Lauantai 5. maaliskuuta 2016 | Nro 19 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Alkon väki lakkoili vuonna 1985 kokonaisen kuukauden. Turussa viina kuitenkin virtasi lakosta huolimatta. Kaupunki s. 6 Kuivahko huhtikuu Suomen seuraava suuri pelitalo voi hyvin tulla Turusta. Rival Games panostaa aikuisten dekkaripeleihin. Pelit&vehkeet s. 10 Murha pelissä Jenni Korpela ja Johanna Perttunen tarttuivat Eduard Uspenskin klassikkoon. Ajatuksetkin käyvät yksiin. Viihde s. 12 Fedjan paluu Palkkatukirahat loppuvat yhdistyksiltä ja kunnilta jo keväällä. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 5. maaliskuuta 2016 TURUN kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti keskiviikkona, että minkä tahansa vapaakortin väärinkäyttö eli antaminen toisen henkilön käyttöön johtaa kortin poisottamiseen ja sulkemiseen ja vähintään vuoden mittaiseen karenssiaikaan. Joukkoliikenteen vapaakortti on henkilökohtainen riippumatta perusteesta, jolla se on myönnetty. Jo yksi väärinkäyttö johtaa kortin sulkemiseen. Vapaakortti pois väärinkäytöksistä MAAHANMUUTTOVIRASTO lakkauttaa vastaanottokeskuksia, eikä määräaikaista sopimusta jatketa 12 vastaanottokeskuksessa. Maaliskuun loppuun menneessä loppuu toiminta Turun Paattisilla (SPR). Huhtikuun loppuun mennessä loppuu toiminta loppuu muun muassa Turun Heinänokassa (SPR) ja Nauvossa (SPR). Vastaanottokeskuksista vähennetään noin 2 700 paikkaa aikuisten ja perheiden vastaanottokeskuksista ja noin 300 paikkaa alaikäisyksiköistä ja kansanopistoista. Vokkeja lakkautetaan Missä asioit? Mikä on suosikkikauppasi tai kauppakeskuksesi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MYLLYN kauppakeskus saavutti viime vuonna kaikkien aikojen asiakasmääräennätyksen, yli 4,6 miljoonaa asiakasta. Kokonaismyynti oli 172 miljoonaa euroa. Kasvua myynnissä oli 2,6 prosenttia. Tavoitteena tälle vuodelle on 5,1 miljoonaa asiakasta. Myynnissä tavoite on yli 200 miljoonaa euroa. – Prosessi jatkuu ja tänä vuonna Myllyssä nähdään 25 uutta liikkeen avausta, kertoo Myllyn toimitusjohtaja Pertti Vikkula. Mylly tavoittelee tänä vuonna 500 000 asiakaskäynnin kasvua ja myynnissä 30 miljoonan euron lisäystä. Myllyssä avautuu 25 uutta liikettä TURUN tuomiokirkkoseurakunta ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ovat piispantarkastusvuorossa 7.–13. maaliskuuta. Arkkipiispa Kari Mäkinen käy piispantarkastuksen yhteydessä neuvotteluja seurakuntayhtymän ja Tuomiokirkkoseurakunnan työntekijöiden, luottamushenkilöiden sekä seurakuntalaisten kanssa. Piispantarkastuksen neuvotteluissa käsitellään toiminnan painopisteitä, työn ja työyhteisön kehittämistä sekä hallintoa ja taloutta. Arkkipiispa tarkastaa yhtymän LASSE VIRTANEN VALTION talousarviossa on tälle vuodelle huomattavasti vähemmän määrärahoja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin kuin viime. VarsinaisSuomessa rahaa noin kymmenen miljoonaa euroa vähemmän. Myös palkkatukirahoja on jouduttu vähentämään ja suuntaamaan osittain uudelleen. Harva arvasi, että rahahanat sulkeutuvat jo alkuvuodesta. Varsinais-Suomen TE-toimisto arvioi, että yhdistyksille voidaan myöntää palkkatukea enää maaliskuun ajan ja kunnille huhtikuun ajan. Sen jälkeen palkkatukea voidaan käyttää, mikäli työnantaja on yritys. Myös starttipäätöksiä voidaan tehdä. Palkkatuen avulla voidaan edelleen työllistää muun muassa pitkäaikaistyöttömiä. Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson muistuttaa, että kyse ei ole vain rahojen loppumisesta, vaan myös siitä, että päätöksiä on tehty ripeään tahtiin alkuvuodesta, enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. – Kysyntää on ollut ja päätöksiä on tehty. Tammikuussa työllistyi 1 200 henkilöä palkkatuen avulla. TE-hallinnon rahoittamien palvelujen piirissä oli 10 000 työnhakijaa. Viime vuonna työllistämisrahat loppuivat kokonaan juhannuksen alla. Vastaavaa tilannetta ei tänä vuonna tule, vaikka yhdistyksille tai kunnille rahaa ei ole enää antaa kevään jälkeen. – Nyt raha ei kokonaan lopu. Työllistämistä yrityksiin jatketaan kesän yli ainakin alkusyksyyn asti, arvioi Henricsson. MÄÄRÄRAHOJA suunnataan erityisesti yrittäjyyden tukemiseen, ammattikoulutettujen alle 30-vuotiaiden nuorten työllistämiseen yrityksiin ja pitkään työttömänä olleisiin. – Yrityssektorilla vaikuttavuus on parempi kuin kunnilla ja yhdistyksissä. Sitä kautta päästään todennäköisesti parempiin lopputulokseen työuran kannalta, ynnää Henrichson. Palvelujohtaja Mika Helva konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmästä myöntää, että TE-toimiston määrärahojen loppuminen on Turun kaupungin kannalta ”suuri haaste”. – Erityisesti se haittaa tukityöllistämistä yhdistyksiin ja kuntiin. Työllisyystoimikunta on tehnyt lisätalousarvioesityksen, jolla kaupunki voisi työllistää korotetulla työllisyyden Turku-lisällä kaupungin kannalta tärkeisiin yhdistyksiin kaupungin kohderyhmää. Lisäksi olemme varautuneet työllistämään jonkin verran kokonaan omalla rahalla pitkäaikaistyöttömiä kaupungin palvelukseen. – Toimenpiteet säästävät kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuutta ja tuovat siten rahan takaisin viimeistään tulevien vuosien aikana. Toisin sanoen valtion jättäessä pitkäaikaistyöttömät kotiin passiivituella, kaupunki paikkaa asiaa omalta osaltaan aktivoimalla heitä omalla rahalla. Viime vuonna nämä rahat loppuivat juhannuksen aikoihin. Tänä vuonna puhutaan pääsiäisestä tai vapusta. JOHTAJA Pekka Sundman muistuttaa, että sama tilanne oli edessä myös viime kesäkuussa. – Turun kaupunki lähti kuitenkin aktiivisesti hakemaan myös muita keinoja työllistämisen edistämiseksi erityisesti yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Työmarkkinatuen kuntaosuuden maksuvelvollisuus on ollut kunnilla viime vuoden alusta jo 300 päivän työttömyyden jälkeen. Vuonna 2014 rajana oli vielä 500 päivää. – Mikäli valtion työttömien aktivointi olisi viime vuonna pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2014, olisi työttömyys ollut Varsinais-Suomessa jo laskussa. Kaikeksi onneksi näyttäisi tilanne muuttuneen talouden kehityksen kannalta positiiviseen suuntaan, vaikka haasteitakin toki riittää. Loppuu heti kättelyssä Yhdistyksille ei voida myöntää palkkatukea kuin maaliskuuksi, kunnille vain huhtikuun loppuun LASSE VIRTANEN TURUN kaupunki ohjaa työllisyysrahoistaan noin 288 000 euroa TST:n tekstiilikierrätykseen. Tarkoituksena on työllistää vuoden aikana 150 pitkään työttömänä ollutta turkulaista. – Työjaksot ovat vähintään kuuden kuukauden mittaisia ja työ on osa-aikaista palkkatukityötä. Osa henkilöistä voi olla myös työkokeilussa. Yhdessä työvuorossa on kerrallaan noin 35 henkilöä jakaantuen tekstiililajitteluun, ompelimoon, kahteen myymälään sekä tukitoimintotehtäviin. Tarkoituksena on edistää turkulaisten pitkäaikaistyöttömien työelämäosallisuutta, kertoo Turun Seudun TST:n toiminnanjohtaja Joe Majanen. Turku laskee säästävänsä projektin avulla noin 380 000 euroa työmarkkinatuen kuntaosuudessa. – Tuhansille pitkään työttömänä olleille työllistyminen on raastavan lohduton haaste, koska on vaikeaa löytää kannustavia matalankynnyksen työpaikkoja. TST-Texvex on monille hyvä vaihtoehto, jossa saadaan taas työurat alulle, arvioi Majanen. Majasen mukaan yritysyhteistyötä ollaan kehittämässä muun muassa paikallisten pesuloiden kanssa. – Sata henkilöä työllistäessään Turun kaupunki säästää pelkästään Kelamaksuosuuksien kautta noin 1,3 miljoonaa euroa kolmen vuoden ajalta. Turun kaupungin työllisyystoimikunnassa istuva Mika Stepanoff (sd.) jätti kirjallisen eriävän mielipiteen tukipäätöksestä. Pitkään yrittäjänä toiminut Stepanoff, jonka Nuorisopalvelu Katujätkät on työllistänyt 30 000 työtöntä, pitää TST:n suunnitelmia ”täysin epärealistisina”. Hänen mukaansa ongelmana on myös se, että suuri osa työllisyysrahoista kanavoidaan nyt yhdelle taholle ennen kuin rahanjaon pelisäännöistä on päätetty. Työllisyystoimikunta palauttikin tammikuussa valmisteluun esityksen erillismäärärahoista muille hankkeille. Rahojen käyttöä varten luotiin ideakilpailu. Stepanoff kritisoi myös sitä, että tavoitteena näyttää olevan työttömyysputken katkaisu ilman suunnitelmaa työttömän työtaitojen kehittämisestä. – Takaovi on avattu sille, että satoja tuhansia euroja käytetään ilman minkäänlaista ”kilpailutusta”, sanoo Stepanoff. Hän korostaa, että kaikkia pitäisi kohdella tasapuolisesti, eikä luoda ohituskaistoja. – Orjatyön rinnastaminen Texvexiin on lähinnä hanurista, kuittaa Majanen. – Turussa on pitkäaikaistyöttömiä yli 5 000, joista yli tuhat päivää työmarkkinatukea saaneita on yli 2 500, joilla siis on työttömyyttä takana 5–10 vuotta. Voimme auttaa näistä vain muutamia prosentteja. Mikä siinä on ylimitoitettua? TST:n tekstiilikierrätys herättää myös epäilyä
3 Lauantai 5. maaliskuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS VIIKON UUTISKUVA SAMPPALINNAN maauimalan peruskorjaus nielee yli miljoona euroa enemmän kuin oli suunniteltu. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hyväksyi keskiviikkona, että maauimalan peruskorjaushankkeen kustannusarvioksi hyväksytään 7 750 000 euroa, ja että ensi vuoden talousarvioon hankkeelle varataan rahoitusta 2 700 000 euroa. Asia etenee kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Samppiksen korjauslasku kallistuu LENTOMATKUSTAJAN sielusta käydään kovaa kamppailua. Taisto ei ole vain lentoyhtiöiden, vaan myös lentoasemien välistä. Turun kaupunki, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen Yrittäjät sekä Turun ja Rauman kauppakamarit ovat heränneet taistoon Turun lentoaseman puolesta. Yritykset tarvitsevat yhteyksiä, erityisesti kansainvälisiä yhteyksiä. Ilman niitä ei ole kansainvälisiä yrityksiäkään. Se käy järkeen. Turussa niitä on vielä tai on taas: Bayer, Meyer ja monta muuta. Finavia kuitenkin näkee enää vain Helsinki-Vantaan lentoaseman ja kehittää sitä voimallisesti. Kehittäminen on hyvästä. Jos Helsinki-Vantaa toimii hubina Aasiasta matkustaville ja vetää väkeä, niin suomalaiset saavat parempia ja runsaampia lentoyhteyksiä kuin muutoin olisi lupa odottaa. ONGELMANA on se, että Finavia näkee maakuntakentät kuluna ja rasitteena, joista pitäisi hankkiutua eroon. Turun kenttä ei onneksi ole sellainen, vielä. Rasite. Kenttään on investoitu. Mutta kuinka kauan investoidaan? Finavian harppimiehet piirtävät säteitään Etelä-Suomessa ja hamuavat matkustavaisia Helsinki-Vantaalle yhä laajemmalta alueelta. Kyselyn mukaan Turun seudun liikematkustajista noin puolet lähtee Turusta ja toinen puolet Helsinki-Vantaalta. Turun etuna on se, että kenttä on lähellä. Pienuuden hyötyä on se, että jonot ovat lyhyitä. Heikkoutena on yhteyksien vähyys ja kallis hinta. VAI ovatko lentolippujen hinnat Turusta kalliimpia? Riippuu siitä, milloin kysyy ja miten matkansa järjestää. Lentobisneksen omituisuuksiin kuuluu se, että matka voi tulla halvemmaksi yhdistelmälipulla, josta jokin matkan osuus jätetään käyttämättä. Turun lentoaseman tulevaisuus on käyttäjien käsissä. Elleivät alueen asukkaat ja matkustajat arvosta omaa kenttäänsä, sillä ei ole tulevaisuutta. Elinkeinoelämä on havahtunut muistuttamaan yhteyksien tärkeydestä, eikä markkinointikampanjakaan olisi haitaksi, mutta matkustajien on oltava ensin. Vasta sitten voidaan pyytää yhteyksiä, isompia koneita ja halvempia lippuja. LASSE VIRTANEN Taistelu lentomatkustajan sielusta Juha Kainu (vas.), Chris Karppinen ja Miska Etholen nuottasivat Littoistenjärvestä kuluvalla viikolla roskakalaa. Saalista saatiin vain vähän, mikä on hyvä merkki. Ari-Matti Ruuska TAR JO US Ajanvaraus Mehiläinen 010 414 00 tai www Kauppiaskatu 8, 20100 Turku. ? Tällä kupongilla Jalkojenhoito arkisin 47 € Jalkojenhoito lauantaisin 44 € hoidot henkilökohtaisia, maksettava ja varattava kerralla, käytettävä 2016 loppuun mennessä. Erä jalkojenhoitotuotteita 5 € kpl Sarjahoitotarjous 01.3.-30.4.2016 4 hoitoa 3:n hinnalla 168 € (a 42 €), Löytötavarapalvelu SUOMEN LÖYTÖTAVARAHUUTOKAUPPA Luettelo: www.loytotavara.net Ravintola Verkahovissa, Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku Ke 9.3. klo 19.00 Esittely klo17.30 Suomen löytötavarapalvelun
Lauantai 5. maaliskuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 5. maaliskuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 5. maaliskuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA TURUN joogakoulut tekevät joogaan tutustuminen helpoksi ja hauskaksi kaupunkifestivaalihenkisessä Jooga pop up -tapahtumassa kuluvana viikonloppuna Hansatorilla. Tapahtumassa ovat esittäytymässä alueen joogatoimijat sekä joogatoritapahtumassa että ilmaisten näytetuntien muodossa. Joogatunnit pidetään Hansan 3. kerroksessa entisessä Indiskan toimitilassa. Tapahtuman järjestää Turku Yoga Guide. Pop up -joogaa Hansassa –TYYLINI on aika rento. Tykkään vähän hippimäisistä ja söpöistä vaatteista, kertoo Hanna Sjöberg, 24. Sjöberg on kirpputorien suurkuluttaja. – Koitan löytää kirppareilta jotain kivaa ja erikoista, en ehkä ihan mainstreamia. Olen yrittänyt olla ostamatta H&M:stä, koska vaatteet on tuotettu huonosti eikä luontoa ole otettu huomioon. Myös päällä olevissa vaatteissa näkyy kirpputori-innostus. – Kengät ja takki ovat Berliinistä kirpparilta, housut Espanjasta kirpparilta ja reppu Turusta kirpparilta. Takin olen ostanut Lindexistä ja huivin Espanjasta jostain kaupasta. Sjöberg käyttää enimmäkseen lenkkareita. – Haluan käyttää mukavia kenkiä. En tykkää korkkareista. Niillä on epämukava kävellä ja niiden kanssa minulla on liian pitkä olo. Söpöilevä kirppistelijä Mitä muistoja entisaikojen Alkot nostattavat? Saiko aina mitä halusi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ihan pikkuisen vain kurkkaan. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU HEIKKI MÖTTÖNEN SUOMEN valtion monopoliyritys, Oy Alko Ab, on sulkenut vähittäismyymälöidensä ovet työtaisteluiden vuoksi useaankin otteeseen. Kaksi kertaa Alkon asiakaskuntaa on piinattu kuitenkin tavallista pidemmän aikaa. Vuonna 1972 Alkot olivat kiinni peräti kuusi viikkoa ja vuonna 1985 Alkon myyjien työtaistelu kesti kuukauden. Alkon ovet menivät kiinni 29.3. ja ne aukenivat seuraavan kerran sopivasti sitten vapun alla eli 29.4.1985. Kuten arvata saattaa, asiakkaita riitti tuona päivänä jonoiksi asti. Vuoden 1985 Alkot eivät olleet todellakaan mitään itsepalvelumyymälöitä, vaan tuotteet tilattiin tiskin takaa. Vuoden 1985 lakon alkamisen jälkeen selviteltiin useilla eri paikkakunnilla, mikä lakon vaikutus oli niin sanottuihin suurkuluttajiin. Alkon lakko aiheutti selkeää raitistumista lakkoviikkojen ajaksi, mutta myös sen, että käyttöön otettiin myös uusia keinovalikoimia alkoholin hankkimiseksi ja myymiseksi. Tietysti kaupasta sai edelleen mietoja juomia ja myös ravintolat toimivat normaalisti, mutta ne eivät olleet kaikille suurkuluttajille kuitenkaan se varsinainen vaihtoehto. Ravintolajuominen oli jo yksinkertaisesti liian kallista. Turku osoitti vuonna 1985 tälläkin sektorilla vanhat kauppakaupunkiperinteensä, sillä se poikkesi muusta maasta selvästi. Ensimmäisten lakkopäivien aikana liikkuivat edelleen Alkonkin tuotteet ympäri maata, mutta pikkuhiljaa varastot ehtyivät ja hinnat karkasivat käsistä. Myös kotitekoista pontikkaa ja kiljua oli runsaasti liikenteessä. POIKKEUS muuhun maahan verrattuna oli kuitenkin Turku, jossa kohtuuhintainen huolto pelasi käytännössä koko lakon ajan. Turulla oli tämän asian suhteen vankka paikallisetu, nimittäin Ruotsin laivat. Tukholman matkailuun tulikin huhtikuussa 1985 valtava piikki. Turussa pimeä viinakauppa toimi erinomaisesti myös siksi, että se oli niin organisoitua. Kaupunki oli jaettu myyntipiireihin ja pimeät pullot vaihtoivat paljon jouhevammin omistajia kuin vaikkapa Helsingissä. Poikkeustilanne aiheutti kiusauksia myös joidenkin kioskija kemikalioyrittäjien keskuudessa. Kölninveden hinta nousi sopivasti ja putiikkien aukioloajat pitenivät. Jossain kioskeissa jopa yövyttiin, jotta myyntitoimintaa pystyttiin pyörittämään ympäri vuorokauden. Meno oli parhaimmillaan siis kuin kieltolain aikaan. Erään kertomuksen mukaan jossain turkulaisleipomossa jätesokerin yleisömyynti johti jopa jonoihin saakka. Kuiva huhtikuu Alkon kuukauden lakko vuonna 1985 sai turkulaistrokareihin liikettä Turun Alkot olivat kuin nuijalla lyötyjä 29. huhtikuuta 1985 kun kuukauden lakko päättyi. Vapun alla kävivät kaupaksi etenkin kirkkaat ja kuohuviini. Jari Laurikko Hanna Sjöberg, Hansakortteli. Oona Karhunen ILKKA LAPPI VAKOILU ja mahalautailut ovat kovia juttuja 6-vuotiaalle Milo Jaatiselle ja 5-vuotiaalle Joonas Bergströmille. MILO: Me ollaan vakoiltu paljon, mutta äsken me kyllä leikittiin mahalaudoilla. JOONAS: Niissä ollaan mahallaan ja niissä on renkaat alla. Sitten niillä voi mahalautailla joka suuntaan. M: Mutta niissä pitää olla mahallaan. Seistä ei saa. J: Eikä niillä voi mennä ulkona. M: Mahalaudoilla me ollaan viime päivinä leikitty eniten, jos ollaan oltu sisällä. J: Kyllä me sisällä askarreltiin vähän aikaa sitten. Niitä sellaisia kierrätysmerkkejä. M: Niin. Me kierrätetään paperia, pahvia ja metallia. Me tehtiin sellaisia merkkejä, että tietää, mihin roskikseen roskat menevät. J: Ulkona me ollaan viime aikoina vaklattu. Me vaklataan enimmäkseen aikuisia. M: Meillä on apuvälineinä keppejä. J: Jos aikuiset näkee meidät, niin me mennään äkkiä piiloon tai juostaan piiloon. M: Me ollaan niin nopeita, ettei kukaan saa meitä kiinni. Juoksukisassa me voitetaan aikuiset heti. J: Me ei olla jääty kiinni vakoilusta. Me päästään aina karkuun. M: Nopeudesta on kanssa hyötyä, kun pelataan jalkapalloa. Me pelataan sitä aika paljon, mutta ei nyt, kun on lunta. Vakoilua ja mahalautailua Merja Saarela
7 Lauantai 5. maaliskuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 5. maaliskuuta 2016 TPS:N salibandynaiset ovat varmistaneet paikkansa pudotuspeleissä, mutta kaksi kierrosta ennen runkosarjan päättymistä lopullinen sijoitus on vielä auki. Sunnuntaina 6. maaliskuuta kuudentena oleva TPS pelaa vieraissa neljäntenä olevaa PSS:ää vastaan. Porvoolaiset ovat ennen keskinäistä kohtaamista kolme pistettä TPS:aa edellä. TPS:n osalta runkosarja päättyy 12. maaliskuuta kotiotteluun MTeamia vastaan. Salibandynaiset taistelevat sijoituksista VIIME päivinä on julkistettu huippumaiden ensimmäisiä pelaajalistoja syksyllä pelattavaan jääkiekon World Cupiin ja arvioitu ensimmäisten listojen perusteella joukkueiden iskukykyä. PohjoisAmerikan joukkueiden lisäksi jo nyt on selvää, että esimerkiksi Ruotsi saa ilman loukkaantumisia jalkeille äärimmäisen kovan nipun. Se toki on World Cupin tarkoituskin. Selvää on myös se, että Suomen pelipaita on ehkäpä Leijonien historian tyylikkäin, ainakin yksi tyylikkäimmistä. Mielenkiintoista World Cupissa on kuitenkin se, että turnauksesta aiotaan tehdä säännöllisesti maailman parhaat kiekkoilijat yhteen kokoava turnaus. Jos suunnitelma toteutuu, tarkoittaisi se käytännössä NHL-pelaajien häipymistä olympialaisten jääkiekosta. World Cupissa NHL ja NHL:n pelaajayhdistys ovat vahvasti mukana järjestelyissä. Senkin vuoksi intressit World Cupia kohtaan ovat isommat kuin olympialaisia. Alkusyksystä pelattava World Cup sopii myös huomattavasti paremmin pohjoisamerikkalaiseen kiekkokalenteriin kuin kauden keskeyttäminen pariksi viikoksi helmikuussa. Jos World Cup -suunnitelmat toteutuvat, yhtälön häviäjä on olympialaiset. Miksi kiinnostua olympiakiekosta, jos maailman parhaat pelaavat toisessa turnauksessa? Millaiseksi muodostuisi olympialaisten ja MMkisojen dynamiikka? ILKKA LAPPI Hei hei olympialaiset Mitä mieltä olet Marjamäen ensimmäisistä World Cup -valinnoista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI SUOMEN alle 17-vuotiaiden tyttöjen jalkapallomaajoukkue lähtee selkeä tavoite mielessään maaliskuun puolivälissä pelattaviin EM-jatkokarsintoihin. Vain kisapaikka kelpaa Valko-Venäjällä ensi toukokuussa pelattaviin EM-kisoihin. – Se on realistinen tavoite. Lohko on kova. Meillä kävi karsintojen ensimmäisen vaiheen jälkeen vähän huono tuuri. Pääsimme ykköskoriin, mutta kakkosja kolmoskorista tuli vastaan vaikeimmat mahdolliset joukkueet (Hollanti ja Italia). Helpompikin tie voisi siis olla, mutta mitään yliluonnollista ei tarvitse tehdä. Jos pystytään pelaamaan omalla tasollamme, niin kisapaikkaan on hyvät edellytykset, toteaa päävalmentaja Marko Saloranta. – Tämä ikäluokka on todella lahjakas. Monet pelaajat ovat päässeet pelaamaan jo naisten liigapelejäkin. Esimerkiksi TPS:ssa on tehty hyvää työtä, mutta menty yksilöiden kehittymistä ajatellen ja annettu nuorille pelaajille myös lepoa, Saloranta jatkaa. VALTAOSA jatkokarsintoihin lähtevistä pelaajista on 1999 syntyneiden ikäluokan kovasta kolmikosta – TPS, ONS, Ilves. Palloseurasta on mukana neljä pelaaja. Joukkueen kapteenin Elli Pikkujämsän lisäksi turkulaisista mukana ovat Milla-Maj Majasaari, Wilma Spets ja Jutta Rantala. Alle 17-vuotiaiden maajoukkue on monella tapaa poikkeuksellinen suomalainen jalkapallomaajoukkue. Yksi ominaispiirre joukkueessa on joukkueen iskukyky hyökkäyspäässä. Viime aikoina Rantala on ollut hurjassa vireessä. Syksyllä pelatuissa EMkarsintojen ensimmäisessä vaiheessa hyökkääjälupaus paukutti seitsemän maalia kolmeen peliin. Jatkokarsintoihin valmistaneessa 2–2-tasapelissä Itävaltaa vastaan Rantala teki molemmat Suomen maalit. – Rantalan, Wilma Sjöholmin ja kymppipaikan Emmaliina Tulkin yhteispeli on ollut todella hyvää. Myös alemman keskikentän pelaajat ovat pallotaitavia ja osaavat pelata ylöspäin. Tällaisella ryhmällä on luonnollista pelata pallonhallinnan kautta rohkeaa hyökkäyspeliä. – Puolustussuuntaan EM-jatkokarsinnoissa olennaista on olla tarkkana 1–1-puolustamisessa ja oman rangaistusalueen läheisyydessä. Siinäkin on onnistuttu aika hyvin aiemmissa maaotteluissa, Saloranta toteaa. EM-JATKOKARSINTOIHIN saa nimetä vain 16 pelaajaa. Vuonna 1999 syntyneiden ikäluokassa tämä tarkoittaa sitä, että myös joukkueen ulkopuolelle on jäänyt pelaajia, jotka voisivat joukkueessa pelata. – Yksilön kannalta on tietenkin valitettavaa, jos ei joukkueeseen pääse, mutta joukkueen kannalta on hyvä, että kilpailua on. Pelaajia on päästy valitsemaan joukkueeseen myös vastaantulevia joukkueita silmällä pitäen, Saloranta sanoo. Poikkeuksellinen joukkue Alle 17-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue luo paikkoja ja tekee maaleja Tyttöjen alle 17-vuotiaiden maajoukkuetta kipparoiva Elli Pikkujämsä on yksi neljästä turkulaisesta, jotka taistelevat EM-kisapaikasta. Jane Iltanen
9 Lauantai 5. maaliskuuta 2016 AAMUSET Sinun pieni uutisesi voi olla suuri asia muille Lähetä juttuvinkki aamuset@aamuset.? 60 e /2,5 h Ota yhteyttä ja kysy lisää! Puh. 0400 301 031 email: siivousryhma@gmail.com SIIVOUSTARJOUS Rakennuspalvelu Väkeväinen Oy Y-tunnus 2483270-9 Hyödynnä 45 % kotitalousvähennys. Hinta sisältää myös matkat (0,5h), aineet ja tarvikkeet. Esittelysiivous on kahden tunnin siivous, jonka perusteella teemme tarjouksen säännöllisestä kotisiivouksesta. Samalla voit itse arvioida siivouksemme laatua. Esittelysiivouksen tilaaminen ei velvoita sinua sopimuksen tekemiseen. koti-, toimisto-, remonttija muuttosiivoukset!
Lauantai 5. maaliskuuta 2016 AAMUSET 10 Pelit&vehkeet ILKKA LAPPI PELIMARKKINOILLA tuntemattomuuden ja hitin väli on yhden idean mittainen. Rovion Angry Birds on yhä Suomen menestynein brändi mobiilipelimarkkinoilla. Clash of Clansilla ja muilla peleillä upporikastuneen Supercellin kannoilla on lukuisa joukko pieniä pelitaloja. Yksi niistä on turkulainen Rival Games. – Miten pystytään erottumaan valtavan kilpailulla alalla, jossa isonkaan pelitalon tuotteet eivät välttämättä löydä pelaajia, miettii Sami Lehtinen, joka on Rival Gamesin teknologiajohtaja ja yksi neljästä perustajasta. Kolmisen vuotta sitten perustettu Rival Games syntyi innokkaiden peli-ihmisten intohimosta tehdä oma peli. Lopullisesti haave muuttui konkreettiseksi yritykseksi opiskelijoiden yrittäjyysjärjestö Boost Turun start up -kiihdytysohjelmassa. – Aluksi ajatuksena oli, että halutaan tehdä yksi peli, mutta aika nopeasti ajatus selkeni, että halutaan perustaa oikea pelitalo, joka julkaisee monia pelejä ja palkkaa myös ihmisiä, Lehtinen toteaa. RIVAL Gamesin lippulaiva on synkkä dekkaripeli The Detail, jonka kahta episodia on myyty runsaat satatuhatta kappaletta. Episodimainen rakenne onkin yksi tapa erottua massasta. – The Detailin esikuvia ovat The Wiren ja The Shieldin kaltaiset televisiosarjat. Pelin episodeille tyypillistä on, että niissä ei ole onnellisia loppuja. Pikemminkin niissä on Supercellin vanavedessä Rival Gamesin pelisuunnittelijat inspiroituvat tv-sarjojen rikollisesta maailmasta Tummanpuhuva aikuisten dekkariseikkailu The Detail on saanut hyvän vastaanoton sekä pelikriitikoilta että pelaajilta. Rival Games paljon harmaan sävyjä, Lehtinen sanoo. Televisiosarjoja imitoidaan myös The Detailin episodimaisella rakenteella, jotka Lehtisen mukaan vertautuvat tv-sarjojen tuotantokausiin. The Detailin kolmas episodi on ilmestymässä tänä vuonna. Pelisarjan toinen osa julkaistiin viime kesänä. – Tällainen lähestymistapa mahdollistaa dialogin pelaajien kanssa ja palautteeseen ja pelin kehittämisideoihin on helppo reagoida. Kolmannessakin episodissa on asioita, joita on kehitetty palautteen perusteella, Lehtinen kertoo. THE Detail on ensimmäinen Rival Gamesin peli, mutta suunnitteilla on myös muita pelejä. Niiden aikataulut ovat kuitenkin vielä hämärän peitossa. Tosin jo viime kesänä uutisoitiin Rival Gamesin saaneen oikeudet tehdä peli amerikkalaissarjakuvasta, josta on tekeillä myös tv-sarja. Alusta asti pelitalo on halunnut kehittää pelejään sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Lehtinen uskoo, että samoja pelejä voi tehdä sekä tietokoneille että mobiiliin, vaikka toistaiseksi pelaajat hakevat varsin erilaisia pelikokemuksia siitä riippuen, millä laitteella pelaavat. – Uskon, että mobiilipelaaminen kehittyy lähivuosina tarinallisempaan suuntaan kuten aikanaan kävi PC-peleillekin. Tarinavetoisuus on meidän peleissämme olennaista ja uskon sen lisääntyvän, vaikka toistaiseksi mobiilipelejä pelataankin varsin lyhyitä pätkiä.
11 Lauantai 5. maaliskuuta 2016 AAMUSET
12 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 5. maaliskuuta 2016 JÄTTIHITISTÄÄN Lentäjän poika tunnettu Edu Kettunen saapuu Turkuun perjantaina 11. maaliskuuta. Laulajalauluntekijä esiintyy tuolloin duokeikalla Hunter’s Innissä. Jättihittiensä lisäksi Kettunen on osoittanut kykynsä kirjoittaa vahvoja tekstejä, josta hänet on palkittu Junnu Vainio -rahaston tunnustuspalkinnolla. Kettusen duopartnerina nähdään kotimaisen juurimusiikin kärkeen vuosikausia kuulunut Mika Kuokkanen. Vapaa pääsy. Lentäjän poika laskeutuu RUOTSISTA on tasaisin väliajoin tullut hienoja laulaja-lauluntekijöitä, jotka ovat ponnahtaneet myös kotimaansa ulkopuolella tunnetuiksi nimiksi. Daniel Norgren on yksi potentiaalinen lenkki tähän ketjuun. Vuonna 1983 syntyneen miehen ensimmäinen levy ilmestyi 2007. Sittemmin hän on julkaissut ahkerasti. The Green Stone on jo Norgrenin seitsemäs levy. Se on pääpiirteissään samantyyppinen kuin aiemmatkin Norgrenin levyt. Akustishenkisen levyn kantavia elementtejä ovat Norgrenin kuulas lauluääni, akustinen kitara, piano ja muutamilla biiseillä mausteena käytetyt jouset. Jos Norgren olisi hieman vanhempi, hän olisi todennäköisesti ehtinyt 2000-luvun alun laulaja-lauluntekijäbuumin aikaan pinnalle yhdessä Christina Kjellvanderin, Tom McRaen ja muiden tuon ajan indiefolkkareiden vanavedessä. Vaikka nykyäänkin vähäeleisellä folkilla on vankkumaton kuuntelijajoukkonsa, on Norgrenin haasteena löytää kuuntelijansa. Englanniksi laulava mies on tunnettu nimi kotimaassaan, mutta viime vuosina tekemiset eivät ole herättäneet kansainvälisesti laineita. Tälläkin kertaa Norgren pelaa liian varman päälle. Sinänsä laadukas lopputulos ei pääse orvaskeden alle. Kenelle: Rauhallisiin hetkiin vahvaa tunnelmaa etsivälle. Arvio: Ratkaiseva askel jää ottamatta. ILKKA LAPPI Vain ihan kivaa Menivätkö Jussiehdokkuudet kohdalleen? Kuka jäi ilman? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI –EHKÄ ohjaamisessa hienointa on se, että pääsee puhumaan teoksen kautta ja nostaa haluamiaan teemoja esille. Näytteleminenkin on erittäin hauskaa, mutta ohjaamisessa kiinnostaa nimenomaan ison kuvan maalaaminen, pohtii Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta teatteri-ilmaisun ohjaajaksi tänä keväänä valmistuva Jenni Korpela. Hän, kuten moni muukin teatteri-ilmaisun ohjaamista opiskeleva, aloitti teatterin lavalta näyttelijänä. Opiskelemisen myötä fokus on siirtynyt ison kokonaisuuden hallintaan, vaikka näytteleminen ei olekaan jäänyt. –Teatterissa on herkullista herättää kysymyksiä ennemminkin kuin antaa valmiita vastauksia. Toki tavoitteet ovat esityskohtaisia. Mutta ilman muuta teatterilla on erittäin suuri mahdollisuus vaikuttaa, ottaa kantaa ja puhutella, Korpela toteaa. KORPELA ohjaa ensi kesänä Aboa Vetus & Ars Novan pihalle Johanna Perttusen, toisen teatteri-ilmaisun ohjaajaksi valmistuvan, kanssa koko perheen näytelmän Fedja-setä, kissa ja koira. Eduard Uspenskin klassikon dramatisoinnista vastaavat Juha Vuorinen ja Janne Salminen. – Dramatisointi on hieman modernisoitu versio. Puhetapaa on nykyaikaistettu hieman, mutta samalla on säilytetty Uspenskille tyypillinen rytmi. Siitä on kuitenkin tehty nykysukupolvelle hieman helpommin lähestyttävä, Perttunen kertoo. Samalla kun Linnateatterin pihalle nousee katettu kesäteatteritila, jossa pyörii aikuisemmalle väelle suunnatut esitykset, Aboa Vetus & Ars Novan piha pyhitetään lapsille ja nuorille suunnatulle teatterille. – Meillä molemmilla on siteitä Linnateatteriin. Itse teen parhaillani tänne työharjoittelua ja Jenni on tehnyt aikaisemmin. Täällä oli vireillä lastenteatterijuttu ja minua kysyttiin siihen ohjaajaksi. Pyysin sitten Jenniä siihen mukaan työparikseni, Perttunen kertaa. – Olemme tehneet aiemminkin yhdessä töitä. Meillä on aika samanlainen tyyli tehdä asioita, mutta täydennämme kuitenkin toisiamme, jatkaa Korpela. LAVALLA Korpelan ja Perttulan ohjauksessa nähdään taideakatemian alempien vuosikurssien opiskelijoita. Näyttelijäkiinnitykset oli helppo tehdä. – Olen kaikkien kanssa tehnyt aikaisemmin töitä ja Johannakin tuntee kaikki entuudestaan. Päästiin poimimaan kirsikat kakusta, Korpela hehkuttaa. Ensi-illassa Fedja-setä, kissa ja koira on 7. heinäkuuta. Ennen tuota ohjaajakaksikolla on edessään valmistuminen ja aktiivinen harjoitusperiodi kesäkuussa. – Harjoitukset alkavat toukokuussa ja kesäkuussa on sitten aktiivisempi vaihe. En ole yhtään huolissani. Meillä on skarppi työryhmä, joka omaksuu asioita todella nopeasti. Uspenskia uusin silmin Venäläinen lastenklassikko syntyy uudelleen museon kesässä Johanna Perttunen (vas.) ja Jenni Korpela pitävät Eduard Uspenskin klassikkoa mielenkiintoisena haasteena. Siinä on huumoria, joka vetoaa eri ikäisiin. Oikein hyvin kesään sopiva juttu on tulossa, Korpela toteaa. Ilkka Lappi ponnahtaneet myös ko
13 Lauantai 5. maaliskuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 5. maaliskuuta 2016 AAMUSET 14 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! 1–7. TPS:n kiekkomiehet harjoittelivat viikolla alkusammutusta. Monissa kotiotteluissa homma on onnistunut jo niin hyvin, että peli on tyrehtynyt heti alkuunsa. YLEISRADIO yritti houkutella tamperelaisteekkareita suoraan televisiolähetykseen juomaan viinaa ja humaltumaan. Aijjai! Ei taideta Ylessä ymmärtää, että opiskelijoille pitää nykyään tarjota ilmaisen viinan lisäksi myös sapuskaa. On tämä nykynuoriso sen verran sivistyneempää, ettei pelkän märän perässä temppuile. YLLÄRIPYLLÄRI. Nokian Renkaat tiedottaa, että uusi Nokian Hakka Green 2 on Tekniikan Maailman kesärengasvertailun voittaja. Niin, uskooko tätä enää kukaan? YHTEISKUNTASOPIMUKSESSA otetaan eniten opiskelijoilta, joiden työssäkäyntiä ei kuitenkaan helpoteta, vaan ajetaan heitä elämään velaksi. Yhtälö on kovin hankala. Monilla aloilla koulutusta vastaava työ on vastavalmistuneille kiven alla. ONKO pelko turhaa? SAVOLAINEN: Olen lukenut artikkeleita, joissa nuoret naiset kertovat pelostaan liikkua yksin illalla. Toinen suurempi pelko on esimerkiksi siitä, miten maailman käy. LIUKKONEN: Syksyllä otsikot olivat täynnä raiskaustapauksia. Sitä toivoisi, että otsikoissa kerrottaisiin myrskyistä ja Nykäsen tempauksista. Silloin tietää, että kaikki on hyvin. Tässä on kuitenkin sellainen harha, että pimeys vaikuttaa jokaiseen niin, että tunne-elämä vähän muuttuu. Kun ihmiset kokevat, että kadulla ei uskalla kävellä, toimittaja kokee samat tunteet ja kirjoittaa lööppejä. Se on itseään ruokkiva kierre. MS: Onko tämä vain suomalainen asia? On vain pimeää, eikä mikään liitykään ulkopuolisista lähteistä tulevaan tietoon? KL: Kansojen luonteenlaaduissa on eroja. Kieli vaikuttaa siihen, miten ihminen rakentuu. Myös sää vaikuttaa luonteenlaatuun. Espanjassa ihmiset eivät jää rypemään negatiivisuuteen samalla tavalla kuin Suomessa. Väitän, että se johtuu siitä, että siellä on koko ajan aurinkoa ja he ovat aurinkoisia. MS: Espanjassa oleva spontaanius saa ihan yhtä paljon pahaa aikaan kuin ajatteleva hiljaisuuskin. Se on vain ulospäin näkyvää. KL: Aina voi tehdä valintoja. Pelko on vaarallinen, koska siitä tulee helposti kierre. Jokaisen pitää tehdä töitä sen eteen, että kierteen saa katkaistua. Ajattelen, että on aktiivinen valinta olla pelkäämättä. Ei pidä myöskään ruokkia muiden pelkoa. MS: Vaikka kuinka valitsee, pelko voi olla opittu tai saatu sukurasituksena. Ratkaisevaa on se, että pelon ruokkija on ulkopuolinen ympäristö. On puhuttu paljon väkivallanteoista, ja pelko ympäristön tuhoutumisestakin on ihan maailmanlaajuinen. KL: Ei pidä antaa itsensä pelätä liikaa. Jos pelkää liikaa, tulee halvaantuminen. Se tappaa kaiken toivon, ja jos ei ole toivoa, ei nää keinoa päästä ulos pattitilanteesta. Meillä on pakko olla enemmän toivoa kuin pelkoa. MS: Pelossa on hyviäkin ominaisuuksia. Se ruokkii aktiivisuutta. Pelolle ei voi mitään, joten sen eteen täytyy tehdä jotain. Mikä tärkeintä, psykologinen tosiasia on se, että se joka on avoin ja uskaltaa puhua peloistaan, on voittaja. MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Seniori VS Studentti LÄNSIKESKUKSEN alikulkutunnelin valmistumisen jälkeen mietin, että mikä tuossa tunnelissa muuttui. Ehkä rakenteet vahvistettiin tai vastaavaa. Ei näistä tavallinen tallaava ehkä tiedä. Jos se tosiaan maksoi miljoonan, niin olipa aika kallis. Sillähän saa jo pari hulppeaa omakotitaloa. On siinä se hyvä puoli, että työllistettiin ihmisiä. Mutta onpa silti aika kallista. IHMETTELEVÄ VERONMAKSAJA Mikä tunnelissa maksoi? HELPOMPI on ummistaa silmänsä tosiasioilta tai lakaista ongelmat maton alle. Olemme saaneet lukea järkyttävyyksistä, joita sairaat, hauraat vanhuksemme ovat saaneet kokea vuosikausia Kupittaan G1:ssä. Ihmisoikeuksia on poljettu räikeästi hyvinvointivaltio Suomessa. Li Andersson oli Turkissa vaatimassa ihmisoikeuksien loukkaamisen lopettamista. Miksi hän tai muut suvaitsevaiset eivät ole äänekkäästi barrikadeilla vaatimassa tätä omille rakkaille vanhuksillemme? Mikä on tämä vetovoima, joka saa osan onneksi pienen osan sulkemaan silmänsä kantaväestön eri-ikäisten hyvinvoinnin laiminlyönneiltä. Onko ongelmat liian liki, vai onko trendikkäämpää auttaa hyväkuntoisia muslimimiehiä, kuin yhteiskuntamme hyvän perustan luoneita vanhuksiamme? Tämä on käsittämätön piirre, joka ei mahdu minun käsityskykyyni. Kupittaan sairaalan G1:n kauheuksia laiminlyöntejä tapahtuu lievemmissä määrin eri vanhusten hoitopaikoissa. Pakkoistuttamista tuntitolkulla syöttökaukalotuoleissa, ja sitä älytöntä lääkkeiden syöttämistä. Vaatikaa saada nähdä mitä lääkkeitä vanhuksille syötetään. Viekää vanhuksenne geriatrille, joka raivaa ylimääräiset lääkkeet pois. Osatonhoitajien sekä henkilökunnan paheksunnasta huolimatta, se kannattaa. Mutta entäs ne yöt, jotka ovat ne pahimmat. Kirjaamatta mihinkään annetaan voimakkaita keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Nämä aiheuttavat tokkuraa, sekavuutta kaatumisia. Näihin öihin me omaiset emme pysty vaikuttamaan, vaikka kuinka haluaisimme. Rintamiesveteraani-isälläni, joka nukkui äsken pois, oli kaatuiluja viime syksynä useitakin, viimeisin oli itsenäisyyspäivän yönä. Yhdeksän viikkoa tervaskanto rakas isäni sinnitteli sairaalassa, todeten älkää olko murheellisia kyllä se tästä, kaikki on korkeimman käsissä. Toivon sydämestäni, että Kupittaan sairaalan vanhuksien ylilääkitsemisohjelmat ynnä muut saavat jokaisen suomalaisen havahtumaan ja kysymään itseltään miksi me sallimme, että kantaväestöämme kohdellaan näin? RAILI MELTOVAARA (PS.) Miksi on niin vaikea tunnustaa ongelmia?
15 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 5. maaliskuuta 2016 KOLUMNI LÖYTÖJEN metsästäminen kirppiksiltä on antoisaa puuhaa. Kirpputorikulttuuri on kuin oma maailmansa persoonallisine ihmistyyppeineen. Joskus on hauska leikitellä arvuuttelemalla, mitä kukakin pöytien penkoja on etsimässä. Sama pätee myös myyjiin. Pelkällä silmäyksellä myyntipöytään voi päätellä, onko kyseessä vanhempi vinttikomeroitaan siivoava rouvashenkilöä vai himoshoppaajan elkein garderobiaan uusiva trendileidi. Myyjän painajainen ovat kulman takana vaanivat trokarit, jotka hyökkäävät haaskalintujen lailla Marimekkojen ja suomalaisen lasidesignin kimppuun. Röyhkeimmät eivät edes kysy lupaa iskiessään kyntensä myyjän vielä purkamattomiin pakaaseihin. Seuraavana päivänä tuote onkin viereisessä loosissa vähän isommalla hintalapulla varustettuna. HINTATIETOISUUS ja suoranainen ylihinnoittelu polkevat kierrättämisen kaunista ideologiaa. Yksi syy hintojen nousuun on paikkavuokrien ja provisioiden nousu. Myyjän vaivannäöstä pitäisi viivan yläpuolellekin jäädä jotakin. Sama pätee kirpputoriyrittäjään. Kauppojen aukiolojen vapauduttua myös kirppikset ovat jatkaneet iltaa, mikä nostaa työntekijäkustannuksia. Toista oli kirpputorien kulta-aikoina 1990-luvun laman mainingeissa, jolloin ostajan ja myyjän suhde oli winwin-tilanteessa. Vintagetavaraa liikkui paljon ja edulliseen hintaan. Kirppishuumassa melkein mikä tahansa meni kaupaksi. Opiskeluaikoina tuurailin eräällä loosikirppiksellä myyjänä ja nauroimme erään asiakkaan tuodessa myyntipaikalleen kasan käytettyjä miesten tennissukkia. Hymy hyytyi, kun seuraava asiakas osti ne kaikki. Toisen roska voi tosiaankin olla toisen aarre. Toivoa voi vain, että sukat päätyivät omaan käyttöön, ei jälleenmyyntiin. HANNELE SIVONEN Kirppu ja sen kaverit Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? ASIANAJAJAT TILITOIMISTOT TERVEYSPALVELUT PESULAPALVELUT RAKENTAMINEN VAPAA-AIKA HUOLTOPALVELUITA VAPAAEHTOISTOIMINTA PALVELEVAT PAIKALLISET M E M U U T KIINNITIN huomiota jutun Sahlbergin sankariteko kuvaan (Aamuset 27.2.). TS:n arkistossa ei näytä olevan tietoa kuvasta tai ajankohdasta. Kuva on otettu 1950–60-lukujen vaihteen tienoilla. Kuvassa on äitini Ringa Kaila kotitalomme pihalla. Hän toimi vuosikymmenet Luostarinmäellä museovartijana. Kuva, johon on ”lavastettu” 1800-luvun arkista askaretta, on johonkin TS:n juttuun otettu. Samasta tilanteesta löytyy jostakin myös filminpätkää. Piha on muistaakseni 179 b, kuitenkin heti pääportista vasemmalle. Juttu on kaikin puolin hyvä alueen historiasta ja sen alkuaikojen johtajasta. Tekstissä on paikoin sekoitettu kaksi eri luostarinkadun varren mäkeä. Käsityöläismuseo on Luostarinmäellä ja Luostarivuori on Samppalinnanmäen aikaisempi nimi, joka löytyy vielä entisen Tipulan nykyisessä nimessä Luostarivuoren koulu. Turun palossa ei tiettävästi tämän mäen taloja tuhoutunut, mutta myöhemmin sieltä on tulipalojen seurauksena muutama talo poistunut. Esimerkiksi juuri tämän pihan naapuritalo paloi joskus 1920-luvulla, eikä siitä ole enää mitään merkkiä alueella. Vartiovuoren kesäteatteria vastapäätä on pitkä lankkuaita, jonka paikalla on aikoinaan ollut taloja, joista on kivijalkoja vielä aidan takana pihan puolella. SEPPO KAILA Kuvassa on äitini Kirjoittajan mukaan kuvassa on Ringa Kaila ja kuva on lavastettu. TS-arkisto www.aamuset.?