Aamuset 05.12.2015 - Lehtiluukku.fi

Tonttu Lauantai 5. joulukuuta 2015 | Nro 92 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Tukiperheessä riittää jouluvilinää, kun hääräilyihin ottavat osaa omien lasten ohella viikonloppulapsetkin. Tonttu s. 10 Kaikkien lasten juhlaa Perinteisestä porkkanalaatikosta saa entistäkin terveellisemmän paistamalla se vain 45 asteessa. Tonttu s. 30 Raakaa herkkua Portsa on muuttunut työväestön ahtaasta kylästä keskiluokkaiseksi arvoalueeksi. Mutta muistot säilyvät ikuisesti. Kummalki pual s. 32 Portsaa ei voi unohtaa Turku, Kaarina ja muuttoliike kasvattavat Varsinais-Suomen väkimäärää. Asiat s. 2 Tässä numerossa SUORAAN SANOEN muse se ssse sse e e e e e e e e e e etttttttttttttttttttttttttttttttt ? | T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T TS S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S S Y Y Y Yh Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y ty kulykt
UUTISANALYYSI 2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 5. joulukuuta 2015 JOULUN polku on Turun keskustan yhtenäinen jouluteema, jonka varrella on joulunodotuksen ajan erilaisia tapahtumia, toimintoja ja valokokonaisuuksia. Joulun polku saa uusia elementtejä perjantaina 4. joulukuuta, kun Joulutorin avajaisia vietetään kello 17. Joulutorilla on tänä vuonna liki 30 kauppiasta, esiintymislava ja kota glögioikeuksineen. Joulutorin yhteyteen avautuu myös tekojääkenttä, joka on avoin kaikille luistelijoille. Joulutorille tekojääkenttä REHTORI Mikko Hupa ilmoitti torstaina Åbo Akademin henkilökunnalle yhteistoimintaneuvotteluista, jotka aloitetaan 11. joulukuuta. Åbo Akademin hallitus on päättänyt, että talouden sopeuttamistarve on 7,7 miljoonaa euroa vuosina 2016–18. Yt-neuvottelut koskevat kaikkia Åbo Akademin yksiköitä ja koko henkilökuntaa. Ne saattavat johtaa lomautuksiin, irtisanomisiin, osa-aikatyöjärjestelyihin tai työtehtävien muutoksiin. Irtisanomiset koskevat enintään 154 henkeä, joista arviolta noin puolet on opetusja tutkimushenkilökuntaa. Åbo Akademissa yt-neuvottelut Kotona vai kylässä? Millä tavoin juhlistat itsenäisyyspäivää? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VARSINAIS-SUOMESSA asui syyskuun lopussa 474 133 ihmistä. Asukkaita oli 1 782 enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa maakunnan väestönkasvusta selittyy maahanmuutolla, vaikka Turun seudulla maan sisäinen muuttovoitto kasvattaa asukaslukua eniten. Tiedot ilmenevät Varsinais-Suomen liiton laatimasta Maakunnan tila -katsauksesta. Valtaosa maakunnan väestönkasvusta syntyy Turussa ja Kaarinassa. Väestö väheni Turun seutukuntaa lukuun ottamatta kaikilla muilla seuduilla, eniten Salon ja Loimaan seuduilla. Loimaan seudulla väestökato on maakuntaliiton tilastokatsauksen mukaan kuluvan vuoden aikana nopeasti kiihtynyt. Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut jo pitkään tasaista vajaan 2 000 uuden asukkaan vuosivauhtia. Tilastokeskuksen lokakuussa julkaiseman väestöennusteen mukaan sama tahti jatkuisi 2020-luvun lopulle saakka, kunnes kasvu hidastuu. Se johtuu kuolleisuuden lisääntymisestä, sillä muuttoliikkeen ennustetaan säilyvän nykyisellä tasolla. Uudessa väestöennusteessa Varsinais-Suomen väestönkasvu on arvioitu aiempia ennusteita selvästi maltillisemmaksi. Vuonna 2009 arvioitiin Varsinais-Suomessa on vuonna 2040 lähes 515 000 asukasta, mutta nyt arvio asettuu 490 000:een. VARSINAIS-SUOMEN muuttovoitto on viime vuosina kasvanut tasaisesti maahanmuuton takia. Trendin uskotaan jatkuvan. Maakunnan väestönkasvun arvioidaan olevan väestöennustetta nopeampaa. Arviota vahvistavat syksyn tapahtumat eli turvapaikanhakijoiden määrän huomattava kasvu. Vaikka vain kolmannes hakijoista saisi turvapaikan ja oikeuden jäädä Suomeen, niin todennäköistä on, että suurin osa tulijoista asettuu suuriin kaupunkeihin eli pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turkuun. Muuttoliikkeellä on keskeinen vaikutus Varsinais-Suomen väestökehitykseen. Tilastokatsauksen mukaan Varsinais-Suomen asukasluku kääntyisi nopeasti laskuun ilman tasaista muuttovoittoa. Ilman muuttoliikettä väestöä olisi vuonna 2040 enää vain noin 450 000. Kuolleisuus ylittää jo syntyvyyden Turunmaalla, Vakka-Suomessa, Loimaan seudulla ja Salon seudulla. Muuttoliikkeellä on suuri merkitys väestönkadon hidastajana kaikissa seutukunnissa. Vain Salon seudulla viime vuosien nopean muuttotappion ennustetaan jatkuvan jopa luonnollista väestönmuutosta nopeampana 2030-luvulle saakka. Rakennemuutoksen aiheuttamaa väestökatoa saatetaan kuitenkin liioitella. Väestön ikärakenteella on myös suuri merkitys maakunnan kehitykselle. Ennusteen mukaan väestön ikääntymisen nopein vaihe ajoittui 2010-luvun alkuun. Muutos hidastuu sen jälkeen vähitellen. Väestöllinen huoltosuhde, eli ei-työikäisen väestön suhde työikäisiin, nousee 1990-luvun noin 50 prosentin tasosta 2030-luvun noin 70 prosenttiin. TURUN seudulla huoltosuhteen ennustetaan vakiintuvan noin 65 prosentin tuntumaan, mutta muissa seutukunnissa se nousee huomattavasti jyrkemmin, Loimaan seudun noin 85 prosentista Salon seudun ja Turunmaan yli 90 prosenttiin. Kriittisenä pidetään sadan prosentin rajaa, jolloin lapsia ja eläkeläisiä olisi enemmän kuin työikäisiä. Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu havaintoihin tapahtuneesta väestönkehityksestä. Katsaus muistuttaa, että se ei oteta huomioon taloudellisen kehityksen tai poliittisten päätösten vaikutuksia väestönkehitykseen. LASSE VIRTANEN Turku ja Kaarina vetureina Varsinais-Suomi vanhenee, muuttoliike korvaa kuolleisuutta LASSE VIRTANEN TORIPARKIN katusuunnitelmista päästään päättämään kaupunginvaltuustossa vasta ensi vuonna. Suunnittelua on viiivästyttänyt torin maanpäällisten osien ja pinnan alapuolisten osien suunnitelmien niveltäminen yhteen. Molempia suunnitelmia laatii Ramboll Oy, mutta niiden teettäjinä ovat eri tahot. Maanalaisten osien suunnittelua edistää toriparkkiyhtiö, maanpäällisistä osista huolehtii Turun kaupunki. – Torin pintaa ja ympäröiviä katualueita koskeva katusuunnitelma asetetaan nähtäville alkuvuodesta heti, kun suunnitelman maanalaisten osien rajapintoihin liittyvät tekniset kysymykset on saatu määriteltyä eli rakennusten tarkat sijainnit, porraskäytävät, hissikuilut, ilmastointi, hulevesikaivot, sisäänajorampin tarkka sijainti, jätekuilut, korkeusasemat ja niin edelleen, arvioi apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen. Virtasen mukaan määrittely on mahdollista tehdä riittävällä tarkkuudella vasta maanalaisten osien rakennussuunnitelmien edettyä lähes rakennuslupatasoisiksi. – Rakennuslupasuunnitelmien laadinnasta luonnollisesta vastaa Turun Toriparkki Oy, jonka mukaan riittävä suunnitelmavalmius olisi todennäköisesti saavutettu helmikuussa. Katusuunnitelman kuukauden nähtävillä olon ja muistutuksiin vastaamisen jälkeen kiinteistöliikelaitoksen johtokunta esittää edelleen kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi katusuunnitelman hyväksymisen ja hankkeeseen ryhtyjän kanssa laadittavan maanvuokrasopimuksen hyväksymisen. Näiden käsittelyn jälkeen hankkeeseen ryhtyjä (toriparkkiyhtiö) voi jättää rakennuslupahakemuksen rakennuslautakunnan hyväksyttäväksi. Virtasen mukaan kaikki päätöksentekoon tulevat toriparkkiasiat niputetaan yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tullee valtuuston päätettäväksi kevään kuluessa. – Valmisteluprosessi on aktiivinen koko kevätkauden. Toriparkin katusuunnitelmasta päätös keväällä Toriparkin katusuunnitelmista päästäneen päättämään valtuustossa vasta ensi keväänä. Jane Iltanen TURKU oli kuluvan vuoden tammi-lokakuussa suhteellisesti muuttovetovoimaisin kaupunki Suomessa. Tuona ajanjaksona Turun muuttovoitto oli 1 217 henkilöä, eli 6,6 uutta turkulaista tuhatta asukasta kohden. Absoluuttisen nettomuuton ykkösenä oli Helsinki (3 199 henkilöä), mutta suhdelukuna tuhatta asukasta kohden se oli vain 5,1 henkilöä. Toisen ja kolmannen sijan jakoivat Kuopio (630 hlö / 5,6) ja Jyväskylä (765 hlö / 5,6). Luvut perustuvat valtiotieteiden tohtorin ja muuttoliikeasiantuntija Timo Aron analyysiin Tilastokeskuksen luvuista. Turku maan vetovoimaisin SÄHKÖAUTOILIJOITA palveleva Virtapiste-pikalatausasema on avattu Kaskentien Hesburgerille. Hesburgereille tulee lisää pikalatausasemia vielä tämän vuoden aikana. Hesburger ja sähköautojen Virtapistelatausverkostoa operoiva Liikennevirta Oy ovat tehneet yhteistyösopimuksen. Liikennevirran perustajayhtiönä Turku Energia on kehittänyt sähköiseen liikenteeseen liittyvää liiketoimintaa ja verkostoa Turussa jo pitkään. Energiayhtiöllä on neljä omaa Virtapiste-latausasemaa. Kaskentielle pikalatausasema
3 Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET TURKULAISTEN korkeakouluopiskelijoiden perinteinen soihtukulkue sankarihaudoille järjestetään itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY), Åbo Akademis Studentkår (ÅAS), Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (TUO) ja Studerandekåren vid Yrkeshögskolan Novia odottavat kulkueeseen noin kolmesataa opiskelijaa ylioppilaslakit päässä ja ainejärjestöliput mukanaan. Kulkue lähtee kello 17.45 Ylioppilastalo A:n edestä. Opiskelijat jälleen soihtukulkueessa PÄÄKIRJOITUS SEITSEMÄN laihan vuoden saldo näkyy yritysten kukkarossa myös Varsinais-Suomessa. Työpaikkoja menetetään, vaikka telakan hyvä tilauskanta valaa jo toivoa tulevaisuuteen. Teknologiateollisuuden henkilöstö on supistunut Suomessa 43 000:lla vuoden 2008 jälkeen. Teollisuustuotannon määrä on pudonnut Suomessa eniten EUmaista. Liikevaihto on pudonnut lähes 20 miljardilla eurolla eli melkein neljänneksellä. Vuoden 2008 lukemista eli 86 miljardista eurosta on pudottu viime vuoden 67 miljardiin euroon. Romahdus on melkoinen. Moni uskoo perinteisen teollisuustyön siirtyvän halvemman työvoiman maihin ja luovan tuhon synnyttävän tilalle uusia toimialoja. Ei kannattaisi. Esimerkiksi pelialasta riittää kyllä puhetta ja pöhinää, mutta pelien ideointi ja suunnittelu ei työllistä Suomessa koskaan kovin isoa joukkoa. Hyviä yhteisöveron maksajia parhaista firmoista kyllä kehittyy, joten pääkonttoreista kannattaa pitää kiinni kynsin hampain. TEOLLISUUTTA ei kannata vieläkään kuopata. Teknologiateollisuus vastaa yhä lähes puolesta eli 47 prosentista koko viennistä Varsinais-Suomessa. Se on hyvä muistaa, kun puhutaan hyvinvointijärjestelmän rahoittamisesta. Teknologiateollisuuden yritykset vastaavat alueella 70 prosentista koko elinkeinoelämän tutkimusja kehitysinvestoinneista. Työllistävä vaikutus on Varsinais-Suomessa toimialan oman arvion mukaan 64 000 työpaikkaa. Se tarkoittaa lähes kolmannesta kaikista työllisistä. Toimialalla työskentelee suoraan yhä 25 600 ihmistä. Koko maassa työllistävä vaikutus on 700 000 työpaikkaa eli 30 prosenttia koko työvoimasta. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN yritykset kokoavat 4,4 miljardin euron liikevaihdon Varsinais-Suomessa. Viime vuonna alan yritysten liikevaihto kasvoi kaksi prosenttia, tänäkin vuonna hieman, mutta kehitys ei ole tasaista. Pahiten sakkaa elektroniikka ja sähköteollisuus (-11 %), vahvimmin kasvaa tietotekniikka-ala (+14 %). Pelkän telakan varassa ei VarsinaisSuomi jaksa kasvaa jatkossakaan. Kaikkia pajoja tarvitaan yhä. LASSE VIRTANEN Piiput yhä pystyssä VIIKON UUTISKUVA Ari-Matti Ruuska Talla pohjaan. Kasitien uusi osuus Maskun Raision välillä avattiin liikenteelle maanantaina 30. marraskuuta. Jane Iltanen Ari-Matti Ruuska
Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET 4
5 Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 5. joulukuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA SUOMESSA jää vuosittain kodittomaksi noin 20 000 kissaa ja muita lemmikkieläimiä. Yleensä kodittomaksi jäänyt eläin tarvitsee turvaja hoitopaikan välittömästi. Suurin osa Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton 42 jäsenyhdistyksestä käyttää vapaaehtoisten koteja väliaikaisina sijaiskoteina. Liitto on aloittanut kampanjan uusien sijaiskotien löytämiseksi sekä toiminnan tunnetuksi tekemiseksi. Sijaiskoteja kodittomille lemmikeille –TYYLINI on helppo, yksinkertainen ja värikäs. Teen töitä lasten kanssa, joten vaatteiden kanssa pitää voida istua lattialla ja riehua. Minulla on paljon legginsejä, farkkuja ja pitkiä tunikoita, kertoo Cecilia Gustafsson, 23 Gustafsson ostaa vaatteita esimerkiksi H&M:stä. Takkinsa hän onkin ostanut H&M:stä ja kaulahuivin Weekdaysta. Gustafsson on tyytyväinen, kunhan materiaali ei kutita. – Myös se, että vaatteet on helppo pestä, on plussaa. Väreistä vihreä on kiva, mutta sitä on vaikea löytää muuten kuin sammaleen värisenä. Pidän myös oranssista. Kylmällä Gustafssonia miellyttävät etenkin kaulahuivit. – Kaulahuiveja minulla on ihan liikaa. Huivien täytyy olla mahdollisimman isoja. On hyvä, jos huviin saa myös hartiahuiviksi. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Helppoa riehumisvaralla Mikä oli viime vuosituhannen paras kotimainen viihdeohjelma? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Turun poliisi turvautuu viimeiseen valttikorttiinsa. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. ILKKA LAPPI 5-VUOTIAAT Oliver Jussila ja Siiri Niemi puhuvat lastenohjelmista, joissa on eläimiä. OLIVER: Turtlesit on parhaita. Mun suosikkini on Donatello. SIIRI: Mä tykkään kissoista ja koirista. O: Mulla on Turtles-autokin. Mutta se on vähän rikki, mutta ei se haittaa. Sillä voi leikkiä silti. S: Mä katson televisiosta Ryhmä Hauta. Kaja on mun suosikkini. O: Kaja on tyttö ja se ohjaa helikopteria. Minäkin olen katsonut sitä ohjelmaa. S: Hevisaurukset on kanssa kivoja. Hevisaurus-elokuva voisi olla kiva. Ja jännä. O: Elokuvassa on varmaan tosi monta hevisaurusta, mutta onneksi ne on kilttejä. Oikeita dinosauruksia ei kyllä ole enää olemassakaan. Ne ovat kuolleet sukupuuttoon. Oikeille dinosauruksille käy niin. S: Ei se haittaa. Se on kivaa, kun ne hevisaurukset soittaa musiikkia bändissä. O: Enää ei ole kuin dinosauruksen luita. Sellaisia haluaisin löytää, mutta niitä on aika vaikea löytää. S: Dinosauruksen luitakin voi löytää. O: Sitten ne löytyneet osat voi viedä näyttelyyn, että kaikki voivat nähdä niitä dinosauruksia. S: Ne dinosaurukset on kauhean isoja. O: Mä katson kanssa Hämähäkkimiestä. Mulla on se dvd:lläkin, mutta siihen kuuluu monta levyä. Se kestää todella kauan. Eläinkunnan ihmeitä massalleet keilkäy on vimuvat nä ruksia S: Ne kau s l Mirja Kiiskinen Cecilia Gustafsson, jokiranta. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN NÄYTTELIJÄ Marja Korhonen kuului 1900-luvun jälkipuoliskolla Suomen valovoimaisimpiin teatteri-, elokuvaja televisiotähtiin. Näytteleminen tuli hänelle verenperintönä, sillä hänen nuorena kuolleet vanhempansa, Jaakko Korhonen ja Heidi Blåfeld, esiintyivät tähtirooleissa jo 1920-luvun mykkäelokuvien klassikoissa. Marja Korhonen valmistui Teatterikoulusta vuonna 1945 ja hän näytteli vuodesta 1948 vuoteen 1999 noin kolmekymmentä elokuvaroolia. Ohjaaja Aarne Tarkas loihti 1950ja -60-luvun komedioissaan Korhosesta tiukkapipoisen naisen perikuvan. Topakka ja temperamenttinen Korhonen sopi niihin rooleihin kieltämättä mainiosti. Korhosen ensimmäinen filmirooli oli Aurora Hanneborgin rooli Ilmari Unhon ohjaamassa Ruusussa ja kulkurissa. Vuonna 1951 Korhonen tähditti Jorma Nortimon rillumareielokuvaa Rovaniemen markkinoilla kauniin Sylvin roolissa. Samalle vuodelle osui myös seikkailutarina Sadan miekan mies, jossa Korhosella oli jälleen toinen naispääosa, nyt Elisabeth Gyllenskiöldinä. KORHOSEN elokuvaura sai melkoisen lentävän lähdön. Hänen ensimmäiset filmiroolinsa osuivat aikaan, jolloin hän näytteli Turun kaupunginteatterissa. Korhonen tuli Turkuun Porista vuonna 1947 ja pesti jatkui vuoteen 1955. Turussa Korhonen tapasi myös tulevan elämänkumppaninsa, näyttelijä Helge Heralan. Kerrotaan, että Korhonen oli puhunut Turun kauppatorin puhelinkopissa ja Herala oli kulkenut ohi ja lumoutunut näkemästään. Nuori näyttelijäpariskunta suuntasi Turun jälkeen Helsinkiin. Kansallisteatterin leipiin he siirtyivät vuonna 1963. Korhosen ura jatkui siellä aina vuoteen 1979 asti, jolloin hän siirtyi vapaaksi näyttelijäksi. Hän opetti teatterikoululaisille myös improvisaatiota vuodesta 1965 aina 1990-luvun lopulle. KORHONEN näkyi ja kuului myös radiossa sekä televisiossa. Lastenkuunnelmasarja Noita Nokinenä teki Korhosen äkäisestä äänestä tunnetun koko valtakunnan tasolla vuodesta 1970 lähtien. Sitä kuuntelivat niin lapset kuin aikuisetkin. Television viihdeohjelmista muistetaan parhaiten 1970-luvun alun tanssija sketsiohjelma Ilkamat sekä seuraavan vuosikymmenen hupailu Kissa vieköön. Marja Korhonen sai elämäntyöstään Pro Finlandia –palkinnon vuonna 1979. Rakastettu näyttelijä kuoli pitkäaikaisen sairauden murtamana 90 vuoden iässä kesäkuussa 2014. Noita Nokinenä Näyttelijä Marja Korhosen tie tähtiin alkoi Turusta Marja Korhonen lokakuussa 1986. Kalle Ipatti
7 Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 5. joulukuuta 2015 TPS Salibandyn viimeinen kotiottelu Caribialla, ja ennen uuteen kotiluolaan siirtymistä, koittaa 16. joulukuuta, kun KooVee vierailee Turussa kello 18.30 alkaen. KooVee-ottelussa TPS yrittää katkaista huonojen kotiotteluidensa putken. Palloseura on nimittäin hävinnyt neljä edellistä kotiotteluaan. Sen sijaan vieraissa peli on viime aikoina kulkenut. TPS on voittanut vieraissa viisi edellistä otteluaan. TPS viimeistä kertaa Caribialla KOKO Suomen vapaaottelutähdeksi kahden nopean UFCvoittonsa turvin noussut Makwan Amirkhani (kuvassa) nousee octagoniin seuraavan kerran helmikuussa Lontoossa. Vastaan asettuva englantilainen Mike Wilkinson on ”Makun” uran toistaiseksi kovin testi. Kymmenestä ammattilaisottelustaan hän on voittanut yhdeksän. Suomalaisille tutuin britin päänahka on ruotsalainen Niklas Bäckström, joka voitti aikanaan Tom Niinimäen. Amirkhanin ja Wilkinsonin välillä on ollut jo jonkin aikaa sanallista nokittelua ja odotettavissa onkin mielenkiintoinen ottelu. Amirkhani on Wilkinsonin Bäcktström-voitosta lähtien kohdata britin. Voittamalla Wilkinsonin Maku osoittaisi menneensä reilusti eteenpäin ottelijana. Tähän mennessä Amirkhanin UFC-vastukset Andy Ogle ja Masio Fullen ovat lähtökohtaisesti olleet selvästi heikompia kuin Wilkinson. Ottelusta on helppo veikata kiivasta ja nopeasti päättyvää. Wilkinson on urallaan otellut kaksi kertaa täyden ajan ja Amirkhani kolmesti. Lisäksi kummankin kaksi edellistä ottelua ovat päättyneet ensimmäisessä erässä. Turkulaisella luulisi olevan etua ainakin siitä, että hän on otellut viime aikoina brittiä aktiivisemmin. Bäckström-voitosta on jo yli vuosi aikaa ja vuoden 2011 jälkeen Wilkinson on otellut vain kolme kertaa. ILKKA LAPPI Kovin testi toistaiseksi Pitääkö Tyson Fury Klitshkon kurissa vai voittaako vanha mestari? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI FIM CEV Repsol -sarjassa superbikeluokan yksityiskuljettajien Euroopan mestaruuteen marraskuun puolivälissä varmistanut Eeki Kuparinen on ehtinyt hengähtää raskaan kauden jälkeen hetken. Yksityiskuskien EM-titteli ja superbiken EM-sarjan viides sija monien vaiheiden jälkeen. – Tasaisuus mestaruuden varmaan taisi ratkaista. Puolessa välissä kautta otin vähän enemmän riskejä ja kauden loppua kohden koitin ajaa vähän fiksummin, kun jokaisella pisteellä oli merkitystä. Henkisesti kasvoin kauden mittaan paljon. – Pahin kilpailija (Pierre Texier) kaatui Navarran kisassa. Se mestaruuden lopulta ratkaisi, kertaa seitsemän pisteen erolla EM-tittelin vienyt turkulainen. Ensi kauden osalta neuvottelut ovat vielä Kuparisen kohdalla kesken. Tarkoituksena on jatkaa Espanjan radoilla samassa sarjassa kuin viime kaudellakin, mutta luokka on vielä kysymysmerkki. – Yksi mahdollisuus on ajaa superbikea, mutta keskusteluita on käyty muistakin vaihtoehdoista. Pariin suuntaan neuvotteluyhteys on olemassa. Ratkaisuissa painaa myös rahoituksen järjestyminen, Kuparinen toteaa. YKSITYISKUSKIEN EM-tittelin jälkeen yksi luonteva vaihtoehto olisi päästä tehdastalliin. Nuoren kuskin on kuitenkin vaikeaa kävellä tehdastalliin pelkkien ajotaitojen kanssa. – Espanjassa monessa tehdastallissa ykköskuski on kokenut kuljettaja, jolla on kokemusta Moto GP:tä myöden. Käytännössä kokeneet kuskit saavat ajaa niin kauan kuin jaksavat. Tiimin kakkoskuski on Rahoitus ratkaisee paljon Tehdastallin paikka kiinnostaa tuoretta Euroopan mestaria Eeki Kuparista Superbiken yksityiskuskien Euroopan mestariksi ajanut Eeki Kuparinen palkittiin kauden jälkeen myös Jarno Saarisen muistopalkinnolla. Motomarket Racing käytännössä lähes aina maksukuski, jolla pitää olla rahaa, kun talliin tulee, Kuparinen kertoo. – Sponsorien suuntaan yksityiskuskien mestaruus on kuitenkin näyttö siitä, että ehkä minuun kannattaa satsata, hän jatkaa. Isompien tallien kuskit käyvät neuvotteluja seuraavan kauden kuvioistaan jopa keskikesällä. Kuparisen Motomarket Racing antaa tässä mielessä tasoitusta isommille. – Pienenä perhetiiminä meillä ei kauheasti ole aikaa miettiä kauden aikana seuraavaa vuotta. Pitää keskittyä menossa olevaan tai seuraavaan kisaan. Oikeastaan vasta näin kauden jälkeen päästään miettimään enemmän tulevan kauden asioita. JOKA tapauksessa ensi kaudella looginen tavoite on ajaa entistä kovempaa riippumatta, missä luokassa Kuparinen kahvaa kääntää. – Eteenpäin on päästävä. Esimerkiksi teknisen tuen puolella pitää saada entistä enemmän tukea. Nyt olemme tällä porukalla tehneet tällä porukalla hommat niin hyvin kuin mahdollista, mutta asiat muuttuvat ja meidänkin täytyy kehittyä. – Parin kuukauden sisällä toivottavasti ollaan viisaampia. Uusi kausi on kuitenkin alkamassa huhtikuussa, joten ei tässä ihan hirveästi ylimääräistä aikaa ole, Kuparinen toteaa.
9 Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET 10 Tonttu TUKIPERHETOIMINTA • Tukiperhetoiminta on ehkäisevää lastensuojelutyötä, jota toteutetaan osana lastensuojelun avohuoltoa. • Järjestäjinä useita tahoja, muun muassa Pelastakaa lapset Ry ja Turun kaupungin sosiaalitoimi. • Tukiperheitä etsitään kaikenikäisille lapsille. • Tarpeeseen, kun biologisten vanhempien jaksaminen ei riitä, elämäntilanne on vaikea tai vanhempien tukiverkosto puuttuu. • Tukiperheeksi voivat päästä sekä pariskunnat että yksin asuvat. • Tukiperheeltä edellytetään vakaata elämäntilannetta ja yhteistyökykyä. • Nykyään tukea tarvitsevan perheen ei tarvitse olla lastensuojelun asiakas. • Yleensä lapsi käy tukiperheessä kerran kuukaudessa. Lähde: Pelastakaa lapset ry ILKKA LAPPI HIETASTEN perheessä riittää joulun alla vilinää. Perhe on ollut kaksi ja puoli vuotta mukana tukiperhetoiminnassa, joten perheen omat lapset saavat säännöllisesti viikonloppukavereita kylään. Vaikka ruuhkavuodet ovat kiireisimmillään, ei Hietasilla koeta, että tukiperhetoiminta olisi ylimääräinen ponnistus. – Tukiperheenä toimiminen sopii hyvin tavalliseen arkeen. Tämä on enemmänkin pieni mauste arkeen, eikä vaadi mitään erikoista. Jos ei olisi omia lapsia, tilanteeseen varmaan joutuisi totuttelemaan enemmänkin, mutta nyt se menee omalla painollaan. Myös yhteistyö vanhempien kanssa on toiminut todella hyvin, perheen äiti Noora Hietanen pohtii. Hietasten perheessä on kaksi biologista lasta. Lisäksi he toimivat kahden perheen tukiperheenä. Keskimäärin joka toinen viikonloppu Hietasen omat lapset saavat viikonloppuseuraa. – Lapset ovat kauheasti tykänneet ja ovat alusta asti tulleet hyvin toimeen keskenään. Jo ensimmäisen viikonlopun jälkeen kyseltiin, että kai kaverit tulevat takaisin, Hietanen muistelee. JOULUNA Hietasen perheen viikonloppulapset ovat biologisten vanhempiensa luona. Joulusta päästään kuitenkin nauttimaan myös viikonloppulasten kanssa. – Olen jouluihminen ja se näkyy meillä monin tavoin. Tänäkin vuonna jouluvalmistelut aloitettiin hyvissä ajoin marraskuun puolella. – Ensimmäiset piparit leivoimme jo marraskuun puolella. Lisäksi olemme askarrelleet erilaisia joulukoristeita. Viime vuonna kävimme laulamassa joululauluja koko porukan kanssa. Olemme myös käyneet katsomassa tuomiokirkon joulukuusen valojen sytyttämistä. Jouluunkin liittyvissä asioissa lapset tulevat mukaan niihin juttuihin, mitä normaalistikin teemme, Hietanen kertoo. KUN Hietaset päättivät tukiperhetoimintaan lähteä mukaan, ajatus oli muhinut Nooran päässä jo puolisen vuotta. – Sitten mieheni oli käymässä puutarhamessuilla, jossa törmäsi tukiperhetoimintaan. Hän meni kyselemään asiasta enemmän ja se alkoi tuntua hänestäkin hyvältä ajatukselta. Aika nopeasti sitten tilattiin paperit. Lapset tietysti hyötyvät tukiperhetoiminnasta, mutta myös vanhemmat. Hietasten tapauksessa tukiperhetoiminnasta on ollut iloa sekä tukiperheen vanhemmille että tukilasten biologisille vanhemmille. – Lasten vanhempien kanssa on todella mukava jutella. He ovat tosi kiitollisia siitä, että olemme avuksi. He kokevat, että tämä on heille tosi iso apu ja lapset viihtyvät täällä todella hyvin. Omasta kokemuksestani voin suositella tukiperheeksi ryhtymistä lämpimästi, Hietanen kehuu. Elämänmakua arjen keskellä Tukiperhetoiminnasta on Hietasten perheessä iloa niin lapsille kuin vanhemmillekin Hilla (vas.) ja Noora Hietanen askartelevat paljon joulun alla. Myös viikonloppukaverit ovat sopeutuneet hyvin Hietasten arkeen. Ilkka Lappi
11 Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET Tonttu
Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET 12 Tonttu TUULA ISTALA –MINULLE on muodostunut kaksi pysyvää identiteettiä, merimiespappeus ja diakonia, luonnehtii Turun piispa Kaarlo Kalliala. Hän pitää diakoniatyötä näkyvimpänä ja käsin kosketeltavimpana evankeliumin toteuttamisena. Se on kirkon keskeisintä toimintaa. Lähimmäisen auttamista ja vähäosaisista huolehtimista tarvitaan jos koskaan vuoden pimeimpinä viikkoina. Suurta osaa ihmisistä painaa huoli toimeentulosta, yksinäisyydestä, kasautuvasta yleisestä epävarmuudesta. Arjesta tuli turvatonta uusilla ja odottamattomilla tavoilla. Maanosaa koettelee turvapaikanhakijoiden tulva, terrori-iskut ja -uhka Euroopan sydämessä. Niiden edessä instituutiotkin vaikuttavat voimattomilta ja epävarmoilta. Kalliala pohtii, ettei ole kumma, jos jokaisen uutislähetyksen jälkeen ahdistaa. Koko maailma on tässä ja nyt. Nopeat käänteet ja yhtä nopea raportointi herättävät kysymyksiä siitä, ovatko asiat enää hallinnassa millään tasolla. – On erilaisia tapoja selviytyä maailmantuskasta. Yksi käpertyy, toinen torjuu aggressiivisin sanoin ja teoin. Ja sitten on niitä, joilla on kyky auttaa ja toimia eteenpäin vievällä tavalla vaikeissa tilanteissa elävien hyväksi. Tämän ihmislajin mieli ja teot ovat hyviä ja helliä muulloinkin kuin jouluna. PIISPA muistuttaa, että vuodenkiertoon kuuluvat arjen keskeyttävät pyhät ja juhlat. Niistä suurin on joulu. Rakas ja raskas juhla, koska siihen latautuu muita pyhiä enemmän ja voimakkaampia tunteita. Kalliala rohkaisee, että jos ei joulumieli ole tullakseen, voi ainakin yrittää etsiä yhteyttä siihen puoleen ihmisyyttään, jolla on halu suhtautua ystävällisesti ihmisiin ja osoittaa se. Joulu on ainutlaatuinen pyhä niillekin, jotka kiistävät viettävänsä sitä. Epäviettäminenkin on juhlan tunnustamista. Kalliala on aktiivinen osallistuja kirkollisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa monella foorumilla. Hän on julkaissut paljon, kirjoittaa lehtikolumneja, twiittaa ja on Facebookissa. Hän osallistuu jalkautumalla itsekin ja pitää kaikkea tätä olennaisesti tehtäviinsä kuuluvina. KALLIALALLE Jumala on olemassa tavalla, johon liittyy suuri luottamuksen tunne ja sen tuoma levollisuus. Ne eivät tarkoita huolettomuutta. Luottamus on vastakohta tuntemukselle, että täällä vain käydään olemassa ja palloilemassa. Kalliala kertoo alkaneensa vasta muutama vuosi sitten käydä hyvin säännöllisesti jumalanpalveluksissa. Hän ei mene niihin viran puolesta eikä jonkinlaisena laaduntarkkailijana, vaan itsenään ja omasta innostuksestaan. Piispan kaksi minää Kaarlo Kalliala ei ihmettele, jos uutislähetysten jälkeen ahdistaa Jani Laukkanen ”On erilaisia tapoja selviytyä maailmantuskasta.” Kaarlo Kallialan mielestä diakoniatyö on evankeliumin toteuttamista näkyvimmillään. Turun Kosmetologikoulu Yliopistonkatu 23A, 3. kerros 02-2505065 Kutsu hemmottelevaan jouluun Kesk iviikko na 9.12 klo 10-18 Hoitola Estellessä AVOIMET OVET Glögiä, arvontaa, joululahjatarjouksia! Myös lahjaideoita pukinkonttiin! Tervetuloa!
13 Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET Tonttu
Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET 14 Tonttu SAITURIN JOULU Käsikirjoitus: Charles Dickensin alkuperäistekstiä mukaillen Satu Rasila ja Urmas Poolamets Koreografia ja ohjaus: Urmas Poolamets Lavastus: Jani Uljas Pukusuunnittelu: Marjo Haapasalo Naamioinnin suunnittelu: Heli Lindholm Valosuunnittelu: Marko Kallela Äänisuunnittelu: Eero Auvinen Rooleissa: Aurinkobaletista Eeva Bang, Mikko Kaikkonen, Päivi Kujansuu ja Mikko Makkonen. Turun kaupunginteatterista Elina Raiskinmäki, Eila Halonen, Ulla Koivuranta ja Petri Rajala. Lapsirooleissa Viivi Kallela, Alessa Mäki ja Rasmus Af Ursin. MARIANNE ROVIO JOULUN alla erityisesti visuaalisesti lumoava Charles Dickensin romaaniin perustuva Saiturin joulu -näytelmä luo joulun taikaa ja tarjoaa samalla pohdittavaa joulun todellisesta olemuksesta. Turun kaupunginteatterin ja Aurinkobaletin yhteistuotanto on onnistunut kivasti sovittaessaan tanssin ja klassisen teatterin yhteen. Karkkikauppias Saiturin ja hänen karkkiensa sekä haamujensa maailma avautuvat katsojalle modernin tanssin ja toisaalta dialogin välityksellä. Maaginen pukujen maailma, äänet ja lavasteet virittävät jouluiseen, sadunomaiseen tunnelmaan. Katsomossa esitys on miellyttävä kokemus, mutta näytelmä itsessään tuo esille joulun myös toiselta kantilta. Saituri symbolisoi ahneutta ja yksinäisyyttä. Hän vihaa joulua. – Ahneus merkitsee sitä, että se on joltain toiselta pois. Saiturilla on paljon enemmän rahaa kuin mitä hän tarvitsee. Hän suutelee tilipussiaan, eikä anna pienille lapsille ilmaisia maistiaisia, vaan vie näiltä viimeiset roposet. Saituri laskee kaiken rahassa, sanoo Saituria näyttelevä Petri Rajala. DICKENSIN vuonna 1843 kirjoittama teos on muokannut käsityksiä joulusta jo pitkään. Saituri ei pidä joulusta eikä ihmisistä. Vain rahalla on Maagista menoa ahneuden keskellä Saiturin joulu muistuttaa antamisen ilosta Joulun taika avaa Saiturin silmät. Otto-Ville Väätäinen merkitystä. Saituri ei kykene olemaan aidosti onnellinen. Rajala pohtii joulun merkitystä hänen näyttelemänsä roolisuorituksen tiimoilta. Jouluun voi liittää yhä tänä päivänä monia Saiturin Joulussa piileviä ajatuksia. Ehkä jopa entistä vahvemmin. – Ahneus tuntuu elävän yhteiskunnassa. Mikään ei riitä enää. Esimerkiksi jouluna lahjoja halutaan aina vain lisää. Itse en sano ostavani lahjoja, vaan annan lahjoja. Lahjoja voi antaa ympäri vuoden, ei pelkästään jouluna. Ahneus liittyy myös kaupankäyntiin. Myydään paljon sellaista mikä on aivan turhaa, ja niitä turhia tavaroita ostetaan lahjoiksi. Oikeastaan aika mieletöntä, jos asiaa tarkastelee, Rajala virnistää. ONNELLISESSA lopussa ahneus ja yksinäisyys muuttuvat onneksi ja anteliaisuudeksi, kun Saituri huomaa joulun olevan kuitenkin ihan hyvä juttu. Saituri opettelee rakastamaan ihmisiä ja nauttimaan joulusta. Hän myös oppii hellittämään rahapussinsa tiukoista nyöreistä ja huomioimaan mitä on antamisen ilo. – Jouluhan merkitsee iloa ja hyvää fiilistä. Saituri oli tuntenut aikaisemmin pohjimmiltaan kateutta ja murhetta ollessaan joulut yksin. Hän alkaa oppimaan miten läheisiä voi rakastaa. Nykyäänkin moni on jouluisin niin yksin. Ihmiset voisivat antaa enemmän turhien tavaroiden ja materiaalin sijasta toisilleen aikaa. Rajala tiivistää joulun tärkeimmäksi anteliaisuudeksi lähimmäisen rakkauden, hellyyden ja huolenpidon. Esitykset marrasja joulukuussa Aurinkobaletin Manillateatterissa.
15 Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET Tonttu
Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET 16 Tonttu ESA TÖYKKÄLÄ TÄMÄ simppeli ja toimivaksi testattu ohje on lainattu ison suosion saavuttaneesta Thug Kitchen -keittokirjasta, joka tunnetaan runsailla kirosanoilla höystetyistä kasvispohjaisista resepteistään. Lisuke on alun perin tarkoitettu tarjoiltavaksi Yhdysvaltain kiitospäivän ruokien ohessa, mutta makunsa puolesta se aivan kotonaan joulupöydässäkin. Uunissa paahdettujen ruusukaalien pähkinäinen sivumaku, kvinoan sekaan piiloutuvien mantelien rouheus ja karpaloiden kirpeä makeus toimivat yhdessä erinomaisesti. Loppusilauksena kastike tasapainottaa makean ja happaman mukavasti. On hankala keksiä jouluruokaa, jonka kaveriksi tämä yhdistelmä ei sopisi, mutta sellaisen puuttuessa lopputulos sopii mainiosti syötäväksi sellaisenaankin. Paahdettua ruusukaalia kvinoalla ja karpaloilla 1/2 kg ruusukaalia 1 dl paahdettuja manteleita pieniksi pilkottuina 1 dl kuivattuja karpaloita 2,5 dl kvinoaa 1 rkl oliiviöljyä Pari reilua persiljanippua pilkottuna Suolaa ja pippuria maun mukaan kastike: 2,5 rkl punaviinietikkaa 2 rkl sitruunamehua 2 tl Dijon-sinappia 1 tl oliiviöljyä 2 valkosipulinkynttä pilkottuna Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Poista ruusukaaleista nuutuneet lehdet ja leikkaa ne keskeltä kahtia. Pyöräytä ruusukaalit oliiviöljyssä pienessä kulhossa ja asettele ne uunipellille. Paista ruusukaaleja uunissa noin 20 minuuttia käännellen niitä puolivälissä. Huuhtele ja keitä kvinoa vedessä ohjeiden mukaan. Lopputuloksesta tulee sitä parempi, mitä kuivemmaksi saat kvinoan keitettyä. Ole silti tarkkana, ettei osa kvinoasta jämähdä tai pala kattilan pohjaan. Kun kvinoa valmistuu ja ruusukaalit paahtuvat uunissa, sekoita kastikkeen ainekset keskenään pienessä kulhossa. Silppua valkosipuli niin pieneksi kuin mahdollista. Kun ruusukaalit ja kvinoa ovat valmiita, sekoita ne kunnolla isossa kulhossa kastikkeen kanssa. Lisää sitten mantelit, karpalot ja persilja. Mausta vielä lopuksi suolalla ja pippurilla maun mukaan. Tarjoile jäähtyneenä. Hapanta ja makeaa Ruusukaali kvinoalla ja karpaloilla passaa monenlaiselle syöjälle Paahdetun ruusukaalin ja kvinoan kylkeen sopii mainosti kinkkukin. Reseptin versiossa on lisäksi kvinoaa ja kirpakkaa kastiketta. Thinkstock
17 Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET Tonttu
Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET 18 Tonttu
23 Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET Tonttu
Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET 24 Tonttu HEIKKI MÖTTÖNEN KUTEN tunnettua, Suomen Turku, julistaa valtakunnan virallisen joulurauhan Vanhalla Suurtorilla jouluaattona kello 12 alkaen. Suomeksi ja ruotsiksi luettava joulurauhan julistus noudattaa tuttua ja turvallista kaavaa. Turun julistuksen nykyiset sanat periytyvät heti Turun palon jälkeise en aikaan, jolloin kaupungin maistraatin sihteeri lateli tekstin paperille tunnepohjalta. Turun joulurauhan julistuksen perinteet ulottuvat kuitenkin aina 1300-luvulle asti ja traditio on jatkunut lähes katkeamattomana. Turun perinne on niin vahva ja dominoiva, että muiden kaupunkien joulurauhan julistukset ovat jääneet väkisinkin sen jalkoihin. Tämä renessanssin kokenut jouluperinne elää kuitenkin taas vahvana myös muissa Länsi-Suomen kaupungeissa. Joulurauha julistetaan myös Naantalissa, Uudessakaupungissa, Raumalla ja Porissa. Joulurauhan aikaan tehdyistä rikoksista seurasi joskus tavallista ankarampia rangaistuksia, mutta tuo myytti on poistunut lainsäädännöstä jo 1800-luvun lopulla. Joulurauhan julistusten käytännöt poikkeavat jonkin verran toisistaan. Länsirannikon kaupungit aloittavat kuitenkin kaikki säntillisesti puolilta päivin. NAANTALIN joulurauhan julistus on peräisin jo keskiajalta, mutta se on myös katkennut moneen otteeseen vuosisatojen aikana. Ilmari Mannisen vuoden 1920 teoksesta Lukuja vanhasta Naantalista löytyy suomenkielinen joulurauhanteksti, jota on käytetty ainakin jo 1840-luvulla. Siihen nykyinen joulurauhan teksti perustuu. – Naantalilainen joulurauha julistetaan koristeellisessa Itsenäisyydenpuistossa kello 12 alkaen. Kaupunkilaiset ovat löytäneet hienosti tapahtuman ja paikalla on joka vuosi satoja ihmisiä. Monet kokevat, että Naantalin joulurauhan julistus on kotoisampi ja idyllisempi kuin Turun suurtapahtuma. Itsenäisyydenpuistosta on luontevaa jatkaa Naantalin kirkkoon aattohartauteen. Sekin kestää vain puolisen tuntia ja sen ajan jaksavat kivasti lapsetkin, Naantalin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Tarja Rautiainen vinkkaa. Naantaliin kuuluvissa Merimaskussa, Rymättylässä ja Velkualla on myös omia kirkollisia tapahtumia jouluaattona. Tapahtumat on ajoitettu siten, että iltapäivähartauksien jälkeen ihmiset kokoontuvat joulupöytien ääreen, mutta illalla on vielä omat joulumessunsa niin Naantalin kuin Merimaskunkin kirkoilla. Ei pelkästään Turun yksinoikeus Myös Naantalin joulurauhan julistus elää uutta renessanssia Naantalin joulurauha julistetaan kaupungin sydämessä. Naantalin matkailu Oy ”Kotoisampi ja idyllisempi kuin Turun tapahtuma.”
25 Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET Tonttu
Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET 26 Tonttu HENRIIKKA FINGERBORG TURKULAISEN Muotikuun suunnittelija Jaana Varkki-Terho on ideoinut tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle liki sata pukua. Tänä vuonnakin Varkki-Terho on ollut suunnittelemassa pariakymmentä linnaan menevää pukua – kahta niistä kantavat kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta ja Ritva ”Kike” Elomaa. Elomaalle tämä vuosi on viides kerta saman suunnittelijan puvussa, Elorannalle toinen. Eloranta kävelee punaista mattoa säihkyvän punaisessa luomuksessa, joka on saanut inspiraationsa Marilyn Monroelta. – Idea pukuun lähti punaisesta paljettikankaasta. Halusin luoda jotain naisellista, jossa on ripaus luksusta ja säihkettä. Viime vuonna Eeva-Johannalle tehtiin hieman vaatimattomampaa, joten tänä vuonna päätettiin tehdä näyttävämpää, Varkki-Terho sanoo. Suunnittelijan mukaan juhlapuvuissa on kyllästytty säästämiseen, ja niihin halutaan satsata nyt enemmän. Tänä vuonna tullaan näkemään vähemmän nuderoosaa ja hän ennustaa ensi vuoden trendiväreiksi Elorannankin päällä nähtävää punaista, sen lisäksi sinistä ja mustaa. ELOMAAN puku paljastuu vasta suorassa televisiolähetyksessä, mutta hän paljastaa puvustaan ennakkoon kuitenkin yhden asian. – Puku on sataprosenttisesti kotimainen. Se on kokonaan poron mokkanahkaa. Molemmat Elomaa ja Eloranta pitävät kotimaisuutta kunnia-asiana ja sen vuoksi puvutkin teetetään Turussa. – Tämä on viides pukuni Muotikuusta. Jos edustaa ja puhuu suomalaisuuden puolesta, on tällä palkalla myös varaa ostaa suomalaista työtä. Sitäpaitsi hyvin tehty puku kestää vuosia, Elomaa sanoo. Elorannan puku on suunniteltu tuunattavaksi – esimerkiksi höyhenet voidaan irrottaa. – Nämä eivät todellakaan ole mitään kertakäyttöpukuja. Tämä puku on äidiltä tyttärelle, Eloranta kertoo hymyillen. VARKKI-TERHON mielestä tärkein ominaisuus Linnan juhliin menevällä puvulla on mukavuus ja luontevuus. – Sanon aina, että jos voit unohtaa koko puvun juhlien ajaksi, se on hyvin tehty. Silloin sitä ei tarvitse nykiä ylöspäin eikä se purista mistään. Pidän myös usein kävelyharjoituksia puvun kanssa. Mielestäni suunnittelijan täytyy ottaa huomioon asiakkaan kokonaisuus, ei pelkkä puku. Kävely, hiukset, meikit, korut ja kengät. Eloranta ja Elomaa nyökkäilevät. – Jaana on suunnitellut kaiken hiuksista kenkiin saakka ja luotamme hänen tyylitajuunsa sataprosenttisesti. Turkulaista muotia Linnan juhliin Eeva-Johanna Eloranta pukeutuu moderniksi Marilyniksi Suunnittelija Jaana Varkki-Terho (kesk.) puki Kike Elomaan (vas.) kuvausta varten ”valepukuun”. Itsenäisyyspäivänä Elomaa verhotaan kotimaiseen poron mokkanahkaan. Eeva-Johanna Eloranta nähdään linnassa modernina Marilyninä punaisena hehkuvassa luomuksessa. Henriikka Fingerborg ”Tämä puku on äidiltä tyttärelle.”
27 Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET Tonttu
Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET 28 Tonttu ILKKA LAPPI JO 25 vuoden ajan Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat ovat olleet osa kalastajayrittäjä Pirjo Salosen valmistautumista Suurtorin historiallinen miljöö luo markkinoille ainutlaatuisen tunnelman. – Kyllä nämä eroavat tunnelmaltaan selvästi muista markkinoista, joilla käyn. Nämä ovat sellaiset markkinat, jossa omaan pukeutumiseenkin pitää kiinnittää huomiota, että syntyy vanhan ajan tunnelmaa. Olen niin kauan käynyt, ettei varmaan edes osaisi olla pois, tuumii Salonen. Neljännesvuosisadan aikana Saloselta ei ole jäänyt yhtään joulumarkkinoiden viikonloppua väliin. Tunnelma on säilynyt lämpimänä vuodesta toiseen, mutta jotkut asiat ovat myös muuttuneet. – Kun olin ensimmäisiä kertoja markkinoilla, olin myymässä Luostarin Välikadulla. Silloin vielä myytiin suolasilakoita ja maustekaloja kilon tai kahden puupytyissäkin, vaikka oli silloin muovipyttyjäkin. EU sitten kielsi ne puupytyt, Salonen muistelee. KALA kuuluu erottamattomasti moneen joulupöytään, minkä huomaa myös Salosen kojulla. Kiire markkinoillakin lisääntyy, mitä lähempänä joulua ollaan. – Purkitan kaloja joka viikko. Marraskuun lopulla riittää, kun purkittaa parina päivänä viikossa. Pari viikkoa ennen joulua saa purkittaa joka päivä, että myytävää markkinoilla riittää. Edes lamavuodet eivät ole jouluista kalakauppaa hidastaneet vaan joulupöytään on haluttu panostaa myös taloudellisesti hankalampina aikoina. Joulumarkkinoilla on vaikutuksensa myös tilipussiin. – Kyllä joulumarkkinoilla on taloudellisestikin merkitystä. Varsinkin sen takia nämä markkinat ovat tärkeä tapahtuma myös taloudellisesti, kun Neljännesvuosisata markkinahumua Pirjo Salonen muistaa joulumarkkinoiden suolakalojen puupytyt Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoiden hyvä henki vetää Pirjo Salosen myymään vuodesta toiseen. Pitkään markkinoilla käyneet myyjät ja asiakkaat osaavat odottaa tuttujen kojujen ilmestymistä torille. Ilkka Lappi en käy muilla joulumarkkinoilla. Helsingistäkin on kyselty, mutta sinne lähteminen lisäisi monella tapaa työtä paljon. TURKULAISTEN makutottumukset ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi. Tutut tuotteet ovat kysyttyjä vuodesta toiseen joulun lähestyessä. – Suutarinlohi ja sinappisilakat ovat vanhan ajan perinteisiä suosikkeja. Ne menevät aina varmasti markkinoilla, mutta todellinen jouluhitti on Riutan helmi. Se on sellainen silakka, johon neilikka ja punasipuli tuovat jouluista makua. Sitä menee vuodesta toiseen paljon. Monena vuonna sitä on kyselty jo Silakkamarkkinoilla, mutta olen halunnut pitää sen joulunajan juttuna, Salonen sanoo. Ehtiikö Salonen ollenkaan valmistella omaa joulua, kun kaikki joulukuun viikonloput kuluvat Suurtorilla? – Kyllä valmistelut ehtii tehdä, mutta niihin täytyy ottaa oma aikansa. Aatonaattona vielä savustan aika paljon kalaa ihmisten joulupöytään. Siitä on tullut itselleni jouluperinne. Illalla sitten pääsee rauhoittumaan. Silloin on hyvä hetki laittaa kinkku uuniin, Salonen nauraa.
29 Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET Tonttu
Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET 30 Tonttu HENRIIKKA FINGERBORG RAAKARUOALLA tarkoitetaan mahdollisimman prosessoimatonta ruokaa, jota ei lämmitetä yli 45 asteen, sillä liika kuumentaminen tuhoaa ruoassa olevia tärkeitä entsyymejä, hivenaineita ja vitamiineja. Raakaravinnossa ne ravintoaineet ovat tallella ja siksi sillä uskotaankin olevan paljon hyviä terveysvaikutuksia. Raakaruokailijan keittiössä ei hellaa tarvita, vaan ruoan valmistuksessa käytetään tehosekoitinta, mehustinta ja monitoimikonetta. Vaikka ei noudattaisikaan täysin raakaa ruokavaliota, raakaravintoa voi sekoittaa mukaan tavalliseen kotikokkaukseen. Ja miksi ei joulupöytäänkin? Tästä raakaporkkanalaatikosta ei tule ähky. Raakaporkkanalaatikko 1 kg kuorittuja porkkanoita 2,5 dl cashewpähkinöitä reilu ruokalusikallinen hunajaa ripaus suolaa/ruususuolaa ripaus muskottipähkinää, inkivääriä ja kanelia Kuori porkkanat. Jauha kokonaiset kuivat cashewpähkinät jauhoksi tehosekoittimella. Voit valmistaa porkkanat kahdella tapaa; joko mehustamalla tai hienontamalla porkkanan paloina tehokkaalla tehosekoittimella tai monitoimikoneella. Jos mehustat, yhdistä soseeksi isoon kulhoon mehu ja mehustettu porkkana. Lisää soseeseen suurin osa cashewpähkinästä, hunaja ,suola, muskottipähkinä, inkivääri ja kaneli. Laita seos vuokaan. Painele pintaan kuvioita ja koristele lopulla cashewpähkinäjauheella. Anna laatikon turvota jääkaapissa tunnin tai pari, tai kuivata muutama tunti 45 asteisessa uunissa luukku raollaan. Voit myös lämmittää laatikon ennen tarjoilua 45 asteessa. Raakaa joulua Porkkanalaatikon voi laittaa trendikkäämmin raakaruokana Raakaporkkanalaatikko on terveellisen trendikäs vaihtoehto perinteisen rinnalle. Henriikka Fingerborg
31 Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET Tonttu
Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET 32 Kummalki pual PORTSA TUULA ISTALA YLIOPISTONLEHTORI Jarkko Rasinkangas tutki sosiaalitieteiden väitöskirjassaan asumisen sosiaalista ja alueellista eriytymistä Turussa ja kaupunkia ympäröivissä lähikunnissa. Tutkimuksen painopiste on vähän arvostetuissa lähiöissä, mutta niiden vastakkainen keskittymä on Port Arthur, tutummin Portsa. Puutaloidylli keskellä kaupunkia on poikkeuksellinen. Usein puutaloalueet ovat nousseet kaupunkikeskusten reunoille, kuten Turussakin. Alkujaan vähän koulutetun työväestön huonomaineinen asuinalue on nyt vakaa ja lujan keskiluokkainen. Portsan hellahuoneet ovat kokeneet taloudellisen ja sosiaalisen arvonnousun, aivan kun Tampereen Pispalassa tai Helsingin Vallilassa. Sinne asettuneet arvostavat sijaintia, asumismuotoa ja paljon puhuttua yhteisöllisyyttä. Portsalaisilla on oma asukasyhdistys ja oma julkaisu ja kesäinen tapahtuma, jonne kutsutaan kylään pihamarkkinoille. Puutalojen purkuaikeet torjuttiin suurelta osin suoralla kansalaistoiminnalla ja yhtä lailla on vaikutettu liikennejärjestelyihin. – Lähipiirin kanssakäyminen, sosiaaliset verkostot ja palveluiden läheisyys ovat asumisen myönteisinä nähtyjä piirteitä Portsassakin, Rasinkangas pohtii. YHTEISÖLLISYYS rakentuu siitä, että samoin ajattelevat ja samankaltaisia asioita arvostavat vetävät toisiaan puoleensa. Ulkoa tuotu yhteisöllisyys, kuten monesti erilaisissa lähiöhankkeissa ei ole yhtä lujalla pohjalla. – Portsa on esimerkki asuinalueen arvonnoususta, mutta arvostus muuttuu myös toisin päin. Vähemmän vetovoimaisina pidettyihin lähiöihin on havaittu alkaneen uusi muuttoliike, eräänlainen paluu juurille -ilmiö, Rasinkangas vertaa. Portsassa asukkaiden ajatellaan olevan melko yhtenäinen väestönosa. Vastakohtana tälle lähiöihin tai joillekin vähäisen arvostuksen alueille muuttaa kantaväestöstäkin ihmisiä, jotka hakeutuvat monikulttuuriseen ilmapiiriin ja pitävät sitä asumisen laatua lisäävänä tekijänä. Asumisen elinkaaressa on useita vaiheita, jotka vaihtelevat perhekoon ja muuttuvien elämäntilateiden tarpeiden mukaan. – Yhtenäinen asumiskulttuuri ylipäätään katoaa ja pirstaloituu, Rasinkangas toteaa. Lapsuuden maisemiin palaaminen yleistymässä TUULA ISTALA NYKYISIN Maskussa asuva Riitta Karsten vietti lapsuutensa äitinsä kanssa hellahuoneessa kolmessa eri osoitteess a ; H e i k k i l ä n k a d u l l a , Puutarhakadulla ja Arvinkadulla. Isä asui lähellä, Korkeavuorenkadulla. Sinne tyttö pääsi kapuamalla taloyhtiöiden välisen korkean aidan yli. Karsten lähti omilleen 17-vuotiaana. Lähes samaan aikaan Nurmi aloitti luvut yliopistossa ja muutti hellahuoneosakkeeseen Puistokadun ja Ratapihankadun kulmaan. Karstenin ja äidin hellahuoneessa oli korkea kaakeliuuni keittotasoineen. Juhana Herttuan koulu oli lähes vieressä ja lapsia paljon kaikkialla. Kakola ravitsi mielikuvitusta. Vessaan juostiin pihan perälle, Puutarhakadulla oli yleinen sauna. – Arvinkadulla pihassa oli jo oman taloyhtiön sauna, Karsten muistelee. Tuolloin ei hehkutettu yhteisöllisyyttä, koska se oli pysyvä olotila. Huono äänieristys läpäisi seinäntakaisen elämän. Ei kaivattu yhteisiä grillejä eikä oleskelua. Tytön ja äidin asumistaso koheni Arvinkadulla, jonne saatiin sähköhella ja sisävessa. Uudet tuulet alkoivat puhaltaa muuallakin Portsassa, kun Osuusliike Tarmolan valintamyymälä avattiin. MYÖHEMMÄLLÄ iällä Raisioon asettunut Sirkka Nurmi aloitti opintojaan 1969 ja edusti korttelissaan muutamien ikätoveriensa kanssa ensimmäistä opiskelijasukupolvea. Hellahuoneeseen oli kulku omasta ulko-ovesta, joita oli kaksi vierekkäin. Alustoissa säilytettiin lämmityspuut. Nurmi laittoi ruokaa puuhellalla tai kaasupullon päälle asetetulla levyllä. Hellalla kuumennettiin pesuvedet ja sähköpatterista sai lämpöä. Kraanasta tuli kylmää vettä. Nurmi jakoi huoneen kolmena vuotena alivuokralaisen kanssa. Verho rajasi kummallekin asukkaalle oman tilan. Hetkeksi aikaa tilaa riitti kolmelle sisarelle. Sopu säilyi kaikkien kanssa, kumma kyllä. Päivät opiskeltiin, kotityöt jaettiin, iltoja vietettiin yhdessä. Usein joku lähti viikonlopuksi pois. – Yhtään kesää en täällä viettänyt. Ne hurahtivat ohi Ruotsissa, sitten Ranskassa ja lopulta toisaalla poikaystävän luona. Pariskunnalle syntyi sittemmin poika. Vaikka nuori perhe asui muualla, poika hengitti Arvinkadun ja Sofiankadun päiväkodeissa portsalaista ilmaa. NURMI havaitsi alueen muutoksen alun. Naapuruston opiskelijapariskunta alkoi hankkia lisäneliöitä esikoisen synnyttyä. Näin asuntokoot alkoivat kasvaa, kun voitiin ostaa viereinen hellahuone, ehkä toinenkin, ja ottaa asuinkäyttöön alustat ja vintit. Nostalgiakierros palauttaa naisille muistoja vaan ei nosta kyyneleitä. Kumpikaan ei ikävöi takaisin. Paitsi ensi kesänä, sitten kun ei ole marraskuu eikä sada vettä. Kun yhteisöllisyys oli pysyvää Sirkka Nurmi ja Riitta Karsten kiertelivät muistelemassa entisiä kotikulmiaan Leikkivät lapset ovat aina olleet ilmeinen osa Portsaa. Pertti Nummela (vas.) ja Timo Hyypiä ehtivät poseerata valokuvaajalle kesken lumileikkien tammikuussa 1972. TS-arkisto Sirkka Nurmi (vas.) ja Riitta Karsten entisillä kotikulmillaan Arvinkadulla. Tuula Istala
33 Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET Kummalki pual Jottan tarttis tehdä Aamuset
34 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 5. joulukuuta 2015 TURUN linnaan avautuvassa näyttelyssä on esillä yli 150 lahjaesinettä Pietarin lähistöllä sijaitsevan kupolikattoisen Pavlovskin palatsin kokoelmista. Palatsi valmistui 1700-luvun lopulla. Näytillä on muun muassa savukerasioita, lippaita, veistoksia, viuhkoja ja muotokuvia. Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -niminen näyttely on avoinna yleisölle Turun linnassa 3. huhtikuuta 2016 saakka. Keisarilliset terveiset Turun linnassa PARHAIMMILLAAN Bradley Cooper on valkokankaalla silloin, kun hän suuttuu, huutaa ja riehuu. Unelmien pelikirjassa (2012) Cooperin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivässä hahmossa oli oma raivokas viehätyksensä, joka ei silti perustunut mielenterveysongelmille nauramiseen. Liekeissä-draamassa Cooper on Adam Jones, huumausaineriippuvuuden taakseen jättänyt huippukokki, joka jahtaa kolmatta Michelin-tähteä. Pomona hän on täydellisyyteen pyrkivä pikkuhitler, jolle Gordon Ramsay vuodattaisi ylpeän kyyneleen. Ei liene salaisuus, että huippukokkeja pidetään hirvittävinä esimiehinä, mutta välillä Liekeissä liioittelee ajatuksella. Liioiteltua tai ei, Cooperin pärähdykset ovat elokuvan paras ja ainoa viihdyke. Käsikirjoituksella on niin kova kiire päästä vauhtiin, että se yrittää kertoa Adamista ja muista hahmoista valtavan paljon mahdollisimman lyhyessä ajassa. Tahti sentään hidastuu tarinan edetessä, mutta muuttuu taas sotkuiseksi loppua kohden. Hahmoista on hankala välittää. Kohtausten välissä Liekeissä kutoo tarinan palasia yhteen jatkuvilla keittiömontaaseilla. Taiteelliset gourmet-asettelut ruijanpallaslautasineen ovat toki kivan näköisiä, mutta vetävää elokuvaa niistä ei saa. Kenelle: Kliseisistä draamakomedioista pitäville. Arvio: Jättää karvaan jälkimaun. ESA TÖYKKÄLÄ Kokkien sota Millaisena tyyppinä muistat Yrjö Kallisen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ TURUN ylioppilasteatterin näytelmä Yrjö Kallisen valaistuminen luo historiallisen katsauksen muun muassa osuuskuntaliikkeen puuhamiehenä ja puolustusministerinä tunnetuksi tulleen suomalaisvaikuttajan elämään. Yrjö Kallinen (1886–1976) muistetaan varsinkin pasifismin kannattajana, mutta aikalaisten mielikuvissa hän elää yhä ennen kaikkea taitavana puhujana. – Kallisen elämästä saisi Hollywood-elokuvankin ihan kevyesti. Hänhän puhui itsensä turvaan teloituskomppaniankin edestä. Hän oli karismaattinen mestaripuhuja, jopa aikansa rocktähti tietyssä mielessä. Kallista Turussa aikoinaan kuunnelleet vanhemmat ihmiset ovat sanoneet, että hän lähti tilaisuuksissa suorastaan lentoon, kertoo näytelmän ohjaaja Jaakko Kuusi. Näytelmä kulkee koko Kallisen elämän läpi aina 1900-luvun alusta sisällissodan vaiheisiin ja sitä kautta politiikkaan ja 70-luvulle, jolloin Kallinen kuoli. Kuusi paljastaa, että aivan lopussa on myös pieni linkki nykypäivään. Näytelmä käsittelee muitakin ajankohtaisia teemoja. – Nyt on tietysti kaikenlaista kriisiä meneillään. Pohjautuvat niiden ratkaisut sitten mihin tahansa ja olivat päätökset välttämättömiä tai eivät, niin toisten näkeminen ihmisinä olisi hyvä pohja miettiä asioita. Sehän oli Kallisen keskeinen ajatus. NÄYTELMÄ nostaa esiin myös ihanteen itsenäisestä ajattelusta, jonka edistäminen oli Kalliselle tärkeää. Kenties osittain juuri itsenäisen luonteensa vuoksi hän ei viihtynyt politiikassa pitkään. Lyhyen uransa jälkeen hän toimi mieluummin puhujana muun muassa AA-kerhoissa. Kallinen painotti aina irtautuvansa erilaisista ismeistä ja laumasieluisuudesta. Samalla hän tiedosti ristiriidan, sillä Kallisen yleisöissä jos missä oli mahdollisuus hurmioituneen yhteishengen syntyyn. – Tässähän nousee esille myös kysymys siitä, miten tällainen henkilö itse kokee sen, että on johtoasemassa ja johdattelemassa ihmisiä johonkin parempaan, Kuusi sanoo. KUUSI kuvailee Esa Kirkkopellon käsikirjoitusta haastavaksi näytelmätekstiksi, jossa pienet tarinat seuraavat toisiaan nopeasti ja liukuvasti. Joissakin kohtauksissa yksi näyttelijöistä säestää pianolla muiden laulaessa mukana. Keskeinen tavoite kuitenkin on, ettei Yrjö Kallisen tarina jää näyttämön lavalla pölyttyneeksi historiakuvaukseksi. – Esitys on riehakas, ja siinä on vakavia kysymyksiä ja tiukkoja tilanteita. Pyrkimyksenäni on käsitellä asioita railakkaasti modernin teatterin keinoja käyttäen. En halua pysytellä missään ummehtuneessa henkilökuvassa. Teloitusrivistä ministeriksi Turun ylioppilasteatteri kertaa Yrjö Kallisen rikkaan elämän Yrjö Kallisen valaistumisessa pääroolia tulkitsee Juha Tuominen. Taustalla Suvi Puttonen, Tiia Karhi ja Tuuli Tuominen. Nadja Uusiperhe
35 Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET 36
LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA MAINOS Maalaus ja Saneeraus ERANDER www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com LÄNSIKESKUS HUMALISTONKATU LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY virtaa riittää motonet korjaamo www.erander.? Turun Sammutinhuolto KODISOJA YHTIÖ OY Sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkauksta SM-liigakaudella 2015-16. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 15 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan kokonaispistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.? Pelaajaesittely ja tilanne TPS-SaiPa -ottelun jälkeen 84 Ilkka Pikkarainen Syntymäaika: 19.4.1981 Syntymäpaikka: Sonkajärvi Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Hyökkääjä Pituus: 188 cm Paino: 94 kg Kätisyys: Right 20 Jani Forsström Syntymäaika: 19.2.1986 Syntymäpaikka: Lahti Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Puolustaja Pituus: 186 cm Paino: 95 kg Kätisyys: Left Mitä yrityksenne tekee? Kallun Grillin pitäessä taukoa, meillä on Kanslerintiellä 60 hengen tilausravintola, jossa voi järjestää muun muassa syltymäpäiväjuhlia, häitä ja hautajaisia. Viime aikoina ravintolassa on järjestetty paljon esimerkiksi taloyhtiöiden kokouksia, kertoo Mari Kodisoja. Mitkä ovat vahvuutenne? Laadukkaat tuotteet ja pitkä kokemus alalta. Millaiset ovat alan näkymät? Kysyntää on Kallun grillin paluulle ollut. Kun itse saan opiskeluni lähiaikoina valmiiksi, voisi olla Kallun grillin paluun aika. Se on muhinut takaraivossa jo jonkin aikaa. Kun on vähän aikaa ollut taukoa, niin olen huomannut, että ei vaan löydy yhtä hyviä tuotteita kuin Kallun grillillä oli. En osaa vielä sanoa, milloin paluu tapahtuu, mutta ilman muuta käynnissä oleva tauko on vain tauko, eikä lopullinen tila. Mitä TPS sinulle merkitsee? TPS on aina ollut minulle ykkösseura. Pikkutytöstä asti olen pelejä seurannut ja lapsesta lähtien isä vei hallille pelejä katsomaan. Myös vaikeina aikoina joukkueen edesottamuksia on seurattu. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Uskon, että joukkueella on mahdollisuus kolmen parhaan joukkoon. Toivon, että jopa mestaruudesta voitaisiin Turussa ensi keväänä pelata. Mitä yrityksenne tekee? Yrityksemme tekee rakennussaneerauksia ja uudisrakentamista Turun, lähikuntien ja kaupunkien alueella. Saneerauksissa pääpainomme on erilaiset muutos-, korjausja vahinkokohteet lattiasta kattoon, toteaa toimitusjohtaja Jorma Erander. Mitkä ovat vahvuuksianne? Meillä on kaikki tarvitsemamme ammattilaiset kirvesmiehistä sähköja putkimiehiin omasta takaa. Tällä hetkellä ammattilaisia on kolmisenkymmentä. Meidän ei tarvitse turvautua alihankkijoihin kuin aivan poikkeustapauksissa. Millaiset ovat alan näkymät? Meidän näkymämme ovat positiiviset. Tyytyväiset kanta-asiakkaamme ovat suuri syy hyvään tilanteeseemme vaikka alalla olisikin hieman hiljaisempia aikoja. Töiden määrä tuntuu jopa kasvaneen viime vuosina. Mitä TPS sinulle merkitsee? TPS on seura, jonka pelejä olen käynyt seuraamassa pitkään. Yhteistyötäkin olemme tehneet jo ainakin yli 20 vuotta ja pelejä on käyty katsomassa vielä pidempään. TPS on tärkeä niin hyvinä kuin huonompinakin aikoina. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Aiempaa parempaa menestystä. Runkosarjassa kuuden parhaan joukkoon on kaikki mahdollisuudet. Kodisoja-yhtiöt Saneeraus ja Maalaus Erander Sporttikone .......................................99 Linnan Apteekki .................................90 Kotipizza Humalistonkatu .....................80 Aurator ............................................70 Akkupojat .........................................69 Lehtipalvelu Pirjo Rantala ....................69 Valaisin Grönlund ...............................67 Mainosnerg ......................................61 Turun Tietopalvelu ..............................60 Turun Markiisi ja Peite ........................54 Viherpalvelu Pihateam ........................54 Turun ErikoisTaksit .............................53 Saneeraus ja Maalaus Erander ............52 Olavin Krouvi .....................................46 Turun Vuokra-Asunnot ........................45 Maalaus ja Saneeraus ERANDER Kallun G lä on K tilausr muun lia, hä aikoin ty palj de K M p ntuu osina. tsee? lejä a
Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET 38 Mielipide TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. DEBATTI DEBATTI Piraatti VS Viher? llaristi Tack… …nej tack! PERUSMYRSKY. Mikä se on? Sanaan myrsky liittyvät vaara ja uhka. Ne on onnistuttu banalisoimaan hyvin uudistermillä. Myrskyt ovat medialle usein pettymyksiä, koska tuhoja tulee liian vähän. Uutisaiheeksi ei riitä se, että oksat heiluvat ja jakaus vaihtaa puolta. Sekö on se perusmyrsky? SUNNUNTAINA on taas se aika vuodesta, kun katsotaan kolme tuntia hikoilevien ihmisten kättelemistä. Taitaa olla taas vuoden katsotuin ohjelma. On se hyvä, että edes joku vielä yhdistää suomalaisia. YHTEISKUNTASOPIMUS kaatui ja kaikki ovat pettyneitä. Miten se on mahdollista. Syyllisten jahti käynnistyi välittömästi. Suomalaisten tärkeintä on aina löytää syyllinen, ratkaisulla niin väliä. TUKILAKKO. Meneekö AKT tukilakkoon, jos naurismaan aidan seiväs uhkaa kaatua? Eikö tukilakko sananmukaisesti tarkoita sitä, että lakkoa ei tueta, eikä sitä, että lakkoa tuetaan? PITÄISIKÖ kesäajasta luopua? KARVINEN: Ainakin asiaan perehtyneet tiedemiehet ovat sitä mieltä, että helpottaisi meidän elämäämme, jos kelloa ei puolen vuoden välein käänneltäisi. Asiantuntijoiden mukaan optimaalinen rytmi taitaa olla talviajasta tunti taaksepäin. Siinä tosin voisi olla ongelmia yrityksille kansainvälisen kaupan suhteen, jos muutosta ei tehdä koko Euroopan laajuisesti. ANDERSSON: Tärkeintä olisi, että olemme samassa ajassa muiden kanssa. Itse en näe kellon siirtämisessä kauhean suurta ongelmaa. Kun kelloa siirretään taaksepäin ja saa nukkua vähän pidempään, se on pimeänä vuodenaikana. Kun taas siirretään eteenpäin, valo aamuisin lisääntyy ja herääminen on joka tapauksessa helpompaa. TK: Uskon, että kellojen kääntäminen on sellainen asia, mihin ihmiset tottuvat oli asia miten tahansa. Asiasta jaksetaan keskustella pari kertaa vuodessa, mutta muuten asian annetaan olla. JA: Sen kellojen kääntäminen aiheuttaa, että kääntämistä seuraavana aamuna saattaa myöhästyä jostain tai on liian aikaisin jossain. Kaiken kaikkiaan kellojen kääntämiseen liittyvät ongelmat ovat maailman pienimpiä ongelmia. TK: Samassa ajassa Euroopan laajuisesti elämiseen liittyen minun on vaikea hahmottaa, miten se vaikuttaisi. Se tuntuu vähän hassulta ajatukselta, että Euroopassa olisi vain yksi aikavyöhyke, koska maantieteellisesti alue on niin laaja. JA: Eikä aikavyöhykkeelläkään välttämättä ole niin suurta merkitystä, mutta sitä voisi miettiä, milloin päivä ylipäänsä alkaa. Se on valinta, jonka me voimme Suomessa tehdä. Yhteiskunnan ei tarvitse herätä kello kahdeksan vain sen takia, että niin on aina ollut. Pääasia on, että yhteiskunnassa on joku rytmi, koska rytmitön elämä on monella tapaa epäterveellinen ihmisille. Ihmisten vähäinen nukkuminen on vakava asia. TK: Kouluissa tuolla ainakin on merkitystä, kun oppilaiden aivot eivät ehdi herätä, kun koulupäivä alkaa. Itse suosittelisin myös vaihtoehtojen etsimistä. ISLAMILAINEN Tablighi on Intiassa Delhin seudulla 1920-luvun lopulla virinnyt liike. Se korostaa, että jokaisen muslimin velvollisuus on lähteä liikkeelle kutsumaan ihmisiä uskoon. Liike saavutti nopeasti jalansijaa ympäri arabimaailmaa, Turkkia ja Afrikkaa. Erityisesti länsimaat olivat 1960-luvulta lähtien aktiivisen lähetystoiminnan kohteina sitä mukaa, kun muslimisiirtolaisten määrä USA:ssa ja Länsi-Euroopassa kasvoi. Liikkeen kannatusta arvioitaessa on syytä puhua varmaan jo huomattavasti yli 20 miljoonasta. Ymmärtääksemme nykyislamia paremmin meidän on arvioitava sitä myös tämän liikkeen kautta koska se on nopeimmin leviävä islamin herätysliike. Minulle tutustuminen Tablighiin toi mieleen maamme tutut fundamentalistiset kristilliset liikkeet. Onko kysymys pohjimmiltaan psykologisesti ajatellen samasta asiasta? Tablighin uskontulkinta on fundamentalistinen. Se julistaa antautumista yhteen Jumalaan uskovaksi ja sunnan huolellista noudattamista ja kokonaisvaltaista sitoutumista jossa Koraani merkitsee Jumalan sanaa aidossa ja lopullisessa muodossa. Se edellyttää henkilökohtaista uskonratkaisua ja uskostaan todistamista. Puhutaan uudestisyntymisestä. Se on moderni konsepti, joka vetoaa vieraantuneisiin, juurettomiin ja elämäänsä etsiviin ihmisiin. Sana Tabligh tarkoittaa sanoman välittämistä, kommunikointia tai julistusta, jossa usko tulee kuulemisesta. On siis kysymys islamin ilosanoman levittämisestä. Uskonliikkeen vuosijuhlat kokoavat valtavat määrät uskovia kuulemaan julistusta, rukoilemaan ja jakamaan todistuksia pienryhmissä. Sitoutuminen liikkeeseen merkitsee suostumista lähetystiimeihin mikä edellyttää myös taloudellista uhraamista. Tablighin sanoma on herätyssaarnaa, jossa kehotetaan parannukseen, uskonhurskauteen ja islamin tarkkaan noudattamiseen. Toinen tunnusomainen piirre on voimakas eskatologinen paatos: helvetin kauhut ja pelastuksen (paratiisin) ihanuus toimivat tiukkaan uskonelämään tähtäävän kehotuspuheen motivoijina. Kolmas piirre on tämän lähetysliikkeen aggressiivisuus ja poleemisuus suhteessa muihin uskontoihin ja toisin ajattelijoihin. Kun verrataan islamilaista Tablighiliikettä vastaaviin ratkaisukristillisiin liikkeisiin, joita edustavat Suomessa lähinnä kirkon niin sanottu viidesläisyys ja monenlaiset vapaat suunnat, huomataan, että usko Jumalaan ja Allahiin (Allah on arabiaa, suomeksi Jumala) näyttävät merkitsevän käytännön elämässä hyvin paljon samoja korostuksia muutamasta dogmaattisteoreettisesta kielipelistä huolimatta. TIMO TEINIKIVI Islamin ”viidesläisyys” kolkuttaa ovellasi
39 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 5. joulukuuta 2015 KOLUMNI KÄVIN vähän aikaa sitten eräässä ruokapaikassa. Ihmisiä oli kaikkialla, ja työntekijöillä oli kiire. Pääsin nopeasti tilaamaan, mutta ruokaa joutui odottamaan. Pöydässä istuessani muistin, että olin unohtanut puhelimeni autoon. Minuun iski pakokauhu. Mitä nyt tekisin? Joutuisinko muka katsomaan muita ihmisiä päin niin kauan, että saan ruoan ja pääsen lähtemään? Pelottavaa. Joka puolella on puhuttu nuorten puhelintai nettiriippuvuudesta. En ole kuitenkaan koskaan laskenut itse kuuluvani kyseiseen ryhmään millään lailla. Kokemukseni kuitenkin osoitti, että jokin on pielessä. Omalla kohdallani uskon kyseen olevan ennemmin tottumiskysymyksestä. Olen tottunut siihen, että jos jotain ei tapahdu koko ajan, kaivan puhelimen esiin. Kun tuttua ja turvallista pakokeinoa ei ole, on hukassa. USKON, että lähes jokaisella somettajalla on jonkinlaisia ongelmia keskittyä omaan oikeaan elämäänsä. Puhelin kulkee helposti mukana niin ruokapöydässä, elokuvissa kuin saunan pukuhuoneessakin. Jokainen miettii kuumeisesti, minkälaisen kuvan ottaisi Instagramiin, mitä päivittäisi Facebookiin ja kuinka tämän saman saisi tiivistettyä myös Twitterin 150 merkkiin. Tätä tehdään kaikkialla, paikasta ja ajasta riippumatta. Harvoin keskitytään itse tekemiseen ja muiden seurasta nauttimiseen. Aina ongelmaa ei ymmärrä ennen kuin se lyö vahingossa vasten kasvoja. Itse päätin, että turhanpäiväisen Facebookin ja Instagramin etusivun selailun on loputtava. Elämään on löydyttävä tärkeämpää sisältöä kuin somen selailu. Elämässä on keskityttävä johonkin tärkeämpään. Tärkeämpää voivat olla esimerkiksi muut ihmiset, opiskelu tai vaikkapa yksinkertaisesti oma elämä. OONA KARHUNEN Piiloaddiktoitunut somettaja Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? OLEN jouluihminen. On myös soraääniä jotka arvostelevat joulun aikaista aloittamista. Miksi? Eikö ole mukavaa, kun saa tohista ja järjestellä joulua ja saa katsoa lasten innostuneita ilmeitä? On mukava katsella sivusta kun vanhemmat loihe lausumaan, että ollaan kiltisti, että valkoturpa toisi lahjoja. Pöydässä on herkkuja jos jonkinlaista ja mieli muikea, ainakin useammassa kodissa, on imeskeltyä lanttulaatikkoa, perunalaatikkoa, maksalaatikkoa ja ehkä pahvilaatikkoa. Elukan takajalka paistuu uunissa ja attona pukeudutaan hieman fiinimmin. Alkaa etenkin lapsille se piinaava odotus. Siitä vaan, paketit auki ja tuo idioottimainen lupaus kilttinäolosta voidaan unohtaa. Mutta silti, joulunaika on se ihanin aika, jolloin alkoholi ei kuulu pöytään. Siis annetaan lapsille ja kaikille selvä joulu. Vietetään taas suomalaiset kiva ja rauhallinen joulu, eikä sovi unohtaa veteraaneja, jotka ovat meille sen mahdollistaneet. JUSSI KUJANPÄÄ, KAARINA Joulu tulla jolkottaa SUOMEN hallituksen valehteleva toimintakulttuuri väkisinkin herätti mieliin vanhan lasten lorun. Lasten suusta kuulee totuuden. Tämä ”Valehtelijoiden klubi” on tehnyt toiminta-aikanaan suurta historiaa, mutta luultavasti ei siten kuin ministerit olisivat itse toivoneet. Vai haluaako joku tulla muistetuksi päin naamaa valehtelusta Suomen kansalle? Valtionvarainministeri Alexander Stubb (kok.) on ensimmäinen, joka on nyt paljastunut näin räikeästä valheesta. Kuka voi enää luottaa mihinkään mitä sieltä suunnasta tulee? Miten pystytään jatkamaan neuvotteluja tämän ”klubin” kanssa? Työmarkkinaneuvottelut vaativat osapuoliltaan luottamusta ja yhteistyökykyä. Kumpikaan näistä ei täyty hallituksen eikä työnantajien puolelta. Vaatimukset vaihtuvat, leikkaustarpeita korotetaan, mielipiteetkin kysyttäessä vaihtuvat lähes yhtä usein kuin sukat jalassa. Miten tällaisten neuvottelukumppanien kanssa suunnitellaan vakaa tulevaisuus työväelle Suomessa? Turun Metalli 49 vaatii, että johtavat ministerit katsovat miten on asiat menneet ja ymmärtävät tehdä oikeat johtopäätökset jättämällä eroilmoituksen! TURUN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 49 Valepukki, valepukki
Lauantai 5. joulukuuta 2015 AAMUSET 40