Tiistai 5. tammikuuta 2016 | Nro 2 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Teemu Packalen palaa UFCkehään kokemuksesta viisastuneena. Suuren maailman meininki on jo tuttua. Urheilu s. 8 Yhden matsin rutiinilla Viljattoman vuoden voi käynnistää helppotekoisella siemennäkkärillä. Terveellistä ja taatusti tuoretta. Maku&nautinto s. 12 Siemenet näkkärinä Jazzin monitaituri Jussi Fredrikssonilla on monta rautaa tulessa. Viimeisin niistä on Sigyn Club. Viihde s. 14 Jazzia valoisalla Joakim Håkans tuunaa Ruissalon telakkaa uuteen uskoon. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Tiistai 5. tammikuuta 2016 UITTAMON alueella on vuodenvaihteen aikana murtauduttu sekä asuttuihin että tyhjillään olleisiin taloihin. Niistä on varastettu vähäinen määrä omaisuutta, muun muassa televisioita. Tampereentiellä pysäytettiin sunnuntaina aamuyöllä 56-vuotias miesautoilija, joka puhalsi alkometriin yli 2,4 promillen lukeman. Vähäisiä pahoinpitelyjä oli Pernossa pubissa sekä yksityisasunnoissa Haritussa, Varissuolla ja Runosmäessä. Uittamolla murtauduttiin taloihin TURKU Energia Sähköverkot Oy:n Myllyahteen sähköaseman ilmaeristeinen 110 kilovoltin kojeisto korvataan uudella kaasueristeisellä. Se aiheuttaa liikennejärjestelyjä Myllytunnelissa tammija helmikuussa. Myllytunnelin ajoneuvokaistoja otetaan väliaikaisesti työmaan käyttöön. Työmaakäytössä on maksimissaan kaksi kaistaa kerrallaan. Noin 30 minuutin pituiset katkot kaistojen käytössä ajoittuvat arkipäiville kello 9–15 ja kello 18:n jälkeen. Ajonneuvoliikenteelle varataan aina vähintään yksi kaista käyttöön. Projektin kokonaistoimituksesta vastaa ABB Oy. Myllytunnelissa liikennejärjestelyjä Mikä Turussa eniten harmittaa? Mikä pitäisi panna kuntoon? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LASSE VIRTANEN KIINTEISTÖLIIKELAITOKSEN johtokunta hyväksyi joulukuussa kaupan, jolla myytiin Joakim Håkansille Ruissalon telakalta kolme rakennusta ja laiturit 100 000 euron kauppahinnalla. Håkans hankki autokorjaamoja varastorakennuksen, luontokoulurakennuksen ja niiden väliin jäävän punaisen suulin. Samalla tarkistettiin Håkansille vuonna 2013 vuokratun maaja vesialueen laajuutta sekä maanvuokrasopimuksen ehtoja. Pienvenesataman laiturialue vuokrattiin Håkansille 31.12.2040 saakka. Håkans aikoo korjata pienvenesataman laiturirakenteet ja operoida satamaa. Veneiden säilytystä varten vuokrattiin noin 3 055 neliömetrin tilat tilat toistaiseksi. Osa telakan rakennuksista myytiin jo kesäkuussa 2013 Håkansille ja niihin liittyvän maaja vesialue vuokrattiin veneiden ja alusten telakointi ja kunnostustarkoituksiin. – Olemme kunnostaneet ne arvoiseensa kuntoon. Olemme panostaneet noin puoli miljoonaa euroa vanhoihin rakennuksiin, jotka olivat olleet huonolla huollolla. Nyt olisi tarkoitus tehdä korjausta muille rakennuksille alueella, kertoo Håkans. RAKENNUKSISSA on Alfons Håkansin toimisto, telakkaja korjaamotoimintoja sekä kahvila ja sisustustavaraliike. Vanha veistämörakennus ja veneiden säilytykseen käytettävät ovat edelleen Turun kaupungin omistuksessa. Veneiden talvisäilytyksen operoinnista huolehtii erillisellä sopimuksella AS Alfons Hakansin Suomen sivuliike. Telakalla on ollut myös Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston luontokoulutoimintaa, joka siirtyy kasvitieteellisen puutarhan yhteyteen. – Toiminta jatkuu kuten ennenkin, mutta panostamme klassikkopuuveneiden säilytykseen ja korjaukseen, sekä uudistamme huonossa kunnossa olevan vierasvenesataman. Alueella toimivat venepuuseppä Janne Pettersson sekä sisustusliike ja kahvila Avelia. Håkansin mukaan Forum Marinum säilyttää pienempää kalustoaan alueella ja asettaa niitä näytille mahdollisuuksien mukaan. – Tarkoituksena on jatkossa saattaa Ruissalon telakka eläväksi alueeksi, jossa on kaupallista toimintaa vaalien alueen historiaa. Kehitämme aluetta yleisölle hieman kuten Suomenlinnan telakalla, jossa myös toimimme, visioi Håkans. Telakan kulttuurihistoriallisesti arvokkaimman osan muodostavat veistämörakennus ja siihen liittyvät veneiden säilytystä palvelevat suulit. Turun Aikuiskoulutuskeskus on parin viime vuoden aikana korjannut rakennuksia oppilastyönä. RAKENNUKSET palvelevat jatkossakin veneiden säilyttämistä ja korjaamista, mutta tiloja on tarjottu kesäisin myös tapahtumille ja tilaisuuksille. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta on suunniteltu kiinteistöosakeyhtiötä, josta on tarkoitus tehdä päätöksiä vuoden loppupuolella. Ruissalon telakasta halutaan ”veneisiin, erityisesti klassikkoveneisiin, sekä Itämereen ja niihin liittyviin palveluihin keskittyvä kulttuurihistoriallisesti merkittävä telakka-, satama, matkailuja tapahtumakohde”. Telakan tuunaus jatkuu Joakim Håkans: Ruissalon telakasta elävä alue historiaa vaalien LASSE VIRTANEN KAUPUNKISUUNNITTELUja ympäristölautakunnan pöydällä odottaa hyväksymistä asemakaavanmuutos, joka mahdollistaisi täysin uuden yritysalueen rakentamisen Ohikulkutien varteen ja Koroistenkaaren jatkeen, joka yhdistäisi välikehän Ohitustiehen. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on yli 66 500 kerrosneliömetriä. Alueelle on tulossa noin 780 työpaikkaa, mutta ei uusia asukkaita. Alue liittyy Ohitustielle ja katuverkkoon ennen Koroistenkaaren jatkeen toteuttamista. Katuyhteyden avaaminen Koroistenkaarelta Topinojan liittymään on mahdollista vasta kun Halistenväylä on toteutettu. Vaiheistamisella varmistetaan, ettei uusi yhteys aiheuta häiritsevää läpiajoa Maunu Tavastin kadulla Räntämäen asuinalueella. Uusi maankäyttö on osoitettu Koroistenkaaren jatkeen pohjoisja eteläpuolen peltoalueille. Metsäiset kallioalueet jäävät virkistyskäyttöön. Koroistenkaaren pohjoispuolelle uuden Varikkokadun sekä Kuormakadun varrelle sijoittuisi toimisto-, toimitilaja liikerakennuksien sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien verstasja varastorakennuksien korttelialue. Särvänkadun päähän sijoittuisi kaksi korttelialuetta, joille saisi rakentaa toimisto-, toimitilaja liikerakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia verstasja varastorakennuksia. Korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta yli 39 000 kerrosneliömetriä, mutta niille ei saisi sijoittaa yli 2 000 neliön suuruisia kaupan yksiköitä tai vähittäistavarakaupan tiloja. Koroistenkaaren eteläpuolelle sijoittuisi kaupan toimintoja. Särvänkadun varrella tulisi liikerakennusten korttelialue, jolle saisi sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja 23 000 kerrosneliömetriä. Alueelle voisi tulla auto-, rauta-, huonekalu-, puutarhatai maatalouskaupan tiloja, mutta ei päivittäistavarakauppaa. Turun ja Kaarinan väliselle kuntarajalle päättyvä Särvänkatu mahdollistaa Kaarinan maa-alueiden liittymisen katuverkostoon Turun kautta. Rakennusten kerrosluku on rajattu enintään kahteen ja rakennusten julkisivujen tulee olla ruskeaa tiiltä. Polttolaitoksenkadun varsi on yleisten rakennusten korttelialuetta, jonka rakennusoikeus on 3 800 kerrosneliömetriä. Metsäalueet osoitetaan lähivirkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Koroistenkaaren jatke odottaa Halistenväylää Koroistenkaarta aiotaan jatkaa Ohitustielle saakka. Jori Liimatainen TURUN Osuuskauppa pidentää kauppojensa aukioloa 11. tammikuuta alkaen. Lauantain aukioloaikaa on pidennetty Prismojen ja S-markettien osalta iltayhdeksään. Sunnuntaisin Turun seudun Prismat ovat avoinna kello 10–21 ja S-marketit kello 10–19. Sale-myymälöiden aukioloajat vaihtelevat paikkakunnittain. Jatkossa arkisin Turun keskusta-alueella S-market Wiklund Herkku palvelee kello 22:een ja Sale Martti kello 23:een saakka. Prismat avoinna iltayhdeksään KATARIINAN seurakunnan uusi, maahanmuuttajien suomen kielen keskustelukerho Suomi-kahvila aloittaa keskiviikkona 13. tammikuuta kello 17.30–19.00 Yhdessä yhdistyksen tiloissa Nisse Kavon kadulla. Suomi-kahvila on tarkoitettu kaikenikäisille Suomeen muualta muuttaneille. Myös suomalaiset keskustelijat ovat tervetulleita. Kahvilassa on mahdollisuus harjoitella suomen kielen taitoja kahvitai teekupin äärellä jutellen. Tavoitteena on saada aikaan avartavaa ja yhdistävää vuorovaikutusta eri kulttuurien välillä. Suomi-kahvila avaa Varissuolla
3 Tiistai 5. tammikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS TURUN luonnonjääkentät on jäädytetty luistelukuntoon. Jääkentät avattiin muutamaa lukuun ottamatta maanantaina ja tiistaina. Turun kaupunki ylläpitää talvisin noin 50 jääkenttää. Suurimmalla osalla kentistä on pukusuoja luistintenvaihtoa varten. Kenttien valaistus on päällä maanantaista torstaihin kello 21:een asti ja perjantaista sunnuntaihin kello 20:een asti. Kenttien käyttö on kaikille avointa ja maksutonta. Luonnonjääkentät luistelukunnossa HUONOSTI on ja huonommaksi muuttuu. Näinkö surkeasti asiat ovat? Ei sentään. Suomalaisia syytetään turhasta synkistelystä, eikä moite ole täysin aiheeton. Uutisvirrasta esille nousevat ja mieleen jäävät vain huonot asiat, joita toki on riittämiin. Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna kuoli työiässä eli 15–64-vuotiaana lähes 8 700 suomalaista, noin 5 900 miestä ja 2 700 naista. Työikäisten kuolleisuus on vähentynyt kymmenessä vuodessa neljänneksellä, vaikka työikäisten kokonaismäärässä ei tapahtunut muutosta. Työikäisten kuolleisuus on alentunut noin 85 prosenttia 1960-luvun lopulta. Muutos on häkellyttävän iso ja positiivinen. VUODESTA 2001 lähtien työikäisiä on kuollut eniten kasvaimiin verenkiertoelinten sairauksien sijaan. Viime vuonna kasvaimiin kuoli lähes 2 500 työikäistä, kun verenkiertoelinten sairauksiin menehtyi noin 2 000. Verenkiertoelinten sairauksiin kuolleiden määrä on vähentynyt yli neljänneksellä kymmenen vuoden aikana. Lähes joka kolmas työikäisenä kuolleista menehtyi tapaturmiin, itsemurhiin ja alkoholiperäisiin syihin. Kuolleista suurin osa eli 78 prosenttia oli miehiä. Alkoholiperäisiin syihin menehtyi lähes 1 300 työikäistä. Määrä oli lähes kymmenen prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen kuolleiden määrä on pienentynyt vuodesta 2008 lähtien. Tapaturmien määrä on supistunut yli kolmanneksella vuodesta 2004. Vähenemistä on tapahtunut liikenneonnettomuuksissa, kaatumisissa ja hukkumisissa. Tapaturmiin menehtyneitä työikäisiä oli viime vuonna noin 800. MYÖS itsemurhakuolleisuus on laskussa. Viime vuoden aikana työikäiset tekivät yli 600 itsemurhaa, yli neljänneksen vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Mikä on muutoksen takana? Asiantuntijoiden mukaan syynä ovat etenkin tupakkavalistus ja ruokaöljyt (HS 31.12.). Elämäntavat ovat parantuneet ja lääketiede kehittynyt. Verenpainesairauksien hoito on kehittynyt, samoin syöpähoidot. LASSE VIRTANEN Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin Ruissalon telakasta on tulossa klassikkopuuveneiden koti. Jane Iltanen
Tiistai 5. tammikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Tiistai 5. tammikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Tiistai 5. tammikuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA SUOMEEN virtaa loppiaisena idästä arktista ilmaa. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan pakkanen kiristyy vähitellen ja on kireimmillään loppiaisena ja torstaina 7. tammikuuta. Pakkasta voi olla koko maassa 20–35 astetta, maan pohjoisosassa paikoin noin 40 astetta. Kireällä pakkasella on merkittäviä terveyshaittoja riskiryhmille. Haittaa aiheutuu myös jäätyvistä talojen putkistoista. Pakkanen paukkuu loppiaisena KUPITTAAN Citymarket 28.12. n 17.30. Sinä vanhempi nainen, jota autoin lastaamaan raskaat ostoksesi pyöräsi päälle. Haluaisin tietää pääsithän turvallisesti kotiin? Mielelläni tulisin joku päivä rapsuttelemaan kissojasi ja juttelemaan elämästä kahvikupin äärelle :) OLLAAN YSTÄVIÄ TOISILLEMME <3 ON ihana asia, että sä Tapsa olet kehissä siellä urheilun saralla. Meillä kaikilla on huonoja hetkiä ja niistä selvitään. On ihana ammattikaverilta kuulla selvää ja asiantuntevaa toimintaa, mitä ei ns. harrastajien toteuttamana kuule, eikä edes ymmärrä. Tsemppiä sinulle Tapsa. Olet paras! RAPE JOS noin 15 vuotta on häirikön armoilla omassa kodissa, niin jokainen voi ajatella, miltä se elämä tuntuu. Lukemattomista huomatuksista piittamaton asukas jatkoi häiriköintiä. Mikä parasta, kyseinen tapaus vielä syytti ja kertoi, että joutui allekirjoittaneen takia muuttamaan asunnosta pois. Muuton jälkeen olemme todella nauttineet elämästämme! Ja tapaus oli taloyhtiön PJ. LOPPU HYVIN KAIKKI HYVIN HEI, toivomme vaimoni kanssa että lentoyhteys Turusta jatkuu edelleen Kanarian saarelle ja lisäksi pitäisi saada lento Turusta Kreikan Rodoksen saarelle. Kiitos. PERTTI KUUSISTO MISSÄ kodittomat ym. kiertolaiset peseytyy, missä pyykkää? Yleisissä vessoissako? KANTAKYSYMYS Joko katsastit Kupittaan Papun? Mitäs pidit? Istuuko ympäristöön? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Nyt saa pakastemarjatkin tuoreina. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MENNEEN JÄLKIÄ Eija Lindroos PÄIVI LÖNNBERG TÄLLÄ kertaa kuukauden esineenä nähdään poikkeuksellisesti näyttelylaina. Turun linnassa on tällä hetkellä esillä keisarillisia lahjoja Pietarin lähellä sijaitsevasta Pavlovskin palatsista. Keisarillisiin lahjoihin kietoutuu tarinoita perhesuhteiden historiasta, kansainvälisistä yhteyksistä ja Venäjän valtakunnan sisäisistä tapahtumista. Lahjoitetut esineet kuvastavat myös muodin ja tyylin historiaa ja keisarillisen perheen mieltymyksiä. Keisari Nikolai II sai lasuriitista valmistetun ja hopeafiligraanilla, ametisteilla ja turmaliineilla koristetun valokuvakehyksen nimipäivälahjaksi puolisoltaan Alixilta 5. joulukuuta 1915. Kehyksen on valmistanut mestari Leonid A. Pjanovski Moskovassa. Valokuvassa Alix pitelee sylissään kruununperillistä Alekseita. Nikolai II kirjoitti nimipäivänvietosta päiväkirjaansa näin: ”Kello 18.30 menimme vigiliaan. Söimme päivällistä; ylhäällä Aleksein luona sain lahjoja. Illalla luin paljon.” Helmikuun vallankumouksessa käynnistyneiden tapahtumien seurauksena keisariperhe siirrettiin elokuussa 1917 Siperian Tobolskiin. Vallasta luopunut keisari valikoi valokuvan ja kolmetoista laatikollista muita perheen henkilökohtaisia tavaroita lähetettäväksi Tobolskiin. Kun keisariperhe siirrettiin Jekaterinburgiin ja surmattiin, valokuva kehyksineen toimitettiin muiden esineiden mukana Moskovaan. Kuvalähde: State Museum Preserve Pavlovsk. Nikolai II:n vaalima valokuva n n ” laa he he J ILKKA LAPPI JAPANILAISEN Schinichi Suzukin kehittämä Suzuki-menetelmä pyrkii oppilaslähtöiseen soitonopetukseen, olipa kyseessä sitten pikkulapsi tai aikuinen. – Ajatuksena on, että musiikkia opitaan samalla tavalla kuin puhetta. Se tähtää luonnollisuuteen ja lapsilähtöisyyteen. Erilaisia leikkejä ja muita käytetään opetuksessa paljon. Soittajalla pitää olla mielikuva siitä, miltä musiikin pitää kuulostaa. Esikoulutai viimeistään kouluiässä nuotit otetaan mukaan, mutta mielikuvaa ei missään vaiheessa unohdeta, tiivistää Turun Suzukikoulun johtaja Sini Lavastre. Suzuki-opetuksessa ryhmän vaikutus on keskeistä. Oppilaat soittavat paljon yhdessä soittotasosta riippumatta. Myös lasten vanhemmat ovat aktiivisesti mukana. – Ympäristön kannustuksella ja ryhmästä saatavilla positiivisilla kokemuksilla on valtava vaikutus oppimiseen ja motivaatioon. Pyrimme siihen, että soittaminen on ilon aihe. Tavoitteena ei ole tehdä kaikista ammattimuusikoita, vaikka sekin on mahdollista. Tärkeimpänä ajatuksena on, että lapsista kasvaa onnellisia ja tasapainoisia ihmisiä, joille musiikki tuo iloa, Lavastre toteaa. MOIKOISTEN liikekeskukseen joulukuun alussa Kupittaalta muuttaneessa Turun Suzukikoulussa käy tällä hetkellä viikoittain runsaat 120 oppilasta. Ikähaarukka on laaja, sillä äidit voivat aloittaa suzukimuskarit jo odotusaikana. Koulun vanhin oppilas puolestaan on 70-vuotias sellisti, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta. – Uudet isommat tilat ovat meille todella hyviä. Nyt meillä on kolme isoa opetusluokkaa, jossa voimme myös järjestää konsertteja. Meillä on myös yhteistyötä alueen koulujen ja päiväkotien kanssa, mutta nyt ne ovat konkreettisesti entistä lähempänä, Lavastre toteaa. Tähän asti Suzuki-opetusta on Turussa saaneet vain soittajat. Vuodenvaihde tuo uusia tuulia myös opetustarjontaan. – Meillä alkaa tammikuussa laulusuzuki, jonka senkin voi äiti aloittaa jo lasta odottaessa. Varsinaiset laulutunnit voi aloittaa 3-vuotiaana tai myöhemmin. Turussa ei tällä hetkellä ole yhtään laulusuzukiopettajaa, mutta meillä käy opettaja Lahdesta kerran viikossa. SUZUKI-MENETELMÄÄ käytettäessä oppilaiden ohjelmisto on pääpiirteissään sama ympäri maailmaa. Kaikilla instrumenteilla myös soitetaan samaa ohjelmistoa. – Ajatuksena on se, että jos vaikka muuttaa toiseen maahan, soittamista on helppo jatkaa. Alkuvaiheessa on paljon kansanlauluja, mutta aika nopeasti soitetaan klassista musiikkia kuten yleensä muuallakin. – Toki opettajatkin tuovat opetukseen omia mausteita. Meillä on soitettu muun muassa Robinia. Lapset kuitenkin tykkäävät soittaa sitä musiikkia mitä he kuuntelevat, Lavastre sanoo. Soittoa ilo edellä Suzukikoulussa ryhmä ruokkii ja kannustaa oppimista Sini Lavastre perusti Turun Suzukikoulun 2009. Itse hän on opetellut soittoa Suzuki-menetelmällä viisivuotiaasta. Suzuki-opettajana hän on toiminut vuodesta 2001. Ilkka Lappi
7 Tiistai 5. tammikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Tiistai 5. tammikuuta 2016 THAINYRKKEILYN arvokisakausi pyöräytetään käyntiin Porvoossa 22.–24. tammikuuta käytävillä SM-kisoilla. Kolmesta turkulaisseurasta tulessa on yhteensä seitsemän urheilijaa. Turku Thaiboxing Clubin värejä puolustavat Sara Granath, Mirka Salonen, Pia Raita sekä Jussi Santalahti. Turku Muay Thaista kisoihin lähtevät Daniel Forsberg ja Vladimir Golubev. Mentor Thaiboxingin ottelijoista SMkisoihin osallistuu Pia Heikkilä. Thainyrkkeilyn SM-kisoissa turkulaisväriä VÄLIPÄIVIEN TPS–Pelicansottelun tapahtumat nostivat Liigan kurinpidon jälleen tapetille. Ottelun tapahtumat toivat TPS:n Markus Kojolle (kuvassa) kolmen ottelun pannan ja Pelicansin Ben Bloodille ja Dane Byersille neljän ottelun huilin. Suurin menetys turkulaisittain oli kuitenkin Eric Perrinin loukkaantuminen, joka pitää Palloseuran tehohyökkääjän sivussa pitkään. Kanukin poissaolon myötä Palloseuran on pakko löytää tehoja syksyä laajemmalta rintamalta, mikäli aikovat haaveilla paikasta kuuden sakissa. Pelicans-pelin sekoiluista Blood sai neljä peliä kahdesta eri tempusta, joista kummastakin voi tuomita ottelurangaistuksen, Kojo nyrkkeili itsensä yksipuolisessa noudossa suihkuun ja Byers hyppäsi ylimääräisenä pelaajana kentälle tappelemaan Jonne Virtasen kanssa. Yleisesti ottaen koko kolmikko selvisi tempuistaan melko vähällä. Esimerkiksi Kojon kohdalla olisi paljon isompikin sanktio ollut täysin ymmärrettävä. Byersin temppujen kaltaisista teoista esimerkiksi NHL:ssä on tullut viime aikoinakin yli kymmenen pelin kakkuja. Koko Liigaa ajatellen mielenkiintoisinta on kuitenkin ollut pelikieltojen määrä ylipäänsä. Viime kaudella pelitai toimitsijakieltoja lätkäistiin yhteensä 38 peliä. Tällä hetkellä lukema on jo pitkälle päälle 60 pelin. ILKKA LAPPI Helpolla päästiin Mikä ketju on suomalaisen kiekkohistorian kaikkien aikojen kovin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI VIIME heinäkuussa vapaaottelija Teemu Packalen tarttui UFC-tarjoukseen parin viikon varoitusajalla. Lopputuloksena Glasgow’n reissusta oli pistetappio Ranskan Mickael Leboutille. Tappiosta huolimatta hihaan tarttui paljon oppia. Turkulainen valmistautuukin luottavaisena seuraavaan otteluunsa. Packalen kohtaa helmikuun 27. päivä Lontoossa puolalaisen Lukasz Sajewskin. – Sain ensimmäisestä UFC-matsista tosi paljon oppia. Lontoo on vähän Glasgowta isompi kaupunki, mutta muuten kaikki on jo tuttua. Organisaation työntekijät ovat tuttuja ja rutiinit on nyt kerran nähty. Ainakaan enää ei tarvitse yhtään ihmetellä tai jännittää, mitä se UFC on, Packalen toteaa. Uran aiempiin otteluihin verrattuna UFC:ssä tapahtuu paljon enemmän pitkin otteluviikkoa. Packalen sopeutui kuitenkin vaivatta ison maailman meininkiin. – Kaikki on tosi organisoitua. Koko ajan tietää, mitä tapahtuu ja missä milloinkin pitää olla. Kaikki on aikataulutettu niin tarkasti, että se on tosi helppoa olemista. Melkein kuin armeijassa olisi. URANSA toiseen UFC-kamppailuun Packalen pääsee huomattavasti ensimmäistä paremmista lähtökohdista. Tulevan ottelun ajankohta ja vastustajan nimi ovat olleet tiedossa jo jonkin aikaa. Helmikuun lopussa Packalen pääseekin octagoniin itselleen normaalin parin kuukauden valmistautumisjakson jälkeen. – Vuodenvaihteessa aloitin kilpaiPaluu normaaliin kaavaan Teemu Packalen jätti UFC-jännitykset Skotlantiin Teemu Packalen sopeutui UFC-rutiineihin hyvin ensimmäisen ottelunsa aikaan. Toiseen otteluunsa hän pääsee valmistautumaan monella tapaa paremmassa tilanteessa. Ilkka Lappi luun valmistavan harjoittelun. Ihan itselleni normaalien rutiinien mukaan seuraavat pari kuukautta mennään. Pieniä kolhuja on ollut, mutta niitä on kaikilla. – Alkuvuodesta aion tehdä muutaman päivän leirimatkan Ruotsiin, mutta muuten mennään perinteisellä kaavalla. Ennen vuodenvaihdetta treenasin paljon pystypainia ja pystyottelua ylipäätään. Pysty onkin mennyt reilusti eteenpäin, Packalen kertoo. Puolalainen Sajewski on otellut urallaan 14 ottelua. Packalenin tavoin hän oli ennen UFC:n saapumistaan tappioton, mutta hävisi kesällä pistein debyyttinsä Nick Heinille. ”Wookie” lempinimellä tunnettu puolalainen on kotimaansa lisäksi otellut muun muassa Saksassa. 13 voitosta yhdeksän on tullut ennen täyttä aikaa. Varsinkin Sajewskin käsilukko on todettu tehokkaaksi. PACKALEN uskoo luonnollisesti mahdollisuuksiinsa. Yksi syy itseluottamukseen on turkulaisen pituusylivoima. Packalen on runsaat kymmenen senttiä pidempi kuin puolalainen. – Pituusylivoima on minulla ja ilman muuta siitä lähdetään, että sitä pitää hyödyntää. Etukädellä hallitaan niin, että puolalaista alkaa ahdistaa ja hän alkaa väkisin yrittää alasvientiä. Sitten tehdään temput hänelle. Veikkaan, että parissa minuutissa Sajewski ahdistuu, Packalen suunnittelee.
9 Tiistai 5. tammikuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Tiistai 5. tammikuuta 2016 MUOTOILIJA Oiva Toikan vuoden 2016 vuosilintu on kaksivärinen syksyisen viljapellon inspiroima Elokuukunen. Iittalan Birds by Toikka -sarja lisääntyy tänä vuonna myös Anna ja Mari -linnuilla, jotka kuvaavat emoa ja poikasta. Linnut ovat läpikuultavia kupuja, joista isomman voi asettaa pienemmän päälle. Emolintu on väritetty kuparinruskean ja usvan sävyillä. Viljapellon tunnelmissa MANNERHEIMIN Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että vanhemmat saavat voimia MLL:n perhekeskuksista. Yli puolet vastanneista kertoi saaneensa uutta virtaa vanhemmuuteen sekä uusia ideoita lastenkasvatukseen. 91 prosenttia vastaajista koki, että vanhemman käyminen perhekeskuksessa vaikuttaa myönteisesti mielialaan. 84 prosenttia koki tärkeäksi vertaistuen ja 81 prosenttia keskustelun muiden samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa. MLL:n perhekeskustoimintaa löytyy Turusta, Raisiosta, Laitilasta, Uudestakaupungista, Taivassalosta ja Salosta. Voimia vanhemmuuteen Milloin siivoat joulun pois kodistasi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA IDUT ovat todellista lähiruokaa, jota voi kasvattaa helposti ja edullisesti ympäri vuoden. Ne sisältävät runsaasti vitamiineja sekä kivennäisja hivenaineita. Idätys herättää siemenet eloon. Vitamiinien määrä kasvaa ja siementen sisältämät ravintoaineet muuttuvat helpommin imeytyvään muotoon. Esimerkiksi linssit sulavat paremmin idätettyinä. Ituja voi syödä sellaisenaan tai lisätä salaatteihin, voileivän päälle ja keittoihin. Ne ovat parhaimmillaan raakoina, mutta useimpien ulkomaisten papujen idut tulee keittää ennen syömistä. Itujen aineksia löytyy helposti ruokakaupoista. Idätettäväksi sopivat esimerkiksi mungpavut, hampunsiemenet, sinimailasen siemenet, vihreät linssit sekä belugalinssit. Halkaistut punaiset linssit eivät idä. Kaupoista löytyy idätysastioita, mutta alkuun pääsee myös käyttämällä isoa lasipurkkia, jonka suuaukko peitetään harsokangastilkun ja kumilenkkien avulla. Koska idut ovat jatkuvasti kosteassa, hygieniasta huolehtiminen on tärkeää. Kaikki idätyksessä käytettävät välineet tulee puhdistaa huolellisesti. IDÄTYKSEEN käytetään ehjiä, hyväkuntoisia ja puhtaita siemeniä. Siemenet huuhdellaan muutamaan kertaan ja jätetään likoamaan. Idätettäviä siemeniä liotetaan yleensä 4–12 tuntia siementen koosta riippuen, mutta esimerkiksi tattaria liotetaan vain kymmenen minuuttia. Liotuksen jälkeen siemenet huuhdellaan vielä muutamaan kertaan ja ylimääräinen vesi ravistellaan huolellisesti pois. Sen jälkeen idätysastia tai lasipurkki sijoitetaan pimeään. Lasipurkki asetetaan alassuin 45 asteen kulmaan esimerkiksi astiankuivauskaappiin. On tärkeää, että ilma pääsee vaihtumaan idätysastiassa. Ituja huuhdellaan huoneenlämpöisellä vedellä kaksi tai kolme kertaa päivässä. Idätysaika vaihtelee. Mungpapujen ja vihreiden linssien idut valmistuvat parissa vuorokaudessa, mutta sinimailasen itujen valmistuminen kestää miltei viikon. Liian pitkiksi venähtäneet idut voivat maistua karvailta. Valmiit idut siirretään jääkaappiin, jossa ne säilyvät muutamia päiviä. KASVU ei pysähdy jääkaapissakaan, se vain hidastuu. Idut tulee jääkaappisäilytyksenkin aikana huuhtoa kerran päivässä ja aina ennen käyttöä. Jos idut alkavat haista pahalta tai tummuvat, niitä ei pidä käyttää. Idättäminen on helppo aloittaa esimerkiksi nopeasti ja varmasti valmistuvista mungpavun tai vihreiden linssien iduista. Netistä löytyy runsaasti tietoa eri siementen idätyksestä ja bloggaajien idätyskokemuksia ja vinkkejä. Kasvun voimaa Idättämällä pöytään saadaan lähiruokaa myös talvella Idätysastiassa siementen liotus ja huuhtominen käy helposti. Idätysastia on helppo peittää vaikkapa astiapyyhkeellä Merja Kajala ut a, RUUSUKORTTELIN ja Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksissa alkaa tammikuussa elintapoihin ja hyvinvointiin vaikuttava ryhmä, joka on tarkoitettu turkulaisille yli 65-vuotiaille eläkeläisille. Ryhmässä tutustutaan terveellisiin elintapoihin ja itsensä hoitamiseen. Tavoitteina on vahvistaa kokemusta liikunnan ilosta, omaksua terveelliset elämäntavat osaksi arkea sekä edistää tasapainoisen elämän saavuttamista. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa yhteensä kahdeksan kertaa. Ryhmätoiminnasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua 15. tammikuuta mennessä Lehmusvalkaman neuvontaan numeroon 02 262 5020 tai Ruusukorttelin neuvontaan numeroon 02 202 6000. Terveyttä ikäihmisille
11 Tiistai 5. tammikuuta 2016 AAMUSET
Tiistai 5. tammikuuta 2016 AAMUSET 12 Maku&nautinto HENRIIKKA FINGERBORG SIEMENNÄKKÄRIN reseptiä googlattiin viime vuonna urakalla. Näkkäri oli yksi trendikkäimmistä hakusanoista. Terveellisyys trendi kasvaa kasvamistaan tänäkin vuonna, joten aloitetaanpa tämä vuosi valmistamalla helppoa siemennäkkäriä. Yksi jos toinenkin on varmasti tehnyt uudenvuodenlupauksia liittyen parempiin elämäntapoihin. Tämä hyviä rasvoja sekä kuituja sisältävä näkkäri on erittäin herkullinen ja koukuttava vaihtoehto perinteiselle näkkileivälle. Monelle kotikokille hieman harvinaisempi psyllium on jänönratamon siemenistä valmistettua kuitupitoista mutta hajutonta ja mautonta jauhetta, joka tuo taikinaan sitkoa. Sitä käytetään muun muassa gluteenittomassa ruoanlaitossa. SIEMENNÄKKÄRI 1 dl kurpitsansiemeniä 1 dl auringonkukansiemeniä 1 dl seesaminsiemeniä 1/2 dl chiansiemeniä 1/2 dl pellavansiemeniä 1 rkl psylliumjauhetta 1 tl suolaa 2 dl kiehuvaa vettä 1/2 dl laadukasta öljyä LÄMMITÄ uuni 175 asteeseen. Sekoita siemenet ja suola kulhossa. Lisää kuuma vesi ja öljy siemenseokseen, sekoita ja anna seistä viitisen minuuttia. Kaada seos leivinpaperilla vuoratun pellin päälle ja painele ohueksi ja mahdollisimman tasaiseksi. Voit käyttää painelun apuna toista leivinpaperia. Ripottele sormisuolaa näkkärin pinnalle ennen uunia. Paista uunissa noin 50 minuuttia, tai kunnes näkkileipä on rapeaa ja tummunut. Ihana siemennäkkäri Helppo siemennäkkäri on herkullinen vaihtoehto viljoille Henriikka Fingerborg
13 Tiistai 5. tammikuuta 2016 AAMUSET
14 A A M U S E T VIIHDE Tiistai 5. tammikuuta 2016 TURKULAINEN Svart Records aloittaa maaliskuussa pari vuotta jatkuvan kulttuuriteon. Levy-yhtiö julkaisee vuosien 2016 ja 2017 aikana 1970-luvulla Yleisradion rinnakkaisohjelmassa kuultuja studiokonsertteja, joissa esiintyivät aikakauden progeja jazzsuuruudet. Monet kokoonpanot olivat projektiluonteisia eivätkä ne koskaan päätyneet viralliseen levytysstudioon. Monista konserteista onkin tullut kulttiklassikoita. Svart julkaisee legendaarisia konsertteja TEKSASISSA majaansa pitävä Gurf Morlix on ehtinyt moneen mukaan. Multi-instrumentalisti ja levytuottaja on omia levyjään paremmin tunnettu muiden kanssa tekemästään yhteistyöstä. Hän on jättänyt kädenjälkensä muun muassa useammalle Lucinda Williamsin levyille sekä Tom Russellin erinomaiselle Borderland-levylle. 2000-luvulla Morlix on keskittynyt pääasiassa oman musiikin tekemiseen. Eatin’ at Me onkin jo kahdeksas Morlixin soololevy viimeisen 15 vuoden aikana. Mies ammentaa pieniä mausteita musiikkiinsa useista suunnista, mutta juureva Amerikan rock on Morlixin musiikin jykevänä pohjana. Musiikillisesti Morlixin biisit eivät ole mitenkään poikkeuksellisia, mutta jos Warren Zevonin, Steve Earlen, J.J. Calen tai John Hiattin musiikki puree, ei todennäköisesti pety Morlixinkaan tekemisiin. Keskiverron yläpuolelle Morlixin tekemiset nostaa miehen karhea lauluääni, jossa on syvyyttä yllin kyllin. Morlix laulaa tarinoitaan tosissaan ja sydänverellään. Morlixin tulkinta pakottaa kuuntelijan uskomaan. Kenelle: Näennäisen yksinkertaisen ja helposti lähestyttävän perusrockin ystävälle, joka haluaa löytää nyansseja pinnan alta. Arvio: Väkevä ja konstailematon levy, jolla musisoi oman paikkansa tunnistava muusikko. ILKKA LAPPI Äänenkäyttö kunniaan Millaista keikkakonseptia kaipaat Turkuun? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI KIERRÄTYSKESKUKSET VIIHDELINJAT ILKKA LAPPI KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIVUODESTA lähtien Flame Jazz on omalta osaltaan elävöittänyt turkulaisen jazzin kenttää. Vuosi 2016 alkaa Flame Jazzin osalta kiireisenä, kun tammikuussa Turun konservatorion tiloissa käynnistyy Sigyn Club, jossa jazz soi kerran kuukaudessa. Konsertit sijoittuvat alkuiltaan alkaen jo kello 19. – Katselin uutta alkuillaksi sopivaa keikkapaikkaa ja tuli mahdollisuus tehdä yhteistyötä konservatorion kanssa. Tämä on siinä mielessä hyvä konsepti, että nyt tilaan tulee akustinen piano ja keikkapaikkana toimivaan konservatorion kahvilaan rakennetaan myös pieni esiintymislava, kertoo Flame Jazz ry:n puheenjohtaja Jussi Fredriksson. Kevään aikana Sigyn Clubilla esiintyvät muun muassa Ilpo Murtojärvi Quartet, Kalevi Louhivuori Quintet sekä belgialais-suomalaisranskalainen Orchestra Nazionale Della Luna. Sigyn Clubilla on tarkoitus myös aktivoida konservatorion opiskelijoita. – Konservatorion opiskelijoilla on keikoille ilmainen sisäänpääsy. Soittamisen lisäksi opiskelijoille on runsaasti hyötyä keikoilla käymisestä. Ammattilaisten soittaminen inspiroi myös omaa soittamista, Fredriksson uskoo. Viime vuosina jazz on elänyt Turussa pientä nousukautta. Flame Jazzin tapahtumissa on koko sen olemassaolon aikana ollut tasaista pientä kasvua yleisömäärissä. Lisäksi elokuuhun siirtynyt Turku Jazz -festivaali on saanut myös nuorempaa jazzyleisöä liikkeelle. Myös esiintyjien joukossa on myös nuoria kasvoja. FREDRIKSSON näkee, että keikkajärjestäjät ja muut elävän musiikin toimijat eivät juurikaan kilpaile keskenään, vaikka ihmisten vapaa-aika onkin rajallista. – Uskon, että kaikkien keikkajärjestäjien yhteinen missio on saada ihmiset ylipäätään liikkeelle kotoa. Ainakaan meidän tapahtumamme eivät suuremmin ole kärsineet siitä, jos kaupungissa on samaan aikaan ollut muitakin keikkoja. – Isoin haaste on löytää uutta yleisöä. Monilla saattaa olla jazzista vanhahtava ja vääristynyt kuva. Jazz on kuitenkin monipuolista musiikkia, jossa on valtavasti tyylisuuntia, Fredriksson sanoo. SIGYN Clubin kevääseen kuuluu yhteensä viisi konserttia. Jatkoakin on suunnitteilla, mutta ensi syksyä lukitaan vasta myöhemmin keväällä, kun apurahapäätökset ovat tulleet. Kevät 2016 on Flame Jazzille muutenkin mielenkiintoista aikaa. Tammikuun lopussa järjestetään Flame Jazz -risteily, jonne lipunmyynti on käynyt kiivaana rumpalilegenda Steve Gaddin vetämänä. – Kun Gaddin saamiseen tarjoutui mahdollisuus, ei tarvinnut kyllä miettiä ollenkaan. Lipunmyynti on sujunut vauhdikkaasti. Ilmeisesti kaikki Suomen rumpalit ainakin ovat laivalle lähdössä. Jaskaa alkuiltaan Jussi Fredrikssonin Sigyn Clubilla jazz soi ihmisten aikoihin Kuukausittainen Sigyn Club on jazzin monitoimimies Jussi Fredrikssonin uusimpia projekteja. Timo Jakonen mentalisti ja levytuo Voiku joku edes joskus jottai Aamuset
15 Tiistai 5. tammikuuta 2016 AAMUSET
16 A A M U S E T JETSET Tiistai 5. tammikuuta 2016 TIMO SALMESMAA Kuka muu muka? Monella mittarilla 2010-luvun suosituin artisti Cheek valloittaa lauantaina HK Areenan. Maestroa kompaa Nikke Ankara. Jane Iltanen Syyskaamosta Phuketiin paennut Sivi Laakso ja Jasmin Virtanen vaihtoivat vuotta Börs Night Clubilla. Baaripro Justuksen seurassa villiintynyt duo visioi vilkasta viihdevuotta. Börs purkaa joulun tiistaisissa The Grind Machine -partyissa. Yökerho valjastaa loppiaisaattoon höyryävän rouheat steampunk-bileet. Timo Salmesmaa Kohta neljännesvuosisata. Harva yöravintola kokee yhtä komeita vuosia kuin Night Club Marilyn. Eerikinkadun juhlakansaa viihdyttää perjantaina Divet Show. Ikoniasemaan noussut dragtaiteilija on vuosikymmenen ajan personoinut eri naisfiguureja. Diivojen ohella estradille nousee Marilynin 24-v. juhlissa myös miesartisteja, mm. Robin, Lauri Tähkä ja Cheek. Mikko Karekivi Elämyksellisyys on hotellimajoituksen tätä päivää. TOKYhtymän uudenvuoden cocktaileilla Börsissä fiilistelleet Jonna Siusluoto ja Mikko Eskelinen visioivat vilkasta kevättä. Kuplivasta tunnelmasta nauttiva Marinan Ulla Lähtevänoja muistutti alkutalven lämmittävistä blinija grilliherkuista. Timo Salmesmaa Timo Salmesmaa Timo Salmesmaa
17 Tiistai 5. tammikuuta 2016 AAMUSET Jetset Mallikkaan TV-kosinnan SuomiLOVEssa suorittanut Vesa Wikström yllätettiin perusteellisesti. Sisäpiiri rahtasi miehen polttareihin häiden jälkeen! Sankaria riepoteltiin eri aktiviteeteissa ja seikkailu huipentui viihderisteilylle Viking Gracelle. Raikkaat tarjoilut, pianohelmet ja Jean S. testasivat Vesan kuntoa. Tanssimooveista vastasi polttarien primus motor Miikka Kesäläinen. Timo Salmesmaa Monelle ravintolatyö on kauttakulkumatka toiseen ammattiin. Sitten on persoonia, jotka tekevät elämäntyönsä alalla. Eräs jälkimmäisistä, Jaana Heilimö, saavutti jouluna viidenkympin virstanpylvään. Ikivireä Ibizan kävijä on tullut monelle tutuksi mm. Giggling Marlinin ja Åbo Diskotekin sieluna. Nyttemmin Jaana on kunnostautunut Blankon ja mm. Vuoden Viiniravintolaksi 2013 valitun Tintån vetäjänä. Tessa Lehmuslehto Laura Voutilainen Minä vuonna Laura Voutilainen edusti Suomea Euroviisuissa? Mikä on Cheekin oikea? Näitä ja paljon muuta arvuutellaan sunnuntaina Bambu Gardenissa. Ravintolan Trival Pursuit -visa starttaa sunnuntaina. Aiheet vaihtelevat kahdeksan viikon aikana luonnosta urheiluun. Vetäjänä toimii teatterija ? lmimaailmasta tuttu Patu Heiskanen.
Tiistai 5. tammikuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! YLEINEN asevelvollisuus kuopattiin Ruotsissa viitisen vuotta sitten, mutta nyt se halutaan takaisin. Ja tietysti se koskisi myös naisia, koska tasa-arvo. Rakennusliikkeille tiedossa lihavia vuosia. Mahtaako kymmenenkään uutta varuskuntaa riittää? URSININKADUN uhkaava kerrostalopalo ei onneksi vaatinut uhreja, mutta aiheutti mittavat aineelliset vahingot. Palokunta joutui käyttämään runsaasti vettä estääkseen palon leviämisen. Turha tätä on taivastella. Uutta seinää saa aina, mutta ihmishenki on korvaamaton. UUTTA huuhkajajoukkuetta julkistettiin maanantaina Instagramissa koko aamupäivä. Kuva kerrallaan. Haukotus. Näin sitä otetaan some haltuun. Olisko Setägram parempi? JOULUN alla oli lähes sortsikelit, mutta loppiaisena paukkuu kireästi. Siitäkään on tosin nykymaailmassa vaikea päätellä mitään. Helmikuussa voi jo olla hellettä. KAUPPAKESKUISTUMINEN sen kuin kiihtyy. Miten käy yrittäjän? LAINE: Kävin Myllyn avajaisissa. Onhan se tosi hieno, mutta olin ostamassa vain yhtä takkia ja meinasin kuolla sinne tungokseen. Mutta ihmiset tuntuivat nauttivan siitä hälinästä. Ja Skanssissahan on jo julkisia palvelujakin. ALA-SULKAVA: Kauppakeskukset kiinnostavat, koska niissä on yhdessä kohteessa niin laaja valikoima eri liikkeitä. Kauppakeskus on markkinointikoneistojen kultamuna, se vain toimii. AL: Käyn mieluiten Skanssissa. Se sopii ehkä parhaiten aistiherkälle inhimillisyydelleni. MA-S: Ehkä nuoriso tosiaan tykkää hengailla kauppakeskuksissa. Pitäähän heillä joku paikka olla. Miksei sitten kauppakeskus. AL: Ketjuliikkeet pärjäävät kauppakeskuksissa, mutta pikkuliikkeet joutuvat olemaan superinnovatiivisia pärjätäkseen tai kuihtuvat pois kentältä. Sama suunta näkyy kaikkialla. MA-S: Kauppakeskusten liiketilojen vuokratkin ovat varmaankin tähtitieteellisiä. Siinä täytyy olla hyvä liikeidea, jotta pärjää. AL: Sitäkin ihmettelen, etteivät ihmiset liiku Forumissa. Siellä on ollut vaikka minkälaista yritystoimintaa, mutta mikään muu kuin Cosmic Comic Cafe ei pysy siellä vuodesta toiseen. MA-S: Ei yksinkertaisesti ole asiakasvirtoja. Siitä se on kiinni. AL: Pop-up-ilmiö on siitäkin syystä hyvä, että se tuo eloa Forumiin ja kauppatorille. Mutta pysyviä liikkeitä ei ole kauheasti tullut lisää. MA-S: Pikkukivalla ei yrittäjän maailmassa pitkälle pötkitä, etenkään jos on ulkopuolista työvoimaa palkkalistoilla. Se syö äkkiä varat. MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelona fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. A o y Bisnesleidi VS Kulturelli SUOMESSA joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä. Pitkään toimeentulotukea saavien perheiden osuus on kasvanut 2000-luvulla. Moni lapsi ja nuori elääkin köyhyydessä pitkään, mikä heikentää heidän hyvinvointiaan monin eri tavoin. On hälyttävää, että Pelastakaa Lasten Lapsen ääni 2015 -raportin mukaan köyhyydessä elävät lapset kokevat vaikutusmahdollisuutensa heille tärkeisiin asioihin koulussa, lähiympäristössä ja harrastuksissa selkeästi heikommaksi kuin muut lapset. Luuppi-tutkimuksen mukaan köyhillä lapsilla on vähemmän harrastuksia ja he tapaavat kavereita harvemmin kuin muut lapset. Köyhyyteen liittyvä stigma saattaa sulkea lapsia ulos kaveriverkostoista ja tämä saattaa olla jopa vaikeampi ongelma kuin itse puute rahasta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Toisaalta myös taloudelliset erot määrittävät lapsen osallisuutta ja sosiaalista asemaa kavereiden ja vertaisryhmien joukossa. Ikävä kyllä lasten köyhyys tulee nyt lisääntymään, sillä Sipilän perusporvarihallituksen leikkauspäätökset vaikuttavat erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin. Hallitus kumoaa lapsilisän indeksisidonnaisuuden eli jatkossa hintojen noustessa ei lapsilisän taso enää nouse mukana. Hallitus kohdistaa heikennyksiä lapsiperheille monelta suunnalta; vanhempainpäivärahaa ja lomakarttumaa leikataan, päivähoitomaksuja sekä pienten koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan, lasten päivähoito-oikeutta rajoitetaan, varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja nostetaan lisäten lasten välistä eriarvoisuutta. Myös työllisyystoimenpiteiden heikennykset ja suunnitellut huononnukset työehtoihin sekä asumiskustannusten nousu ja yleisen asumistuen leikkaukset vaikuttavat lapsiperheisiin. Viime hallituksen aikaansaannosta, pienija keskituloisten perheiden verotuksen lapsivähennystäkään ei enää hallitus jatka, mikä osaltaan pienentää lapsiperheiden tuloja. Lapsiperheiden toimeentulon heikentäminen ja palveluista leikkaaminen vaarantavat lasten oikeuksien toteutumisen, erityisesti pienituloisten, monilapsisten ja pienten lasten perheiden sekä yksihuoltajaperheiden kohdalla, jotka ovat suurimmassa köyhyysriskissä. On tärkeää kuulla lapsia, jotta voimme ottaa heidän kokemuksensa huomioon päätöksiä tehdessämme. Hallitus muutti syksyistä päätöstään kuullessaan kätilöiden painavaa sanaa televisiossa. Toivottavasti hallitus kuulee nyt myös köyhiä lapsia ja peruu lasten köyhyyttä lisäävät päätöksensä. Lapset itse eivät voi perheidensä köyhyyteen vaikuttaa. EEVA-JOHANNA ELORANTA KANSANEDUSTAJA (SD.) Köyhän lapsen ääni kuuluviin
19 A A M U S E T MIELIPIDE Tiistai 5. tammikuuta 2016 KOLUMNI EN taida olla ainoa, jolle ajankäyttö tuottaa toistuvasti päänvaivaa. Aika, ihmisen ikuinen ystävä ja vihollinen, käyttäytyy eri tilanteissa eri tavoin. Joskus se matelee, joskus kiitää. Usein se valuu varkain sormien välistä, enkä osaa jälkeenpäin sanoa minne se katosi. Kotona työskentely ei helpota ajankäyttöön liittyviä pulmia. Mikä on työaikaa ja mikä vapaa-aikaa, kun työt asuvat kotona? Koti on täynnä virikkeitä, jotka kiskovat huomiota pois käsillä olevista hommista. Kukat pitäisi kastella, pyykkiä pestä, pölyt pyyhkiä. Työajan lomaan on kiusaus sovittaa askareita, jotka vievät aina enemmän aikaa kuin kuvittelee. Kun kuulin ajanhallintaa helpottavasta Pomodoro-tekniikasta, päätin antaa sille mahdollisuuden. Pomodorossa työnteko jaksotetaan 25 minuutin pituisiin tomaateiksi kutsuttuihin pätkiin. Aluksi valitaan hoidettava tehtävä. Ajastimeen säädetään 25 minuuttia ja painetaan hommia keskeytyksettä siihen asti, kunnes ajastin soi. Työrupeaman jälkeen on vuorossa viiden minuutin tauko ennen seuraavan tomaatin aloittamista. Neljän tomaatin jälkeen pidetään pidempi, 15–30 minuutin pituinen tauko. OLIN yllättynyt siitä, miten suuri vaikutus yksinkertaisella tekniikalla voi olla. Pomodoro viipaloi ajan konkreettisiin siivuihin, joihin on helppo tarttua. Selkeä aloitusaika taltuttaa vitkastelun. 25 minuuttia voi olla ihmeen pitkä aika, jos keskittyy täysillä. Kun sekuntien näkee juoksevan, niiden kanssa alkaa rientää kilpaa. Kilpailu motivoi toimimaan. Painini ajan kanssa jatkunee, mutta nyt minulla on uusi, tehokas keino puolellani. Kun työskentelen tomaattien tahtiin, töihin tarkoitettu aika ei pääse livistämään teille tuntemattomille. MERJA KAJALA Tomaatti pomona Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? EDUSKUNNAN käsittelyssä ollut hallituksen esitys työttömyysturvalain muutoksesta selkiyttää ja yhtenäistää lainsäädäntömme erilaiset määritelmät yrittäjyydestä. Aiemmin käytetty omassa työssä työllistyvän määritelmä poistuu ja jatkossa työtä tehdään työntekijänä tai yrittäjänä. Kenenkään turvaa ei olla heikentämässä eikä nyt muuteta kriteerejä yrittäjyydestä. Toisin kuin esimerkiksi oppositio on väittänyt, hallitus ei halua tietoisesti heikentää yhdenkään yrittäjän tai työtä tekevän asemaa. Päinvastoin. Nyt tehty muutos tuo lievennyksiä yritystoiminnan päättymisen vaatimuksiin työttömyysturvaa myönnettäessä. Julkisuudessa käyty keskustelu ja huolet koskevat etenkin lain soveltamista ja tulkintaa työja elinkeinotoimistoissa. Ne eivät tällä hetkellä ole yhdenmukaisia. Monet luovilla aloilla työskentelevät ovat ansiokkaasti nostaneet asian esiin viimeistenkin viikkojen aikana lukuisissa yhteydenotoissa. Asiaan pitää puuttua. Työja elinkeinotoimistoille tarvitaan yhtenäiset ja selkeät ohjeet lain käytännön soveltamisessa. Päätoimisen ja sivutoimisen yrittäjyyden rajan tulkinta ei saa johtaa kohtuuttomuuksiin ja toimeentuloloukkuihin. Yhä useammalla on keikkatöitä, osaja määräaikaisia työsuhteita sekä palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistävää työarkea. Pidän hyvänä, että hallituksen perustulokokeilu osaltaan vastaa työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen ongelmiin. ANNIKA SAARIKKO KESKUSTAN VPJ TE-toimistoille yhtenäiset ohjeet VEROIKEEN raskauttamana turkulaisena on kysyttävä, että mikä Länsikeskuksen alikulkutunnelin osalta muuttui lähes miljoonan euron edestä (TS 2.1.) Turvallisuusko? Kaukaa katsoen ja äkkipäiten havaittuna tunnelionkalo oli ja tunnelionkalo tuli. Bonuksena toki saatiin pitkään kestäneet liikennelabyrintit. Eikö todella näin avaruudenvalloituksen aikakaudella teräsbetonirakenteita, jotka olivat ”tulleet käyttöikänsä lopulle”, kyetä elvyttämään näppärämmin ja huokeammin kuin ”kaikki pois ja uutta tilalle” -metodilla? Positiivisen ajattelufilosofian inspiroimana taitaa kuoputtelusta löytyä kuitenkin yksi poikkeuksellinen piirre: kustannusarvio ei ylittyne. Yleensähän ne kaikki tarvitsevat kertoimen 1,5–2,0. Joka olisi superpikaraitsikkakerholaistenkin hyvä huomioida. TUNNELINÄKÖÄ POTEVA, E. J. VALTONEN Mikähän miljoonalla muuttui?