Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 | Nro 10 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Vuokko Aromaa palkittiin oppikirjoistaan. Hänen mielestään oppikirjan täytyy haastaa oppilas hakemaan tietoa. Kaupunki s. 8 Kirjoistaan palkittu Erikoisteemassa asiaa minivarastoista, Loft-tehtaasta sekä arkkitehdistä, joka ajatteli Turun keskustan uusiksi. Koti&rakentaminen s. 15–33 Katse koteihin Turkua hellitään keväällä huipputason keikoilla. Erja Lyytinen konsertoi Sigynsalissa 13. helmikuuta. Viihde s. 34 Keikkojen kevättä Pansiossa ja Pernossa eniten maksuhäiriöisiä koko Suomessa. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981 Paljon tavaraa, vähän tilaa. Tuttu tilanne, jonka voi ratkaista omalle pihalle sijoitettavalla minivaras tolla. Sivu 22 Varasto käden käänteessä Wärtsilän vanha konepaja saa uuden elämän. Loft-tehtaassa on valoa ja tilaa. Ja silti vanhaan tehtaan tunnelmaa. Sivu 24 Konepajall e uusi elämä Arkkitehti Ted Schauman on asunut ulkomailla jo vuosikymmenen. Keskustan uudistaminen on yhä suuri unelma. Sivu 30 Eroon bussikäryis tä Koti& rakentaminen Aamuset Sivut 15–33
Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 4.2.2015 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 TURUN kaupunki otti härkää sarvista perustamalla uuden työllisyyspalvelukeskuksen. Syynä oli tietoisuus siitä, että työmarkkinatuen kuntaosuus muuttuu. Työttömyys, pitkittyvä sellainen, käy entistä kalliimmaksi kunnille. Aiemmin kunta joutui maksamaan puolet työmarkkinatuen kuluista vasta, kun työttömyyspäiviä oli kasassa 500. Vuodenvaihteessa raja aleni 300 päivään. Kun työttömyyspäiviä on tuhat, kunnan maksuosuus nousee jo 70 prosenttiin. Viime vuonna Turku käytti työmarkkinatuen kuntaosuuteen 15 miljoonaa euroa, mutta tänä vuonna siihen hulahtaa jo 22–25 miljoonaa euroa. Valtio haluaa muutoksella aktivoida kuntia huolehtimaan työttömistä. Ajatuksena on, että pitkäaikaistyöttömille löydetään tai kuntouttavaa toimintaa. Työkyky heikkenee, kun työttömyys pitkittyy. AJATUS on hyvä, mutta sen toteuttaminen on vaikeaa. Se ei tahdo onnistua edes rahalla. Työllisyyspalvelukeskus laskee, että Turku kykenee ponnisteluista huolimatta työllistämään tänä vuonna vähemmän työttömiä kuin viime vuonna. Viime vuoden saldo oli 582, vaikka loppuvuoden yt-neuvottelut katkaisivat työllistämistoiminnan. Täksi vuodeksi töitä luvataan vain 430:lle. Valtionosuudet pienenevät ja kuntien pitäisi tarjota enemmän kokoaikaista työtä. Aiemmin on ollut mahdollista tarjota 85-prosenttista työaikaa. Työllisyysmäärärahojen potti on 6,6 miljoonaa euroa, josta kaupungin oma osuus on 4,45 miljoonaa euroa. Nettomenot kasvavat 600 000 eurolla, mutta sillä saadaan aikaisempaa pienempi porukka työn syrjään kiinni. Tukityöllistämiseen kuluu 2,65 miljoonaa euroa. IDEA siitä, että kuntaosuutta pienennetään työtä tarjoamalla on järkevä, kannatettava ja inhimillisesti kaunis. Silti on kestämätöntä haaveilla, että kaikki työttömät, edes pitkäaikaistyöttömät, voitaisiin palkata kuntien leipiin. Rahaa sellaiseen ei ole, eikä säästöä syntyisi. Eikä työpaikkojakaan ole. Työttömyysputki kannattaa silti katkaista. Se tukee työttömän työkykyä ja vähentää hetkellisesti kunnalle aiheutuvia kustannuksia. LASSE VIRTANEN Enemmällä vähemmän MITEN palkkatasa-arvo saataisiin parannettua Suomessa? KARVINEN: Pitää olla todella varovainen, miten tilastoja tulkitaan. Ensinnäkin naisen euroa painaa alaspäin se, että hoivatyö ja muu ihmisläheinen työ on huonommin palkattua kuin insinöörityöt tai tietotekniset työt. Asia ei ole kaikilta osin sitä, että naiset olisivat huonommin palkattuja vaan se on osin tehtävään työhön sidoksissa. ANDERSSON: Mietimme työpaikallani taannoin, että se työpaikka, joka ensimmäisenä ilmoittaa, että meillä maksetaan miehille ja naisille suhteessa työtehtävään täysin samaa palkkaa, saa valtavan määrän goodwilliä yhteiskunnalta. TK: Ylemmissä toimihenkilöissä palkkaeroja varmaan on, mutta se on kulttuurinen piirre, josta päästään vähitellen eroon. Ei minulla mitään patenttikeinoa ole esittää, jolla yhtäkkiä hypättäisiin täydelliseen palkkatasa-arvoon. JA: Yksi asia mikä vaikuttaa on vanhemmuuden kulut. Kun nainen palkataan, yritys joutuu laskemaan, että äitiyslomasta tulee tiettyjä kuluja. Nainen on “hankalampi” pakata kuin mies. On ikuisuuskysymys, miten vanhemmuuden kulut saataisiin jaettua tasaisesti, eivätkä ne menisi vain yrityksen pussista. Isien asemassa on tapahtunut tosi iso muutos, mutta siitä huolimatta työnantaja kärsii vähän enemmän palkatessaan naisen. TK: Eikö tuohon olisi ratkaisuna se, että isyysja äitiysloma olisivat yhtä pitkät? JA: Ihmisiä ei kuitenkaan voi pakottaa vaan heidän pitää itse saada tehdä valintoja. Suuret työntekijät voivat huolehtia itse siitä, että heidän naistyöntekijänsä ovat tasa-arvoisessa tilanteessa. Ylipäätään olisi hyvä, jos palkkojen suhteen olisi enemmän avoimuutta. Naiset eivät oikein kehtaa pyytää, vaikka tietäisivätkin olevansa hyviä. TK: Se johtuu varmaan siitä kulttuurisesta ongelmasta, joka Suomessa on. Tavat ovat muutaman sadan vuoden peruja ja niistä on vaikea hetkessä pyristellä irti. JA: Kansanedustajana oli helppoa, kun ei tarvinnut neuvotella palkasta. Nyt täytyisi itse sanoa palkkaneuvotteluissa, että minä kyllä olen tämän arvoinen. Se ei ole helppoa. PORIN seudulla on samanlaista haluttomuutta kuntaliitoksiin kuin Varsinais-Suomessa. Kukaan ei halua porilaiseksi. Liitoskunnalla olisi kumminkin jo loistava nimi. Kun seudulla jo on Noormarkku, Söörmarkku ja Pomarkku, niin luonteva nimi olisi Suurmarkku. Porin Ässistä tulisi Suurmarkun Jätkät. MIKÄ on kaarinalaisen identiteetin ydin? Me ei olla turkulaisia. Siinä se taisi sitten olla. KESKUSTAN ministeripeli käy jo kuumana, vaikka vaaleihin on vielä yli kaksi kuukautta. Väyrysen Paten (kuvassa) ulkoministeriyttä voidaan kuitenkin pitää jo varmana. Jos Paavo ei saa salkkua, hän syö tiensä Merikasarmiin punatiiliseinän läpi vaikka väkisin. Tack… …nej tack! ETÄPALVELUIHIN uskotaan ja kunnat niitä myös järjestävät. Paraisten etäpalveluhuoneella ei ole viidessä vuodessa ollut yhtään käyttäjää (TS 2.2.). Huhheijaa. Beam me up, Scotty! MITEN niin TPS:n strategia ei ole toiminut? Tavoitteena oli entistä turkulaisempi joukkue. Palkkasoturit on nyt myyty, eikä joukkueessa ole enää kuin turkulaisia junnuja. Strategia toimii. SELKÄLIITTO suosittelee kolaa. Onneksi ei sentään Talonmiehen vapaapäivää eli jallua ilman kolaa. Sitä taitaa suositella Persliitto. n n n nä, s. nN DEBATTI Piraatti TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on Perjantain yhteiskuntavastuuasiantuntija ja jalkapalloäiti. Viherfillaristi
5 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 Millä tavalla maksuhäiriö on haitannut elämääsi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KAUPUNGINHALLITUS ei ottanut käsittelyynsä kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan päätöstä Humalistonkadun ja Ratapihankadun välisestä kevyen liikenteen väylästä. Jukka Vornanen (vihr.) ehdotti, että kaupunginhallitus käyttäisi ottooikeutta johtokunnan päätökseen, mutta esitys hävisi äänin 9–3. Johtokunta palautti valmisteluun esityksen pyöräily-yhteydestä Humalistonkadulta rautatieasemalle. Otto-oikeutta ei käytetty pyörätiehen KAUPUNGINVALTUUTETTU Pauli Kossila (Järjen ääni) ja 23 muuta valtuutettua jättivät 26. tammikuuta valtuustossa aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä toriparkista. Kaupunginhallitus kuitenkin päätti maanantaina, ettei aloite anna aihetta toimenpiteisiin. Se tarkoittaa, ettei aloitetta käsitellä kiireellisenä, eikä se ole tulossa seuraavaan valtuustoon 2. maaliskuuta, vaan nousee käsittelyyn joskus myöhemmin, kun valtuutettujen aloitteita tai muutenkin käsitellään tai toriparkki on muutoin esillä valtuustossa. Kuntalain 54. pykälän mukaan valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti. Aloitteessa ei kuitenkaan viitattu kuntalain pykälään. Jukka Vornanen (vihr.) on jo arvioinut, että muotovirhe voidaan korjata laatimalla aloite uudestaan, jonka jälkeen halukkaat voivat se allekirjoittaa (TS 3.2.). Kansanäänestys ei kiireellinen FAKTA KUNNALLINEN lastensuojeluteko 2015 -palkinnon sai Raision kaupungin Lainaa kirjastosta perhevalmentaja -toimintamalli. Palkinto luovutettiin 3. helmikuuta sosiaalija terveysjohdon neuvottelupäivillä Kuntatalolla Helsingissä. Perhevalmentajat ovat kokeneita perhetyön ammattilaisia, jotka pystyvät auttamaan perhettä heti. Kuntaliitto, Lastensuojelun Keskusliitto ja Huoltaja-säätiö myöntävät palkinnon vuosittain. Tavoitteena on edistää lastensuojelun toiminnan kehittämistä, asiakasnäkökulman entistä parempaa huomioimista sekä pienillä teoilla aikaan saatuja merkittäviä muutoksia. Lastensuojelupalkinnon saajan valinnut raati myönsi tänä vuonna myös kunniamaininnan Kaarinan Olkkaritoiminnalle. Perhevalmentajat saivat tunnustusta • Maksuhäiriömerkintä syntyy kun käräjäoikeus on antanut velalliselle velkoomistuomion, eikä velkaa hoideta edes ulosottomiehen avulla. • Monet velkojat käyttävät perintätoimistojen apua, joiden kanssa velalliset voivat tehdä maksusuunnitelman. • Jos velka saadaan hoidettua perintätoimiston avulla, ei maksuhäiriömerkinttä synny. • Maksuhäiriömerkinnät säilyvät luottotietoyhtiöiden rekistereissä vielä velanmaksun jälkeenkin 2–3 vuotta. LASSE VIRTANEN KARI Häkämies aloitti maanantaina Varsinais-Suomen maakuntajohtajana räväkästi. Häkämies aloitti blogikirjoitusten sarjan ja otti ensimmäisessä tekstissään tiukasti kantaa keskittämiskehityksen puolesta. – Aluepolitiikka on Suomessa ymmärretty perinteisesti kehitysaluepolitiikaksi. Tuollainen linjavalinta on saatettu tehdä niissä olosuhteissa, joissa monet maakunnat, kuten Varsinais-Suomi, ovat niin sanotusti pärjänneet omillaan. Mutta nuo ajat ovat valitettavasti takanapäin, kirjoittaa Häkämies. – Maan seuraavan hallituksen on uskallettava sanoa, että nykyisellä kehityksellä meillä ei ole varaa palvella suomalaisia joka niemen nokkaan ja että kansakuntana Suomen tulevaisuus ratkeaa vain muutaman maakunnan onnistumisella tai epäonnistumisella. Ymmärrän, että tuollainen sanoma on politiikassa vaikea lausua ääneen, mutta kaikki tutkittu tieto osoittaa, että se on totta. Kannanotto sai kiitosta, mutta monilla meni kahvi väärään kurkkuun keskittämispuheenvuorosta. – Muista kuitenkin, että niemen nokat ja lahdelmat ovat maakuntaa ja muista aina, että maakunnassakin asuu varsinaissuomalaisia ihmisiä, jota varten on liitto ja sinä sen johdossa, varoitteli Naantalin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Rönnholm (sd.). Rönnholmia komppasi maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki (kesk.), joka myös tavoitteli maakuntajohtajan paikkaa. – Monessa niemessä ja notkossa asuu kekseliäs ja sinnikäs digitaalisen palveluyhteyden avannut maakuntamme asukki. Helky laulu syntyy myös näissä paikoissa. Myllymäki ei ole ainoastaan sisällöllisesti eri mieltä Häkämiehen kanssa, vaan muistuttaa myös virkamiehen roolista. – Häkämies otti erittäin vahvasti poliittisesti kantaa, eikä tarjonnut vain näkemystä. – Virkamies ei voi olla maakunnan kasvot. Enemmän Ilkka Kanerva (maakuntahallituksen puheenjohtaja) on maakunnan kasvot kuin Häkämies. Virkamies harmaantuu ja menee taustalla, arvioi Myllymäki. Häkämiehen kommentit nostattivat ihmetystä KARI LAINE PANSION ja Pernon alueen asukkaista enemmän kuin joka viidennellä aikuisella on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Asiakastieto Oy:n tilastojen mukaan yli 22 prosentin osuus maksuhäiriöisistä on Suomen kaupunkien alueista kaikkein korkein. Lähes samoihin lukemiin yltävät Urjalan Nuutajärvi ja Kotkan Hovisaari. Kaikille näille alueille on tyypillistä suuri työttömyysprosentti. Pansio–Pernon jälkeen seuraavaksi eniten maksuhäiriömerkintöjä Turussa on Lausteen, Varissuon, Halisten ja Ilpoinen–Harittu-alueen aikuisilla asukkailla. Näillä postinumeroalueilla osuudet ovat kuitenkin kaikissa yli puolet pienempiä kuin Pansio-Pernossa. Vähiten Asiakastieto Oy:n rekistereissä on ydinkeskustan, Vasaramäen ja Kupittaan postinumeroalueilla. Keskustassa merkintöjä on 6,5 prosentilla aikuisista. Koko maan keskiarvo on kahdeksan prosenttia. Turun naapurikunnissa Naantalissa, Raisiossa ja Kaarinassa osuudet ovat valtakunnan keskitason paikkeilla. Maksuhäiriömerkinnät ovat Suomessa kaksinkertaistuneet vuodesta 2008. 1990-luvun lama-aikojen ennätykset lähenevät vauhdilla. Tällä hetkellä saatavien yhteismäärä on Ongelmat kasautuvat Pansio–Pernossa Suomen eniten maksuhäiriöitä Pernon koulurakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2009. Se oli ennen Pansion ja Pernon alueen keskuksia. Lennart Holmberg noin kolme miljardia euroa. Tyypillinen yksittäinen ulosottomieheltä perimättä jäänyt lasku on 100–300 euron arvoinen. Hajonta on kuitenkin suurta. Suurimmat yksittäiset laskut voivat olla miljoonien arvoisia. MAKSAMATTOMIEN laskujen kirjo on laaja. Tyypillisiä ovat muun muassa verovelat, sakot, vakuutusmaksut ja pikaluotot. Asiakastieto Oy pitää huolestuttavana sitä, että viime aikoina vuokrarästit ovat lisääntyneet. Maksuhäiriöisiä oli viime syyskuun lopussa 367 000 eli lähes yhtä paljon kuin 1990-luvun laman jälkeen. Suuri osa maksuhäiriöisistä on miehiä, joista 30–34-vuotiailla joka kuudennella on maksuhäiriöitä. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa velallisen elämää monin tavoin. Lainan tai vakuutuksen hakeminen tyssää maksuhäiriömerkintään. Myös puhelinliittymien ja luottokorttien saanti evätään useimmiten maksuhäiriöiseltä.
7 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA MENSA tarjoaa erilaisen tavan viettää ystävänpäivää: älykkyystestin, joihin osallistuja voi tuoda kaverin mukanaan ilmaiseksi. Joka viideskymmenes suomalainen on potentiaalinen Mensan jäsen, joten korkea älykkyysosamäärä ei ole niin kovin harvinainen ominaisuus. Älykkyys on osa ihmisen persoonaa ja Mensan mukaan älykkyysosamääränsä tietäminen kasvattaa itsetuntemusta. www.mensa.fi Muista ystävää älykkyystestillä ENSIN tuli Tepsiin valmentajat Ajunioreista. Nyt siellä on jo kaikki pelaajatkin sieltä. Onneksi ensi kaudelle tulee Kookoo päävastustajaksi! MATTI KIELIKELLO varottanut, ettei sanontoihin tai kaskuihin tule viitata epäselvästi. Esimerkkinä on ollut ”voittajan käsi kohoaa salkoon”, lipun kohotessa stadionilla. Tuomarille tuottaisi vaikeuksia lause ”Pakoauto liikkui kohti Itää ja kuljettaja häipyi kuin vanha pieru Saharaan”. MUTKA MATKASSA ”MITÄ isot edellä sitä pienet perässä”: Lahjojen saaja ei voi mitätöidä henkilökohtaista vastuutaan. Itse suuri luonto vaatii tilintekoa. PROCRASTINATE-TILIT SULJETTU TURUN kauppatori on kulttuurihistoriallisesti niin arvokas, että ennen näin mittavan toriparkkihankkeen toteuttamista pitäisi ensin kysyä kansan ja kuntalaisten mielipidettä asiasta. MIKA MYRSKYLÄ AMIRKHANI on tunnetuin turkulainen vapaaottelija, mutta ei voittaisi Niinimäkeä, Taurua, tai Hirvikangasta. Mitä todennäköisimmin. SEURAAJA KUN sitä sulavettä nyt tiättäväst maapallol yhä enemmän tulee lisää, ni onk tääl Turus ihan pakko kaivaa sil sit viäl monttuki torin al? AURAJOKIKO JO TÄYNN? Pystytäänkö ihmisen älykkyyttä mittaamaan testillä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Suur-Turun taajamamerkki saa uuden värikuosin. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MENNEEN JÄLKIÄ JOHANNA VIITAHARJU SYKSYISIN hiiret etsiytyvät ihmisasuntoihin lämmön ja ravinnon toivossa – tämä on tuttua myös nykyihmiselle, joka ratkaisee asian ostamalla hiirenloukun lähimmästä marketista. Entiset sukupolvet ovat osanneet valmistaa itse välineen tähänkin tarkoitukseen. Eräs yksinkertainen hiirenpyydys koostui kahdesta päällekkäin asetetusta laudasta, joista ylempi kiilattiin viistoon tikun avulla. Tikkuun kiinnitettyä syöttiä tavoitellut hiiri laukaisi ansan. Samalla periaatteella mittakaavaa muutellen pyydystettiin muitakin eläimiä linnuista karhuihin. Tässä 1900-luvulla yleisessä kotitekoisessa loukussa on jo ajalleen ominaista tehokkuuden tavoittelua, onhan peräti neljälle hiirelle varattu mahdollisuus astua ansaan. Loukku pyytää jännitetyn vivun ja silmukan avulla. Se on yhtä nopea ja armelias eläimelle kuin nykyisin myytävät loukut. Syötti asetetaan käytävän perälle ja ansa viritetään painamalla tukeva rautalankavipu alas, jolloin silmukka asettuu piiloon käytävän suun ympärille. Vipu kiinnitetään koukulla siksi aikaa, kun se sidotaan asentoonsa langalla. Vivun on pysyttävä jännityksessä vaaka-asennossa koukun irrottamisen jälkeen. Syöttiä tavoitteleva hiiri jyrsii käytävän poikki kulkevan langan pois tieltä, ja vipu silmukoineen ponnahtaa ylös. Tämä loukku on peräisin Kuralan Kylämäen Vähä-Rasin talosta. Se löytyi kellarin hyllyltä ja otettiin osaksi museon opetuseli käyttökokoelmaa. Loukku on museossa testattu ja toimivaksi havaittu. Nelipesäinen hiirensurma ään painamalla tukeva u alas, jolloin silmukloon talost larin tiin op Antti Pulli ESA TÖYKKÄLÄ SUOMEN tietokirjailijat ry on myöntänyt vuoden 2015 Oppikirjailijapalkinnon Kaarinan lukion apulaisrehtori Vuokko Aromaalle. Palkinnon sai myös neljä muuta oppikirjailijaa eri puolilta Suomea. Oppikirjailijapalkinto on tunnustus ansiokkaasta oppiteostuotannosta. Uransa aikana Aromaa on työskennellyt muun muassa Turun tyttökoulussa, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa. Hän tiesi jo yliopistossa haluavansa erikoistua historiaan ja yhteiskuntaoppiin. – Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnasta ja maailmasta ja ollut mukana erilaisissa vaikuttamisen kuvioissa. Haluan välittää sitä omille opiskelijoilleni. Vaikuttamisen tavat ovat monimutkaisia ja vaikeita, mutta mahdollisia, Aromaa sanoo. AROMAA on ollut mukana laatimassa lukion historian ja yhteiskuntaopin oppimateriaaleja 1990-luvulta lähtien. Teoksista on otettu lukuisia uudistettuja painoksia. – Ensinnäkin olen halunnut, että tieto on tutkittua tietoa eli pohjautuu tieteelliseen tutkimukseen, joka on Suomessa historian ja yhteiskuntatieteiden alalla erittäin korkeatasoista. Toiseksi oppimateriaali ei saa olla enää sellaista, että kirja kertoo, miten asiat ovat. Sen täytyy haastaa hankkimaan, käsittelemään, muokkaamaan ja soveltamaan tietoa. Koulu elää mullistusten keskellä. Parhaillaan lukioon räätälöidään uutta opetussuunnitelmaa. Edellinen on jo kymmenen vuotta vanha, mikä on alati muuttuvan koululaitoksen mittakaavassa valtavan pitkä aika. Esimerkiksi yhteiskuntaoppia on tulossa yksi kaikille yhteinen kurssi lisää, ja myös taloustieteen osuutta halutaan vahvistaa. Lisäksi ympäröivä maailma siirtyy yhä enemmän nettiin ja digiaikaan, eikä koulu ole poikkeus. Ylioppilaskirjoitukset muuttuvat sähköisiksi syksyllä 2016. Aromaa pitää digitalisoitumista erittäin jännittävänä kehityskohteena. – Vähän aikaa sitten kansainvälisen politiikan kurssilla tehtiin animaatio WTC-tornien romahtamisesta. Eli opiskelija itse tekee tiettyjä asioita, jolloin tekeminen tehostaa oppimista. Veikkaan, että viiden vuoden päästä kaikki oppimateriaali alkaa olla sähköistä. KOULUN kohdistetut tehostamispaineet huonossa taloustilanteessa huolestuttavat Aromaata, mutta hänen näkemyksensä suomalaisen lukion tulevaisuudesta ovat valoisat. – On myös ilahduttavaa, että meillä Kaarinan lukion opiskelijat tuottavat paljon kaikkea uutta ja mielenkiintoista, esimerkiksi Harry Potter -musikaalin. Sitä kautta tulee paljon uusia ja monipuolisia kuvioita, joita ei aikaisemmin ole ollut. Historian taitaja Kaarinan lukion Vuokko Aromaa sai Oppikirjailijapalkinnon Vuokko Aromaa palkittiin oppikirjoistaan. KOTIKYLÄN KASVOT Linda Lappalainen
9 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 SUOMEN alle 16-vuotiaat jääkiekkoilijat isännöivät Hämeenlinnassa ja Riihimäellä 6.-8. helmikuuta pelattavaa neljän maan turnausta, jossa Suomea vastaan asettuvat Tšekki, Ruotsi ja Venäjä. Päävalmentaja Juuso Niemisen joukkueeseen mahtuivat TPS:stä puolustaja Nuutti Viitasalo sekä hyökkääjät Santeri Virtanen ja Lauri Pajuniemi. Koko kolmikko kuuluu alle 16-vuotiaissa Suomen vakiokalustoon. Palloseuran kolmikko Niemisen Leijoniin TPS:N jääkiekkojoukkueen konttaus on pyyhkinyt alleen sen tosiseikan, ettei myöskään Palloseuran salibandyosastolla ole tällä kaudella juurikaan kulkenut. Kuuden ottelun tappioputki katkesi raumalaista SalBaa vastaan tammikuun lopussa, mutta silti pudotuspelipaikka on vielä kaukana. Tosin tältä kaudelta ei kauheasti ennakkoon odotettukaan. TPS:n salibandymiehistö on nuori ja tulevaisuutta vasta rakennetaan. Tammikuun lopulla kahden vuoden jatkosopimuksen TPS:n kanssa tehneellä päävalmentaja Aki Vilanderilla (kuvassa) on iso vastuu tulevaisuuden rakentamisessa. Jatkossa edustusjoukkueen päävalmentajuuden lisäksi miehen harteilla TPS:n junioripäällikkönä. Palloseura pyrkii pitkäjänteiseen kehittämiseen, jolloin tuloksia ei tule heti. Tasaista kehitystä pitää silti tapahtua ensi kaudella. ILKKA LAPPI Vilanderin varassa Oliko Selin oikea valinta? Mitä odotat mieheltä TPS:n valmentajana? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI TPS:N ensi kauden päävalmentaja Ari-Pekka Selin ei jää laakereilleen lepäämään, kun sopimus on taskussa. Selinillä ja urheilutoimenjohtaja Antero Niittymäellä riittää töitä perinteikkään seuran kurssin kääntämisessä. – Töitä on todella paljon. Edessä on kova haaste, mutta on myös mahdollisuuksia. Maltti on valttia. Tarvitaan kärsivällisyyttä, sillä tämä ei ole mitään yhden yön hommaa, Selin toteaa. Selin ottaa alamaissa kyntäneen seuran luottavaisena vastaan. Uusi päävalmentaja on keskustellut Palloseuran tilanteesta muun muassa Kai Suikkasen kanssa. Selin vakuuttaakin tietävänsä, millaiseen organisaatioon hyppää. – Olen kuullut paljon, mutta en halua jäädä jumiin vääriin ennakkoluuloihin. Kaikki tietävät, että lähihistoria on ollut levoton. Näen, että minut on palkattu tänne rakentamaan pitkäjänteisesti uutta toimintatapaa, Selin linjaa. AIEMMIN Liigassa Ilveksen, SaiPan ja HPK:n päävalmentajana toiminut Selin on tottunut toimimaan rajallisilla resursseilla ja saanut puristettua odotuksiin nähden hyviä tuloksia joukkueista irti. Vaikka urheilutoimenjohtaja Antero Niittymäen mukaan TPS:aan on edelleen imua, budjetilla TPS ei ensi kaudella voi pelaajista kilpailla. – Tarkoitus on luoda pelinopea TPS. Olennaista on myös, että olemme hyviä molempien maalien edustalla. Pakkien pitää pystyä antamaan tuki maalivahdille. Tällä kaudella maalivahdit ovat joutuneet TPS:ssa tosi koville, Selin toteaa. Pelillisten taitojen lisäksi Selin painottaa henkisten ominaisuuksien tärkeyttä. – Haluan nähdä, ettei joukkue olisi täysin valmentajavetoinen. Haluan, että kopissa on johtajuutta ja aitoa halua pitää hiiret pois pöydiltä. Se on yksi ratkaiseva tekijä. Sekä löytää valmennukseen ja joukkueeseen tekijöitä, jotka ovat valmiita sitoutumaan Tepsiin. JULKISUUDESSA Selinin apuvalmentajiksi on nostettu Raimo Helminen, Jani Kiviharju ja Kimmo Rintanen. Toistaiseksi apuvalmentajilla ei kuitenkaan vielä ole sopimusta, mutta koko kolmikon kanssa Selin on keskustellut. – Olen keskustellut kaikkien kanssa siitä, millaisia ajatuksia heillä on TPS:n suhteen ja missä he kokevat olevansa hyviä ja mitä annettavaa heillä olisi joukkueelle. ”Raipen” kanssa meillä on tietysti sen verran historiaa, että vartissa tiedämme, miten joukkuetta lähtisimme eteenpäin viemään. – Niitä keskusteluja jatkamme ja katsotaan sitten, mitä apuvalmentajien kanssa tapahtuu. Sillä ei kuitenkaan ole kiire. Meillä on Niittymäen kanssa muutama pelaajistoon liittyvä asia kiireellisempänä odottamassa, Selin sanoo. Kärsivällisen työn kautta TPS on Ari-Pekka Selinille kova haaste ja mahdollisuus Ari-Pekka Selin oli alusta asti urheilutoimenjohtaja Antero Niittymäen papereissa vahva ehdokas TPS:n ensi kauden valmentajaksi. Selin haluaa rakentaa Turkuun vahvan kivijalan pitkäjänteisellä työllä. Ilkka Lappi
11 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 VUODEN 2015 vihannekseksi on valittu sipuli. Sipuli on käyttötavoiltaan yksi monipuolisimmista kasviksista. Sipulilla on tutkimusten mukaan kiistatta terveyttä edistäviä vaikutuksia. Se on suomalaisten tärkeimpiä flavonoidien lähteitä. Vuoden vihanneksen valitsevat Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry. Tavoitteena on vihannesten käytön monipuolistaminen ja kasvistietouden levittäminen. Oiva sipuli vuoden vihannes RAISION kaupunginkirjastosta voi jälleen lainata perhevalmentajan. Suosittu matalan kynnyksen palvelu jatkuu maanantaisin kello 15–16 kevään ajan. Perhevalmentajat toivovat, että vanhemmat tulisivat juttelemaan ja kertoisivat, millaisista asioista he haluaisivat saada tietoa esimerkiksi alustusten ja keskustelujen kautta. Osastolle tulee myös kyselylomake, johon vanhemmat voivat kirjata toiveitaan. Pieni juttuhetki onnistuu vaikka lastenosaston satunurkan, Pegasoksen parkkipaikan viidakkotunnelmissa. Raision kaupungin kotisivuilta löytyy oranssi Apua-nappi, jolla lapsiperheet saavat nopeasti neuvoja ja konkreettista tukea arjen pulmiin. www.raisio.fi Apua napista Jos sinä saisit valita, mikä olisi vuoden vihannes? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA –UUSPERHEELLÄ on vaikeaa etenkin alkuvaiheessa, kun kahden perheen kulttuurit törmäävät. Sitä voi verrata tilanteeseen, jossa jalkaja käsipallojoukkue laitetaan pelaamaan samalle kentälle. Seuraa hämmennystä, kun kumpikin joukkue pelaa omilla säännöillään, sanoo uusperheneuvoja Elisa Jyllikoski Suomen Uusperheiden Liitosta. Uusperheestä puhutaan, kun vähintään toisella perheen aikuisista on lapsia edellisestä liitosta. Suomen Uusperheiden Liitto eli Supli on valtakunnallinen järjestö, jonka päätoimipaikka on Turussa perhetalo Heidekenillä. Supli tarjoaa tukea ja tietoa uusperheille. Jyllikoski kertoo, että useimmat perheet ottavat yhteyttä järjestöön silloin, kun perhe on asunut yhdessä kolmen vuoden ajan. – Pari ensimmäistä vuotta sujuvat yleensä hyvin, kun kaikki haluavat näyttää parhaat puolensa. Sen jälkeen alkaa niin kutsuttu rähinävaihe, kun eri ihmisten tavat, tunteet ja käsitykset törmäävät toisiinsa. Silloin on tärkeää, että aikuiset pysähtyvät pohtimaan perheen dynamiikkaa ja yhteisiä sääntöjä. UUSPERHE on monimuotoinen kokonaisuus, jonka suhdeverkostoon kuuluu paljon ihmisiä. Uusperheeseen kohdistuu usein vahvoja mielipiteitä ja odotuksia perheen ulkopuolelta esimerkiksi ex-puolisoilta, sukulaisilta, tuttavilta, ystäviltä ja viranomaisverkostoista. Jyllikosken mukaan on tärkeää, että uusperheen aikuiset pystyvät puhumaan avoimesti sekä tunteistaan että arjen asioista. Heidän tehtävänsä on löytää ratkaisut perheen ongelmiin keskustelemalla. – Jos jompikumpi perheen aikuisista on onnistunut ensimmäisessä suhteessaan lakaisemaan ongelmat maton alle, enää se ei onnistu. Uusperheisiin liittyvät haasteet on hyvä tiedostaa. Esimerkiksi äititai isäpuolen kokemat ulkopuolisuuden tunteet ovat tavallisia. Tunteiden kanssa pärjää paremmin, kun tiedostaa niiden kuuluvan uusperheen dynamiikkaan. – Myös parisuhteesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Kun parisuhde toimii, lastenkin on hyvä ja turvallinen olla. SUPLI järjestää eri puolilla Suomea vertaisryhmätapaamisia, joita ohjaavat koulutetut, itsekin uusperheessä elävät pariskunnat. Turun Meri-Karinassa järjestetään Voimaa uusperheen arkeen -viikonloppu 27.2.–1.3. www.supli.fi Säännöt selviksi Uusperheen alkutaival on usein vaikea Uusperheen arjen alkutaipaleella voi olla monta mutkaa. Marttiina Sairanen PEKKA Laineen ja Pertti Rovamon Nuotiolla (Gummerus 2014) on sopiva sekoitus tietoa ja fiilistelyä. Idea kirjaan syntyi neljän miehen kaveriporukan metsäretkillä. Kirjassa annetaan vinkkejä nuotion sytytykseen sekä käsittelyyn ja tarkastellaan tulen kemiaa. Teokseen tutustuttuaan lukija tietää, miten rakennetaan rakovalkea ja miten tuli sytytetään taulakäävän avustuksella. Kokonaisuutta on maustettu lauluilla ja retkimuistoilla. Nuotiokeittiölle on omistettu oma lukunsa, josta selviää mitä ovat Pälkkimän pihvit ja miten keitetään nuotiokahvit. Runsas ja tunnelmallinen kuvitus saa lukijan haikailemaan erämaahan leirinuotion kajoon. Tarinaa tulesta
13 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET Elämä&tyyli
Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET 14
Paljon tavaraa, vähän tilaa. Tuttu tilanne, jonka voi ratkaista omalle pihalle sijoitettavalla minivarastolla. Sivu 22 Varasto käden käänteessä Wärtsilän vanha konepaja saa uuden elämän. Loft-tehtaassa on valoa ja tilaa. Ja silti vanhaan tehtaan tunnelmaa. Sivu 24 Konepajalle uusi elämä Arkkitehti Ted Schauman on asunut ulkomailla jo vuosikymmenen. Keskustan uudistaminen on yhä suuri unelma. Sivu 30 Eroon bussikäryistä Koti& Koti& rakentaminen rakentaminen Aamuset Aamuset Sivut 15–33
16 A AMUSET KOTI& RAKENTAMINEN Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 Missä päin Turun seutua on viihtyisintä asua? ENSI viikonlopun Rakenna & Sisusta -messuilla on tarjolla todella suuri valikoima muun muassa keittiöitä, kylpyhuoneita, tonttitarjontaa, talopaketteja, kodinkoneita ja sisustusmateriaaleja. – Rakentamista suunnitteleva löytää messuilta lähes kaiken tarvitsemansa, sanoo markkinointipäällikkö Jaakko Mäkikalli. Rakenna & Sisusta –messut Turun messukeskuksessa 6.–8. helmikuuta. Rakenna ja sisusta messuilla UUDEN Palotarkastus.fi-palvelun avulla voit selvittää, mikä on omakotitalosi, kesämökkisi, taloyhtiösi tai muun kiinteistön paloturvallisuuden tila. Tarkastus suoritetaan verkkopohjaisen työkalun ohjaamana ja opastamana. Palvelu on käytettävissä kaikilla mobiililaitteilla tai tietokoneella. Suoritetusta tarkastuksesta käyttäjä saa tarkastuspöytäkirjan, josta selviää lakisääteisten osaalueiden turvallisuustaso ja mahdolliset turvallisuuspuutteet, sekä kehityssuunnitelma puutteiden korjaamiseksi. Raportin voi liittää osaksi omakotitalon huoltokirjaa, jolloin se toimii luotettavuuden tuojana myyntitilanteessa. Palvelu on maksuton kuluttajille. Palvelun tarjoajana on turvallisuusalan asiantuntijayritys Safetum Oy. Palvelun avulla yritys haluaa saada ihmiset perehtymään ja huolehtimaan paremmin kotinsa arkisista paloturvallisuusasioista. Palotarkastus nyt mobiilina Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA LÄHES jokaisella on kotivakuutus. Finanssialan Keskusliiton selvityksen mukaan 95 prosenttia suomalaisista on vakuuttanut kotinsa. Omistusasunnossa asuvista 97 prosentilla on kotivakuutus ja vuokra-asunnossa asuvilla 91 prosentilla, mikä on merkittävästi enemmän kuin vuonna 2012 (67 %). Moni ei kuitenkaan tiedä, millainen vakuutusturva vallitsee muuttotilanteessa. Ifin muuttokyselyyn vastanneista 38 prosenttia uskoo, että omaisuus ei ollut vakuutettu heidän viimeisimmässä muutossaan. 41 prosenttia vastaajista kertoi tietäneensä, että omaisuus oli muuton aikana vakuutettu. Suomalainen muuttaa elämänsä aikana keskimäärin 7,2 kertaa. Suomalaiset osaavat muuttaa turvallisesti, mutta eivät tiedä, korvaako kotivakuutus myös muutoissa sattuvat vahingot. – Kotivakuutus on muuttaessa voimassa, kun asiakas vaihtaa kotia. Jos vakuutuksessa on laaja turva, muutossa tapahtuvat särkymisvahingot omalle omaisuudelle ovat korvattavia. Myös vastuuvakuutus on voimassa, jos aiheuttaa vahinkoa toisen henkilön omaisuudelle, kertoo Ifin omaisuusvakuutusten johtaja Mika Viipuri. PUOLET Ifin kyselyyn vastanneista kokee, että tavaroiden rikkoutumista ja muuttajien loukkaantumisia voi välttää, jos hoitaa muuton itse tuttavien avustuksella. Yhtä suuri joukko pitää muuttopalvelua hyvänä tapana muuttaa turvallisesti ilman vahinkoja. Uudellamaalla muuttopalveluun uskottiin enemmän kuin muualla Suomessa. Vain parissa prosentissa muutoista joku on joutunut vamman takia lääkäriin tai sairauslomalle. Joka kymmenennelle muuttajalle oli aiheutunut pieniä vammoja tai kolhuja, joiden hoito ei vaatinut lääkärikäyntejä tai sairauslomalle jäämistä. Vastaajista 89 prosenttia on välttynyt täysin kaikenlaisilta loukkaantumisilta muuton aikana. JOKA kolmannelle on ainakin jossain muutossa sattunut tavaroiden rikkoutumisia tai kolhuja. Arvokkaiden tavaroiden kolhuja tai rikkoutumisia on sattunut vain 3 prosentille vastaajista. Huonekalut, astiat, taulut ja koriste-esineet ovat tyypillisimpiä tavaroita, jotka rikkoutuvat muutossa. – Vahingot korvataan, jos kotivakuutus on voimassa. Tavaroiden tunnearvoa ei tosin kukaan pysty korvaamaan, joten rakkaimmista esineistä kannattaa pitää hyvää huolta muutossa, Ifin omaisuuskorvausten asiantuntija Juha T. Virtanen toteaa. Muuton tappiot Moni ei tiedä kotivakuutuksensa korvaavan myös muuttovahingot Entistä useampi tukeutuu muuttofirman palveluihin. Yrittäjiä alalla on useita. Saara Pelkonen
17 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET 18 Koti&rakentaminen ESA TÖYKKÄLÄ HYISENÄ tammikuun päivänä vielä toistaiseksi keskeneräisen asunnon parvekkeelta avautuu harmaa näkymä joen yli suoraan kohti Turun linnaa. Kaukana oikealla on Turun keskusta, vasemmalla Aurajoen alajuoksu aukeaa kohti Airiston taivaanrantaa. Näkymä on kieltämättä komea, mutta sen mukaisesti siitä joutuu maksamaankin. Aivan Telakkarannan asuinalueen kärkipäähän rakennettavan Tyyrpuuri-taloyhtiön asunnot maksavat keskimäärin 6 000–7 000 euroa neliöltä. Yksi Tyyrpuurin tulevista asukkaista on Mikko Helminen, joka pääsee muuttamaan uuteen kotiinsa vapun tienoilla. Asunnon hinta ei ole varsinaisesti pohdituttanut Helmistä missään vaiheessa. – En ole ajatellut tätä rahan kannalta. Haluan omaan kotiini liittyen keskittyä rahan sijaan enemmän muihin arvoihin. Olen koko aikuisikäni asunut Aurajoen rannalla, ja se tuntuu kotoisalta. Jos Turun kaupungissa täytyy jostain vähän enemmän maksaa, mielestäni se on sitten tämä, Helminen sanoo. TYYRPUURI ja sen viereen nouseva naapuritaloyhtiö Paapuuri kuuluvat SRV:n projekteihin Telakkarannan alueella. SRV:n lisäksi koko asuinaluetta kehittävät Wärtsilä, SATO, Skanska ja Lemminkäinen. Seitsemän tonttia odottaa vielä ostajaansa alueella. – Siitä ostettaisiin vaikka heti. Toivottavaa olisi tietenkin mukana olla seuraavissakin, mutta se riippuu ihan siitä, miten asuntokauppa käy, kertoo SRV:n rakennuttajapäällikkö Pirjo Kujala. Tyyrpuurin asunnoista yli puolet on myyty. Kujala arvelee ostajien keski-iän olevan noin 50 vuotta. Ostajien joukossa ei ole paljoakaan lapsiperheitä. Suurin osa on yksin asuvia tai pariskuntia. Myös Helminen muuttaa uuteen kotiinsa avovaimonsa kanssa. – En oikeastaan ollut etsimässä asuntoa. Hyvä asunto oli jo ennestään alla, mutta kun näin tämän pohjat ja suunnitelmat, tuli vain tarve vaihtaa, ei siinä sen kummempaa. Telakkarannasta olen kyllä ollut kiinnostunut alusta asti, Helminen sanoo. TELAKKARANNAN kärjessä Tyyrpuurin liepeillä on yllättävän hiljaista, vaikka se ei sijaitse kovinkaan kaukana Itäisen Rantakadun ja Unioninkadun liikenteestä. Alueen kaikkiaan noin kymmenen vuotta kestävä rakentaminen on kuitenkin vielä kesken. Telakkarantaan on suunniteltu myös rantabulevardia ja venepaikkoja. – Toki tykkään rauhallisuudesta, mutta en koe tätä syrjäisenä paikkana. Totta kai sitä toivoisi tänne lisää palveluja, kahvilaa ja sellaista toimintaa, mutta se selviää varmaan myöhemmin, kun alue alkaa olla valmis, Helminen sanoo. Maisema maksaa Telakkarannan hintataso ei huolestuta tulevia asukkaita Esa Töykkälä ”Asunnon hinta ei ole varsinaisesti pohdituttanut.” Hyvä asunto oli jo ennestään alla, mutta kun näin tämän pohjat ja suunnitelmat, tuli vain tarve vaihtaa, kertoo Mikko Helminen.
19 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET 20
21 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET 22 Koti&rakentaminen OONA KARHUNEN –YLEENSÄ kun muuttoauto tulee pihalle, on kaksi tai kolme tuntia aikaa lastata auto ja siirtää tavarat uuteen paikkaan. Minivarasto voidaan viedä asiakkaan pihalle, kunnes asiakas on täyttänyt sen. Se antaa pakkaamiseen ja purkamiseen lisää aikaa, kertoo myyjä Marko Palmula raisiolaisesta Suomen Vuokrakopit Oy:stä. Yritys myy ja vuokraa työmaaja toimistotiloja. Viime syksynä lanseerattiin uusi palvelu, eli minivarasto. Toimitusjohtaja Jani Haapalehto kertoo, että idea vuokrattavista minivarastoista oli muhinut jo jonkin aikaa. – Meillä oli tilaa käytössä. Yritys, joka toimittaa meille tilat, otti yhteyttä ja ehdotti ajatusta. Siitä se sitten lähti, Haapalehto sanoo. Asiakas voi täyttää minivaraston haluamassaan ajassa, joka voi olla päivästä moneen viikkoon. Kun minivarasto on täynnä, se viedään yrityksen lämpimään varastoon säilytykseen. Säilytyksessä minivarasto on tietyn ajan, jonka jälkeen se viedään sinne, minne asiakas sen haluaa. Välissäkin asiakas voi hakea varastosta tavaraa tai viedä sitä lisää. MINIVARASTOJA ei ole tarkoitus käyttää vain muuttolaatikoina, vaan niitä voivat hyödyntää myös kausiluontoisen säilytystilan tarvitsijat kuten veneilijät, karavaanarit, moottoripyöräilijät tai yritykset. – Meillä on myös ollut asiakas, jonka asunto-osakeyhtiössä tehtiin remontti ja häkkikellarit jouduttiin tyhjentämään. Taloyhtiö voivatkin vuokrata meiltä siirrettäviä koppeja, joissa tavarat pidetään remontin ajan, Palmula kertoo. Pääsääntöinen ajatus Haapalehdon mukaan on, että vuokra-aika on astetta pidempi ja minivarastot säilytetään yrityksen varastossa. Vuokra-ajat ovat yleensä kuukaudesta eteenpäin. – Yksi asiakas lähti vuodeksi Espanjaan ja tyhjensi asuntonsa minivarastoon. Asiakkaan ei itse tarvinnut roudata yhtä tuolia kerrallaan varastolle, kun koko asunnon kalusto saatiin vietyä kerralla, Haapalehto kertoo. KIINTEISIIN varastoihin verrattuna minivarastojen hintataso on Haapalehdon mukaan aika lailla sama. Siirrettävän varaston kohdalla hintaan tosin lisätään kuljetuskustannukset. – Minivaraston kohdalla asiakkaan vaan on niin paljon helpompi ottaa varasto käyttöön, kun hän itse lastaa sen paikan päällä. Haapalehto uskoo, että minivarastot pärjäävät hyvin kilpailussa kiinteitä varastoja vastaan. – Kun saimme homman käyntiin, melkein kaikki minivarastot lähtivät vuokralle. Kysyntää on ja uusia asiakkaita tulee koko ajan lisää, Haapalehto sanoo. Kun varasto tulee kotipihalle Siirrettävä minivarasto helpottaa muuttopaineita Marko Palmulan (vas.) ja Jani Haapalehdon mukaan siirrettävät minivarastot ovat hyvä ratkaisu esimerkiksi taloyhtiössä tehtävän remontin ajaksi. Juuri vuokralta palautuneet minivarastot odottivat siirtoa sisälle lämpimään. Oona Karhunen
23 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET 24 Koti&rakentaminen HENRIIKKA FINGERBORG AURAJOEN rannalla sijaitseva entinen konepajahalli on saanut uuden nimen, Loft-tehdas. Se kätkee sisälleen vaiherikkaan tarinan 1900-luvun teollisuushistoriasta. Punatiilinen konepajahalli rakentui vuonna 1934, ja aktiivisina vuosinaan laivanrakennuksen kulmakivi toimi Suomen suurimpana telakkana ja työpaikkana. Parhaimmillaan telakka työllisti yli 5 000 työntekijää. Tänä päivänä 80-vuotias tiilitehdas lukeutuu edelleen Turun näyttävimpiin rakennuksiin ja on harvinainen pala arvokasta teollisuushistoriaa. Nyt Wärtsilän vanha tehdas muuntuu loft-asunnoiksi. Rakennukseen on suunniteltu 155 asuntoa, joen puolen kaksikerroksisissa asunnoissa huonekorkeus yltää jopa kuuteen metriin. Projektia toteuttavassa arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy:ssä hankkeeseen ovat osallistuneet arkkitehdit Kari ja Renni Haroma sekä projektiarkkitehti Antti Rinne, joka kertoo, että arvokkaan rakennuksen uudelleenkäytön tavoitteena on säilyttää ja jättää esille kaikki vanhan rakennuksen ominaisuudet mahdollisuuksien mukaan. – Teollisuusrakennuksen muuttaminen loft-asunnoiksi riippuu vanhan rakennuksen luonteesta ja suojeltavista arvoista. Yleensä rakennuksen runko soveltuu hyvin asumiseen ja se säilytetään. Talotekniikka on kuitenkin uusittava ja yleensä uusia huoneistojen välisiä seiniä rakennettava. Haasteena on kuitenkin se, että totuttuja uudisrakentamisen standardiratkaisuja ei voida aina käyttää. Korjaaminen on työläämpää kaikille suunnittelijoille ja rakentajille, Rinne toteaa. LOFT-TEHTAAN hyvinä puolina Rinne pitää rakennuksen tunnelmaa, juurevuutta ja hyvää sijaintia arvokkaalla paikalla. Teollisuusrakennukset ovatkin usein sijainneet keskustoissa. Toteutuksessa on tarkoitus yhdistää uutta sekä vanhaa, ja lopputulos poikkeaa valtavirran uudistuotannosta monin tavoin. Loft-asumisen ideana on iso, avara tila jota ei ole tarkoitus kopittaa liikaa. Ylimmän kerroksen penthouse-asunnoilla on koko talon ympäri kiertävä terassi. – Mielenkiintoista olikin suunnitella ulko-oleskelutila, joka ei näy ympäristöön, sillä julkisivu on suojeltu, Rinne mainitsee. Asukasviihtyvyyteen panostetaan myös yhteisillä tiloilla, joihin tulvii luonnonvaloa isojen lasikattojen läpi. Tiloista näkee kuinka mahtava rakennus oikein onkaan kyseessä – 110 metriä pitkä rakennus on vaikuttava näky. Konepajahallille uusi elämä Wärtsilän L-tehdas muuntuu moderneiksi loft-asunnoiksi Asuntoihin tulee lofteihin tyypillisiä parvia. Tietoa Finland Oy Henriikka Fingerborg ”Huonekorkeus yltää kuuteen metriin.” minen n ä Henriikka Fingerborg Projekti-insinööri Antti Rinne kertoo, että rakennuksen uudelleenkäytön tavoitteena on säilyttää vanhan rakennuksen ominaisuuksia.
25 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET 26 Koti&rakentaminen ILKKA LAPPI SISUSTUSSUUNNITTELIJA Milla Alftan tullut tutuksi monesta television sisustusohjelmasta. Jotkut saattavat muistaa hänet myös laulajana 1990-luvun lopulta ja 2000-luvun alusta. Sisustussuunnittelijan töitä hän on kuitenkin ehtinyt tehdä jo lähes kymmenen vuoden ajan. – Kiinnostus sisustamiseen oli jo musiikkiuran aikana musiikin rinnalla, mutta musiikki vei kaiken ajan aikanaan, Alftan muistelee. Sittemmin musiikki on jäänyt omaksi rakkaaksi harrastukseksi. Sisustussuunnittelijan työt pitävät nykyisellään kiireisenä. – Television sisustusohjelmissa oltuani alkoi työtarjouksia tulla. Tämänhetkiset televisiotyöt, kuten tuomarointi Suomen kaunein koti -ohjelmassa, ovat mukavaa vaihtelua päivätöihin, kun en itse sisusta koteja. Tosin tavallisessakin sisustussuunnittelijan työssä on yllin kyllin vaihtelua, Alftan tuumii. NYKYÄÄN monet ovat kiinnostuneita sisustamisesta ja kotiin panostetaan mielellään. Sisustaminen on in, mikä vaikuttaa myös sisustussuunnittelijan työhön. – Minulla on todella monenlaisia asiakkaita. Jotkut ovat kiireisiä ja jättävät mielellään suunnittelijalle vapaat kädet tietyn budjetin rajoissa. Osa asiakkaista haluaa olla aktiivisemmin mukana suunnittelemassa, Alftan kertoo. Onnistuneen työn tärkein edellytys on sisustussuunnittelijan ja asiakkaan välille syntyvä luottamus. Kemian täytyy toimia. Alftan käyttääkin paljon aikaa asiakkaan kanssa juttelemiseen ja tutustumiseen, jotta pääsee sisälle siihen, millaisista ratkaisuista asiakas pitää. – Kun molemmat osapuolet tietävät minkälaista maailmaa haetaan, asiat sujuvat. VUOSIEN varrella Alftan on tehnyt isoja, jopa pari vuotta kestäneitä, projekteja. Toisaalta hän on myös järjestänyt muutaman tunnin konsultaatioita, joiden pohjalta asiakas on itse jatkanut sisustussuunnitelmien tekemistä ja toteuttamista. – Osalla asiakkaista on paljon hyviä ideoita, mutta he kaipaavat hieman ajatustenvaihtoa tai pientä kipinää, jotta pääsevät alkuun. Suunnittelijana itselleni palkitsevimpia ovat monipuoliset isot projektit, joissa saa todella haastaa itsensä. Tykkään haastaa myös asiakkaitani. Kannustan heitä monesti rohkeuteen, Alftan toteaa. Rohkeus on läsnä myös tämän kevään sisustustrendeissä. Ihmiset heräävät sisustamiseen usein keväällä, kun valo lisääntyy ja luonnollinen valo pääsee ikkunoista sisään. – Omaperäisyys ja yksilöllisyys ovat nyt pinnalla. Sisustuksiin haetaan isommilla ja pienemmillä ratkaisuilla yksilöllisyyttä. Riskejäkin kannattaa ottaa. Jos esimerkiksi maalaa seinän jollain räväkällä värillä, eikä sitten tykkääkään siitä, niin se on helppo maalata uudelleen, Alftan toteaa. Toimivaa sisustuskemiaa Sisustussuunnittelija Milla Alftan haluaa haastaa itsensä Televisiostakin tuttu sisustussuunnittelija Milla Alftan on juontajana ensi viikonvaihteen Rakenna & Sisusta -messuilla Turun messuja kongressikeskuksessa. Milla Alftanin arkisto
27 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET 28 Koti&rakentaminen OONA KARHUNEN ASUNTOLAINASTA maksetun koron saa vähentää verotuksessa. Korot voidaan vähentää silloin, kun laina kohdistuu perheen vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen. Tämän vuoden alussa korkovähennysoikeus laski 75 prosentista 65 prosenttiin. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että lainanottajan käytössä olevat tulot pienenevät. – Kun verovähennys pienenee, verotus kiristyy toisesta päästä. Asuntolainan maksamiseen käytettävät varat vähenevät, Danske Bankin Turun konttorin johtaja Esa Kärppä kertoo. Vaikka verovähennysoikeus on osa asunnon hankintaan vaikuttavista seikoista, ei Kärppä kuitenkaan pidä sitä keskeisenä asiana. – Verovähennysoikeus on tällä hetkellä aika rajallinen. On mahdotonta sanoa, että sillä olisi ratkaisevaa vaikutusta esimerkiksi asunnon vaihtopäätökseen. Kyllähän asunnon hankintaan vaikuttavat monet muut tekijät kuten perheen kasvaminen tai yleensä elämäntilanteen muuttuminen. TURUN asuntolainamarkkinoiden tilanteen suhteen Kärppä kertoo olevansa hieman positiivisella ja odottavalla kannalla. Hänen mukaansa mustamaalailu, jota asuntolainamarkkinoiden suhteen nähdään, ei toteudu. – Kauppa-ajat ovat pidempiä ja toki volyymit ovat huippuvuosista selvästi tippuneet, mutta edelleen kauppaa käydään. Vaikka Turussa on kohtuullisen korkea työttömyys, on täällä silti myös paljon ihmisiä, joilla on vakituinen työpaikka. Tietysti yhtenä oleellisena asiana täytyy muistaa, että korkotaso on edelleen äärimmäisen matala, joten lainan ottaminen on edullista, Kärppä sanoo. Harkintaja hankinta-ajat ovat Kärpän mukaan pitkiä siksi, että ihmiset hakevat kauan omaa ihannekohdettaan. – Kun toisaalta oma asunto täytyy turvallisuusmielessä myydä ennen kuin pystyy hankkimaan uuden, hidastavat asuntojen keskimääräistä pidemmät myyntiajat prosesseja. Vuoden takaiseen tilanteeseen Kärppä ei osaa nähdä jyrkkää muutosta huonompaan tai parempaan suuntaan. – Kysyntä jatkunee edellisvuoden tasolla. Tammikuu on hieman poikkeuksellinen kuukausi. Lomapäivät sattuivat tänä vuonna niin, että alkukuussa puolitoista viikkoa meni melkein lomaillessa. SIksi tämä on liian lyhyt aika ottaa asiaan kantaa. KÄRPPÄ kuitenkin sanoo, että tammikuu oli positiivinen yllätys. Kysyntää on hänen mukaansa ollut kohtuullisesti. – Asuntolainamarkkinat ovat syklinomaisia. Asuntokauppa vilkastuu aina kevättä kohden. Minulla on vankka uskomus, että niin käy tänäkin vuonna, Kärppä sanoo. Positiivisella kannalla Asuntolainat tekevät kauppansa, vaikka oikeus korkovähennyksiin laskee Martinmäen arkkitehtuuria Kakolanmäeltä kuvattuna Mikael Rydenfelt ”Kysyntä jatkuu Turussa edellisvuoden tasolla.”
29 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET 30 Koti&rakentaminen HENRIIKKA FINGERBORG TULEVAISUUDEN Turku on monipuolisten urbaanien kokemuksien kaupunki, jossa on hyvät työmahdollisuudet sekä korkealuokkaista asumista. Elinkeinoelämä kukoistaa ja kaupunki on kehittynyt pienyritysten sekä start-upien saralla. Siksi kaupunki houkuttelee myös senioreita ja eläkeläisiä. Kaupungin dynaaminen luonne, sekä kulttuurija työelämä vetää puoleensa nuoria opiskelijoita ja työntekijöitä. Keskustasta on lyhyt ja laadukas matka kävellä kauppakeskuksiin. Jos haluaa matkustaa joihinkin lähialueen hienoista luontoalueista, on helppoa hypätä bussiin Eerikinkadun maanalaisesta bussiterminaalista tai raitiovaunun kyytiin. Arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija Ted Schaumanin näkemyksen mukaan ihmisen tulisi aina olla kaupunkisuunnittelun keskipisteenä. Schauman on asunut kymmenen vuotta ulkomailla, ja työskentelee tällä hetkellä Kööpenhaminassa. Hänelle on kuitenkin aina ollut tärkeää seurata kaupunkikehitystä Turussa. – Turun ydinkeskustalla on sama haaste kuin muillakin kaupungeilla – nimittäin kilpailu vetovoimaisten kauppakeskusten kanssa. Hyvä kysymys onkin, mitä piirteitä tai kokemuksia kaupunki voi tarjota, joita kauppakeskuksilla ei ole antaa. On itsestäänselvää, että taloudellisella tilanteella on myös roolinsa tämän päivän keskustassa. Uskon kuitenkin, että tarkan kaupunkisuunnitteluprosessin kautta Turun keskusta voidaan uudestaan elvyttää houkuttelevaksi. Kauppatorin ympäristöllä on huikea potentiaali, Schauman väittää. ULKOMAILLA opiskelu ja työskentely on antanut Schaumanille mahdollisuuden nähdä Turku uudesta näkökulmasta ja laajemmalla perspektiivillä. – Viimeaikoina olen alkanut peilata, miten entinen kotikaupunkini Turku on kehittynyt ajan myötä. Käsitykseni kaupungista ei ole muuttunut vuosien ulkomailla olon aikana, sen sijaan huomioin piirteitä ja haasteita laajemmalla perspektiivillä. Kööpenhaminassa olen saanut paljon kokemusta kaupunkisuunnittelusta, ja sen mukana ymmärrystä siitä miten kaupunki toimii. Täällä ihmiset ovat tietoisia ja kiinnostuneita arkkitehtuurista, designista ja kaupunkisuunnittelusta. Pyritään parhaaseen lopputulokseen, eikä tyydytä mihin tahansa. Se on jotain mistä suomalaisetkin voisivat ottaa mallia. SCHAUMANIN mielestä on tärkeää luoda yhteinen visio, jossa Turun asukkaiden mielipiteet ja tarpeet otetaan huomioon. Visio toimisi rakentamisen peruspilarina pitkässä prosessissa ideasta valmiiseen projektiin. Schauman uskoo, että on tärkeää luoda hyvin toimiva kokonaisuus kauppatorin ympärille. Torin täytyy olla yhteydessä naapurikortteleihin paremmalla tavalla. – Pitää olla helppoa liikkua kauppatorin, Forumin ja Wiklundin ja Hansan välillä. Toinen asia joka mielestäni voi parantaa houkuttavuutta kauppatorin ympärillä on hyvin suunniteltu infrastruktuuri. Tänään kauppatorin tunnusomaiset piirteet eivät ole laadukkaita, urbaaneja paikkoja missä ihmisten on viihtyisää olla, vaan iso määrä busseja tyhjäkäynnillä torin ympärillä. Minusta bussit pitäisi pitkällä aikavälillä siirtää maan alle. Schaumanin mukaan on itsestäänselvää, että monia asioita pitää ottaa huomioon kun puhutaan kauppatorin ympäristöstä. – Tärkeintä on kuitenkin luoda selkeä visio, miten kauppatori voisi toimia parhaimmalla mahdollisella tavalla. Ihmisten kaupunki Turussakin asunut Ted Scahuman haluaisi puhaltaa kauppatorin alle elämää. Schaumanin visio kauppatorista. Ted Schaumanin arkisto Tulevaisuuden Turussa hypättäisiin bussiin viihtyisästi maan alta
31 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET 32 Koti&rakentaminen
33 A AMUSET Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 PAKINA KOTI & RAKENTAMINEN ENNEMMIN tai myöhemmin miehen elämässä tulee se määrittävä hetki, jolloin selviää, että onko geeneissä sittenkään Y-kromosomia. Yleensä se alkaa vaimon viattomalla kysymyksellä. Kuten: ”kulta, oletko koskaan tapetoinut?” Pidempään parisuhteessa elänyt kaksilahkeinen on oppinut, ettei viattomia kysymyksiä olekaan. Ei maskuliinisen sukupuolen edustaja tietenkään ole tapetoinut eläessään. Tästä huolimatta mies kätkee epävarmuutensa, suoristaa ryhtinsä ja ilmoittaa miellyttävän matalalla bassolla: ”Rakas, totta kai osaan tapetoida. Olenhan korjannut isoisäni saunan katonkin teini-ikäisenä.” Tämä ei–niin–viaton sananvaihto johtaa siihen, että pari viikkoa myöhemmin vaimo hakee kaupasta viisi metriä mieleistä tapettia, koska haluaa uuden tapetin olohuoneen seinään. Kauniita kuvioitakin tapetissa on. Mies vetää farkkujen taskusta salamannopeasti koko hätävalearsenaalin. Väsyttää, nälättää, on niin myöhä, sählytreenit alkaa kohta, lapsi pitää nukuttaa, kaupassakin on käytävä, ylitöitä tehtävä, eikä naapuritkaan tykkää, jos torstai-iltana meillä tapetoidaan. Lopulta tapetointi päätetään lykätä viikonlopulle. YÖLLÄ vaimon jo nukkuessa mies kirjoittaa Googlen hakukenttään ”tapetointi”. Aika kuluu mukavasti lukien vinkkejä keskustelupalstoilta ja rakennussivustoilta. Ehtiipä mies katsoa muutaman Youtube-videonkin aiheesta. Lauantaina mies on opiskellut kaiken tapetoinnin teoriasta. Selustan varmistukseksi hän passittaa vaimon viettämään tyttöjen iltaa. Kuusi tuntia myöhemmin vaimo saapuu kotiin. Tapetti on kauniisti paikallaan ja lintukuviot kohdistettu viimeisen päälle oikein. Lähemmälläkään tutkinnalla vaimo ei löydä työnjäljestä moitittavaa. Edes tapetin yläreuna ei repsota. Ainoana pienenä miinuksena tiskipöydälle kerääntyneet tyhjät olutpullot. Miten mies sen teki? MIES kyllä yritti, mutta tuhottuaan vaimon ostamat tapetit ja saatuaan kissan liisteriin mies soitti kahdelle remontointitaitoiselle kaverilleen. Toinen haki kaupasta uudet tapetit ja toinen haki kaljat tapetointiporukalle. ILKKA LAPPI Mies työssä ja toinen n haki kaljat t tointipo orukalle. ILKKA L ILKKA LAPPI SALOLAISEN Jenna Koiviston käsissä syntyy erilaisia logoja keramiikkataiteena. Koiviston itsensä kehittelemä ja ”caramic artiksi” kutsuma taide on löytänyt lyhyessä ajassa tiensä muun muassa ihmisten autotalleihin ja kylpyhuoneisiin. Kipinän caramic art -töiden luomiseen Koivisto sai ammattikoulun keramiikkatyön kurssilla. Tuolla kurssilla syntyi Koiviston ensimmäinen työ, Ford Mustangin logo. – Harrastin amerikkalaisia autoja ja siitä idea tuli. Nopeasti aloin tehdä erilaisia logoja, kun autopiireissä tuntui olevan kiinnostusta töitäni kohtaan. Autoista juontaa myös caramic artin nimi. – Alunperin idea on lähtenyt automerkkien tekemisestä, mutta myöhemmin myös muita merkkejä ja logoja on alettu valmistamaan. PUSKARADIO alkoi laulaa nopeasti. Nykyään Koivisto tekee melkeinpä minkälaisia logoja tahansa. Autologojen lisäksi erityisen kysyttyjä ovat urheiluseurojen logot. – Töiden monimutkaisuutta rajoittavia tekijöitä on oikeastaan vain yksityiskohtaisuus. Jos kuvassa on kauhean paljon pieniä yksityiskohtia tai kauhean monta eri väriä, kuvasta on vaikea saada tarkkaa. Jos kuvassa on paria-kolmea väriä, se ei ole vielä ongelma. Erityisen haluttuja työt ovat erilaisiksi lahjoiksi esimerkiksi autotai urheiluharrastajille. – Myös ylioppilaslahjoiksi töitä on ostettu paljon. Monet haluavat ostaa lahjaksi jotain sellaista erikoista ja persoonallista, mikä on lahjan saajalle uutta ja mitä hänellä ei varmasti vielä ole, Koivisto toteaa. TEKEMINEN on alusta loppuun käsityötä. Koivisto tekee työt yhdistelemällä erilaisia pohjamateriaaleja, laattoja sekä erilaisia saumausaineita. Kuvan vaativuudesta riippuen yhden valmiin työn tekemiseen kuluu aikaa parista tunnista jopa 12 tuntiin. Tällä hetkellä Koivisto tekee töitään tauluiksi. Teknisesti on mahdollista tehdä kuvia vaikka kylpyhuoneen seinään tai pöydän pintaan. – Teknisesti työni eivät eroa juurikaan kuvioiduista kylpyhuoneen keraamisista laatoista. Vain liimassa ja saumauksessa on eroja. Suoraan pöytään en ole vielä kuvia tehnyt, mutta senkään ei pitäisi olla mahdotonta, Koivisto kertoo. Logoja keramiikasta Jenna Koiviston taideteokset koristavat niin autotalleja kuin kylpyhuoneitakin Myös moottoripyörien kuninkaan logon Koiviston on totta kai tehnyt. Jenna Koivisto Ford Mustangin logo oli Jenna Koiviston ensimmäinen caramic art -työ. Koivisto tekee työt yhdistelemällä erilaisia pohjamateriaaleja, laattoja sekä erilaisia saumausaineita. Kuvan vaativuudesta riippuen yhden valmiin työn tekemiseen kuluu aikaa parista tunnista jopa 12 tuntiin. Tällä hetkellä Koivisto tekee töitään tauluiksi. Teknisesti on mahdollista tehdä kuvia vaikka kylpyhuoneen seinään tai pöydän pintaan. – Teknisesti työni eivät eroa juurikaan kuvioiduista kylpyhuoneen keraamisista laatoista. Vain liimassa ja saumauksessa on eroja. Suoraan pöytään en ole vielä kuvia tehnyt, mutta senkään ei pitäisi olla mahdotonta, Koivisto kertoo. n totta kai tehnyt. Jenn Jen Jenn enn Jenn Jenn en Jen enn en enn Jenn nn Jenn Jen Jen Jenn Jen Jenn Je Jen n nn enn enn n e en n a K a a K a K Ko Ko Ko Ko Ko Ko a K K K K Ko Ko K K a K Ko Ko a K K K Ko o a K K Ko Ko K K K a K a K K K a Ko a a K K a a K K a a K K K Ko a K K K K K K K K K a aK a K a K K K ivis ivis ivis visss ivis ivis ivis ivis ivi iv sto to to o to to o tto o o to o Ford Mustangin logo oli Jenna Koiviston ensimmäinen caramic art -työ. Ilkka Lappi
34 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 HELSINKILÄINEN Them Bird Things saapuu perjantaina 6. helmikuuta Kukaan säkissään levyllinen uusia lauluja. Perjantaina neljännen levynsä The Bride Who Came To Yellow Sky julkaiseva bändi on noussut askel askeleelta kotimaisten bändien kiinnostavimpaan joukkoon. Laulaja Salla Dayn sielukas ääni yhdistettynä taitaviin ja monipuolisiin soittajiin on voittava yhdistelmä niin levyllä kuin lavallakin. Linnut lehahtavat Turkuun BACKSEAT of a Mustang vol. 2 on outo levy. Tunnetut kotimaiset rokkarit – kuten Pauli Hanhiniemi, Toni Wirtanen, Pelle Miljoona ja Pate Mustajärvi – versioivat tunnettuja kotimaisia biisejä. Sellaisia kuin Rappiolla, Bensaa suonissa ja Panomies. Artistit ovat myös itse saaneet valita laulamansa biisit. Kyseessä on hyväntekeväisyyslevy, jonka tuotot lahjoitetaan uuden Lastensairaalan tekemiseen. Tuotot jäänevät pieniksi, sillä hutaistu maku tekeleestä jää. Laulajat ovat ensiluokkaisia ja biisivalinnatkin periaatteessa kiinnostavia. Koko homman vesittää kuitenkin muoviselta kuulostava studiobändi. Hyvä idea, huono lopputulos. Kenelle: Kehnon musiikin illan järjestäjälle. Arvio: Arvokas hyväntekeväisyyskohde olisi ansainnut kunnollisen levynkin. ILKKA LAPPI Ammattilaisten karaokeilta Klubi, Dynamo, Logomo, joku muu? Mikä on Turun paras keikkapaikka? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU KIRPPUTOREJA VIIHDELINJAT ILKKA LAPPI KESÄFESTARIT alkavat julkistaa helmikuussa kiihtyvällä tahdilla ensi kesän kiinnityksiään. Pelin avaa tällä viikolla H2Ö, jonka ohjelmistoa viime kesän perusteella odotetaan kiivaasti niin Turussa kuin muuallakin Suomessa. Ennen kuumaa keikkakesää musiikkitarjontaa riittää myös klubeilla. Ohessa viisi päivämäärää, jotka turkulaisen musiikinystävän on syytä merkata kalenteriin punaisella. 13. helmikuuta ERJA Lyytinen konsertoi Sigynsalissa. Pitkän linjan bluesmuusikon viime keväänä julkaistu levy teki kunniaa Elmore Jamesille ja nosti tunnelman kattoon Turussakin. Odotettavissa on täysipainoisen blues-illan uusinta. 27. helmikuuta KAKSI sukupolvea suomalaista rockmusiikkia kohtaavat Linnankadulla yhden illan aikana. Suomalaisen rockin suuriin kuuluvan 22-pistepirkon perustaja PK Keränen esiintyy soolona Bar Kukassa. Samana iltana suomenkielisen poprockin lippua Dynamossa heiluttaa Pimeys, jolta vastikään ilmestyi lupaava debyyttilevy Aika tihentyy. 6. maaliskuuta ISMO Alanko tuo kevään Klubille maaliskuussa. Viime vuonna perustettu uusi bändi on ollut kovassa iskussa ja Alangon kynästä on syntynyt myös uusia biisejä. Alangolta on ilmestymässä uusi levy ensi syksynä. Maaliskuussa kuullaan ensimmäisiä maistiaisia tulevalta levyltä. 20. maaliskuuta JUHA Lehden ja Jussi Virtasen muodostama Sir Elwoodin Vieraskirja yhdistää Sir Elwoodin hiljaisten värien tuttua keskiolutjatsia ja Ilpo Tiihosen runotekstejä. Vieraskirja esiintyy emobändin useampaan kertaan hyväksi keikkasaliksi toteamassa Dominossa. 28. maaliskuuta HEIKKI Silvennoinen ja Pave Maijanen on harvakseltaan samalla lavalla tavattu duo. Yhteiskeikkoja on tehty viime vuosina säännöllisen epäsäännöllisesti. Lavalla muusikot ovat osoittaneet Silvennoisen olevan edelleen muutakin kuin Kummelikoomikko, nimittäin yksi valtakunnan kovimmista kitaristeista. Maijasenkin monipuolisuus on vuosien varrella jäänyt niiden suurimpien hittien varjoon. Turussa kaksikko esiintyy Logomossa. Kovat keikkapäivät Kevät tuo monia mielenkiintoisia bändejä Turkuun Vieraskirja talloo Sir Elwoodin hiljaisten värien vähäeleisiä polkuja. Marek Sabogal H hi i i T i W Lue uutiset ensimmäisenä. www.facebook.com/aamuset
35 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET Culinaire
36 A AMUSET JETSET Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 TIMO SALMESMAA Tommi Grönlund Jazzin syvempi olemus leijaa Pikku-Torreen multi-instrumentalisti Jimi Tenorin startatessa kevätkauden. Kansainvälistäkin kulttimainetta niittänyt multi-instrumentalisti tunnelmoi perjantaina. Tuttua Turun kävijää komppaa dj. Piitu. Tenorin perään estradin valloittaa heti lauantaina kanadalainen Michael Feuerstack. Talvinen Euroopan kiertue kuljettaa montrealilaisen artistin Flavour of the Month-klubille. Karl Ketamo Lounaisrannikon hanget hellivät torstaiseen Pikkulaskiaiseen riehaantuvia opiskelijoita. Puolalanmäen lumihuban jälkeen haalarikansa laskeutuu ravitsemusliikkeisiin. Dayclub nightclub -ideologiaa viljelevä Marilyn lämmittelee citykaraokella ja Vegasissa sykkii PianoWar. Iltabileiden liveaktit todentuvat Börsissä, Venuksessa ja The Monkeyssa. Isänmaan toivoja viihdyttävät mm. Sima, ItaloBrothers, Passeli Amateur ja Jeremy Folderol & Lenno. Timo Salmesmaa Häät ’15 inspiroi häitään valmistelevia. Turun Ammattiinstituutin aikuiskoulutuksen mestarikampaajat valloittivat Caribian yleisön luomuksillaan. Freesi näytös tyylitteli morsiamet vuodenaikojen mukaan. Mallidebyyttinsä suorittanut sulhanen, Trojansin Joni Kotro, sai vielä illalla jakaa nimmareitaan Showroomissa. Heta Sallinen, Daniella Willberg, Claire Bell, Jasmin Virtanen ja Viivia Takaoja säteilivät romantiikkaa. Timo Salmesmaa Trendikkäinä raikkaat, tuoreista raaka-aineista valmistetut drinkit, joissa selkeät, helposti tunnistettavat aromit. Maut väreilevät happaman ja makean välimaastossa, suosituimpina marjaisat mansikkaja vadelmamiksaukset. Häävieraat toivovat usein, että drinkin runkona oleva juoma maistuu, kiteyttivät Mirva-Mari Määttää hellineet Bar4:n Tom Kivinen ja Miika Virtanen. Timo Salmesmaa Börsin BNC 36 Party poreilutti juhlakansaa. Kotimaisista ja kansainvälisistä vierailijoista koostetun dj. maratonin viimeisteli Dubai VIP Roomin residentti Mikael Wermeets. Teknoluola The Cave laajensi musiikkitarjontaa. Niina Terävesi, Peppiina Kajanne ja Suvi Tenhunen kohottivat juhlamaljan rp. Kalle Grönlundin seurassa. Börs Night Clubin kevään tähtivieraisiin lukeutuu Turun ylpeys Darude. Yökerho NRJ Cruisen jatkopartyilla helmikuun korkannut yökerho silmää jo uutta matoa koukkuun. Asteriskin Poikkitieteelliset Varjobileet kiihdyttävät torstaina pikkulaskiaisen aktivoimia. Yökerhon tuliterä VIP Lounge vihitään virallisesti perjantaina. Omalla musiikkimaailmalla varustettuun loungeen on rakennettu myös erillinen parinkymmenen hengen kabinetti, jossa voi järjestää yksityistilaisuuksia. Timo Salmesmaa Brunssi, lammasvarras, terassi & klubit. Blankolle on viidentoista vuoden aikana vakiintunut monta täkyä. Auransillan klubiravintolassa vietetään lauantaina 15-v. juhlaa. Vierasjoukossa parveilee tuttuun tapaan mielenkiintoisia persoonia ja intiimin tiivistä tunnelmaa kohottavat yllätysartistit. Jasmin Nolvin ja ystäviensä tunnelmia viime vuoden juhlallisuuksista.
37 Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 AAMUSET 38 Työpaikat
39 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 4. helmikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? KAIKKI kunnia teatteritaiteen jumalalle Dionysokselle. Hänen asunnostaan – taikka temppelistään – käytiin Turussa valtuustossa 26. tammikuuta ”tasokeskustelua”, joka synnytti muun muassa seuraavia kysymyksiä. Teatterirakennuksen korjaustarpeet ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä. Olivatko siis korjaussuunnitelmatkin samaa ”vuosikertaa”? Miksi tuntuu oudolta, että lain nykyvaatimusten (esimerkiksi ilmanvaihto) esitettiin tulleen ”kuin puun takaa”? Ja selittävän kustannusarvion valtavaa ylitystä. Jos taas kaikki oli suunnitelmassa päivän tasalla, onko rakennuttajan (varmaan laskentakonsultin) kustannusarviolaskelmien tekokyvyssä ollut ”taitovajetta”? Jos ei sitten peräti tarkoitushakuisuusohjautuneisuutta. Köyhät ja kipeät vaan lippujonoon, niin kyllä se arki unohtuu – pariksi tunniksi. TAKARIVILTÄ TUIJOTTAVA, ESA JUHANI Puhetta Dionysoksen asumisoikeudesta AAMUSET-LEHDEN lukija, tee kelpo lupaus. Usea on uuden vuoden alkaessa antanut tipattomia tai egon pönkittämiseen liittyviä lupauksia. Kaikki on kuitenkin kiinni mielestä – tahdonlujuudesta. Sitä pitää kalibroida. Kun tarkistamme sähköpostin tai tunnemme kännykän tutun värinän, saamme dopamiiniruiskeen. Vapaa-ajalla ja lomallakin. Siitä kehittyy riippuvuus. Se saa tahtomaan sitä samaa yhä enemmän ja useammin. Moderni vaatimaton henkinen paasto saattaisi olla, että edes kolme kertaa vuodessa, kolme päivää kerralla olisimme ilman nettiä. Tai yhtenä arkena kuukaudessa ei käytetä sähköpostia. Jollekin saattaisi sopia vain meilitön perjantai. Norjassa on todettu, että enin osa puheluista soitetaan alle kolmen kilometrin säteelle. Kasvokkain tapaaminen virkistäisi ihmissuhteet uusiksi ja jopa kohottaisi kuntoa. Netissä ei voi suudellakaan. Kun kohtaamme, rakkaus on sielun katse. Olemme aina tavattavissa ja aina häirittävissä. Kaikissa lupauksissa mielen muutos on jalkautettava kaytäntöön. Siitä on tehtävä tapa. Silloin elämänmuutoskin onnistuu. Jos et ole osa ratkaisua, olet osa ongelmaa. MIKAEL MIIKKOLA, TURKULAINEN TAPAKOULUTTAJA Tee kelpo lupaus TAPANINAJELU Pieksämäeltä Turkuun IC 922:lla, kesto nelisen tuntia. Vaunussa kuumaa ja tukalaa. Johtava konduktööri teki parhaansa, laittoi ilmastoinnin täysille ja jo alkoi happi kulkea ja ilma viiletä. Mutta, mutta. Hetken kuluttua oli liian viileää ja ilmastointi piti pysäyttää. Tätä tarkkuussäätöä tehtiin koko matkan ajan. Ilmastoinnin ja lämmityksen säätö oli selvästi epäkunnossa. Vaunun kaksi väliovea eivät toimineet, vaan olivat koko ajan auki. Eikä siinä vielä kaikki. WC:n paperivarannot olivat loppu jo pian Pieksämäeltä lähdettyämme. Toivottavasti konnari täytti vikapäiväkirjan, jotta Turun varikko osasi puuttua epäkohtiin. Tulevaisuusskenaario: Kun Turun varikkotoiminta lopetetaan, on seurauksena, että tällainen viallinen vaunu tulee Turkuun ja jatkaa takaisin Pieksämäelle, sieltä kenties Kajaanin kautta Ouluun, jossa varikko toiminee. Älköön VR-liikenteestä vastaavat ihmiset vaan väittäkö, että junarunko katkaistaisiin Tampereella, (jossa varikko jatkaa vaikka on vain läpikulkupaikka), ja viallinen vaunu vaihdettaisiin kunnossa olevaan vaunuun. Junaa, joka tulee Tampereelle illan tai yön tunteina, pikku pakkasessa, ei takuulla katkaista ja komenneta matkustajia ulos laiturille tai siirtymään muihin, jo täynnä oleviin vaunuihin. Tai voihan olla, että tulevaisuuden rungot ovatkin niin tyhjiä, ettei tilanpuutetta ole. Nyt paikat ovat olleet loppuunmyytyjä usein. Turun varikon lopettamispäätös luo loistavan tulevaisuuden VR:lle. Ketkä saavat palautteen: täysin syyttömät konduktöörit. En halua lähteä Turusta rikkinäisellä junalla tai vaunulla Kajaaniin, jonne usein on matkatarvetta. JOS PETYN, EN MATKUSTA JUNALLA, MENEN OMALLA AUTOLLA VR:n varikkoa ei saa lakkauttaa KUN astuin pitkästä aikaa Jenkkilän maankamaralle, hämmästyin. Pitkäveteisen ja uuvuttavan lennon jälkeen saimme matkalaukut hotelliin ja lähdimme etsimään paikallista markettia. Väsyneinä näytimme varmasti todella tympääntyneiltä. Matkalla kadunlakaisija tokaisi yllättäen: “Good morning madam, how are you doing madam, it`s one fine day today!” Menin lukkoon. Suoraan räntäsateesta, kymmenen valituksentäyteisen tunnin jälkeen kommentti tuli täysin puskista. Viikon aikana kohteliaisuuteen ja positiivisuuteen alkoi kuitenkin taas tottua. Jokainen vastaantuleva ihminen tervehti, kyseli kuulumiset ja huomasin samalla, että omatkin suupielet alkoivat olla ylhäällä pysyvästi. Valittaminen ja negatiivisuus herätti ihmetystä – peruspositiivisuus kuului asiaan. Suomessa maahantuloaulan matkalaukkukarusellin kohdalla loitsu raukesi. Hyvät tavat olivat karisseet matkan varrella ja solidaarisuus oli kirjaimellisesti kaukana. Omaa etua ajatellen kaikkien piti päästä aitiopaikalle jotta oman laukun saisi ensimmäisenä. Kaikki tunkivat, tiuskivat ja mulkoilivat pahasti. Ärsytti. YLEENSÄ kun suomalaiselta kyselee kuulumisia, aletaan ensimmäisenä luetella ongelmia, vuoden sairaskertomusta ja sitä mikä ottaa sillä hetkellä päähän. Valituskulttuuri elää taas laman keskellä kulta-aikaansa ja huono asenne lietsoo huonoa asennetta. Vaikka valittaminen kuuluu täällä pohjoisessa asiaan, joskus valittaja tekee mieli vain hiljentää. Täytyy siis itse yrittää pitää kiinni positiivisuuden rippeistä, vaikka negatiivisuus yrittäisi kurkistaa taas luolastaan. Jos siis kukaan ikinä sanoo sinulle, että laitat liikaa parmesaanijuustoa pastasi päälle, älä puhu tyypille enää. Et tarvitse moista negatiivisuutta elämääsi. Siinäpä vasta hyvä ajatus. HENRIIKKA FINGERBORG Jenkkihymy