Kansainväliset puhtausalan ammattimessut Y HT E I S T Y Ö S S Ä 19.–20.3.2025 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS finnclean.fi | #finnclean Varaa ajoissa osastopaikkasi www.finnclean.fi Finnclean 2025 teema on: Puhtaus on turvallisuutta 20241220 Finnclean Ympäristö ja Terveys 170x242 copy.indd 1 20241220 Finnclean Ympäristö ja Terveys 170x242 copy.indd 1 11.11.2024 14.58.10 11.11.2024 14.58.10
Tässä valossa on mielenkiintoista, että hallitus esittää kuntien ilmastosuunnitelmia koskevan laatimisvelvoitteen kumoamista. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2025 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa, joista yksi on kaksoisnumero JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Minna Alho, puh. vsk. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh. Turvallisuuden tunnettamme horjuttaa myös koettu pandemia – alamme uskoa, että monet uhkat voivat oikeasti realisoitua. 044 768 6009 Maria Turppa, puh. Hyvän tahdon ei onneksi tarvitse olla utopiaa. Yhtenäinen Saksa toteutui, mutta ajatus rauhasta tuntuu livenneen entistä kauemmas. Voimme näin jouluna lahjoittaa rahaa kriisiapuun ja sitä kautta helpottaa heidän tilannettaan, joilla rauhaa ei ole. Jääkö rauha tänäkin jouluna utopiaksi. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Ein bißchen Frieden ”Ein bißchen Frieden, ein bißchen Sonne, Für diese Erde auf der wir wohnen” pyysi laulaja Nicole vuonna 1982 Eurovision laulukilpailussa, ja toive tuotti Länsi-Saksalle kilpailun voiton. Samankaltaista ymmärrystä toivoisi myös luontokadon ja ilmastonmuutokseen mukanaan tuomiin uhkiin. Torjumalla ilmastonmuutosta ja luontokatoa rakennamme myös rauhaa. Loputon kärsimys Lähi-idässä ja yli 1000 päivää kestänyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat uutisissamme lähes päivittäin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Rauhallista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Kaarina Kärnä Kuva: Pixabay.. Toive rauhasta tuntui kuitenkin yhtä utopistiselta kuin saksalaisten usko siihen, että vielä joskus on jälleen yhtenäinen Saksa
Kirsi Usva ......................................................................................... 69 Poimintoja ................................................................................... 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 55. Lehden teemoina ovat ympäristöterveys ja ympäristöalan hallinto. 70. 50 Viranomaiset yhteistyössä turvaamassa satamien vesihuoltoa Anssi Partio, Arja-Liisa Sikiö ja Sari Front ................................ Ein bißchen Frieden Kaarina Kärnä ...................................................................................4 Ympäristöterveydenhuollon varautuminen väestönsuojeluun Riikka Åberg ja Heidi Öjst ...............................................................6 Ympäristöterveydenhuolto säteilyvaaratilantessa Antero Kuusi ja Petri Smolander ................................................ 10 Vesihuollon luotettava toiminta on tärkeässä asemassa myös väestönsuojelun kannalta Jaakko Gustafsson ........................................................................ 18 Väestönsuojelutehtävien haasteet – esimerkkinä ympäristöterveydenhuolto Ukrainassa Heikki Honkanen ja Mikko Hiltunen ......................................... vsk. 58 Liikuntatilojen pintapuhtaus Anni Suojanen ...............................................................................64 Kirjaesittely: Mari Koistinen, Pahan päivän varalle ... 26 Informaatiovaikuttaminen – voiko mihinkään enää luottaa. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 36 Kaupunkivihreä on tehokas täsmälääke ilmastonmuutokseen varautumisessa Mervi Leinonen ..............................................................................44 Vesiniukkuutta suomalaisen kuluttajan lautasella. Jussi Toivanen ................................................................................ vsk 8 • 2024 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2/2025 ilmestyy 21.2.2025. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 30 Tulviin varautuminen muuttuvassa maailmassa vaatii ennakointia Lauri Ahopelto ja Mikko Sane ...................................................
Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa kunnat ovat aktivoituneet päivittämään väestönsuojelusuunnitelmia ja samassa yhteydessä ympäristöterveydenhuollossa on ajankohtaista pohtia omaa roolia niin suunnittelussa kuin nykysodankäynnin synnyttämissä poikkeusoloissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Kuva: Unsplash.. 6 Riikka Åberg, Elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö Heidi Öjst, Ympäristöterveysyksikön päällikkö Helsingin kaupunki Ympäristöterveydenhuollon varautuminen väestönsuojeluun Euroopassa pitkään jatkuneen rauhan aikana kuntien väestönsuojelusuunnitelmat unohtuivat arkistoihin. vsk
Ensiarvoisen tärkeää onkin varata henkilöstöä kriittisiin tehtäviin (VAP) ja huolehtia että varaukset pysyvät voimassa päivittämällä ne vähintään viiden vuoden välein. 7 H elsingissä väestönsuojelusuunnittelua koordinoi pelastuslaitoksen erityissuunnittelija, joka on yhteensovittanut koko kaupungin päivitetyn väestönsuojelusuunnitelman. Koronapandemia-ajan oppeja poikkeusoloista on voitu hyödyntää väestönsuojelusuunnitelmaa laadittaessa, ja yksi keskeisimmistä opeista on tärkeä lähtökohta suunnittelulle: suunnitelma tulee laatia yhteistyössä eri viranomaisten ja kaupungin toimijoiden kanssa. Keskusviranomaiset (Valvira ja Ruokavirasto) ohjaavat kuntien ympäristöterveydenhuoltoa poikkeusoloissakin ja Kuva: Unsplash.. Ympäristöterveydenhuollossa vapautuisi resurssia, jos terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten käsittely ja asumisterveyshaittailmoitusten selvittäminen päättyisivät. On mahdotonta tietää yksilötasolla, miten kukin reagoisi, jos Suomeen kohdistuisi hyökkäyssota, mutta voimme olettaa, että resurssit eivät ole käytettävissä normaaliolojen vahvuudessa. Laajempaa vuoropuhelua aiheesta on valmisteluvaiheessa käyty Helsingin varautumisverkostossa, jossa ovat edustettuina kaikki toimialat, mukaan lukien sosiaali-, terveysja pelastustoimiala sekä muita Helsingin varautumisen kannalta keskeisiä tahoja. Väestönsuojelusuunnitelmassa tulee määrittää, miten johtovastuut mahdollisesti muuttuvat poikkeusoloissa ja miten ympäristöterveydenhuollon osaamista saadaan kunnan johtokeskusrakenteeseen mukaan. Hädän hetkellä ihmisten oikean tiedon tarve kasvaa ja voidaan olettaa, että neuvonnan ja ohjauksen tarve kasvaisi merkittävästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöterveydenhuollon kahden yksikön päälliköt ovat osallistuneet Helsingin kaupungin väestönsuojelusuunnitelman päivittämiseen omalla kaupunkiympäristön toimialallaan. Väestönsuojelusuunnitelmaa laatiessa on huomioitu voimassa oleva valmiuslaki (1552/2011) ja sen 88 §, jossa luetellaan ne terveydensuojelulain mukaiset tehtävät, joista poikkeusoloissa voidaan luopua valtioneuvoston säätämällä asetuksella. Vuoropuhelu ja ymmärrys toisen toimijan toiminnan mahdollisuuksista ja rajoista auttaa sovittamaan oman toiminnan joko tukemaan ohjauksella ja neuvonnalla tai varmistamaan valvonnalla ja näytteenotolla yhteistä päämäärää. vsk. Toimialan väestönsuojelusuunnittelua on johtanut toimialan valmiuspäällikkö ja siihen on osallistunut ympäristöterveydenhuollon lisäksi rakennusvalvonta, kaupunkimittaus, väestönsuojelun kannalta keskeisistä tiloista vastaava tilapalvelu sekä pelastuslaitos. Johtamisen merkitys korostuu kriisissä. Asiantunteva henkilöstö on ympäristöterveydenhuollon tärkein resurssi
Ympäristöterveydenhuollossa on laajaalaista asiantuntemusta, jolle voi olla tarvetta poikkeusoloissa myös tavanomaisista poikkeavissa tehtävissä. Eläimiin liittyvät asiat ovat nousseet esille myös muussa väestönsuojelusuunnittelussa. Myös evakuointien suunnittelussa on lähdetty siitä, että lemmikkieläimet eivät olisi mukana evakuoinnissa. Lisäksi varaudumme tukemaan tartuntatautiviranomaista tartuntatautien leviämisen ehkäisemisessä toteuttamalla elintarvikeja terveydensuojelulain mukaista valvontaa mm. wc-mitoituksista. On myös mahdollista, että poikkeusoloissa ympäristöterveydenhuollolle nimettäisiin lakimuutoksella lisätehtäviä tartuntatautilain nojalla vastaavasti kuin koronapandemian aikana. vsk. Suunnittelu on tiivistänyt kaupungin sisäistä yhteistyötä ja tuonut ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ja osaamista laajemmin kaupunkiorganisaation tietoon.. Poikkeusoloissa todennäköisesti voitaisiin hyödyntää myös Humanitarian Standards Partnership -ohjeistuksia (https:// www.spherestandards.org/), joissa on ohjeita mm. Laboratoriopalveluiden saatavuudesta poikkeusoloissa on huolehdittu erityisjärjestelyin. käsihygienian ja puhtauden osalta. Elintarvikeja terveydensuojeluvalvonnan asiantuntemusta on arvioitu tarvittavan esimerkiksi tilapäisten muonitusja majoitustilojen asiantuntijaja valvontatehtävissä. Kunnalle kuuluvien eläinlääkäripalveluiden saatavuuden varmistaminen, löytöeläinten hoito, vientija tuontivalvonnan sekä kiireellisen eläinsuojeluvalvonnan turvaaminen ovat asioita, joiden suunnittelussa on myös hyödynnetty koronapandemian oppeja. Helsingissä elintarvikeja vesinäytteenoton osaamista pyritään ylläpitämään esimerkiksi projektien ja uusintanäytteenoton kautta. Käytännön tasolla suunnittelussa on mietitty eri tehtävissä tarvittavien henkilöresurssien määrää. Väestönsuojelusuunnitelmaan liittyvä ympäristöterveydenhuollon tehtävien suunnittelu on ollut aiheen vakavuudesta huolimatta varsin antoisaa. Majoitustilojen soveltuvuuden arviointi onkin monessa ympäristöterveydenhuollon yksikössä tuttua esimerkiksi Ukrainasta tulleiden pakolaisten majoitustarvetta arvioitaessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Neuvontapalveluiden ohella näytteenoton ja analysoinnin tarpeiden arvioidaan korostuvan mahdollisissa poikkeusoloissa. Näytteenotto on nykyisin entistä useammin ulkoistettu eikä osaamisen ylläpitäminen ole itsestäänselvyys. Helsingissä on päätetty, että ympäristöpalveluissa säilyy normaalisti johtovastuu, eli poikkeusoloissakin ympäristöpalvelut suunnittelee, valmistelee ja johtaa elintarvikevalvonnan, terveydensuojelun, tarttuviin eläintauteihin ja eläinlääkäripalveluihin liittyvät järjestelyt ja neuvontapalvelun. Esimerkiksi asumisterveyden asiantuntijoiden on Helsingissä suunniteltu avustavan rakennusvalvontaviranomaisia vauriotiedustelutehtävissä. Lisäksi muutama tarkastaja on koulutettu syvällisemmin säteilymittauksiin ja osaamista ylläpidetään kertaavilla koulutuksilla. 8 laissa annetut ja kunnan sisällä delegoidut päätäntävallat viranomaistehtävissä pysyvät ennallaan, ellei niitä erikseen muuteta. Valmistelussa on käynyt selväksi, että lemmikkieläinten pääsyyn väestönsuojiin ei ole tarvetta, koska väestönsuojissa arvioidaan Ukrainan sodan kokemusten perusteella vietettävän vain lyhyen ajan. Terveydensuojelussa erityisesti talousvesivalvonnan turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja toisaalta kansainvälisiin sopimuksiin, kuten ruumiinsiirtoihin, liittyvät tehtävät on huomioitu. Eläinten omistajat odottavat kriisissä myös selkeitä ohjeita, miten perheelle tärkeän lemmikin osalta tulisi toimia. Omana selvitettävänä asiana on ollut erilaiset eläintilat ja näiden varautuminen muun muassa sähkön, veden ja rehun riittävyyden osalta
Sisäministeriön syyskuussa tekemän väestökyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista on hankkinut kotivaraa kriisitilanteiden varalle, eli ruokaa, rahaa ja tarvikkeita. Varautumisen perusta on kotivara, mutta se on myös tietoja ja taitoa toimia silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Vastaavasti noin 40 prosenttia kansalaisista ei ole hankkinut riittävästi kotivaraa, eikä välttämättä luota osaamiseensa kriisitilanteissa. Tällöin ihmisillä on myös paremmat valmiudet auttaa omaa lähipiiriään. Suomi.fin Häiriöja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaassa käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin. 9 Uusi koko väestölle suunnattu Häiriöja kriisitilanteisiin varautuminen -opas on julkaistu Suomi.fissä. Oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin ihmiset ja yhteisöt pärjäävät. Opas kokoaa varautumisohjeet yhteen paikkaan. Siksi myös Suomi.fin varautumisopas on tarkoitettu ennakkoon tutustuttavaksi silloin, kun yhteiskunnassa ei ole häiriöitä. vsk. Nuorista ja kaupunkilaisista noin puolet on huolehtinut varautumisestaan, kun taas maaseudulla asuvat ovat selvästi paremmin varautuneita (74 %). Naiset ovat hankkineet kotivaraa paremmin kuin miehet. Digija väestötietoviraston ylläpitämä Suomi.fi-verkkopalvelu opastaa kansalaisia eri elämäntilanteissa. Ennakkoon varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö-, vesija tietoliikennekatkot, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet sekä pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti. Oppaassa on ohjeiden lisäksi tietoa muun muassa hybridija informaatiovaikuttamisesta, kriisitilanteissa oman toimintakyvyn ja jaksamisen ylläpitämisestä sekä muiden auttamisesta. Viranomaiset voivat keskittyä omaan tehtäväänsä eli tilanteen ratkaisemiseen ja eniten apua tarvitsevien auttamiseen”, sanoo sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Varautua voi vain ennakkoon Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Sisäministeriö on toteuttanut verkko-oppaan Digija väestötietoviraston sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Varautumisen lähtökohdat ovat jokaisella erilaiset, minkä vuoksi varautuminen olisi hyvä nähdä valikoimana erilaisia keinoja. ”Varautuminen on kansalaistaito nykyisessä maailmantilanteessa. Jokaisen kannattaa varautua jollakin tapaa omien tarpeidensa, mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan. Kun ihmiset tietävät miten toimia häiriötilanteissa, yhteiskunnan kriisinkestävyys on hyvällä pohjalla. Tutustu oppaaseen: https://www.suomi.fi/oppaat/varautuminen Sisäministeriö Väestön varautumista häiriöihin ja kriiseihin ohjeistetaan uudella oppaalla Kuvituskuva.. Suomi.fistä kansalainen löytää omaan tilanteeseensa palveluita ja selkeitä toimintaohjeita, joita eri viranomaiset, yleishyödylliset organisaatiot ja asiantuntijat ovat tuottaneet yhteistyössä
10 L aaja-alainen säteilyvaaratilanne voisi syntyä onnettomuudesta suomalaisessa tai lähialueella sijaitsevassa ydinvoimalaitoksessa tai ydinaseen räjähdyksestä Suomessa tai sen lähialueella. Säteilyvaaratilanteesta siirrytään toipu. vsk. Tällöin toteutetaan kiireellisiä toimia, joilla pyritään estämään välittömiä annoksia sekä minimoimaan kontaminaation leviäminen. Paikallisempia, mutta vaikutusalueella vakavia tilanteita voi syntyä radioaktiivisen lähteen leviämisestä onnettomuuden tai tahallisen toiminnan seurauksena. Jälkivaiheessa pyritään palauttamaan mahdollisuudet ihmisten ja yhteiskunnan normaaliin toimintaan ja vähentämään pitkäaikaisaltistusta muun muassa puhdistustoimilla. Näissä tilanteissa ympäristöterveydenhuollolla on merkittävä rooli varmistaa, että talousvesi on turvallista, elintarvikeketjuun ei pääse saastuneita elintarvikkeita ja että elinympäristöön päätyneistä radioaktiivisista aineista ei aiheudu terveyshaittaa. Kuvituskuva. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. kauan kuin radioaktiiviset aineet leviävät ilmassa. Säteilyvaaratilanteet jaetaan varhaisvaiheeseen ja jälkivaiheeseen, joissa toimien painopiste eroaa. Varhaisvaihe alkaa radioaktiivisten aineiden päästöstä ja jatkuu niin Antero Kuusi, ylitarkastaja Petri Smolander, ylitarkastaja Säteilyturvakeskus Ympäristöterveydenhuolto säteilyvaaratilantessa Säteilyvaaratilanteet vaikuttavat merkittävästi koko yhteiskuntaan, aiheuttaen toimien tarvetta laajasti sekä viranomaisilta että yksityiseltä sektorilta. Jälkivaihe alkaa, kun radioaktiivisia aineita ei ole enää ilmassa ja mahdollinen ympäristön radioaktiivinen laskeuma on syntynyt
Tehtävänä on muun muassa välittää tieto säteilyvaaratilanteesta talousvettä toimittavalle laitokselle ja esimerkiksi ohjeistaa laitos täyttämään säiliönsä ja sulkemaan ilmanvaihtonsa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Säteilyvaaratilanteessa mitattavien kohteiden määrät ovat todennäköisesti hyvin suuret suhteessa käytettävissä olevaan mittauskapasiteettiin. vsk. Toinen tärkeä kohde ovat tilat, joissa liikkuu tai oleskelee normaalisti paljon ihmisiä. Jälkivaiheessa merkittävin riski altistuksesta tulee ympäristöön laskeumana päätyneistä radioaktiivisista aineista. Mittausten ja tarvittavien puhdistustoimien oikea kohdistaminen onkin tärkeää, jotta ihmisten turvallisuus saadaan varmistettua mahdollisimman tehokkaasti. 11 misvaiheeseen, kun tilanne on pitkäaikaisesti hyväksyttävä, joskin pitkäaikaisaltistuksen vähentämiseen tähtäävät toimet voivat tällöinkin vielä jatkua. Valvira ja aluehallintovirasto voivat antaa määräyksiä ja ohjeita Säteilyturvakeskuksen suositusten perusteella, joita kunnan terveydensuojeluviranomainen toimeenpanee sekä soveltaa paikallisesti. Mittausten ja puhdistuksen ohjaamisen lisäksi terveydensuojeluviranomainen antaa ohjeita väestölle terveydellisen haitan ehkäisemiseksi esimerkiksi ilmanvaihtosuodattimien vaihtamisesta ja siivouksesta. Tilat ja alueet, joissa lapset viettävät aikaa, kuten koulut, päiväkodit ja leikkipuistot, ovat ensisijaisia kohteita mittauksille ja puhdistamiselle. Kunnan terveydensuojeluviranomainen päättää, milloin tiloja voidaan käyttää ja milloin tilat on määrättävä esimerkiksi käyttökieltoon. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Varhaisvaiheessa ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on varmistaa, että valvottavien toimialojen toimijat tekevät suojaustoimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti. Kriteerit tilojen käyttökelpoisuudelle tulevat Säteilyturvakeskuksen ja Valviran ohjeistuksista, mutta esimerkiksi tilojen ja ulkoalueiden (kuten leikkipuistot) mittaukset, joilla konkreettisesti määritellään, missä raja-arvot ylittyvät, ovat terveydensuojeluviranomaisen vastuulla. Kuvituskuva.. Säteilyvaaratilanteiden vaiheiden jaottelu perustuu ydinvoimalaitosonnettomuustilanteeseen, jossa ne selvästi erottuvat toisistaan. Ympäristöterveydenhuollolla onkin tällöin merkittävä rooli väestön terveyden turvaamisessa. Tilat ja alueet, joissa lapset viettävät aikaa, kuten koulut, päiväkodit ja leikkipuistot, ovat ensisijaisia kohteita mittauksille ja puhdistamiselle. Jaottelu pätee muihinkin tilanteisiin, joskin näissä alkuvaihe voi jäädä hyvin lyhyeksi tai tilanne voidaan havaita vasta, kun alkuvaihe on jo ohi
Säteilyvaaratyöntekijät ja -avustajat Säteilylaissa (859/2018) säteilyvaaratilanteen hoitamisessa työskentelevät henkilöt on jaettu säteilyvaaratyöntekijöihin ja säteilyvaara-avustajiin. Tilojen ja alueiden mittauksilla on tärkeä rooli mahdollisten puhdistustoimien ohjaamisessa sekä puhdistuksen onnistumisen varmistamisesta. Ennakkoon annettavaa koulutusta ei ole pakko järjestää säteilyvaara-avustajille, mutta mikäli koulutusta ei ole annettu ennakkoon, tarvittava ohjeistus ja opastus on annettava itse tilanteessa ennen toimintaa. Säteilyvaara-avustajien säteilysuojelusta vastaa työn teettäjä, joka on ympäristöterveydenhuollon tapauksessa työnantaja. vsk. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät eivät ole pelastustoimintaa eivätkä ole lain tarkoittamia suojelutoimia, joten ympäristöterveydenhuollon henkilökunta kuuluu säteilyvaara-avustajiin. Ajallisesti ja riittävän pohjatiedon varmistamiseksi onkin erittäin suositeltavaa kouluttaa ja harjoitella toimintaa etukäteen, jotta itse tilanteessa pystytään täyttämään lain vaatimukset. 12 Elintarvikeketjun ja talousveden osalta kunnan terveydensuojeluviranomaiset toimittavat näytteitä Ruokaviraston ja Valviran ohjeiden mukaisesti laboratorioihin tutkittavaksi ja tekevät viranomaistoimenpiteet, jos mittaustulokset osoittavat näytteet määräystenvastaisiksi. Kunnan viranomaiset tiedottavat, jos paikallisten elintarvikkeiden tai talousveden käyttöä tulee rajoittaa tai elinympäristöstä voi aiheutua terveyshaittaa. Säteilyvaaratyöntekijöitä ovat henkilöt, joilla on ennalta määritelty tehtävä säteilyvaaratilanteessa, ja jotka saattavat altistua ionisoivalle säteilylle pelastustoiminnassa tai suojelutoimissa säteilyvaaratilanteessa. Kohonnut tarve mittauksille ja näytteenotolle olisikin todennäköisesti hyvin pitkäaikainen vakavan säteilyvaaratilanteen jälkeen. Lain mukaan säteilyvaara-avustajien työssään saama annos tulee pyrkiä pitämään alle 20 mSv:ssä vuodessa, joka vastaa samaa vuosiannosta mikä on säteilyvaaratilanteen suojelutoimien tavoite väestön annokseksi ja säteilyvaaratilanteiden ulkopuolella säteilytyöntekijöille sallittu vuosiannos. Käytännössä ympäristöterveydenhuollon tehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että annokset pysyvät merkittävästi alle 20 mSv:n, jos toimitaan ohjeistuksen mukaan. Tarve tilojen ja alueiden, elintarvikeketjun sekä talousveden turvallisuuden varmistamiseen todennäköisesti jatkuu jälkivaiheesta pitkälle toipumisvaiheeseen, kunnes voidaan luottaa siihen, että tiloille ei ole enää uudelleensaastumisriskiä ympäristössä olevista radioaktiivisista aineista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Kunnan viranomaiset tiedottavat, jos paikallisten elintarvikkeiden tai talousveden käyttöä tulee rajoittaa tai elinympäristöstä voi aiheutua terveyshaittaa. Sen vastuulla on huolehtia, että tilanteessa on käytettävissä tarvittavat suojavarusteet ja mittarit ja että henkilöstöllä on tarvittava osaaminen tehtävän turvalliseen suorittamiseen. Kuvituskuva.. Muut säteilylle työtehtävissään altistuvat työntekijät ovat säteilyvaara-avustajia
Nämä pitoisuudet ovat kuitenkin merkittävästi pienempiä kuin kyseisen laskeuman aiheuttaneessa päästöpilvessä olleet pitoisuudet. Tässä vaiheessa ilma on lähtökohtaisesti puhdasta, mutta tuuli ja tietyt mekaaniset työtehtävät voivat irrottaa pinnoilta pieniä määriä radioaktiivisia aineita pintailmaan työntekijöiden hengitysvyöhykkeelle. Radioaktiivisilta aineilta suojaudutaan käyttämällä henkilönsuojaimia, eli suojavaatteita, suojakäsineitä sekä hengityksen ja silmien suojaimia. Jälkivaiheessa saastuneilla alueilla työskenneltäessä tulee siis suojautua lähinnä maassa ja muilla pinnoilla olevilta radioaktiivisilta aineilta ja niiden lähettämältä säteilyltä. Henkilönsuojaimien tärkein ominaisuus suojauduttaessa radioaktiivisilta aineilta on niiden hienojakoiselta pölyltä suojaavuus. Päästöpilvessä olevat radioaktiiviset aineet ovat pääsääntöisesti kiinnittyneinä tuulen mukana pitkiä matkoja kulkeutuviin mikroskooppisiin hiukkasiin, jotka vajoavat ilmassa hitaasti kohti maanpintaa ja muita pintoja, jolloin pilven alle jäävälle alueelle muodostuu tuulen kuljettamista radioaktiivisia aineista laskeumaa. Päästöpilven ylikulun aikana lähtökohtaisesti myös työntekijät ovat suojautuneina sisälle, kuten muukin väestö. Radioaktiivisilta pölyltä suojaaville suojavaatteille ja käsineille on olemassa omat standardit (SFS EN 1073-2 asuille ja SFS EN 421 käsineille). Limakalvojen pienen pinta-alan ja silmän omien puhdistusmekanismien ansiosta tämä altistusreitti on kuitenkin hyvin minimaalinen ilmassa leijuvan pölyn osalta. Silmiensuojaimien tärkein tarkoitus on siis lähinnä estää isompien roskien joutuminen silmiin ja estää sellaisessa tilanteessa silmien hierominen esimerkiksi likaisella käsineellä, jolloin silmään voi joutua suurempiakin määriä radioaktiivisia aineita. 13 Työntekijöiden säteilyturvallisuus Säteilyvaara-alueella työskennellessä normaalien työssä esiintyvien vaaratekijöiden lisäksi tulee siis huomioida päästöpilven mukana leviävät radioaktiiviset aineet ja niiden lähettämä säteily. Henkilönsuojaimilla on tarkoitus estää radioaktiivisten aineiden pääsy kehoon tai iholle. Ulkona tehdään käytännössä vain välttämättömiä pelastustoimen, ensihoidon, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvittavia tehtäviä sekä onnettomuuden ja vakavien säteilyn aiheuttamien terveysvaikutusten tai onnettomuuden pahenemisen estämiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Radioaktiiviset aineet eivät lähtökohtaisesti pääse terveen ihon läpi elimistöön, mutta iho on syytä suojata, koska ihon pinnalla olevien radioaktiivisten aineiden lähettämä beetasäteily altistaa ihoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Lievästi kontaminoituneilla alueilla ei ole edes välttämätöntä käyttää erityisiä suojavarusteita, vaan normaali ihon peittävä työvaatetus ja käsineet voivat hyvinkin riittää. Ympäristöterveydenhuollon tehtävissä ei oikeastaan ole sellaisia tehtäviä, joita pitäisi mennä suorittamaan päästöpilven ylikulun (varhaisvaihe) aikana, vaan tehtävät sijoittuvat käytännössä täysin pilven ylikulun jälkeiseen (jälkivaihe) laskeuman aiheuttamien haittojen kartoittamiseen ja haittojen vähentämiseksi annettavien määräysten ja ohjeiden valvontaan. Muille yllä mainituille henkilönsuojaimille ei ole olemassa omia standardeja, vaan niiden osalta sovelletaan yleisiä pölyltä suojaavien suojaimien standardeja. Silmiensuojaimia on syytä myös käyttää, koska silmäluomien sisäpuolella on limakalvot, joista radioaktiiviset aineet voivat imeytyä elimistöön. Hengityksensuojain on tärkein suojain estämään radioaktiivisten aineiden pääsy kehoon, koska se suojaa sekä hengitystiet että ruuansulatuskanavan. Radioaktiivisilta nesteiltä, joita voi. vsk. Näin ollen suojautumistarve on pienempi ja voidaan käyttää kevyempiä henkilönsuojaimia kuin päästöpilvessä työskentelyyn vaadittaisiin
vsk. Vasemmalla silmiensuojaimet ja FFP3 hengityksensuojain. Muiden henkilönsuojaimien osalta käytetään yleisiä nesteiltä suojaavien henkilönsuojaimien standardeja. Laajamittaisessa laskeumatilanteessa on luonnollisesti vaikea ottaa etäisyyttä säteileviin radioaktiivisiin aineisiin, koska niitä on käytännössä kaikkialla ympäristössä, jos työtehtävissä joutuu liikkumaan ulkona. Kuva: Petri Smolander.. Tätä niin kutsutun suoran säteilyn aiheuttamaa säteilyaltistusta voi pienentää yleisesti ottaen altistusaikaa rajoittamalla, ottamalla etäisyyttä säteilyä lähettäviin aineisiin tai suojautumalla riittävän paksun säteilyltä suojaavan materiaalikerroksen taakse. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Radioaktiivisilta aineilta suojautuminen on vain osa säteilysuojelua. Oikealla SFS EN 421 vaatimukset täyttävät suojakäsineet. Gammasäteilyltä suojaavat materiaalit ja tarvittavat materiaalipaksuudet ovat sellaisia, että niistä ei ole mahdollista tehdä säteilyltä suojaavaa ”haarniskaa”, koska siitä tulisi niin painava, että sellaisessa liikkuminen on käytännössä mahdotonta. Gammasäteily on läpitunkevaa ja näin ollen se kulkee henkilönsuojaimien läpi lähes esteettä. Keskellä SFS EN 1073-2 Class 2 vaatimukset täyttävä suojavaate (hupullinen ja sukallinen haalari). Loput säteilyaltistuksesta tulee maassa ja muilla pinnoilla olevien radioaktiivisten aineiden lähettämästä gammasäteilystä. Vertaillun vuoksi varhaisvaiheessa vastaava osuus voi olla jopa 90 %, jolloin henkilönsuojaimien tarpeellisuus on huomattavasti merkittävämpi. Esimerkiksi ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkivaiheessa vain noin 10–20 % säteilyaltistuksesta tulee elimistöön tai iholle joutuneiden radioaktiivisten aineiden lähettämästä säteilystä. Näin ollen ainoaksi säteilyaltistusta vähentäväksi keinoksi usein jää altistusajan raMoneen tilanteeseen riittävät suoravarusteet. 14 siis esimerkiksi muodostua puhdistustoimissa, suojaavuuden osalta vain käsineille on olemassa edellä mainittu erillinen standardi
Annosja annosnopeusmittaus ovat säteilymittausten perusmittauksia. Kuten aiemmin todettiin, säteilyvaaraavustajien säteilyaltistus tulee pyrkiä pitämään alle 20 mSv:ssä vuodessa. Tämän varmentamiseksi tulee siis käyttää annosnopeusmittaria, jonka mittausalue ulottuu annosnopeuteen 1 µSv/h. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Pintakontaminaatiomittarilla voidaan havaita paljon pienempiä määriä radioaktiivisia aineita kuin annosnopeusmittarilla. Mittausten perusteella tila tai alue voidaan määrittää riittävän turvalliseksi normaalille oleskelulle ja käytölle tai mittausten perusteella voidaan määrittää mahdolliset oleskelurajoitukset. Pintakontaminaatiomittauksilla selvitetään, onko mittauksen kohteena olevalla pinnalla radioaktiivisia aineita ja kuinka paljon niitä on. 15 joittaminen. STUKin valmiusohjeessa, VAL 1 -ohjeessa, on annettu suosituksia toimenpiderajoiksi erilaisten suojelutoimien toteuttamiseen ja suojelutoimien purkamiseen. vsk. Annos on säteilysuure, joka kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveyshaittaa, eli mittaustulos kertoo, kuinka vaarallista mittauskohteessa on oleskella mittaushetkellä. Pintakontaminaatiomittarissa on ohutseinäinen ikkuna, josta alfaja beetasäteily pääsee mittarin säteilylle herkkään osaan. STUKin VAL 1 -ohjeessa annetaan toimenpiderajoiksi esimerkiksi henkilön ohjaamiselle ohjattuun puhdistautumiseen aktiivisuuspitoisuudet iholla beetasäteilijöille yli 1000 Bq/cm 2 ja alfasäteilijöille. Seurantaa voidaan tehdä mittaamalla työskentelypaikalla olevaa annosnopeutta riittävän usein ja kirjaamalla annosnopeustulokset sekä kyseisissä annosnopeuksissa vietetyt työskentelyajat muistiin. Annokseen liittyviä mittauksia tehdään annosnopeusmittarilla. Näin mittaus voidaan kohdistaa tarkasti tiettyyn pintaan viemällä mittarin ikkuna lähelle kyseistä pintaa. Mittauksilla selvitetään, onko tilassa tai muulla alueella turvallista oleskella. STUKin VAL 1 -ohjeessa on annettu suositus, että tiloissa, joissa oleskelee lapsia tai muuten suuri joukko ihmisiä, annosnopeus tulisi olla alle 1 µSv/h. Näin ollen näillä mittareilla voidaan siis varmentaa, että pinta on riittävän puhdas kaikenlaista käyttöä varten. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että oleskellaan korkean säteilytason alueilla niin vähän aikaa kuin se on tehtävän suorittamista varten tarpeen ja lisäksi tarvittaessa vaihdetaan korkean säteilytason alueilla työskenteleviä työntekijöitä siten, että kenenkään yksittäisen työntekijän säteilyaltistus ei nouse kohtuuttoman suureksi. Tämän noudattamiseksi työntekijöille tulee järjestää altistusolosuhteiden seuranta, joka toteutetaan säteilymittauksin. Säteilylain nojalla annetussa STUKin määräyksessä ionisoivan säteilyn mittauksista S/7/2021 on annettu vaatimuksia myös säteilyvaaratilanteessa. Näiden lisäksi tehdään kentältä kerätyille näytteille mittauksia laboratorioissa yleensä erilaisten tuotteiden säteilyturvallisuuden varmistamiseksi. Yleisimmin säteilyvaaratilanteessa kentällä tehtäviä mittauksia ovat annosnopeusmittaukset, pintakontaminaatiomittaukset ja radioaktiivisten aineiden tunnistusmittaukset sekä edellä mainitut henkilöannosmittaukset. Pintakontaminaatiomittareilla mitataan yleensä pinnalla olevien radioaktiivisten aineiden lähettämää alfatai beetasäteilyä. Esimerkiksi tilojen ja ulkoalueiden turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan alkuvaiheessa annosnopeusmittauksia. Säteilymittaukset ja niihin käytettävät mittalaitteet Säteilyvaaratilanteessa on tarvetta useanlaisille säteilymittauksille. Annosnopeusmittareille on olemassa laatustandardi SFS EN 60846. Usein on kuitenkin helpompaa käyttää tähän tarkoitukseen suunniteltua hälyttävää henkilöannosmittaria
Tunnistavat mittarit ovat spektrometrisia mittareita. Keskellä kaksi annosnopeusmittaria, joihin on kytketty pintakontaminaatioanturi. Pintaa pidetään puhtaana, jos pinnan aktiivisuuspitoisuudet pinnalla alittavat beetasäteilijöille 4 Bq/cm 2 ja alfasäteilijöille 0,4 Bq/cm 2 . Tällaiset määrät on helppo havaita pintakontaminaatiomittarilla, mutta tällaisista aktiivisuuskatteista tulevat annosnopeudet voivat olla aineesta riippuen niin matalia, että niitä ei kyetä havaitsemaan tausta-annosnopeudesta. Aineiden keskinäisissä suhteissa voi kuitenkin olla tilanteesta riippuen eroja, ja jakauman selvittämiseksi voidaan tehdä mittauksia tunnistavalla mittarilla. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi isännättömän säteilylähteen löytyminen tai likaisen pommin räjäytys. Suuri osa radioaktiivisista aineista lähettää gammasäteilyä. Kuva: Petri Smolander.. Vasemmalla erillinen pintakontaminaatiomittari ja kaksi erillistä annosnopeusmittaria. Tunnistusta tarvitaan siis lähinnä tilanteissa, jossa tilanne on täysin tuntematon. vsk. Voimalaitosonnettomuustilanteissa yleensä tiedetään mitä radioaktiivisia aineita voimalaitoksesta pääsee ympäristöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Radioaktiivisia aineita tunnistavilla mittareilla pystytään selvittämään, mistä radioaktiivisista aineista havaittu säteily on peräisin. 16 yli 100 Bq/cm 2 . Tällaisissa tilanteissa ei siis välttämättä tiedetä, mistä radioaktiivisesta aineesta on kysymys. Jokainen gammasäteilyä lähettävä radioaktiivinen aine lähettää säteilyä sille ominaisella energialla, ja näin ollen säteilyä lähettävät radioaktiiviset aineet voidaan tunnistaa mittaamalla gammasäteilyn energiajakaumaa. Nämä mittaukset on kuitenkin tehtävä vakioidussa mittausgeometriassa, ja lopputuloksen laskemiseen tarvittavat kalibroinnit on usein tehtävä loppukäytKuvassa erilaisia ja eri-ikäisiä mittareita. Oikealla hälyttävä henkilöannosmittari
Näytteiden osalta kentällä esimerkiksi tunnistavilla mittareilla tehtävillä mittauksilla ei välttämättä päästä tarpeeksi mataliin havaitsemisrajoihin, ja usein mittausta ei voida tehdä tarpeeksi vakioiduissa olosuhteissa, jolloin mittauksen virheet voivat nousta liian korkeiksi luotettavien pitoisuusmääritysten tekemiseksi. Vesihuollon tai ruuantuotannon tiloille ja alueille ei ole annettu mitään pintakontaminaatiorajoja, ei myöskään raaka-aineille radioaktiivisuuspitoisuuksien rajoja, vaan radioaktiivisuuspitoisuuden rajat on annettu lopputuotteille. Radioaktiivisia aineita tunnistavat mittarit ovat annosnopeusja pintakontaminaatiomittareihin verrattuna myös huomattavasti kalliimpia, joten senkään takia ei ole perusteltua hankkia kovin suurta määrää mittareita. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Taustaa pienentämällä ja näytettä konsentroimalla voidaan madaltaa mittauksella saavutettavaa havaitsemisrajaa tai toisaalta päästä haluttuun havaitsemisrajaan lyhyemmällä mittauksella, jolloin pystytään mittaamaan suurempi määrä näytteitä. 17 täjän toimesta, koska niitä ei toimiteta laitteen mukana. vsk. Laboratoriossa voidaan näytteenkäsittelyllä konsentroida näytettä, ja mittaus voidaan tehdä lyijyn tai muun säteilyä voimakkaasti vaimentavan niin sanotun taustasuojan sisällä. Tämä johtuu siitä, että tilanteet vaihtelevat ja lopputuotteeseen päätyy radioaktiivisuutta monella eri tavalla. Usein riittävän tarkka tieto saadaan jo muutamilla mittauksilla, ja näin ollen tunnistavien mittareiden kappalemääräinen tarve voimalaitostilanteissa ei ole kovinkaan merkittävä. Jos lopputuotteeseen päätyy merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita vain yhtä reittiä (esimerkiksi valmistuslaitteista tai muilta pinnoilta), ja ei ollenkaan muita reittejä pitkin (esimerkiksi raaka-aineista), voi lopputuotteen aktiivisuuspitoisuus jäädä vielä hyväksyttävälle tasolle. Näin ollen elintarvikenäytteet onkin syytä mitata kiinteissä laboratorioissa.. Tunnistaville mittareille on myös olemassa oma laatustandardi SFS EN 62327. Myös laboratoriossa tehtävät näytemittaukset perustuvat usein gammasäteilyn spektrometrisiin mittauksiin. Tämä johtaisi usein kohtuuttomiin rajoituksiin, ja näin ollen parempi antaa toimenpiderajat lopputuotteen aktiivisuuspitoisuuksille. Tällainen tilanne on hyvinkin tyypillinen, mutta jos raja-arvot olisi annettu kaikille reiteille erikseen, ne pitäisi antaa konservatiivisesti sillä olettamalla, että radioaktiivisia aineita päätyy lopputuotteeseen kaikkia mahdollisia reittejä pitkin. Taustasuojalla voidaan vähentää taustasäteilyn vaikutusta mittauksessa
vsk. Jo vähäisetkin häiriöt edellä mainittujen toiminnassa saattavat helposti johtaa monenlaisiin vaikeuksiin, ja osa häiriöistä saattaa laajuutensa tai vakavuutensa puolesta johtaa jopa vaaratilanteisiin. 18 Varautuminen edellyttää kriisitietoisuutta sekä riittäviä ja oikeasuhtaisia toimenpiteitä Muutaman viime vuoden aikana suomalaisen yhteiskunnan kriisinsietokykyä on koeteltu monin tavoin. Erityisesti erilaisissa, sinänsä mahdollisissa kriisitilanteissa toimintavarmuuden merkitys korostuu, joten tällaisiin – onneksi verraten harvinaisiin, mutta joka tapauksessa mahdollisiin – poikkeustilanteisiin on suhtauduttava vakavasti ja huolehdittava riittävästä varautumisesta niihin jo etukäteen. Samoin erilaisia riskija uhka-arvioita sekä niihin liittyviä varautumissuunnitelmia on jouduttu arvioimaan aiempaa vakavammasta näkökulmasta, sekä päivittämään ja täydentämään niitä muuttuneiden tilanteiden edellyttämällä tavalla. Mahdollisen kriisitilanteen aktualisoituessa erilaisiin varautumistoimenpiteisiin ei enää välttämättä ole aikaa tai mahdollisuuksia, joten niiden toteuttamismahdollisuuksista asiaan kuuluvine suunnitelmineen tulee huolehtia jo hyvissä ajoin etukäteen.. Jaakko Gustafsson, HTM, ympäristöoikeuden asiantuntija Vesihuollon luotettava toiminta on tärkeässä asemassa myös väestönsuojelun kannalta Vesihuolto on osa koko yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta olennaisen tärkeää, kriittistä infrastruktuuria energiahuollon sekä liikenneja tietoliikenneyhteyksien tavoin. Ensimmäinen merkittävä haaste oli vuonna 2020 puhjennut koronapandemia (COVID-19), jonka erilaisiin seurauksiin jouduttiin reagoimaan eri tavoin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Samoin vuonna 2022 aseelliseksi hyökkäykseksi kärjistynyt sota Ukrainassa on aiheuttanut monenlaisia huolia, pelkoja ja epävarmuutta. Peräkkäiset vakavat kriisitilanteet ovat asettaneet myös kansalaisten kriisinsietokyvylle eli resilienssille erilaisia haasteita, jotka vielä muutama vuosi takaperin saattoivat tuntua enimmäkseen teoreettisilta
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Toisaalta jokin, varsinaisen konfliktitilanteen käsillä oloon liittymätönkin vakava onnettomuus tai häiriötilanne, saattaa aiheuttaa tarpeen käynnistää erilaisia varautumisja suojelutoimenpiteitä. Äärimmäisessä muodossaan tämä tarkoittaa varautumista vieraan vallan sotilaalliseen tai terroristiseen tai näihin rinnastuvaan, vakava-asteiseen voimankäyttöön kansainvälisen kriisin tai siihen liittyvän välitilan aikana, jolloin myös siviiliväestö saattaa joutua suoranaiseen tai välilliseen vaaraan, kuten esimerkiksi Ukrainan sodan ja Lähi-idän konfliktien yhteydessä on saatu toistuvasti havaita. Väestönsuojelulla tarkoitetaan siviiliväestön suojaamista vakavilta fyysisiltä vaaraja uhkatekijöiltä, joiden seuraukset olisivat todennäköisesti henkeä ja terveyttä uhkaavia. Tällaisia tilanteita saattaisivat olla esimerkiksi vakavat ja vaikutuksiltaan huomattavat liikennetai rakennussortumaonnettomuudet, vakava teollisuuskatastrofi, johon saattaa sisältyä myrkyllinen tai radioaktiivinen päästö, poikkeuksellisen luonnonilmiön, kuten myrskyn tai tulvan aiheuttamat, poikkeuksellisen laajamittaiset vahingot tai muun tyyppinen vakava häiriötilanne, kuten laaja-alainen maastopalo tai energiansiirtoverkon (vast.) romahtaminen. Väestönsuojelun ensisijaisena tarkoituksena on siis väestön turvaaminen sodan ja muiden siihen verrattavien kriisiolosuhteiden aiheuttamilta tuhoilta sekä niiden aiheuttamien vahinkojen rajoittaminen ja seurausten lieventäminen. vesija energiahuolto, elintarvikkeiden saatavuus) sekä väestönsuojeluun, johon sisältyviin toimenpiteisiin saatetaan joutua turvautumaan jonkin vakavan kriisitilanteen aktualisoituessa. Varautuminen on tässä aiheellista ymmärtää laajana kokonaisuutena, jossa erilaisia toimenpiteitä tulee suorittaa monella eri tasolla, alkaen henkilökohtaisesta varautumisesta yleisen huoltovarmuuden ylläpitämiseen (esim. vsk. 19 Erilaisten ja erilaatuisten uhkakuvien ja niiden toteutumisen todennäköisyyksien arvioiminen mahdollisimman oikeasuhtaisella tavalla on keskeisessä asemassa varautumisen kannalta. väestön varoittaminen vaaratilanteesta, vakavimmassa vaarassa olevien evakuoiminen, pelastustoiminta tuhovaikutusten rajoittamiseksi sekä mahdolliseen tai todennäköiseen vaaraan joutuvien henkilöiden suojaaminen väestönsuojiin. Kuva: Unsplash.. Väestönsuojelu, samoin kuin muukin poikkeusoloihin varautuminen, on siis laaja kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa sekä itsenäisesti että yhteistyössä laatimalla tätä tehtävää tukevia etukäteissuunnitelmia ja Väestönsuojelu, samoin kuin muukin poikkeusoloihin varautuminen, on laaja kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa sekä itsenäisesti että yhteistyössä. Konkreettisia toimenpiteitä, joita tällöin saatetaan joutua toteuttamaan, ovat mm
On siis huomattava, että valmiuslaki ja sen erikseen päätettävä käyttöön ottaminen on oikeudellisesti hyvin järeä keino, johon tukeutumiseksi on oltava käsillä huomattavan painavia syitä, joilla on katsottavissa olevan koko yhteiskuntaan ulottuvia, konkreettisia seuraamuksia. Valmiuslaki säätää myös väestön terveyden suojaamiseksi tarpeellisista liikkumisrajoituksista poikkeusoloissa (118 §). Poikkeusoloissa pelastustoimen viranomaiset ja kunnat perustavat väestön suojaamiseksi ja väestönsuojelun johtamisen tehostamiseksi johtokeskuksia sekä sammutus-, pelastus-, ensiapuja muita väestönsuojelumuodostelmia (120 §). Äärimmillään edellä mainituilla poikkeusoloilla tarkoitetaan valtakunnan tai sen osan joutumista sotatoimien tai niihin rinnastuvan vihamielisen vaikuttamisen kohteeksi, mutta poikkeusoloiksi voidaan tulkita myös jokin muu huomattavan vakava tilanne tai tapahtuma, kuten yleisvaarallisen tartuntataudin nopea leviäminen tai ydinlaitoskatastrofi. Evakuointitarve saattaa aktualisoitua paikallisemmin myös vakavien onnettomuustilanteiden yhteydessä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. 20 harjoittelemalla väestön suojaamista tarkoituksenmukaisin toimenpitein. Valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käyttöön ottaminen edellyttää lain 3 §:ssä tarkoitettujen poikkeusolojen käsillä olon toteamista siten kuin lain 2 luvussa on säädetty, mikä tapahtuu käytännössä valtioneuvoston yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa antamalla käyttöönottoasetuksella, joka tulee saattaa viipymättä eduskunnan hyväksyttäväksi. Tällainen tilanne oli käsillä keväällä 2020, kun valmiuslain nojalla toteutettiin Uudenmaan maakunnan ja muun valtakunnan välisiä liikkumisrajoituksia koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi. Valmiuslain mukaan Suomessa asuva 18–67-vuotias on poikkeusoloissa velvollinen osallistumaan väestönsuojeluun (116 §). Poikkeusoloissa väestöä voidaan siirtää, jos se väestön turvallisuuden kannalta on välttämätöntä (121 §). Valmiuslaki ja muut erityislait väestönsuojelun vahvimpana oikeudellisena välineenä Monia väestönsuojelun ja varautumisen kokonaisuuteen kuuluvia tehtäviä toteutetaan ja suoritetaan normaalioloissakin, kuten hätäkeskuspäivystys, paloja pelastustoimi, sairaankuljetus sekä vaaratiedotteet. Valmiuslaissa tarkoitetulla poikkeusolojen käsitteellä on siis oltava myös ainakin kohtalaiseksi katsottava maantieteellinen ulottuvuus. väestönsuojien ja evakuointien avulla. Valmiuslain säännökset voidaan ottaa käyttöön kokonaisuudessaan tai osittain, ja käyttöönottoasetus on voimassa enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Väestöä varaudutaan suojaamaan esimerkiksi asevaikutuksilta mm. Viranomaiset kouluttavat ja varaavat henkilöstöä poikkeusolojen tehtäviin sekä huolehtivat johtamis-, valvontaja hälytysjärjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta. Laajimmassa merkityksessä väestönsuojelua ja siihen sisältyviä toimenpidekokonaisuuksia ohjeistetaan valmiuslaissa (1552/2011). Väestönsuojelun suunnitteluun ja varautumiseen osallistuminen on osa kaikkien viranomaisten lakisääteisisä tehtäviä. Evakuoinnilla tarkoitetaan väestön siirtämistä turvallisemmalle alueelle sodan tai muun konfliktin aikana. Väestönsuojelun käsite termin juridisessa merkityksessä on kuitenkin kiinteässä yhteydessä ns. Käyttöönottoasetuksessa on määriteltävä tarkoin paitsi sen voimassaoloaika, myös toimivaltuuksien alueellinen soveltamisala, mikäli niitä ei katsota tarpeelliseksi soveltaa koko valtakunnan alueella. Valmiuslain tavoitteita voidaan samoin pitää luonteeltaan yleisvaltakunnallisina ja varautumistehtäviä yleisellä tasolla ohjaavina.. Käytännössä tämä tarkoittaa vakavaa kriisiä, jolla on tai todennäköisesti saattaa olla yleisvaltakunnallisia vaikutuksia. poikkeusolojen käsillä olemiseen
Normaalioloissakin vesihuollon toiminnan häiriintyminen johtaa vähintäänkin hankaliin tilanteisiin ja ongelmiin, mutta erityisen kriittiseksi kysymys vesihuollon toimivuudesta ja huoltovarmuudesta kärjistyy mahdollisissa poikkeusoloissa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Pelastuslaki ohjeistaa paitsi paloja pelastustoimen tehtävistä, myös useimmista näihin liittyvistä varautumis-, koulutus-, tuki-, huoltoja väestönsuojelutehtävistä. Tällöin aikaa, resursseja ja mahdollisuuksia reagoida mahdollisesti nopeastikin muuttuviin tilanteisiin ei voida olettaa olevan käytettävissä samassa määrin kuin normaaliolojen vallitessa. ”. Pelastuslain säännökset ovat voimassa myös ns. Valmiuslain soveltaminen tällaisiin paikallisempiin kriisitilanteisiin saattaisi olla tarpeettoman järeä vaikuttamiskeino, joten väestönsuojelutoimenpiteistä ja niihin sisältyvästä varautumisesta ja suunnittelusta säädetään myös muussa lainsäädännössä. Suomessa vesihuollon toimintaan ja järjestämiseen vaikuttavat useiden eri lakien säännökset, tärkeimpänä vesihuoltolaki (VHL, 119/2001). Talousvesi on eräs kaikkein keskeisimpiä välttämättömyyshyödykkeitä, joten jo verraten vähäisetkin häiriöt sen laadussa tai saatavuudessa aiheuttavat haasteellisia tilanteita sekä mahdollisesti vakaviakin terveyshaittoja tai -vaaroja. Kriisitilanne aiheuttaa suuria haasteita myös vesihuollon suoritusja toimintakyvylle Vesihuollon kriisiytymistä voidaan lähtökohtaisesti pitää tilanteena, johon on aina suhtauduttava vakavasti. Keskeisimpiä yksittäisiä säädöksiä tässä on erityisesti paloja pelastustoimen tehtäviä koskeva pelastuslaki (379/2011). normaalioloissa, ja poikkeusolojen varalta pelastuslain soveltamisessa esimerkiksi varautumisen sekä pelastuslain mukaisten viranomaisten toimivaltuuksien osalta voidaan ottaa, tai tarvittaessa on otettava huomioon myös ne seikat, joista valmiuslaissa säädetään. Talousveden riittävän sekä määrällisen että laadullisen saatavuuden turvaamisen ohella myös riittävän tasoinen jätevesistä huolehtiminen on kyettävä järjestämään, sillä niihin sisältyy monenlaisia terveysja ympäristöriskejä. Erityisesti poikkeusolojen osalta on samoin otettava huomioon, että tällöin mahdolliset yksittäiset kriisitilanteet muodostuvat usein jo sinänsä vakavammiksi, ja on todennäköistä, että samanaikaisesti joudutaan kohtaamaan useampia kriisitilanteita toisistaan Kuva: Unsplash. 21 On kuitenkin sinänsä mahdollista, ja todennäköisempääkin, että saattaa ilmaantua myös erilaisia paikallisempia mutta silti vakavia kriisitilanteita, joiden seurauksena vähintään paikallisesti joudutaan haasteelliseen tilanteeseen, joka voidaan vakavuutensa puolesta rinnastaa poikkeusoloihin
22 riippumattakin. Tämä koskee luonnollisesti myös vesihuoltopalveluita, joten asiaan on syytä varautua jo etukäteen sopivin tavoin (esim. Suomessa vesihuollon toimintaan ja järjestämiseen vaikuttavat useiden eri lakien säännökset, tärkeimpänä vesihuoltolaki (VHL, 119/2001). pilaantuminen). Erilaisten virhearviointien ja sekaannusten todennäköisyys lisääntyy huomattavasti, samoin osa tehtävistä joudutaan siirtämään alhaisempaan kiireellisyysluokkaan. varavesijärjestelmät talousveden saatavuuden turvaamiseksi, vaihtoehtoiset keinot varastoida ja käsitellä jätevesiä tilapäisesti, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen). Mikäli tilanne on jo itsessään poikkeuksellinen, on pikemminkin odotettavaa kuin epätodennäköistä, että varsin monenlaiset toiminnot häiriintyvät. On näin ollen valitettavan todennäköistä, että vallitsevien olosuhteiden poiketessa merkittävästi ns. Riittävän vedensaannin turvaaminen on kriittistä paitsi väestönsuojelun välittömien tarpeiden (juomaja talousvesi, hygienia), myös muun toiminnan tehokkuuden ja jatkuvuuden näkökulmasta (esim. Miten poikkeusoloihin ja kriiseihin tulisi varautua. Varautumissuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi valvontaviranomaisille. normaalioloista, myös välttämättömyyspalveluiden saatavuus häiriintyy tavalla tai toisella, jolloin vähintään aiheutuu erilaisia toiminnallisia häiriöitä, tai palvelun saatavuus suoranaisesti estyy osittain tai kokonaisuudessaan. Suomen osalta yleinen ja myös vesihuollon varautumistilanne on keskimäärin hyvä, mutta ilmeisiä kehittämistarpeita on kuitenkin olemassa. vsk. samanaikainen häiriötilanne sekä vesihuoltoettä energiaverkossa ja tietoliikenneyhteyksissä). On jopa huomattavan todennäköistä, että esimerkiksi erilaiset huhut ja suoranainen paniikki saattavat levitä siviiliväestön keskuudessa, ja stressillä ja epävarmuudella on luonnollisesti haittavaikutuksia myös viranomaisten ym. paikalliset vesija sähkökatkot), osa puolestaan on arvaamattomampia, esimerkiksi odotettua laaja-alaisempi pilaantumisvahinko. jäähdytystai sammutusveden saatavuus). Osa häiriöistä voi olla verraten hyvin ennakoitavissa (esim. Jo valmiiksi erittäin haastava ja erilaisia riskija vaaratekijöitä sisältävä tilanne vaikeutuu varmuudella entisestään, mikäli jo yksinkertaisempienkin välttämättömyyshyödykkeiden (talousvesi, elintarvikkeet, hygieniatarvikkeet jne.) saatavuus vaikeutuu tai saatavilla olevien resurssien käyttö estyy jostakin syystä (esim. Viranomaisten ja muiden pelastustoimista vastaavien voimavarat ovat poikkeusoloissa tai muuten akuutissa kriisitilanteessa jo valmiiksi koetuksella, joten mahdollisuudet reagoida nopeasti ja oikeasuhtaisesti jopa useampaankin yhtäaikaiseen kriisitilanteeseen ovat oletettavasti normaalioloja huomattavasti rajallisempia. Mikäli huomattavampia evakuointeja joudutaan toteuttamaan, tämä asettaa myös kohdeväestön huomattavan vaativaan ja stressaavaan tilanteeseen. Tällöin on odotettavissa, että sinänsä erillisetkin yksittäiset kriisitilanteet saattavat kumuloida toistensa vaikutuksia (esim. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Kyse on paitsi käytettävissä olevan henkilöstön ja toiminnan kannalta kriittisten resurssien riittävyydestä ja kestokyvystä, myös toiminnan johtamisen (päätöksenteko, tiedonkulku, tietojen riittävyys ja oikeellisuus) haasteista epävarmoissa ja hyvinkin nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. VHL:ssa häiriötilanteisiin varautumista ohjeistetaan 15 sekä 15 a–b §:ssä, joissa säädetään mm. ammattihenkilöstön jaksamisen sekä arvosteluja päätöksentekokyvyn kannalta. tarpeellisesta yhteistyöstä asianosaisten ja viranomaisten välillä, sekä vesihuoltolaitosten velvollisuudesta varautumissuunnitelman laatimiseksi ja ajantasaisena pitämiseksi
”. Useampi vesihuoltolaitos voi laatia yhteisen varautumissuunnitelman, mitä voidaan pitää suositeltavana, sillä tällöin on mahdollista suunnitella myös laitosten keskinäistä yhteistyötä mahdollisen kriisitilanteen varalta jo etukäteen. On kuitenkin huomattava, että VHL:n mukainen varautumisohjeistus koskee lähinnä normaalioloissa tapahtuvia, tyypillisimmin vastaan tulevia ja siten ennakoitavimpia häiriötilanteita, kuten lyhytaikaisia ongelmia veden laadussa ja toimittamisessa. 23 (ELY-keskus), kunnalle sekä pelastusviranomaisille. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Varautumissuunnitelman yksityiskohtaista sisältöä ei ole yksityiskohtaisesti ohjeistettu ja erilaiset paikalliset olosuhteet voidaan ja tuleekin ottaa huomioon, mutta suunnitelmaan on joka tapauksessa sisällyttävä ilmeisimmät riskiarviot ao. vsk. Mahdolliseen vakavampaan ja/tai pitkäkestoisempaan kriisitilanteeseen varautumiseen VHL ei sisällä kovin yksityiskohtaista ohjeistusta. Huonoimmassa tapauksessa varautumissuunnitelman laatiminen on jopa saatettu lyödä laimin. Tärkeänä vesihuoltolaitosten tehtävänä pelastustoimen kannalta on sammutusveden saatavuuden turvaaminen, jota varten pelastuslaitoksen tulee laatia yhteistyössä alueensa kuntien sekä alueella toimivien, VHL:ssa tarkoitettujen vesihuoltolaitosten kanssa sammutusvesisuunnitelma pelastuslain 30 §:ssä säädetyllä tavalla. Myös tehtävien jakoon eri toimijoiden välillä mahdollisissa häiriöja kriisitilanteissa saattaa edelleenkin liittyä monenlaisia epäselvyyksiä ja jopa ilmeistä hyväuskoisuutta, etenkin pienten laitosten kyseessä ollen. Suurempien, kunnallisten vesihuoltolaitosten kohdalla tilanne lakisääteisten varautumissuunnitelmien kattavuuden ja ajantasaisuuden osalta on verraten hyvä, mutta pienempien vesihuoltolaitosten (erityisesti pienehköjen osuuskuntien) osalta ilmeisiä ja jopa vakaviakin puutteita on edelleenkin havaittavissa myös varautumissuunnitelmien kattavuudessa ja ajantasaisuudessa. Useampi vesihuoltolaitos voi laatia yhteisen varautumissuunnitelman, mitä voidaan pitää suositeltavana, sillä tällöin on mahdollista suunnitella myös laitosten keskinäistä yhteistyötä mahdollisen kriisitilanteen varalta jo etukäteen. Vesihuoltopalveluja kohtaavan häiriötilanteen aktualisoituessa ensisijainen vastuu Kuva: Unsplash. vesihuoltolaitoksen ja sen toiminta-alueen osalta sekä ne toimenpiteet, joita voidaan pitää oikeasuhtaisina ja tarkoituksenmukaisina riskien ennalta estämiseksi sekä sellaisiksi toimenpiteiksi, joihin ryhdytään niiden mahdollisesti toteutuessa
Myös laitoksen asiakaskunnalle tulee tiedottaa asiasta tarvittavassa laajuudessa ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Kuva: Pixabay.. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat tällöin useimmiten kunta sekä pelastuslaitos. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Kukin viranomainen avustaa ennen kaikkea oman toimialansa mukaisissa asioissa ja tehtävissä tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla, esimerkiksi vuonna 2007 tapahtuneen Nokian vesikriisin yhteydessä käytettiin myös puolustusvoimien ajoneuvoja ja kalustoa korvaavan vedenjakelun järjestämisessä. Kriisitilanteen vaikutukset ovat kuitenkin kokonaisuudessaan sellaiset, että ne pakottavat reagoimaan niistä aiheutuviin konkreettisiin seurauksiin välittömästi tai ainakin hyvin lyhyellä varoitusajalla. On siis aiheellista huomata, että mikäli virkaapua tarvitaan, sen järjestäminen ei ole automaattista, vaan asiaa harkitaan tilanneja tapauskohtaisesti. Poikkeuksellisten olosuhteiden kohtaaminen aiheuttaa väistämättä paitsi käytännöllisiä haittoja, myös erilaisia huolia, pelkoja ja epävarmuutta sekä henkilökohtaisella että yleiselläkin tasolla, ja nämä kertautuvat sitä laaja-alaisemmiksi, mitä vakavammasta ja akuutimmasta kriisitilanteesta on kysymys. 24 tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi on vesihuoltolaitoksella, jonka tulee samalla viipymättä tilanteen havaittuaan informoida valvontaviranomaista asiasta. Kriisitilanteet ovat jo määritelmällisesti poikkeuksia siitä, mitä yleisesti katsotaan sisältyvän ns. Normaaliolojen järkkyminen aiheuttaa lievemmässäkin tapauksessa aina erilaisia haittoja, epämukavuutta ja stressiä, jonka seuraukset ovat niin konkreettisia kuin psykologisiakin. Tällainen ympäristö muodostaa otolliset olosuhteet myös erilaisten huhujen ja disinformaation levittämiselle, eikä ole lähtökohtaisesti poissuljettavissa, että jotkin tahot saattavat ” Kriisitilanteissa korostuu erityisesti kriisiviestinnän merkitys oikeasuhtaisen tilannekuvan muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi. Mikäli kyse on vakavammasta kriisitilanteesta, sen selvittämiseksi tarvitaan yleensä useiden eri toimijoiden välistä yhteistyötä. normaalioloihin. Kriisitilanteiden luonteeseen kuuluu myös, että ne joudutaan useimmiten kohtaamaan yllättäen, ilman suoranaista etukäteen saatua luotettavaa tietoa tai varoitusta asiasta. Joissakin tilanteissa saatetaan tarvita muutakin viranomaisyhteistyötä, jonka järjestämiseksi on esitettävä virka-apupyyntö
Kriisivalmiuden kannalta oikeasuhtaisen tiedon ja siihen perustuvien toimintatapojen omaksumiseen ja hallitsemiseen on aiheellista kiinnittää huomiota asian kaikilla tasoilla, myös itse kunkin kansalaisen henkilökohtaisessa elämässä. Vaaratiedote on tarkoitettu ensisijaisesti niille kohderyhmille, jotka fyysisen sijaintinsa tai muun syyn vuoksi ovat kaikkein vaaranalaisimmassa tai haavoittuvimmassa asemassa. Henkilökohtaisista valmiuksistaan on mahdollista huolehtia niin henkisesti kuin käytännöllisestikin (esim. Lähteitä Tuominen, Milla–Korhonen, Jussi: Väestönsuojelun nykytila ja kehittämistarpeet. Tähän tarpeeseen reagoimiseksi ja riittävän, ajantasaisen ja luotettavaksi koetun tiedon välittämiseksi väestölle tarvitaan viranomaisten, tiedotusvälineiden ja muiden keskeisten sidosryhmien tehokkaasti vaikuttavaa yhteistyötä. Mikäli haluaa varmistaa kaiken, ei onnistu varmistamaan lopulta mitään, mutta järkevästi toteutetulla varautumisella on kuitenkin mahdollista reagoida erilaisiin riskija epävarmuustekijöihin jo etukäteen, pyrkiä vähentämään ainakin niistä ilmeisimpien toteutumisen todennäköisyyttä ja mahdollisten vahinkojen tapahduttua vähintäänkin lieventämään niiden haitallisia seurauksia ja lyhentämään niiden kestoaikaa. Kriisitilanteissa voidaan tarvittaessa julkaista välittömintä vaaratilannetta käsittelevä vaaratiedote sähköisissä viestimissä siten kuin laissa vaaratiedotteesta (466/2012) säädetään. 25 pyrkiä jopa käyttämään tilannetta hyväkseen tyytymättömyyden tai suoranaisen paniikin lietsomiseen. Kriisiviestinnällä voidaan vaikuttaa sekä välittömästi että monin välillisin tavoin kriisitilanteen ja sen jälkiseurausten hoitamiseen ja viestinnässä onnistuminen estää omalta osaltaan lisävahinkojen aiheutumista ja luo perustaa oikeasuhtaisille toimenpiteille jo tapahtuneista vaurioista ja haittavaikutuksista selviytymiseksi. Vaaratiedotteet voivat luonteensa takia sisältää vain välttämättömimmän informaation, joten myös laaja-alaisemmalle – kriisitilanteen syitä, taustoja, todennäköisimpiä seuraamuksia ja jatkotoimenpiteitä koskevalle – viestinnälle on erittäin suuri tarve. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. On sinänsä valitettavaa, mutta kuitenkin realistista lähteä siitä olettamuksesta, että aivan kaikilta kriisitilanteilta, riskeiltä ja epävarmuustekijöiltä ei voida milloinkaan täysin välttyä. Suuremman mittaluokan toimenpiteitä on välttämätöntä toteuttaa yhteiskunnan tasolla, mutta myös jokaisen yksittäisen kansalaisen on aiheellista huolehtia omien tietojensa ja taitojensa pitämisestä mahdollisimman kattavina ja ajantasaisina. Sisäministeriön julkaisuja 2024:9 intermin.fi -> väestönsuojelu https://mmm.fi/vesi/vesihuolto_tehtavat http://www.vaestonsuojelusaatio.fi/vaestonsuojelu/ https://pelastustoimi.fi/pelastustoimi/ varautuminen/vaestonsuojelu https://pelastustoimi.fi/-/1410869/ vaestonsuojelun-kehittaminen-vaatiivastuiden-selkiyttamista-ja-resursseja https://pelastustoimi.fi/kainuu/palvelut/ vaestonsuojelu https://72tuntia.fi/kotivara/ Lainsäädäntö: Finlex.fi -> säädöksen nimi/dNro. vsk. asiantuntevan ja luotettavaksi katsottavan tiedon omaksuminen, kriisitietoisuus, ensiapuja alkusammutustaitojen harjoitteleminen, kotivarasta huolehtiminen yms.). Tämän tyyppisten syiden takia kriisitilanteissa korostuu erityisesti kriisiviestinnän merkitys oikeasuhtaisen tilannekuvan muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi. Erityisesti sen tarpeessa ovat ne henkilöt ja tahot, joita käsillä oleva poikkeuksellinen tilanne välittömimmin koskettaa, mutta tarve oikeasuhtaiselle ja luotettavaksi todennettavalle tiedonvälitykselle koskettaa koko yhteiskuntaa
Väestön suojaamisen tärkeys ja elintärkeiden toimintojen ylläpitäminen iskuista huolimatta korostuvat vaikeassa tilanteessa. Venäjän hyökkäyssodan yhtenä keskeisenä strategiana on siviiliväestön elinolosuhteiden tarkoituksenmukainen heikentäminen. Yhteiskunnan vahva kyky suojata siviiliväestöä myös asevaikutuksilta mahdollistaa osaltaan elintärkeiden toimintojen jatkumisen, edistää väestön henkisen kriisinkestokyvyn ylläpitämistä ja toimii osana pidäkettä.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. 26 J o kolmannen kerran Venäjän Ukrainaa vastaan käymän brutaalin hyökkäyssodan aikana katsomme kohti tulevaa talvea huolestuneina. Väestönsuojelussa joudutaan vastaamaan äärimmäisen laajaan kirjoon samanaikaisesti toteutuneita pahimpia uhkakuvia. Heikki Honkanen, asiantuntija Mikko Hiltunen, pelastusylitarkastaja Sisäministeriö Väestönsuojelutehtävien haasteet – esimerkkinä ympäristöterveydenhuolto Ukrainassa Venäjä iskee voimalla koko Ukrainan alueella ja pyrkii tarkoituksella heikentämään siviiliväestön elinolosuhteita. Sota koskettaa yhteiskunnan jokaista toimijaa, eikä taistelua käydä pelkästään etulinjassa asein. Iskut ruoka-, vesi-, energiaja jätehuoltoon aiheuttavat haasteita siviiliväestön perustarpeiden turvaamiselle. Rintamalla on haasteita ja Venäjä on viime aikoina edennyt vauhdilla. Ukrainan tilanne on kolmatta täyttä sotatalvea kohti mentäessä monin tavoin vaikea. Tähän pyritään muun muassa iskemällä kriittiseen infrastruktuuriin. Hälyttävintä on se, että huoli kasvaa vuosien vieriessä – alkavasta talvesta ennakoidaan Ukrainan kovinta testiä tähän mennessä. vsk. Vaikeuksia on myös rintamalinjojen takana. Siviiliyhteiskunnan on kyettävä jatkamaan toimintaansa myös sodan olosuhteissa
Opittavaa olisi paljon myös ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta. Ukrainassa miljoonat ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa, mikä aiheuttaa välittömän uhan perustarpeiden – kuten suoja, ruoka ja juoma – tyydyttämiselle. vsk. Ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta kenties pitkäkestoisin haaste Ukrainassa on maa-alueiden ja vesistöjen saastuminen. Iskut kriittiseen infrastruktuuriin heikentävät ukrainalaisten elinoloja Sota aiheuttaa ympäristöterveydenhuoltoon liittyviä uhkia hyvin laajasti. Viljelysmaan tuhoutumisen lisäksi Ukrainan ruokaturva on uhattuna Venäjän kohdistettua iskujaan viljan varastointija kuljetusinfrastruktuuriin. Sodan etulinjojen mukana liikkuva, paikoin täydellinen asuinympäristöjen tuhoutuminen tai niiden jääminen miehitetyiksi on ilmeisin sodan aiheuttama häiriö. 27 Ukrainassa on sodalla ollut merkittäviä vaikutuksia myös ympäristöterveydenhuollon vastuualueisiin. Sodan vaikutus ei kuitenkaan jää Ukrainassa miehitetyille alueille ja rintamalinjoille, vaan Venäjä pyrkii tarkoituksenmukaisesti heikentämään elinoloja koko Ukrainan alueella. Jo kahden vuoden ajan Venäjä on pyrkinyt järjestelmällisesti tuhoamaan Ukrainan energiainfrastruktuuria. Venäjä tuhoaa Ukrainan energiainfrastruktuuria ja saastuttaa ympäristöä Iskut kriittiseen infrastruktuuriin luovat ympäristöterveydenhuollon häiriöitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Ukrainasta on kerätty paljon oppia niin siviilien kuin sotilaiden varautumiseen ja toiminnan kehittämiseen. Iskuja on kohdennettu kiivaasti myös vesihuoltoon, mikä vaarantaa monin paikoin väestön vedensaannin. Kolmatta täyttä sotatalvea ja lämmityskautta kohti mentäessä tilanne on erittäin huolestuttava, sillä reilusti yli puolet Ukrainan energiantuotannon kapasiteetista on tuhoutunut
Ukraina on tänä päivänä maailman suurin miinakenttä; miinojen varalta tutkittava ja raivattava alue kattaa yli 170 000 neliökilometriä – siis yli puolet koko Suomen pintaalasta. Räjähteiden etsintäja raivaustarve koskee yhtä lailla myös vesistöjä sisävesistä Mustanmeren rannikkoalueille. vsk. 28 ihmisille, eläimille ja ympäristölle haitallisilla aineilla sekä erilaisilla räjähteillä. Padon tuhoaminen realisoi samanaikaisesti monta vakavaa uhkaa. Kahovkan tekoallas tyhjeni nopeasti ja valtavat vesimassat vyöryivät Dnepr-jokea alaspäin aiheuttaen massiivisia tulvia laajoille alueille aina eteläiseen Hersonin kaupunkiin asti. Kahovkan padon tuhoaminen heikensi ruokaturvaa ja tuhosi elinkeinoja Toistaiseksi järisyttävin yksittäinen ympäristöterveydenhuollon ongelmia aiheuttanut isku Venäjän hyökkäyssodan aikana oli Kahovkan padon tuhoaminen kesäkuussa 2023. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Sotatilanteessa myös kemiallisten, biologisten ja radiologisten aineiden leviäminen ympäristöön on merkittävä uhka, joka voi realisoitua tahattomasti erilaisten onnettomuuksien kautta tai tahallisen toiminnan kautta. Venäjä myös toistuvasti väläyttelee ydinaseen käytön mahdollisuutta, eikä senkään mahdollisuutta voida sulkea pois. Kuva: Wikipedia.. Vesimassat tuhosivat mennessään asuinympäristöä ja kriittistä infrastruktuuria, levittäen samalla ihmisille ja Dnepr-joki Hersonissa vuonna 2006. Miinanraivaustyö tulee kestämään Ukrainassa jopa kymmeniä vuosia. Vakavana huolena on myös ydinonnettomuuden riski ja erityistä huomiota tässä suhteessa on saanut sodan rintamalinjan läheisyydessä sijaitseva Euroopan suurin ydinvoimala, Zaporižžja
Suomesta on lähtenyt sisäministeriön koordinoimana yli 370 rekkalastillista siviilipuolen materiaaliapua Ukrainaan. 29 eläimille haitallisia aineita laajoille alueille ympäristöön. Meillä on valitettavasti saatavilla valtavasti oppia sodan vaikutuksista eri toimintoihin. Kuten olemme nähneet Ukrainassa, siviilikohteisiin isketään surutta ja kaikkia keinoja käytetään elinolosuhteiden tekemiseksi mahdollisimman hankalaksi puolustajalle, niin sotilaille kuin siviileille. Varautuminen on tehtävä etukäteen. Kahovkan padon tuhoutuminen herätti huolta myös ydinonnettomuuden mahdollisuudesta, sillä tekoaltaan reunalla sijaitseva Zaporižžjan ydinvoimala otti jäähdytysvetensä tekoaltaasta. Ukraina ja ukrainalaiset tarvitsevat apuamme Väestönsuojelusta merkittäviltä osin vastaavat pelastustoimen viranomaiset ovat eturintamassa vastaamassa myös ympäristöterveydenhuollon häiriötilanteisiin. Ukrainan opeista vahvistusta omaan varautumiseemme Sotaa ei käydä pelkästään sotilaiden välillä. vsk. On selvää, ettei tällaiseen uhkien kirjoon ole voitu varautua riittävästi, vaan Ukrainan pelastustoimi tarvitsee laajaa kansainvälistä apua. Vesimassat tuhosivat viljelysmaita padon alapuolella, mutta vaikutus ulottui myös padon yläpuolelle: valtavan tekoaltaan tyhjeneminen vei padon yläpuolella sijainneilta viljelysmailta kasteluveden. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Jokaisen toimijan on varauduttava myös äärimmäisiin uhkiin. Ukraina on esittänyt EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta jo yli 200 avunpyyntöä. Iskuilla kriittiseen infrastruktuuriin ja esimerkiksi ruokahuoltoon on suorien vaikutusten lisäksi suuria välillisiä vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön. Ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta kenties pitkäkestoisin haaste Ukrainassa on maa-alueiden ja vesistöjen saastuminen ihmisille, eläimille ja ympäristölle haitallisilla aineilla sekä erilaisilla räjähteillä. Apua tarvitaan muun muassa kriittisen infrastruktuurin ja erityisesti energiainfrastruktuurin korjaamiseen ja korvaamiseen, kemiallisiin-, biologisiin-, radiologisiinja ydinuhkiin varautumiseen, humanitaariseen miinanraivaukseen, erilaisiin tilapäisratkaisuihin majoituksen, ruokahuollon ja vesihuollon järjestämiseksi väestölle, sekä terveydenhuollon kantokyvyn ylläpitämiseen. Olisi sinisilmäistä jättää nämä opit hyödyntämättä, meillä on kuitenkin sama naapuri Ukrainan kanssa. Ukrainassa pelastustoimen viranomaiset työskentelevät äärimmäisen vaikeiden tehtävien parissa, äärimmäisen haastavissa olosuhteissa. Tähän riskiin oli kuitenkin varauduttu ennalta, mikä on ehkäissyt riskiä tehokkaasti. Padon tuhoutuminen heikensi ruokaturvaa ja tuhosi ihmisten elinkeinoja. Meidän on otettava oppia Ukrainasta omaan varautumiseemme. Vesimassat siirsivät ja levittivät myös aiemmin sodan aikana maastoon kätkettyjä miinoja, mikä teki laajasta alueesta padolta Mustanmeren rannikolle asti erittäin vaarallisen. Ukrainassa tarvitaan niin tietotaitoa kuin materiaalista apuakin. Myös ympäristöterveydenhuollon on varauduttava omalta osaltaan. ”
Jussi Toivanen, viestintäpäällikkö Kyberturvallisuuskeskus, Traficom Informaatiovaikuttaminen – voiko mihinkään enää luottaa. Jotta pystymme toimimaan ja osallistumaan yhteiskuntaamme, valvomaan etujamme ja oikeuksiamme, on tärkeää ymmärtää erilaisia uhkia, joihin voimme törmätä arjessamme. Mistä siinä on oikein kysymys. Voiko mihinkään enää luottaa?. Tällaisen toiminnan tarkoituksena voi olla pyrkiä vaikuttamaan käsityksiisi ja tulkintoihisi todellisuudesta tai laajemmin lietsoa yhteiskunnassa ristiriitoja ja vastakkainasetteluja tai pyrkiä rapauttamaan ihmisten luottamusta yhteiskunnan toimintaan. Mainostajat ja markkinoijat pyrkivät vetoamaan sinuun ja houkutella sinua tekemään ostoksia esimerkiksi Black Fridayna. Miten informaatiovaikuttamista voi tunnistaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Informaatiovaikuttamisesta puhutaan tänä päivänä todella paljon. Tämä on täysin laillista ja hyväksyttävää toimintaa. Vaikuttamistoiminnalla on myös pimeä puolensa. Informaatioja kyberturvallisuus muodostavat tiiviin kokonaisuuden Informaatioja kyberturvallisuus kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Kohtaat arjessasi jatkuvasti viestejä ja elät käytännössä viestija informaatiotulvan keskellä. 30 O letko koskaan miettinyt, miten sinuun yritetään päivän aikana vaikuttaa. Erilaiset toimijat voivat koittaa yrittää manipuloida sinua valheellisilla sisällöillä, kuten perättömiä huhuja ja valheellisia väitteitä levittämällä. vsk. Ne ovat olennainen osa toimivaa yhteiskuntaa. Niihin liittyy myös uhkia, jotka koskettavat meitä kaikkia. Miten minuun yritetään vaikuttaa
Ennen televisioja internetaikaa meihin pyrittiin vaikuttamaan esimerkiksi radion ja elokuvien, massatapahtumien ja painettujen lehtisten kautta. Kaikki tieto, mitä olemme itsestämme jättäneet verkkoon, auttaa erilaisia toimijoita kohdentamaan viestintäänsä ja vaikuttamistoimintaansa meihin. Informaatiovaikuttamista on ollut aina Informaatiovaikuttaminen on termi, josta puhutaan tänä päivänä todella paljon. Nämä pienet tiedonmuruset yhteen kerättynä kertovat todella paljon meistä itsestämme ja auttavat erilaisia toimijoita myös aivan laillisesti tutkailemaan ja analysoimaan sitä, millaisia me olemme ja mitä me esimerkiksi voisimme jouluna haluta lahjaksi. Se mikä on matkan varrella muuttunut, ovat vaikuttamistoiminnassa käytettävät teknologiat. vsk. Esimerkiksi palvelunestohyökkäys, joka kaataa organisaation verkkosivut, on kyberhyökkäys, mutta samalla myös viestinnällinen teko, joka lähettää tietynlaisen viestin – se on siis osa informaatiovaikuttamista. Valheiden ja huhujen levittäminen on ollut ihmiskunnan vaikuttamiskeinovalikoimassa aina ammoista ajoista lähtien. Vaikka julkisesta keskustelusta saattaa syntyä vaikutelma, kyse on ikiaikaisesta toiminnasta. Yhteiskunnan digitalisoituessa vaikuttamistoiminta on siirtynyt enenevissä määrin sinne, missä ihmiset ovat, eli verkkoon ja sen kautta toimiviin sosiaalisen median palveluihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Iso-Britannian entisen pääministerin Winston Churchillin sanotaan jo aikoinaan todenneen, että valhe on ehtinyt kiertää jo puoli maailmaa ennen kuin totuus on ehtinyt vetää edes housut jalkaansa. Tätä samaa tietoa pahantahtoiset toimijat pyrkivät saamana haltuunsa ja hyödyntämään vaikuttamistoiminnassaan.. 31 Informaatiovaikuttaminen ja kybervaikuttaminen ovat toisiaan täydentäviä ilmiöitä. Oletko koskaan miettinyt, millaisen digitaalisen jalanjäljen olet itsestäsi tahtomattasi tai luvan kera jättänyt. Molempia keinoja käytetään usein samanaikaisesti tehostamaan vaikutusta. Oletko miettinyt digitaalista jalanjälkeäsi. Kyber tarjoaa tekniset välineet, kun taas informaatiovaikuttaminen tuottaa sisällöt. Samalla vaikuttamistoiminta on muuttanut muotoaan ja muuttunut entistä kohdennetummaksi ja henkilökohtaisemmaksi
Mahdollisen pöyristymisen lomassa emme tule niin tarkasti pohtineeksi ja tarkistaneeksi, onko tämä kohtaamamme viesti tai tarina totta vai valetta. Informaatiovaikuttamisen taustalla on tunnistettu useita tekijöitä, kuten esimerkiksi valtiolliset toimijat. Keinoja voivat olla esimerkiksi valheellisen tiedon, kuten disinformaation levittäminen tai reaalimaailman tapahtumien vääristely. Tiedonkäsittelyn prosesseihimme voidaan pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi teknologioiden avulla, kuten automatisoiduilla sometileillä. Etsimme esimerkiksi ja kiinnitämme huomiotamme tietoon, joka vahvistaa jo meillä valmiina olevia ennakkokäsityksiä. Valtionhallinnon tehostetun viestinnän ohjeen mukaan informaatiovaikuttaminen on strategista toimintaa, jonka tavoitteena on vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekoon, esimerkiksi levittämällä vääriä tietoja tai käyttämällä oikeaa tietoa tarkoitushakuiKuva: Pixabay.. Informaatiovaikuttaminen on kattotermi useille erilaisille vaikuttamiskeinoille Informaatiovaikuttamista ymmärtäessä on tärkeää huomata, että se koostuu monista eri toimintatavoista ja tekniikoista, joita usein yhdistellään. Helposti mukaudumme myös näkökantoihin, joiden ajattelemme olevan yhteiskunnassa yleisiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Keinona vaikuttaminen on siten pirullista ja tehokasta. vsk. Toimijan tavoitteena voi olla pyrkiä vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen esimerkiksi herättämällä pelkoa tai lietsomalla epäluottamusta. Tunnereaktion syntyessä vaikuttaja on päässyt ensimmäiseen tavoitteeseensa, eli yhteyden luomisessa sinuun. Mistä informaatiovaikuttamisessa on oikein kysymys ja mikä sen perustana on. Vaikuttamistoiminnassa hyödynnetään päättelyssämme ja tiedonprosessoinnissamme olevia haavoittuvuuksia Informaatiovaikuttamisessa on pitkälti kysymys psykologisesta vaikuttamisesta. 32 Mistä informaatiovaikuttamisessa on oikein kysymys. Sillä ei ole oikeastaan mitään väliä, onko tarina totta tai valetta tai jotain siltä välitä. Teemme myös yleistyksiä asioista ja ajattelemme, että jos jokin asia on tapahtunut menneisyydessä tietyllä tavalla, se tapahtuu samanlaisena myös tulevaisuudessa. Vastaukseni on hyvä tarina. Toiminnassa hyödynnetään muun muassa päättelyssämme ja tiedon prosessoinnissamme olevia kognitiivisia vinoumia ja haavoittuvuuksia. Tällöin sama sisältö voi levitä useissa kanavissa, mikä luo vaikutelman, että se on monen henkilön jakamaa, vaikka todellisuudessa sisällön jakaja on yksi toimija. Mitä enemmän tämä tarina herättää meissä tunteita ja reaktioita, esimerkiksi vihaa, raivoa, iloa ja riemua, sitä vaikuttavampi se on
33 sesti. Jos esimerkiksi tili on perustettu eilen, ja se on julkaissut sisältöjä harva se minuutti kellon ympäri, kyseessä ei todennäköisesti ole oikea ihminen, vaan automatisoitu tili. On tärkeä muistaa, että avoimeen ja demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvat erilaiset mielipiteet ja näkemykset. Mitä enemmän reaktioita jokin postaus saa, sitä enemmän palvelu suosittelee sitä muille. Voiko mihinkään enää luottaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Hyödynnä hakukoneiden kuvahakuja tarkistaaksesi, onko kuvaa käytetty esimerkiksi jossain toisessa asiayhteydessä.. hyvisten puolella kehitetään tekniikoita ja menetelmiä tunnistamaan ja torjumaan erilaisia uhkia. Maltti ja maalaisjärki. Lue koko teksti ennen kuin levität tai jaat sitä. Onko viesti informatiivinen, argumentoiva, faktoihin, tunteisiin vai mielipiteisiin perustuva. Kiinnitä huomiota kokonaisuuteen Mitä verkon lähdekritiikkiin kuuluu. Informaatiovaikuttamisen torjumisessa yhteiskuntamme, demokratian ja perusoikeuksien suojelemiseksi meistä jokainen on keskeinen tekijä. Onko kuva poimittu jostain muualta tai tehty koneellisesti. Ne eivät ole informaatiovaikuttamista. Videopuhelussa kanssasi sujuvasti keskusteleva henkilö ei välttämättä ole oikeasti olemassa tai videotallenteella Turun torilla esiintyvä ja puhuva tuttu poliitikko ei koskaan ole ollut paikalla tai puhunut tai tehnyt videolla näkyviä asioita. • Mieti, miksi huomasit viestin ja mikä viestissä kiinnitti huomiotasi. Mikäli epäilet vähäänkään kohtaamasi aineiston todenmukaisuutta, kannattaa pysähtyä hetkeksi ja tarkistaa ainakin alla olevat asiat. vsk. Informaatiovaikuttamisen tunnistamisessa toimii vanha viisaus. • Tarkastele profiilin nimeä ja vaikuttaako siihen liitetty profiilikuva oikealta. Lisäksi on hyvä muistaa, että samaan aikaan, kun esimerkiksi rikolliset kehittävät tekniikoitaan ja ottavat uusia teknologioita käyttöönsä, myös ns. Tässä muutamia vinkkejä asioista ja teemoista, joita kannattaa miettiä esimerkiksi arvioidessasi viestin sisällön luotettavuutta. Kyse on kilpajuoksusta, jossa meillä jokaisella on tärkeä rooli. Kyllä voi. Ole tarkka ja toimi vastuullisesti. Muista, että jo pelkkä postaukseen reagoiminen (tykkääminen, kommentointi tai jakaminen) lisää sen näkyvyyttä uusille ihmisille. Tämä perustuu sosiaalisen median palveluiden logiikkaan. Tällaisissa tapauksissa kyse on ollut tekoälyteknologioiden avulla tuotetuista valheellisista sisällöistä, joita kutsutaan Deepfakeiksi tai syvävaleiksi. • Törmätessäsi vaikkapa uuteen sisältöön tarkastele aina kokonaisuutta. Tarkastele julkaisijaa • Tarkastele, milloin julkaisijan profiili on perustettu ja miten usein tili julkaisee sisältöjä. Muista, että lukuisat tykkäykset ja jaot eivät kerro, ovatko postauksessa esitetyt asiat totta. • Mieti, miten tekstillä ja myös siihen mahdollisesti liitetyillä kuvilla tai grafiikoilla pyritään vaikuttamaan sinuun. Tavoitteena on saada kohde tekemään haitallisia päätöksiä, usein tiedostamattaan. Tekoälyteknologioiden kehittyminen on tehnyt tästä vaikuttamistoiminnasta entistä kierompaa
• Huolehdi yksityisyydestäsi myös verkossa. Kattava ohjeistus sisältää myös vinkkejä informaatiovaikuttamisen tunnistamisen ja kyberhäiriöihin varautumiseen: https://www.suomi.fi/oppaat/varautuminen/ miten-varaudun-hairio-ja-kriisitilanteisiin 2. • Jos viestissä viitataan useisiin lähteisiin, tarkista lähteet ja selvitä tiedon alkuperä. Traficomin Kyberturvallisuuskesuksen tuottamat ohjeet Deepfake-sisältöjen tunnistamiseen: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/kun-jokainen-paiva-voiolla-aprillipaiva-mista-deepfakeissa-kysymys • Kiinnitä myös huomiota käytettyyn kieleen. Tunnetko palvelun käyttöehdot. • Toimi niin, ettei verkkojälkesi hävetä. Tunnettujen verkko-osoitteiden väärentäminen esimerkiksi muuttamalla osoitetta hieman, on yksi informaatiovaikuttamisessa käytetty keino. • Ole tarkkana tuntemattomien kaveripyyntöjen kanssa. • Pohdi, miksi viesti on julkaistu juuri nyt. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Huolehdi virusten ja muiden haittaohjelmien torjunnasta. Lähde siitä, että kaikki mitä julkaiset (esimerkiksi suljetuissa ryhmissä) on julkista.. • Tiedätkö, mihin olet sitoutunut sosiaalisen median palvelua käyttäessäsi. Tarkista säännöllisesti käyttämiesi palveluiden ja sovellusten yksityisyysasetukset. Pidä käyttämiesi laitteiden ja sovellusten päivitykset ajan tasalla. • Ole tarkka, mitä tietoja itsestäsi, perheestäsi ja ystävistäsi jaat sosiaalisessa mediassa. • Pohdi, mikä on viestin julkaisijan mahdollinen motiivi tai tavoite. • Jos kyseessä on verkkosivu, tarkastele sivun osoitetta (URL). Esimerkiksi eri toimijat ovat hyödyntäneet automatisoituja käännöksiä, jotta viesti leviäisi useilla kielillä. Miltä viestin asiasisältö vaikuttaa. • Jos viestissä on kuvia, hakukoneiden kuvahauilla kannattaa selvittää, onko profiilissa tai postauksessa käytettyjä kuvia käytetty aikaisemmin jossain toisessa asiayhteydessä. Mihin sen julkaiseminen voi liittyä. Huolehdi tietoturvasta ja yksityisyydestäsi • Tiedätkö, miten käyttämäsi sosiaalisen median palvelu toimii. Viranomaisten tuottamia ohjeita häiriöja kriisitilanteisiin digija väestötietoviraston ylläpitämällä suomi.fi-sivustolla. Pystytkö löytämään muualta tietoja hänestä. Arvioi, onko lähteitä käytetty oikein ja oikeissa asiayhteyksissä. • Varmista viestissä esitetty tieto tai väite tarvittaessa useammasta lähteestä. vsk. • Suojaa tietoliikenneyhteytesi ja laitteesi. • Ota käyttöön vahva tunnistautuminen (esimerkiksi kaksivaiheinen tunnistautuminen) käyttöön kaikissa käyttämissäsi palveluissa ja sovelluksissa, joissa se on mahdollista. Tällöin tekstissä voi olla epäjohdonmukaisia lauseita tai selkeitä kielioppivirheitä. • Mitä profiili kertoo itsestään. • Huolehdi tietoturvastasi. Millä logiikalla se tuottaa näkyviisi sisältöjä. 34 Lue lisää: 1
Keräyslupa RA/2020/1407 & ÅLR 2023/9568 X X X. Lahjoita netissä: punainenristi.fi/lahjoita/ukrainan-kriisi Punainen Risti vie apusi perille. Talvi lisää avun tarvetta Ukrainassa. Sinä voit auttaa lahjoittamalla. Lähetä tekstiviesti SPR25 numeroon 16499 (25 €) . . MobilePayllä numeroon 11646
Vahinkoja voidaan pienentää tulvariskien hallinnan toimenpiteillä. 36 T ulvat saattavat aiheuttaa vahinkoa terveydelle, turvallisuudelle, ympäristölle, yhteiskunnan infrastruktuurille, taloudelliselle toiminnalle ja kulttuuriperinnölle. Suomessa tulvariskin arvioidaan 2–3-kertaistuvan vuosisadan loppuun mennessä ilman lisätoimenpiteitä 1 . Ennakoiva tulvariskien hallinnan suunnittelu on varautumisen ytimessä Suomeen on ehdotettu 18 merkittävää tulvariskialuetta 3 . vsk. Lain piiriin kuluvat niin vesistö-, merikuin hulevesitulvatkin. Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa arvioidaan ja vähennetään tulvariskejä sekä estetään tai vähennetään tulvista aiheutuvia vahinkoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Tehokkaalla tulvariskien hallinnalla voidaan kuitenkin huomattavasti vähentää tulvien tuomia haittoja ja parantaa niihin varautumista.. Vaiheet toistuvat kuuden vuoden välein, jolloin muuttuviin olosuhteisiin ja uuteen tietoon voidaan vastata. Tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, tulvavaaraja tulvariskikarttojen laatiminen merkittäviksi nimetyille alueille sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat, joissa esitetään tavoitteet ja toimenpiteet riskien vähentämiseksi. Tulvariskien hallinnan suunnittelua toteutetaan Suomessa tulvariskilain (620/2010) mukaisesti. Ilmastomuutoksen myötä myös rankkasateiden voimakkuus voi kasvaa jopa 30–70 % 2 lisäten hulevesitulvariskiä merkittävästi. Maaja metsätalousminisLauri Ahopelto, TkT, johtava asiantuntija Mikko Sane, DI, kehitysinsinööri Suomen ympäristökeskus, Helsinki Tulviin varautuminen muuttuvassa maailmassa vaatii ennakointia Tulvat tuovat mukanaan mittavia vahinkoja ihmisille ja rakennetulle ympäristölle
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Alueita on ehdotettu neljä vähemmän kuin aikaisemmalla kierroksella kuusi vuotta sitten. Näillä alueilla tulvien todennäköisyys ja/tai tulvista aiheutuvat mahdolliset vahingot ovat yleiseltä kannalta suuria. Suomeen on esitetty 18 merkittävää tulvariskialuetta. Kuva 1. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu kuuluu kuntien tehtäviin, sillä hulevesitulvien syntytapa, vaikutukset ja hallintatoimet ovat luonteeltaan paikallisia. Merkittävillä tulvariskialueilla tehdään tulvariskilain määrittelemää suunnitteluprosessia, joka pohjautuu EU:n tulvadirektiiviin. Kunnat voivat halutessaan nimetä merkittäviä hulevesitulvien riskialueita, mutta toistaiseksi sellaisia ei ole Suomeen nimetty. Voit tarkistaa lähialueesi tilanteen tulvakarttapalvelusta (www.vesi.fi/tulvakartat).. Alueiden tulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaavat ELY-keskukset yhdessä alueen sidostahoista muodostetun tulvaryhmän kanssa. 37 teriö nimittää alueet virallisesti vuoden 2024 loppuun mennessä (kuva 1). Tulvia voi kuitenkin tapahtua muuallakin kuin merkittävillä tulvariskialueilla. Vähennystä voi pitää tulvariskien hallinnan onnistumisena, sillä joillain alueilla tulvariskin on katsottu tehtyjen toimien ansiosta pienentyneen riittävästi, jotta nimeämistä merkittäväksi tulvariskialueeksi ei nähty enää perusteltuna. vsk
Ilmastokestävä hulevesien hallinta vaatii uutta asennetta Ilmastonmuutos tuo mukanaan monenlaisia haasteita, ja yksi niistä on rankkasateiden voimistuminen. Suurin osa toimenpiteiden toteutusvastuista on joko kunnilla tai ELY-keskuksilla. Myös pelastuslaitoksille, kiinteistöjen omistajille ja valtakunnallisille toimijoille on ehdotettu toimenpiteitä. Vastuita tulvatilanteessa.. Hulevesien hallinta vaatiikin uudenlaisia lähestymistapoja ja kokonaisvaltaisempaa suunnittelua. Hulevesien määrä kasvaa myös, jos kaupungit tiivistyvät siten, että läpäisemättömien pintojen määrä kasvaa ja maa imee vähemmän vettä. Suuri osa toimenpiteistä on tulvariskien vähentämiseen tai tulvasuojeluun tähtääviä ennaltaehkäiseviä toimia sekä tulvatilanteen uhatessa, usein viranomaistyönä, tehtäviä valmiustoimia. Suunnitelmissa on tarkasteltu muun muassa tulvien ennustamista ja niistä varoittamista sekä maankäytön ja pelastustoimien suunnittelua. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Kesäaikaan rankkasateet voivat tulevaisuudessa voimistua jopa 30–70 % 2 , mikä nostaa tulvariskiä huomattavasti. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi maankäytön suunnittelu, valmiustoimet, tulvien ennustamisen ja vesistöjen säännöstelyn kehittäminen sekä tulvien pidättäminen valuma-alueella. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa on listattu yhteensä 500 toimenpidettä. vsk. Mahdollisuuksien mukaan käytetään muita kuin kiinteisiin tulvasuojelurakenteisiin perustuvia keinoja. 38 Merkittäville tulvariskialueille on tehty tulvariskien hallintasuunnitelmat, joissa esitetään mm. Hulevesien hallinta on usein jätetty pienialaisiin Taulukko 1. Onnistunut tulvariskien hallinta edellyttää toimivaa paikallista yhteistyötä. Hallintasuunnitelmissa tarkastelussa on koko riskien hallinnan ketju tulvien ehkäisystä jälkihoitoon. On myös hyvä muistaa, että asukkaiden ja yritysten omalla vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan tulvilta (taulukko 1). toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi
Ennakoiva tulvariskien hallinta onkin erittäin kustannustehokasta, sillä muutamien miljoonien eurojen panostuksilla voidaan välttää satojen miljoonien eurojen vahingot. Lumien nopea sulaminen yhdistettynä vesisateisiin johti useiden teiden sulkemiseen ja talojen kastumiseen. Se on myös kevyempää kuin jälkikäteen tehty tuhojen siivous ja korjaus, niin lompakolle kuin myös mielelle.. Rankkasateisiin varautumiseen tarvitaan laajoja ja monipuolisia toimenpiteitä. Ketään ei kiinnosta tulva, jota ei tapahtunutkaan. Ilman näitä toimenpiteitä vesi olisi levinnyt laajemmin asuinalueille kastellen palvelutaloja, terveyskeskuksia ja kauppakeskuksia, ja aiheuttaen mittavia vahinkoja. Tulvakeskus on jatkuvassa valmiudessa tulvien varalta. Esimerkki onnistuneesta riskienhallinnasta Tornionjoella 2023 Kevään 2023 tulva Tornionja Muonionjoella oli poikkeuksellinen, suurin sitten vuoden 1968. On myös hyvä huomioida hulevesitulville alttiit alueet. Hulevesitulvia varten on lisäksi suunniteltava tulvareitit. Luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat monenlaisia etuja, kuten: • Hulevesien määrän ja laadun hallinta • Luonnon monimuotoisuuden lisääminen • Virkistysarvojen ja hyvinvoinnin parantuminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Ne kannattaa jättää rakentamatta tai tiivistämättä tai muutoin hallita tulvariski etukäteen. Mutta pitkäjänteinen ja systemaattinen työ sekä sen resursointi on kaikkien etu. Ensisijaisesti hulevedet tulisi imeyttää niiden syntypaikoilla, ja toissijaisesti viivyttää niiden virtausta. Tulvan uhatessa Tulvakeskus tarjoaa ennusteita ja karttoja Tieto tulvan ajoituksesta ja suuruudesta on elintärkeää varautumisessa ja toimenpiteiden oikea-aikaisessa toteutuksessa. Tarvitaan valuma-aluekohtaisia suunnitelmia ja tarkasteluita, jotka ottavat huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ja tulevan kaavoituksen. 39 asemakaavoihin tai jopa vasta rakennuslupia myönnettäessä huomioitavaksi, mikä ei riitä enää tämän päivän haasteisiin, puhumattakaan tulevasta. Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteinen palvelu, joka toimii tiiviissä yhteistyössä ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. Kittilässä ja Torniossa viime vuosina rakennetut, korotetut ja vahvistetut tulvapenkereet suojasivat taajamia. Yhtä tärkeää on se, että tulvasuojelu ehkäisee ihmisen kärsimystä ja ihmishenkien menetyksiä. Suomessa Tulvakeskus ennustaa ja varoittaa tulvista sekä ylläpitää valtakunnallista tulvatilannekuvaa. Onnistunut tulvariskien hallinta ei herätä huomiota, koska vesi pysyy uomassaan. Ennakoivan tulvariskien hallinnan ansiosta pahin ei kuitenkaan tapahtunut. Näin varmistetaan, että hulevedet hoidetaan kestävästi ja turvallisesti kaikissa tilanteissa. vsk. Se seuraa sisävesien vesitilannetta ja merenpinnan korkeutta
Toisaalta kiinteistön omistajien on tärkeätä huomioida tulvat esimerkiksi pelastussuunnitelmissa. Ennen kuin tulvavaara alkaa kasvaa, tilannekuvatoimintaa vahvistetaan yhteisillä tulvapalavereilla, joihin osallistuu ELYkeskusten ja Tulvakeskuksen lisäksi usein myös pelastuslaitosten, vesivoimalaitosten, kuntien ja muiden sidosryhmien edustajia. Karttaa voi tarkastella rajapinnan kautta tai selaimella vesi.fi-sivustolla https://vesi.fi/hulevesitulvat. Kun kaavoittajat tietävät etukäteen tulvavaarassa olevat alueet, pystyvät he ohjaamaan rakentamista niiden ulkopuolelle. Uusi palvelu korvaa vuonna 2018 julkaistun alustavan hulevesitulvakartan ja kattaa nyt käytännössä kaikki Suomen rakennetut alueet. Merkittäviltä tulvariskialueilta ja myös joiltakin muilta alueilta on tulvavaarakarttojen lisäksi laadittu tulvariskikartat (kuva 2), joissa kuvataan asukasmäärän ja tulvavaarassa olevan tiestön lisäksi myös tulvavaarassa olevia yksittäisiä riskikohteita. hoitolaitokset, jätevedenpuhdistamot sekä kulttuuriperintö. Kerätyistä tiedoista Tulvakeskus laatii vesija tulvatilannekarttoja sekä antaa vesitilannetiedotuksia ja tulvavaroituksia (www.vesi.fi). Kartta kuvaa taajamien mahdolliset hulevesitulvavaara-alueet kahdella eri sadetapahtumalla vuonna 2100 (RCP8.5). Palavereihin tuodaan tuoreimmat sääja tulvaennusteet sekä arviot tulvien vaikutuksista. Hulevesitulvakartta tukee kuntia tarkempien selvitysten kohdentamisessa ja voi auttaa hulevesi-infrastruktuurin suunnittelussa ja ylläpidossa sekä edistää varautumista tulevaisuuden tulvimiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.. Näitä ovat mm. Tulvakartoista on apua myös operatiivisessa tulvantorjunnassa, esimerkiksi pelastustoimelle kiertoteiden löytämisessä ja evakuoinnin suunnittelussa. 40 Se tarkkailee myös lumen kertymistä ja sulamista sekä rankkasateita. vsk. Kartat kertovat mallinnetun tulvan peittävyyden ja vesisyvyyden erisuuruisilla tulvilla. Hulevesitulvakartta: Hulevesien hallinnan uusi ilmainen karttapalvelu Syke on julkaissut uuden, kaikki Suomen taajama-alueet kattavan hulevesitulvakartan, joka auttaa esimerkiksi kuntia tunnistamaan sadeja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit paremmin (kuva 3). ELY-keskukset ovat laatineet tulvavaarakarttoja Suomessa tähän mennessä yli 120 alueelle, eli noin 30 000 km 2 alueelle. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi tilapäisten tulvasuojelurakenteiden pystyttäminen, vesistön säännöstelyn suunnittelu tai hallittu vesien ohjaaminen pelloille taajama-asutuksen tulvimisen ehkäisemiseksi. Ennusteiden ja vaikutusarvioiden perusteella viranomaiset voivat varautua ajoissa ja ryhtyä toimiin, joilla vähennetään tulvavahinkoja. Myös koko rannikko on tulvakartoitettu. Tulvakartat ovat nähtävillä Syken ylläpitämässä tulvakarttapalvelusta osoitteesta www.vesi.fi/tulvakartat. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Karttapalvelut Tulvakartat: perusta tehokkaalle tulvariskien hallinnalle Tulvariskissä olevat alueet tunnetaan nykyään varsin hyvin
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Kuvat: tulvakarttapalvelu, Syke ja S2-satelliittikuva Syke Tarkka. Kuva 3. Ylitornion tulvakartatta (www.vesi.fi/tulvakartat) sekä satelliittikuva vuoden 2023 tulvasta samasta kohdasta. 41 Kuva 2. Kuvakaappaus hulevesitulvakarttapalvelun 52 mm/h sadantaskenaariosta Helsingin keskustasta (https://vesi.fi/hulevesitulvat).. vsk
https://doi.org/10.1016/ j.wace.2023.100604 [3] Sane, Mikko ja Ahopelto, Lauri. Harjoituksiin ovat tyypillisesti osallistuneet ELY-keskus, pelastuslaitos, alueen kunnat ja Tulvakeskus sekä muut alueelliset toimijat, esimerkiksi vesivoimayhtiöt. Harjoituksissa esiin tulleita kehittämiskohteita ovat olleet mm. Suomeen ehdotettu 18 merkittävää tulvariskialuetta. Uutinen vesi.fipalvelussa 22.3.2024 https://www.vesi.fi/suomeenehdotettu-18-merkittavaatulvariskialuetta/ [4] Banafa, T., Eräranta, S., Peltonen, L., & Keskinen, M. Yleisellä tasolla tavoitteena on ollut testata organisaatioiden valmiutta ja tunnistaa mahdollisia kehittämiskohteita. (2024). Weather and Climate Extremes, 42, Article 100604. Tarvitaan paikallisen tason yhteistyötä ja tiedottamista, jotta tieto saadaan papereilta käytännön toimiksi 4 . 2018. Kuva: Tanja Lohiranta.. ISBN: 978-952-11-4984-9. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Social network analysis of EU flood risk management plans: Case Finland. Changes in design precipitation over the NordicBaltic region as given by convectionpermitting climate simulations. https://doi.org/10.1111/jfr3.12945 Kokemäenjoen tulva Kirjurinluodolla, Porissa helmikuussa 2020. Viitteet [1] Parjanne, Antti; Silander, Jari; Tiitu, Maija; Viinikka, Arto. Harjoituksissa opitaan tuntemaan sidostahot ja luodaan perusta toiminnalle todellisia tulvatilanteita varten. Journal of Flood Risk Management, 17(1), e12945. johtoryhmätyöskentely, tilannekuvan ylläpitäminen, viestintä ja yhteistoimintasuunnitelmien luominen ja kehitys. (2023). 2024. [2] Dyrrdal et al. 42 Valmiusharjoitukset vaikuttavina riskienhallintatoimina Yksi keskeinen tulvariskien hallinnan ennakoiva toimenpide on valmiusharjoituksen järjestäminen. vsk. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30/2018. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä. Varautumista rakennetaan tiedolla ja yhteistyöllä Suomen nykyisistä ja tulevista tulvariskeistä on saatavilla hyvin tietoa, ja hallintasuunnitelmat tarjoavat konkreettisia toimenpide-ehdotuksia riskien pitämiseen kurissa ilmastonmuutoksesta huolimatta. Suomen tulvariskit nyt ja tulevaisuudessa – Varautuminen maankäytön, talouden ja ilmaston muutokseen
43 Hyxo hallitsee vedenkäsittelyn kokonaisuudet. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55
Tehokkainta varautumista ilmastomuutokseen on säilyttää alkuperäistä kaupunkiluontoa ja rakentaa lisää monipuolista viherrakennetta, joka auttaa parantamaan ilmanlaatua, hallitsemaan hulevesiä ja säätelemään lämpötilaa.. ”Kaupunkivihreän merkitys palautuu usein kysymykseen kaupunkien vetovoimatekijöistä”, kertoo Green Building Council Finlandin johtava asiantuntija Ella Lahtinen. 44 K aupunkivihreä ei ainoastaan suojaa kaupunkeja ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, vaan tarjoaa myös elinympäristöjä monille kasvija eläinlajeille, edistää asukkaiden hyvinvointia ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä. Monimuotoisen viherrakenteen säilyttämistä, ylläpitämistä ja lisäämistä voivat kuitenkin vaikeuttaa kaupungistuminen ja tiivistyvä rakentaminen, kilpailevat maankäyttötavat, kilpailevat intressit ja arvot, talouspaineet ja resurssien puute, sääntelyn haasteet, suunnittelun käytännöt, yleisen ja yksityisen edun ristiriidat, sekä tietämättömyys kaupunkien viherrakenteiden merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle. ”Viherrakenteeseen investoiminen on strateginen arvovalinta, joka tuottaa sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia hyötyjä pitkällä aikavälillä. Yhä harvemmin kaupunkien päätöksentekoa ohjaavat vain puusilmäiset kasvun tavoitteet, joissa ei Mervi Leinonen, viestinnän asiantuntija Green Building Council Finland Kaupunkivihreä on tehokas täsmälääke ilmastonmuutokseen varautumisessa Puilla, puskilla, niityillä, kosteikoilla, viherkatoilla ja muilla viherrakenteilla on ratkaiseva rooli siinä, miten kaupungit säilyvät terveellisinä ja turvallisina asuinympäristöinä ilmastonmuutoksen edetessä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55
Green Building Council Finlandin johtava asiantuntija Ella Lahtinen kertoo, että kaupunkisuunnittelijoiden käyttöön on valmistumassa Alueellinen viherkerroin -työkalu, joka tarjoaa ohjausta viherrakenteen suunnitteluun ja auttaa huomioimaan kaupunkivihreän pitkän aikavälin hyödyt. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Maankäytön paradigman muutos kestävämpään suuntaan etenee hidasteista huolimatta ja käytännön kokemukset kaupunkiviherrakenteen kehittämisestä kiinnostavat. Kuva: Annika Miettinen.. vsk. Nyt kolmannes alueesta on rakennettu uudestaan monimuotoiseksi viherrakenteeksi, jossa on vettä läpäisevää pintaa sekä 586 uutta puuta ja 48 kasvilajia. Lahtinen osallistui opintomatkalle Aaltoyliopiston, Espoon, Vantaan, Helsingin ja Porvoon kaupunkien edustajien kanssa. Katastrofista oppineena kaupunki on rakentanut erilaisia keinoja hulevesitulvien ohjaamiseen, viivyttämiseen ja varastoimiseen. Liikenneympyrää on pienennetty huomattavasti. Sadepuutarhat ja kaupunkimetsät ovat luontopohjaisia hulevesiratkaisuja Pohjoismaisista kaupungeista esimerkiksi Tukholma ja Kööpenhamina ovat tehneet jo vuosia pitkäjänteistä työtä kaupunkien viherrakenteen kehittämiseksi. Suomalaiset kaupungit hakevat oppia aktiivisesti myös muista Pohjoismaista. Ryhmä edusti ARVO eli Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hanketta. Tästä oppineena neuvoisin kaikkia maanomistajia, ettei pöpeliköitä kannata lähteä raivaamaan; niiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja hulevesien imeyttämiselle on tärkeä”, sanoo Lahtinen. Kööpenhamina on hulevesiratkaisujen lisäksi lisännyt kaupunkimetsiä, joissa on hulevesipainanteita, ja jotka saavat kasvaa luonnontilassa. Varautuminen ilmastonmuutokseen on siis strateginen linjaus, joka ohjaa kaupunkisuunnittelua”, kertoo Lahtinen opintomatkalla oppimastaan. Yksi tällainen kohde on Sankt Kjeld’s square, joka oli vielä vuonna 2014 asfaltoitu 35 000 neliömetrin kokoinen liikenneympyrä. 45 anneta arvoa luonnon tarjoamille ekosysteemipalveluille”, toteaa Lahtinen. ”Alue on todella vehreä ja kaunis. Suomessakin on vastaavia pöpelikköjä, mutta niitä ei ole varta vasten luotu keskelle tiivistä kaupunkirakennetta. ”Kaupunkisuunnittelun yksi keskeisin lähtökohta on, että hulevesiratkaisut mietitään ensin ja muu kaupunkikehittäminen seuraa tätä. Kööpenhamina lähti kehittämään luontopohjaisia hulevesiratkaisuja yli kymmenen vuotta sitten, kun kesän 2011 tulvatuhot aiheuttivat 1 500 000 000 euron kustannukset. Niiden luonnonprosesseja ei häiritä kunnossapidolla. Esimerkiksi sadepuutarhat pidättävät, puhdistavat ja imeyttävät niihin johdettuja hulevesiä
Nyt kolmannes alueesta on rakennettu uudestaan monimuotoiseksi viherrakenteeksi, jossa on vettä läpäisevää pintaa sekä 586 uutta puuta ja 48 kasvilajia. Kannen päällä on paksu kasvualusta, jossa istutukset ovat kerroksellisia ja kattosadeveden kastelemia. vsk. Kuulin muilta opintomatkalaisilta, että hauska yksityiskohta oli sammakoille rakennettu tunneli tien ali”, ihastelee Lahtinen, joka itse ei osallistunut Tukholman vierailuun. Yhden pölyttäjien pääreiteistä havaittiin kulkevan Norra Djurgårdstadenin pääkatua Fågelhundsgatania pitkin. Sen mukaan kaikki alueen palvelut sijaitsevat noin viiden minuutin kävelymatkan päässä omasta asunnosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Alue on rakennettu suurimmaksi osaksi kannelle, korttelien paikoitus sijaitsee alla ja kulku asuinkerroksiin tai kadulle tapahtuu hissillä. Norra Djurgårdstadenin alueen suunnittelun johtotähtenä on ollut varautuminen ilmastonmuutokseen takaamalla alueen ekosysteemipalvelut. Norra Djurgårdstadenissa katujen 20 metriä leveät hulevesikaistaleet ovat rehevyydessä hyvin pölyttäjäystävällisiä. Samalla työllä alueella on edistetty myös lähiruokatuotantoa ja luotu alue houkuttelevaksi niin ihmisille kuin eläimille. ”Opintomatkalaisten mukaan alue tuntui hyvin saavutettavalta ja myös hengittävältä, sillä alueella ei ole suljettuja sisäpihoja Sankt Kjeld’s square Kööpenhaminassa oli vielä vuonna 2014 asfaltoitu 35 000 neliömetrin kokoinen liikenneympyrä. Reittien jatkuminen varmistettiin tammi-istutuksilla ja monilajisilla, pölyttäjäystävällisillä istutusaltailla. ”Viherkaistaleille on rakennettu eriluonteisia paikkoja ja tiheikköihin pitkospuita, jotka houkuttelevat ihmisiä ja eläimiä oleilemaan alueella. Kuva: Ella Lahtinen.. Norra Djurgårdsstadenin suunnittelua on ohjannut myös periaate ”viiden minuutin kaupungista”. 46 ”Viiden minuutin kaupungissa” ei ole tarvetta autoille Tukholmassa viherrakentamisen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota ekologisiin verkostoihin, joita ovat esimerkiksi pölyttäjien reitistöt
Luonto on kaupunkien turva ilmastonmuutoksessa Suomalaisissa kaupungeissa on vielä kirittävää Kööpenhaminan ja Tukholman kaupunkisuunnitteluun verrattuna, vaikka hyviäkin esimerkkejä jo löytyy. ARVO-hankkeen toteuttaman tutkimuksen* mukaan kaupunkisuunnitteluun tarvitaan selkeitä rakenteellisia muutoksia, jotta viherrakenne voidaan ottaa aidosti huomioon osana kestävää kaupunkikehitystä. ”viiden minuutin kaupunki”, jossa alueen palvelut sijaitsevat noin viiden minuutin kävelymatkan päässä omasta asunnosta. *Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytila 2024 https://figbc.fi/media/arvoviherrakenteen-suunnittelun-nykytilakatsaus-2024.pdf. 47 vaan avonaisia katuja, joissa raja julkisen ja yksityisen tilan välillä on luotu kasvillisuusvyöhykkeellä ja hulevesipainanteilla”, kuvailee Lahtinen. Hankekumppanit pyrkivät ratkaisemaan ARVO-hankkeen aikana osan tutkimuksen osoittamista pullonkauloista, jotka haastavat kestävää kaupunkikehitystä. Suunnittelutyön tueksi valmistuu Alueellinen viherkerroin -työkalu, jonka avulla kaupunkisuunnittelijat voivat jatkossa tunnistaa eri alueiden biodiversiteettija ekosysteemipalveluarvoja. Kuva: Merete Kemppainen. vsk. Alueella on avonaisia katuja, joissa raja julkisen ja yksityisen tilan välillä oli luotu kasvillisuusvyöhykkeellä ja hulevesipainanteilla. ”Tutkimuksemme mukaan viherrakenteen asemaa on vahvistettava suunnittelun alkuvaiheissa, kaupungin tavoitteiden on oltava yhtenäisempiä ja yhteensovitettavampia, ja suunnittelijoille on tarjottava riittävät resurssit ja työkalut”, luettelee Lahtinen pullonkauloja. ”Työkalu tarjoaa ohjausta viherrakenteen suunnitteluun ja auttaa huomioimaan Tukholmassa sijaitseva Norra Djurgårdstadenin asuinalue on ns. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55
Päätöksenteosta tulee entistä perustellumpaa, kun voidaan todentaa, mitä vaikkapa alueen ekosysteemipalveluille tapahtuu, jos kymmenen prosenttia alueen kaupunkivihreästä tuhotaan.” Vielä nykyään suunnitteluprosessi painottuu alkuvaiheessa liikenteeseen ja kunnallistekniikkaan, jolloin viherrakenteen näkökulmat jäävät usein taka-alalle. 48 kaupunkivihreän pitkän aikavälin hyödyt. ”Viherrakenne tarvitsee aikaa kasvaakseen kaupunkien tarvitsemaksi turvaksi. Ekosysteemipalvelut voidaan jakaa tuotanto-, ylläpito-, sääntelyja kulttuuripalveluihin. Siksi myös olemassa olevaa kaupunkivihreää ei pidä jyrätä kasvutavoitteiden alle”, muistuttaa Lahtinen. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Norra Djurgårdstadenissa on huomioitu myös sammakkoasukkaat – niille on rakennettu tunneli teiden turvalliseen alitukseen. Työkalun avulla on mahdollista myös luoda erilaisia tulevaisuusskenaarioita vertaamalla suunniteltua tilaa nykytilaan. Viherrakenne, vihreä infrastruktuuri: Viherrakenne koostuu viheralueista, niiden muodostamasta viheralueverkostosta ja pihojen kasvullisista osista, eli yhdyskuntarakenteen kasvullisista osista, ja niiden välisistä viheryhteyksistä. Vihreällä infrastruktuurilla tarkoitetaan nimenomaisesti strategisesti suunniteltua luonnonja puoliluonnollisten alueiden verkostoa, joka on suunniteltu ja hoidettu tarjoamaan monenlaisia ekosysteemipalveluita ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta.. Ekosysteemipalvelut: Ekosysteemipalvelut ovat ihmisten luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia palveluja tai luonnonvaroja. Maankäytön suunnittelun paradigman muutoksessa voidaan kääntää huomio vihreään infrastruktuuriin, joka ei ole samalla tavalla ”kerralla valmis” kuin muu rakennettu infrastruktuuri. Kuva: Merete Kemppainen. Kaupunkivihreä: Kaupunkivihreä on kaupunkialueella tai rakennetulla alueella oleva luonto ja luontoalueet sisältäen maaperän, kasvillisuuden, eliöt, vesistöt ja ilman
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. 49
2020). Tämä on kuitenkin tosiasia, ja niiden ihmisten lukumäärä, jotka asuvat vesistressistä kärsivillä alueilla tai kärsivät jopa kroonisesta vesipulasta, on moninkertaistunut 1960-luvulta lähtien (Kummu et al. 2010; Wada et al. Vesiniukkuusjalanjäljellä voidaan kuvata elintarvikkeen potentiaalista vaikutusta alueelliseen veden niukkuuteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Ilmaston muuttuessa tulisi ruokaketjuissa varautua laajasti myös muuttuviin vesiolosuhteisiin.. 50 K eskellä suomalaista kaamosaikaa ja räntäsateita voi tuntua kaukaiselta ajatukselta, että monin paikoin maailmalla kärsitään veden niukkuudesta. Epätavallisten sääilmiöiden Kirsi Usva, tutkija Luonnonvarakeskus, Jokioinen Vesiniukkuutta suomalaisen kuluttajan lautasella. Lisäksi ilmastonmuutoksen ennustetaan pahentavan tilannetta. vsk. Maailmanlaajuisesti 17 % valuma-alueista kärsii liiallisesta vedenkulutuksesta (Motoshita et al. 2011). Suomessa ei pääsääntöisesti ole vedestä pulaa, mutta siitä huolimatta meillä kulutetaan elintarvikkeita ja rehuraaka-aineita, jotka on tuotu maailmalta, myös tuotantopaikoista, joissa kärsitään veden niukkuudesta
51 lisääntyessä vettä on välillä liikaa (tulvat) ja välillä liian vähän (kuivuusjaksot). Viljelykasvit ovat myös kotieläintuotannon perusta. Globaali maataloustuotteiden kauppa liikuttaa virtuaalivesiä Elintarvikkeet sisältävät itsessään vettä. Virtuaalivedellä käydään kauppaa. Yhden viljakilon tuottamiseen tarvitaan karkeasti arvioiden 500–1500 litraa vettä, joko sadetai kasteluvettä. Tätä lopputuotteessa näkymätöntä vettä kutsutaan virtuaalieli piilovedeksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Virtuaalivesi voi vaikuttaa laajasti lähtöpisteen Kuva: Pixabay.. Suurin osa (69 %) ihmisen kuluttamasta makeasta vedestä käytetään ruuantuotannon tarpeisiin, lähinnä kasteluun (FAO 2018). Rehujen lisäksi kotieläimet käyttävät juomavettä, ja elintarviketuotannossa tehdään erilaisia pesuja ja puhdistuksia. Kastelu paitsi lisää tuottavuutta, auttaa myös sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon ja sään vaihteluihin. Maailmankaupassa vilja, valkuaiskasvit, muut maatalouden tuotteet sekä jalostetut elintarvikkeet liikkuvat maasta ja maanosasta toiseen aiheuttaen näkymättömän virtuaaliveden virran alueiden välille. Ilman saatavilla olevaa makeaa vettä globaali ruuantuotantomme saattaisi näyttää hyvin erilaiselta. Suomessakin kastelu saattaisi joissakin tapauksissa parantaa satovarmuutta, mutta toistaiseksi avomaan kasvinviljelyä harjoitetaan meillä valtaosiltaan sadevedenvaraisesti, ilman kastelua. Merkittävin vedenkuluttaja on viljelykasvien transpiraatio, jossa kasvi käyttää vettä elintoimintoihinsa ja lopulta haihduttaa sen. vsk. Vettä käytetään myös merkittäviä määriä tuotannon vaatimien panosten valmistamiseen. Kuitenkin huomattavasti suurempi vesimäärä kulutetaan tuotteen elinkaaren aikana, vaikka vesi ei sitoutuisikaan itse tuotteeseen
2019). Elinkaariarvioinnissa tarkastellaan tuotteen koko elinkaarta ja tulokset ilmoitetaan esimerkiksi kilogrammaa tuotetta kohden. Ympäristövaikutukset arvioidaan erikseen omina ympäristövaikutusluokkinaan. Merkityksellistä on myös, missä vedenkulutus on tapahtunut. On huomattava, että ihmisten lisäksi myös ekosysteemit tarvitsevat vettä toimiakseen. 52 valuma-alueeseen. Menetelmässä vedenkulutusmäärät kerrotaan valuma-aluetai maakohtaisella karakterisointikertoimella, joka heijastaa kyseisellä alueella saatavilla olevan veden määrää sen jälkeen, kun ihmisten ja vesiekosysteemien tarpeet on tyydytetty. Karkeasti ottaen, mitä enemmän tuotantoketju kuluttaa vettä jo ennestään vesiniukalla Kuva: Pixabay.. Vaikutuksen arviointiin voidaan käyttää vuonna 2018 julkaistua AWARE-menetelmää (Boulay et al. Elintarvikkeiden vaikutusta vesiniukkuuteen voidaan mitata elinkaariarvioinnilla Ruokatuotteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia voidaan arvioida elinkaariarvioinnin (LCA) keinoin. 2018). Elintarvikkeiden vesiniukkuusvaikutuksella, eli vesiniukkuusjalanjäljellä, tarkoitetaan tuotteen potentiaalista vaikutusta valuma-alueiden vesiniukkuuteen sen koko elinkaaren aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Näin voidaan saada samaan aikaan tietoa esimerkiksi ilmastoja vesistövaikutuksista. vsk. Vesiniukkuusvaikutusta arvioitaessa inventoidaan makean veden kulutus jokaisessa elinkaaren vaiheessa. Kun virtuaaliveden vaikutuksia on tutkittu, on havaittu, että virtuaaliveden määrä ei välttämättä itsessään ole ongelma, vaan erityisesti se, että vesi-intensiivistä tuotantoa on sijoittunut vesiniukoille alueille (Dolganova et al. Elinkaariarvioinnilla voidaan arvioida yhtä aikaa useita eri ympäristövaikutuksia
Ei siis voida osoittaa, että yleisesti omenan tai joulukinkun vesiniukkuusjalanjälki olisi aina tietyllä tasolla, vaan on tarkasteltava yksityiskohtaisemmin juuri tiettyä omenaa tai kinkkua ja sen elinkaarta. Koska Suomessa vesitilanne on suhteellisen hyvä, ei Suomeen sijoittuva tuotanto pääsääntöisesti aiheuta merkittäviä vesiniukkuusvaikutuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Maataloudessa toinen merkittävä veteen liittyvä ympäristövaikutus on ravinnehuuhtoumien aiheuttama rehevöittävä potentiaali, jota voidaan kuitenkin arvioida elinkaariarvioinnissa erikseen omana vaikutusluokkanaan. On selvää, että vaikutuksia on, mutta samankin tuoteryhmän sisällä vaihtelu voi olla merkittävää, riippuen sekä tuotantotavasta että -paikasta. 2019). Suomalaisilla ruokalautasilla on runsaasti kotimaisia elintarvikkeita. 53 alueella, sitä suurempi on sen vesiniukkuusvaikutus. virtuaalisen sinisen veden osalta olivat Espanja, Yhdysvallat, Thaimaa, Intia ja Marokko (Sandström et al. vsk. On huomattava, että vesiniukkuusjalanjälki ei ota kantaa veden pilaantumiseen tai muihin veden laadun kysymyksiin, ainoastaan veden määrään. Miten vesiniukkuus liittyy suomalaisten ruokalautasiin. Suomessa kulutettujen elintarvikkeiden vesiniukkuusvaikutuksia on tutkittu vasta vähän (Usva 2024). 2017), joissa kaikissa, Thaimaata lukuun ottamatta, kärsitään keskitai korkean tason vesistressistä (Reig et al. Tutkimusjaksolla tuonti kasvoi erityisesti sellaisten hyödykkeiden osalta, joita voitaisiin tuottaa myös kotimaassa (Sandström et al. Vuosien 1986 ja 2010 välillä Suomen tärkeimmät tuontimaat ruokasektorilla ns. Esimerkiksi Kuvat: Unsplash.. Kuitenkin ruokaketjut ovat globaaleja, ja elintarvikkeita tuodaan Suomeen runsaasti myös vesiniukoilta alueilta. 2017)
Vesiriskien hallinta tulisi nähdä koko tuotantoketjuun ulottuvana kysymyksenä ja sen tulisi ilman muuta olla osa elintarvikeyritysten varautumista tulevaan. Miten esimerkiksi lisääntyvät äärimmäiset sääolosuhteet vaikuttavat tuontituotteiden saatavuuteen ja miten saatavuusongelmiin on varauduttu. vsk. Myös kevyemKuva: Pixabay.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Tuotantopaikka voi niin ikään ratkaista vesiniukkuusvaikutuksen suuruusluokan. Vaikka esimerkiksi eläintuotanto olisi sijoittunut Suomeen, tulee usein osa rehuista ja rehujen raaka-aineista ulkomailta. 54 tärkeää tuontituotetta kahvia tuotetaan sekä sadeveden varaisesti että kastelluissa systeemeissä, jolloin ero vedenkulutuksessa on merkittävä tuotantotavasta riippuen. Myös vesiniukoilla alueilla on mahdollista tuottaa ruokaa vesivastuullisesti ja resursseja säästäen sekä niitä eri käyttäjäryhmien (ekosysteemit mukaan lukien) kesken jakaen. Kastelukapasiteetin laaja kasvattaminen vaatii merkittäviä investointeja, mutta sillä olisi merkitystä satovarmuuden kannalta kuivina kesinä. Yleisellä tasolla olisi hyvä pohtia, mistä elintarvikkeita Suomeen tuodaan, ja mitä veteen tai sen puutteeseen liittyviä riskejä tuontiin sisältyy. Tulee myös muistaa, että vaikka vesiniukkuusjalanjälki olisikin tiedossa, kertoo se ainoastaan tuotteen potentiaalista aiheuttaa vesiniukkuusvaikutuksia. Parhaimmillaan vesivastuullisuus voi olla tuotannon kehittämistä kestävämpään ja riskittömämpään suuntaan myös alihankintaketjussa tai vähintään tuotannon vesivastuullisuuden varmentamista muilla keinoin. Vesiriskeihin on hyvä varautua Suomalaisella kuluttajalla on toistaiseksi hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa oman ruokalautasensa aiheuttamaan vesiniukkuusjalanjälkeen, koska tuotekohtaista tietoa on erittäin vähän saatavilla, toki tuotteen alkuperä voi antaa vihjettä mahdollisesti korkeasta vesiniukkuusjalanjäljestä. Suomessa on merkittävät vesivarannot, joita voisi käyttää viljelykasvien kasteluun nykyistä huomattavasti laajemmassa mittakaavassa. Yritykset ovat vesivastuullisuudessa paljon vartijoina. Maatalouden vesiriskit kasvavat myös Suomessa, mutta muuttuviin sääolosuhteisiin on mahdollista varautua peltoviljelyssä. Irlantilaista ja suomalaista maidontuotantoa verrattaessa huomattiin, että maitotuotteiden vesiniukkuusvaikutuksissa oli eroa johtuen siitä, että irlantilaiseen maitoketjuun tuotiin pieni määrä rehukomponenttia vesiniukasta Pakistanista, vaikka suomalainen ja irlantilainen tuotantoketju muuten olivat vesiniukkuusvaikutuksen suhteen samassa suuruusluokassa (Usva 2024)
Modelling global water stress of the recent past: on the relative importance of trends in water demand and climate variability. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. https://www.wri.org/ insights/worlds-36-most-water-stressedcountries. https:// doi.org/10.3354/cr01318 Usva, K. F. 55 millä keinoilla, kuten viljelykasvilajiston monipuolistamisella sekä yleensä lajikkeiden ja viljelykasvien valinnoilla (kevätja syysmuotoiset), ja tietyillä viljelymenetelmillä, kuten suorakylvö, voidaan varautua ja lieventää äärevien sääolojen vaikutusta kasvintuotantoon (Hakala et al. (2018). J., Manzardo, A., Margni, M., Motoshita, M., Núñez, M., Pastor, A. Resources, 8(3), 141. P. (2017). The Water Footprint of European Agricultural Imports: Hotspots in the Context of Water Scarcity. Regional Carrying Capacities of Freshwater Consumption – Current Pressure and Its Sources. (2011). (2020). & Gassert, F. vsk. (2010). Wada, Y., van Beek, L. (2018). P. The future of food and agriculture Alternative pathways to 2050. (2020) Different responses to weather events may change the cultivation balance of spring barley and oats in the future, Field Crops Research, Volume 259, 2020, https://doi.org/10.1016/j.fcr.2020.107956. (2019). Motoshita, M., Pfister, S., & Finkbeiner, M. 2015). Dolganova, I., Mikosch, N., Berger, M., Núñez, M., Müller-Frank, A., & Finkbeiner, M. Sandström, V., Kauppi, P. The WULCA consensus characterization model for water scarcity footprints: assessing impacts of water consumption based on available water remaining (AWARE). Reig, P., Maddocks, A. The Science of the Total Environment; Science of the Total Environment, 575, 33-40. Hakala, K., Jauhiainen, L., Rajala, A.A., Jalli, M., Kujala, M., Laine, A. Environmental Research Letters, 5(3), 034006. The International Journal of Life Cycle Assessment, 23(2), 368-378. Environmental Science & Technology; Environmental Science & Technology, 54(14), 9083-9094. World’s 36 Most Water-Stresses Countries. FAO. Saatavilla: http:// hdl.handle.net/10138/586119. Kummu, M., Ward, P. Hydrology and Earth System Sciences, 15(12), 3785-3808.. Is physical water scarcity a new phenomenon. Helsingin yliopisto. (2019). Tao F, Rötter RP, Palosuo T, Höhn J, Peltonen-Sainio P, Rajala A, Salo T (2015) Assessing climate effects on wheat yield and water use in Finland using a super-ensemble-based probabilistic approach. 2020, Tao et al. (2024). J., de Moel, H., & Varis, O. V., Ridoutt, B., Oki, T., Worbe, S., & Pfister, S. Global assessment of water shortage over the last two millennia. Assessing water scarcity impact of food products applying AWARE method within LCA (Dissertationes Universitatis Helsingiensis 237/2024) [väitöskirja]. Clim Res 65:23-37. E., Scherer, L., & Kastner, T. Linking country level food supply to global land and water use and biodiversity impacts: The case of Finland. Rome. H., & Bierkens, M. Lähteet Boulay, A., Bare, J., Benini, L., Berger, M., Lathuillière, M
Erilaisilla influenssaviruksilla on kyky yhdistyä ja muodostaa uudentyyppisiä influenssaviruksia, jotka voivat mahdollisesti tarttua ihmiseen ja ihmisten välillä tehokkaasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Turkistarhauksen terveysturvallinen jatkaminen vaatii järeitä toimia”, sanoo THL:n väestön hyvinvoinnista vastaavan osaston johtaja Otto Helve. vsk. ”Tällä hetkellä turkistarhaus muodostaa pandemiauhan vuoksi liian suuren riskin ihmisten hengelle ja terveydelle. Virus aiheutti tappavaa tautia eläimissä ja altisti satoja ihmisiä työssään taudille, johon kuolleisuus ihmisillä on noin 50 prosenttia. Turkistarhauksen jatko nykymuodossaan muodostaa jatkuvan pandemiariskin. Rokotuksilla voidaan suojata työntekijöitä, mutta niillä ei voida estää uuden pandeemisen viruksen syntyä. Ihmisten terveyttä turkistarhauksen yhteydessä on pyritty parantamaan Työterveyslaitoksen ohjeistuksella ja tarjoamalla riskissä oleville H5-lintuinfluenssarokotetta. Maaja metsätalousministeriö on asettanut huhtikuussa 2024 voimaan tulleen asetuksen vaatimuksista tautisuojan ja bioturvallisuuden parantamiseksi turkistahoilla. Tarhatut turkiseläimet ovat alttiita sekä lintujen ja sikojen influenssaviruksille että ihmisen kausiinfluenssavirukselle ja luovat tarhattuina otolliset olosuhteet viruksen muuntumiselle. Asiaa tulisi edistää myös EU-tasolla. Tällöin uuden pandemian syntymisen riski on ilmeinen. Lintuinfluenssa levisi laajasti Suomen turkistarhoilla viime vuonna Korkeapatogeeninen H5N1-lintuinfluenssavirus levisi laajasti Suomen turkistarhoilla vuonna 2023. Tämän vuoksi monissa Euroopan maissa turkistarhaus on kielletty, ja esimerkiksi Ruotsissa on ryhdytty toimiin tarhauksen vähentämiseksi. THL:n mukaan turkistarhauksen jatkuminen edellyttäisi, että turkistarhauksessa bioturvallisuusja tartuntariskejä ehkäisevät hygieniatoimet nostettaisiin valvotusti vähintään elintarviketuotannon tasolle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Turkistarhauksen jatkuminen edellyttäisi, että bioturvallisuusja tartuntariskejä ehkäisevät hygieniatoimet nostetaan valvotusti vähintään elintarviketuotannon tasolle, THL toteaa eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa turkistarhauksen aiheuttamasta riskistä ihmisen terveydelle. THL on jo aiemmissa lausunnoissaan tuonut esiin huolensa turkistarhojen bioturvallisuuden ja työntekijöiden suojauksen puutteista. Vaikka Suomessa ei todettu tartuntoja ihmisissä, taudinpurkaus osoitti, että turkistarhaus muodostaa merkittävän terveysuhan yhteiskunnassamme. Jos näiden toimenpiteiden toteuttaminen on mahdotonta, THL arvioi, ettei turkistarhaustoimintaa tulisi jatkaa. 56 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi lausunnossaan, että turkistarhauksen jatko nykymuodossaan muodostaa jatkuvan riskin koronapandemiaakin vakavammalle pandemialle. Turkistarhojen terveysturvallisuudelle muodostama riski on laajasti kansainvälisten ja kansallisten asiantuntijoiden tunnistama
57 Sisäilma, sisäympäristö ja terveys Kaikki mitä on tarpeen tietää sisäilman terveysvaikutuksista. JUHA PEKKANEN on kansanterveystieteen professori Helsingin yliopistossa ja tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Alan tutkimustietoon perustuva teos tarjoaa kokonaiskuvan sisäilman ja erilaisten epäpuhtauksien terveysvaikutuksista. Teos on hyödyllinen käsikirja kaikille rakennusja kiinteistöalan sekä terveydenhuollon parissa työskenteleville sekä sisäilman terveysvaikutuksista kiinnostuneille. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. vsk. Teos antaa runsaasti hyödyllistä tietoa yksittäisistä sisäilman tekijöistä sekä oireilun ja muiden terveysvaikutusten syistä. Tietosanoma Koulutuspäivät | Ammattija oppikirjallisuus Hanki kirja Tietosanoman ja Art Housen verkkokaupasta: www.arthouse.fi Tekijät: Pekkanen, Juha & Seuri, Markku Ilmestynyt: 2024 | Sivumäärä: 354 Hinta: Kovakantinen 94,00 € (85,45 € alv %), sähkökirja 73,00 € (66,36 € alv %) MARKKU SEURI on työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketieteen dosentti sekä sisäilma-asiantuntija ja -kouluttaja .. Mukana on keskeiset viranomaisohjeet
Valvonnassa todettiin kehittämistarpeita satamien vesiturvallisuudessa. Kun satamien vesiturvallisuuden valvonnan suunnittelu käynnistyi alkuvuodesta 2024, Uudenmaan ELYkeskus liittyi projektiin. Vuonna 2023 mediassakin nousi esille Silja Serenadella käyttövedessä todetut legionellabakteeripitoisuudet. 58 V alvontaprojektin taustalla oli aiempien vuosien havainnot legionellabakteerin poikkeavista määristä alusten talousvesianalyyseissa sekä huoli alusten käyttämän talousveden laadusta. Valvonnassa kiinnitettiin huomiota satama-alueiden vesijohtoverkostoihin, aluksille toimitettavaan käyttöveteen ja biologisten vaarojen, kuten esimerkiksi legionellabakteerin hallintaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Lainsäädännöllisten epäkohtien osalta annettiin viranomaisohjausta niiden kuntoon saattamiseksi. vsk. Kesäkuussa Anssi Partio, tarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Arja-Liisa Sikiö, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Sari Front, terveysinsinööri Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikkö Viranomaiset yhteistyössä turvaamassa satamien vesihuoltoa Helsingin satamien vesiturvallisuutta valvottiin kesäkuussa viranomaisten yhteisillä tarkastuksilla. Legionella-löydösten vuoksi varustamo päätti tilapäisesti pysäyttää laivan liikennöinnin ja aluksen vesijärjestelmä puhdistettiin matkustajien ja laivaväen turvallisuuden varmistamiseksi. Tämän lisäksi tarkastuksilla annettiin sataman haltijalle ohjausta ja neuvontaa satamien vesihuollon häiriötilanteisiin varautumisessa.. Silja Serenaden legionella-löydöksen myötä Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat ja Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikkö alkoivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä alusten ja satamien vesiturvallisuuden valvonnassa. Valvontaan osallistuivat EteläSuomen aluehallintovirasto alueellisena työsuojeluviranomaisena, Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksikkö ja Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikkö
59 2024 toteutettiin ensimmäinen satamien vesiturvallisuuteen kohdistunut moniviranomaistarkastus. Helsingin satamissa tehdyt tarkastukset antoivat viranomaisille arvokasta tietoa satamien vesiturvallisuuden nykytilanteesta ja sen kehitystarpeista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Tämän vuoksi tiedonvaihdossa oli aluksi haasteita. Tarkastuksilla selvitettiin, miten Helsingin Satama oli huolehtinut vesiturvallisuudesta ja satamanhaltijalle lainsäädännön asettamista velvoitteista. Mistä kaikki alkoi. Haasteena oli, että emme täysin tienneet, mitä eri viranomaiset tekevät tarkastuksissa ja mitkä ovat valvonnan rajapinnat. Yhteistyön ja tiedonvaihdon kehittäminen alkoi, kun alustarkastusten talousveden valvontaan liittyvillä tarkastuksilla havaittiin, että talousveden valvonnassa on eri viranomaisilla osin päällekkäisiä valvontavelvollisuuksia. Lisäksi se on yksi Euroopan vilkkaimpia matkustajaja rahtisatamia, jonka kautta kulkee vuosittain noin 9 miljoonaa matkustajaa ja yli 7000 laivaa. Tarkastuksella perehdyttiin sataman jätevesipumppaamon toimintaan ja työympäristöön.. Valvonnassa selvitettiin, miten satama on vesiturvallisuudesta huolehtiessaan ottanut huomioon matkustajien, miehistön sekä satamien työntekijöiden terveyden. vsk. Helsingin Satama valikoitui valvontakohteeksi sijaintinsa vuoksi. Suomalaisten aluksien talousvesiä valvovat työsuojeluviranomainen ja kuntien terveydensuojeluviranomaiset eri lainsäädäntöjen nojalla. Kuitenkin jo ensimmäisillä aluksille tehdyillä yhteistarkastuksilla tuli selväksi, että eri viranomaistahojen valvonta täydentää toisiaan, mutta erillisinä valvontoina tehtynä valvontakohteesta ei välttämättä saa kokonaiskuvaa. Kuva 1
Vesityökortin avulla voitaisiin varmistua, että vesihuollon parissa työskentelevillä. Alukset ottavat talousvetensä satamista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Talousvesien riskienhallinta Valvontaan osallistuneet viranomaiset työstävät tehtyjen havaintojen perusteella kehitysehdotuksia vesiturvallisuuden parantamiseksi. Sataman rajalle tonttiliittymään asti vastuu toimitetun veden laadusta on vesilaitoksilla, jonka jälkeen vastuu siirtyy kiinteistön omistajalle eli sataman haltijalle. Vesiturvallisuuden riskitekijöitä kartoittamassa Tarkastuksia tehtiin Helsingin Sataman kaikissa satamissa eli Eteläsatamassa, Katajanokalla, Länsisatamassa ja Vuosaaren satamassa. Ehkä tunnetuin näistä haittatekijöistä on veden mikrobeihin kuuluva legionellabakteeri, jolle altistuminen tapahtuu pääasiassa aerosolien kautta. Puutteita havaittiin myös aluksille toimitettavan talousveden turvallisessa käsittelyssä. Yksi kehitysehdotuksista on vesityökortin käyttöönotto kaikille satamaalueen vesihuollon kanssa työskenteleville. tonttijohdoista, ja sen kunnosta. vsk. Valvonnan tavoitteena oli varmistaa, että satamien vesija jätevesihuolto täyttää lainsäädännön asettamat terveysja ympäristövaatimukset. Moniviranomaisvalvonta koettiin hyödylliseksi, koska tarkastuksilla voidaan käsitellä havaintoja paikan päällä eri virastojen asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksien painopiste oli vedessä mahdollisesti esiintyvien epäpuhtauksien ja haittatekijöiden ennaltaehkäisyssä sekä niiden aiheuttamien terveysriskien vähentämisessä. Vesilaitoksia ja niiden vesijohtoverkostoa valvoo kuntien terveydensuojeluviranomainen, sen sijaan satama-alueen veden laatuun ei kohdistu säännöllistä viranomaisvalvontaa. Satamien vesiturvallisuuden osalta lainsäädäntö on hajanaista ja päällekkäistä, minkä takia valvontavastuita on useilla eri viranomaisilla. Talousveden laadun, lämpötilan tai viipymän valvontaa ei ollut toteutettu kattavasti. 60 Yhteistyöllä lisää valvonnan vaikuttavuutta Moniviranomaisyhteistyön aloittaminen, valvonnan suunnittelu ja toimintatapojen luominen uuden valvontahankkeen parissa oli vaativaa, mutta samalla se koettiin yhteistoimintaa kehittäväksi. Yhteistarkastuksilla kunkin viranomaisen asiantuntijat vastasivat omien lakisääteisten vastuidensa mukaisesti valvonnasta: Työsuojelu valvoi työympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä, ELY-keskus valvoi jätehuollon järjestämistä satamaalueilla ja ympäristöterveysyksikkö toimi tarkastuksella työsuojelun kutsumana asiantuntijana keskittyen vesihuollon turvallisuuteen terveydensuojelulain näkökulmasta. Valvontaa kohdistettiin satamien vesihuoltoon, koska haluttiin varmistaa, etteivät aluksilla olevat veden laatuongelmat ole peräisin satamien toimittamasta vedestä, jonka laadusta vastaa sataman haltija. Satama vastaa siten satama-alueen kiinteistöjen veden lisäksi myös satama-alueella sijaitsevasta vesijohtoverkostosta, ns. Satama-alueen vedenlaadun säännöllistä viranomaisvalvontaa ei ole tehty aiemmin. Tällä tavalla vältettiin myös toimivaltaongelmat, koska paikalla olivat toimivaltaiset valvontaviranomaiset tekemässä yhteistyötä. Tarkastuksien perusteella todettiin, että satamien vesijohtoverkoston tai sen osien kunnon seuranta ei ollut järjestelmällistä. Jätehuolto oli tarkastuskohteissa pääsääntöisesti järjestetty lain edellyttämällä tasolla. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, Uudenmaan ELY-keskus ja Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikkö tekivät moniviranomaistarkastuksia Helsingin satamissa 10.–14.6.2024
vsk. Satamien vesihuollon ja siihen liittyvän riskienhallinnan kehittämiseen tulisi panostaa jatkossa laajemmin. Niistä ei saa irrota talousveteen käyttötarkoitusta suurempaa määrää epäpuhtauksia, eivätkä ne saa vaarantaa veden laatua tai käyttäjien terveyttä. Valvonnan ja vuoropuhelun avulla sataman haltijan tulisi kehittää riskien hallintaan perustuvia toimintatapoja, joiden toteutumista voidaan seurata säännöllisillä tarkastuksilla. Laiturialueen linjastoista mitattiin käyttöveden lämpötilaa ja seurattiin veden virtaaman vaikutusta siihen.. Tehdyn yhteisvalvonnan tuloksena todettiin, että satamien valvonKuva 2. Kiinteistöt vastaavat tonttijohdoistaan ja vesikalusteistaan, eikä niihin kohdisteta säännöllistä viranomaisvalvontaa. 61 henkilöillä on riittävä osaaminen ja koulutus vesijärjestelmien turvalliseen käyttöön. Talousveden kontaminaatioriskiä voidaan vähentää muun muassa säännöllisillä vedenlaadun mittauksilla, lämpötilan seurannalla sekä vesijärjestelmien kunnossapidolla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Vesiturvallisuutta koskevan lainsäädännön tiukentuessa edellytetään yhä tarkemmin, että talousveden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien ja kemikaalien on oltava elintarvikekäyttöön hyväksyttyjä. Vesiturvallisuus tulee nähdä osana satamien kokonaisturvallisuutta Satamia ei ole nykyisellään luokiteltu vedenjakelun suhteen, vaan ne ovat valvonnan näkökulmasta kiinteistöjä
Viranomaisvalvonnan tavoitteena on ensisijaisesti se, että valvottava kohde pystyy kehittämään omaa toimintaansa itsenäisesti ja ennaltaehkäisemään ongelmia. Arvonnassa palkintona on Paapiin tummanharmaa torkkupeitto Vanhakaupunki-kuosilla. Esimerkiksi tietoisuus valvonnan olemassaolosta voi toimia kannustimena noudattaa määräyksiä, riippumatta siitä, onko valvontaa toteutettu kyseisessä kohteessa. vsk. On huomioitava, että valvonnan vaikutukset eivät rajoitu vain suoraan valvottaviin kohteisiin, vaan ne voivat ulottua myös muihin toimijoihin ja kohteisiin välillisesti. Sana jacquard tarkoittaa neulontatekniikkaa, jossa kuvio syntyy eri värisistä langoista neulomalla. Äänestä valintaasi verkkosivulla ymparistojaterveys.fi 31.1.2025 mennessä, anna samalla palautetta lehdestä ja jos arpaonni suosii, voit kenties jo helmikuussa kääriytyä ihanaan Paapiin torkkupeittoon! Arvomme äänestäneiden kesken yhden palkinnon.. Meriliikenteen ja sataman toiminnan näkökulmasta vesihuollon häiriötilanteisiin varautumista tulisi edelleen kehittää yhteistyössä sataman toimijoiden ja viranomaisten kesken. Tutustu Paapiin tuotteisiin osoitteessa paapiidesign.com. Saatujen kokemusten perusteella ja meneillään olevien valtionhallinnon uudistusten takia tulevat yhteistyön muodot hakevat vielä muotoaan. Moniviranomaistarkastuksella etsittiin vaihtoehtoista toimintatapaa, jossa valvonta painottuisi ennaltaehkäisevään toimintaan. Torkkupeitto on kooltaan 145x180 cm ja se on ommeltu rakkaudella ja aurinkoenergialla Paapiin omassa ompelimossa Kokkolassa. Suomessa ommeltu torkkupeitto on tehty 100-prosenttisesta luomupuuvillaisesta jacquardneuloksesta, joka on valmistettu GOTSja Öko tex -sertifioidussa tehtaassa. Perinteisillä valvontakäytännöillä valvontaa tehdään vasta, kun vedessä tai vesijärjestelmissä on havaittu todennäköisiä ongelmia tai terveysvaaraa. Valvonnan aikaansaamat vaikutukset voivat myös siirtyä esimerkiksi henkilöiden mukana organisaatiosta toiseen. Mikä oli tänä vuonna Ympäristö ja Terveys-lehden tai Elintarvike ja Terveys-lehden paras kansi. 62 nan tulisi kattaa alueen koko vesihuolto tonttijohdon liittymispisteestä loppukäyttäjän hanaan asti. Arvo 150 e. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Näkemyksemme mukaan tämä voisi olla myös satamien kokonaisturvallisuuden hallinnan kannalta toimivampi malli. Valvovien viranomaisten ja sataman alueen toimijoiden vuoropuhelun kehittäminen vesiturvallisuudesta mahdollistaa sen, että satamien vesihuolto pysyy turvallisena ja toimivana myös tulevaisuudessa
Velvoitteella ehkäistään legionellabakteerin aiheuttamia sairastumisia. ”Legionellainfektion voi saada hengittämällä ilmaa, jossa on legionellabakteereja sisältäviä nestehiukkasia, kuten vesihöyryä. Perusterveelle legionellabakteeri ei kuitenkaan ole vaarallinen. Tilojen omistajien on arvioitava rakennuksen vesilaitteiston riskit ja korjattava riskinarvioinnissa havaitut puutteet. • Pidä lämmin käyttövesi yli 50 asteen ja mielellään yli 55 asteen lämpötilassa. • Pidä kylmä juotavaksi tarkoitettu talousvesi alle 20 asteen lämpötilassa. Ensisijaisia tiloja ovat • tehostetun palveluasumisen tai laitoshoitoa antavat sosiaalihuollon yksiköt • sairaalat ja vuodeosastolliset terveyskeskukset • majoitustoimintaan tarkoitetut tilat, lukuun ottamatta majoituskasarmeja sekä majoittumiseen tarjottuja kalustettuja huoneistoja ja loma-asuntoja • yleisölle avoimet kylpylät, uimahallit, maauimalat ja saunat. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Legionella rakennusten vesilaitteistoissa Rakennusten vesilaitteistoihin pääsee rakennukseen johdetussa vedessä pieniä määriä mikrobeja, kuten legionellabakteereita. • Arvioi mahdollisia riskejä, jotka voivat heikentää vesilaitteistossa johdettavan veden laatua. 63 Terveydensuojelulaki edellyttää laissa ensisijaisiksi luokiteltujen tilojen omistajia huolehtimaan veden laadusta. Valviran rakennusten vesilaitteistojen riskinarviointi -ohjeistus: https://valvira.fi/terveydensuojelu/talousvesi -> Rakennusten vesilaitteistojen legionellabakteerin ja lyijyn riskinarviointi ja riskienhallinta (pdf) Legionellabakteerit vesijärjestelmässä / THL: https://thl.fi/aiheet/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa Valvira Rakennusten vesilaitteistoja koskevilla velvoitteilla ehkäistään legionellabakteerin aiheuttamia sairastumisia Kuva: Pexels.. Legionellabakteerit ovat vesilaitteistoissa kasvavista taudinaiheuttajista tunnetuimpia, ja ne voivat lisääntyä vesilaitteistossa suotuisissa olosuhteissa. vsk. Legionellabakteerit voivat aiheuttaa ihmiselle infektiotaudin, jota kutsutaan legionelloosiksi. Vakavalle keuhkokuumetta aiheuttavalle tautimuodolle altistavat korkea ikä, perussairaudet ja immuunipuutos sekä tupakointi”, Paul Streng kertoo. Riskinarviointi ja hallintatoimenpiteet tulee olla tehtynä 12.1.2029 mennessä, mutta Valvira suosittelee aloittamaan riskinarvioinnit mahdollisimman pian. Riskinarviointiin voit hyödyntää Valviran riskinarviointia varten laatimaa tarkistuslistaa. Rakennusten omistajien on myös ylläpidettävä koottua tietoa riskinarvioinneista. Tyypillisesti altistuminen tapahtuu suihkussa. Tärkeimmät keinot legionellabakteerin ehkäisyyn: • Käytä kaikkia vesipisteitä säännöllisesti, mieluiten päivittäin
Näytteenottoa toteutettiin kaikissa Päijät-Hämeen ympäristöterveyden alueen kunnissa. Näytteenottokohteeksi valikoitui yhteensä 21 kohdetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Kohteet olivat koulujen liikuntasaleja sekä kunnallisia tai yksityisiä kuntosaleja ja liikuntahalleja. Kyselyn perusteella pystyttiin arvioimaan, milloin kohteisiin oli tarkoituksenmukaista mennä tekemään näytteenottoa. Toteutus Projektissa pintapuhtauden tasoa selvitettiin Hygiena SystemSure Plus -luminoAnni Suojanen projektityöntekijä, terveydensuojeluinsinööriharjoittelija Liikuntatilojen pintapuhtaus Keväällä ja kesällä 2024 toteutettiin Päijät-Hämeen ympäristöterveyden toimialueen liikuntatiloissa näytteenottoja selvitysprojekti pintapuhtauteen liittyen. Kuvat: Anni Suojanen.. Kyselyn ja ennakkotietojen perusteella arvioitiin, mitkä kohteet ovat riskialttiimpia ja mihin kohteisiin tutkimus kannatti keskittää. Tavoitteena oli selvittää liikuntapaikkojen tämänhetkistä hygieniatilannetta ja antaa tarpeen mukaan ohjausta ja neuvontaa pintapuhtauden ylläpitoon sekä kannustaa seuraamaan ja ylläpitämään laitteiden ja välineiden hygieniatasoa osana kohteiden omavalvontaa. 64 P rojektissa tehtiin sähköinen kyselytutkimus liikuntatilojen ja -välineiden puhdistuskäytännöistä ja se lähetettiin Webropolin kautta kaikille kohderyhmään kuuluville toimipaikoille. Näytteenottokohteet valittiin niin, että toteutuneista näytteenottokäynneistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä säännöllisen valvonnan tueksi. Vastauksia kyselyyn saatiin 23 kappaletta (44 %). Projektin kohderyhmänä oli 52 liikuntatilaa ja kuntosalia. vsk
65 metrillä. Siivouksesta vastaa kunnan tai ostettu siivouspalvelu 91 %:lla vastaajista, ja 9 % vastaajista siivoaa itse. Näytteet pyrittiin ottamaan mahdollisimman samankaltaisista pisteistä, mutta koska kohteina oli sekä koulujen liikuntasaleja että kuntosaleja, vaihtelivat näytteenottopisteet jonkin verran. 70 % vastasi liikuntavälineiden siivoustiheyteen ”En osaa sanoa”. 61 %:ssa kohteista asiakkailla on mahdollisuus puhdistaa välineitä itse. Menetelmä kertoo pintapuhtauden yleisestä tasosta sekä puhdistustoimien riittävyydestä. Liikuntavälineitä siivotaan päivittäin 9 %:ssa kohteista, viikoittain 17 %:ssa ja harvemmin 4 %:ssa kohteista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Luminometrillä saadut heikot tulokset voivat johtua pinnoille kertyneestä biofilmistä, jota ei voi aina voi havaita aistinvaraisesti sekä kuluneista pinnoista, joiden riittävä puhdistaminen on hankalaa. Näytteenottokohteista 24 %:ssa kaikki mittaustulokset olivat hyviä.. Liikuntavälineiden puhtaustasoa vastaajista piti erinomaisena tai hyvänä 17 %, kohtalaisena 26 % ja välttävänä tai huonona 9 %. Menetelmällä ei voida selvittää mikrobien määrää tai laatua, mutta orgaaninen lika antaa mikrobeille hyvät kasvuolosuhteet. Luminometrimittausten kokonaistuloksista 4 % oli huonoja (RLU yli 1000), 17 % tyydyttäviä (RLU 500–1000) ja 79 % hyviä (RLU alle 500). Liikuntavälineiden puhtaustasoa seurataan suurimmassa osassa kohteista (44 %) satunnaisesti. Näytteitä otettiin erilaisista liikuntavälineistä joko otepinnoilta tai sellaisilta pinnoilta, joissa puhtauden ylläpito oli haasteellisinta, ja pintapuhtauden taso oli oletettavasti heikentynyt. Suurimmassa osassa kohteista siivous suoritetaan aamuisin tai aamupäivisin. Ennakkokyselyn mukaan 79 %:lla vastaajista on käytössä kirjallinen siivousohjelma. Näytteenottopisteiksi valikoituivat sekä ennakkokyselyn että näytteenottokäyntien perusteella jumppamatot, jumppapallot, puolapuut, kuntosalilaitteet, tatamimatot, sählymailat ja muut pallot. Joka kohteessa näytteitä otettiin viidestä eri pisteestä riippuen kohteen liikuntavälinevalikoimasta. Monessa kohteessa liikuntavälineet eivät kuulu siivousohjelman piiriin vaan ovat erikseen tarvittaessa siivottavia. Luminometrillä saadaan selville pinnoilla olevan orgaanisen lian määrää. Näytteenotto pyrittiin ajoittamaan niin, että kohteessa oli siivottu eikä asiakkaita ollut vielä paikalla, mutta kaikissa kohteissa tämä ei aikataulun vuoksi onnistunut. Tulokset Ennakkokyselyn ja näytteenottojen perusteella useiden kohteiden siivouskäytäntöjä voisi vielä parantaa. Epäselväksi jäi, kuinka usein tarpeen mukaan tehtäviä siivouksia suoritetaan. vsk
Taulukosta 1 löytyvät tarkemmat kohdekohtaiset tulokset. Näytteenottopisteen kulunut pinta ei aina tarkoittanut huonoa tulosta, vaan monessa näytteenottopisteessä, jossa tuloksen olisi voinut olettaa olevan huono, yllättikin tulos jääden hyviin lukemiin. Liikuntavälineiden pintamateriaalilla on suuri merkitys niiden puhdistettavuuteen sekä niiden pinnalla kasvavaan orgaaniseen likaan. Kohdekohtaiset luminometritulokset.. 14 %:lla kohteista oli 2 tyydyttävää tai huonoa mittaustulosta ja 5 %:lla kohteista oli 3 tyydyttävää tai huonoa tulosta. Puolapuut olivat ainoa näytteenottopiste, jossa tulokset olivat hyviä joka kohteessa. Näkyvä tai pinttynyt lika liikuntavälineen pinnalla ei myöskään suoraan tarkoittanut huonoa tulosta. Puolapuut kuuluivat lähes joka kohteessa siivouksen piiriin. Eniten tyydyttäviä tai huonoja mittaustuloksia tuli jumppapalloista, jotka ovatkin hankalia puhdistettavia. Kunnallisten ja yksityisten liikuntapaikkojen välillä ei ollut merkittäviä eroja, kuten ei myöskään siivousyrityksen tai kohteen Taulukko 1. Myös kahvakuulista ja käsipainoista sekä kuntosalilaitteista (yleensä karheapintainen tanko) tuli melko paljon tyydyttäviä tai huonoja mittaustuloksia. Esimerkiksi jumppamatoissa oli suuressa osassa kulunut ja rikkinäinen pinta, mutta 81 %:ssa jumppamatoista tulos oli hyvä. 66 Suurimmassa osassa kohteista (48 %) oli yksi tyydyttävä tulos ja muut tulokset hyviä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Kuvassa 1 näkyvät tulokset näytteenottopisteittäin. Kun liikuntapaikan käyttäjämäärä on pieni, on käyttäjiä helpompi ohjeistaa pintojen puhdistamiseen ja määrällisesti puhdistettavaa on vähemmän. vsk. Suurimmissa liikuntapaikoissa puhtaanapidon aikatauluttaminen on haasteellista, etenkin jos tilat ovat asiakkaille avoinna aamusta iltaan. Tilojen käyttäjämäärä vaikuttaa myös pintapuhtauden tasoon. Projektissa havaittiin, että usein pienissä liikuntapaikoissa tulokset olivat hyviä
Asiakkaille tarkoitetut puhdistusaineet tai -ohjeet eivät olleet aina kunnolla näkyvissä, tähän olisi hyvä kiinnittää huomiota. Kouluissa puhdistusaineiden esillä pitäminen on ristiriitaista, koska niitä olisi hyvä olla tarjolla, mutta niitä ei kuitenkaan voida Kuva 1. Liikuntavälineitä ei ollut käytetty muutamaan viikkoon ulkoliikuntakauden vuoksi, joten pinnoille jääneet mikrobit olivat todennäköisesti ehtineet kuolla. Kokonaistulokset näytteenottopisteittäin.. Monissa kouluissa liikuntavälineiden puhdistus ei ollut kenenkään vastuulla ja niitä puhdistettiin harvoin, tästä huolimatta tulokset olivat suurelta osin hyviä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. vsk. Kokonaisuudessaan näytteenoton tulokset yllättivät positiivisesti, vaikka osassa kohteista liikuntavälineitä puhdistetaan vain harvoin. 67 henkilökunnan itse hoitaman siivouksen välillä. Olisi mielenkiintoista ottaa uusintanäytteitä ajankohtana, jolloin sisäliikuntavälineitä käytetään runsaasti
Joidenkin kohteiden yhteydessä olevissa uimahalleissa luminometri oli käytössä, ja olisikin järkevää hyödyntää jo hankittua luminometriä myös muiden liikuntatilojen puolella. Kohteissa, joissa siivous hoidettiin pääosin itse, toivottiin tarkempaa ohjeistusta sopivista siivousvälineistä ja -aineista. Luminometrimittari herätti monessa kohteessa mielenkiintoa, osalle se oli jo entuudestaan tuttu, mutta missään kohteessa se ei ollut käytössä. vsk. Kaikissa kohteissa ei ollut henkilökuntaa näytteenottokäynnillä paikalla. Keskusteltiin mittarin helppokäyttöisyydestä ja soveltuvuudesta liikuntavälineiden pintapuhtauden seurantaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Keskusteluissa tuli esille toiveita lisätiedoista. Lisätietoja: https://ymparistoterveys.hollola.fi/. Näytteenottokäyntien yhteydessä keskusteltiin kohteiden siivouskäytännöistä ja -menetelmistä sekä siivoukseen käytettävissä olevista resursseista. Näissä kohteissa voisi miettiä, olisiko käyttäjille tarkoitettuja puhdistusvälineitä mahdollista saada johonkin lukkojen taakse, mihin käyttäjillä olisi pääsy. 68 pitää lasten saatavilla. Näiden toiveiden pohjalta syntyivät posterit pintapuhtauden ylläpitämisestä liikuntatiloissa sekä asiakkaille että kohteille itselleen. Monissa kohteissa, joissa työskentelivät koulutetut siivoojat, toivottiin kirjallista ohjeistusta nimenomaan käyttäjille, joiden vastuulle liikuntavälineiden puhdistus jää
Ja kuten aina, Mari Koistisen sujuvaa kieltä lukee mielellään. Mukaan ovat päässeet mm. Kokonaisuutena Pahan päivän varalle on kirja, joka on hyödyllinen paitsi kansalaisille myös huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyviä tehtäviä hoitaville. Ääneen pääsevät esimerkiksi elintarviketieteiden tohtori Kaija Rautavirta, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi asiantuntija Juha Mantila ja terveysturvallisuusasiantuntija ja infektioepidemiologian dosentti Jussi Sane. vsk. 186 s. Käytännön esimerkit puhuttelevat lukijoita, ja tähän kirjaan on valittu mukaan kymmenen kriisiä, joista pohditaan kriisin syntyyn johtaneita tekijöitä ja mitä tapahtuneesta olisi tullut ottaa opiksi. Kaarina Kärnä Mari Koistinen Pahan päivän varalle Tammi 2024. ISBN 978-952-04-5585-9. 69 • KIRJAESITTELY Tapahtuneista kriiseistä pitää ottaa opiksi Tietokirjailija Mari Koistinen on tehnyt kirjan varautumisesta. Huoltovarmuutta ja varautumista käsitellään kirjassa laajasti ja esille tulee asioita, joita ei välttämättä ole tullut edes ajatelleeksi, kuten avaruusmyrskyt, mutta myöskään pitkien sähkökatkojen laajakantoisia vaikutuksia ei aina hahmota. hurrikaani Katrina, korona, Nokian vesikriisi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Koistinen on haastatellut kirjaa varten useita huoltovarmuuden ja varautumisen asiantuntijoita. Varautumisajattelun monipuolisuus avautuu hyvin kirjaa lukiessa. Pahan päivän varalle -niminen kirja käy läpi ihmisten tapaa toimia kriiseissä, huoltovarmuuden ja varautumisen historiaa sekä suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten varautumista tämän päivän Suomessa. Haastattelujen osalta voisi todeta, että joidenkin kiistaa aiheuttaneiden aiheiden osalta keskustelu voisi jatkua vielä kirjan ulkopuolellakin – ”lopullista totuutta” ei tässä voida tarjoilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Jokainen oppii varmasti jotain uutta, ja kotivarakin tulee kuntoon
Erityisen erottuvaksi ne tekee merkittävä kierrätysmateriaalien käyttö valmistuksessa. Yritys on hieno esimerkki yhteiskuntaa uudistavasta suomalaisesta start-upista, joka menestyy kansainvälisillä markkinoilla. Monikäyttöinen ja hyvin säilyvä maali on valmistettu 100 % orgaanisista raaka-aineista, se on kokonaan biohajoava ja voidaan kompostoida. Vaikuttavin yritys 2024 -tunnustuksella palkitun Riverrecycle Oy:n missiona on pysäyttää muovijätteen kulkeutuminen valtameriin ja synnyttää kiertotaloudesta liiketoimintaa. Tänä vuonna finaaliehdokkaiden valinnassa kiinnitettiin erityisesti huomiota kiertotalouteen, jätteen vähentämiseen sekä työllistävään vaikutukseen. Muovi kerätään yrityksen kehittämällä laitteistolla ja lajitellaan jatkokäyttöön. Näitä yrityksiä Suomi tarvitsee lisää”, sanoo ARVO ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama. Kuva: Heikki Kivijärvi.. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen kuluttajille suunnatut myymälät ovat kiertotalouden edelläkävijöitä. Ruoka & juoma-kategorian valinnoissa kiinnitettiin erityistä huomiota lisäksi kotimaisen elintarviketuotannon luomaan ruokaturvaan sekä hävikkiä ja energiatehokkuutta parantaviin elintarviketeollisuuden prosesseihin. Asiakaskuntamme, johon kuuluvat esimerkiksi Coca Cola Foundation, Huhtamäki Foundation ja Iso-Britannian valtio, arvostavat strukturoitua lähestymistapaamme, mikä osoittaa, että suomalaisella osaamisella on kysyntää maailman suurimpien ongelmien ratkaisemisessa”, sanoo Riverrecyclen perustaja, toimitusjohtaja Anssi Mikola. Kerätystä muovista tehdään esimerkiksi rakennustarvikkeita. Pukeutuminen & hyvinvointi -kategoriassa voittaja on Sievin Racer Ecotech S3L turvajalkineet. ”Tuomaristo vaikuttui Riverrecyclen liiketoiminnasta, joka ratkaisee ekologisia ja sosiaalisia haasteita taloudellisesti kannattavalla tavalla. Koti & vapaa-aika -kategoriassa voiton vei Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus ja sen Second hand -myymälät ja verkkokauppa. 70 POIMINTOJA Vuoden 2024 Vaikuttavin yritys Riverrecycle on poistanut vesistöistä jo yli neljä miljoonaa kiloa kelluvaa jätettä Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry palkitsi Riverrecyclen innovatiivisesta liiketoimintamallista, joka ratkaisee globaalia ympäristöhaastetta ja kasvaa kannattavasti kansainvälisillä markkinoilla. Tulokset ovat vaikuttavia: yritys kerää jätettä yli 300 000 kiloa joka kuukausi. Riverrecycle mittaa vaikuttavuuttaan keräämällä päivittäin tietoa siitä, kuinka paljon jätettä on poistettu joista ja kierrätetty. Suomessa valmistetut laadukkaat jalkineet on suunniteltu pitkäikäiseksi ja kovaa käyttöä kestäviksi. Alpakkavaatteet on tehty kestämään aikaa ja käyttöä ja niiden valmistuksessa hävikin minimointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. ARVO ry Suomen vastuullisin tuote -kilpailun voitot menivät kierrätyskeskukselle, turvajalkineille ja kalamakkaralle Suomen vastuullisin tuote -kilpailun 2025 voittajat ovat Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus, Sievin Racer Ecotech turvajalkineet sekä Bockwurst Kalawursti. Yritys puhdistaa kymmentä jokea viidessä maassa: Filippiineillä, Indonesiassa, Intiassa, Bangladeshissa ja Ghanassa. Yleisön suosikiksi nousi Ruukin Kehräämön alpakkavaatteet ja kunniamaininnan sai Suomen luonnonmaalien savimaali. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. vsk. ”Koko tiimimme on kiitollinen tästä huomionosoituksesta. Ruoka & juoma -kategorian voitti Valmistuttaja Norron ja valmistaja PMN-Chipsters Ahvenanmaan Bockwurst Kalawursti. Suomen vastuullisin tuote -kilpailun kunniamaininnan sai Suomen luonnonmaalien Auro 331 Savimaali. Infine Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Pasila. Toiminta luo myös työpaikkoja ja yli 95 prosenttia yrityksen työntekijöistä on kehittyvistä maista. Kotimaista luonnonkalaa ja elintarviketuotannon sivuvirtakalaa hyödyntävä Kalawursti on vaihtoehto perinteisille grilliherkuille. Suomen vastuullisin tuote -kilpailuun kuului myös Yleisön suosikki -kategoria, jossa voiton vei Ruukin Kehräämön alpakkavaatteet
Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. • Vahat ovat biohajoavia. Vahoja voitaisiinkin hyödyntää esimerkiksi elintarvikkeissa, pesuja puhdistusaineissa, kosmetiikassa sekä lääketieteessä. Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. ”Tavoitteenamme on korvata kotimaisilla luonnonvahoilla muun muassa kosmetiikkateollisuudessa käytettäviä fossiilisia vahoja sekä ulkomaisia luonnonvahoja, joita ovat esimerkiksi Eteläja Väli-Amerikassa tuotettavat karnaubaja kandelillavaha”, kertoo hankkeen koordinaattori, ryhmäpäällikkö Hanna Brännström Lukesta. • Vahojen uuttojäännöksestä voidaan ottaa talteen myös muita arvoaineita. Kuva: Maria Kämäri/Syke.. Rakennekalkin tai ravinnekuidun levittäminen pelloille voisivat uuden tutkimuksen mukaan olla silloin hyviä vaihtoehtoja. Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut hyväksi keinoksi, mutta se ei sovellu kaikille pelloille. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla. Kun eroosio vähenee, vähenee myös hajakuormitus. Rakennekalkkija ravinnekuitu ovat maanparannusaineita, jotka peltoon levitettynä parantavat peltomaan mururakenteen kestävyyttä ja siten vähentävät eroosiota. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Niillä voidaan korvata haitallisia ainesosia ja vähentää siten mikromuovien tai erilaisista pinnoitteista peräisin olevien ”ikuisuuskemikaalien”, eli niin sanottujen PFAS-yhdisteiden pääsyä luontoon. Jos se kaikki otettaisiin käyttöön Saaristomeren valumaalueella, maatalouden hajakuormitus Saaristomereen vähenisi noin 10 prosenttia”, arvioi Kämäri. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Kuva: Jarkko Mikkonen. Hankkeessa tuotettuja biovahoja testataan LUMENElla ja Fazerilla. Luonnonvarakeskus Puolukkaja neulasvahoja. SYKE Rakennekalkin ja ravinnekuidun vaikutuksia ravinnekuormaan on tutkittu yli 100 hehtaarin valuma-alueilla. 71 POIMINTOJA Arvokkaita ainesosia suomalaisista metsistä – Lupaavia tuloksia puolukasta ja kuusenneulasista Suomen metsissä piilee valtava hyödyntämätön potentiaali. • Vahojen vettä hylkiviä ominaisuuksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi tekstiilien ja huonekalujen pinnoitteissa. ”Ilmastoystävällisiä, teollisuuden sivutuotteina syntyviä rakennekalkkia ja ravinnekuitua olisi Suomesta saatavilla arviolta n. Tähän mennessä on muun muassa havaittu, että kuusenneulasista ja mehuteollisuuden sivutuotteena syntyvistä puolukan puristekakuista uutetuilla vahoilla on moniin käyttökohteisiin sopivia bioaktiivisia ominaisuuksia: • Vahat ovat antibakteerisia ja niillä voidaan parantaa tuotteiden säilyvyyttä, tuoda niihin makua ja tuoksuja tai tuhota haitallisia mikrobeja. Tutkimuksia jatketaan Liedossa, jossa ravinnekuitua kuormattiin levitysajoneuvoon Liedossa elokuussa 2024. Luken johtamassa Bioproducts from Nature (BIO4P) -tutkimushankkeessa kehitetään liiketoimintaekosysteemiä neulasja marjavahojen tuotantoon. ”Fosforikuorma valuma-alueelta väheni tutkimustemme mukaan noin kymmenen prosenttia”, kertoo erikoistutkija Maria Kämäri Suomen ympäristökeskuksesta. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. 25 000 hehtaarin peltoalueelle vuosittain. vsk. Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtama tutkimus osoittaa, että kuusenneulaset ja mehuteollisuuden sivutuotteena syntyvät puolukan puristekakut sisältävät bioaktiivisia ainesosia moniin sovelluksiin. Maatalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen hillitsemiseksi tarvitaan tehokkaita ja nopeasti vaikuttavia keinoja
044 768 6009 Maria Turppa p. 4. ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress ® -lehtipalvelu Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Minna Alho p. 5. 040 7 45 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat (sis. Melu Ilmestyy 24.3., artikkelit 17.2., mainosaineistot 3.3. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura p. Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 3. Rakennusterveys Ilmestyy 19.9., artikkelit 15.8., mainosaineistot 29.8. Teemat ja aikataulut 2025 Ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti Ympäristökustannus Oy 1–2. Ympäristöterveys, ympäristöalan hallinto Ilmestyy 21.2., artikkelit 15.1., mainosaineistot 31.1. 8. alv. Alueiden käyttö Ilmestyy 28.5., artikkelit 23.4., mainosaineistot 7.5. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu Ilmestyy 3.11., artikkelit 30.9., mainosaineistot 13.10. 7. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta p. 6. Kiertotalous, pilaantuneet maat Ilmestyy 15.12., artikkelit 10.11., mainosaineistot 24.11. Vesiensuojelu, vesihuolto Ilmestyy 23.4., artikkelit 17.3., mainosaineistot 31.3. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi. 10 %) PAINETTU LEHTI: Kestotilaus 74,Vuosikerta 79,lrtonumero 12,NÄKÖISLEHTI: yritykset ja organisaatiot 140,kuluttaja-asiakkaat 70,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI (kombo): Kestotilaus 160, Vuosikerta 165,Tilaukset www
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. vsk. 73 • YMPÄRISTÖALAN YRITYKSIÄ Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2/2025 ilmestyy 21.2.2025 teemoilla www.ymparistojaterveys.fi YMPÄRISTÖTERVEYS YMPÄRISTÖALAN HALLINTO