• Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 | Nro 44 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Burleski on Kaisa Kivistölle itsensä rakastamista ja sen näyttämistä muille. Lavalle kapuaminen ei häntä pelota. Kaupunki s. 6 Omana itsenä Job Dragtsma lähti Interistä, mutta hollantilaisluotsi jätti taakseen monta hyvää asiaa, joita kannattaa muistella. Urheilu s. 8 Jobin perintö Mahtaako olla maailmassa montakaan ihmistä, jolla on Föri tatuoituna käteen? Tatu Moisiolla on. Elämä&tyyli s. 10 Föri ja kirkko iäti iholla Pääsykokeiden tarkastaminen oppiaineessa jopa kuukauden työ. Asiat s.2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
• 2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 HELSINKI-VANTAAN lentoasemalle on päässyt junalla viime vuoden heinäkuusta asti. Kehärataa käyttävät eniten pääkaupunkiseudun asukkaat, mutta myös muualta Suomesta lennolle lähtevät taittavat matkan kentälle yhä useammin junalla. Turun suunnalta tulevat matkustajat vaihtavat junaa Pasilassa, josta matka lentoasemalle kestää 22 minuuttia. Kaikkialla Suomessa junamatkan pääteasemaksi voi valita lentoaseman. Turusta junaillaan Seutulaan TURUN kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina esityksen Turun kauppatorin alueen maanalaisten pysäköintija liiketilojen vuokraamisesta Turun toriparkki Oy:lle 50 vuodeksi äänin 36–30. Tyhjiä ääniä annettiin yksi. Merkityksellistä oli, että RKP:n ryhmä, joka esitti viime kokouksessa varaumia, kannatti käsittelyn jatkamista. RKP:n ryhmän puheenjohtaja Christel von Frenckell-Ramberg nousi puhujapönttöön ja esitti pontta, jonka mukaan yhtiöllä olisi neuvotteluvelvoite kaupungin kanssa ennen sopimuksen siirtämistä kolmannelle osapuolelle. Ponsi päätettiin lähettää valmisteluun Jarmo Laivorannan (kesk.) ja Lauri Katteluksen (kok.) lisäysehdotusten jälkeen. Toriparkki läpi valtuustossa Toriparkki sai sinetin. Onko asia loppuun käsitelty? Pärisevätkö parrat vielä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURKU Energia ja energiayhtiö St1 ovat solmineet aiesopimuksen geotermisen laitoksen suunnittelemisesta ja rakentamisesta Turkuun. St1 toteuttaa parhaillaan geotermisen energian pilottihanketta Espoossa. Lopullinen päätös laitoksen rakentamisesta Turkuun tehdään Espoon pilottihankkeen jälkeen. Geotermisen energian tuottamiseksi maahan porataan kaksi reikää noin seitsemän kilometrin syvyyteen. Vettä pumpataan toisesta reiästä alas ja toisesta ylös. Tavoitteena on, että vesi kuumenee prosessissa niin lämpimäksi, että sitä voidaan käyttää suoraan kaukolämmöntuotantoon. Geoterminen laitos etenee TURUN lentoaseman tiistainen evakuointi osoittautui aiheettomaksi. Poliisi sai kello 9.18 hälytyksen lentoasemalle, missä henkilökunta oli löytänyt tunnistamattoman laukun ja evakuoi lentoaseman. Poliisin suorittamassa tarkastuksessa laukku osoittautui vaarattomaksi ja lentoaseman toiminta palautui heti normaaliksi. Lentoasemalla väärä hälytys TEEMU P. PELTOLA MUSEOALUS Sigyn avataan yleisölle huomenna keskiviikkona kello 11. Laiva liitetään osaksi Forum Marinumin vierailukohteita ja pidetään muiden museoalusten tavoin avoinna 28. elokuuta. Sattuneiden takilavaurioiden vuoksi koko aluksen takila on riisuttu ja siirretään kunnostukseen. Alukselle jätetään vain kolme alamastoa pystyyn ja näin taataan museokävijöiden yleisöturvallisuus. Takilan riisumisesta huolimatta aluksessa riittää paljon mielenkiintoista nähtävää. Lastiruuman, miehistöskanssin ja kaikkien kansitilojen lisäksi nähtävänä ovat myös päällikön hytti, salonki sekä päällystön tilat laivan kajuutassa jotka on talven aikana restauroitu alkuperäisen, lähes 130 vuotta vanhan mallin mukaisiksi. Myös kaksi laivavenettä palautetaan kunnostettuina muutaman vuoden tauon jälkeen laivan miehistöskanssin katolle. Museoalus Sigyn on rakennettu 1887 ja on tiettävästi aikakautensa ainoa säilynyt, valtameriliikenteessä seilannut puinen kauppalaiva. Sigyn on museoitu Åbo Akademin merimuseon toimesta vuonna 1939. Sigyn on myös Suomen ensimmäinen museoalus ja se on ollut Turussa yleisön nähtävänä jo yli 75 vuotta. Takilavaurioinen Sigyn avautuu taas turvallisena Museolaiva Sigyn on mahdollisesti ainoa säilynyt valtameriä kyntänyt puinen purjealus. Riitta Salmi TEEMU P. PELTOLA NÄINÄ päivinä korkeakoulujen luentosalit täyttyvät tuttuun tapaan opiskelupaikkaa janoavista. Useiden kuukausien pänttäyksen tulos mitataan muutaman tunnin mittaisella valintakokeella. Useimmissa oppiaineissa juuri valintakokeessa menestyminen on ratkaisevaa. Monissa muissa EU-maissa korkeakoulujen opiskelijat valitaan ylioppilaskokeen tai sitä vastaavan tutkinnon perusteella. Omintakeinen järjestelmämme on alkanut herättää kritiikkiä etenkin tiukentuvien resurssien kanssa kamppailevassa yliopistoväessä. Pääsykokeet ovat iso ponnistus myös henkilökunnalle. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo laskeskelee, että esimerkiksi poliittisen historian oppiaineessa pääsykoerumba vastaa kuukauden työtä. – Tänä vuonna neljä ihmistä tekee kukin viikon töitä pääsykokeiden tarkastamisessa. Työstä ei enää makseta erillistä korvausta, vaan se on suoraan pois virkatyöstä, sanoo Railo. Hän muistuttaa, että aiemmin Turun yliopisto on maksanut laitokselle pääsykokeen tarkastamisesta tuhat euroa, joka on jaettu tarkastajien kesken. Nyt tästäkin palkkiosta on luovuttu säästösyihin vedoten. VALTION taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusohjaaja Tuomas Pekkarinen ja erikoistutkija Matti Sarvimäki julkaisivat huhtikuun puolivälissä artikkelin, jossa ehdottivat korkeakoulujen pääsykokeiden yhdistämistä ja täydellistä mylläämistä. Raakaa pänttäämistä vaativista pääsykokeista luovuttaisiin ja ylioppilastodistuksesta tulisi tiketti korkeakouluun. Opiskelija voisi hakea yhteisvalinnan tavoin kaikille niille aloille, jotka häntä oikeasti kiinnostavat. Muiden samaa paikkaa hakevien taso ratkaisisi, saako opiskelija paikan. Oppiaineet saisivat vapaasti päättää, minkä verran mitäkin ainetta valinnassa painotetaan. Poikkeuksena olisivat erityisiä kykyjä vaativat koulut, kuten Sibelius-Akatemia. Niissä pääsykokeet säilyisivät. – Nykyisin opiskelupaikan hakeminen on niin raakaa hommaa, että käytännössä voi hakea vain yhteen paikkaan kerrallaan. Jos hakee oikeustieteelliseen, ei resursseja muuhun ole. Jos hakee yhteiskuntatieteelliseen, niin usein pääsykokeet ovat eri yliopistoissa samaan aikaan. Ja silloinkin kun ne ovat eri aikaan, on eri paikoissa eri pääsykoekirjat. Aika ei millään riitä niiden kaikkien omaksumiseen. Ihmiset eivät hae itselleen optimaalisia paikkoja, vaan sinne, mihin uskovat varmasti pääsevänsä sisään. Se ei ole hyväksi kenellekään, näkee Railo, PEKKARINEN ja Sarvimäki pitivät nykyistä, tasa-arvoisuutta korostavaa systeemiä nykyoloissa jopa syrjivänä, sillä se suosii kaupunkiseutujen varakkaampien perheiden lapsia, joilla on mahdollisuus osallistua kalliille valmennuskursseille. Isoksi paisunut valmennuskurssibisnes olisikin systeemin uusimisessa suurin häviäjä. Itsekin valmennuskursseilla aikoinaan opettanut Railo pitää kursseja enimmäkseen rahastuksena. – Huomasin, että valmennettavat oli jaettavissa kolmeen ryhmään. Kolmannes pääsi todennäköisesti sisään minusta riippumatta ja kolmannes ei olisi päässyt sisään, vaikka mitä olisin tehnyt. Vain yhden kolmanneksen menestykseen pystyin oikeasti vaikuttamaan. Minulle oli selvää, että suuri osa maksoi kurssista turhaan. Hyvästit pääsykokeille? Yhteisvalinta olisi pieni helpotus säästöpaineissa sätkiville korkeakouluille Yliopiston ovet eivät aukene helposti. Monille opiskelupaikan saamisesta tulee vuosien projekti.
• 3 Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS ONNIBUS.COM ostaa 13 uutta Van Hool -linja-autoa. Kymmenen on 89-paikkaisia Astromega-kaksikerroslinja-autoja. Tämän lisäksi yhtiö hankkii Van Hoolilta myös kolme 72-paikkaista Altano-bussia heinäkuussa. Investoinnin hinta on viisi miljoonaa euroa ja se tuo yritykseen 40 uutta työpaikkaa. Yhtiö käynnistää samalla alennuskampanjan, jossa alle 200 kilometrin matkalippu maksaa neljä euroa. Onnibus.com investoi ja palkkaa VAIHDOIN jokin aika sitten ajatuksia Turun kuntapolitiikassa mukana olevan päättäjän kanssa. Hän valitteli, miten vaikeaa nykyään on saada ihmisiä suostumaan ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Potentiaalisia uusia päättäjiä on, mutta kuntapoliitikon ura – tai oikeammin harrastus – kiinnostaa yhä harvempaa. Valtuutettujen tason lasku merkitsee väistämättä entistäkin takkuisempaa päätöksentekoa. Syitä on varmasti useita. Yksi on se, että väistämätön julkisuus pelottaa. Harva haluaa yhteiskunnalliseksi kusitolpaksi. Poliitikkojen riepottelu, etenkin sosiaalisen median suoman anonymiteetin turvin, on välistä hurjaa katsottavaa. Asiattomat viestit ovat ensimmäinen lähestymistapa ja uhkailu maan tapa. Kunnallinen päätöksenteko vaatii myös paneutumista asioihin. Päättäjän on valittava erikoisalansa, sillä kaikkea on mahdoton hallita. Asioita pitää opiskella etukäteen, omalla ajalla, palkatta. Tässäkin on kuulemma puutteita. Kokouksiin tullaan täysin kylmiltään tietämättä edes sitä, mistä oikeastaan ollaan päättämässä. Onko päättäjä silloin tehtävänsä tasalla ja vaaleissa saamansa luottamuksen arvoinen. Ei ole. PÄÄTTÄJÄ valitteli myös sitä, että suunnittelutyöryhmissä on toisinaan jäseniä, joilla on kaikkiin kysymyksiin vastaus valmiina. Se on aina ”ei”. Heillä ei kuitenkaan ole esittää asiaan vaihtoehtoista näkökulmaa, ei on ei ja pysyy. Poliittinen päätöksenteko on kompromissien tekemistä. Lehmänkaupoiksikin niitä on sanottu. Kun antaa periksi jossain asiassa, saa vastaavasti siimaa toisessa asiassa. Ei-päättäjien soisi ymmärtävän tämän. Suomen kuntien poikkeuksellisen laajalla autonomialla on pitkät perinteet ja varmasti kansan tuki. Tuskinpa kovin moni haluaa, että kuntien asiat päätettäisiin esimerkiksi aluehallintovirastossa virkatyönä. Kuntia ei voi hallita viisaiden komiteoillakaan. Edustuksellinen demokratia on yhä hallintomalleista se vähiten huono. TEEMU P. PELTOLA Politiikka pelottaa Jane Iltanen aamuset.?
• Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET 4
• 5 Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET
• 6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA TURUN kaupunki tutustuttaa turkulaisia maahanmuuttajaryhmiä saariston historiaan ja nykyisyyteen perjantaina 3. kesäkuuta. Vepsän retken yhteydessä järjestetään kaikille avoin saarikonsertti, jossa soittaa Turun filharmonisen orkesterin muusikoita. Konsertti alkaa kello 14 Vepsän hiekkarannalla ja kestää noin puoli tuntia. Konsertissa esiintyvät trumpetisti Juhani Listo ja fagotisti Jarmo Korhonen. Filharmonikkojen konsertti Vepsässä KERÄÄN vain nokkosia ja niistä tulee erittäin hyvä keitto. Lapsenlapsetkin pyysivät lisää, kun en kertonut mistä se oli tehty. Toinen pojista sanoi kerran kun tarjosin granaattiomenamehua, ettei ota koska se voi räjähtää! MARI EIKÖ niissä Suurimmissa kirjoissa annetakin ymmärtää, että sen saa mitä tilaa? Valtaapitäjien vastuu on ankara. Jos antaa himolle ohjausvallan, selkeän, viisaan järjen ääni ei kuulu. Jälkipolvet sitten maksaa viulut. Mutta ympäri mennään, yhteen tullaan. BORN FREE MITÄ lie historian opettaja kertonut Menandroksesta, kun tästä jäi jotenkin myönteinen mielikuva. Kun ylioppilasteatteri esitti Menandrosta, menin kuitenkin katsomaan sitä näytelmää juuri Paavon takia! EDELLÄ YHTEINEN KESÄTYÖ EIKÖ parvekkeella krillaus ole kielletty? Meillä on niin sovittu, mutta mitä vielä, naapuri käryttää melkein joka päivä sitä kanaa. KOT KOT JOKO TAAS? MITEN ihmeessä naapuri ja Hallituksen jäsen voi antaa ns. väärää infoa kaikille asukaille? Ja jos on vaitiolovelvollisuus, niin tässä jos missä sitä rikotaan. Onko juoruakat ja ukot uskottavampia kuin totuus? Ei ainakaan allekirjoittajalla herkästi ole luottamusta ”marttakerhoon” ja siihenkin uskon paremmin! SUKU EI PAHIN, NAAPURIT ON Burleskitaiteen suosio leviää. Mitä olet siitä mieltä? Tasselit vai ei? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Käskystä paikalla! TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MENNEEN JÄLKIÄ PEKKA KÄÄR TURUN museokeskuksen kokoelmista löytyi talvella 2016 kirjallinen suurharvinaisuus, Conrad Gessnerin (1516–65) kirjoittama Thierbuch, Vogelbuch, Fischbuch, Schlangenbuch eli alkuperäisellä nimellään Historiae animalium tunnettu eläintieteellinen jättiläisteos vuodelta 1551. Turun kirja lienee saksankielisen laitoksen toinen painos vuodelta 1583. Teoksesta ei ole kulkeutunut aikojen saatossa Pohjoismaihin montakaan kappaletta – Turun Akatemian ainoa latinankielinen kappale tuhoutui luultavasti Turun palossa vuonna 1827. Yksi kappale löytyy Tukholman kuninkaallisesta kirjastosta. On arvoitus, miten tämä kirja on päätynyt Turkuun ja edelleen Turun museokeskuksen kokoelmiin. Se on voinut olla jonkin Turun akatemian professorin yksityiskirjastossa tai kenties koristamassa jotain kartanokirjastoa Varsinais-Suomessa. Museon kokoelmaluetteloihin kirja ilmestyy ensimmäisen kerran 1930-luvulla. Conrad Gessner on nykyaikaisen eläintieteen i s ä . H ä n e n 4500-sivuinen teoksensa on järkälemäinen esitys kaikista silloin tunnetuista eläimistä. Eläimet on kuvattu hämmästyttävällä tarkkuudella, joka kestää kriittisen tarkastelun vielä lähes 500 vuotta myöhemmin. Koska hän pyrki kuvaamaan uskollisesti kaikki ihmisten kohtaamat eläimet, päätyi kirjaan myös yksisarvisia ja merihirviöitä: hänellä ei ollut perusteita jättää niitä pois sen kummemmin kuin todellisiakaan eksoottisia eläimiä, joiden olemassaolosta oli vain yksittäisten ihmisten kertomuksia todisteena. Historiae animalium ka tis jo m t y i k t OONA KARHUNEN UNDERGROUND Model 2016 kilpailun semifinaalissa nähdään Miss Sassy Fierce -nimellä kilpaileva burleskitaiteilijan alku. Lavahahmon taakse kätkeytyy 22-vuotias Turun yliopistossa kansatiedettä opiskeleva Kaisla Kivistö. Underground Model -kilpailussa etsitään persoonallista naista, joka kantaa itsensä ja tyylinsä ylpeydellä. Vaikka nimi tuo mieleen mallikilpailun, kyse on muustakin kuin ulkonäöstä. – Semifinalistit julkaisevat äänestysaikana muutaman blogitekstin, joiden kautta ihmiset pystyvät tutustumaan meihin pintaa syvemmälle. Näytöksiä tai esityksiä ei ole kuin vasta heinäkuussa käytävässä finaalissa, Kivistö kertoo. Kivistö ei ole aiemmin ollut mukana vastaavanlaisissa kilpailuissa, mutta esiintymiskokemusta hän on kerännyt muuta kautta. – Pienenä olin mukana koulun näytelmissä, tanssiesityksissä sekä kuorossa. Yläasteella harrastin pari vuotta hiphop-tanssia ja esiinnyimme muutaman kerran. Burleskilavalle olen noussut vasta kerran eli sillä alalla olen aloitteleva esiintyjä. Lisäksi ainejärjestömme Seita y:n puheenjohtajuuden kautta esillä olo tunnu niin vaikealta. Nautin esiintymisestä ja esillä olosta. MUITA kilpailijoita Kivistö kehuu kauniiksi ja persoonallisiksi naisiksi. Vaikka kaikissa on jotain samanlaista, kaikki eroavat paljon toisistaan. – Omina vahvuuksinani pidän itsevarmuuttani ja aitouttani. Olen sinut itseni kanssa ja tiedostan hyvät sekä huonot puoleni. On hassua sanoa, etten esitä mitään muuta kuin olen, koska burleskiesityksissä hahmoni voi saada vaikka mitä ulottuvuuksia ja tarinoita kerrottavakseen, Kivistö pohtii. Kilpailun kautta Kivistö haluaa luoda alkua mallinuralleen, luoda kontakteja sekä saada yhteistyötahoja. – Haluan oppia uusista kokemuksista ja kehittyä niin ihmisenä, mallina kuin burleskitaiteilijana. Burleskiurani saa varmasti lisäpotkua kilpailusta, sillä nyt on vielä suurempi hinku päästä lavalle syksyllä. Tällä erää kuitenkin keskityn nauttimaan kaikesta mitä kisalla on annettavana. BURLESKISSA Kivistölle on tärkeää se, että kaikki ovat parrasvalon arvoisia koosta tai taustasta riippumatta. – Minulle burleski on itsensä rakastamista ja sen näyttämistä muille. Jokainen keho on kaunis ja jokaisen tulisi pystyä rakastamaan itseään sellaisena kuin on. Pienet tissit, selluliittipylly ja hyllyvät allit eivät ole kiellettyjä burleskissa. Mitä enemmän sinulla on heilutettavaa, sen enemmän katsojilla on katsottavaa, Kivistö muistuttaa. Underground Model -kilpailun finaali käydään 16. heinäkuuta Big Wheels-tapahtumassa Pieksämäellä. Finalisteja voi äänestää 1. heinäkuuta asti osoitteessa undergroundmodel.weebly.com/. Pintaa syvemmällä Burleskitaiteilijan alku Kaisla Kivistö luottaa itsevarmuuteen ja aitouteen Miss Sassy Fierce eli Kaisla Kivistö on noussut burleskillavalle vasta kerran Machina Electrica -burleskiryhmän kanssa. Tämän vuoden aikana hän aikoo astua lavalle sekä Fierce Love -duossa että soolona. Kaisla Kivistön arkisto Jarkko Koskinen
• 7 Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET
• 8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 TPS:N Ria Öling ja TPS-taustainen Juliette Kemppi ovat mukana Suomen naisten jalkapllomaajoukkueen EMkarsintaotteluissa Irlantia (3.6.) ja Portugalia (7.6.) vastaan. Neljä peliä pelannut Suomi on karsintalohkonsa kakkonen Espanjan jälkeen. Voitoilla Suomi ottaisi tukevan otteen lohkon kakkospaikassa ennen syyskuussa pelattavaa kahta viimeistä karsintaottelua. Lohkokakkosena Suomi olisi lähellä lopputurnauspaikkaa. Isoja pisteitä metsästämään MIESTEN kymmenottelun Suomen ennätyksen 1975 otellut Turun Weikkojen Pekka Suvitie oli tuttu näky 1970-luvulla Paavo Nurmen kisoissa, vaikka miehen ykköslaji ei kuulunutkaan kisojen ohjelmaan. Muun muassa pituushypyssä mies kuitenkin kisasi Nurmen kisoissa. Vuonna 1978 hän voitti pituuskisan tuloksella 765. Voittomarginaalia kertyi yli 30 senttiä. – Silloin jo vähän jäähdyttelin. Kymmenottelu jäi silloin 1970-luvun puolivälissä, kun aloitin opiskelun oikeustieteellisessä, kymmenottelun ja pituuden kaksinkertainen Suomen mestari muistelee. Vaikka 1978 oli Suvitielle hyvä kesä, Kalevan kisoissa mies jäi pronssille. Vahinko tuli korjattua vuotta myöhemmin. Nurmen kisoissa Suvitie kisasi juniorisarjoissa jo 1960-luvun lopulla, kun Urheilupuistossa oli vielä legendaarinen hiilimurskarata. Muistiin on jäänyt myös vuosi 1973. – Silloin kisasin korkeudessa. Se oli hyyä kisa. Hyppäsin yli kaksi metriä, tuloksella 203 kolmanneksi korkeuskisassa sijoittunut Suvitie sanoo. Nyky-yleisurheiluun Suvitie kaipaisi kovempia urheilijoita. – Laji on hieman alamaissa. Onhan se vähän surullista, että 1970-luvun tulokset ovat vielä kovaa valuuttaa monessa lajissa. Minunkin kymmenottelun tuloksillani voitettaisiin tänä päivänä monet Kalevan kisat. ILKKA LAPPI Jäähdytellen voittoon Mitä mieltä olet Leijonien World Cup -joukkueen valinnoista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PAAVON JÄLJILLÄ ILKKA LAPPI HOLLANTILAISLUOTSI Job Dragtsma teki PK-35-ottelun jälkeen johtopäätöksen, ettei hänellä ole rahkeita oikaista Interin kurssia. Teko oli Dragtsmalta suoraselkäinen, sillä Stefan Håkansin kynnys antaa potkut vuodesta 2007 Interiä valmentaneelle hollantilaiselle olisi ollut valtavan korkea. Vaikka Dragtsman viimeinen kausi Interissä jäi torsoksi, sai hollantilainen paljon hyvää aikaan sinimustien peräsimessä vajaan kymmenen vuoden aikana. Ennen Dragtsman tuloa seuraan Inter oli keskikastin joukkue, joka oli parhaimmillaan kaudella 2004 yltänyt neljänneksi. HJK ja Haka heiluttivat tahtipuikkoa kotimaisessa jalkapallossa. Jo Dragtsman ensimmäisellä kaudella Inter eteni Liigacupin finaaliin. kaudella 2008 Inter räjäytti pankin ja juhli kauden päätteeksi läpimärällä Kupittaan nurmella seurahistorian toistaiseksi ainoaa Suomen mestaruutta. Seuraavana syksynä Inter nosti Suomen Cupin voittopokaalin ilmaan, kun finaalissa kaatui Tampere United 2-1 Kennedy Nwangangan ja Timo Furuholmin maaleilla. Vaikka pokaaleja Dragtsman aika ei tuon jälkeen tuonutkaan, oli Inter lähellä. 2011 ja 2012 pelaajien kaulaan ripustettiin hopeamitalit kauden päätteeksi. 2014 ja 2015 Inter oli Suomen cupin finaalin häviävä osapuoli. Viime kaudella Inter jäi mitalien ulkopuolelle neljänneksi, mutta Jobin testamentti Job Dragtsman yhdeksän vuoden ajanjakso jätti jälkensä Interiin Menestyksenvuodet on asia, joka Job Dragtsman pitkästä valmentajapestistä kannattaa muistaa. Pelaajat pääsivät heittämään Dragtsmaa ilmaan Suomen mestaruuden kunniaksi syksyllä 2008 kosteissa tunnelmissa. Arto Takala parin vaisumman kauden jälkeen sinimustat nousivat jälleen tosissaan haastamaan muita mitaliehdokkaita. SAATTOI olla, että parin viime kauden aikana Dragtsma ei kyennyt reagoimaan pelissä tapahtuviin muutoksiin niin hyvin kuin olisi pitänyt. Tosin osittain Interin alkukauden ongelmat selittyvät sillä, että joukkueen keskikentältä ovat puuttuneet sellaiset pelaajat, joiden varaan Dragtsma on pelitapansa kanssa tottunut nojaamaan. Aikakautensa aikana Dragtsma loi Interille selkeän tavan pelata jalkapalloa. Nopea lyhytsyöttöpeli ja vahva keskikenttä olivat siinä avainasemassa. Interin keskikentän ongelmat tulivat kiusallisen selkeästi esiin PK-ottelussa, jossa Inter ylitti itselleen epätyypilliseen tapaan pitkää palloa keskialueen yli. Dragtsman lähdön myötä on mielenkiintoista nähdä, millaiseksi Interin peli-identiteetti lopulta muodostuu. Viekö hollantilainen pelitavan mukanaan vai juurtuiko lyhytsyöttöpeli seuraan? VAIKKA Inter on viime vuosina lipunut jälleen takaisin keskikastiin, voi Dragtsman aikakautta Interin peräsimessä pitää menestyksekkäänä. Tosin loppua kohden tottumus saattoi viedä parhaan terän otteista kentällä. Edessä on muutoksen aika. Sen läpi luoviminen kunnialla on toivottavaa koko kaupungin jalkapallon kannalta. Turku tarvitsee vahvan Interin.
• 9 Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET
• 10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 T U R U N pääkirjaston lastenosastolla Saagassa on ke säkuun loppuun asti esillä Nukkekotielämää!-näyttely. Lasten oma näyttely esittelee neljä eri-ikäisten tyttöjen sisustamaa Lundby-nukkekotia. 10-vuotias Isla, 9-vuotias Kreetta, 8-vuotias Nelli ja 5-vuotias Halla ovat sisustaneet kotinsa omaan tyyliinsä, ja mukana on myös paljon itse tehtyjä huonekaluja. Elämää pienoiskoossa IITTALAN Aaltosarja täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Alvar Aalto (1898– 1976) esitteli lasimaljakkosarjansa Karhula-Iittalan lasimuotoilukilpailussa vuonna 1936. Esineet poikkesivat selvästi ajalle tyypillisestä lasin geometrisestä muotoilusta. Erikoinen muoto antoi uusia vapauksia esineiden käyttötarkoituksen suhteen. Aalto nimesi kilpailuteoksensa Eskimonaisen nahkahousuiksi. Ei ole tiedossa, heijastiko nimi hänen muotoiluideansa todellista innoitusta vai antoiko hän nimen vain huvikseen. Maljakoiden lisäksi Alvar Aalto -kokoelmassa on nykyään myös teräskulhoja, puisia tarjoilulautasia ja tuikkulyhtyjä. Juhlavuoden kunniaksi kokoelmaan tuodaan uutuusväri tummanharmaa. Aalto juhlii uudella värillä Keräiletkö design-astioita? Mikä sarja on suosikkisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA –TUOSSA on ensimmäinen omistusasuntoni, joka sijaitsee Martissa. Tuossa on lapsuudenkotini Haritussa. Tatu Moisio osoittaa kuvia vasemmassa kädessään. Kysyimme aiemmin tällä sivulla lukijoiltamme, mitä tatuoinnit heille merkitsevät. Moisio lähetti kuvia vasemman kätensä upeista tatuoinneista. Käteen on tallennettu hänen elämänsä tarinaa. Mies kertoo, että kaikilla kuvilla on hänelle henkilökohtainen merkitys. Kädestä löytyy muun muassa Moision nelivuotiaan tyttären jalanjälki, joka ikuistettiin sairaalassa lapsen synnyttyä. Moision käteen on hakattu myös useita Turku-aiheisia kuvia. Kuvien joukosta löytyy esimerkiksi Föri, jokirantaa, Tuomiokirkko, telakkaalueen nostureita ja Turun taloja. 33-vuotias Moisio on asunut Turussa koko ikänsä ja työskentelee toiminnanjohtajana Turun nuorisopalveluissa. – Kun olen näinkin kauan Turussa asunut, uskalsin laittaa kaupungin iholleni. Turku-aiheiset kuvat muistuttavat myös siitä, miten tutkin junnuna kaupungin joka nurkan graffitiharrastukseni kautta. Aina välillä joku kysyy, että mitäs jos muutan pois täältä. Olen vastannut vitsailemalla, että onhan tuo oikea käsi vielä vapaana. TURKU-AIHEISTEN kuvien pohjana on käytetty taiteilija Jukka Hakasen luonnoksia. Hakasen kuvia voi ihailla muun muassa Turun kauppatorilla, jossa ne löytyvät torin reunalla sijaitsevan rakennuksen seiniltä. Moisio pyysi Hakaselta lupaa käyttää tämän luonnoksia, johon taiteilija mielellään suostui. Turku Energian savupiippua kuvaavaan tatuointiin liittyy oma tarinansa. Tatuoinnissa Fibonaccin lukujono ei vastaa esikuvaansa. – Tatuoinnissa piipun numerosarja on 12358 siinä missä oikea lukujono on 112358. Tatuoija muuttui kalpeaksi kun hän huomasi virheen, mutta minusta se on hauska yksityiskohta. Moisio kertoo ottaneensa ensimmäisen kuvan iholleen tultuaan täysi-ikäiseksi. Silloin niskaan tatuoitiin hänen nimikirjaimensa. Vasen käsivarsi on tatuoitu osissa kolmen vuoden aikana. – Kun olen saanut idean uudesta tatuoinnista, olen antanut ajatuksen kypsyä noin vuoden ajan. Nyt vasen käsi alkaa olla täynnä. Tulevaisuudessa iholle on tulossa kuva avopuolisostani. TATUOINTEIHIN on Moision mukaan helppo sitoutua, kun ne kytkeytyvät omaan elämään. – Tatuoinnit muuttuvat osaksi itseä. Ne kertovat minusta ja muistuttavat eletystä elämästä. Niitä voi vanhalla iällä katsella kuin valokuvaalbumia. Iholla elettyä elämää Tatu Moision kädessä on ensimmäinen asunto ja tyttären jalanjälki Tatu Moision vasen käsivarsi on täynnä kuvia, joilla on hänelle henkilökohtainen merkitys. Merja Kajala Ei liene maailmassa monta, jolla on Tuomikirkko tatuoituna. Föri kyynärtaipeessa. VUONNA 2005 julkaistusta villivihannesasiantuntija Raija Kivimetsän esikoisteoksesta on tänä vuonna julkaistu täysin uudistettu laitos. Villiinny villivihanneksiin (Kirjapaja) opastaa lukijansa villivihannesten maailmaan. Kivimetsä antaa ohjeita villivihannesten keräämiseen, käsittelyyn ja säilöntään. Kirjassa esitellään kaksitoista valikoitua villivihannesta ja kolme ravintokäyttöön sopivaa puuta. Teoksen lopusta löytyy villivihannesreseptejä, joiden avulla syntyy esimerkiksi piiraita, salaatteja, pääruokia ja lisukkeita. Opas villivihreään KIERRÄTYSKESKUS
• 11 Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET Elämä&tyyli
• 12 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 SUOMALAISKODEISSA kasvistellaan entistä enemmän. Kasviksia ujutetaan ruokiin myös siinä toivossa, että muut perheenjäsenet saataisiin syömään niitä enemmän. Maku ja tuoreus ovat suurimmat vaikuttajat kasvisten käytössä, tarjousten perässä ei sen sijaan juosta samaan tapaan kasvisostoksille. Tiedot käyvät ilmi Apetit Ruoka Oy:n toukokuussa teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 006 suomalaista. Kasvisten syönti kasvussa KUIN yllättäen keväisestä maasta ponnistavat punertavat raparperin versot. Ruoka-asiantuntija Leena Ylikännö Länsi-Suomen maaja kotitalousnaisista kertoo, että varret ovat parhaimmillaan, kun ne ovat napakoita, meheviä ja hienosyisiä. Hyvin happamana raparperi tuo hienon vivahteen makeisiin jälkiruokiin, leivonnaisiin, hillokkeisiin ja mehuihin – mutta myös suolaisiin ruokiin. Kirpakkaa makua voi pehmentää hunajalla, siirapilla tai sokerilla. Raparperin maku puolestaan korostuu inkivääristä, kanelista, kardemummasta tai tähtianiksesta, Ylikännö vinkkaa. Raparperi säilytetään +2-5 asteessa ja käytetään muutamassa päivässä. Ylimääräiset varret voi pakastaa viipaleissa tai soseeksi keitettynä. Raparperi on alkukesän herkku Mikä on paras grilliherkku? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG AURAJOEN rantoja kulkeva Turku Food Walk lupaa johdattaa turkulaisen ruokakulttuurin ytimeen kymmenellä ravintolalla. Aloittaa voi vaikkapa Suomen parhaimmaksi kehutusta cappuccinosta ja siirtyä jättikatkarapuihin mascarpone-parmesaanivaahdolla. Illan hämärtyessä voi tuudittautua makeaan marenkijälkiruokaan lämpölamppujen alla. Visit Turun myyntija markkinointipäällikkö Satu Hirvenoja kertoo, että ensimmäinen Food Walk-kortti tehtiin vuonna 2012 viiden ravintolan kera ja nyt mukana on jo kymmenen ravintolaa. – Food Walkia voi varioida mielensä mukaan, joten kierros on aina eri näköinen. Kukin ravintola on ehdottanut oman annoksensa ja usein mukaan on valikoitunut suosikkeja, kuten Sevillan grillatut jättikatkaravut. Joissakin ravintoloissa annos on yllätys päivän mukaan, Hirvenoja sanoo. Hirvenojan mukaan vastaanotto on ollut loistava. Food Walkista on tullut suosittu lahjaidea ja myös polttariporukat ja muut ryhmät ovat ottaneet sen omakseen. Food Walk on hyvä keino tutustua turkulaiseen ravintolakulttuuriin ja kokea monta ravintolaa lyhyessä ajassa. SÄÄ ulkona on mitä mainioin, joten illan Food Walk -kierros aloitetaan terasseilta. Ensimmäiseksi kohteeksi valikoituu Smör jonka pienellä ja sympaattisella pihalla on vielä lämmintä. Long Kyröllä marinoitua kirjolohta, vuohenjuustokreemiä ja pikkelöityä kurkkua jonka kera tarjoilija suosittelee lasillista viileää spätburgunderia. Marinoitu lohi maistuu rapsakan paksoin ja kreemin kera ihanan raikkaalta, eikä viinivalintakaan olisi voinut olla parempi. On aika jatkaa matkaa kulman taakse Di Trevin terassille, jossa listalla on tapaslankku. Espanjan maut toimivat hyvänä suolaisena välipalana viinin kera. Aurinko alkaa jo vetäytyä kulman taakse ja sokerihammastakin kolottaa. Matka jatkuu jokirantaa pitkin Pinellaan. Lämmin kesäilta on saanut rannan täyteen ihmisiä, osa nauttii piknikistä viltillä ja toiset istuvat kivetyksellä joen reunalla. Tunnelma on niin välimerellinen, että välillä jopa unohtaa olevansa omassa vanhassa kotikaupungissaan. PINELLAN terassilla tulee harvoin istuskeltua, mutta nyt ihmettelen miksi. Terassi on mukavasti lämmitetty ja tunnelma on kiva. Vastapuolella voi nähdä Vähätorin täydet terassit, joen yllä kaartelevat lokit ja kelluvat piknikveneet jotka houkuttelevat lähtemään joskus pienelle retkelle. Vielä jäljellä on Pinellan jälkiruoka, joka on listan mukaan “lemon tart” kaurakeksillä, sitruunamoussella, sorbetilla ja marengilla. Mousse ja sorbetti kruunaavat illan, mutta itse tehtyjen kaurakeksien tilalle murretut valmiskeksit aiheuttavat ihmetystä koko seurueessa. Hyvä että kortilla on kolme päivää käyttöaikaa, sillä seuraavalle päivälle jää vielä kokeiltavaksi Sevillan kehutut jättikatkaravut ja ehkäpä ilmojen helliessä menen maistamaan Svarte Rudolfin lämpimän kanaleivän aurajuustokastikkeella. Ruokakävely makujen taivaassa Food Walk tutustuttaa kerralla Turun ruokakulttuuriin Tapaslankku on pikamatka Välimerelle. Henriikka Fingerborg Long Kyröllä marinoitua kirjolohta, vuohenjuustokreemiä ja pikkelöityä kurkkua. KESÄN ehdoton hitti on pekoniin kääritty raparperi. Kaks Kokkii -sarjan Pasi Kuronen paljastaa pikaohjeen loistavaan grilliherkkuun. Kuori raparperit ja leikkaa sormen paksuisiksi ja pituisiksi pölkyiksi. Sokeroi kevyesti ja kääri pekoniin. Aloita paistaminen miedolla lämmöllä jotta pekonin rasvat lähtevät liikkeelle. Nosta lämpöä jotta saat kunnon paistopinnan. Raparperi saa jäädä sisältä hieman kovaksi jotta hapot säilyvät. Pekoniraparperi
• 13 Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET
• Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET 14
• 15 Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET
• Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET 16
• 17 Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET Culinaire
• Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET 18 Terveys&liikunta ILKKA LAPPI TOUKOKUUN lopulla Myllyn yhteyteen avautunut Irti Maasta -kiipeilykeskus haluaa painottua koko perheen yhteiseen hauskan pitoon enemmän kuin hampaat irvessä väännettävään urheiluun. – Lähestymme kiipeilyä leikin, viihteen ja vapaa-ajan tekemisen kautta enemmän kuin urheilun. Ensisijainen tavoitteemme on tarjota onnistumisen elämyksiä ja hauskaa yhdessäoloa, toteaa toimitusjohtaja Aleksi Mattila. Raision Irti Maasta on Suomen toinen Irti Maasta -kiipeilykeskus. Toinen on Tampereella. Usein kiipeily mielletään nuorten harrastukseksi. Mattila korostaa, että Irti Maasta sopii kaikenikäisille. – Meillä ei varsinaista alaikärajaa ole, mutta noin neljävuotiaasta eteenpäin on sopiva ikä. Tämä sopii myös ikäihmisille hyvin. Tampereella vanhimmat kävijämme ovat olleet yli 70-vuotiaita. Raisiossa isovanhemmat eivät ihan vielä ole löytäneet meitä. He ovat kyllä tuoneet lapsenlapsia kiipeilemään, mutta harvan rohkeus on riittänyt itse nousemaan seinälle, Mattila sanoo. RAISION Irti Maasta -kiipeilykeskuksessa on 25 erilaista nousua. Korkeimmat eri korkuisista nousuista ovat yli kahdeksanmetrisiä. – Seinillä pystyy haastamaan itseään ja hien saa pintaan niin halutessaan, mutta seiniä on mahdollista kiipeillä oman osaamisen mukaan. Etenemisestä voi tehdä haastavampaa tai helpompaa omien resurssien mukaan, Mattila kertoo. Kiipeily lajina on monipuolista liikuntaa. Mattilan mukaan se sopii hyvin koko perheen yhteiseksi ajanvietoksi juuri lajin luonteen vuoksi. – Kiipeily on siitä hyvä koko perheen laji, että se on yksi Senioreillekin sopiva Kiipeily koko perheen rentoa yhdessäoloa Aleksi Mattilan mukaan kiipeily on hyvää yhteistä tekemistä koko perheelle vauvasta vaariin. Ilkka Lappi harvoja lajeja, joissa eri ikäiset ovat aidosti samalla viivalla. Lapset eivät tarvitse tasoitusta vaan ovat usein ketterämpiä kuin aikuiset. Meidän seiniä voi myös edetä monella tekniikalla, joten sormivoimallakaan ei ole niin suurta merkitystä kuin urheilullisemmassa kiipeilyssä, Mattila sanoo. Rennossa hengessäkin tapahtuva kiipeily kehittää fysiikkaa kuin huomaamatta. – Kiipeily kehittää muun muassa ketteryyttä, tasapainoa ja koordinaatiota. Se sopii myös hyvin muun liikunnan tueksi. TOISTAISEKSI Irti Maasta -kiipeilykeskuksia on vain kaksi. Yrityksen suunnitelmissa on laajentaa toimintaansa muuallekin lähivuosina. Mattila laskee, että bisnesmielessä kiipeilykeskuksia olisi hyvä olla muutama. Kauppakeskukset ovat hedelmällistä maaperää toiminnalle. – Haluamme olla helposti ihmisten saavutettavissa. Esimerkiksi Myllyssä asiakasvirta on valmiina. Koko ajan kauppakeskuksissa vietetään enemmän ja enemmän aikaa ja tekemisen skaala kasvaa myös tämänkaltaiseen toiminnallisempaan suuntaan, Mattila näkee.
• 19 Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET
• 20 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 MELKO varmasti Badfellas duo on Suomen energisin rockduo. Kaksikko laittaa itsensä ja soittimensa täysillä likoon jokaisella keikalla. Kitaran ja lyömäsoittimien varassa operoiva duo esittää rockcovereita varsin laajalla skaalalla. Repertuaariin kuuluu rokkia 1970-luvulta tähän päivään Nine Inch Nailsista Pate Mustajärveen. Badfellas duo keikkailee kesällä ahkerasti Turun seudulla, esimerkiksi 8. kesäkuuta Papa Joella. Suomen hikisin duo VAIKKA Bob Dylan on urallaan tehnyt valtavan määrän ikivihreitä, on mies toisinaan myös versioinut muiden biisejä. Dylanin tuorein levy Fallen Angels on jatkoa viime vuonna ilmestyneelle Shadows in the Night -levylle, jolla Dylan versioi Tin Pan Alley -biisitehtaalta tulleita biisejä. Myös Fallen Angelsin suurin yhteinen nimittäjä on Frank Sinatra. 12 biisistä yhtä lukuun ottamatta Sinatra levytti uransa aikana kaikki. Dylan versioimassa Sinatran tunnetuksi tekemiä lauluja on ajatuksena outo, mutta toimi Shadows in the Nightilla varsin hyvin. Fallen Angels on liki yhtä hyvä levy, vaikka yllätysmomentti ei enää olekaan läsnä. Vaikka Sinatra loi maineensa ennen kaikkea kovan luokan laulajana, toimivat hyvät biisit myös Dylanin tulkitsemina. Esimerkiksi Young at Heart ja All or Nothing at All toimivat ensiluokkaisesti vastikään 75 vuotta täyttäneen Dylanin käsissä. Kuten Dylanin urallla muutoinkin viimeisen vuosikymmen ajan, ympärillä olevat muusikot ovat huippuammattilaisia, joten taustojakin kelpaa kuunnella. Kenelle: Ikivihreisiin hiukan tuoretta twistiä haluavalle Dylan-diggarille. Arvio: Yksi lenkki Dylanin myöhäiskauden onnistuneiden levyjen ketjussa. ILKKA LAPPI Raakkuja kohtaa laulajan Hector, Chisu… Mitä mieltä olet tulevan syksyn Vain elämää -artisteista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI THE Beatles kiersi vuosien 1960-luvulla ympäri Iso-Britanniaa Magical Mystery Tourilla. Kiertueesta tehtiin televisiodokumentti. Tulevana juhannuksena jämsäläisen pienlevy-yhtiön Kello Neljän Levyt kaksi bändiä alternativeyhtye Avant Garden sekä noiseorkesteri Pekan Pizza ja Kebab kiertävät Beatlesin hengessä Suomea. Tosin muutaman kuukauden sijaan kiertue kestää kaksi vuorokautta. Jämsästä käynnistyvä kiertue pysähtyy ainakin Tampereella, Turussa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Lahdessa. – Tällainen kiertue on ollut haaveenani pitkään ja nyt saatiin se onnistumaan. Juhannus oli melkeinpä ainoa sopiva ajankohta, koska kaikki me soitamme myös muissa bändeissä, mutta mikäpä olisi tämän parempi tapa viettää juhannusta. Toki on mahdollista, että ajankohta karsii potentiaalista yleisöä, mutta nykyään ihmiset jäävät entistä enemmän , kertoo Ville Harden. Alustavan suunnitelman mukaan parin päivän aikana pakettiauton mittariin kertyy kilometrejä vajaa 800. Pelkkään ajamiseen menee aikaa kymmenisen tuntia. Harden vakuuttaa, että keikkailun ja matkanteon ohella ehditään nukkuakin. – on suunniteltu, että Turussa ja Lahdessa yövytään. AVANT Gardenissa ja Pekan Pizza ja Kebabissa soittaa yhteensä viisi jäsentä. Suurin osa matkaan lähtevistä soittaa molemmissa bändeissä. Kahden päivän ohjelmaa ei ole naulattu yksityiskohtaisesti. Sattumalla jätetään matkan varrella tilaa. – Ainakin isoissa etelän kaupungeissa soitetaan, mutta on mahdollista, että matkan varrella innostutaan soittamaan muuallakin. Keikat toteutetaan pienimuotoisesti joko akustisilla soittimilla tai sitten taustanauhan päälle laulamalla, Harden kertoo. Kiertueen esiintymiset tulevat tapahtumaan ”enemmän ja vähemmän olennaisissa paikoissa”. Juhannuksena kannattaa siis pitää silmät auki, sillä retkueen käsitys keikasta venyy tarpeen mukaan. – Poikkitaiteellisuus on yksi kiertueen ohjenuora. Meillä on eri kaupungeissa tuttuja muusikoita ja muita esiintyviä taiteilijoita, jotka tulevat vierailemaan keikoilla. Ainakin performanssitaidetta ja improvisaatiota nähdään, mutta voi olla, että muutakin keksitään. Toivottavasti säät sallivat, sillä esimerkiksi Turussa Aurajokirannassa on varmasti hieno soittaa, hän jatkaa. BEATLESIN esimerkin mukaisesti myös Kello Neljän Levyjen juhannuskiertue taltioidaan. Parin vuorokauden rutistus hyödyntää muutenkin sosiaalista mediaa. Kiertueen etenemistä voi seurata esimerkiksi Twitterissä ja Instagramissa hastagilla #KNL48H sekä Periscopessa tunnuksella @kelloneljanlevyt. Matkasta kuvataan myös dokumentti YouTubeen. – Meillä tulee olemaan matkassa monta kameraa. Tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon materiaalia. Kaksi vuorokautta pakussa Kello Neljän Levyjen juhannuskiertueella asioiden annetaan tapahtua Avant Garden Avant Gardenin voi bongata Turun kaduilta juhannuksena.
• 21 Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET Viihde
• 22 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 TIMO SALMESMAA Energiaa kesään! Kalenterikuvauksiin suunnistavat Peppiina Kajanne ja Karita Haapanen promosivat Showroomissa Mara Lehdon suojeluksessa. Terassin remontoiva Showroom avaa kesäkuussa uuden Club Monaco -kesäklubin Timo Salmesmaa Schools out! Koululaisten arkinen aherrus päättyy ja ylioppilaat painavat valkolakin päähänsä. Suvivirttä tai ei, veräjät hellekesään avautuvat ryminällä. Marilynin lauantainen Valkolakkien juhlaa tarjoaa valmistuneille lahjan, perinteinen lakkiaispaikka Börs Night Club ja Showroom hemmottelevat isänmaan toivoja. Baarin citykeidas Patio sai uuden ilmeen asuntovaunuineen ja Vaakahuone juhlii 7 Seinähullun veljeksen viisikymppisiä. Oneinchpunch Winemaker’s dinner by Federico Giovannetti hemmotteli E. Ekblomin kesäillassa. Taiten luotujen lähiherkkujen lomassa kuultiin trendeistä, mm. roseeviinin ja matala-alkoholisten valkoviinien rantautumisesta. Rocca di Montemassin Federico Giovannetti, Pernod Ricardin Pasi ilmanen ja Laura Plet, Casa Vinicola Zonin Fredrik Olin kohottivat maljan kesälle. Timo Salmesmaa Tangorakkauden pauloihin kietoutuneet Heidi Pakarinen ja Heikki Koskelo eivät luvanneet kesähäitä. Uusia kuninkaallisia Venuksessa katsastanut pari tanssittaa kesän aikana Turun seudulla Heidi Uittamolla, Heikki Ilmarisissa ja Tortinmäellä. Timo Salmesmaa Viilalla koristeltuja muffinseja ja kalterikakkoa. Kakolan alueen orientoituminen Turun uudeksi matkailuvaltiksi etenee myötätuulessa. Kierrosten ohella vankilanjohtajan entiseen asuntoon avautunut kahvila ja piharakennuksen valokuvanäyttely peilaavat 150 vuotta tummaa historiaa, kiteyttivät Heikki Sankari, Visit Turun Satu Hirvenoja ja MBakeryn mestaripaakari Mikko Hietala. Timo Salmesmaa Antaa tulla helle vaan, kuumaan on totuttu! Terassikauden golf-kaverinsa Minna Holstin kanssa korkannut Marianne Harjula nautti kesän ensimmäisistä lämpimistä illoista. Eri puolilla maailmaa asunut pantterilady kehotti terdeilyn ohella säännölliseen kuntoliikuntaan ja hapenottokyvyn lisäämiseen. Timo Salmesmaa Timo Salmesmaa
• 23 Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET Jetset FOX Hyvinvointiluentoja ja tanssiteatteria. Maailmanmatkaaja Jethro Rostedt isännöi tänään ensimmäisiä K-50 -festareita. Jokirantaan levittäytyvä tapahtuma keskittyy päivällä asiaohjelmaan, illalla kevennetään. SEN OIKEAN voi kohdata pikadeiteillä tai katuparketilla. Esiintymislavalle nousevat rockcovereita soittava Playa, Teleks sekä dj. Jon Landlord. Auraa kattavalla otteella. Hunter’s Inn hemmotteli kantiksiaan Aura Nightilla -erikoisillalla. Grilliherkkujen lomassa verryteltiin älynystyröitä Janne Porkan vetämässä visailussa. Veeti Duo valeli kuolemattomilla. Security Arsenalin Dan Keskitalo ja Tommi Niskanen rentoilivat Rennon Anu Ruusurannan ja Raimo Nartamon seurassa Hunter’sin vehreällä terassilla. Timo Salmesmaa
• Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET 24
• 25 Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET Työpaikat
• Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET 26 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! ”MENISIT sääki oikeisiin töihin”, sanoo vanha kansa. Ja mitä ne ”oikeat työt” sitten ovat? No niitä, joita parinkymmenen vuoden sisällä tekevät vain robotit. AUTOLIITTO väläyttää jälleen nopeusrajoitusten nostoa. Erinomainen idea etenkin moottoritiellä, jossa nykyiset rajoitukset perustuvat vuosikymmeniä vanhaan autokantaan. Enimmäisnopeus voisi olla vaikkapa 140 kilometriä tunnissa. Tunnin junaa odotellessa. KOHUJURISTI Heikki Lampela on jälleen lakituvassa sillä väärällä puolella. Tällä kerralla häntä syytetään naisystäväänsä kirveellä uhkaamisesta. ”Kaikki on ohi, jos tuomio tulee”, sanoo Lampela (IS 31.5.). Niin. Missä se raja menee? TORIPARKKI tulee sittenkin, mutta ensin on odotettava valituskierrokset. Hallinto-oikeudessa nähdään. Toivottavasti valittajat muistavat, että oikeus arvioi ainoastaan päätöksenteon oikeellisuutta, ei sen asiasisältöä. A-OLUT siirtyy ruokakauppoihin. Häviääkö keskiolut kisan? Saammeko 500 000 alkoholistia lisää? HARTIALA: EU:n alueella viinit ja väkevät ovat pääsääntöisesti tavallisissa kaupoissa. Onko suomalaisten perimä niin paljon huonompi alkoholin suhteen? ROSENLÖF: Tämä on mielestäni asia, jonka ihmiset voivat ihan itse päättää. Harjoiteltu on yli 40 vuotta, olutta on ollut kaupoissa. Mielestäni sinne kuuluisivat myös viinit, niin kuin muuallakin. Jos ihminen haluaa juopotella, niin vaikka rahaa ei olisi, niin jostain pikkuisen kännin aina saa rakennettua. KH: Hauskasti sanottu. JR: Muutos tapahtui jo 60-luvun lopulla. KH: Olemmeko jo saavuttaneet sen pisteen, ettei tämän kaltainen temppu enää lisää menekkiä? Uskon, että ihmisten harkintaan täytyy voida luottaa. JR: En näen kellonajoillakaan oikein merkitystä. Jos kauppa on auki, niin silloin voi myydä. KH: Oluen juottaminen kansalle on killeri. Ylipainosta iso osa tulee alkoholista, jossa on hirveästi energiaa. Olut on pahimmasta päästä. Oluen litkiminen lisää keskivartalolihavuutta ja lihaja verisuonitautien riskiä. Pitäisi tehdä isompi uudistus kerralla, eikä tarjota alkoholia oluena. JR: Jotka käyttävät alkoholia kännin rakentamisessa, niin eivät he välttämättä sitä ravintolassa juo. He ottavat jo kotona sopivan lähdön, jotta selviävät ravintolassa yhdellä tai kahdella. KH: Ihmiset hakevat kyllä viinansa, jos he sitä tarvitsevat. On valitettavaa, että humalajuominen on kulttuurissamme historiallisesti niin vahvana. Valistuksen ja sivistyksen kautta täytyy saada asia järjestykseen. Ja keksimällä ryyppämisen tilalle vaihtoehtoista tekemistä. Rajoittamalla se ei onnistu. Kieltolakia on kokeiltu. JR: Alkuun varmaan on vaaroja, mutta niin on joka asiassa. KH: Isolla osalla kansasta on alkoholismiin liittyvä perimä. Se on biologinen fakta. JR: Se voi toimia toisinkin päin. Isäni oli todella kova alkoholisti, enkä minäkään lasiin sylje. Mutta, kun otan, muistan isäni ja kohtuus pysyy mielessä. KH: En ole koskaan ymmärtänyt, mihin monopolia tarvitaan. JR: Ei tällä alalla tarvita monopolia. Siitä voisi luopua. Elämä ei ole aloittelijoita varten. JARMO ROSENLÖF on sosiaalineuvos ja sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja. KAIJA HARTIALA on lastenlääkäri ja kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtaja. Demari VS Porvari TURKULAINEN jalkapalloilu on romahtanut takavuosien loistostaan todella alas. Interin nimekkään joukkueen pitäisi olla Veikkausliigan kahinoissa kärkipäässä. Mutta peli onkin surkeassa kuosissa. TPS rämpii ykkösdivisioonan pohjalla. Kotipelien pelaamispaikkakin on hakusessa. Joukkue, jolla ei ole omaa vakiokotikenttää, ei ole kunnon futisjoukkue, olisi se sitten vaikka Veritas! Kakkosdivisioonassa ei ole Turusta yhtään joukkuetta, Turun piiristä sentään SalPa Salosta. Missä ovat ÅIFK, Masku, TuTo, SoVo, Heitto, Teräs, TuWe, TPK tai muut? Alemmissa sarjoissa tai lopettaneet kokonaan. Onko turkulaisessa jalkapallossa jotain tehty väärin? Onko vika Suomen Palloliitossa tai sen Turun piirissä? Onko seuroissa tehty jotain väärin? Houkuttelevatko muut lajit, kuten jääkiekko? Vai häviävätkö lahjakkuudet muuten muualle Suomeen tai peräti ulkomaille? Onko futiksenkin harrastaminen tullut niin kalliiksi, että kaikilla perheillä ei ole enää varaa harrastaa? Onko peräti vanhempien kiinnostus lastensa harrastuksiin ja tukemiseen esimerkiksi kuljetuksissa hiipunut? Kn näihin kysymyksiin tietää vastauksen, niin hän on viisas futisihminen ja jakakoon tietonsa eteenpäin, jotta turkulainen jalkapallo saadaan takaisin sinne minne se kuuluukin. Kaipaan Interin ja TPS:n hegemoniaotteluita täydellä Veritaksen stadionilla! Samalla kannustan käymään kolmosen joukkueiden kotiotteluissa. MATTI ”VIKI” VIKSTRÖM, Mikä mättää Turku-futiksessa? Kirjoittaja kaipaa Interin ja TPS:n hegemoniaotteluita. Tara Jaakkola VIIME lauantain lehdessä (Aamuset 28.5.) Illoistenjärveä koskevassa jutussa haastateltavana oli Jani Eteläkoski, ei Eteläpää. Oikaisu
• 27 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 KOLUMNI YKSIN, yksinäinen vai yksin yksinäinen? Piti tarkistaa Tuomari Nurmion biisin sanat. Pilkulla vai ilman, sisällöissä on vissi ero. Suomessa on yli miljoona yksinasuvaa.Tilastonikkarit määrittelevät talouksien pääluvun sen mukaan, kuinka moni käy samalla jääkaapilla. Yksinasujien määrän kasvulle on monta syytä. Monelle on ensisijaista korostaa, että vaikka asuvat yksin, he eivät ole yksinäisiä. Yksinäisyys voi olla ankeaa ja surullista, jos se ei ole valinta. Sairaus se ei ole, mutta kuka nyt julistautuisi julkisesti reppanaksi luuseriksi. Hiljattain Hesarissa oli iso juttu yksinasuvista, ei-yksinäisistä naisista. Aivan kuin olisi lukenut tarinoita menestyvistä mallikansalaisista. Kohta ilmestyi iso juttu eronneesta miehestä, jota ei hävettänyt yksinäisyytensä eikä toiveensa vaimon paluusta tyhjältä tuntuvaan taloon. Maailma nyt vain on parillinen ja yksinelävä sen häirikkö. Monet, eivät kaikki, pariutuneet naistuttavani kutsuvat kotiinsa vain silloin, kun mies on poissa. POLIITIKOT voisivat muistaa meidät, yli miljoonan ihmisen väestöryhmän. Turussa on yksinasuvia kaikkein eniten suhteessa väestömäärään. Ei kannattaisi pelata pelkillä perhepoliittisilla korteilla. Yksinäisyyteen liittyy usein köyhyys tai köyhyyteen yksinäisyys. Yksi ilmaisista harrastuksistani on tarkkailu. Joskus huomio kiinnittyy parien suhteen tiiviyteen. Nainen (yleensä juuri nainen) vahtii tiukasti kyljessä, kun mies latoo tyhjiä pulloja palautusautomaattiin. Laatuaikaa? No, eivät sinkutkaan aina biletä. Tarkkailu on vino hupini ja tiedän kyllä, minkälaista taloudellista, sosiaalista ja mielenterveyteen liittyvää huono-osaisuutta yksinäisyyteen liittyy, eikä se koske vain yksin asuvia. En keksi siihen lääkettä enkä kirjoittamaani kivaa loppukevennystä. TUULA ISTALA Yksin. Yksinäinen? Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T VAIN merimies voi tietää. Näin vakuuteltiin tähän asti. Mutta nyt tietäjien joukkoon liittyy myös valtioneuvosto. Paradoksaalista kyllä, nyt ei merimies tiedä, miten meripelastuksen lennonjohdon siirtäminen Turusta täkäläisten ”huonojen olosuhteiden aikaiseksi” – ja hyvien siinä samalla – Helsinkiin, auttaisi Saaristomerellä apuuntuloja. Ehkä ajatus kulkee niin, että kun kopterit tulevat kauempaa, kuluu matkantekoon sen verran enemmän aikaa, että olosuhteet saattavat ehtiä sillä välin jo parantua. Joten, niin aina rinnan riemuissa on myöskin ikävää. OTAKSUU, JUHANI VALTONEN Vain merimies voi tietää TOMI Flemming, on tosi, että suomalainen alkoholipolitiikka on sitä mitä se on, mutta en voi olla ihmettelemättä tätä suomalaista kaksinaismoralismia. Tappava myrkky tupakka piilotetaan verhojen taakse ja toinen tappava myrkky alkoholi saa aina puolustelijoita, jotka teilaavat kaikki alkoholin aiheuttamat ongelmat. Monella perheellä on helvetti täyttä totta. Koska on kirjoitettu perheestä, joka seisoo reisiään myöten lumihangessa isännän tai näin tasa-arvon aikana emännän tupakoidessa sisällä? Alkoholin takia näin on monessa perheessä. R-kioskeilta sekä huoltoasemilta saa kyllä vapaasti alkoholia, koska sitähän olut ja siiderikin on, mutta autonhuoltoa ei kyllä saa. Lopetetaan tämä niinsanottu eurooppalainen tapa, joka ei kuulu Suomeen. Eihän tämä ole mikään sivistysvaltio, kun katsoo ympärilleen sunnuntaiaamuisin. En ole mikään lasiinsylkijä. Maistuu tuo minullekin silloin tällöin, mutta olen kyllä saanut sitä ihan helposti tälläkin systeemillä. En moralisoi ketään enkä mitään, mutta tuo yltiöpäinen ylistys kuningas alkoholin puolesta pistää joskus sapettamaan. Totuus on se, että alkoholi on tappava myrkky, jos se on elämän pääasia eikä kieltolaki tehnyt ihmisistä juoppoja, vaan tämä apinoiminen, joka kohdistuu höllemmän alkoholipolitiikan maihin. Pitää muistaa, että Suomi ei ole ainoa maa, jossa on ollut kieltolaki. Mielestäni jokainen saa lotrata viinan kanssa minkä ehtii, mutta kaikenlainen alkoholin puolustaminen ja tekeminen siitä jotakin mieltä ylentävää ihanaa naminamijuomaa, on aika lopettaa. Minulta on vanhoja kavereita kuollut viinaan äkkiä laskettuna noin viisi, ehkä enemmän. Tupakka ja alkoholi ovat tappavia myrkkyjä, tämä on faktaa. Vedetäänpä hermosauhut. JUSSI KUJANPÄÄ Vedetäänpä hermosauhut
• Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016 AAMUSET 28