Lauantai 2. toukokuuta 2015 | Nro 35 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Teräväkielisyydestään tunnettu Sanelma Vuorre oli suomalaisen missikoulutuksen äiti. Tyyli oli hänelle vakava asia. Kaupunki s. 8 Mannekiinien esiäiti Brahen Kellarissa voi nyt illastaa säkkipimeässä. Ainoa, joka näkee mitään, on tarjoilija. Makuaisti syntyy uudelleen. Maku&nautinto s. 12 Nautintoja pimeässä Turun filharmoninen orkesteri juhlistaa 150-vuotiasta Sibeliusta konsertoimalla kaikilla Turun kukkuloilla. Viihde s. 14 Sinfoniaa kukkuloilla Hallinto-oikeus määräsi ääntenlaskun uusiksi Martinseurakunnassa. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 2. toukokuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 2. toukokuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI DEBATTI Pääkirjoitus 2.5.2015 Demari JARMO ROSENLÖF on sosiaalineuvos ja sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja KAIJA HARTIALA on lastenlääkäri ja kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtaja Porvari Lauantai 2. toukokuuta 2015 RAITIOTIELINJAUKSET ja raitiotien vaihtoehdot alkavat selkiytyä. Jos raitiotie rakennetaan, se vie aluksi torilta suuriin lähiöihin eli Varissuolle ja Runosmäkeen. Raitsikan vaihtoehdoksi on nousemassa niin sanottu superbussi. Se on raitiotievaunun näköinen ja sen kaltainen, mutta kumipyörillä kulkeva iso ja pitkä bussi, jolle järjestettäisiin samat joukkoliikenne-etuudet kuin raitsikoille. Superbussin etuna on se, että se on paljon halvempi kuin raitsikka. Kalusto on edullisempaa, mutta superbussi pystyy kuljettamaan saman määrän ihmisiä yhtä nopeasti kuin raitsikkakin. Kustannuksissa säästetään ennen kaikkea sen takia, ettei katuverkkoon tarvitsee vetää kiskopareja. KUN raitiotie maksaisi infroineen, kalustoineen ja varikkoineen 423 miljoonaa euroa, superbussi kustantaisi vain noin puolet siitä eli 217 miljoonaa euroa. Liikenteelliset edut olisivat lähes yhtäläiset, mutta kustannukset eri luokkaa. Jos näin on, niin miksi sitten enää edes harkita kallista raitiotietä? Asia ei ole aivan näin yksinkertainen, sillä kalliista kiskoista on myös hyötyä. Turku on kerran repinyt kiskot kaduilta, mutta tuskin tekisi sitä enää toista kertaa. Raitiotie vetäisi puoleensa rakentamista ja asukkaita ja nostaisi asuntojen arvoa. Raitiotien varteen lasketaan syntyvän 20 000 uutta asuntoa ja 11 000 uutta työpaikkaa. Superbussilla ei olisi samanlaista vaikutusta. Sen reittejä voisi muuttaa helpommin. Superbusseista pääsee eroon, raitiotiestä ei. SUPERBUSSILINJASTO voisi kuitenkin olla raitiotien alkusysäys. Linjoille olisi raivattava kaduilta tilaa yhtä paljon. Selvää on, että joukkoliikennettä on kehitettävä. Turun katuverkkoon ei mahdu enää kovin paljon enempää yksittäisiä autoja. Suunnitelmat esitellään lautakunnille ja johtokunnille keväällä. Kaupunginvaltuusto saa tiedot seminaarissa 11. toukokuuta. Lausunnot on annettava 8. kesäkuuta mennessä. Niitä käydään läpi kesällä ja raporttia tarkennetaan. Valtuusto päättää raitiotiesuunnittelun jatkamisesta alkusyksystä. LASSE VIRTANEN Raitsikka vs. superbussi SOSIAALIDEMOKRAATIT ja kokoomus hävisivät eduskuntavaalit. Demarien tulos oli historian heikoin ja kannatus alempana kuin koskaan. Miksi? HARTIALA: Jos demareista siirrytään perussuomalaisten kannattajiksi, niin se on minulle mysteeri. Joku äijämeininki siellä takana on. ROSENLÖF: Vaalit menivät kokonaisuudessaan kuten arvioin, mutta en tietenkään toivonut. Hallitusta ja pääministeriä moitittiin pari viikkoa ennen vaaleja aika pahasti. KH: Koko ajan. JR: Kävikö niin, että kun oikein paljon haukutaan, niin mentiin äänestämään haukuttua. Musta Pekka jäi meille. KH: Edellinen hallitus perustui edelliseen vaalitulokseen, joka oli hankala. Siitä voisi haukkua äänestäjätkin. Minkäänlaista hallitusta oli hankala muodostaa neljä vuotta sitten. Vihreät ovat lähteneet kahdesta hallituksesta. Oli mielenkiintoista, että vihreät saivat lisäpaikkoja ja toivovat pääsevänsä taas hallitukseen. Lähtevätkö he jälleen, kun tulee tiukka paikka? JR: Vihreät kasvattivat kannatustaan 0,9 prosenttiyksiköllä ja sai silti viisi paikkaa lisää. KH: Mielenkiintoista on myös vaalimatematiikka. Kokoomus tuli äänissä kakkoseksi, mutta eduskunnassa se on vasta kolmonen. Perhepolitiikka vei kokoomukselta ääniä – se, että isät muka tasa-arvon nimissä pakotettaisiin kotiin. Vietäisiin perheiltä se valinnanvapaus, jota kokoomus on aikaisemmin pitänyt tärkeänä. JR: En ole jälkiviisas, mutta olin jo silloin sitä mieltä, kun Jyrki Katainen lähti, että hallituksen olisi pitänyt kaatua. Luulen, että loppu oli kaikille hallituspuolueille helpompaa. KH: Ja myös virkamiehille. JR: Oli sotea ja muuta. Tulokset olivat vähäisiä. Olisi silloin pitänyt lähteä. KH: Olisiko se tehnyt tarpeeksi muutosta. JR: En minä siitä lehdessä ilmoittanut silloin, mutta omassa porukassa. En uskonut, että perussuomalaisilla näin hyvin menee. Sekin oli yllätys, että kokoomus pääministeripuolueena pärjäsi näin hyvin. KH: Erottuminen näkyi varsinaisen vaalipäivän äänissä. Edeltävinä päivä oli aika intensiivisiä vaalitenttejä. Carl Haglund pisti Antti Rinnettä halvalla ja Ville Niinistö esiintyi todella edukseen. RADIO Airiston Aalloilta on kysytty, mikä se semmoinen käsisyvyyspommi on. Vastaamme: Se on sellainen syvyyspommi, jota käytetään, kun uidaan käsipohjaa. MERIVOIMIEN ryhdikäs toiminta vieraan vallan sukellusveneen karkottamisessa aluevesiltämme keräsi kehuja maailmalla. Juuri näin toimii itsenäinen valtio, joka ei salli rajojansa koeteltavan. ”SUHDE kaatui syksyn alussa, sillä siinä oli päällekkäisyyttä”, kuvailee juontajakaunotar Seiskassa. Suhteessa on yleensä päällekkäisyyttä tai se ei ole ollenkaan suhde. Tack… …nej tack! RINNE ja Urpilainen: ”Meillä on yhteinen tahtotila”. Jaaha. Ottamatta kantaa siihen, mikä tämmöinen tahtotila on, voi todeta, että puolueen tila alkaa muistuttaa koomaa. HELSINGIN laamanni ehdottaa pikaoikeudenkäyntejä selviin juttuihin (HS 29.4.). Joo-o. Meillähän on näistä jo aiempaa kokemusta kansalaissodan ajoilta. Saunan taakse vaan ja lyijy on tuomarina. FÖRI prakasi pahemman kerran. Olisko pitänyt viedä samaan syssyyn huoltoon myös föriäijä? Ilmeestä päätellen leukapieliä ei ole rasvattu sitten 60-luvun. ne lä n mä a N
5 Lauantai 2. toukokuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 2. toukokuuta 2015 Minkä tyyppinen ravintola Turusta puuttuu? Mitä kaipaisit? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. FÖRI on jouduttu viemään telakalle korjattavaksi ketjupyörästön osien rikkoutumisen vuoksi. Föri jäi pois liikenteestä viime tiistaina. Korjaustyöt jatkuvat ainakin ensi viikkoon. Vapunaattoaamusta alkaen Förin tilalla on liikennöinyt M/S Ruissalo normaalin aikataulun mukaisesti. Kiinteistöliikelaitos pahoittelee asiakkaille liikennöinnin muutoksista aiheutuvaa haittaa. M/S Ruissalo korvaa Förin TURUN kaupunki on ottanut käyttöön venepaikkojen sähköisen varausjärjestelmän. Venepaikkoja voi varata verkossa maanantaista 4. toukokuuta kello 9 alkaen. Paikan maksamisessa on toistaiseksi käytössä laskutusja käteisvaihtoehto, myöhemmin käyttöön tulee myös verkkomaksaminen. Uuden järjestelmän lisäksi venepaikkoja voi varata vanhaan tapaan kiinteistöliikelaitoksen asiakaspalvelussa Turku-pisteessä Puolalankadulla. Veneilykausi alkaa 1. toukokuuta tai paalutustöiden valmistuttua. Turun kaupungilla on venepaikkoja Lauttarannan ja Uittamon pienvenesatamissa, Aurajoessa sekä Ruissalossa Hevoskarintiellä. Lauttarannan veneiden talvisäilytyspaikkojen vuokrakausi on 1.9.–31.5. ja hakemus tehdään vuodeksi kerrallaan. Venepaikat voi varata netissä NORDEAN tuotot kasvoivat LounaisSuomessa noin neljä prosenttia. Uusien asuntolainojen kysyntä pysyi LounaisSuomen alueella suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Alueen asuntoluottokanta kasvoi 0,7 prosenttia. Yritysten investoinnit ovat pitkästä aikaa hiljalleen lisääntymässä. Nordeassa myönnettiin suomalaisille pk-yrityksille vuoden ensimmäisellä neljänneksellä uusia luottoja 22 prosenttia enemmän kuin viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Lounais-Suomen alueella kysyntä oli yhtälailla vilkasta ja pk-yritysten luottokanta kasvoi 5,8 prosenttia. Kesän aikana tunnuslukukortin rinnalle Nordeassa otetaan käyttöön uudenlainen tunnistautumisvaihtoehto mobiililaitteiden käyttäjille. Asiakas voi ladata mobiililaitteeseensa sovelluksen, jonka avulla hän voi tunnistautua verkkopankkiin. – Olemme erittäin ylpeitä tästä uudesta sovelluksesta ja uskon, että siitä tulee todellinen hitti, aluejohtaja Miikka Salminen sanoo. Investoinnit lisääntymässä TIMO SALMESMAA KAUPUNGIN anniskelumaailma sai vappuna uuden tulokkaan, kun nostalgiaa huokuva teemaravintola Baari avasi ovensa Taidemuseonmäessä Priman talossa. 1970-luvun henkeen luotu Baari tuo oman lisänsä kaupungin lukuisten seurusteluravintoloiden joukkoon. Baarin miljöö huokuu retrohenkeä – sisustukseen on käytetty kirkkaita värejä, voimakaskuvioista tapettia ja lattiaa peittää ajanhenkeen paksu kokolattiamatto. – Ajatuksena on tarjota rauhallinen suvanto pois hektisen teknologiayhteiskunnan paineista. Asiakkaille on tarjolla vapaaehtoinen kännykkänarikka ja ravintolassa liikkua voi sukkasillaan, hymyilee idean promoottori Elina Saaristo. –BAARIN retrohenkinen rekvisiitta on aitoa. Se on hankittu huutokaupoista ja yhteistyökumppaneilta ympäri maata. Dj-vetoisen ravintolan musiikkilinjaus väreilee laajalla skaalalla reggaesta Laila Kinnuseen. Luvassa on myös pienimuotoisia live-keikkoja, listaa kehitysjohtaja Topi Hietala. 120-paikkainen seurusteluravintola palvelee asiakkaita neljänä iltana keskiviikosta lauantaihin. Baari tuo 1970-luvun Turun ravintolamaailmaan Ajan henkeen sonnustautuneet Topi Hietala ja Elina Saaristo testasivat Baarin kalusteita avajaisten aattona. Timo Salmesmaa LASSE VIRTANEN SEURAKUNTAVAALIT käytiin jo viime syksynä ja sekä seurakuntaneuvostot että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto ovat aloittaneet toimikautensa vuoden alussa. Martinseurakunnassa joudutaan kuitenkin laskemaan äänet uudestaan, sillä Turun hallinto-oikeus on määrännyt tarkastuslaskennan. Se tehdään 25. toukokuuta. Ongelmana on se, että seurakunnassa on annettu satakunta ääntä enemmän kuin äänestäneitä on viety kirjoihin ja kansiin. Tarkastuslaskennassa etsitään jälkiä haamuäänestäjistä. Ääniä annettiin 2 042 eli kateissa on viitisen prosenttia äänestäjistä. Äänestysprosentti oli 12,8. Äänet on tallessa, mutta kaikista ei tietoa, kuka ne on antanut. – Tarkastuslaskennassa varmistetaan, että äänet on laskettu oikein, sanoo seurakuntayhtymän hallintojohtaja Hannu Kallio. KALLIO pitää yhä mahdollisena, että tarkastuslaskenta tuo selvyyden ylimääräisten äänten mysteeriin. Mahdollista on myös, että vaalista tehdään uusi valitus, joka voisi johtaa siihen, että vaalit määrätään käytäväksi uudestaan. – Luotan siihen, ettei uurnaan ole pantu ylimääräisiä ääniä, arvioi Kallio, joka kertoo olleensa virassa kymmenkunta vuotta ja kolmet vaalit. – Ei ole tällaista ennen ollut, myöntää Kallio. – Toivon, että selitys löytyy. Kallion mukaan vaalitulos ei välttämättä muutu, eikä myöskään seurakuntaneuvoston tai kirkkovaltuuston kokoonpano. Martinseurakunnasta valittiin yhteiseen kirkkovaltuustoon seitsemän edustajaa. Kallio arvioi, ettei sillä, että seurakuntaneuvoston tai kirkkovaltuuston kokoonpano voi olla virheellinen, ole vaikutusta toimielinten päätösvaltaisuuteen. Kevään päätökset eivät hänen mukaansa ole vaarassa tulla kumotuiksi. – Sata ääntä eivät muuta mitättömiksi (jo tehtyjä) päätöksiä. Jos tulee muutoksi kokoonpanoihin, niin siitä sitten jatketaan, arvioi Kallio. VAALISTA valitti hallinto-oikeuteen Pekka Saarela, joka oli itse ehdolla kokoomuksen ja sitoutumattomien listalla. Hän sai 97 ääntä ja nousi Martin seurakuntaneuvostoon, mutta jäi varamieheksi kirkkovaltuustoon. Seurakuntaneuvostoon valittiin 14 edustajaa, joista seitsemän uusina. Seurakuntaneuvosto johtaa yhdessä kirkkoherran kanssa seurakunnan toimintaa. Se päättää niiden varojen käytöstä, jotka yksittäiselle seurakunnalle osoitetaan seurakuntayhtymän talousarviossa. Yhteinen kirkkovaltuusto käyttää päätösvaltaa seurakuntayhtymässä ja päättää muun muassa omaisuudesta, rakentamisesta ja maksuista. Sata äänestäjää kateissa Hallinto-oikeus määräsi Martinseurakunnan laskemaan uudestaan seurakuntavaalien äänet, joita on enemmän kuin äänestäneitä
7 Lauantai 2. toukokuuta 2015 AAMUSET www.lisaduuni.fi
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 2. toukokuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA HENRIKINSEURAKUNNASSA halutaan pitää kaupungin kesää elävänä ja järjestää toimintaa myös kesäkaupunkilaisille. Tähän tarvitaan kesän aikana vapaaehtoisapua. Henrikkiläiset peräänkuuluttavat eri-ikäisiä kesäntekijöitä ideoimaan ja toteuttamaan toimintaa Henrikinkirkkoon ja sen ympäristöön. Kesäkeitaita, kesäkanavia, kesäkamareita tai mitä vain, mihin intoa ja kykyjä löytyy. Lisätiedot: mia.piiparinen@evl.fi Henrikinkirkko kaipaa kesäntekijöitä –OLEN joskus pukeutunut goottityylisesti ja rokahtavasti. Nykyään sekoittelen siihen esimerkiksi hippityyliä tai fiftarimeininkiä, kertoo Sara Jaatinen, 23. Jaatinen sanoo mekkojen olevan hänen juttunsa. – Mekot ovat mukavia ja käytän niitä tosi paljon. En omista tällä hetkellä yhtään housuja. Vihaan niitä. Vaatteita Jaatinen kirppareilta ja alennusmyynneistä. – Takki ja hanskat ovat Sokokselta ja legginsit Seppälästä. Kengät, huivin ja laukun olen ostanut kirpparilta. On kauppoja, josta ostaisin jos minulla olisi paljon rahaa. Esimerkiksi Muotiputiikki Helmestä ostaisin kaiken. Jaatinen valitsee mattamateriaalin. – Ajattelen myös paljon käytännöllisyyttä. Tykkään vaatteista, jotka ovat kestäviä ja mukavia päällä. Mattapintaista fiftarimeininkiä Kuka turkulaismalli on ollut kaikkien aikojen upein? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Identtiset kaksoset vaihtoivat viimeinkin rollaattoreihin. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Juhani Peltonen Sara Jaatinen, Aurakatu. Oona Karhunen OONA KARHUNEN KALASTUS puhuttaa 6-vuotiaita Adam Cancaraa ja Saara Adigunia. SAARA: Mä meinaan mennä ensimmäistä kertaa kalastamaan ens kesänä. Mä en oo koko elämässäni käyny ennen kalastamassa. ADAM: Kalat tykkää kylmästä ilmasta. Mä oon käyny paljon kalastamassa. Kerran mä sain ison hauen. Sit kerran ku me saatiin yks kala ni mun isosisko halus päästää sen takas meree. Mut sit ku me päästettiin se takas ni se vaan kellu siin veden pinnalla. Sit me syötiin se. S: Ai söitteks te sen samal hetkellä? A: Ei. Se pitää eka tappaa. Siit pitää ainaki ottaa pää pois ku silmii ei oo hyvä syödä. S: Mä en aio ikinä syödä kalaa. Sitä paitsi mä en tykkää kalasta. A: Etkö? Tykkääks sä savulohesta? S: Mä tykkään vaan graavilohesta. En muusta lohesta tai kalasta. A: Mä en tykkää mistään muust paitsi kylmäsavulohesta. Se kylmäsavulohi on niinku kylmää lohta. S: Mut sit ku menee kalastamaan ni pitää laittaa joku mato koukkuun. A: Tai uistin. Meil on hyvii uistimii. Ne on semmosii jotka näyttää kalalta. S: Mä en aio mitään valasta saada kiinni. A: Tääl Suomes ei ui valaita. Mut kyl tääl voi delfiinei uida. Siel Särkänniemessä on ku siel on se delfinaario. S: Mutta ku mä meen mun äitin enon kanssa kalastamaan ja se asuu Paraisilla. Kalastamas pitää olla hiljaa. A: Nii merel ei saa huutaa ku joku voi luulla et joku on pudonnu veteen eikä osaa uida. S: Ja ne kalat voi säikähtää ja mennä pois. Mä aion olla hiljaa. A: Mul ei syö kala ku mul on ollu kokoajan se sama uistin ni sit ne kalat tietää et se ei oo oikee kala. S: Hys. Mä yritän saada kalan. Hys, haukia HEIKKI MÖTTÖNEN MANNEKIINIKOULUTTAJA ja opetusneuvos Sanelma Vuorre opetti tavoille satoja mannekiineja, joiden ykkösketjun muodostivat 70-luvun valovoimaiset missit Anne Pohtamo, Riitta Väisänen ja Merja Tammi sekä 60-luvun tähtikaartiin kuulunut Virpi Miettinen. Vuorre perusti vuonna 1953 Helsinkiin omaa nimeään kantavan mallija tapakoulun, jonka tarina kesti lähes 50 vuotta. Koulu laajensi liiketoimiaan sittemmin myös Vuorteen synnyinkaupunkiin Turkuun, Tampereelle, Lahteen sekä Ruotsin puolelle. Vuorteen koulussa oli kaksi erillistä ryhmää, ensimmäisessä olivat ammattimannekiineiksi pyrkivät nuoret naiset ja toisessa taas tapakoulutukseen keskittyneet naiset. Sanelma Pesonen syntyi 26. lokakuuta vuonna 1919 Turussa. Epätavallisen etunimen historia juontaa juurensa Saimaan aallot –kappaleeseen, johon Sanelman äiti oli äärettömän ihastunut. Sanelma-tytön tulevat kummit käänsivät kuitenkin äidin pään ja Saima Aallotar taipui Sanelma Amandaksi. KOULUJEN jälkeen hän opiskeli liikunnanohjaajaksi ja kävi turkulaisen Telma Tuuloksen maineikkaan tanssija koreografikoulun 1930-luvulla. Missimaailmaan pyörteisiin hän pääsi vuonna 1941 osallistuessaan Miss Suomi -kisoihin. Kisat olivat tuohon aikaan melko julmia, sillä voittajaksi kruunattu Sanelma Pesonen alennettiin Miss Messuhalliksi, koska kisojen taso oli muka niin huono. Sama farssi toistui vuonna 1960, kun turkulainen Tarja Nurmi valittiin toistamiseen Miss Suomeksi. Silloinkaan kisojen alkuperäisen voittajan taso ei riittänyt kuin Miss Messuhalli -titteliin. Sanelma Vuorre arvosti erityisesti mannekiinikilpailuja, koska niissä voitot ratkaistiin armottomalla työllä. Missikisoja Vuorre piti vain synnynnäisen kauneuden kisoina. Hänet tunnettiin aika armottomana kouluttajana, joka ei pitänyt mielipiteitään salassa. Hän heitteli ilkeitäkin piikkejä oppilaitaan kohtaan. VUORRE oli kuin kala vedessä myös kansainvälisillä muotimarkkinoilla ja tuttavapiiriin kuuluivat esimerkiksi ranskalaiset muotigurut Nina Ricci ja Christian Dior. 1980-luvulla Vuorre arvosteli televisiossa linnajuhlien pukuloistoa ja ruoska sivalsi heti, jos jonkun tyyli ei miellyttänyt. Tulilinjalle joutui moni julkisuuden henkilö. Vuorre teki vuonna 1995 vielä uuden aluevaltauksen asettumalla uuden Naisten puolueen eduskuntavaaliehdokkaaksi, mutta ääniä tuli vain 30. Sanelma Vuorre kuoli kesäkuussa 2009 Helsingissä 89-vuotiaana. Mallimammojen äiti Sanelma Vuorre muistetaan teräväkielisenä tapakouluttajana Sanelma Vuorre vietti 75-vuotispäiviään Helsingissä lokakuussa 1994. Lehtikuva
9 Lauantai 2. toukokuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 2. toukokuuta 2015 SUOMEN kärkikeilaajat kerääntyvät Raisioon 16.–17. toukokuuta miesten SM-finaalien merkeissä. 10. toukokuuta päättyvistä alkukarsinnoista Raisioon selviää 64 parasta. Kilpailu käydään Raision keilailukeskuksessa. Raisioon paikkansa ovat jo varmistaneet muun muassa Miesten EMkisoihin Tanskaan kesäkuun alussa suuntaava Espoon Tornadosin Kimmo Lehtonen. Myös muita maajoukkuekeilaajia Raisiossa nähtäneen. Raisiossa keilataan SM-finaalit KORISLIIGAN välierät ovat vasta päässeet vauhtiin, mutta oraakkeli on jo ristinyt kätensä, jotta unelmafinaali saataisiin aikaan. Se vaatii sitä, että Loimaan Bisons ja Joensuun Kataja selviävät finaaliin. Bisons on jo ilmoittanut, että se pelaa mahdolliset finaalit Turkuhallissa. Turkulaisen koripallon ikonille Teemu Rannikolle (kuvassa) taas enemmän kuin soisi Suomen mestaruuden metsästyksen kotikaupungissaan. Ensi syksynä 35 vuotta täyttävällä Rannikolla tuskin on enää kovin monta tilaisuutta mestaruuden voittamiseen, vaikka hän Katajan kanssa jatkosopimuksen tekikin. Rannikko on todennut, että komea ura olisi ollut mukava päättää kasvattiseura Turun NMKY:n paidassa. Se tuskin toteutuu. Ehkä Suomen mestaruudesta pelaaminen turkulaisten edessä olisi toiseksi paras vaihtoehto. ILKKA LAPPI Toiseksi paras vaihtoehto Mitkä ovat sinun parhaat muistosi jalkapalloliigasta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI VIIME kaudeksi Vaahteraliigaan palannut Turun Trojans oli ensimmäisellä yrittämällä jopa lähellä mestaruutta. Lopulta Vaahteramalja jäi parin touchdownin päähän, kun Suomen amerikkalaisen jalkapallon kestomenestyjä Helsingin Roosters otti 17. mestaruutensa. Helsinkiläiset täydensivät erinomaisen kautensa vielä seurajoukkueiden Euroopan mestaruudella. Kesäkuun puolessa välissä alkavalle kaudelle Trojans lähtee entistä tiukempana Roostersin haastajana. Suuri osa viime kauden ydinpelaajista on saatu pidettyä Turussa ja lisäksi uusia vahvistuksia on napsittu tärkeille pelipaikoille. – Rungon pysyvyys on tärkeää, kun menestyksestä pelataan. Joukkuetta kootessa meillä on ollut selkeä prosessi, miten on toimittu, kertoo Trojansin päävalmentaja Mikko Virolainen. Uusiksi vahvistuksiksi Trojansiin on kiinnitetty muun muassa viisinkertainen Suomen mestari, pelinrakentaja Robert Johnson, Mainen yliopistosta saapuva keskushyökkääjä Rickey Stevens sekä kova kotimainen kolmikko Tommi Pinta, Esa Vanhoja ja Henri Holopainen. Urheilutoimittajien liitto valitsi viime kaudella Saksassa pelanneen Pinnan vuoden pelaajaksi. -– skon, että uudet miehemme tulevat yllättämään monet. Nimilistalla ei tietenkään ole mitään merkitystä, jos joukkue ei pelaa yhteen, mutta luottavaisin mielin olen, Virolainen sanoo. UUDET pelaajat tuovat Trojansin pelaamiseen pientä hienosäätöä. Varsinkin hyökkäykseen haetaan pieniä uusia nyansseja. Trojans-leirissä uuteen kauteen on valmistauduttu tavallisten harjoitusten lisäksi viikonloppuleirein. – Kauhean yksityiskohtaisesti en halua tässä vaiheessa hyökkäyskuvioitamme avata, mutta yksi iso linja on se, että pallo tulee todennäköisesti olemaan viime kautta enemmän ilmassa, Virolainen ennakoi. Koko Vaahteraliigaa koskeva isompi muutos on joukkuemäärän väheneminen. Aiemman kahdeksan sijaan sarjassa nähdään alkavalla kaudella kuusi joukkuetta. Virolainen ei kuitenkaan pidä joukkuemäärän vähenemistä huonona asiana. – Suppeammassa sarjassa on se hyvä puoli, että nyt mukana on kuusi tasaista joukkuetta, jolloin jokainen peli on tasainen. Rökäletappiot tai -voitot eivät ole kenenkään etu. KUN Vaahteraliiga pyörähtää käyntiin kesäkuun puolivälissä, Trojans matkustaa heti viime vuoden loppuottelun uusintaan Roostersin vieraaksi. – Siitä saadaan hyvä extralataus ensimmäiselle kierrokselle. Pääasia on kuitenkin, että menemme päivä päivältä eteenpäin. Kaiken tekemisen päämäärä on se, että olemme syyskuussa parhaimmillamme, Virolainen sanoo viitaten 12. syyskuuta pelattavaan Vaahteramaljaan. Sopivia paloja peliin Trojans on napannut täsmähankintoja vahvaan runkoonsa Trojans palasi viime kaudella kotimaan amerikkalaisen jalkapallon huipulle. Valmentaja Mikko Virolainen johdattaa Trojansin uuteen kauteen entistä valmiimpana syöksemään Roostersin valtaistuimelta. Mikael Rydenfelt
11 Lauantai 2. toukokuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 2. toukokuuta 2015 AAMUSET 12 Maku&nautinto HENRIIKKA FINGERBORG LAITAMME maskin silmille ja muodostamme jonon. Marssimme sisään pimeään huoneeseen pitäen toisiamme olkapäistä kiinni ja meidät johdatetaan paikoillemme. Maskin saa riisua. On vaikeaa hahmottaa kuinka iso ruokailutila on tai missä kaikki edes istuvat. Pienen huutelukierroksen jälkeen huomaamme, että olemme kaikki tallella. Tarjoilija tulee sisään valonvahvistimella varustettuna jotta näkee kaataa viinit laseihin – pimeä illallinen voi alkaa. Euroopasta lähtöisin oleva Dinner in the dark -konsepti on ollut toiminnassa Suomessa muutaman vuoden. Nyt se on rantautunut Turkuun, jossa yhteistyökumppanina on Brahen kellari. Ravintolayrittäjä Hessu Martikaisen mukaan ruokamatkailu on kasvanut Turussa ja uskoo erikoisemman konseptin luovan kiinnostusta. – Haluamme pysyä ajan hermolla, ja minun mielestäni ravintoloiden on hyvä olla mukana suunnittelemassa uusia juttuja, Martikainen toteaa. MENUA ei kerrota etukäteen ja tarkoitus onkin ottaa makuaisti täysillä käyttöön. – Liian usein ruoka vain hotkaistaan alas. Pimeässä pääsee miettimään mitä lautasella oikeasti onkaan, mikä on suutuntuma ja mitä mausteita ruuassa on. Makuaisti voi jopa huijata – voi vaikkapa luulla kanaa kalaksi. Olemme suunnitelleet menun niin, että siinä on erilaisia elementtejä. Aistit herkistyvät nopeasti pimeässä, opastaa Martikainen. Brahen kellarin tarjoilija Emma Ketola kertoo, että piIllallinen sokkona Säkkipimeässä ruokaileminen terävöittää makuaistia Valonvahvistimella on käyttöä armeijan ohella tarjoilijankin töissä. Emma Ketola on jo tottunut tarjoilemaan pimeässä. Marttiina Sairanen meässä tarjoilu on yllättävän helppoa vaikka näkökenttä rajoittuu yhteen silmään ja pieneen näkökenttään. – Täytyy vain osata kertoa mihin asettaa esimerkiksi viinilasit, ja selostaa kaikki tarkkaan ennen kun lähtee tekemään mitään. Ja se on iso plussa kun tila on entuudestaan tuttu, Ketola selostaa. KOLMEN ruokalajin illallinen alkaa lähennellä loppuaan ja haparoivilla käsillä heiluvista aterimista kuuluva kolina ja kilinä alkaa laantua. Aikaa on vierähtänyt luultavasti pari tuntia, mutta se tuntuu menneen nopeasti. Koska ruokaillessa oli pimeää, jokainen sai puheenvuoron halutessaan, ja tavallinen taustahäly ikäänkuin katosi tilasta. Ei kännyköitä, ruokakuvia tai viestien ja sähköpostien tarkistelua kesken illallisen. Tuntuu siltä, että tuli tosissaan nautittua makuelämyksistä ja ihan vaan oltua hetkessä mukana. Se on harvinaista herkkua! ” Pimeässä miettii, mitä lautasella oikeasti on.”
13 Lauantai 2. toukokuuta 2015 AAMUSET
14 A AMUSET VIIHDE Lauantai 2. toukokuuta 2015 BARKER-TEATTERI muuttuu lauantaina 9. toukokouuta designja lifestyle-yritysten rekvisiitaksi Designfest 15 -kulttuuritapahtumassa. Järjestäjät ovat halunneet luoda ympäristön, joka yhdistää klubimusiikin ja kotimaisen designin täysin uudenlaisella tavalla. Tapahtuman musiikista vastaavat muun muassa DJ-tuottajat Tony Joakim, Klaar ja Mika Ketu. www.turkudesignfestival.fi Designia ja musiikkia Barkerilla ELOKUVATUOTANTOA voisi verrata armeijaan: ihmisiä ja raskasta kalustoa kuljetellaan paikasta toiseen, työskentely tapahtuu tarkan aikataulun ja hierarkian määrätessä ja työntekijätkin pitäisi ruokkia jossain välissä. Elokuvatoimittaja Kalle Kinnunen pilkkoo nämä työvaiheet ja samalla elokuvien rahoitusviidakon kiinnostaviksi palasiksi kirjassaan Big Game Kuinka Hollywood tuotiin Suomeen. Samalla kirja kertoo ohjaaja Jalmari Helanderin tarinan, joka alkaa tekoverta tihkuvista kotivideoista ja etenee pisteeseen, jossa Helanderilla on varaa kieltäytyä Hollywoodin käsikirjoitustarjouksista. Kirja esittelee Helanderin erikoisena ja kiehtovana tyyppinä, johon suomalaisen elokuvan kansainvälistyminen henkilöityy. Kenelle: Elokuvista ja niiden taustoista kiinnostuneille. Arvio: Erinomainen ja hauska tietokirja käsittelee sitä puolta, jota elokuvista nähdään hieman harvemmin. ESA TÖYKKÄLÄ Tulisiko Hollywood tänne? Mikä Turun kukkuloista kiinnostaa eniten ja miksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ KULUVA vuosi on kotimaisen musiikin kannalta juhlallinen kahdessakin mielessä: Turun filharmoninen orkesteri – joka on yksi maailman vanhimmista orkestereista – viettää 225-vuotisjuhlavuottaan ja Jean Sibeliuksen syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Näiden kunniaksi Turun filharmoninen orkesteri halusi omien sanojensa mukaan tehdä “jotain kreisiä”. Lauantaina 9. toukokuuta kello 15 orkesteri jakautuu Turussa kaikkiaan seitsemälle kukkulalle ja soittaa Sibeliuksen Finlandian. Kapellimestari Leif Segerstam johtaa orkesteria seitsemänneltä ja korkeimmalta kukkulalta, Vartiovuoren Tähtitornilta. – Halusimme juhlavuotena tehdä jotain normaalista poikkeavaa, joka tavoittaa vielä suuremman ihmisjoukon kuin yleensä. Jalkaudumme aina ihmisten sekaan viikon ajaksi joka vuosi, mutta emme koskaan näin laajasti, kertoo intendentti Emilie Gardberg. KAUPUNKIKONSERTTI 7 kukkulaa soi taltioidaan monikameratekniikalla yhdeksi kokonaisuudeksi. Tapahtumaa voi seurata yhdeltä kukkulalta paikan päältä tai suoran nettilähetyksen kautta. 7 kukkulaa soi -Facebook-sovelluksen avulla voi tutustua konsertin kukkuloihin ja valita niistä oman suosikkinsa. – Tämä on suuri tekninen projekti. Muusikoilla on kukkuloilla monitorit ja äänifiidit. Olemme myös varautuneet sähkökatkoksiin ja verkkohäiriöihin, eli konsertti pystytään toteuttamaan kaikesta huolimatta, Gardberg sanoo. – Hauskinta ehkä on, että voi mennä katsomaan livenä jonkin tietyn kukkulan osuuden ja katsoa jälkikäteen kokonaisuuden netistä. TEEMOINA ovat kukkuloilla elävien kaupunkilaisten vaiheet ja edesottamukset. Teemoihin paneudutaan tarkemmin “kukkulaetkoilla” ennen varsinaista konserttia. Esimerkiksi Aninkaistenmäellä Ilmiliekeissä -teoksen kolme tanssia kertovat Turun palosta ja Kakolanmäellä kuullaan lauluja Kakola-musikaalista. – Kerttulinmäkihän oli ennen vanhaan hirttomäki. Hirtetyt ruumiit jätettiin roikkumaan, jotta kaupunkilaiset tietäisivät, että Turussa vallitsee laki ja oikeus. Tätä pelotusasiaa pohditaan Kerttulinmäellä nykyajan performanssilla, Gardberg kertoo. 7 kukkulaa soi -tapahtumaa on valmisteltu noin vuoden ajan. Projektissa mukana olevat ovat keskittyneet viime kuukausina pitkälti lähetystekniikkaan, joka lienee tapahtuman vaikein osuus. Varasuunnitelmiakin on tehty sään varalle. – Jokainen kukkula keskittyy johonkin tiettyyn soittajaryhmään, kuten jousisoittajiin tai lyömäsoittajiin. Ryhmän tarinat kerrotaan ennakkoesityksissä. Kannattaa valita kukkula, joka kiinnostaa eniten, Gardberg sanoo. Kukkulat kumisemaan Turun filharmoninen orkesteri järjestää ainoalaatuisen konserttisarjan H-Hetkellä kapellimestari Leif Segerstam johtaa Turun filharmonista orkesteria kaupungin korkeimmalta kukkulalta. Turun filharmoninen orkesteri
15 Lauantai 2. toukokuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 2. 5. 2015 2
3 Lauantai 2. 5. 2015
19 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 2. toukokuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? OMAKOTILIITON mielestä valistus ja hyötytiedon välittäminen sekä kansalaisten kannustaminen oikeaan puun polttamiseen ovat hyviä keinoja vähentää haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Puu on asumisen energiankulutuksessa kolmanneksi suosituin lämmitysenergian lähde Suomessa (23 % vuonna 2013, Tilastokeskus). Puulämmitys on yleinen maamme omakotitaloissa, erityisesti täydentävänä lämmitysmuotona. Suomen 1,1 miljoonasta pientalosta 262 000 lämpenee puulla. Useassa maamme yli 500 000 vapaa-ajan asunnosta puun poltto on myös ainoa lämmitysmuoto. Suomessa eri vuodenaikoina varautuminen poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin ja energiantoimitusten katkokset edellyttävät täydentävän lämmitysmuodon käyttöä. Lähes kaikissa suomalaisissa omakotitaloissa ja vapaa-ajan asunnoissa on sauna. Saunakulttuuri on kansallisena perinteenä kuulunut ja kuuluu suomalaiseen elämänmuotoon sekä ilmentää suomalaisuutta. Saunoista suuri osa lämpiää puulla, varsinkin niiden vapaa-ajan asuntojen yhteydessä, joissa ei ole sähköä käytettävissä. Puun pienpolton avulla lisätään omavaraisuutta pientaloasumisen lämmitysenergiassa. Puun pienpoltto edistää lähienergian käyttöä, kun puut ovat saatavissa omasta metsästä tai omalta mökiltä taikka muutoin läheltä asuinpaikkaa. Puu on uusiutuva luonnonvara ja se on ilmastovaikutuksiltaan neutraali. Suomi elää metsästä ja metsävaltaisena maana puuta on runsaasti käytettävissä. Omakotiliitto korostaa, että on kansalaisten etu edistää puun polttamista oikealla tavalla. Poltettavan puun tulee olla kuivaa ja puhdasta. Tulisijojen nuohouksista tulee huolehtia säännöllisesti. On syytä tarkistaa säännöllisesti tulisijojen kunto. Kuluttajan kannalta on olennaista, että markkinoilla olevat tulisijat täyttävät ominaisuuksiltaan vaadittavat kriteerit ja ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä. Omakotiliitto on mukana yhdessä bioenergia-alan toimijoiden kanssa vuonna 2014 käynnistyneessä Kutteri-ohjelmassa. Tavoitteena on neuvonnan ja opastuksen avulla parantaa pientalojen tulisijojen tehokkuutta ja käyttöä esimerkiksi lämmitysjärjestelmien kunnossapidolla, hyvälaatuisen polttoaineen käytöllä, varaajalla ja aurinkolämmön yhdistämisellä järjestelmään. SUOMEN OMAKOTILIITTO RY:N LIITTOVALTUUSTO Puunpoltto arvokas suomalainen perinne EU:N maatalouspolitiikan uudistuksen piti yksinkertaistaa ja selkeyttää maatalouden tukijärjestelmiä nyt alkavalle ohjelmakaudelle. Toisin kuitenkin on käynyt. Uudistuksen vaatimuksia on hankala soveltaa käytännön viljelyyn ja kotieläintalouteen. Uudistus heikentää maatalouden kilpailukykyä suhteessa muuhun maailmaan. Viljelijät ovat osallistuneet kevään aikana sankoin joukoin uuden tukijärjestelmän koulutuksiin. Osallistujia on pelkästään Varsinais-Suomessa ollut yli 7 000. Vaikea tukijärjestelmä pakottaa koulutuksissa pilkuntarkkojen tukiehtojen opetteluun, eikä aitoon maatalouden kehittämiseen. Kaikkia ehtojen yksityiskohtia ei edes tiedetä tällä hetkellä. Tämä on vastoin viljelijän oikeusturvaa. Viljelijöiden on tehtävä tukihakemuksensa kuukauden sisällä huonosti toimivan sähköisen haun avulla. Samaan aikaan on tehtävä myös käytännön kylvötyöt. Kevätkokous vaatii, että tuleva hallitus asettaa vuonna 2017 alkavan uudistuksen tavoitteeksi maatalouspolitiikan ja tukijärjestelmän järkevöittämisen. Sääntöjen ja perustelujen tulee olla viljelijän kannalta selkeät ja ymmärrettävät. Uuden järjestelmän tulee mahdollistaa kannattava maatalouden harjoittaminen Suomessa. MTK-VARSINAIS-SUOMEN KEVÄTKOKOUS Järkeä maatalouspolitiikkaan LASERTYKKEJÄ. Robottisotilaita. Kauko-ohjattavia kamerahyönteisiä. Maaliin hakeutuvia luoteja. Ei, tämä ei ole ainoastaan tieteisleffojen tarpeistoa vaan Yhdysvaltojen sotatekniikan nykypäivää – ja ennen kaikkea huomista. High tech -aseita, joita ei myydä edes lähimmille kumppaneille. Yhdysvallat on kaikilla mittareilla ainoa sotilaallinen supervalta, jolla on kyky operoida kaikkialla maailmassa. Tarpeen vaatiessa hyvin nopeastikin. Yhdysvaltain vuotuiset ”puolustusmenot” huitelevat tätä nykyä päälle 600 miljardissa dollarissa. Kakkosena tulee Kiina, joka kuluttaa valtaisan armeijansa ylläpitoon ehkä neljäsosan Yhdysvalloista. Kaukana takana on Venäjä, joka on ilmoittanut nostavansa puolustusbudjettiaan lähivuosina 70 miljardiin dollariin, jos valtion kassa ei sitä ennen kuivu. Valtava summa, mutta Venäjä olisi siltikin kääpiö Yhdysvaltoihin verrattuna. TÄHTILIPPUMAAN sotamahdin kruununjalokiviä ovat kymmenen ydinkäyttöistä lentotukialusta suoja-aluksineen. Yhteen kelluvaan lentokenttään mahtuisi Suomen ilmavoimien koko kalusto. Saattoaluksissa on mannertenvälisiä ohjuksia. Lentotukialuksen upottaminen on käytännössä mahdotonta, sillä sitä ympäröi 200 kilometriä halkaisijaltaan oleva suoja-alue, jolle pyrkivät vihollisalukset (tai vihollisen ohjukset) tuhotaan. Yksi lentotukialusosasto ottaa kevyesti haltuunsa esimerkiksi Persianlahden ilmaherruuden. Yhdeksän muuta jää vielä muuhun käyttöön. Vaikka homma alkaa käydä kalliiksi jo Yhdysvalloillekin, on motiivi selkeä. Yhdysvaltain kimppuun ei kukaan uskalla käydä. Siinä on todellinen rauhanarmeija. TEEMU P. PELTOLA Rauhanarmeija