Lauantai 6. helmikuuta 2016 | Nro 11 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Nykyään kaikkien tuntema televisiotähti teki näyttelijänuraa Turussa jo 1970-luvulla. Kuka hän on? Kaupunki s. 6 Koko kansan saippuatähti Miika Elomo sai uuden mahdollisuuden, kun hänet nimettiin Ismo Lehkosen seuraajaksi Tuton Mestis-joukkueeseen. Urheilu s. 8 Elomon uusi mahdollisuus Heikki Raudaskoski jäi koukkuun pelastuskoiraharrastukseen. Sen tuottamaa hyötyä ei voi rahassa mitata. Koulut&kurssit s. 12 Kadonneiden jäljillä Turun ydinkeskusta edelleen kaupungin tärkein työpaikkakeskittymä. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 6. helmikuuta 2016 VASEMMISTOLIITTO sai kolmannen puheenjohtajakandidaatin, kun turkulainen ensimmäisen kauden kansanedustaja Li Andersson ilmoittautui mukaan kisaan. Andersson on puolueensa eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Turussa. Andersson kisaa puheenjohtajuudesta kansanedustajien Jari Myllykosken ja Aino-Kaisa-Pekosen kanssa. Li Andersson puheenjohtajakisaan NAANTALISSA on todettu tammikuussa yksi laboratoriossa varmistunut hinkuyskätapaus. Sen lisäksi kolmella potilaalla on ollut hinkuyskään sopivia oireita, kuten poikkeuksellisen voimakas puuskittainen yskä, johon saattaa liittyä hengityksen salpautumista. – Päätimme tänä vuonna aikaistaa yhden ikäluokan rokotusaikataulua vuodella ja antaa tehosterokotteen myös kasiluokkalaisille, jotta saisimme rokotesuojan mahdollisimman kattavaksi, kertoo Naantalin kaupungin ylilääkäri Kristian Kallio. – Rokotteet annetaan kummallekin ikäluokalle lähiviikkojen aikana. Naantalissa hinkuyskää Turussa on ammatillisessa koulutuksessa 4 150 ja lukioissa 3 468 opiskelijaa. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LASSE VIRTANEN VIHREIDEN valtuustoryhmä ei hypännyt demarien kelkkaan, kun nämä hakivat allekirjoituksia aloitteelleen, jolla niin sanottu pormestarimalli halutaan nopeutetusti Turun kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Samoin kävi kaupunginhallituksessa, kun demarijäsenet ehdottivat aikataulun kiihdyttämistä. Tukea ei tullut muilta ryhmiltä. Vihreissä on ollut paljon pormestarin puolestapuhujia. Miksei nopeutettu aikataulu innosta? – Pormestarimalleja ja muita johtamismalleja on useita, emmekä halua että niistä päätetään kiireellä ilman minkäänlaista valmistelua. Emme myöskään ollenkaan ymmärrä demareiden ajatusta siitä, että ensimmäinen pormestari valittaisiin kabineteissa kesken vaalikauden vuonna 2019, sanoo kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Elina Rantanen. – Meidän mielestämme pormestarimalliin kuuluu se, että vaaleissa on avoimesti ainakin pormestariohjelmat, jos ei jopa ehdokkaat. Vihreät haluaa myös katsoa ensin, mihin sote-uudistus johtaa. – Meistä on hyvä, että nyt kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti valtuustolle tuodaan ensi vaalikauden alkupuolella muutama erilainen hyvin valmisteltu johtamisjärjestelmävaihtoehto, joista sitten käydään valmistelun pohjalta aito äänestys – ellei olla yksimielisiä. Vihreiden mielestä valmistelussa on nostettava esiin erilaisia pormestarimalleja. – Pormestarimalleja yhdistää se, että niissä on poliittisesti kaudeksi kerrallaan valittava kaupunkia johtava henkilö, mutta muuten malleja on useita. Mitä tapahtuu toimialoille, lautakuntapuheenjohtajuuksille, valtuustoryhmien äänelle, virkajohdon työnkuvalle, hallitus–oppositio-asetelmalle, kysyy Rantanen. Rantanen arvioi, että todennäköisin vuosi päätöksille on 2018. – Näistä ei mitenkään voida päättää tuosta noin, vaan malliin siirtyminen pitää pohjustaa kunnolla. Jos valtuusto vuonna 2018 päättää, että Turkuun tulee pormestari, on vaalit vuonna 2021 luonteva paikka siirtyä tähän. Siinä parissa vuodessa ehditään valmistella kaikki yksityiskohdat kuntoon. Pormestari kelpaa vihreille, mutta ei hätäily Elina Rantanen (vihr.) pitää hätäilynä demarien intoa tuoda pormestarimalli valtuuston käsittelyyn nopeutetusti. Riitta Salmi KAUPUNGINTALON kohdalla oleva OnniBus.comin ja Åbusin käytössä oleva kaukoliikenteen pysäkki siirtyy kaupungintalon kulmasta lähemmäs Linnankatua kaupungintalon puistikon kohdalle. Aurakadun pysäkki siirretään nykyisestä paikasta aivan kaupungintalon kohdalta kaupungintalon puistikon kohdalle kolmen auton Föli-pysäkille. Linja-autoaseman ja kaupungintalon pysäkkiväli on jatkossa viisi minuuttia, jolloin bussit eivät jatkossa seiso tarpeettomasti Aurakadun pysäkillä tai häiritse Föli-liikennettä. Pysäkki siirtyy puistikon kohdalle SUOLISTOSYÖPÄPOTILAIDEN ennuste on parantunut Tyksissä sen jälkeen, kun 2000-luvun puolivälissä luotiin moniammatillinen hoitotiimi ja kiinnitettiin huomiota diagnostiikan nopeuteen. – Olemme arvelleet, että ennusteen paraneminen on juuri sujuvan hoitoketjun ja hoidon keskittämisen ansiota, toteaa Syöpäjärjestöjen ylilääkäri ja Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien erikoislääkäri, dosentti Riikka Huovinen. Syöpäpotilaiden ennuste parani LASSE VIRTANEN KESKIKAUPUNKI on edelleen Turun tärkein työpaikkakeskittymä. Tilastokeskuksen tuoreimpien tilastojen mukaan eli vuonna 2013 postinumerossa 20100 oli 24 927 työpaikkaa eli ylivoimaisesti eniten Turun postinumeroista. Kakkoseksi tilastossa kohoaa 20700 eli Kupittaan alue, jossa oli 10 935 työpaikkaa. Alueiden kolmoseksi pinnisti Kärsämäki–Urusvuori, jossa oli 4 956 työpaikkaa. Keskikaupungin roolia työpaikkojen tyyssijana vahvistaa se, että kaupunkikeskustaan olennaisesti kuuluvat Vartiovuori–Samppalinna (20700) sekä Martti (20810) ovat nekin merkittäviä työpaikkakeskittymiä turkulaisen mittapuun mukaan. Vartiovuori– Samppalinnassa oli 4 210 työpaikkaa, Martissa 4 696 työpaikkaa. Kuvaa täydentää se, että Vesilinnan alueella postinumerossa 20500 eli erityisesti Turun yliopistolla ja Åbo Akademilla oli 3 484 työpaikkaa. Muita tärkeitä työpaikkakeskittymiä olivat Pansio–Perno (20240), jossa oli 3 725 työpaikkaa, Räntämäki–Saramäki (20180), jossa oli 3 867 sekä Nummi–Ylioppilaskylä (20540), jossa oli 3 669 työpaikkaa. VÄHITEN työpaikkoja kykenivät tarjoamaan Tortinmäki (21340), jossa oli vain 84 työpaikkaa, Uittamo (20880), jossa oli 209 työpaikkaa ja Kakskerta (20960), jossa oli 243 työpaikkaa. Turun alueista äveriäimmät ovat Moikoinen–Pikisaari (20900), jossa talouksien vuosittainen keskitulo nousi 62 915 euroon vuonna 2013 ja Kakskerta, jossa keskitulo oli 60 457 euroa. Moikoinen–Pikisaaren talouksien mediaanitulo oli 50 471 euroa ja Kakskerran 47 061 euroa. Pitkämäki–Muhkurissa (20250) talouksien keskitulo ylsi 53 876 euroon ja mediaanitulo 46 053 euroon. Moisiossa (20400) vastaavat luvut olivat 49 022 euroa ja 48 416 euroa. Vähimmällä taloudet sinnittelivät Iso-Heikkilässä (20200), jossa keskitulo oli 24 619 euroa ja mediaanitulo 20 690 euroa. Vesilinnassa (20500) vastaavat luvut olivat 25 499 euroa ja 19 319 euroa, Urusvuori–Halisissa (20360) 28 843 euroa ja 24 050 euroa ja Pansio–Pernossa 28 374 euroa ja 24 298 euroa. Kun mittarina oli asukkaiden käytettävissä olevat rahatulot, ykköseksi kiilasi Moikoinen–Pikisaari, jossa asukkaiden keskitulo nousi 33 193 euroon ja mediaanitulo 25 832 euroon. Kakskerrassa keskitulo oli 31 499 euroa ja mediaanitulo 23 552 euroa. PIENIMPIIN tuloihin jouduttiin tyytymään Vesilinnassa, jossa keskitulo oli 18 641 euroa ja mediaanitulo 15 424 euroa. Vähäisillä tuloille joutuivat pärjäämään myös Varissuon, Iso-Heikkilän, Pahaniemen (20210) ja Pansio-Pernon asukkaat. Varissuolla keskitulo oli 18 423 euroa ja mediaanitulo 16 626 euroa. Iso-Heikkilässä vastaavat luvut olivat 18 864 ja 17 035 euroa, Pahaniemessä 18 693 ja 17 557 euroa, Pansio– Pernossa 18 616 ja 17 410 euroa. Asukkaiden ostovoimakertymällä mitattuna ydinkeskusta eli postinumero 20100 on täysin omaa luokkaansa. Kertymä oli yli 530 miljoonaa euroa. Seuraavina olivat Nummi–Ylioppilaskylä (20540) runsaalla 326 miljoonalla eurolla ja Martti–Korppolaismäki (20810) yli 316 miljoonalla eurolla. Työpaikkojen keskusta Työpaikat ja ostovoimakertymä keskittyvät ydinkeskustaan, saarilla korkeimmat keskitulot
3 Lauantai 6. helmikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS VIIKON UUTISKUVA ÅBO Akademi vihkii 76 väitellyttä tohtoriksi Turun konserttitalossa 27. toukokuuta. Tilaisuudessa vihitään myös useita kunniatohtoreita ja yksi riemutohtori. Riemutohtorin eli 50 vuotta sitten väitelleen tohtorin arvon saa teologian tohtori, emeritusarkkipiispa John Vikström (kuvassa). Åbo Akademi vihkii 14 kunniatohtoria, joukossa on muun muassa kirjailija Lars Sund. Vikströmistä Åbo Akademin riemutohtori TURUSSA oli viime vuoden lopussa 185 810 asukasta. Lisäystä kertyi vuoden aikana 1 986. Tiedot käyvät ilmi Turun kaupungin tilastomiesten Kimmo Lemmetyisen ja Juhani Pärtyn laatimasta väestökatsauksesta. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen pienin, mutta kasvukäyrä lähestyy Oulua ja Tamperetta. Nopeammin Turun väestö on kasvanut vain 1990-luvulla. Asukasmäärää kasvattavat maahanmuutto ja ennen kaikkea kuntien välinen muuttoliike. Keskuskaupungit eivät enää menetä väkeä ympäryskuntiinsa. Turkuun muutti 11 644 tulokasta, lähtijöitä oli 10 438. Nettomuutto oli 1 206 ihmistä. Kuntien välisen muuton voitto on kasvanut Turun hyväksi nopeasti vuoden 2007 jälkeen. Eniten kuntien välistä muuttovoittoa suurimmista kaupungeista saivat Helsinki (3 542), Vantaa (1 275) ja kolmantena Turku. TURUN seutukunnassa asui viime vuoden lopussa 323 062 ihmistä. VarsinaisSuomen väestönkasvu (1 439) on Turun seutukunnan varassa. Muut seutukunnat menettivät asukkaita. Turun seutukunnan rajanaapurikuntien, muiden kuin Auran ja Kustavin, väestö väheni. Turun seutukunnassakaan ei ollut Turun lisäksi muita merkittäviä kasvajia kuin Kaarina (427). Kaarinan väkiluku oli 32 575. Raisio menetti 80 asukasta. Sen väkiluku oli 24 291. Lieto sai 52 asukasta lisää (19 261) ja Naantali 84 (18 955). MUUNKIELISTEN osuus koko väestöstä ylitti Turussa jo kymmenen prosentin rajan. Lisäystä tuli yli tuhat henkeä. Maahanmuuttajia tuli 1 188 ja maastamuuttajia oli 603. Nettomaahanmuutto oli 585. Turvapaikanhakijat eivät näy luvuissa. Tilastokeskuksen väestötilastot, kuten myös virallinen väkiluku, kattavat vain maassa vakituisesti asuvat henkilöt. Tilastoissa Turun nettomuutto ulkomailta jopa väheni viime vuonna. Elävänä syntyi 1 950 uutta turkulaista, kuolleita oli vuoden aikana 1 755. Syntyneiden enemmyys oli siis vaivaiset 195. Jos Turku havittelee kasvua, synnyttämällä se ei onnistu. Kasvu perustuu muuttovoittoon. Tulijoita on enemmän kuin lähtijöitä. LASSE VIRTANEN Vain Turku ja Kaarina kasvavat Turun telakalta kuului tiistaina ilouutisia. 30 miljoonaa euroa maksava uusi nosturi kolminkertaistaa nostokapasiteetin. Lennart Holmberg
Lauantai 6. helmikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 6. helmikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 6. helmikuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA KANSANTANSSIN 150-vuotiasta historiaa juhlistetaan tanssikonsertilla Turun konserttitalolla lauantaina 6. helmikuuta kello 18. Kansantanssin ensimmäinen esitys järjestettiin 5. helmikuuta 1866 Helsingin Kaivohuoneella. Konsertissa nähdään samoja tansseja kuin 150 vuotta sitten, mutta myös nykyistä kansantanssin riemua Fyyrkantin, Turun Kansantanssin Ystävien ja Åbolands Folkdansdistriktin toimesta. Uutta ja vanhaa kansantanssia –MINULLA on aika sekatyyli. Pukeudun kuitenkin sen mukaan, millä tuulella olen. Joskus haluaa olla vähän hilpeämpi, joskus vähän säädyllisempi, kertoo Paula Jokinen. Jokinen näkee heti, jos vaate sopii hänen tyyliinsä. – Olen ostanut vaatteita Stockmannilta ja joskus käyn Helsingissä. Turkikseni ja hattuni ovat Angelika Turkiksesta. Rakastan turkiksia. Ne ovat naisellisia ja pehmeitä. Vaatetuksen päävärinä Jokinen käyttää mustaa. – Mustan kanssa voi käyttää valkoista ja ehkä hiukan myös punaista. Vaatteiden pitää olla hyvälaatuisia. En jaksa nykyisiä huonoja laatuja. Jokinen pitää hatuista. – Minulla on paljon cocktailhattuja, joita käytän muun muassa ensi-illoissa. Hatut ovat ilahduttavia ja sopivat kasvoihini. Turkisten ystävä Salkkareita on esitetty pian kaksi vuosikymmentä. Onko sarja jaksanut kiinnostaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Jäi pitkät päälle. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Marja Lipponen ILKKA LAPPI ERILAISET lemmikit mietityttävät 6-vuotiaita Amanda Valleniusta ja Eero Suvantoa. AMANDA: Meillä ei ole lemmikkejä, kun meillä on nahkasohvat. Jos kissat raapisi niitä, ne menisivät pilalle. EERO: Ei meilläkään ole, mutta me ollaan mietitty, jos meille tulisi koira. Labradorinnoutaja tai kultainen noutaja. Iskä haluaisi kultaisen noutajan. A: Meidän äidin luona on kaksi koiraa, Nana ja Hugo. Siellä on ollut kauan koiria. Hugo on vähän isompi kuin Nana. Äidillä oli ennen Rambo ja ennen Ramboa Niina. Nana on valkoinen koira, jolla on täpliä ja sillä on aika pieni häntä. Nana ja Hugo tykkää leikkiä mun kanssa. E: Voi olla kanssa, että meille tuleekin marsu. Yhdellä mun kaverilla on gerbiili. Mutta jos meille tulisi marsu, mun siskon Elsan pitäisi hoitaa sitä. Minä tai iskä tai äiti ei sitä suostuta hoitamaan. Tai ainakin Elsa on sanonut, että se hoitaa sitä, jos marsu tulee. A: Mun muutamalla kaverilla on koiria ja yhdellä kaverilla on kissa. Mutta se kissa on aika pieni, kun se on vasta pentu. Se kissa tykkää leikkiä sellaisilla karvapalloilla, tai sellaisilla lankakerillä. Koirat ja kissat on siitä hyviä, että ne on ihanan pehmeitä. E: Niiden kanssa voi myös leikkiä. A: Ja ne nuolee. E: Munkin yhdellä kaverilla on sellainen koira, joka aina koittaa nuolla mun naamaa. Karvaisia kavereita dellä biili. mariä hyviä pehm E: N my A E k k Paula Jokinen, Yliopistonkatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN TELKKU-SUOMI tuntee näyttelijä Maija-Liisa Peuhun tänä päivänä parhaiten Salatut elämät -tv-sarjan Ulla Taalasmaan roolista. Hän on näytellyt tätä juonittelevaakin rouva suorasuuta jo vuodesta 1998 lähtien, poistunut välillä sarjasta muutamaankin otteeseen, mutta palannut kuitenkin aina takaisin. Turkulaiset teatterin ystävät muistavat Peuhun kuitenkin hänen pitkästä kaudestaan Turun kaupunginteatterin palveluksessa. Peuhu on alun perin Kymenlaakson tyttöjä ja hänen lapsuuden kotipaikkansa on Kouvolan kupeessa sijaitseva Kuusankosken tehdaskaupunki. Peuhu ilmoitti määrätietoisesti jo 5-vuotiaana, että hänestä tulee isona filmitähti. Kovin pahasti ei ennustus sitten pieleen mennytkään. Tuleva näyttelijä oli kova urheilemaan nuorena ja lisäksi hän taitoi viulunsoiton. Hänet hyväksyttiin Teatterikouluun jo 18-vuotiaana nuorena neitinä heti ensimmäisellä yrityksellä. Ensimmäisen teatterikiinnityksen hän sai Hämeenlinnaan vuonna 1963. Vuonna 1968 kutsui Kemin kaupunki, joka vaihtui 1970 pitkäksi ajaksi Turkuun. Peuhun Turun kausi kesti aina vuoteen 1983 asti. Turussa Peuhu kokeili myös ohjaamista. Turusta löytyi myös tuleva aviomies, Turun Sanomien silloinen päätoimittaja Keijo K. Kulha, joka toimi tehtävässä vuosina 1973–82. Rakkaus ei kuulemma roihahtanut liekkeihin aivan heti ensitapaamisella, mutta aika teki tehtävänsä. MAIJA-LIISA Peuhu on näytellyt eri teattereissa valtavan kirjon erilaisia rooleja. Hänet on nähty näyttämöllä muun muassa Peppi Pitkätossuna, Ryysyrannan Joosepin Kaisa-Reettana, Tsehovin Lokki-näytelmän Irina Arkadinana sekä Nummisuutarien Marttana. Hän siirtyi freelanceriksi vuonna 1983 ja on sen jälkeen vieraillut useissa eri teattereissa. Helsingin Kansallisteatterissa hän sai pukuhuonekaverikseen itsensä Ella Erosen. Ensimmäisen elokuvaroolinsa hän näytteli vuonna 1962 ja valkokangasrooleja on siunaantunut tasaisesti aivan viime vuosiin asti. Vuonna 1984 Uuno Turhapuro joutui armeijan leipiin ja Peuhu esitti topakkaa päivälehden toimittajaa, Mirja Putinkia. PEUHUN ääntä on käytetty paljon myös lasten elokuvien dubbauksissa. Hän oli tekemässä esimerkiksi vuosina 1994–97 Richard Scarryn moniosaista Touhukas maailma -sarjaa useissakin eri äänirooleissa. Ulla Taalasmaa oli kuitenkin lopulta se hahmo, joka teki Peuhusta koko kansan julkimon. Takarivistä Taalasmaan Ullaksi Maija-Liisa Peuhu näytteli Turussa 13 vuoden rupeaman Ryysyrannan Jooseppi hauskuutti Samppalinnan kesäteatterissa kesällä 1971. Maija-Liisa Peuhu (takana oik.) tulkitsi Kaisa-Reetan roolin. Jooseppia esitti Heikki Alho (kesk.) ja Kalle Koskelinia Kaarlo Gustafsson (oik.). TS-arkisto
7 Lauantai 6. helmikuuta 2016 AAMUSET
8 KOMMENTTI A A M U S E T URHEILU Lauantai 6. helmikuuta 2016 ALLE 15-vuotiaiden poikien jalkapallomaajoukkue leireilee Eerikkälässä 10.–12. helmikuuta. Maajoukkueen ehdokasleirille 29 pelaajan joukkoon valittiin Turun seudulta ÅIFK:n Silman El-Baset ja KaaPon Elias Mastokangas. Ikäluokan kansainväliseen ohjelmaan kuuluvat huhtikuussa Puolassa pelattava turnaus, elokuun kaksi Ruotsi-ottelua sekä syyskuun kaksi maaottelua Pohjois-Irlantia vastaan. El-Baset ja Mastokangas leirille USEIN jokin asia julistetaan superlatiiveja rakastavassa urheilumediassa ”kaikkien aikojen” joksikin heppoisin perustein. Ensi kesä on kuitenkin nuorten suomalaisten yleisurheilijoiden suhteen, jos ei kaikkien aikojen kesä, vähintään hyvin mielenkiintoinen. Nuorissa suomalaisissa yleisurheilijoissa on nimittäin juuri nyt lukuisia mielenkiintoisia nimiä, joilla on edellytyksiä nousta maailman kärkeen asti lähivuosina. Wilma Murto (kuvassa) on noussut alkuvuoden otteillaan todelliseksi seiväskomeetaksi. Nuorten sisäratojen maailmanennätyksen uusille luvuille siirtänyt Murto antoi myrskyvaroituksen jo viime vuonna ja nyt hänellä on kaikki mahdollisuudet ottaa naisten seiväshypyn valtikka Minna Nikkaselta. Turussa harjoittelevan seiväskaksikon lisäksi muun muassa äänekoskelainen Arttu Mattila on nimi, joka kannattaa painaa mieleen. Vasta 14-vuotias hyppääjä liitelee jo yli kahden metrin korkeudessa. Lappeenrantalaisesta Alisa Vainiosta on ehditty kohista jo pari vuotta, vaikka hän vasta marraskuussa täytti 18 vuotta... Myös Murron, Mattilan ja Vainion takana on paljon potentiaalisia nimiä. Jos nuorten kehityskäyrät jatkuvat ennallaan, Suomella on kesäolympialaisissa 2020 yleisurheilijoiden suhteen mitalitoiveet korkealla. ILKKA LAPPI Huima kesä edessä Moisander vai Lehtovaara? Kumpi olisi terveenä sinun valintasi Interin maaliin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI VALMENTAJAKSI palaaminen on paitsi Miika Elomolle itselleen, myös turkulaiselle jääkiekolle hieno juttu. Valmentajana Elomo on äärimmäisen intohimoinen ja on myös kiinnostunut oman osaamisensa kehittämisestä. Lisäksi Elomo on tehnyt ennenkin hyvää työtä nuorten pelaajien kanssa. Tulevaisuudessakin Tutossa tulee pelaamaan nuoria pelaajia, jotka haluavat päästä urallaan eteenpäin. Sellaisten pelaajien kanssa Elomo on ennenkin onnistunut. Tuton valmentaminen saattaakin olla sekä Elomolle, Tutolle että ylipäätään turkulaiselle kiekolle todellinen kultakaivos. ILKKA LAPPI Ansaittu mahdollisuus ILKKA LAPPI LIKI vuosi sitten Miika Elomo sai potkut TPS:n päävalmentajan paikalta. Tällä viikolla Elomo palasi haalarihommiin Tuton päävalmentajana. Ensimmäisen kerran Elomo oli Tuton penkin takana Kupittaalla keskiviikkona, kun Tuto kohtasi LeKin. Paluu valmennushommiin maistuu vajaan vuoden tauon jälkeen 38-vuotiaalle turkulaiselle. – Valmentajaksi paluu on äärimmäisen iso juttu minulle ja vetää nöyräksi. Saan valmentaa viime kevään jälkeen, saan valmentaa kotikaupungissani ja vielä laadukkaassa ympäristössä joukkuetta, joka pystyy tavoittelemaan menestystä. Ja vielä Kupittaalla, turkulaisen jääkiekon synnyinsijoilla, Elomo tunnelmoi. Huilinsa aikana Elomo on rentoutunut muun muassa golfin parissa, mutta myös omaa valmennusidentiteettiään mies on pohtinut. Hän on myös suorittanut valmentajan tutkinnon. Myös Mestistä mies on seurannut, vaikka Liiga onkin sarjana tutumpi. – Tauon aikana mietin paljon valmentamiseen liittyviä kysymyksiä ja keskustelin muiden valmentajien kanssa. Se näkemys, mikä minulle kiekosta on tullut vuosien varrella, on vahvisUusi mahdollisuus Miika Elomo palasi valmentajaksi turkulaisen kiekon synnyinsijoille Nopealla aikataululla Tuton valmentajaksi lähtenyt Miika Elomo vetää haalarit päälle nöyrin mielin. Hän uskoo Tuton potentiaaliin jo tänä keväänä. Ensisijainen tavoite on saada rentoutta ja huumoria Tuton koppiin. Ilkka Lappi tunut. Se suunta mihin suomalainen kiekko on menossa, on sellainen suunta, mitä itsekin edustan. Aktiivista pelaamista, jossa luotetaan pelaajienkin luovuuteen. Sellainen peli tuo myös ihmisiä hallille, Elomo toteaa. ELOMON nimeämisen jälkeen monet ovat ounastelleet, että ”aikalisällä” jonkin aikaa ollut yhteistyö TPS:n ja Tuton välillä viriäisi uudelleen. Tuton leirissä korostetaan, että oma identiteetti ja tavoitteet eivät ole katoamassa minnekään, mutta myönnetään, että tiiviimpi yhteistyö olisi sekä seurojen että pelaajien etu. – On ehdottomasti turkulaisen jääkiekon voimavara, että kaupungissa on kaksi itsenäistä seuraa. Nuorten pelaajien pelaajapolku kaupungin sisällä on kuitenkin mahdollista järjestää nykyistä paremmin, muotoilee Elomo. TPS:n suuntaan Elomon välit ovat hyvät, vaikka vuoden takaiset potkut aiheuttivatkin melkoisen myrskyn. – Ammattilaisjääkiekossa tapahtuu välillä asioita nopeasti, mutta välit TPS:aan ovat hyvät. Heti myräkän jälkeen palaute pelaajilta oli positiivista. Se oli tärkeä juttu. Silloin jäi sellainen olo, että pelaajien suunnalta tuli tukea. HYVINVOINTI VIIHDELINJAT
9 Lauantai 6. helmikuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 6. helmikuuta 2016 AAMUSET 10 Kummalki pual ILKKA LAPPI KÄRSÄMÄEN historia on pitkä ja monivaiheinen. Asutusta Vähäjoen rantamilla on ollut tuhansia vuosia. Turun teollisessa kehityksessä alueella on myös ollut merkittävä rooli. Jo 1700-luvulla Kärsämäessä toimi tiilitehdas ja yksi turkulaisen tehdasteollisuuden kulmakivi – Hellaksen makeistehdas – aloitti toimintansa 1916. Jokaisella kaupunginosalla on omat legendansa. Yksi Kärsämäellä vahvasti 1900-luvun alussa vaikuttaneista persoonista oli suurtilallinen Juho Fredrik Piipanoja. Piipanojan vaikutus näkyy tänäkin päivänä Kärsämäellä, eikä vähiten sen vuoksi, että itäisessä Kärsämäessä virtaa Piipanoja. 1870 syntynyt Piipanoja vaikutti Kärsämäellä voimakkaasti varsinkin ennen ja jälkeen itsenäistymisen. Vuonna 1951 kuollut Piipanoja oli monessa mukana varsinkin 1910–30-luvuilla. Esimerkiksi 1912 pakkohuutokaupattiin Hiiden, Marttilan ja Vähä-Simolan tilaa. Hiiden kartanon nimi muuttui myöhemmin Kärsämäen kartanoksi. KUNTA päätti huutaa tilat ja Piipanoja nimitettiin toiseksi asiamieheksi pakkohuutokauppaan. Lopulta Piipanoja kuitenkin kieltäytyi huutamasta tiloja. Tilat päätyivät eräälle tehtailijalle, jolta Piipanoja osti ne itselleen. Kunnan kannalta asia oli ikävä, sillä pian pakkohuutokaupan jälkeen maiden hinnat nousivat reilusti. Kärsämäellä edelleen toimiva pientaloyhdistys, Kärsämäen Asunnonomistajat ry., on yksi Turun vanhimmista pientaloyhdistyksistä. Nykyään toimivista vuonna 1930 perustettu yhdistys on neljänneksi vanhin. Piipanojalla oli oma vaikutuksensa myös yhdistyksen syntyyn. Hiisin kartanon isäntänä Piipanoja ryhtyi perimään jo kertaalleen maksetuista torpanpaloista uutta maksua. Piipanojaa vastustamaan syntyi Marian Asunnonomistajien yhdistys, joka muutti nimensä 1990-luvulla nykyiseen muotoonsa. Yhdistyksen sitkeyden ansiosta Piipanoja lopulta taipui ja luopui vaatimuksistaan. VAIKKA Piipanojan värikkäistä vaiheista on olemassa monenlaisia tarinoita, eivät kaikki ole negatiivisia. Hevosrakkaana ihmisenä tunnettu mies kasvatti muun muassa monia kilpahevosia. Piipanojalla oli myös ainakin pieni vaikutus turkulaisen tieteen kehityksessä, vaikka miehen halu tukea tiedettä ei ehkä ollutkaan täysin pyyteetöntä. 1920-luvulla Maarian seurakunnan rovasti oli lahjoittanut toimintansa aloittaneelle uudelle yliopistolle 25 000 markkaa. Tämän kuultuaan Piipanoja ilmoitti, että lahjoittaa yliopistolle 50 000 markkaa. Tosin täysin varmaa tietoa ei ole päätyivätkö Piipanojan rahat koskaan yliopistolle. Kartanon värikkäät vaiheet Juho Piipanoja jätti kädenjälkensä Kärsämäkeen Kartano peruskorjattiin 2000-luvun alkupuolella ja nykyään se on yksityishenkilöiden kotina. Jane Iltanen Kärsämäen kartanon emännöitsijä puhdisti tyhjenneen kartanon uunia maaliskuussa 1982. Hiljaiselo päättyi vuonna 1987, kun Turun mielenterveyskeskus avasi kartanossa toimintakeskuksen. TS-arkisto KÄRSÄMÄKI
11 Lauantai 6. helmikuuta 2016 AAMUSET Kummalki pual: Kärsämäki&Urusvuori
Lauantai 6. helmikuuta 2016 AAMUSET 12 Koulut&kurssit MARIANNE ROVIO TURKULAINEN Heikki Raudaskoski innostui kahdeksan vuotta sitten kouluttamaan australiankelpie Thorista pelastuskoiran. Agility tai muut koiraharrastukset eivät kiinnostaneet erityisemmin Raudaskoskea, vaan hän halusi harrastaa koiransa kanssa jotain mistä olisi apua myös muille. Nyt hän kouluttaa uusia pelastuskoiraharPelastuskoiraharrastus on merkityksellistä huvittelua Heikki Raudaskoski toivoo koirastaan olevan myös yhteiskunnallista hyötyä Heikki Raudaskoski ja australiankelpie Thor hakevat vapaaehtoisina metsään kadonneita. Marianne Rovio rastajia. – On hienoa, että koirasta voi olla hyötyä myös yhteiskunnalle. Ja se, että voi auttaa hädässä olevia, on minulle tärkeätä. Pelastuskoiratoiminta on vapaaehtoistyötä ja siinä koiran taitoja voidaan käyttää hyväksi, kertoi Raudaskoski, joka toimii pelastuskoiravastaavana Turun palveluskoiraharrastajissa. Onnistumisen tunne on noussut pintaan useammankin kerran kun metsään kadonnut on löytynyt. Thor on saanut sankarikoiran arvonimen vuonna 2012. Thor on kahdessa etsinnässä löytänyt metsään kadonneen henkilön. – Kummallakin kertaa kyseessä oli muistisairas henkilö, joka oli eksynyt metsään. Löysimme esimerkiksi sieneen lähteneen muistisairaan henkilön. Hän oli ehtinyt viettää metsässä yön ja löytyi aamuyöllä metsästä kylmissään hypotermian oireita kärsien. Hän selvisi kuitenkin. RAUDASKOSKI suorittaa pelastusoperaatioita vain Suomen Punaisen Ristin koordinoiman Vapaaehtoisen pelastuspalvelun, eli vapepan, alaisuudessa. – Vapepa suorittaa ainoastaan poliisin pyynnöstä annettuja etsintöjä. Emme voi tehdä itsenäisiä etsintöjä, jos niihin ei ole tullut poliisilta pyyntöä. Turun palveluskoiraharrastajista toiminnassa on tällä hetkenä mukana kolme hälytyskoiraa. ”Hälykoiralta” vaaditaan ensimmäiseksi käyttäytymiskokeen läpäisy, jonka jälkeen tulevat jälkija hakukokeet. Lopuksi on suoritettava näyttökoe, jota valvoo viranomainen. Harrastus vaatii ohjaajalta Raudaskosken mukaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. – Koiran koulutus näyttöön asti kestää noin kaksi vuotta. Koiran kouluttaminen kannattaa aloittaa jo pentuna. Koulutuksia järjestetään kaksi kertaa viikossa läpi vuoden. Suomessa etsinnät ovat lähes aina maastotai taajamaetsintöjä, siksi koulutamme koirat pääasiassa pelastushakuunja jälkeen. Raunioilla käymme vain satunnaisesti. MYÖS koiran omistajan tulee opetella ensiapuja suunnistustaidot. Koiran ohjaajat opetetaan myös valmistautumaan siihen, että kadonnut voidaan löytää menehtyneenä. Mukaan voi tulla kaiken rotuisten sekä sekarotuisten kanssa. Koirat opetetaan etsimään ihmisen haju metsästä. Koiria ei kuitenkaan opeteta löytämään hajun perusteella tiettyä ihmistä. Etsinnöissä koirat kulkevat vapaana näköetäisyydellä ja kun haettu henkilö löytyy, niin ne haukkuvat tai tuovat kaulassaan roikkuvan rullan omistajalle. Harrastuksen parissa koiran ja omistajan yhteistyö vahvistuu. ”Koirat opetetaan etsimään ihmisen haju metsästä.”
13 Lauantai 6. helmikuuta 2016 AAMUSET Koulut&kurssit
Lauantai 6. helmikuuta 2016 AAMUSET 14 Koulut&kurssit HEIKKI MÖTTÖNEN TURUN tietokilpailuyhdistys on vuonna 2008 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on edistää turkulaista tietokilpailukulttuuria. Yhdistys järjestää omia tietokilpailujaan ja se rohkaisee myös jäsenistöään laatimaan tietokilpailukysymyksiä sekä pitämään erilaisia visoja. Kyseessä on siis organisaatio, joka haluaa kohentaa ihmisten yleistä tietotasoa kilpailuhengessä ja sosiaalisessa ympäristössä. Yhdistyksen kotisivut kertovat, hieman kieli poskessa tosin, että sen tavoitteena on myös torjua dementiaa. Käytännössä visoja pidetään ravintoloissa tai ihan erillisinä tietokilpailutapahtumana jossain muussa ympäristössä. – Toimimme jäsentemme kautta pubeissa ja meillä on myös omia säännöllisiä tapahtumiamme, kuten kuukausikisa, talvikisa tai Turku Open. Olemme järjestäneet Pohjoismaiset mestaruuskisat ja kerran olemme hakeneet EM-kisojakin, puheenjohtaja Timo Ahlroos kertoo. TURUSSA voi mennä visailemaan käytännössä joka päivä johonkin päin kaupunkia. Vaikka Turku onkin erittäin vireä visailukaupunki, häviää se tällä sektorilla kuitenkin Tampereelle. Liekö Jyrki Otilan ja muiden televisiovisojen järjestäjien verenperintöä tämä. – Tampereella on joka päivä kymmenen eri visaa käynnissä ja sieltä tulevat myös suurimmat tietäjät. Yhdistykset löytyvät Turun ja Tampereen lisäksi myös Oulusta ja Seinäjoelta. Helsinki on sellainen valkea läikkä ja siellä ei ole yhdistystä, Ahlroos yllättää. JOS ja kun, visailukuume iskee päälle, uskaltaako näiden tietäjien kanssa mennä kisailemaan? – Toivon tietysti, että kynnys tulla mukaan olisi mahdollisimman alhaalla, vaikka onhan meidänkin yhdistyksessä todella vankkaa tietopohjaa. Joukkueena aina helpompi aloittaa. Yhteinen pähkäily tässä on kaikkein hauskinta ja hyvin toimivat henkilökemiat auttavat. Kysyjät ovat aina hieman erilaisia ja kun eri kysyjien logiikka aukeaa, se helpottaa. Vaikka kysymykset saattavat olla vaikeita, eivät ne kuitenkaan mahdottomia ole, vaan niiden täytyy olla aina jonkun tiedettävissä. Myös sukupolvien välinen kuilu näkyy, Ahlroos muistuttaa. – Vaikkapa ravintolaympäristöä voi havainnoida ja myös kuunnella ympärilleen, mutta apuvälineitä ei saa käyttää. Rehellisyys kuuluu tähän leikkiin, eikä se olekaan mikään ongelma, Ahlroos painottaa. – Vahvin alueeni taitaa olla sotahistoria, mutta harvemmin siitä kysymyksiä tulee. Musiikin ja urheilun tuntemus auttavat aina, mutta tämä maailman tieto hajoaa niin moneen eri sektoriin, Ahlroos tietää. Yleistiedot arvossaan Turun tietokilpailuyhdistys haluaa edistää paikallista visailukulttuuria VIsailun Pohjoismaiden mestaruuksista kisailtiin Turussa vuonna 2010. Joukkueita oli kaikista Pohjosimaista sekä Virosta. Turun Tietokilpailuyhdistys ry Mestaruuskisa Turku Open järjestetään joka vuosi. ”Tavoitteena on myös torjua dementiaa.”
15 Lauantai 6. helmikuuta 2016 AAMUSET
16 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 6. helmikuuta 2016 POHJANMAALTA kotoisin olevan mutta sittemmin tamperelaistuneen Jarno Latva-Nikkolan tuotannossa näkyvät eurooppalaisen sarjakuvan vaikutteet sekä rujo ja musta huumori. Turun Sarjakuvakaupan helmikuun näyttelyssä on esillä Latva-Nikkolan piirroksia, sarjakuvia ja maalauksia. Teoksissaan hän käsittelee muun muassa ihmissuhteiden synkkää puolta, häpeää ja elämää maaseudulla. The Kyrönjoki Connection sarjiskaupassa ELOKUVA Tanskalainen tyttö kertoo maalarista, joka syntyi Einar Wegenerinä vuonna 1882 ja kuoli Lili Elbenä 1931. Transsukupuolinen Elbe oli tiettävästi yksi ensimmäisiä sukupuolenkorjausleikkauksen läpikäyneitä ihmisiä historiassa. Elben tarina on periaatteessa kaunis, mutta ohjaaja Tom Hooperin ja käsikirjoittaja Lucinda Coxonin käsissä siitä on tullut lähinnä imelä ja nolo. Kun Einar ensimmäistä kertaa tuntee sukkahousujen feminiinin kankaan ihollaan, kuva näyttää Eddie Redmaynen kainostelevat kasvot ja väpättävät huulet painottaen kohtauksen sentimentaalisuutta Alexander Desplatin voimistuvilla sävelillä. Näitä maneerejaan Redmayne (ja koko elokuva) toistaa loppuun asti. Tavoite on ehkä olla vähäeleinen, mutta lopputulos on juuri päinvastainen. Einarin vaimoa Gerda Wegeneriä esittävä Alicia Vikander on täydellinen vastakohta. Vikander onnistuu sekä rikkomaan pompöösin käsikirjoituksen rajat että näyttelemään hillitysti niin, että monet muut elokuvan hahmoista tuntuvat keikisteleviltä karikatyyreiltä. Juuri Gerda on se tanskalainen tyttö, jonka kautta käsikirjoitus esittää kysymyksiä identiteetistä ja avioliitosta. Kenelle: Historiallisista elämäkertaelokuvista pitäville. Arvio: Tanskalainen tyttö nostattaa kyyneleitä silmiin, mutta enimmäkseen haukottelun takia. ESA TÖYKKÄLÄ Väärässä kehossa Missä ovat Turun seudun kuvauksellisimmat maisemat? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ VIIME viikolla opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoi tuovansa esityksen elokuvaja televisioalan tuotantokannustimista hallituksen käsittelyyn kuluvan kevään aikana. Elokuvakomissiot kautta Suomen ottivat uutisen tyytyväisinä vastaan. – Se kertoo, että neljän vuoden aikana tekemämme kova työ alkaa vihdoin kantaa hedelmää. Olemme viestitelleet eduskunnan ja uuden hallituksen kanssa viime keväästä alkaen ja käyneet valiokunnissa ja eri jaostoissa. Suhtaudun toiveikkaasti siihen, että tuotantokannustimet olisivat käytössä Suomessa vuonna 2017, kertoo LänsiSuomen elokuvakomission elokuvakomissaari Teija Raninen. Tuotantokannustimilla pyritään houkuttelemaan ulkomaisia elokuvaja televisiotuotantojen tekijöitä maahan kuvauksia varten. Euroopan maista vain Suomi, Ruotsi, Tanska ja Sveitsi eivät ole ottaneet tuotantokannustimia käyttöön. ESIMERKIKSI 20 prosentin tuotantokannustin tarkoittaisi käytännössä, että mikäli ulkomainen tuotanto jättäisi Suomeen 10 miljoonaa euroa, valtio maksaa tuotannolle kaksi miljoonaa euroa takaisin. – Se on itsensä takaisin maksava systeemi. Tarkistamme kirjanpidot ja raha maksetaan tuotannoille aina jälkikäteen, minkä takia riskejä ei ole. Euroopassa tuotantokannustimet ovat tuoneet valtiolle rahan aina 2–8-kertaisesti takaisin, Raninen kertoo. Audiovisuaalisen alan lisäksi myös muut toimijat voivat hyötyä kannustimista. Elokuvaja televisiotuotannot ovat kookkaita työryhmiä, jotka matkustavat, syövät ja majoittuvat kuvausalueilla. Lisäksi projektit voivat piristää turismia, sillä monet matkailijat ovat kiinnostuneita vierailemaan elokuvien ja tv-sarjojen kuvauspaikoilla. Paikallisena esimerkkinä tästä käy Mika Kaurismäen ohjaama Tyttökuningas, joka on kuvattu suurimmaksi osaksi Turun linnassa. Viime vuonna Turun linnassa vieraili yli 138 000 kävijää, mikä on yli 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinkin kuningatar Kristiinasta ja samalla Tyttökuninkaan tekemisestä kertova näyttely kiinnosti kävijöitä. TURUSSA kuvataan elokuvaja tv-projekteja myös tänä vuonna ja erityisesti kesällä, mutta yksityiskohdista ei voi puhua vielä tarkemmin. – Näyttää siltä, että kesälle on tulossa ainakin pari pitkää elokuvaa. Myös yhdestä pitkästä tv-sarjasta on tulossa kuvauksia. Kolmen muun pitkän leffan kanssa katsotaan, saavatko ne rahoitusta. Myös vuotta 2017 suunnitellaan jo nyt, ja sen osalta ainakin yhdestä kansainvälisestä tuotannosta on tehty sopimus, Raninen kertoo. Lisää leffaporukoita Turkuun? Elokuvakomissio iloitsee tuotantokannustimien etenemisestä Tyttökuningas-elokuvan kuvaukset jättivät Turkuun noin 1,1 miljoonaa euroa. Noin 25 prosenttia summasta meni av-alalle ja loput muille toimijoille, kuten matkailuja majoitusalalle. Kuvassa Tyttökuninkaan näyttelijät Sarah Gadon (vas.) ja Malin Buska. Veera Aaltonen E k k r
17 Lauantai 6. helmikuuta 2016 AAMUSET Viihde
Lauantai 6. helmikuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide Tack… …nej tack! POLITIIKAN sotahevonen Paavo Väyrynen (ex-kesk) otti ja perusti uuden puolueen, Kansalaispuolue ry:n. Kunhan puolueen rekisteröinti sinetöityy, on lyhenne ja sloganikin valmiina. ”Kapulaa kepun rattaisiin!”. MONTY Pythonin muinaisessa Ministry of Silly Walks -sketsissä valotettiin hassun kävelyn ministeriön toimintaa. Meillä ei olla sentään vielä niin pitkällä, vaikka useampikin valtioneuvoston jäsen on melkoinen Minister of Silly Talks. KÖYHÄT kyykkyyn. Sähkönsiirtoyhtiö Caruna on Suomen Jääkiekkoliiton pääyhteistyökumppani. Toimitusjohtaja Matti Nurmisen mukaan liitolla ja yhtiöllä on yhteneväiset arvot. Hinnat heti ja aina tappiin? Kyllä vakka kantensa tietää. MIES putosi jäihin viime torstaina Hirvensalon sillan tuntumassa. Onneksi henkiriepu säästyi, kiitos pelastuslaitoksen ripeyden. Älkää hyvät ihmiset enää menkö jäille! Sehän tekee pian jo kevättä. MISTÄ suomalaisten yleinen paha olo johtuu? ANDERSSON: Niiden viestien perusteella, mitä minä saan, syynä vaikuttaisi olevan laidasta laitaan pettymys maan poliittiseen johtoon. Ehkä se liittyy myös siihen, että pitkän aikaa on annettu vain huonoja uutisia. Ihmisillä on kuitenkin myös tarve kuulla jotain positiivistakin. PERHEENTUPA: Itse olen alkanut miettiä, ettei tässä ole kyse yksittäisestä asiasta vaan jonkinlaisesta sosiaalisen rakenteen muutoksesta. Sosiaalinen media on aiheuttanut sen, että aina nousee jostain ärtynyt väkijoukko mistä tahansa aiheesta. Koko kommunikoinnin tapa on muuttunut. LA: Se, mihin konkreettisiin kysymyksiin paha olo purkautuu, vaihtelee. Tällä kertaa kohteena ovat turvapaikanhakijat. Käytännön epäkohtia on ja niistä olisi syytäkin puhua. Itseäni harmittaa, että keskustelu on tosi mustavalkoista. Se johtaa siihen, että konkreettisten ongelmien ratkaisuista keskusteleminen on hyvin vaikeaa. CP: Katupartiojutut ovat hyvä esimerkki tästä. Olen seurannut sitä keskustelua itse huolestuneena. Kuinka moni todellisuudessa luki poliisijohdon lausuntoja aiheesta ja kuinka moni otti asiasta raivot muiden kommentoinnin perusteella? LA: Siitä olen samaa mieltä, että sosiaalinen media on vaikuttanut siihen, että ihmiset lukevat enemmän sellaisia uutisia ja asioita, jotka tukevat heidän jo olemassa olevaa maailmankuvaa. Sitten on MVlehden kaltaisia sivustoja, joissa on uutisenkaltaisia valheita. CP: Tai sitten nettikeskustelussa alkuperäisen lähteen viesti vääristyy. Nythän me elämme pitkään jatkuneen rauhan aika, mutta miten sitten toimitaan, kun tulee suuria kriisejä, joissa on erittäin tärkeää, että viranomaisten viestit menevät ihmisille perille sellaisena kuin niiden pitää mennä. Miten se varmistetaan? LA: Onhan kysymys myös siitä, että miten viranomaiset viestivät tämän tyyppisessä mediailmastossa. Katupartioihin liittyen viestintä meni huonosti, koska poliisin viestit olivat ristiriitaisia. Minua hätkähdytti esimerkiksi oikeusministerin linjaus, ettei hän näe katupartioissa ongelmia. CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja (vas.) ja valtuustoryhmän pomo Turussa. DEBATTI DEBATTI Kenttäharmaa VS Punavihreä TAAS kun Olavi Mäenpäätä lyödään joka suunnasta ja haukutaan sen paremmin miestä tuntematta, niin ajattelin kerrankin kirjoittaa Olavin puolesta. Tuntevatko ihmiset Olavi Mäenpäätä ihmisenä? On helppo ilkkua valtavirran mukana. Onko monikaan viettänyt omia syntymäpäiviään köyhien soppatykillä jakamassa rokkaa. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että Mäenpää ei jätä auttamatta kaveriaan hädässä. Tiedän, koska olen muuttamassa vaimoni kanssa Turkuun ja kun kerroin Mäenpäälle, että tällainen on tulossa, niin pyytämättä hän järjesti muuttoporukan kahvipalkalla. Itse olen liikuntaesteinen. Kun nyt aina huudetaan suvaitsevaisuuden perään, niin suvaitaan nyt sellainenkin mies joka uskaltaa avoimesti sanoa mielipiteensä ja seisoo selkä suorana sanomisiensa takana. Kukahan se puhui jo 20 vuotta sitten tilanteesta, joka meillä nyt on päällä. Lehtien palstat ovat täynnä mokomaa syyttelyä, kun ei ole mitään muuta, mutta kysehän on Mäenpäästä ja silloin saa miestä tuomita, vaikka mitään tuomiota ei edes ole. Mielestäni ja varmasti monen muunkin mielestä Mäenpää on tavallinen suomalainen mies, joka ottaa ystävänsä huomioon ja on varmasti suomalaisten puolesta puhuva. Pidän Mäenpäätä ystävänä jonka puoleen voi kääntyä jos apua tarvitsee, joten nähdään ihmisessä monta puolta eikä ainoastaan syytellä ja olla jopa etukäteen erottelemassa valtuustosta. hävytöntä. Kyllä varmasti voisi valtuustosta erottaa paljon muitakin, jos se olisi noin pienestä kiinni. Joten, tsemppiä Olli! JUSSI KUJANPÄÄ, KAARINA Auta miestä mäessä MATO Valtonen suostui kerran eräässä seminaarissa paljastamaan sen täysin mahdottomaksi etukäteen arvellun saavutuksensa saada punaarmeijan kuoro Suomeen yhteisesiintymiseen oman bändinsä Leningrad cowboysien kanssa. Miten se onnistui, mitä ihmeen keinoja hän käytti? Kiristystä, painostusta, korruptointiako? Satapäinen kuulijakunta, yleisö, pidätti henkeään. Oli hiiren hiljaista. Odotettiin, mitä Mato seuraavaksi sanoo. Kaikenlaisista ihmeellisyyksistä jotain povailtiin kuultavan. Kunnes Mato laukaisi: ”Minä soitin ja kysyin”. Tuo tuli mieleeni, kun juuri kovasti pähkitään eri tahoilla, miten eräs urakoitsija tiesi putkivuodosta ennen kuin sitä ”virallisesti” missään kuuluteltiin. Kannattaisi ehkä kysyä häneltä itseltään. Jos hän on rehti suomalainen urakoitsija, hän uskaltanee sen kertoa. Jos ei ole, ei uskalla. E. J. VALTONEN MYSTIIKANTORJUNTA YHDISTYKSESTÄ Mystinen putkimies
19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 6. helmikuuta 2016 KOLUMNI VALMISTELIN alkuviikosta ruoka-artikkelia välipalaleivästä, jonka päällä oli paistettu kananmuna. Saadakseni täydellisestä kananmunaleivästä kuvan paistoin yhteensä yhdeksän kananmunaa. Viimeinen kelpasi kuvaan. Sain kuin sainkin kuvan täydellisestä leivästä kananmunan, avokadon, itujen, öljyn ja chilihiutaleiden kera. On olemassa siis täydellisiä kuvia. Ja täydellisiä aamuja – ja täydellisiä iltoja auringonlaskuineen. On täydellisiä kenkäpareja ja täydellisyyttä hipovia ravintolaillallisia. Täydellisyyden tavoittelu menee kuitenkin överiksi siinä kohtaa kun alkaa vältellä haasteiden aloittamista tai loppuun saattamista, sillä ei halua epäonnistua. No kuitenkin – kananmunaleipä ei ollut vielä täydellinen. Kuvaa piti muokata Photoshop-ohjelmalla eli vetää kirkkausaste kaakkoon nykymuodin mukaisesti ja lisätä kontrastia ja kirkastaa värejä. IHAILLESSANI täydellisen välipalaleivän kuvaa ruudulta, söin samalla itse lounaaksi “piloille menneitä” paistettuja kananmunia, kuvasta sivuun jääneen puoliksi mössääntyneen avokadon mustapippurilla, sekä kahvia kupista joka ei läpäisisi yhdenkään perfektionistin tutkaa. Pääasia oli se, että yritti. Tälle turkulaiselle täydellisyyden tavoittelijalle itselleen siis riittää ruma ja vähän mössääntynyt, mutta maukas ja yksinkertainen ruoka. Tulin vain ajatelleeksi, että keitä varten me halusimmekaan olla täydellisiä jos kerta ihan hyväkin riittää? HENRIIKKA FINGERBORG Täydellinen teksti Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? ASIANAJAJAT VAPAAEHTOISTOIMINTA HUOLTOPALVELUITA VAPAA-AIKA TILITOIMISTOT TERVEYSPALVELUT RAKENTAMINEN PALVELEVAT PAIKALLISET SOTE-UUDISTUKSEN yhteydessä on huolehdittava riittävästä panostuksesta vaikuttavaan terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisemiseen. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on arvioitava päätösten terveysvaikutukset kaikilla tasoilla ja kaikilla sektoreilla huomioiden, että terveys ja sairaus jakautuvat epätasaisesti yhteiskunnassa. Järjestelmää kehitettäessä tulee painottaa terveyden epätasa-arvon korjaamiseen tähtääviä toimia. Terveyden sosiaalisilla taustatekijöillä tarkoitetaan olosuhteita, joissa ihmiset syntyvät, kasvavat, elävät, työskentelevät ja ikääntyvät, sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia näihin olosuhteisiin. Terveyden sosiaaliset taustatekijät vaikuttavat merkittävästi työja toimintakykyyn, elämänlaatuun, sairastavuuteen, terveen elinajan odotteeseen sekä erityisesti terveyserojen suuruuteen. Monissa maissa, myös Suomessa, epäterveelliset elintavat ovat kytköksissä sosiaaliluokkaan: mitä alempana ihmiset ovat sosiaaliekonomisessa hierarkiassa, sitä enemmän he tupakoivat, sitä epäterveellisemmin he syövät tai sitä vähemmän he liikkuvat. Merkittävä selittävä tekijä on koulutustaso. Maailman lääkäriliitto hyväksyi vuonna 2011 kannanoton terveyden sosiaalisista taustatekijöistä. Tämä asiakirja korostaa sitä, että terveyseroja ja elämän pituutta tulee tarkastella terveyden sosiaalisten taustatekijöiden kautta. Myös yksittäisillä lääkäreillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämisessä ja terveyserojen vähentämisessä. SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Terveys huomioitava päätöksenteossa NEJ tack -palstan kirjoittajalle: Aikoinaan suojeluskuntalaisia muun muassa syyllistyi ay-aktiivien ja vasemmiston terrorisointiin. Uhkailtiin väkivallalla, pahoinpideltiin ynnä muuta. Epävirallisesti suojeluskuntien johto antoi kaiken tapahtua. Perustui lakiin ja asetuksiin koko olemassaolon ajanko? Mitä lakia katupartiot ovat rikkoneet? En todellakaan kannata katupartioita, mutta miksi asiat ovat viety näin pitkälle ja vielä tukkimalla joidenkin suut aivankuin sinäkin haluat tehdä. Teemu Selänteellä ei saa olla oikeutta mielipiteeseen, se kuuluu ainoastaan suvaitsevaisille ja heitä tukeville medioille ja tietenkin sinulle. Tilaa oma puolueeton galluppi, jos et usko kansalaisten mielipidettä nykyisestä maahanmuuttopolitiikasta. HENRI TOIVONEN Mitä lakia katupartiot ovat rikkoneet? Seuraava Palvelevat paikalliset lauantaina 20.2. Varaa mainospaikkasi mediamyynti@aamuset.?