• Keskiviikko 3. elokuuta 2016 | Nro 56 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Matalaa profiilia pitänyt Turun juutalainen seurakunta on pikkuhiljaa avaamassa oviaan ulkopuolisillekin. Kaupunki s. 6 Synagoga raottaa ovea Olympialaiset alkavat tällä viikolla. Suomen joukkueessa on myös turkulaisuus hyvin edustettuna. Urheilu s. 8 Riosta menestystä Kasvisruoka on arkipäiväistynyt. Ravintola Rootsissa se näkyy niin liikemiesseurueina kuin perheinäkin. Maku&nautinto s. 14 Kasvisruokaa valtavirtaan Puutorille vaaditaan entistä enemmän säpinää. Asiat s.2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
• 2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 3. elokuuta 2016 POLIISI pysäytti rekisterikilvittä liikkuneen henkilöauton Kirismäentiellä Kaarinassa maanantaina kello 17.44. Auton kuljettajana olleella miehellä ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta ja hänelle suoritettu huumepikatesti näytti positiivista amfetamiinille. Samaa huumetta oli miehellä hallussaankin. Hänen kuljettamansa auto oli poistettu rekisteristä vuonna 2013. Huumekuski kiikkiin Kaarinassa SIWOJEN ja Valintatalojen muuttaminen K-Marketeiksi jatkuu. Raisiossa ensimmäisenä K-Marketiksi muuttuu Valintatalo Raisio. Porekadulla sijaitseva myymälä avaa ovensa K-Market Toravuorena torstaina 4. elokuuta. Keskon mukaan ostoskorin hinta laskee jopa viidenneksen, kun Valintataloista ja Siwoista tulee kauppiasvetoisia. Tavoitteena on siirtää kaikki Suomen Lähikaupan entiset kaupat K-kauppiaille seuraavan kahden vuoden aikana. Kauppaverkoston laajentuessa Kesko rekrytoi ja kouluttaa satoja uusia K-kauppiaita. Suomen Lähikaupalla on noin 600 Siwaa ja Valintataloa ja noin 3 800 työntekijää. Uusi K-market avaa Raisiossa Mitä Puutorin elävöittämiseksi pitäisi mielestäsi tehdä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN musiikkijuhlia vietetään 11.– 20. elokuuta. Ohjelmassa on lähes 30 konserttia ja tapahtumaa. Pääpaino on klassisessa musiikissa, mutta joukossa on myös useampi jazz-konsertti ja Waltteri Torikka Trion konsertti, jossa kuullaan Tapio Rautavaaraa ja muita sinivalkoisia säveliä. Liikunta ja musiikki lyövät kättä yleisölle järjestettävässä ilmaistapahtumassa Veritas Stadionilla balettitanssija Minna Tervamäen kanssa ja ohjelmistoon mahtuu myös ilmaakrobatiaa. Verbaalistakin jumppaa musiikilla höystettynä on luvassa ja suositut kotikonsertit saavat jatkoa. Musiikkijuhlilla kevyempääkin SEPELKYYHKYN metsästys aloittaa uuden metsästyskauden 10. elokuuta. Vuosittain sepelkyyhkysaalis on jopa yli 200 000 lintua. Laji joka on sopeutunut hyvin moderniin kulttuurimaisemaan ja kannat ovat runsaat ja vahvat. Kyyhkyä metsästetään runsaasti koko Euroopassa, ja myös Suomessa kyyhkyjen metsästys on 2000-luvulla kasvattanut suosiotaan. Kyyhkyjahti avaa metsästyskauden TUULA ISTALA PUUTORI kaipaa ihmisiä ja elämän tuomaa säpinää. Sen perään on haikailtu usealla taholla pitkään. Pyrkimystä on ja on ollut, vaihtelevasti. Uusimpana niistä on lähituottajien ilmestyminen torille. Kerran viikossa lähiruokarengas Rekon (ruots. rejäl konsumtion eli reilua kuluttamista) tuottajat ja kuluttajat käyvät kauppaa ilman välikäsiä. Myytävä on tuoretta, lähellä tilojen ja talojen mailla tuotettua ruokaa ja kätten töitä. Tilattavien tuotteiden noutopiste asettui Puutorille tänä kesänä. Renkaassa on asiakkaita yli tuhat. Kun noutopiste vaihtoi paikkaa keskustaan, ensimmäiset toimitukset olivat haettavissa puolitoista viikkoa aloittamisesta, kertoo Puutorin Puolesta ry:n puheenjohtaja Elina Aali, joka haluaa nähdä paikalla monenlaista toimintaa. – Tilaahan täällä on, kunhan ideoita ja niiden toteuttajia ilmaantuu. – Voitaisiin aloittaa vaikka nuorten skeittaajien keskustaan kaipaaman rampin rakentamisesta, Aali ehdottaa. Hän näkee Puutorin Waterloo-ravintolan osakkaana ja työntekijänä, miten hiljaiseksi parhaimpiin vuosiin verrattuna kuhina on hiipunut. Kaupungin kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastarin korviin on kantautunut, että toimintaa kaivataan, mutta ainakaan mitään, mikä vaatisi kaavoittajan toimia, ei ole vireillä. Viime kesän ideanmetsästyksessä kaupunkilaiset intoutuivat ehdottamaan rakennusten rakentamisen sijaan helposti ja vähälläkin rahalla lisättävää viihtyvyyttä kuten viherrakentamista, istutuksia, leikkipuistoa ja vastaavaa. Elina Aali iloitsee Reko-toiminnan käynnistymisestä. Hänen mielestään pipon ei pidä olla liian kireällä esimerkiksi niin, että kaikkien tuotteiden pitäisi olla nimenomaan luomua, kunhan on lähellä kasvatettua. Eikä siinäkään tarvitse katsoa liian tiukasti kuntatai maakuntarajoja. Saati että kaiken pitäisi olla ehdottomasti kotimaista. – Arvostan luonnonmukaisesti tuotettua ja päiväntuoretta lähiruokaa, mutta jos ei Suomessa kasvateta tai voida tuottaa joitakin erikoisjuttuja, tuonti sallittakoon. ETUPÄÄSSÄ tuottajat ja kuluttajat pitävät yhteyttä Facebookissa, mutta suorat yhteydenotot käyvät myös. Tiukkapipoisuus ei ole Aalin malli luovien ratkaisujen kehittämisessä muissakaan asioissa. Maailmalle piakkoin reissaava, puutoriyhdistyksen jättävä puheenjohtaja toivoo löytyvän seuraajan, joka sallii monenlaisten kukkien kukkia, toimia, jotka hyödyttävät myös torin ympäristön yrityksiä. – Talvi ei ole helppo kausi millekään pienyritykselle, mutta tapahtumien ympärille on helpompi rakentaa ympärivuotista toimintaa, Aali visioi. Hänen iso kuvansa on, että ei tavoitella vain sitä mikä itsestä on kivaa ja sopivaa. – Puutori on ja olkoon kaikkien tori Aali sanoo tietäen oikein hyvin, kuinka kaukana keskustan ytimestä alkava 80 metrin matka voi mielikuvissa olla. Puutori kaipaa lisää säpinää Lähiruokarengas tuo yhteen tuottajat ja kuluttajat TEEMU P. PELTOLA KOULUT alkavat Turussa ensi viikon torstaina. Se edellyttää perinteiseen tapaan autoilijoilta tarkkuutta etenkin suojateiden lähistöllä. Liikenneturvan kyselyn mukaan yli puolet kuljettajista kertoo, että tarkkaamattomuus tai huomiointivirhe on ollut syynä siihen, ettei autoilija ole antanut kävelijälle tietä suojatiellä. Vastauksista nousivat esiin kiire ja huomiointivirhe tai huomion kiinnittyminen johonkin muuhun kuin käsillä olevaan liikennetilanteeseen. Samat taustatekijät näkyvät myös onnettomuustilastoissa. – Kun kiire yllättää, liikenteeseen lähdetään herkästi ottamaan menetettyä aikaa kiinni. Tällöin virheiden määrä voi kasvaa. Hätäilevän mielessä kiire on myös päällimmäisenä, jolloin keskittyminen on jossain muualla kuin liikenteessä ja havaintojen teko kärsii, Rainer Kinisjärvi Liikenneturvasta kuvailee. Suojatieonnettomuudet ovat suurelta osin inhimillisen virheen seurausta: kuljettaja ei huomaa kävelijää tai tekee havainnon liian myöhään. Vilkaisu älypuhelimeen tai katsaus navigaattoriin voi luoda vaaratilanteen suojatielle tulevalle jalankulkijalle, etenkin jos nopeutta on sallittua enemmän. Kävelijän turvallisuuden kannalta ero 30:n 40:n kilometrin tuntonopeuden välillä on käänteentekevä. Siinä, missä kolmeakymppiä ajanut kuljettaja on sekunnin reaktioajan jälkeen jarruttanut ajoneuvonsa pysähdyksiin, on vastaavassa kohdassa neljääkymppiä ajaneella nopeutta vielä reilusti yli kolmekymppiä. Suojatiellä ajoneuvon kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Silti ylittäjänkin on oltava tarkkaavainen. Etenkin lasten kanssa on hyvä kerrata tienylityksen kultaista sääntöä: molempiin suuntiin on aina katsottava ennen tien ylitystä, suojatielläkin. Koulujen alkaminen vaatii tarkkuutta ratissa Koulujen alku lisää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrää Turun keskustassakin. Shoja Lak
• 3 Keskiviikko 3. elokuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS VARUSMIESSOITTOKUNTA kääntää uuden sivun sotilasmusiikin historiassa Ysäri-megakiertueellaan. Noin 70-henkiselle massiiviselle viihdeorkesterille loihditut ysärisovitukset ovat sellaista, mitä ei ole Suomessa ennen nähty. Kokoonpanona on noin 70-henkinen Varusmiessoittokunta, joka koostuu sinfonisesta puhallinorkesterista, isosta jousistosta sekä komppibändistä. Kiertue saapuu Logomoon 29. elokuuta. Varusmiessoittokunta ysäritulittaa VANHAN kliseen mukaan heinäkuu on uutistoimituksissa kuukausista tylsin. Kesätoimittajat seuraavat mansikkasadon kypsymistä, kun vanha kaarti kesälomailee. Sanotaan, että jos haluaa päästä jollakin tempauksella otsikoihin, kannattaa tempaista heinäkuussa. Tänä vuonna tempaukset hautautuivat roskapostilaatikoihin. Siitä pitivät huolen Yhdysvaltain presidentinvaalit, kauhistuttavat terrori-iskut Euroopassa sekä Turkin vallankaappausyritys, joka näyttää muuttavan jo suurvaltapolitiikankin viisarien asentoa. Läntisistä arvoista entistä etäämmälle ajautuva Erdoganin Turkki on löytämässä yhteiset askeleet Venäjän kanssa. Mitä tekemistä tällä on Suomen kanssa? Paljonkin. Olemme ainoa läntiseen Eurooppaan lukeutuva maa, joka ei ole vieläkään pyyhkäissyt kylmän sodan seittejä niskoistaan. YYAvuodet pyörimme väkkäränä idän ja lännen välissä, eikä liike pysähtynyt kokonaan koskaan. Nyt se tuntuu taas vain kiihtyvän. SAMASTA syystä Yhdysvaltain presidentinvaalitaistoa seurataan Suomessa yhtä tarkasti kuin oman valtionpäämme valintaa. Tämä ei ole jäänyt huomiotta rapakon takana. Monet varsinaissuomalaisetkin viestintäja media-alan ammattilaiset ovat Twitterissä hämmästelleet päätymistään demokraattien tai republikaanien kampanjoiden postituslistoille. Infosotaa osataan käydä muuallakin kuin idässä. Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteilla on ratkaiseva vaikutus turvallisuudentunteeseemme. Konkreettisesti se näkyy Itämerellä, josta on tullut suurvaltojen sapelinkalistelun ykköskenttä. Itämeri on väylämme maailmalle ja meren myrskyisämmäksi muuttumisen tulisi huolestuttaa kaikkia. Naantalin Kultaranta on jälleen kerran muutakin kuin tasavallan presidentin mahtaileva kesälinnoitus. Sen suojassa on liennytetty suurvaltasuhteita etenkin Kekkosen aikana. Niin taas heinäkuussakin, vaikka asia pääsi uutisvyöryssä monelta unohtumaan. TEEMU P. PELTOLA Hikinen heinäkuu Viime torstaina Reko-ringin tuottajista saapui Puutorille Arja Ilomäki-Vuorio (vas), Johanna Paavola, Puutorin Puolesta -yhdistyksen puheenjohtaja Elina Aali, toriväen maskotti, yhdeksänkuinen Ruuti sekä Mari Isotupa. Tuula Istala
• Keskiviikko 3. elokuuta 2016 AAMUSET 4
• 5 Keskiviikko 3. elokuuta 2016 AAMUSET
• 6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 3. elokuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA ENSI viikolla Turussa saa ensi-iltansa Susanna Haaviston käsikirjoittama ja ohjaama esitys Muuttuvat laulut – Georg Ots. Otsin vaiherikasta elämää valotetaan musiikin ja arkistomateriaalin kautta. Rakastettuja lauluja konsertissa tulkitsevat Amadeus Lundberg, Teemu Roivainen ja Hannu Lehtonen. Estradilla kohtaa siis kolme tangokuninkaallista. Ensi-ilta on Uittamon Paviljongissa torstaina 11. elokuuta. Georg Otsin elämää Uittamolla TYTTÄRENI sai kirjeeni to 28.7. Kirje oli laitettu Raisio Centerin postilaatikkoon sunnuntaina 24.7. ja se olisi pitänyt tyhjentää maanantaina 25.7. klo 10.00. Pitäisikö Kustin nurmikonleikkuun sijasta keskittyä olennaiseen, eli postin kuljettamiseen. KUSTI POLKEE JOS POLKEE EHDOTTOMASTI Pekka Lipponen ja Kalle Kustaa Korkki ansaitsevat uuden tulemisen. Kevyttä huumoria ja hurjaa jännitystä samassa paketissa. Mutta sitä pakettia ei saa sitten pilata turhalla jäykkyydellä vaan velmu ilme tulee säilyttää! ANU PETRELIUS-PELTOLA-LUOLAVUORIVASARAMÄKI-KAARNINKO-ILPOINEN-SKANSSI-KOIVULA-HARITTU – täälläkin kaivataan kipeästi Lidliä! Näiden alueiden asukkaat ovat pakkosidottuja yhteen ainoaan kauppaketjuun, koska mitään muita ei ole! VAIHTOEHTO MAMMUTTIMARKKINOILLE ON aika tyhmää laittaa, kenellekkään viesti jos uskalla laittaa omaa nimeä lopuksi, olipa asia, mikä hyväänsä, ei tartte tänä päivänä uskotellakaan, että ei vastaan ottaja saa sitä tietoon! ’’Raukkamaista’’ toimintaa. KINNUNEN 2020-LUVUN suosituimmat suomifilmit: ’’Ruohonleikkaajien saari’’ (tuotantoyhtiö Post), ’’Hunni Anttilan nousu ja tuho’’ sekä jatko-osa ’’Hunni Anttilan paluu’’, ’’Hunni Anttila tanssii yöpaidassaan’’ (eroottinen musikaali). Jos jollekin jää rahaa, niin ’’Yksi lensi yli konkurssipesän’’. RENNY??? Mitä mieltä olet Pokemon Go -pelistä? Humpuukia vai hyötyliikuntaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Usko nyt, ei oo espressoo! TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MENNEEN JÄLKIÄ JOHN BJÖRKMAN VARSINAIS-SUOMI tunnetaan vanhana maanviljelysalueena. Viljan käsittelyyn tarvittavat välineet kuten sirpit ja käsikivet tulevat varhain keskiöön aineellisessa kulttuurissamme. Suomessa ohra ja ruis ovat 1900-luvulle saakka olleet keskeisimmät viljalajit. Vanhimmissa juhlaruoissamme viljatuotteet puuro, olut ja leipä ovat usein päärooleissa. Häiden pääruokana on tarjottu seremoniallisesti pelimannien säestyksellä sisäänkannettu morsiuspuuro. Suurimman vuotuisjuhlan, joulun, yksi keskeinen ruokalaji on nykyäänkin tutusti puuro. Nämä juhlapuurot ovat perinteisesti olleet ryynipuuroja, jotka myöhemmin on korvattu riisillä. Viljan jauhaminen on yleensä hoidettu kylän yhteisessä tuulitai vesimyllyssä. Kaikissa taloissa on ollut myös käsikiviä pienempien erien jauhamista varten, eritoten jos sääolosuhteet eivät ole olleet myllyjauhatukselle suosiolliset ja on ollut kiire. Kaupunkitaloissakin on tarvittu käsikiviä, kuten tämä Turun Pinellan tontin 1400-luvun kerrostumista löytynyt jauhinkivi osoittaa. Käsikivet ovat erityisesti liittyneet yhteen vuoden odotetuimmista aterioista, uutispuuroon. Uutispuuro oli ensimmäinen uuden sadon viljasta valmistettu ateria ja siksi merkityksellinen. Joskus leipä saattoi ehtiä loppua talosta ennen kuin uusi sato kypsyi. Tällöin oli ymmärrettävästi kiire saada uudesta sadosta keitettyä puuroa pöytään heti kun alkoi olla vähääkään kypsää viljaa. Uutispuuron viljat on nopeasti kuivattu riihessä ja sen jälkeen jauhettu oman talon käsikivillä karkeita suurimoita rukiista. Jauhinkivi viljakulttuurin keskiössä iset ja n. tettyä ku k TUULA ISTALA TURUN juutalainen seurakunta ei ole ollut suuren suuri koskaan. Nykyisin se on enää noin satajäseninen. Vielä 1980-luvun puolivälissä seurakuntalaisia oli reilut kaksi sataa. Jäsenmäärää on vähentänyt luonnollinen poistuma, eli kuolleisuus on ollut suurempaa kuin syntyvyys, kertoo hiljattain seurakunnan hallintoneuvoston puheenjohtajana aloittanut Harry Serlo. Hän johtaa seitsenjäsenistä luottamuselintä. Päivittäisistä rutiineista vastaa toiminnanjohtaja. – Luonnollisen poistuman lisäksi väki väheni 1970-luvulla nuorten ja nuorten perheiden Israeliin suuntautuneen maastamuuton vuoksi. Uudet seurakuntalaiset taas ovat enemmänkin uusia turkulaisia tai lähikuntien tulokkaita kuin paluumuuttajia Israelista tai täällä syntyviä jälkeläisiä, Serlo tietää. Suomessa on vain kaksi juutalaista seurakuntaa ja yksi rabbi, joka hoitaa toimituksia sekä Helsingissä että Turussa. Turun Brahenkadulla sijaitseva synagoga on rakennettu 1912. Suojellun rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit August Krook ja J. Eskil Hindersson. MUSEOVIRASTO on luokitellut Turun synagogan yhdeksi valtakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi. Ikkunaremontti, noin 2 000 ikkunaruutua on lopuillaan. Pienen seurakunnan verotulot eivät ole järin suuret. – Vuoroaan odottaakin varsin iso peruskorjaus, joka on mahdollista osittain rahoittaa vanhan seurakuntatalon tilalle rakennettavan kuusikerroksisen asuinkerrostalon rakennusoikeuden myyntituotolla ja rakennuksen alla olevan tontin vuokratuloilla, Serlo kertoo. – Nykyisen, olemassa olevaa rakennusoikeutta pienemmän seurakuntatalon purkaminen alkaa syksyllä. Työt tehdään tarkoin suunnitellusti ja valvotusti, suojellun sakraalirakennuksen ympäristössä kun liikutaan, Serlo vakuuttaa. Pienelle yhteisölle ei ole enää käyttöä rakenteiltaan jo vanhaksi käyneelle talolle ja synagogassa on riittävästi myös kokoontumistiloja. SEURAKUNTA kuten myös sen johtavat henkilöt pitävät matalaa profiilia. Hieman ovia on jo avattu ulkopuolisille. Esimerkiksi kristillisen joulun tietämille osuvaan hanukka-juhlan kynttilöiden sytyttämistilaisuuteen synagogan pihalla on avattu pääsy ei-juutalaisillekin. Pitkään aikaan ensimmäinen kaikille avoin konsertti kuultiin hiljattain synagogassa. Seuraava yleisölle avoin konsertti on Klezmer-musiikkikonsertti tässä kuussa, Serlo esittelee. Synagoga Turun sydämessä Juutalainen seurakunta raottaa pikku hiljaa oviaan ulkopuolisillekin Eija Lindroos Harry Serlo on Turun juutalaisen seurakunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja. Suojellussa synagogassa alkaa pian iso peruskorjaus, parhaillaan viimeistellään ikkunoiden uusimista. Tuula Istala
• 7 Keskiviikko 3. elokuuta 2016 AAMUSET
• 8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 3. elokuuta 2016 TURKU Trojansin naisten joukkue pelaa ensimmäistä kertaa naisten Suomen mestaruudesta, kun se kohtaa 13. elokuuta Helsingin Velodromilla Helsingin Roostersin. Finaalissa kohtaavat kauden kaksi selvästi parasta joukkuetta, sillä Roosters on edennyt kauden voitosta voittoon. Trojansin kauden ainoa tappio puolestaan on heinäkuussa Roostersille kärsitty, mutta Trojansin hyökkäys on ollut selvästi tuhoisin. Trojansin naiset loppuotteluun DOPINGKÄRJÄ, myrkyllisiä vesiä, taloudellisia sotkuja, vaarallisia tulipaloja... Rion olympialaisten alla Brasiliasta kantautuu jatkuvasti huonoja uutisia. Kun muistetaan, että koko Brasilia on jokseenkin sekasortoisessa tilassa, varjoja urheilujuhlan alla on riittämiin. Viime vuosina tämänkaltaiset uutiset ovat olleet olympialaisiin liittyen enemmän sääntö kuin poikkeus. Monien Pekingin olympialaisten suorituspaikkojen on annettu rapistua kisojen jälkeen, eikä suorituspaikoille ole löydetty järkevää jatkokäyttöä. Mitä suurempi urheilutapahtuma, kuten olympialaiset tai jalkapallon MM-kisat, sitä enemmän ristiriitaisuuksia. Kun kisoja jaetaan, raha puhuu kovaan ääneen. Kun raha korottaa ääntään, jää tavallisen kansan tarpeet tai urheiluromantikkojen toiveet helposti kuulematta. Kun olympiatuli syttyy, rahan puheen kuulee taustalla. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampi siihen on olla kiinnittämättä huomiota. Se saattaa jo häiritä ikävästi katselunautintoa, vaikka toivoisikin pystyvänsä keskittymään ensisijaisesti hyviin urheilusuorituksiin. ILKKA LAPPI Kahdet kasvot Kenellä suomalaisella on parhaat mitalimahdollisuudet Riossa? Tuleeko kultaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI PAAVO Nurmen päivistä lähtien turkulaiset ovat menestyneet olympialaisissa. Tänäkin vuonna turkulaiset hakevat menestystä maailman valioiden joukossa. Esittelemme Riossa kisaavia turkulaistaustaisia suomalaisurheilijoita. Elmo Jankari 23-VUOTIAS kenttäratsastaja Elmo Jankari kisaa ensimmäistä kertaa olympialaisissa hevosensa Duchess Désirée kanssa. Menestystä uralle on jo ehtinyt tulla, sillä 2013 Jankari voitti kenttäratsastuksessa nuorten EM-kultaa. Turkulainen harjoittelee suuren osan vuodestaan ulkomailla, pääasiassa Saksassa. Jo 16-vuotiaana Jankari lähti ulkomaille tavoitteenaan tulla maailman parhaaksi lajissaan. Valmennuksen tasosta menestys olympialaisissa ei ainakaan jää kiinni, sillä Jankaria valmentaa muun muassa Pekingissä 2008 joukkuekisassa olympiakultaa voittanut Frank Ostholt. Aleksi Ojala TURUN Weikkojen kilpakävelijä Aleksi Ojala jäi monen suomalaisen yleisurheilua seuraavan mieliin viime vuonna Pekingin MM-kisoissa, kun hän käveli itselleen kovaa vauhtia, kunnes putosi helteen uuvuttamana suorilta jaloilta asfaltille. Tämän vuoden maaliskuussa Ojala käveli Rion tulosrajan ja paransi samalla 50 kilometrin ennätystään melkein 11 minuuttia. Ojalan ennätys 3.46.25 on kaikkien aikojen kolmanneksi kovin noteeraus 50 kilometrin matkalla. Vain Valentin Kononen ja Ojalan valmentaja Reima Salonen ovat kävelleet matkan nopeammin. Ensisijainen tavoite Ojalalla Riossa on maaliin selviäminen, mutta maaliskuinen kävely osoitti, että kaiken onnistuessa myös tulos voi olla yllättävän kova. Nooralotta Neziri KESÄN mittaan hyvässä vauhdissa olleen Nooralotta Nezirin viimeistely Rioon ei ole mennyt aivan täydellisesti. Harjoituksissa on tullut pieniä kolhuja, mutta Turun Urheiluliiton juoksijalla pitäisi olla Riossa hyvässä iskussa. Vaikka Suomen ennätys on parantunut kesän kuluessa jo useampaan otteeseen, Nezirin tavoitteena ei voi olla muuta kuin uuden SE:n kellottaminen tai ainakin sen lähelle juokseminen. 12,81 ajallaan Neziri on maailmantilastossa 25., mutta edellä on peräti 13 yhdysvaltalaista. Nappionnistumisella Nezirillä on siis mahdollisuus taistella semifinaalipaikasta. Seiväshyppääjät MINNA Nikkanen ja Wilma Murto ovat taistelleet tasapäisesti Suomen parhaan naisseiväshyppääjän tittelistä tänä vuonna. Turussa harjoitteleva kaksikko lähtee haastamaan maailman huippuja herkässä lajissa. Nuorten MM-pronssia heinäkuussa hypännyt Murto voi hakea kokemusta tulevia vuosia varten. Onnistuessaan sekä Murrolla että Nikkasella on mahdollisuus taistella finaalipaikasta, mutta perussuorittamisella tie finaaliin ei aukea. Turkulaisia Riossa Olympialaisissa menestyksestä kisaa monta turkulaista Turun Weikkojen Aleksi Ojala on kehittynyt hurjasti viimeisen vuoden aikana. Riossa mies on potentiaalinen yllättäjä. Tomi Glad
• 9 Keskiviikko 3. elokuuta 2016 AAMUSET
• 10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 3. elokuuta 2016 TYÖNANTAJAN kuuluu rajoittaa työntekijän altistumista turvallisuutta tai terveyttä haittaaville lämpöolosuhteille, mutta rasitusta voi vähentää myös valitsemalla työhön sopivan vaatetuksen sekä nauttimalla riittävästi nestettä. Kuivuminen kuormittaa verenkiertoa, nostaa sisäelinten lämpötiloja ja lisää äkillisten lämpösairauksien riskiä. Pahimmillaan tämä voi johtaa lämpöpyörtymiseen tai jopa lämpöhalvaukseen. Paranna olosuhteita työpaikalla ALKOHOLIIN liittyvät pyöräilytapaturmat lisääntyvät terassikelien aikaan. Päihtyneenä huomiokyky, tilannetaju ja tasapaino kuitenkin heikkenevät salakavalasti. – Kesällä alkoholin osuus pyöräilytapaturmissa korostuu selvästi. Päihtyneenä ajetaan töyssyihin ja kurvataan pusikon kautta, usein vieläpä ilman pyöräilykypärää, korvausasiantuntija Anne Koivisto Ifistä kertoo. Seurauksena voi olla ruhjeita, pahoja hammasvaurioita tai jopa aivovamma. Hyvä nyrkkisääntö onkin, että pyörän selkään ei kannata nousta, jos ei lähtisi ajamaan autoa. Pyörättä terassille Kuinka sinä hoidat jalkojasi kesällä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. OONA KARHUNEN KESÄ on raskasta aikaa myös jaloille. Ongelmia saattavat tuoda paljain jaloin käveleminen sekä hiostavat kengät ilman sukkia. Lisäksi kuumuus saa jalat turpoamaan, minkä vuoksi hiertymät ja rakot voivat lisääntyä. – Paljain jaloin kävellessä jalkaterän lihakset, joita ihmisen nimenomaan pitäisikin käyttää enemmän, aktivoituvat. Kuiva ja ohut iho menee kuitenkin helposti rikki. Silloin on aina väylä pöpöille, kertoo jalkahoitaja Sirpa Roos jalkahoitola Kinttupisteestä. Varsinkin diabeetikkojen ja laskimovajaatoiminnasta kärsivien henkilöiden sekä henkilöiden, joilla on tekoniveliä, pitäisi kiinnittää jalkoihinsa erityistä huomiota. – Haavoja ja infektioita tulee herkästi eivätkä ne tahdo parantua. Ennaltaehkäisy olisi erittäin tärkeää näissä tapauksissa, Roos kertoo. HOITOKEINONA jalkojen turvotukseen käytetään tukija hoitosukkia. Rakenteellisia ongelmia taas voi korjata esimerkiksi pohjallisilla tai orteeseilla. Kuumana kesäpäivänä ihmiset kuitenkin jättävät helposti apuvälineet pois, koska ne näkyvät tai eivät sovellu vaikkapa sandaaleihin. – Tämän päivän sukat ovat hengitHuolellista hellyyttä Jalat vaativat hoitoa läpi vuoden Jos kesä on vienyt mehut jaloista, kokeilun arvoinen vaihtoehto voi olla esimerkiksi Magnesium-tehohoito. Magnesiumilla terästetty jalkakylpy muun muassa auttaa lihasten palautumisessa sekä virkistää väsyneitä ja turvonneita jalkoja. Sirpa Roos täviä, eivätkä ne hiosta sen enempää kuin ilman lämpötilakaan. Päinvastoin jalat ovat virkeämmät. Koska hoitosukat ovat yleensä polvisukkia, ihmiset voivat ajatella, että ne ovat kesäkuumalla vähän hölmön näköiset, Roos sanoo. Roos muistuttaa, että Suomen sääolosuhteissa jalkoja pitäisi hoitaa läpi vuoden. Iho ei reagoi sääolosuhteisiin välittömästi, vaan tulee mukana hieman viiveellä. Jalkoja voikin hoitaa helposti juuri jalkakylvyillä ja oikeanlaisilla rasvoilla. Terveitä jalkoja voi hoitaa perusrasvallakin, mutta halkeileville ja ongelmajaloille kannattaa käyttää niille suunnattuja rasvoja. – Jos vaikka kantapäät ovat oikein pahasti halkeilleet, niin silloin kannattaa mennä jalkahoitolaan, jossa ammatti-ihminen auttaa jalkojenhoidossa alkuun. Sen jälkeen on helpompi jatkaa itse kotona, Roos sanoo. JALKOJEN hoidon tarve on kuitenkin aina yksilöllistä. Toiselle riittää hoito silloin tällöin, toinen voi tarvita rasvausta päivittäin. Myös kynsien kasvu voi saattaa sanella hoitovälin. Jalkoihin kannattaa kuitenkin panostaa. – Jalat ovat tärkeät. Ne kantavat koko kehon painon, ja mahdollistavat liikkumisen. Niistä kannattaisi pitää huolta. Tapa voi olla mikä tahansa. Mikäs sen ihanampaa kuin käydä säännöllisesti hoidattamassa jalkoja tai helliä niitä silloin tällöin itse jalkakylvyillä, Roos sanoo. PARANTUNUT B-hepatiitin rokotesuoja näkyy Suomen tilastoissa. Viime vuonna THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin vain kuusi akuuttia hepatiitti B -tapausta. Se on tähän asti pienin määrä. Kroonisia tartuntoja raportoitiin 391, mikä on merkittävästi enemmän kuin edellisenä vuonna. B-hepatiitti tarttuu veren välityksellä. Syynä on usein suojaamaton seksi, mutta tartunnan voi saada myös huonosti steriloiduista lävistysja tatuointivälineistä. Rokote on tarpeen etenkin, jos matkustaa paljon, sillä sairaalahoito puutteellisen hygieniatason maissa lisää tartuntariskiä. Suojaa ennaltaehkäisyllä
• 11 Keskiviikko 3. elokuuta 2016 AAMUSET
• Keskiviikko 3. elokuuta 2016 AAMUSET 12
• 13 Keskiviikko 3. elokuuta 2016 AAMUSET
• 14 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 3. elokuuta 2016 MYÖS keitetyt varhaisperunat voi savustaa. Kasvisten syöminen on kovassa kasvussa. Kasvisten kypsennykseen haetaan nyt uusia vinkkejä ja ideoita. Kesälomalla grillaus on monille ainoa oikea tapa valmistaa ruokaa. Tänä kesänä suomalaiset grillaavat kasviksia, samalla kuin kalat, makkarat ja lihat kypsyvät vieressä. Mutta ihan uutta on kasvisten savustaminen, jolloin kypsennyksen yhteydessä niihin tulee hieno savun aromi. Savusta keitetyt varhaisperunat GREENPEACE teetti suomalaisille panimoille kyselyn, jonka tavoitteena on vertailla uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokkuutta ja muita kestäviä käytäntöjä suomalaisessa panimoteollisuudessa. Vertailussa menestyivät parhaiten Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja Malmgårdin Panimo. Panimoilta kysyttiin tietoja raakaaineiden ja energian hankinnasta, energiatehokkuudesta, ympäristövastuusta sekä jätteiden käsittelystä. Panimovertailun kokonaistulos oli positiivinen yllätys: suomalaiset panimot kertovat suhteellisen avoimesti energiapolitiikastaan, ja enemmistö jo käyttää uusiutuvaa energiaa. Suomen vihreimmät oluet Osallistuitko kesäisiin ruokatapahtumiin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ROOTSIN HERNE-TOFUDIPPI 2 dl herneitä 100 g tofua oliiviöljyä 0,5 dl 2 valkosipulin kynttä 1 limen kuori 1 tl soijakastiketta 1 rkl vettä tuoretta minttua tai muita yrttejä maun mukaan suolaa ripaus mustapippuria halutessasi ripaus cayannepippuria ja jeeraa AJA kaikki ainekset keskenään tasaiseksi massaksi blenderissä tai sauvasekoittimella. Jos massa jää kovin kiinteäksi voit lisätä lorauksen vettä tai oliiviöljyä. Nautitaan leivän päällä, salaatin kanssa tai vaikka uusien perunoiden kaverina. HENRIIKKA FINGERBORG TUNNELMALLISESSA Kauppahallissa sijaitsevan Roots Kitchenin keittiöstä tulvii herkullinen tuoksu. Itämaisia mausteita, tuoretta leipää ja paahdettua bataattia. Tiskin takana häärää tänään lounasaikaan viisi työntekijää ja annoksia kannetaan pöytiin tasaiseen tahtiin. Keittiömestari ja yrittäjä Marjaana Pohjola kertoo, että Rootsissa käy päivittäin 160 lounastajaa bisnesmiehistä lapsiperheisiin, pariskuntiin ja äijäporukoihin. Kasvisruokailu tuntuu olevan yleistynyt Turussakin. – Enää ei tarvitse olla kasvissyöjä syödäkseen kasvisruokaa. Sekä kysyntä että tarjonta ovat viime aikoina kasvaneet. Ollessani nuori vegaani oli todella vaikeaa löytää ravintoloista mitään. Eli tilanne alkaa olla aika paljon parempi kasvisruokaa suosivien kannalta. Ihmiset ovat alkaneet huomata, että lihaa ei tarvitsekaan syödä joka aterialla, Pohjola kertoo. Ravintolassa pyritään käyttämään sesongin tuotteita mahdollisuuksien mukaan. Pohjolan omia suosikkeja ovat munakoiso, tomaatit, mausteet, yrtit sekä pähkinät ja mantelit. Pääruoissa on mukana aina jokin proteiini, eikä ruokia uiteta kermassa tai voissa, sillä Pohjolan mukaan monet kasvisruokailijatkin voivat syödä usein epäterveellisesti. – Monesti kasvisruokaan yritetään saada makua kermalla ja voilla. Minä haluan käyttää enemmänkin öljyjä, mausteita ja vaikka sitruunaa tai limeä. Suolaakin saa olla, sillä kasvisruoan ei tarvitse olla mautonta. Kasvisruoka voi olla muutakin kuin kukkakaaligratiinia, sen voisi jo mielestäni unohtaa. KEITTIÖMESTARI saa ideansa monipuoliseen menuun esimerkiksi matkoilta ja syömällä paljon ulkona. – Heittelemme usein myös ideoita kollegojen kesken. Pyrin kehittymään ja löytämään uusia ideoita jatkuvasti. Keittiömestarin ammatti on jatkuvaa oppimista. Nyt Rootsissa ideoidaan uutta, sillä uusi kasvisravintola avataan alkusyksystä Hämeenkadulle. Ravintolan annoksista yli puolet tulee olemaan täysin vegaanisia. – Ravintolamme on nimeltään Kuori. Uusi ravintola tulee olemaan auki sekä lounaalla, että iltaisin. Tarjolla on myös erikoiskahveja, pienpanimo-oluita ja viinejä, joissa tullaan panostamaan orgaanisuuteen. Kasvisruokaa valtavirtaan Roots Kitchenin kasvisruoka maistuu äijäporukoillekin Lounasaikaan Roots Kitchenin pienessä keittiössä häärää Matias Andersson (vas.), Pekka Kirjavainen, Axel Nuotio, Marjaana Pohjola, Lasse Jokinen ja Katariina Vesterinen. Henriikka Fingerborg ELOKUUN lopussa järjestettävä uusi Naantali Costa Food Festival -tapahtuma on herättänyt kiinnostusta. Vilkas Naantalin kesä huipentuu 26.–28. elokuuta järjestettävään uuteen tapahtumaan. Perinteisten rantaravintoloiden tarjonta täydentyy Costa Food Festivalin aikana uusia ruokatrendejä seurailevista makunautinnoista ja lukuisista street food -pisteistä. Kaivotorin alueelle nousee tapahtuman keskipisteeksi Aurinkolava, jossa yleisö saa nauttia musiikkiin ja ruokaan liittyvästä ohjelmasta. Lavalla nähdään Tommi Läntinen, Petri Haapasalo ja Sunny Side Big Band. Ruokateemaa ja ajankohtaisia asioita nostetaan esille Aurinkoareenakeskusteluvarteissa. Tapahtuman juontaa Piia Koriseva. Naantaliin Costa Food Festival
• 15 Keskiviikko 3. elokuuta 2016 AAMUSET Culinare
• Keskiviikko 3. elokuuta 2016 AAMUSET 16 4.8. Nunnia ja konnia Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. 1990-luvun hittikomediaan perustuva musikaali, jonka Pohjoismaiden kantaesityksen tähtinä nähdään muun muassa Maria Lund, Satu Paavola ja Tuija Piepponen. Esityskausi jatkuu 19. elokuuta saakka. 4.8. Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 18. Klassikko vie Kissankulman hullunkuriseen ja metkujentäyteiseen arkeen. Eemelin seikkailut Vartiovuorelle ohjaa Miika Muranen. Esityskausi jatkuu 14. elokuuta saakka. 4.8. Sokkona suhteeseen Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. Musiikkipitoinen komedia rakkauden sokeudesta ja sokaisevasta vaikutuksesta. Turun Nuoren Teatterin näytelmän käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaavat Peter Ahlqvist ja Mikko Joukamaa. Viimeinen esitys 20. elokuuta. 4.8. Puhelinluettelo teatteri Poltteessa kello 19. Tuomas Parkkisen käsikirjoittama hyvänmielen komedia rakkautta etsivistä on omiaan kesäteatteriin, vaikka sitten esityspaikka olisikin Kakolan mäellä. Esityskausi jatkuu 13. elokuuta asti. 4.8. Myyntimies Berthold Linnateatterin pihalla kello 19. Uuden katetun kesäteatterinäytelmän tähtenä häärii Kalle Lamberg Petteri Summasen ohjauksessa. Berthold myy kaikkea kaikille. Tosin Bertholdin yhteydet erääseen koko kansan tuntemaan turkulaiseen kiinteistönvälittäjään jäävät yleisön oman tulkinnan varaan. Esityskausi jatkuu ulkona 20. elokuuta asti. 4.8. Fedja-setä, kissa ja koira Aboa Vetus & Ars Novan pihalla kello 18. Eduard Uspenskin klassikkosatu viihdyttää lapsia ja lapsenmielisiä sukupolvesta toiseen. Viimeinen esitysviikko 5.–6.8. Country Club Festival Rantakertussa. Kolmatta kertaa Turussa tapahtuu 4.–10.8. 6 8 C Cl b F i l Petteri Summasen ohjauksessa Ilkka Laitinen Ari-Matti Ruuska
• 17 Keskiviikko 3. elokuuta 2016 AAMUSET järjestettävä juurimusiikkitapahtuma kerää Rantakerttuun sekä paikallisia artisteja että nimekkäämpiä esiintyjiä. Tämän vuoden pääesiintyjinä ovat perjantaina Turkuun saapuva Jarkko Martikainen sekä lauantaina Rantakertussa esiintyvä Dave Lindholm. 5.8. Nunnia ja konnia Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. 5.8. Sokkona suhteeseen Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. 5.8. Myyntimies Berthold Linnateatterin pihalla kello 19. 6.8. Nunnia ja konnia Samppalinnan kesäteatterissa kello 15 ja 19. 6.8. Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 16. 6.8. Fedja-setä, kissa ja koira Aboa Vetus & Ars Novan pihalla kello 15. 6.8. Sokkona suhteeseen Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. 6.8. Myyntimies Berthold Linnateatterin pihalla kello 19. 6.8. TPS-AC Oulu Kaarinan keskuskentällä kello 16. Ykkösen kärkikamppailussa panosta ei todellakaan puutu. 7.8. Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 14 ja 18. 7.8. Musapiknik Seikkailupuistossa kello 12 alkaen. Koko perheen leppoisassa tapahtumassa musiikkia moneen makuun koko perheelle. Esiintymässä muun muassa Merkkarit, Paleface, Anssi Kela ja Mirel Wagner. 7.8. Fedja-setä, kissa ja koira Aboa Vetus & Ars Novan pihalla kello 15. 7.8. Puhelinluettelo teatteri Poltteessa kello 19. 8.8. Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 18. 9.8. Nunnia ja konnia Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. 9.8. Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 18. 9.8. Sokkona suhteeseen Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. 10.8. Nunnia ja konnia Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. 10.8. Vaahteramäen Eemeli Turun kesäteatterissa kello 18. 10.8. Sokkona suhteeseen Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. 10.8. Puhelinluettelo teatteri Poltteessa kello 19. 10.8. FC Inter-PK-35 Kupittaalla kello 18.30. Tärkeässä Veikkausliigan häntäpään taistossa Inter saa vastaansa PK-35:n. Interin ensimmäinen kotivoitolle pariin kuukauteen olisi tilausta. 8 F dj tä ki j k i Ab V Ari-Matti Ruuska Jari Laurikko
• 18 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 3. elokuuta 2016 SUOMEN vanhin yhtäjaksoisesti toiminut musiikkifestivaali Turun Musiikkijuhlat järjestetään tänä vuonna 11.–20. elokuuta. Tänä vuonna ensimmäistä vuotta taiteellisena johtajana toimii Ville Matvejeff. Turun Musiikkijuhlilla esiintyvät tänä vuonna muun muassa saksofonikokoonpano Ava, Johanna Isokoski, Perttu Kivilaakso, Pekka Sarmanto ja Waltteri Torikka. Lisätiedot osoitteesta www.turkumusicfestival.fi. Musiikkifestivaalit tuoreella johdolla NEWJERSEYLÄINEN punkbändi Bounching Souls perustettiin liki 30 vuotta sitten ja se julkaisi ensimmäiset levynsä 1990-luvun puolivälin skeittipunkbuumin aikaan. Tuolloin se jäi kuitenkin Offspringin, Green Dayn ja monen muun yrittäjän varjoon. Megasuosiota ei ole kohdalle osunut koskaan, mutta bändi on jatkanut valitsemallaan tiellään jo yli 17 vuotta. Tuore Simplicity on bändin kymmenes studiolevy. Levyn nimi on myös varsin kuvaava, sillä vajaan puolen tunnin rypistykseen ei pikkusieviä nyansseja mahdu. Avausraita Driving All Night painaa kaasun lattiaan, eikä 13 biisin aikana vauhdista tingitä. Simplicity kurkottaa melko onnistuneesti parinkymmenen vuoden takaiseen skeittipunkin maailmaan. Tempoa, tuotantojälkeä ja kertosäehoilotuksia myöden Simplicity on kuin kauan sitten kadonnut punklevy. Ainoa ongelma levyssä on, että se on julkaistu noin 22 vuotta liian myöhään. Jos Simplicity olisi julkaistu vuonna 1994, saattaisi Bounching Souls olla 1990-luvun skeittipunkbuumin ylväin lipunkantaja. Kenelle: 1990-luvun punknuorille, jotka haluavat pienen hetken yrittää tavoitella kadotettua nuoruutta. Tosin nostalgiankaipuuseen tehokkaampaa lääkettä lienee kuitenkin Dookie tai Smash. Arvio: Oikea levy, mutta väärään aikaan. ILKKA LAPPI Aikakoneella 1990-luvulle Mikä on tämän vuoden paras keikka toistaiseksi? Missä sen koit? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI – Suurin haaveeni tämän vuoden festareihin liittyen oli saada Seasick Steve esiintymään, kertoo kolmatta kertaa tänä kesänä Rantakertussa järjestettävän Country Club Festivalin taustalla vaikuttava Jani Rämö. Pitihän kyselyä siis laittaa Atlantin taakse. Kauaa ei tarvinnut odottaa, kun Steveltä tuli kyselyä keikkapaikasta ja -palkkiosta. – Pari päivää laskeskelin ja laitoin nelinumeroisen tarjouksen menemään. Se ei ollut ihan älyttömän suuri, mutta paljon isompi kuin yhdellekään artistille maksamamme palkkio. Aika nopeasti tuli vastaus: ”not even in the same ball park”. Se keskustelu oli sitten siinä, Rämö nauraa. – Täytyy siis vähän saada kasvatettua tapahtumaa, että saataisiin Steven tarjoukseen viideskin numero. Täytyy katsoa, jos muutaman vuoden päästä voisi palata asiaan. VAIKKA Seasick Steveen onkin vielä matkaa, on Country Club Festival kasvanut vuosittain isommaksi. 2014 festivaali potkaistiin kasaan parissa kuukaudessa ja viime vuonna festivaaleilla esiintyi pääesiintyjänä Tuomari Nurmio, jonka saaminen oli Rämölle itselleen tärkeä virstanpylväs. – Ei tällaisen ilmaistapahtuman järjestäminen tietenkään onnistuisi Seasick Steveen matkaa Country Club Festival kasvaa vähitellen Syyskuun lopussa uuden levyn julkaiseva Jarkko Martikainen esiintyy Country Club Festivalilla perjantaina. Olli Häkkinen ilman sponsoreita. Heille valtavan iso kiitos ja tietenkin Rantakertulle. Tänä vuonna Country Club Festivalilla esiintyy jo kolme isomman kaliiberin artistia, kun perjantaina lauteille nousee Jarkko Martikainen ja lauantaina esiintyvät sekä Mirel Wagner että Dave Lindholm. Lisäksi kaksipäiväisessä tapahtumassa esiintyy pienempiä nimiä. – Kantrin ja rootsin voi minusta ajatella aika laveasti tässä yhteydessä, aika kriittisesti buukkaan esiintyjiä festivaaleille. Musiikissa pitää olla särmää ja kulmaa, että se jaksaa kiinnostaa, Rämö avaa Country Club Festivalin linjaa. – Mutta olisi hienoa saada esiintymään esimerkiksi Paleface. Se olisi jotenkin hienoa, että räppäri esiintyisi meillä. Palefacen jutussa on kuitenkin vahva pohja kansanlauluissa ja protestilauluissa, hän jatkaa. Pitkin vuotta Rantakertussa järjestettävät Country Club -illat toimivat myös hyvänä näyttämönä bändeille. – Iron Country Sistersin buukkasin ensi vuoden festivaaleille soundcheckin perusteella. He ovat fantastinen trio, joiden lauluharmoniat ovat mahtavia, Rämö hehkuttaa. MIES itse on vaikuttanut pitkään Turun musiikkielämässä, pääsääntöisesti raskaamman rokin puolella. Kantriherätyksen mies koki vajaa kymmenen vuotta sitten, kun hän oli perustamassa Johnny Cash -coverbändiä. – Cash oli portti kovempiin aineisiin. Kotona tulee kuunneltua enemmän Guy Clarkia, Waylon Jenningsiä ja muuta outlaw-kantria kuin Garth Brooksia. Brooks-osastohan on kuin laittaisi iskelmäradion päälle. Country Club Festival Rantakertussa 5.–6.8. Pienetkin uutiset, läheisesti ja paikallisesti aamuset.?
• 19 Keskiviikko 3. elokuuta 2016 AAMUSET
• 20 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 3. elokuuta 2016 TIMO SALMESMAA Miss DBTL ’16 on Marjaana Savila. Verbaalisesti lahjakas kaunotar vakuutti tuomariston. UFC-mestari Teemu Packalén ja Miss Suomi 1st runner up Heta Sallinen onnittelivat tuoreeltaan voittajaa. Heta suunnistaa loppuvuodesta edustusmatkalle Miss Maailma -kisoihin Washingtoniin. Timo Salmesmaa Kansainvälisille catwalkeille! Miss DBTL perintöprinsessa ja yleisönsuosikki Rosa-Maria Kurru tähyää Suomen Huippumalli -kilpailuun. Pitkän kaunottaren saattelijana viihtyi Petteri Mäntyranta. Timo Salmesmaa Aikuinen Nainen, Ukkometso, Born to be wild... Eri-ikäisiä laulajia, tyylejä ja tulkintoja aistitaan sunnuntaina Bambu Gardenissa. Tuolloin ratkeaa Bambun Karaokemestari 2016. Pitkin kesää ravintolassa on mitelty viikkokarsintoja, joiden kautta on rankattu finaalin kisailijat. Karaokeparoni Jere Toivonen ja Emmi Bogdanoff vauhdittavat joviaalilla otteellaan finaalia. Tuomaristossa vaikuttaa mm. Voice of Finland -voittaja Suvi Åkerman. Shironosov Laiturien kuvatuin. Kuninkuusraveista DBTL:ään suunnannut Aira Samulin nautti Neljänsuoran tunnelmoinnista. Teräskuntoinen tanssipro suostui kymmeniin selfie-pyyntöihin, jaksoi hymyillä ja tanssia festarikansan keskuudessa. Airan huomassa lukuisissa filmatisoinneissa esiintynyt Anita Halmesmaa. Anita Halmesmaa Perinteinen Thai Night valloittaa jälleen. Suomen Thaimaan suurlähetystö ja Naantalin Kylpylä järjestävät kolmatta kertaa musiikkija tanssishowsta sekä Manit Poonhiran luomista aasialaisista makuelämyksistä koostuvan illan. Värikkäät herkut kera koristeellisten temppelija taistelukoreografioiden lumoavat torstaina ja perjantaina. Aneks Traden kesätapaaminen kutsui Aurajoen aitiopaikalle Marina Palaceen. Niko Aaltonen, Sini Ruohonen, Niklas Aaltonen ja Peter Eriksson vieraineen nauttivat kesäherkuista suunnaten jatkoille DBTL:n konserttiareenalle. Loistavassa vireessä esiintynyt Paula Koivuniemi lateli Ike-vitsejä, Juha Tapio puhutteli lyriikoillaan ja Jari Sillanpää huipensi illan kuninkaan ottein. Timo Salmesmaa
• 21 Keskiviikko 3. elokuuta 2016 AAMUSET Jetset
• Keskiviikko 3. elokuuta 2016 AAMUSET 22 Mielipide Tack… …nej tack! MYYVÄT kaupoissa kasvatussäkkiä lapselle. Lienee uutuus. Tähän asti niitä onkin kasvatettu enimmäkseen tynnyreissä ja pulloissa. SÄÄNTÖ-SUOMEN ote lipsuu? Venetsialaisten ilotulitteita varten ei tarvitse hakea lupia Varsinais-Suomessa pelastuslaitokselta. Voitto se on pienikin voitto. AMERIKKALAISEKONOMISTIT ovat ennustaneet olympialaisten mitalisaaliit. Suomeen ei tule yhtään kultaista. Se oli siinä sitten. Ei katsota koko kinkereitä. POKEMONIT villitsivät nuoret liikkumaan ympäri maita ja mantuja, mutta tietysti se oli väärin liikuttu, kun ei poimittu monsterien sijaan marjoja. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen toi 2 500 uutta työpaikkaa, mutta vastustajien mielestä se oli väärin työllistetty. Yritä tässä maassa sitten jotain. OVATKO palkattomat työharjoittelut hyvästä vai pahasta? ALA-SULKAVA: Näkisin, että siinä on molemmille enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Työantaja näkee kuinka työntekijä sopeutuu työtehtäväänsä ja työntekijä näkee, onko työ häntä varten. Ei ole kenenkään etu, jos työntekijä ei ole motivoitunut. LAINE: Olen ollut työpaikassa, jossa iso osa töistä hoidettiin ilmaisten työkokeilijoiden voimin. Tätä oli jatkunut vuosien ajan. Ymmärtääkseni julkinen sektori on ollut suurin väärinkäyttäjä tällä alalla. MA-S: Ehkä julkisella sektorilla on tarjota enemmän työkokeilupaikkoja, koska työ ei ole niin hektistä ja kustannuskriittistä kuin yksityisellä sektorilla. AL: Tällä hetkellä julkisellakin puolella on kovat paineet päällä. Yksi ihminen tekee monen ihmisen työt. Työkokeilujen huono puoli on se, että työt herkästi kasautuvat niille pysyvästi. MA-S: Puoli vuotta on kyllä pitkä aika palkattomaan työkokeiluun. AL: Ihmisille, jotka ovat pudonneet normaalin arjen ulkopuolelle, työkokeilu voi silti olla tosi hyvä juttu. Tulee itseluottamusta, kun saa vastuuta. Joillekin ihmisille on mullistava asia, kun joku sanoo, että luotan sinuun. Mutta selvää on, että työkokeilu vääristää työmarkkinoita, koska kaikki työnantajat eivät ole kelvollisia ottamaan työkokeilijoita. MA-S: Ja onhan se nimikin vähän harhaanjohtava. Siitä saa kuvan, että joku nyt menee vähään kokeilemaan työntekoa. AL: Työmarkkinakelpoinen ihminen voi jäädä työkokeilujen kierteeseen, vaikka voisi saada ”oikeaa” työtäkin. MA-S: Luulisi, että ihmisellä on oikeus vaikuttaa siihen, mitä päivittäin tekee. AL: Ei se aina mene niin. Jos esimerkiksi korkeakoulutettu ihminen laitetaan puolen vuoden pätkissä työkokeiluihin, hän on samalla poissa työmarkkinoilta. Tässä vain siivotaan tilastoja. DEBATTI DEBATTI MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelonan fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. Bisnesleidi VS Kulturelli MIELIPITESSÄÄN Taisto Penttilä puhuu järkeä Kakolanmäelle rakennettavasta tornitalosta (Aamuset 13.7.), jossa olisi ehtona katolle tuleva näköalatasanne ja ravintola. Todellakin kelpaisi moinen näkymä kaupungin yli Turussa syntyneellekin. Kaupungissa vierailevalle varma turistimagneetti. Aika käsittämätöntä, ettei Turun kaltaisessa kaupungissa vielä ole minkäänlaista näköalapaikkaa. Korkeaan rakentamiseen on hyvä ottaa kantaa laajemminkin. Keskusta-alueen rakentamiseen on esitetty vaatimuksia, että uudisrakennusten alla olisi parkkihalli, ja päällä viherkatto. Hyviä ajatuksia, mutta eikö kukaan ymmärrä, millaiseksi muodostuu asuntojen neliöhinta, jos saa rakentaa vain matalia taloja. Joskus yksi tai kaksikin lisäkerrosta voisivat pitää neliöhinnat kipurajan alapuolella. Eri puolueet ovat esittäneet näkemyksiään. Ehdotus korkeista taloista vain yhdelle alueelle ei liene mielekäs, eikä liioin rakennuspaikan valinta sen mukaan, onko vieressä iäkäs rakennus. Itse ajattelen jokaisen talon sopimista paikkaansa sen ulkonäön perusteella. Keskustastamme löytyy kyllä esimerkkejä matalammistakin uudistaloista, joissa silmä ei todellakaan lepää. Julkisivusta saadaan kaunis, jos halutaan, ja silloin talo sopii mihin paikkaan tahansa. Tietenkään yhtään historiallista rakennusta enempää ei saa purkaa uudisrakennusten tieltä, mutta vanhan läheisyys ei estäne rakentamista, koska Turun keskusta on jo sekarakentamista. Meillä ei ole erikseen niin sanottua ”vanhaa keskustaa”, kuten monissa eurooppalaisissa kaupungeissa on osattu moinen säilyttää. KIMMO TARKE Näkötorni ja muut korkeat talot Kakola Yhtiöt Oy haluaisi rakentaa Kakolanmäelle 25-kerroksisen näkötornin. Kakola Yhtiöt Oy
• 23 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 3. elokuuta 2016 KOLUMNI KESÄ 2016 tullaan todennäköisesti muistamaan siitä, miten koko maailma hurahti Pokémon Go-mobiilipeliin. Pelin julkistuksen aikoihin lomailin Kainuun korpimaisemissa, jossa nettija puhelinliittymät toimivat vain parhaina päivinä. Edes pätkivät yhteydet eivät estäneet pelivillityksen leviämistä kulovalkean lailla. Örkkijahtiin lähdettiin kylille isolla porukalla tai perhekunnittain. Pelin synnyttämä akuutti tarve paremmalle puhelimelle vei toiset luurikaupoille. Pelistä muodostui parissa päivässä lasten koko elämän sisältö, ainakin puheiden perusteella. Hurmiollista villitystä seurasi luonnollisesti mielensäpahoittajien paheksunta. Pian saimme jo lukea lehdistä, miten kumarassa kännykän näyttöään tuijottavat pelaajat vaarantavat liikenteen juoksentelemalla päättömästi. Toiset vaativat Pokémon-pelaajien pääsyn kieltämistä hautausmaille ja kirkkoihin. Eräässä mielipidekirjoituksessa peliä luonnehdittiin kollektiivisen lobotomian muodoksi. ITSE en ole hirviömetsälle lähtenyt. Oman älyluurini uumenista löytyy ainoastaan yksi peli ja sekin seniorikansalaisten suosima sanaristikko. Mutta vaikka en kuulu Pokémonien kohderyhmään, ei sen suosio ole mitenkään minulta pois. Päinvastoin, ilmiön monitasoisuus kiehtoo. On huvittavaa nähdä, miten ihmisryppäät pyörivät puistoissa luurit ojossa. Samalla liikkumattomuudestaan syytetyt lapset ja nuoret saadaan vaivihkaa ulos liikkeelle. Järjenkäyttö on kuitenkin sallittua. Eihän jalkapallon perässäkään pidä rynnätä rekan alle. Liikuttavaa, miten kiinnostus peliin on saanut jopa eläkeläiset hankkimaan älypuhelimen. Ajassa ja ilmiöissä kiinni pysyminen ei ole koskaan myöhäistä. HANNELE SIVONEN Sekaisin örkkijahdista Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T KUN avaa television, niin jatkuvasti tulee uutisia Yhdysvaltojen presidentinvaaleista. Minulle ainakin mokomat pirskeet riittävät. Minkä takia asiaa täytyy vatvoa joka kanavalla? Ylen aamu-tv ei muusta osaa puhuakaan kuin Trump sitä, Clinton tätä. Ei voi olla tylsempää ja turhempaa uutisointia kuin tämä. Tietenkin taas joku väittää, että sillä on Suomelle suuri merkitys, kummasta tulee pressa. Ja pöh! Sillä ei ole mitään merkitystä suomalaiselle kaduntallaajalle, kummasta se maailmanpoliisi tulee. Eero Heinäluomakin on mennyt oikein oppia hakemaan, kun täällä Suomessa mukamas ei osata vaaleja käydä omin opein läpi. Se on nyt vaan niin, että kyllä tämä Suomi taitaa olla Euroopan amerikkalaistunein maa. En käsitä, että maata jossa lukutaidottomuus, rasismi, kodittomuus ja köyhyys on maailman laajinta, pidetään jotensakin tähtitaivaana. Maa joka ainoana kansakuntana on käyttänyt ydinasetta ihmistä vastaan. JUSSI KUJANPÄÄ Jo riittää Amerikka TURUN keskustan kehittäminen on ottanut alkuvuodesta isoja askeleita. Tulevaisuudessa Turussa tulee olemaan viihtyisä kävelykeskusta, johon on helppo tulla eri tavoin. Ikävä kyllä suunnitelmissa on taas unohdettu pyöräilijät. Tarkemmin sanottuna ei ole ymmärretty, että polkupyörä on liikenneväline, jolla liikutaan paikasta toiseen, kuten kotoa työpaikalle. Useat keskustan pyöräilyreitit eivät ole pyöräilyreittejä alkuunkaan. Esimerkiksi molemmat rantakadut ja Yliopistonkadun kävelykatu palvelevat ensisijaisesti kävelijöitä. Pyöräilijät poukkoilevat kävelijöiden joukossa aiheuttaen harmistusta ja vaaratilanteita. Hyvin usein kesäisin nämä “pyöräreitit” myös suljetaan pyöräilijöiltä erilaisten markkinoiden takia. Vaihtoehtoiset reitit ovat käytännössä autoteitä, jolloin pyöräilijät ohjataan aiheuttamaan harmia autoilijoille. Myös pyörällä liikkujan on hyväksyttävää päästä mahdollisimman nopeasti, sujuvasti ja turvallisesti paikasta toiseen. Pyörät eivät kuulukaan kävelijöiden tai autojen keskuuteen, vaan omille pyöräteilleen, -kaistoilleen tai -kaduilleen. Esimerkiksi Helsingissä Baana on hyvä esimerkki toimivasta liikennejärjestelystä. Nyt kun Turun keskustan kehittäminen on todella nytkähtänyt käyntiin, odotan myös yksinomaan pyöräilijöille tarkoitettujen reittien lisääntymistä. PETRA PELTONEN (SD.) Pyöräilijät ansaitsevat omat reittinsä
• Keskiviikko 3. elokuuta 2016 AAMUSET 24