JO V DESTA 1981 UO REMP I Aamuset KA D??? ?????? ??????????? ?? ???? ?Ž????? ?????? I Kaupunkimedia HT SE PA U P U N KILE Keskiviikko 3. syyskuuta 2014 | Nro 65 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turun velkaneuvonnassa pitää kiirettä – Uutiset s.6 pelivelkaiset nouseva ryhmä. ^????????????? >???? ,?????? / D???? >???Ž??? D????? >???Ž??? / D???Ž >???Ž??? E?? ???? ?????????? ??????? ?????????Ž???????? ,???????Ž????? ?? d???? ? ????????? ???? ??? ???? W????????? ????? ?????? ?? ?????? <????? ??????? Suomestaan ylpeä Takaisin kehään Rakentava pikkuneiti Suomen kielen opiskelu oli Aidan Ylimazille itsestäänselvyys. Hänen mielestään ilman sitä ei pärjää. Kaupunki s. 8 Nyrkkeilijä Eemeli Katajistolla on pitkän ottelutauon jälkeen kaksi ottelua nopeaan tahtiin. Urheilu s. 10 Robottikerho on poikien juttu, mutta se ei haittaa Amanda Ekbladia. Häntä kiinnostaa rakentelu. Koulut&kurssit s. 20
AAMUSET Äksiisin tarkoitus PÄÄKKÄRI Keskiviikko 3. syyskuuta 2014 Tack… VALTIOVARAINMINISTERIÖ piti männäviikolla taustatilaisuuden valtion ensi vuoden budjetin tiimoilta. Paikkana oli kokoustila Jakovara. Aika toivorikasta, näinä aikoina. ULKOMINISTERIÖÖN on perustettu uusi kybersuurlähettilään tehtävä. Radio Airiston Aaltojen saamien tietojen mukaan uniformuna on trikookankainen one-piece joustovyötäröllä. Viranhoito edellyttää katkeamatonta somessa roikkumista, pääministerin kaikkien twiittien välitöntä retweettausta ja energiajuomankestävää maksaa. LONKEROSTA on tulossa uusi vientihitti, ainakin mitä tulee klassikkojuoman Berliinissä saamasta suosiosta. Odottakaas vain kun Hitler ja Pekka Puska (kuvassa) kuulevat tästä. …nej tack! VIIMEISIN villitys on kuulemma erotiikkalelu, jolla voi ottaa kuvia sieltä minne aurinko ei paista. Emme edes halua tietää, millainen selfie-villitys tästä seuraa. TUNTUU kaikki nykyään olevan ”huikeaa parhautta”. Eli mitä? Ei yhtään mitään. Muovisina kimaltavia ylisanoja, tyhjän kielen täytettä. KOKOOMUSRAKETIT (ja kaverit) Lasse Männistö ja Laura Räty (kuvassa) vaihtavat palleja keskenään – ja kummankin palkka nousee. Vaikka pykälien mukaan mentäisiinkin, on tärkeintä taas se, miltä homma näyttää ulospäin. Eihän se hyvältä näytä. KANSAINVÄLINEN Northern Coasts 2014 -sotaharjoitus ei olisi voinut Suomen kannalta ajoittua enää yhtään hankalammin. Selkämerellä seilaavat Naton sota-alukset samaan aikaan, kun Venäjä palauttaa voimapolitiikkaa käytäntöön Ukrainassa. Venäjän ilmatilaloukkaukset kiihtyvät ja punatähtiset sukellusveneet ovat Suomenlahdella arkinen näky. Paikalliset salaliittoteoreetikot ovat noukkineet meneillään olevasta harjoituksesta lisää kuteja lippaisiinsa. Ajoitus on nähty osana Naton salaista suunnitelmaa suluttaa Suomi ja Ruotsi etulinjoikseen kolmannessa maailmansodassa Venäjää vastaan. Heitä ei vakuuta sekään fakta, että harjoituksen aikataulu lyötiin lukkoon neljä vuotta sitten. Silloin ei kukaan tiennyt, mitä tuleman pitää. Ainakaan lännessä. Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) kanta harjoituksen mahdolliseen peruuttamiseen oli jyrkkä ei, kun asiaa häneltä elokuun taitteessa kysyttiin. Ja miltä ruksien vetäminen olisi idässä näyttänytkään? Pelkurimaiselta ja naurettavalta nöyristelyltä. uhkailutarkoituksessa, kuten kuu-lee etenkin Venäjän harjoitusten yhteydessä väitettävän. Harjoituksia – niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin – on pidettävä säännöllisesti, koska niin kalusto, tekniikka, taktiikka, sotilaspolvet kuin maailmanpoliittiset sääolosuhteetkin uusiutuvat jatkuvasti. Sotaharjoituksissa varjonyrkkeilillään siltä varalta, että gongi kumisee ee käskynä kehään. Gongi, jonka ääntä tä yksikään suomalainen sotilas ei tahhdo kuulla. SOTAHARJOITUKSET ovat armeijoiden ruisleipää. Niitä ei pidetä ensisijaisesti poliittisessa mahtailu- ja TEEMU P. PELTOLA LA LI ANDERSSON CHRISTIAN PERHEENTUPA on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja valtuustoryhmän pomo Turussa. on kapteeni ja johtamisen opettaja. DEBATTI MITEN elävöittäisitte kauppatoria? ANDERSSON: Minun mielestäni oli tyhmää, että kaavavaiheessa kytkettiin yhteen toriparkki ja torin maanpäällisen osan kunnostustyöt. Jo kauan sitten olisi voitu tehdä vaikka mitä torin elävöittämiseksi, mutta toriparkin vuoksi kaikki junnaa paikallaan. Ne suunnitelmat, jotka ovat olemassa esimerkiksi torin vehreyden lisäämiseen vaikuttavat hyviltä. Toivoisin myös enemmän ohjelmaa torille. PERHEENTUPA: Tapahtumia nimenomaan ja puistomaisia oleskelutiloja. Osa kaupunkiin tulevista isoista tapahtumista voitaisiin myös rohkeammin viedä torille. Tällä hetkellä torilla on aika vähän isompia tapahtumia. LA: Erityisesti iltaisin tori huutaa tyhjyyttään, joka lisää karuuden tunnetta. Olisi hauskaa, jos torilla olisi esimerkiksi eläkeläisten päivätansseja ja iltaisin jotain muuta musiikkia. CP: Joulun aikaan tietenkin on ne kojut torilla, mutta miksei samantapaisia teemajuttuja voisi tehdä myös muina vuodenaikoina. LA: Saa nähdä miten toriparkin käy. Aika vähissä Suomessa on kokonaan s
Punavihreä Kenttäharmaa yksityisellä rahalla toteutetut toriparkit. On poliittisesti mahdotonta, että kaupunki lähtisi mukaan hanketta rahoittamaan. Voi olla, että joudutaan odottamaan aika pitkään. CP: Kun toria joskus uudistetaan, samalla voisi vetää maan alle kylmäputket, että talvella siihen voisi jäädyttää luistinradan. En myöskään tiedä, miten nyt lopulta toriparkin sisäänajoja on suunniteltu. On sääli, jos se katkaisee yhteyden joelle vielä nykyistäkin selkeämmin. Torin elävöittämisen kannalta yhteyttä jokeen pitäisi saada voimistettua. LA: Tähän liittyy myös kevyenliikenteen toteutus. Myös ne ovat junnanneet paikallaan tosi pitkään. Kun jokirantaa käytetään nykyisellään paljon, niin pitäisi panostaa kokonaisuuteen, että jokiranta ja tori saataisiin kytkettyä paremmin yhteen, että niitä olisi luontevaa käyttää. CP: Ehkä siinä näkyy turkulaisuus, että asioista väännetään 30 vuotta ilman, että ne etenevät. LA: Minua harmittaa edelleen se, ettei aikanaan saatu toriparkkikaavaa kansanäänestykseen. Sillä olisi saatu selkeä osallistava päätös asialle. NIKKE NOUSUKAS 4 Pääkirjoitus 3.9.2014
s
SUOMENKIELISILLE SU
TO KLO
PE
LA KLO
RUOTSINKIELISILLE &ÚRSAMLINGARNAS SAMTALSTJËNST JOKA ILTA KLO
s SUUNTANUMEROA EI TARVITA 3OITTO MAKSAA LANKAPUHELIMESTA PAIKALLISPUHELUMAKSUN VERRAN -ATKAPUHELINTA KËYTTËESSË LASKUTUSPERUSTEENA ON OMAN OPERAATTORIN PUHELUHINNAT
AAMUSET 6 UUTISET Pyörävarkaat urakoineet Raisiossa POLKUPYÖRÄVARKAAT ovat urakoineet viime päivien aikana Raisiossa urakalla. Kauppakadulta on anastettu Jopo, Syreenikadulta Felt-merkkinen maastopyörä, Sepänkujalta Jopo, Haavinkadulta Yosemite-maas- topyörä ja Eeronkujalta Mongoose Ritual -merkkinen pyörä. Raision poliisin alueeseen kuuluu myös Naantali, jossa Vadstenankadulta on anastettu Tunturi-merkkinen polkupyörä Kuinka sinä tai läheisesi pääsi velkakierteestä? Kerro meille tarinasi. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 3. syyskuuta 2014 Yliopistonkatu 12 vuokrataloksi SKANSKA toteuttaa Turun keskustassa sijaitsevaan arvokiinteistöön muutoksen, jonka myötä toimistoista tulee vuokra-asuntoja. Kyseessä on Yliopistonkatu 12 a:ssa oleva rakennus. Urakan tilaaja on KOy Yliopistonkatu 12 a ja rakennuttajana toimii Rakennuspalvelu J. Martti & Co Oy. Työt kohteessa ovat käynnistyneet ja valmista tulee heinäkuussa 2015. Rakennus on kaksiportainen, 7-kerroksinen kerrostalo, jonka koko on noin 3 800 bruttoneliömetriä. Taloon tulee 48 korkeatasoista vuokra-asuntoa sekä autotalli. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu liiketiloja. Ylin kerros ja vesikatto rakennetaan kokonaan uudestaan ja julkisivut lisäeristetään. – Rakennuksen julkisivu saa arvonsa mukaisen kasvojenkohotuksen uuden kaksivärisen rappauspinnan ja julkisivuvalaistuksen myötä, kertoo työpäällikkö Vesa Hintukainen Skanskalta. Turku Energia laskee hintoja TURKU Energia Sähköverkot Oy:n sähkön siirtotuotteiden hinnat laskevat 1. lokakuuta alkaen noin seitsemän prosenttia. Alennus liittyy alhaiseen korkotasoon sekä Energiaviraston kohtuullisen tuoton rajaan. Alennus kohdistuu pääosin energiamaksuun. Sähkönjakelusta perittäviä maksuja käytetään sähköverkon ylläpitoon, operointiin, kunnossapitoon ja uusiin investointeihin. – Verkkoyhtiöiden kohtuullinen tuotto määräytyy Energiaviraston määrittelemän mallin mukaisesti. Alennuksen vaikutus laskulla on keskimäärin seitsemän prosenttia sähkönkäytöstä ja verkkosopimuksesta riippuen, sanoo toimitusjohtaja Vesa Vaskikari Turku Energia Sähköverkot Oy:stä. Kerrostaloasukas, jonka vuosikulutus on 2000 kWh, säästäisi noin kuusi euroa vuodessa. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle, jolla vuosikulutus on noin 18 000 kWh, syntyy säästöä noin 38 euroa vuodessa. Velkahelvetti yleistyy Pelivelkaiset nuoret miehet velkaneuvonnan kasvava asiakasryhmä Teemu P. Peltola TEEMU P. PELTOLA TURUSSA asuvat yksityishenkilöt jättivät viime vuonna käräjäoikeuteen 184 velkajärjestelyhakemusta. Määrä on 2000-luvun suurin. Tätä enemmän hakemuksia (200) jätettiin vain vuonna 1997, jolloin Tilastokeskus aloitti asian tilastoinnin. Vähiten hakemuksia Turussa jätettiin vuonna 2002, vain 50 kappaletta. Velkajärjestely antaa maksukyvyttömälle mahdollisuuden vapautua osasta tai kaikista veloistaan, kun hän on pysyvästi kyvytön maksamaan niitä. Tuomioistuin päättää kunkin yksityishenkilön kohdalla erikseen velkajärjestelyyn pääsemisestä. Velkajärjestelyhakemuksen takana ovat usein vuosikausia jatkuneet taloudelliset vaikeudet. ENNÄTYSVUOSI 2013 näkyi myös Turun kaupungin talous- ja velkaneuvonnassa. Ovet ovat käyneet vilkkaasti. Johtava velkaneuvoja (vs.) Petra Einiö näkee, että yhtenä syynä on ollut vuonna 2013 voimaan tullut korkokatto sekä kuluttajansuojalakiin kirjattu luotonantajan tarkempi selonottovelvollisuus. – Sääntely poisti markkinoilta muutamia pikalainayrityksiä. Moni pikalainakierteessä ollut ei voinutkaan aikaisempaan tapaan pyörittää lainakierrettä, koska luotonantajien oli aikaisempaa tarkemmin kysyttävä lainanottajan velkatilanne. Tämä aiheutti ruuhkaa velkaneuvonnassa, Einiö sanoo. Hän sanoo, että kuluvan vuoden asiakasmäärä on edellisen vuoden tasolla. Asiakkaiden ikähaitari venyy 17-vuotiaista yli 90-vuotiaisiin. EINIÖN mukaan luottomarkkinat ovat mullistuneet kymmenessä vuodessa täysin. Erityisen herkästi pika- vippeihin turvautuvat nuoret, mutta myös iäkkäät. Kummassakin ryhmässä ymmärrys kokonaiskoroista ja useiden luottojen päällekkäisestä vaikutuksesta omaan talouteen on Einiön mukaan joskus hankala hahmottaa. – Aikaisempaa suurempana asiakasryhmänä ovat peliriippuvaiset nuoret miehet. Heillä tyypillisimmät syyt velkaantumiseen ovat parisuhteen päättyminen, työttömyys, sairastelu, pätkätyöt ja jo alkujaankin tuloihin nähden ylisuuret asuntolainat. Talousvaikeuksien taustalla on monasti useampia tekijöitä ja ylivelkaantuminen on näiden yhteinen seuraus. – Peliriippuvuuden taustalla voi olla yksinäisyyttä, masennusta tai työttömyyttä – tai näitä kaikkia. Sairastelu voi johtaa työttömyyteen ja masennukseen ja sitä kautta avioeroon, Einiö kertoo. Turun talous- ja velkaneuvonnan alueeseen kuuluu 18 kuntaa. Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen tehtiin viime vuonna näistä kunnista yhteensä 249 velkajärjestelyhakemusta, joka on 45 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012 (172 hakemusta). Vasemmistonuorilta kolme nuorta ehdokasta TEEMU P. PELTOLA VARSINAIS-SUOMEN Vasemmistonuoret on nimennyt vuoden 2015 eduskuntavaaleihin ehdokkaikseen Li Anderssonin, Lauri Arosen ja Sade Kondelinin. – Meillä on todella hyvä ehdokaslista. Sade Kondelin on tunnettu järjestöaktiivi, blogaaja ja pitkän linjan nuorisoliittolainen. Lauri Aronen on ammattiyhdistystaustainen,
Turkulaisten yksityishenkilöiden käräjäoikeuteen jättämien velkajärjestelyhakemusten määrä oli vuonna 2013 korkeimmillaan sitten vuoden 1997, jolloin hakemuksia tehtiin tasan 200.
Õ?>?ÃÌ???>ÌÕ {] $/ ' %2.& . ää . + *ÕÕÌ>À?>??>ÌÕ n] «Õ?° ä{ä xn? ÎÎ?Î 111' 0 !- ( ' työelämän hyvät ja huonot puolet tunteva Vakka-Suomen ehdokas ja Li Andersson Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja viime vaalien ääniharava. Näillä ehdokkailla pääsemme tavoitteeseemme saada vähintään yksi nuori kansanedustaja Varsinais-Suomesta, suitsuttaa Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Saska Heino. Ehdokkaista tunnetuin on 27-vuotias Andersson, joka on turkulainen ( ( % *)
( "( " %( " ("% (
)( "%
' "% ( ! +#++ ++ + '
"% ( ! +#++ #+&+ + '
) ( %
!
!( *
" % ' $ ++ ' Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu. Hän oli vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Turun ääniharava ja vuoden 2014 eurovaaleissakin kärjen tuntumassa. Valtakunnallisesti hän on saanut paljon näkyvyyttä muun muassa marjanpoimijoiden oikeuksia ajavan kampanjan kautta. Kondelin on 28-vuotias turkulainen sukupuolentutkimuksen jatko-opiskelija. Hän toimii aktiivisesti Vasemmistonuorissa ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavassa Trasek ry:ssä. Lisäksi hän toimii Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa Vihreän vasemmiston edustajana. Aronen on 28-vuotias uusikaupunkilainen perheenisä, materiaalikäsittelijä ja AKT:n jäsen. Hän pitää kärkiteemanaan lasten ja nuorten asemaa yhteiskunnassa. Hänen tavoitteenaan on olla vasemmiston kärkiehdokas Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen alueella.
AAMUSET 8 KAUPUNKI Vanhoja autoja Mobiilimäellä VANHOJEN ajoneuvojen ja vanhan tavaran harrastajat kokoontuvat Mobiilimäelle (Hitsarinkatu 4) ensi sunnuntaina, kun Turun Seudun Mobilistit ry järjestää Syysheikki 2014 ajoneuvoharrastus- ja keräily- tapahtuman. Tapahtuma on yleisölle avoinna kello 8–15. Pääsylippu maksaa kaksi euroa, mutta museo- ja harrasteajoneuvojen kuljettajat pääsevät ilmaiseksi sisään. Keskiviikko 3. syyskuuta 2014 Tuleeko Turussa toimeen ilman suomen tai ruotsin kielitaitoa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Marianne Rovio TÄYTTÄ ASIAA TYTTÄRENI syntyi Heidekenillä 11.12.1982 vakavasti sydänvikaisena, kuten olin itsekin syntynyt. Huoli oli musertava. 13.12. Luciakulkue valaisi koko Heidekenin ja meidät tuoreet äidit ja isät.Valo ja tunnelma saivat meidät uskomaan tulevaisuuteen ja lääketieteeseen. Tytär leikattiin pitkässä operaatiossa 5.3.1984 ja hän on nyt terve nuori nainen! Lucia-kulkue Heidekenillä rauhoitti meidät. Poikamme syntyi viittä vuotta myöhemmin Tyksissä, koska siellä lääketieteellinen valmius oli parempi. Olin pettynyt, mutta faktat pitää ottaa huomioon. Heideken oli hieno paikka synnyttää jo tunnelmansa vuoksi. KOTIKYLÄN KASVOT Aidan Ylimaz ei luovuttanut, vaan on opetellut suomen kielen virallisen kielikokeen läpäisemiseen asti. TAINA KEVÄTLAHTI JA PERHE LÄÄKKEITÄ menossa tiskin taakse. Mielestäni kun jälkiehkäisyvalmisteita käytetään hädänalaisena, apteekin myyntiin liittyvän käytännön ei tule lisätä asiakkaan painetta. Hädänalainen ihminen todennäköisesti kantaa myös syyllisyyttä ja vaivattomuus asioidessa on tärkeää. Vaikka molemmat partnerit ovat vastuussa ehkäisystä, sukupuolielinten rakenteen puolesta mies voi järjestää ehkäisyn joustavammin jos yhdyntää ei ole suunniteltu etukäteen. Asiaa tulisikin tarkastella naisten näkökulmasta, ahdinko huomioiden. EETTISESTI TISKILLE JOS mielekäs työ on ihmisen perusoikeus ja jo yksin mielenterveydellisestikin tärkeää, mitä osaa pörssikeinottelu tässä kokonaisuudessa edustaa? KÄEN POIKAAKO? ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Suomella pärjää paremmin Aidan Ylimaz ei voisi kuvitella elävänsä Suomessa kieltä osaamatta MARIANNE ROVIO –SUOMEN kieli on välttämättömyys, jos haluaa integroitua Suomeen ja tehdä täällä töitä. Mihin tahansa ulkomaille lähteekin pidemmäksi aikaa, on opittava sen maan kieli missä asuu, toteaa Diyarbakrista Turkin kurdialueelta kotoisin oleva Aidan Ylimaz. Suomeen vuonna 2000 muuttanut Ylimaz ei voisi kuvitella elämää Suomessa ilman, että olisi opiskellut Suomen kieltä. Heti alkuun hän osallistui kahdeksan kuukautta kestävälle suomenkielen kurssille Turun kristillisessä opistossa. – Suomessa on todellakin opittava kieli. Ei saa olla laiska ja unoh- taa opiskelua. Uskon, että kuka tahansa oppii kielen jos vain viitsii. Ei pidä lannistua, vaikka se tuntuukin aluksi vähän vaikealta. Yksi yhteinen sana kurdin ja suomen kielestäkin löytyy: numero sata on sat kurdiksi. YLIMAZ ei lannistunut vaan kokeili kolme kertaa suomen virallisen kielikokeen läpäisemistä. Kielitaitoa Ylimaz pitää yllä lukemalla suomalaisia sanomalehtiä ja puhumalla ihmisten kanssa. Asiakaspalvelussa kieltä tarvitaan aina. Hänellä on kaksi ravintolaa Turussa. Orikedon Taverna on toiminut jo vuosia ja Turun lounaspaikan hän avasi juuri. – Minä yritin niin kauan, että pääsin läpi. En voisi toimia ravintola-alan yrittäjänä jos puhuisin vain kurdin ja turkin kieltä. Ylimaz uskoo, että suomea osaavan on helpompi tehdä töitä ja tutustua paikallisiin. – Ei ole mitään järkeä etsiä asuntoa maahanmuuttaja-alueelta ja hengata vain samaa kieltä puhuvien kanssa. Jos et osaa suomea, niin voit saada aikaan kaaosta jopa siivoushommissa. Pitää osata lukea tuoteselosteita ja kuunnella työohjeita. On myös paljon helpompi tutustua paikallisiin kuin voit puhua heidän kanssaan. Suomen kielen avulla Ylimaz on voinut tutustua paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. – Kielen avulla opit ymmärtämään vitsejä ja millainen on paikallinen huumorintaju. Lisäksi kielen osaaminen edesauttaa tutustumaan paikallisiin tapoihin, uskontoon ja perinteisiin paljon syvemmin. OPISKELU kiinnosti aina Ylimazia, mutta kotimaassaan hänellä ei ollut siihen koskaan mahdollisuutta. Lapsena hän ei käynyt koulua, vaan opetteli lukemaan tiskatessaan. – Kurdeilla ei ole omaa valtiota, ja tavallaan olet koko ajan ilman mahdollisuuksia kotimaassasi. Aloitin tiskaajana 14-vuotiaana eräässä ravintolassa ja kokki piti kovaa kuria, että opettelisin lukemaan. Ensin hän opetti minulle aakkoset ja sitten lukemisen sekä kirjoittamisen taidon, Ylimaz muistelee hymyissä suin. Ravintola-alalla Turkissa hän oppi myös ensimmäiset suomalaiset sanat, sillä työskennellessään Alanyassa hän kohtasi monia suomalaisia. – Opin heti sanomaan tervetuloa suomalaisille turisteille ja muutamat kirosanat kaupanpäälle, Ylimaz nauroi. TÄYSOSUMA Suomen vanhin patsas RIITTA KORMANO Johanna Nummila mehupaussia? – Jokos se kello näyttää Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. KUVANVEISTÄJÄ C. E. Sjöstrandin (1828–1906) veistämä H. G. Porthanin (1739–1804) patsas on nostattanut kansallistuntoa Turun Suurtorin puistossa jo 150 vuotta. Suomen ensimmäinen henkilömonumentti rahoitettiin kansalaiskeräskeräyksellä. Paljastus 9.9.1864 oli aikaikanaan valtava kansanjuhla. Veistoksessa yhdistyy kaksi si Suomen kulttuurin ”isähahmoa”. Sjöstrandia on kutsuttu kuvanveistotaiteen isäksi ja Porthania Suomen histo- rian isäksi. Hän oli monien tieteenalojen uranuurtaja, Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja. Hän perusti myös Aurora-seuran, joka julkaisi Suomen 1. sanomalehteä. Patsas on täynnä yksityiskohtia. Porthan istuu mietteissään. Tiedemiehen merkkeinä on kynä ja paperikäärö. Jalustassa on ajan eurooppalaiJal sille monumenteille ominainen sil kuvaohjelma, ainoa laatuaan ku Turussa. T Etureliefissä on soihtua kantavat suojelushenget, jotka vartioivat Suomen vaakunaa. Sivun pyöreissä medaljongeissa suruhuntuinen MEIDÄN MAILLA Suomi suree Porthanin uurnan äärellä ja sanelee historian Muusalle hänen ansioitaan. Toisella puolella jalustaa on kuvattu Porthanin oppilaat ja henkiset perilliset, arkkipiispa J. Tengström ja runoilija F. Franzén. Paljastusjuhliin liittyen Sjöstrand valmisti myyntiin monumentin kipsisiä pienoismalleja (kuvassa), joiden hinnaksi oli määritelty 40 markkaa. Brinkkalan kirjakaupassa on esillä patsaan 1800-luvulta peräisin oleva pienoisveistos. Yleisöllä on mahdollisuus uppoutua lähemmin kaikkiin pieniin yksityiskohtiin, jotka kertovat oman aikansa taiteen tavoitteista.
%I PAKKOJÛSENYYTTÛ TAI MUITA SITOUMUKSIA +ULUNVALVONTA
AVAIMELLA SALILLE H VRK AVAIN Ñ 25.3!!34) ),-!)34! 0!2++)4),!! 9KSIL?LLINEN OHJAUS
2YHMÛVALMENNUS
+UNTOUTUS
3ULKAPALLO
3OLARIUM
,ISÛRAVINTEET
2AVINTO
OHJAUS JA OHJELMAT /HJELMAT RÛÛTÛL?IDYSTI JUURI SINULLE -AKSA VAIN SIITÛ MITÛ TODELLA TARVITSET JA HALUAT 3AIPPUA #ENTER s !RTTURINKATU
452+5s P sWWW SALI COM s s s !VOINNA H JÛSENILLE s s PALVELU JA VALMENNUS s ARK
LA
s SU
s
AAMUSET 10 URHEILU Aiotko mennä katsomaan Pikkuhuuhkajien esitystä Kupittaalle? Pikkuhuuhkajat ennätysyleisön edessä SUOMEN alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue kohtaa Walesin Kupittaalla EM-karsintaottelussa perjantaina 5. syyskuuta. Suomen Palloliiton Turun piirin 90-vuotisjuhlaottelu vetää Kupittaalle ennätysyleisön, sillä jo ennakkoon lippuja on myyty enemmän kuin edellinen pikkuhuuhkajien yleisöennätys, vuodelta 1995, on. Myös urheilullisesti panosta on, sillä Suomella on vielä mahdollisuus nousta karsintalohkossa toiseksi. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 3. syyskuuta 2014 Yhdeksän kuukauden huili PUUKKOKATSOMO Kova temppu TPS:N jalkapallomiehistö antoi viime viikonloppuna komean näytteen kyvyistään. Nousukuntoisen, ja tällä kertaa myös tulosta tehneen, Palloseuran käsittelyssä RoPS oli käytännössä aseeton. Eero Tammisen (kuvassa) johdolla TPS näytti joukkueelta, joka on kaikkea muuta kuin taistelemassa sarjapaikastaan. Kautta on edelleen pelaamatta seitsemän kierrosta, mutta Palloseuran otteista on viime kierrosten aikana huokunut tekemisen meininki. Palloseuran osalta kauden loppuohjelmakin on sellainen, että pisteitä on otettavissa. Ennen kauden alkua moneen kalenteriin ruksattiin 17. syyskuuta kohdalle kauden viimeinen derby sillä ajatuksella, että se on viimeinen Turun derby muutamaan vuoteen. Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että derbyt kuuluvat Turkuun tulevinakin vuosina. Se on kova suoritus mustavalkoiselta joukkueelta. ILKKA LAPPI Eemeli Katajisto katkaisee uransa pisimmän ottelutauon ryminällä Mikael Rydenfelt ILKKA LAPPI AMMATTINYRKKEILIJÄ Eemeli Katajisto päättää lauantaina Tampereella pitkän tauon. Katajisto nousee Pyynikin palloiluhallissa kehään yhdeksän kuukauden ottelutauon jälkeen. Kyseessä on 29-vuotiaan Katajiston uran pisin tauko. – Elokuussa tuli 20 vuotta nyrkkeilyä täyteen, varmaan koko aikana ei ole ollut näin pitkää ottelutaukoa. Yhdeksän kuukautta on itselleni tosi pitkä aika. Kesäkuusta lähtien olen kuitenkin treenannut valmistuen ottelemaan, joten sen suhteen tauolla ei pitäisi olla vaikutusta. Kehässähän sen sitten näkee, tuumaa Katajisto. Alkuvuodesta silmävammasta kärsinyt Katajisto palaa tositoimiin ryminällä. Jos Tampereen ottelussa ei satu yllätyksiä, Katajisto nähdään kehässä uudelleen jo 20. syyskuuta Helsingissä. Kaikki seitsemän ammattilaisotteluaan voittanut Katajisto ei usko Tampereella nopeaan tyrmäykseen. – Nätisti pyrin Tampereella nyrkkeilemään. Ei ole järkeä alussa lähteä rynnimään. Järkevään ottelemiseen pyrin, koska tekniikkaetu todennäköisesti on kuitenkin minulla. Myös mielessä on se, että seuraava ottelu tulee nopeasti vastaan. PALUUOTTELUSSA Katajistoa vastaan nousee 30-vuotias Haris Causevic. Vaikka itävaltalaisen kymmenen voittoa ja yhden tappion sisältävältä ammattilaisuralta ei varsinaisia nimimiehiä löydykään, miestä ei kannata lähteä aliarvioimaan. – Jonkunlainen kuva Causevicista on. Yhden hänen ottelunsa olen nähnyt. Hän on vahvan oloinen jässikkä, vähän minua lyhyempi. Ainoa tappio on tullut Enrico Köllingille, joka on Sauerland-tallin tulevaisuuden toivoja, Katajisto toteaa. – Omilla vahvuuksilla pitää pystyä ottelemaan, teknistä ja liikkuvaa nyrkkeilyä. Viime joulukuun matsissa jäin turhaan seisomaan vastustajan (Kevin Cojean) etäisyydelle ja Vaikka ottelutauko on venynyt pitkäksi, salilla Katajisto on viihtynyt tiiviisti. Kesän hän pystyi harjoittelemaan täysipainoisesti nyrkkeilyn ehdoilla. tuli turha vekki silmäkulmaan, hän jatkaa. KUMPIKIN syyskuun otteluista on kaavailtu kuuden erän mittaiseksi. Kahdeksaneräisiin kamppailuihin siirtyminen oli tapetilla jo viime vuoden lopulla, mutta toistaiseksi ollaan pitäydytty lyhyemmissä kamppailuissa. – Nämä ottelut ovat niin lähekkäin, että pysyttiin vielä kuudessa erässä. Muutoin oltaisiin jo siirrytty
887,6,$ 78581 .81726$/,.(17b/7b 0RQWD NLORD 2(+62:0::( YlQX l W W 7HKXVWHW Q H U OOLV SH QR W RQ Q .X XNR MR (OlPlQWDSDPXXWRV YLOOLWVHH 5f4f RHPRRP LK\[ Á :ff:;f ,<96( ? ;YLLUP[ Z``ZR\\U SVWW\\U ? 0U)VK` RLOVURVVZ[\T\ZTP[[H\Z ? 2HRZP R\U[V]HSTLUU\Z[HWHHTPZ[H ? ,P HSVP[\ZTHRZ\H UVYT Á ;\SL [\[\Z[\THHU /055(; =26 ! 2HRZP R\U[VZHSPH Á 2HRZP R\U[VZHSPH Y`OTpSPPR\U[H[\UUP[ Á 2HRZP R\U[VZHSPH Y`OTpSPPR\U[H[\UUP[ Á VWPZRLSPQH[ QH LSpRLSpPZL[ 0XLVWD P\|V LOPDLQHQ 0HKXNDWWL /DVWHQPDDLOPDQ ODSVLSDUNNL WUHHQLHQ DMDNVL YDLQ 'DYLG .XQWRPDDLOPDQ NDQWD DVLDNNDLOOH
kahdeksaan erään, Katajisto kertoo. Vaikka valmistautuminen on sujunut muutoin suotuisasti, pitkän ottelutauon jälkeen Katajistolla on ollut tekemistä painon pudottamisessa. Vielä muutama päivä ennen ottelua raskaan keskisarjan painoon 79,4 kiloa pääsemiseen riittää hikoilemista. – Paino on ollut tiukassa. Tuntuu, että mitä enemmän ikää tulee, sen vaikeampaa pudotus on ollut. Pakko se on kuitenkin rutistaa viimeisten päivien aikana.
AAMUSET 12 ELÄMÄ & TYYLI Jekuta, älä kiusaa! POSTI on julkaissut Duudsonit-aiheisen postimerkkiarkin. Sarjakuvamaiset postimerkit ovat osa Duudsonien koulukiusaamista vastustavaa kampanjaa. Jokainen duudsoni esiintyy yhdessä arkin neljästä postimerkistä. Arkin kuviin on piilotettu koodi, jonka kautta äly-puhelimella ja tabletillaa pääsee silmäilemään Duudsoneiden lisämateriaalia verkossa. Arkin kääntöpuolelta löytyy asiaa jekutuksesta. Mikä on huikein keksimäsi tai sinulle tehty jekku? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 3. syyskuuta 2014 Neidikki tutuksi MAISEMA-ARKKITEHTI ja puutarhatoimittaja Saila Roution teos Kukkia sipuleista (Moreeni 2014) on kattava katsaus sipuli- ja mukulakasvien maailmaan. Lajiesittelyiden sekä kasvatus- ja talvetusohjeiden lisäksi se pitää sisällään kolme istutussuunnitelmaa. Vinkkejä löytyy myös sipulikasvien ruukkukasvatukseen ja sipuleiden hankintaan sekä säilytykseen. Maasta nousevien versojen tunnistusopas kirjan lopussa on mukava lisä. Laaja lajiesittely kattaa niin puutarhassa kasvatettavat lajit kuin huonekasvitkin. Mukana on useita erikoisuuksia, joten kokeneempikin puutarhaharrastaja saattaa löytää kirjan sivuilta jotain uutta. Tunnetko esimerkiksi neidikin, lukinliljan tai kärsäkallan? Kyseessä on harvinaisen kaunis kirja. Runsas ja onnistunut kuvitus tekee sen selailusta miellyttävän kokemuksen. VIIHDELINJAT Näköalapaikalla Kirjoittamalla voi löytää elämälleen uuden suunnan Merja Kajala tavoitteensa ja löytää uuden suunnan. MERJA KAJALA –OMAELÄMÄKERRALLISEN kirjoittamisen kautta on mahdollista tulla tietoisemmaksi oman elämänsä vaiheista. Kirjoittaminen auttaa selvittämään, miten nykyiseen tilanteeseen on tultu, sanoo kirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja Pirjo-Riitta Tähti-Wahl. Kirjoittamalla voi käydä läpi vaikeitakin tapahtumia ja huolenaiheita. – Kirjoittamalla pystyy etäännyttämään itsensä vaikeista asioista. Monet kokevat, että kun asian on kirjoittanut ylös, sitä ei tarvitse enää ajatella kaiken aikaa. Murehtimiseen taipuvaisen on hyvä kirjoittaa huolenaiheita paperille. Se auttaa pääsemään eteenpäin, Tähti-Wahl kertoo. Hänen mukaansa kirjoittamisen kautta voi lisätä itsetuntemustaan ja selkiyttää ajatuksiaan. Kirjoittaminen auttaa ymmärtämään itseään ja muita paremmin. – Se tarjoaa näköalapaikan, josta käsin voi katsoa menneeseen ja tulevaan. Sieltä käsin huomaa esimerkiksi ne asiat, jotka toistuvat omassa elämässä. Kirjoittamalla voi selvittää TÄHTI-WAHLIN mukaan kirjoittaminen itsessään kohentaa oloa monin tavoin. Se tarjoaa mahdollisuuden pysähtymiseen. Etenkin käsinkirjoittaminen on omiaan lievittämään stressiä ja ahdistusta. Elämäänsä on mahdollista kirjoittaa myös uusiksi. – Itselleen voi kirjoittaa esimerkiksi onnellisen lapsuuden tai uuden uran. Kirjoittaminen avaa uusia näköaloja silloin kuin olemme juuttuneet samoihin ajatuskuvioihin. Ajatuksilla ja unelmilla on voimaa. Jos elämäänsä uskaltaa katsoa toisesta näkökulmasta, itsestään löytää uusia puolia. Tähti-Wahl on vetänyt omaelämäkerrallisen kirjoittamisen kursseja yli kymmenen vuoden ajan. Kurssilaisilla on erilaisia tavoitteita. – Jotkut keräävät muistoja elämästään ja suvun vaiheista jälkipolvia varten. Toisaalta monet kirjoittavat vain itselleen. Syynä voi olla esimerkiksi koettu menetys, jota halutaan käsitellä. KIRJOITTAMISEN aloittaminen tuntuu monista vaikealta. Tähti-Wahlin mukaan elämän taitekohdista on hel- KIRPPUTOREJA
%
* &
" .. ( # , $ + .
,! */ ) . $$ , ! !///!///
(( $ " ''' ' " & ! $ ---! # $ ( #!
www.lisaduuni.fi
"'7%% &+ 07 9 4
7% 1 /;4&"' " /)# 7:
+% '"0 !5<, 5( (< ';4 62 < "%&"'$ 40 %7.% # $ ' 0')'04)+ 0')'04)+ )+ / #- / !" < %% )0 - " 8- *<-5<!*( + *<-5<!6< % **- !*1-5< – Kirjoittamisen voi aloittaa listaamalla kaikki osoitteet, joissa on asunut. Jokainen osoite käydään läpi ja kirjoitetaan siihen liittyviä muistoja, Pirjo-Riitta Tähti-Wahl vinkkaa. pointa aloittaa. Kirjoittaminen nostaa pintaan lisää muistoja. – Kursseilla kirjoitetaan usein esimerkiksi ensimmäisestä omasta asunnosta tai työpaikasta. Alkuun pääsee myös muistelemalla kouluaikoja, lapsuuden pihapiiriä tai vanhempiaan. Moni taju- aa kirjoittaessaan ensi kertaa, että vanhemmat ovat olleet enemmän kuin vain isä ja äiti. Tähti-Wahl vetää syksyllä omaelämäkerrallisen kirjoittamisen kursseja Kirjan talolla ja Auralan kansalaisopistossa. Kurssit alkavat syyskuussa.
+!!2).! +ATARIINA s ,)%4/ s -9.¯-¯+) s .!!.4!,) 5KKO
0EKKA s 0!2!).%. 2EIMARI s 2!)3)/ 2AISIO #ENTER s 452+5 !NNIKA
(IRVENSALO
-ANHATTAN
2UNOSMËKI
+IVIKUKKARO 0ALVELEMME ARK KLO
LA KLO ASTI JA SU
18=#/ 2$C ' 42% $> ,'5
16 Koulut&kurssit Keskiviikko 3. syyskuuta 2014 AAMUSET Lyhyesti ja ytimekkäästi Mobiilikirjoittamisen kurssi opastaa tiivistämisen taidetta MARIANNE ROVIO NETTI on luonut oman ympäristönsä tekstien tuottamiselle. Verkko väsyttää lukijan printattua tekstiä helpommin, ja näyttöruudun pienentyessä tietokoneesta mobiililaitteeseen tekstiltä vaaditaan yhä tiiviimpää muotoa. Turun kesäyliopistossa alkaa marraskuussa mobiilikirjoittamisen kurssi, jossa opetellaan kirjoittamaan tehokkaita verkkomaailman vaatimukset täyttäviä verkkotekstejä. – Tiiviys, sanavalinnat ja lauserakenteet. Sisällöstä riippumatta verkkotekstin tulee olla tiivistä, jotta sitä jaksaa lukea kännykästä tai tabletilta, kuvailee mobiilikirjoittamista ohjaava Frida-Maria Pessi hyvän nettikirjoittamisen ytimekkäästi. Verkossa myös tekstillä on kuvien ohella valtava merkitys, ja siksi on hyvä saada se toimimaan kunnolla. – Mobiilikirjoittaminen tarkoittaa sitä, että lähdetään liikkeelle toimivasta muodosta. Aina ajatellaan, että kuvat ovat tärkeintä. Minua kuitenkin kiinnostavat eniten sanat. Olen siksi perehtynyt siihen, miten verkossa voi kirjoittaa tehokkaasti, kertoo Pessi, joka parhaillaan opiskelee mediatutkimusta ja luovaa kirjoittamista Turun Yliopistossa. PESSI uskoo, että kurssi soveltuu kenelle tahansa ketä haluaa oppia ilmaisemaan asioita tiiviimmin. – Olen huomannut, että Suomessa halutaan kirjoittaa vaikeasti. Ihmiset oppivat jo koulussa kirjoittamaan monimutkaisesti. Kohtaan usein verkkotekstejä, jotka ovat aivan liian pitkiä. Paras ohje, jonka olen saanut kirjoittamiseen, on adjektiivien vähentäminen. Nettikirjoittaminen on tuonut omat haasteensa, sillä verkkoteksti oletetaan olevan paperilla painettua tekstiä lyhempi. ”Halutaan kirjoittaa vaikeasti.” Marianne Rovio SUOMEN kieli on Pessin mielestä erinomainen mobiilikirjoittamiseen. – Suomen kielessä on niin paljon vaihtoehtoja luoda erilaisia sanavalintoja ja ilmaisuja. Pessi muistuttaa, että tiiveyden lisäksi mobiilikirjoittamisessa tärkeätä ovat myös muut lukemista helpottavat elementit. – Verkkotekstiin on hyvä laittaa useita väliotsikoita, listoja, laatikoita ja sen on hyvä rakentua riittävän lyhyistä lauseista. Mobiilikirjoittamisen kurssilla opetellaan ensimmäisellä kerralla tekniikoita ja toisella kerralla päästään itse kirjoitusharjoituksiin. – Kurssilla opetellaan ilmaisemaan itseään verkossa ja käydään läpi eri medioiden ja näyttöruutujen vaatimuksia. Samalla opitaan, miten erilaisiin muotoihin voi yksi teksti taipua. – Verkosta kukaan ei jaksa lukea kovin pitkää tekstiä. Parhaimmillaan hyvä verkkokirjoittaja tuottaa ehjällä kielellä ja lyhyellä merkkimäärällä hyvää sisältöä. Verkkotekstin tulee olla tiivistä, jotta sitä jaksaa lukea kännykästä tai tabletilta, tietää mobiilikirjoittamista ohjaava Frida-Maria Pessi.
18 Koulut&kurssit Keskiviikko 3. syyskuuta 2014 AAMUSET Oona Karhunen Journalismia opiskeleva Karoliina Närvänen (vas.) tutustui opiskelijoille tarjottaviin palveluihin Ready, study, go Turku! -messuilla yhdessä luokkakaverinsa Sohvi Auvisen kanssa. Kiinnostusta herättivät muun muassa haalarimerkit. kaikkea Turussa on. Vähän kaikenlaista onkin löytynyt. Solaa kiinnosti harrastusmahdollisuuksien puolelta tanssi. – En löytänyt mitään konkreettista, jota nyt aloittaisin. Jos aika joskus käy pitkäksi, niin voisi miettiä että ryhtyisi johonkin, Sola sanoo. ”Turku on paras kaupunki opiskella.” Orientoitumista opiskelukaupunkiin Korkeakoululaisten messuilla etsittiin harrastuksia ja yhteisöllisyyttä OONA KARHUNEN UUDET korkeakouluopiskelijat toivotettiin tervetulleiksi Ready, study, go Turku! -messuilla elokuun lopussa. Turun kauppakorkeakoululla järjestetyillä messuilla uudet opiskelijat pääsivät tutustumaan muun muassa kaupungin palveluihin. Lisäksi messuilla esittäytyi opiskelijoita kiinnostavia toimijoita kuten ravintoloita, opiskelijajärjestöjä sekä harrasteryhmiä. Turun ammattikorkeakoulussa journalismia ensimmäistä vuotta opiskeleva Karoliina Närvänen halusi messujen kautta päästä tutustumaan opiskelijoiden elämään. – Olen kotoisin Urjalasta ja asunut täällä Turussa vasta noin kuukauden verran. Kaupunki ei siksi ole vielä tuttu. Messuilta on saanut sen suhteen monipuolisesti tietoa, Närvänen sanoo. – Liikuntajuttujen suhteen sai vähän ehkä hieman tietoa siitä, mitä voisi lähteä kokeilemaan. Törmäsin pariin ihan varteenotettavaan vaihtoehtoon. NÄRVÄSTÄ kiinnosti messuilla myös muun muassa haalarimerkit. – Ostin Luonto-Liiton haalarimerkin. On kiva saada samalla tukea jotakin tärkeää asiaa. Tulevasta opiskelijaelämästä Närvänen ei osaa vielä muodostaa mielipidettä. – Kaikki on niin uutta ja koulu on vasta alkanut. Vie- lä ei voi tietää, mitä vuodet tuovat tullessaan, Närvänen sanoo. Åbo Akademissa kirjallisuustiedettä ensimmäistä vuotta opiskeleva Ida-Maria Sola sai messujen kautta selkeän kuvan siitä, mitä kaikkea Turusta löytyy. – Olen kotoisin Porista, joten tulin katselemaan, mitä MYÖS Helsingistä Turkuun vastikään muuttanut Carl Magnusson kävi messuilla tutustumassa Turun opiskelijaelämään. Åbo Akademin biokemian ensimmäisen vuoden opiskelija piti messuja kiinnostavina. – Sain kolme ensimmäistä haalarimerkkiäni ja tutustuin opiskelijakorttiasioihin. Tarkoituksena oli etsiä myös mahdollisia harrastuksia, Magnusson sanoo. Seuraavan vuoden aikana Magnussonin tavoitteena onkin pitää niin paljon hauskaa kuin vain mahdollista. – Tuntuu, että Turku on paras opiskelukaupunki Suomessa. Täällä on todella yhteisöllistä. Kaikki ovat yhdessä alasta riippumatta. Keväällä aion sitten opiskella kovemmin. Ehkä aion hakea myös lääkikseen, Magnusson kertoo.
.RXOXWXV RQ PDNVXWRQWD RSLVNHOLMD PDNVDD LWVH NRXOXWXNVHHQ OLLWW\YlW NRUWLW OLVHQVVLW WDL PXXW YLUDQRPDLVPDNVXW /LVlWLHGRW MD KDNXORPDNNHHW 6RLWD S WDL VXUIIDD 1\W P\|V VlKN|LQHQ KDNX ZZZ VDWDHGX IL \D MD ZZZ VDWDHGX IL OD 6DWDHGX 7XUNX 9DMRVVXRQNDWX % VDWDHGX IL DLNXLVHW
! " "
"
""
20 Koulut&kurssit Keskiviikko 3. syyskuuta 2014 AAMUSET Oona Karhunen Poikien juttu Robottikerho ei vedä puoleensa tyttöjä OONA KARHUNEN TURUSSA tämän vuoden alusta lähtien järjestetyt robottikerhot kiinnostavat selvästi enemmän poikia kuin tyttöjä. 8-vuotias Amanda Ekblad onkin Lasten tiedekoulun järjestämän syyskaudella alkaneiden kerhojen 30 lapsesta ainoa tyttö. – On kiva rakennella juttuja. Olen käynyt myös katsomassa robotteja, jotka näyttivät ihan ihmisiltä. Ne olivat aika hienoja, Amanda kertoo syistään lähteä mukaan kerhoon. – Asia pitäisi esittää eri tavalla kuten esimerkiksi niin että kerhossa voisi rakentaa robottilemmikkejä. Tytöt ovat usein kiinnostuneempia myös ympäristöstä ja siitä, että lelusta on jotain iloa, sanoo Lasten tiedekoulun perustaja Maria Leivo. 10-vuotias Mikael Tamminen innostui robottikerhosta tykästyttyään teknologiaan. – Minua kiinnostaa tosi paljon nanoteknologian pienrobotit, joilla tutkitaan ihmisen kehoa, Mikael kertoo. LASTEN tiedekoulun pitämien tutkija- ja keksijäkerhojen sekä koodikoulun tavoin robottikerho antaa lapsille tavallisesta poikkeavan harrastusmahdollisuuden. – Kerhojen tarkoituksena on, että lapset oppisivat tutkimaan, rakentamaan sekä ratkomaan ongelmia. Kerhot tarjoavat harrastuksia myös niille, joita esimerkiksi jalkapallo tai jääkiekko eivät kiinnosta. Legojen robotit ovat niin kalliita, että harvalla on mahdollisuus kotona päästä niitä rakentamaan, Leivo sanoo. Robottikerhossa tarkoituksena on lähteä aluksi liikkeelle ohjeiden kanssa valmiita robottimalleja rakentaen. – Aika nopeasti monelle tulee kuitenkin tunne, että haluaa tehdä omia juttuja, joten sitten aletaan suunnitella omia arjen apulaisia. Syksyllä keskitytään robottien rakentamiseen ja kevätpuolella enemmän niiden ohjelmointiin. ENSIMMÄISELLÄ kerhokerralla Mikaelilla ei vielä ollut varmuutta siitä, millaisen robotin hän aikoo suunnitella ja rakentaa. – Ehkä haluaisin kuitenkin tehdä jonkinlaisen nostorobotin, joka nostaa tavaroita lattialta ja siirtää niitä toisiin paikkoihin. En ole aiemmin tehnyt robotteja, Mikael kertoo. Amandallakaan ei valmiiksi ollut robotinrakennuskokemusta. – On kiva tehdä robotteja, mutta en vielä tiedä millaisen haluan tehdä, Amanda kertoo auki olevista suunnitelmistaan. Syksyn ensimmäinen robottikerho lähti Leivon mukaan tyypillisesti käyntiin. – Lapset lähtivät innokkaasti tekemään ja kaikki saivat heti juonen päästä kiinni. Tiedän, että kun pitäisi laittaa laatikot kiinni, moni haluaisi vielä jatkaa. Toisaalta on kiva tietää, että seuraavallakin viikolla kerhoon on tulossa innokasta porukkaa, Leivo sanoo. Mikael Tamminen aloitti ensimmäisellä robottikerhokerralla raentamaan robottia ohjeen mukaan. Amanda Ekblad on kerhon ainoa tyttö. ?????????? ??????? ???? ?????Ž???????????? ????Ž???????? ???????? ?????? ????????? ????????Ž????? z??????? ?? ?????Ž??????? ?????????? ^?Ž??? <??????? ?? >Ž???????? ^< > ?? ????????? ????????Ž????????? d s Z >/ / < E E z Z / d d : <K h>hdh<^ d dh Z h^^ : , >^/ E ' / ^^ d??????????????? ????????Ž?????? ???? ?? dhZ<h ? ?????? ? ?????????? # # ! " ! ! ! !! $
AAMUSET VARMA NAKKI 22 VIIHDE Hurriganes vai joku muu? Mikä on Ile Kallion uran paras kokoonpano? New Orleans -soulin legenda Turkuun LAUANTAINA 6. syyskuuta Turussa vierailee New Orleans -soulin pitkän linjan legenda Willie West, joka esiintyy Dynamossa. Jo 1950-luvulla musiikkia tehnyt West on tehnyt yhteistyötä muun muassa Allen Toussaintin ja The Metersin kanssa. Dynamon lauteilla West nähdään yhdessä The High Society Brothersin kanssa, joka koostuu kotimaisen soulin ykköspumpun The Soul Investigatorsin soittajista. Keikka alkaa 22.30. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 3. syyskuuta 2014 Yhteinen hiili hehkuu ILKAN VALINTA Onnistuneesti uusiutunut Ile Kallio palasi rokin pariin asenteella ja energialla Fullsteam PARI vuotta sitten muusikkopariskunta Eva&Manu lunasti folk-fiilistelijöiden sydämet hillityllä ja sofistikoituneella debyytillään. Nyt duo ottaa askeleen uuteen suuntaan. Kakkoslevy Cinnamon Hearts soi isommin ja elektronisempana kuin edeltäjänsä. Tanssittavuus on vahvemmin läsnä, vaikka akustisiakaan sävyjä ei ole tyystin hylätty. Todennäköisesti levyn tuottaneilla Tuomo Prättälällä ja Olavi Louhivuorella on ollut isohko vaikutus tähän. Joka tapauksessa kokonaisuus toimii jopa yllättävän komeasti, sillä niin selkeä uusiutuminen levy edeltäjäänsä verrattuna on, kuitenkaan hylkäämättä tyystin edellisen levyn perustuksia. Kenelle: Tanssipitoisen yökerhoillan jälkeisille jatkojen pitäjälle. Arvio: Jännittävä sekoitus tanssittavuutta ja akustista himmailua. ILKKA LAPPI syntynyt levy julkaistaan ensi vuoden alussa. Levyllä on muutama valikoitu pala Kallion uran aiemmilta vaiheilta ja lisäksi kahdeksan uutta sävellystä, jotka ovat syntyneet yhdessä Larun kanssa. ILKKA LAPPI ILE Kallio on mies, joka ei suomalaisessa musiikkimaailmassa esittelyjä kaipaa. Viime aikoina Kallion on pitänyt kiireisenä Ile Kallio Big Rock Band, jonka myötä Kallio on palannut 1960-70-luvuilta ammentavan rokin pariin. – Hemmetin hienoa on ollut. Vähän jopa epätodellinen olo, miten hyvin kaikki on lähtenyt. Tässä, niin kuin muissakin hyvissä bändeissä, ytimessä on se, että kaikki puhaltavat samaan hiileen ja kaikki ymmärtävät, millaista juttua tehdään, Kallio toteaa. Uusi kokoonpano sai alkunsa alkuvuodesta, kun rumpali Okko Laru ja laulaja Patrik Eriksson ehdottivat Kalliolle rokkibändin kokoamista, jossa olisi torvisektio. Mukaan löytyy nopeasti todellisia tekijämiehiä. Kahdeksanhenkisessä bändissä on kolmikon lisäksi muun muassa tenorisaksofonisti Panu Syrjänen ja kosketinsoittaja Puke Kataja. – Bändin kasaaminen oli puoliksi ehdotus ja puoliksi vaatimus. Se tuntui heti hyvältä idealta. Istuimme alas Patrikin, Okon ja Panun kanssa, että Ile Kallio Big Rock Bandin keikoilla tunnelma on ollut katossa. mitä aletaan hakea. Minulle oli tosi tärkeää, että hommassa on asennetta, Kallio kertaa. ASENTEEN lisäksi Ile Kallio Big Rock Bandin huoneentaulussa lukee isolla intohimo ja energia. Bändin keikoilla on kuultu muun muassa Beatlesia, ZZ Topia, Sam Cookea, Neil Youngia ja Hurriganesia. – Kun settilistoja lukee, niin se voi näyttää siltä, että bändihän poukkoilee mihin sattuu. Teemme biisit kuitenkin omalla otteella. Kun homma toimii hyvin, on ihan sama mitä soitetaan. Biisit kulkevat siinä samassa uomassa, missä bändi on. Mikään rocknostalgiaa pursuava cover-bändi Ile Kallio Big Rock Band ei kuitenkaan aio olla. Syyskuun alussa bändi päätti tiukan levytysrupeaman, jonka tuotoksena TOISTAISEKSI Ile Kallio Big Rock Band on keikkaillut säästeliäästi. Levynteon lisäksi keikkahiljaisuuteen ovat vaikuttaneet soittajien moninaiset kiireet, jotka jatkuvat myös loppuvuoden aikana. Lokakuun lopusta marraskuun loppuun kestävällä Hectorin kiertueella soittavat Kallion bändistä Laru ja basisti Masa Maijanen. – Kun meidän levy ilmestyy vuoden alussa, on tätä hommaa helpompi promota. Bändin nimestä voi päätellä, että jotain rokkia on tulossa, mutta kovin selkeää ennakkokäsitystä ihmisillä ei varmaan ole. Porissa homma natsasi hienosti, kun olimme kahtena iltana peräkkäin soittamassa. Jälkimmäisenä iltana meininki oli hillitön, kun ensimmäisen keikan jälkeen viidakkorumpu oli levittänyt sanaa. Ile Kallio Big Rock Band Naantalin Kaivohuoneella 12. syyskuuta.
24 JETSET Keskiviikko 3. syyskuuta 2014 AAMUSET Pixland Imagephotography Sexfestival tasottaa tietä TurkkuSexmessuille. Burleski viettelee tänä iltana Apollossa portlandilaisen Dante´s Sinferno Cabaretin artistien voimin. Torstaina Apollossa järjestettävä Drag Show & Twerking contest kulminoituu miespuolisen burleskitaiteilijan, Isaih Esquiren, lavakarismaan huimissa koroissa. Isaih haastaa yleisön twerkkauskilpailuun, jossa jaossa on VIP-lippuja messuille. TIMO SALMESMAA Timo Salmesmaa TurkkuSex liputtaa viihdeviikkoa. Messut jakautuvat viiteen kategoriaan: Fashion Street, Sex Toys, Body Art, Meet The Stars ja Pole Dance. Juontajana häärii Salkkareista tuttu Petteri Avilia, tähtivieraana amerikkalainen Jesse Jane. Panoksensa artistikaartiin tuovat tankotanssija Pantera Blacksmith ja burleskitähti LouLou D’vil. Back to 70’s -terassilla seurataan surmanajoa ja topless-autopesua ?ilistellen 70’s hittejä. Timo Salmesmaa Aaron enkelit. Ruskolainen Aaro Kivistö vastaanotti Mr. Young Finland ’14 -arvonimen perjantaina Marilynissä. Sotilaspoliisina kesällä kotiutunut Kivistö oli tuomariston yksimielinen valinta. Tuotantotekniikan opiskelut startannut voittaja sai tuoreeltaan onnittelut malleina esiintyneiltä Amalia Österiltä, Mirva-Mari Määtältä, Annina Tapperilta sekä juontaja Rosanne Parikalta. Jukka Lehtinen Yritysesittelyä ja verkostoitumista rennon tyylikkäästi aktivoiva The Caviar Club kokoontuu perjantaina Submarinassa. Puhujavieraiksi saapuvat Scandinavian Outdoorin Leevi Parsama ja Multiprintin Marita BjörkbomRistimäki. Ferri Pakula, Jarno Rantala, Tomi Mattila, Ville Rantala, Nina Miller-Härmä, Janne Öhman ja Aila Nurminen nauttivat Puustellin isännöimässä kesätapaamisessa kansainvälisestä tunnelmasta. Timo Salmesmaa Viikon artistivierailusta vastaa Paula Koivuniemi. Vain elämää -kuvauksissa porukan äitihahmoksi orientoitunut kestotähti valelee perjantaina Venuksessa. Paulaa komppaa lauantaina uutta tulemistaan ryminällä työstävä Pete Parkkonen. Timo Salmesmaa - Turkulaiset ovat traditionaalisia pitsojen suhteen. Niihin ei kaivata lisukekastikkeita eikä majoneeseja. Jyväskylässä ravintolatoimintaa harjoittaneet Mervi ja Sehmus Örs avasivat kesällä Aninkaistenmäkeen ravintola Carlinan. Pitsoihin erikoistuneen Carlinan valtteina ovat kuitupitoiset ruispohjat sekä erikoistäytteet. Tara Jaakkola Vielä on kesää jäljellä. Restel yhteistyökumppaneineen esitteli hotelli-, ravintola ja matkailupalvelujen syysuutuuksia. Johanna Debreczeni ja Jouni Keronen herkistivät kutsuvieraita Brasserie Armadassa vuosikymmenten musiikkihelmillä. Starpointin tuore myyntijohtaja Juha Huotari tutustui turkulaisiin vaikuttajiin Heidi ja Tomi Leppäsen seurassa. Pekka Hyysalon aktivoima juoksutapahtuma FightBack Run starttaa lauantaina Suurtorilta. Ensimmäisenä vuonna matka alkaa pienin askelin, vain 2600 metrin mittaisena rutistuksena. Kasvutavoite etenee kunnon kohetessa ja Pekan tavoitteena on juosta maraton seuraavan viiden vuoden sisällä. Tapahtuman viralliset jatkobileet järjestetään Börsissä. Musiikista vastaavat Uniikki sekä yökerhon resident dj:t.
VANHANPOJAN ja vanhanpiian veroa maksettiin meillä Suomessa vielä 1970-luvulla. Vaikka nuo verot on jo poistettu, lienee nykyisissä vero-, maksu- ja etuusjärjestelmissä yksineläjien näkökulmasta vielä epäedullisia ja perusteettomia piirteitä. Suomalainen yhteiskunta kun on monella tavoin rakentunut kahden tulonsaajan kotitalouden kulutuksen ja maksukyvyn mukaan. Vaikkapa kotitalousvähennyksen saa yksinasuja vain kerran, kun pariskunta saa se kahteen kertaan tai yksinasuva maksaa usein saman verran jätemaksua kuin vaikkapa nelihenkinen perhe. Suomessa yli miljoona ihmistä elää yksin. Yhden hengen asuntokuntien lisääntyminen ja väestön vanheneminen ovatkin suurimpia väestötrendejä. Yhden hengen asuntokuntien osuus on jo 40 prosenttia koko maassa. Suurin osa yksinasuvista on 35–64-vuotiaita. Yksin eläminen tekee haavoittuvaksi sekä taloudellisesti että tunnetasolla vaikkei se automaattisesti mikään ongelma olekaan. Yksinelävillä on tutkimusten mukaan keskimäärin enemmän puutteita hyvinvoinnissaan kuin muulla väestöllä. Yksin eläminen on riski erityisesti miehille. Yksinelävän pitää myös selviytyä taloustöistä yksin ja tehdä ne elämän suuret päätökset Persut ei petä yksin. Sairastuminen tai työttömäksi jääminen voi olla erityisen vaikea paikka yksinelävälle. Yksinäisyys ja turvattomuus ovat varsinkin ikääntyvien yksinasujien ongelmia. Heitä onkin paljon, sillä yli 65-vuotiaista asuu yksin 70 prosenttia. Uudenlaiset asumismuodot voisivat tuoda ratkaisun monen yksinasujan ongelmiin. Yhteisöllinen asuminen, jossa voi saada ja antaa naapuriapua voisi tuoda turvaa monille yksineläville ja etenkin ikääntyneille. Monessa tapauksessa myös hoivan ja avun tarve voisi vähentyä. Perhepolitiikan tärkeää asemaa ei tule kiistää, lapsi- ja perheystävällistä yhteiskuntaa tulee tavoitella edelleenkin. Sen ei pidä kuitenkaan pois sulkea yksinelävien yhdenvertaista kohtelua yhteiskunnassa, vaan yksin elämisen erityispiirteet tulee ottaa paremmin huomioon. Yksinasuvien elämäntilanne, terveys, sosiaaliset suhteet ja elämänlaatu ovat parhaillaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen selvitettävänä. Syyskuussa julkaistavassa selvityksessä on ehdotuksia myös jatkotoimiksi. Niiden on syytä jalostua jatkotoimiksi kun seuraavan hallituskauden ohjelmaa mietitään. EEVA-JOHANNA ELORANTA KANSANEDUSTAJA (SD.) VIIME kuntavaalien jälkeen suurimman puolueen, Kokoomuksen, johdolla puolueet (paitsi Vasemmistoliitto) tekivät Turku-sopimuksen. Se on kuin hallitusohjelma. Sen ohjaus tapahtuu ryhmänjohtajien välityksellä. Sopimus on Turussa toiminut strategiana. Valtuuston epävirallisiksi arvokeskustelufoorumeiksi ovat muodostuneet kaupunginjohtajan johdolla tapahtuneet seminaarit. Esimerkiksi 25.8. seminaarissa poliitikot ensi kertaa kuulivat virallisesti 1.1.2015 voimaanastuvasta uudesta kuntalaista. Esityksistään huolimatta Perussuomalaiset ei ole saanut kirjauksia tai muutoksia Turku-sopimukseen eikä uudistusohjelmiin. U2-ohjelmaa valmisteltaessa ”ylähuoneelta” lipsahti julkisuuteen suunnitelma tiettyjen lähikoulujen lakkauttamisesta. Siitä nousi mediahäly. Valtuuston kokouksessa Perussuomalaiset on noudattanut kirjaimellisesti uuden strategian sen ohjelmien linjauksia. Perussuomalaiset puolustavat peräänantamattomasti lähikouluja. Olemme nöyriä, mutta emme nöyristele. Linjaamme emme uhkauksista huolimatta muuta. Turun uuden kaupunkistrategian laatiminen on valistuneen arvioni mukaan tullut maksamaan noin 20 miljoonaa. Tulikokeessaan 25.8.2014 kaupunginvaltuustossa U2 meinasi sen heti jyrätä. Olisiko strategian kuluista voinut hiukan karsia lasten ja varhaiskasvatuksen hyväksi? Kaupunki myöntää erilaisia, kilpailua vääristäviä kilpailutukia 4 miljoonaa vuodessa. Ovatko ne tärkeämpiä kuin lapset, nuoret, vammaiset tai vanhukset. Meille rahan jakaminen on priorisointikysymys. Perussuomalaiset eivät ole sopimusrikkojia. Jotkut muut joutavat nurkkaan häpeämään. MIKAEL MIIKKOLA, VETERAANIVAIKUTTAJA (PS) Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Yli miljoona elää yksin 27 MIELIPIDE KOLUMNI Keskiviikko 3. syyskuuta 2014 Intovertin juhlakausi INTROVERTTEJÄ on puolusteltu viime aikoina urakalla. Introvertit ovat muun muassa hyviä pomoja ja pärjäävät keskimäärin muutenkin elämässään yhtä hyvin kuin ekstrovertimmät lajitoveritkin. Itse kuulun näihin itseensä käpertyjiin, joille yksinäinen koti-ilta ei ole kirosana. Muuten elämässä menee ihan hyvin, mutta yhdessä suhteessa myönnän kaipaavani ulospäin suuntautuvaa luonnetta. En ole mitenkään erityisen juhlaorientoitunut ihminen. Silti elokuuhun mahtui parit häät, polttarit ja anopin 60-vuotisjuhlat. Ekstrovertille tämä olisi varmaankin ihan normaali kattaus, aikataulullisesti suorastaan väljä kuukausi. Itse huomasin olevani tyystin puhki kaiken edustamisen jälkeen. EI siinä mitään, että pitää edustaa ja käyttäytyä suunnilleen järkevästi ihmisten ilmoilla. Mutta introvertille sosiaalisuutta vaativiin tapahtumiin latautuminen vie aikansa. Eikä niistä palautuminenkaan minuutin juttu ole. Usein ihmiset tuskastelevat pitkää ja pimeää syksyä, kun mitään ei tapahdu. Kalenterissa on pelkkää arkea ja pikkujoulukauteenkin vielä kuukausia. Syksyn paras puoli on se, että saa vaan olla omissa oloissaan ja se on kaikille ihan ok. Jos joku ihmettelee syksyllä, miksi joku haluaa nyhjätä kotona, voi aina vedota säähän tai kaamosmasennukseen. Eihän kaatosateen ja tuulen keskelle kukaan täysjärkinen lähde itseään kastelemaan. Todellisuudessa voi ottaa paksun kirjan, käpertyä peiton alle ja odottaa, että yhtälailla epäsosiaalinen kissa tulee kehräämään mahan päälle. ILKKA LAPPI INTERNET www.aamuset.? ,>?Ã??? ?`> 8°"\? "**11 99 / t - /" 1 " 1/
?Óä?Çä¯
1 -
t i??Õ?ÃiÌ >?Õ«iÀB?Ã??????ÃÌ> >Õ««>?iÃ?Õà ÞÞ] ,>?Ã?? ?>?«i £ä?Ó£] > ??£n] ÃÕ £Ó?£n