Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 | Nro 18 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Suikkilan koulun budjetti ei venynyt iPad-hankintoihin. Hätiin tuli koulun vanhempainyhdistys. Kaupunki s. 6 Kymmenen tablettia Turkulainen Rimma Joenperä päätti perustaa Nauvoon joogastudion. Ja kysyntää on riittänyt. Terveys&liikunta s. 20 Asanassa rannalla Tom of Finland -musikaali on herättänyt valtavasti kiinnostusta. Jori Sjöroos on mukana sävellystyössä. Viihde s. 24 Jori komppaa Tomppaa Kaupunginjohto: Turusta Suomen upein pyöräilykaupunki toriparkin avulla. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 TURUN kaupunginvaltuuston hyväksymä uusi rakennusjärjestys astui voimaan 1. maaliskuuta. Se kumoaa vuonna 2006 hyväksytyn rakennusjärjestyksen. Toimenpideluvanvaraisuudesta on vapautettu rakennusjärjestyksessä tarkemmin enintään kymmenen neliön rakennelmat, enintään 25 neliön laiturit, tietyt julkisivuja mainostoimenpiteet sekä maalämpökaivojen rakentaminen. Uusi rakennusjärjestys voimaan POHJOLA Rakennus Oy Länsi-Suomi käynnistää ensimmäisen omaperustaisen asuntokohteensa rakentamisen Kakolanmäelle huhtikuussa. As Oy Turun Linnanpuisto on ensimmäinen neljästä yhtiöstä, joka nousee legendaarisen Kakolan vankilan viereen. Kerrostalossa on 127 asuntoa, joista jo ensimmäisten ennakkomarkkinointiviikkojen aikana varattiin toistasataa. Kohde valmistuu jouluksi 2017. – En omalla urallani muista milloinkaan yhdenkään kohteen herättäneen näin valtaisaa kiinnostusta, kertoo Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomen toimitusjohtaja Mikko Kilpi. Kakolan asunnot käyvät kaupaksi Kelpaavatko suunnitelmat uudesta torista sinulle? Puuttuuko jotain? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HALPABUSSIYHTIÖ OnniBus.comin ja Åbussin nykyiset verkostot yhdistetään. Vuorot Helsingin ja Turun keskustan välillä lisääntyvät 27 viikoittaisella edestakaisella vuorolla. Helsingistä Caribialle tulevaa reittiä jatketaan Raision kaupungintalon kautta Naantaliin. – Tunnin vuoroväli keskustojen välillä ja kahden tunnin välein Caribian kautta Naantaliin parantaa aiempaa tilannetta, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Pekka Möttö. – Keskustalinja ryhtyy palvelemaan nonstop-periaatteella Turun ja pääkaupunkiseudun välillä. Onnibus.com avaa nonstop-linjan LINNATEATTERI tuo Turun kesäteatterikentälle uuden näyttämön, sillä jatkossa kesäteatteria on tarjolla myös Linnateatterin pihalla. Linnateatterin taiteellinen johtaja ja kesänäytelmän ohjaaja Petteri Summanen pitää uutta tilaa lottovoittona turkulaiselle kulttuurikentälle. – Uusi tila on kaivattu piristysruiske aivan kaupungin keskustaan. Elävöitämme tarjontaa omalla panoksellamme ja on tietysti mahtavaa tehdä se aivan varmasti ihmisiä viihdyttävällä esityksellä. Linnateatterille katettu näyttämö LASSE VIRTANEN SUOMEN upein tai hienoin pyöräilyja kävelykeskusta. Tällä lauseella markkinoivat kaupunginjohtaja Aleksi Randell ja apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen Kauppatorin alueen tuoreita katusuunnitelmia. – Turusta on mahdollista luoda Suomen johtava pyöräilykaupunki. Olemme aika tiivis kaupunki, arvioi Virtanen. Keskustassa on ollut paljon tyhjiä liikehuoneistoja, mutta kaupunginjohto lupaa, että elinvoima elpyy uudistusten avulla. Keskikaupungin kehittämisessä halutaan edistää viihtyisyyttä, kaupallisia palveluita ja saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla eli kävellen, pyöräillen, joukkoliikenteellä ja yksityisautoilla. – Ovatko nämä vastakkaisia tavoitteita? Uskon, että eivät ole, sanoo Randell. – Jos asiointi keskustassa on hankalaa, kuluttaja vie rahansa pois, mutta kauppakeskusten kanssa ei ole edes tarkoitus kilpailla. Pysäköintilaitoksella on vain välinearvoa, lausuu Virtanen. Virtasen mukaan keskustan asioinnista kolmannes tehdään kevyellä liikenteellä tai kävellen, kolmasosa kävellen ja kolmannes autolla. – Tämä on voimakas sysäys koko keskustan kehittämiselle ja käynnistää huomattavan määrän muita yksityisiä investointeja, jotka parantavat toiminnallisuutta, elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä, lupaa Randell. Virtanen listaa kohteita: Kauppiaskatu 8, Hamburger Börs ja Forumkortteli. – Pysäköinti on keskeinen juttu. Louhi ei palvele lainkaan Forumkorttelia. Pysäköinnin järjestäminen on laukaiseva tekijä investoinneille, tietää Virtanen. VISION tärkein palanen on toriparkki, joka mahdollistaisi 600–800 autopaikallaan 200 pysäköintipaikan poistamisen kadunvarsilta. Se tarkoittaisi lisää pyöräilykaistoja, kävelykadun jatkon, leveämpiä jalkakäytäviä sekä lisää pihakatuja ja tilaa busseille. Kaikki torin maanpäälliset rakenteet uusitaan. Uusiin torirakennuksiin on luvassa palvelupisteitä, kahviloita ja yleisötiloja. Ortodoksisen kirkon edusta muuttuu kävelyn ja pyöräilyn alueeksi ja sille sijoitetaan myös uusi esiintymislava ja talvisin luistelukenttä. Valaistus uusitaan digitaaliseksi, niin että sen voimaa ja värejä voidaan säätää vuodenajan, tapahtuman ja sään mukaan. Koko torialue on esteetön ja lämmitetään. Toriparkista olisi neljä käyntiä torille ja viisi maanalaista yhteyttä muihin kortteleihin. Kustannusarvio ei ole vielä valmis. Arvio on, että ilman arkeologisia kaivauksia ja uusia torirakennuksia kokonaisuus maksaa kaupungille noin 19 miljoonaa euroa. – Jonkin verran yli 20 miljoonan euron varmaan mennään kokonaisuutena. Ollaan ehkä jopa aiemmin esitetyn haarukan alapäässä, laskee Virtanen. Toriparkin sisäänajo on Yliopistonkadulla lähellä Kauppiaskadun risteystä, mutta liikenteen arvioidaan jopa vähenevän sekä Brahenkadun että Aninkaistenkadun risteyksessä, koska muuta liikennettä rajoitetaan. VIRTANEN arvioi, että jos valtuusto hyväksyy suunnitelmat, töihin päästäneen vuonna 2018, mikäli valituksia tulee. Rakentaminen ei nykyarvion mukaan kestä 4,5 vuotta, kuten aiemmin arvioitiin, vaan etenee nopeammin. Kaupunki neuvottelee parhaillaan vuokrasopimuksesta toriparkkiyhtiön kanssa. – Vielä haetaan kustannusarviota pysäköintilaitoksen toteuttamiselle. Selvitettäviä asioita ovat arkeologisten kaivausten kustannukset ja niiden jako sekä johtosiirtojen kustannukset, kertoo Virtanen. Keskustan elinvoiman palauttaja? Kaupunginjohto: Toriparkin avulla maan upein pyöräilykeskusta KARI LAINE MAKSUHÄIRIÖMERKINNÄT lisääntyvät vuosi vuodelta. Suomen asiakastieto Oy.n tilastojen mukaan viime vuoden lopulla yli kahdeksalla prosentilla Suomen aikuisista oli vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Suomessa on tällä hetkellä jo yli 370 000 maksuhäiriöistä. Luku lähentelee jo pahimpia 1990-luvun lamavuosia. Maksuhäiriömerkintöjen kaupunginosavertailussa Perno–Pansio pitää koko Suomen ykköstilaa. Viime vuoden lopulla Perno–Pansion aikuisista peräti 22 prosentilla oli maksuhäiriöitä. Osuus on 14 prosenttia korkeampi kuin koko maan keskiarvo. Suomessa vain kaksi Kotkan kaupunginosaa yltää Perno-Pansion lisäksi yli 20 prosenttiin. Turun lähiöistä Varissuolla ja Lauste-Vaalassa maksuhäiriöisiä on yli 14 prosenttia aikuisväestöstä. Tunnollisimmin turkulaisista laskunsa maksavat itäisen keskustan, Vasaramäen ja Kakskerran asukkaat. Tyypillisin maksuhäiriörekisteriin päätyvä henkilö Suomessa on noin 30-vuotias mies. Tilastojen mukaan tästä joukosta joka kuudennella on tällä hetkellä maksuhäiriöitä. Tavallisin yksittäinen saatava on 100–300 euroa. Saatavien hajonta on kuitenkin valtava. Suurimmillaan ne voivat nousta miljooniin euroihin. Viime vuonna rekisteriin päätyi yli 7 000 uutta henkilöä. Eniten maksamattomia laskuja syntyy verkkokaupasta. Puhelinlaskut, kulutusluotot ja sakot ovat myös yleisiä saatavia. Maksuhäiriörekisteriin voi joutua, jos kulutusluotto on ollut rästissä yli 60 päivää. Perijä voi vaatia maksua käräjäoikeudessa. Jos päätös on velallisen kannalta kielteinen, merkintä syntyy. Myös ulosottolaitos voi päättää maksuhäiriömerkinnästä. Rekisteriin päätyneen elämä hankaloituu monellakin tavalla. Luottotiedot pitää olla kunnossa, jos haluaa pankista lainaa, ostaa tavaroita velaksi, hakea puhelinliittymää, asuntoa tai vakuutussopimusta. Viime aikoina myös monet yritykset ovat alkaneet selvittämään työnhakutilanteissa hakijoiden luottotietoja. Takuusäätiön toiminnanjohtajan Juha A. Pantzarin mukaan rekisteriin päätymisen takana on usein kriisi, joka voi kohdata jokaista suomalaista. Toiminnanjohtajan mukaan on kohtuutonta, jos yksi maksuhäiriö voi estää työpaikan saannin. Perno ja Pansio yhä kärjessä maksuhäiriöissä Maksuhäiriömerkintöjen kaupunginosavertailussa Perno–Pansio pitää koko Suomen ykköstilaa. Mikael Rydenfelt
3 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS ILMATIETEEN laitoksen mukaan helmikuun koko Suomen keskimääräinen sademäärä oli mittaushistorian toisiksi suurin vuodesta 1961 lähtien. Vielä sateisempi helmikuu oli vuonna 1990. Helmikuu oli myös lauha, keskilämpötila maan eteläosassa 0,5–2 pakkasastetta. Sademäärä oli monin paikoin kaksinkertainen, paikoin jopa kolminkertainen. Hyvin sateisia helmikuita on ollut viimeksi vuosina 1995,1998 ja 2002. Helmikuu lauha ja sateinen TURUN keskustan katutilojen ja Kauppatorin uudistaminen etenee, lupaa Lars Svedbergin vakuuttava ääni kaupungin uuden toriparkkia kauppaavan videon alkajaisiksi. Kai se sitten etenee, kun kerran Lars lupaa, mutta edistysaskeleita on ollut vaikea nähdä. Kaupunginjohto teki oikean taktisen peliliikkeen ja myy kaupunkilaisille nyt Suomen upeinta pyöräilyja kävelykeskustaa. Toriparkista ei juurikaan enää puhuta. Toriparkki ei ole itseisarvo, vaan pyöräilyja kävelykeskustan mahdollistaja, linjasi apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen tiedotustilaisuudessa tiistaina. HARVA asettuu vastustamaan visiota, jossa keskikaupunki on yhtenäistä jalankulun ja pyöräilyn aluetta. Kauppatori ehostuu ja koko alue muuttuu kaupunkilaisten olohuoneeksi. Kadunvarsilta katoaa 200 pysäköintipaikkaa. Pysäkit ja jalkakäytävät levenevät, vilkkaan autoliikenteen väyliä muutetaan pihakaduiksi. Viheristutuksia, terasseja, esiintymislava. Palveluja, tohinaa ja oleilua. Sivulauseessa kaupunginjohto tyytyy toteamaan, että kaiken mahdollistaa 600–800 paikkainen toriparkki, jonka luvataan avaavan samalla yksityisten investointien suman ja palauttavan muun muassa Forum-korttelin vetovoiman. Tulppa poistuisi myös koko ruutukaava-alueen pyörätienverkon edestä. Näin suunnitelmaa olisi pitänyt markkinoida alusta asti. Jälkiviisaasti voi sanoa, että liian vähän ja liian myöhään, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan. YHTEISYMMÄRRYSTÄ toriparkista ei enää saavuteta. Vastustajat ilmoittanevat, että visio sinällään kelpaa, mutta ilman toriparkkia. Katusuunnitelmista voi valittaa kuka tahansa, joten ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaeukko, jos veikkaa, että valituskierros käydään loppuun asti. Rakentamaan päästäneen aikaisintaan vuonna 2018. Suunnitelmat etenevät kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan kautta kaupunginhallitukseen ja valtuustoon, joka käsitellee esitystä 7. toukokuuta. Valmista, jos sellaista joskus tulee, on luvassa joskus 2020-luvun alussa. Sitä odotellessa. LASSE VIRTANEN Hurmauskampanja alkaa liian myöhään Vehreää ja tilavaa. Havainnekuvassa näkymä Kauppiaskadulta kauppatorin suuntaan. Turun kaupunki Joka päivä paikallisia uutisia aamuset.? Jalkahoitaja kotikäynnille 45 € Päivi Lehtilä 040 8387507 Tilaa heti!
Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA VERITAS Stadionin toiseen kerrokseen avataan Interin junioreille tarkoitettu Junior Lounge torstaina 3. maaliskuuta. Se tarjoaa junioripelaajille mahdollisuuden viettää koulun loppumisen ja harjoitusten alkamisen välisen ajan tilassa, jossa he voivat valvotusti opiskella ja valmistautua illan harjoituksiin. Tilassa toimiva ohjaaja kasvattaa poikia itseohjautuviksi opiskelijoiksi ja urheilijoiksi. Interin junnuille läksylounge LUIMME siskojeni kanssa järkyttyneenä ja itkien G1:n tapahtumista. Isämme oli siellä jonkun aikaa ja lähdimme sieltä joka päivä itkien pois. Onneksi asia tullut julki. ISÄNSÄ JO MENETTÄNYT TYTÄR EIKÄ tartte välttämättä olla G1 ja mielisairaala, kun ne hoitajat osaa sen mielipuolisen simputuksen. Esimerkiksi Virroilla, missä oli liikuntakyvytön siskoni, se oli ihan mielivaltaista toimintaa. Onneksi hän pääsi pois sieltä. JA TÄMÄ TOSI! LAKIEHDOTUS perheenyhdistämisen estämiseksi on huono. Perheenyhdistäminen on parasta kotoutumista turvapaikanhakijoille, sillä heidän ei tarvitse olla huolissaan perheestään. Ei kaikkea voi mitata rahassa. Perhe on tärkeä jokaiselle. Tuskin kukaan suomalainenkaan haluaa asua erossa omasta perheestään. PERHE ON PARAS EN ole sairastanut influenssaa. Otan joka vuosi rokotuksen. Huolehdin hyvästä käsihygieniasta. Aina kun tulen jostain kotiin otan ensi töikseni sormukset ja kellon pois ja pesen käteni huolellisesti. Olen todennut sen olevan hyödyllistä. TUULA MERIKKO-VIRTANEN EN ole koskaan sairastanut influenssaa ja tavallisen flunssankin viimeksi vuosia sitten hyvin lievänä. Moiset lastentaudit pitää poissa mummulta opittu konsti: ruokalusikallinen hunajaa joka ilta. TAUDITON Pitäisikö jokaisen peruskoululaisen saada koulusta tabletti? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Tämä tutkitaan nyt pohjamutia myöten. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MENNEEN JÄLKIÄ Kimmo Jaramo OLLI IMMONEN TURKU oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen paitsi laivanrakennuksen myös Suomen polkupyöräteollisuuden keskus. Yksi näistä oli Tunturipyörä, jonka nimi saatiin englantilaisesta High Land -pyörästä. 1950-luvulla ulkomaisen kilpailun vapautuminen ajoi pyörätehtaat vaikeuksiin, aivan kuten nykyteollisuuskin on vaikeuksissa globaaleilla markkinoilla. Tunturi sopeutui tilanteeseen parhaiten ja aloitti pyörien lisäksi mopedien valmistuksen. Koko kansan kulkuneuvoa tehtiin yli 400 000 kappaletta. Tunturi laajeni valmistamaan myös kuntopyöriä. Kuntopyörä ei ensi ajatukselta vaikuta innovaatiolta. Kyseessähän on pyörä, jolla ei varsinaisesti pääse mihinkään, vaan poljetaan paikallaan. Se myös vie tilaa. Kuntopyörä kuitenkin ansaitsee paikkansa Pappa-Tunturin vierestä Suomen historian museon turkulaisten teollisuusinnovaatioiden osastolta. Pyörää kehitettiin huolellisesti, sen uusi tehonmittausjärjestelmä patentoitiin, siihen liitettiin poljinvastuksen säätö, mittaristo ja kello. Museon kokoelmiin kuuluva pyörä on kuntopyörä W1:n esiaste. Varsinaisen pyörän myynti alkoi vuonna 1969, ja sitä myytiin eri versioina huimat miljoona kappaletta. Ajoitus oli erinomainen. Terveiden elämäntapojen ja liikunnan merkitys oli nousussa. Yleisradio aloitti Kuntonurkka-ohjelmansa, josta pystyi seuraamaan vaikkapa kotiäidin taukojumppaa. Tuskinpa kuntopyörää olisikaan myyty niin paljon ilman televisiota, jonka ohjelmia pystyi seuraamaan kuntoa polkien, omassa olohuoneessa. Ensimmäinen kuntopyörä t nypoljetaan p ti k Pa Suo tu MARIANNE ROVIO AKTIIVISESTI ja vastuullisesti toimiva vanhempainyhdistys voi saada paljon hyvää aikaa koulussa. Tänä päivänä monesti kaupungin tai valtion rahat eivät riitä kattamaan koulun budjettia täysin. Teräsrautelan koulun Suikkilan yksikön opettajat kiittelevät koulun vanhempainyhdistystä, joka on hankkinut juuri muun muassa kymmenen iPadia koulun opetuskäyttöön. – Olemme suuren kiitoksen velkaa koulun vanhempainyhdistykselle. Koulun oma budjetti ei riittäisi kaikkiin hankintoihin millään, iloitsee rehtori Johanna Erkkilä. Luokanopettaja Pauliina Pyykkönen kertoo iPadien mahdollistavan monimuotoisen ja nykyaikaisen opetuksen. – On todella mahtavaa, että meillä on näin aktiivinen vanhempainyhdistys. He ovat hankkineet meille paljon myös liikuntavälineitä ja monenlaista laadukasta tavaraa kuten värikyniä ja tärkeitä matematiikkavälineitä. Koulun budjetin ensisijaisena kohteena ovat opetusmateriaalit. VANHEMPAINYHDISTYS Suikkilan Sulavat Suvat ry koostuu parhaillaan noin 12 aktiivisesta vanhemmasta. He järjestävät pääasiassa liikuntatapahtumia kuten vuosittaisen sählyturnauksen ja jalkapallotapahtuman. – Nyt meillä on suunnitteilla myös suunnistustapahtuma. Keräämme varoja lähinnä buffetin avulla. Paikalle tulee enimmäkseen lapsia ja myös joitain vanhempia. Olisi todella mukavaa, jos vanhempia tulisi enemmänkin paikanpäälle. Lisäksi me järjestämme vaihtoehtona askartelupajoja, jossa esimerkiksi parilla eurolla voi valmistaa kymmenen joulukorttia, kertoo yhdistyksen sihteeri Leila Helesvirta. Helesvirta kertoi vanhempien kokoontuvan kerran kuukaudessa. – Tärkeätä on myös, että mukana on koululta opettaja. Opettaja Paavo Korppi on lähes aina mukana meidän kokouksissa. Se helpottaa todella meidän työskentelyämme. On tärkeätä, että koulu ja vanhemmat voivat kohdata. Me hankimme tavaraa mikä vastaa koulun tarpeita, Helesvirta täsmensi. VANHEMPAINYHDISTYKSEN jäsen Jenni Rathsach kertoi yhdistyksen toimivan hyvin. Hänellä on kuusi lasta ja kaksi vasta aloittamassa koulun. Joten vanhempainyhdistystoimintaa on tiedossa vielä lisää. – Täällä pääsee tutustumaan ja tekemään yhteistyötä muiden vanhempien kanssa. Korppi kertoo yhteistyön sujuneen todella hyvin vanhempainyhdistyksen kanssa. – Toiminta lähentää suhdetta opettajan ja vanhempien kanssa. Ja on hienoa, että meidän koulun vanhempainyhdistys on ymmärtänyt, mitä yhteistyö oikeasti merkitsee. He eivät pomottele meitä, vaan haluavat tehdä parhaansa koulun hyvinvoinnin lisäämiseksi. MYÖS luokan 5 B:n oppilaat osaavat kertoa, että vanhempainyhdistys ajaa koululaisten asiaa. – Vanhempainyhdistys auttaa meitä, tietää Olavi Soinio. – iPadien kanssa ollaan tehty elokuvia ja animaatioita, sanoo Silja Raumonen. – iPadeilla on pelattu myös matematiikkapelejä. Vanhempainyhdistys on hieno asia, koska se hankkii kaikkea kivaa, lisää Viivi Miettinen. Kun koulun rahat eivät riitä Vanhempainyhdistys lahjoitti Suikkilan kouluun kymmenen iPadiä Teräsrautelan koulun Suikkilan yksikön 5 B:n oppilaat tutustuivat vanhempainyhdistys Suikkilan Sulavat Suvat ry:n lahjoittamia Ipadeja. Marianne Rovio
7 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 YLEISURHEILUN MM-hallikilpailut käydään vajaan kolmen viikon kuluttua Portlandissa. Suomalaisittain kisajoukkueen koko on pieni, sillä vain kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä on lähdössä Yhdysvaltojen länsirannikolle. Monet Suomen kärkiyleisurheilijoista jättävät matkan väliin. Muun muassa Nooralotta Neziri (kuvassa) keskittyy kesäkauteen, vaikka tulostaso MM-halleihin riittäisikin. Päätös olla lähtemättä on herättänyt jonkin verran polemiikkia siitä, pitäisikö MM-halleihin lähteä, jos sinne tulostason puolesta pääsisi. Toisaalta monen urheilijan kohdalla todellisia menestysmahdollisuuksia ei ole. Kannattaako tässä vaiheessa kisakautta tehdä rasittava kisamatka alkuerissä kisaamisen vuoksi? Kysymys ei ole siitä, etteikö Suomen edustaminen arvokisoissa kiinnosta. Kyse on kesäkauden priorisoinnista hallikisojen edelle. Useimpia lajeja ajatellen maaliskuun loppupuolella olevat kisat sopivat harjoituskauteen huonosti, jos haluaa panostaa kesään 2016 tosissaan. Myöhäinen ajankohta korostuu, kun kesäkaudella kalenterissa on kahdet arvokisat. Esimerkiksi Nezirin tapauksessa heinäkuussa käytävät EMkisat Amsterdamissa ovat varteenotettava tavoite. Rion olympialaisia silmällä pitäen töitä taas on tehty jo vuosia. ILKKA LAPPI Kesän ehdoilla Pitäisikö yleisurheilijat ”pakottaa” hallikisoihin, jos kisakunto riittäisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI AIEMMIN Kuralassa Mentor-kuntokeskuksen tiloissa toiminut thainyrkkeilysali siirtyi helmikuussa uusiin tiloihin Iso-Heikkilään ja Turun nuorin thainyrkkeilysali sai samalla uuden nimen Thaiboxing Gym Turku. – Kuralassa aikataulut piti rakentaa kuntokeskuksen ehdoilla. Alkeiskurssit vetivät myös väkeä niin paljon, että tilat kävivät ahtaiksi parinkymmenen alkeiskurssilaisen kanssa, taustoittaa seuran voimahahmo Jan Salminen. Thainyrkkeilyllä on viime vuosina ollut hyvin imua. Turun kolmen seuran, Turku Thaiboxing Clubin, Muay Thai Turun ja Thaiboxing Gym Turun, ovet käyvät tiuhaan tahtiin. Salminen näkeekin kolmen seuran olemassaolon koko lajia palvelevana asiana. – Jokaisella on omanlaisensa juttu. Ainakaan itse en näe, että kilpailisimme keskenämme. Tärkeintä on saada uusia harrastajia lajin pariin. Harrastajat lopulta pitävät saleja pystyssä, vaikka menestyvät kilpailijat tuovatkin näkyvyyttä, Salminen toteaa. MENESTYSTÄKIN on turkulaisille tullut myös kansainvälisesti. TMT:n Daniel Forsberg takoo vastustajia nurin maailmalla ja TTBC:n Jussi Santalahti pokkasi viime syksynä Royal World Cupin pronssia. Kyseessä oli ensimmäinen suomalaismiehen A-sarjan MM-mitali kahdeksaan vuoteen. Elintilaa riittää kaikille Naisharrastajat pitävät thainyrkkeilysaleja pystyssä Thaiboxing Gym Turun toistaiseksi ainoa kisaava ottelija Pia Heikkilä nappasi tammikuussa SM-kisoista pronssia. Vieressä Jan Salminen. Ilkka Lappi – Ei menestys ole jokapäiväistä. Minultakin on paljon kysytty, mitä on tehty väärin niin sanottuihin kulta-aikoihin verrattuna. Kilpailu on kovaa. Esimerkiksi monessa ItäEuroopan maassa valtio maksaa kamppailu-urheilijoille elannon. Suomessa lahjakkaatkin tyypit joutuvat valitsemaan päivätyön ja harjoittelun välillä, Salminen pohtii. Toimeentulokysymysten lisäksi kamppailu-urheilussa pätevät monet samat lainalaisuudet kuin muissakin lajeissa. Kotiovelta ei maailmalle ketään tulla hakemaan. – Suomalaiset ovat vähän sellaisia, että ei tyrkytetä itseään maailmalle. Se mitä Riku (Immonen) tekee Danielin (Forsberg) kanssa on oikea tapa. Mennään maailmalle ottelemaan, koska niissä illoissa pyörivät isojen promootioiden ihmiset. Olen myös Jussin (Santalahti) puolesta tosi iloinen, että hän on päässyt nuorella iällä jo noin koviin saavutuksiin. MUUTAMA vuosi sitten Jonna Suhonen kuului maailman kärkiottelijoihin ja voitti muun muassa peräkkäisinä vuosina EM-mitalit. Viime aikoina naisten kansainvälinen menestys on kuitenkin ollut hiljaisempaa. Naisharrastajia thainyrkkeilyn parissa kuitenkin riittää. Mediaseksikkääksi kamppailu-urheiluksi noussut vapaaottelu on vienyt monia miesharrastajia. Thainyrkkeilysalit ovatkin nykyään aiempaa naisvaltaisempia. – Monet miehet menevät vapaaottelun puolelle. Thainyrkkeilyn alkeiskursseilla, ainakin minun vetämilläni, naisia on ollut jopa 80 prosenttia, Salminen sanoo. KOTIYLEISÖNSÄ edessä viime viikonloppuna seniorien SM-kisoissa keilannut TPS:n Leena Tammisto nappasi SM-kultaa. Kahden sarjan finaalissa Tammisto keilasi tuloksen 490 ja nappasi kirkkaimman mitalin ykkössijoitetun Leena Jokiniemen nenän edestä. Hopealle keilannut Jokiniemi jäi 37 pisteen päähän. Ensi kaudella Tammiston suunnitelmiin kuuluu muun muassa senioreiden MM-karsinta. Tammisto keilasi yllätyskultaa
9 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 NAISMUUSIKOT tempaisevat Naisten pankin hyväksi naistenpäivänä tiistaina 8. maaliskuuta. Henrikinkirkossa pidetään kello 19 konsertti, jossa soittavat viulisti Jasmine Beams, huilisti Niamh McKenna sekä pianisti Satu Elijärvi. Ohjelmassa on harvoin kuultua säveltäjä Rebecca Clarken musiikkia. Konsertissa on mahdollisuus antaa rahaa Naisten Pankille, joka tukee kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa. Vapaa pääsy. Musiikkia naisten hyväksi VARISSUON liikekeskuksessa järjestetään naistenpäivän tapahtuma lauantaina 5. maaliskuuta kello 12– 15. Tapahtuman avaa Li Andersson. Lavalla nähdään monipuolista ohjelmaa tanssista haitarin soittoon. Naistenpäivän kunniaksi luvassa on muun muassa kauneustuotteiden esittelyä, hierontaa ja pieniä hoitoja. Lapsille on omaa puuhaa, ja Mannerheimin lastensuojeluliitto järjestää lisäksi erillisen leikitystuokion. 200 ensimmäistä osallistujaa saavat ruusun. Kaikille avoin, maksuton tapahtuma järjestetään yhteistyönä Varissuon ja lähialueiden toimijoiden kanssa. Naistenpäivää Varissuolla Seuraatko eläinten elämää? Millaisia havaintoja olet tehnyt? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA KALEVALAINEN jäsenkorjaus on perinteinen suomalainen hoitomuoto, jota kuvaillaan jo Kalevalan teksteissä. Kansanlääkintäseura ry on kerännyt tietoa hoitomuodosta ja laatinut sille koulutusjärjestelmän. Kalevalainen jäsenkorjaus -nimike on suojattu EU-alueella, ja Kansanlääkintäseura valvoo sen käyttöä. Kaisu Salminen Hoitola Olosta on kalevalaisen jäsenkorjauksen kisälli, kolmannen opiskeluvuotensa loppusuoralla. Salminen kertoo, että kalevalaisessa jäsenkorjauksessa pyritään aina selvittämään vaivan alkuperä pelkän oireiden hoitamisen sijaan. – Kyseessä on kokonaisvaltainen hoitomuoto, joka lähtee liikkeelle jaloista ja päätyy päähän. Vaivan syy voi olla eri paikassa kuin oireet. Hoidon tarkoituksena on tasapainottaa ihmisen koko tukirakenteen kineettiset ketjut. ENSIMMÄISELLÄ hoitokerralla kalevalainen jäsenkorjaaja käy läpi asiakkaan perustiedot, sairaudet, hoitohistorian ja oireet. Hän myös havainnoi kehoa ja selvittää mahdolliset liikuntaelinten poikkeavuudet. Hoidossa käsitellään lihaksia, kudoksia, lihaskalvoja ja niveliä. Salmisen mukaan kalevalainen jäsenkorjaus on lempeä ja turvallinen, mutta tehokas hoitomuoto. – Hoito tehdään aina asiakasta kuunnellen ja kipua tuottamatta. Nivelien luontaisia liikeratoja ei ylitetä, eikä hoitoon kuulu niksauttelua. Asiakkaat kokevat hoitomuodon miellyttävänä. – Kalevalaista jäsenkorjausta on tutkittu Kuopion yliopistossa. Sen tehokkuutta tukija liikuntaelinvaivojen hoidossa on verrattu esimerkiksi klassiseen hierontaan ja fysioterapiaan. Kalevalainen jäsenkorjaus pärjäsi vertailussa hyvin. Hoidon tulokset kestävät pitkään, sairauspoissaolot ja särkylääkkeiden käyttö väheni selvästi. KALEVALAINEN jäsenkorjaus on kiireetön hoitomuoto, joka vaatii aikaa. Yhteen hoitokertaan kuluu yleensä puolitoista tai kaksi tuntia tapauksesta riippuen. Hoitoväli on usein vähintään kaksi viikkoa, sillä hoitokertojen jälkeen keho prosessoi hoitoa. – Ideana on, että asiakas ehtii rentoutua. Hoitokertoja tarvitaan tavallisesti kolmesta viiteen, varsinkin jos vaivat ovat jatkuneet pitkään. Jo ensimmäisen hoitokerran pitäisi tuottaa tulosta. Kalevalainen jäsenkorjaus sopii erityisesti tukija liikuntaelinvaivojen hoitoon. Siitä voi saada apua myös esimerkiksi kehon virheasentoihin, erilaisiin pinnetiloihin, päänsärkyyn, purentahäiriöihin sekä golfja tenniskyynärpään hoitoon. Salminen kertoo hoidon sopivan kaikille. Hänen asiakkaistaan iäkkäin on ollut 92-vuotias. – Kalevalaista jäsenkorjausta käytetään myös koliikista kärsivien vauvojen hoitoon. Vastasyntyneilläkin voi olla kehossaan pinnetiloja. Asiakasta hoidetaan aina tilanteen mukaan, huomioiden hänen kuntonsa ja ikänsä. Tuntuu päästä varpaisiin Kalevalainen jäsenkorjaus on kokonaisvaltainen hoitomuoto Kaisu Salminen kuvailee kalevalaista jäsenkorjausta lempeäksi mutta tehokkaaksi hoitomuodoksi. Merja Kajala MIKSI sudet ulvovat? Mihin orava tarvitsee häntää? Onko hylkeillä maitohampaita? Miten sieni on päätynyt puuhun? Utelias kettu ja muita nisäkkäitä (Tammi 2016) tutustuttaa lukijansa eläinmaailman arvoituksiin. Luontokonkarit Juha Laaksonen ja Riku Lumiaro ovat koonneet viihdyttävän teoksen, joka on täynnä tietoa, tarinoita ja näyttäviä kuvia Suomen eläimistä. Kirja käynnistää koko perheelle suunnatun 1000 ilmiötä Suomen luonnosta -kirjasarjan. Lyhyitä tekstejä sisältävä teos kutsuu selailuun ja houkuttelee lähtemään luontoretkelle omia havaintoja tekemään. Eläinten elämää ää h www.eerolayhtiot.fi SUORITAMME MM: Hajoitusja umpikaivojen tyhjennykset. Erilaisten eroitinkaivojen puhdistukset Sadevesikaivojen puhdistukset Erilaisten säiliöiden puhdistukset Vesija porakaivojen puhdistukset Vesijohtojen sulatukset Suurteho/ kuivaimuroinnit Ym. alan palvelut VIEMÄREIDEN: • Avaukset • Sulatukset • Järjestelmälliset puhdistukset • Juurien poistot • TV-kuvaukset uusimmalla värikameratekniikalla • Kuntokartoitukset, paikallistamiset • Saneeraukset Kaarinan PUTKISTOHUOLTO 24H PÄIVYSTYS Puh. (02) 243 3666 | Juristinkatu 1 B, 20780 Kaarina
11 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET
12 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 KOTIPELLON puutarha Nousiaisista tuo markkinoille uuden Mimis Mikroversot -tuotteen, joka koostuu pienistä lehtikaalin ja sinappikaalin versoista. Lehtikaali on miedon makuinen ja sinappikaali puolestaan pippurisen aromaattinen. Makuyhdistelmänä tuote sopii smoothieen, lisukkeeksi, koristeeksi, salaatin joukkoon tai itse salaattipohjaksi. Mikroversot sopivat myös erinomaisesti lämpimiin ruokiin. Tymäkkää kaalia versoina POHJOLAN pelloilla, metsissä ja järvissä kasvaa upeaa ruokaa, jota voidaan hyvin kutsua superruuaksi. Tässä seitsemän tunnetuinta. Mustikka on tunnustettu supermarja. Se on antioksidanttipommi, jonka ehkäisee kakkostyypin diabetesta ja saattaa jopa parantaa muistia. Rypsiöljyn rasvahappokoostumus on erinomainen, siinä on eniten kertatyydyttymätöntä rasvaa, joka ei härskiinny helposti. Kaksi ruokalusikallista rypsiöljyä päivässä riittää turvaamaan välttämättömien rasvahappojen saannin. Muikussa on paljon omega-3-rasvaa, erityisesti DHA-rasvahappoja. DHA:t mm. osallistuvat hermoston kehitykseen ja ylläpitävät näön tarkkuutta. Kauran kuitu beetaglukaani on suorastaan ihmeaine: se pitää kolesteroliarvot kurissa, tasaa verensokeripiikkejä ja edistää vatsan toimintaa. Pitkän kasvukauden ansiosta kaura on laadultaan erinomaista. Keräkaalista saa hyvin folaattia, josta suomalaisilla on puutetta.Myös kaalien kalsium imeytyy hyvin. Juuresten väriaineet, kuten porkkanan karoteeni ja punajuurten betalaiini, ovat bioaktiivisia yhdisteitä, jotka toimivat elimistössä antioksidantteina. Erivärisissä juureksissa on siis erilaisia tehoaineita. Härkäpavussa on hyvälaatuista proteiinia sekä liukoista kuitua, joka hoitaa suolta ja auttaa painonhallinnassa. Seitsemän superruokaa Mitä “pikaruokaa” teet kotona arkisin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG PAKURI on monelle tuttu sana luontaistuotekaupan hyllyltä, teepussin kyljestä. Pakurikääpää eli lahottajasientä kasvaa lehtipuissa, etenkin koivuissa ja se on pohjoisinta Lappia lukuunottamatta yleinen koko Suomessa. Sanotaan, että rihmastopahkan aiheuttamista epämuodostumista eli pakureista on valmistettu teetä satoja vuosia. Aasian perinteisessä luontaislääkinnässä sitä sanotaan käytettäneen vuosituhansia immuunijärjestelmän vahvistamiseen, 1500-luvulta lähtien kansanlääkinnässä vatsa-, sydänja maksavaivoihin sekä syöpään Siperiassa ja Pohjois-Euroopassa, erityisesti Venäjällä, Puolassa ja Baltiassa. Luontaistuotteiden sekä lisäravinteiden tuotantoon erikoistuneen yrityksen Pakuson toimitusjohtaja Veikko Karvinen kertoo, että pakurin mahdollista lääkintäkäyttöä on tutkittu laboratorioissa, mutta kliinisiä kokeita ja pitkäaikaisseurantaa ihmisillä ei ole toistaiseksi suoritettu. TURKULAINEN Karvinen innostui pakurista viitisen vuotta sitten, kun näki ohjelman jossa kerrottiin pakurin terveysvaikutuksista. – Ajattelin, että nyt kauppamiehet ovat keksineet taas uuden rahastuskeinon. Mielestäni se oli täyttä humpuukia. Asia tuli kuitenkin uudelleen esiin erämessuilla Ilomantsissa, kun puusta löytyi peräti 15-kiloinen kääpä. Karvinen keitteli siitä metsässä nuotiolla kymmenen litran kattilassa pakuriteetä. – Join teetä parin viikon ajan ja huomasin kuinka nesteet alkoivat poistua kehostani. Diabeetikkona panin merkille myös miten insuliinintarpeeni laski. Tuntui että jaksoin muutenkin paremmin tarpoa erämaassa. Tulin kotiin ja tunsin voivani niin hyvin, että aloin tutkia asiaa tarkemmin. KARVINEN täsmentää, että pakurilla voidaan hoitaa esimerkiksi huuliherpestä, paksusuolen ongelmista kärsiviä, ihottumaa sekä närästystä. – Pakurin vaikutusta herpekseen tutkitaan nyt Helsingin yliopiston farmasianlaitoksella. Ei uskota, että virus poistuisi elimistöstä, mutta koska pakurin uskotaan nostavan vastustuskykyä joten se pitäisi viruksen kurissa. Pakuria käytetään yleisimmin teen muodossa, mutta Karvisen mukaan teehen vaikuttavat aineet liukenevat vain osittain. Toinen vaihtoehto on pakuriuute. – Jos pakuria päättää valmistaa itse teeksi, suosittelen hauduttamaan sitä usean vuorokauden ajan jotta tee pääsee myös jäähtymään välillä. Täytyy myös muistaa, että kaikkien ihmisten elimistö toimii eri tavalla, ja siinä tapauksessa vaikutuksetkin voivat olla erilaisia, hän muistuttaa vielä. Pakuriteetä moneen vaivaan Veikko Karvinen oli itse aluksi epäileväinen pakurin tehoista Veikko Karvisen yrityksen käyttämä pakurikääpää on peräisin Pohjois-Suomesta. Jori Liimatainen ta ää koleste, tasaa v verensodistää va atsan n kas-a B vin
13 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET Culinaire
Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET 14
19 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET 20 Terveys&liikunta HENRIIKKA FINGERBORG KUN Rimma Joenperä muutti Turusta Nauvoon, ei hän vielä tiennyt että neljän vuoden päästä perustaisi oman yrityksen. Rakasta harrastusta joogaa ei saaristossa voinut harrastaa, joten neuvokas nainen päätti kouluttautua joogaohjaajaksi. Näin syntyi yhden naisen yritys Yoga Archipelago, jonka tärkein päämäärä on tarjota saaristossa asuville mahdollisuus käydä joogatunneilla. Joogaa meren äärellä Rentouttavasta joogasta on tulossa trendi saaristossakin Rimma Joenperän mielestä saaristo on erinomainen ympäristö joogalle. Rimma Joenperän arkisto Joogaohjaaja Joenperä on tähän mennessä pitänyt tunteja ystäväporukoille, polttariporukoille, Tyky-ohjelmana ja saariston yläkouluissa oppilaille. Lisäksi Nauvossa on järjestetty erilaisia kursseja ja pitää hän tunteja myös saariston Kombinkin kautta Korppoossa ja Houtskarissa. Tulevaisuuden päämääränä olisi pysyvät tilat Nauvossa. Nyt joogaa harrastetaan vierasvenesataman ravintolan yhteydessä. – On aivan mahtavaa, että saaristossa ollaan niin innoissaan joogasta. Kombin viikkotunnit ovat olleet täynnä ja myös kaikki kurssit ovat olleet kysyttyjä. Olen järjestänyt hot yoga -lyhytkurssin, detox yoga -kurssin sekä erilaisia rentoutusiltoja. Seuraava viikonloppukurssi tulee olemaan yhdessä psykologisen vyöhyketerapeutin kanssa, aivan uudenlainen tapa yhdistää vyöhyketerapia ja jooga, Joenperä kertoo. – Pidemmät kurssit järjestän aina yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa. Kurssilaisten yöpyminen järjestyy yleensä vierasvenesataman hotellista, saunominen Nauvon vierasvenesataman saunassa ja ruokailu ravintolassa. Kurssit pidetään meren rannalla olevissa rakennuksissa. JOENPERÄ on suomenkielinen, mutta halusi oppia vielä ohjaamaan saaristolaisten joogatunteja heidän omalla kielellään. Nykyisin ohjaaminen onnistuu jo hyvin ruotsin kielellä. – Saaristolaiset ovat aivan mahtavia joogaharrastajia, he käyvät tunneilla säännöllisesti. Tunneilla käy kaikenikäisiä, eniten naisia, mutta suureksi iloksi ryhmissä on myös muutama mies. On nuoria aikuisia, perheenäitejä, keski-ikäisiä ja ikäihmisiä. Jooga on jokaiselle erilaista. Joku hakee lisää liikkuvuutta kehoon, joku haluaa vahvistaa keskivartalon lihasten kuntoa, joku nauttii eniten loppurentoutuksesta, kun saa vaan olla. Jollekin se on enemmän henkistä hyvinvointia ja jollekin fyysistä. Veneilijöiden, turistien ja tietysti paikallisten iloksi Yoga Archipelago järjestää tulevana kesänä muutaman pidemmän kurssin sekä viikkotunteja koko kesän ajan. – Viikkotunnit tulevat olemaan vierasvenesataman ytimessä, sään mukaan beach yogaa tai joogaa sisällä. Viikkotunnit tulee olemaan kaikille avoimia. Niillä voi käydä säännöllisesti tai vaikka vaan kerran. Eli myös veneilijät ja muut turistit ovat lämpimästi tervetulleita. Ihana tapa aloittaa aamu tulemalla joogatunnille ja jatkaa sitten vaikka purjehtimista.
21 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET 22 Naantali MARIANNE ROVIO TALVI kutsuu käsityöläisiä ja muita torikauppiaita tuomaan tuotoksensa myyntiin Naantalin Tuhkamarkkinoille. Raisiolainen Sari Koskinen ja turkulainen Otto Rain i o ov a t k u m p i k i n aloittaneet käsityöläisyrittäjinä noin vuosi sitten. Koskinen valmistaa pellavasta lastenvaatteita ja R ainio valmistaa 3D-tekniikalla koruja. Markkinat tuovat tilaisuuden lähteä markkinoimaan tuotteita. – Olen kiertänyt vasta muutamissa tapahtumissa. Pikkuhiljaa on tarkoitus tehdä valmistamiani lastenvaatteita hieman tunnetummaksi. Olen vajaan vuoden tehnyt näitä vaatteita ja olen tuore tapaus käsityöyrittäjänä. Tämä on hyvä tapa nähdä vähän, että mitä ihmiset haluavat. Vie varmasti oman aikansa, että toiminta lähtee käyntiin. Tänä kesänä on tarkoitus aloittaa useimmissa tapahtumissa. Teen tätä sivutoimisena, niin ei ole suuria resursseja, Koskinen kertoi, ja lisäsi, että markkinat on kiva tapa päästä ihmisten keskuuteen. Rainion mielestä käsityöläisyyskulttuuria on tärkeätä ylläpitää. – Perinteitä pitää vaalia. Minusta on hienoa, että ylläpidetään käsillä tekemisen taitoa. Minun mielestä tietynlaiset ihmiset ostaa käsityötä ja erityisesti luovaa käsityötä. Minulla on asiakkaina yleensä 30–60-vuotiaita. Olen aikaisemmalta koulutukseltani puuseppä ja pyrin tuomaan uudelta kannalta käsityöläisyyttä esille uusien teknologioiden myötä. Minua kiinnostavat vanhat tekniikat ja vanhan käsityöläisyyden leimat. KOSKINEN kokee, että käsityön arvostus on pikkuhiljaa nousussa. Käsityöyrittäjien kilpailijoina toimivat massatuotannon ohella somessa pyörivät kirpputorit, joissa harrastelijakäsityöläiset myyvät tuotoksiaan pilkkahintaan. – Harrastelijat pystyvät myymään halvalla. Ne jotka myyvät alvin kanssa, joutuvat myymään kalliimmalla. On toivottavaa, että ihmiset alkaisivat ymmärtämään yhä enemmän käsityön arvon. On hyvä myös ajatella eettistä puolta eli missä vaatteet on tuotettu. Keskiajan perintöä olevat Tuhkamarkkinat ovat suosittu markkinatapahtuma myös tämän päivän Naantalissa. Alkuperäiset tuhkamarkkinat pidettiin ensimmäisen kerran tuhkakeskiviikkona 23. helmikuuta vuonna 1452. Vuodesta 1995 lähtien Tuhkamarkkinoita on järjestetty nykyaikaisena markkinatapahtumana. Yksipäiväisillä markkinoilla myydään perinnetuotteita, elintarvikkeita, käsitöitä, koruja ja muuta toritavaraa. – Keskiajalta perinne oli voimassa 1800-luvun lopulle asti. Tuhkamarkkinat jouduttiin lopettamaan, koska markkinaväki joi niin paljon väkijuomia, että Turusta asti piti käskeä venäläisiä kasakoita rauhoittelemaan juopunutta kansaa. Nykyisinhän markkinat on hyvin rauhallinen tapahtuma. Talvimarkkinoita ei ole Naantalissa tämän lisäksi, kertoi viimeisten 10 vuoden ajan tapahtumaa järjestävän Naantalin Kulttuuritaloyhdistyksen puheenjohtaja Leena Salo. Tulevilla markkinoilla pääsee myös halailemaan Karvakaverit ry:n halikoiria ja Taidehuoneella pääsee voi käydä osallistumassa maailmanennätyssukan kutomiseen. Seppä tekee työnäytöksiä markkinoiden aikana. Tuhkamarkkinat 6. maaliskuuta 2016 kello 11–16. Käsityöläisyys kunniaan Tuhkamarkkinoiden vuosisatainen perinne katkesi 1800-luvulla juopotteluun Iro Mäntykorpi esittelee markkinaväelle sepäntaitojaan. Jori Liimatainen Tuhkamarkkinoilla on säpinää. Paul Brück ”Harrastelijat pystyvät myymään halvalla.”
23 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET Naantali Ole viisas ja kysy tarjous meiltä Määräaikaisten tuotteidemme hinnat ovat edelleen kilpailukykyiset, kaksivuotiset tuotteet ovat voimassa 31.12. asti. Toistaiseksi voimassa olevien tuotteiden hintoja laskemme maaliskuun alusta. Katso tarkemmin nettisivuiltamme! Tuulensuunkatu 8, 21100 Naantali • Puh. 02 436 2900 www.naantalinenergia.fi Oy Täyden palvelun hautaustoimisto Huolehdimme kaikesta tarvittavasta ja neuvomme käytännön asioissa. Laadukkaat kukkasidonnat perille toimite una. www.pietet. www.kukkakauppapietet Henrikink. 2, Naantali puh. 4353 126 Eerikinkatu 25, Turku puh. 2780 760 Kiinamyllynkatu 5, Turku puh. 2780 777
24 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 PARIN viime vuoden aikana yksi nuoren polven laulaja-lauluntekijöiden esiinmarssia johtaneista tekijöistä on ollut Topi Saha. Kaksi vahvoja tarinoita levyä julkaissut Saha on ottanut kantaakseen suomalaisen tarinankertojien soihdun. Soolokeikkojen lisäksi Saha on koonnut ympärilleen Valtatie-bändin, jonka Saha esittelee turkulaisille perjantaina 4. maaliskuuta, kun kokoonpano esiintyy Rennossa. Keikalle vapaa pääsy. A-luokan tarinankerrontaa JOS yhdistetään pala Bob Dylania, Neil Youngia, The Bandia, Ryan Adamsia ja valellaan kokonaisuus kantrivivahteisella rootsmusiikilla, ollaan aika lähellä Dave Rawlingsin musiikkia. Miehen Dave Rawlings Machine kokoonpanon Nashville Obsolete on yksi viime vuosien parhaista roots-levyistä. Levyn biisit ovat vähäeleisiä akustista musiikkia, kuin lämpimänä kesäiltana takapihalla laskevan auringon lämmössä soitettuja. Levyn seitsemää biisiä leimaa kiireettömyys. Laulut ottavat oman aikansa. Ne voivat kestää kolme tai kymmenen minuuttia ja kantavat koko pituutensa, vaikka eivät välttämättä kasva lainkaan. Dave Rawlings Machinen musiikki rakentuu pienistä osista, jotka yhdessä muodostavat suuren mosaiikin. Lauluissa kuuluu monien genren tärkeiden muusikoiden vaikutus, mutta kokonaisuudessa on yllin kyllin myös omaa ääntä. Liki 11 minuuttia kestävä The Trip on bändin hienoudesta erinomainen esimerkki: kuin kaunis matka halki vehreiden maisemien hevoskärryillä. Kenelläkään ei ole kiire mihinkään, kun bändi kaivaa esiin juurimusiikin ytimen. Kenelle: Kaukana listamusiikin ulkopuolella harhailevalle lämpimän kesän odotukseen. Arvio: Juurigenren kirkasta kärkeä, josta on vaikea parantaa. ILKKA LAPPI Huippuluokan juurimusaa Menivätkö Oscarit oikeisiin osoitteisiin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI MAGENTA Skycoden johtohahmona ja PMMP:n hittinikkarina tunnetulla Jori Sjöroosilla on pitänyt kiirettä, vaikka mies ei ole tekemisistään viime aikoina isommin raportoinutkaan. Viime aikoina biisinikkarin aikaa arkeen ovat kuuluneet uusi bändiprojekti ROOXX, elokuvamusiikin tekeminen yhdessä Paula Vesalan kanssa myöhemmin tänä vuonna ensi-iltaan tulevaan Tyttö nimeltä Varpu -elokuvaan sekä musiikin säveltäminen yhdessä Jussi Vahvaselän kanssa ensi vuonna ensi-iltansa Turun kaupunginteatterissa saavaan musikaaliin Touko Laaksosen elämästä. – Näköjään näinkin pystyn työskentelemään. Tämä on oikeastaan ensimmäinen kerta, kun teen samaan aikaan näin montaa erilaista juttua. Aika paljon teen edelleen yksin musiikkia, mutta entistä enemmän myös yhdessä muiden kanssa, mikä on ollut antoisaa, Sjöroos kertoo. Kun Mikko Kouki kysyi Sjöroosia mukaan Tom of Finland -musikaaliin, popvelholta ei kauaa kestänyt myöntävän vastauksen antamisessa. Aika oli otollinen, koska Sjöroos kaipasi uusia musiikillisia tuulia. – Musikaali on mielenkiintoinen formaatti. Musiikin pitää toimia kertalaakista, kun sen kuulee. Tämä on niin erilainen juttu kuin aiemmat tekemiseni, etten varmasti olisi pystynyt musikaalin säveltämiseen yksin, Sjöroos sanoo. AISAPARINA toimii Jussi Vahvaselkä, jolla on vuosikymmenien kokemus näyttämölle säveltämisestä. Kaksikko on käynyt myös hakemassa ajatuksia Lontoosta, jossa muutaman päivän aikana käytiin katsomassa seitsemän musikaalia. – Oma musikaalituntemukseni on huomattavasti vähäisempää kuin Jussilta. Olen oppinut häneltä jo nyt niin paljon, että on vaikea edes eritellä sitä. Näyttämölle säveltäminen on niin monella tapaa erilaista kuin, mitä aiemmin olen tehnyt. – Touko oli taiteilijana ja ihmisenä kiinnostava. Musikaalin teksti on yhtä aikaa hauska ja koskettava. Niitä elementtejä pyrimme myös musiikilla välittämään, Sjöroos toteaa. Uudet aluevaltaukset ovat olleet jo tähän mennessä Sjöroosille mielenkiintoisia löytöretkiä omimman karsinan ulkopuolelle. – Omassa päässäni pop-musiikki on jäänyt pyörimään limboon. On mielenkiintoista tehdä kaikkea muutakin ja tutustua muualla tapahtuviin kiinnostaviin juttuihin. Esimerkiksi hip hopissa ja metallissa tapahtuu kaikenlaista kiinnostavaa, joka ei ole itselleni niin tuttua. SJÖROOS ei ole hylkäämässä tutumpiakaan alueitaan. – ROOXX julkaisee uuden biisin maaliskuussa ja kesällä on tarkoitus tehdä muutama keikka, muun muassa Flow-festivaalilla. Syksyllä on suunnitelmissa julkaista kokonainen albumi ROOXXilta. Hittinikkarin uudet vaatteet Jori Sjöroos nauttii Tom of Finland -musikaalin sävellystyöstä Jori Sjöroos nimeää musikaalisuosikikseen Andrew Lloyd Webberin Jesus Christ Superstarin, jonka hän on nähnyt useita kertoja. Jori Liimatainen j
25 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET
26 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 TIMO SALMESMAA Juttuja joita et löydä muualta aamuset.? Bambu Gardenin Trivial Pursuit -tietovisa on talven aikana jumpannut älynystyröitä. Cup huipentuu sunnuntaina. Tulessa on 10 joukkuetta ja kysymykset väreilevät viihteestä urheiluun, musiikista historiaan. Finaalin junailee monen roolin mies, TVja teatterimaailmasta tuttu Patu Heiskanen. Timo Jakonen Maltaita ja musiikkia. 23 vuoden ajan janoisia virkistänyt Old Bank virittyi sunnuntaina juhlaan. Vieraita palvelleet Petri Oksanen ja Niklas Kantonen visioivat pienpanimotuotteiden kasvavaan suosioon. Juhlien musisoinnista vastasi Beautiful Days. Timo Salmesmaa Onnea Showroom! Yökerhon 2-v. juhlat houkuttivat mielenkiintoisia persoonia Linnankadulle. Tuotantojohtajana Boot Groupilla operoiva Patrik Gröndahl ja maailmanmatkaaja Peter Eriksson kohottivat maljoja hehkeässä seurassa. Blogistiksi ryhtynyt Miss DBTL Julia Ranta ja Cityklinikan Mirva-Mari Määttä vaihtoivat ajatuksia tiiliholvien suojassa. Timo Salmesmaa Draamaa, salaisuuksia, selän takana kieroilua… Tosi-TV:lle ei loppua näy. Temptation Islandin kakkoskautta odotellessa, ykkösestä ponnistaneet Aki ja Rita sorvaavat omaa tuotantoaan. Marilynissa orientoidutaan tänään realityn otteeseen Opexin Tosi-TV bileissä. Festarijyrä JVG valloittaa lauantaina Venuksessa. Petri Aho Andrei Images Postimerkkien, lakanoiden ja elokuvaprojektin kautta matka jatkuu. Tom of Finland -musikaali näkee ensi-iltansa tammikuussa Turun Kaupunginteatterissa. Esitys on värikäs, viettelevä jopa kiusoittelevakin. Casting on käynnissä ja yllätyksiä luvassa. Musikaalille tavoitetaan laajaa kohdeyleisöä kansainvälisestikin, kiteyttivät Tom of Finland -säätiön perustaja Durk Dehner ja tj. Arto Valkama. Timo Salmesmaa
27 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET Jetset Bar Koivu juhlistaa lauantaina ensimmäistä toimintavuottaan. Päivä starttaa brunssilla, jota seuraa tietovisa, bingo ja kakkukahvit. Maratonin huipentaa Vilperin Perikunta. Uutta materiaalia tallentava kulttibändi on välillä kadonnut ja noussut jälleen tuhkasta kuin fenix-lintu. Aarni Varjosen sanoittama Piirimyyjä ja Tervetuloa länteen Andrej lukeutuvat suomi-klassikoihin. Tulevalla julkaisulla kuullaan mm. Mokon räppi-osuus! Lennart Holmberg Retroilua. Mari Översti ja Sami Haapaniemi vaihtoivat vapaalle Showroomin 2-v. juhlissa. Risteilyillä viihtyvä pari lupasi aktivoitua Showroomin uuteen Retroperjantai. Konsepti tuo 80’s ja 90’s hittimaailmaa, livebändejä ja muuta ohjelmaa Showroomiin. Sarjan starttaa Henri Savolaisen luotsaama Trace Element, joka kiihdyttää aikauden pop,rockja discohelmillä. Timo Salmesmaa Börsin ranskalaisklassikko Fransmanni antoi tilaa uudelle Frans & Emilielle. Viikonloppuna avautunut vaaleasävyinen Bistro viettelee trikolorin maailmaan. Arkipäivisin houkuttelee Emilien tori, jossa pääroolia näyttelee ruokaisa salaattipöytä. Klassikoista säilyivät mm. härkäruukku, bouillabaisse ja ankankoipi. Uutuutena viettelevät voissa paistetut rukiiset ahvenet, kiteyttivät rp. Minna Laurila ja kp. Toni Vanhala. Timo Salmesmaa UUSITTU KARAOKE JOKA ILTA 20.00 Lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15.00 su-to 09-02, pe-la 09-03 www.bambugarden.fi, Verkatehtaankatu 8 Sunnuntaisin ravintolaväen bileet! Keskiviikoisin Dj JERE SU 6.3. klo 18.00 Bambu Gardenin Trivial Pursuit -tietovisa! SUURI FINAALI! TORSTAINA klo 21.00 OPISKELIJABILEET etuja opiskelijakortilla! PE 4.3. klo 18.00-19.00 Trubaduuri HÄMIS HÄMEENKATU 30, P. 232 3135 PE LA 4. 5.3. Dj. TOMMI
Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET 28 Työpaikat Haemme Turkuun sanomalehdenjakajia määräaikaisiin ja vakituisiin työsuhteisiin Sanomalehdenjakajana teet työtä aamuyön tunteina klo 02.00–06.00 välillä, riippuen reitin pituudesta. Työssäsi liikut pyörällä tai autolla. Lehdenjakelua tehdään kaikkina viikonpäivinä ja vapaapäivät vaihtuvat viikoittain. Sinut perehdytetään tehtäviin ja jakopiireihin ennen varsinaisen työn aloittamista. Harjoittelu on palkallinen. Työ on hyvin itsenäistä ja vaatii oma-aloitteisuutta, hyvää peruskuntoa ja -terveyttä sekä yötyöstä johtuen vähintään 18 vuoden ikää. Työssä tarvitaan suomenkielen taitoa. Tehtävä soveltuu parhaiten sinulle, joka olet työssäsi vastuullinen, tarkka ja reipas. Oma auto ja ajokortti ovat osassa tehtävistä välttämättömiä. Käy täyttämässä hakemus osoitteessa avoinhakemus.ts.fi/jakajaksi. Valitse hakemuksessa yritykseksi Lounais-Suomen Tietojakelu Oy ja sinulle sopivat työskentelykunnat. Kaikkiin hakijoihin otetaan yhteyttä. Lounais-Suomen Tietojakelu hoitaa Turun Sanomien varhaisjakelun 26 kunnassa, talouksia alueella on noin 240 000. Lounais-Suomen Tietojakelu on maan kolmanneksi suurin jakeluyhtiö. Turun alueen varhaisjakelussa työskentelee noin 350 sanomalehdenjakajaa. Jakelussamme on 21 eri lehtinimikettä, joista päätuote on Turun Sanomat. Lounais-Suomen Tietojakelu kuuluu mediaja graafisen alan TS-Yhtymään. Vuonna 2014 konsernin liikevaihto oli 171 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 1220.
29 Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET Työpaikat
Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 AAMUSET 30 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! TURUN kaupunki esitteli kauppatorin ympäristön kehittämistä hienossa videossa, jossa tori oli avaraa oleskelutilaa sujuvine pyöräilyreitteineen. Kammottu toriparkki oli sivuosassa. Vaikea tätä kenenkään on kokonaisuutena vastustaa. Herää kysymys, miksi tällä kärjellä ei menty alusta lähtien? HALLITUS kaavailee tuntuvia leikkauksia opintorahaan. Sehän vain tasaisi elintasoeroja entisestään, kun vähävaraisten perheiden lasten olisi mentävä lukion ja yliopiston sijaan amikseen. Siinä ehtii tienata urallaan paljon enemmän kuin 5–10 vuotta kauemmin koulun penkkiä kuluttava pätkätyömaisteri. FC TPS kausi alkaa kohta, mutta joukkue ei vieläkään tiedä, missä se pelaa kotiottelunsa. Jollain kentällä varmaan. Yläkenttä on suljettu pois, vaihtoehdoiksi jäävät Urheilupuiston alakenttä ja Kupittaa. Onhan tässä vielä pari kuukautta aikaa. ILMASTONMUUTOKSEN saarnamiehenäkin tunnettu näyttelijä Leonardo DiCaprio sai viimein Oscarinsa. Kiitospuheensa hän käytti hätähuudolle maapallon tilasta. Luksuselämästä nautiskeleva stara ei kuitenkaan sure oman hiilijalanjälkensä valtavaa kokoa ja käyttää yksityissuihkaria kuin taksia. Täytyy ollakin näyttelijä, että pysyy hymy pyllyssä. PYSTYYKÖ media pelottelemaan otsikoillaan? ANDERSSON: Jos ihan itseäni mietin, niin koitan välttää lööppejäkin sen takia. Kun lööpeissä peloteltiin esimerkiksi sillä, että Venäjä hyökkää, niin se tuntui todelliselta uhalta. Kun nyt lööpeissä on muut asiat, ne tuntuvat isoilta ongelmilta. KARVINEN: Olen sitä mieltä, että media aika usein epäonnistuu toimittamaan kokonaiskuvaa. Puhutaan, että viime vuonna 32 000 pakolaista tuli Suomeen, mutta samanaikaisesti Suomessa oli vain noin 20 000 turvapaikanhakijaa. JA: Minut yllätti se, että ulkomaalaisten tuleminen Suomeen on vähentynyt, kun työperäinen maahanmuutto on vähentynyt. Se ei mediassa näy. TK: Pelko on hyvin suuri motivaattori ihmisten elämässä. Pelottavien otsikoiden käyttäminen perustuu siihen, että ihmiset lukisivat ne jutut. Pelkoa on helpompi käsitellä kuin rakkautta, joka on toinen vahva motivaattori, mutta rakkaus on paljon henkilökohtaisempi. JA: Rakkaus ja pelko ovat vastakkaiset. Jos saisi aikaan sen olon, että ympärillä on rakkautta, pelko häviäisi tai sitä olisi ainakin vähemmän. TK: Toki on monenlaisia medioita. Esimerkiksi tutkiva journalismi tarjoaa mahdollisuuden katsoa syvälle johonkin asiaan. JA: Se on totta, mutta en väheksy yhtään päivälehtiä tai Yleisradiota. Se on minusta pelottavaa, että vakiintuneiden medioiden sijaan luotetaan vaihtoehtomedioihin. TK: Vaihtoehtomedioiden olemassaolo on ihan hyvä asia, mutta niiden sisältö pitäisi olla parempaa kuin mitä JSN:n säännöstöllä tarjotaan. Tällä hetkellä toimivilla vaihtoehtomedioilla ei ole sääntöjä eikä kriteerejä julkaisuilleen. JA: Tietoa tulee niin paljon, että kaikkea ei ehdi lukea millään. Pitää valita mihin luottaa ja se on vaikea asia. Omaan arvomaailmaan sopivia julkaisuja on helppo valita. Jos haluaa viestiä eri arvomaailman omaavien ihmisten kanssa, heidän tavoittamisensa voi olla vaikeaa. TK: Oikea ratkaisu on medialukutaidon opettaminen, jonka suhteen kouluissa tehdään hyvää työtä. Medialukutaitoa pitäisi pystyä opettamaan jo peruskoulunsa käyneille. TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Piraatti VS Viher? llaristi EN kovinkaan usein sairasta kausiinfluenssaa, enkä flunssaa muutenkaan. Vaikka työskentelen eri-ikäisten (1–99-vuotiaiden) ihmisten kanssa liikunnan parissa, olen onnekseni saanut olla melko terve. Talvikaudella syön reilusti (jopa liikaa) moni-, Cja Dvitamiinilisiä sekä sinkkiä, ja puristan joka päivä itselleni sitruunan+limen mehun, johon raastan raastimen hienoimmalla terällä reilusti tuoretta inkivääriä. Tietysti pesen myös käsiä paljon, liikuntatuntien välillä ja aina kun tulen kotiin mistä tahansa. Käsienpesussa käytän aina pesuainetta ja kuumaa vettä, ja aikaa myös. MIA Vitamiineja ja käsipesua TAPAHTUMAT Turun Kupittaan sairaalassa toivat esiin karmeasti jäävuoren huipun. Ongelma on mielestäni laajempi. Turvaudutaanko perinteisiin menetelmiin silloin kun homma ei ole niin sanotusti hanskassa? Jos Turun Sanomat ei olisi tuonut Kupittaan vanhuspsykiatrian osaston G1 tapahtumia julkisiksi, sama meno jatkuisi kenenkään tietämättä. Muistan tapauksen johon itse jouduin hakiessani apua masennukseeni Turun mielenterveystoimistolta. Olin joutunut psyykkisen ja hengellisen väkivallan uhriksi eräässä turkulaisessa uskonlahkossa. Olin epätoivoinen kun masentuneisuuteni leimattiin riivaajien aiheuttamaksi ja syy oli ainoastaan minussa, epäuskossani ja synneissäni. Sain ajan mielenterveystoimistosta kun olin ensin kertonut ongelmieni syyn. Yllätyksekseni terapeutikseni olikin pantu siellä työskentelevä saman uskonlahkon edustaja. Kuulin, että tämä oli kehuskellut osaavansa auttaa uskonnollisissa ongelmissa olevia ihmisiä. Terapeuttini kielsi minua jyrkästi puhumasta koko asiasta ja sanoi minun valehtelevan. Kun pyysin toista terapeuttia hän sanoi: ”Joko käytte täällä minun luonani tai sitten ette ollenkaan”. Tämän jälkeen huomasin erään tahon johon otinkin yhteyttä eli Uskontojen uhrien tuki ry:n. Soitin yhdistyksen toiminnanjohtajalle ja kerroin tapahtuneesta. Minua ymmärrettiin vasta nyt. Toiminnanjohtaja soitti mielenterveystoimiston ylilääkärille ja kertoi miten minua oli siellä kohdeltu, mutta hänelle oli vastattu vain: ”Mitä se teille kuuluu”. Hän oli vastannut: ”Kyllä kuuluu. Mitä siitä tulee jos auttajatkin ovat tuollaisia”. Mielenterveyspotilaan oikeusturva on todella heikko. Potilaan protestit leimataan aina vain hullun puheiksi. MISTÄ APUA? Mikä pettää mielenterveystyössä?
31 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 2. maaliskuuta 2016 KOLUMNI TARTU hetkeen. Pysähdy haistelemaan ruusuja. Ole oman elämäsi päänäyttelijä. Onhan näitä elämänohjeita! Yksi elämänohje on kuitenkin sellainen jonka itsekin voisin allekirjoittaa nimittäin se, että jokainen olisi paras versio omasta itsestä. Mitä se sitten tarkoittaa? Luin suositulta hyvinvointisivustolta kymmenen merkkiä jotka kertovat siitä, että sinä olet paras versio itsestäsi. Sinä et puhu negatiivisesti itsestäsi, lopetat moisen puheen heti kun huomaat tekeväsi niin. Olet kiltti itsellesi. Osaat sanoa ei, arvostat omaa aikaasi ja osaat asettaa rajoja. Osaat antaa itsellesi anteeksi, epäonnistuitpa töissä tai et jaksanut piiskata itseäsi salille. Opit jotain uutta joka päivä, mielen avaaminen uudelle pitää virkeänä. Hyväksyt virheesi, olet ihminen ja ihmiset tekevät virheitä. Kuuntelet kehoasi, pysähdyt välillä fiilistelemään mitä sinulle kuuluu. HYVÄKSYT sen, että elämä muuttuu, muutos on ainoa pysyvä asia elämässä. Olet kokenut vastoinkäymisiä, tiedät että selviät niistä. Osaat astua mukavuusalueen ulkopuolelle, siellä se taika tapahtuu. Sinulla on elämässäsi ihmisiä jotka saavat sinut tuntemaan itsesi hyväksi, ympärilläsi on kannustava ilmapiiri. Minä haluaisin lisätä tähän parhaaseen versioon itsestä vielä yhden ylimääräisen kohdan. Sen että osaat nauraa itsellesi. Uskallat laittaa itsesi peliin uusien tuttavuuksien kanssa, menet laulamaan karaokea vaikka et osaa laulaa, heittäydyt tuntemattomille vesille – eli tiivistettynä et ota itseäsi liian vakavasti! Sillä mikään ei ole niin vakavaa kuin kuvittelee – hyvin harva asia on lainkaan. HENRIIKKA FINGERBORG Älä ota sitä vakavasti Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T ON uusi aika, palkat alenevat, eläkeikä nousee, työpäivä pitenee, lomat lyhenevät, koeaika pitenee, sairauspäivä on palkaton, opintorahaa pienennetään, yhteiskuntasopimus on jossain, pakkolait tulevat, kansan pinna kiristyy, lakot alkavat, pakolaisia pakenee Eurooppaan, on EU, on Nato, on pakotteet, on Venäjä, on kybersota, on trollit, on kylmä sota, on hybridisota, on terroristit, on globalisaatio, on monikulttuurisuus, on kansainvälisyys. On uusi elämä. Valtio velkaantuu, kansakunta voi pahoin, Sote-soppa kiehuu, pakolaisia tulvii, Eurooppa yskähtelee, verot, verhot, muurit, aidat kohoavat. Muutan ehkä naapuriin. On unelma vielä hyvästä elämästä, hyvinvointivaltiosta. On uusi alku, jään eläkkeelle, on lämmin kesäpäivä, istun laiturilla pottuvarvas vedessä, vapa kädessä, lämmin kesätuuli puhaltelee, korkki nykii, on pieniä aaltoja. Laine liplattaa rannan kiviin. LEO HÄRMÄ On uusi aika, alku, elämä KUPITTAAN psykiatrisessa sairaalassa tapahtunut tapaus on täysin ihmisjärjen vastaista ja ehkä vasta jäävuoren huippu. Tietääkseni, Pirjo Lampi, olet sosiaali ja terveyslautakunnan jäsen, joten omalta osaltasi vastuussa tapahtuneesta. Virkamiehen, joka valitaan tehtäväänsä, tulee olla tietoinen siitä, mitä vastuualueeseen kuuluu. Mikään, siis ei mikään, puolusta sitä, että vastuussa olevat henkilöt yrittävät siirtää vastuutaan toisille tahoille. Sanotaan, että otetaan poliittinen vastuu. Mikä se on? Se on sama, jos menisi ongelle ilman matoja. Ottakaa vastuu tekemisistänne tai tekemättä jättämisistänne. Tämän kansan päättäjiltä ja virkamiehiltä puuttuu se selkäranka, joka sillä on joskus ollut. Teet mitä tahansa, niin aina vastuu on jonkun toisen. On helppo jälkeenpäin taivastella sitä, minkä olisi voinut saada esiin aktiivisella rehdillä vastuunsa tuntevalla virkamiehen työllä. Vielä niistä hallituksen säästötoimista. Eivätkö perussuomalaiset juuri ole hallituksessa painamassa vihreätä nappia kaikille leikkauksille? Sairaalajupakassa pitää nyt hakea syylliset sekä hoitohenkilökunnasta että vastuussa olevista päättäjistä, eikä kiveäkään saa jättää kääntämättä. Avuttomien hoitoa tarvitsevien potilaiden pahoinpitely ja hyväksikäyttö on anteeksiantamatonta. JUSSI KUJANPÄÄ KOHTA TURKULAINEN Ottakaa vastuu tekemisistänne