Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 | Nro 10 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turun Voimamiesten Fatos Durmishi unelmoi Rion olympialaisista. Kotimaan molskeilta ei vastusta löydy. Urheilu s. 8 Unelmana Rion molski Sebastian Juhola vannoo tuuhean parran nimeen. Partashampoota tulee käyttää joka toinen päivä. Elämä&tyyli s. 10 Siististi metsuri FreeGymissä yhdistyvät parkour, voimaharjoittelu ja voltit. Kilpailua käydään vain omaa itseä vastaan. Terveys&liikunta s. 16 Pompi kuin Robin Akateemisesti koulutettujen työttömyys kasvaa jo neljättä vuotta. Asiat s. 2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 LUOMULIITTO on valinnut uudeksi edunvalvontajohtajaksi ympäristösuunnittelija Niina Ratilaisen Turusta. Hän aloitti tehtävässään helmikuun alusta. Ratilainen on työskennellyt aiemmin ympäristöministerin avustajana, Turun ammattikorkeakoulussa, Turun ammattikorkeakoulun oppilaskunnassa sekä eduskunnassa. Ratilainen on vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Turussa. Ratilainen valvoo Luomuliiton etuja TURKU Energialle valitaan parhaillaan uutta toimitusjohtajaa. Tehtävään tuli 60 hakemusta. Niiden lisäksi hakuun päätyi mukaan headhunterin etsimänä toistakymmentä nimeä. Joukosta on karsittu 13 nimeä tarkempaan syyniin. Heistä 5–6 valitaan helmikuun aikana finaalikierrokselle, jolla jokainen kandidaatti testataan. Mukana kisassa on alan ammattilaisia muista energiayhtiöistä. Nykyinen toimitusjohtaja Risto Vaittinen jää eläkkeellä syksyllä. Pomokandidaatit karsinnassa Löysitkö töitä heti valmistuttuasi? Miten urasi urkeni? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VEROHALLINNON sähköinen vihjetietolomake on ollut käytössä vuoden ajan. Vihjeitä on tullut tasaisesti eri puolilta Suomea yli 10 000. Verottajan mukaan kansalaisten antamat vihjeet ovat olleet hyödyllisiä verovalvonnan taustatietona, eikä vihjeitä ole annettu kiusaamistarkoituksella. Viime vuoden aikana vihjetietolomakkeella annettiin 10 864 vihjetietoa. Vihjeet koskivat noin 9 500 yritystä tai henkilöä. Samasta tahosta on voinut tulla useita vihjeitä. Verottaja sai Turusta 406 vihjettä. Määrällisesti eniten vihjeitä annettiin Helsingissä, 1 810. Tampereella vihjeitä annettiin 451. Turusta 406 verovilppivihjettä TURUN kaupungin saamien palautteiden määrä on kolminkertaistunut muutamassa vuodessa. Vuonna 2012 palautteita annettiin 5 615, seuraavana vuonna 7 364, vuonna 2014 8 717 ja viime vuonna jo 14 409. Luvuissa ovat mukana myös kirjeitse tai puhelimitse jätetyt palautteet. Niistä puuttuvat koulujen ja vanhempien yhteistyökanavan Wilman kautta annetut palautteet sekä sosiaalisen median kautta saapuneet yhteydenotot. Valtaosa saapuneista palautteista koskee liikennettä, katuja ja joukkoliikennettä Turun kaupunki palautevyöryssä LASSE VIRTANEN TURUN sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf (sd.) suhtautuu suurella varauksella kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Mannin (kok.) ehdotukseen, että Turun pitäisi tutkia sosiaalija terveyspalvelujensa yhtiöittämistä (Aamuset 23.1.). Yksi sote-uudistuksen lopputuloksista on se, että kunnat eivät jatkossa enää tuota sosiaalija terveyspalveluja, vaan tehtävä siirtyy maakunnille ja sote-alueille. Uuteen malliin aiotaan siirtyä vuoden 2019 alussa. Manni epäili, ettei sote-alue tarvitse kaikkia kaupungin työntekijöitä. Parhaiten sekä työpaikat että palvelut turvattaisiin Mannin mukaan yhtiöittämällä Turun omat sosiaalija terveyspalvelut ja ottamalla naapurikunnat mukaan yhteistyöhön. Uudet yhtiöt olisivat mukana, kun palveluille etsitään kilpailutuksissa tekijöitä. Rosenlöf on eri mieltä. – Mannin lähtökohta on hyvä ja fiksu, turvata kaupunkilaisten asukkaiden palvelut, arvioi Rosenlöf. – Olen kuitenkin sitä mieltä, että paras tapa on liikkeen luovutus. Se turvaa työntekijöiden aseman. Rosenlöfin mukaan kyse on lähes 5 000 kaupungin työntekijän työpaikasta. Liikkeen luovutus tarkoittaa tilannetta, jossa yritys vaihtaa omistajaa ja liikkeen toiminta jatkuu. Liikkeen luovutuksessa kaupungin sosiaalija terveyspalvelujen työntekijät siirtyisivät kaikki vanhoina työntekijöinä sote-alueen palkkalistoille. Sote-uudistus ei välttämättä tarkoita sitä, että uudet sote-alueet tuottavat tarvittavat palvelut itse, vaan ne ovat tilaajia ja todennäköisesti kilpailuttavat ainakin osan palveluista. Vaikka sote-alue tuottaisi itse osan palveluista, omakin organisaatio saattaa joutua mukaan kilpailutukseen. – Työsuhdeturva on ongelmallinen, mutta turvaa olisi kolmeksi tai neljäksi vuodeksi, arvioi Rosenlöf ja viittaa kilpailutusten määräaikaisuuteen. Sote-uudistuksen toteutuksesta ei ole vielä raamiratkaisuja tarkempia päätöksiä. Joidenkin arvioiden mukaan on jopa mahdollista, että kuntia estetään yhtiöittämästä omia sosiaalija terveyspalvelujaan. Rosenlöf: Kaupungin väki sote-alueen leipiin Sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf (sd.) ei pidä sosiaali-ja terveyspalveluiden yhtiöittämistä hyvän ajatuksena. Jari Laurikko KARI LAINE KORKEAKOULUTETTUJEN työttömyys jatkaa kasvuaan neljättä vuotta yhteen menoon. Viime vuonna akateemisen koulutuksen hankkineiden työttömyys kasvoi Suomessa yli 11 prosentilla. Eniten työttömyydestä kärsivät vastavalmistuneet insinöörit, tradenomit, humanististen tieteiden maisterit ja kauppatieteilijät. Työja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan viime vuonna Varsinais-Suomessa oli yli 600 työtöntä insinööriä. Vuoden aikana heidän määränsä lisääntyi yli sadalla. Filosofian maistereita oli Varsinais-Suomessa ilman työtä yli 400. Kauppatieteiden maistereita ja tradenomeja alueella oli työttömänä molempia yli 200. PARAS työtilanne Varsinais-Suomessa ja koko maassa on hammaslääkäreillä, lääkäreillä ja farmaseuteilla, joilla on kaikilla täystyöllisyys. Valmistuneilla diplomikielenkääntäjillä ja arkkitehdeillä on myös lähes kaikilla koulutustaan vastaava työpaikka. Suomen yliopistojen tutkijakoulutusohjelmat eivät ole läheskään tuottaneet toivottua tulosta. Tohtoreiksi väitelleiden työttömyys on kasvanut jo viisitoista vuotta peräjälkeen. Varsinkin luonnontieteiden tohtoreilla on ollut vaikeuksia löytää koulutustaan vastaavaa työtä. Yliopistojen rahoitusten tiukentuessa tohtoreiden työtilanne tullee huononemaan entisestään. Kalliin korkeakoulutuksen hankkineiden työttömyys on myös suuri kansantaloudellinen ongelma. Yli 40 000 akateemisesti koulutetun työttömyys aiheuttaa alan työmarkkinakeskusjärjestön Akavan arvion mukaan yli miljardin euron loven valtion budjettiin. Akavassa koulutetun väestön työttömyyden kasvun suurimpana syynä pidetään Suomen vientiteollisuuden romahdusta vuosina 2008–09, jolloin akateemisten työttömyys lähes tuplaantui. Eniten tilanteesta kärsivät muun muassa kauppatieteilijät ja insinöörit. KUN vielä vuonna 2007 esimerkiksi ekonomeilla oli lähes täystyöllisyys, niin nyt heitä on työttöminä Suomessa yli 3 000. Töissä olevista suuri osa on koulutustaan vastaamattomissa töissä, eniten palvelualoilla. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan korkeakouluista valmistuvien päätyminen suoraan työttömyyskortistoon on suuri inhimillinen tragedia. Ylen haastattelussa Fjäder kertoi pelkäävänsä sitä, että suomalaisten nuorten usko koulutukseen voi hiipua. Korkeakoulusta valmistutaan suoraan kortistoon Korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa neljättä vuotta peräkkäin
3 Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS VIIKON UUTISKUVA KANSANEDUSTAJA Maria Lohela (kuvassa) jatkaa eduskunnan puhemiehenä. Hän sai vaalissa 148 ääntä. Lohela oli puhemiehenä myös edellisillä valtiopäivillä. Puhemiehistö valitaan vuodeksi. Eduskuntaryhmät järjestäytyivät. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Li Andersson (vas.) ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana Ritva ”Kike” Elomaa (ps.). Lohela jatkaa puhemiehenä TURUN kaupunginvaltuustossa on päätetty asioista usein sinipunan eli kokoomuksen ja demarien akselin voimin. Jos kaksikko ei pääse yhteisymmärrykseen, kokoomus on etsinyt muunlaista enemmistöä, mutta sen rakentaminen on työn ja tuskan takana. Kokoomuksella ja demareilla ei ole enää yhdessä enemmistöä nykyvaltuustossa, vain 33 paikkaa, mutta keskenään sopimalla ne pystyvät yhä ohjaamaan päätöksentekoa. Tai ovat tähän asti pystyneet. Rakkaudessa on ryppyjä. Yksi niistä on se, että demarit haluavat nopeutetusti käsittelyyn pormestarimallin. Kaupunginhallituksessa nopeutettu aikataulu ei saanut muilta tukea. Valtuustossa on laajaa kannatusta pormestarille, mutta muissa ryhmissä katsotaan, että demarit hätiköivät ja tyrivät. TOISEKSI rypyksi on noussut Satavan ja Kakskerran osayleiskaava, jonka mitoituksesta kokoomuksella ja demareilla on perustavaa laatua oleva erimielisyys. Kaupunginhallitus palautti kaavan valmisteluun. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Vakinaisia asukkaita on nykyisin noin 1 400 , mutta tavoitteeksi esitettiin, että vuoteen 2050 mennessä asukkaita tulee 5 000 lisää. Se ei riitä demareille, jotka haluavat nostaa määrän 10 000:een. Demarit katsovat, että asiasta on sovittu. Demarit tukivat kokoomusta, kun se ajoi Harjattulaan loma-asuntomessuja ja sen mukaista kaavoitusta. Nyt on kokoomuksen vuoro tukea. Demarit haluavat ”monipuolisempaa” asumista, myös vuokra-asuntoja. Saarista ei haluta porvarikeskittymää. KOKOOMUS muistuttaa, että valtuuston hyväksymä kaava, jossa mitoituksena oli juuri 10 000 uutta asukasta, hylättiin maakuntakaavan vastaisena. Eikä kokoomuksella ole mitään sitä vastaan, että kaupungilla olisi tarjota tulijoille kovan rahan merenrantaa. Demarileirissä väläytellään, että mikäli sopuun ei päästä, saarille ei jatkossa rakenneta enää poikkeusluvin. Se tarkoittaisi rakentamiskustannusten kohoamisesta, sillä kaupunki vastaisi aina kunnallistekniikan rakentamisesta. Akseli nitkahtelee pahan kerran. LASSE VIRTANEN Ryppyjä rakkaudessa Käsityöläismuseossa viime lauantaina syttyneestä uhkaavasta tulipalosta selvittiin tälläkin kertaa säikähdyksellä. Poliisi Shoja Lak
Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 AAMUSET 4 Työpaikat
5 Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 AAMUSET Työpaikat
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA PYHÄN Katariinan kirkon Cantio sacra -matineasarjassa kuullaan sunnuntaina 7. helmikuuta kello 15 musiikkia 1600-luvun Italian nunnaluostareista. Earthly Angels -kokoonpanossa esiintyvät sopraanot Kajsa Dahlbäck ja Anneliina Koskinen yhdessä soitinyhtyeen kanssa. Soitinyhtyeessä viulujen ja sellon kanssa soivat kantele ja luuttu. Musiikissa ja teksteissä ilmenee syvä aistillisuus ja paljon tunteita. Nunnien musiikkia Katariinan kirkossa NIMIMERKKI U.N. kirjoitti (TS 20.1) hänelle epämiellyttävästä hautakivestä, joka on lähellä hänen puolisonsa hautaa. Ja että ”kun kuolen, siinä on paikka myös minulle, siis tuntuu jo nyt eläessä kamalalta”. Voi voi. Älä sinä murehdi toisten hautakivistä, vaan siitä, missä vietät ikuisuutesi. Anna elämäsi Jeesukselle, niin saat ikuisen elämän. Kaunis tai ruma hautakivi ei voi kenenkään sielua pelastaa. VELI NEVALAINEN ON tosi ikävä kuulla, että nuori aikuinen joutui naapurin kynsin siitä, että tulee noin kello 22 jälkeen töistä. Tottakai kuuluu suihku ja kokkaminen, mutta sen jälkeen nukkui. Voisitte seurata niitä, mitkä on pahantehossa, eikä viitsi edes hakea töitä. NIITÄ ON JA PALJON SELÄNTEEN ei pitäisi kovin paljon Suomessa politiikkaan sekaantua. Käsityskykyni mukaan hän ei ole kovinkaan paljon maksanut veroja Suomeen ja hän voisi kommentoida sen maan asioita johon hän on pääasiassa verovelvollinen. JUKKIS KYSYITTE paikkaa, joka on täysin kännykkäverkon katveessa, ja se on Impivaaran uimahallin naisten pukuhuone. Sieltä ei voi soittaa eikä lähettää tekstiviestiä, eikä myöskään sinne saa yhteyttä uimahallin ulkopuolelta. SARI Kasvatatko itse vihanneksia tai hedelmiä? Mikä on suosikkisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ei mennyt ihan putkeen tämä piknikki. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MENNEEN JÄLKIÄ JOHN BJÖRKMAN KALASTUSja hylkeenpyyntireissuihin kuului paljon odottelua. Aikansa kuluksi miehet ottivat usein mukaan käsitöitä, esimerkiksi pienen laudankappaleen, josta saattoi eräpaikalla odotellessaan veistellä kauniin rukinlavan vietäväksi mielitietylleen. Kosintalahjan piti tietenkin olla näyttävä ja näin rukinlavoista kehittyikin varsinaisia kansantaiteen koruesimerkkejä. Rukinlapojen koristeellisuus kehittyi huippuunsa Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Näihin alueisiin verrattuna Varsinais-Suomen rukinlavat vaikuttavat melkoisen alkukantaisilta: usein reikäkoristeltuja lautoja, joiden yläosassa on piikkirivi. Yksinkertaisuutensa takia niiden oletetaankin edustavan rukinlapojen vanhinta kerrostumaa. Varsinais-Suomen saaristosta löytyy kuitenkin lapoja, jotka ovat muodoltaan yhteneväisiä ahvenanmaalaisten kanssa. Niille on yhtenäistä ylöspäin levenevä muoto, jonka alaosassa on yksittäinen ympyräkoriste ja yläosassa kruunu. Tämä maakuntamuseon kokoelmissa oleva korppoolainen rukinlapa on varsin vaatimaton verrattuna pohjalaisiin ja ahvenanmaalaisiin sukulaisiinsa, mutta se on luultavasti niitä vanhempi. Siinä kuitenkin alkaa jo erottua saaristoalueen lapojen muotokieli: kaksiulotteinen profiilimuotoilu ja alaosan ympyräkoriste. Erityisen mielenkiintoinen on yläosa, missä piikkirivin keskelle on muodostunut pieni kruunumainen muoto. Tämä yksilö ei ehkä edusta myöhemmin ja muilla alueilla huippuunsa kehittynyttä rukinlapojen koristeellisuutta, mutta on silti varmasti ollut lahja, jonka saaristolaismorsian on ylpeänä voinut rukkiinsa kiinnittää. Rukinlapa Korppoosta p h Juha Lehtonen HEIKKI MÖTTÖNEN LITTOISLAINEN Jari Luoto on harrastanut kasvihuoneviljelyä jo yli kymmenisen vuotta, mutta vuonna 2009 hän löysi ihan uuden maailman. Luoto aloitti chilien kasvattamisen, ja se oli heti menoa. Hän myöntää olevansa pysyvästi koukussa kaikkeen, mikä liittyy chiliin. Alkukipinän Luoto sai kahdelta kokeneelta chiliekspertiltä, Tommi Hietavuolta ja Jukka Kilpiseltä. Turkulaistaustainen Hietavuo perusti jo vuonna 1997 oman Infernochili.net-sivuston, joka on sittemmin lyöttäytynyt yhteen Kilpisen Fatalii. net-sivuston kanssa. Tämä kaksikko Teija Aaltosella täydennettynä julkaisi viime keväänä maanmainion Chilikirjan. – Kilpinen ja Hietavuo ovat todellisia suomalaisia chilipioneereja. Kävin tutkimassa heidän sivustojaan ja se vei mukanaan. Chileillä on neljä päälajia, mutta tuhansia eri lajikkeita. Päädyin itse EteläAmerikan Andeilta kotoisin oleviin rocotoihin, jotka sopivat erinomaisesti myös Suomen olosuhteisiin. Ne tykkäävät viileistä öistä, lämpimistä päivistä ja valosta, Luoto opastaa. – Seurailen päivittäin, mitä kasvihuoneella tapahtuu. Keväällä kylvetään, sitten kastellaan, leikataan ja huolletaan, syksyllä on sadonkorjuun aika. Chilejä tulee kymmeniä kiloja, joten perkaamiseen menee myös oma aikansa, Luoto listaa. CHILI ei ole vastoin yleistä uskoa vihannes, vaan virallisesti marjahedelmä. Luoto on löytänyt vuosien varrella ne parhaat hyötykäytön muodot. – Rocoto on erinomaista, kun sen kylmäsavustaa, vähän niin kuin kalan. Minulla on vanha jääkaappi, jossa chili saa olla savunkehittimen ja puun kaverina pari vuorokautta. Siitä tehty tahna eli salsa on erinomainen kastikkeen pohja. Erityisen hyvin se sopii lihan kanssa. Rocotoista saa myös loistavaa chilijauhetta tai niitä voi grillata sellaisenaan, hän vinkkaa. Luoto vertailee chilien makumaailmaa juustoihin ja viineihin. Niihin ei rakastu välttämättä heti, mutta aika tekee sitten takuuvarmasti tehtävänsä. – Chili on paljon muutakin kuin se pitkä, kapea, punainen ja polttava pötkö. Eri chileillä on valtava aromiskaala, mutta maut oppii erottamaan vasta kokemuksen myötä. Chili on myös erittäin terveellistä, Luoto vielä painottaa. CHILIBUUMI on saanut aikaan myös sen, että Suomen Chiliyhdistys ry virallistettiin vuonna 2007. Sillä on myös Varsinais-Suomessa oma aktiivinen aluejaostonsa, Varsinaiset chilipäät. Porukka kokoontuu kolmesta neljään kertaa vuodessa ja mukaan pääsevät kaikki chilihenkiset. Ärjympi kasvihuone Jari Luoto hurahti kerrasta chiliviljelyn värikkääseen maailmaan Jari Luodon herkkua on kylmäsavustettu chili, jota hän valmistaa jääkaapissa. Heikki Möttönen
7 Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 TPS:N jalkapallonaiset pelaavat kauden ensimmäisen harjoitusottelun kotikentällä lauantaina 6. helmikuuta. Kupittaa 5:lla TPS saa vastaansa naisten Ykkösessä pelaavan Vantaan Jalkapalloseuran. TPS metsästää vuoden ensimmäistä voittoaan, sillä tammikuun lopussa HJK voitti TPS:n Helsingissä. VJS-ottelun jälkeen TPS:lla on vielä kuusi harjoitusottelua ennen huhtikuun alussa alkavaa sarjakautta. TPS:n naiset hakevat ensimmäistään MAANANTAIILTANA Kaan Kairinen (kuvassa) poseerasi tyytyväisenä tanskalaisen FC Midtjyllandin pelipaidan kanssa. 17-vuotiaan lupauksen taskussa oli kolmivuotinen sopimus hallitsevan Tanskan mestarin riveihin. Midtjyllandin pitäisi ainakin teoriassa olla Kaariselle hyvä siirto uralla. Tanskassa, vaikka mestarijoukkueesta onkin kyse, peliaikaa on todennäköisesti tarjolla eri malliin kuin Juventuksen kaltaisissa Euroopan suurseuroissa. Kairinen on kansainvälisissä ympyröissä lahjakkuudestaan huolimatta raakile, jolle peliaika on kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeää. Tanskassakaan peliaikaa ei tipu ilmaiseksi, mutta sitä on otettavissa. Lisäksi taso on olennaisesti kovempi kuin kotimaan kentillä. Aina, kun Kairinen pääsee kentälle, kehittymistä tapahtuu. Vaikka Midtjyllandissa onkin uuden rakentamisen aika mestariluotsi Glen Riddersholmin ja muutaman avainpelaajan lähdön myötä, perustukset on seurassa valettu kestävälle pohjalle. Midtjylland on profiloitunut seurana, jossa töitä paiskitaan pitkäjänteisesti. Vaikka läpimurtoa ei ensimmäisellä kaudella tulisikaan, Kairisen tie siihen tuskin katkeaisi. Kairisella pitäisi siirron myötä olla kaikki mahdollisuudet pitkään nousujohteiseen uraan ulkomailla. Nähdään sitten taas 2030-luvulla Kupittaalla. ILKKA LAPPI Mainio siirto Onko Elomo oikea mies Tuton peräsimeen? Nouseeko Tuto keväällä kärkitaistoon? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI ENSI viikonloppuna Janakkalassa käytävissä vapaapainin SM-kisoissa kisaa useampi turkulaisille tuttu nimi. Neljän turkulaisseuran painijan lisäksi mukana on Vaasan Tovereita painimolskilla edustava Makwan Amirkhani. Mielenkiintoa turkulaisittain riittää myös pienten miesten sarjoissa. 57-kiloisissa peräti yhdeksättä peräkkäistä SM-kultaansa metsästää Turun Voimamiesten Fatos Durmishi. – Valmistautuminen on sujunut hyvin. Olen valmis kisoihin. Syksyllä olin jälleen kolme kuukautta painimassa Saksan Bundesliigassa, kuten olen tehnyt jo useamman vuoden ajan, kertoo Durmishi valmistautumisestaan. KOSOVOSSA syntynyt Durmishi on asunut Suomessa kymmenisen vuotta ja hallinnut vuosien ajan suvereenisti alle 60-kiloisten vapaapainia. Vapaapainin lisäksi Durmishi on nähty myös kreikkalais-roomalaisen painin molskilla. Menestystä on tullut myös kreikkalais-roomalaisessa painissa, mutta Durmishin selkeä ykköslaji on vapaapaini. Vapaapainissa mies voitti ennen Suomeen muuttoaan seitsemän Kosovon mestaruutta. – Vapaapainia harrastin jo Kosovossa. Kreikkalaisroomalainen paini oli Kosovossa paljon pienempi laji. Sitä olen harrastanut oikeastaan vasta Suomessa. Vapaapaini sopii Päiväunia Rion molskista Vapaapainija Fatos Durmishi unelmoi Suomen edustamisesta olympialaisissa minulle kuitenkin paremmin. Vapaapainissa tarvitaan enemmän nopeutta ja kreikkalaisroomalaisessa voima on nopeutta tärkeämpää, Durmishi vertailee. Myös molskin ulkopuolella Durmishilla riittää jännitettävää. Mies hakee parhaillaan Suomen kansalaisuutta. Asian käsittelyssä saattaa mennä vielä aikaa, mutta Durmishi haaveilee kansalaisuuden saamisesta nopeallakin aikataululla. Jos kansalaisuusasiaan tulee päätös lähiviikkoina tai -kuukausina, Durmishilla olisi vielä mahdollisuus lähteä suuren unelmansa perään. Hän haluaa edustaa Suomea arvokisoissa. Huhtikuussa Serbiassa järjestettävissä EM-kisoissa lisäporkkanana on jaossa myös olympiapaikkoja Rion olympialaisiin. – Olympialaisiin pääseminen olisi mahtavaa. Jos olen Suomen kansalainen, yritän totta kai päästä olympialaisiin. Se on suuri unelmani. PELKÄSTÄÄN kisoihin pääseminen on valtavan työn takana. Karsintamahdollisuuksia ei ole montaa ja vapaapaini on maailmalla äärimmäisen kilpailtu laji. Tosin ikänsä puolesta ensi marraskuussa 30 vuotta täyttävällä Durmishilla on rahkeita kilpailla olympialaisissa myöhemminkin. – Olympialaisissa omaan sarjaani on tulossa vielä enemmän osallistujia kuin aikaisemmin, kun 61 kilon sarja putosi pois. On vain 57-kiloiset ja 65-kiloiset. Monet ennen 61-kiloisissa painineet tulevat painimaan 57-kiloisissa. Sarjan taso tulee olemaan todella kova Riossa, Durmishi toteaa. Fatos Durmishi on ollut Suomen vapaapaiympyröissä viime vuodet ylivoimainen. TWM:n mies on napannut palkintokaappiinsa myös useamman Baltian mestaruuden. Lennart Holmberg
9 Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 TURUN keskustassa sijaitseva Oranssi Aurinko & Hopea Kuu on paitsi akupunktio-, luontaisja kauneushoitola, myös taidegalleria. 27. helmikuuta asti näyttelytilassa on esillä Takomo Routaraudan taottua taidetta ja koruja. Takomo Routarauta on vuonna 2011 perustettu Korpilahdella sijaitseva yhden miehen sepänpaja. Routaraudan tuotantoa on nähty myös keskiaikaisilla markkinoilla. Taottua kauneutta JOOGAja meditaatio-opettaja Mia Jokinivan Stressin luomuhoito (Gummerus 2015) on opas stressin ymmärtämiseen ja taltuttamiseen. Teoksesta löytyy paljon tietoa stressin syistä ja seurauksista. Tekijän mukaan hermoston rauhoittamiseen löytyy runsaasti lääkkeettömiä keinoja. Kirjasta löytyy erilaisia hengitys-, joogaja meditaatioharjoituksia, joista lyhyimpiin kuluu vain muutama minuutti. Kirjaa voi käyttää monella tavalla. Monipuolisesta harjoitusten kokoelmasta voi valita parhaiten itselleen sopivat harjoitukset tai seurata lopusta löytyvää kahdeksan viikon stressittömyysohjelmaa. Irti stressistä Kärsitkö stressistä? Mitkä asiat rauhoittavat sinua? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA –NYKYÄÄN on hyväksyttyä, että miehetkin huolehtivat itsestään. Uskon, että se selittää omalta osaltaan parranhoidon kasvanutta suosiota, sanoo Sebastian Juhola. Juhola on toinen Turkuun tammikuussa avatun Shave Club -myymälän perustajista. Liike on yrittäjien mukaan Suomen ensimmäinen klassiseen parranajoon ja parranhoitoon erikoistunut kivijalkamyymälä. Shave Club -verkkokauppa on toiminut viime vuoden toukokuusta lähtien. Klassisessa parranajossa käytetään yksiteräistä partahöylää ja partasaippuaa, joka levitetään sudilla. Juhola kertoo, että klassinen parranajo vaatii enemmän opettelua kuin sähköisillä partakoneilla tai moniterähöylillä suoritettu parranajo. – Kaksi tai kolme ensimmäistä ajokertaa eivät luultavasti mene ihan nappiin, mutta klassinen parranajo on mielestäni opettelemisen arvoista. Partasaippua antaa iholle purkkivaahtoa paremman suojan. Yksiteräinen höylä leikkaa karvat siististi ihoa ärsyttämättä. ITSEKIN komean parran kasvattanut Juhola tietää, että pitkä parta vaatii hoitoa. – Pitkä parta pestään joka toinen päivä partashampoolla. Parta on hyvä öljytä ja kammata tai harjata joka päivä. Halutessaan partaa voi trimmata partasaksilla ja muotoilla partavahalla. Partavahaa vahvemman pomaden avulla partaa voi muotoilla rajummin. Partatrendit vaihtelevat Juholan mukaan eri maissa ja kaupungeissa. – Viime aikoina ovat muhkeat täysparrat olleet kovassa huudossa. Nyt ihmiset alkavat kokeilla erikoisempia tyylejä. Parta kaipaa hoitoa Sebastian Juhola vannoo klassisen parranajon nimeen Shave Clubin toiminnanjohtaja Sebastian Juhola tietää, miten parta pidetään kunnossa. Merja Kajala Klassisessa parranajossa käytetään partasutia. Parta on hyvä öljytä ja kammata joka päivä. i j t lt tt TORSTAINA 4. helmikuuta vietetään maailman syöpäpäivää. Syöpään sairastuu Suomessa vuosittain lähes 30 000 ihmistä. Syövän kokeneita on lähes 270 000. Maailman syöpäunioni UICC on valinnut syöpäpäivän teemaksi ”Me voimme. Minä voin”. Kolmivuotisella kampanjalla korostetaan sitä, että jokainen voi vähentää riskiä sairastua syöpään joko yksin tai ryhmässä. Kampanja kannustaa ihmisiä tekemään terveellisiä valintoja oman hyvinvointinsa vuoksi. Syöpäunionin tavoitteena on vähentää syöpäkuolemia 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Valintoja terveyden tueksi
11 Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 AAMUSET
14 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 WOLT on applikaatio, jolla voit tilata ruoan kotiin tai valmistella tilauksen ja hakea itse jonottamatta. Applikaatiossa valitaan kartalta tai listalta ravintola, kahvila tai baari josta halutaan tilata. Valitaan paikan tuotteet listalta ja sen jälkeen päätetään tilataanko kotiin, mukaan vaiko kenties paikan päälle. Wolt ilmoittaa viestillä tilauksen edistymisen. Tilaus maksetaan aina Woltin kautta, joten applikaatio säästää mukavasti aikaa. Etkö jaksa hakea ruokaa? TIIRIKKALAN baarimestari Jari Kosunen kertoo, että trendikkäimmät drinkit saavat vaikutteensa keittiön puolelta. Kosunen maustaa lempidrinkkinsä teesiirapilla ja koristelee sen appelsiininkuorella sekä kanelilla. Tässä resepti kevään hittidrinkkiin. Ron con sazon: Ron de Jeremy Spiced -rommia, karpalomehua, teesiirappia, appelsiinin kuorta ja kanelia. Tee sopii drinkkiinkin rappia, app pelsiinin kuorta ja kanelia. Käytätkö usein ravintoloiden kotiinkuljetusta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KARAMELLISOINTI on monen ihanan jälkiruoan yhdistävä tekijä. Karamellisointi on oikeastaan helppoa ja sillä saa makua niin jäätelöannokseen kuin vaikkapa torttuunkin. Kuumenna pannu, levitä pannulle 2dl sokeria ja anna paahtua ruskeaksi, mutta älä polta. Lisää pannulle paahtuneen sokerin joukkoon iso nokare suolatonta voita ja ripaus suolaa. Sekoittele ja vähennä lämpö minimiin. Lisää karamelliin vaikkapa omenalohkoja ja anna niiden kypsyä hetki. Nauti jäätelön kera! Karamellia jälkiruokaan HENRIIKKA FINGERBORG UUSIIN tiloihin muuttanut Pizzeria Dennis päivitti ilmeensä ja samalla ruokalistansa nykytrendien mukaiseksi. Denniksen tuore keittiöpäällikkö Jani Tuominen oli mukana suunnittelemassa menun uudistusta. – Kavennettiin, kevennettiin ja parasta uudessa listassa on se, että otimme mukaan paljon tuoreita ja laadukkaita aineksia joita italialaisessa ruoassa käytetään. Kermaisia annoksia jätettiin vähemmälle. Yritämme myös suosia paikallisuutta. Vanhoja legendaarisia annoksia jätettiin listalle muutama, joten kerman ystävätkin saavat omansa. Keittiöpäällikkö Tuomisen mukaan kilpailu on niin kovaa, että samalla 80-luvun kaavalla ei pärjää enää. – On pakko kuunnella asiakkaita. Ihmiset haluavat syödä kevyemmin ja siksi teimmekin muutoksia. Pitsapohjiinkin tehtiin muutama vaihtoehto, gluteeniton sekä täysjyväpohja. Ja rasvaisen emmentaalijuuston rinnalle tuli kevyempi mozzarella. AIEMMIN Denniksen ruokalista oli niin laaja, että annoksen valinta kesti asiakkaalta kauan. Tuomisen mielestä nykytrendinä on se, että ruokalista ei pysy ikuisuuksia samana, vaan muuttuu ajan mukana. Menua tullaan muuttamaan jatkossakin useammin kuin ennen. – Annoksissa käytetään paljon laadukasta oliiviöljyä, mustapippuria ja parmesaania. Niistä ei tingitä. Mutta jotain vanhaakin halutaan kunnioittaa, nimittäin vanhat kunnon Susu, Stouni ja Saku Koivu -pitsat säilyvät tietysti listalla. Pyrimme siihen, että jokaisessa Dennis-ravintolassa olisi sama menu. Tuominen muistelee, että lounasruokana oli useimmiten hampurilaisia ja pitsoja – nyt lounastakin on kevennetty. – Lounaslistasta löytyy jokaiselle varmasti jotain ja salaattipöytääkin uudistettu. Salaattipöydästä löytyy antipasto-tyylisiä aineksia, ne sopivat hyvin päätuotteiden rinnalle. Tällä viikolla meillä on esimerkiksi lohivarras sekä parsarisotto. YHTENÄ parhaimmista annoksista Tuominen mainitsee risoton, joka yritetään saada suomalaisille tutummaksi. – Monille risotto tuo mieleen pitkäjyväisen riisin, herne-maissipaprika -sekoituksen ja nakit. Me teemme risotosta laadukasta käyttäen hyviä aineksia ja parmesaania säästelemättä. Vanha kerma ei janota Uudessa Denniksessä suositaan terveellisiä ja aitoja makuja Uudistunut Dennis tarjoilee kevyempiä annoksia. Keittiöpäälikkö Jani Tuomisen kädessä oleva annos pitää sisällään italialaistyylistä makkaraa tomaattikasvishöystöllä sekä sitruunaista aiolia. Henriikka Fingerborg KIERRÄTYSKESKUS www.aamuset.?
15 Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 AAMUSET Culinaire Tervetuloa maittavalle lounaalle arkisin 11.00-15.00 Pistäydy meille kahville, viinilasilliselle tai viihdy maukkaan ja mutkattoman aterian parissa pidempäänkin. Meiltä et saa jäykkää pöytiintarjoilua tai löydä valkoisia pöytäliinoja, mutta suhtaudumme siitä huolimatta vakavasti hyvää ruokaa ja palvelua kohtaan. BURGERIT PIZZAT SALAATIT Brahenkatu 20, 20100 Tku 050 434 2226 dailybistro.fi bistro@dailyravintolat.fi facebook.com/dailybistro
Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 AAMUSET 16 Terveys&liikunta HANNELE SIVONEN LASTEN ja nuorten liikkumattomuudesta on keskusteltu julkisuudessa paljon. Samaan aikaan voimistelupiireissä monet vanhemmat ovat olleet huolestuneita lasten harrastuksen liian kovia paineita aiheuttavista kilpailuasetelmista. Tämä selvisi kun Suomen Voimisteluliitto selvitti vanhempien näkemyksiä lastenja nuorten liikuntaharrastuksista. Voimisteluliitto vastasi viime vuonna ripeästi tarpeeseen kehittämällä aivan uudenlaisen lastenja nuorten voimistelulajin, FreeGymin. – Tämä laji yhdistää parkourin, telinevoimistelun, voimaharjoittelun ja voltit. Olennaista on, ettei tähdätä kilpailemiseen, vaan kyseessä on puhtaasti lastenja nuorten liikuntaharrastus, kuvaa FreeGym-ohjaaja Krista Pennanen. Pennanen on syksystä lähtien ohjannut FreeGymryhmiä Raision Jumppareissa Kerttulan liikuntahallissa yhdessä ohjaajakollegansa Sofia Haapalan kanssa. Turussa FreeGymiä on marraskuusta alkaen voinut harrastaa Turun Urheiluliitossa ja myös Turun Jyry on aloittamassa tunnit Nummen koululla. FREEGYMISSÄ jokainen haastaa vain itsensä ja keskinäistä kilpailua tärkeämpää on erilaisten temppujen ja volttien opettelu. Robinin, Duudsonien ja muiden idolien, sekä Youtube-videotähtien vanavedessä erilaisten temppujen opettelusta onkin tullut iso hitti. Moni muuten liikuntaa ylenkatsova nuori on innostunut lajiin, koska se tuntuu enemmänkin hauskanpidolta kuin urheilulta. – Voltit ja katu-uskottavat temput kiinnostavat etenkin nuoria. On ollut hienoa, että olemme saaneet niin sanotut drop out-ryhmätkin mukaan harrastamaan. Myös lasten ryhmissä on riittänyt vilskettä ja kysynnän ansiosta myös aikuisten ryhmät ovat aloittaneet toimintansa, Pennanen kertoo. Laji sopii kaikille, kuntotasosta riippumatta. Raision Jumppareissa nuorin harrasteryhmä on suunnattu 3–5-vuotiaille. Tietenkään heti ensimmäiseksi ei lähdetä tekemään hurjia Robin-voltteja, vaan pienten ryhmissä pääpaino on liikunnallisella leikillä ja isompienkin ryhmissä edetään maltillisesti. – Pienempien ryhmissä pääpaino on kehonhallinnan ja tasapainon kehittämisessä. Tämä on hauskaa liikkumista yhdessä ja ohjatusti. Riippuu hyvin paljon itsestä, mistä on kiinnostunut ja miten paljon haluaa kehittyä. Hyviä tuloksia on saatu puolessakin vuodessa, Pennanen arvioi. FREEGYMIÄ voi periaatteessa harrastaa missä tahansa, sisällä, ulkona ja vaikkapa puistossa. Sisätunneilla käytetään kaksitoistametristä joustavaa ilmavolttirataa, jolla temppujen harjoittelu on turvallista. Ja ennen kaikkea kivaa. Joustava rata saa väkisinkin pomppufiiliksen tarttumaan jokaiseen sille hyppäävälle ja liikuntahallin täyttävät riemukkaat ilonkiljahdukset. Aika kuuluu kuin siivillä ja tunnin jälkeen kaikkien lasten poskilla leimuaa puna, sekä juomapullot tyhjenevät pikavauhtia. Ei mikään ihme, jos arjen ankeuttamat aikuisetkin ovat halunneet omat tuntinsa tätä hauskanpitoa. Voltteja Robinin tapaan FreeGym yhdistää temput, telinevoimistelun ja parkourin Lasten FreeGym ryhmissä pompitaan ja möyritään eläinten lailla. Liikunnallista hauskuutta Raision Jumppareiden 5-7-vuotiaiden ryhmässä. Hannele Sivonen ”Katutemput kiinnostavat etenkin nuoria.”
17 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 Onko nyt Leon vuoro? Kuka nappaa miespääosasta Oscarin? KESKIVIIKKONA 10. helmikuuta Tiirikkalan intiimillä lavalla esiintyy kaksi erilaista laulaja-lauluntekijää. Essi Putkonen on laulaja-lauluntekijä, joka tekee musiikkia, jotka elävät vahvan tulkinnan varassa. Teemu Mustonen puolestaan on multi-instrumentalisti, jonka musiikissa yhdistyvät folk-, jazzja rockvaikutteet. Kahden mielenkiintoisen lauluntekijän lauluja kuullaan kello 22 alkaen. Vapaa pääsy. Lauluntekijät lauteilla RUMPALEIDEN soololevyissä on automaattisesti jotain mystistä taikaa. 2000-luvun alkupuolella Janne Haaviston soolomateriaali avasi tuon Pandoran lippaan allekirjoittaneelle, eikä siitä sittemmin ole ollut irtipääsyä. Ei ihme, että Teho Majamäen polveilevan uran ensimmäiseen soololevyyn kohdistui isoja odotuksia. Majamäki on ehtinyt monenlaisiin projekteihin ja soittanut valtavan erilaista musiikkia todella kovien muusikoiden kanssa. Majamäki on myös asunut ympäri maailmaa, joten odotuksissa oli varsin monipuolinen keitos. Travelogue on juuri sitä, mitä odottaa sopii ja vain positiivisessa mielessä. Musiikki risteilee maailmanmusiikin eri kolkilla. Ambientiin äänimaisemaan on saatu kuitenkin reippaasti vaihtelua ja vaikka Majamäen musiikki ei olekaan ihan tavallisinta neljä neljäsosaa -tyyttäystä, musiikki pitää otteessaan. Oma osansa levyn kiehtovuudesta on nimekkäällä vierailijajoukolla. Levyllä ovat laulamassa muun muassa Paleface, Ville Valo, Ismo Alanko ja Johanna Kurkela. Soittamassa Majamäen lisäksi on soittamassa Verneri Pohjolan kaltaisia tyylitaitureita. Kenelle: Musiikin reppureissaajalle. Arvio: Runsaudensarvi, josta riittää särvintä usealle aterialle. ILKKA LAPPI Ambienteja äänimaisemia ILKAN VALINTA Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. lk l ll J YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI KEVÄT on kotimaisten kirjojen kohdalla kiinnostavaa aikaa. Tänäkin keväänä kauppojen hyllylle ilmestyy monia mielenkiintoisia kirjoja. Poimimme tarjonnasta neljä vahvasti Turkuun liittyvää kirjaa. Kompleksi MONEN vuoden tauon jälkeen Niina Repo on kirjoittanut kirjan aikuisille. Revon uusi kirja Kompleksi ehti kansiin jo tammikuun alussa. Se ammentaa ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Repo käsittelee Kompleksissa yt-neuvotteluiden aiheuttamia paineita, jotka heijastuvat myös perhe-elämään. Ajankohtaisista teemoistaan huolimatta pohjimmiltaan Kompleksissa on kuitenkin kyse rakkaudesta iloineen ja suruineen, ja siitä millaisia uhrauksia ja kompromisseja pitkä parisuhde vaatii. Lopotti TURKULAISOPETTAJA Tommi Kinnunen räjäytti pankin pari vuotta sitten esikoiskirjallaan Neljäntienristeys. Salaisuuksista ja salailusta voimansa saava teos oli muun muassa Finlandia-ehdokkaana ja muuntui nopeasti myös teatterin lavalle. Valtavan suosion jälkeen Kinnusen toiselle kirjalle on ladattu isot odotukset. Varsinkin, kun mies itse on kuvaillut toista kirjaansa Lopotti esikoisen sisarteokseksi. Kirjassa esiintyy osin samoja henkilöitä kuin esikoisessa, mutta kantavana teemana tällä kertaa on muun muassa ulkopuolisuus. Lopotti ilmestyy helmikuussa. Fight Back VIIME vuosina Pekka Hyysaloa on viety moneen paikkaan ja mies on ollut monella tapaa esillä. Entisen freestylehiihtäjän elämästä ei kuitenkaan ole kovin paljoa tiedetty. Nyt Hyysalo on lyönyt lasketteluonnettomuutensa jälkeisen selviytymistarinan kansien väliin. Fight Back Toinen mahdollisuus kertoo paitsi Hyysalon pitkästä taipaleesta takaisin ”elävien kirjoihin”, mutta myös paljastaa paljon miehen positiivisen elämänasenteen taustoja. Hyysalon kirjassa on rutkasti samaa kuin miehessä itsessäänkin. Kirjan luettuaan näkee maailman hieman parempana paikkana. Eurooppalaiset unet ON vain luontevaa, että monissa paikoissa elämässään asunut Emma Puikkonen kirjoittaa myös kirjan, jonka tapahtumapaikat vaihtuvat tiuhaan. Puikkosen edellisessä romaanissa Matkamusiikkia matkattiin ympäri Suomea. Tänä vuonna Puikkonen laajentaa reissaamistaan koko Eurooppaan. Pitkään Turussakin vaikuttaneen Puikkosen uusi kirja Eurooppalaiset unet on episodiromaani, joka kytkeytyy lähivuosikymmenien eurooppalaisiin käännekohtiin. Puikkosen kirjassa leikitellään ajatuksella, jos jokin menisi toisin ja tunnetut faktat kääntyisivät toiseen asentoon, miten maailma ympärillämme muuttuisi. Eurooppalaiset unet ilmestyy maaliskuussa. Katsaus kirjakevääseen Turkulaiset kirjailijat käsittelevät uutuuksissaan parisuhdetta ja historiaa
18 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 TIMO SALMESMAA Poronpaistia, itsetehtyä makkaraa, ostereita ja vihersimpukoita. Lentävän lähdön saanut Viinija ruokajuhla kutsuu lauantaina Turun Kauppahalliin. Kauppiaiden voimannäyte hemmottelee herkuttelijoita runsaudensarvella. Mukaan on kutsuttu myös viinimaahantuojia monipuolisella tarjonnallaan. Toista kertaa loppuunmyyty ilta ilmentää keskustan vetovoimaisuutta, myhäilivät kaupungin palvelupäällikkö Sami Männistö ja tilalaitoksen Niko Aaltonen. Timo Salmesmaa Vähäluminen talvi ei lannista opiskelijoiden intoa. Legendaarinen Pikkulaskiainen todentuu torstaina Puolalan puistossa. Operaatio Snowflaken -lumileikeistä inspiroituva haalarikansa laskeutuu rinteiltä keskustan ravitsemusliikkeisiin eri aktiviteetteihin mm. Marilynin Atlantis baarin Citykaraokeen. 25-v. juhlaa viettävän riehan afterpartyt polkataan neljässä yökerhossa: Venuksessa, Monkeyssa, Baarissa ja Börsissä. Wojciech Gajda Gong ilmentää ääntä, toisaalta myös porttikongia. Entisiin Klubin tiloihin avautunut Gong vastasi alkuvuoden odotetuimmista avajaisista. Pelkistetyn tyylikäs ravintolamiljöö on Tom Gustafssonin ja Antti-Jussi Silvennoisen käsialaa. Bar Vino keskittyy olutja viininautintoihin, toinen kerros musiikkiin, kolmas ohjelmakerros päivitetään kevään aikana. Ohjelmisto on monipuolinen Turku Modern Winter Conferencea seuraa mm. lauantaina esiintyvä Olavi Uusivirta, totesi klubijohtaja Janne Kiviniemi Timo Jakonen Tuttu henkilökunta, uusi ilme. Modernisoitu Dennis avautui Kauppahallin naapuriin. Ravintolan ilmeestä vastaa lukuisiin ravintoloihin kädenjälkensä jättänyt Riikka Haapasalo. Johtoajatuksena on luoda aikaa kestävä sisustus Harmaan ja vihreän ohella väriä tuovat entisestä ravintolasta tuodut kukkopillit, uutena elementtinä toiseen kerrokseen rakennettu baari, kiteyttivät Virpi Lilja ja Stefan Björkstén. Timo Salmesmaa Neitseellisen valkoinen on jälleen in. Logomoon muuttanut Häät ‘16 -tapahtuma sai uutta energiaa ja sisältöä. Asiaohjelman ohella messuvieraat tutustuivat hääpäivän olennaisuuksiin. Modelpointin muotinäytökset ilmensivät morsiustrendejä ja Relax Cornerin livesäestys myötäili hienosti pukukavalkadia. Rakkaudentäyteisen päivän lähettiäinä säteilivät Sofia Häppölä, Ville Tappola, Riina Markkula, Viivi Niemelä, Daniel Ahola ja Moona Lindén. Timo Salmesmaa Aamu, Elämältä kaiken sain, Olet mulle maailmain. Herkistelyn mestari Pepe Willberg muistaa synnyinkaupunkiaan. Vuoden miesartistina Emma Gaalassa 2015 palkittu Willberg maalailee perjantaina Hunter’s Innissä. Jori Liimatainen Monia ilmeitä kokenut Börs Night Club viettää perjantaina 37-v. juhlaa. Ohjelmasta vastaa Maison & Dragenin tähdittämä Mindgame. Konsepti sisältää mittavan teknisen toteutuksen, Maison & Dragen show:n sekä laadukasta klubimusiikia. Teemana tällä kertaa CUBES! Stockbyte
19 Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 AAMUSET Jetset Etkot, juhlat ja jatkot Turun yöelämästä löydät osoitteesta: KILPAIL UJA BLOGE JA KUVIA TAPAH TUMIA _ _ _ www.aamuset.?
Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 AAMUSET 20 Työpaikat
21 Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 AAMUSET Työpaikat
Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 AAMUSET 22 Mielipide Tack… …nej tack! KIRJASTOSSA vietetään rakkausviikkoa. Tietäähän tämän. Yhdeksän kuukauden päästä vietetään raskausviikkoa. Näin se mualima kierttee. HOLLANNISSA aiotaan valjastaa poliisikotkat nappaamaan terroristien minikoptereita. Upeaa, mutta miten se koppalakki saadaan pysymään siivekkään konstaapelin päässä? KANSALAISET valittavat oikeutetusti, kun sähkölinjat katkeavat myrskyssä ja torppa kylmenee. Kansalaiset valittavat, taas varmaan oikeutetusti, kun sähkönsiirron hinta nousee. Linjoja korjataan ja parannetaan, jotta ne eivät katkeilisi myrskyssä. Onko mahdollista saada täysi varmuus, mutta maksaa sama hinta kuin ennen? RIVAKASTI on lähdetty liikkeelle normienpurkutalkoissa. Ensin purettiin säätely parkkikiekosta ja nyt jo heti perään päätettiin, ettei hääkylttejä enää tarvitse hyväksyttää viranomaisilla. Kyllä on hyvä. Mihin vielä päästäänkään? MITEN isovanhemmat saataisi lähemmäs lapsenlapsiaan? ROIHA: Ei varmaan ole vain Suomen ongelma, että isovanhemmat ja lapsenlapset asuvat kaukana toisistaan. Meidän perheellä on se hyvä, että turvaverkot ovat ihan lähellä. ELOMAA: Jos jotain voitaisi ottaa opiksi ulkomaalaisista, nin se, että siellä yhteisö on tiivis. Ulkomaalaiset kunnioittavat vanhempia ihmisiä ja haluavat pitää vanhemmista ja isovanhemmista huolta. Se on kunniakysymys. Vaikka Suomessa halu olisikin, monet ovat eriytyneet. Vanhemmat ihmiset ovat vielä enemmän yksin. Silloin nuorten on astuttava kehiin. Ei voi syyllistää ketään, mutta ei se aina ole hyväkään, että isovanhemmat ja vanhemmat asuvat kaukana. VR: Siitä olemme ihan samaa mieltä. Nykyään on niin paljon menoja ja harrastuksia, että yhtälö on aika hankala. RE: Onko ihminen sitten tullut itsekeskeisemmäksi? Aina puhutaan yhteisöllisyydestä ja empatiasta. Onko siinä tapahtunut pieni muutos huonompaan? Vastuuta on pakko siirtää oman perheen jäsenille, koska jos yhteiskunta ei pysty sitä hoitamaan, jonkun on pystyttävä. VR: Yhteiskunta asettaa siihen sellaisia asioita, että perheen on pakko muuttaa työn perässä jonnekin. Eivät he välttämättä voi jäädä isovanhempien kanssa samalle paikkakunnalle, jos siellä ei ole töitä. Silloin on mentävä ja etäisyydet kasvavat. RE: Nyt on onneksi helpotettu tilannetta. Jos halutaan, että isovanhemmat ovat lähempänä, hoitopaikan voi siirtää. Ennen se oli aivan mahdotonta ja silloin oltiin siellä missä asuttiinkin. Joskus etenkin vanhemman ihmisen voi olla tosi vaikeaa lähteä juuriltaan. On myös heitä, jotka kokevat sen virkistävänä. Pääasia on että lähimmäiset ovat lähellä. VR: Onhan yhteiskunnassa mietitty tällaistakin, että päiväkodit ja vanhainkodit on laitettu vierekkäin ja siellä vietetään aikaa yhdessä. Se paikkaa tietysti, vaikka eihän se olekaan se oma isovanhempi tai lapsenlapsi. RE: Ei saisi liikaa rajata sitä, missä ovat nuoret ja missä vanhat ihmiset. Kun vanhemmat ovat töissä, suurin osa isovanhemmista varmasti hoitaa lapsenlapsia mielellään. Ei silti saisi tehdä siitä heille taakkaa. RITVA ”KIKE” ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. DEBATTI DEBATTI Bodaripäättäjä VS Lavaleijona TIESITKÖ Juha Sipilän (kesk.) hallituksen esittämien pakkolakien rikkovan Suomen perustuslakia? Ammattiliittojen vapaa sopiminen on osa sekä ihmisoikeuksia että ammatillista järjestäytymisvapautta. Vuosien saatossa ammattiliittojen ajamat oikeudet ovat luotu työntekijöiden turvaksi. On selvää, että yrityksen menestyminen on ehto työlle. Sipilän oikeistohallitus on nostanut pakkolait esiin aina hallituksen tarpeen niin vaatiessa. Lisääntynyt maahanmuutto on johtanut keskusteluihin, jossa maahanmuuttajien tehokkaan kotouttamisen varjolla ollaan valmiina palkkaamaan halpatyötä yrityksiin. Näin loisimme tietoisesti luokkayhteiskunnan. Tällä hetkellä teollisuudessa hyvätkin yritykset kiertävät lainsäädäntöä käyttämällä vuokratyövoimaa. Laki sallii esimerkiksi kahden vuokrayrityksen käyttämisen samaan aikaan samoissa tehtävissä. Anssi asentaja voi yt-neuvotteluiden seurauksena saada kenkää ja Antti automaatikko palkataan toisen yrityksen kautta samaan tehtävään. Eihän tällaisen kyykyttämisen pitäisi olla mahdollista tuotannollisista ja taloudellisista syistä! Tuottavuus vaarantuu merkittävästi, koska työntekijät joutuvat väsymiseen saakka jatkuvasti kouluttamaan uusia. Työrauhaa ja tuottavuutta ei enää pystytä ylläpitämään jos tähän vielä otettaisiin koulutettaviksi alipalkalla kieltä osaamattomat maahanmuuttajat. Yhteiskuntasopimusta on yritetty sorvata monta kertaa siinä onnistumatta. On väläytetty sitäkin vaihtoehtoa, että EK käyttää oikeistohallitusta hyväkseen nujertaakseen työntekijöiden sopimusoikeuden. Nyt käytävä keskustelu on myös perin outoa, sillä siinä asetetaan yritysten eloon jääminen ja työntekijöiden perusoikeudet vastakkain. Ikään kuin ainoa tie Suomen nousuun olisi heikentää työntekijöiden perusturvaa. Näin asianlaita ei ole. Kauppaa käydään niin ulkomaille kuin sisämarkkinoillekin. Lama johtuu siitä, että ulkomaankauppa ei vedä tarpeeksi tehokkaasti. Laman syvin aste saavutetaan silloin, kun raha katoaa kotimaisestakin ostovoimasta. Pakkolait kohdistuisivat epätasaisesti eri palkansaajiin: suurimpia kärsijöitä ovat pienipalkkaiset työntekijät ja pätkätyöläiset. Huononeva palkka vähentää ostovoimaa kotimarkkinoilla ja lisää konkurssija irtisanomiskierrettä tällä sektorilla. Syntyy oravanpyörä: ostovoiman vähetessä verotulot vähenevät ja julkisen sektorin tasapaino häiriintyy. Tätäkö hallitus haluaa hyökätessään vähävaraisten ja työtä vielä tekevien kimppuun? JANNE LAULUMAA (SD.) PÄÄLUOTTAMUSMIES TELESTE OYJ Pakkolait syventävät lamaa
23 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 KOLUMNI MINÄ pidän kahviloista. Joihinkin kahviloihin olen kiintynyt vuosien varrella kuin luotettaviin ystäviin, osaan olen ihastunut ensisilmäyksellä. On turha taivastella, kuinka paljon halvemmalla kupposen voisi nauttia kotona. Koti ja kahvila ovat eri asioita, joilla on omat käyttötarkoituksensa. Jälkimmäisessä ei makseta vain juomista ja leivoksista, vaan oikeudesta käyttää tilaa, joka ei ole koti. Kahvilassa voi seurustella ystävien kanssa, mutta siellä voi viettää aikaa myös itsensä kanssa. Minulla on tapana aina toisinaan viedä itseni ulos kahville. Turvaudun kahvilaan silloin, kun haluan keskittyä rauhassa vaikkapa kirjoittamiseen. Kotona on aina tuhat ja yksi hommaa. Kahvilaan voi ottaa mukaansa vain yhden homman, sen johon haluaa juuri sillä hetkellä paneutua. Vaikka kesken kaiken tulisi valtava hinku ryhtyä pesemään keittiön ikkunoita, se ei onnistu. Kahvilassa lemmikki ei kerjää huomiota. Siellä on keskityttävä käsillä olevaan tehtävään. Turun kaltaisessa kaupungissa kahviloita on kaikkialla. On ketjukahviloita, perustajansa intohimosta syntyneitä helmiä, museokahviloita, pop-up-kahviloita, pieniä ja suuria, hälyisiä ja hiljaisia kahviloita. Niillä kaikilla on oma luonteensa ja tunnelmansa. NE voivat olla maailmaa syleileviä tai omaan rauhaansa käpertyviä. Osa sopii erityisen hyvin ystävien tapaamiseen, osa herkutteluun, osa rauhaa vaativiin puuhiin kuten lukemiseen tai kirjoittamiseen. Olen erityisen mieltynyt kahviloihin, joissa on monia pieniä huoneita. Sieltä voi löytää itselleen vähäksi aikaa oman sopen. Minun silmissäni kahvilat muodostavat koko kaupungin kattavan tilojen verkoston, jonka saan käyttööni kahvikupin hinnalla. Miten loistava järjestelmä! MERJA KAJALA Kahviloista Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? ON inhimillistä, että suurien summien todellinen suuruus hämärtyy, kun puhutaan miljoonista tai miljardeista, esimerkiksi juuri kastettu jäänmurtaja Polaris, jonka hinnaksi tuli noin 123 miljoonaa euroa eli se on todella suuri summa. Suomeen on saapunut viime vuonna jo yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Syksyllä arvioitiin, minkälaisen loven turvapaikanhakijat tulevat vuodessa tekemään suomalaisten kukkaroon – 1,5 miljardia euroa eli 12 Polaris-murtajan verran. Vaihtoehtoisesti saisimme 400 uutta saksalaista sähköveturia joka vuosi. Tämä on todellisuutta, missä Suomessa tällä hetkellä mennään. Poliitikot päättävät kokouksissa tärkeistä asioista. Mutta kun joku kohjo ehdottaa ja toinen kannattaa, eikä kukaan vastusta! Päätöksissä voi olla kyseessä yhteiskunnan rahoja tuhansista euroista jopa miljardeihin. Päätökset helposti karkaavat mittasuhteistaan, jos niitä ei osata suhteuttaa mihinkään konkreettiseen. Otetaan toinen esimerkki – Kataisen hallitus hyväksyi 4. kesäkuuta 2012 sopimuksen 19 euromaan yhteisen vakausmekanismin perustamisesta. Vakausmekanismin kassasta löytyy veroeuroja jo 1,5 miljardin edestä eli useita jäänmurtajia ja satoja sähkövetureita. Nyt on avattava silmät todellisuuteen. Nykyisellä vatuloinnilla se ei onnistu! Olemme päästäneet naapurit päättämään oman pihamme asioista ja lastemme tulevaisuudesta. Nyt on vakavan miettimisen paikka. SIMO SATTO (PS.), LIETO Paljonko on paljon? KAIKKI köyhät eläkeläiset, sairaat ja vammaiset, me nostamme Suomen nousuun. Eihän voi ottaa eikä leikata isotuloisilta. Nehän tuntisivat masentuneisuutta, ei elämän iloa, turvattomuutta, jolleivat saa aina vain lisää omaisuutta, rahaa. Veneverokin on jo jäänyt unholaan. Muistakaamme me köyhät eläkeläiset, sairaat ja vammaiset, kun on nälkä, rahat eivät riitä, masennumme, voimme olla ylpeitä, kun vain meidän panoksellamme nostamme Suomen nousuun. Emme varmaa saa kiitosta, mitaleita ja tokkopa pääsemme itsenäisyyspäivänä Linnan juhlaankaan panostuksemme vuoksi. Siis olkaamme ylpeitä, osa nosti jo aikaisemmin sodan jälkeen Suomen nousuun, nyt toisen kerran. KÖYHÄ ELÄKELÄINEN Suomi nousuun