Kirjassa esimerkkejä käsitellään ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta, mutta ideoita voi soveltaa millä tahansa toimialalla. alv. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. 044 750 0877. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. ”Hienoja oivalluksia. ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 20 euroa (sis. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. 10 %) + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Tämä kirja antaa syötteitä uusille ideoille ja oivaltavia ajatuksia vaikuttavan toiminnan kehittämiseksi. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. Kirja innostaa kohdistamaan ajattelua kohti ketterämpää, luovempaa ja vaikuttavampaa toimintakulttuuria sekä kehittämään hyvää verkostotyötä. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Oletko kiinnostunut toimintatapasi kehittämisestä ja menestymisestä kompleksisessa toimintaympäristössä
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. 3. vsk
Heinolan ja Jaalan seuduilla, on vuoden 2010 kansallisessa uhanalaisuusarvioinnissa määritelty Suomesta hävinneeksi. Rauhoitettu kääpiöpäästäinen on Suomen pienin nisäkäs. Myös toivolle on monta aihetta. Sananlasku ”Ei näe metsää puilta” on saanut uuden merkityksen. Luonnossa on lajeja, joista kukaan ei tiedä mitään. Kirjassa on luontoneuvojaksi opiskelleen Laaksosen pieniä luontoesitelmiä. Isäni on aina ollut hyvin kiinnostunut luonnosta, ja hän totesi, että kirjassa tulee myös hänelle ihan uusia asioita. Kääpiöpäästäinen Ostin isälleni isänpäivälahjaksi Heli Laaksosen kirjan Luonnos (Otava 2022). Nykyisellä lajien sukupuuttotahdilla on käymässä niin, että niistä ei mahdollisesti kukaan tulekaan koskaan tietämään mitään, ja monet meillekin vielä toistaiseksi tutut lajit päätyvät vain historian ihmeiksi. Kuva: Arno Laurent, CC BY-SA 3.0, Wikimedia.. Esimerkkinä unikekojen heimoon kuuluva jyrsijä, tammihiiri, jota 1900-luvulla tavattiin mm. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2023 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 70 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 98 euroa, vuositilaus 103 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Maria Turppa, puh. Rauhallista Joulua ja kaikkea hyvää Uudelle Vuodelle! Kaarina Kärnä Tammihiiri. Se on tummansuklaan värinen ja viihtyy mustikkametsissä. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2024 ilmestyy 16.2.2024 Lehden teemana on ympäristöterveys. Esimerkiksi kääpiöpäästäinen – hän ei ollut koskaan kuullutkaan saatikka nähnyt. Jos näemme sen, kerrotaan sille niistä hyvistä uutisista, joita tämäkin lehti sisältää. vsk. Luonto on aarreaittamme ja ihmeiden koti, mutta me olemme kohdelleet sitä resurssivarastona, jossa lajit ovat vain hupeneva saldo ilman ymmärrystä luontokadon merkityksestä koko olemassaolomme kannalta. Pieni se kuuluikin olevan: talvisaikaan itsensä kutistavia kääpiöpäästäisiä mahtuu viisi tulitikkurasiaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54
........................................................ 32 Entisten turvetuotantoalueiden luontoarvojen palauttaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Anna-Kaisa Ronkanen ym. vsk. 56 Kirjaesittelyt: ............................................................................. vsk 8 • 2023 Kääpiöpäästäinen Kaarina Kärnä ..................................................................................4 Asetusehdotus luonnon ennallistamisesta Olli Ojala ja Jenni Korhonen-Pereira Coutinho ........................6 Luonnonsuojelulain mukaisen ekologisen kompensaation menettelyt Suvi Borgström ..............................................................................10 Uuden luonnonsuojelulain vaikutukset kunnan rooliin Marko Nurmikolu ..........................................................................16 Luonnonsuojelun edistysaskelia 40-vuotiaassa Saaristomeren kansallispuistossa Outi Ala-Härkönen ...................................................................... 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 20 Kansallinen pölyttäjästrategia vahvistaa pölyttäjien suojelua Janne Heliölä ................................................................................ 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 54. 62 Matti Alasaarela, Esa Hohtola ja Jari Peltomäki, Pöllöt. Metsiemme hiljaiset saalistajat. Tero Linjama ja Jussi Murtosaari, Lintuharrastajan lajiopas.. .................................................................. 52 Linnut – roska-astioiden urbaanit ruokailijat Michelle García Arroyo ............................................................... 26 Niittyjen lajisto kärsii kasvillisuuden rehevöitymisestä Mikko Kuussaari, Susu Rytteri ja Marjaana Toivonen .......... 38 Ympäristölle haitallisista tuista Sampo Pihlainen ym. 46 Jokaisenoikeuksien tulkinnallisuus Hannu Tiusanen ..........................................................................
6 Olli Ojala, ympäristöneuvos Jenni Korhonen-Pereira Coutinho, hallitussihteeri Ympäristöministeriö Asetusehdotus luonnon ennallistamisesta Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta on ollut kuluneen vuoden aikana tiiviissä käsittelyssä Euroopan unionin neuvostossa sekä Euroopan parlamentissa. Seuraavaksi kolmikantaneuvotteluissa saavutettu yhteinen näkemys on vielä hyväksyttävä virallisesti parlamentissa sekä neuvostossa ennen kuin ennallistamisasetus tulee voimaan. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Kuva: Kuvia Suomesta/Roine PIirainen.. Euroopan Unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät ennallistamisasetuksesta alustavaan sopuun 9.11.2023 pidetyissä kolmikantaneuvotteluissa
7 E nnallistamisasetuksella pyritään tehostamaan olemassa olevan EUlainsäädännön toimeenpanoa ja sillä tavoitellaan luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tilan parantamista laajasti eri ekosysteemeissä. asettamalla aikataulun luontoja lintudirektiivien toimeenpanolle sekä esittämällä täydentäviä tavoitteita ja velvoitteita olemassa olevalle lainsäädännölle. vsk. Asetuksella tehostetaan näitä toimia asettamalla ennallistamistoimenpiteille määrälliset sekä ajalliset tavoitteet. Kaikkiaan asetuksella tähdätään luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenevän kehityssuunnan kääntämiseen. Asetuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttääkin laajaa kirjoa erilaisia ja eri tilanteisiin soveltuvia toimenpiteitä, joilla luontoarvoja vahvistetaan. Ennallistamisasetuksella tavoitellaan kuitenkin luonnon tilan parantamista olemassa olevaa lainsäädäntöä laajemmin eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ennallistamisasetuksella vahvistetaan myös meriympäristöjä sekä sisävesiä koskevaa, voimassa olevaa lainsäädäntöä. Ennallistamisasetuksessa asetetaan jäsenmaille sitovia tavoitteita ja velvoitteita luonnon tilan parantamiseksi niin maa-, vesija meriekosysteemeissä kuin kaupunki-, maatalousja metsäekosysteemeissä. Asetus ei edellytä alueiden suojelemista, vaikka joissakin tapauksissa se onkin tarpeen toimenpiteiden tulosten turvaamiseksi. Tavoitteena luonnon tilan parantaminen eri ympäristöissä Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen ennallistamisasetuksesta kesäkuussa 2022. Kertaluonteisia ennallistamistoimia puolestaan tulee tehdä monissa metsäympäristöissä ja laajasti erilaisilla soilla. Ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää jatkuvaa luonnonhoitoa esimerkiksi lehtometsissä ja maatalousympäristöissä. Asetukseen sisältyykin iso joukko tavoitteita, jotka lähtökohtaisesti voidaan saavuttaa, kun talouskäyttöä sovitetaan yhteen luontoarvojen turvaamisen ja parantamisen kanssa. Lisäksi toimia luonnon tilan parantamiseksi on tehtävä tuntureilla,. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Lisäksi asetusehdotuksella pyritään parantamaan kalojen ja muiden eliöiden kulkuyhteyksiä sekä pölyttäjien kantoja. Toimenpiteiden kohteena olevat alueet voivat siis säilyä talouskäytössä, kun käyttö sovitetaan yhteen luontoarvojen parantamisen kanssa. Asetusehdotuksella vastataan myös EU:ta sitoviin kansainvälisiin velvoitteisiin ja toimeenpannaan EU:n biodiversiteettistrategiassa tehtyjä poliittisia sitoumuksia. Ennallistamisasetuksen yleinen tavoite on edistää luonnon monimuotoisuuden pitkäaikaista ja kestävää elpymistä maaja merialueilla. Ennallistamisasetus edellyttää merkittävää luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tilan parantamista ennallistamalla tai palauttamalla. Asetusehdotuksella pyritään tehostamaan olemassa olevan EU-lainsäädännön toimeenpanoa mm. Asetus on vahvasti kytköksissä EUmaiden vuonna 2020 hyväksymään biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamisasetuksen johdosta tehtävien toimenpiteiden olisi katettava vähintään 20 % EU:n maaja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit. Valuma-alueilla tehtävillä toimilla, kuten soiden ennallistamisella, pystytään kohentamaan myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa, mikä parantaa paitsi luonnon tilaa myös virkistysmahdollisuuksia vesistöissä. Luontotyypit ja lajit ovat samoja, joita EU:n luontodirektiivi ja lintudirektiivi ovat suojanneet jo vuosikymmenten ajan
Asetusehdotuksen käsittely Euroopan unionissa Komission asetusehdotusta käsiteltiin heinäkuusta 2022 kesäkuuhun 2023 EUneuvoston ympäristötyöryhmässä, missä jäsenmaat vaihtoivat näkemyksiään ehdotetusta uudesta ennallistamislainsäädännöstä ja esittivät siihen muutoksia. Seuraavaksi komission, neuvoston ja parlamentin välisissä kolmikantaneuvotteluissa saavutettu yhteinen näkemys on vielä hyväksyttävä lopullisesti parlamentissa sekä neuvostossa. kesäkuuta 2023 jäsenmaat saavuttivat lopulta yhteisen kantansa asetusehdotuksesta, kun määräenemmistö jäsenmaista kannatti puheenjohtajavaltio Ruotsin kompromissiesitystä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. vsk. 8 rannoilla ja kaupungeissa. marraskuuta 2023 pidetyissä kolmansissa trilogineuvotteluissa. Se otti kantansa lähtökohdaksi neuvoston jo tekemät muutosehdotukset komission asetusehdotukseen, mutta esitti lisäksi myös merkittäviä muutoksia tavoitteisiin. Luonnon tilaa parantavia toimia, joihin asetuksen myötä ryhdyttäisiin, voivat olla esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, jokija purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. Ympäristöneuvoston kokouksessa 20. Ennallistamisasetusehdotusta on tämän jälkeen käsitelty heinäkuussa 2023 käynnistyneissä kolmikantaneuvotteluissa, eli trilogeissa, joissa parlamentti, komissio ja neuvosto sen puheenjohtajamaan Espanjan johdolla ovat neuvotelleet asetuksen lopullisesta sisällöstä. Kuva: Pixabay.. Kuva: Pixabay. Ympäristöneuvosto on EU-jäsenmaiden ympäristöministerien yhteinen kokous, joka neuvottelee ja hyväksyy EU-lainsäädäntöä. Asetuksen hyväksyntä ja tekninen valmistelu vievät aikaa siten, että asetus voisi näillä näkymin astua voimaan vuoden 2024 puolivälissä. Neuvotteluosapuolet pääsivät alustavaan sopuun ja neuvottelutulokseen ennallistamisasetuksen sisällöstä 9. Euroopan parlamentti puolestaan muodosti oman näkemyksensä komission asetusehdotuksesta 12.7.2023
Ennallistamisasetuksen myötä on odotettavissa, että rahastojen ja ohjelmien säännöt tulevat jatkossa mahdollistamaan yhä suuremman osuuden ohjaamisen luonnon tilan parantamiseen. 9 Asetuksen myötä jokaisen jäsenmaan on laadittava kansallinen ennallistamissuunnitelma Ennallistamisasetuksen tultua voimaan jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat, joissa jäsenvaltioiden tulee määritellä keinot ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi sekä määritellä itselleen joukko tarkempia ennallistamistavoitteita. Asetuksen myötä nykyisten toimien riittävyyttä ja kohdentumista on kuitenkin tarkasteltava uudelleen. vsk. Luonnon tilaa parantamalla voidaan parantaa luonnon kykyä palautua yleistyvistä sään ääri-ilmiöistä, mikä parantaa myös yhteiskunnan iskunkestävyyttä. Jäsenmaiden valittavana on siis keinoja informaatio-ohjauksesta lainsäädännön laatimiseen. Ennallistamissuunnitelmassa valittavilla keinoilla on keskeinen merkitys muun muassa asetuksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin. Asetuksen myötä luonnon talouskäyttöä on sovitettava elinympäristöille määritettyihin tavoitteisiin. Lisätietoja: ympäristöneuvos Olli Ojala, olli.ojala@gov.fi, ympäristöministeriö hallitussihteeri Jenni KorhonenPereira Coutinho, jenni.korhonen-pereiracoutinho@gov.fi ympäristöministeriö. Suomessa on jo pitkään tehty ennallistamistoimia luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Ennallistamistoimia on tehty esimerkiksi Helmiohjelmassa, vesiensuojelun tehostamisohjelmassa sekä vaelluskalojen nousuesteiden poistamista koskevassa NOUSU-ohjelmassa luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Tähän tarpeelliset toimet sisältyvät jo vuonna 2022 tehtyyn kansalliseen pölyttäjästrategiaan ja toimintasuunnitelmaan. Ennallistamisasetuksen myötä EU:n jäsenvaltioilla on velvollisuus kääntää pölyttäjäkantojen vähenevä trendi vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamistoimilla pystytään parantamaan myös maaperän elinvoimaisuutta, hiilensidontaa sekä tukemaan maankäyttösektorin nettonielun vahvistamista. Ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää todennäköisesti myös EU:n rahastojen ja ohjelmien uudelleentarkastelua. Ennallistamisasetuksessa ei säädetä konkreettisista ennallistamistoimista eikä siitä, miten toimet saadaan riittävän suuressa mittakaavassa ja vaikuttavasti käynnistymään. Tämä tarkoittaa todennäköisesti muutoksia maatalouden ympäristötoimenpiteisiin sekä metsätalouden luonnonhoitoon, joiden toimenpiteiden tulee turvata asetuksessa lueteltujen pääasiassa luonnonmonimuotoisuudesta kertovien indikaattorien tavoitetasojen täyttyminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Kuva: Pixabay.. Ennallistamissuunnitelman laatiminen luo mahdollisuuden tarkastella ennallistamistoimia osana laajempia kokonaisuuksia. Ennallistamissuunnitelmien toteutusta seurataan raportoinnin avulla. Pölyttäjäkantojen turvaamiseen tähtäävillä ennallistamistoimilla pystytään samanaikaisesti paitsi vahvistamaan pölyttäjäkantoja ja parantamaan niiden monimuotoisuutta, myös edistämään ruokaturvaa
Ekologisessa kompensaatiossa heikennyksen aiheuttaja, eli luonnonarvoja toiminnassaan heikentävä toimija, hyvittää toiminnastaan luontotyypille tai eliölajin elinympäristölle aiheutuvan heikennyksen joko tuottamalla luonnonarvoja tai erityistapauksissa suojeluhyvityksellä. Vastikään uudistetulla, kesäkuussa voimaan tulleella luonnonsuojelulailla (9/2023) pyritään osaltaan edistämään tämän tavoitteen saavuttamista. 10 E kologisen kompensaation tavoite on hyvittää ihmisen aiheuttamia heikennyksiä luonnon monimuotoisuudelle niin, että kokonaisheikentymättömyys toteutuu. vsk. Suvi Borgström, erityisasiantuntija Ympäristöministeriö Luonnonsuojelulain mukaisen ekologisen kompensaation menettelyt Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2030 mennessä ja kääntämään luonnon tilan elpymisuralle. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Sääntelyä tarkentaa syyskuussa voimaan tullut ympäristöministeriön asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta (933/2023).. Kompensaatiot voidaan ottaa käyttöön vasta, kun luonnolle aiheutuvan heikennyksen välttäminen ei ole mahdollista. Hyvittäviksi toimenpiteiksi katsotaan luonnonsuojelulain mukaan ainoastaan sellaiset toimenpiteet, jotka ovat aidosti lisäisiä, eli joihin ei ole velvollisuutta lainsäädäntöön tai muuhun velvoitteeseen perustuen. Kompensaation tausta-ajatuksena on ohjata ensisijaisesti välttämään luontoarvojen heikennystä ja etsimään ensin muita, luonnolle vähemmän haittaa aiheuttavia vaihtoehtoja. Osana uudistusta luonnonsuojelun keinovalikoimaa laajennettiin tuomalla lakiin ekologisen kompensaation määritelmä ja säännökset vapaaehtoisen ekologisen kompensaation toteuttamiselle
Ympäristöministeriön asetus tarkentaa kyseistä säännöstä. Kuva: Unsplash.. 11 Luontoarvot on hyvitettävä täysimääräisesti – hyvittämisen kriteerit Luonnonsuojelulakia koskevan hallituksen esityksen mukaan hyvittämisen perustavoite on varmistaa, että erityisesti uhanalaisten, mutta myös yleisten luonnonarvojen suojelutaso ei heikkenisi vaan säilyisi vähintään samantasoisena kuin ennen heikennystä (HE 76/2022). Lajit esiintyvät pääsääntöisesti tietyissä luontotyypeissä, mutta niillä voi olla myös erityistarpeita koskien esimerkiksi ravintokasveja tai pesintäpaikkoja. Tällöin heikennys on hyvitettävä heikennettävää vastaavaan, yhtä uhanalaiseen tai uhanalaisempaan luonnonarvoon kohdistuvin toimenpitein. Poikkeuksena on kuitenkin tilanne, jossa heikennystä ei voida luonnontieteellisistä syistä hyvittää samaan luonnonarvoon kohdistuvin toimenpitein. Lain mukaan korvaamisen on oltava joko heikennystä vastaava tai sen ylittävä. Hyvittämisen kriteereistä säädetään luonnonsuojelulain 101 §:ssä ja niitä täsmennetään edelleen ympäristöministeriön asetuksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Heikennyksen ja hyvittämisen luonnonarvoon liittyvä vastaavuus on sekä laadullinen että määrällinen. Laadullisen vastaavuuden määrittely perustuu luontotyyppeihin ja lajien elinympäristöihin. Kansainvälisten kokemusten perusteella hyvittämisen kriteerit ovat ratkaisevan keskeisiä sille, että ekologisen kompensaation tavoite luonnonarvojen heikentymättömyydestä ylipäätään voidaan saavuttaa. Uhanalaisen eliölajin elinympäristön osalta luonnonarvovastaavuus on arvioitava yksittäistapauksellisesti parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella. Sen mukaan uhanalaista luontotyyppiä vastaavana pidetään luontotyyppiä, joka kuuluu samaan luontotyyppiryhmään kuin heikennettävä luontotyyppi. (Raunio ym. 2018) Luonnonsuojelulain 101 §:n 2 momentin mukaan uhanalaiseen luontotyyppiin tai uhanalaisen eliölajin elinympäristöön kohdistuva heikennys on hyvitettävä saman eliölajin elinympäristöön tai samaan luontotyyppiin kohdistuvin toimenpitein. Laadullisessa vastaavuudessa on kyse siitä, että luonnonarvolle aiheutuva heikennys hyvitetään sellaisella luonnonarvolla, joka vastaa heikennystä. vsk. Jos sellaista ei ole, vastaavana voidaan hyväksyä parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella muu saman pääryhmän luontotyyppi
2021) Määrällisen vastaavuuden arvioimiseksi ympäristöministeriön asetus pitää sisällään säännökset luonnonarvojen tilan määrittämisen perusteista. Mikäli luonnonarvon tilaa ei voida varmuudella Luonnonarvohehtaarilla tarkoitetaan luonnonarvovastaavuuden arviointiyksikköä, joka osoittaa alueen hehtaarikohtaista luonnonarvoa suhteessa hehtaariin luonnontilaisessa tai luonnontilaiseen verrattavassa tilassa olevaa aluetta. Vähimmäisvaatimuksena luonnonsuojelulain mukaan hyvittävät toimenpiteet on toteutettava: 1) samalla tai siihen rajautuvalla metsäkasvillisuusvyöhykkeen osa-alueella, samalla merialueella ja saman tai rajautuvan päävesistöalueen samassa vesimuodostumatai vesiluontotyypissä, jolla heikennys aiheutuu; ja 2) sen saamelaisyhteisön alueella, jonka alueella heikennys tapahtuu. Luonnonarvojen tuottaminen alkaa tunnistamalla alueella esiintyvät luontotyypit, joiden tilaa halutaan parantaa. Mikäli kyseisen lettosuon tila on heikentynyt esimerkiksi puoleen luonnontilaisesta, yhden hehtaarin laajuinen esiintymä on 0,5 lettosuon luonnonarvohehtaaria. Luonnonarvoja voidaan tuottaa myös parantamalla harvinaisen lajin elinympäristöä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Luonnonsuojelulaki edellyttää, että hyvittävät toimenpiteet toteutetaan ennen heikennystä. Tällöin hyväksytään siihen mennessä jo muodostunut tilan muutos ja vasta muodostumassa olevien luonnonarvojen osalta se muutos, joka voidaan vasteen perusteella saavuttaa vuosittaisten kumuloituvien hyötyjen keskiarvona seuraavien 30 vuoden aikana. 12 Maantieteellisen vastaavuuden osalta hallituksen esityksen mukaan hyvittävät toimenpiteet olisi toteutettava ihanteellisesti mahdollisimman lähellä heikennettävän luonnonarvon esiintymää (HE 76/2022). Tästä johtuen asetuksessa selvennetään sitä, miten luonnonarvovastaavuutta arvioidaan tilanteessa, jossa tavoiteltavaa tilaa ei ole vielä täysimääräisesti saavutettu. Määrällisen vastaavuuden osalta arvioinnissa käytetään käsitettä luonnonarvohehtaari, joka on pinta-alallisen ja laadullisen arvon yhdistymä. (Esittelymuistio, Ympäristöministeriön asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta Diaarinro VN/1661/2023).. Esimerkiksi luonnontilaisen tai siihen verrattavassa tilassa olevan lettosuon luontotyypin yhden hehtaarin laajuinen esiintymä on yksi lettosuon luonnonarvohehtaari. Tunnistettujen luontotyyppien ja elinympäristöjen tila arvioidaan ympäristöministeriön asetuksen mukaisesti kymmenportaisella asteikolla 0–1, missä 1 on luonnontilaisessa tai luonnontilaiseen verrattavassa tilassa oleva alue ja luonnontilan menettänyt. Lisäksi asetuksen mukaisesti luonnonarvohehtaarien laskennassa on huomioitava heikennettävän luontotyypin tai eliölajin uhanalaisuus ja luonnonarvojen tuottamiseen liittyvä ajallinen viive. (Kujala ym. Luonnonarvojen tuottaminen käytettäväksi ekologisessa kompensaatiossa Maanomistaja voi tuottaa luonnonarvoja kahdella tapaa, joko toteuttamalla hyvittäviä toimenpiteitä tai tekemällä suojeluhyvityksen eli suojelemalla pysyvästi uhanalaisen luontotyypin luonnontilaltaan edustavan esiintymän. Näillä perustavilla toimenpiteillä kuitenkin vasta luodaan edellytykset tavoitellun tilan saavuttamiselle. Alueen luonnonarvohehtaarien määrä on sen pinta-ala kerrottuna luonnonarvon tilalla
Keskeisintä hyvittämissuunnitelmissa ovat ne hyvittävät toimenpiteet, joilla arvioitua luontotyypin (lajin elinympäristön) tilaa saadaan parannettua. vsk. Yksi käytettävissä oleva tiedon lähde on Suomen ympäristökeskuksen Ekologisen kompensaation pilotointi -hankkeen ja strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman BOOST-tutkimuskonsortion yhteishankkeena keväällä 2023 yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon kanssa kehitetty arvio parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella eri luontotyyppien erilaisten ennallistamistoimenpiteiden vaikuttavuudesta ja aikaviiveistä sekä ennallistamistoimenpiteiden toteutumisen epävarmuudesta. Kunkin luontotyypin tila arvioidaan asetuksen liitteessä lueteltujen luontotyyppien ominaispiirteiden painotettuna keskiarvona, jossa ensisijaisen ominaispiirteen painoarvo on kaksinkertainen. Hankkeessa Kuva: Unsplash.. Luontotyyppien (lajin elinympäristön) tilan arvioinnin jälkeen luonnonarvojen tuottamista suunnitteleva laatii tai laadituttaa hyvittämissuunnitelman, jossa on esitettävä • tiedot hyvittämiseen käytettävästä alueesta (hyvitysalue), sen luonnonarvoista ja niiden tilasta ennen hyvittäviä toimenpiteitä; • tiedot parannettavista luonnonarvoista, tavoiteltavasta tilasta sekä hyvittävistä toimenpiteistä, joilla luonnonarvojen parantaminen toteutetaan; • aikataulu, jossa hyvittävät toimenpiteet suoritetaan; • tiedot hyvittävien toimenpiteiden toteuttamisen seurannasta; • arvio hyvittävien toimenpiteiden toteutumisen riskeistä ja suunnitelma niihin varautumisesta sekä vaihtoehtoisista toteutustavoista; • tiedot perustavien toimenpiteiden käytännön toteuttajasta ja tämän pätevyydestä tehtävään. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. 13 arvioida johonkin luokkaan, tulee se arvioida vaihtoehdoista ylempään luokkaan. Koska eliölajin elinympäristön ominaispiirteistä ei ole vielä kertynyt riittävää tieteellistä tutkimusta, on eliölajien elinympäristöjen osalta ominaispiirteet määriteltävä toistaiseksi yksittäistapauksellisesti parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella (Esittelymuistio, Ympäristöministeriön asetus ekologisesta kompensaatiosta VN/1661/2023). Tavoiteltava tila määritetään ympäristöministeriön asetuksen mukaisesti perustuen parhaaseen tieteelliseen tietoon siitä, mikä on kunkin luonnonarvon vaste hyvittäviin toimenpiteisiin ja suojeluun
ELY-keskus voi tämän jälkeen maanomistajan hakemuksesta merkitä luonnonarvot avoimesti saatavilla olevaan rekisteriin (kompensaatiorekisteri). Tämän jälkeen tunnistettujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentyminen määritetään arvioimalla se tila, johon Kuva: Pixabay.. Siinä vaiheessa, kun tuotettavat luonnonarvot käytetään heikennyksen hyvittämiseen, ELY-keskus tekee päätöksen hyvitysaluetta koskevasta hävittämisja heikentämiskiellosta ja hyvitykseen tarvittavat luonnonarvohehtaarit merkitään rekisterissä käytetyiksi. Hyvittämissuunnitelman asianmukaisuudesta on pyydettävä lausunto Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta (ELY-keskukselta), joka toimittaa lausunnon tiedoksi luonnonarvojen tuottajan lisäksi kyseisen hyvittämisalueen sijantikunnalle. Jälleen, mikäli luonnonarvon tilaa ei voida varmuudella arvioida johonkin luokkaan, se arvioidaan vaihtoehdoista ylempään luokkaan. Muussa tapauksessa maanomistaja toteuttaa ensin suunnitellut hyvittävät toimenpiteet ja hakee vasta tämän jälkeen lausuntoa ELY-keskukselta toimenpiteillä tuotettavien luonnonarvojen määrästä ja laadusta. Mikäli kyse on suojeluhyvityksestä, ELY-keskus antaa jo tässä vaiheessa lausunnon myös tuotettavista luonnonarvoista ja niiden laadusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Menettely heikennyksen hyvittämisessä Aivan kuten edellä luonnonarvojen tuottamisen tapauksessa myös heikennyksen hyvittämiseen tähtäävä prosessi alkaa tunnistamalla hanke-alueella esiintyvät luontotyypit (lajien elinympäristöt) ja arvioimalla niiden tila. Maanomistajalla säilyy myös mahdollisuus luopua alueen käyttämisestä hyvittämiseen, kunnes tekee sopimuksen niiden luovuttamisesta hyvityksenä käytettäväksi. vsk. Mikäli hyvitystä on tuotettu enemmän kuin kyseessä olevan heikennyksen hyvittämiseen tarvitaan, maanomistaja voi myydä jäljelle jäävät luonnonarvohehtaarit toisen heikennyksen hyvittämiseen. Näin heikennyksen määrä ja siten myös tarvittava hyvitys ovat suurempia. 14 on myös kehitetty laskentatyökaluja ekologisten kompensaatioiden toteuttamisen tueksi (BOOST-tutkimuskonsortio Etusivu – BOOST, boostbiodiversityoffsets.fi). Maanomistaja voi myydä tuotetut luonnonarvot haluamastaan summasta sellaiselle, joka haluaa käyttää ne heikennyksen hyvittämiseen. On myös täysin mahdollista, että luonnonarvot vaihtavat omistajaa useamman kerran ennen niiden käyttämistä hyvityksenä
Kielto tulee voimaan, kun päätös on annettu tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. 30–80.. Luontotyyppien soveltuminen ekologiseen kompensaatioon Suomessa. Ympäristöjuridiikka 3–4/2005 s. Tästä seuraa, että uhanalaisimpiin luonnonarvoihin kohdistuva heikennys on hyvitettävä suuremmalla hyvityksellä. 15 ne päätyvät hankkeen toteutuksen seurauksena. Merkinnällä varmistetaan tuotettujen luontoarvojen pysyvyys. Tiedon tuotetuista luonnonarvoista voi saada kompensaatiorekisteristä tai luonnonarvoja välittäviltä toimijoilta, esimerkiksi MTK:n Luontoarvot.fi-palvelusta. Päätöksessä määritellään hyvitysalueen rajat ja kielletään hyvitysalueen luonnonarvojen hävittäminen ja heikentäminen. ELY-keskus arvioi, täyttääkö hakemus luonnonsuojelulain ja ekologista kompensaatiota koskevan asetuksen vaatimukset. (Esittelymuistio, Ympäristöministeriön asetus ekologisesta kompensaatiosta VN/1661/2023). Mikäli laissa ja asetuksessa asetetut kriteerit täyttyvät, ELY-keskuksen on annettava myönteinen päätös. Heikentymisen määrä saadaan laskemalla ennen heikennystä todettavan tilan ja heikentävien toimenpiteiden seurauksena muodostuvan tilan erotus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 39/ 2021 Raunio A., Anttila S., Pekkonen M., Ojala O. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Lopuksi heikennyksen aiheuttaja maksaa sovitun hinnan luonnonarvojen tuottajalle (sekä niin sovittaessa jatkuvien hoitotoimien toteuttamisesta vuosittaisen korvauksen) ja tuotettavat luonnonarvot merkitään kompensaatiorekisterissä hyvityksenä käytetyiksi. Heikennyksen aiheuttajan on haettava ELY-keskukselta päätöstä hyvityksen korvaavuudesta. Luonnonarvoja heikentävän toimenpiteen tai hankkeen toteuttaja voi halutessaan vapaaehtoisesti sopia luonnonarvojen tuottajan kanssa tuotettavien luonnonarvojen ehdottamisesta heikennyksen hyvityksenä sekä maksettavasta hinnasta. Koska kaikkien luontotyyppien ja eliölajien elinympäristöjen esiintymät eivät kuitenkaan ole merkitykseltään samanarvoisia, huomioidaan heikennyksen määrää laskettaessa heikennettävän luonnonarvon uhanalaisuus kertomalla arvioitu heikennyksen määrä uhanalaisuuskertoimella ympäristöministeriön asetuksen mukaisesti. Korvaavuus voi olla joko heikennystä vastaavaa tai sen ylittävää. Tällä pyritään estämään uhanalaisuusriskin kasvaminen heikennyksen vuoksi. Suomen ympäristö 4/2018 Suvantola L. Heikennyksen ja hyvityksen arviointi ekologisessa kompensaatiossa. (HE 76/2022) Lähteet BOOST-tutkimuskonsortio https:// boostbiodiversityoffsets.fi/ Esittelymuistio, Ympäristöministeriön asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta Diaarinro VN/1661/202 Ekologinen kompensaatio https://ym.fi/ ekologinen-kompensaatio Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (76/2022 vp) Kujala H., Halme P., Pekkonen M., Ryttäri T., Raunio A., Kullberg P., Koljonen S., Kostamo K., Keränen I. Päätöksestä on tehtävä merkintä kiinteistörekisteriin. Halutessaan heikennyksen tuottaja voi toki itse ennalta tuottaa tarvitsemansa luonnonarvohehtaarit noudattamalla luonnonsuojelulain säännöksiä. Kun maailma ei riitä – luonnon monimuotoisuudelle aiheutettavien haittojen kompensointi. vsk
vsk. Uusi laki toimii pitkälti perinteisellä tavalla, mutta tunnistaa kunnat paremmin! Uudet säännökset kuntanäkökulmasta mahdollistavia.” Kuva: Kuvia Suomesta/Roine Piirainen.. 16 Marko Nurmikolu, johtava juristi Kuntaliitto Uuden luonnonsuojelulain vaikutukset kunnan rooliin ”Perinteisesti kuntia ei tunnistettu kovin hyvin luonnonsuojelulain toimijoina. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54
Varovaisuusperiaate itsessään ei muodosta esimerkiksi luvan myöntämiseen liittyvää estettä vaan se lähinnä ohjaisi muun yksityiskohtaisemman sääntelyn tulkintaa. Uutta on, että luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ilmastonmuutoksen keskinäissuhde ja kytkennät ovat nyt osin laissa tunnistettu. 17 Uusi luonnonsuojelulaki Uusi luonnonsuojelulaki (9/2023) tuli voimaan 1.6.2023. Perinteinen luonnonsuojelulain oikeusvaikutteinen rooli kunnille säilyy – lain selvittämisja suojelusäännökset on otettava huomioon kunnan viranomaismenettelyissä (läpäisyperiaate). Samoin kuin aiemmin, luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen yksityisellä maalla on taasen kuntien tehtävä. Uudessa luonnonsuojelulaissa on paljon tuttua vanhasta vuoden 1997 laista, mutta lakiin on tullut joitakin merkittäviä muutoksia sekä kokonaan uusia elementtejä. Varovaisuusperiaate ohjaamaan päätöksentekoa Uutta on myös nimenomainen kirjaus varovaisuusperiaatteesta, jonka mukaan luonnonsuojelulain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa päätöksenteossa kiinnitetään huomiota luonnon monimuotoisuuden merkittävän vähenemisen tai häviämisen uhkaan, vaikka siitä ei olisi olemassa varmistettua tieteellistä tietoa. Rauhoitus voidaan vastaavasti lakkauttaa osittain tai kokonaan. Kunnat luontotoimijoina ja viranomaisina luonnonsuojelulaissa Luonnonsuojelulaki tunnistaa aiempaa paremmin kunnat luontotoimijoina. Luonnonsuojelulain mukaiset viranomaistoiminnot ovat jatkossakin pääasiallisesti valtion ja tutkimuslaitosten toimintaa. Kunta päättää muualla kuin valtion alueella olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta. Kuntien edistämistehtävä säilyy jatkossakin, ja sen sanamuoto ajantasaistetaan. Perustelujen mukaan varovaisuusperiaatteen sisällyttäminen lakiin ja sen tapauskohtainen soveltaminen ei ole sinänsä kannanotto toiminnan sallittavuuteen, vaan se ohjaisi viranomaisen päätöksentekoa, jotta mahdolliset tiedolliset puutteet ja epävarmuudet otetaan asianmukaisesti huomioon. Vaikka luonnonsuojelulain ensisijaisena tarkoituksena on keskittyä luontotyyppien, lajien ja yleisemmin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, lain toimeenpanolla voidaan nyt vaikuttaa myös luonnon edellytyksiin sopeutua ilmastonmuutokseen. Kunnilla on merkittävä rooli paikallisten olosuhteiden asiantuntijana ja yhteistyötä edistävänä toimijana myös ELYkeskusten laatimien alueellisten luonnon monimuotoisuutta käsittelevien ohjelmien valmistelussa. Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen luo osaltaan myös paineita kehittää luonnon monimuotoisuuden turvaamiskeinoja, joilla voidaan nykyistä joustavammin reagoida ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Kunta myös huolehtii tällöin luonnonmuistomerkin merkitsemisestä. Uuden lain mukaan kunta edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä maisemansuojelua alueellaan. vsk. Esimerkiksi. Luontotyyppisuojelu Luonnonsuojelulaissa on uutta sääntelyä, joka tulee huomioida kunnan ja kunnallisten viranomaisten toiminnassa. Luonnonmuistomerkkien määrää ja pintaalaa sekä niiden ekologista tilaa koskevasta seurannasta vastaavat lain mukaan kunnan puolesta Metsähallitus ja ELY-keskus. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Kunnat voivat myös saada avustusta ja tukea luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon hankkeisiinsa. Siten mahdollistetaan kuntakohtaisesti parhaat toimintatavat sekä toiminnan kehittäminen ajassa
Eliölajien suojelu Eliölajien suojelun osalta luonnonsuojelulain soveltamisala muuttuu siten, että kalojen ja rapujen suojelusta säädetään yksinomaan kalastuslaissa. ELY-keskus voi jatkossakin yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen luontotyypin hävittämisja heikentämiskiellosta. Luontotyypin hävittämisja heikentämiskielto tulee voimaan, kun päätös on annettu tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. Rajausmenettelyllä suojeltavien luontotyyppien piiriin tulee uusia luontotyyppejä; tulvametsät, harjumetsien valorinteet, meriajokaspohjat, suojaisat näkinpartaispohjat ja kalkkikalliot. Luontotyyppiluettelosta poistetaan maisemapuut ja niiden suojeleminen on jatkossa mahdollista toteuttaa luonnonmuistomerkkisäännösten perusteella. Uudessa laissa säädetään myös suojelun lakkauttamisesta. 18 luontotyyppisuojelun laajentuminen tulee huomioida. Tärkeää kuntien toiminnassa on huomioida, että osa luontotyypeistä säädetään nyt suoraan lailla suojelluiksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Näitä aikaisemmin rajaamispäätökseen perustuvia, mutta nyt tiukasti suojeltuja luontotyyppejä ovat: 1) serpentiinikalliot, -kivikot ja soraikot, jotka ovat serpentiniitistä tai muusta ultraemäksisestä kivilajista muodostuvien kallio-, kivikkotai soraikkoesiintymien maanpäällisiä osia, joilla esiintyy serpentiinikasvilajistoa; sekä 2) rannikon avoimet dyynit, jotka ovat Itämeren rannikolla tai saaristossa olevia, tuulen kulutusja kasaustyön tuloksena hiekasta muodostuneita dyynejä ja niiden painanteisiin syntyneitä kosteikkoja tai kausikosteikkoja, joilla esiintyy hiekkadyyneille ominaista eliölajistoa. Kuva: Anne Raunio.. Rauhoitetun eläinlajin pesän tahallisen vahingoittamisen kieltosäännös on jaettu kahteen. Sen mukaan viranomaiset ottavat uhanalaiset eliölajit huomioon soveltamansa asianomaisen lain mukaisessa lupaharkinnassa tai kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa. Luonnonsuojeluasetuksella yksilöidään erikseen eläinlajit, joiden pesiä säännös koskee. Säännös koskee keskeisesti ympäristölupaa, vesitalouslupaa, Kalkkikallio Oulangan kansallispuistossa, Kuusamossa. vsk. Osa pesistä on nyt suojeltuja myös lisääntymiskauden ulkopuolella. Laissa on myös uusi säännös uhanalaisten eliölajien huomioonottamisesta
Muut keskeiset vaikutukset kuntiin Keskeinen rooli kuntien luonnonsuojeluun liittyvien tehtävien onnistumisessa on riittävä luontotieto. Luonnonarvoja toiminnassaan heikentävä toimija voi jatkossa hyvittää toiminnastaan luontotyypille tai eliölajin elinympäristölle aiheutuvan heikennyksen hyvittävillä toimenpiteillä tuotetuilla luonnonarvoilla tai tietyin edellytyksin suojeluhyvityksellä. Uhanalaiset eliölajit on määritelty luonnonsuojeluasetuksen liitteessä. Uuden säännöksen ei ole tarkoitus muuttaa muiden lakien mukaisia luvan tai suunnitelman myöntämisen edellytyksiä, eikä sellaisenaan myöskään olisi esimerkiksi muun lain mukaisen luvan myöntämisen tai suunnitelman hyväksymisen esteenä. Säännöstekstissä ei kuitenkaan rajata lupamenettelyjä vain edellä mainittuihin, joten asia on arvioitava tapauskohtaisesti muidenkin lupamenettelyiden yhteydessä. Tämä kirjoitus perustuu kattavilta osin Kuntaliiton yleiskirjeeseen 12/2023 (laatija Minna Mättö): https://www.kuntaliitto.fi/ yleiskirjeet/2023/uusi-luonnonsuojelulakivoimaan-162023-1 Hiekkadyynejä Porin Yyterissä. Tällä hetkellä voimassa olevan asetuksen mukaisia uhanalaisia eliölajeja on Suomessa hieman yli 2 500 lajia. Luonnonsuojeluasetuksen ja luonnonsuojelun tietohallinnosta on tarkoitus säätää erillisessä asetuksessa, joka tulee voimaan myöhemmin. Luonnonsuojelulain nojalla tullaan antamaan useita asetuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Kuva: Tanja Lohiranta.. vsk. Lajin uhanalaisuustietoja voi tarkastella esimerkiksi Laji.fi-palvelussa. Laki sisältää säännökset vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta. Uudessa laissa on nimenomainen säännös kuntien oikeudesta saada salassapitosäännösten estämättä ja maksutta luonnonsuojelun tietojärjestelmästä tiedot, jotka ovat välttämättömiä kuntien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. 19 maa-ainesten ottamislupaa, kaivoslaissa tarkoitettuja lupia sekä kaavoja. Luontopaneelia ja ekologista kompensaatiota koskevat asetukset on jo annettu. ELY-keskusten tehtäväksi säädetään kuntien tukeminen. Uhanalaisten lajien luettelointia täydentävän huomioonottamissäännöksen arvioidaan kohdistavan kuntien päätöksentekomenettelyissä tarvittavia luontoselvityksiä aiempaa selkeämmin myös uhanalisiin lajeihin
vsk. Maastossa työhön kuuluu esimerkiksi inventointia, luonnonhoitoa, ennallistamista ja kulttuuriperinnön hoitoa. Kuva: Martti Komulainen.. Berghamnin ranta. 20 Outi Ala-Härkönen, viestintäpäällikkö Metsähallitus Luontopalvelut Luonnonsuojelun edistysaskelia 40-vuotiaassa Saaristomeren kansallispuistossa Metsähallituksen Luontopalvelujen työkenttä luonnon puolesta on laaja. Luontopalvelut vastaa lajien ja luontotyyppien suojelusta valtion suojelualueilla ja suojeluun varatuilla kohteilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54
Turussa järjestetyssä seminaarissa asiantuntijat kertoivat, miten kansallispuistossa on 40 vuoden aikana kasvatettu uhanalaisten lajien yksilömääriä, lisätty erityisen uhanalaisten luontotyyppien pinta-alaa ja tuotettu luontotietoa vaikuttavan suojelutyön perustaksi. Tavoitteena oli, että kansallispuisto edistää myös asumista saaristossa ja kylien elinvoimaisuutta. Vuosikymmenien aikana on syntynyt osaamista ja ymmärrystä, jonka jakaminen Saaristomerta edemmäksi on tärkeää. Kuva: Liisa Huima.. Aktiivista hoitotyötä Saaristomeren kansallispuiston erikoisuutena ovat perinnemaisemat: lehdesniityt, hakamaat, kedot, rantaniityt ja nummet. Tuoreessa kansallispuistossa ryhdyttiin 80-luvulla perinnemaisemien hoitoon nopeasti ja arvokkaimmilta lehdesniittykohteilta, Jungfruskäristä ja Boskäristä. Toimintamallit syntyivät luontokartoitusten ja paikallisten haastattelujen avulla. Talkooleireillä vapaaehtoiset haravoimassa ja tekemässä niityn kesäsiivousta Jungfruskärin saarella. Koska perinnemaisemien hoito oli uutta, niin samalla luotiin myös työskentelykulttuuria. Vuonna 1994 perustettu Saaristomeren biosfäärialue vahvisti toimintamallia ja jakoi Saaristomeren kolmeen vyöhykkeeseen: puskurija yhteistoiminta-alueeseen sekä ydinalueeseen, johon kuuluvat kansallispuisto ja Natura-alueet. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. 21 M arraskuun alussa järjestetty Saaristomeren kansallispuiston 40-vuotisjuhlaseminaari tarjosi näkökulman Luontopalvelujen luonnonsuojelutyöhön. Lähtökohta kansallispuistoa perustaessa 1980-luvun alussa oli haastava: alue koostui sirpaleisesta kokonaisuudesta valtion maaja vesialueita, noin tuhat hehtaaria arvokkaita biotooppeja. Suojelualueiden ympärille muodostettiin aluetta yhdistävä kansallispuiston yhteistoiminta-alue, joka muodostui saaristokylistä
Ylämaankarja hoitaa luontoa ja pitää maisemaa avoimena Örön linnakesaarella. Kuva: Laura Lehtonen.. Nämä kesätyöläiset yhdessä Luontopalveluiden henkilöstön ja vapaaehtoisten kanssa pitävät perinnemaisemia ja sen lajistoa kunnossa. Monet hoitotoimet ovat laajentuneet myös kansallispuiston ulkopuolelle. vsk. Lajistoinventointien määrä on kasvanut kansallispuiston perustamisesta lähtien ja EU:n myötä LIFE-hankkeet mahdollistivat laajat kunnostustoimet. WWF:n, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin, Arkipelagia-seuran ja Metsähallituksen yhteisillä talkooleireillä vapaaehtoiset ottavat osaa muun muassa lehdesniittyjen kevätsiivoukseen, niittämiseen ja nummen kulotukseen. 22 Raivaustyöt suojelualueilla herättivät ensin hämmennystä, mutta umpeenkasvaneen maiseman avautuminen ja laidunalueiden kunnostus tuotti tuloksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Nykyisin on jo 30 saarta, joilla laiduntaa lehmiä ja lampaita. Nautoja Berghamnin rantalaitumella. Kuva: Jarmo Vehkakoski. Saaristolaisten karja oli laiduntanut maita vuosisatojen ajan, mutta 80-luvun alussa laidunnusta oli enää muutamalla kohteella
Tietoja pinnan alta Saaristomeren kansallispuiston pinta-alasta suurin osa on vettä. Tieto siitä, mitä Saaristomeren pinnan alta löytyy, onkin lisääntynyt voimakkaasti vuosikymmenien aikana. 23 Hoitokohdeverkosto ulottuu ulkosaaristosta sisäsaaristoon ja lehdoista hiekkaisiin harjusaariin ja karuihin kallioihin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Meren pinnan alla luonnonsuojelualueet turvaavat lajistoa ja luontotyyppejä sekä meren ekosysteemien toimintaa. Myöhemmin kartoitukset ovat laajentuneet Merenkurkun alueelle, Perämerelle ja Suomenlahdelle. VELMUssa on tähän mennessä tehty yli 170 000 havaintopistettä ja useita tuhansia sukelluslinjoja, kartoitettu kalanpoikasalueita ja tuotettu mittava määrä geologisia kartoituslinjoja ja pohjanäytteitä. Näytteistä tunnistetaan lajit myöhemmin mikroskoopissa. Metsähallituksen meritiimin sukeltaja ottaa näytteitä merenpohjan kasvillisuudesta. Kokonaisuuden hallinnasta onkin tullut entistä tärkeämpi tekijä. Lajisto on erityisen monimuotoista, mutta pinta-alat ovat edelleen kriittisen pienet, esimerkiksi ympäristönmuutosten tuomille haasteille. Suomen rannikon vedenalaisen luonnon kartoitustarve huomioitiin Suomen Itämeren Suojeluohjelmassa, josta valtioneuvosto päätti vuonna 2002. Kuva: Heidi Arponen.. Aineistoa kuvaillaan ainutlaatuiseksi maailmassa, ja se on lisännyt tietoa uhanalaisista lajeista ja luontotyypeistä sekä kehittänyt suojelutoimien suunnittelua ja toteutumista. Metsähallituksen Luontopalvelut otti vetovastuun VELMUn (Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman) biologisista kartoituksista ja aloitti työt 2003 Saaristomerellä testaamalla laitteita ja tekemällä meriajokasja pohjaeläintutkimuksia
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Siiveniskuja eteenpäin ovat olleet merikotkan pesäpuiden säilyttäminen ja rauhallisen pesimäympäristön turvaaminen sekä saaristolintujen parimäärien laskeminen. Minkkien ja supikoirien pyynnillä on saatu vaikuttavia tuloksia: monen saaristolintulajin poikastuotto paranee ja parimäärät kasvavat. Nyt menetelmä on yleisessä käytössä kaikkialla rannikoilla . Vuonna 2023 samalla alueella asuu 48 paria merikotkia, joiden poikasista pääsi 35 yksilöä lentoon. Saaristolintujen suojelemiseksi kehitettiin 30 vuotta sitten uusi menetelmä minkkien pyyntiin kivien ja katajien alta: lehtipuhallin yhdessä koiran ja pyytäjän kanssa. vsk. Vuosikymmenien työ näkyy selvimmin ulkosaaristossa , mutta tulokset ovat alkaneet näkyä myös välisaaristossa. Kolme vuotta myöhemmin Kalakoto sai seurakseen kuusi uutta teosta, jotka Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppilaat olivat valmistaneet. Kuva: Jouko Högmander.. 24 Saaristomerelle on syntynyt myös katsottavaa pinnan alle – Saaristomeren vedenalaiset retkikohteet houkuttelevat sukeltajia ja snorklaajia . Ensimmäiset saaristolintuseurannat aloitettiin 1948 ja nykyään laskenta-alueita on kuusi, joita lasketaan joka kolmas vuosi. Merikotkan paluu Merikotkia alettiin seurata eteläisellä Saaristomerellä 1960-luvun puolivälissä ja samana vuosikymmenenä aloitettiin hoitotoimena ympäristömyrkyistä vapaan ravinnon tarjoaminen. Saaristomeren kansallispuisto osallistui merikotkan pelastusurakkaan heti perustamisestaan alkaen. Metsähallitus tekee yhteistyötä Saaristoluonnon hoitoja suojeluyhdistyksen (SLHSY) kanssa Saaristomerellä ja SLHSY:n Merikotkan poikasia pesällään. Merikotkan osalta edistymisestä kertoo se, että kun kansallispuisto perustettiin, yhteistoiminta-alueella pesi ainoastaan yksi merikotkapari, eikä sekään juuri saanut poikasia . Vedenalainen luontopolku syntyi Stora Hästöseen ja Turun kulttuuripääkaupunkivuosi ja Contemporary Art Archipelago -projekti toi Armi Nurmisen taideteoksen Dalskärin rantaveteen vuonna 2011
Kulttuuriperinnön inventoinneissa on saatu lisää tietoa alueen rikkaasta arkeologiasta ja historiasta. Aiempi suunnitelma kattoi vain kansallispuiston, mutta nyt on mukana myös muita luonnonsuojelualueita, Natura 2000 -alueita ja yksityisiä suojelualueita. Onnistuneiden askeleiden pohjana oli usea avaintekijä: aktiivisuus, tiivis yhteistyö järjestöjen, kuntien, yhteisöjen ja matkailuyritysten kanssa, seurantatieto ja suunnittelu sekä toimintaan saadut ja hankitut resurssit. Ensimmäistä kertaa myös tietoa merestä on saatavilla runsaasti. Tavoite on tärkeä. Artikkeli pohjautuu Saaristomeren kansallispuiston juhlaseminaarissa 2.11. pidettyihin esityksiin. vsk. Kuva: Laura Lehtonen.. Suunnittelussa on meneillään intensiivinen jakso, sillä Metsähallitus luo parhaillaan uutta Saaristomeren hoitoja käyttösuunnitelmaa 10–15 vuodeksi eteenpäin. Saaristomeren kansallispuiston suojelutyön kirjoon kuuluu paljon muutakin. Luontomatkailua ja virkistyskäyttöä halutaan kehittää kestävällä tavalla sekä määrittää ja aikatauluttaa suojelu-, hoitoja ennallistamistoimet luontoarvojen turvaamiseksi. Kestävä luontomatkailu ottaa luontoja kulttuuriarvot huomioon ja minimoi ympäristön kuormitusta sekä parhaimmillaan tarjoaa kävijälle mahdollisuuden nähdä, kokea ja ymmärtää ihmisen roolin saaristoluonnon osana ja ylläpitäjänä. Tulevaisuutta rakennetaan nyt Juhlaseminaarin otsikkona oli Luonnonsuojelun voittokulkuja Saaristomerellä. Tätäkin työtä tehdään yhdessä sidosryhmien ja alueen asukkaiden kanssa. 25 hoitoalueet alueet kattavat jo useita tuhansia hehtaareja. Alkukesän kukkaloistoa Jungfruskärin saarella. Samalla kun palautetaan suoluontoa ja lajistoa ennalleen, saadaan vähennettyä myös Itämereen valuvia ravinteita ja näin vaikutetaan Saaristomerenkin veden laatuun positiivisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Esimerkiksi Saaristomeren valuma-alueella on ennallistettu soita noin 2000 hehtaarin verran
Mantukimalainen on luultavasti maamme yleisin ja runsain kimalainen, jolla on merkittävä vastuu pölytyspalvelujen tuottajana. 26 Janne Heliölä, tutkija Suomen ympäristökeskus Kansallinen pölyttäjästrategia vahvistaa pölyttäjien suojelua Pölyttäjät ovat tärkeä luonnonvara, josta kannattaa pitää huolta. Seuraavaksi strategian tavoitteet on muutettava toiminnaksi. Kuva: Mikko Kuussaari.. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Viime vuonna valmistuneessa pölyttäjästrategiassa on tunnistettu tässä tarvittavat keinot sekä tärkeimmät toimijat
Luonnonmukainen tuotanto ja vaihtoehtoiset kasvinsuojelukeinot hyödyttävät nekin laaja-alaisesti yleisiä pölyttäjiä. Tämän vuoksi maanviljelijöiden valinnat ja toimet ovat pölyttäjien kannalta keskeisen tärkeitä. Pölyttäjille tärkeimpiä tukitoimenpiteitä ovat luonnonhoitopellot, niittyja maisemapellot sekä perinnebiotooppien hoito. Lähde: Suomen ympäristökeskus. vsk. Maatalouden tukijärjestelmä sisältää monia pölyttäjien kannalta hyödyllisiä ympäristötoimenpiteitä, joiden toteutuksesta viljelijät voivat saada korvausta. Strategia koostettiin laaja-alaisessa työryhmässä, jossa olivat edustettuina keskeiset sidosryhmät. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Maatalouden osalta pölyttäjästrategian tavoitteet nojaavatkin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tarjoamaan rahoitukseen. Sen johdosta Suomelle laadittiin kansallinen pölyttäjästrategia, joka valmistui keväällä 2022. Ne ovatkin tarpeen etenkin laajojen kasvustojen, kuten rypsipeltojen pölytyksessä. Niiden tarjoama pölytys on välttämätöntä etenkin hedelmille ja marjoille, jotka ovat ravinnossamme monien vitamiinien ja hivenaineiden päälähteitä. Pölyttäjien tulevaisuus ratkaistaan pelloilla ja metsissä Pölyttäjien määrät ja monimuotoisuus ovat korkeimpia avoimissa maatalousympäristöissä, eli peltojen pientareilla ja niityillä. Tarhatuista pölyttäjistä voi kuitenkin aiheutua luonnonpölyttäjille haittaa tautien leviämisen tai ravintokilpailun seurauksena. Pölyttäjien tilaa heikentävät monet uhkatekijät, joista tärkeimpiä ovat sopivien elinympäristöjen sekä mesikasvien väheneminen. 27 M aailman ruoantuotanto on suurelta osin riippuvaista pölyttäjistä. Strategiassa määriteltiin joukko toimenpiteitä, joiden avulla turvataan pölyttäjien sekä pölytyspalvelun tulevaisuus maassamme. Eri puolilta maailmaa on tehty havaintoja pölyttäjien vähenemisestä, mikä on herättänyt huolta sekä päättäjissä että kansalaisissa. Maataloudessa käytetään usein tarhamehiläisiä täydentämään luonnonpölyttäjien työtä. EU:n yhteinen pölyttäjäaloite (2018) velvoittaa jäsenmaita vahvistamaan pölyttäjiensä suojelua. Tämän vuoksi pölyttäjästrategiassa tunnistettiin tärkeäksi vahvistaa käytäntöjä, jotka edistävät tarhattujen pölyttäjien turvallista käyttöä.
Ilman pölyttäjiä mustikka tai puolukka ei kuitenkaan tuottaisi marjoja lainkaan. 28 Suomi on metsien maa, ja metsämarjat ovat suomalaisille rakkaita. Valoisat ja lämpimät reunavyöhykkeet ovat talousmetsissä pölyttäjille mieluisia elinympäristöjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Kuva: Janne Heliölä.. Niille tulee metsänhoidossa säästää lahopuita pesimispaikoiksi sekä raitaa ja muita pajuja ravintokasveiksi. Metsien osalta pölyttäjästrategiassa painotetaan uhanalaisia pölyttäjiä sisältävien luontotyyppien, kuten paahteisten harjurinteiden suojelua ja hoitoa. Hyönteishotellit ovat helppo tapa auttaa pölyttäjiä omassa pihapiirissä. Hiljattain päättynyt Luonnonhoito metsäpölyttäjien tukena -hanke (PÖLYMETSÄ) osoitti keinoja pölyttäjien huomioimiseksi myös talousmetsien hoidossa. vsk. Kuva: Janne Heliölä Harjusinisiipi on erittäin uhanalainen pölyttäjälaji, joka vaatii elinpiirikseen harjujen paahdeympäristöjä
Rakennetuissa ympäristöissä eniten merkitystä on kuitenkin yksittäisten kotipuutarhurien valinnoilla. Tähän on tarjolla ohjemateriaaleja, kunhan löytyy tahtoa ottaa niitä käyttöön. vsk. Kunnissa voidaan parantaa pölyttäjien elinoloja huolellisella viheraluesuunnittelulla. Toisaalta rakennetuilla alueilla esiintyy myös pölyttäjille arvokkaita uusympäristöjä, kuten avoimia joutomaakenttiä ja voimajohtoaukeita. Luontoystävällinen puutarha on kasvava trendi, jonka tueksi on tarjolla ohjeistusta sekä monilla verkkosivuilla että puutarhanhoidon oppaissa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on tarjonnut viheralan henkilöstölleen erityistä koulutusta pölyttäjien tarpeiden huomioimiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Kuva: Janne Heliölä.. 29 Paljon on tehtävissä myös pihoissa ja kaupungeissa Rakennettua alaa on Suomessa vielä vähän verrattuna useimpiin EU-maihin, mutta sen määrä ja myös merkitys pölyttäjille on kasvamaan päin. Suomessa on satojatuhansia kotija mökkipihoja, joissa on mahdollista huomioida pölyttäjien tarpeita monin tavoin. Pölyttäjien tilaa seurataan aiempaa laajemmin Tiedot pölyttäjien tilasta tai sen kehityksestä maassamme ovat vielä varsin puutteellisia. Parhaiten tietoa on yöja päiväperhosista, joiden kantoja on seurattu jo 1990-luvulta Myös rakennetuissa ympäristöissä on mahdollista ylläpitää pölyttäjille tärkeitä resursseja, kuten tässä mäkitervakkoja ravinnoksi. Ne nakertavat osaltaan tärkeitä luonnonympäristöjä sekä lisäävät niiden pirstoutuneisuutta. Rakennetut ympäristöt ovat pölyttäjien kannalta sekä uhka että mahdollisuus
Osana pölyttäjästrategian toimeenpanoa vuonna 2022 käynnistettiin kansallinen pölyttäjäseuranta, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus. Kuva: Sara Turunen.. Seurantaa tehdään sekä maatalous-, metsäettä tunturiympäristöissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Kuva: Pekka Väisänen. Vuonna 2022 aloitettu kansallinen pölyttäjäseuranta tuottaa tietoa myös erakkomehiläisten ja kukkakärpästen tilasta. 30 lähtien. Kaikki kolme seurantaa ovat perustuneet luontoharrastajien vapaaehtoistyöhön. Muiden pölyttäjäryhmien tilaa tunnetaan lähinnä uhanalaisuusarviointien perusteella. vsk. Pölyttäjät ovat saaneet vuosi vuodelta enemmän näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Tilanne on kuitenkin paranemaan päin. Kimalaisista on kerätty seurantatietoa vuodesta 2019 alkaen. Tämä viranomaistyönä tehtävä seuranta tuottaa tietoa päiväperhosten ja kimalaisten ohella myös erakkomehiläisistä sekä kukkakärpäsistä
Tämä lienee samalla sekä tärkeä syy kansalliselle pölyttäjästrategialle että yksi seuraus siitä. vsk. Luonnonhoito metsäpölyttäjien tukena -hanke (PÖLYMETSÄ). Pölyttäjäystävällinen maatila: periaatteet ja käytännöt pölyttäjäystävällisempään maatalouteen. Ympäristöministeriö, Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:9. Kuvakaappaus Polyttajat.fi-avaussivusta.. Hankkeen verkkosivu: https:// tapio.fi/projektit/polymetsa/ Pölyttäjien tila Suomessa. Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys. Nuorille pitääkin tarjota pölyttäjiin liittyen sekä kiinnostavasti esitettyä tietoa että mielekästä toimintaa. Mikä tahansa taho voi pyytää hankkeelta pölyttäjiin liittyvää asiantuntijatukea, kuten esitelmiä, kirjoituksia tai koulutusmateriaaleja. Lähteet Kansallinen pölyttäjästrategia ja toimenpidesuunnitelma. Polyttajat.fi-sivusto on maamme paras verkkolähde pölyttäjiä tai niiden suojelua koskevaa tietoa etsivälle. 31 Viestinnällä vahvistetaan pölyttäjien tunnettuutta ja arvostusta Pölyttäjät ovat saaneet maassamme viime vuosina enemmän medianäkyvyyttä kuin koskaan. Tapio Oy ja Suomen ympäristökeskus. Tässä painotettiin etenkin koulujen ja varhaiskasvatuksen roolia. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 34/2022. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Hankkeessa on julkaistu pölyttäjiä ja niiden suojelua koskevaa tietoa kokoava verkkosivusto www.polyttajat.fi. Hankkeen tehtävänä on edistää strategian toimintasuositusten käyttöönottoa yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Strategiassa tunnistettiin tärkeäksi vahvistaa entisestään viestintää pölyttäjien merkityksestä hyvinvoinnillemme. Carbon Action & Baltic Sea Action Group. Toimintaan saa tukea ja ohjeita Pölyttäjästrategian toimeenpanoa tukee Suomen ympäristökeskuksen PÖLYKOORDIhanke (2022–2024). Sivusto on laaja-alaisin suomenkielinen tietolähde pölyttäjistä ja niiden suojelukeinoista
Niittykasvit hyötyvät niittyjen ja ketojen hoitotoimista, mutta hoito-ohjeissa tulisi huomioida nykyistä paremmin myös hyönteisten tarpeet. Kahdenkymmenen vuoden aikana niin hoidetut kuin hoitamattomat niityt ja kedot ovat rehevöityneet ja niille ominaiset kasvija perhoslajit vähentyneet. Kuvassa erittäin uhanalainen ketokatkero (Gentianella campestris) Koivulan niityllä Tampereella. 32 Mikko Kuussaari, erikoistutkija Susu Rytteri, tutkija Marjaana Toivonen, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus Niittyjen lajisto kärsii kasvillisuuden rehevöitymisestä Laaja seurantatutkimus tuotti uutta tietoa niittyjen tilasta. Kuva: Kati Gürsönmez.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. vsk. Uhanalaisia kasvija perhoslajeja löytyi vuonna 2021 harvemmilta niityillä kuin 2000-luvun alussa
Kuva: Kati Gürsönmez.. Tuoreiden niittyjen ja ketojen lajisto kartoitettiin uudelleen 20 vuoden tauon jälkeen Vuosina 2021–2022 toteutetussa PEBIHOITO -hankkeessa (Kuussaari ym. Niittyjen hoito vähentää maaperän ravinnepitoisuutta, jolloin runsaasti ravinteita vaativat, voimakaskasvuiset kasvilajit vähenevät ja monenlaiset pienempikokoiset ja hidaskasvuiset kasvit saavat jalansijaa. 2023) selvitettiin, missä määrin tuoreiden niittyjen ja ketojen (eli kuivien niittyjen) kasvija Lohjalla sijaitseva osin laidunnettu keto oli yksi tutkimuksen kasvija hyönteislajistoltaan monimuotoisimpia ketokohteita. Niittyjen hoidon tärkeys monimuotoisen kasvilajiston säilymisen kannalta on tiedostettu jo pitkään. 33 E rilaiset niityt kuuluvat maamme lajirunsaimpiin elinympäristöihin ja muodostavat uhanalaisten perinnebiotooppiluontotyyppien ytimen. Viime vuosina myönteistä kehitystä on vahvistanut HELMI-elinympäristöohjelma, jonka tavoitteena on kunnostaa 18 000 hehtaaria luontoarvojaan menettäneitä perinnebiotooppeja ja kasvattaa hoidossa olevien perinnebiotooppien määrä 52 000 hehtaariin vuoteen 2030 mennessä. Puutetta on kuitenkin ollut luotettavasta seurantatiedosta, joka kertoo hoidon toteutustavan ja hoitamattomuuden vaikutuksista niittyjen kasvija hyönteislajien esiintymiseen ja runsauteen. Maataloustuotannon tehostumisen myötä hoidettujen niittyjen pinta-ala on supistunut murto-osaan runsaan viidenkymmenen vuoden takaisesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. vsk. Perinnebiotooppien luontainen kasvija hyönteislajisto on kehittynyt monimuotoiseksi pitkään jatkuneen laidunnuksen ja niiton myötä. Tämän vuoksi myös niittylajiston säilyminen edellyttää niittyjen aktiivista hoitoa. EU-aikana hoidettujen niittyjen pinta-ala on kuitenkin saatu käännettyä nousuun tätä varten suunniteltujen maataloustukien avulla
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Rehevöitymisestä (eli maaperän kohonneesta ravinteisuudesta) ja umpeenkasvusta kertoivat useat maastossa mitatut ympäristömuuttujat (Kuva 1). Kasvillisuus oli kesällä 2021 keskimäärin noin kaksi kertaa korkeampaa kuin 20 vuotta aiemmin. Myös pensaiden ja puiden peittävyys oli kasvanut noin kaksi kertaa aiempaa suuremmaksi. Suomen ympäristökeskuksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Metsähallituksen yhteistyönä toteuttama tutkimus oli osa ympäristöministeriön rahoittamaa Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tutkimusohjelmaa. Kasvien lisäksi tutkittiin perhosia, kimalaisia ja erakkomehiläisiä. Rehevöitymisen myötä pölyttäjille tärkeät kukkivat mesikasvit olivat vähentyneet. Yllättävää oli kuitenkin kohteiden kasvillisuuden laajamittainen rehevöityminen, jota oli tapahtunut niin hoidetuilla kuin hoitamattomilla kohteilla. vsk. Kasvillisuuden laajamittainen rehevöityminen vähentänyt kasvija perhoslajeja Odotusten mukaisesti niittykasvit olivat säilyneet parhaiten niillä tuoreilla niityillä ja kedoilla, joita oli hoidettu vuosittain laiduntamalla tai niittämällä. Hankkeessa toistettiin vertailukelpoisella tavalla aiemmin vuosina 2000–2004 Etelä-Suomessa tehdyt lajistoselvitykset 33 tuoreella niityllä ja 33 kedolla. 34 hyönteislajit olivat säilyneet noin 20 vuotta aiemmin tutkituilla vuosittain tai harvemmin hoidetuilla ja ilman hoitoa jääneillä arvokkailla perinnebiotoopeilla, ja mikä on ollut hoidon jatkuvuuden ja säännöllisyyden merkitys niittylajistolle. Yleisen rehevöitymisen tärkeimpänä syynä lienee ilmasta tuleva typpilaskeuma. Niittykasvilajien määrä oli pienentynyt tuoreilla niityillä hoidosta huolimatta, mutta vuosittain hoidetuilla niityillä vähemmän kuin harvemmin hoidetuilla Kuva 1. Hoitoluokka = hoitamaton, 1 = joinakin vuosina hoidettu, 2 = vuosittain hoidettu.. Rehevöitymisen myötä niityille ominaisten kasvija perhoslajien määrät olivat laskeneet etenkin tuoreilla niityillä, joilla voimakkaasti kilpailevat heinälajit olivat syrjäyttäneet kilpailussa heikompia kukkakasveja. Rehevöityminen näkyi tutkittujen kohteiden kasvillisuuden keskikorkeuden sekä puiden ja pensaiden peittävyyden kasvuna, kukkivien mesikasvien vähentymisenä sekä niittykasvien lajitiheyden pienenemisenä tuoreilla niityillä ja kedoilla
Hoidon vaikutukset vaihtelivat eri eliöryhmissä Niittykasvit hyötyivät hoitotoimista sekä tuoreilla niityillä että kedoilla, mutta eri hyönteisryhmissä hoidon vaikutukset vaihtelivat myönteisestä kielteiseen (Kuva 2). Loistokultasiipi (Lycaena virgaureae) on eteläsuomalaisilla niityillä voimakkaasti taantunut päiväperhoslaji. Kuva: Kati Gürsönmez. 35 ja hoitamattomilla kohteilla (Kuva 1). Niittyjen hoidolla oli myönteinen vaikutus tuoreilla niityillä keskimäärin havaittujen niittykasvien ja päiväperhosten lajimäärään. Niityille ominaisten kasvija perhoslajien vähenevä yleistrendi koski sekä yleisiä että harvinaisia lajeja. Näin siksi, että ilman hoitoa rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä niiden haitalliset vaikutukset niittylajistoon etenevät tuoreilla niityillä paljon nopeammin kuin kedoilla. vsk. Seurantatutkimuksessa se oli 20 vuodessa ehtinyt hävitä 29 aiemmalta elinpaikaltaan, ja kesällä 2021 sitä tavattiin enää 11 niityllä ja kahdella kedolla. Karumpipohjaisilla kedoilla niittykasvilajien määrät olivat laskeneet hoitamattomilla kohteilla, mutta hoidetuilla kohteilla ne olivat pysyneet aiemman tutkimuksen tasolla. Kuva 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Sen sijaan muut perhoset ja erakkomehiläiset kärsivät kohteiden vuosittaisesta hoidosta.. Tulokset osoittavat, että säännöllisen hoidon merkitys on huomattavasti suurempi tuoreilla niityillä kuin kedoilla. Myös uhanalaisia niittylajeja havaittiin vuonna 2021 vähemmän kuin 20 vuotta aiemmin
Vaihteleva hoito lisää lajiston monimuotoisuutta Suomessa perinnebiotooppien hoitoohjeet on laadittu perinteisesti monimuotoisen niittykasvillisuuden säilyttämistä silmällä pitäen. Myös kohteiden hoitoon käytettävä maatalouden ympäristökorvaus on korostanut laidunnuksen säännöllisyyttä kaikenlaisilla kohteilla. Eri tavoin hoidettujen pienialaisten laikkujen mosaiikki suojelee monimuotoista niittylajistoa yhtä tiettyä hoitotapaa paremmin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Muut perhoset ja erakkomehiläiset kärsivät selvimmin voimakkaasta jokavuotisesta hoidosta. Kuva: Pihla Kivistö.. Uusien tulosten perusteella tuoreiden niittyjen ja ketojen hyönteislajisto hyötyisi viime vuosikymmeninä toteutettua hoitoa vähemmän voimakkaasta hoitotavasta. Tällaisilla alueilla kukkivia mesikasveja ja perhosten toukkien tarvitsemia ravintokasveja on enemmän tarjolla kuin voimakkaasti laidunnetuilla alueilla. Hyvänä yleisohjeena niittyjen hoidossa toimii pienipiirteisen vaihtelevuuden lisääminen. Vastaavasti korkeampaa kasvillisuutta vaativat lajit, esimerkiksi monet yöperhoset ja erakkomehiläiset, hyötyvät hoitamattomista tai vain kevyesti hoidetuista laikuista. Ohjeissa on korostunut säännöllisen, riittävän voimakkaan ja maaperän ravinteisuutta ennemmin köyhdyttävän kuin rehevöittävän hoitotavan tärkeys, joka sopii hyvin monimuotoisen niittykasvillisuuden säilyttämiseen tuoreilla ja kosteilla niityillä. Lampaat niitynhoitotyössä. Paikoitellen toteutettu intensiivinen laidunnus tai niitto hyödyttää paljasta maata ja matalaa kasvillisuutta tarvitsevia lajeja, kuten monia pienikokoisia ketokasveja ja niillä eläviä perhosia. 36 Niittyjen päiväperhoslajit olivat runsaimmillaan niityillä, jotka olivat olleet hoidossa osana vuosista viimeisten 20 vuoden aikana. Vuosittain laidunnetuilla niityillä perhosmäärät olivat suurimpia niillä alueilla, joilla kasvillisuus oli korkeinta eli laidunnus tavanomaista kevyempää. Niiden keskimääräiset lajimäärät olivat alhaisimpia vuosittain hoidetuilla kohteilla. Niittyhyönteisten selviytymisen edellytyksiä voi parantaa säästämällä niiton yhteydessä osan kukkivasta kasvillisuudesta ravintokasveiksi hyönteisille. Hyönteislajiston voi huomioida laiduntamalla alueita tavanomaista pienempää eläinmäärää käyttäen, hoitamalla niittyjä tai niiden osia vuorovuosina tai jakamalla kohteet osa-alueisiin, joista kutakin laidunnetaan vain kerran kesässä
Lisärehusta tai peltolaitumelta kulkeutuu niityille rehevöittäviä ravinteita eläinten lannan mukana. PEBIHOITO-hankkeen loppuraportti. Kuva: Pihla Kivistö. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2023. Lähteet Kuussaari, M., Rytteri, S., Toivonen, M., Gürsönmez, K., Heliölä, J., Huikkonen, I.M., Lindgren, S., Paukkunen, J., Pöyry, J., Raatikainen, K. Niittoniityiltä on tärkeää korjata pois niitetty kasvillisuus, joka maahan jätettynä toimii lannoitteena. Siksi niittyjen laidunnuksessa tulee jatkossakin välttää lisärehun antamista ja kohteiden laiduntamista peltolaidunten yhteydessä. Laidunnus on tärkein keino säilyttää niittyjen monipuolinen kasvija hyönteislajisto. Hoidon vaikutukset ja niittylajiston säilyminen perinnebiotoopeilla. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. & Sihvonen, P. 37 Havainnot kaikenlaisten kohteiden kasvillisuuden yleisestä rehevöitymisestä korostavat ei-rehevöittävän hoitotavan tärkeyttä. 2023. 124 s.
Näiden alueiden ennallistamisella ja jatkokäytön valinnoilla voidaan palauttaa alueiden luontoarvoja, mutta ilmastohyödyt vaativat pitkäjänteistä seurantaa ja tutkimusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. 2021). 38 Tuotannosta poistuvat turvetuotantoalueet Suomessa Yhteiskunnallinen vihreä siirtymä, kansalliset tavoitteet hiilineutraalin Suomen saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä sekä päästöoikeuksien hinnan nousu ovat kiihdyttäneet energiaturpeesta luopumista. vsk. Anna-Kaisa Ronkanen 1 , kehittämispäällikkö; Maria Ojanen 1 , erikoistutkija; Liisa Jokelainen 3 , väitöskirjatutkija; Jyri Mustajoki 1 , erikoistutkija; Kristian Meissner 1 , kehittämispäällikkö; Tiina Ronkainen 2 , johtava asiantuntija; Asmo Hyvärinen 2 , asiantuntija; Seppo Hellsten 1 , johtava tutkija; Samuli Joensuu 2 , vesiensuojelun johtava asiantuntija; Katri Rankinen 1 , erikoistutkija; Ari-Pekka Auvinen 1 , tutkija ja Mika Marttunen 1 , ryhmäpäällikkö 1 Suomen ympäristökeskus 2 Tapio Oy 3 Helsingin yliopisto Entisten turvetuotantoalueiden luontoarvojen palauttaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Suoluonnon voimakas uhanalaistuminen on seurausta suomaiden taloudellisesta hyödyntämisestä metsä-, maaja turvetalouteen. Kuivaniemellä sijaitseva entinen Komppasuon turvetuotantoalue on ainutlaatuinen testialue, jossa toteutetaan eri jatkomaankäyttömuotoja ja suoksi ennallistamista sekä seurataan näiden vaikutuksia vesiin, ilmaan ja luonnon monimuotoisuuteen.. On arvioitu, että vuonna 2019 tuotannossa olleet 48 000 hehtaaria supistuisivat noin 20 000 hehtaariin vuoteen 2030 mennessä (Korhonen ym. Samanlaista muutosta on havaittavissa myös muualla maailmassa. Tämä näkyy turvetuotannosta poistuvien alueiden määrässä. Esimerkiksi Irlanti on myös luopumassa energiaturpeen käytöstä (Hirschler ja Osterburg 2022)
Lisäksi esimerkkejä luontoja ilmastonäkökulmat huomioivasta jatkomaankäytöstä on ollut hyvin niukasti, mikä on tarkoittanut, ettei tutkittua tietoa hyvistä käytännöistä ole syntynyt. Uusina potentiaalisina maankäytön jatkokäyttömuotoina ovat tuulija aurinkovoimalaitokset, joista on useita aloitteita menossa. vsk. monimuotokosteikkoja), riistakosteikkoja tai lintujärviä (Korhonen ym. Luontoarvojen ja ilmastohyötyjen huomioiminen entisten turvetuotantoalueiden jatkomaankäyttömuodoissa ei ole helppoa, sillä alueet on eristetty ympäröivästä valumaalueesta poikkeuksellisen syvillä ojilla sekä penkereillä. Harvoin tuotantoalueella on kuitenkaan yhtä jatkomaankäyttöä ja esimerkiksi jonkinlainen kosteikkoalue löytyy useilta kohteilta. Alueet ovat usein myös erityislaatuisia ja tämän vuoksi ratkaisut eivät ole siirrettävissä tai kopioitavissa toiselta alueelta uudelle alueelle. Vuoteen 2022 mennessä Pohjois-Pohjanmaalla on poistunut tuotannosta reilut 140 aluetta ja tuotanto on päättymässä noin 13 turvetuotantoalueella tänä vuonna (Karjalainen ym. Jatkomaankäyttömuodot luontoarvojen sekä ilmastovaikutusten näkökulmasta Turvetuotantoalueiden jatkomaankäyttöä pääsääntöisesti ohjaavat turvetuotantoalueen maanomistajien taloudelliset tavoitteet, jolloin luontoarvot ja ilmastohyödyt ovat saaneet vähemmän huomiota. Lisäksi turvetuotannon ympäristöluvat ja vesistökuormituksen hallinta ovat ohjanneet, että alueita on usein pumppaamalla kuivatettu vastoin luontaisia veden kulkureittejä. Tahti on kiihtynyt 2020-luvulla ja sen taitteessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Turvemaiden jatkokäytölle on erilaisia vaihtoehtoja, joista metsitys tai metsittyminen on tyypillisin (75 %). 39 Suomessa turvemaita ja myös turvetuotannossa olevien alueita on runsaasti erityisesti Eteläja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa tuotantoalueita on poistunut tuotannosta aina 1990-luvulta lähtien. Erilaiset monimuotokosteikot voidaan nähdä Kuva: Kuvia Suomesta/Roine Piirainen.. 2021). Alkuperäisen suon ravinteikkuus, alapuolisen mineraalimaan ominaisuudet, alueen mahdollinen sijainti happaman sulfaattimaan alueella, nostettu turvepaksuus, jäljelle jäänyt turvepaksuus sekä käytetty turpeen nostomenetelmä vaikuttavat siihen, millaiset ratkaisut jatkomaankäytössä ovat luontoarvojen sekä vesistöja ilmastopäästöjen näkökulmasta parhaimmat. Esimerkiksi massansiirtomenetelmällä nostettu turve voi jättää alueelle voimakkaasti muuttuneita turvesarkoja ja suuria vaihteluita jäännösturvepaksuuteen. Tällöin veden riittävyys voi rajoittaa maankäyttömuotojen valintaa. 2023). Osasyynä tähän on, että biodiversiteetille ja ilmastohyödyille ei ole ollut selvää raha-arvoa. Toiseksi eniten turvetuotantoaluita on otettu viljelyskäyttöön (20 %) ja 5 %:lle alueista on rakennettu erilaisia kosteikkoja (nk
Tutkimus liittyy EU-rahoitteiseen MERLIN-hankkeeseen, jossa on 17 ennallistamiskohdetta ympäri Eurooppaa. Toimintamallin avulla tunnistetaan ensin sidosryhmät ja näiden tärkeänä pitämät tavoitteet. turpeen ravinnepitoisuus, mutta myös vedenpinnan noston toteuttaminen. Komppasuon turvetuotantoalueen omistaa Neova-konserniin kuuluvan Vapo Terra Oy ja varsinainen tutkimuskohde on tuotantoalueen eteläinen alue, josta ennallistamista ja jatkomaankäyttömuotojen testauksia kohdistuu noin 120 ha:n alalle. Komppasuon turvetuotantoalueen ennallistaminen ja uudet maankäyttömuodot Kuivaniemellä Iin kunnassa sijaitsevalla Komppasuon turvetuotantoalueella (kuva 1) selvitetään eri jatkomaankäyttömuotojen vaikutuksia vesistöön ja ilmaan sekä seurataan luontoarvojen palautumista. Seurantaa on tehty ennen ja jälkeen ennallistamistoimenpiteiden. Alueelle on muotoiltu rimpi-mätäsjuonteita mukaillen luonnonsuon pintamuotoja. 2023; Marttunen ja Annala 2023). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Lisäksi alueella pohjoisosaa ennallistetaan suoksi. Tähän vaikuttaa mm. Rahkasammalleen ja muun suokasvillisuuden on suunniteltu palautuvan osin passiivisesti ohjaamalla läheisen luonnontilaisen suon valumavesi alueelle, ja osin aktiivisesti, eli levittämällä lähialueelta siirrettyä suokasvillisuutta. Lähestymistapa on kuitenkin verraten työläs kaikessa laajuudessaan toteutettuna, mutta siitä voi myös valita eri tilanteisiin parhaiten soveltuvia osioita. Haasteena luontoarvot ja ilmastovaikutukset huomioon ottavassa suunnittelussa on, että eri sidosryhmillä voi olla myös muita tavoitteita ja erilaisia näkemyksiä tavoitteiden tärkeydestä, jotka tulisi ottaa huomioon. 40 maankäyttömuodoiksi, jotka erittäin pitkällä aikavälillä muuntavat alueen takaisin hiiltä sitovaksi suoekosysteemiksi, pidättävät ravinteita ja kiintoainetta sekä palauttavat merkittävästi alueen luontoarvoja. Alueelle on jätetty vertailututkimuksen vuoksi koskematon referenssialue. Veden noston myötä turpeen hajoaminen saadaan pysäytettyä (hiilidioksidipäästöt vähenevät), mutta toisaalta metaanipäästöjen tiedetään lisääntyvän. Maaja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelman rahoittamassa SysteemiHiili-hankkeessa on laadittu tavoitelähtöisen ja moniarvioisen suunnittelun toimintamalli tukemaan eri tahojen intressien yhteensovittamista ja jatkokäyttömuotojen kokonaisvaltaista arviointia eri näkökulmista (Räsänen ym. Alueelta purkautuvat valumavedet ovat tuotannon aikana pumpattu eteläiselle luonnontilaiselle suolle rakennetulle kosteikkopuhdistamolle (käytetty myös termiä pintavalutuskenttä). vsk. Sen jälkeen arvioidaan jatkokäyttömuotojen vaikutuksia ja toteutettavuutta järjestelmällisesti eri tavoitteiden suhteen. Turvetuotanto lopetettiin alueella vuonna 2021, jolloin sieltä oli edellisten 34 vuoden aikana nostettu noin kolme metriä turvetta. Kesällä 2023 alueelle on toteutettu eri menetelmillä metsitystä, niittyjä ja kosteikoita (kuva 1). Esimerkiksi jos alueelle muodostuu suokasvillisuutta, eli vesipinta pysyy vakaasti turpeen pinnan tuntumassa, suokasvillisuus auttaa metaanipäästöjen hillitsemisessä (Cooper ym. Rakentamisen keskiössä ovat olleet vedenpinnan säätelyn optimointi tuotantoalueen eri osissa (5 erillistä patoa), luonnon monimuotoisuuden palauttaminen (erilaisia habitaatteja ja kas. Jäännösturpeen paksuus vaihteli tuotantolohkoilla ja se loi perustan jatkomaankäyttöjen suunnitteluun. Tätä vaihetta voi kuitenkin edeltää vaihe, jossa suorat ilmastohyödyt jäävät saavuttamatta. 2014). Näiden perusteella arvioidaan eri jatkokäyttömuotojen – ja laajoilla suoalueilla niiden yhdistelmien – vaikutuksia kokonaisuutena, ja pyritään löytämään ratkaisuja, jotka olisivat hyviä monista eri näkökulmista katsottuna
vsk. Kuva 1. 41 villisuusalueita) sekä kasvihuonekaasujen ja vesistöpäästöjen vähentäminen entiseltä turvepohjalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Komppasuon turvetuotantoalueelle rakentuvat jatkokäyttömuodot sekä kesällä 2022 perustetut tarkkailupisteet hydrologian, kasvihuonekaasujen ja kasvillisuuden muutosten seurantaan. Vedenpinnan nosto kosteikkoalueille toteutettiin patorakenteiden avulla vasta kasvittumisen jälkeen, jotta kasvien juuret sitoisivat turvetta kosteikkojen pohjalla vesistöpäästöjen rajoittamiseksi. Kuva: Asmo Hyvärinen.. Alueella on vertailuna myös ilman tuhkausta tehty kosteikko. Kontrollialueella ei tehdä toimenpiteitä ja se on valittu siten, että vesien palauttamisesta ei aiheudu merkittäviä muutoksia alueelle. Kuitenkaan suon palautuksen alalla tuhkausta ei tehty, jotta alueella säilyy suoluonnon vaatima luontainen happamuus. Osa alueista on tuhkattu talvella 2023 kasvittumisen ja metsityksen mahdollistamiseksi
Tätä on työstetty yhteisissä keskusteluja kenttävierailutilaisuuksissa. Esimerkiksi alueella toteutetut niityt ja kosteikot suunniteltiin tukemaan porotaloutta ja metsästystä. Entisten turvetuotantoalueiden jatkokäyttöön liittyviä tavoitteita.. Sidosryhmäläisten kanssa työstettiin eri jatkokäyttövaihtoehdoilla saavutettavia tavoitteita (kuva 2), keskusteltiin Komppasuon alustavista suunnitelmista, kuunneltiin sidosryhmien tavoitteita ja kerättiin järjestelmällisesti tietoa siitä, kuinka hyvin ne tulivat huomioonotetuiksi alustavissa suunnitelmissa. Jatkokäyttömuotojen toteuttamisessa on erityisesti tavoiteltu suota elinympäristönä pitävien lajien runsastumista, sillä näistä Kuva 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Tämä oli merkittävä muutos vuoden 2021 ilmakuvan tilanteeseen, jossa alue oli lähes kokonaan paljaalla turvepinnalla. Sidosryhmän avulla tunnistettiin myös varsinaisen tuotantoalueen ulkopuolella olevia kohteita, joiden luontoarvoja voidaan MERLIN-hankkeen aikana parantaa. Elokuussa 2023 Mitta Oy:n dronekuvauksen perusteella tuotantoalueen pinta-alasta lähes 60 % oli kasvittunut ja noin 17 % pinta-alasta oli vesipinnalla (kuva 3). Kasvillisuuden seurannan lisäksi alkukesän lintulaskennoilla tuotetaan tietoa Komppasuon luontoarvojen palautumisesta. Luontoarvojen palautuminen Entisen tuotantoalueen kasvittuminen lähti välittömästi tuhkauksen jälkeen käyntiin. 42 Rakentamisessa on huomioitu alueen sidosryhmien ja paikallisten asukkaiden toiveita ja tavoitteita alueen suhteen. Näitä alueita olivat kuivuudesta kärsinyt suo kosteikkopuhdistamon pohjoispuolella sekä alueen eteläpuolella oleva kuivahtanut purouoma. Muutos tuhkaamattomiin alueisiin (soistettava alue, tuhkaamaton kosteikkopohja ja seurannan referenssialue) oli silmillä havaittava. Lopullisissa suunnitelmissa pyrittiin huomioimaan saadut palautteet ja kommentit. Kosteikkoja suokasvien palautumista seurataan myös vakioiduilla kasviruuduilla, koska suokasvillisuuden palautuminen on hidasta. Virkistyskäytön parantamiseksi alueelle on rakennettu pitkospuita ja suunnitteilla on myös kehittää aluetta retkeilyn ja luonnontarkkailun näkökulmasta. vsk
Melko samankaltaisia tuloksia on saatu myös aiemmin hylätyltä suonpohjalta ennen kyseisen suonpohjan vesittämistä (Tuittila ym. Komppasuon turvetuotantoalue vuoden 2021 ilmakuvassa sekä Mitta Oy:n dronekuvauksessa elokuussa 2023, jolloin alue oli tuhkattu ja osa rakennustöistä vesittämiseksi oli tehty.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. 2007). 43 11 % (120 lajia) on luokiteltu uhanalaisiksi (Hyvärinen ym. Soistettavalla alueella (kuva 1) hetkelliset vuot olivat kaikista alueista alhaisimmat. Reviirejä havaittiin yhteensä 61. 2000). Erilaisten jatkokäyttömuotojen ilmastovaikutuksia on tutkittu vähän, joten vertailevaa tutkimusta ei juurikaan ole. Heti turvetuotannon lopettamisen jälkeisenä vuonna 2022 lintulaskennoissa havaittiin 16 suoja kosteikkolintulajia, joista 5 oli nk. avainlajeja eli lintudirektiivin lajeja. 2019). Lajien kirjo kasvoi jatkomaankäyttömuotojen rakentamisen vuonna, jolloin havaittiin 84 kosteikkoja suolajien reviiriä ja 20 lajia. Hetkelliset metaanivuot puolestaan olivat mittausjakson aikana -86,7–1511,6 µg m-2 h-1. Kasvihuonekaasumittaukset Komppasuolla toteutettavien jatkokäyttömuotojen ilmastovaikutuksia tutkitaan mittaamalla maaperän hiilidioksidija metaanivoita (CO 2 ja CH 4 ) kammiomittausmenetelmällä (Alm ym. Koealat toimivat siis vaihtelevasti metaanin nieluna tai lähteenä. Kesän ja syksyn 2022 aikana tehdyt kasvihuonekaasumittaukset yhteensä 15 koealalla havainnollistavat suonpohjan tilannetta ennen varsinaisia toimenpiteitä. Vuonna 2022 runsaimmin havaittiin niittykirvistä (ei lintudirektiivin laji), kun taas vuonna 2023 teeriä laskettiin eniten. Saadut alustavat tulokset ovat suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin 20 vuotta hylättynä olleelta suonpohjalta mitatut hiilidioksidivuot (Tuittila ja Komulainen 1995). Hetkelliset hiilidioksidivuot olivat mittausjakson aikana 0,01–3,18 g m-2 h-1. Hiilidioksidivuot olivat odotetusti suurimmillaan heinäja elokuussa, jolloin olosuhteet ovat yleensä kuivat ja lämpimät (turpeen hajoaminen runsasta). vsk. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että alueen linnusto on monipuolistunut, mutta seurantaa jatketaan, jotta varsinaisten jatkokäyttömuotojen vaikutusta linnustoon voidaan arvioida. Kuva 3
2023). Komppasuon osalta suunnittelun tukena on käytetty kansainvälisen luonnonsuojeluliiton tuottamaa ohjauskehikkoa luontopohjaisiin ratkaisuihin (IUCN 2020). Esimerkiksi ennallistaminen nähdään yhä usein vain sen tuomien luontohyötyjen kautta, vaikka se voi hyvin suunniteltuna ja toteutettuna tukea useita päämääriä ja tavoitteita. Aihe kuitenkin kiinnostaa kasvavissa määrin myös taloudellisia toimijoita, ja esimerkiksi Euroopan investointipankki on hahmotellut tiekarttaa luontopohjaisten ratkaisujen julkiselle ja yksityiselle rahoitukselle (European Investment Bank ym. Lisäksi tutkitaan kasvillisuuden kehitystä ja sen mahdollista vaikutusta maaperän kasvihuonekaasuvoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Kokonaisvaltaisessa suunnittelussa auttaa ennallistamisen näkeminen luontopohjaisena ratkaisuna (Nature-based solution), joka voi vastata luontokadon lisäksi myös muihin yhteiskunnan ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen. Kuitenkin, kun tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ei yksittäisten kohteiden kunnostus ole riittävää, vaan ennallistamista sekä luontoarvot ja ilmastovaikutukset huomioon ottavassa maankäytön suunnittelussa tarvitaan maantieteellisesti yhtenäisiä ja laajoja alueita. Ohjauskehikossa korostuu ratkaisujen kokonaisvaltaisuus: hyödyt luonnolle ja ihmisille, taloudellisesti toteutettavissa, sidosryhmien huomiointi sekä tieteelliseen näyttöön perustuva ohjaus ja hallinta (evidence-based). Näin pystytään sitten vertailemaan eri jatkokäyttömuotojen ilmastovaikutuksia. Merlinhankkeessa laajamittaista ennallistamista kokeillaan alueellisten skaalaussuunnitelmien muodossa, jossa tiekartan tavoin luodaan polku, miltä vesistökunnostaminen voisi näyttää projektikohdetta suuremmalla valuma-alueella. Suonpohjien monipuolisen jatkokäytön valtavirtaistaminen Komppasuon ennallistaminen ja jatkomaankäyttömuodot palauttavat alueen luontoarvoja ja vähentävät pitkällä tähtäimellä mahdollisesti myös kasvihuonekaasupäästöjä. Myös ympäristötekijöitä ja niiden mahdollista vaikutusta maaperän hiilidioksidija metaanivoihin tutkitaan tarkemmin. Viimeaikaiset vesivisiot ovat toimineet tällaisesta eri intressit ja eri sektorirajat ylittävästä suunnittelusta hienona esimerkkinä. 44 Vuosien 2024 ja 2025 aikana Komppasuolla jatketaan kasvihuonekaasumittauksia, jotta saadaan tietoa hiilidioksidija metaanivoista myös jatkokäyttöön siirtymisen jälkeen. Yksi suurimmista haasteista laajamittaisessa ennallistamisessa liittyy luontopohjaisten ratkaisujen kestävään rahoitukseen, eli miten tehdä ennallistamisesta taloudellisesti kannattavaa yksittäiselle toimijalle. Laajamittainen ennallistaminen vaatii onnistuakseen myös vuoropuhelua erilaisten toimijoiden, kuten hallinnon, elinkeinoelämän sekä maanomistajien, asukkaiden ja virkistyskäyttäjien, välillä. Lisätietoa • MERLIN: https://project-merlin.eu • SysteemiHiili: https://www.syke.fi/ hankkeet/systeemihiili • Monimuotokosteikkojen vesistöja ilmastovaikutukset turvetuotannosta poistuneilta alueilta: https://www.syke.fi/hankkeet/ movetu. Tutkittavia ympäristötekijöitä ovat pohjavedenpinnan taso, maan lämpötila ja kosteus sekä turpeen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet. vsk. Vaihtoehtoja on monia ja yksittäisten käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden jatkokäyttömuotojen soveltuvuuden tarkastelua ja moniarvoista vertailua useiden eri jatkokäyttömuotojen välillä voi tehdä Turve-Arvi-työkalulla (https:// turvearvi.syke.fi)
& Liukko, U.-M. (toim.) 2019. europa.eu/doi/10.2867/031133 Hirschler, O., Osterburg, B. First edition. Boreal Environment Research 12: 85–100. 2014. & Minkkinen, K. et al. Valuma-aluesuunnittelulla kohti hiilineutraalia maankäyttöä – SysteemiHiili-hankkeen tulokset. Global Standard for Naturebased Solutions. SNPG.StA.2315 Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. Global Change Biology 6: 569-581. MERLIN is a “research and innovation action” funded under the European Commission’s Horizon 2020 programme under grant agreement No 101036337. 2022. Selvitys PohjoisPohjanmaan entisten turvetuotantoalueiden nykyisestä maankäytöstä paikkatietoanalyysin keinoin Monimuotokosteikkojen vesistöja ilmastovaikutukset turvetuotannosta poistuneilla alueilla (MoVeTu) -hankkeen raportteja (käsikirjoitus) Korhonen, T., Hirvonen, P., Rämet, J., Karjalainen, S. Saatavissa: http://hdl.handle. 1995. Ecosystems 17, 1227–1241 (2014). 27 s. https:// doi.org/10.2305/IUCN.CH.2020.08.en Karjalainen, S., Visuri, M., Hietanen, N., Ronkanen, A-K. Cooper, M.D.A., Evans, C.D., Zielinski, P. Helsinki. 2021. Tuittila, E-S., Komulainen V-M., Vasander, H., Nykänen, H., Martikainen, P.J., Laine, J. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Infilled Ditches are Hotspots of Landscape Methane Flux Following Peatland Re-wetting. Methods for determining emission factors for the use of peat and peatlands – flux measurements and modelling. European Investment Bank, 2023, https://data. 45 Kirjallisuutta Alm, J., Shurpali, N.J., Tuittila, E-S., Laurila, T., Maljanen, M., Saarnio, S. https://doi.org/10.1007/ s10021-014-9791-3 European Investment Bank, Hudson, G., Hart, S., Verbeek, A. Vegetation and CO2 balance in an abandoned harvested peatland in Aito-neva, southern Finland. Suo-lehti, 74(1), 3–26. 2023. Suo 46 (3): 69–80. DOI: 10.19189/MaP.2021. Investing in nature-based solutions – State-of-play and way forward for public and private financial measures in Europe. 2007. Peat extraction, trade and use in Europe: a material flow analysis. 704 s. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35/2023. (toim.) 2023. A user-friendly framework for the verification, design and scaling up of NbS. 2023. Turvetuotantoalueiden jatkokäytön tavoitelähtöinen ja moniarvoinen suunnittelu. Methane dynamics of a restored cut-away peatland. Tuittila, E-S., Komulainen, V-M. Gland, Switzerland: IUCN. Turvetyöryhmän loppuraportti, Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:24, http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-327-856-1 Marttunen, M., Annala, M. Räsänen, A., Mustajoki, J., Aro, L., Ulvi, T., Annala, M., Marttunen, M. 2000. vsk. Mires and Peat 28: 24. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. net/10138/299501 IUCN 2020. 2023. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Haitallisten tukien poistaminen nousee toistuvasti poliittiseen keskusteluun. 46 P oistamalla valtion taloudellinen tuki ympäristöä pilaavilta toiminnoilta voidaan kohentaa samanaikaisesti sekä ympäristön tilaa että valtiontaloutta. Politiikkakoherenssin ja kustannustehokkuuden kannalta olisi perusteltua lakkauttaa esimerkiksi ilmastotavoitteiden kanssa ristiriitaiset kannusteet. Luontokatoa aiheuttaviin tukiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.. Suomessa aihe on ollut esillä muun muassa valtion talousarvioesityksissä ja julkisen talouden suunnitelmissa. fi/-/luonnon-ja-ympariston-tila-2021-elonkirjo-hupenee-edelleen-ymparistonsuojelussa-myos-monia-onnistumisia). Haitalliset tuet ovat olleet mukana esimerkiksi Suomen kestävää kehitystä kuvaavissa kansallisissa indikaattoreissa, mutta tietopohja ei ole riittänyt niiden kehityksen tai kokonaismäärän luotettavaan arviointiin (kestavakehitys. Tukia perustellaan usein esimerkiksi kilpailukykyyn tai yhteiskunnalle tärkeiden toimintojen tukemiseen liittyvin syin, vaikka näillä tuilla voi olla ympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia. Tukien vaikutuksia arvioitaessa tulisi tuen tavoitteiden lisäksi arvioida kattavammin myös tuesta aiheutuvat mahdolliset ympäristöhaitat sekä tuen Sampo Pihlainen, erikoistutkija Johanna Pohjola, erikoistutkija Tiina Piiroinen, erikoistutkija Minna Pekkonen, kehittämispäällikkö Petrus Kautto, kehittämispäällikkö Suomen ympäristökeskus Ympäristölle haitallisista tuista Ympäristölle haitallisten tukien tunnistaminen ja poistaminen on tärkeä mutta vaativa tehtävä. Erityisesti verotukien tunnistamiseen liittyy menetelmävalinnasta johtuvaa tulkinnanvaraisuutta. Joitakin ympäristölle haitallisia tukia on viime vuosina poistettu, mutta kokonaiskuva ympäristölle haitallisista tuista on jäänyt sumeaksi. Ympäristölle haitallisten tukien karsiminen edistäisi osaltaan myös laajempaa kestävyysmurroksen tavoitetta. vsk
Tukimuodot ja niiden tunnistamisen menetelmät Julkiset tuet jakautuvat kahteen pääryhmään: suoriin tukiin ja verotukiin. 47 vaikutukset kansallisesti ja kansainvälisesti sovittujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseen muiden politiikkatavoitteiden ohella. Suorista tuista ja verotuista voidaan tunnistaa ympäristölle haitalliset tuet. vsk. Useimmiten on kuitenkin vaikeaa tietää, mitä tapahtuisi ilman tukea, joten ympäristön kannalta haitallisten tukien selvittäminen on aina jossain määrin spekulatiivista. Verotukien tunnistamiseen on erilaisia menetelmiä, joista tässä esitellään menetettyjen verotulojen menetelmä ja efektiivisen CO 2 -päästöohjauksen menetelmä. Verotuet tunnistetaan vertaamalla verotasoja valittuun vertailutasoon. Tukien vaikuttavuudesta ei ole juurikaan empiiristä tutkimusta, koska koeasetelmien muodostaminen on vaikeaa. Arviointityökaluja ympäristölle haitallisten tukien määrittämiseksi on kehittänyt muiden muassa OECD (Matthews ja Karousakis 2022). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Menetettyjen verotulojen menetelmässä vertailukohtana on esimerkiksi liikennepolttoaineisiin yleisesti kohdistuvan verotuksen taso eli Kuva: Unsplash.. Artikkelin perustana olevassa selvityksessämme (Pihlainen ym. Suorat tuet ovat rahansiirtoja julkiselta sektorilta yrityksille tai kotitalouksille. Suomessa on toteutettu useita selvityksiä ympäristön kannalta haitallisista tuista: Maaja metsätalousministeriön toimialan tukien ympäristövaikutukset (MMM 2012), Ympäristön kannalta haitalliset tuet (Hyyrynen 2013) ja Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet (YM 2015). 2023) luodaan ajantasainen katsaus ympäristölle haitallisiin tukiin Suomessa. OECD:n määritelmän mukaan tuki luokitellaan ympäristön kannalta haitalliseksi, jos se aiheuttaa enemmän ympäristöhaittaa kuin mitä tapahtuisi, jos tukea ei olisi
Tummanvihreät viivat kuvaavat OECD:n käyttämiä hintoja 60 €/tCO2 ja 120 €/tCO2. Muita ympäristöhaittoja on selvityksessämme kuitenkin tunnistettu verotukien tulevissa arvioinneissa tarkennettaviksi. Vaaleanvihreä viiva kuvaa raportissa käytettyä ensisijaista referenssihintaa 100 €/tCO2. Haitallisten tukien selvityksessämme (Pihlainen ym. 48 normiverojärjestelmä. Päästöoikeuden hintana on käytetty 90 €/tCO2. 2023) ilmastolle haitallisten verotukien tunnistaminen perustui puolestaan uudehkoon menetelmään, jota nimitämme efektiivisen CO 2 -päästöohjauksen menetelmäksi. Vertailutason asettaminen ei ole kuitenkaan yksiselitteistä, koska CO 2 tonnin ilmastohaitan suuruusarviot vaihtelevat. Prosentit kuvaavat ositteen osuutta sähkön ja lämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden kokonaispäästöistä vuonna 2019. Seuraavassa esitellään selviKuvio 1. Fossiilisten polttoaineiden käytön efektiiviset CO2-päästöohjaukset sähkön ja lämmön tuotannossa, €/tCO2. PK=päästökaupassa, ei-PK=ei päästökaupassa. Puutteellinen ohjaus tulkitaan tueksi, jolloin tuki kytkeytyy suoraan ilmastohaittaan. Kuvio perustuu VM:n vuoden 2023 talousarvioesityksessä esitettyyn taulukkoon, joka kuvaa polttoaineiden kulutukseen kohdistuvaa päästöohjausta.. Siinä tarkastellaan nykyisen päästökaupan ja verotuksen CO 2 -päästöohjauksen riittävyyttä vertaamalla sitä arvioon CO 2 -päästötonnin aiheuttaman ilmastonmuutoshaitan rahallisesta arvosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. vsk. Ympäristölle haitalliset tuet talouden eri sektoreilla Ympäristölle haitallisia tukia tunnistettiin sektoreittain sekä erikseen suorille tuille ja verotuille. Tästä syystä euromääräisiä verotukia ei tekemässämme selvityksessä raportoida. Vastaavaa efektiivisen ohjauksen menetelmää ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista soveltaa luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvan ohjauksen arviointiin, sillä luontokadolle ei ole määritelty hiilidioksidiekvivalentin kaltaista laskennallista yksikköä eikä taloudellista arvoa
PK=päästökaupassa, ei-PK=ei päästökaupassa. Suoria potentiaalisesti ympäristölle haitallisia tukia ovat alueellinen kuljetustuki, lentotoiminnan Kuvio 2. Kuvio perustuu VM:n vuoden 2023 talousarvioesityksessä esitettyyn taulukkoon, joka kuvaa polttoaineiden kulutukseen kohdistuvaa päästöohjausta.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Puupohjaisten polttoaineiden käytöstä syntyy vuosittain mittavasti kasvihuonekaasupäästöjä. Keskeisimpiä ympäristölle haitallisia verotukia kohdistuu puupolttoaineiden verottomuuden ohella turpeen käyttöön, maatalouden työkoneiden käyttöön, kaupalliseen vesiliikenteeseen sekä Euroopan talousalueen ulkopuoliseen lentoliikenteeseen. Käyttämällä efektiivisen CO 2 -päästöohjauksen menetelmää verotuen määrä on todennäköisesti huomattavasti suurempi kuin menetettyjen verotuottojen menetelmällä laskettuna. Tummanvihreät pystyviivat kuvaavat OECD:n käyttämiä hintoja 60 €/tCO2 ja 120 €/tCO2. vsk. Energiantuotannon ja liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöön kohdistuvien ilmastolle haitallisten tukien määrä ja suuruus on melko vähäinen, sillä ilmastohaitta on sisäistetty varsin kattavasti niiden päästöohjauksessa (Kuviot 1 ja 2). Lisäksi puun energiakäytön verottomuus todennäköisesti kannustaa hakkuisiin, mikä lisää riskiä metsälajiston uhanalaistumiseen. Vaaleanvihreä pystyviiva kuvaa raportissa käytettyä ensisijaista referenssihintaa 100 €/tCO2. 49 tykseen perustuvat keskeisimmät havaintomme. Liikenteen efektiiviset CO2-päästöohjaukset, €/tCO2. Prosentit kuvaavat ositteen osuutta liikenteessä käytettyjen polttoaineiden kokonaispäästöistä vuonna 2019. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2024 puupohjaisten polttoaineiden verottomuudesta johtuva verotuki, 480 miljoonaa euroa, on laskettu menetettyjen verotuottojen menetelmällä (VM 2023). Päästöoikeuden käytettynä hintana 90 €/tCO2. Keskeisin ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle haitallinen verotuki on puupolttoaineiden verottomuus
Tekemässämme selvityksessä ei otettu kantaa siihen, tulisiko ympäristölle haitalliseksi tunnistetut tuet poistaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Arvioitaessa tuen kokonaisvaikutuksia olisi pyrittävä selvittämään kattavasti, saavutetaanko tuen sosioekonomiset tavoitteet ekologisesti kestävällä tavalla ja voitaisiinko nämä tavoitteet saavuttaa tehokkaammin. Tuuli-, aurinkoja vesivoiman rakentamisella on kuitenkin potentiaalisesti negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, mikäli voimalaitokset ja niihin liittyvä muu infrastruktuuri sijoitetaan luonnon näkökulmasta arvokkaille kohteille. Tuotantoperusteisten tukien ja investointitukien haitallisuuden arviointi on hankalampaa. On kuitenkin huomattava, että ilmastolle hyödyllisillä tuilla voi olla haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle tai esimerkiksi vesistöille. Ilmastovaikutusten suunta ja suuruus metsätalouden tuissa riippuvat tarkastelun aikavälistä ja vertailukohdasta. Tällöin tulee arvioida, ovatko tuen tuomat hyödyt suuremmat kuin sen aiheuttamat haitat, onko tuki uudistava vai säilyttävä, ja onko tuen vaikutusten jakautuminen oikeudenmukaista. Ympäristöministeriö, Helsinki. Haasteita aiheuttavat sekä ympäristövaikutusten yhteismitallistaminen että ilmastoja monimuotoisuusvaikutusten mahdolliset ristiriitaisuudet. 2013. Ympäristön kannalta haitalliset tuet. vsk. Materiaalien kierrätys, käytön tehokkuus ja akkuteknologian kehittäminen ympäristöystävällisempään suuntaan ovat avainasemassa näiden vaikutusten hallitsemisessa. Lopuksi Selvityksemme tuotti uutta tietoa erityisesti ilmastolle haitallisista verotuista. Joitakin ympäristölle haitallisia tukia on viime vuosina lakkautettu tai muutettu vähemmän haitalliseen suuntaan. Esimerkiksi metsätalouden Kemera-/Metkatukia voidaan käyttää luonnonhoitoon, mutta myös toimenpiteisiin, joilla on potentiaalisesti haitallisia vaikutuksia. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen on perusteltua ilmaston kannalta, koska se edistää irtautumista fossiilisista polttoaineista. Maatalouden tuista tarvittaisiin kokonaisvaltaista tarkastelua osana laajempaa sääntelykokonaisuutta, sillä ohjauskeinoilla (normiohjaus, tuet, informaatio-ohjaus) voi olla keskenään ristiriitaisia vaikutuksia ilmastoon, vesistöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Samankaltaista kokonaisvaltaista tarkastelua tarvittaisiin muidenkin sektoreiden sääntelykokonaisuuksista. 50 tuet, sähköistämistuki ja kauppa-alusten työvoimakustannustuki. Jatkossa ympäristölle haitallisten verotukien tunnistamisessa ja veropohjan laajentamisessa on otettava huomioon nykyistä laajemmin luontokadon kaltaiset ympäristöhaitat, joita ei veroteta lainkaan. Lisäksi on käytössä ilmastotavoitteita ja hiilineutraaliuutta edistäviä tukia. Lisäksi aurinkoja tuulivoiman sekä akkumateriaalien tuotantoketjuista aiheutuu haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka kohdistuvat pääosin Suomen rajojen ulkopuolelle. Tässä oli olennaisena apuna valtionvarainministeriön tietoaineisto päästöohjauksen tasosta. Metsätalouden suorissa tuissa on tapahtunut kehitystä vähemmän haitalliseen suuntaan, mutta ne sisältävät edelleen ympäristölle potentiaalisesti haitallisia elementtejä. Voimalaitosten sijainnit tulisi valita niin, että haitat luonnolle ovat mahdollisimman pienet. Ympäristöministeriön raport. Lähdeluettelo Hyyrynen, M. Myös tukien käyttötavalla on merkitystä ympäristövaikutusten näkökulmasta. Maataloustuista pinta-alaperusteisia tukia voi pitää potentiaalisesti ympäristölle haitallisina tukina
Leveän suuaukon ansiosta se soveltuu hyvin myös kiinteän ruoan säilytykseen. Ympäristölle haitalliset tuet Suomessa – Katsaus ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle haitallisiin tukiin. 2015. 51 teja 13/2013. Energiaverot. Äänestys kansikuvineen löytyy www.ymparistojaterveys.fi-etusivulta Paras kansi -bannerin kautta. xml&id=/2024/tae/hallituksenEsitys/ YksityiskohtaisetPerustelut/11/08/07/07. Ympäristöministeriön raportteja 19, 2015. 2022. & Kautto, P. Ympäristöministeriö, Helsinki. 206, OECD Publishing, Paris. Tule mukaan valitsemaan paras kansi! KLASSIKKO RUOKATERÄSTERMOS 1,0 L Ikoniksi muodostuneiden punaisten termosten perheeseen kuuluu myös käytössä kätevä ruokatermos! Terästermos on tyhjiöeristetty eikä siinä ole särkyviä lasiosia. Maaja metsätalousministeriön toimialan tukien ympäristövaikutukset. https:// doi.org/10.1787/3e9118d3-en MMM. Äänestysaikaa on 31.1.2024 saakka. Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet. 2012. Kymmenen vuoden takuu lämmönpitävyydelle!. “Identifying and assessing subsidies and other incentives harmful to biodiversity: A comparative review of existing national-level assessments and insights for good practice”, OECD Environment Working Papers, No. https://helda.helsinki.fi/ items/7528589b-840e-4921-ba64642ad8fcf04e VM. https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp ?year=2024&lang=fi&maindoc=/2024/ tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30/2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10138/41385 Matthews, A. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 2023. & Karousakis, L. html [Viitattu: 13.11.2023] YM. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Äänestä valintaasi ja voit voittaa Airamin ruokatermoksen. Taustaselvitys Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön -asiantuntijaverkosto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10138/155636 Hyvä lukija, mikä oli vuoden 2023 Ympäristö ja Terveys-lehtien paras kansi. Talousarvioesitys 2024, Valtion talousarvioesitykset. Maaja metsätalousministeriö 3/2012. Pihlainen, S., Pohjola, J., Piiroinen, T., Pekkonen, M., Kostamo, K. vsk. 2023
Itse asiassa jokaisenoikeuksia säätelee moninaisten lakien joukko. Jokaisenoikeuksien periaatteet pohjautuvat perustuslakiin, kuten sääntely liikkumisvapaudesta sekä jokaisenoikeuksia rajoittavasta omaisuuden Hannu Tiusanen Yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija Suomen Latu Jokaisenoikeuksien tulkinnallisuus Kansallisaarteemme jokaisenoikeudet suovat suomalaisessa luonnossa liikkujalle oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia. Oikeudet ja velvollisuudet voivat ensisilmäyksellä vaikuttaa selkeiltä, mutta asiaan syventyessä jokaisenoikeuksien tulkinta ei ole aina yksiselitteistä.. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei lainsäädäntömme säätele jokaisenoikeuksia. Jokaisenoikeuksia ei ole määritelty lainsäädännössämme varsinaisena oikeutena joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. vsk. 52 Jokaisenoikeuksia säätelevät lait Jokaisenoikeuksia tulkittaessa on otettava huomioon, ettei jokaisenoikeuksia käsittele Suomessa kokonaisuudessaan mikään yksittäinen laki. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54
Lait eivät useinkaan anna selviä vastauksia jokaisenoikeuksien tulkinnalle, kuten sille, mikä on vähäistä suurempi haitta. Lisäksi jokaisenoikeuksia säätelevät muun muassa rikoslaki, vesilaki, maastoliikennelaki, pelastuslaki ja kalastuslaki. Lainsäädäntö antaa oikeuksia, rajoittaa ja ohjaa niiden käyttämistä. Toisin sanoen lainsäätäjä on nähnyt jokaisenoikeudet niin tärkeiksi, Jokaisenoikeudella saa liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä, mutta ei toisen pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla.. Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta. Lainsäädäntö siis antaa kehikon ja reunaehdot, mitä jokaisenoikeuksien nojalla saa ja ei saa tehdä. Ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta, 2. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa maata taikka rakennuksen tai sen osan. Hallinnan loukkauksesta tuomitaan se, joka luvattomasti 1. 53 suojasta. Vähäistä suurempi haitta mainitaan rikoslain 28 luvun 11 §:ssä, jossa säädetään hallinnan loukkauksesta. Käyttää toisen pihamaata kulkutienään taikka toisen hallinnassa olevaa maata rakentamalla, kaivamalla tai muulla sen kaltaisella tavalla tai 3. Vähäistä suurempi haitta Jokaisenoikeudet suovat monia oikeuksia, kunhan toiminnasta ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa luonnolle, maanomistajalle tai maankäytölle. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Haitan suuruuden arviointi ei perustu yksittäisten henkilöiden mielipiteisiin tai tunteisiin, kuten harmitukseen siitä, että joku muu on löytänyt suvun perinteisen marjapaikan. Vähäistä suuremman haitan tulkitsemista monimutkaistaa edelleen sen riippuvaisuus esimerkiksi: • Maapohjasta (esimerkiksi kulutukselle herkkä maasto tai kulutuksen kestävä ulkoilureitti) • Säästä (pitkä sateinen jakso tai kuiva kausi) • Toiminnan laadusta (kulkeminen välittämättä luonnosta, maanomistajasta tai kanssakulkijoista tai näiden kaikkien kolmen kunnioittaminen ja huomioiminen) • Intensiteetistä (esimerkiksi maastopyörällä tehtävät runsaat kiihdytykset ja lukkojarrutukset tai luonnon olosuhteet huomioiva ajotapa) • Määrästä (saman reitin säännöllinen käyttäminen tai kertakäynti). Näköyhteyttä on pidetty yhtenä seikkana, mutta sekään ei ole yksiselitteinen peruste; onhan talo avarien peltojen keskellä hyvin kaukaakin nähtävissä verratJokaisenoikeudella saa poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja.. Tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan tai 2. Mitään metrimäärää ei kuitenkaan ole, vaan kotirauhan suojaaman alueen laajuus on pitkälle tilannekohtaista. Rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla. Laajuuteen vaikuttavat esimerkiksi asutuksen ja rakennusten sijainnit, maanomistus tai tavanomaiset kulkutiet tai -reitit, sekä muut kunkin paikan olosuhteet. vsk. Kotirauhan suojaaman alueen laajuus Kotirauhan suojaamat piha-alueet ovat maanomistajan erityiseen käyttöön ottamia alueita, joten jokaisenoikeudet eivät ole piha-alueilla voimassa. Vähäistä suuremman haitan on oltava selkeästi todennettavissa ja tosiasiallista. Mutta miten määritellä kotirauhan suojaamaan alueen laajuus. Vähäistä suuremman haitan arvioinnissa nämä kaikki seikat on otettava huomioon. Rikoslaki ei siis anna tarkempia määritelmiä kotirauhan suojaaman alueen laajuudelle. Rikoslain 24 luvun 1 §:n mukaan sellainen toiminta on kiellettyä, joka oikeudettomasti 1. 54 että vähäinen haitta on suotavaa. Aika ajoin nousee esille kysymys, onko kotirauhan suojaamalla alueella jokin tietty laajuus
Ulkoilujärjestöjen yhteistyöelin Ulkoilufoorumi järjesti aiheesta webinaarin 3.11.2023. Vuonna 2012 valmistunut teos on vapaasti saatavissa netistä sähköisenä versiona. Jokamiehenoikeuksien tilalle tarvitaan nykyaikaan sopivampi termi, mutta onko jokaisenoikeudet eri näkökulmista katsoen paras mahdollinen. Tällaisella vesialueella saa kulkea esimerkiksi meloen tai luistellen jokaisenoikeuksien nojalla, kunhan se tapahtuu häiriötä aiheuttamatta. vsk. Konkreettinen esimerkki tästä ovat kapeat vesistöt, joissa kulkija voi mennä hyvinkin läheltä kotirauhan suojaamaa aluetta, kuten kotirauhan piirissä olevaa laituria. Jokaisenoikeudella saa oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua, ei kuitenkaan kaataa tai vahingoittaa puita.. Kotirauha-kysymyksen kohdallakin nousee tärkeänä asiana esille toiminnan tapa, jota rikoslain 24 luvun 1 § käsittelee. Tallenteen voi katsoa Suomen Ladun YouTube-kanavalta. Mutta kysymys on toinen, jos pysähdytään ja jäädään tirkistelemään kotirauhan suojaamalle alueelle. Ammoisista ajoista maassamme vallinneet ja ajan saatossa muovautuneet luonnon yleiskäyttöoikeudet ja niiden tulkinta ovat kiehtova kokonaisuus juridiikkaa, biologiaa, yhteiskunnallisia ulottuvuuksia ja sosiaalisia näkökulmia. Nyt käytössä on päällekkäin erilaisia termejä, kuten jokaisenoikeudet, jokamiehenoikeudet, luonnon yleiskäyttöoikeudet ja jokaisen luonto-oikeudet. 55 tuna tiheän metsän keskellä sijaitsevaan asumukseen. Yhteenveto Tämän lyhyen kirjoituksen tavoite on ollut osoittaa, että jokaisenoikeuksien tulkinta on hyvin usein tapauskohtaista. Parhaillaan käydään keskustelua siitä, mikä termi kuvaisi parhaiten jokaiselle kuuluvia luonnon käyttöoikeuksia, ja niihin sisältyviä velvollisuuksia. Jos haluaa perehtyä syvemmin jokaisenoikeuksiin, suosittelen luettavaksi Anne Rautiaisen toimittamaa ja ympäristöministeriön tilaamaa teosta Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54
Linnut ruokailevat roska-astioilla aiheuttaen haittaa viihtyvyydelle ja potentiaalisesti jopa terveydelle. Osana väitöskirjaansa Helsingin yliopiston Michelle García-Arroyo tutki yhdessä professori Ian MacGregor-Forsin ja Urban Biodiversity Labin jäsenten kanssa lintujen toimintaa kaupunkien roska-astioilla. roska-astian muotoon.. Suomessa viime aikoina todetut korkeapatogeeniset lintuinfluenssatapaukset alleviivaavat, miten tärkeää on minimoida tarpeettomat kontaktit lintujen kanssa ja lintujen välillä, varsinkin taajaan asutuilla alueilla. houkuttelevat paikalle haittaeläimiä (lähinnä rottia), ja mikä vielä pahempaa, voivat myötävaikuttaa tartuntatautien leviämiseen. Roskat mm. Tutkimusryhmä vieraili kesällä 2022 kuudessa Etelä-Suomen kaupungissa (HelMichelle García Arroyo, väitöskirjatutkija Doctoral Programme in Wildlife Biology (LUOVA) Helsingin yliopisto Linnut – roska-astioiden urbaanit ruokailijat Vilkkaissa kaupunkiympäristöissä näkyy päivittäinen ilmiö, joka vaikuttaa jääneen vähälle huomiolle. vsk. 56 K aupunkiympäristöistä ruokaa etsivät linnut ovat tuttu näky ympäri maailmaa. Kun osa linnuista keskittää huomionsa vesistöihin, metsiköihin tai jopa hyvin hoidettuihin puutarhoihin, toisia kiinnostavat ihmisten jälkeensä jättämät roskat – jopa silloin, kun ne on heitetty asianmukaisesti roskaastioihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Tuoreen tutkimuksen mukaan osa ongelmista on tehokkaasti torjuttavissa kiinnittämällä huomiota mm. Esteettisten epäkohtien lisäksi ilmiöön liittyy muitakin ongelmia
vsk. Huomion arvoista on, ettei tämä käyttäytyminen koskenut vain tiettyä lintulajia tai roska-astiatyyppiä (esim. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Kokeissa käytettiin syöttiä, joka jäljitteli huolimattomasti pois heitettyjä ruoantähteitä ja joka lisäsi lintujen kiinnostusta huomattavasti lähes kaikissa tapauksissa. Tulosten perusteella voidaan Kuva: Michelle García Arroyon.. 57 singissä, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Salossa) tekemässä kenttätutkimuksia, joiden tavoitteena oli tunnistaa tyypilliset olosuhteet ja piirteet, jotka houkuttelevat lintuja roska-astioille. Tutkimuksissa havaittiin 13 lintulajia variksista lokkeihin roska-astioiden luona ja lähettyvillä. Tämä joustava sopeutuvuus antaa aihetta uskoa, että ilmiöön voidaan vastata yksinkertaisin ylläpitotoimin. kaikista suunnista täytettävää, edestä täytettävää tai kannellista). Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lintujen ja roska-astioiden välisiä kontakteja voitaisiin tehokkaasti vähentää yleisimmin käytetyillä, edestä täytettävillä roska-astioilla, koska tämä malli osoittautui vaikutuksiltaan samankaltaiseksi kuin kannelliset roska-astiat
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. 58 todeta, ettei lintujen ruokailun vähentämiseksi tarvita suuria toimenpiteitä roskaastioiden muotoilun osalta. Tätä tutkimusta ei ole suunnattu vain ekologeille ja ornitologeille. Tutkijat kannustavatkin kaupunkien viranomaisia määrittämään säännölliset puhdistusaikataulut, joilla varmistetaan roska-astioiden optimaaliset täyttöasteet. Vaikka ihannetapauksessa jätteet heitetään asianmukaisesti roska-astiaan, ylipursuavat astiat ovat haaste, varsinkin asukkaiden ja turistien suosimien viheralueiden lähistöllä. Sen lisäksi, että tämä toimenpide edistää vastuullista jätehuoltoa, se myös minimoi lintujen pääsyn mahdollisesti vaarallisiin jätteisiin. Ne kannustavat ryhtymään kollektiivisiin Kuva: Michelle García Arroyon.. Kaupunkiekosysteemejä ja kansanterveyttä koskevat tulokset ovat kiinnostavia myös kaupunkisuunnittelijoiden, jätehuoltoviranomaisten ja asiasta kiinnostuneiden kansalaisten näkökulmasta. Merkittävin lintujen ruoanhankintaa estävä tekijä on roskaastiaa ympäröivän alueen roskattomuus. Kenen sitten kannattaisi kiinnittää huomiota tutkimuksen tuloksiin
Aihetta koskevat lisätutkimukset edistävät kollektiivisia ponnisteluja kohti tehokkaampia ja kokonaisvaltaisempia menetelmiä kaupunkiympäristöjen luonnonvaraisten eläinten hoidossa. 59 toimenpiteisiin vastuullisten jätehuoltokäytäntöjen tukemiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Yhteiskuntien pyrkiessä kohti kestäviä kaupunkiympäristöjä tämän tutkimuksen tekijät rohkaisevat kaikkia osapuolia ottamaan ennakoivia askeleita kaupunkielämän herkän tasapainon säilyttämiseksi. Lisäksi tulokset kannustavat muita tutkijoita perehtymään kriittisiin näkökulmiin, kuten zoonoottisten patogeenien leviämiseen tai roskien linnuille aiheuttamiin fysiologisiin vaikutuksiin. Tulosten avulla voidaan rajoittaa ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten välisiä kontakteja ja vähentää mahdollisia taloudellisia rasitteita samalla kun turvataan sekä lintujen että ihmisten hyvinvointia. Lisätietoa Open access -julkaisu Litter buffet: On the use of trash bins by birds in six boreal urban settlements: https://doi.org/10.1016/j.avrs.2023.100094 Michelle García Arroyo Väitöskirjatutkija, Doctoral Programme in Wildlife Biology (LUOVA), Helsingin yliopisto michelle.garciaarryo@helsinki.fi +358 50 5758 122 Ian MacGregor Fors Professori, Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelma, Helsingin yliopisto ian.macgregor@helsinki.fi +358 50 4360 419 ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni. vsk. Näiden näkökulmien tarkastelu tarjoaa kokonaisvaltaisen näkemyksen kaupunkiympäristöjen monisyisistä suhteista, luonnonvaraisten eläinten käyttäytymisestä ja kansanterveydestä. Urban Biodiversity Labin tutkimusryhmä aikoo tulevissa tutkimuksissaan tarkastella esimerkiksi pikaruokaketjujen pysäköintialueita, joihin variksilla on tapana kerääntyä sankoin joukoin varsinkin talviaikaan, kun ruokavarat ovat vähissä. Mitä enemmän tiedämme variksille ominaisesta dynamiikasta ja käyttäytymisestä näissä ympäristöissä, sitä paremmin ymmärrämme myös niiden ruoanhankintatapoja ja pystymme kehittämään kohdennettuja strategioita tilanteen hallintaan
60. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54
61 Eläinsuojelukeskus Tuulispää Eläinsuojelukeskus Tuulispää on Somerolla sijaitseva, vuonna 2012 perustettu eläinten turvakoti, joka on keskittynyt maatilaja tuotantoeläimiin. Tuulispäässä asuu vakituisesti noin 130 eläintä. Osa eläimistä pyritään sijoittamaan uusiin koteihin, mutta useimmat muuttavat Tuulispäähän loppuelämäkseen. 61. Asukkaina on muun muassa hevosia, nautoja, sikoja, lintuja, lampaita, vuohia ja entisiä tarhakettuja. Eläimiä tulee Tuulispäähän tuotantotiloilta, yksityishenkilöiltä elämäntilanteen muuttumisen tai pitovaikeuksien takia sekä eläinsuojelutapauksina viranomaisen kautta. Eläimet muuttavat Tuulispäähän erilaisista syistä, mutta kaikille asukkaille yhteistä on se, että ne ovat olleet teurastai lopetusuhan alla tai niillä ei ole ollut muuta paikkaa, minne mennä. Oli kyseessä sitten lehmä, koira, kana tai lammas, jokainen elämä on arvokas! Keskuksen toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon eläinsuojeluyhdistys, jonka työ on mahdollista vain lahjoitusvaroin. Tuulispää puhuu eläinten oikeuksien ja eläinten aseman yhteiskunnallisen parantamisen puolesta. Lisätietoa löytää Tuulispään nettisivuilta osoitteesta tuulispaa.org Kuvat: Kristina Oinonen. Voit tukea Tuulispäätä lahjoittamalla rahaa tai tavaroita, alkamalla jonkin asukkaan kummiksi tai tulemalla vapaaehtoistöihin
Kustakin lajista kerrotaan mm. Suomalaisten lintukirjojen sisältö, kuvitus, ulkoasu ja painotekniikka ovat huippuluokkaa. Hyvä oivallus on maininta samantyyppisistä äänistä, joihin kuulleensa linnun saattaisi sekoittaa. Molempia kirjoja voi lämpimästi suositella linnuistamme ja ylipäätään Suomen luonnosta kiinnostuneille. lintujen lajinimet myös ruotsiksi ja englanniksi sekä lajin uhanalaisuusluokitus. Sidottu. Sivujen 14–17 omaksuminen auttaa huomattavasti ymmärtämään erilaisia tunnistusja määritystekstejä. Linnun rakenne on esitetty hyvin havainnollisesti ja selkeästi – paremmin kuin missään muistamassani lintukirjassa. Alasaarelan ja Peltomäen tekstit pöllötapaamisista ovat mukavaa luettavaa ja ne istuvat mainiosti Alasaarelan perustekstin yhteyteen. Pertti Forss, Ympäristökustannus Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja lintuharrastaja vuodesta 1970. Tässä esitellään kaksi hyvää esimerkkiä. Vuosien myötä osa lintuoppaiden käyttäjistä on mieltynyt piirroskuvituksiin osa taas valokuvateoksiin. Esimerkiksi kirjokertulle esitetty parimäärä 300 tuntuu kovin korkealta ja kattohaikarakin taisi pesiä joitain vuosia sitten Koski TL:ssä. Toivottavasti kirja osaltaan edistää myönteistä suhtautumista pöllöihin ja auttaa niiden suojelussa! Kotimaisin voimin tehdyn lintujen määritysoppaan tekeminen on tänä päivänä harvinainen ja hatunnoston arvoinen suoritus. Tässä on siis päädytty Murtosaaren ottamiin valokuviin, jotka ovat todella hyviä ajatellen kirjan käyttöä määritysoppaana. ravinnosta ja pesinnästä sekä esiintymisestä. Samoin pieniä mutta käyttäjää hyödyttäviä tietoja ovat mm. Kustantajan verkkokaupassa 29,95 € Tero Linjama ja Jussi Murtosaari Lintuharrastajan lajiopas Docendo 2023. Kirjan valokuvat ovat erittäin korkeatasoisia ja samalla ne kelpaavat hyvin määritysavuksi, vaikka kyseessä ei olekaan varsinainen pöllöjen määritysopas. Lintujen määritysoppaiden joukossa Linjaman ja Murtosaaren kirja pärjää hyvin. Hohtolan tietoiskut pöllöjen ominaisuuksista lisäävät olennaisesti kirjan antia. 336 s. Kirjan lukeminen tarjoaa helpon tavan tutustua pöllöjen elämään verrattuna alkukevään yönseudun pöllöretkiin, jolloin lähes takuuvarmasti vilu ja nälkä tulevat tutuiksi. 62 KIRJAESITTELY Matti Alasaarela, Esa Hohtola ja Jari Peltomäki Pöllöt. Kirjan teksti on kauttaaltaan helposti luettavaa hyvää asiaproosaa. Lajiääniä pääsee kuuntelemaan kännykällä tai tabletilla sivujen alareunassa olevien QR-koodien avulla. Kirjan koko ja paino ovat sen verran reiluja, että maastoon kirjan viitsii ottaa vain harva. Kustantajan verkkokaupassa 27,95 € Lintuharrastajia tai muutoin linnuista kiinnostuneita on hemmoteltu jo vuosikausien ajan lukuisilla korkeatasoisilla lintukirjoilla. Mutta mukavan retkipäivän päätteeksi kirjan äärellä voi palata päivän havaintoihin ja varmistella niitä. 204 s. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. vsk. Sidottu. Teksti on tiivistä – mutta erittäin asiantuntevaa ja sujuvaa. Niin kuin määritysoppaassa tuleekin olla. Kirjan syntyminen on pitkän projektin tulos ja lintujen parimääräarviot eivät ole aivan kaikilta osin ajan tasalla. Alasaarelan, Hohtolan ja Peltomäen kirja Pöllöt on hyvä yhteenveto kymmenestä maassamme pesivästä pöllölajista. Metsiemme hiljaiset saalistajat Docendo 2023. Tämä lisää kirjan käyttökelpoisuutta määritysoppaana
ikuisuuskemikaaleja, joita on käytetty hylkimään likaa, vettä ja rasvaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2023, 54. Webinaari on maksuton, mutta se edellyttää ilmoittautumista. Haitallisimpien PFAS-yhdisteiden käyttöä on jo rajoitettu, mikä näkyy väestössä alentuneina pitoisuuksina. Altistumme PFAS-yhdisteille pääasiassa ravinnon kautta, mutta myös kuluttajatuotteiden, juomaveden, huonepölyn ja hengitysilman kautta. Mitä ovat PFAS-yhdisteet. Tule kuuntelemaan kansallista PFAS-webinaaria! Osallistu webinaa riin!. Laajan käytön vuoksi PFAS-yhdisteet ovat levinneet maailmanlaajuisesti kaikkialle ympäristöön, jossa ne hajoavat erittäin hitaasti ja voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle. vsk. Puhujina on asiantuntijoita valtion tutkimusja asiantuntijalaitoksista. Ilmoittautumisen yhteydessä on mahdollista lähettää luennoitsijoille aiheista kysymyksiä ennakkoon. Lisäksi PFAS-yhdisteitä on käytetty esimerkiksi sisustustekstiileissä, sammutusvaahdoissa ja elektroniikkatuotteissa. Ilmoittaudu webinaariin ja kysy asiantuntijoilta aiheesta ennakkoon Kansallisessa PFAS-webinaarissa kuullaan ajankohtaista tietoa muun muassa PFAS-yhdisteistä kuluttajatuotteissa, PFAS-yhdistejäämistä talousvedessä ja elintarvikkeissa sekä ihmisten altistumisesta ja terveysvaikutuksista. 63 Webinaarin järjestävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sosiaalija terveysministeriö sekä Ympäristö ja Terveys -lehti. Herkimmäksi vaikutukseksi on tunnistettu lasten heikentynyt immuunivaste. Lisäksi kuullaan kiertotalouteen, ympäristöriskeihin ja uusiin rajoituksiin liittyviä puheenvuoroja. Ilmoittautumiset 8.1.2024 mennessä. Kansallinen PFAS-webinaari 10.1.2024 klo 12.30–15.30 Huolestuttavatko PFAS-yhdisteet. PFASeli perfluoratut alkyyliyhdisteet ovat ns. Laajamittaisempaa, noin 10 000 PFAS-yhdistettä koskevaa rajoitusta on ehdotettu ja asia on parhaillaan käsittelyssä EU:ssa. Kuluttajille tutuimpia käyttökohteita ovat paistinpannujen tarttumattomat pinnoitteet, suksivoiteet ja vettähylkivät tekniset vaatteet. Webinaarin pääpaino on PFAS-yhdisteisiin liittyvissä terveysriskeissä, ja sen kohderyhmänä ovat terveysviranomaiset, asiantuntijat sekä aiheesta kiinnostuneet kansalaiset. Suuresta altistumisesta voi aiheutua riskiä ihmisen terveydelle ja kehitykselle. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset. PFAS-yhdisteet voivat suurina pitoisuuksina myös nostaa kolesterolitasoja ja häiritä hormonitoimintaa
040 7 45 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat (sis. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi. Rakennusterveys Ilmestyy 16.9., artikkelit 15.8., mainosaineistot 26.8. Ympäristöterveys Ilmestyy 16.2., artikkelit 16.1., mainosaineistot 26.1. 4. 7. Turvallinen elinympäristö Ilmestyy 18.3., artikkelit 12.2., mainosaineistot 26.2. alv. 10 %) PAINETTU LEHTI: Kestotilaus 74,Vuosikerta 79,lrtonumero 12,NÄKÖISLEHTI: yritykset ja organisaatiot 140,kuluttaja-asiakkaat 70,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI (kombo): Kestotilaus 160, Vuosikerta 165,Tilaukset www. 2. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 8. Varautuminen Ilmestyy 20.12., artikkelit 13.11., mainosaineistot 27.11. Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. Kiertotalous, pilaantuneet maat Ilmestyy 22.11., artikkelit 18.10., mainosaineistot 1.11. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu Ilmestyy 18.10., artikkelit 13.9., mainosaineistot 27.9. ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress ® -lehtipalvelu Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Maria Turppa Puh. Ympäristöalan hallinto Ilmestyy 22.4., artikkelit 13.3., mainosaineistot 2.4. 6. 5. Vesiensuojelu, vesihuolto Ilmestyy 31.5., artikkelit 25.4., mainosaineistot 13.5. 3. Teemat ja aikataulut 2024 YMPÄRISTÖALAN SITOUTUMATON AMMATTILEHTI Ympäristökustannus Oy 1
YRITYSHAKEMISTO Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2024 ilmestyy 16.2.2024 teemalla YMPÄRISTÖTERVEYS www.ymparistojaterveys.fi Ihmisiä, joiden kanssa rakennat rohkeasti parempaa ains.fi
Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi ja Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. 10 % Tilauksiin lisätään toim. Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander ja Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. 044 750 0877 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy | www.ymparistojaterveys.fi Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu ym. Hinta 32,00 euroa ISBN 978-952-9637-68-3. alv. Hinta 10,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis