Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 | Nro 91 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Paimiolainen Liisa Nykänen, 18, kävi Ugandassa. Siellä tunne voimistui. Hän tahtoo auttaa hädässä olevia työkseen. Kaupunki s. 6 Auttamisen paloa Blogisti Mona Nieminen haluaa näyttää kuvissa hyvältä – mutta luonnolliselta. Kaikki blogistit eivät ajattele samoin. Elämä&tyyli s. 10 Ei liikaa kikkailua Rootsbändi Hoedown keskittyy musiikissaan olennaiseen – vierailevan tähden ohella. Turkuun tullaan torstaina. Viihde s. 16 Rockin juurilla Randell: Sotessa ei ole kaikki valmista heti vuoden 2019 alussa. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 RAISION uusi tori viettää avajaisiaan Raision perinteisen joulunavauksen yhteydessä perjantaina 4. joulukuuta kello 12–19. Kaupunginjohtaja Ari Korhonen avaa torin ja joulun kello 16. Tarjolla on joulupuuroa. Raision kaupungin toriteltalla päivystetään kello 12–17 Vauvasta vaariin ja muksusta mummoon -teemalla eli paikalla ovat perhepalvelut ja Hulvelan Helmi. Raision torilla avajaiset VANHAN Suurtorin joulumarkkinat keräävät paljon yleisöä. Kiinteistöliikelaitos muistuttaa, että markkinoiden aikana pysäköintiin on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Tuomiokirkon ympäristössä valvotaan pysäköintiä, eivätkä markkinat ole hyväksyttävä peruste pysäköidä virheellisesti. Kirkon ympäristö on pihakatualuetta. Pysäköinti on sallittua vain merkityille paikoille. Tuomiokirkon ympäristössä on maksullisia pysäköintipaikkoja Tuomiokirkonkadulla, Rothoviuksenkadulla ja Akatemiankadulla. Paikkoja on hyvin rajallinen määrä varsinkin sunnuntaisin. Kiinteistöliikelaitos suosittelee käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Joulumarkkinaväki pysäköi väärin Mihin keräykseen lahjoitat mieluiten rahaa joulun alla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA TUOREELLE Deloitte Technology Fast 50 -listalle ylsi tänä vuonna viisi turkulaisyritystä. Muualta Varsinais-Suomesta ei listalle ylletty. Vuosittain päivittyvä lista panee järjestykseen neljän kuluneen vuoden aikana eniten kasvaneet suomalaiset teknologia-alan yritykset. Del o i t t e a p i d e t ä ä n y h t e n ä objektiivisimmista rankingohjelmista Euroopassa. Lukumääräisesti listaa hallitsevat pääkaupunkiseudun yritykset ja tamperelaisetkin menevät Turun ohitse. Paras turkulainen firma on yhdeksäntenä. Liiketoiminnallisia verkkopalveluja tuottavan Anders Innovations Oy:n 430 prosentin kasvu on Turun seudulla omaa luokkaansa. – Olemme erikoistuneet bisneskriittisten verkkopalveluratkaisujen ja B2B-tilausportaalien kehittämiseen. Olemme myös pitkään kehittäneet omaa Shoop-verkkokauppajärjestelmää, jonka uskomme parantavan tulevien vuosien kasvua huomattavasti, sanoo johtaja Mikko Kivistö. Hän haluaa kiittää Tekesin ja Finnveran tukea kasvun mahdollistamisessa, mutta kehitettävääkin on. – Julkisen sektorin toimijoiden tulisi paremmin huomioida potentiaaliset paikalliset kasvuyritykset. Myös turkulaisyritysten verkostoitumisessa on parannettavaa, Kivistö luettelee. LISTAN muita turkulaisyrityksiä ovat ohjelmistoyritykset Lyyti Oy (15. sija, 254 %), BCB Medical Oy (41. sija, 96 %), Vaadin Oy (43. sija, 89 %) sekä digitoimisto Whitestone Oy (48. sija, 62 %). Turun yrityspalveluja kehittämiskeskuksen johtajan Niko Kyynäräisen mielestä listan turkulaisedustus ei ole linjassa seudun teknologiayritysten potentiaaliin. – Tarvitsemme enemmän teknologioihin pohjautuvia kasvuyrityksiä ja olemme käynnistäneet innovaatiotoimintojen uudelleenjärjestelyt korkeakoulujen kanssa. Myös SparkUp-toiminta ja Turku Future Technologies vastaavat haasteeseen. Resurssitehokkuus, life science, digitalisaatio, kiertotalous ja merelliseen ympäristöön liittyvä liiketoiminta ovat pohja, jolle seutumme teknologiaosaaminen jatkossa rakentuu, Kyynäräinen sanoo. Viisi turkulaisfirmaa ylsi teknoyritysten kasvukärkeen LASSE VIRTANEN SOSIAALIja terveyspalvelujen uudistus eli sote nytkähti vihdoin eteenpäin, kun hallitus pääsi sopuun uudistuksen peruspilareista eli 18 itsehallintoalueesta ja 15 sote-alueesta. Paljon on silti vielä ratkaisematta eikä aikaa ole tuhlattavaksi, sillä uuteen aikaan pitäisi siirtyä vuoden 2019 alusta. – Kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia. Pitäisi pyrkiä tavoitteiden kautta määrätietoisesti eteenpäin, linjaa Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell. – On selvää, että jos toiminta ei muutu, tuloksetkaan eivät muutu. Vaarana on se, että vaikka muutokset olisivat oikeansuuntaisia, tuloksia joudutaan odottamaan. Kuntauudistuksen tielle nousivat perustuslaki ja kuntien haluttomuus liitoksiin. Enää ei puhuta kuntien itsehallinnosta vaan maakuntien. Kunnista tai niiden roolista ei käydä keskustelua, eikä isojen kasvukeskusten asemasta, vaikka ne ovat olleet kehityksen moottoreita. Kunnat ovat yhä pakon kohteena. Eikö perustuslaki enää suojaakaan niiden asemaa? – Kunnista puhutaan yhtäkkiä hyvin vähän. Niillä ei olekaan niin isoa merkitystä. Miten tarina voi näin muuttua? Itsehallintoaluetta enemmän pitäisi puhua uudesta kunnasta. Ei pitäisi luoda rakenteita, jotka ovat tosiasioiden vastaisia, sanoo Randell. Suomi on saanut kansainvälistä kehua siitä, että vähäväkisessä maassa on ollut vain kaksi hallintoporrasta. Nyt ollaan väenväkisin luomassa kolmatta. – Miten isojen kasvukeskusten dynamiikka turvataan itsehallintoalueilla, kysyy Randell. UHKIA on, samoin mahdollisuuksia. Uhkana on byrokratian lisääntyminen ja kustannusten kasvu. Esimerkistä käy ensihoidon ja päivystyksen seutuyhteistyö. – Oltiin pitkään siinä uskossa, että viranomaisten yhteistyötä lisätään. Turkulaisten kannalta kävi niin, että päivystyksessä ehkä palvelut paranivat, mutta kustannukset nousivat ja resurssit. Tuli yksi organisaatio lisää. Viranomaisten yhteistyössä otettiin sivuaskel, sanoo Randell. Kulut nousivat myös, kun Norjassa siirrettiin erikoissairaanhoito valtion vastattavaksi. Niin uhkaa käydä myös, kun Kela ottaa vuonna 2017 hoitaakseen toimeentulotuen perusosan maksamisen. Palvelut muuttuvat kattavammaksi, mutta kulut eivät ainakaan laske. Vaarana on myös, että vaikka palvelujen järjestäjien harteita oli tarkoitus leventää eli kasvattaa alueiden kokoa, Varsinais-Suomessa voi käydä päinvastoin. Sairaanhoitopiiri on tehnyt yhteistyötä länsirannikon suuntaan Satakuntaan ja Vaasaan, mutta maakuntarajasta voi jatkossa tulla muuri. – Varsinais-Suomikin on kiistatta tilastollisesti liian pieni tekemään joitakin asioita, myöntää Randell. – Siitäkään ei voi lähteä, että kaikki olisi pielessä. Ei missään nimessä ole. Keskitytään korjaamaan niitä asioita, joissa tarvitaan muutosta eikä sekoiteta niitä, jotka toimivat hyvin. Myös mahdollisuuksia on paljon. Randell uskoo suuruuden ekonomian tuovan säästöjä ja digitalisaation mahdollisuudet pitäisi käyttää hyväksi. Sosiaalija terveyspalvelujen linkittäminen yhteen tuo myös hyötyjä. KUNNAT ottavat kantaa hallituksen linjaratkaisuun tammikuun loppuun mennessä. Lainsäädäntötyötä on edessä paljon. Mitä tapahtuu 1.1.2019? – Tämä on iso muutos. Siihen täytyy valmistautua. Palvelujen täytyy silti toimia hyvin joka päivä. Palveluista vastataan, kunnes ne siirtyvät jollekin muulle. Etenemistä on vaiheistettava. Kaikki ei välttämättä ole heti valmiina. On asetettava tavoitteita ja mitattava onnistumista. Isoja kysymysmerkkejä Sote-uudistus voimaan vuoden 2019 alusta, mutta minkälaisena? RAISION kaupunki luopui muutamia vuosia sitten paperisten joulukorttien lähettämisestä ja päätti lahjoittaa korttien painamiseen varatun summan eli 500 euroa joululahjana taholle, joka edistää raisiolaisten aktiivisuutta ja/tai tekee merkittävää työtä raisiolaisten hyvinvoinnin eteen. Kaupunginjohtajan johtoryhmä on päättänyt lahjoittaa joulukorttirahat tänä vuonna Raisiota laajemmalle. Lahjoituksen saa Suomen Punaisen Ristin katastrofirahasto. Raision joulurahat katastrofirahastolle KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi maanantaina Raunintien kaavamuutoksen äänin 49–9. Tyhjää äänesti neljä, poissa oli viisi. Kaava mahdollistaa kahden asuinkerrostalon rakentamisen Raunistulaan. Satakunnantien varressa olevan liikeja toimistorakennusten tontin osalta asemakaavaa muutetaan niin, että osa alueella sijaitsevan rakennuksen tiloista voidaan muuttaa asunnoiksi. Uudisrakentamisen tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta joukkoliikenneakselin äärellä. Ehdotuksesta jätettiin yli sata muistutusta. Raunintien kaava läpi äänestyksessä Kaupunkien vähäinen rooli sote-uudistuksessa mietityttää Aleksi Randellia. Tara Jaakkola
3 Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 AAMUSET KYLPYLÄHOTELLI Caribian edustalla liikennettä tarkkaileva Posankka on valittu amerikkalaisella Toptenzviihdesivustolla maailman omituisimmaksi patsaaksi. Pari vuotta sitten tehty lista on noussut jälleen sivuston luetuimmaksi. Sivustolla arvellaan, ettei ”Pigduck of Turku” ihastuta kaikkia turkulaisiakaan, koska sen päivittäinen näkeminen aiheuttaa elämän yllätyksellisyyden yleisempää katoamista. Posankka maailman omituisin? PÄÄKIRJOITUS MAAHANMUUTTO ja turvapaikanhakijat kuumentavat tunteita. Kaupungintalon edessä oli maanantaina ennen valtuuston kokousta mielenosoitus, jossa vaadittiin ties kuinka monetta kertaa rajoja kiinni. Kun salissa annettiin valtuutetuille katsausta turvapaikanhakijoiden tilanteesta, parikymmentä mielenosoittajaa siirtyi megafoneineen ja torvineen joen puolelle. Metakka oli melkoinen, huutelu kuului hyvin saliin asti. Milloin erotettavaksi vaadittiin sisäministeri Petteri Orpoa (kok.), milloin kaupunginjohtaja Aleksi Randellia. Välillä alas huudettiin jopa SPR:ää. Jos ulkona oli kuumaa, salissa tunnelma pysyi viileämpänä, lähes hartaana. Ulkoinen paine tuntui. Valtuutetut istuivat hievahtamatta pulpeteissaan, kun alustajat jakoivat kiihkottomasti faktoja. Orpo vetosi yhteistyöhön, mutta myönsi, että kotouttamiseen tarvitaan uudenlainen ote ja lisää rahaa kunnille. MAAHANMUUTTOVIRASTON ylitarkastaja Juho Repo kertoi, että Raisiossa turvapaikkapäätöksiä tekemässä on 39 työntekijää, helmikuussa jo 80. Hakemukset käsitellään ripeästi. Kun Revolta tiukattiin, mikseivät pakolaiset jää kriisialueen naapurivaltioihin, hän muistutti, etteivät ne ole oikeusvaltioita, eikä niissä ole turvapaikkaperiaatetta. Niihin ei pääse. Raiskaukset nousivat vääjäämättä keskusteluun. Komisario Stephan Sundqvist sanoi suoraan, ettei ole kovin yllättynyt määrästä, kun tulijoita 30 000. Sundqvist tähdensi, että jokainen tapaus on traaginen, mutta yhtä lailla niin on, kun tekijä on kantaväestöä. Li Andersson (vas.) piti positiivisena sitä, että Suomessa on vihdoin herätty naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Maija Perho (kok.) kysyi, onko majatalossa sijaa tulijoille. Hän vetosi valtuutettuihin ja vaati pysymään faktoissa ja kumoamaan vääristelevät puheet. KESKUSTELU pysyi valtuustossa tolkun rajoissa, siitä pisteet valtuutetuille. Apua oli puheenjohtaja Seppo Lehtisen (sd.) linjauksesta, joka ei mahdollistanut repliikkejä, vain kysymykset. Populismilta ja palopuheilta vältyttiin. LASSE VIRTANEN Ulkona kuumaa, sisällä viileämpää VIIKON UUTISKUVA Seppä pajassaan. Juha Kahiluoto takoo myytävää Vanhan suurtorin joulumarkkinoille. Jane Iltanen Jori Liimatainen
Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA BIOLOGISEN museon joulunaika on alkanut ja Eläinten joulu -näyttely on avattu. Millaisissa tunnelmissa elellään eläinsuojissa ja lumisissa metsissä? Talvisessa näyttelyssä kerrotaan sadunomaisesti mitä eläimet tekevät luonnossa ja pihapiirissä pimeinä keskitalven päivinä ja minkälaista pientä vipeltäjää asustelee joulukuusen rungolla, oksilla ja neulasilla, paljaalta silmältä piilossa? Eläinten joulua Biologisessa museossa ONKO unodettu, että jo kauan ennen pakolaisia me suomalaiset heitimme akan ja muksut ulos pakkaseen. Toiset hyväksikäyttivät omia tai toisten lapsia, äidit ja isät murhasivat lapsiaan. Ja eikö ollut niin, että Karjalasta tuli väkeä? EI-RASISTI USA:N rahassa lukee: ”In God we trust”. Well, jos tekee rahasta jumalan, kenelle enää jää rauha? Vallitsee rahan voima vs. vastavoima. RAJASODAT KYLLÄ on ihan tulessa palava totuus, että Stubb on Stob hela landet ”surma”, nej tack! Ut genast! HIEKKA LAATIKOLLE S.S.S. USKOTTAVIMMIN miesnäyttelijöistä naista esittää Jussi Vatanen. Katsoja unohtaa, että hän onkin mies. MIE ROMAHIN SAAN katsella joka keskiviikko samaa näytelmää, kun meidän lähiössä jaetaan ilmaista ruokaa. Salen parkkipaikka on täynnä mersuja, audeja, isoja citymaastureita. Ajoneuvojen omistajat ovat hakemassa ilmaisia kaurahiutaleita ym. ruokatarpeita, mitä jaetaan kerran viikossa. Ja nämä autojen omistajat eivä asu tässä lähiössä. Säästäväisyys on tietysti hyve, mutta jotenkin ihmettelen ihmisten ahneutta. PEKKA KIISKINEN Oletko konkreettisesti auttanut ulkomailla hätää kärsiviä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Oli lakkosakko päällä jo rullakoissakin. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MENNEEN JÄLKIÄ OLLI IMMONEN MUISTATKO Afrikan tähden: rubiini, smaragdi, topaasi; rosvo ja hevosenkenkä? Joulu on lautapelien aikaa ja varmaankin monessa perheessä kaivetaan taas Afrikan tähti hyllystä ja aloitetaan nopanheitto. Liikkeelle lähdetään Tangerista tai Kairosta. Suuntana ovat Addis Abeba, Casablanca, Congo ja Timbuktu. Tavoitteena on löytää Afrikan tähti ja voittaa peli. Kari Mannerla suunnitteli Afrikan tähden jo vuonna 1949, ja se julkaistiin vuonna 1951. Esikuvana oli vuonna 1905 Etelä-Afrikasta löytynyt ja Britannian kruununjalokiviksi päätynyt Cullinan-timantti. Mannerla oli erinomainen ideanikkari jo ennen uutta suomalaista peliteollisuutta. Hän on kertonut pelin luomisesta, että hänen esikuviaan olivat muun muassa Casablanca-elokuvassa esiintyvät eksoottiset nimet. Peli kertoo nimistöltään ja kuvamaailmaltaan kaukokaipuusta. Afrikkahan oli sodasta toipuvasta Suomesta kaukana. Samaa eksotiikkaa tavoittavat jotkin ajan iskelmätkin, kuten Juha Eirton sanoittama Tiikerihai, jossa tunnelmoidaan palmujen katveessa, tiikerihain uhkaamana ja helmeä kaivaten. Makeisista mainio tämäntyyppinen ajankuva on Neekerin suukko (nykyisin Brunbergin suukko), jonka teollinen tuotanto aloitettiin Afrikan tähden tapaan vuonna 1951. Emme ole enää syrjässä muusta maailmasta ja 1950-luvun viattomuus on mennyttä, mutta Afrikan tähti ja sen sisarpeli Inkan aarre olevat edelleen suosittuja lautapelejä. Ja pelejä valmistaa raisiolainen turkulainen Martinex. Afrikan tähti oipumesta amaa a n Em sä m 1950 o t k Jone Aholainen ESA TÖYKKÄLÄ –IHAN päällimmäisenä nyt on mielessä, miten nämä kaksi maailmaa voivat edes olla olemassa yhtä aikaa. Paimiolainen Liisa Nykänen lähti marraskuun puolivälissä Suomen Pakolaisavun järjestämälle matkalle Ugandaan. Kyseessä on ulkoministeriön rahoittama globaalikasvatusprojekti, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta pakolaisuudesta. – Ensin parin koulutusviikonlopun aikana käsiteltiin pakolaisuutta sekä työtä kriisien ja konfliktien ehkäisemiseksi leireillä. Monet muut järjestöt pyrkivät parantamaan ihmisten oloja hyvin suoraan, mutta mielestäni on ihailtavaa, että Suomen Pakolaisavun työn kautta pakolaisille annetaan mahdollisuus tulla itse oman elämänsä herroiksi, Nykänen sanoo. Lyhyen koulutuksen jälkeen Nykänen suuntasi Ugandaan Nakivalen pakolaisleirille. Leiri on konkreettinen muistutus siitä, että pakolaisia päätyy Eurooppaan ja muille mantereille lopulta vain pieni murto-osa. Nakivalessa asuu yli 90 000 pakolaista, joista valtaosa pakenee Kongon levottomuuksia. KONGON kaoottisen konfliktin takia paikallisille jää kaksi vaihtoehtoa: paeta tilannetta tai kuolla. Pakolaisten musertavien tarinoiden kertaaminen tuntuu Nykäsestä vieläkin raskaalta. – Yksi tyttö kertoi paenneensa Kongosta neljä vuotta sitten, eikä hänen vanhemmistaan tai sisaruksistaan ole tietoa. Hän piteli sylissään lasta. Arvelin, että hänellä on varmaan aviomies. Tyttö kertoi, että hänet oli raiskattu. Tämä tarinaansa kertova kuvankaunis tyttö on 18-vuotias, kuten minäkin, ja mietin, mitä itse tekisin tuossa tilanteessa. Millainen tulevaisuus on tällaisella tytöllä, siis äidillä, joka ei osaa lukea eikä kirjoittaa? Rankkojen tilanteiden vastapainoksi Nykänen näki ja koki Nakivalen leirillä myös paljon hyvää. Eläväinen afrikkalainen kulttuuri kukoistaa kurjuuden keskelläkin. Jo majoituksen saaminen savimajasta on monille tilanteeseen nähden saavutus. Kaikesta huolimatta elämä on rikasta, ja ihmiset välittävät toisistaan. – Opin, että pakolaisleirillä ei ole tyhjiä ihmisiä. Siellä on viisaita ja kouluja käyneitä ihmisiä. Siellä on jumissa ihan järkyttävä määrä potentiaalia, joka pitäisi vain saada jotenkin ulos. LIISA Nykänen ja muut matkalle osallistuneet suomalaisnuoret kiertävät kouluissa kertomassa kokemuksistaan. Ugandan-matka vahvisti entisestään Nykäsen haaveita lähetystyöstä. – Takaisin tultuani tiesin, että haluan tehdä tätä. Haluaisin opiskella kätilöksi ja suunnata erityisesti Afrikkaan, mahdollisesti myös Ugandaan. Haluan auttamaan heitä, jotka apua tarvitsevat. Ugandaan ja takaisin Rankka reissu opetti Liisa Nykäselle pakolaisten potentiaalista Pakolaisten elämänilo karuissa oloissa teki vaikutuksen Liisa Nykäseen (oik.). Kuvassa vasemmalla Maarit Jansson. Liisa Nykäsen arkisto
7 Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 IMPIVAARAN uimahallissa käydään vesipallon Suomen cupin finaalit 11.–12. joulukuuta. Miesten puolella neljän parhaan joukkoon ovat edenneet Turun Uimarit ja turkulainen WP Neo. Naisten puolella Uimareiden lisäksi Impivaarassa nähdään Saukot, Kuhat ja Sentterit. Pelit alkavat perjantaina miesten välierillä. Sekä miesten että naisten finaalit pelataan lauantai-iltapäivällä. Vesipallon Suomen cupit Impivaarassa SUOMI jäädyttää Saku Koivun (kuvassa), Jere Lehtisen ja Ville Peltosen maajoukkuepaidat tapaninpäivänä, kun Suomessa pelattavat alle 20-vuotiaiden MM-kisat alkavat. Samana päivänä Turussa on pitkään tiedossa ollut Rauli Tammelinin paidanjäädytysseremonia. Tuntuu kummalliselta, että jäädytykset on ollut pakko tunkea samalle päivälle. Varsinkin kun nuorten kisojen yhteydessä 30. joulukuuta jäädytetään myös Teemu Selänteen paita. Tuntuu kummalliselta, ettei liitossa anneta seurajäädytykselle sen ansaitsemaa tilaa vaan on tungettava samalle päivälle. Voi tietenkin olla, että liitossa on vaan unohdettu Tammelinin paidan jäädyttäminen, mutta tuntuu sekin kummalliselta. Ylipäätään maajoukkuepaitojen jäädytys on kaksipiippuinen asia. Pitkän uran Leijona-paidassa tehneiden pelaajien uraa on syytä muistaa ja kunnioittaa, mutta pitääkö maajoukkuepaitoja nostaa kattoon ylipäätään. Joulukuun jäädytysten jälkeen Suomi on jäädyttänyt yhteensä kuusi numeroa. Se on paljon varsinkin muihin suuriin kiekkomaihin verrattuna. Maajoukkuepaitoja ei juuri muualla jäädytetä. Jäädytysten yhteydessä on aina syytä pohtia myös jäädytysten kriteereitä. Mitään edellä mainitulta nelikolta pois ottamatta aika monta Leijona-legendaa löytyy myös menneiltä vuosikymmeniltä. Ai mutta Tukholma -95. ILKKA LAPPI Ajoituksen taidonnäyte Mitkä ovat mielestäsi kuluneen vuoden kovimmat urheiluteot? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI KUN Oskari Setästä pyytää kuvailemaan kuluvaa kiekkosyksyä yhdellä adjektiivilla, tulee vastaus välittömästi. – Mielenkiintoinen. Vielä elokuun lopussa maalivahti valmistautui Liiga-kauteen TPS:ssa. Sen jälkeen syksy on kulunut Tuton, RoKin, Ässien ja SaPKon maalilla ennen kuin kutsu takaisin Palloseuraan kävi Teemu Lassilan pelikiellon myötä. Kierroksen aikana myös itseluottamus oli koetuksella. – Olihan se vaikea tilanne, kun ei päässyt oikein mihinkään joukkueeseen sisälle. Maalivahdillekin on tärkeää tuntea kuuluvansa joukkueeseen, vaikka vähän yksilöurheilija onkin. Kun joukkueet vaihtuivat nopeasti, ei oikein ehtinyt päästä joukkueen ytimeen. Kaikissa joukkueissa otettiin kyllä tosi hyvin vastaan, Setänen toteaa. – Porissa pääsin taas harjoittelemaan liigajoukkueen kanssa ja huomasin pärjääväni siellä. Sen jälkeen menin Savonlinnaan. Siellä Myllyksen Jarmo sanoi heti, että tärkeintä on päästä taas pelirytmiin. Se rauhoitti ja pelit lähtivätkin heti kulkemaan, Setänen kiittelee. MAHDOLLISUUDEN auettua TPS:ssa, Setänen on onnistunut hyvin. Kolmessa Liiga-pelissä miehen taakse on mennyt yhteensä kolme kiekkoa. Pelit alkoivat kulkea jo ennen Turkuun palaamista. Esimerkiksi SaPKon paidassa Setänen torjui nollapelin. TPS:lle voiton torjuminen paluuottelussa Lukkoa vastaan oli erityisen maukas viime kauden seuraa vastaan. Kiertolainen palasi Turkuun Oskari Setänen käytti avautuneen tilaisuuden TPS-maalilla Oskari Setäsellä on kokemusta lyhyistä lainapesteistä jo aiemmilta vuosilta. Itse pelaamiseen lyhyellä varoitusajalla tapahtuvilla maisemanvaihdoksilla ei suuremmin ole merkitystä. Omat rutiinit auttavat keskittymisessä. Ari-Matti Ruuska – Oli tosi hyvä juttu, että ensimmäinen peli meni niin hyvin. Siinä varmaan sai joukkueeltakin sellaisen luottamuksen, että pelejä voidaan voittaa, vaikka minä olisinkin maalilla. Oli iso asia, että asiat menivät siinä kohtaa oikeaan suuntaan. Turkuun paluunsa jälkeen Setänen kokee hyvin päässeensä Palloseuraan sisälle. – Näiden jätkien kanssa on kuitenkin touhuttu kesä, valmistauduttu kauteen ja käyty saunailloissa. Koko reissun ajan tavoitteet olivat Tepsiin palaamisessa ja täällä pelaamisessa. LASSILAN pelikielto Liigassa päättyy joulukuussa. 16. joulukuuta pelattavassa HPK–TPS-ottelussa Lassila on jälleen edustuskelpoinen ja ottanee jälleen Palloseuran ykköstorjujan viitan. Setäselle Lassilan paluu saattaa tietää jopa uutta lainapestiä. Setänen ei kuitenkaan joulukuuta mieti. Hän keskittyy asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. – Sen alkukauden reissaaminen ainakin opetti, ettei kannata stressata liikaa. Reissun aikana välillä mietti asioita vähän liiankin paljon, koska tilanne muuttuu taas ja koska pääsee minnekin. Nyt kun Turkuun on taas päässyt, täytyy vaan keskittyä pelaamaan parhaalla mahdollisella tavalla, eikä miettiä onko Teemu pelikiellossa vai ei, Setänen toteaa. k Sä Sä Sä Sä Sä Sä ä ä Sä Sä Sä Sä ä Sä Sä Sä Sä Sä Sä Sä Sä Sä Sä ä Sä Sä Sä ä ä Sä Sä Sä Sä Sä S Sä ä Sä ä ä ä Sä S S Sä Sä S Sä Sä S Sä ä Sä Sä Sä ä ä Sä S Sä ä Sä S Sä ä Sä S Sä S S S Sä ä S S S S S Sä S S Sä S Sä S S Sä S S Sä Sä äh h h h h h h hk h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h h ö
9 Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 JOULUISIA tanssihetkiä tarjoava Tanssiva joulukalenteri toteutetaan kahdeksatta kertaa. Joulukalenterin luukuista aukeaa joka päivä pieni tanssielämys keskelle joulukiireistä arkea. Esityspaikkoina toimivat mm. joulumarkkinat, kauppakeskus, kirjasto ja lentoasema. Lisäksi luukkuja järjestetään vanhainkodeissa ja nuorten taideja toimintakeskus Vimmassa. Kaikkiin on vapaa pääsy. www.l-tanssi.fi Tanssiva joulukalenteri LIFESTYLEKAUPPA Pop Å avataan jälleen Turun keskustan tuntumaan joulukuussa. Kahden aiemman Pop Å:n tavoin tämä kodin ja kaupan yhdistävä konsepti tarjoaa asiakkailleen tunnelmallisen elämyksen ostosten lomassa sekä mahdollisuuksia hakea sisustusinspiraatiota tuotteista niiden oikeassa ympäristössä, kotona. Avajaisia vietetään keskiviikkona 2. joulukuuta kello 11 alkaen. Kolmas Pop Å avaa ovensa Missä menee kuvankäsittelyn raja? Mitä et hyväksy? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG KUVIEN muokkaus on tehty nykyään helpoksi. Pelkästään kännyköihin on saatavilla lukuisia aplikaatioita, joilla kuvaa voi muokata haluamakseen. Tasoittaa ihoa, muuttaa väriä ja vaikka kaunistaa koko kuvaa. Sen lisäksi kuvia muokataan usein tietokoneella erilaisilla ohjelmilla. Pienten hienosäätöjen, kuten kontrastin tai valon muokkaamisen ohella on taitavien käyttäjien mahdollista muokata myös kehoa. Korjailla kasvonpiirteitä edustavammaksi, tai litistää vaikkapa vatsaa ja reisiä. Rajusta kuvanmuokkauksesta on puhuttu viime aikoina laajasti. Mikä on esimerkiksi bloggaajien yhteiskuntavastuu kun puhutaan kuvista? Entä missä muokkaamisen rajapyykki menee, onko raju kuvanmuokkaus ja sen myötä annettu mielikuva vaaraksi nuorille? HYVINVOINTIIN keskittyvää Mona`s Daily Style -blogia pitävä turkulainen Mona Nieminen on sitä mieltä, että muokkaaminen hyvän maun rajoissa on jopa suotavaa. Kunhan muistaa, että lehdissä olevat kuvat ovat monen tunnin muokkauksen tulos, eikä itseään kannata niihin vertailla. – Mielestäni kuvien muokkaus on lähes aina hyvä juttu. Pidän sitä taiteenlajina, makuja on monia, eikä jokaisen kuvaajan jäljestä tarvitse pitää. Itse muokkaan joka ikisen kuvan jonka julkaisen, sillä arvostan estetiikkaa. Haluan että kuvat ovat miellyttäviä lukijoidenkin silmälle. Vaikka rakastan kuvanmuokkausta ja puhun sen puolesta, liittyy siihen myös paljon huonoja puolia ja asioita joita en hyväksy, Nieminen sanoo. Kokenut bloggari pitää itsestään selvänä sitä, että mainoskuvat ovat ison työn tulos. Muokkaamallahan pystytään tekemään mitä tahansa. Raja menee kuitenkin kehonmuokkauksessa – siihen Nieminen ei lähde. – Jos oma iho näyttää lehtien katselun jälkeen tunkkaiselta ja epätasaiselta, kannattaa muistaa, että Photoshopilla saa ihosta muutamassa sekunnissa epäluonnollisen sileän. Tai mikäli omat huulet näyttävät väärän mallisilta lehtikuvien katselun jälkeen, kuvia muokkaamalla saa huuliinkin laitettua täytettä, ja ihan ilman kirurgin veistä. – Jos muokkaisin kehoani tai naamaani, kuvassa en olisi enää minä. Mielestäni asiasta on tärkeää puhua, ihan somelukutaidonkin vuoksi, mutta etenkin siksi koska minulla on nuoria lukijoita, Nieminen perustelee. SOSIAALISESSA mediassa kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää. Kaikki haluavat parhaan mahdollisen kuvan itsestään esille, vaikka eivät normaalisti kulkisikaan joka päivä täydet tällingit päällä. – Haluan muistuttaa, että koskaan ei kannata verrata itseään muiden kuviin sosiaalisessa mediassa tai lehdissä. Inspiraation hakeminen muotikuvista on aivan eri asia kun se, että oman peilikuvan pitäisi vastata tuota mielikuvaa. Tarkoin asetellut ja tehdyt ruokakuvatkin ovat kauniita, mutta tuskin hirveän moni niitä joka aamu väsää, hän miettii. Missä menee toden raja? Blogisti Mona Nieminen tuntee vastuuta nuorimmista lukijoistaan Turkulainen Mona Nieminen kirjoittaa Mona`s Daily Style -hyvinvointiblogia. Niemisen mielestä pienten kuvan muokkausten tekeminen on jopa suotavaa lukijoiden kannalta, mutta kehonmuokkausta hän ei voi hyväksyä. Mona Niemisen arkisto KOTIMAINEN työ kunniaan: Vaippakakkukeisari ja Muumi Baby -vaipat leipovat yhteistyösä vaippakakkuja elämän tärkeisiin juhliin. Kakut leivotaan suomalaisena käsityönä Turussa ja vaipat valmistetaan Tammisaaressa. Vaippakakkukeisari on kahden suomalaisen nuoren naisen unelma tuoda palanen äitiyden arvostamista ”rapakon toiselta puolelta” kohti suomalaista kulttuuria. Vaippakakku on USA:sta lähtöisin oleva perinne ja eniten käytössä lahjana odottavalle äidille ennen vauvan syntymää. Kakun voi tilata valmiina verkkokaupasta, tai valita ainekset itse. Kakku voi myös koostua vauvan tärkeistä tarvikkeista, kuten tuteista, tuttipulloista ja hoitotuotteista. Tai hemmotella äitiä vaikka suklaalla ja rentouttavilla öljyillä. Vaippakakkuja äitiydelle
11 Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 AAMUSET 14 Pelit&vehkeet ILKKA LAPPI SE oli aivan tavallinen syksyinen päivä Bostonin esikaupunkialueella vuonna 2077. Poikamme Shaun nukkui pinnasängyssään, vastikään hankkimamme robotti Codsworth auttoi arkisissa askareissa ja suunnittelimme lähtevämme puistoon koko perheen voimin. Keskiluokkainen elämämme ei olisi voinut olla parempaa. Sitten televisiossa kerrottiin ydinsodan syttyneen ja meidän piti jättää koko omaisuutemme ja paeta holviin 111. Siellä meidät jäädytettiin. 200 vuotta myöhemmin herään jäädytyksestä. Maailma on muuttunut peruuttamattomasti. Olen ainoa holvin eloonjäänyt. Shaun tosin saattaa olla elossa. Hänet kidnapattiin jäädytyksen aikana. On aika lähteä etsimään poikaa. Fallout 4 (Windows, PS4, Xbox 360) heittää pelaajan jälleen keskelle ydintuhon jälkeistä karua maailmaa. Perusteiltaan peli on samasta puusta veistetty kuin Fallout 3 ja Fallout: New Vegas. Avoin pelimaailma on julmetun laaja ja monipuolinen. Erilaisia suurempia ja pienempiä tehtäviä löytyy yllin kyllin ja tutkittavia paikkoja on lähes loputtomasti. Sen sijaan roolipelielementtejä on karsittu rankalla kädellä. Hahmoa on toki yhä mahdollista kehittää, mutta uutena ominaisuutena peliin tullut kykypuu tekee hahmonkehittämisestä aiempaa suoraviivaisempaa. Myös dialogivaihtoehtoja on karsittu aiempaan verrattuna. Tosin tämä lienee pakon sanelemaa, sillä ensimmäistä kertaa Falloutin päähenkilö puhuu. TEKEMISEN paljous on elinehto pelille, sillä pääjuoni ei varsinaisesti vedä puoleensa. Mikään pelissä ei luo sellaista tunnetta, että Shaun olisi pakko saada pelastettua. Paljon mieluummin pelaaja uppoutuu muihin puuhiin. Uudistuksista suurin ja hauskin on omien tukikohtien rakentelu. Kylien siivoamiseen, paranteluun ja rakentamiseen uppoutuu helposti pitkäksi aikaa, jos omaa vähänkään halua luoda hieman kauneutta ja järjestystä karuuden keskelle. Rakentamalla tukikohdista turvallisia ja viihtyisiä saa myös houkuteltua arkiaskareissa auttavia asukkaita kyläänsä. Niin hauskaa kuin rakentaminen onkin, kontrollit vaativat alkuun hiukan opettelua. Ylipäätään pelin kontrollit ovat hieman erilaiset kuin aiemmin. Koska peli ei selitä mitään, toimivin taktiikka uuden opetteluun on yrityksen ja erehdyksen kautta, eikä sekään välttämättä aina auta. Jotkut asiat on lähes pakko luntata netistä. Kauniisti sanottuna käyttöliittymä ei edelleenkään ole Falloutin vahvuuksia. PELIMOOTTORI on pääpiirteissään sama kuin kahdessa edellisessä Fallout-pelissä. Graafisesti uuden konsolisukupolven Fallout on paranneltu versio edellisestä, mutta mitään suurta vallankumousta tällä saralla ei ole tarjota. Graafisesti Fallout 4 on ainakin PlayStation 4:lla ”ihan ok” -tasoa. Ydinsodan jälkeisen maailman helmasynteihin on ennenkin kuuluneet ärsyttävät bugit. Tässä suhteessa Fallout 4 ei eroa edeltäjistään. Osa bugeista on tuoreeltaan ehditty korjata päivityksillä, mutta kaikenlaisia suurempia ja pienempiä pelikokemuksen ankeuttajia matkan varrelle mahtuu. Uusille Falloutin pelaajille ”pienet persoonallisuudet” ovat todennäköisesti inhottavia ja pelikokemusta latistavia tekijöitä. Fallout-veteraani sen sijaan osaa niitä odottaa ja antaa ne anteeksi. Tuttua huttua hyvässä ja pahassa Fallout 4 vetää puoleensa ärsyttävyyksistään huolimatta Fenway Parkin legendaariselle baseballstadionille rakennettu Diamond City kätkee kujilleen monta salaisuutta. Ilkka Lappi ( kuvakaappaus) Kolmannen persoonan kuvakulma sopii lähinnä oman varustuksen ihmettelyyn.
15 Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 AAMUSET
16 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 SUOMALAISEN jazzin suurin nimiin kuuluva Eero Koivistoinen Quartet saapuu Turkuun perjantaina 4. joulukuuta, jolloin kokoonpano esiintyy Åbo Svenska Teaterin café Tiljanissa. Eero Koivistoisen lisäksi kvartetissa soittavat pianisti Alexi Tuomarila, basisti Jori Huhtala ja rumpali Jussi Lehtonen. Kokoonpano julkaisi aiemmin tänä vuonna uuden Hati Hati -levyn, jonka materiaali toimii konsertin selkärankana. Huippuluokan jazzia ÅST:ssa VAIKKA bluesin historiasta löytyy myös kovan luokan naismuusikoita, on blues mielletty miehiseksi temmellyskentäksi. Radio-dj Norman Davisin kokoama tuplakokoelma Blues Harp Women muistuttaa, että bluesissa naisia riittää paljon ja laajalla skaalalla. 31 biisin levyllä on yhtä monta esittäjää. Yhden biisin esittää bluesin kärkipään legendoihin kuuluva Big Mama Thornton, mutta pääosassa levyllä ovat elossa olevat artistit. Levyllä tyylinäytteensä käyvät antamassa muun muassa Teresa Lynne, Zola Moon ja Kat Baloun. Viimeksi mainittu on kotimaan bluespiireissä ennestään tuttu, sillä hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Tomi Leinon kanssa. Huuliharppu on isossa roolissa. Vaihteluväli ulottuu perinteisestä junabluesista herkän hauraisiin tunnelmapaloihin ja sinistä sähköä hehkuviin ilotteluihin. Mukaan on löydetty erinomainen harpulla tunnelmoitu Christelle Berthonin instrumentaaliversio Summertime-klassikosta. Blues Harp Women on mainio kokoelma harppubluesia. Levy osoittaa, että naisilta blues taipuu siinä kuin miehiltäkin. Kenelle: Pitkän linjan diggareille tai aloittelijoille johdatukseksi harppubluesiin. Arvio: Ensiluokkainen parituntinen harppubluesin maailmassa. ILKKA LAPPI Harppua laidasta laitaan Onko formaatilla väliä? Missä muodossa sinä kuuntelet musiikkisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI JOS suomalaisia bändejä pitäisi rankata puhtaan soittotaidon perusteella paremmuusjärjestykseen, olisi rootsbändi Hoedown joko kärjessä tai hyvin lähellä sitä. Kun seitsemänhenkisessä bändissä soittaa Jarmo Nikun, Olli Haaviston, Masa Maijasen ja Ninni Poijärven tasoisia tekijöitä, laatu on väistämättä kohdallaan. Runsaan 13-vuotisen elinkaarensa aikana seitsemänhenkinen bändi on tehnyt yhteistyötä lukemattomien Suomen kärkiartistien kanssa. Säännöllisesti Helsingissä järjestettävillä Hoedown-klubeilla vierailevina artisteina ovat soittaneet muun muassa J. Karjalainen, Dave Lindholm, Jonna Tervomaa ja Tuomo Prättälä. Lisäksi Hoedown on julkaissut yhteislevyt Mika ”Tokela” Tuokkolan, Jukka Gustavsonin ja viimeisimpänä Tuomari Nurmion kanssa. Vaikka paljon on tapahtunut, bändi on pysynyt verrattain tuntemattomana. – Ehkä se liittyy siihen, että rootsmusiikki ei koskaan ole sitä suosituinta musiikkia. Hoedownin kohdalla yleisökin tulee lähtökohtaisesti kuuntelemaan musiikkia, eikä vain katsomaan bändiä. Se ei ole itsestäänselvyys nykypäivänä, pohtii Hoedownin perustajiin kuuluva Mika Kuokkanen. VUOSIEN varrella Hoedown on soittanut muun muassa kantria, soulia ja reggaeta. Kaiken ytimessä on kuitenkin rootsmusiikki, vaikka se onkin hieman vaikeasti määriteltävä genre. Vai onko? – Minulle rootsin ydin on olennaiseen menemistä ja ylimääräisen kuorrutuksen riisumista. Rootsin soittaminen on sitä, että etsitään sitä juurta yhdessä, oli se sitten sävellyksessä, sovituksessa, esitystavassa tai missä vain, Kuokkanen toteaa. Vaikka esimerkiksi Tokela, Gustavson ja Nurmio ovat päällisin puolin erilaisia artisteja eikä ensimmäinen mielikuva kenestäkään ole juurimusiikissa, ovat Hoedownin kanssa tehdyt levyt olleet onnistuneita. Jokaisella levyllä on omat erityispiirteensä, mutta juuri on selvästi löytynyt. – Meillä on aina molemminpuolinen kunnioitus niitä kohtaan, joiden kanssa soitamme. Omat aseet jätetään niin sanotusti narikkaan. Kun esimerkiksi soitamme Nurmion kanssa, hän on osa bändiä ja hommaa tehdään kimpassa. Ei se ole sellaista, että on yksi keulakuva ja sitten joku bändi taustalla vaan se on enemmänkin sellaista kuin vaikkapa Bob Dylanilla ja The Bandilla oli aikanaan, Kuokkanen sanoo. NURMION kanssa tehty Tales of Judge Bone sai hyvän vastaanoton aiemmin tänä vuonna. Yhteistyön hedelmiä julkaistaan lisää ensi vuoden puolella. – Pari viime vuotta ovat olleet hektisiä. Yhteistyöprojektit ovat olleet sellaisia juttuja, jotka on ehdottomasti haluttu tehdä. Usein ne pitää tehdä heti, jos aikataulut vähänkään sallivat. Judge Bone&Hoedown Dominossa 3. joulukuuta. Aseet jäävät narikkaan Hoedown on etsinyt 13 vuotta musiikin olennaisuuksia Mika Kuokkasen ja Ninni Poijärven luotsaama Hoedown on kotimaisen rootsmusiikin superkokoonpano, jonka jäsenet ovat soittaneet yhdessä ja erikseen lukemattomien kotimaan huippujen keikoilla ja levyillä Ilkka Lappi
17 Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 AAMUSET Culinaire
18 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 TIMO SALMESMAA Kuninkaallinen Joulukonsertti kietoo konserttisalin lauantaina joulunpunaiseen. Jari Puhakan sovittamia joulusävelmiä tulkitsevat hallitsevien kruunupäiden Susanna Heikin ja Aki Samulin ohella edellisvuosien siniveriset Kyösti Mäkimattila, Maria Tyyster, Johanna Pakonen Leif Lindeman, Heikki Koskelo ja Tomi Markkola. Marko Maunuksela Joulusesonki liikuttaa artisteja. Muhkeaääninen Mikko Mäkeläinen viihdyttää Olli Leppäsen kanssa pikkujoulukansaa perjantaina Bambu Gardenissa. Maestro silmää hartaamman vaihteen joulukonserteissaan. Klassikkojen ohella Mikon ohjelmistossa äitinsä muistolle omistettu Ääni Taivaasta -sävellys. Kirkkokonsertit 10.-11.12. Laitilan ja Tarvasjoen kirkoissa. Lennokasta improvisaatiota joulunalusaikaan. Iiro Rantalan ja Severi Pyysalon ensimmäinen yhteiskonsertti toteutuu ensi viikon perjantaina Sigynsalissa. Konsertin alkuosa koostuu palkitun pianotaiteilijan kunnianosoituksesta John Lennonille. Soolopianolle sovitettujen Lennon-klassikoiden jälkeen tunnelma tiivistyy jazzvirtuoosi Severi Pyysalon myötä herrojen yhteisiin improvisaatioihin. Maarit Kytöharju Viking Linen johto kertoi kuulumisiaan Svenska Klubbenilla. Matkustajia hemmotellaan tänäkin vuonna michelin-kokki Leif Mannerströmin joulupöydällä. Välittömästi pyhien jälkeen Grace starttaa Viking goes Provinssi-risteilyn. Stagelle nousevat mm. Disco Ensemle, Sanni, Olavi Uusivirta ja Paperi T, kiteyttivät glögimaljan kohottaneet Kaj Takolander, Riikka Suurkaulio, Jan Hanses, Christa Grönlund ja Johanna Boijer-Svahnström. Timo Salmesmaa Caesarin suojeluksessa. Hybridi ja Synapsi viettelevät tänä iltana antiikin ylettömyyksiin. Caesarin pikkujouluissa soitto soi, vieraat tapailevat musiikkia ja jumalten juomia huuhdotaan kuin parituhatta vuotta aiemmin Antoniuksen ja Kleopatran tyyliin. Torstaina Marilynissä bongataan tonttuja TSTS:n bileissä. Timo Salmesmaa Pikkujoulukauden eroottisuus tiivistyi The Monkeyssa. Porn 2 Party revitteli ranskalaisten sisäkköjen, hekumallisten hoitajattarien, langenneiden nunnien ja armottomien jenkkikyttien puristuksessa. Kirsikkasuita villitsivät ammattilaiset Mr. USA:n johdolla. Perjantaina Apinatalon valtaa Eau de Pussy puikoissa dj. Rascal, Milla Lehto ja Siqu. Timo Salmesmaa Viikon artistivierailuista vastaa Kauko Röyhkä. Facebookpäivityksistään kirjan julkaiseva multitaituri nousee perjantaina Hunter’s Innin estradille. Apollossa paahtaa ruotsalainen The Band Of Brothers. Venuksen viikonlopussa tunnelmoivat Neljänsuora ja rakkauden ruhtinas Tauski. Mikael Rydenfelt Mikko Mäkeläisen arkisto
19 Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 AAMUSET 20
21 Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 AAMUSET Työpaikat
Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 AAMUSET 22 Mielipide CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja (vas.) ja valtuustoryhmän pomo Turussa. DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! PYSÄKÖINTIKIEKON ei tarvitse olla enää sininen (TS 30.11.). Hihhei, normien purkaminen on alkanut. Ja aloitettiin heti isosta päästä. Tätä vauhtia kun edetään, niin tuhannen vuoden päästä on jo sovittu, että ravintolassa saa tilata tuplapaukun. VAIKKA ajat ovat kovat, eivät suomalaiset tuoreen kyselyn mukaan tingi joulubudjetistaan. Jostain pysyvästä halutaan vielä pitää kiinni. Jouluun käytetään reilut 500 euroa per henki. Se tietää mukavasti voitelua kansantalouden rattaisiin. IHAN omasta päästä, totesi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) harhalaukauksestaan. Epäselväksi jäi, oliko kyse ylävai alapäästä. Matematiikkaan vakiintui uusi käsite, Stubbin luku. Se on lukuarvo, joka ei ole lähelläkään totuutta. VOI Kempele sentään! Ellei asia olisi niin vakava, saisi nimestä loihdittua uuden kevytkirosanan kieleen. Mutta annetaan olla. JOS kouluissa olisi yhteinen katsomusoppiaine, minkälainen sen pitäisi olla sisällöltään? ANDERSSON: Yksi tärkeä osa siinä olisi se mikä nykyäänkin. Eli, että opitaan eri maailman uskonnoista. Pitää taata se, että mahdollisimman monella on perustiedot siitä, mitä eri uskontojen vakaumuksiin kuuluu ja miksi. Huomaa kyllä, että epätietoisuus näistä asioista on tälläkin hetkellä aika suurta. PERHEENTUPA: Uskonto ei ole ainoa asia meidän koulujärjestelmästämme läpipäässeillä ihmisillä. LA: Jos nettikeskusteluja seuraa, niin olisi varmaan ihan paikallaan näihinkin asioihin saada lisää tietoa. CP: Jos nettikeskusteluja seuraa, niin oikeinkirjoituksen opettamiseen pitäisi kohdentaa huomattavasti lisää resursseja. LA: Lisäksi yhteisessä oppiaineessa olisi hyvä olla etiikkaan ja moraaliin liittyviä kysymyksiä, joita on nykyään enemmän elämänkatsomustiedon puolella. CP: Kyllähän nykyinenkin uskonnonopetus sisältää muiden uskontojen esittelyä. Mietin, että jos meillä olisi yhteinen aine, jossa esitellään eri uskontoja, herää aina se kysymys, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Ylipäätään kouluissa voitaisiin miettiä eri oppiaineiden välisiä rajapintoja ja eri aineiden yhdistämistä. LA: Siihen suuntaanhan kouluissa koko ajan mennään, että siellä on oppiainerajoja ylittäviä kokonaisuuksia, mikä on ihan järkevää. CP: Kyllähän sen näkee esimerkiksi uskontohistoriasta, että jos sitä ei yhtään tunne, niin aika moni asia maailmassa jää avautumatta. Meitä edeltäneille sukupolville ne ovat olleet keskeisiä asioita. LA: Käsitykseni mukaan kirkollishistoriaa käydään tällä hetkellä aika paljon läpi vain meidän pääkirkkomme historian kautta. CP: On siellä jonkinlaiset vertailut mukana. LA: Mutta ilmeisestikään ei historiallista vertailua juurikaan. Yleensä kouluissa käydään esimerkiksi historiaakin läpi hyvin eurooppalaisesta näkökulmasta. Kyllähän esimerkiksi bisnesmaailmassa olisi erittäin paljon hyötyä ymmärtää kulttuurija uskontohistoriaa. VIIHDELINJAT KIRPPUTOREJA Jottan tarttis tehdä Aamuset KENEN asialla hallitus on ajaessaan kiireellä ja väkipakolla kauppojen aukiolon vapauttamista? Ei ainakaan työntekijöiden ja pienyrittäjien. Tästä ei seuraa lisää työpaikkoja, se on jo todistettu edellisillä sunnuntaiaukiolojen laajentumisella. Emme tiedä yhtään yritystä johon olisi palkattu sen johdosta väkeä. Päinvastoin yt-neuvotteluista tiedotetaan lähes päivittäin. Pienyrityksillä on ollut yksi ainoa etu suuriin nähden, pidemmät aukiolot ja nyt sekin halutaan ottaa pois, eli varmasti kuvasta häviää taas muutamia lähikauppoja ja kaupan alalle tulee lisää työttömiä ja pahimmassa tapauksessa pakolla nollatuntisopimuksella töitä tekeviä. Kuluttajilla ei myöskään ole yhtään enempää rahaa käydä kaupassa vaikka sinne jatkossa pääseekin 24/7. Yksintyöskentely ja turvattomuus myös lisääntyy varmasti ja isommissakin liikkeissä ollaan vähemmän yhtä aikaa töissä, palvelu ja tiedonkulku kärsivät. Kaupan alalla työskentelee paljon naisia ja osa heistä yksinhuoltajia. Miten lasten päivähoito aiotaan järjestää? Aukioloaikojen vapautus lisää paineita julkisten palvelujen lisäämiseksi. Emme ole kuulleet mitään merkkejä päivähoidon uudistuksesta ja emme millään voi uskoa, että kaikki työntekijät pystyisivät sopimaan työvuoronsa yksi yhteen lastenhoidon kanssa. Kaupan alan palkat eivät myöskään kannusta kovin kummoisiin ratkaisuihin lasten hoidon osalta, eli äitien töihin pääsyä halutaan rajoittaa. Entä julkinen liikenne, onko siitä näkynyt tiedotteita, miten sitä parannetaan vaikkapa haja-asutusalueilla? Bussit eivät välttämättä kulje viikonloppuisin ollenkaan, tai sitten viimeinen bussi menee jo paljon ennen kuin työaika loppuu. Kun sielläkin niitä kaupan työntekijöitä asuu vai onko se taas niitä valintakysymyksiä? Mikset muuta pois sieltä vaikkapa lähelle sitä kauppaa, joka sinulle tarjoaa tuota arvokasta osa-aikatyötä. Asioita ei ole ajateltu yhtään muuta kuin isojen kaupparyhmittymän kannalta. Tästä ei hyödy kuluttaja eikä kaupan kassa, varastotyöntekijät, eikä edes Suomen valtio. Siksi meillä on täysi syy vastustaa aukiolojen vapauttamista. PAM LIIKEALAN TURUN SEUDUN OSASTO RY 069 Kenen asialla hallitus on? Kenttäharmaa VS Punavihreä Valtiovarainministeri Alexander Stubb vieraili Turussa viimeksi 2. marraskuuta. Jori Liimatainen Turun Sanomat hakee kesäksi 2016 lehden eri osastoille ja verkkotoimitukseen. Haemme myös kesäkuvaajia ja -graafikoita sekä taittavia toimittajia lehden keskuspöytään. Jos sinulla on hyvä uutisnenä ja alan aiempaa kokemusta, tule kesäksi Turkuun. Arvostamme sujuvaa sanankäyttöä, aloitteellisuutta, omia ideoita ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Turun Sanomien levikkialueen, lounaisen Suomen, tuntemus ei ole pahitteeksi. Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset ja CV (Huom: työtodistuksia, juttu tai kuvanäytteitä ei tässä vaiheessa) sähköpostilla osoitteeseen kesatoimittaja@ts.fi viimeistään 18. joulukuuta. Lisätietoja tehtävästä antaa toimituspäällikkö Veijo Hyvönen 1.–2.12. ja 9.?11.12. (02) 269 3547 tai 050 328 3592. KESÄTOIMITTAJIA TS-Yhtymä on monipuolinen mediaja graafisen alan yhtymäkokonaisuus. Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 171 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 1220. TS-Yhtymään kuuluvia yhtiöitä ovat Turun Sanomia kustantava Turun Sanomat Oy, painotalo Hansaprint Oy, lomakepainamiseen erikoistunut Polytypos Oy, arkkipainotalo Newprint Oy, Salon Seudun Sanomia ja kahdeksaa paikallislehteä kustantava SSS-konserni, sanomalehtien jakelusta vastaavat VarsinaisSuomen Tietojakelu Oy ja Lounais-Suomen Tietojakelu Oy, digitaaliseen markkinointiin erikoistunut Nitro Group Oy, Aamuset-kaupunkilehteä julkaiseva Turun Tietotarjonta Oy, Auran Aalloista sekä Radio Melodiasta vastaava Turun Paikallisradio Oy. Konsernin emoyhtiö on TS-Yhtymä Oy.
23 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 2. joulukuuta 2015 KOLUMNI KISSAT ovat eläimistä muutosvastarintaisempia. Pienikin muutos saattaa aiheuttaa suurta stressiä ja isompi muutos, kuten sohvan siirtäminen 20 senttiä, suistaa eläimen usean päivän ajaksi raiteiltaan. Kahden kissan omistajana muutosvastarintaa on saanut seurata lähietäisyydeltä. Vanhemman kissan näkökulmasta asiat menivät varmaan suunnilleen näin. Kun talossa oli vain kaksi palvelijaa ja kissa, elämä oli mallillaan. Suurin arkinen hämmennys oli ikkunan takana kulkevat naapurin kissat. Raidalliset ja laikulliset kissat saivat tehdä ikkunan takana mitä tykkäsivät, kunhan tajusivat pysyä siellä. Mutta kun orjat saivat päähänsä tuoda toisen kissan minun reviirilleni, menivät maailmankirjat sekaisin. Eivätkä reviirikiistat rajoittuneet pieneen sähinään. Uusi tulokas oli röyhkeä. Kehtasi tulla samaan aikaan keittiöön ruokakupille. Minun keittiöni, minun ruokani, minun sääntöni. Ne säännöt oli pakko takoa tulokkaan kalloon. Ensin annettiin tassusta pari kertaa ja sitten sähistiin päälle. Aamuisia painikamppailuja ja öisiä kilpajuoksuja jatkui kuukaudesta toiseen. Yleistä kyräilyä jatkui toista vuotta. Onneksi satuimme asumaan asunnossa, jossa oli kaksi kerrosta. Oli nimittäin aikoja, jolloin 40 neliön alakerta oli liian pieni kahdelle nelijalkaiselle. NYT kissoilla on yhteiseloa takana runsaat neljä vuotta. Ne nukkuvat samassa sängyssä kiinni toistensa kyljessä ja ruokailevat sulassa sovussa saman kupin ääressä. Ehkä meillä ihmisilläkin on vielä toivoa, vaikka ihan aina ei tunnukaan siltä. ILKKA LAPPI Kissoja ja ihmisiä Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? VAIHTOEHTONA vaalilain uudistamiselle olen laskenut vaalipiirikohtaiset tasauspaikat d’Hondtin menetelmää ja parittomia lukuja puolueiden ja ehdokkaiden saamien äänien ja vertauslukujen kesken. Yhteen kansanedustajapaikkaan tarvittiin vaalipiireissä yli 12 000 ääntä. Keskusta olisi saanut 52 paikkaa (3 enemmän kuin nyt), perussuomalaiset 40 (+2), kokoomus 36 (-1), SDP 34 (+0), vihreät 12 (-3), vasemmistoliitto 11 (-1), RKP 11 (+1) ja kristillisdemokraatit 4 (-1). Parittomilla luvuilla olisi yhteen paikkaan tarvittu 7 000 ääntä. Sen perusteella keskusta olisi saanut 43 paikkaa, kokoomus 38, perussuomalaiset 35, SDP 33, vihreät 17, vasemmistoliitto 17, RKP 11 ja kristillisdemokraatit 6. Kehotan kansalaisia nostamaan päänsä pystyyn ja Suomen nousuun. Ei alistuta lamaan. Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia. Annetaan hallitukselle työrauha, jotta se kykenee lunastamaan antamansa vaalilupaukset. AKI-ELMERI SEPPÄNEN Tasauspaikat vaalilain vaihtoehtona PAHEKSUTTUA vihapuhettako? Yllytystä ammattiryhmää vastaanko? No ei, ainoastaan katselutunnelmakuvaus hyvin useitten kotimaassa tuotettujen, suomenkielisten television viihdeohjelmien, etenkin niin tosi-tv-sarjojen, osalta. Ilmiö on kyllä ollut tuttu jo vuosikymmeniä Suomi-Filmien tiimoilta, mutta suurin ärtymys laantui hieman kaukosäätimien yleistyttyä. Mikä ihmeen taiteellisen taustamaalailun luoma sisäinen pakko ajaa siihen, että miltei poikkeuksetta vuoropuhelut hukkuvat taustalla vellovaan – usein juuri pianistin fortissimohakuiseen – pimputteluun taikka muuhun musiikkiin? Jos on pakko työllistää muusikkoja, olisi samalla myös tarkistettava, että äänitasapainon säätö pääasian ja taustan välillä pysyy oikeana eli ettei mikserien liukusäätimien äärillä nukuttaisi. E. J. VALTONEN Ampukaa vaan se pianisti Kirjoittajan mielestä televisioohjelmien äänipöydillä nukutaan. Marttiina Sairanen