Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 | Nro 36 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Nepalin maanjäristys vavahdutti myös Ranistulan koulua. Kummikoulun kohtalosta ei ole tarkkaa tietoa. Kaupunki s. 8 Kummienkin katastrofi Turkulainen Roosa Mört, 16, debytoi Vesa Hanskin opein uinnin MM-kisoissa Kazanissa ensi elokuussa. Urheilu s. 10 MM-kisojen debytantti Turku Design Festivalilla kuljetaan tänä vuonna pelien ja katuruoan maailmassa. Teemana on yhdessä tekeminen. Elämä&tyyli s. 12 Kadut eloon Uutisanalyysi: Kuitti on näytettävä, mutta ei paperisena. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 6.5.2015 Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 SÄÄNTÖ-SUOMEN vastainen kampanja kärjistyi Turussa kuittisodaksi, kun Turun Sanomat kertoi (25.4.), että Cosmic Comic Cafen yrittäjä sai sakot siitä, että tulostanut asiakkaalle kuittia. Asiakkaalta kysyttiin haluaako hän kuitin, eikä kuittia tulostettu, kun sitä ei haluttu. Aluehallintovirasto vastasi, ettei riitä, että asiakkaalta kysytään haluaako hän kuitin vai ei. Kuitin ojentamisvelvoitetta ei ole, eikä kuittia tarvitse edes välttämättä tulostaa, mutta yrittäjän on kyettävä osoittamaan, että ostos rekisteröityy kirjanpitoon. Se, että summa on lyöty kassakoneeseen, ei vielä takaa, että myös kirjautuu kirjanpitoon. Viranomaisille riittäisi, että asiakkaalle näyttää sähköisen kuitin, josta käy ilmi myös veroerittely. Kaikki kassakoneet eivät vielä ole niin fiksuja, että ne kykenisivät siihen. Siksi monen pienyrittäjän on printattava kuitti paperille. MISTÄ oikein on kyse? Harmaan talouden vastaisesta taistelusta. Poliittinen vedenvedenjakaja näyttää kulkevan siinä, millä keinoin julkisen talouden vajeeseen haetaan ratkaisuja. Vasemmisto korostaa niin Suomessa kuin Kreikassakin paitsi julkisia investointeja myös harmaan talouden vastaista taistelua. Rosvot kiinni, veropakolaiset kuriin. Oikeisto hakee kasvua sääntöjen ja normien purkamisesta. Harmaan talouden vastainen taistelu ja normien purkaminen käyvät huonosti yksiin. Kuittisota on siitä hyvä esimerkki. Luottamusyhteiskunnassa luottamuksen pitää olla lähtökohtana, aina. Luottamusta on niin kauan, että se petetään. Sen jälkeen sitä ei enää ole ja sen uudelleen rakentaminen on työlästä. KAIKKI eivät valitettavasti ole luottamuksen arvoisia. Sen takia tarvitaan seurantajärjestelmiä ja kontrollia. Mutta myös kompromisseja tarvitaan. Olisi kohtuutonta vaatia nykyisessä talouskurimuksessa etenkään pienyrittäjiä ottamaan käyttöön kalliita, uusia kassajärjestelmiä, joiden ohi ei voisi laskuttaa. Lapsi menisi pesuveden mukana. Jäljelle jäisi kallis kassakone, mutta ei enää ketään, joka sitä kilisyttäisi. LASSE VIRTANEN Oireellinen kuittisota JAKSAVATKO jokavuotiset jääkiekon MM-kisat kiinnostaa? LAINE: Katson kisat aina. Oman viiteryhmän löytäminen tuntuu olevan nykyään tärkeää. Se näkyy etenkin urheilufaniudessa. ALA-SULKAVA: Ja onhan se tietysti ihan normaalia kannustaa omiaan ja kaatua tai nousta niiden mukana. Mutta MM-kisojen ei tarvitsisi olla joka vuosi. Missä muussa lajissa kilpaillaan joka vuosi maailmanmestaruudesta? AL: Olen samaa mieltä. Kärsisin odottaa aina sen välivuodenkin. MA-S: Jos kisat olisivat harvemmin, ehtisivät pelaajat kasvaa enemmän. Nykyään joukkue raavitaan kasaan jumalattomalla kiireellä, eikä se ehdi kovin paljon pelata yhdessä ennen kisoja. AL: Suomen vahvuutena on aina ollut hyvä viisikkopelaaminen ja kurinalaisuus. Mutta sen kuntoon saaminen ei onnistu sormia napsauttamalla. MA-S: Tänä vuonna turnauksen alku oli kamala, mutta onneksi sitten Tanskaa vastaan saatiin jotakin aikaan. AL: Oli se silti tosi kauheaa katsoa. Suomi melkein pääsi vapautuneeseen peliin, mutta vaivoin. Meillä on aina loistavia maalivahteja ja pelityyli hioutunut sellaiseksi, että luotetaan maalivahtiin. Hyökkääviä puolustajia ei ole. Tuntui, että puolustus oli enimmäkseen Pekka Rinteen varassa. MA-S: Suomi jaksoi kuitenkin jauhaa, vaikka maalia ei tullutkaan. Se on tietysti positiivista. AL: Se on oikeastaan ihan hyvä, että alussa tulee heti turpaan, niin nähdään mitä pitää muuttaa. MA-S: Tanskalla oli kuitenkin hyvä molari. Ehkä se on kisojen musta hevonen. AL: Suomalainen jääkiekko tiivistyy loistavaan maalivahtiin, hetkittäin tunaroiviin puolustajiin ja liian vähän laukoviin hyökkääjiin. Meillä on kyllä tosi hienoa maalivahtivalmennuskulttuuria. Ehkä se jotenkin istuu suomalaiseen luonteenlaatuun. MA-S: Harvoin tosiaan näkee, että maalivahti kilahtaa kunnolla. AL: Mutta Ruotsi voi olla tänä vuonna tosi kova. Ne ovat nopeita ja niillä on kova itseluottamus. MA-S: Uskon, että Tsekki vie isäntämaana mestaruuden. SUOMI on jälleen lehdistönvapauden kärkimaa maailmassa. Sitä hehkuttavat kilpaa jo poliitikotkin. Onhan se kiva, että edes yhtenä päivänä. Kaikki muut päivät kiukutellaan siitä, kuinka Suomen medialla on salainen agenda, jolla pyritään hilaamaan poliitikot kölin alta. KUOSIEHDOTUKSET Turusta ja Kaarinasta nousivat talouspaperikisan finaaliin, mutta wc-paperille ei vastaava kisaa taida vielä olla. Vessapaperissa jyrää perinteinen Ruskea Raita -kuosi. SALON synnytysosasto sai lahjoituksena verhot (SSS 5.5.). Mitäköhän entisille tapahtui? Tehtiinkö niistä Tamille (kuvassa) takki MM-kisoihin? Tack… …nej tack! LAPPEENRANTA saa keskustaan uuden vetonaulan (TS 5.5.). Radio Airiston Aallot ei tiedä, mikä se on, mutta todennäköisesti naula seinässä. Eteläkarjalaiset käyvät sitä huvituksekseen nyhtämässä. EUROOPAN komissio ennustaa, että Suomi rikkoo EU:n velkasääntöjä tänä vuonna. Sekä budjettialijäämä että velkasuhde ylittävät EU:n sallimat rajat (Kauppalehti 5.5.). Mutta eihän syytä huoleen ole, koska me emme ole Kreikka. Emmehän? MARTINSEURAKUNNASSA annettiin satakunta ääntä enemmän kuin äänestäjien nimiä saatiin talteen listaan. Onkohan apua haettu DDR:stä? Siellä saavutukset olivat kauttaaltaan kovia, mutta erityisen hyviä ne olivat vaaleissa. Äänestysprosentti nousi helposti yli sadan eli ääniä oli enemmän kuin äänestäjiä. Kyllä oli aktiivinen kansa. n llan oä N DEBATTI Bisnesleidi MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelona fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. Kultturelli
5 Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 Onko sääntöjä jo liikaa vai tarvitaanko myös valvontaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VANHAN Suurtorin täyttää tulevana kesänä useana sunnuntaina uusi kulttuuritapahtuma Kulttuurikirppis. Tapahtuma kokoaa torille käsityöläisiä, taiteen ja kulttuurin edustajia sekä kirpputorimyyjiä. Kulttuurikirppis on perhetapahtuma, jossa myyntitarjontaan lisätään ilmaista kulttuuriohjelmaa. Tapahtuman järjestäjänä on Turun Sarjakuvakerho. Myyjinä ovat yritykset, yhdistykset ja kaappejaan tyhjentävät lapsiperheet. Kulttuurikirppis valtaa Suurtorin KUNTIEN nykyisistä yli 430 000 työntekijästä jää eläkkeelle 58 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Turun kaupungin palveluksesta arvioidaan eläkkeelle jäävän 30 prosenttia eli yli 2 600 työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Noin 1 100 heistä eläköityy hyvinvointipalveluista ja noin 900 sivistystoimen tehtävistä. Varsinais-Suomesta on tällä hetkellä lähes 300 työpaikkailmoitusta kuntaalalta Kuntarekry.fi-palvelussa. Työtä on tarjolla eri toimialoilla esimerkiksi sosiaalija terveysalalla, opetusalalla, teknisellä alalla, ateriapalveluissa ja asiakaspalvelussa. Turun kaupungin ilmoituksia palvelussa on lähes 60. Kuntarekry.fi-palvelua käyttää rekrytoinnissaan yli 200 kuntatyönantajaa kautta Suomen. VarsinaisSuomessa palvelun kautta rekrytoi lähes 30 kaupunkia, kuntaa ja muuta kuntatyönantajaa. Kolmannes jää eläkkeelle LASSE VIRTANEN MARTINSEURAKUNNASSA ihmetellään tilannetta, jossa viime marraskuussa käytyjen seurakuntavaalien äänet on laskettava uudestaan, vaikka uudet luottamushenkilöt ovat istuneet seurakuntaneuvossa ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa jo vuoden alusta alkaen. Valitus tehtiin jo joulukuun alussa. Perusteena oli annettujen äänten ja äänestäneiden määrissä havaittu eroavaisuus. Ääniä on satakunta enemmän kuin äänesteitä kirjattiin listoihin. Turun hallinto-oikeus teki vasta maaliskuun lopulla päätöksen, että annetut äänet sekä äänestäneiden määrät on laskettava uudelleen. – Tämän hallinto-oikeuden päätöksen valitusaika umpeutui vasta huhtikuun lopulla. Aikaa on siis kulunut näinkin paljon johtuen hallinto-oikeuden käsittelystä, sanoo Martinseurakunnan kirkkoherra Tuomo Norvasuo, joka oli seurakuntayhtymän keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana seurakuntavaaleissa. Norvasuon mukaan vaalilautakunta on kutsuttu 23. toukokuuta hallinto-oikeuden määräämät toimenpiteet. – Tällaisessa tilanteessa lain mukainen käytäntö on se, että vaaleilla valitut uudet luottamushenkilöt aloittavat normaalisti toimintansa kauden alussa ja toimivat tehtävässään kunnes valitusasia on ratkaistu. – Selvitin asian heti alkuvuodesta tuomiokapitulin lakimiesasessorin kanssa. Alkuvuodesta tehdyt päätökset ovat käsitykseni mukaan siten lainvoimaisia. Mikäli uudelleen laskenta vaikuttaa vaalitulokseen, hallintoelimien kokoonpanot muuttuvat sen mukaisesti. Mikä äänetenlaskussa on mennyt pieleen? – En osaa tässä vaiheessa sanoa muuta kuin että inhimillinen virhe, jota ei jostain syystä siinä tilanteessa huomattu. ”Luottamushenkilöt tehtävissä, kunnes äänet laskettu” UUTISANALYYSI KANSALAISTEN oikeustaju on koetuksella tuon tuosta. Turun Sanomat kertoi 25. huhtikuuta tapauksesta, jossa turkulaiselle Cosmic Comic Cafelle rapsahti aluehallintovirastolta kolmensadan euron sakko, kun ravintola ei tulostanut asiakkaalle kuittia ostoksesta. Siis sen jälkeen, kun asiakas oli ilmoittanut, ettei edes halua kuittia. Yrittäjä oli sakosta nyreissään ja ihan syystä, sillä hänen yrityksessään maksu päätyy kirjanpitoon ilman kuitin tulostamistakin. Sakko rapsahti siitä, että kuittia ei tulostettu. Aluehallintovirasto perusteli hiustenhalkomiselta kuulostavaa ratkaisuaan lailla, joka edellyttää kuitin tarjoamista, vaikka asiakas ei sitä haluaisikaan. Tämän jälkeen jyrähti ravintolaalan etujärjestö Matkailuja ravintolapalvelut MaRa ry, jonka varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi väitti (TS 3.5.), että Lounais-Suomen aluehallintovirasto on toiminut lain vastaisesti. ”Jos kuitti on ojennettava asiakkaalle fyysisesti, laki on kirjoitettava uudelleen”, vaati Aittoniemi mielipidetekstissään. JÄRKEE vai ei? Otetaanpa alusta. On olemassa laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa. Siinä säädetään, että elinkeinonharjoittajan on tarjottava maksusuorituksesta laadittu kuitti, jos maksu suoritetaan käteisellä rahalla tai siihen rinnastettavalla maksutavalla. Kuitti voidaan tarjota myös sähköisesti. Kuitti on nähtävä Kuittipakolla halutaan antaa asiakkaalle avoimuuden viesti Cosmic Comic Cafen yrittäjä Sakari Lemmetyinen sai sakot, koska ei tulostanut asiakkaalle kuittia, jota asiakas ei halunnut. Yrityksen kirjanpidon kannalta kuitin tulostamisella ei ole merkitystä. Ari-Matti Ruuska Kuitista tulee ilmetä elinkeinonharjoittajan nimi, yhteystiedot ja y-tunnus, kuitin antamispäivä, tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto, myytyjen tavaroiden tai palvelujen määrä ja laji sekä loppusumma ja siitä suoritettavan arvonlisäveron määrä. Pelkkä loppusumma koneen näytöllä ei täytä sähköisen kuitin määritelmää. KUITTI on pakko saattaa asiakkaan näkyviin siksi, että Suomessa ei ole käytössä tyyppihyväksyttyjä kassakoneita. Päältä päin ei siten voi arvioida, kirjautuuko maksu kirjanpitojärjestelmään ennen vai jälkeen kuitin tulostamisen. – Eräällä turkulaisella kuntosalilla kuitti ilmestyy näytölle pdf-muodossa. Asiakas näkee sen ja päättää, haluaako kuitin myös sähköpostiinsa, kertoo Lounais-Suomen aluehallintoviraston elinkeinovalvontayksikön päällikkö Jaska Siikavirta. Entä jos kassakoneen etupuolella olisi pieni näyttö, jossa kuitti näkyisi? – En näe siinä mitään estettä. Luovuutta saa käyttää, muistuttaa Siikavirta. Hän myös kummastelee sitä, miksi kuittia ei voisi näytön puutteessa aina tulostaa. – Päivittäistavarakaupassa tämä ei ole ollut ikinä ongelma. TEEMU P. PELTOLA TURKUSEURA järjestää keväällä perinteisiä opastettuja kävelyretkiä Turun Matkailuoppaiden kanssa. Tulp paserul saksalaiste jalajäljil -retkelle kokoonnutaan torstaina 7. toukokuuta kello 18 kaupungintalon eteen. Katri Oldendorffin ja Tiina Oittisen noin parituntinen kierros päättyy tuomiokirkkoon. Torstaina 21. toukokuuta järjestettävän retken teema on Junal tai linjapiilil Turkku. Airi Forssellin ja Seija Virtasen opastamalla retkellä kuljetaan asemapuistosta Puolalanmäen kautta Puutorille. Noin 1,5 tuntia kestävälle retkelle kokoonnutaan asemapuistoon kello 18. Tulp paserul Aurajoe yläjuaksul -retkelle kokoonnutaan Halisten kosken parkkipaikalle torstaina 28. toukokuuta kello 18. Susanna Reunanen ja Liisa Ruonti tutustuttavat Aurajoen rantamien maisemiin ja kertovat tarinoita Halisten kosken ympäristöstä. Retki kestää noin kaksi tuntia. Turkuseura kävelyttää
7 Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA MYLLY Motor Show järjestetään 11. kertaa Myllyn kauppakeskuksessa 7.–9. toukokuuta. Näyttelyssä on sekä yksityisiä näytteilleasettajia että yrityksiä. Tapahtuma on ilmainen yleisölle. Näyttelykalustosta suuri osa on rallikalustoa, mutta myös muita autourheilulajeja on mukana. Kilpakuljettajia on paikalla vastaamassa yleisön kysymyksiin. Kauppakeskukseen odotetaan noin 60 ajoneuvoa kahteen kerrokseen. Moottorien murinaa Myllyssä TURUSTA puuttuu tanssiravintola aikuisille yli 40-vuotiaille tanssihaluisille ihmisille. Kaipaan Thrinaxin ja E&G:n kaltaisia paikkoja, joissa soitettiin kotimaista ja ulkomaista tanssimusiikkia, kuten humppaa, valssia, tangoa, foxia, salsaa, rumbaa jne. Ravintolassa voisi olla suomalaisia artisteja esiintymässä tai kunnon dj, joka tuntee tanssimusiikkia. MAJ-BRITT KUJANPÄÄ SELLAISTA kahvilaa on Turusta vielä turha hakea, mistä saisi herkullisen näköisiä ja maukkaita jäätelöannoksia. En tarkoita mitään tyyliin kolme vaniljapalloa suklaakastikkeessa vaan todellisia herkuttelunautintoja esimerkiksi Itävallan tai Saksan tapaan. MAURI KIVELÄ TURKUUN pitäisi ehdottomasti saada krouvin tyylinen rafla, jossa olisi tarjolla päivittäin rehellistä konstailematonta kotiruokaa. Listassa esimerkiksi lohikeittoa, pyttipannua, janssoninkiusausta, lihapullia, läskisoosia, karjalanpaistia, rokkaa ym. Maukasta olutta ja laadukasta viiniä unohtamatta. Kantakrouvi, joka toimi vuosina 1963–85 Humalistonkadulla, olisi mainio malli. OLLI NILSSON KALARAVINTOLAA ei Turusta löydy, samoin puuttuu slaavilainen ravintola. Olen ihmetellyt, miksei kukaan maahanmuuttaja ole perustanut oikeaa turkkilaiseen ruokaan erikoistunutta ravintolaa.Turkissa on mahtava ruokakulttuuri, hyödyntäisivät sitä. Vai onko ammattitaidottomuus esteenä? MARKKU KIISKI Lahjoitatko rahaa katastro? en uhreille? Mikä saa sinut auttamaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Takatalven viimeinen isku. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MENNEEN JÄLKIÄ Erkka Airola OLLI IMMONEN SINAPPI levisi koko kansan käyttöön sotien jälkeen. Tässä oli ratkaisevassa roolissa turkulainen Jalostaja. Tehdas kehitti maultaan erinomaisen Linnasinapin vuonna 1948. Esikuvana oli Slotts-sinappi Uppsalasta. Sitä oli aloitettu valmistamaan jo vuonna 1919. Jalostajalla sinappi tehtiin omaan makuun sopivaksi, hieman vähemmän makeaksi kuin Ruotsissa. Sinappi oli suosittua, markkinaosuus oli 50 prosentin paremmalla puolella. Tyylikkäiden pakkauksien suunnittelijan toimi muun muassa Tapio Wirkkala 1960-luvulla. Sinappilaseista muodostui suosittu keräilykohde. Sotien jälkeen Suomi ei ollut vielä niin varakas kuin nykyään, ja sinappipakkausten käyttö laseina oli järkevää. Turun sinappilasi on siten nykyisin niin ajankohtaisen kierrätyksen edelläkävijä. Aika monen suomalaisen muistissa ovat arkikattauksessa käytetyt sinappilasit tai usein kesämökillä käytetyt lasikolpakot. Parhaimmillaan sinappilasi avaa nykyisille varttuneille kansalaisille muistiyhteyden lapsuuden aurinkoisiin kesiin, keltaiseen Jaffaan ja HK:n Siniseen saunan jälkeen. Turun sinapilla on alusta alkaen ollut tunnuskuvana Turun linnan länsipääty. Linna on sinapin myötä ollut läsnä suomalaisten ruokapöydissä ja voi hyvin ajatella että linna on Turun 1200-luvulta periytyvää liljaakin tunnetumpi kaupungin symboli. Turun sinapin valmistus siirtyi myöhemmin ulkomaille. Tuotannon maksimointi ei kuitenkaan aina toimi kun valmistetaan tuotteita kuluttajille. Ulkomaankierros pudotti Turun sinapin markkinaosuuden ja sen valmistus palasi takaisin Suomeen. Sinappilasista oli moneksi pilasi avaa nykyim n to l m pilasi avaa nykyisille varttuneille ILKKA LAPPI –OPPILAAT ovat ottaneet Nepalin maanjäristyksen vakavasti. Käytävillä ollaan oltu huolestuneita, kertoo Raunistulan koulun erityisopettaja Markku Koski. Raunistulan koululla on ollut parin vuoden ajan kumppanuuskoulu nepalilaisen Siddha Beni Lower Secondary Schoolin kanssa. Koulu sijaitsee Nepalin suurimpien kaupunkien Kathmandun ja Pokharan välillä eli juuri huhtikuisten maanjäristysten keskeisimmällä paikalla. Tarkkaa tietoa kumppanuuskoulun tämänhetkisistä oloista ei Raunistulassa ole. – Olen ollut Facebookin välityksellä yhteydessä koulun rehtoriin ja yhteen opettajaan, mutta kovin tarkkaa tietoa alueen tämänhetkisistä oloista ei ole, Koski kuvailee. YHTEISTYÖ alkoi osana ulkoministeriön rahoittamaa ja opetushallituksen tukemaa Koulut kehityskumppaneina -hanketta pari vuotta sitten. Nepalilaisen koulun lisäksi Raunistulan koululla on kumppanuuskoulu Etiopiassa. Kaikkiaan Koulut kehityskumppaneina -hankkeessa on ollut mukana 13 koulua ympäri Suomea. Suomalaiskouluilla on kumppanuuskouluja eri puolilla Afrikkaa ja Aasiaa. Raunistulan koulun ja Raunistulan kumppanuuskoulujen välillä on ollut monenlaista yhteistyötä, mikä näkyy myös Raunistulan koulun arjessa. Koulussa on järjestetty muun muassa erilaisia teemapäiviä, joissa on saatu tietoa eri maiden oloista ja kulttuureista sekä opittu kieliä. Koulu päivä eri maissa -komppihanke on jatkunut Kielet kulttuurin voimavarana ja globaalin kansalaisen kompetenssina -projektilla, joka on nyt meneillään ja jatkuu ensi syksynä. – Esimerkiksi eri kielten alkeiden oppimista meidän oppilaamme ovat toivoneet ja olleet erittäin innoissaan. Kielityöpajoja on järjestetty myös Daisy Ladiesja Daisy Eläkeläiset -yhdistysten kanssa. Niissä kielinä ovat olleet muun muassa albania, somalia, kurdi, arabia ja persia, Koski toteaa. HUHTIKUUSSA etiopialainen poika oli päivän ajan Raunistulan kolmannen luokan vieraana. Koski itse oli vuosi sitten toukokuussa kollegansa Minna Lahden kanssa Nepalissa tutustumassa paikalliseen koulunkäyntiin. – Se mikä siellä oli erityisen silmät avaavaa, oli se äärimmäinen materiaalinen köyhyys, jonka keskellä koulua käydään. Silti oppilaat kertoivat, että koulunkäynti on heille tärkeä ja onnelliseksi tekevä asia. Sitä ajatusta koitimme tuoda myös omaan kouluumme tuliaisena. Viime viikolla Raunistulan koulu oli mukana Suomen Punaisen Ristin järjestämässä lipaskeräyksessä, jonka tuotoilla autetaan Nepalin maanjäristyksen uhreja. Nepalilaisen kumppanuuskoulun kanssa yhteistyötä jatketaan ensi syksynä maanjäristyksestä huolimatta. – Toimintaa ja yhteistyötä yritetään jatkaa normaalisti syksyllä myös nepalilaisen kumppanikoulun kanssa, Koski kertoo. Yhteistyötä yli rajojen Nepalin maanjäristykset ravistelivat Raunistulankin koulun arkea Raunistulan koulun opettajat vierailivat Nepalin maanjäristysalueella viime syksynä. Koulunkäynti köyhissä oloissa teki vaikutuksen turkulaisiin Markku Koski
9 Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET www.lisaduuni.fi
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 VENÄJÄLLÄ 12. toukokuuta alkaviin taekwondon MM-kisoihin Suomi lähtee kuusihenkisellä joukkueella. Turkulaisen Budokwai Taekwondon ottelijoista kisoihin lähtee alle 49-kiloisissa kisaava Tanja Pasanen ja alle 62-kiloisissa otteleva Roosa Närhi. Luonnollisesti kisoissa nähdään myös Suomen taekwondon kirkkain tähti Suvi Mikkonen, joka vaihtoi aiemmin keväällä Budokwaista helsinkiläisen Izenzein väreihin. Turkulaiset taekwondon MM-kisoihin TEPSILÄISITTÄIN salibandykausi sai sittenkin huikean päätöksen, kun TPS-pakki Olli Laine (kuvassa) kipparoi Suomen alle 19-vuotiaat maailmanmestareiksi. Mestaruus oli alle 19-vuotiaille kolmas. Viime sunnuntaina päättyneet kisat olivat kaikkiaan kahdeksannet ikäluokassa. Mestaruutta juhlineesta ryhmästä on helppo ennustaa tulevina vuosina nousevan useampi pelaaja aikuisten maajoukkueen kantaviksi voimiksi. Nuorten kehityksen seuraaminen lisää myös salibandyn SM-liigan kiinnostavuutta. Useat maailmanmestarijoukkueen pelaajista olivat jo päättyneellä kaudella isossa roolissa kotimaan kentillä. Yksi näistä oli Laine, joka jatkaa TPS:n paidassa seuraavat kaksi kautta. Maailmanmestarien kapteenin kehityksen seuraamiseen turkulaisilla avautuukin aitiopaikka. ILKKA LAPPI Mestarin näyteikkuna Kuka on Turun seudun kaikkien aikojen vesipeto? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI TURKULAINEN uimarilupaus Roosa Mört tekee aikuisten arvokisadebyyttinsä Kazanin MM-altaassa elokuussa. Mörtin nimi löytyi huhtikuun lopussa julkistetusta kisajoukkueesta. Mört ui Venäjällä naisten vapaauintiviestijoukkueessa. Mörtin lisäksi viestijoukkueeseen alustavasti kuuluvat HannaMaria Seppälä, Fanny Teijonsalo sekä Mimosa Jallow. – Tulevaisuutta ajatellen on iso asia, että Roosa pääsi jo näin nuorena kokemaan aikuisten arvokisojen tunnelman ikään kuin paineettomassa tilanteessa ja ennen olympiavuotta. Usein ensimmäiset aikuisten arvokisat pitää käydä jännittämässä ennen kuin todenteolla voi tehdä tulosta, Mörtin valmennusjoukkoihin kuuluva entinen huippuuimari Vesa Hanski toteaa. Usein ensimmäiset aikuisten arvokisat ovat monelle nuorelle urheilijalle ”opintomatka”. Lukuisten arvokisojen kävijänä Hanski tietää, miksi ensimmäisten kisojen vaikeus ei ole myytti. – Puitteet ovat totta kai isommat. Lisäksi nuorelle urheilijalle voi olla kova juttu uida samoissa kisoissa niitä maailmanhuippuja vastaan, joita on aiemmin seurannut. Lisäksi arvokisoihin liittyy haastatteluiden antamista ja muita rutiineja, joihin nuori urheilija ei ole tottunut. MM-KISOISSA Suomen viestijoukkueilla on tavoitteena lunastaa paikka Rion olympiakisoihin. Kazanissa on jaossa 12 paikkaa viestijoukkueille. – Rion paikan saaminen on kova, mutta realistinen tavoite. Lontoon EM-kisoissa 2016 on sitten vielä neljä paikkaa jaossa viesteihin, mutta olisihan se parempi, jos paikka tulisi jo nyt, ennakoi kahdet olympialaiset omalla aktiiviurallaan uinut Hanski. Uintiklubi Turun väreissä viime syksystä uinut Mört on viime aikoina päävalmentaja Tomi Pystysen ja Hanskin valmennuksessa keskittynyt erityisesti kestävyyden parantamiseen. – Kestävyys on ollut mielessä MM-kisapaikkaakin ajatellen. Kestävyyttä on treenattu sillä ajatuksella, että arvokisapaikka aukeaisi ensin viestien kautta ja sitten myöhemmin henkilökohtaisille matkoille, Hanski toteaa. VAIKKA uinti on parissakymmenessä vuodessa muuttunut paljon ja maailman kärki on entistä tasaisempi ja kovempi, uinnin lainalaisuudet ovat pysyneet ennallaan. Hanskin kaltaisesta konkarista onkin iso apu nuoren maailman kärkeä tavoittelevan matkalla. – Olen tehnyt itse sen saman matkan ja tiedän, mitä se vaatii. Näen myös ne mahdolliset karikot ja osaan auttaa niissä. Nykyään entistä nuorempana uimari joutuu elämään totaalista huippu-urheilijan elämää, jossa ravinnon, levon ja muiden vastaavien asioiden kanssa ei voi joustaa, Hanski toteaa. Tosimielellä opintomatkalle Roosa Mört ui kohti maailmanhuippua Vesa Hanskin niksein 16-vuotias Roosa Mört lähtee ensimmäisiin aikuisten arvokisoihinsa ensi elokuussa. Suomen vapaauintiviestijoukkueessa hän ui muun muassa esikuvansa HannaMaria Seppälän kanssa. Jori Liimatainen
11 Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 PUNAISEN Ristin varainhankintakampanja Ketjureaktio käynnistyi 1. toukokuuta. Pyöräilykampanjalla kannustetaan liikuntamyönteisiä yrityksiä ja yhteisöjä työmatkaja vapaa-ajan pyöräilyyn sekä hyvän tekemiseen. Kampanjassa työnantaja maksaa euron jokaisesta joukkueensa polkemasta 25 kilometristä Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Varat käytetään terveystyöhön Afrikan kehittyvissä maissa. Pyöräilemällä apua Afrikkaan IITTALAN Plektra on sivupöydän ja jakkaran välimuoto, joka on suunniteltu lisäämään tilaa. Pinottavaa Plektraa voi käyttää sohvan tai sängyn sivupöytänä, ylimääräisenä askelmana lapsille tai varajakkarana. Plektrasta on saatavilla keltainen matalampi malli sekä valkoinen tai vanerinvärinen korkeampi malli. Plektra on valmistettu koivuvanerista, ja värilliset tuotteet on petsattu. Tuotteet valmistetaan Suomessa. Plektra on Iittalan ja hollantilaisen suunnittelijan Ineke Hansin ensimmäinen yhteinen projekti. Hansin töitä on palkittu ja tuotteita on esillä muun muassa museoissa Lontoossa ja Pariisissa. Leikkisää tilaa Pitäisikö kaupunkikulttuuria tuoda enemmän esille? Miten? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURVALLISUUSja kemikaalivirasto Tukes suosittelee kaikkia tatuointia harkitsevia selvittämään tatuoinnin tekijältä, täyttävätkö hänen käyttämänsä tatuointivärit kemikaaliturvallisuusvaatimukset. Euroopassa on poistettu markkinoilta useita tatuointivärejä, koska ne ovat sisältäneet vaaralliseksi luokiteltuja aineita. Rapex-ilmoitusten perusteella on vuoden 2013 jälkeen löydetty noin 60 terveydelle haitallista väriä. Ilmoitusten perusteella Tukes on ollut yhteydessä useisiin suomalaisiin tatuointivärien maahantuojiin. Tiedossa on, että kerran toiminnanharjoittaja on vetänyt tatuointivärin pois markkinoilta. Tarkkuutta tatuointeihin OONA KARHUNEN KAUPUNKI täyttyy tällä viikolla Turku Design Festivalin myötä muotoilun ja katukulttuurin hengestä. Viidettä kertaa järjestettävän tapahtuman tuottaja Erica Ås sanoo, että perusajatus erityisesti turkulaisen muotoilun esille nostamisesta on pysynyt samana. Selvänä uutuutena festareilla on ääripäätä edustava Street food carnival, johon saapuu food truck -yrittäjiä Helsingistä. – Katuruokafestari eroaa selkeästi muista tapahtumista, mutta sopii vahvasti kaupunkikulttuuripuolelle. Se on mukava aluevaltaus, sillä sitä ei hirveästi ole Turussa, Ås kertoo. Muita raameja festivaalille luovat muun muassa Turkuart afterwork sekä pelitapahtuma. – Turkuart afterworkissa on mukana eri museoita ja gallerioita. Siinä keskitytään taidepuoleen. Boost Turun järjestämässä pelitapahtumassa pelialan toimijat esittelevät peliskeneä ja siellä pääsee pelaamaan. Ääripäiden väliltä löytyy kaikennäköistä. TÄNÄ vuonna teemana on yhdessä tekeminen. Se näkyy esimerkiksi tapahtuman järjestäjän, Uuden muotoilun yhdistyksen, tapahtumissa. Pop-up uhka vai mahdollisuus -paneelikeskustelussa yhdistys on tehnyt yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Paneelikeskustelussa pureudutaan ajankohtaiseen ongelmaan keskustan tyhjenevistä liiketiloista. – Panelisteina ovat muun muassa kivijalkayrittäjiä, pop up -yrittäjä ja miljöösuunnittelija. Ajattelimme että olisi kiva saada keskustelua myös yleisön kanssa, sillä monella kaupunkilaisella on asiasta mielipide. Toivon mukaan keskustelun aikana saadaan jonkinlainen suunta sille, mihin pitäisi lähteä. Uuden muotoilun yhdistyksen lisäksi Turku Design Festivalissa on mukana parikymmentä muuta tapahtumajärjestäjää. Ohjelmaan kuuluu muun muassa työpajoja, joissa voi tehdä miniryijyn, painaa pitsiä tai tehdä graffiteja. – On tärkeää päästä kokeilemaan eri asioita ja nähdä monipuolisesti, mitä muotoilu voi olla. Graffitityöpaja kertoo siitä, ettei tapahtumassa keskitytä vain muotoiluun ja designiin, vaan samalla juhlitaan myös kaupunkikulttuuria. VIIKON aikana järjestetään myös perinteeksi muodostunut kevätmarket, jossa paikalla on muotoilijoita Turusta ja muualta. Ås sanoo, että ihmiset osaavat jo odottaa tapahtumaa. Hän uskoo, että paikallisuus on turkulaisille tärkeää. – Turussa on luovilla aloilla paljon osaamista. Sen lisäksi täällä on hyvin vahva turkulainen me-henki. Se on ylpeyden aihe, jos voi ostaa korun tai valaisimen, joka on turkulaisen muotoilijan tekemä, Ås sanoo. Turku Design Festival ympäri Turkua 6–12. toukokuuta. Muotoilun monet kasvot Turku Design Festivalilla liikutaan katuruoan ja pelien välimaastossa Uuden muotoilun kevätmarket kerää lauantaina Luostarin välikadulla sijaitseville Makasiineille muotoilijoita Turusta mutta myös Helsingistä ja Tampereelta. Turku Design Festivalin tuottaja Erica Ås uskoo, että paikallisuus on turkulaisille tärkeää. Oona Karhunen
13 Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET 16
17 Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET 18
19 Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET Työpaikat
Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET 20
21 Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET
22 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 SUUREN suosion saavuttanut koko perheen Etnofest-tapahtuma järjestetään jo kolmannen kerran Varissuolla 16. toukokuuta kello 15–19. Ilmaistapahtumassa Pelttarin kentällä tänä vuonna esiintyvät muun muassa Atomirotta, Puppa J & Ituhipit sekä afrikkalaista tanssia ja musiikkia esityksessään yhdistelevä Mama Africa -kokoonpano. Esiintyjien lisäksi päivän aikana ohjelmassa on erilaisia työpajoja. Varissuo sykkii Etnofestin tahtiin 1970-LUVUN alun kahdella levyllään kulttisuosiosta 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa nauttinut englantilainen Bill Fay palasi aktiiviseksi vasta 2012. Who Is the Sender? on Fayn comebackin jälkeisen ajan toinen levy. Fayn folk on utuista pianolla maustettua herkkää tulkintaa. Miehen laulut hiipivät vaivihkaa iholle. Toisinaan musiikkia koristellaan jousilla. Fayn uuden tulemisen taustalla on paitsi hienot laulut myös eittämättä oikea aika. 2010-luku on Fayn kaltaiselle artistille suopeaa aikaa. Something Else Ahead esimerkiksi on kappale, jonka voisi kuvitella olla vaikkapa The Nationalin laulukirjasta. Who Is the Sender? on levy, jonka jatkanee Fayn kypsemmän iän renessanssia. Kenelle: Tunnelmallisen jousifolkin kuuntelijalle. Arvio: Tekee taidokkaasti oman juttunsa. Viimeisen päälle hiottu tyylikäs kokonaisuus. ILKKA LAPPI Tyylikäs kulttisankari Mikä on mielestäsi Turun kaikkien aikojen kovin rockpumppu? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VAIHTOYLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI KESÄLLÄ 2011 Suomen, ja ehkä koko maailman, kovin garagerockbändi Sweatmaster hyvästeli keikkalavat. Kaipaamaan jäi Suomen rockskene. Tuolloin Sasu Mykkänen, Mikko Luukko ja Matti Kallio kertoivat palaavansa lähtöpisteeseen ja jatkavansa rokin soittamista yhdessä treenikämpällä, mutta paluuta yleisön eteen ei lupailtu. Viime vuoden puolella treenikämpän ovi potkaistiin auki ja keikkalavoille astui uusi uljas bändi. Sweatmasterin tuhkista noussut Lost Boots on Sweatmaster-trion ja muun muassa TV-resistorissa vaikuttaneen Tomi Helomaan muodostama kokoonpano. – Soittotaukoa ei pahemmin ehtinyt tulla. Tomin tultua mukaan soiteltiin jonkin aikaa kolmestaan, kun Mikolla oli keikkakiireitä Pää Kiin kanssa, kertoo Lost Bootsin laulaja Mykkänen. Sweatmasterilla oli aikanaan tiukat ohjenuorat, millainen bändin piti olla ja millaista musiikkia bändi soitti. Bändi sykki kaikesta ylimääräisestä riisuttua suoraviivaista energiaa. Tuloksena oli neljä täydellisyyttä hipovaa levyä, jonka jälkeen homma lopetettiin, koska kirkkain liekki ei enää palanut. – Sweatmasterin linja oli hyvin selkeä. Ehkä se vähän rajoittikin meitä. MYKKÄSEN mukaan Lost Boots on vasta luomassa nahkaansa. Ensimmäiset maistiaiset musiikistaan bändi julkaisi Soundcloudissa tammikuussa. Niiden perusteella omena ei ole pudonnut kauas puusta, mutta mikään Sweatmaster-kopio Lost Boots ei ole. – Se alkaa oikeastaan vasta kirkastua, millainen bändi me pystymme olemaan. Toistaiseksi olemme tehneet ainakin omasta mielestämme aika monipuolistakin musiikkia. Viime aikoina on kuitenkin ollut työn alla nippu biisejä, jotka ehkä paremmin määrittelevät, millainen bändi tästä lopulta tulee, Mykkänen pohtii. – Samoja tyyppejä me olemme kuin ennenkin, mutta on meillä ainakin ollut pyrkimys tehdä erilaista musiikkia kuin Sweatmasterin aikana. Sovituksissa Tomin basso ainakin saa enemmän tilaa kuin Sweatmasterin biiseissä. Sweatmasterin biiseissä oma basson soittamiseni oli sellaista jynkytystä. TULEVAKSI kesäksi Lost Bootsilla on tiedossa pari keikkaa. Vaikka ensimmäiset Lost Boots -biisit ovatkin herättäneet kiinnostusta, levyä bändi ei lupaile. Asioiden annetaan tapahtua kaikessa rauhassa. – On hyvä, että keikkoja on tulossa. Silloin tulee treeneissä katsottua keikkasettiä. Vaikka on se treenikselläkin soitteleminen kivaa, niin kyllä tähän hommaan jotenkin keikkailukin kuuluu. – Olemme me alustavasti jotain pienimuotoista julkaisuakin miettineet. Seiskatuumaista singleä tai jotain alkuun. Jos bändille löytyisi selkeä linja, olisi varmaan helpompi lähteä tekemään täyspitkää levyäkin, Mykkänen arvelee. Uuden ajan alussa Sweatmasterin tuhkista noussut Lost Boots etsii polkuaan Sweatmaster lopetti toimintansa 2011. Viimeisen kesän aikana kovassa livekunnossa ollut trio soitti muun muassa Ruisrockissa. Ilkka Lappi t Mitä mittää – jokilaivoilt tulos Aamuset
23 Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET Culinaire
24 A AMUSET JETSET Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 TIMO SALMESMAA Timo Salmesmaa Norjan öljylautoilta Turkuun ennättänyt Rasmus Blomqvist ja Kati Oxman ? ilistelivät blankon terassilla. Katajiston vappulasein varustautunut pari bongasi tuttujaan paraatipaikalla. Blankon viikonloppua värittää naissoittajien kärkikaartiin lukeutuva Miia Magia. Akateeminen Aurajokilaivuritutkinto AATU aktivoi opiskelijat torstaitoimiin. Tutkinnon suorittajat kiertävät jokilaivoja ja ravintoloita keräten suoritusleimoja. Euroviisuhuuman yltyessä Börsin ja Monkeyn jatkopartyja tähdittää ajankohtainen artistivieras vuoden 2014 viisu? naalissa Suomea edustanut Softengine. Softengine Sadan joukkoon! Tangomarkkinoiden nettiäänestykseen selviytyneet julkistettiin. Armoitettujen joukossa tuulettavat mm. Mynämäen laulava paakari Tomi Hentula sekä Marilynin karaoke-isäntä Jere Laakso. Alueen muut kultakurkut Anni Ojala, Hanna Mäkimattila, Krista Tanski, Aki Korhonen, Esa Peuho, Jere Vilkkinen, Karell Duperval Pena saavat vastaansa konkarit Rami Rafaelin, Susanna Heikin ja jazzmies Visa Luttisen. Timo Salmesmaa Fly me to the moon. Basistilla vahvistettu Trio Muusa valeli jazz-standardeja vappuaattona Foijan viinibaarissa. Sovituksista oli pyyhitty pölyt ja vokalisti Jutta Yli-Äijälä toteutti tyylikkäästi asiakkaiden toiveita. Foijan kevättä kirittävät viinibaarin uudistetut tapakset ja viinivalikoima sekä kevennetty kesämenu. Heikki Kyllönen 1970-luvun nostalgiaan viettävä Baari avautui vappuaattona. Psykedelinen värimaailma ja retrokalusteet kiinnostivat. Ravintolamiljöön erikoisuutena baarikeinut ja tyynyin täytetyt loikoiluammeet, joihin jetsetteri pääsi tutustumaan Elina Saariston seurassa. Neljänä iltana viikossa anniskelevan Baarin tavoitteena on tiivis kanta-asiakaskunta. Timo Salmesmaa Vuoden teemottaja? Vuoden kulttuuriteko? Vuoden yllättäjä? Opiskelija Oskarit jaetaan tänä iltana Night Club Marilynissä. Opiskelijajärjestöt palkitaan ideoistaan, työstään ja onnistumisistaan. Pystien ohella Citykaraoken Sankarit soi kuulaasti kevätiltaan eri tahoja onnitellen. BruceC Kuumalle Hiekalle! -bilekonsepti valtaa perjantaina The Monkeyn. Bileitä isännöi NRJ:n Renne Korppila, Voicen Jääskeläinen ja julkkisjuontajat. Yöradalle on valjastettu valtakunnan kuumimmat dj:t. Illan aikana tiimi valitsee kovimman kreisibailaajan Sunny Beachille. Elokuussa toteuttavaan reissuun suuntaa puolensataa kisavoittajaa oppaineen. Toni Koskinen Jääkiekon MM-kisahuuma lähti uuteen nousuun kiekkoleijonien suorittaman Norjan teurastuksen jälkeen. Kisastudioita viriää tasaiseen tahtiin ja kollektiivisesti otteluita voi jännittää legendaarisen Olavin Krouvin ohella monissa ravintoloissa. Port Arthurissa suomi-otteluiden yhteydessä kävijöiden kesken arvotaan pelipaita. Tuokiokuva kymmenvuotisjuhliaan viikonloppuna viettävästä Bar Edisonista. Timo Salmesmaa
25 Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET Jetset KILPAIL UJA BLOGE JA _ _ _ Etkot, juhlat ja jatkot Turun yöelämästä löydät osoitteesta: Etkot, juhlat ja jatkot Turun yöelämästä löydät osoitteesta: KUVIA TAPAHTUMIA
Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 AAMUSET 26
27 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 6. toukokuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? OLEMME jo vuosikymmeniä eläneet erilaisten hankkeiden ja projektien virrassa. Tämä näkyy kaikilla julkisen sektorin toimialoilla. Valitettavan usein projekteilla paikataan tilapäisesti jotain toiminnan aukkoa. Hankkeiden kautta saadaan usein käyttöön uusia toimintatapoja ja – malleja, mutta niitä ei saada rakenteisiin hankkeiden jälkeen perustelemalla resurssien puutetta. Tosiasiassa suurimmassa osassa tapauksissa ei ole kyse resursseista, vaan ainoastaan muu-toksen pelosta tai osaamattomuudesta johtaa muutosta. Kaste-hanke on tuonut paljon uusia tapoja mallinnettavaksi terveydenhuollon puolelle. Yhtenä esimerkkinä on jalkautuvan ja verkostoituvan nuorten mielenterveyttä tukeva toiminta (Jave), missä psykiatrisen sairaanhoidon ammattilaiset ovat jalkautuneet kouluihin. Toiminnan tarkoituksena on nuoren psyykkisten ongelmien varhaisempi tunnistaminen ja ennaltaehkäiseminen, nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon lähettämisen tarpeen väheneminen ja huostaanottojen tarpeen ennaltaehkäisy. Työ tehdään nuoren lähiympäristössä eli kotona ja koulussa, jotta kynnys sitoutua yhteistyöhön on mahdollisimman matala. Turussa tämä hanke on toiminut seitsemässä eri koulussa, missä nuo tavoitteet on selkeästi saavutettu. Toiminta on tukenut myös koulujen moniammatillisuutta ja ollut tukena opettajien kasvatustyölle. Selkein onnistumisen mittari on kuitenkin se, että lähetteitä nuorten psykiatrian poliklinikalle on tehty aiempaa vähemmän. Jave on siis ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista parhaimmillaan. Se on tuonut selkeää säästöä vähentämällä kallista erikoissairaanhoitoa ja tuonut apua ajoissa, ei vasta sitten kun ne kuuluisat kriteerit täyttyvät. Hanke on nyt loppumassa, eikä sille näy jatkoa. Olisiko Turussa aika ottaa mallia esimerkiksi Raisiosta, missä toimintatapoja muuttamalla tehtiin lastensuojelussa miljoonan euron säästö. On kyse työn uudelleen järjestelyistä, järkeistämisestä ja kehittämisestä. Onnistuminen tuo lisäarvoa niin asiakkaille kuin työntekijöillekin ja selkeää taloudellista säästöä. Tarvitaan vain tahto tehdä toisin, löytyykö sitä? TARU PÄTÄRI OPETUSTYÖLÄINEN Säästöä ja tuloksia YRITYS parantaa naisten asemaa palkansaajina ja eläkeläisinä kaatui eduskunnassa. Syytä parantamiseen kuitenkin on. Naisten tulot ovat keskimäärin selvästi pienemmät kuin miesten. Kun puhutaan palkoista, on naisten euro 85 senttiä. Kun puhutaan eläkkeistä, on naisten euro vain 65 senttiä. Ero on järkyttävän suuri. Syynä ei kuitenkaan ole se, että naisille maksettaisiin samasta työstä pienempi palkka kuin miehille. Suomessa samasta työstä maksetaan kaikille sama palkka. Palkkaerojen syynä on työmarkkinoiden sukupuolittuminen. Naiset ovat enemmistönä pienipalkkaisilla aloilla, miehet puolestaan enemmistönä paremmin palkatuilla aloilla. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan tasa-arvoisempaa palkkapolitiikkaa ja rohkeata asennemuutosta koulutusalan ja uran valinnoissa. Palkkaja eläke-erojen syynä on myös naisten katkonaisempi työura. Suomalaisäidit jäävät keskimäärin pitkäksi aikaa kotiin lapsen syntymän jälkeen. Isistä vanhempainvapaalle jää edelleen vain pieni joukko. Hallituksessa SDP ja kokoomus tavoittelivat tasa-arvon lisäämistä lailla, joka olisi jakanut lapsen kotihoidon tukikauden puoliksi äidin ja isän kesken. Malli olisi palkinnut perheitä, joissa isä jää töistä pois ja ottaa vastuuta pienen lapsen hoidosta. Malli olisi vapauttanut äidin hiekkalaatikolta työelämään varmistamaan ansiokehitystään ja eläketurvaansa. Oppositiossa keskusta voimakkaimmin vastusti tätä naisten taloudellista itsenäisyyttä vahvistavaa mallia. Toivon silti, että uudella vaalikaudella tässä asiassa päästään eteenpäin. Ei voi olla niin että eläkkeellä naisen euro on 65 senttiä. ILKKA KANTOLA KANSANEDUSTAJA (SD.) Naisten taloudellista asemaa vahvistettava POLIITTINEN sääennuste lupaa kylmää. Luvassa on verta, hikeä ja kyyneleitä, ei juuri muuta. Se tarkoittaa säästöjä ja leikkauksia. Poliittisen toiminnan tarkoituksena on innostaa kansalaisia mukaan tekemään yhdessä ja osallistumaan. Yhteiskunta ei enää toimi niin, että yhdet tekevät ja toiset katsovat. Väki täytyy saada ja ottaa mukaan. Kukin kykyjensä mukaan ja kullekin tarpeensa mukaisesti. Siksi tarvittaisiin visioita, myös poliittisilta liikkeiltä. Kukaan ei innostu, jos tarjolla on vain myrkkyä. Mitä puolueet tarjoavat? Eivät juuri mitään. Demarien maailma on jo valmis. Nyt sitä enää puolustetaan. Eikö ole mitään kehitettävää? Vasemmistoliitto keksii kyllä kehitettävää, mutta onko puolue uskottava talouslinjauksiltaan? Että otetaan vain lisää lainaa, investoidaan ja hyvin menee. Kuten Kreikassa. Kuka siihen uskoisi? Perussuomalaiset katsoo peräpeiliin. Luvattu maa on kuin mustavalkoinen Suomi-filmi. Siellä oli kaikki hyvin. Kunnes EU, globalisaatio ja maahanmuuttajat pilasivat onnelan. Maailma muuttuu, mutta perussuomalaisten Suomi ei. Keskusta hokee ”koko Suomi asuttuna” -mantraa. Peräkylistä kansa kaikkoaa, mutta kasvukeskusten tuottama raha pitäisi levittää pitkin Suomenniemeä kuin lanta pellolle. Menetelmä ei kelpaa yhteiskuntapolitiikkaan. Sillä saadaan vilja kasvamaan, mutta kansakuntaa ei. VIHREIDEN visio tiedetään, mutta onko se ihmisiä varten? Kalastetaan talvipakkasessa hevoskärryyn kädet verillä? Kokoomuksellakin on visio. Se on jäätävän kylmä näkymä uusliberalistisesta Suomesta, eikä se kelpaa kuin yhdelle kymmenestä. Kovin positiivinen visio sekään ei ole. Normeja puretaan, säännöt pois. Onko se rakentamista? LASSE VIRTANEN Visio tulevaisuudesta