JO V TÄSSÄ NUMEROSSA DESTA 1981 UO REMP I TuULetus Aamuset KA I KAUPUNKIMEDIA HT SE PA U P U N KILE '$==/, '$==/,1* = ,1* :( :((. ((. (. 6DWRMD R PRUVL PRUVLXV LXV WD WWDQVVL WDQVV L MMD L D LOW LOWDSXNXMD WDS SXNXMD M Lauantai 6. joulukuuta 2014 | Nro 92 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turun poliisi tehokkain selvittämään Uutiset s.6 huumerikoksia. Miekkamies Unkarista Luontoa linssissä Aikamatkalla valokuvissa Päävalmentaja Ervin Szücsin mukaan Turussa on hiomattomia miekkailijatimantteja. Urheilu&liikunta s. 32 Kaarinan kuvaajat ry. erkani turkulaisesta kamerakerhosta 20 vuotta sitten. Eikä se ollut huono päätös. Kaarina s. 34 Atelieri O. Haapalan valokuvalliset seikkailut johdattavat sadan vuoden takaiseen Egyptiin ja Skotlantiin asti. Viihde s. 36
!
! ! s -OOTTORIÚLJYN JA ÚLJYNSUODATTIMEN VAIHTOTYÚN s +ATTAVAN MËËRËN MUITA TARKASTUKSIA
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 6. joulukuuta 2014 Tack… RUOTSIN ja Tanskan yhdistävä Juutinrauman silta on ollut innoittajana suosittuun rikossarjaan. Täälläkin olisi aineksia vastaavaan. Turun ja Åbon yhdistävällä Kirjastosillalla tapahtuu jatkuvasti rikoksia, joiden tekijöitä ei saada kiinni. Asiaa tutkivista virkamiehistä on paras olla sanomatta mitään. NÄINÄ kuntajakoselvitysten aikoina Hirvensaloseurassa on todettu, että Hirvensalo pärjäisi vallan hyvin omana kuntanaan. Ei muuta kuin Ukrainan tyyliin kansantasavalta heti pystyyn ja kansanäänestys käyntiin. Joku hoitaisi otona kunnanjohtajan hommat eli kättelyt ja viirienjaon. Julkiset menot olisivat vähäiset ja veroprosentti alhainen. NYT kun se Anders Borg (kuvassa) tuli neuvomaan Suomea taloudenpidossa, niin emmekö voisi lahjoittaa Lipposen Paavon neuvomaan ruotsalaisia hallituksen muodostamisessa? Nyrkkiä pöytään ja pari kirosanaa – tai nahkurin orsilla tavataan. …nej tack! POLIITTISET palkintovirat ovat päättäjille itsestäänselvyys, mutta ajatellaanko niiden päätöksenteon uskottavuutta rapauttavaa vaikutusta? Ja pitäisikö edes? KAKKOSEN Yrittäjä-illassa (2.12.) kiiteltiin moneen kertaan Viron mallia, jossa yrittäjän on niin hyvä työllistää. Hmmm. Miksiköhän Suomessa sitten on virolaisduunareita pilvin pimein? Taitaa olla malli hyvä lähinnä yrittäjälle itselleen. Pääkirjoitus 6.12.2014 Soteen tai saveen KUINKA monta kertaa hallitus on jo ehtinyt kertoa, että ratkaisu sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisestä on saatu aikaiseksi? Monta. Aikaa on kulunut, mutta aikataulu ei ole koskaan silti viivästynyt. Paradoksi sekin. Järjestämislaki annetaan vihdoin eduskunnalle. Tuliko takki vai tuluskukkaro? Vastaus riippuu tulkitsijasta. Lääkäriliitto ampui esityksen tuoreeltaan upoksiin. Sen mukaan 19 maakunnallista palvelutuottajaa murentaa koko perusterveydenhuollon. Tavoite oli täysin päinvastainen. Ideana oli, että kun järjestämisvastuu vastuu on yksissä käsissä, niin potilaan pallottelu organisaatiolta toiselle loppuu. Maksaja olisi sama ja hoitoketju suoristuisi. Viisaat päättäjät ymmärtäisivät, että perusterveydenhuoltoa on vahvistettava. Nyt terveyskeskukseen joutuu jonottamaan. Ongelmat pahenevat odottaessa, paine kohdistuu sairaaloihin ja erikoissairaanhoitoon. Se on kallista. Teesi kuului: Perusterveydenhuolto kuntoon, väkeä vähemmän sairaalaan. LÄÄKÄRILIITON mukaan näin ei käy. Se pitää maakuntatasoa turhana ja katsoo, että viisi sote-aluetta riittäisi. Tuottajia sen sijaan pitäisi olla enemmän kilpailun ja valinnanvapauden takia. Kunnat ovat lopputuotteesta yhtä näreissään. Järjestämislaki muuttui viime käänteissä rajusti, mutta kuntia ei enää päästetty antamaan lausuntoa muutoksista. Ei, vaikka kunnat maksavat ison osan lystistä. Nyt niille jää pelkkä maksajan rooli. tä eli kuntayhtymästä, jollaisen vaaraan jatkossa lasketaan. Sairaanhoiitopiiri osaa tuottaa palveluja, siitää ei ole epäilystä, mutta tuottaako see niitä järkevästi ja kustannuksia halliiten? Näytöt ovat vähissä. Yhtymissää o, valtaa käyttävät hallitus ja valtuusto, joissa istuu samaa väkeä kuin kuntien valtuustoissa. Miksi he alistuvat kumileimasimiksi? Miksi raha muuttuu isännättömäksi? Soteen tai saveen, pää edellä kumminkin ja syvälle. Uskottavuuden vuoksi tehdään mitä tahansa, jotta voitaisiin sanoa, että tehty on. TURULLA on huonoja kokemuksista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiris- LASSE VIRTANEN N Bodaripäättäjä Lavaleijona RITVA ”KIKE” ELOMAA VALTTERI ROIHA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. DEBATTI MILLAISELTA näyttää veteraanien tilanne? ELOMAA: Minusta valtiovallan teot ja lupaukset veteraanien suhteen eivät ole alkuunkaan pitäneet tai olleet riittävän hyvät. ROIHA: Olen samaa mieltä. RE: Enemmistö kansasta saadaan sen asian taakse, että veteraanien kuntoutus ja kotipalvelut hoidettaisiin kunniakkaasti ja tarpeeksi hyvin. Valtion pitäisi hoitaa kaikki palvelu, joita veteraanit tarvitsevat. He ovat sen ansainneet. Tietysti kaikille vanhuksille kuuluisi hyvä
POLIISI päätti esitutkinnan Turun suuressa huumevyyhdissä. Epäiltynä on 120 nuorta, joista liki sata on alaikäisiä. Tutkimusten mukaan yhä useampi nuori on alkoholin suhteen absolutisti. Toivottavasti tämä ei ole ilmiön nurja puoli.
detään huolta, myös vanhemmista. RE: Veteraanit ovat yli 90-vuotiaita. Kaikki kotiin vietävät palvelut pitäisi saada täyspainoisesti. Tähän asti ongelma varsinkin isoissa kaupungeissa on ollut se, ettei veteraaneja ole löydetty. Henkilötietoja ei ole annettu. Veteraaneja on vähän jäljellä. Nyt olisi korkea aika tehdä jotakin. VR: Tietysti pitäisi tehdä jotakin. RE: Meillä kaikilla on isiä ja äitejä, isoäitejä ja isoisiä, jotka ovat sen kokeneet. On heidän ansiotaan, että meillä on ollut täällä jo monta vuosikymmentä rauhallista. VR: Mitä heille pitäisi sinun mielestäsi sitten antaa? RE: Kotiin vietävät palvelut eivät ole kunnossa. He eivät saa kaikkea mitä tarvitsisivat. Vain osa jaksaa enää mennä kuntoutuksiin. VR: Luulen, että suurin osa heistä haluaakin olla kotona. RE: Myös yksinäisyys on ongelma. Sen suhteen voisimme kaikki kantaa kortemme kekoon. Linnan juhliin kutsutuista valtaosa olisi pitänyt aina olla sotiemme veteraaneja. Heille kuuluu se kunnia.
hoito, mutta ei se vain valitettavasti toimi. VR: Aikojen saatossa on tullut jokin ihmeellinen asennemuutos. Ylipäätään tietynlainen vanhempien kunnioittaminen on muuttunut, eikä parempaan suuntaan. Liian usein kuulee esimerkiksi hoitolaitoksista, että vanhuksia kohdellaan ihan miten sattuu. Se on hälyttävää. RE: Maahanmuuttajilta voisi oppia vanhempien kunnioitusta. VR: Monissa muissa kulttuureissahan on juuri niin, että omista pi-
AAMUSET 6 UUTISET Laihinen haluaa lisää kiertoliittymiä PERUSSUOMALAISTEN valtuutettu Timo Laihinen jätti valtuuston kokouksessa aloitteen liikennevalojen vähentämisestä. Laihinen katsoo, että Turussa on paljon risteyksiä, joissa liikennevalot häiritsevät liikennettä. Uusien liikennevalojen asentaminen lopetettava pikaisesti ja poistettava sieltä, missä ne eivät ole pakollisia. Tilalle pitäisi tehdä kiertoliittymiä, koska ne ovat edullisempia, käytännöllisiä ja ehkäisevät ruuhkaantumista. Mistä seuraat Linnan juhlia? Televisiosta, netistä vai somesta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 6. joulukuuta 2014 Merialueen kunto välttävä tai hyvä VALTAOSA Turun edustan merialueelle johdettavista yhdyskuntajätevesistä käsiteltiin Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Merialueen valuma-alueelta jäte-, jokija valumavesissä tullut kuormitus oli arviolta 128 tonnia fosforia ja 1 300 tonnia typpeä. Fosforikuormituksesta Aurajoen osuus oli noin puolet ja jätevesien osuus noin neljä prosenttia. Typpikuormituksen osalta Aurajoen osuus oli noin 40 prosenttia ja mereen johdettujen jätevesien osuus noin 22 prosenttia. Turun merialueen yleisluokitus oli viime vuonna välttävän ja hyvän välillä. Jätevedenpurkupaikka oli vain hygieenisen tilan osalta huono. Välttäväksi luokiteltu alue oli varsin suppea, sillä valumavesiä tuli alueelle hyvin vähän. Suurin osa salmi- ja lahtialueista kuului tyydyttävään luokkaan ja avoimemmat alueet hyvään luokkaan. Tiedot käyvät ilmi Turun ympäristön merialueen velvoitetarkkailututkimuksen vuosiraportista. Poliisi jatkaa rattijuoppojahtia POLIISI valvoi tehostetusti rattijuopumuksia kahtena marraskuun viikonloppuna 21.–23. marraskuuta ja 28.–30. marraskuuta. Valvonnassa puhallutettiin noin 94 000 kuljettajaa ja tavattiin 265 alkoholin vaikutuksen alaisena sekä 41 huume- tai lääkeaineiden alaisena ollutta kuljettajaa. Kahden viikonlopun aikana puhallutettiin Lounais-Suomessa lähes 17 500 kuljettajaa. Kiinni jäi 87 rattijuoppoa. Rattijuopoista 32 puhalsi törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävät lukemat ja kuusi kuljettajaa oli huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena. Kiinni jääneistä rattijuopoista 64 tavattiin poliisin valvonnassa. Yleisöilmoituksilla jäi kiinni 11 rattijuoppoa ja 12 oli osallisena liikenneonnettomuudessa. – Valvonta osoitti, että tehokasta rattijuoppovalvontaa on syytä pitää yllä, poliisiylitarkastaja Risto Lammi Poliisihallituksesta sanoo. Poliisi jatkaa tehostetusti rattijuopumusvalvontaa myös ensi viikon ajan. Diilerit kiikkiin Turun poliisi tehokkain selvittämään huumausainerikoksia KARI LAINE POLIISI selvittää Turussa eniten huumausainerikoksia Suomen suurista kaupungeista. Poliisiammattikorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana poliisi on Turussa paljastanut 6,3 huumerikosta tuhatta asukasta kohti. Toiseksi eniten huumerikollisia on saanut kiinni Helsingin poliisi, joka on paljastanut kymmenen vuoden aikana 5,3 huumeroistoa tuhatta asukasta kohti. Seuraavina tutkimuksen listalla tulevat Porin ja Kotkan huumepoliisit. Lounais-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Susanna Arppe arvioi, että Suomen suurissa kaupungeissa on huumerikollisia ja käyttäjiä suurin piirtein yhtä suuri osuus asukkaista. Arppe sanoo, että poliisin paljastamat huumerikosten määrät kertovat mieluummin tutkinnan tehosta kuin käyttäjien ja välittäjien määristä. TURUN ja Lounais-Suomen poliisilaitoksen, joka vielä viime vuonna tunnettiin nimellä Varsinais-Suomen poliisilaitoksena, etuna on Arppeen mukaan vakaviin huumausainerikoksiin keskittynyt ryhmä, joka pyrkii paljastamaan kokonaisia maahantuontiorganisaatioita. Viime syksynä tehtiin esimerkiksi suuri subutex-takavarikko, joka hiljensi vähäksi aikaa kokonaan Turun markkinat. Yksikkö on tehnyt myös vastaavanlaisia isoja amfetamiinitakavarikkoja. Viime vuonna Varsinais- KÄYTETYIN huumausaine Turussa on amfetamiini, seuraavaksi suosituin on kannabis ja kolmantena on subutex. Heroiinin korvautumisessa subutexilla on rikoskomisarion mukaan se hyvä puoli, että yliannostuskuolemia ei enää juurikaan ole. Eniten poliisi on huolissaan nuorten lisääntyneestä kannabiksen käytöstä. Poliisi on törmännyt jopa 12–13-vuotiaisiin pilvenpolttajiin. Vaikka kannabis määritelläänkin miedoksi huumeeksi, sillä on Arppen arvion mukaan kasvavan nuoren elimistölle ja aivoille suuria haittavaikutuksia. Viime torstaina Lounais-Suomen poliisi päätti esitutkinnan jutussa, jossa peräti 120:tä Turun seudulla asuvaa nuorta epäillään huumausaineen käyttörikoksista huumausainerikoksista. Juttu on siirtynyt syyteharkintaan. Liki sata epäillyistä on alaikäisiä. Kirjastosillasta tuli kallis murheenkryyni Timo Jakonen UUTISANALYYSI REILU vuosi sitten ilotulituksen räiskeessä avattu Kirjastosilta jakoi kansaa alusta asti. Puolustajien mielestä silta oli upeinta mitä Suomessa on nähty. Vastustajien mielestä silta oli keskelle kansallismaisemaa survaistu groteski valomiekka. Jotkut epäilivät lasilamellien kestävyyttä. Eikä mennyt kuin kolmisen viikkoa, kun Aamuset (23.12.2013) kertoi ensimmäisen lasipilarin menneen murskaksi. Kiinteistöliikelaitoksen mukaan ainoa mahdollinen syy oli ilkivalta. Sillan turvaksi tuli kameravalvonta. Lisää pilareita hajosi. Kamerat eivät tallentaneet yhtään ilkivallantekoa. Syntyi toinen teoria, jonka mukaan sillan rakenteiden jännitteisyys särki pilareita. PAINE kasvoi. Marraskuun puolivälissä kiinteistöliikelaitos päätti, että syynä ei voi olla mikään muu kuin ilkivalta, vaikka ”iskujälkien” ohella yksiselitteisiä todisteita ei ole. Kommentointivastuu keskitettiin infrapal- Tuhannet ihmiset tulivat katsomaan Kirjastosillan avajaisia 3. joulukuuta 2013. velujen johtajalle Tapio Siirrolle. Asian tonkiminen on ollut työlästä. Kukaan muu kuin Siirto ei enää puhu, vaikka kiinteistöliikelaitos on teknisiä asiantuntijoita väärällään. Virkamiesten siilipuolustukseen vetäytyminen herättää aina uteliaisuuden. Lisätietoa etsitään muualta. Toimitukseen yhteydessä ollut kaupunkilainen huomautti, että lakaisu- +HPPRWWHOH /DKMDNRUWLOOD ' !# ! ##
## ' Suomen poliisilaitos selvitti noin 50 törkeää huumausainerikosta. Törkeitä huumausainerikoksia ovat muun muassa yli kilon painoisen kannabismäärän myyntiyritys tai vastaavasti yli sadan gramman määrän amfetamiinia hallussapito ja levitysyritys. Huumeiden käyttäjien määrää esimerkiksi Turussa on Arppeen mukaan vaikeaa arvioida tarkasti. Takavarikkojen lisääntyminen kyllä kertoo hänen mielestään siitä, että käyttäjien määrä on kasvanut. – Huumemarkkinoillakin toimii kysynnän ja tarjonnan laki, Arppe kuvaa. #
"" #
" # $
# ! !% & ( % $
" "
!% %% " " kone ajaa talvisin sillan yli ”harjat kaiteissa kiinni”. Tapio Siirto myönsi (Aamuset 26.11.), että asia on tiedossa ja sitä tutkitaan yhtenä mahdollisuutena. Samoin kuin ”muitakin mahdollisia kontaktitilanteita”. Ilkivalta ei enää ollutkaan ainoa mahdollisuus. KIINTEISTÖLIIKELAITOKSESSA pohditaan, tulisiko kaikki tuhatkunta
lasilamellia korvata muovisilla. Hintalappu on kuusinumeroinen. Olisi ryhdikästä myöntää, että materiaalivalinnoissa tehtiin virhe. Sillalla voisi myös pitää uusintaremontin yhteydessä tilaisuuden, jossa näytetään, millaista jälkeä napakka vasaranisku pylvääseen tekee. Kutsua odotellessa. TEEMU P. PELTOLA
s 3ËHKÚASENNUKSET s (UOLLOT s +ORJAUKSET s 3UUNNITTELU s ARVIKKEET ' , "" '' ' ' "' '*
"' '* $
* -) )() $
! # )-
ÜÜÜ°Ã??Û?ÕÃ???iÌÕÀ?Õ°w >?? ä{x £Î? äääx U ?ÀÃ? ä{ää Îx{ {{Ç
s (ORMIEN PUTKITUKSET s (ORMIEN PINNOITUKSET s 0IIPUN MUURAUSKORJAUKSET s 0IIPUNHATUT s 6ALMISPIIPUT ASENNETTUNA
AAMUSET 8 KAUPUNKI Tyksin kappeliin uudet kirkkotekstiilit TUOMIOROVASTI Heimo Rinne siunaa taiteilija Liina Pajusen Turun yliopistollisen keskussairaalan kappelia varten valmistamat kirkkotekstiilit ensi tiistaina. Ne koostuvat kolmesta erilaisesta stolasta ja arkkupeit- teestä. Väreinä ovat valkoinen, vihreä ja sininen ja ne ovat käsityönä toteutettuja silkkiapplikaatioita. Tänä vuonna on vietetty turkulaisen sairaalasielunhoidon 60-vuotisjuhlavuotta. Lauantai 6. joulukuuta 2014 Mikä on Turun säilyneistä arvorakennuksista kaikkein kaunein? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TS-arkisto KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Moni pitää Uudenmaankatu 8:ssa sijainneen Nobelin talon purkamista Turun taudin kauheimpana ilmentymänä. Kuva on otettu heinäkuussa 1961. Helmi Tuominen, Yliopistonkatu. Lämmintä ja mukavaa –TYYLINI on rento. Pidän kaikesta lämpimästä ja mukavasta. Neulepaidat ovat minun juttuni, kertoo Helmi Tuominen, 18. Tuominen ostaa vaatteita sieltä, mistä niitä saa halvimmalla. – Enimmäkseen ostan vaatteita kuitenkin H&M:stä ja kirppareilta. Takkini olen silti ostanut Lindexiltä. Kengät ovat Partioaitasta ja huivi kai Glitteristä. Tuomisella on sekä suosikki- että inhokkivärinsä. – Tykkään tummista ja maanläheisistä väreistä. Liian kirkkaat värit kuten keltainen tai pinkki ovat mielestäni kamalia. Tuominen ei luopuisi eräästä omistamastaan villapaidasta. – Äidin vanha villapaita on yli-iso ja aika kamalan värinen. Se on silti niin kiva päällä ja pidän sen kuvioinnista. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Nobelin katkerat muistot Suomen ensimmäisen valokuvan kohde sai tylyn purkutuomion HEIKKI MÖTTÖNEN SANALLA Nobel on aikamoinen painoarvo tieteen ja taiteen maailmassa, eikä syyttä. Turussa Nobel-sana ei painanut kuitenkaan pätkänkään vertaa, kun arvokas Nobel-niminen empirerakennus jyrättiin maan tasalle Uudenmaankadun levennyksen tieltä vuonna 1961. Nobelin talo nimettiin sen suunnitelleen arkkitehdin, Immanuel Nobelin, mukaan. Hän oli piirtänyt rakennuksen Turussa vieraillessaan 1830-luvun loppuvuosina. Immanuel oli maineikkaan ruotsalaiskemistin, Alfred Nobelin, isä. Tämän dynamiitin keksijän nimi onkin esillä maailmanlaajuisesti joka vuosi – sattuneesta syistä. Nobelin talon purkaminen oli surullista jatkoa sille syntilistalle, johon Turku oli sortunut jo kymmeniä kertoja aikaisemmin. Turun kaupunki ei osannut yksinkertaisesti arvostaa omia arvorakennuksiaan, kun tilalle piti saada väkisin tehokkuutta. MAAKUNTAMUSEON johtaja C.J. Gardberg harasi purkamista vastaan viimeiseen asti ja saikin ajatuksilleen vastakaikua. Mukaan joukkoon liittyivät muun muassa Turun kaupungin museolautakunta, kaupungin asemakaava-arkkitehti Pekka Sivula sekä koko tonttialueen entinen omistaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Sivula pisti ammattitaitonsa ja arvovaltansa kehiin ja arvioi, että Nobelin talo ei haittaa millään tavalla Uudenmaankadun liikenteen uudelleenjärjestelyjä. Toiveet kaikuivat kuuroille korville. Turun päättäjät olivat toista mieltä joitain soraääniä lukuun ottamatta. Turun maistraatti antoi mahtikäskyn purusta ja tämän 1840-luvun alussa rakennetun arvorakennuksen kohtalo sinetöitiin kaupunginhallituksen kokouksessa heinäkuun 25. päivänä vuonna 1961. Uudenmaankatu 8:n talojärkäle puuskutti jo silloin Nobelin talon niskaan takaapäin, kun uusi asemakaava muka edellytti näin radikaaleja toimia. TALO liittyy varsin olennaisesti myös suomalaiseen valokuvahistoriaan. Turun piirilääkäri Henrik Cajander nappasi juuri valmistuneesta Nobelin talosta Suomen ensimmäisen valokuvan ranskalaisella dagerrotypiamenetelmällä 3. marraskuuta 1842. Cajander oli kuullut tästä kumouksellisesta systeemistä luennon Turun Talousseuran talossa talvella 1840. Valokuvaamisen mahdollisuuksista lumoutunut lääkäri kävi vielä ennen Nobel-talon kuvaansa Pariisissa. Hän tutustui siellä keksijöidensä avoimesti julkistamaan dagerrotypiamenetelmään. Cajander sai huikeat ensimmäiset kuvansa otettua ja kehitettyä, mutta itse kameran alkuperästä ei ole varmuutta. TÄYSOSUMA Juhlia ja hienoja pukuja OONA KARHUNEN Aki Jalava llettykään. – Ei tätä tossa kyltissä kie Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. ITSENÄISYYSPÄIVÄ puhuttaa 8-vuotiaita Tilda Aaltosta ja Hertta Lehtosta. TILDA: Itsenäisyyspäivän aikaan me yleensä tehään koulus jotain monisteita. HERTTA: Nii yleensä ku on kaikkii eri juhlii ni me tehään niihin liittyvii tehtävii ja puhutaan niistä. T: Ne on ollu ihan kivoi. Mut kotona me ei yleensä tehä mitään erikoista. H: Nii emmäkää muista et me tehtäis mitään erityistä. T: On se ihan kiva juhla vaik ei sitä yleensä kovin paljoo juhlita. H: Me ollaan katottu niit Linnan juhlia. T: Meki ollaan varmaan kolmena vuonna katottu niitä. Iskä ja äiti halus kattoo sen kokonaan. Me oltiin ostettu aika iso kasa karkkii ja sit mäki sain valvoo. H: Niit juhlii on ihan kiva kattoo ku sinne tulee aina semmosii hienoi pukui ja sit on kiva katsella mimmosii ne on. Jollain on ollu semmosii mustii ja sit valkosii ja punasii. Ne on semmosii pitkii mekkoi. T: Siel on ollu yks semmonen tosi hieno musta mekko. H: Mäki tykkään ehkä eniten just niist mustist ja valkosist mekoist. T: SIel on ollu semmosiiki mitä mä haluisin ite mut emmä muista enää et milt ne näytti. IPANADEBATTI H: Mäki oon nähny semmosii mekkoi siel mitä mä haluisin. T: Mut mä en oo tunnistanu mitään julkkiksii sieltä. H: Emmäkää. T: Mä aion kyl ehkä kattoo tänä vuonnaki ne juhlat. H: Nii mäki. T: Me katotaa niit yleensä vanhempien kans. H: Mäki katon jos ne vaan haluu kattoo niit juhlia. T: Viime vuon itsenäisyyspäivä oli mun mielest joku perjantai tai torstai tai sit tiistai. H: Kumpa se ois ollu nytki tiistai. Ei ois tarvinnu mennä yksin kotii.
' 7DUMRXNVHW YRLPDVVD YLLNRQ .DXSSDNHVNXV 6NDQVVL ,WlSllW\ NUV ? ZZZ VLQRRSHUL À 0D²SH ² ? OD ² VX ²
10 Urheilu&liikunta Lauantai 6. joulukuuta 2014 AAMUSET Mikael Rydenfelt Kiekkolegenda Timo Nummelin pelasi vuosi sitten yhden pelin kakkosdivisioonassa Paimion Hakan väreissä. Seniori ei jäänyt nuoremmistaan vauhdissa jälkeen. muksella paikkaan muita puutteita. En toki odota, että olen kärkipään pakki. Sen verran rehellinen on oltava itselleenkin. Mutta odotan, että pärjään siellä, vaikka vastassa onkin 1990-luvulla syntyneitä pelaajia, Nummelin linjaa. Legenda vetää kansaa Timo Nummelin tuo yhteen otteluun satojen SM-liigapelien kokemuksen ILKKA LAPPI VUODENVAIHTEEN jälkeen Kaarinassa saadaan Suomi-sarjan otteluun Kaarinan Indiansin ja Nokian Pyryn välille kunnon lisäjännitettä, kun kolme kokenutta pelimiestä pukee Intiaanien pelipaidan päälleen 3. tammikuuta pelattavaan otteluun. Vaikka Indians on mukana tänä syksynä alkaneessa yhteistyössä TPS:n ja Tuton kanssa, ei Kaarinaan kuitenkaan tule nyky-TPS:n pelaajia. Sen sijaan Kaarinassa nähdään Timo Nummelin, Kai Ortio ja Riku Rahikainen. Ottelu on osa Kaarina liikkeelle -hyväntekeväisyystapahtumaa, jolla kerätään varoja Indiansille. – Tempauksella haetaan lisää katsojia ja yhteistyökumppaneita. Olen saanut palautetta, että monet eivät edes tiedä, että Kaarinassa pelataan Suomi-sarjaa, taustoittaa Indiansin varapuheenjohtaja Mikko Huhto Ortiolta tullutta ideaa. KULUVA vuosi on 66-vuotiaalle Nummelinille juhlavuosi, sillä legendan kiekkoura alkoi 50 vuotta sitten vuonna 1964. – Eikä se sen jälkeen ole loppunutkaan. Vaikka 1994 lopetin Kiekko67:ssa, lajia en ole lopettanut missään vaiheessa. Pelaaminen on vaan niin hirvittävän hauskaa, etten sitä osaa lopettaa, sanoo edelleen viisi kertaa viikossa jäällä käyvä Nummelin. Viime vuosina ”Numppa” on pelannut yhden pelin per vuosi Paimion Hakassa. Tästä kaudesta on tulossa vilkkain pitkään aikaan, sillä Nummelinin suunnitelmissa on pelata kuluvalla kaudella Suomi-sarjan lisäksi yksi ottelu myös Paimiossa länsirannikon alueen II-divisioonaa. – Olen luottavainen, että pärjään pelillisesti myös Suomi-sarjassa. Koke-
&' '& &%& & !
&'''
&' '''
& % "
' &% SUOMI-SARJA on Kaarinassa tällä kaudella kulkenut nousujohteisesti. Vaikean alkukauden jälkeen voittojakin on Mika Luukkaisen suojateille alkanut tulla. Osasyy hankalaan alkuun oli se, että joukkueen rakentaminen päästiin aloittamaan kunnolla vasta loppukesästä. Vaikka TPS:n, Tuton ja Indiansin yhteistyössä Indians on se, jolla on vähiten sananvaltaa, on yhteistyö ollut hedelmällistä myös kaarinalaisten näkökulmasta. – Yhteistyö on ollut meille erittäin positiivinen asia. Olemme saaneet TPS:n A-nuorista pelaajia ja Kristian Järvinen kävi meillä olemassa yhden pelin maalissa. Lisäksi Tutosta on tullut pelaajia hakemaan pelituntumaa meiltä. Kyllä Liigasta tai Mestiksestä tulevat pelaajat tuovat hyvää värinää pukukoppiin, Huhto kehuu. – Jatkossa olemme varmaan osalle pelaajista luonteva askel, jos hyppy A-junioreiden Mestikseen on liian suuri, hän näkee. Oli lähellä, ettei Nummelin pelannut tällä kaudella kolmella eri sarjatasolla. Suunnitelmissa oli pelata yksi vaihto Liigassa, mutta haave kariutui, kun Liigasta ei irronnut pelilupaa.
&
" # &
%" #
&'''
11 Urheilu&liikunta AAMUSET Lauantai 6. joulukuuta 2014
LÄTKÄLIIGA ILMOITUS Saneeraus ja Maalaus Kotipizza Humalistonkatu Mitä yrityksenne tekee? - Teemme Kotipizza-brändin mukaisia korkealuokkaisia pizzoja, kertoo franchise-yrittäjä Marko Juntunen. Mitkä ovat vahvuuksianne? - Pitkä kokemus alalta. Kotipizza-ketju on yli 25 vuotta vanha. Tuotteemme tunnetaan ja pizzat noudattavat Kotipizzan asettamia standardeja. Lisäksi kuljetuspalvelumme on nopea. Millaiset ovat alan näkymät? - Kilpailu on tiukkaa. Keskustan alueella on paljon ruokapaikkoja. Taloustilanne vaikuttaa tähän alaan, kuten varmaan kaikkialle muuallekin. Kulujen kanssa täytyy olla tarkkana. Mikä on rakkain TPS-muistosi? - Ensimmäisenä mieleen nousee viimeisin mestaruus keväältä 2010. Se tuli nousujohteisen kauden päät- HUMALISTONKATU ERANDER www.erander.? teeksi. Aiemminkin joukkue j oli ollut hyvä, mutta ta verrattuna 2010 mestaruuteen,, aiemmat mestarijoukkueet olivat pelanneet tasaisesti koko kauden. tat TPS:lta tällä Mitä odotat kaudella? - Vaikea sanoa, mihin suuntaan peli lähtee valmentajavaihdoksen jälkeen en kääntymään. än. Joukkue on n hyvä, mutta jostain syystä stä tulokset eivät ole vastanneett odotuksia. Toivon, että joukkue ue pystyy pelaamaan nousujohteisen eisen kauden ja alkaisi niitä vierasvoittojakin voittojakin tulla. virtaa riittää motonet korjaamo www.mmkuntotalo.com Turun Tietopalvelu Mitä yrityksenne tekee? y y - Olemm Olemme tulostus- ja asiakirjahallintaan sekä esitystekniikkaan hallintaa erikoistunut yritys. Myymme erikoist palveluit palveluitamme kaiken kokoisille yrityksille yrityksill päätoimialueenamme Varsinais-Suomi. Meiltä saat avaiVarsinais met käteen kä -periaatteella kaikki moni monitoimilaite-, kopiokone-, tulostin-, ja asiakirjahallintatulo sekä esitystekniikkaratkaisut, sek kertoo toimitusjohtaja Hanker nu Haapaniemi. Millaiset ovat alan näkymät? - Yleiseen taloudelliseen tilanteeseen nähden meillä menee hyvin. Olemme viime aikoina saaneet paikallisia ja valtakunnallisiakin isoja kumppaneita asiakkaiksemme. Olemme toista kautta panostaneet TPS-yhteistyöhön hallissa pyörivän Turun Tietopalvelun SHARP-studion merkeissä, joka on tuonut meille positiivista näkyvyyttä TPS-henkisiin yrityksiin. M Mitkä ovat vahvuuksianne? - Paikallisuus ja pitkä kokkemus. Meillä on myös oma huolto. Meillä ei tingitä henkilökohtaisesta asiakaspalvelusta ja toimintamme on suoraan kahden yrittäjän välistä, joten yhteisymmärrys löytyy varmasti. va Mitä odotat tältä kaudelta? - Odotukset olivat kauden alussa isot, mutta pelit eivät ole sujuneet odotetusti. Voittamisen kulttuuri on viime vuosina hukattu. Joukkueessa on kuitenkin potentiaalia ja näyttää siltä, että uusi valmennusjohto on saamassa uuden pelisysteemin kohdalleen ja TPS voi nousta kuuden parhaan joukkoon. LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY Mikä on paras TPS-muistosi? - Vaikea kysymys, kun sekä minulla että suvullani on niin pitkä TPS-tausta. Play-offs pelien seuraaminen veljieni ja poikani kanssa myös vieraspaikkakunnilla ja mestaruuksien hakeminen on kuulunut menestysvuosina aina kevääseen. Puh. 23 24 040, GSM 0400 862 749, Yliopistonkatu 32, 20100 Turku HUMALISTONKATU www.markiisijapeite.? Matot ja mattohuolto Lätkäliigan tilanne TPS–Saipa -ottelun jälkeen Turun Tietopalvelu ..................................... 112 Lehtipalvelu Pirjo Rantala ............................. 68 Kotipizza-Humalistonkatu ............................ 101 Kallun Grilli................................................. 67 Aurator ................................................... 100 Saarikallio .................................................. 66 Mainosnerg ............................................... 98 Turun Vuokra-Asunnot ................................. 65 Olavin Krouvi .............................................. 98 Metaplan ................................................... 95 Radio Auran Aallot ...................................... 91 Green Carpet ............................................. 87 TURUN SEUDUN VUOKRAVÄLITYS OY www.tsvv.fi p. 02 2505 861 Myllyn Apteekk ........................................... 83 Motonet korjaamo ...................................... 80 Saneeraus ja maalaus Erander ..................... 79 Aamuset ................................................... 76 Merkkihanski .............................................. 75 Lasitusliike Roininen .................................... 74 Linnan Apteekki .......................................... 73 Akku-Pojat ................................................. 71 Tällä sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkausta SM-liigakaudella 2014-15. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 20 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan pistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.fi. MERKKI HANSKI LÄNSIKESKUS
30 Urheilu&liikunta Lauantai 6. joulukuuta 2014 AAMUSET Yhteistyö toi motivaatiota FBC:n ja Loiston yhdistyminen mahdollisti joustavuuden Kaisa Virtanen ILKKA LAPPI TURKULAINEN juniorisalibandy astui kesällä uuteen aikaan, kun FBC Turku ja Loisto siirtyivät saman katon alle. Kun yhteistyötä on jatkunut muutaman kuukauden, ollaan Loistossa tyytyväisiä yhdistymiseen. – Aluksi meillä valmentajillakin oli vähän päät pyörällä, kun ei tiedetty miten yhteistyö käytännössä lähtee toimimaan. Yhdistyminen on kuitenkin ollut monin tavoin positiivinen asia ja käytännön asiat ovat toimineet yllättävänkin helposti, toteaa Loiston Btyttöjen valmentaja Sophie Solin. Erityisen positiivista on pelaajien joustava liikkuminen joukkueiden välillä. Esimerkiksi B-tyttöjen runko on melko kapea, mutta muiden ikäluokkien pelaajien myötä pelaajia on riittävästi, vaikka peli- ja harjoitustahti on ajoittain tiiviskin. – Teemme tiivistä yhteistyötä neljän eri joukkueen kanssa. Suurin osa tytöistä pelaa kahdessa joukkueessa. Heille on nimetty niin sanotusti ykkösjoukkue, jonka lisäksi he käyvät kakkosjoukkueen tapahtumissa jonkin verran. Yhdistyminen on selvästi motivoinut tyttöjä, kun on selkeitä väyliä, miten pelaajana etenee vanhempiin ikäluokkiin siirryttäessä. LOISTON B-tyttöjen pelaajarungossa on tällä hetkellä suurehko ikähaitari. Vanhimmat pelaajat ovat 1997 syntyneitä, mutta mukana on myös 2000 syntyneitä. Iso ikäjakauma ei kuitenkaan ole valmentajalle ongelma. – Vuonna 2000 syntyneet ovat taitotasoltaan niin hyviä, että he pysyvät mainiosti mukana. He ovat pelanneet jo monta vuotta ja rutiini harjoitteluun on kova. Pelaajat siirtyvät muutenkin joukkueiden välillä. Viikoittain mietitään esimerkiksi sitä, missä joukkueessa tyttöjen on hyvä harjoitella. Me valmentajat kuitenkin vaadimme sitä, että koulu menee salibandynkin edelle, Solin sanoo. FBC:n ja Loiston yhdistymisen yksi keskeinen päämäärä oli luoda yhtenäinen pelaajapolku tyttösalibandyn puolelle. Tämä on toteutumassa jo ensi kaudeksi. Loiston B-tytöillä on riittänyt iloa sekä peliesitysten että FBC:n ja Loiston yhdistymisen vuoksi. – Ensi vuodeksi ollaan saamassa tyttöjen puolelle A:sta F:ään jokaiseen ikäluokkaan joukkue. Uskon että sillä on entisestään tyttöjen motivaatiota lisäävä vaikutus. Seurassa ' $ $$
' $ & $ $
!
' $ $ on lisäksi muutaman hengen työryhmä, joka pohtii jatkuvasti, mihin suuntaan toimintaa viedään. Se on valmentajankin kannalta hyvä, sillä valmentaja voi keskittyä päivittäiseen toi- mintaan ja valmentamiseen hallilla, Solin kiittelee. TÄNÄ syksynä Loiston B-juniorit pelaavat tyttöjen 1. divisioonaa. Hyvin alkaneen kauden tavoitteet ovat korkealla. – Kolminkertaisessa sarjassa ehtii tapahtua paljon, mutta kyllä tavoitteeksi on asetettu pelata pitkälle kevääseen. SM-karsinnat siintävät mielessä, Solin miettii. MRNDLVHOOH YHURQSDODXWXVWD
%" $'$ $' $ $ * ' ( $ $ ( * ( & & * $ ( $ $ ))) $ (' (ANSA KRS 0 -YLLY KRS 0 /NLINE 3TORE 0%42)&5. ?
AAMUSET Lauantai 6. joulukuuta 2014 Urheilu&liikunta 31
32 Urheilu&liikunta Lauantai 6. joulukuuta 2014 AAMUSET Kansainvälisyydellä huipulle Ervin Szücs yllättyi turkulaismiekkailijoiden motivaatiosta Ilkka Lappi ILKKA LAPPI TURUN Miekkailijoiden päävalmentajaksi elokuussa saapunut unkarilainen Ervin Szücs on yllättynyt monta kertaa positiivisesti ensimmäisten Turussa vietettyjen kuukausien aikana. Ennen Turkuun tuloaan muun muassa USA:n kadetti- ja juniorimaajoukkueita valmentanut Szücs uskoo, että suomalaisilla ja turkulaisilla on eväitä nousta jopa kansainväliselle huipulle. – Kansainväliset kontaktit ovat tärkeitä koko suomalaisen miekkailun kannalta. Turussakin on nuoria hiomattomia timantteja, joilla on eväitä päästä pitkälle. Motivaation ja kovan työn lisäksi se vaatii entistä enemmän kisaamista kansainvälisissä ympyröissä ja kansainvälisiä kontakteja, Szücs toteaa. Kun Szücsin puheita kuuntelee, vakuuttuu nopeasti ainakin siitä, että motivaatiosta turkulaisten menestys ei jää kiinni. Päävalmentaja kehuu moneen kertaan turkulaisten kovaa halua kehittyä lajissa. – Minulle valmentajana on haastavaa, mutta myös palkitsevaa, kehittää seuraa kokonaisvaltaisesti. Turussa on useampi todella lahjakas nuori miekkailija. Koko seurassa kaikilla miekkailijoilla on valtava halu oppia ja kehittyä. He todella panostavat paljon lajiin. Sitoutumisen taso oli jopa positiivinen yllätys minulle, unkarilainen hehkuttaa. UNKARILAINEN miekkamies on valmentanut aktiivisesti jo 15 vuotta. Tosin ammattivalmentaja Szücsista tuli sattumalta. – Unkarissa oli helppoa aloittaa, koska lajilla on niin vahva asema maassa. Isänikin oli miekkailija. En koskaan ajatellut valmentamisesta itselleni ammattia, mutta siinä vaan kävi niin, että seurassani tarvittiin valmentajaa. Aloitin valmentamisen, kun olin 19-vuotias. Vuoden 2012 MM-kisoissa Szücsin valmentama amerikkalainen Alexander Eldeib ”Turussa on hiomattomia timantteja.” voitti kadettien MM-pronssia. Myös muut Szücsin valmen- Ervin Szücsin päivät täyttyvät miekkailusta. Hän vetää kuukaudessa turkulaismiekkailijoille pari sataa yksityistuntia ja lisäksi yhteisharjoituksia. nettavat ovat vuosien varrella menestyneet. – Ystäväni on valmentanut Helsingissä monta vuotta ja häneltä kuulin, että Turussa etsitään valmentajaa. Hän käytännössä houkutteli minut Suomeen. Kun otin yhteyt-
tä Turkuun, täällä oltiin heti avoimia ja asiat loksahtivat paikalleen, Szücs kuvailee tietään Turkuun. KULUVA syksy on turkulaisille miekkailijoille ollut hyvä. Syyskuussa Inka Mikkilä voitti kadettien PM-pronssia. Lokakuussa puolestaan Emmi ja Mikael Rydenfelt voittivat säilän PM-pronssit. Vaikka lajitaidot ovatkin hyvällä tasolla, korostaa Szücs kokonaisuutta. – Miekkailu ei ole vain lajiharjoittelua. Fysiikan pitää olla $QQD ODKMD MRND NRVNHWWDD NDLNNLD
& & ' $ $
!$
&
!
( ! ! $
!&$$
)% %"" )) !!
$ # # '" "
'' %%% # # &
# ! # # ## $ $ kunnossa, mutta myös henkisen puolen. Se on yksi osa-alue, johon jo nyt panostamme. Meillä on mentaalivalmentaja mukana kisoissa ja hänen kanssaan tehdään säännöllisesti työtä myös muulloin kuin kisoissa tai kisojen lähestyessä.
34 Kaarina Lauantai 6. joulukuuta 2014 AAMUSET Luontoa linssin takana Kaarinassa on kuvattu luonnon ihmeitä intohimoisesti parikymmentä vuotta Marjo Pinnioja HENRIIKKA FINGERBORG KAARINAN Kuvaajat ry täytti tänä vuonna 20 vuotta. Aktiivisesti toimivassa yhdistyksessä on tällä hetkellä nelisenkymmentä jäsentä. Kaikki ovat harrastajia, mutta muutama on saanut myös leipänsä harrastuksestaan. Yhdistyksen puheenjohtaja Marko Raitala muistelee, että toiminta lähti alunperin turkulaisen kameraseuran ”kapinaliikkeestä”. – Kapina laantui, mutta toiminta jatkuu aina kerran kuukaudessa. Itse olen ollut mukana harrastamassa kahdeksan vuotta. Viime viikolla juhlimme yhdistyksen pyöreitä vuosia Hovirinnan koululla. Juhlissa oli osuvasti esiintymässä kasvikuvaaja- ja kirjailija Jukka Lehtonen, sillä luonto on lähellä yhdistyksemme sydäntä, Raitala kertoo. Juhlavuoden kunniaksi kuvaajat päättivät koota juhlanäyttelyn, jonka teemana on Suomen kaksikymmentä yleisintä kasvia. Näyttelystä päätellen yleisin on kataja, ja tätä seuraavat muunmuassa puolukka, maitohorsma, metsälauha, mustikka ja hieskoivu. Ensiesitys oli juhlissa, mutta näyttely kiertää koko ensi vuoden. INTOHIMOISET luontokuvaajat harrastavat kuvaamista tietenkin omalla ajalla, mutta yhdistys järjestää kuvausretkiä pari kertaa vuodessa. – Ensi vuodeksi on suunniteltu ainakin retkeä saaristoon. Edellisiltä saaristoretkiltä on jäänyt päällimmäiseksi mieleen kova sumu. Itselleni Henriikka Fingerborg Kaarinan kuvaajien 20-vuotisjuhlanäyttelyssä pääosassa olivat Suomen yleisimmät kasvit. Kotipihlaja on sijalla 11. mieluisimpia kuvaushetkiä on aamu- tai iltahämärä. Yhdistyksellä on myös joka kuukausi oma kilpailu, nimeltään Salakampa. Raitala vinkkaakin, että kilpailuun voi osallistua kuka tahansa nimettömänä. Kilpailussa on tarkoitus lähettää aiheen mukainen kuva raadin arvosteltavaksi. – Kilpailussa on joka kuukausi oma teemansa. Joulu- kuun Salakamman aiheena on lepo. Kilpailun nimi on saanut alkunsa kelkasta, eli kammasta, jossa säilytetään diakuvia, Raitala paljastaa. Suomen 20 yleisimmän kasvin kuvista koottu juhlanäyttely on seuraavaksi nähtävissä Kaarina-Seuran tiloissa Koriston talleilla, Prännikatu 1, Kaarina. Näyttely on avoinna 12.1.-30.1.2015 välisen ajan. lähellä. Raitala on ollut Luontokuvaus on yhdistyksen ja puheenjohtaja Marko Raitalan sydäntä vuotta. n kahdeksa mukana ssa toiminna Kuvaajien Kaarinan
6RLWWR MD ODXOXWXQQLW ZZZ PXVLLNNLNRXOXLORQHQ IL PP WHQDYD MD URNNLPXVNDULW ElQGLW NLWDUD MD UXPSXU\KPlW <NVLW\LVWXQQLW HUL VRLWWLPLVWD /LVlWLHWRMD WLLQD LORQHQ#HYO IL ZZZ SLLNNLRQVHXUDNXQWD IL
36 AAMUSET YLLÄTYSHERKKU VIIHDE Muumilaakson uudet asukit TURUN sarjakuvakeskuksen joulukuun näyttelyssä on esillä Tove Janssonin juhlavuoden päättävä kiertonäyttely Muumien jäljillä. Suomalaiset sarjakuvataiteilijat ovat saaneet luoda näyttelyyn täysin uusia, itsensä näköisiä Muumilaakson hahmoja. Alun perin Helsingin kirjamessuille koottu näyttely on avoinna Turun sarjakuvakeskuksessa 7.–31. joulukuuta. Mikä on kaikkien aikojen joululeffa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 6. joulukuuta 2014 Vuosisadan aikamatka ESAN VALINTA Glamourin kääntöpuolella DAVID Cronenbergin ohjaama ja Bruce Wagnerin käsikirjoittama satiiri Maps to the Stars runnoo huvittavalla tavalla Hollywoodia, kuuluisuutta ja himmenevää tähteyttä. Julianne Moore esittää äitisuhdettaan murehtivaa näyttelijää, jolle John Cusackin hahmo tarjoaa mukalohduttavaa huuhaaterapiaa. Mia Wasikowska on häiriintynyt julkkisbongari ja Evan Bird entinen lapsitähti, joka on yksi luotaantyöntävimmistä hahmoista, joita olen nähnyt valkokankaalla aikoihin – ja juuri siksi niin ikimuistoinen. Elokuvan absurdista matkasta jää katsojalle muistoksi paljon pohdiskeltavaa. Maps to the Stars saa naamalle niin muikean virneen, ettei sen luomasta painajaisesta oikeastaan haluaisikaan herätä. Kenelle: Niille, joilla ei ole ongelmia erittäin vinoutuneen huumorin kanssa. Arvio: Piikikäs Hollywood-satiiri, joka hykerryttää ja ahdistaa samoista syistä. ESA TÖYKKÄLÄ Valokuvaajapariskunnan hahmot seikkailevat vanhoissa asetelmissa Atelieri O. Haapala ESA TÖYKKÄLÄ KUN saksalaissyntyinen Onyx Haapala jäi Suomessa leskeksi 1800-luvun lopussa, hän ryhtyi valokuvaajaksi ja kutsui Saksasta serkkunsa Helmut Schweinsteinin avuksi. Yhdessä kaksikko muodosti Atelieri O. Haapalan, jonka seikkailut veivät valokuvissa muun muassa Egyptiin ja Skotlantiin asti. Harpataan valokuvan raamien sisältä hetkeksi todellisuuteen: Haapala ja Schweinstein ovat taiteilijapariskunta Saara Salmen ja Marco Melanderin alter egoja. Hahmot saivat syntynsä noin kuusi vuotta sitten, jolloin Salmi työskenteli Museoviraston kuva-arkistossa. – Digitoin paljon muotokuvavalokuvia vuosisadan vaihteen kummaltakin puolelta. Ne ovat vain jotenkin mielettömän lumoavia. Siitä saatiin idea lähteä bileisiin ottamaan samantyylisiä kuvia. Siitä sitten ruvettiin keksimään meidän hahmoillemme tarinaa ja miettimään, mitä he tekivät sata vuotta sitten, Salmi kertoo. ATELIERI O. Haapalan valokuvat henkivät viktoriaanista tunnelmaa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Joku saattaa havaita kuvissa pienen ripauksen goottityyliä. Jos Haapalan ja Schweinsteinin elämästä tehtäisiin elämäkerrallinen elokuva, näyttelyn valokuvat olisivat kohtauksia. Valokuviin on valikoitunut vuosisadan vaihteelle ominaisia teemoja ja ilmiöitä. Kuvien aiheet eivät varsinaisesti keskity lääketieteen tai teknologian läpimurtoihin, mutta keksinnöistä kumpuava optimismi heijastuu valokuvien tunnelmasta. Kuvien ihmisillä ei ole vielä aavistustakaan kahdesta edessä olevasta maailmansodasta. Kenties siksi ne tuntuvat niin idyllisiltä. – Mutta ehkä tässä on kyse siitäkin, miten me ajattelemme, että mitä he silloin ajattelivat. Sehän on vain meidän tulkintaamme, Salmi sanoo. SALMEN ja Melanderin valokuvataide ammentaa vaikutteita muun muassa kansojen ja kulttuurien kuvauksesta. Yksi valokuva voisi aivan hyvin olla otettu afrikkalaisista savimajan edessä,
$* (% ( % % ( # +++" % )) "
!
!
!
Arctic Hunt. 2009. Tästä kuvasta Atelieri O. Haapalan uusviktoriaaniset seikkailut alkoivat. mutta kuvassa seisoo alaston suomalaisperhe saunan vieressä. Kaksikko Atelieri O. Haapala poseeraa kuvan reunassa, kauempana alkukantaisen metsäläiskansan yksilöistä. – Etnografia kiinnostaa, mutta aina ei tarvitse mennä kauas. Suomalaisessakin kulttuurissa on paljon mielenkiintoista. Esimerkiksi karhunpalvon- taa saattoi olla jossain vielä sata vuotta sitten. Karhulle järjestettiin häät ja karhun kallo vietiin korkealle mäntyyn, jotta karhu pääsi takaisin kotiin. Atelieri O. Haapala: Aikamatka Valokuvakeskus Perissä 4. tammikuuta saakka. Näyttelyn yleisökuvaustapahtumassa 13.12. voi kuvauttaa itsensä talvista taustaa vasten maksua vastaan. >SZ\S]e[ [feW^^W fS[ kef{h{^^W , ,% ,& &*!%
VUOSINA 1939–45 noin 700 000 henkilöä palveli rintamalla. 94 000 kaatui, saman verran vammautui pysyvästi. 95 000 naista palveli rintaman välittömässä läheisyydessä. Nyt sotiemme veteraaneja on jäljellä 16 000 miestä ja 11 000 naista. Sotainvalideja on 3 500. Aloitettuani vuonna 2011 uutena kansanedustajana jäi mieleen sykähdyttävimpänä hetkenä syksy 2011, kun eduskuntaan saapui yli 100 veteraania. Heillä oli kunniamerkit rinnassa ja tummat puvut päällä. Osa tuli pyörätuolissa, osa hitaasti ja ryhdikkäästi kävellen. Heillä oli viesti: ”Olemme vielä elossa, älkää leikatko kuntoutuksestamme”. Eduskunnan puhemies, useita ministereitä ja kansanedustajia oli vastaanottamassa viestiä. Veteraanijärjestöjen taholta on kantautunut vastaava viesti joka vuosi. Kuntoutus- ja kotipalvelut on turvattava. Miksi veteraanit joutuvat muistuttamaan päätöksentekijöitä olemassaolostaan joka ikinen vuosi? Miksi on veteraanikeräyksiä joka vuosi? Siksi, että veteraanien kuntoutusta ja hoivaa ei ole koskaan järjestetty kunnolla. VASTA tänä vuonna Kela on alkanut antaa henkilötietoja kunnille, jotta kuntoutukseen Turha byrokratia pois pelastustoimesta oikeutetut henkilöt saavutettaisiin. Valitettavasti valtaosa avun ansainneista on jo kuollut. Veteraanipalvelujen saavuttamattomuus on ollut erityisesti suurten kaupunkien ongelma. Tähän liittyvät käytännön hankaluudet ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta asioiden korjaamiseksi ei ole aiemmin laitettu tikkua ristiin. Olen jättänyt lakialoitteen sotavammalain muuttamiseksi alkusyksystä, koska laki kaipaa kipeästi päivittämistä. Ehdotin lakialoitteessani, että vuonna 1948 säädetty haitta-asteluokittelu poistettaisiin kokonaan sotaveteraaneilta. Perustelin aloitettani veteraanien yli 90 vuoden keski-iällä ja tästä johtuvilla hoitotarpeiden muutoksilla. Aloite keräsi 51 allekirjoitusta eikä edennyt äänestykseen asti. Ei voi kuin ihmetellä. Miksi emme hoida maamme itsenäisyyden pelastaneiden asioita kuntoon vielä kun se on mahdollista? Heitä on jäljellä enää 27 000 henkilöä. Suomen kansa kunnioittaa sotiemme veteraaneja, mutta onko valtiovalta kunnioittanut heitä tarpeeksi päätöksissään vuosien saatossa? Ei tarpeeksi. Seuraavalla hallituksella on vielä mahdollisuus korjata asioita elossa olevien sotiemme veteraanien osalta. RITVA ELOMAA KANSANEDUSTAJA (PS.) PELASTUSTOIMEN rakenteita on uudistettava. Uudistuksessa on keskityttävä ydintehtävien turvaamiseen ja turhan byrokratian karsimiseen. Pelastuslaitosten määrän tulee vastata toimintaympäristön tarpeita. Alueellisia pelastuslaitoksia on tällä hetkellä 22. Niiden resurssierot ovat huomattavat, samoin mahdollisuudet vastata toimintaympäristön muutoksiin. On selvää, että 90 työntekijän pelastuslaitoksella ei ole samanlaisia mahdollisuuksia saavuttaa pelastustoimelle asetettuja tavoitteita kuin 600 työntekijän pelastuslaitoksella. Palomiesliitto kannattaa aluepelastuslaitosten määrän karsimista viiteen. Rakenta- AAMUSET Unohdetut veteraanimme malla aluepelastuslaitoksista laajempia hallinnollisia kokonaisuuksia turvataan resurssien riittävyys pelastustoimen ydintehtävissä, pelastustoiminnassa. Uudistuksen lopputuloksena voitaisiin jopa lisätä operatiivisissa tehtävissä toimivien ammattilaisten määrää. Palomiesliitto kannattaa viiden alueellisen koulutus- ja komentokeskuksen perustamista valtakuntaan siten, että jokaisella viidellä aluepelastuslaitoksella on komentokeskus sekä koulutus- ja harjoitusalue. Pelastustoimen hallinnot, tutkimus- ja kehittämistoiminta tulee keskittää yhteen valtakunnalliseen yksikköön. MIELIPIDE Nuttu nurinpäin VIIME perjantaina juhlittiin tahtomisen merkeissä tasa-arvoisen avioliittolain läpimenoa. Arkkipiispa Kari Mäkinen ilmaisi ilonsa asiasta, mikä sai ennätysmäärän konservatiivisia kirkon edustajia painamaan eronappia. Kirkon rooli on vaikea, oli se ahdas- tai vapaamielinen, aina joku imaisee herneet syvälle sieraimiinsa. Kirkosta eroamisesta on tullut vahva mielenilmauksien leikkiväline. Välillä tekisi mieli huutaa maailmalle, että päättäkää jo kuulutteko kirkkoon vai ette. Kun kirkon edustaja sanoo teeveessä pahasti, avataan nettiyhteys ja eroakirkosta.fi. Mutta sitten tuleekin siskolta kutsu kummiksi ja liitytään taas seurakunnan paimeneksi. Vähän sama kuin päräyttäisi avioeropaperit heti vetämään, kun ukko palaa pikkujouluista huulipunaa paidankauluksessa. Viikon mökötyksen päätteeksi antaisi anteeksi tahran osoittautuessa öisellä grillivisiitillä hodarista purskahtaneeksi ketsupiksi. Toimitaan hetken mielijohteesta ja unohdetaan lupaukset vastamäestä. Ei pidä ymmärtää väärin, jokainen tekee valintansa oman sydämensä mukaan. Silti kirkosta näyttää tulleen suhdanteille herkkä tuuliviiri, jonka arjen toiminta nähdään irrallisena arvokeskusteluista. Kakusta syödään vain kermat. Monet kirkosta eronneet käyttävät kirkon maksuttomia palveluita, perheneuvontaa ja lasten kerhoja tai haikailevat kirkkohäiden perään. Itse en maksa kirkollisveroa ja koska en palvele kirkkoa, en oleta sen palvelevan minua. Jori Liimatainen Tulipalo vaati kahden ihmisen hengen Virusmäentiellä 4. marraskuuta. Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki Lauantai 6. joulukuuta 2014 KOLUMNI PALOMIESLIITON LIITTOKOKOUS PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 39 040 589 0820 (myyntipalvelu) KERRAN vuodessa olen käynyt kauneimmissa joululauluissa, mutta maksanut pääsymaksuni aina kolehdin muodossa. Olen kiitollinen, että laulutaidoton pakanakin on tervetullut rääkymään lehtereille. Mutta en silti käännä nuttuani nurinpäin. (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? HANNELE SIVONEN INTERNET www.aamuset.?