Lauantai 6. kesäkuuta 2015 | Nro 45 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Yhden maaottelun näytöt veivät Juhani Pikkaraisen TPS:n B-nuorista Salzburgin akatemiaan. Urheilu s. 10 Kovaan kyytiin Lehtotikankontti on Suomen suurin luonnonvarainen orkidea. Se kukoistaa niin puutarhassa kuin kallionkolossa. Koti&rakentaminen s. 14 Karun maan kaunistaja Turku Biennaali esittelee nykytaidetta laajalla perspektiivillä ja yllättävillä vierailijoilla. Viihde s. 16 Kutsutut vieraat Kaupunki ei kilpailuta kioskipaikkoja – aiheuttaa närää yrittäjissä. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 6. kesäkuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 6. kesäkuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 6.6.2015 Lauantai 6. kesäkuuta 2015 KUN paloauto tai ambulanssi kiitää tiellä sireenit vonkuen, kääntyvät päät. Jossain on hätä. Ei tarvitse olla kuin tuiki tavallinen peräänajo keskustan ruuhkassa, niin ympärille kerääntyy uteliaiden joukko. Onnettomuudet ovat tavallisesta poikkeavia tapahtumia. Siksi ne kiinnostavat, ilman suurempaa dramatiikkaakin. Tiedonkulku on onnettomuustilanteissa usein kompastuskivi. Kun sammutusyksikkö lähtee tehtävään, alkaa palomestarin puhelin piristä jo matkalla palopaikalle. Toimittajat kyselevät, mitä on sattunut ja missä. Palomestari on usein vain sen tiedon varassa, mitä hätäkeskukseen ilmoittaja on kertonut. Totuus voi poiketa siitä rajustikin. Palopaikalla keskitytään itse asiaan, ei tiedottamiseen. Media ja yleisö saavatkin parhaan kuvan tapahtumista paikan päällä, joka ei välttämättä ole pelastuslaitoksen mieleen. Yleisömassat voivat haitata pelastustyötä – tai ainakin sitovat henkilöstöä pitämään väkijoukkoja silmällä. ENSI maanantaista lähtien onnettomuustiedottamisessa astutaan uuteen aikaan, kun päivystävät palopäälliköt alkavat viestittää onnettomuuksista reaaliaikaisesti Twitterissä. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on pilottina kokeilussa, joka jatkuu vuoden loppuun. Twiittejä tulee tehtävistä, joilla on vaikutusta ihmisten toimintaan tai joiden arvioidaan muusta syystä kiinnostavan laajemmin. Jos kanahaukka eksyy uudemman kerran kauppakeskukseen, kuullaan siitä ensimmäiseksi Twitterissä tunnuksella @vspelastus. Twiittailu on nimenomaan onnettomuustiedotuksen lisäkanava, eikä se korvaa virallisia vaaratiedotteita. Kaikki luotettava viestintä on onnettomuuksissa tärkeää. Se huomattiin taannoin ratapihan typpihappovuodossa, josta ihmiset saivat kuulla ensiksi ystäviltään somessa. Sitä ei aina oteta vakavasti. TEEMU P. PELTOLA Twiittejä tuhon keskeltä MILLAISIA ajatuksia ehdotus työajan lisäämisestä herättää? KARVINEN: Näkisin, että se johtaisi työttömyyden kasvamiseen. Suuntauksen pitäisi olla päinvastainen. Ihmiset tekisivät vähemmän töitä ja töitä jaettaisiin tasaisemmin. Tällöin olisi myös enemmän aikaa ystäville, opiskelulle ja muulle elämälle. ANDERSSON: Itse olen aina ajatellut, että riippumatta siitä mitä ihminen tekee, jos hän tekee rakkaudella ja täydellä innolla, hän tekee paljon enemmän tunnissa kuin viidessä tunnissa. Pelkkä työtuntien määrä ei ole mittari tehokkuudelle. Suurimmassa osassa töistä työhön asennoitumisessa on valtava merkitys sille, mitä saa aikaan ja kuinka laadukkaasti. TK: Jaksaminen on tällä hetkellä selkeä ongelma. Työajan lisääminen ei varmasti ainakaan helpottaisi sitä ongelmaa. Työn täytyy olla mielekästä tekijälleen. JA: Tuntimäärää enemmän pohtisin sitä, miten saa intoa työntekoon. Esimerkiksi miten lisätä arvostusta työntekijää kohtaan. En myöskään usko, että arkipyhien vähentäminen olisi oikea tapa lisätä tehokkuutta. TK: Työmarkkinoiden yleistäminen on vaikeaa, koska on monenlaisia työpaikkoja ja monenlaisia tilanteita. Samallakin yrityksellä voi olla erilaisia asiakkaita, joilla on omanlaisensa tarpeet. Joskus on kaikkien edun mukaista, jos pystytään tinkimään kahdeksantuntisesta työpäivästä ja puskemaan pidempää päivää. Itse kannatan vapaaehtoista sopimista, jossa sekä työnantajan että työntekijän tarpeet tulevat täytettyä. JA: Uskon ja toivon, että jos ihminen kokee tekemänsä työn mielekkääksi, hän sitoutuu siihen. Jos kokee, että oma työ on tärkeää, niin kyllä sen tekee mahdollisimman hyvin. Määräaikaisuuksiin ja lyhyisiin pätkiin on vaikeampi sitoutua, koska uuden löytämiseen pitää myös käyttää energiaa. Ihmisten sitouttaminen työhönsä on luultavasti parempi tapa saada hyvää tulosta kuin lomapäivien karsiminen. TK: Yksi työhön sitouttamisen keino on toimiva viestintä. Tyytymättömyys esimerkiksi esimieheen on yleisimpiä syitä, miksi aletaan uutta työtä etsiä. Kysymys on kuitenkin näkemyserojen kohtaamisesta. Niissä tilanteissa viestintä usein epäonnistuu. JA: Jos ei osata ottaa pieniä asioita esiin, myös suuremmat skismat jäävät hoitamatta. KIINASSA rajoitettiin voimakkaasti numeroiden 4 ja 6 käyttöä 4. kesäkuuta, Tiananmenin verilöylyn vuosipäivänä. Kyseessä on mahdollisesti maailman tuhoon tuomituin sensurointiyritys. Paremmaksi on paha panna. SEPP Blatterin aika Fifan johdossa päättyi. Tuskin ryvettynyt maine yhden pään putoamisella puhdistuu, mutta talkoot on hyvä aloittaa ylhäältä. VIIKON päästä Louna-Jukolassa etsii rasteja yli 18 000 suunnistajaa. Pitkälti marginaalissa pysyttelevä laji kerää vuosi vuodelta valtavan määrän osallistujia kauden huipennukseen. Kyllä siinä suunnistuksessa jotain muutakin taikaa täytyy olla, kuin rastien löytäminen. Tack… …nej tack! SATEINEN kevät ja alkukesä alkaa näkyä maanviljelijöiden arjessa. Kylvöt ovat viivästyneet, mikä tuntuu ennen pitkää myös viljelijöiden lompakossa. Poutaa alkavat kaivata muutkin kuin kesälomalaiset. KIELLETÄÄN kaikki. Poliisihallitus päätti, että Veikkaus ei saa juhannuksen jälkeen enää mainostaa Lottoa myyntipisteillään. Ei julisteissa, ei paidoissa. Siinä pelataankin todellista lottoa, kun potin suuruus on salaista tietoa. Seuraavaksi varmaan kielletään lottonumerot. TURUN kaakelitehtaan oviin lyödään naulat lopullisesti kesän jälkeen. Pukkilan tuotanto siirtyy halvemman työvoiman Portugaliin, eikä Pohjoismaissa ole enää yhtään kaakelitehdasta. Surullinen ajan kuva. Piraatti TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Viher? llaristi DEBATTI n ä koA Aamuset ”On sitä rahaa munkin takana, sanos pummi ku pankin seinä nojas.”
5 Lauantai 6. kesäkuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 6. kesäkuuta 2015 Aiotko ryhtyä seuraamaan pelastuslaitoksen twiittejä onnettomuuspaikoilta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. YLEISTEN vaaratiedotteiden lähetyksissä tapahtui kauan kaivattu muutos 1. kesäkuuta alkaen. Jatkossa vaaratiedotteet luetaan radioissa alueellisesti. Varsinais-Suomen radioasemilla ei siten enää keskeytetä ohjelmaa sen takia, että Pohjanmaalla on nähty karhu kaupan parkkipaikalla. Muutoksen taustalla on alueelliseen lähettämiseen liittyneet tekniset ongelmat, jotka on nyt ratkaistu. Vaaratiedotteet nyt alueittain VEROTOIMISTOT ovat kiinni 4.–8. heinäkuuta. Verohallinnon puhelinpalvelut eivät ole käytössä ja sähköiset palvelut toimivat vain osittain palvelukatkon aikana. Verotili ja Verokortti verkossa -palvelut ovat katkon aikana pääosin asiakkaiden käytettävissä. Palvelukatko johtuu teknisistä muutostöistä. Verotustyössä tarvittavat tietojärjestelmät ja laitteistot siirretään katkon aikana valtion yhteiseen kapasiteettipalveluun. Verohallinnon palvelut toimivat normaalisti jälleen torstaina 9. heinäkuuta kello 9 alkaen. Palvelukatkon aikana lisätietoja on osoitteessa vero.fi/palvelukatko. Asiakkaat voivat palvelukatkosta huolimatta jättää asiakirjoja. Verokortti verkossa -palvelu toimii ja verokortin voi tilata palvelussa, mutta verokortti saapuu postitse tilaajalle vasta katkon jälkeen noin viikon sisällä. Verokortin tulostus itsepalveluna onnistuu katkon aikanakin, jos verokorttitilaus ei vaadi virkailijan käsittelyä. Verotoimistot viikoksi kiinni TEEMU P. PELTOLA VALTAKUNNALLINEN leväseuranta käynnistyi jälleen kesäkuun alussa. Levätilannetta tarkkaillaan syyskuun loppuun saakka. Seurannan aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä Suomen järvissä ja merialueilla. Lounais-Suomessa vakioseuranta koostuu 45 havainnointipaikasta, joista 22 sijaitsee sisävesija 23 merialueilla. Osa havaintopaikoista on ollut seurannassa mukana jo vuodesta 1998. Seuranta onkin jo pitkään tuottanut arvokasta tietoa vesistöjen rehevöitymistilanteesta ja sen kehityksestä. Vakiohavainnoijat arvioivat havaintopaikkojen levätilanteen viikoittain neliportaisella asteikolla (03) vedessä näkyvä levän mukaan. Havainnot Lounais-Suomen levätilanteesta kootaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Niiden pohjalta julkaistaan tiedote levätilanteesta joka torstai kello 15 mennessä. Lisäksi Suomen Ympäristökeskus (SYKE) julkaisee valtakunnallisen leväkatsauksen torstaisin kello 13 mennessä. Levähavainnot tallennetaan JärviMeriwiki -palveluun, joka on Suomen Ympäristökeskuksen perustama tietokanta Suomen järvija merialueista. Palvelusta on löydettävissä tietoa kaikista Suomen järvistä, joiden pinta-ala ylittää hehtaarin. Palvelusta voi nähdä esimerkiksi vesistöjen lämpötilavaihtelut. Myös päivitetyn levätilanteen voi tarkistaa Järvi-Meriwiki -palvelusta. Vakioseurannan ensimmäisellä viikolla Lounais-Suomessa ei ole havaittu levää yhdelläkään havaintopaikalla. Alkukesän viileän ilman vuoksi sinilevää ei todennäköisesti ole vielä päässyt muodostumaan havaittavia määriä. Lämpötilan noustessa sinilevän määrä vesissä voi lisääntyä huomattavastikin. Erityisen runsaista levähavainnoista on mahdollista lähettää näyte analysoitavaksi Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Sinilevien tarkkailu alkanut, ei vielä havaintoja OONA KARHUNEN JOGURTTIJÄÄTELÖMYYMÄLÄ Jäägurtin kohtalo on viime päivinä puhuttanut sosiaalisessa mediassa. Viime vuonna ensimmäistä kertaa kauppatorille auenneen Jäägurtin piti aukaista myymälänsä jo vappuna, mutta myymälää ei ole vieläkään saatu auki. – Laitoin maaliskuussa viestiä kiinteistöliikelaitokselle, että olisimme tulossa vappuna Kauppatorille. Silloin kaikki oli kunnossa ja myymälä piti päästä avaamaan vappuna, Jäägurtin yrittäjä Kalle Valtonen kertoo. Jäägurtti joutui kuitenkin lopulta vaihtamaan paikkaa puutteellisen viemäröinnin vuoksi. Valvontapäällikkö Esa Mettälä kiinteistöliikelaitokselta sanoo, että vuosi sitten tehty päätös koski vain viime vuotta. – Se, että Jäägurtti pääsi viime vuonna Kauppatorille oli poikkeus. Mielestäni se tehtiin päätöksessä selväksi. Yrittäjä oli lukenut päätöksen huolimattomasti. Jos paikalla olisi haluttu jatkaa, yrittäjän olisi pitänyt hoitaa viemäröinti kuntoon, Mettälä sanoo. NYT Jäägurtti on löytänyt uuden paikan Auransillan kupeesta. Mettälä sanoo, että uutta paikkaa hakiessa paikat pitäisi muun muassa kilpailuttaa. Sitä ei kuitenkaan ole tehty pitkään aikaan. – Teemme yhteistyötä rakennuslautakunnan kanssa. Maanvuokrausta ei tietenkään myönnetä, jos on selvää, ettei toimenpidelupaa voi saada. Jäägurtin tapauksessa on Mettälän Sääntöjen ohi Kaupunki ei kilpailuta kioskipaikkoja – aiheuttaa närää yrittäjissä Jäägurtin myyntikioski nähtiin kauppatorilla ensimmäisen kerran viime vuonna. Kalle Valtonen mukaan jouduttu tekemään huono kompromissi. – Tilannetta ei ole täysin tyrmätty, mutta emme voi tehdä niinkään, että joku saa eri periaatteiden mukaan pitkäaikaisen sopimuksen. Sillä rikottaisiin räikeästi periaatteita, Mettälä sanoo. KIINTEISTÖLIIKELAITOKSEN myöntämä maankäyttölupa käsitellään ensi viikolla johtokunnassa. Päätökseen liittyen kiinteistöliikelaitos on saanut yhteydenottoja muilta yrittäjiltä. – Talon sisällä on käyty keskustelua ja yksioikoisesti tulkittuna emme olisi myöntäneet lupaa. Jäägurtissa on tehty paljon töitä. Tilanne on yritetty ratkaista niin, että yrittäjä saisi aloittaa toimintansa. Mettälä ymmärtää, että yrittäjällä on monta asiaa, joita ei välttämättä huomaa tai edes tiedä. Hänen mukaansa Jäägurtti on kuitenkin ollut jopa etuasemassa muihin yrityksiin nähden. – Jäägurtti on saanut paikan kilpailuttamatta jo toisen kerran. Epäilen, että ensi kesänä tilanne ei mene näin. Toivottavasti silloin asiat keskustellaan talven aikana selväksi, ettei keväällä tule yllätyksiä, Mettälä sanoo. Tällä hetkellä toimenpidelupa rakennuksen sijoittamisesta on lautakunnassa pöydällä. Valtonen uskoo, että Jäägurtin myymälä saadaan avattua aikaisintaan kesäkuun puolenvälin jälkeen. RAJAVARTIOLAITOKSEN ja tullin tekemän valvonnan yhteydessä tarkastettiin lauantaina 30. toukokuuta Tukholmasta Turkuun saapuneelta matkustaja-alukselta poistumassa oleva Saksan rekisterissä oleva ajoneuvo. Tullitarkastuksen yhteydessä ajoneuvon takakontista löydettiin piiloutuneena ylimääräinen mies. Hänet oli peitetty muun muassa pahvilla ja viltillä. Henkilöllä ei ollut esittää Suomeen saapumiseen vaadittavia matkustusasiakirjoja eikä matkalippua laivalle. Auton matkustustilassa olleet henkilöt otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja tapahtumasta aloitettiin esitutkinta laittoman maahantulon järjestämisestä. Esitutkinta on valmistunut ja asia on siirretty syyteharkintaan. Viranomaisten mukaan vastaavanlainen ihmisten salakuljettamisen yrittäminen piilottamalla on äärimmäisen harvinaista. Ihmissalakuljetus tyssäsi Turkuun
7 Lauantai 6. kesäkuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 6. kesäkuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA SLOPPY Joe West Coast Grillillä Martissa järjestetään jälleen Turku Summer Of Ink -tatuointinäyttely. Tatuoijien itse valitsemien töiden sijaan yleisöä on pyydetty kevään mittaan lähettämään kuvia tatuoinneistaan. Niitä tuli lähes 50, joista kymmenen päätyi näyttelyyn. Kuvat ovat esillä ravintolassa 23.6.–9.8. Näyttelyssä on jälleen myös kilpailu, jossa saa äänestää vuoden parasta turkulaista tatuointia. Turku Summer of Ink saa jatkoa –TYYLINI on aika rento ja hyvinkin mustavalkoinen. Vaatteiden pitää olla mukavia päällä, joten käytännöllisyys on iso plussa, kertoo Johanna Helke, 32. Helke pitää paljon muun muassa erilaisista mustista mekoista. – Ostan vaatteita niin pikkuliikkeistä, ketjukaupoista, netistä ja kuin ulkomailta matkoiltakin. Kenkäni ovat Terhi Pölkin. Sortsit, toppi ja laukku ovat Lindexistä. Huivi on American Apparelilta ja aurinkolasit Instrumentariumista. Kun Helke löytää jotain kivaa, hän haluaa tarttua siihen. – Tyylini on aika selkeä, joten vaatteita on helppo sekoittaa. Mustavalkoisen lisäksi pidän kirkkaista sinisistä ja punaisista. Pidän perusväreistä, joita on helppo sekoittaa keskenään. Selkeää perusväreistä Minkä ikäisenä ihminen voi mielestäsi itse päättää, ottaako tatuoinnin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Nyt tuli iso jytky! Ja suoraan silmään. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Aki Jalava Johanna Helke, Eerikinkatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN JOKUNEN kansanedustaja on ajautunut myrskyn silmään sinänsä inhimillisten henkilökohtaisten toilailujensa vuoksi. Mutta kun on kansan valitsemassa pestissä, muistetaan ne hölmöydet yleensä pitkään. Turkulaissyntyinen kansanedustaja, agronomi Timo Järvilahti, paineli Arkadianmäelle Turun eteläisestä vaalipiiristä Keskustan riveistä ensimmäisen kerran vuoden 1991 vaaleissa. Kansanedustajan ura koki parin vuoden katkoksen, kun eduskunta nimitti hänen Suomen ensimmäisten poliitikkojen joukossa Euroopan parlamentin jäseneksi 1.1.1995 lähtien. Järvilahti palasi kuitenkin vielä eduskuntaan jättääkseen sen lopullisesti vuonna 1998. Järvilahden uskottavuus koki kolhuja kahtena peräkkäisenä vuotena. Vuonna 1995 hän joutui selittelemään Australiassa tapahtunutta välikohtausta. Järvilahti ei ollut varsinaisesti kielimiehiä ja hänen väitettiin tehneen sopimattomia ehdotuksia tankeroenglannillaan saksalaiselle naiskollegalleen. Järvilahden sanomisista jäi leijumaan ilmaan muutamakin eri versio, kuten ’’We go to room’’, ”I sleep you” ja ”your man go, we go my room”. Järvilahti vakuutteli, ettei ollut missään nimessä tosissaan, vaan viljeli vain omaa varsinaissuomalaista kuivaa huumoriaan. TOISEN kerran kalahti vuonna 1996, kun hän joutui Yleisradion Kari Tervon satimeen. Järvilahden vaimo oli toiminut miehensä avustajana ja tälle maksettiin muhkeaa lähes 20 000 markan kuukausipalkkaa. Kansanedustaja oli salannut asian ilmeisesti edellisvuoden kohun pelottamana, mutta nyt sekin tuli ilmi. Ja sehän jos joku, ärsytti tavallisia kansalaisia. Keskustan paikallisten kansanedustajien avustajien palkat maksettiin siihen aikaan Varsinais-Suomen puolesta ry –nimisen järjestön kautta. Myös Tervo hyökkäsi Järvilahden kielitaidon kimppuun ja tivasi tältä kielinäytettä, mutta Järvilahti osoitti pelimiehen elkeensä, ja kieltäytyi. Hän kuitenkin sanoi, että jos BBC tulisi tiedustelemaan, kielenkannat aukenisivat välittömästi. Vaikka Järvilahti nyt ehkä tyrikin muutaman kerran, teki hän merkittävän työuran; ensin Kemirassa, sitten maaja metsätalousministeriössä ja ennen kansanedustajan uraansa vielä maatilahallituksessa. Hän toimi eduskunnan jälkeen vielä maatalousylitarkastajana. JÄRVILAHTI oli alun perin kotoisin hengellisestä lemulaisperheestä, joten ei ollut mikään ihme, että hän kouluttautui virkamiesuran ja politiikan jälkeen teologiksi ja työskentelee turistipappina Kanarian saarilla. ”We go my room!” Timo Järvilahti kohahdutti jo ennen somea ja tekstiviestejä Timo Järvilahti (takarivissä toinen oik.) ja muita tuoreita Varsinais-Suomen kansanedustajia toukokuussa 1991. Järvilahden vieressä Virpa Puisto ja toisella puolella Jarmo Laivoranta, Hannu Suhonen ja Olavi Ala-Nissilä. Eturivissä Maija Perho-Santala (vas.), Eeva KuuskoskiVikatmaa ja Heli Astala. Veikko Wahlroos OONA KARHUNEN KIUSAAMINEN puhuttaa 6-vuotiasta Arata Lintusta ja 5-vuotiasta Lucas Järvistä. LUCAS: Töniminen on ainaki kiusaamista. ARATA: Nii ja lyöminenki on kans. L: Sit ei saa myöskää raapasta toista. A: Eikä kyl haukkuakaa saa. L: Jos jotkut pojat kiusaa ja ei saa leikkii kahestaan ni sit voi mennä piiloon. Mut sit ne kyl aina löytää kuitenki. A: Sille ketä kiusataan ni tulee paha olo. Joskus voi itkettää. Joskus ei itketä eikä tuu paha olo. L: Sit joskus jos joku kiusaa ni voi kans sanoo sille et ei saa tehdä niin. Mut ei ne kyl siltikää ehkä lopeta. A: Mut jos joku kiusaa ni sit pitää mennä sanoo jollekin aikuiselle. L: Nii ja sit ne aikuiset voi ottaa niit kiusaajii kädestä kiinni ja päästää ne koht vast irti ku ne on rauhottunu. A: Jos joku tulee melkeen lähelle ni sit ne kiusaajat voi kiusaa. Isot lapset kiusaa paljon mut pienet vaan vähän. L: Yks pieni on joskus seurannu mua ja mun kaveria. A: Nii joskus kyl pieniki voi kiusaa. L: Mut pienemmät ei oo viel isoi. Siks ne pienet ei viel kiusaa niin paljon. A: Nii ku ne ei viel tiedä mitä tehään. Mut vaikka mäki olen iso ni mä en silti kiusaa. Tytöt ja pojat kiusaa kummatki. L: Ja sit ainaki jos tytöt ja pojat on molemmat siinä ni sit ne voi ruveta kiusaamaan. A: Tytöt ei aina kiusaa. Joskus ne tytöt kiusaa ja joskus ei. L: Mut sit jos kiusaa toista ni sillon voi sit tulla vaikka haava. A: Nii ja sit jos haukkuu toista ni sit sen toisen korviin sattuu. Raapuja ja kipeitä korvia keen lähelle ni kiuaa an on m voi r A: T ku
9 Lauantai 6. kesäkuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 6. kesäkuuta 2015 SUOMEN sijoitus torstaina julkaistussa Fifan maajoukkuerankingissa oli ennallaan. Huuhkajat oli tuoreessa listauksessa 78. 209 maan joukossa. Lähimpinä maina Suomen edellä ovat Togo, Haiti ja Honduras. Rankingin kolmen kärjen muodostavat Saksa, Belgia ja Argentiina. Huuhkajien seuraava mahdollisuus rankingpisteiden keräämiseen on edessä 9. kesäkuuta, kun Suomi isännöi Kupittaalla Viroa kello 19. Suomi tukevasti sijalla 78 TÄMÄN kesän piti olla se kesä, kun kotimaisessa naisseiväshypyssä horjutetaan tai ainakin uhataan Minna Nikkasen (kuvassa) valta-asemaa. Sitten somerolainen avasi ulkokautensa ja taivutti SE:n ja samalla yli Rion olympiarajan. Tokihan vielä on mahdollista, että Wilma Murto ja kumppanit nousisivat tosissaan haastamaan Nikkasta esimerkiksi Paavo Nurmi Gamesissa tai Kalevan kisoissa. Tosin edes lähelle Nikkasen korkeuksia pääseminen vaatisi haastajilta reiluja ennätysparannuksia. Nikkasen osalta vahva ulkokauden avaus nostaa odotuksia entisestään MM-kisoja ajatellen. Jos Nikkanen pysyy kunnossa ja jopa parantaa vielä hieman kesän kuluessa, Pekingin suhteen voidaan alkaa haaveilla jopa pistesijasta. Kaksi vuotta sitten Moskovassa viidennelle sijalle päästiin tuloksella 465. ILKKA LAPPI Jauhot suuhun Kuka on seuraava maailmalle lähtevä nuori turkulaisfutari? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI FC TPS:n B-poikien puolustaja Juhani Pikkaraisen elämässä on viime kuukausina tapahtunut paljon. Maaliskuussa hän pelasi ensimmäisen maaottelunsa Suomen paidassa. Tuolloin annetut näytöt vievät topparin heinäkuun lopussa Itävaltaan Red Bull Salzburgin akatemiaan 3+2-mallisella sopimuksella. – Todella nopeasti ja yllättäen on kaikki tapahtunut. Ennen maaottelua en ollut edes ollut näytillä missään päin maailmaa, Pikkarainen toteaa. 1998 syntynyt Pikkarainen on pelaajatyyppinä kansainvälisesti kiinnostava. Pitkä ja vasenjalkainen toppari herättää huomiota. Lisäksi Pikkaraisen pelikäsitys on hyvä. TPS juniorijalkapallon Kari Uronen uskoo Pikkaraiseen. – Hän on kehittynyt viimeisen vajaan vuoden aikana huimasti. Jos kehitys jatkuu, mahdollisuuksia on vaikka mihin. Nyt alkaa seuraava vaihe uralla. Hänen pitää pysyä kunnossa ja kilpailu pelipaikoista on maailmalla todella kovaa. ”Jussin” päästä menestys ei jää kuitenkaan kiinni, Uronen luonnehtii. SALZBURGIN akatemiaan virtaa nuoria pelaajia ympäri Eurooppaa. Jokaisen ikäluokan rinki on parinkymmenen pelaajan vahvuinen, joten vakiokokoonpanoon nouseminen ei ole mikään läpihuutojuttu. – Sillä ajatuksella minut hankittiin, ettei tarvitsekaan olla pelaajan vielä valmis. Selkeä ohje on tullut, että fyysistä puolta pitää ensisijaisesti kehittää, minkä itsekin tiedostan. Kestävyyttä, perusvoimaa ja räjähtävyyttä pitää saada lisää, Pikkarainen luettelee. Nykymallin mukaisesti Salzburgin akatemiajoukkueet pelaavat saman pelitavan mukaan kuin edustusjoukkue. Pikkarainen uskoo, että itävaltalaisten pelitapa sopii hänelle. – Joukkue pyrkii kontrolloimaan palloa. Pelataan maata pitkin lyhyillä ja nopeilla syötöillä. Sellainen peli sopii minulle ja koen olevani siinä hyvä. Se on varmaan yksi syy, miksi he minut halusivat. VIIME vuosina Salzburgin edustusjoukkue on ollut Mestarien liigan porteilla ja pelannut Eurooppa-liigassa. Eri ikäluokkien yhteistyö Salzburgissa on tiivistä. Pelaajat liikkuvat paljon ikäluokkien ja reservijoukkueen välillä. Akatemian eri ikäluokat myös asuvat samassa asuntolassa. Yhteishenki lujittuu akatemiassa väistämättä. – Salzburgin edustusjoukkue on todella nuori. Se ei ole mikään ostojoukkue vaan todella paljon edustukseen tulee omia kasvatteja juuri akatemian kautta. – Seura on valtavan tasokas. Edustusjoukkueeseen murtautuminen on ensimmäinen tavoite. Sitten kun sinne on päästy, niin voi miettiä uraa eteenpäin, mutta jo Salzburgin edustukseen pääseminen on kovan työn takana, Pikkarainen tuumii. Iso hyppy Itävaltaan Juhani Pikkaraisen tie vei pikavauhdilla Eurooppaan Juhani Pikkarainen on kaikkien aikojen nuorimpana TPS:sta maailmalle lähtenyt jalkapalloilija. Ilkka Lappi
11 Lauantai 6. kesäkuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET KOTI & RAKENTAMINEN Lauantai 6. kesäkuuta 2015 Onko talossanne tehty remontti, joka meni täysin pieleen? MONI talonomistaja ryhtyy julkisivun maalaustöihin hätiköiden. Jos talon maalipinta on ehjä eikä hilseile, maalaustelineiden pystyttämiseen ei tarvitse ryhtyä. Huoltopesulla voi poistaa julkisivun mustat pilkut ja kasvuston. Kiinteistönhuoltoaine suojaa julkisivun pintaa, eikä huono hyöty ole sekään, että kesälomaa ei tarvitse käyttää vanhan maalin poistamiseen, seinäpinnan pohjustukseen ja maalaamiseen. Huoltopesu maalaamisen sijaan VUOSINA 1975– 2000 maahamme valmistui yli 460 000 kerrostaloasuntoa, joista huomattava osa on nyt peruskorjausiässä. Kerrostalot 1975–2000 -kirja antaa yleiskuvan ajanjakson rakennusja LVIS-tekniikasta. Kirja pohjautuu arkkitehti Petri Neuvosen johtamaan Rakennustietosäätiön tutkimushankkeeseen, jossa on ollut mukana myös arkkitehti Heta Timonen. Sähköasennuksia käsittelevän luvun on laatinut DI Sinikka Hieta-Wilkman. Teos on viimeinen osa suomalaisten asuinkerrostalojen rakennustapaa vuosina 1880–2000 käsitelleessä tutkimussarjassa, joka käynnistyi vuonna 1985 arkkitehti Erkki Mäkiön johdolla. Havainnollinen kuvitus johdattaa pintaa syvemmälle: rakenteiden ja asennusten yksityiskohtiin. Lisäksi kirjan sähköisestä liiteaineistosta löytyvät tiedot ajankohdan keskeisistä määräyksistä ja ohjeista. Kirja, joka palvelee kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten laadintaa, kiinteistöjen ylläpidon ja korjausten suunnittelua sekä rakennusalan opetusta. Kerrostalot nyt käsikirjana jausiässä Ke errostalo Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MARI SALIN SOSIAALIja terveysministeriön mukaan, että kaatumisja putoamistapaturmista aiheutuu vuosittain noin 200 000 haittaa tai vammaa. Kaatumiset ja putoamiset ovat myös yleisin kuolemaan johtanut tapaturma. Tilastokeskuksen mukaan kaatumiset ja putoamiset aiheuttivat vuonna 2013 yli 1 100 ihmisen kuoleman, mikä on lähes puolet kaikista tapaturmakuolemista. Kaatumisturmista noin puolet sattui kodin sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä ja viidennes hoitolaitoksissa. Myös työtapaturmien yleisin syy Tilastokeskuksen vuoden 2012 työtapaturmatilaston mukaan oli kaatuminen, liukastuminen tai putoaminen. Sisätiloissa kaatuminen johtuu liukkaista tai epätasaisista lattiapinnoista. Myös lattialla oleviin esineisiin, johtoihin ja matonreunoihin kompastutaan. Yksi kodin ehdottomasti vaarallisimmista paikoista on kylpyhuone. Liukaspintainen kaakeli tai muovimatto yhdistettynä sen pinnalla seisovaan veteen on vaarallisen liukas. Myös lattialle roiskunut rasva toimii liukasteena, vaikka lattiaa ei pitäisikään muuten liukkaana. – Hyvässä lattiassa on liukastumaton pinta eikä se heijasta. Suomessa on yleistynyt lattialämmitys, joten lattian pinnalla seisova vesi kuivuu nopeammin kuin ennen. Lattiamateriaalin pitää olla myös helposti puhdistettavaa, sanoo arkkitehti, SAFA Markku Mäki-Opas Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy:stä. LIUKASTUMISVAARAN voi aiheuttaa myös se, että samassa rakennuksessa on useita erilaisia lattiapintoja. Kun materiaali vaihtuu, kulkija ei osaa varautuakaan kitkan muutokseen, vaan saattaa horjahtaa. Kun ihminen täyttää 65 vuotta, kaatumisriski kasvaa huomattavasti ikävuosien karttuessa. On tutkittu, että kotona asuvista yli 65-vuotiaista noin joka kolmas ja palvelukodissa asuvista joka toinen kaatuu vähintään kerran vuodessa. Sairaaloissa ja hoivakodeissa Suomessa on turvalattiaa käytetty jo yli 20 vuotta etenkin niiden potilashuoneissa ja suihkutiloissa sekä eteisissä. Tällöin ei ole kyse älylattioista, jotka lähettävät hoitohenkilökunnalle tiedon vanhuksen kaatumisesta. Kesälläkin voi liukastua Liukas tai epätasainen lattia on jään veroinen riski ikäihmiselle Ikäihmiselle lattian liukkaus on vaaran paikka. Altro Ltd
13 Lauantai 6. kesäkuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen Aamuset ”Meniskös naimissi vai onkel?”
Lauantai 6. kesäkuuta 2015 AAMUSET 14 Koti&rakentaminen MERJA KAJALA SUOMEN suurin luonnonvarainen orkidea, lehtotikankontti on komea ilmestys. Suuret kukat voivat olla halkaisijaltaan kymmenen senttiä. Tikankontti kasvaa luonnossa runsasravinteisissa lehdoissa. Se on rauhoitettu koko maassa, eikä sitä pidä siirtää luonnosta puutarhaan. Tikankonttia viljellään kaupallisesti ja siitä on kehitetty näyttäviä risteymiä, jotka ovat luonnonlajeihin verrattuna nopeakasvuisia ja runsaskukkaisia. Oikeanlaisessa kasvuympäristössä tikankontti pärjää vähällä hoidolla. Turkulainen lehtometsäja orkideaharrastaja Robert Rainio on kasvattanut tikankontteja miltei 50 vuoden ajan. Tikankontit menestyvät hyvin hänen Uudellamaalla sijaitsevalla mökillään. Rainio kertoo, että kasvit ovat vuosien saatossa levinneet muhkeaksi pehkoksi. – Alkukesällä mökin pihalle nousee satoja kukkavanoja. Olen löytänyt myös uusia siementaimia, jotka ovat ilmestyneet omia aikojaan, Rainio kertoo. RAINIO neuvoo valitsemaan tikankonteille puutarhasta puolivarjoisen paikan, jossa ne eivät joudu kilpailemaan ravinteista ja vedestä puunjuurien kanssa. Ennen istutusta rikkaruohot poistetaan tarkasti ja maa kalkitaan hyvin. – Luonnossa olen nähnyt tikankontteja kasvamassa kalkkikallion raoissa, joten kasvi pärjää karussakin ympäristössä. Puutarhassa se viihtyy parhaiten multavassa maassa. Rainio kitkee rikkaruohot vuosittain, jotta heinät eivät tukahduta tikankontteja. Hän lannoittaa kasvejaan kerran vuodessa kesän alussa. Hän ei ole suojannut tikankontteja talveksi. Myöskään eläimet eivät ole häirinneet orkideoita. Vaikka mökillä liikkuu jäniksiä ja peuroja, ne ovat jättäneet tikankontit rauhaan. Toukokuu on Rainion mukaan hyvä aika istuttaa tikankontteja. Hän suosittelee valitsemaan elinvoimaisen taimen, jossa on vähintään yksi pirteä, muutaman sentin korkuinen varrenalku. Jos taimi on pieni ja heikko, kukintaa joutuu odottamaan kauan. TIKANKONTIT leviävät Rainion mukaan melko hitaasti. Syksyllä taimia voi jakaa. Jakaminen kannattaa hänen mukaansa tehdä ennen pakkasia siinä vaiheessa kun lehtiruusuke on lakastunut. – Syyskuu on sopiva aika jakamiselle. Tikankontit jaetaan kostealla ilmalla ja jakotaimet istutetaan mahdollisimman nopeasti uuteen kasvupaikkaan hyvin muokattuun maahan. Istuttamisen jälkeen taimet kastellaan perusteellisesti. Maassa pitää olla kosteutta, jotta jakotaimi juurtuu. Tietoa orkideoista: www.suomenorkideayhdistys.fi. Lehtojen helmi Näyttävä tikankontti kukoistaa vähällä hoidolla Tikankontti kukoistaa karummassakin maastossa. Thinkstock Robert Rainio on kasvattanut orkideoita jo puoli vuosisataa. Marttiina Sairanen
15 Lauantai 6. kesäkuuta 2015 AAMUSET
16 A AMUSET VIIHDE Lauantai 6. kesäkuuta 2015 VIIME vuonna H2Ö-festivaali korkkasi Ruissalon telakan kulttuurinäyttämönä. Nyt merellinen miljöö on avattu entistä monipuolisempaan tapahtumakäyttöön varsinkin tangon ystäville: kesäkuussa telakan esiintymislavan valtaavat muun muassa Kyösti Mäkimattila & Varjokuva, Tulipunaruusut ja Radio Suomen juhannustanssit. Lisätietoa uudistetun telakan sivuilta: ruissalontelakka.fi Ruissalon telakka avattu yleisölle KOMEDIOISTAAN tunnettu Paul Feig tarttuu uusimmassa elokuvassaan salaisten agenttien konventioihin. Spy vakoojan asussa naureskelee vakoojaelokuville aluksi ihan onnistuneesti, mutta luisuu pian kliseisen oloiseksi, säheltäväksi toimintakomediaksi. Pääosassa Melissa McCarthy esittelee mainiota komiikan tajuaan hyvin, mutta jättää silti tunteen siitä, että hänestä irtoaisi vielä enemmänkin. Elokuvan helmet ovat kuitenkin sivurooleissa: Jason Statham on kuin oma itsensä missä tahansa toimintapätkässä, ainoastaan hauskempana, ja Peter Serafinowiczin mukahurmaavalle italoagentille on hankala olla hihittelemättä. Yllätyksistä ehkä kaikkein huvittavin on muuan (jo miltei legendaarisen) Euroviisuista tunnetun artistin piipahdus. Kenelle: Alapäähuumorin ja McCarthyn faneille. Arvio: Onnistuneista vitseistäänkin huolimatta vakoojakomedia ärsyttää enemmän kuin naurattaa. ESA TÖYKKÄLÄ Kovaäänistä kohellusta Kiinnostaako Turku Biennaali? Millainen taide puhuttelee? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ JOKA toinen kesä järjestettävä nykytaiteen näyttely Turku Biennaali saapuu Aboa Vetus & Ars Novaan nyt jo seitsemättä kertaa. Näyttelyn teemana on tänä vuonna ”odottamaton vieras”. Teema ulottuu myös tapaan, jolla museo on valinnut tekijät projektiin: jokainen näyttelyyn hakenut suomalainen taiteilija sai ehdottaa mukaan toista suomalaista tai eurooppalaista taiteilijavierasta. Kaikkiaan Turku Biennaaliin osallistuu 18 taiteilijaa ja taiteilijaryhmää. – Hakemuksia tuli lopulta 172. Käytännössä se tarkoitti, että taiteilijamäärä johon tutustuimme olikin kaksinkertainen, kun jokainen hakija ehdotti omaa vierastaan. Mukana on monia uusia tuttavuuksia ulkomailta. Tavallaan siis myös osa näyttelyn kokoonpanosta on taiteilijoiden itsensä luomaa, kertoo Ars Novan amanuenssi Silja Lehtonen. Turku Biennaali on teemallinen näyttely, johon taiteilijat toteuttavat aina uusia teoksia. Näyttelyn ”odottamaton vieras” saattaa näkyä yllätyksellisinä materiaalivalintoina tai erikoisina tilaratkaisuina. ESIMERKIKSI helsinkiläisen Maija Närhinen on työstänyt taideteosta lukuisista kartoista leikatuista jokien kuvista, joista koostuu vettä kuvaava, lattialle sijoittuva tilateos. – Olen vuoden mittaan seurannut tiiviisti, miten teokset ovat edenneet valmiiksi suunnitelmista ja idealuonnoksista. Osa kertoi suunnitelmansa jo hakemuksessa. Olemme yhdessä suunnitelleet, mikä tila olisi kunkin teokselle paras, Silja Lehtonen sanoo. Turku Biennaalissa on esillä myös helsinkiläisen Stig Baumgartnerin (jota näyttelyyn ehdotti turkulainen Marjatta Holma) hiilipiirustusten sarja. Baumgartner ei suunnittele, luonnostele eikä hahmottele taidettaan, vaan muodot ja viivat ilmaantuvat paperille spontaanisti – siis hieman kuin eteiseen pöllähtävät odottamattomat vieraat. HOLLANTILAISTA taiteilijaväriä näyttelyssä edustavat Gil & Moti. Israelilaissyntyiset miehet ovat asuneet Rotterdamissa yhdessä yli 20 vuotta. Gil & Moti toteuttivat aiemmin Kööpenhaminassa videoteoksen, jossa he juutalaisena miesparina keskustelevat avoimesti uskosta ja rakkaudesta muslimimiesten kanssa. Kööpenhaminassa nähty taideteos saa eräällä tavalla jatko-osan Turussa, sillä Gil & Moti ovat etsineet Turun muslimiyhteisöstä yhteistyökumppaneita taideteostaan varten. – Gil & Moti ovat tehneet nimenomaan yhteisöllistä hanketta. Heidän teoksensa perustuu kohtaamiseen, jonka vuorovaikutus dokumentoidaan videoiksi ja valokuviksi, Silja Lehtonen kertoo. Turku Biennaali Aboa Vetus & Ars Novassa 10.6.–30.8. Yllätyksellistä nykytaidetta Tämän vuoden Turku Biennaali esittelee odottamattomia vieraita Erno Enkenberg: Sahelantropus Tchadensis. Öljy kankaalle. 2015. Erno Enkenberg
17 Lauantai 6. kesäkuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 6. kesäkuuta 2015 AAMUSET 18
19 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 6. kesäkuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? ANNE Berner oli Juha Sipilän loistovalinta ministeriksi. Politiikka on pitkään ollut rikki. Rikkinäisillä vehkeillä on hengenvaarallista ajaa. Kun mennään hallituksista hallituksiin milloin vasen ja milloin oikea kylki edellä, ja kukin ministeri vuorollaan nimittää etunsa valvojaksi poliittisen virkamiehen, syntyy vaan julkisen sektorin tehottomuutta. Luomalla maahan myönteinen yrittäjyyspolitiikka kaikki hyötyvät. Kotimainen kysyntä luo työpaikkoja. Panostamalla ja kannustamalla pienyrittäjyyttä luodaan helpoiten uusia työpaikkoja. Toivon, että Anne Berner keskittyy erityisesti pienyrittäjien aseman helpottamiseen. Asioimme säännöllisesti lukuisien yritysten kanssa. On vaarallista luoda mielikuva, että Suomeen syntyy tyhjästä jatkuvasti lisää ”vihaisia lintuja” ja maailma lahjoittaa niistä meille rahansa. Mikään uusi Nokia ei kata sitä työttömien määrää, mikä kohta on sylissä, ellei kotimarkkinoista ja yrittäjistä huolehdita. Yrittäjiä on nöyryytetty kaikilla tavoilla, eikä heidän suhdanteet oikein kiinnosta ketään. Pienyrittäjille ei kukaan ole ikinä pohtinut rakennemuutosapua. Kehitys on sitä, että ennen pankissa hymyiltiin heille, nyt siellä suorastaan nauretaan. Vaikuttaa, että pienten ja pk-yritysten ainoa suhdannerahoittaja on irtisanomiset, ostovelat ja verottaja, jolla on mielivaltaisen korkea korko ja ilman valitusoikeutta toimiva tuomioistuin. Liian helposti kuolee ja haudataan hyviä unelmia. Valtiovarainministeri Alexander Stubb ja Anne Berner, laittakaa piste tälle hulluttelulle, vaikka poikkeustilalailla. Kotimarkkinat on saatava kuntoon ja se syntyy vain täsmällisillä pienyrittäjien ja pk-yrittäjien rakennepaketeilla. Valtio ei häviä, vaikka se antaa veroveloille pitkiä halpakorkoisia lainoja ja tarvittaessa takauksia esimerkiksi suhteutettuna työpaikkojen määriin. Tällä katetaan menetetyt käyttöpääomat, jolloin yritykset voivat investoida ja palauttaa kilpailukykynsä. Menettäjinä ovat tuhansien prosenttien koroilla toimivat, usein ulkomaiset perintäyhtiöt. Kun talous tasapainottuu, herrat saavat taas nauraa ja duunarit iloita työpaikastaan. Suomi voittaa. MATTI KOKKO, PUHEENJOHTAJA, SUOMEN PIENYRITTÄJÄT RY Nyt meillä on mahdollisuus TURUN kaupunginhallitus päätti hyväksyä niin sanotun eFöli-hankkeen käynnistämisen. Hankkeen myötä linjan 1 Satama-Lentokenttä liikennöinti siirtyy kaupungin joukkoliikenneyhtiölle. Pilottihankkeessa on tarkoitus testata kokonaisen linjan liikennöintiä sähköbusseilla. Hanke on kannatettava ja pohjustaa tulevaisuuden joukkoliikenneratkaisuja tärkeällä tavalla. Se sisältää kuitenkin riskejä, joihin pitäisi varautua vahvistamalla kaupunkiliikenneyhtiötä. Juuri riskien vuoksi yksityiset bussiyhtiöt eivät ole olleet hankkeesta edes kiinnostuneita. Sähköbussit ovat kalliimpia hankintahinnaltaan ja huollon osalta. Uuden teknologian riskeihin varaudutaan muun muassa ylimääräisillä dieselkäyttöisillä vara-autoilla, mikä lisää liikennöinnin kustannuksia. Kaupunginhallitukselle esitettiin, että linjan 1 liikennemäärää vastaava osuus Turun Kaupunkiliikenne Oy:n muista linjoista kilpailutettaisiin yksityisten yhtiöiden kesken. Kilpailutus saattaisi koskea esimerkiksi linjoja 3/30 ja 55/56. Vasemmistoliitto esitti kokouksessa, että Kaupunkiliikenne saisi pitää kasvavan liikenteen kompensaationa eFöli-pilottihankkeesta aiheutuvista riskeistä. Esitys jäi vaille kannatusta. Mielestäni lisäkilpailutus ei ole perusteltua. Sähköbussikokeilu vaatii mm. vara-autojärjestelyjä, jotka olisi tehokkaampi hoitaa, kun liikennettä on kaikkiaan enemmän. Myös tulevaisuuden suuret joukkoliikennehankkeet, kuten raitiotie tai superbussit sekä vahvat bussien runkolinjat olisi helpompi toteuttaa, kun kaupungin oma joukkoliikennetuotantoa alettaisiin jo nyt vahvistaa. JOHANNES YRTTIAHO KAUPUNGINVALTUUTETTU (VAS.) eFöli vahvistaa joukkoliikenneyhtiötä PYHÄ kuvaputkitelevisio! Yle Teema vastaa tämän kesän kulttuuriteosta esittämällä 1960-luvun Batman-tv-sarjan arki-illoissaan. Ainakin allekirjoittaneen tuttavapiirissä Adam Westin esittämän viittaritarin paluuta on kaivattu. Siinä määrin ahkerasti Batman-aiheiset kuvat ovat Facebook-seinälläni näkyneet. Batmanin ja Robinin taistelu Pingviiniä, Jokeria ja muita arkkikonnia vastaan näyttää kiinnostavan sukupolvesta toiseen, vaikka 1960-luvun versio on monta powia ja zappia kevyempää viihdettä kuin alkuperäiset sarjakuvat. Jopa puolitoistavuotiaan poikani Batman liimaa iltaisin tv:n ääreen, ainakin lopputekstien musiikkia kuuntelemaan. Tahallisen camp-henkinen Batman rakentaa siltoja sukupolvien kuilun yli. Camp-Batmanin vetovoimaa nykylasten keskuudessa tuskin selittää pelkästään se, että Adam West lienee tuttu Family Guy -sarjasta Quahogin pormestarina. KUN sarjaa esitettiin 1980-luvulla, muistan katsoneeni sitä isäni kanssa. Suhtauduin pienen pojan vakavuudella rikollisten pirullisiin suunnitelmiin ja jännitin aidosti, miten Batman kiperistä tilanteista selviää. Samaan aikaan isäni yritti epätoivoisesti pidätellä nauruaan. Ja kun hän lopulta nauroi vedet silmissä, suutuin verisesti. Olihan Batman juuri jäänyt Pingviinin vangiksi liukuhihnalle, joka johti suoraan sulatusuunin liekkimereen. Sitä piti sitten viikko jännittää, että mitenköhän sankarin käy. Isäni vakuutteluista huolimatta en voinut olla varma Batmanin selviämisestä. Tällä viikolla olen useampaan kertaan nauranut vedet silmille tilanteita, mihin Batman ja Robin ovat joutuneet. Onneksi oma poikani on vielä sen verran nuori, että hänestä on vain hauskaa, kun isä nauraa. ILKKA LAPPI Sukupolvisilta