelmää tunnetummaksi ojitusyhteisöille, suunnittelijoille ja maanomistajille muun muassa laatimalla ohjeistus ja työkalu kaksitasouomien suunnitteluun ja hoitoon
Vuonna 2018 EU ja. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Kystia erittyy tartunnan saaneen ulosteeseen valtavia määriä, yksi ulostegramma voi sisältää noin 10 7 kystaa (4). Suomessa raportoidaan vuosittain noin 300 tartuntaa, joista suurin osa alle 10-vuotiailla lapsilla. duodenaliksen alalajit ovat zoonooseja ja ne voivat tarttua eläimistä ihmiseen (5). Tartuntamaan raportointi on tärkeää, jotta kotimaiset tartunnat ja mahdolliset epidemiat olisivat tunnistettavissa. Giardioosin oireita ovat ripuli, ilmavaivat, vatsakivut ja pahoinvointi sekä rasvaiset, kelluvat ulosteet (1,2). Giardioosi leviää tartunnallisten muotojen, kystien, välityksellä. lamblia, G. Tartunnan saamiseksi riittää, että nielee 10–100 kystaa (4). Tietyt G. Pienen tartunta-annoksen ohella leviämistä edistää se, että kystia voi erittyä tartunnan saaneen ulosteeseen jopa vuoden ajan (4). 42 G iardia duodenalis (G. vsk. Osalla sairastuneista voi esiintyä lisäksi painon laskua, kuumetta ja pääkipua, kun taas joillain tartunta voi olla kokonaan oireeton. Se on merkittävä vesivälitteisen epidemian aiheuttaja. Eläimillä on myös omia Giardia-lajeja, jotka eivät tartu ihmiseen. Milla Hyvönen, ELK Anu Näreaho, ELT, eläinlääketieteellisen parasitologian dosentti, Helsingin yliopisto Ruska Rimhanen-Finne, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri, zoonoosiepidemiologian dosentti, THL Giardia on tärkeä vesivälitteinen taudinaiheuttaja myös Suomessa Giardia duodenalis on maailmanlaajuisesti yleinen ripulia aiheuttava alkueläin. Tartunta on yleisimmin peräisin ulosteen saastuttamasta vedestä tai ruuasta (1). Oireet voivat olla aaltomaisia, ne voivat uusia muutaman päivän tai viikon tauon jälkeen. Lisäksi ne säilyvät kylmässä vedessä tartuntakykyisinä lähes kaksi kuukautta (4). intestinalis) on siimaeläimiin kuuluva ruuansulatuskanavan parasiitti, jonka aiheuttamaa ripulitautia kutsutaan giardioosiksi. Suomessa saatuja tartuntoja arvioidaan olevan vuosittain noin 100. Taudin itämisaika on yleensä 1–2 viikkoa (1,3). Maailmassa sairastuu giardioosiin vuosittain arviolta 280 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa, arviolta jopa 200 miljoonaa tapausta, on Aasiassa, Afrikassa sekä Latinalaisessa Amerikassa (6)
Tapauksia ilmoitettiin vuosittain keskimäärin 307 (vaihteluväli 221–427). vsk. Suomessa vuosina 1995–2018 todetut giardiatartunnat. Kuva 2. Näistä maista suurin ilmaantuvuus oli Belgiassa (21 tapausta/100 000 asukasta), Bulgariassa (15/100 000) ja Ruotsissa (12/100 000). Aineisto ja menetelmät Giardia on tartuntatautiasetuksen (146/2017) mukaan THL:n ylläpitämään tartuntatautirekisteriin ilmoitettava taudinaiheuttaja. Tulokset Vuosina 1995–2018 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 7370 giardioositapausta (Kuva 1). Suomessa vuosina 1995–2018 raportoitujen giardiatartunnan saaneiden ikäjakauma.. Oranssi viiva kuvaa ilmaantuvuutta (tapauksia per 100 000 asukasta) ja siniset palkit tapausten lukumäärää. 43 EEA -maissa todettiin 21 049 giardioositapausta (7). Kuva 1. Analysoimme rekisteristä vuosina 1995– 2018 todetut giardioositapaukset potilaan sukupuolen, iän, tartuntamaan, tilastointikuukauden ja sairaanhoitopiirin mukaan Microsoft Excel -ohjelmalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Suomen giardioositilanteen selvittämiseksi analysoimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin ilmoitetut giardioositapaukset vuosilta 1995–2018 ja pohdimme giardioosin riskitekijöitä ja keinoja tartuntojen torjumiseksi. Kliiniset laboratoriot ilmoittavat rekisteriin mikroskopoimalla tai nukleiinihapon osoituksella varmistamansa giardiatartunnat
vsk. Tartuntamaa oli ilmoitettu 335/7370 (5 %) tapauksista. Epidemian seurauksena giardioositapausten ilmaantuvuus Nokialla lisääntyi lähes 200-kertaisesti. 44 Ilmaantuvuuden vuosittainen keskiarvo oli 5.8/ 100 000 asukasta (vaihteluväli 4.3–8.1). Vuonna 1986 hiihtokeskuksen juomaveteen sekoittui jätevettä Pohjois-Ruotsissa (9). Tapausten iän mediaani oli 23 vuotta (jakauma <1–96) ja kolmasosa tartunnoista (2282/7370; 31 %) oli alle 10-vuotiailla lapsilla (Kuva 2). Näistä Suomessa saatuja tartuntoja oli 13 (4 %). Giardioosia raportoitiin melko tasaisesti läpi vuoden, eniten elokuussa (686 tapausta) ja vähiten marraskuussa (528 tapausta) (Kuva 4). Suomen ensimmäinen vesivälitteinen giardioosiepidemia todettiin vuoden 2007 marraskuussa, kun yli 400 000 litraa jätevettä sekoittui juomaveteen Nokialla (2). Tartuntoja oli lähes yhtä paljon miehillä (3911) ja naisilla (3459). Epäillessään elintarviketai vesivälitteistä epidemiaa, kunnallinen epidemiaselvitystyöryhmä tekee siitä epäilyilmoituksen THL:lle ja Ruokavirastolle RYMY-järjestelmän kautta. Sairastuneista todettiin useita vatsataudin aiheuttajia, joista giardia oli yksi. Kuva 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei seuraa giardioositapauksia ajantasaisesti, joten paikalliset epidemiaselvitystyöryhmät ovat avainasemassa epidemioiden havaitsemisessa. Giardiatapausten ilmaantuvuus (tapauksia per 100 000 asukasta) Suomessa sairaanhoitopiireittäin vuosina 1995–2018.. Suomessa raportoidaan vuosittain vähemmän giardioosia kuin naapurimaissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Giardia on aiheuttanut vesiepidemioita myös muissa Pohjoismaissa. Epidemiassa sairastui 3 600 ihmistä, joista 1 480:lla todettiin giardioosi. Tapaukset vahvistettiin pääasiassa vuoden 2008 puolella. duodenalis -infektio (8). Giardioosin ilmaantuvuus oli suurin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (11.9/ 100 000 asukasta) ja pienin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (1.8/100 000) (Kuva 3). Pohdinta Raportoitujen giardioositapausten määrä Suomessa on vuosien varrella pysynyt tasaisena vuotta 2008 lukuun ottamatta. Tapauksia todettiin eniten vuonna 2008 (427 tapausta). Epidemiassa arvioitiin sairastuneen tuhansia ihmisiä, joista 97:llä varmistettiin olevan giardioosi. Vuonna 2004 Norjan Bergenissä 2 500 henkilöä sai giardiatartunnan saastuneesta vedestä (10). Vuonna 1982 Ruotsin Mjövikissä kaupungin talousvesi saastui jätevedellä ja epidemiassa sairastui 613 henkilöä, joista 56:llä todettiin G
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Virossa giardioosin ilmaantuvuus vuosina 2007–2018 oli 17/100 000 (7). He olivat juoneet useammin kaivotai luonnonvettä ja uineet järvessä kuin matkailuun liittyvät tapaukset. Giardioosi on yleinen pienillä lapsilla (1,11), sillä lapset laittavat mielellään asioita suuhunsa ja nielevät ehkä siksi helpommin myös giardian kystia. Vuosina 2005–2006 tehdyssä kyselytutkimuksessa kolmasosa tartuntatautirekisteriin ilmoitetuista tapauksista oli saanut tartunnan Suomessa (3). Vuosina 1995–2018 kolmasosa Suomen tapauksista todettiin alle 10-vuotiailla lapsilla. Vesiepidemioissa on havaittu, että nuoret aikuiset juovat enemmän vettä kuin vanhemmat ja voivat siten altistua suuremmalle määrälle kystia (16). Giardioosi on todennäköisesti alidiagnosoitu tauti, sillä lieväoireiset sairastuneet hakeutuvat harvoin hoitoon (11). 45 Esimerkiksi vuonna 2006 Suomessa raportoitiin 5 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun taas Venäjällä ilmaantuvuus oli 254, Ruotsissa 14 ja Norjassa 6 per 100 000 asukasta (11). Suurimmasta osasta tartuntatautirekisteriin tehdyistä giardioosi-ilmoituksista puuttuu tartuntamaa, se oli ilmoitettu vain 5 % tapauksia. Jos osuudessa ei ole vuosittaisia muutoksia, arviolta 100 ihmistä sairastuu kotimaassa saatuun giardioosiin vuodessa. Tämä olisi tärkeä tieto, jotta kotimaiset tartunnat ja mahdolliset epidemiat olisivat tunnistettavissa. Giardioosi on hyvä pitää mielessä henkilöillä, joilla on aaltoilevasti oireilevaa pitkäaikaista ripulia. Suurin osa näistä matkoista oli tehty Aasiaan ja Kuva 4. vsk. Vuosina 2005–2006 tehdyssä tutkimuksessa suomalaisista giardioositapauksista kaksi kolmasosaa oli matkustanut ulkomaille sairastumista edeltävästi (3). Giardiaa esiintyy Suomessa ympäristössä, mikä aiheuttaa esimerkiksi luonnonvesissä piilevän giardioosiriskin (4). Suomessa vuosina 1995–2018 todetut giardiatartunnat raportointikuukauden mukaan.. Kyselytutkimuksen mukaan Suomessa tartunnan saaneet olivat iäkkäämpiä ja useammin miehiä kuin matkailuun liittyvät tapaukset. Lastenhoito ja etenkin vaipanvaihto voivat altistaa giardioosille (1,14). Tartuntoja todettiin muita enemmän myös nuorilla aikuisilla. On arvioitu, että Pohjoismaissa jokaista giardiapositiiviseksi testattua kohti olisi 800 giardioositapausta, jotka jäävät huomaamatta (13). Olisi myös mielenkiintoista selvittää, mistä erot ilmaantuvuuksissa sairaanhoitopiirien välillä johtuvat
Giardia voi levitä helposti henkilöstä toiseen myös päiväkodeissa (1,14). Giardiasis in Finland: A Comparison Between Travel-Related and Non Travel-Related Cases. Wolfe MS. Cryptosporidium and Giardia: detection in environmental and faecal samples. http://atlas.ecdc.europa.eu/public/ index.aspx?Dataset=27&HealthTopic=20 haettu 11.6.2020. 5. Clin Microbiol Rev. Giardiatartunnan saaneiden kotieläinten jätökset tulee kerätä sekajätteeseen ulkotarhoista ja pihalta, etteivät ne infektoi muita eläimiä ja mahdollisesti myös ihmisiä. doi: 10.1128/ CMR.00033-10. Käsien peseminen puhtaalla vedellä ja saippualla ennen ruuan valmistamista ja syömistä sekä vaipanvaihdon, WC-käynnin ja eläinten käsittelyn jälkeen on paras tapa ehkäistä giardioosia. Rimhanen-Finne R. Tietyt G. http:// urn.fi/URN:ISBN:952-10-2867-X. Jokiranta S, Snellman M, Pitkänen T, Miettinen I, Kuusi M. Andersson Y, de Jong B. Kohdemaan alhainen hygieniataso lisää giardiatartunnan riskiä, samoin kuin tuoreiden vihannesten, hedelmien ja marjojen syöminen sekä tuorepuristettujen mehujen juominen (18). Neringer R, Andersson Y, Eitrem R. Feng Y, Xiao L. ja Kuusi M. duodenalis alalajit voivat tarttua eläimestä ihmiseen, joten esimerkiksi lemmikkieläinkontaktit voivat olla mahdollinen, vaikka tuskin yleinen, tartuntalähde (5). 7. Zoonotic Potential and Molecular Epidemiology of Giardia Species and Giardiasis. Ruska Rimhanen-Finne. Hyvin järjestetty vesihuolto torjuu giardiatartuntoja. Lähdekirjallisuus 1. Giardiasis. (1992) 5(1): 93–100. A water-borne outbreak of giardiasis in Sweden. Se on merkittävä vesivälitteinen taudinaiheuttaja ja sitä löytyy myös Suomen ympäristöstä. 2. (2011) 24(1): 110–140. Scand J Infect Dis. 3. Clin Microbiol Rev. 46 Afrikkaan. EpiNorth (2010) 11. Vihannekset ja hedelmät tulisi huuhdella puhtaalla vedellä ennen niiden syömistä. Rimhanen-Finne R, Hänninen ML, Vuento R, Laine J, T. Tartuntatapausten raportoinnissa olisi tärkeää ilmoittaa epäilty tartuntamaa, jotta Suomessa saatujen giardiatartuntojen tilannetta pystytään seuraamaan. vsk. A large community outbreak of waterborne giardiasis – delayed detection in a non-endemic urban area. doi: 10.3109/00365541003774608. doi: 10.3109/00365548709032382. Contaminated water caused the first outbreak of giardiasis in Finland, 2007: A descriptive study, Scandinavian Journal of Infectious Diseases (2010) 42:8, 613–619. Giardia lamblia enteritis. 4. 9. 6. doi: 10.2166/wst.1989.0092. Rumsey P, Waseem M. 10. Nygård K, Schimmer B, Søbstad Ø, Walde A, Tveit I, Langeland N, Hausken T, Aavitsland P. doi: 10.1128/ cmr.5.1.93. 8. An Outbreak of Giardiasis and Amoebiasis at a Ski Resort in Sweden. Yhteenveto Giardioosi on helposti leviävä ripulitauti, jonka mahdollisuus on hyvä pitää mielessä pitkittyneestä ripulista kärsivien kohdalla. Giardioosia voi myös ehkäistä keittämällä kaivoja luonnonvesi ennen juomista. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2020. BMC Public. (1987) 19(1):85-90. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Academic Dissertation 2006. Tartuntoja voi torjua hyvällä käsihygienialla, juomalla puhdasta vettä ja syömällä puhtaita elintarvikkeita. Water Science and Technology (1989) 21:143-146
https:// www.landlaeknir.is/servlet/file/ store93/item15762/mars%202005.pdf. https://www.fitfortravel.nhs.uk/ advice/general-travel-health-advice/ food-and-water-precautions haettu 13.6.2020. doi: 10.1016/j.ijpara.2004.08.009. Giardia and Cryptosporidium infection in Finland: a registry-based study of their demographic determinants. Case-Control Study of Risk Factors for Sporadic Giardiasis and Parasite • Terveysvalvonta palveluasumisessa ja päiväkodeissa • Päiväkotien pintaja leluhygienia • Hygieniavalvonta palveluasumisessa • Palveluasumisyksikön siivouksen sudenkuopat Webinaarin järjestävät Ympäristö ja Terveys-lehti, sosiaalija terveysministeriö sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu. 17. 15. 12. Clin Microbiol Rev. doi: 10.1186/1471-2458-13-1068. Hörman A, Korpela H, Sutinen J, Wedel H, Hänninen ML. https://skift.com/2017/10/02/ u-s-millennials-travel-the-most-butgen-z-is-on-the-rise/ haettu 14.6.2020. 47 Health (2006) 6:141. J Clin Microbiol (2015) 53(10):3133–3140. doi: 10.1128/ CMR.05038-11. 16. and Cryptosporidium spp. Rimhanen-Finne R, Jokiranta TS, Virtanen MJ, Kuusi M. 11. 18. Fletcher SM, Stark D, Harkness J, Ellis J. Minetti C, Lamden K, Durband C, et al. D., & Constant, F. Int J Parasitol (2004) 34(12):1337–46. Meta-analysis in assessment of the prevalence and annual incidence of Giardia spp. Terveysvalvonta palveluasumisessa ja päiväkodeissa WEBINAARI 28.1.2021 klo 11.40 – 16.00 Assemblages in North West England. vsk. infections in humans in the Nordic countries. Drewnowski, A., Rehm, C. 14. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. doi: 10.1186/14712458-6-141. Enteric Protozoa in the Developed World: a Public Health Perspective. APMIS (2011) 119: 735–40. Lisätiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Ilmoittautumiset 26.1.2021 mennessä. doi: 10.1128/JCM.00715-15. BMC public health (2013) 13:1068. Water and beverage consumption among adults in the United States: cross-sectional study using data from NHANES 20052010. 13. (2012) 25(3): 420–449. Directorate of health, State epidemiologist, Epi – ice (2005) 1:2
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Viihtyvyyshaittojen ja ärsytysoireiden lisäksi karkeat hengitettävät hiukkaset (PM 2.5–10 ; halkaisija 2,5–10 µm), jatkossa puhutaan yksinkertaisuuden vuoksi vain Taina Siponen, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ympäristöterveys Pekka Tiittanen, erikoissuunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ympäristöterveys Timo Lanki, johtava tutkija, professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ympäristöterveys Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen laitos & Ympäristöja biotieteiden laitos Katupölypitoisuuksien yhteys sairauspoissaoloihin Katupöly on merkittävä karkeiden hiukkasten lähde kaupunkiympäristöissä. Katupölyn merkityksestä terveyshaittojen aiheuttajana on kuitenkin riittämättömästi tietoa. Karkeiden, maaperän mineraaleja runsaasti sisältävien hiukkasten aiheuttamista terveyshaitoista on vähemmän tutkimustietoa kuin kooltaan pienempien ajoneuvojen pakokaasupäästöistä peräisin olevien hiukkasten haitoista. vsk. Näissä tutkimuksissa on havaittu heikon ilmanlaadun päivinä esiintyvän tavanomaista enemmän sairaalahoidon tarvetta ja lisääntynyttä kuolleisuutta; haitat ovat yhdistyneet moneen eri hiukkaskokoluokkaan (Halonen ym. 48 T erveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on tutkittu jo pitkään kaupunkiilman hiukkasista aiheutuvia akuutteja terveyshaittoja pääkaupunkiseudulla hyödyntäen rekisteriaineistoja. 2009). Karkeat hiukkaset sisältävät monia mahdollisia haittatekijöitä, kuten metalleja, kvartsia ja endotoksiineja, jotka voivat vaikuttaa niiden haitallisuuteen. Tässä artikkelissa kerrotaan tuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin karkeiden hiukkasten yhteyttä sairauspoissaoloihin Helsingin kaupungin työntekijöillä.. Katupölyn suhteellisen merkityksen terveyshaittojen aiheuttajana on arvioitu edelleen kasvavan tulevaisuudessa, kun liikenteen haitalliset pakokaasupäästöt edelleen vähentyvät kiristyvän lainsäädännön myötä. Suomessa katupölypitoisuudet ovat varsin korkeita keväisin
Aineistossa oli mukana vuosittain noin 50 000 työntekijää ja yhteensä lähes 2 miljoona poissaoloa. Vastaavaa arvioita ei ole tehty karkeiden hiukkasten osalta. Sekoittavina tekijöinä malleissa huomioitiin pitkän ajan trendi vasteessa, viikonpäivä, yleiset lomapäivät, otsonipitoisuus, lämpötila, ilman. Ilmansaasteiden vaikutuksista sairauspoissaoloihin on hyvin vähän tutkimuksia. Karkeiden hiukkasten pitoisuudet ovat korkeita erityisesti keväällä, kun talven aikana lumen ja jään alle kertynyt hienoaines vapautuu tuulen ja ajoneuvoliikenteen synnyttämien ilmavirtausten nostattamana ympäristöön tienpiennarten kuivuttua. Katupölyn sisältämien pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 50–60 ennenaikaista kuolemantapausta (Soimakallio ym. Tutkimuksen toteutus Ilmanlaatuaineistona käytettiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) vuosina 2002–2017 mittaamia päivittäisiä hengitettävien hiukkasten (PM 10 , hiukkasten halkaisija <10 µm) ja pienhiukkasten pitoisuuksia Kallion kaupunginosassa sijaitsevalla ilmanlaadun kaupunkitaustan mittausasemalla. 49 ”karkeista hiukkasista”, ovat olleet tutkimuksissa yhteydessä vakaviin terveyshaittoihin, kuten sydänja hengityselinsairauksien pahenemiseen ja jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Sairauspoissaolot käsittivät kaikki sairauspoissaolot, myös itse ilmoitetut. Katupölyn suhteellinen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, kun liikenteen pakokaasupäästöt vähentyvät kiristyvän lainsäädännön myötä (Ympäristöministeriö 2019). Päivittäisen uusien sairauspoissaolojen lukumäärän yhteyttä saman ja edellisten päivien hiukkaspitoisuuksiin analysoitiin R-ohjelmistolla käyttäen mgcv-paketin yleistettyä additiivista mallia. Katupölyssä on myös pienenä osana, noin 10 %, kokoluokaltaan pienempiä pienhiukkasia (PM 2.5 ; halkaisija < 2,5 µm). vsk. Poissaoloja tarkasteltiin yhteisesti kaikkien työntekijöiden osalta sekä erikseen raitiovaunun kuljettajien osalta. Katupölyn vaikutus sairauspoissaoloihin Helsingissä (PÖLYÄ) tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko korkeat katupölypitoisuudet yhteydessä sairauspoissaoloihin pääkaupunkiseudulla ja lisätä tietoa karkeiden hengitettävien hiukkasten merkityksestä terveyshaittojen aiheuttajana. Herkkyysanalyyseissä käytetyt otsonipitoisuudet oli mitattu Luukin alueellisen taustan mittausasemalla ja typpidioksidipitoisuudet Kallion mittausasemalla. Kevätpölykaudeksi luokiteltiin 15.3.–15.5. 2020). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Ulkoilman hiukkaset ovat Suomessa merkittävin ympäristöperäinen altiste, kun tarkastellaan niiden aiheuttamaa tautitaakkaa (Hänninen ym. Euroopan unionissa vaikutusarvioinneissa käytetään vanhaa yhdysvaltalaista tutkimusta 80-luvulta (Ostro 1987). välinen ajanjakso ja ”muuksi ajaksi” luokiteltiin tämän ulkopuolinen aika vuodesta. Katupöly on merkittävä karkeiden hiukkasten lähde kaupunkiympäristössä. Arvio karkeiden hengitettävien hiukkasten pitoisuudesta laskettiin vähentämällä PM 10 -pitoisuudesta PM 2.5 -pitoisuus. Siten usean tutkimuksen huomioineessa meta-analyysissä on saatu viitteitä kohonneiden karkeiden hiukkasten pitoisuuksien yhteydestä sairaalakäynteihin ja kuolleisuuteen (Adar ym. Sairauspoissaolojen lukumäärän oletettiin noudattavan kvasi-Poisson-jakaumaa, jolloin vasteen ylihajonta voitiin huomioida. Terveysaineistona käytettiin Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolotietoja. Tiedot päivittäisistä siitepölypitoisuuksista saatiin Turun yliopistosta. 2014). Poissaolojaksoista poistettiin työtapaturmista ja kuntoutusjaksoista johtuneet poissaolot. 2017). Näin ollen ne ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma myös Suomessa, missä ilmansaasteiden pitoisuustasot ovat maailmanlaajuisesti tarkasteltuna matalat
Tulokset laskettu 10 µg/m 3 pitoisuuden kasvua kohti.. vsk. Herkkyysanalyyseissä malleihin lisättiin typpidioksidipitoisuus. Hiukkaspitoisuuden yhteys sairauspoissaoloihin koko aineistossa, kun mukana on kaikki ammattiryhmät. Taulukko 2. Analyysit tehtiin sekä kaikki vuodenajat yhdistäen että kevätpölykausi erottaen. Analyyseissä kunkin päivän sairauspoissaolojen lukumäärää verrattiin saman päivän (Viive 0), edellisen päivän (Viive 1) jne. Kursivoitu = p-arvo < 0,1 Lihavoitu = p-arvo < 0,05 LV = luottamusväli PM 2.5–10 = karkeat hengitettävä hiukkaset, halkaisija 2,5–10 µm PM 2.5 = pienhiukkaset, halkaisija <2,5 µm Viive = saman päivän pitoisuus Viive 1 = edellisen päivän pitoisuus jne. hiukkasten vuorokausipitoisuuteen. Herkkyysanalyyseissä arvioitiin, kuinka pienet muutokset perusmalleissa vaikuttavat tuloksiin. Viive D2 = kahden edellisen päivän keskiarvopitoisuus Viive D5 = viiden edellisen päivän keskiarvopitoisuus. Uusien sairauspoissaolojaksojen päivittäinen lukumäärä (lkm) sekä pienhiukkasten (PM 2.5 ; halkaisija alle 2,5 µm) ja karkeiden hengitettävien hiukkasten (PM 2.5–10 ; halkaisija 2,5–10 µm) pitoisuudet. Lisäksi tarkastelu tehtiin sisällyttämällä analyyseihin mukaan ainoastaan kokopäiväiset työntekijät sekä jakamalla aineisto kahteen osaan, jolloin vuodet 2002–2009 ja 2010–2017 analysoitiin erikseen. Tulokset Vuorokausipitoisuuksien keskiarvot tarkastelujaksolla on esitetty taulukossa 1. 50 suhteellinen kosteus, siitepölypitoisuus ja influenssaepidemiat. Karkeiden hiukkasten pitoisuus oli kevätpölykaudella yli kaksinkertainen verrattuna Taulukko 1. Yksittäisten päivien hiukkaspitoisuuksien lisäksi analyyseissä käytettiin saman ja edellisen päivän hiukkaspitoisuuden keskiarvoa (D2), sekä saman ja neljän edellisen päivän keskiarvoa (D5, eli viiden päivän keskiarvo). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51
Korkean katupölypitoisuuden päivinä esiintyi tavanomaista enemmän sairauspoissaoloja, kun tarkasteltiin kaikkia Helsingin kaupungilla työskenteleviä ammattiryhmiä (Taulukko 2). Viive D2 = kahden edellisen päivän keskiarvopitoisuus Viive D5 = viiden edellisen päivän keskiarvopitoisuus. Viive D2 = kahden edellisen päivän keskiarvopitoisuus Viive D5 = viiden edellisen päivän keskiarvopitoisuus. Tulokset laskettu 10 µg/m 3 pitoisuuden kasvua kohti. Rajattaessa tarkastelu raitiovaunun kuljettajiin, nähtiin vaikutus sairauspoissaoloihin kahden päivän viiveellä siitä, kun pitoisuus oli ollut korkea (Taulukko 3). Vastaava vaikutus näkyi pienhiukkasissa, mutta yhden päivän viiveellä. karkeiden hiukkasten pitoisuuteen muuna aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Karkeiden ja pienhiukkasten välinen korrelaatio oli heikko ollen 0,06 koko tarkastelujaksolla ja 0,24 kevätpölykaudella. Hiukkaspitoisuuden yhteys raitiovaununkuljettajien sairauspoissaoloihin koko aineistossa. Sen sijaan raitiovaunun kuljettajilla havaittiin hieman yli 8 %:n lisäys poissaolojen määrässä kevätpölykauden ulkopuolella Taulukko 4. 51 Kursivoitu = p-arvo < 0,1 Lihavoitu = p-arvo < 0,05 LV = luottamusväli PM 2.5–10 = karkeat hiukkaset, halkaisija 2,5–10 µm PM 2.5 = pienhiukkaset, halkaisija <2,5 µm Viive = saman päivän pitoisuus Viive 1 = edellisen päivän pitoisuus jne. Karkeiden hengitettävien hiukkasten (PM 2.5-10 ; halkaisija 2,5–10 µm) yhteys sairauspoissaoloihin kevätpölykaudella ja kevätpölykauden ulkopuolella.. Kursivoitu = p-arvo < 0,1 Lihavoitu = p-arvo < 0,05 LV = luottamusväli Viive = saman päivän pitoisuus Viive 1 = edellisen päivän pitoisuus jne. Poissaolot lisääntyivät tällöin 6,8 % kutakin 10 µg/m 3 pitoisuustason nousua kohti. Taulukko 3. Poissaolot lisääntyivät 1,8 % kun karkeiden hiukkasten pitoisuus kasvoi 10 µg/m 3 . Tuloksissa ei havaittu merkkejä siitä, että karkeat hiukkaset olisivat kevätpölykaudella haitallisempia kuin muina aikoina tarkasteltaessa kaikkia Helsingin kaupungin työntekijöiden ammattiryhmiä (Taulukko 4). Karkeiden hiukkasten kahden ja viiden vuorokauden keskiarvopitoisuus oli myös yhteydessä sairauspoissaoloihin. vsk
52 kahden ja kolmen päivän viiveellä, kun karkeiden hiukkasten pitoisuus nousi 10 µg/m 3 . Tällöin sairauspoissaolot lisääntyivät 16 %. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. prosenttipiste = 7,8 µg/m 3 ) seuraa 1–2 sairauspoissaoloa päivässä. Typpidioksidin lisääminen malleihin ei vaikuttanut olennaisesti arvioon hiukkasten vaikutuksesta sairauspoissaoloihin. Karkeiden hiukkasten pitoisuuden kasvaessa 10 µg/m 3 sairauspoissaolot lisääntyivät 1,8 %. Yhteys oli voimakkaampi, kun tarkasteltiin viiden vuorokauden keskiarvopitoisuutta. ” Karkeiden hiukkasten yhteys sairauspoissaoloihin näkyi voimakkaammin raitiovaunun kuljettajilla verrattuna kaikkiin työntekijöihin. vsk. Herkkyysanalyyseissä perustulos ei muuttunut, kun malleissa tarkasteltiin ainoastaan kokopäiväisiä työntekijöitä. Korkeiden otsonija siitepölypitoisuuksien ei havaittu vaikuttavan karkeiden hiukkasten vaikutuksiin. Kuva: ScandinavianStockPhoto.. Tulokset eivät olennaisesti poikenneet toisistaan karkeiden hiukkasten osalta myöskään ajanjaksoina 2002–2009 ja 2010–2017. Johtopäätökset Tässä aineistossa katupölylle altistuminen näytti lisäävän hieman Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloja. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ilmanlaadun heikentyessä keskimääräisestä (mediaani) heikommaksi (75. Kevätpölykaudella hiukkaspitoisuudet eivät olleet yhteydessä raitovaunun kuljettajien sairauspoissaoloihin. Vaikutus on samaa luokkaa pienhiukkasten vaikutusten kanssa
Air pollution and morbidity revisited. Ostro BD. vsk. Particulate Air Pollution and Acute Cardiorespiratory Hospital Admissions and Mortality Among the Elderly. Yhtenä selityksenä tälle voisi olla, että juuri jauhautuneet hiukkaset ovat esimerkiksi alkutalvesta biologisesti reaktiivisempia. Ympäristöministeriö. Soimakallio S, Hilden M, Lanki T, Eskelinen H, Karvosenoja N, Kuusipalo H, Lepistö A, Mattila T, Mela H, Nissinen A, Ristimäki M, Rehunen A, Repo A, Salonen Raimo, Savolahti M, Seppälä J, Tiittanen P, Virtanen S. Journal of Environmental Economics and Management, 1987,14:87–98. 53 Karkeiden hiukkasten yhteys sairauspoissaoloihin näkyi voimakkaammin raitiovaunun kuljettajilla verrattuna kaikkiin työntekijöihin. Halonen JI, Lanki T, Yli-Tuomi T, Tiittanen P, Kulmala M & Pekkanen J. Johtuen karkeiden hiukkasten vähäisestä kulkeutumisesta ulkoa sisätiloihin ovat vilkkaasti liikennöityjen katujen välttäminen, ikkunoiden ja ovien kiinni pitäminen sekä tehokkaasta tuloilman suodatuksesta huolehtiminen tehokkaita keinoja vähentää altistumista katupölylle. Raitiovaunun kuljettajat eivät sen sijaan voi välttyä ovien avautumisen seurauksena sisään pääseviltä epäpuhtauksilta. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:7.. Ilmansaasteet ja kuolleisuus kärjessä, tautitaakka yli kaksinkertainen – Ympäristöaltisteiden kansanterveysvaikutukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Ambient Coarse Particulate Matter and Human Health: A Systematic Review and Meta-Analysis. Raitiovaunun kuljettajat altistuvat työssään helposti enemmän kaupunkiympäristössä esiintyville ilmansaasteille kuin sisäympäristöissä työskentelevät. Energiaja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman ympäristövaikutusten arviointi. Katupölyä ja siten karkeita hiukkasia on ilmassa kaikkina vuodenaikoina ja hiukkaset ovat terveydelle haitallisia. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030. Hänninen O, Lehtomäki H & Korhonen A. On kuitenkin mahdollista, että karkeat hiukkaset todella olisivat vähemmän haitallisia kevään katupölyaikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2020. Myös katupölyn muodostumisen vähentäminen suosimalla kitkarenkaita nastarenkaiden sijaan sekä tehokas pölyntorjunta erityisesti kevätpölykaudella vähentävät hengitysilmaan päätyvän katupölyn määrää ja siten altistumista. Raitiovaunun kuljettajilla havaittu suurempi karkeiden hiukkasten vaikutus sairauspoissaoloihin vahvistaa käsitystä katupölyn haitallisuudesta. a specification test. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 59/2017. Tutkimuksen on rahoittanut HSY. Epidemiology 2009;20:143–153. Kiitokset Kiitämme Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymää (HSY) ilmanlaatuaineistosta, Turun yliopistoa siitepölyaineistosta sekä Helsingin kaupunkia sairauspoissaoloaineistosta. Current Environmental Health Reports, 2014,1:258–274. Karkeiden hiukkasten yhteys sairauspoissaoloihin havaittiin kevätpölykauden ulkopuolisena aikana. Karkeat hiukkaset tunkeutuvat pienhiukkasia huonommin sisätiloihin, mikä vähentää katupölylle altistumista esimerkiksi toimistossa työskentelevillä. Kirjallisuus Adar SD, Filigrana PA, Clements N & Peel JL. Tulos on syytä pyrkiä toistamaan muissa tutkimusasetelmissa jo siksi, että kevätkauden aineisto on varsin pieni
Ne on tyypillisesti eristetty luonnosta eri puolilta maailmaa ja kasvatettu tunnistettavina laboratoriokantoina. EU:n tehoainetietokannassa on yli 20 mikrobikantaa, jotka kuuluvat kasvintuhoojien loisina tai kilpailijoina toimiviin sieni-, bakteeritai virusryhmiin ja jotka on hyväksytty kasvintuhoojien biologiseen torjuntaan. Useimmat näistä ovat markkinoilla myös Suomessa. Mikrobit voidaan jaotella ominaisuuksiensa perusteella erilaisiin ryhmiin, kuten endosporeja (solun sisäisiä itiöitä) muodostaviin tai itiöttömiin bakteereihin, mykoparasiittisiin eli sienillä loisiviin sieniin, entomoparasiittisiin eli hyönteisillä loisiviin sieniin, saprofyyttisiin eli toisten eliöiden tuottamia yhdisteitä hyödyntäviin sieniin, aktinobakteereihin, hyönteisten ja kasvien viruksiin sekä mikrobien avulla Biologiseen torjuntaan hyväksyttyjä mikrobikantoja Sari Autio, FT , tutkimuspäällikkö Luonnonvarakeskus Luomuinstituutti. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. vsk. 54 K asvinsuojeluainelainsäädännössä määriteltyjen integroidun torjunnan (IPM) periaatteiden mukaan kasvintuhoojia torjutaan ensisijaisesti keinoilla, joista aiheutuu vähiten haitallisia ympäristövaikutuksia. Kunkin torjuntamikrobin biologiset ominaisuudet määrittävät, millaisia vaikutuksia niillä on ja mihin käyttötarkoituksiin niitä voidaan hyväksyä. Niiden valikoivuus on yleensä suuri, joten biologisen torjunnan käyttö edellyttää satokasvin, torjuttavan isäntäeliön ja biologisten torjuntaeliöiden välisten suhteiden tuntemusta. Luomutuotannossa ei kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö ole lainkaan sallittua, vaan luomun kasvinsuojelu edellyttää huolellista viljelykierron suunnittelua ja ennakoivia systeemisiä menetelmiä, jotta kasvintuhoojat eivät pääse lisääntymään haitaksi asti. Luomutuotantoon on hyväksytty mikrobiologisia torjuntaeliöitä
Ilmeisesti näitä yhdisteitä esiintyy luontaisestikin ympäristössä, mutta riskinarvioinnissa tarkastellaan valmisteen käytöstä aiheutuvia pitoisuuksia ja niiden pysyvyyttä ympäristössä. subtilis -kannat tehoavat tiettyihin kasvitauteihin, kun taas B. 55 tuotettuihin biokemiallisiin yhdisteisiin. Toinen bakteeriryhmä ovat itiöitä muodostamattomat bakteerit, kuten Pseudomonas chlororaphis. Toiset Bacillus-lajit voivat myös aiheuttaa ruokamyrkytyksiä ihmisille. Bacillus subtilis QST 713 -kanta on hyväksytty sienitautien torjuntaan vihanneskasveilta kuten sipulilta, mutta tehokkaampi torjuntakeino on käyttää puhdasta istukasmateriaalia. Bacillus-bakteereilla on laaja kirjo elintapoja ja ekologisia lokeroita. Bakteerit kasvinsuojeluaineina Aerobisista endosporeja muodostavista bakteereista ovat esimerkkinä tietyt Bacillus-suvun bakteerit, joita on hyväksytty kasvinsuojelukäyttöihin eri lajien lukuisia kantoja. Se tuottaa antibioottien tyyppisiä yhdisteitä, jotka tehoavat kasvitauteja aiheuttaviin sieniin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Esittelen tässä artikkelissa näiden mikrobiryhmien ympäristökäyttäytymiseen ja torjuntatehoon vaikuttavia ominaisuuksia sekä riskinarviointimenettelyjä, joiden avulla biologisten kasvinsuojeluaineiden hyväksyttävyys todetaan ennen niiden hyväksymistä. Meneillään on esimerkiksi tutkimus, jossa aiotaan selvittää B. thuringiensis tunnetaan insektisidinä. Tutkimuksesta on ymmärrettävästi raportoitu vasta ensimmäisten vuosien tuloksia. Esimerkiksi eräät B. Yhteistä näille bakteereille on, että ne lisääntyvät nopeasti vegetatiivisen kasvun vaiheessa, muodostavat biofilmejä ja ovat maassa vuorovaikutuksessa kasvien juurten kanssa, mutta epäedullisissa ympäristöoloissa ne vetäytyvät lepotilaan itiöiksi, jotka säilyvät hyvin pitkiä aikoja kuivassa, kylmässä ja kuumassa. subtilis -itiöiden säilyvyyttä 500 vuoden ajan. Kuva: Pirjo Kivijärvi, Luke.. Näin torjuntatehokin saattaa olla vain lyhytaikainen. Ne tuottavat aineenvaihdunnassaan toksiineja, jotka ovat myrkyllisiä sienille, hyönteisille tai muille bakteereille ja joihin niiden torjuntateho perustuu. vsk. Koska Pseudomonas-bakteerit ovat itiöttömiä, niiden säilyvyys ei ole yhtä hyvä kuin itiöitä muodostavilla lajeilla. Se esiintyy luontaisesti maaperässä, juuristoissa, kasvien lehdillä ja vesistöjen sedimenteissä. Koska sukuun kuuluu sekä hyödyllisiä että haitallisia bakteereita, on tärkeää tunnistaa ja eristää torjuntamikrobi viljellyn laboratoriokannan tarkkuudella. Naattihometta luomusipulissa
Aineenvaihduntatuotteiden muodostuminen on sidoksissa kasvitauteja aiheuttavan isäntäsienen esiintymiseen ja riippuu sen tarjoamista ravinteista ja kilpailusta muiden sienten kanssa. Koska mykoparasiittien lämpötilavaatimukset ovat erilaiset kuin selkärankaisilla, riskit vaikutuksista ihmisille tai eläimille ovat pienet. Sienten loissienet tuottavat hydrolyyttisiä entsyymejä, joiden avulla ne pystyvät hajottamaan isäntänsä soluseinämiä. Kantaitiöt voivat kulkeutua ilman mukana ympäristöön, mutta maahan Rhizoctonia-ongelma luomulantussa. Myös luomutuotantoon hyväksytyt kasvinsuojeluaineet löytyvät Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä: https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/. Niiden torjuntateho perustuu kilpailuetuun. Siksi valmisteiden käyttökohteet ovat yleensä hyvin rajallisia, kuten ansarijauhiaisten ja kirvojen torjunta kasvihuoneissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Saprofyyttiset sienet saavat ravintonsa toisten sienten tai kasvien tuottamista yhdisteistä. Kuva: Pirjo Kivijärvi, Luke. Trichoderma harzianum T-22 -kantaa sisältävä valmiste kasvualustan käsittelynä. Näistä sienistä esimerkkeinä mainittakoon Ampelomyces quisqualis AQ 10 härmäsienten torjunnassa tai Pythium oligandrum M1, joka vahvistaa pikkutaimien kasvua taimipoltetta vastaan. Sieni tuottaa toksiineja ja imee hyönteisestä ravintoa, jolloin se kuolee ja peittyy lopulta rihmastoon kokonaan. vsk. Entomoparasiittiset sienet, kuten Beauveria bassiana, elävät hyönteisten loisina. Esimerkiksi harmaaorvakka-sieni ( Phlebiopsis gigantea) kilpailee menestykkäästi juurikääpäsienten (Heterobasidion spp.) kanssa vasta kaadettujen havupuiden kannoilla ja estää siten tyvilahon leviämistä. Eräät toiset kannat samasta lajista toimivat biosidina iholla eläviä sieniä kuten kynsisientä vastaan, kun taas toisten Pythiumlajien tiedetään aiheuttavan juuristotauteja viljelykasveille. Maalevintäisten sienitautien kuten Rhizoctonian torjuntaan on hyväksytty mm. Kun sienen itiöt pääsevät kosketuksiin hyönteistoukan ihon kanssa, ne alkavat kasvaa ja rihmastot tunkeutuvat syvemmälle kudoksiin. 56 Sienet kasvintuhoojien torjunnassa Mykoparasiittisten sienten käyttö on erikoistunutta biotorjuntaa, sillä ne ovat isäntäsientensä suhteen kovin valikoivia. Ilman isäntähyönteistä sieni säilyy itiöinä ympäristössä jonkin aikaa, mutta ei voi lisääntyä ilman isäntää. Niitä esiintyy luontaisesti pieninä määrinä ympäristössä
Streptomyces aktinobakteerit voivat aiheuttaa punajuuren rupea. Kasvien viruksista mainittakoon tomaatin Pepinomosaiikkivirus (PepMV), joka vahvana kantana esiintyessään aiheuttaa tomaatin lehtiin verkkomaisia kasvuhäiriöitä, mutta mietona kantana estää sadonmenetyksiä aiheuttavan infektion kehittymistä ja toimiin näin ikään kuin rokotteena. Mikrobeita apuna käyttäen on pystytty tuottamaan biokemiallisia kasvinsuojeluaineita, jotka oikeastaan ovatkin kemikaaleja eikä eläviä eliöitä. Niiden elinkaari vaihtelee siten, että hyvässä ravintotilanteessa ne kasvattavat rihmastoja, jotka tuottavat itiöitä, kunnes ravintolähde ehtyy ja rihmastot kuihtuvat. Ne tuottavat ritsosfäärin eliöyhteisöissä kasvihormoneja muistuttavia yhdisteitä, jotka lisäävät kasvien puolustusmekanismeja taudinaiheuttajia kohtaan. 57 päätyneet itiöt eivät pysty leviämään yhtä tehokkaasti kuin kantokäsittelyssä. Streptomyces K61 -kantaa sisältävää valmistetta käytetään taimien kasvualustan käsittelyyn ja siementen peittaukseen sienitauteja vastaan. härmäja Rupiongelma luomupunajuuressa. Esimerkiksi omenakääriäisen torjuntaan on hyväksytty Cydia pomonella granulovirus (CpGV), joka on hyönteisillä luontaisesti esiintyvä virus. Niillä on yhteisiä ominaisuuksia sekä bakteerien että sienten kanssa. Sitä voidaan käyttää viljelykasvien luontaisten puolustusmekanismien aktivoimiseen mm. Esimerkiksi Cerevisane on leivinhiivan hajotettujen soluseinämien proteiinija rasva-ainesta. Eräitä Trichoderma-suvun lajeja käytetään vihanneskasvien kasvitautien torjuntaan. K61 -kanta, jota sisältäviä valmisteita käytetään kasvitautien torjuntaan mm. vsk. Kuva: Pirjo Kivijärvi, Luke.. Itiöt eivät ole kuitenkaan kovin pitkäikäisiä epäsuotuisissa oloissa. kasvualustojen käsittelynä, siementen peittaukseen ja ruiskutevalmisteena. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Itiöiden avulla ne voivat levitä uuteen ravintokohteeseen ja aloittaa elinkiertonsa alusta jo parissa päivässä. Suomalaisesta rahkaturpeesta on eristetty Streptomyces sp. Eläinten ja kasvien viruksista on eristetty muutamia kantoja, joita voidaan käyttää kasvinsuojelussa. Saprofyyttejä elää monenlaisissa ympäristöissä maatalousja metsämaassa karikkeen hajottajina. Muita mikrobiryhmiä Aktinobakteerit eli aktinomykeetit tunnettiin aiemmin sädesieninä
On myös tärkeää tietää, kuinka valikoiva mikrobi on isäntäeliönsä suhteen ja millaisia lepomuotoja sillä on. Lähtökohtaisesti mikrobivalmisteita pidetään yleensä vähäriskisinä. Itse torjuntaeliön lisäksi myös sen mahdollisesti erittämät metaboliatuotteet ja toksiinit voivat olla haitallisia jo erittäin pieninä pitoisuuksina, ja siitä syystä niiden tunnistaminen, eristäminen ja esiintymisen todennäköisyys sekä vaikutukset eri eliöille tulee ottaa huomioon. Tutkimusaineisto ja riskinarviointi Biologisen torjunta-aineen kehittäminen ja kaupallistaminen vaatii useiden vuosien tieteellisen tutkimustyön, testaamisen ja tutkimusaineiston kokoamisen hakemuksen liitteiksi sekä perusteellisen riskinarvioinnin. Millainen on sen elinkierto, lisääntymistapa, kilpailukyky ja mahdollisuus levitä luonnon ekosysteemeissä erilaisissa olosuhteissa sekä luovuttaa perintöainestaan mikrobiyhteisössä, ratkaisevat toisaalta kannan pysyvyyden ja toisaalta sen vaikutustavan. Koska torjuntaeliöiden biologia ja ominaisuudet vaihtelevat, tutkimusmenetelmiä ei vielä ole pystytty standardoimaan yhtenäisiksi testiohjeiksi, kuten kemikaaleilla. Riskien hallinta Riskinarvioinnissa tunnistetaan aiottuun käyttöön liittyvät mahdolliset vaaratekijät, arvioidaan niiden merkittävyys ja tehdään päätelmät toimista, joiden avulla riskejä voitaisiin tarvittaessa lieventää. Koska mikrobit ovat eläviä eliöitä, niille altistuminen ja allergisoituminen on mahdollista jatkuvasti käytettynä. Hyväksymistä hakevan tehtävänä on perustella, jos tiettyjä tutkimuksia ei pidetä tarpeellisina. Siitä syystä käyttäjän altistumisen riskiä voidaan vähentää edellyttämällä henkilönsuojainten, kuten suojakäsineiden, suojavaatetuksen tai hengityksensuojainten käyttöä levityksen yhteydessä. Luomun tuotantosäännöt sisältävät listan luomussa hyväksytyistä kasvinsuojeluaineista, johon myös mikrobiologiset kasvinsuojeluaineet kuuluvat.. Käyttömäärä sekä pysyvyys ja lisääntymiskyky ympäristössä määräävät, millaisia pitoisuuksia ympäristössä voidaan olettaa syntyvän ja kauanko eliö voi säilyä lepomuodossa myös epäedullisissa lämpötilaja ravinto-olosuhteissa. vsk. Koska biologista torjuntaeliötä tavallisesti levitetään tarkoituksella kasvustoon, on tärkeää tietää, miten se selviytyisi levityksen jälkeen ympäristössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Hyväksymispäätöksissä otetaan kantaa niihin olosuhteisiin, joissa kyseisen valmisteen käyttö katsotaan turvalliseksi, ja annetaan tarkat käyttöohjeet ja määritellään tarvittavat riskinvähennystoimet. Käyttöohjeen mukaisesti käytettyinä mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden käyttö on turvallista myös luomutuotannossa. Riskinarvioinnissa tarkastellaan torjuntaeliön tunnistamisja tuotantomenetelmiä, vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveyteen, mahdollista pysyvyyttä, lisääntymiskykyä ja leviämistä ympäristössä sekä vaikutuksia muille kuin torjuttaville eliöille. 58 homesieniä vastaan, vaikka sillä ei olekaan suoranaista torjuntavaikutusta näitä sieniryhmiä kohtaan. Tietojen puuttuminen johtaa yleensä hyväksymisprosessin pitkittymiseen ja hyvin usein myös hyväksymättä jättämiseen. Riskinarviointi edellyttää siten vuoropuhelua hyväksymisen hakijan ja arvioitsijan välillä. Samoin kuin kemialliset myös biologiset torjunta-aineet arvioidaan EU:ssa yhteisten arviointiperiaatteiden mukaisesti ja niitä sisältävät valmisteet hyväksytään kansallisesti ennen markkinoille pääsyä. Siitä syystä tutkimustiedon kokoaminen on monimutkaisempaa ja vaatii tieteellistä harkintaa kunkin eliön kohdalla erikseen
Esimerkiksi Suomessa voitaisiin käsitellä myös muissa Pohjoismaissa ja Baltian alueella syntyvät poistotekstiilit. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Paimioon rakennetaan parhaillaan tekstiilien kierrätyslaitosta. Molemmat toimijat ovat keskeisessä roolissa, kun Suomea tavoitellaan yhdeksi EU:n kierrätyshubeista. ”Tavoitteena on yhdistää poistotekstiilien keräilijät, käsittelijät ja hyödyntäjät ympäri Eurooppaa, jotta kaikille erilliskerätyille poistotekstiilivirroille löytyisi järkevä käyttökohde ja toiminta olisi myös taloudellisesti kannattavaa,” kertoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava asiantuntija Satumaija Mäki. Hubit palvelisivat laajasti koko EU-aluetta. Suurin osa poistotekstiileistä päätyy polttoon eli hyödynnetään energiana. Suomi on kiertotalouden edelläkävijä Suomen lisäksi tekstiilien kierrätyshubeina toimimisesta kiinnostuneita ovat Belgia, Saksa, Italia ja Espanja. Suomessa voitaisiin käsitellä poistotekstiiliä koko Pohjois-Euroopasta. ”Suomi on hubille luonteva paikka, sillä olemme jo valmiiksi tekstiilien kiertotalouden kärkijoukoissa, ja meillä on toimivat yhteistyöverkostot yritysten, viranomaisten ja oppija tutkimuslaitosten välillä,” Mäki sanoo. Tekstiilien kierrätystä edistäviä hubeja eli keskittymiä tulisi viiteen EU-maahan, ehdottavat Suomen Tekstiili & Muoti ry, sen neljä eurooppalaista sisarjärjestöä ja alan kattojärjestö Euratex. vsk. Hubien avulla halutaan kehittää EU-tasolla koordinoitu järjestelmä poistotekstiileille, jotta mahdollisimman iso osa arvokkaista tekstiilimateriaaleista saataisiin hyötykäyttöön. ”EU-tason tekstiilikierrätyshubin status tarjoaisi erinomaisen mahdollisuuden vauhdittaa suomalaisyritysten kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa ja luoda uusia työpaikkoja Suomeen”, Satumaija Mäki sanoo. Tekstiilien hyödyntäminen materiaalina on toistaiseksi vähäistä. Erilliskerätyn poistotekstiilin määrä on kasvanut EU-alueella viiden viime vuoden aikana 2 miljoonasta tonnista 2,8 miljoonaan tonniin. Tarvitsemme tuotekehitystä ja yhteistyötä, jotta kerätylle materiaalille löytyy uusia hyödyntämiskohteita”, Satumaija Mäki muistuttaa. Rester Oy rakentaa parhaillaan Paimioon poistotekstiilien jalostuslaitosta. Suomen Tekstiili & Muoti ry Kierrätettyä tekstiilikuitua ja lankaa.. Samoihin tiloihin on tulossa myös Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilejä käsittelevä pilottilinjasto. Tekstiilien kierrätyksen edistäminen luo merkittävästi työpaikkoja ja edistää kestävää kasvua. 59 Suomeen halutaan EU:n tekstiilien kierrätyshubi – mahdollisuus tuhansiin työpaikkoihin Kierrätyshubit edistävät tekstiilien hyötykäyttöä koko Euroopassa ja tukevat EU-komission kiertotalouden toimintaohjelmaa. Määrien odotetaan liki kaksinkertaistuvan, kun tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoite astuu voimaan EU-alueella vuonna 2025. Suomessa ratkaisuja haetaan aktiivisesti. ”Poistotekstiilien keräily ei yksin riitä ratkaisemaan alan ympäristöhaasteita. EU-alueella vuosittain kulutetuista tekstiileistä arviolta vain 3–8 prosenttia kierrätetään
vsk. Näiden äänien mittauksista ja niiden tuloksista on seuraavassa esimerkkejä.. 60 Rauno Pääkkönen, TkT Tmi Rauno Pääkkönen Eläinten ja luonnon äänistä Luonnossa muodostuvien äänten mittaaminen liittyy yleensä joko eläinten päästämiin tai vastaanottamiin ääniin tai luonnonilmiöihin. Ihmisen kuuloalue on hyvin tunnettu. Tutkimusta on tehty myös eläinten kuuloalueesta, joka yltää joillakin suuremmilla eläimillä infraäänialueelle ja pienemmillä eläimillä ultraäänialueelle (Taulukko 1, Wikipedia). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Monilla eläinlajeilla, esimerkiksi lepakoilla ja delfiineillä, kuuloalue yltää pienitaajuisen ultraäänen alueelle melko kauaskin, mikä mahdollistaa tutkankaltaisen tiedustelun
Mittauslaitteina käytettiin B&K 2209 äänitasomittaria, B&K 7003 FM nauhuria ja data purettiin reaaliaikaanalysaattorilla B&K 2131. Esimerkiksi norsun lähettämän infraäänen voi toinen norsu kuulla 4 kilometrin päähän. Molemmat kokeissa olleet punkinkarkottimet lähettivät suuritaajuisia pulsseja, joiden taajuussisältö oli noin 40 kHz, eli ihmiskorvan kuulumattomissa. Delfiinit Delfiinien äänimaailmaa oli mahdollista tutkia, kun Särkänniemen delfinaario perustettiin. Näiden suurten eläinten lisäksi infraääniä kuulevat ja lähettävät myös kyyhkyset, turskat, mustekalat, metsot ja teeret. Erityisesti soidinhypyn aikana esiintyy infraääntä, joka ilmeisesti toimii jonkinlaisena signaalina muille soitimelle mahdollisesti haluaville (Lieser 2005, Moss 1979). 61 Metsot ja infraääni Norsut, valaat, okapit, sarvikuonot ja virtahevot kuulevat ja lähettävät infraääntä. Mikrofoni laitettiin etäisyyksille 10 mm – 50 cm laitteiden pinnasta. Infraäänet kuuluvat kauas, eivätkä oksat, risut tai pensaat vaimenna pientaajuisia ääniä. Alun perin mittausten tarkoituksena oli selvittää delfiinien käyttäytymistä, koska delfiinien kouluttaja epäili, että delfiinit välttelevät joitakin altaan kohtia. Samalla haluttiin myös selvittää, tuleeko altaisiin ulkoisia ääniä, esimerkiksi junanradan tai maantien välittäminä. Sittemmin hydrofonin signaalista tehtiin vahvistimen ja kaiuttimen kautta yleisölle tarkoitettu ääni, jolloin voitiin seurata vedenalaista äänimaailmaa niin kuin se vedessä kuului. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Tutkimus oli hyvin mielenkiintoinen, mutta lopullisia johtopäätöksiä ei pohdinnassa pystytty vetämään. Ihmisen ja eläimien kuuloalueita (Wikipedia).. Ääntä mitattiin kondensaattorimikrofonilla (B&K 4136), jonka taajuusvaste yltää noin 80 kHz saakka, samoin kuin tarkkuusäänitasomittarin B&K 2209 sekä FFT-analysaattorin Advantest R9211B. Ääniä mitattiin Hydrofoneilla B&K 8103. vsk. Sittemmin delfiinit viihtyivät vedenalaisessa ääniympäristössään hyvin delfinaarion lopettamiseen saakka. Punkinkarkottimien ja hyttyskarkottimien äänistä Punkinkarkottimien aiheuttamaa ääntä mitattiin puolikaiuttomassa kammiossa. Delfiineillä on kaksi äänilähdettä, tavanomainen viheltävä tai nakuttava ääni sekä kaikuluotaintyyppinen lähde, joka toimii tutkan tapaan ja on ultraäänitaajuudella, tavallisesti 100–200 kHz. Metsojen infraäänistä kiinnostuneina teimme Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa infraäänikokeita ja mittauksia metson soitimen ajalta. Outoja ääniä altaista ei kuitenkaan löydetty. Delfiinit olivat hyvin uteliaita, kun hydrofoni laskettiin altaaseen. Sen sijaan hyttyskarkotin lähetti taajuusalueella 7400 Hz Taulukko 1. Laitteiden toiminta perustuu alle 40 ms välein lähetettäviin pulsseihin, jotka ovat kuultavia pienitaajuisena ”pärinänä”. Mittausjärjestelmä kalibroitiin referenssiäänilähteellä. Tällä päästiin analysoimaan taajuusalue 2–30 000 Hz
Tavallisenkin äänipulssin geometrinen vaimentuminen senttimetrin etäisyydeltä metrin etäisyydelle on yli 40 dB. Tutkittavaksi valitsimme eläviä puita, lahoavia kantoja, tuulenkaatoja ja jo kuivuvia polttopuita. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. vsk. Punkinkarkottimen ultraäänipulssi aikaja taajuustasossa.. Punkin kuulokyvyllä tai jollakin vasteella on todennäköisesti olemassa kynnysarvo, jota voimakkaamman äänipulssin pitäisi vaikuttaa. Äänitasot etäisyydellä 10 mm karkottimen lähettimen pinnasta. Kuva 1. Tässä oli karkottimien välillä eroja, mutta todennäköisesti punkin vaste toimii yksittäisiin ultraäänipulsseihin, jos punkin kuulo tai joku muu vaste kykenee vastaanottamaan tämän taajuista ultraääntä. Näiden innoittamina hankimme Joensuun yliopiston tutkijoiden kanssa kevyitä tärinäantureita (PCB), joita kiinnitettiin erilaisiin puiden runkoihin ja kuunneltiin vahvistimen ja kuulokkeiden kautta, esiintyykö mielenkiintoisia ääniä tai tärinää. Perussyy epäonnistumiseen oli luultaTaulukko 2. Samalla voitiin taltioida ja tulostaa mahdollisia ääniä. Saattaisi olla mielenkiintoista yrittää jatkaa kuuntelemista, jolloin voisimme saada joitakin akustisia tai värähtelyihin liittyviä sovelluksia. Tarvittaisiin biologia arvioimaan, mikä punkin pelästymisen mekanismi tämänkaltaiselle äänipulssille olisi. Punkinkarkottimet lähettivät ultraäänipulsseja, joita punkkien pitäisi pelästyä. Sittemmin jäin miettimään tärinäanturin välityksellä puiden rungoista kuuluvia hyvin mielenkiintoisia ääniä, esimerkiksi tuulen aiheuttamaa puun narinaa, puun huojumisääniä, lehtien havinaa ja muita tunnistamattomia ilmiöitä. Kuvassa 1 on esitetty punkinkarkottimien äänipulssit ja taulukossa 2 on laitteiden pulssien ääniominaisuudet. Lähettimen ultraäänipulssi oli suuntaherkkä, ja noin 40 kHz ultraäänipulssi myös vaimenee nopeasti. Mitattuun kokonaisäänitasoon vaikuttaa myös pulssitaajuus, eli punkinkarkottimilla noin 26 Hz (pulssien etäisyys toisistaan hieman alle 40 ms). Hyttyskarkotin on voimakkuudeltaan selvästi heikompi (30–40 dB) kuin pulsseihin perustuvat punkinkarkottimet. 62 ja 37 kHz jatkuvaa ääntä. Toukkien puunsyönti 1980-luvulla julkaistiin tutkimuksia, joissa oli mitattu toukkien syödessään synnyttämiä värähtelyjä oksien tai puiden runkoon. Yksikäsitteisiä selkeitä johtopäätöksiä ei kuitenkaan pystytty tekemään, joten tulokset jäivät hajanaisiksi eikä julkaisujen asteelle päästy. Punkinkarkotin lähetti pulsseja noin 40 ms välein, jolloin hiljaisen nakuttavan äänen taajuus on noin 26 Hz
vsk. Tähän on kehitelty erilaisia lepakon ultraäänen muuntimia ihmisen kuuloalueelle, eli lepakkodetektoreita. Tähän perustuvat myös sellaiset koirapillit, joita ihminen ei pysty kuulemaan. 63 vasti ristiriita tärinäanturin herkkyyden ja massan välillä. 2. J Ornithol (2005) 146: 395–398. Koirat Koirien kuulo yltää tutkimusten mukaan aina 45 kHz:iin saakka. Julkaisuja saatiin tehdyksi melko harvoin, mutta lisää tutkittua tietoa saatiin, ja siten voitiin ratkaista monia askarruttavia asioita käytännössä. Ratkaisematon tämä ongelma ei ole. Pääkkönen R, 0ksanen M, Rytkönen A: Metsästäjän ja koiran kuulovaurioriski ja kuulonsuojaus. Lieser M, Berthold P & Manley G: Infrasound in the capercaillie (Tetrao urogallus). Tunnettua on, että metsästyskoirilla vanhemmiten on usein huonontunut kuulo. Tavallisesti karkottimet toimivat taajuusalueella yli 20 kHz, jolloin ajatellaan, ettei ihminen kuule niitä, mutta rotat ja hiiret pitävät ääniä epämiellyttävinä. Yleensä laitteet toimivat esitetyllä tavalla, ja epäily siirtyikin usein siihen, miten eläimet reagoivat noihin ääniin. 2/2011 57 vsk, 23–24. Toisaalta hirvenmetsästyksessä ja kanalintujen metsästyksessä on esitetty huolta aseiden laukaisemisesta aiheutuvasta rasituksesta koirien kuulolle (Pääkkönen 2011). DOI 10.1007/s10336-005-0003-y. Joissakin selvityksissä lähtöajatuksena epäiltiin, toimivatko laitteet lainkaan sillä tavalla kuin tuote-esitteissä esitettiin. Suuressa puussa taas toukan järsimisääni hukkuu rungon suureen massaan eikä ääntä pystytä erottamaan. Mittausvalmiudet erilaisille äänille ovat edelleen olemassa. Rottakarkottimet Markkinoilla on erilaisia ultraääneen perustuvia rotta-, käärmetai hiirikarkottimia, joiden ominaisuuksia selviteltiin. Moss R, Lockie I: Infrasonic components in the song of the capercaillie tetrao urogallus, First published: January 1979 https://doi.org/ 10.1111/j.1474-919X.1979.tb05021.x . Wikipedia: Hearing range. 4. Näitä ääniä voitiin helposti mitata esimerkiksi järjestelmällä mikrofoni B&K 4136, mittari B&K 2209 ja FFT-analysaattori Advantest 9211B. Jos koira on esimerkiksi hirven lopetuslaukausta ammuttaessa aseen piipun suun etupuolella, voi koiran korviin kohdistua voimakas äänipulssi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Mitä näistä jäi. Saksanseisoja-lehti. Syyksi paljastui hiirenkarkotin, joka aiheutti lapsille kuuloaistimuksen, mutta aikuiset eivät kuulleet ääntä lainkaan. Lopputulema oli, että talon kymmenvuotias tytär pystyi kuulemaan ääniä 25 kHz saakka, kun taas vanhemmat eivät kuulleet enää yli 18 kHz taajuisia ääniä. 3. Hiirija rottakarkottimien pitkän aikavälin toimivuudesta on ristiriitaisia tuloksia. Tällöin esimerkiksi hennot oksat eivät pysty kannattamaan anturia. Yksi kiinnostava tutkittava kohde on lepakoiden äänet. Rotan ja hiiren kuulo yltää tutkimusten mukaan alueelle 50–100 kHz. Ystäväni oli hankkinut hiirenkarkottimia kotiinsa ja kaikki oli hyvin, kunnes lapsenlapset tulivat kylään ja alkoivat ihmetellä jatkuvaa pinisevää ääntä sisällä asunnossa. Tarkemmin metsästyskoirien kuuloa ei liene tutkittu. Tein joskus vastaavan tyyppisen kokeen eräässä perheessä epäillyn ultraääniongelman takia, koska vanhemmat epäilivät talossa olevan omituisia ääniä, jotka eivät selittyneet tinnituksella tai vastaavalla. https:// en.wikipedia.org/wiki/Hearing_range.. Jotta anturin herkkyys olisi riittävä, sen pitäisi olla suuri ja painava. Lisätietoa 1
Mukana on ollut myös ympäristötoimen yksiköitä.. Organisaatioresilienssitutkimus ympäri maailmaa tukee käsitystä, että vastaavat toimintatavat vahvistavat organisaatioiden selviytymistä muistakin kriiseistä ja parantavat niiden suorituskykyä myös vähemmän poikkeuksellisina aikoina. Resilientit organisaatiot ovat taitavia varautumisessa ja jatkuvuudenhallinnassa: Miira Heiniö, VTM, erityisasiantuntija Mervi Niemi, KTM, erityisasiantuntija Työterveyslaitos Organisaation resilienssi ja jatkuvuuden hallinta Organisaation resilienssi auttaa sitä selviytymään vastoinkäymisissä ja kriiseissä, mutta myös kehittämään ja uudistamaan toimintaansa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Organisaatioresilienssin tutkimus on hahmottanut mallia, joka ennakoi organisaatioiden kykyä selviytyä äkillisistä muutoksista ja toisaalta sopeutua jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin. 64 Resilientti organisaatio uudistuu kriisinkin aikana Koronakriisi on nostanut ajankohtaiseksi, kuinka tärkeää on, että organisaatiot varautuvat yllättäviin tapahtumiin, varmistavat kykynsä jatkaa toimintaansa, toipuvat ja sopeutuvat kriisin jälkeisiin muuttuneisiin olosuhteisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. vsk. Oheinen kuva on Uudessa-Seelannissa kehitetty hahmotus maanjäristyksistä hyvin selviytyneiden organisaatioiden toimintatavoista eli resilienssin indikaattoreista (kuva 1). Organisaation resilienssiä vahvistavat ennakointi ja suunnitelmallinen varautuminen, hyvän yhteistyön jatkuva kehittäminen sekä ihmistä arvostava johtaminen ja kulttuuri. Sotejoki-hankkeessa on kehitetty organisaatioiden resilienssiä kolmessa pilottiorganisaatiossa ja tuotettu työkaluja ja verkkomateriaalia soteorganisaatioiden hyödynnettäväksi
Nyt pandemian aikaan saattaa unohtua vaikkapa kyberturvallisuuden tai äkillisten sääolosuhteiden muutosten uhkat tai jopa pandemian aiheuttamien laajempien vaikutusten ennakointi. Organisaation mukautumiskyky vahvistuu, kun kaikkien organisaatioon kuuluvien ja samaa päämäärää kohti työskentelevien ihmisten ideat, ammattitaito ja työpanos saadaan mukaan. Kuva 1. Ja lisäksi on tehty suunnitelmat pahan päivän varalle: riskienarviointi ja ennakkosuunnitelmat tehdään yhdessä niitä riskejä varten, jotka osataan tunnistaa. vsk. Kriisin tullen on eduksi, ettei tarvitse päätellä kuinka toimia, vaan oikea toiminta tulee ”selkäytimestä”. Kaikille on myös selvää, mitkä ovat tärkeimmät toiminnot, jotka pitää saada pidettyä toiminnassa tai palautettua toimimaan ensimmäiseksi. Kuka tahansa voi esimerkiksi esittää havainnon oudoista sähköposteista, työturvallisuuden puutteista tai kehittämismahdollisuudesta työprosessissa. Niiden varalta sovitaan toimintatavat ja näitä toimintatapoja harjoitellaan, vaikkapa poistumista rakennuksesta tulipalon sattuessa. Tähän työhön osallistuu koko organisaatio, ei vain ylin johto. Yllättävän tilanteen tullen jokainen kokee, että hänen on tärkeää olla paikalla ratkaisemassa asiaa. Resilienteissä organisaatioissa on myös katse sisään: havainnot oman toiminnan puutteista kerätään ja käsitellään oppimisja kehittämismielessä. Resilientti organisaatio jatkaa laaja-alaista toimintaympäristön seuraamista kriisinkin aikana. 65 tunnistavat riskit ja pyrkivät ehkäisemään niitä ja niiden haittavaikutuksia. Resilienteissä organisaatioissa on katse ulos: niissä seurataan laajasti toimintaympäristön muutoksia ja hahmotetaan oman organisaation paikkaa muuttuvassa ympäristössä. Tällainen työpaikka on ilmapiiriltään inhimillinen ja jokaista ihmistä ja hänen ammattitaitoaan arvostava. Kaikkia muutoksia ei kuitenkaan pystytä ennakoimaan eikä kaikkia uhkia ennaltaehkäisemään. Haasteena kuitenkin on, että parhaiten osaamme ennakoida sellaisia riskejä, jotka ovat jo tapahtuneet ja olemme hiukan sokeita muille riskeille. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Näitä varten organisaatio tarvitsee mukautumiskykyä. Organisaatioresilienssin indikaattorit.
Mukautumiskykyiset organisaatiot ovat myös kehittäneet toimintatapoja, jotka varmistavat valppaan, älykkään ja mahdollisimman laaja-alaisen toimintaympäristön seuraamisen, toiminnan kehittämisen, oppimisen, tiedonjakamisen, yhteistyön ja päätöksenteon. Sotejoki-hanke hakee uusia toimintatapoja uudistaa sote-organisaatioita Sosiaalija terveysministeriön rahoittamassa Sotejoki – resilienssin toimintakulttuurin kehittäminen sote-organisaatioissa -hankkeessa on toimintakulttuurin kehittämiskeinoja sovellettu kolmessa sote-alan pilottiorganisaatiossa. vsk. Sotejoki-hankkeen alkaessa STM:ssä oltiin viimeistelemässä ohjeistusta varautumiseen ja jatkuvuudenhallintaan, sopimukselliseen varautumiseen ja kyberturvallisuuden varmistamiseksi. Niissä on myös kunnianhimoisesti rakennettu yhteistyötä työyhteisöjen sisällä, isommissa organisaatioissa eri yksiköiden välillä, eri yhteistyötahojen kesken ja asiakkaiden kanssa. Kaikki rutiinipäätöksenteko on syytä delegoida mahdollisimman lähelle toimintaa. Ohjeistuksen soveltamisen helpottamiseksi kehitettiin kanvaasi-työkalu, jolla on helppo hahmottaa erilaisten uhkien käytännön vaikutuksia toimintaan. Haasteeksi ympäristötoimen organisaatioissa saattaa kuitenkin muodostua työyhteisön yhteinen ongelman ratkaisu ja kehittäminen. Työ ympäristötoimessa koetaan itsenäiseksi ja vastuulliseksi ja työtavat tukevatkin tällaista työskentelyä. Yhteistyö ulkoisten kumppanien kanssa. Sote-organisaatioiden ja samalla myös ympäristötoimen erityisenä vahvuutena on töiden sujuminen, vaikka avainhenkilö olisikin estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Kanvaasi on ladattavissa yllä mainitusta oppimateriaalista. Ympäristötoimen organisaatioille on jokseenkin tyypillistä, että työyhteisöt ovat pieniä ja tietyt osaamiset ja taidot ovat yhden ihmisen hallussa. Opas on koottu yhdessä Kuntaliitossa samanaikaisesti toimivan Kuja-hankkeen kanssa. Yhteiseltä kehittämiseltä saattaa puuttua säännöllisyys ja selkeät toimintatavat. ttl.fi/oppimateriaalit/opas/resilienssi/. Pandemia-ajan poikkeusjärjestelyt ovat luoneet tilaisuuden järjestää toimintaa ja yhteistyötä uudella tavalla. Resilienssiä vahvistaa oppien kerääminen talteen tästä poikkeuksellisesta tilanteesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Organisaatiossa on kehitetty keinoja esimerkiksi yhteiseen tilannekuvan jäsentämiseen työpajoissa ja viestiseinillä tai toimintatapoja hiljaisten signaalien ja trendien seuraamiseen osana säännöllisiä palavereita sekä strategiaprosesseja, joihin koko organisaatio osallistuu. Mukana mittauksessa oli myös muutamia ympäristötoimen organisaatioita. Lisäksi luovuutta ongelmanratkaisussa ja kehittämisessä ei toimintatapojen puuttuessa päästä harjoittelemaan. Oppaan kunnallisen jatkuvuuden hallinnan osiot ovat Kuja-hankkeen tuottamia. Kuinka resilienttejä ympäristötoimen organisaatiot ovat Sotejoki-hankkeessa mitattiin pilottiorganisaatioiden resilienssiä henkilöstölle suunnattujen kyselyjen avulla. 66 Kriisin tullen ylimmän johdon tehtäväksi jääkin suunnan selkiyttäminen ja esillä pitäminen sekä toivon ylläpitäminen. Pilottiorganisaatioita varten koottu teoria-aineisto sekä heidän kanssaan testattuja työkaluja on koottu Resilienssi ja jatkuvuudenhallinta -oppaaseen: https://www. Itsenäinen työ on myös opettanut ympäristötoimen osaajat ratkomaan arjen ongelmia itsenäisesti. Organisaatioissa on tehty alkumittaus, jonka perusteella on valittu kehittämisen painopisteet ja valmennettu resilienssikonsultteja edistämään resilientin organisaation toimintatapoja organisaatioissaan
Työyhteisön jäsenten aktiivinen osallistuminen vaatii kuitenkin hieman vaivannäköä ja suunnittelua. Kanvaasi-työkalu käytössä.. Niin ikään yhteistä oppimista harjoituksista, läheltä piti -tilanteista ja häiriötilanteista voitaisiin kehittää. Parannettavaa kuitenkin löytyy esimerkiksi palveluiden jatkuvuuden turvaamisen kehittämisessä kriittisimpien kumppanien kanssa. Kehittämisen keskeinen ajatus on yhdessä pohtiminen, ideointi ja toteuttaminen. Seuraavassa muutamia vinkkejä resilientin organisaation ominaisuuksien kehittämiseksi. Koronakriisin keskellä on ajankohtaista pohtia, mitä työyhteisö on oppinut kriisistä. Suunnittelussa kannattaa miettiä aikataulun lisäksi myös sitä, miten osallistujat johdatellaan aiheeseen ja ajattelu saadaan käynnistymään sekä miten kaikki saadaan tuomaan omia ajatuksiaan aktiivisesti yhteisen ajattelun pohjalle. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Vastaajat ovat kokeneet, että häiriötilanteiden harjoittelua voisi olla nykyistä enemmän. Työstämisen tueksi kannattaa valita juuri omalle työyhteisölle sopiva arviointityökalu ja parhaimmillaan Kuva 2. Yhteisen oppimisen näkökulmasta on tärkeää, että koko työyhteisö osallistuu pohtimiseen ja arviointiin. Näyttäisi siltä, että henkilöstö tuntee ja tietää keskeiset yhteistyökumppanit. Kaikkia sote-organisaatioita näyttää yhdistävän myös häiriötilanteisiin liittyvän harjoittelun vähäisyys. 67 ympäristötoimessa on paremmalla tolalla kuin muualla sote-organisaatioissa. Yhteisellä tekemisellä resilientiksi organisaatioksi Organisaatioresilienssi on sellainen työyhteisön ominaisuus, jota voidaan kehittää. vsk
Luottamuksellinen yhteistyö vaatii pitkäjänteistä ja säännöllistä tekemistä ja toimintaa. Hankkeessa kehitetty kanvaasi-työkalu (kuva 2) mahdollistaa yhteisen tapahtumien kulun hahmottamisen erilaisten kuvitteellisten häiriötilanteiden sattuessa. Routledge: Great Britain and United States.. Sotejoki-hankkeeseen osallistuneen ympäristötoimen vinkki on, että yhteistä kehittämistä ulkopuolisten yhteistyökumppanien kanssa voi käynnistää esimerkiksi sovittamalla yhteen eri organisaatioiden valmiussuunnitelmia. Kanvaasi-työkalua voi hyödyntää niin ikään harjoittelun välineenä oman työyhteisön kanssa. 2016. Vilakant et al. & Wordsworth, R. 68 valmis ajattelukehikko ohjaakin työskentelyä kohti konkreettisia lopputuloksia. Kanvaasi-harjoituksen perusperiaate on, että häiriötilanteen aikaisia toimintoja käydään läpi yhtä aikaa eri organisaatioiden kanssa ja samalla hahmotetaan ohjeiden päällekkäisyyksiä ja puutteita. Business and Post-disaster Management. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Näitä näkökulmia voivat olla esimerkiksi oma työ ja työskentely, asiakkaat, yhteistyökumppanit sekä työyhteisö. Dynamics of organisational response to a disaster: A study of organisations impacted by earthquakes Hall, M., Malinen, S., Vosslamber, R. Sotejoki-hankkeeseen osallistujat ovat kertoneet, että Kanvaasi-työkalu toimii myös varsinaisessa häiriötilanteessa ajattelun jäsentäjänä ja muistilistana. Tämän jälkeen tehdään yhdessä havaintoja yhteistyöstä, jonka jälkeen myös johtopäätökset ovat tärkeitä suunnitelmien päivittämistä ja kehittämistä varten. Resilient Organizations – How to survive, thrive and create opportunities through crisis and change. 2016. Lisätietoja Sotejoki-hankkeesta ja organisaatioresilienssin kehittämisestä voit kysyä myös meiltä: -Erityisasiantuntija Miira Heiniö (etunimi.sukunimi@ttl.fi) -Erityisasiantuntija Mervi Niemi (etunimi.sukunimi@ttl.fi) Valmiusja jatkuvuudenhallintasuunnitelma Ohje sosiaalija terveydenhuollon toimijoille https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/161627 Sopimusperusteinen varautuminen: Ohje sosiaalija terveydenhuollon toimijoille https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/161629 Kyberturvallisuus Ohje sosiaalija terveydenhuollon toimijoille https://julkaisut. Kanvaasi-työkalun löydät sote-organisaatioille suunnatusta Resilienssi ja jatkuvuudenhallinta -oppaasta. Oppaassa on tarjolla myös työvälineitä työyhteisösi organisaatioresilienssin kehittämiseksi. Lisätietoja Tutustu Resilienssi ja jatkuvuudenhallinta -oppaaseen: https://www.ttl.fi/ oppimateriaalit/opas/resilienssi/ Oppaasta saat lisätietoa organisaatioresilienssistä ja sen kehittämisestä. & Nonino, F. Omega, 2016, vol. vsk. Strategic and operational management of organizational resilience: Current state of research and future directions. Yksinkertainen arviointikehikko antaa valmiit näkökulmat, joihin osallistujat keräävät näkemyksiään kriisin aikaisesta toiminnasta ja havainnoista. Kogan Page Limited: Great Britain and United States. Business, organisational and consumer resilience and the Christchurch earthquakes. Kanvaasi-työskentelyn ensimmäisessä vaiheessa mietitään varsinaista häiriötilanteen aikaista toimintaa tilannekuvan, tilannejohtamisen, viestinnän ja yhteistyön näkökulmista. valtioneuvosto.fi/handle/10024/161683 Artikkeleita ja jatkolukemista Annarelli, A. Yhteisiä ajatuksia ja havaintoja myös arvioidaan yhdessä: mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät toimineet, voimmeko luopua jostakin tai voimmeko ottaa jotakin uusia toimintatapoja käyttöön jatkossa. 2016. 62, issue C, 1–18 Seville, E
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Noudatamme vastuullisen journalismin periaatteita. Hyvitämme hiilijalanjälkemme. Hankinnat teemme arvojemme ja toiminta-ajatuksemme mukaisesti. Yhteiskunnallisena yrityksenä tuemme suomalaista työtä; julkaisemamme lehdet ja painotuotteet painetaan Suomessa. vsk. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi. Toimintamme perustuu ajantasaiseen, luotettavaan ja tutkittuun tietoon. Julkaisuja koulutustoiminnan lisäksi neuvonta ja valistus kuuluvat toimintamme painopisteisiin. 69 Ympäristökustannus Oy:ssä ympäristöterveyden ja elintarviketurvallisuuden sekä ympäristönsuojelun edistäminen ovat toimintamme lähtökohtia. Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta on perusta tavoitteidemme saavuttamiseen. Pyrimme toiminnassamme siihen, että palvelumme ovat kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa
70 Pohjanmaan vesi ja ympäristö – moderni toimija Filosofian tohtori Heli Jutila on Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n (PVY) toiminnanjohtaja. Kasvitieteilijänä minua kiinnosti mahdollisuus tutkia Perämeren rantaniittyjä, sillä väitöskirjassani olin tutkinut Selkämeren rannan rantaniittyjen laidunnusta ja siemenvarastoa sekä laidunnuksen vaikutusta siihen”, Jutila pohtii siirtymistään Pohjanmaalle. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on kuntien, teollisuuslaitosten ja muiden vedenkäyttäjien muodostama asiantuntijaja yhteistyöorganisaatio, joka toimii pohjanmaalaisten jokien valuma-alueella Lapväärtin-Isojoen ja Lestijoen välillä ja Pohjanmaan rannikon alueella. Ajattelin, että PVY:n toiminnanjohtajan tehtävässä voisin siirtyä esimiestehtäviin ja myös kehittyä ammatillisesti ja tuottaa erilaisia selvityksiä. Jutila aloitti toiminnanjohtajan tehtävässä 1.2.2019. PVY on moderni vesiensuojeluyhdistys, jonka toiminta kattaa vesiensuojelun lisäksi laajasti myös muita ympäristönsuojelun osa-alueita. Pidin kovasti Hämeenlinnassa työskentelystä ja ympäristöasiantuntijan tehtäväkuva oli todella hieno, mutta pohdin mahdollisuuksia tehdä jotain muutakin. ”Olin yli 20 vuotta Hämeenlinnassa ympäristötoimessa töissä enkä enää nähnyt mahdollisuutta edetä uralla tai kehittyä ammatillisesti. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on toiminut vuodesta 1980, ja se on Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton jäsen. Toimipaikka löytyy Pietarsaaresta. Mukaan mahtuu myös erilaisia luottamustoimia ja ahkeraa julkaisutoimintaa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Heli Jutila. Yhdistyksen toiminta jakautuu toisaalta jäTapio Välikylä kasvitieteilijä, ympäristöasiantuntija ja toiminnanjohtaja Heli Jutilan ura on monipuolinen yhdistelmä ympäristöosaamista ja -hallintoa
Heli Jutila. suolayrtin levinneisyyden kartoitus sekä hiekkarantojen ja dyynien hoitosuunnitelmat”, Jutila sanoo. Luontoselvityksistä esimerkkinä ovat mm. ”Töitä on enemmän kuin ehdimme tehdä, ja pohdin yhden henkilön lisätyöpanoksen saamista yhdistykseen. Ekologian opintoja mm. Pietarsaaren ja Kokkolan merialueiden yhteistarkkailuissa tuotamme vuosiraportit, mutta jokilaaksoissa pääosa tarkkailuista on kilpailutettu muille toimijoille. 71 senmaksutuloihin perustuvaan toimintaan ja toisaalta toimeksiantoihin, joilla katetaan suurin osa kuluista. Toimintapiiriä on laajennettu ja toimintaa tehostettu. Louisianan yliopistossa. Filosofian maisteri 1989, Turun yliopisto. ”PVY hallinnoi Ähtävän-, Kyrön-, Lapuanja Perhonjokirahastoja, joiden rahoitus tulee kunnilta ja muilta alueen toimijoilta. Kuva: Karri Jutila.. Myös vanhojen kaatopaikkojen seurantojen koordinointi sekä jätteenkäsittelyja turvetuotantoalueiden erilaiset selvitykset ovat osa työtämme. Vesiensuojeluyhdistyksillä on varsin pitkä historia, ja PVY:kin täyttää tänä vuonna 40 vuotta, joten uskoa toiminnan pitkäjännitteisyyteen on. Parhaillaan yhdistyksellä on ravinteiden kierrätykseen keskittyvä Ravinneratas-hanke yhdessä kuuden muun toimijan kanssa ja kuntien kanssa yhteistyössä VETO-hanke, jossa suunnitellaan ja toteutetaan valumavesien käsittelymenetelmiä, kerätään ja levitetään tietoa vesija rantaluonnosta sekä tuetaan vesiensuojelutoimijoita. Rahastoista myönnetään avustuksia vesienja ympäristönsuojelua edistävään työhön varsinkin paikallistoimijoille.” Tällä hetkellä vesiensuojeluyhdistysten tilanne näyttää Jutilan mukaan hyvältä. vsk. Toimintamme on korkeaa asiantuntemusta Ylioppilas 1983, Ulvilan lukio. MBA-tutkinto 2008, Swansea Metropolitan University, lopputyön aihe oli EU:n hiilidioksidipäästökaupan vaikutus ja vaikuttavuus suomalaisten esimerkkien nojalla. PVY osallistuu vesienhoidon yhteistyöryhmän ja jokineuvottelukuntien työhön. Pohjavesitarkkailuja toteutamme Kokkolassa, Kristiinankaupungissa ja Pietarsaaressa. Jutila kertoo, että PVY on vahvasti mukana hajajätevesineuvontahankkeissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Filosofian tohtori 1999, Turun yliopisto, väitöskirja käsitteli Itämeren rantaniittyjen kasvillisuutta ja siemenvarastoa sekä laidunnuksen vaikutusta siihen. ”Suurimpana tilaustyösarkanamme ovat tarkkailuohjelmat, kilpailutukset, yhteistarkkailujen koordinointi, julkaisujen laatiminen sekä erilaiset muut ympäristölupiin ja -valvontaan liittyvät selvitykset
Myöhemmin organisaatio siirtyi noin kymmenen vuoden ajaksi Hämeenlinnan kansanterveystyön kuntayhtymään palatakseen sitten takaisin Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. ”Ympäristöheräämisen taustalla oli lapsuuden perheen kiinnostus ja kunnioitus luontoa kohtaan. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, toiminnanjohtaja. 72 vaativaa. Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus. Toimin vuoden luokanopettajana ja valmistuttuani yläasteen biologian ja maantiedon opettajana. Lukiossa ollessani pohdin opiskelualaa ja tulevaa ammattia, ja päädyin siihen, että lähden lukemaan biologiaa. Liikun paljon luonnossa ja haluan kehittyä luonnon tuntijana ja suojelijana.” ”Jo yläkouluikäisenä olin lähtenyt mukaan paikallisen, Ulvilan-Kullaan ympäristöseuran toimintaan ja jatkoin Satakunnan luonnonsuojelupiirin hallituksessa opiskeluaikana ja myöhemminkin (1989–1994). Koin, että luonto on minulle tärkeä. ”Muutto Kanta-Hämeeseen oli lopultakin helppoa. Perustimme Satakunnan luonnonsuojelupiirin alaisuuteen TESMA-nimisen kasvija hyönteiskerhon, minkä puheenjohtajana vaikutin jonkin aikaa (1994–1999). Luonnonperintösäätiön hallitus Ympäristösuojeluviranhaltijoiden hallitus, puheenjohtaja.. Suomen ympäristökeskus. USA:n kosteikkojen tutkimuskeskus . Hain kuitenkin jo muihin tehtäviin ja pääsin Hämeenlinnaan ympäristösuunnittelijaksi.” Muutto Kanta-Hämeeseen Heli Jutilalla on vankka kokemus kunnan ympäristönsuojelutehtävistä yli 20 vuoden ajalta. Toki on aina olemassa riski toiminnan hiipumiseen, mutta tällä hetkellä näyttää hyvältä”, Jutila pohtii. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristösuunnittelija ja ympäristötarkastaja. Olin ihastunut seutuun, sen järviin ja mäkiin. Kasvitieteilijälle tulo Hämeen lehtokeskukseen oli hieno juttu, vaikka toki Satakunnassakin luonto on monipuolista”, Jutila korostaa. Palattuani virkavapaalta Hämeenlinnaan Työura: Opettajan sijaisuuksia ja muita opetustehtäviä alakoulusta yliopistoon. Luottamustoimia: Suomen luonnonsuojeluliiton hallitus, varapuheenjohtaja. Kuljimme luonnossa, marjastimme, meloimme ja suunnistimme. Satakunnan metsäkeskus. vsk. Meillä on paikallistuntemusta ja pystymme toimimaan hankkeissa nk. Väitöskirjatyö Satakunnan perinnebiotoopeista ja virkavapaa vei minut takaisin Satakuntaan. Yhteistarkkailupuolella teemme vahvasti yhteistyötä yritysten kanssa. Hän aloitti ympäristösuunnittelijana Hämeenlinnan kaupungilla 1991. Hämeenlinnan kaupunki, ympäristösuunnittelija, ympäristötarkastaja, ympäristöasiantuntija. Juuret Satakunnassa Heli Jutilan juuret ovat Satakunnassa, Ulvilassa. välittäjäorganisaationa. Perustimme Hämeenlinnaan vuonna 1991 paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen alaisuuteen kasvikerho Pulsatillan, jonka puheenjohtajana olen pitkään toiminut. Olin käynyt Aulangolla perheen kanssa ja luokanopettajana oppilaiden kanssa. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristösuunnittelija ja ympäristötarkastaja
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Jutila on hyvin monen paikallisen luonto-oppaan kirjoittaja, hän on myös luonnonsuojelulainsäädännön asiantuntija ja paikallinen ympäristötoimija. Toki jo puheenjohtaja-aikanani kokoukset olivat pääosin etäkokouksia. Toki myöhemminkin palattuani viranomaispalveluihin kaavavaikuttaminen jatkui, muttei niin intensiivisenä, sillä muita työtehtäviä oli taas tullut toimenkuvaani.” Vilkasta julkaisutoimintaa Heli Jutila on kirjoittanut vuosikymmenten mittaan monia paikallisia luonto-oppaita ja kirjasia. ”Vuoden 2009 alusta siirryin maankäytön suunnittelu -yksikköön, sillä osaamiseni haluttiin keskittää erityisesti kaavahankkeissa vaikuttamiseen. 73 ympäristösuunnittelijan virkaan päädyin myöhemmin lähtemään mukaan paikallisen luonnonsuojelupiirin toimintaan ja sitä kautta edelleen Suomen luonnonsuojeluliiton hallitukseen (2009–2015), jossa toimin mm. Tein yhteistyötä kaavoittajien kanssa ja toin luontotietoa kaavoitusprosessiin. Kaavalausunnoissa pyrin vaikuttamaan luontoarvojen huomioimiseen, mutta kaavoituksessa on monia muitakin tekijöitä ja aika usein muut asiat, kuten liikennekysymykset ajoivat luontoarvojen ohi. Kehitimme YSV:n toimintaa ja Lammin Päivien suunnittelu oli tärkeässä roolissa. Nettiyhteydet tarjoavat aivan toisenlaisen mahdollisuuden siihen, että esimerkiksi YSV:n hallitukseen voi osallistua myös kauempaa Suomesta. Erosin keväällä 2019 puheenjohtajan tehtävästä, sillä nykyinen työnantaja ei katsonut tehtävää mahdolliseksi. Olen pitänyt useita esityksiä luontoarvojen huomioimisesta kaavoituksessa. Uskon, että YSV:n rooli on vahva niin kauan kuin tässä maassa on kunnallisia ympäristöviranhaltijoita. Olennaista on, että luontoarvot ovat mukana heti suunnittelun alusta. Edelleenkin teen paljon yhteistyötä kuntien ympäristönsuojeluviranhaltijoiden kanssa. Ajanjaksoon mahtui myös YSV:n 30-vuotisjuhla Hämeenlinnassa. ”Osana EU:n Interreg -ohjelmaan kuulunutta NAPA-hanketta kirjoitin ja julkaisin seudun luonto-oppaita, jotka ovat edelleen tärkeä lähde monissa selvityksissä. Monipuolinen työnkuva Heli Jutilan tehtäviin kuuluivat mm. Silti on tärkeää vähintään kerran vuodessa nähdä”, Jutila korostaa.. Toisaalta monia onnistumisiakin syntyi. Teimme siinä uudistuksia puheenjohtajuuskautenani. Tällä hetkellä Jutila vaikuttaa myös Luonnonperintösäätiön hallituksessa. Muistelen tätäkin tehtävää ilolla. Toimin myös luonnonsuojeluvaliokunnan puheenjohtajana”, Jutila muistelee vaiheitaan. kaavalausunnot, erilaiset luontoja ympäristöselvitykset, vesiensuojelu, kestävä kehitys, EU-hankkeiden valmistelu ja ohjausryhmissä toimiminen sekä aiemmin myös ympäristövalistus ja -kasvatus. varapuheenjohtajana (2012–2013). Työhöni kuuluin luontoselvitysten tekeminen ja tilaaminen. Näitä olivat Hämeenlinnan (2005) ja Hauhon luonto-opas (2004) sekä yhteistyössä Hannu Harjun kanssa tehdyt Rengon (2004) ja Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry ”Olen ollut mukana YSV:n hallituksessa vuodesta 2007 lähtien ensin varajäsenenä, sitten jäsenenä ja lopulta puheenjohtajana
Ehkä merkittävimpiä virstanpylväitä on ollut valmistelemani Hämeenlinnan hakemus Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien kilpailuun, josta saimme kunniamaininnan ja pääsimme vastaanottamaan palkinnon. 74 Kalvolan luonto-oppaat (2004). Toimin Hämeen maakuntajohtajan erityisavustajana valmistellen EU:n itälaajenemisen ympäristövaikutuksista lausunnon. ”Olen työurani alusta asti ollut mukana kansainvälisessä yhteistyössä. vsk. Kuva: Karri Jutila.. Merkittävänä työnä pidän myös Sibeliuksen Metsän luonnonsuojelualueen perustamisessa tekemääni työtä vuosina 2017–2018”, Jutila muistelee. Hämeenlinnassa pidetty WHO:n kansainvälinen työryhmäkokous tuli lopulta kokonaan vastuulleni silloisen ympäristöpäällikön sairastuttua. LUMO2010-vuoden kunniaksi Hämeenlinnan oli mukana kunnille suunnatussa luontohaastekampanjassa ja suojeli Saapaslammin metsän ja Hakovuoren alueet. Kehitysyhteistyöhankkeet ensin Hauhon kunnan edustajana Tansanian suuntaan ja sittemmin Hämeenlinnan kaupungin edustajana Kenian suuntaan ovat olleet varsin merkittäviä ja pitkään jatkuneita kokonaisuuksia.” Heli Jutila esittelee Ahveniston kasveja Hämeenlinnassa. Kansainvälinen yhteistyö Jutilan työuraan liittyy paljon myös erilaisia kansainvälisiä tehtäviä. Sittemmin kirjoitin luonnonmuistomerkistä opukset Hattulaan ja laajaan Hämeenlinnaan (2016). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Myöhemmin syntyi Tuuloksen luonto-opas (2009). Suomen itsenäisyyden juhlavuonna panostimme monin tavoin luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen ja luontolahjana satavuotiaalle suojeltiin Rengon Koivusaaren metsä
Heinäkuussa on vuorossa Käsivarren alue, missä arktinen elinympäristö on katoamassa Suomesta. Elokuussa on aika seurata lintujen syysmuuttoa Hangon lintuasemalla. Pitkään jatkuneen kattavan seurannan ansiosta lintukantojen kehityksestä on kertynyt runsaasti tietoa. vsk. Voisi ajatella, että linnuille siirtyminen on muita eläimiä helpompaa ja ne siksi selviytyisivät ympäristön muutoksesta keskimääräistä paremmin. Lintuharrastus on kasvattanut viime vuosina suosiotaan. Teos on laaja tietopaketti elinympäristöjen muutosten vaikutuksista erilaisiin lintulajeihin. Kirjan muut tekijät ovat valokuvaaja Heikki Eriksson ja Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti, lintututkija Aleksi Lehikoinen. Lintuihin pätee kuitenkin sama sääntö kuin muihin eliöryhmiin: yleislajit pärjäävät, erikoistuneille lajeille nopea muutos voi olla kohtalokas. 175 s. Ensimmäiset lintuasemat on perustettu jo 1920-luvulla. Sisällöltään teos on vakava ja vakuuttava. Eliölajeille on elinympäristön muutoksessa kolme vaihtoehtoa, ne voivat vain siirtyä, sopeutua tai kuolla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Hätkähdyttävintä kirjassa on käynnissä olevan muutoksen nopeus. 75 Mari Pihlajaniemi, Heikki Eriksson, Aleksi Lehikoinen Linnut ja ilmasto. Suomeen toki leviää etelästä uusia lintulajeja ja monet tutut lajit ovat runsastuneet ja levinneet pohjoisemmaksi, mutta arktisilla lajeilla ei juuri ole alueita mihin siirtyä. Soiden ja kosteikkojenkin lajit ovat pulassa, sillä niiden elinympäristöt ovat tuhoutumassa muun muassa rehevöitymisen, umpeen kasvamisen, ojituksen ja turvetuotannon takia. Kirjan kirjoittaja, biologi ja toimittaja Mari Pihlajaniemi kertoo, että lintuja tarkkailemalla pystyy päättelemään paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksista koko ekosysteemiin, sillä ravintoverkon huipulla olevina ne heijastavat koko verkon muutoksia. Kotoisia lintulajeja tarkastelemalla tulee konkreettisella tavalla näkyviin, miten suuria vaikutuksia lämpenemisellä on jo ollut. Kaiken kaikkiaan kirjassa mainitaan peräti 90 lintulajia, joista hyvinkin toistakymmentä on päässyt tarkempaan syyniin. Lopuksi käsitellään Siuntion lehtopöllöjä, joiden elämää on tarkkailtu jo vuodesta 1978 lähtien. ISBN 9789522917270 Ulkoasultaan helmikuussa 2020 julkaistu Linnut ja ilmasto – matka muuttuvaan luontoon on kaunis luontokirja. Linnut ovatkin oiva tarkkailukohde: niitä on kaikkialla, ne ovat (verrattain) helposti havaittavia ja lajeja on paljon. Pihlajaniemi kertoo erilaisissa elinympäristöissä tapahtuneista muutoksista vuonna 2019 tekemiensä linturetkien ja esimerkkilajien kautta. Lämmin lukusuositus. Esimerkiksi Luonnontieteellisen keskusmuseon järjestämät, vapaaehtoisten suorittamat vuosittaiset talvilintulaskennat on aloitettu 1950-luvun puolivälissä, Ahvenanmaalla vuonna 1967. Erilaisten elinympäristöjen suojelemiseksi on kuitenkin tehtävissä paljon. Anne Kotiharju KIRJAESITTELY. Keskikesällä käydään Oulun lähistöllä, Liminganlahden Euroopan mittapuullakin merkittävällä lintukosteikolla. Ahvenanmaan tammikuisista talvilintulaskennoista siirrytään Mäntsälän keväiseen peltomaisemaan ja edelleen alkukesän järviruovikkoon Karjaalle, missä varpuslintuja rengastetaan säännöllisesti joka kesä. Matka muuttuvaan luontoon Docendo Oy 2020
76 Lehtorit Kirsi Sippola, Kirsi Lähde ja Harri Saartenkorpi Hämeen ammatti-instituutti Oy, Hämeenlinna Kestävä tulevaisuus perinteitä kunnioittaen Hämeen ammatti-instituutin juuret ovat syvällä, sillä jo 1840–50-luvuilla perustettiin maineikkaat Mustialan maatalousoppilaitos ja Evon metsäoppilaitos. Silloin elettiin vielä Venäjän Keisari Aleksanteri II aikaa. Mustialan opetusmaatila on nykyisin luomutila. Kestävä tulevaisuus -ohjelman mukaan oppilaat toimivat työelämäjaksoillaan kestävän kehityksen lähettiläinä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Muita konkreettisia tekoja ovat muun muassa henkilökunnan koulutus ja kaasuautojen hankinta. vsk. Kulttuurihistorialliset kohteet ovat edelleen hyvässä kunnossa ja toimivat opiskelijoiden oppimisympäristöinä. Kuva Minna Leino.. Hämeen ammattiinstituutin Kestävä tulevaisuus -ohjelman myötä oppilaitos hakee kestävän kehityksen sertifikaattia OKKA-säätiöltä. Vahvat perinteet velvoittavat toimimaan kestävästi myös tulevaisuuden maailmassa
OKKA-säätiö tarjoaa arviointityökaluja, materiaaleja, neuvontaa ja koulutusta oppilaitosten kestävän kehityksen työn tueksi. Mukana on alkuperäisrotuja kuten Suomen karjaa. Mustialan luomutilan tavoitteena on tuottaa luomumaitoa noin 650 000 litraa vuodessa. Jokaisessa yksikössä perinteet ja kestävä tulevaisuus kulkevat käsi kädessä. Navetassa on noin 60 lypsävää lehmää sekä vasikoita ja hiehoja. HAMIn yksiköt sijoittuvat ympäri Kanta-Hämettä. asteen käytännön osaajia muun muassa maatalous-, metsä-, puutarhaja elintarvikealalle. 77 H ämeen ammatti-instituutti (HAMI) on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tytäryhtiö. Nykyisten kriteerien mukaan painotetaan organisaation kestävän kehityksen itsearviointia ja kehittämissuunnitelman laadintaa kymmenen indikaattorin mukaisesti”, Lähde kertoo. Mustialan luomutuotanto ja alkuperäisrodut Tammelassa sijaitsee maatalouteen erikoistunut Mustialan tila ja opetuskampus, joka on saanut alkunsa jo 1840-luvulla. Opetusmaatilalla on 1200 hehtaaria peltoa ja metsää. HAMIssa koulutetaan myös liikenneopettajia ja johtamisen sekä esimiestyön ammattilaisia. ”Mustialassa on ollut kestävän kehityksen sertifikaatti, mutta OKKA-sertifioinnin arvioinnin kriteerit ovat muuttuneet ja nyt päivitetään uutta suunnitelmaa. Mustialan opetusmaatila. Mustiala on luokiteltu Museoviraston taholta valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. ”Suunnitelmaa on laadittu tulevaisuuden kymmenen indikaattorin mukaisesti. Mustiala siirtyi luomutuotantoon vuonna 2019. Kestävän kehityksen mukainen kulttuuriympäristön vaaliminen on Hämeen ammatti-instituutissa vahvalla pohjalla, koska oppilaitoksen juuret ovat syvällä 1800-luvulla. HAMIn kestävän kehityksen ohjelman koordinaattorina toimii lehtori Kirsi Lähde. vsk. HAMI toimii HAMKin kanssa samoissa yksiköissä muun muassa Mustialassa, Evolla, Lepaalla ja Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa. Hämeen ammatti-instituutista valmistuu 2. OKKA-säätiö on kouluttanut joitakin HAMIn henkilökunnan jäseniä koordinoimaan työtä. Kuva: Minna Leino.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Kestävän kehityksen suunnittelutyö on aloitettu vuonna 2019. HAMIlaiset ovat koulutuksen jälkeen hoitaneet asian edistämistä oppilaitoksessa yhdessä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa”, Lähde kertoo. Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi on OKKA-säätiön (Opetus-, kasvatusja koulutusalojen säätiö) ylläpitämä järjestelmä
Turvallisuus, hyvinvointi, kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy, ravinto ja terveys sekä Evolla uudistetaan metsää luonnonmukaisesti kulottamalla. Lepaalla Green Flag Award Lepaalla, Hattulassa, sijaitsee HAMIn puutarha-alan toimintaympäristö, joka sisältää muun muassa 20 hehtaaria hoidettuja puistoalueita sekä kasvihuoneita. Kuva: Juha Mäkelä.. Kestävä tulevaisuus -ohjelma HAMIn Kestävä tulevaisuus -ohjelmassa on huomioitu muun muassa materiaalien, energian ja veden käyttöä sekä jätteiden lajittelua ja kierrätystä. 78 Evon kulotukset pitävät perinteistä ammattitaitoa yllä Venäjän Keisari Aleksanteri II julisti Evon Metsänhoito-opiston perustamisen 10. Kampukselle myönnettiin ensimmäisenä Suomessa kansainvälinen Green Flag Award -tunnustus viheralueiden laadusta vuonna 2016. Lisäksi on pohdittu sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. maaliskuuta vuonna 1858. Ammattiinstituutin puutarha-alan opiskelijat pitävät huolta upeasta kulttuuriympäristöstä. Evon 2000 hehtaarin opetusmetsä tarjoaa hyvät mahdollisuudet metsäalan opiskelijoiden käytännön harjoittelulle, esimerkiksi kulotukselle, jonka avulla uudistetaan metsää. Varsinainen metsänhoito-opetus alkoi virallisesti vuonna 1862. Hukkapuu on sellaista puuainesta, joka ei täytä teollisuuden mittoja, esimerkiksi latvusosa, pienikappaleinen puunosa tai muu alle kahden metrin mittainen viallinen rungonosa. vsk. Metsän kulotuksessa hakkuualueen hakkuutähteet, hukkapuu ja osa maanpinnan humuskerrosta poltetaan. Huomionosoitus kertoo puiston merkittävyydestä, kulttuurihistorian säilyttämisestä sekä käyttäjien ja vierailijoiden huomioimisesta. Kulttuurihistoria on edelleen alueella näkyvissä, sillä vanhoja kruununtorppia, metsänvartijan tiloja ja metsäkämppiä on edelleen nähtävissä. Evolla opiskelijat pääsevät mukaan luonnonmukaiseen metsänhoitoon
79 kulttuuriperintö ja monikulttuurisuus ovat huomioitu Kestävä tulevaisuus -ohjelmassa. Koulutusta on lisätty henkilöstölle. Kuva: Minna Leino.. HAMIn Kestävän tulevaisuuden ohjelma tukee oppilaitoksen strategiaa ja noudattaa OKKA-säätiön sertifiointiprosessia. Kestävyys ja Lepaan puutarha on saanut kansainvälisen Green Flag Award -tunnustuksen viheralueiden laadusta. Lisäksi on toteutettu kaksi kyselyä, joiden analysoinnin ja itsearvioinnin jälkeen haetaan sertifikaattia. ”Käytännössä Kestävä tulevaisuus -ohjelmassa on kestävän kehityksen opintoja sisällytetty kaikkiin tutkintoihin. Opiskelijat toimivat kestävän kehityksen lähettiläinä työelämäjaksoilla Hämeen ammatti-instituutin opiskelijat ovat vahvasti mukana Kestävän tulevaisuuden ohjelmassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. OKKA-säätiö on vahvistanut 12.2.2020 ammatillisten oppilaitosten kestävän tulevaisuuden indikaattorit otettavaksi käyttöön oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnissa. Sertifiointia haetaan joulukuussa 2020”, Lähde kertoo. ”Esimerkiksi elintarvikealalla logistiikan osiossa keskitytään vihreään logistiikkaan ja meijerin ekotaseeseen. Lisäksi tutkintojen ammatillisissa opinnoissa on kolmen osaamispisteen kokonaisuus. Keke-toimintaa edistävät, viestivät ja koordinoivat tiimit on perustettu syksyllä HAMIin. vsk. Sertifikaatilla ei ole enää pisterajoja, vaan sertifiointi perustuu oppilaitoksen itsearviointiprosessiin, kestävän kehityksen toiminnan perustason todentamiseen ja sitoutumiseen kestävän kehityksen suunnitelman toteuttamiseen. Kaikille opiskelijoille on pakollisina opintoina yksi osaamispiste kestävän kehityksen edistämisen opintoja
Opiskelijoilla on useita työelämäjaksoja opintojensa aikana. Oman liikkumisen huolellinen suunnittelu ja tieliikenteen päästöjen minimointi yksilötasolla on henkilökohtainen ekoteko”, HAMIn liikenneopettajakoulutuksen lehtori Harri Saartenkorpi kertoo. Samalla, kun opiskelijat harjoittelevat käytännössä omaa ammattiaan, he vievät kestävän kehityksen sanomaa yrityksiin. Kotimaan liikenteestä aiheutuneet kasvihuonepäästöt muodostavat noin viidenneksen koko maan kasvihuonepäästöistä. Kuva: Harri Saartenkorpi.. Tämä luo valtavan kehittämistarpeen autoteollisuudelle. Työelämäjaksot toteutuvat eri yrityksissä ympäri Suomen. Liikenneopettajaopiskelijat ajelevat kaasuautoilla Hämeen ammatti-instituutissa voi suorittaa liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon, jossa panostetaan ympäristöystävällisen ja taloudellisen liikkumisen asiantuntijana toimimiseen. Hallitus on asettanut tavoitteekseen puolittaa tieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. TJK-jaksoilla tai näytöissä opiskelijat arvioivat työpaikkaansa kestävän kehityksen kannalta ja vievät Keke-taitoa työpaikoille, toimien kestävän kehityksen lähettiläinä”, Lähde innostuu. ”Kestävän kehityksen osaaminen on nykyajan työelämän taito, joka pitää osata. vsk. 80 kiertotalous taas korostuvat maatalousja puutarha-alalla. Metsäalalla huomioidaan erityisesti kestävän metsätalouden mukainen toiminta”, Lähde selventää. Liikenneopetuksen tämänhetkisiä trendejä ovat muun muassa globaalit ympäristötavoitteet, uusi ajoneuvoteknologia, erilaisten energiavaihtoehtojen käyttömahdollisuudet, tieliikenteen automaatio, yhteiskäyttöautot ja joukkoliikenne. Sähköautojen, hybridien Hämeen ammatti-instituutin uusi autokouluopettajien kaasuauto tankkauksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. ”Oli sitten kyseessä yksityisautoilu, yhteiskäyttöautot tai joukkoliikenne, niin ekologisella liikkumisella on merkityksensä
”Liikenneopettaja kohtaa työssään koko kansan kirjon. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. ja biopolttoaineilla liikkuvien ajoneuvojen tarjonta on viime aikoina kasvanut merkittävästi, ja ne ovat yleistyneet katukuvassa myös hyötyja joukkoliikenteessä. Autokouluympäristöön opettajaksi haluavat suorittavat tutkinnon, jotta voivat opettaa asiakkaita ajamaan. Liikenneopettajan koulutuksen käyneet ohjaavat käytännön työssä kuluttajia turvalliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen liikkumiseen sekä uuden ajoneuvoteknologian hyödyntämiseen. vsk. Liikenneopettaja on ekologisen liikkumisen ja autonkäytön asiantuntija. Tutustu lisää Hämeen ammatti-instituutti: www.hami.fi OKKA-säätiö: https://okka-saatio.com/. Kaasuautoilla kurvailu saa monet ajattelemaan enemmän myös ympäristötekoja”, Saartenkorpi iloitsee. ”Kestävän tulevaisuuden tekona Hämeen ammatti-instituutti satsasi uuteen ajoneuvokalustoon ja hankki kolme kaasuautoa, joita hyödynnetään liikenneopettajakoulutuksessa. Kuljettajakoulutuksessa korostetaankin yksilön vastuuta turvallisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Liikenneopettajien koulutuksessa panostetaan ymmärtämään liikennejärjestelmä kokonaisuutena ja pohditaan sen eri osien merkitystä ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Olipa hän sitten auton ohjauspyörän takana tai matkustajana”, Saartenkorpi muistuttaa. Tienkäyttäjänä jokainen on itse vastuussa valinnoistaan. ”Autoteollisuuden toimijat kehittävät yhä vähäpäästöisempiä ajoneuvoja. Kynnyskysymykseksi muodostuukin, millä toimenpiteillä Suomen vanhaa ajoneuvokantaa saadaan uudistettua riittävän ripeästi, jotta ajoneuvoteknologian huima kehitys voidaan hyödyntää päästötavoitteiden saavuttamiseksi”, pohtii Saartenkorpi
+ toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. 82 YRIT YSHAKEMISTO palvelee Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. alv. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Hinta 36,00 euroa (sis. uudistettu painos www.ymparistojaterveys.fi www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/@YTerveyslehti ja Facebookissa. 10 %). 10 %). alv
ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina Tarkkuutta ympäristömittauksiin Tehokkuutta vedenkäsittelyyn Haluamme pitää huolta ympäristöstä! Viimeisintä teknologiaa olevat mittalaitteet ja EFFE® -vedenkäsittely tuottavat asiakkaillemme parhaat ratkaisut. BK-Hydrometa Oy, p. 010 2302 850 Vesilaitoksentie 10, FI-21200 Raisio www.hydrometa.fi RATKAISU toimittaja palveluksessasi • Mittalaitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus • Asiakasratkaisut Soita: 010 3222 631 MELU • SISÄILMA • VÄRÄHTELY mip.fi Y&T Yrityshakemisto ILMO.indd 1 18.1.2019 8.57 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2021 ilmestyy teemalla YMPÄRISTÖTERVEYS ilmestyy 15.2.2021. eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni. 83 YRIT YSHAKEMISTO palvelee www.labrotek.fi SOITA MEILLE 044-201 7001 RF O3 SO2 CO PM10 PM2,5 NO NO2 NOx Tarjoamme palveluita mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2020, 51. Mainosaineistot 25.1.2021 mennessä. vsk
Hinta 36,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. Hinta 18,00 euroa ISBN 978-952-9637-50-8 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Tilauksiin lisätään toim. Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Elinympäristömme pienet tuholaiset Tuula Putus Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tiloiden hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. 10 % alv
Nor145 vahvuudet: • Suuri 4,3 ” värillinen kosketusnäyttö mahdollistaa 2 kuvaajaa • Oikeat painonapit ulkokäytössä • Laaja taajuusalue 0,4 Hz – 20 kHz • Yhtäaikainen 1/3-oktaavi ja FFT-mittaus • Monipuoliset triggausoptiot • IntegroituwifijaLTE4g-modeemioptiona • Integroitu IP-palvelin mahdollistaa etäohjauksen ja -luennan • Rakennusakustiikan eristävyysarvojen laskenta mittarin näytöllä • Laajat käyttömahdollisuudet erilaisiin mittauksiin laajennusoptioiden ansiosta • Saumaton integroituminen Nor-Review, Nor-850 ja Nor-Cloud -ohjelmistoihin Ympäristön mittaamisen asiakasratkaisut Mittarit ja laitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus MIP Electronics Oy • Palokorvenkatu 2, 04250 Kerava • Puh: (010) 3222 631 • sales@mip.fi NOR145-äänitaso -analysaattori UUTUUS! Mittarin ohjaus NorVirtualapin kautta.
Haasteellisten jätteiden asiantuntevaa käsittelyä! • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat Ratkaisuja ympäristön hyväksi – Soita ja kysy lisää! Pimat, vaaralliset jätteet ja tuhkat 040-5871 675/Pasi P. Virtanen Jätteenpolton pohjakuonat 040-5079 637/Arto Iivonen erityisjate.fi