Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 | Nro 2 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Jaakko Rasi oli eläinlääkärinä yli 40 vuotta. Eivätkä kipeät lemmikit jätä häntä rauhaan eläkkeelläkään. Kaupunki s. 8 Eläimiä koko elämä Juraj Simek yllättyi, kun hän luki TPS:n pelaajalistaa. Hän luuli, että Petteri Nummelin on jo lopettanut uransa. Urheilu s. 10 Mitä, pelaako Nummelin? Hedonistisen Koskenlaskijan rooli Vares-elokuvassa teki Miska Kaukosen unelmista totta. Viihde s. 15 Rosoinen roisto Sairausloman pituus ei riipu vain vaivasta, vaan myös lääkäristä. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 7.1.2015 Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 TAANTUMAN vakituisia seuralaisia ovat näköalattomuus ja toivottomuus. Usko tulevaisuuteen hiipuu. Suomalaisen yhteiskunnan suuria linjoja linjoja on ollut koulutustason nopea nousu, mutta usko koulutuksen voimaan on hiipumassa. Sotien jälkeen taloudellista niukkuutta kompensoi usko siihen, että tulevilla sukupolvilla kaikki on paremmin. Jälkikasvua kannustettiin kouluttautumaan, koska sen arvioitiin olevan tae paremmasta. Kodit eivät enää samalla tavalla kannusta opiskelemaan, vaikka kannattaisi. Korkeasti koulutettujen työttömyys on noussut nopeammin kuin muiden ryhmien, eivätkä leipäjonotkaan ole vieraita maisteristyöttömille. On helppo ymmärtää, että on hyvin turhauttavaa opiskella pitkään ja tunnollisesti ja havaita, ettei vaivannäköä arvosteta tai edes tarvita. VARSINAIS-SUOMEN liiton tilastokatsauksen mukaan koulutetut työllistyvät kuitenkin edelleen selvästi paremmin kuin kouluttamattomat. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on katsauksen mukaan selvästi korkein ja työttömyysaste matalin. Varsinaissuomalaisten keskimääräinen koulutustaso on korkea, maan kolmanneksi korkein Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Korkea-asteen koulutus oli vuonna 2013 jopa 29 prosentilla ja keskiasteen koulutus 40 prosentilla maakunnan 15 vuotta täyttäneistä. Vailla perusasteen jälkeistä tutkinto on 31 prosenttia varsinaissuomalaisista. KOULUTUSTASO on noussut huimaa vauhtia. Vuonna 1970 vain joka neljännellä oli perusasteen jälkeinen tutkinto, mutta vuonna 2013 tutkinto oli jo noin 70 prosentilla. Ilman tutkintoa olevien määrä on puolittunut. Keskiasteen tutkintojen määrä on kaksinkertaistunut. Korkea-asteen tutkinnon omaavien määrä on kolminkertaistunut. Vähintään maisteritason tutkinnon suorittaneiden määrä on seitsenkertaistunut. Ilman koulutusta on vaikea saada enää mitään töitä. Vailla tutkintoa olevien työllisyysaste on matala, keskimäärin jopa alle 50 prosenttia, ja työttömyysaste ylittää 20 prosenttia. Koulutus kannattaa yhä. LASSE VIRTANEN Koulutus yhä työn tae KUULUUKO ryhmäkuri edustukselliseen demokratiaan? Vai onko se demokratian vastaista? ROSENLÖF: Puolue on joukkoliike. Jokainen puolueen jäsen tietää, että teemme enemmistöpäätöksiä. En tykkää sanasta kuri, sillä sosiaalidemokraattien pelisääntöihin kuuluu, että enemmistö päättää. Moni äänestäjäkin siitä tietää. HARTIALA: En olisi koskaan varmaan liittynyt kokoomukseen, ellei valtuustoryhmällä olisi ollut sellaista sääntöä, että saa olla eri mieltä, kunhan ilmoittaa sen etukäteen. JR: Turkulaiset tietävät, mitä mieltä sosiaalidemokraatit ovat vaikkapa liinan väristä. Jos jokainen äänestää niin kuin haluaa, niin ei siitä mitään tule. Se on viesti kuntalaisille. Puolueiden sisällä on aina erilaisia mielipiteitä. Riippuu mistä lähestytään. Tullaanko pääovesta vai sivuovesta. KH: Olen aika monessa asiassa ollut eri mieltä, en ehkä isoissa asioissa. Arvomaailmalle perustetaan aika paljon. Kaavoituksessa ja rakennusten purkamisessa olen ollut eri mieltä kuin puolue. JR: Ydinvoima, alkoholi ja uskonto omat meillä omantunnonkysymyksiä. Säännöt mahdollistavat sen, ettei tehdä ryhmäpäätöstä tai annetaan vapaat kädet. KH: Voi määritellä tiettyjä asioita, joissa ollaan samaa mieltä. Eduskunta on eri asia. Siellä käsitellään enemmän suuria arvokysymyksiä. On sielläkin omantunnonkysymyksiä. JR: Jotta saisi oman ryhmän tahdon läpi, se (ryhmäkuri) on myös neuvotteluvaltti. Ay-liikkeen ihmisenä en elä julkilausumilla. Aina pitäisi päästä ratkaisuun mielellään niin, että kaikki voivat sen hyväksyä tai ainakin sietää. KH: Puolueiden välillä on eroja siinä, miten tärkeänä pidetään sitä, että ryhmä prässää päätöksen ja miten pitkälle hyväksytään se, että yksilöillä saa olla eri näkemys kuin ryhmällä. Demareilla on eri linja kuin kokoomuksella. Se kuvastaa puolueiden arvomaailmaa. JR: Vaikka sitoutuu enemmistön päätöksiin, voi mennä valtuuston pönttöön kertomaan mielipiteensä. Ryhmien välinen sopimus on askel parlamentarismin suuntaan kunnassa. KH: Se on totta. UPI puolustaa tutkijoiden vapautta sanoa mielipiteensä (TS 30.12.). Kaikkeen se Ylösen Urpokin lusikkansa tunkee. UUSI patsaspuisto rakennetaan entistä kestävämmäksi. Nyt ei turvauduta styroksiin, vaan kivikoviksi kuutioiksi juntattuihin paperipaaleihin. Radio Airiston Aaltojen tietojen mukaan materiaalia saadaan yllin kyllin Meidän Turku ry:n vanhojen hallintovalitusten liitteistä. TURUN kaupunki järjesti jälleen upean lapsiperheille suunnatun uudenvuoden ilotulituksen Kupittaanpuistossa uudenvuodenaattona. Yleisössä oli entiseen tapaan runsaasti kuntaliitoksia vastustavien ympäristökuntien asukkaita. Kivahan se on toisten verorahoilla maksettua ilotulitusta ihaillakin. Tack… …nej tack! EDUSKUNTAAN pyrkivä Sade Kondelin (vas.) keskeytti vuoden alussa siviilipalveluksensa, koska sekin on kuulemma epätasa-arvoinen. Oikeudenkäynti tuskin alkaa ihan heti, joten nyt on mukavasti aikaa keskittyä vaalikampanjointiin. Pitipä tämäkin temppu nähdä. ”PIIKKIÖSSÄ kerätään rahaa urkuihin”, tietää Kunnallislehti (6.1.). Turussa sen sijaan rahaa on kerätty pankkeihin jo vuosisatoja. Mutta tapansa kullakin. LOPUN alkua. Antero Mertaranta (kuvassa) on Ilta-Sanomien mukaan kesän teatteritähtenä Muumimaailmassa. Ei kannata mennä merta edemmäs kalaan, mutta Mertarantaa edemmäs kyllä. a a n o tt. n a, tN DEBATTI Demari JARMO ROSENLÖF on sosiaalineuvos ja sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja. KAIJA HARTIALA on lastenlääkäri ja kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtaja. Porvari
5 Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 Oletko mennyt sairaana lääkäriin ja joutunut palaamaan työmaalle? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KORKEIN hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Turun Seudun Invataksien valituksen, joka kohdistui Kelan päätökseen olla antamatta kaikkia Lounais-Suomen Taxidata Oy:n Kelalle kuukausittain toimittamia raportteja suorakorvausjärjestelmän toimivuudesta. Asiakirjapyyntö tehtiin lokakuussa 2012. Kela hyväksyi sen vain osittaina. KHO:n mukaan Turun Seudun Invataksit ei ole asianosainen ja osa tiedoista kuuluu liikasalaisuuksien piiriin. KHO hylkäsi invataksien valituksen KUNTEC Infra eli Turun Seudun Kuntatekniikka Oy jatkaa yhteistoimintaneuvotteluja tuotannollisista ja taloudellisista syistä sekä toimintojen uudelleenjärjestelemiseksi. Ytneuvottelujen kohteena on yrityksen koko henkilökunta eli 270 työntekijää. Henkilöstön vähennystarpeeksi on arviolta enintään 70 työntekijää. Vähennystarve on kasvanut syksystä ja neuvotteluaikaa on pidennetty. Syyksi yhtiö ilmoittaa, että se on joutunut tarkistamaan tavoitetta Turun kaupungin kiinteistötoimialan kanssa tehtyjen puitesopimusvähennysten tarkennuttua. Yhtiö ilmoittaa varautuvansa myös toimialan kausiluonteisuudesta johtuviin lomautuksiin. Seuraava neuvottelu on 8. tammikuuta. Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen helmikuussa. Kuntec Infran yyteille lisäaikaa LASSE VIRTANEN TURUN kaupunki etsii jälleen vuoden uusturkulaista ja monikulttuurisuustekoa. Kaupunkilaisilta pyydetään ehdotuksia palkintojen saajiksi 30. tammikuuta asti. Uusturkulaiseksi nimetään Turun seudulla asuva, maahanmuuttajataustainen henkilö ja monikulttuurisuusteosta palkitaan henkilö, yritys, yhdistys tai muu yhteisö, joka on esimerkillisesti edistänyt monikulttuurisuutta. Nimettäviltä edellytetään, että he ovat lisänneet maahanmuuttajaväestön ja kantasuomalaisten kontakteja ja keskinäistä ymmärrystä, luoneet uusia toimintamalleja suvaitsevaisuuden ja integroitumisen edistämiseksi sekä toimineet eri etnisten ryhmien kanssa. Tunnustuksen saajat valitaan kaupunkilaisten tekemien ehdotusten perusteella. Valintaraatiin kuuluu maahanmuuttajien, Turku-seuran, kauppakamarin, työvoimatoimiston, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen, median ja kaupungin edustus. Päätöksen palkittavista tekee kaupunginjohtaja Aleksi Randell. Palkinnot jaetaan kymmenettä kertaa. Tunnustukset jaetaan keväällä järjestettävässä juhlassa, jonka Turun kaupunki järjestää vuosittain Suomen kansalaisuuden saaneille asukkailleen. Juhlaa on vietetty vuodesta 2004 alkaen. Juhlan ja tunnustukset on ideoinut Hissu Kytö. Viime vuonna juhla oli ensimmäistä kertaa Turun seudun kuntien yhteinen onnittelutilaisuus. Turussa asuu tällä hetkellä noin 130 maan kansalaisia ja kaupungissa puhutaan sataa eri kieltä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia turkulaisia on yli 16 500. Uusturkulainen ja monikulttuurisuusteko taas haussa KARI LAINE TURUN yliopistossa marraskuussa valmistuneen väitöskirjan mukaan lääkärien sairauslomien kirjoituskäytännöissä on huomattavaa vaihtelua. Tutkimuksen tekijä Anni Kankaanpää arvioi, että pahimmillaan lääkärien arvioissa sairausloman tarpeet voivat vaihdella nelinkertaisesti ja joskus jopa ylikin. Yksi lääkäri ei myönnä flunssapotilaalle yhtään lomaa, mutta toinen voi määrätä samanlaisen potilaan neljän päivän vapaalle. Yhteiskunnalle koituvissa kustannuksissa vaihtelu vastaa tuoreen tohtorin mukaan kymmeniä tuhansia euroja. – Potilaat eivät saa aina tasavertaista kohtelua, eivätkä pääse nauttimaan yhteiskunnan takaamista sosiaalietuuksista, Kankaanpää kirjoittaa. Kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöstutkimus toteutettiin kysymällä yleislääkäreiltä, työterveyslääkäreiltä ja kirurgeilta heidän myöntämiään sairauslomia erilaisille potilaille kuvitteellisissa tapauksissa. Flunssan takia myönnetyt sairauslomat vaihtelivat nollasta kuuteen vuorokautta. Alaselän kivun takia myönnetyt sairauslomat vaihtelivat kahdesta vuorokaudesta kahteen viikkoon. Yhtä suuria vaihteluita oli myös keuhkokuumeen takia myönnetyissä sairauslomissa. TUTKIMUKSESSA selvisi sekin, että työterveyslääkärit kirjoittavat selkeLääkärilottoa Yksi kirjoittaa flunssaan neljän päivän sairausloman, toinen ei anna päivääkään Väitöstutkimuksen mukaan lääkärit kirjoittavat sairauslomia hyvin vaihtelevasti. Erja Hyytiäinen ästi lyhyempiä lomia kuin yleislääkärit. Työterveyslääkärien sisälläkin oli vaihtelua, julkisella puolella sai enemmän lomaa kuin suoraan työnantajan palveluksessa olevalta lääkäriltä. Väitöskirjan mukaan myös sillä on suuri merkitys, minkä kokoisessa kunnassa lääkäri työskentelee. – Pienissä kunnissa työskentelevät lääkärit määräävät pidempiä sairauslomia, tämä koskee sekä yleislääkäreitä, työterveyslääkäreitä että kirurgeja, Kankaanpää sanoo. Kankaanpään arvion mukaan sairauslomien kirjoituskäytäntöjen kirjavuus johtuu koulutuksen ja ohjeistuksen puutteista. Hän ehdottaa, että Suomessa siirryttäisiin samanlaiseen käytäntöön kuin Ruotsissa, jossa lääkärien peruskoulutukseen kuuluu myös sairauslomaopetusta. Ruotsissa on myös käytössä sosiaalihallituksen laatimat ohjeet, joissa eritellään sairauksia ja ohjeistetaan niiden takia myönnettävien lomien pituuksia. SUOMESSA on tarkoitus asettaa keväällä työryhmä pohtimaan vastaavan ohjeistuksen käyttöönottoa. Tilastokeskuksen mukaan sairauspoissaoloista aiheutuu vuosittain 3,4 miljardin kustannukset yhteiskunnalle ja työnantajille. Yhtä palkansaajaa kohti kustannus on 1 590 euroa. KUPITTAANPUISTOON rakennetaan uusi patsaspuisto. Tavoitteena on leikkipaikka, joka ideoidaan yhdessä lasten kanssa ja toteutetaan taiteen keinoin. Patsasideoita suunnittelemaan on valittu viisi turkulaista taiteilijaa, joista lopullisen työn toteuttajaksi valitaan yksi. Kultakin tilataan idealuonnos leikkipaikasta taiteen keinoin. Taiteilijavalinnassa painotettiin kokemusta julkisesta, ulkosalle sijoittuvan teoksen tekemisestä yksin tai ryhmän jäsenenä, näyttöä monipuolisesta materiaalin käytöstä sekä kykyä kolmeulotteisen tilan hahmottamiseen ja yhteisölliseen toimintaan. Idealuonnoksista valitaan yksi toteutettavaksi kevään aikana. 1980-luvulla rakennetun patsaspuiston patsaat purettiin lokakuussa 2013. Perusteena oli se, ettei niitä pidetty enää turvallisina. Turvallisuuspuutteena oli muun muassa vaarallinen putoamisalusta. Sinisen vuoren sisällä olleet puurakenteiset laatikot olivat lahoja. Kaikki muut patsaat olivat pelkkää styroksia. Patsaspuiston suunnittelu alkaa
7 Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TURUN kaupungin kalastuslupia voi nyt ostaa myös verkossa osoitteessa www.kalakortti.com. Pyydysmerkkien (verkko, katiska ja pitkäsiima) ostaminen netistä käynnistyy helmikuun alussa. Turun kalastusluvalla voidaan kalastaa Turun omistamilla kalastusalueilla Aurajokea lukuun ottamatta. Turun kalastusalueilla voidaan kalastaa myös läänikohtaisella vieheluvalla. Turun kalastusluvat saa verkosta LOGOMO-TEATTERIN aulan kahvilatila on ahdas, mutta menettelee. Tosin lattian epätasaisuuden vuoksi (?) pöydät keikkuvat ja kahvista läikkyy puolet pois! On epämiellyttävää, kun aurinko paistaa kuumasti suurista ikkunoista. Ehdotan tehokkaita aurinkosuojaverhoja. Vaatemaksu on aivan liian suuri! Itse teatterisali on ok, vaikka paikkoja on vähän. Aulaan ei enempää mahtuisikaan. Parkkitilaa on aivan liian vähän. PIRKKO KAVÉN OLI aivan väärä päätös heittää Smolenak ulos. TPS EX-FANI VALVONTAKAMEROITA on liian vähän, ainakin Raisioon pitäisi saada Ohikulkutielle ennen Raisionjokea. Siinä kohdassa juuri kukaan ei noudata nopeusrajoitusta ja liikennemäärät ovat todella suuret. PELTIPOLIISI AURAJOESSA on viisi ylimääräistä ravintolalaivaa, jotka pitää poistaa. TURHIA RAVINTOLALAIVOJA ei ole liikaa, mutta ne ovat rumia. Yksikään ei muistuta enää laivaa. Kulttuurimaisemaan pitäisi päästä vain siihen sopivia laivoja. MIETINNÄN PAIKKA ILMAN Föriä ei ole aitoa Turun nostalgiaa. FÖRI Kalastuslupien valvonta on satunnaista. Oletko ikinä kalastanut luvatta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Raision ja Naantalin paloasemat yhdistettiin vuodenvaihteessa. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MENNEEN JÄLKIÄ Erkka Airola KAARIN KURRI JUUTALAISESSA kalenterissa on useita pyhäpäiviä, joilla on paljon samankaltaisuutta kristillisten juhlapyhien kanssa, mutta joiden tapakulttuuri ja ajankohta eroavat toisistaan. Juutalaisen kalenterin ajanlasku alkaa maailman luomisesta, vuodesta 3 760 eaa. Kuukausi alkaa aina uudesta kuusta ja sen pituus on joko 29 tai 30 päivää. Vuoden ensimmäisenä kuukautena pidettiin Raamatun aikana nisan-kuuta, jolloin juutalaiset viettävät pääsiäistä. Juutalainen pääsiäinen, pesah, on Egyptin orjuudesta vapautumisen juhla. Tiettävästi jo 3 300 vuotta vietetyn pesahin aikana syödään vain happamattomia ruokia ja käytetään astioita, jotka on tarkoitettu vain pesahia varten. Kahdeksan päivää kestävän juhlan kahtena ensimmäisenä päivänä syödään seremoniallinen illallinen, seder-ateria. Museokeskuksen kokoelmiin kuuluva seder-vati on valmistettu kullatusta messingistä. Vadille asetettavien symbolisten ruokalajien paikat on merkitty englanniksi ja hepreaksi. Katkerat yrtit, piparjuuri ja salaatinlehdet, kuvaavat orjuuden karvautta ja reisiluu uhrilammasta. Suolaveteen kastettava persilja merkitsee kevään ja hedelmällisyyden toivoa, suolavesi kyyneleitä. Harosetti – pähkinöistä, omenoista, kanelista ja viinistä tehtyä seos – edustaa juutalaisorjien Egyptissä käyttämää laastia ja poltettu kananmuna temppelin hävitystä. Suomessa vietetään vainojen uhrien muistopäivää tammikuun 27. päivänä. Sinä päivänä – tänä vuonna tasan 70 vuotta sitten – vapautettiin Auschwitzin keskitysleiri. Vadillinen symboliikkaa ngisn Su je A HANNELE SIVONEN TURUN kaupungineläinlääkärin viran ensimmäisenä, viimeisenä ja ainoana haltijana tunnettu Jaakko Rasi, 70, on vuosikymmenien aikana tullut tutuksi tuhansille lemmikinomistajille. Vuonna 1969 eläinlääkäriksi valmistunut Rasi on hoitanut kissaja koirapotilaita jo 45 vuoden ajan. Tai jos tarkkoja ollaan, 47 vuoden ajan, sillä ensimmäisen pesti eläinlääkärinä aukesi jo opiskeluaikoina. Valmistumisen jälkeen Rasi työskenteli useamman vuoden puolustusvoimien eläinlääkärinä muun muassa Niinisalon varuskunnassa. Potilaina oli tuolloin pääosin hevosia ja sotilaskoiria. Sitten tie toi syntyperäisen turkulaisen takaisin kotikaupunkiin, vuonna 1976 perustettuun kaupungineläinlääkärin virkaan. – Alkuaikoina kaupungineläinlääkärillä ei ollut omaa vastaanottoa. Ensimmäiset kaksi vuotta olivat siksi aika hankalia. Tein myös maaseutupraktiikkaa ympäristökunnissa. Tuolloin elettiin muutoksen aikaa, kun hyötyeläimet alkoivat vähetä ja lemmikkien määrä kasvaa, Rasi kertoo. OMAT klinikkatilat saatiin vihdoin elokuussa 1978 osoitteesta Rauhankatu 14. Kaupunki tarjosi tilat, mutta Rasin oli itse kustannettava klinikan välineistö. Pieneläinklinikka on toiminut samoissa kotoisissa tiloissa kaikki nämä vuodet. Ja työsarkaa on riittänyt. – Eläinlääkärin työ on pysynyt samana, ainoastaan tutkimusmenetelmät ovat muuttuneet ja monipuolistuneet. Suurin muutos on, että lemmikeistä on tullut enemmän perheenjäseniä, joiden hoitoon panostetaan rahallisesti. Myös eläinlääkäreiden asenteet ovat muuttuneet. Omana opiskeluaikani koiraja kissatohtorin uraa ei pidetty edes kunniallisena ammattina. Suurin voimanponnistus Rasin uralla on ollut pieneläinpäivystyksen pyörittäminen. Viikonvaihdepäivystykset alkoivat jo vuonna 1976. Arkiöiden päivystys saatiin toimimaan vuonna 1997. – Turkuun päivystys saatiin 30 vuotta ennen kuin muualle Suomeen. Päivystyksen hoitaminen oli iso ja hankala työsarka. Eläinlääkäripula oli valtakunnallinen ongelma ja keikkailevia eläinlääkäreitä tuli aina Helsingistä asti. KAUPUNGINELÄINLÄÄKÄRIN virka lakkautettiin 31. maaliskuuta 2012 ja Rasi jäi virallisesti eläkkeelle. Rauhankadun pieneläinklinikka ei kuitenkaan sulkenut oviaan, sillä Rasi jatkoi klinikan pyörittämistä yksityisyrittäjänä. Viime kesänä hän myi yrityksensä Suomen pieneläinklinikat oy:lle, mutta jatkaa edelleen osaomistajana. – Tämä on mukavaa työtä. Olenkin aina kokenut, että tämä on enemmän elämäntapa, Rasi summaa. Nyt aikaa riittää paremmin myös rakkaisiin harrastuksiin: purjehtimiseen ja kuorolauluun Naantalin kamarikuoron riveissä. Eikä kotonakaan tarvitse olla vailla pienten karvatassujen aiheuttamaa vipinää, siitä pitävät huolen cairnterrierit Ella, 1,5, ja Roosa, 4 vuotta. Kaikenkarvaiset ystäväni Lemmikkipotilaat kuuluvat Jaakko Rasin eläkepäiviinkin Kaupungineläinlääkärin uransa aikana Turkuun päivystysjärjestelmän luonut Jaakko Rasi on jättänyt eläkepäivillään päivystämisen muille ja pitää vastaanottoaan Rauhankadun klinikalla kahtena päivänä viikossa. Hannele Sivonen
9 Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 WEST Coast All Starsin 1998-syntyneet koripallolupaukset ovat tulessa runsaan viikon päästä 16.–18. tammikuuta Virossa pelattavassa kauden toisessa nuorten Euroliigan kakkosdivisioonan turnauksessa. Jo viime vuonna vakuuttavaa jälkeä Euroopan kentillä tehnyt joukkue aloitti kauden vakuuttavasti. Lokakuussa Riiassa pelatussa ensimmäisessä turnauksessa joukkue voitti kaikki viisi otteluaan. Jatkuuko länsirannikon dominointi? TPS:N jääkiekkomiehistöllä on viime aikoina ollut maalintekoongelma. Lauri Tukosen (kuvassa) piti olla yksi potentiaalinen maalintekoase täksi kaudeksi. Vähemmän yllättäen Tukonen on kuitenkin kärsinyt koko kauden vammoista, jotka ovat myös hidastaneet tahtia myös silloin, kun Tukonen on ollut kaukalon puolella. Sinänsä vammat eivät ole yllätys. Tukonen on koko uransa aikana pelannut vain hajakausia ilman loukkaantumisia. Tämän piti olla erilainen kausi. Eipä ollut. Palloseuran kannalta on tietysti ikävää, että yhdeksi kärkipelaajista hankittu Tukonen on säännöllisesti telakalla. Traagisempaa loukkaantumisalttius on pelaajan itsensä kannalta. Tukonen on yksi malliesimerkki pelaajasta, joka terveenä olisi saattanut ehtiä urallaan erittäin koviin saavutuksiin. Aikaa toki edelleen on, mutta mikään ei viittaa tendenssin muuttumiseen. ILKKA LAPPI Loukkaantumiset riivaavat Säilyykö vahvasti pelanneen Loimun vire mitalipeleihin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI TPS:N tuorein ulkomaalaisvahvistus Juraj Simek ei ollut uskoa silmiään, kun hän ensimmäistä kertaa luki uuden joukkueensa pelaajalistaa. – Rehellisesti sanottuna luulin, että Petteri Nummelin oli lopettanut. Hän on Sveitsissä legenda, jota kaikki arvostavat ja joka tunnetaan joka joukkueessa. Oli uskomatonta, että pääsin samaan joukkueeseen hänen kanssaan, Simek intoilee. Kukaan ei vielä tiedä, millaisen jäljen 27-vuotias Simek turkulaiseen kiekkoiluun jättää. Yksi asia kuitenkin on varmaa. Simek sai Turusta jotain muisteltavaa, kun Ilves-ottelussa Miika Elomo istutti Simekin samaan ketjuun Nummelinin kanssa. – Hänen kanssa pelaaminen samassa ketjussa oli uskomaton kokemus. Nyt ainakin kaikki Sveitsissä ovat kateellisia minulle. Slovakian ja Sveitsin passit omistava hyökkääjä saapui Turkuun pikahälytyksellä. Vielä jouluviikon tiistaina hän pelasi Genève-Servetten joukkueessa ja saman viikon lauantaina hän teki ensiesiintymisensä TPS-paidassa. Vaikka asiat lopulta tapahtuivat nopeasti, oli lähtö Genèvestä ollut Simekin mielessä jo pitkään. – Jo vuoden päivät olin halukas lähtemään Genèvestä, mutta en pystynyt sopimukseni vuoksi. Olen todella tyytyväinen, että se oli nyt mahdollista. Alkukausi Sveitsissä ei ollut hyvä minulta. Tarvitsin maisemanvaihdosta, koska tuntui siltä, että urani polkee Sveitsissä paikallaan, Simek sanoo. MIES uskoo, että Suomessa hän pystyy nostamaan pelinsä uudelle tasolle. – Parin pelin perusteella peli täällä on erilaista kuin Sveitsissä. Täällä peli on kiekollisempaa. Se sopii minulle, koska vahvuuteni ovat kiekollisessa pelaamisessa. Parhaalle tasolleni pääseminen vaatii kuitenkin vielä sopeutumista suomalaiseen peliin. Pystyn parempaan kuin tähän mennessä. Nummelin ei ole ainoa TPSlegenda, jonka kanssa Simekin polut ovat kohdanneet. Simek teki debyyttinsä Klotenin paidassa 16-vuotiaana. Simek siirtyi Kloteniin Bernistä venäläisen valmentajavelhon houkuttelemana. – Vladimir Jursinov otti minut Kloteniin, kun olin nuori poika. Se oli huikea elämänmuutos. Siihen asti valmentajani olivat olleet aina jonkun isiä, jotka eivät tienneet valmentamisesta kovinkaan paljon. Jurzinov opetti minulle valtavasti, Simek muistelee. KLOTENISSA Simek tutustui myös pitkän uran seurassa tehneeseen Kimmo Rintaseen. – Hänen asemansa Klotenissa on lähes samanlainen kuin Nummelinin Luganossa. Rintanen auttoi minua Klotenissa paljon. Pelillisten taitojen lisäksi arvostan häntä todella paljon ihmisenä. Ei ole kovin yleistä, että ulkomaalaisvahvistus auttaa niin paljon joukkueeseen tulevaa nuorta pelaajaa, Simek kiittelee. Legendojen seurassa Juraj Simek sai heti Turusta muisteltavaa vanhoille päivilleen Juraj Simek kotiutui Turkuhallin käytäville nopeasti. Turusta hän ei tiennyt etukäteen paljoa, mutta turkulaiset kiekkoihmiset ovat vaikuttaneet Simekin uraan paljon. Ilkka Lappi
11 Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 AAMUSET
14 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 RAISION kirjastossa on tammikuussa esillä eri tekniikoilla tehtyjä suomalaisia käsitöitä 1900-luvulta. Marja Hartolan näyttelyssä on esillä ryijyjä, kirjottuja pöytäliinoja, pannumyssyjä, pyyheliinatelineen verhoja ja tauluja sekä virkattuja tekstiilejä. Raision työväenopistossa järjestetään näyttelyyn liittyvä Marja Hartolan vetämä kirjontakurssi 26.1.– 2.3. 2015. Taidonnäytteet esillä MIKÄ neuvoksi, kun lempimekon vetoketju temppuilee tai housut ovat kutistuneet pesussa liian lyhyiksi? Pukineisiin liittyvien pulmien kanssa tuskaileva löytää apua Irmeli Castrénin Vaateniksit-kirjasta (Gummerus). Kirjassa kerrotaan vinkkejä vaatteiden huoltamiseen, puhdistukseen, korjaamiseen ja muokkaamiseen. Kirjan ote on käytännöllinen ja perusteellinen. Housuille, hameille ja paidoille on varattu omat lukunsa. Kolmensadan niksin joukosta löytynee jotain uutta hänellekin, joka hallitsee vaatehuollon peruskikat. Kirjoittaja lupaa lähestyä vaatepulmia anarkistisella mielellä. Toimivin ratkaisu ei ole aina perinteisin tai suuritöisin. Kirjan kansi on pirteä ja hauska, mutta sisäsivujen yksitoikkoinen mustavalkoisuus tuntuu hivenen tylsältä. Temppu poikineen Oletko tehnyt uudenvuodenlupauksia? Mitä tuli luvattua? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Think st oc k MERJA KAJALA PÄÄNSISÄISTEN äänien kuuleminen on edelleen arka aihe. 2–10 prosenttia maailman ihmisistä kuulee ääniä, joita muut eivät voi kuulla. Turkulainen sairaanhoitaja Pia Rostedt on vetänyt ääniä kuulevien ryhmiä psykiatrian kuntoutuspoliklinikalla. Hän toivoo, että äänien kuulemisesta puhuttaisiin avoimemmin. – Aiheeseen liittyy edelleen tietämättömyyttä ja pelkoja. Ääniä kuulevat joutuvat miettimään tarkkaan, kenelle he voivat asiasta kertoa. Monet eivät halua kertoa äänistä edes läheisimmille ihmisille, Rostedt sanoo. Äänien kuuleminen on Rostedtin mukaan usein sairauden oire, mutta ei aina. Muun muassa kova stressi saattaa laukaista äänet. Ääniä kuulevan kokemuksia ei pidä vähätellä, sillä päänsisäiset äänet ovat niitä kuulevalle todellisia. Keho reagoi niihin samalla tavoin kuin muihin ääniin. Esimerkiksi korvan kuuloluut liikkuvat kuten normaaleja ääniä kuultaessa. Äänien kuuleminen on usein pelottava ja ahdistava kokemus, joka rajoittaa elämää. – Äänet voivat estää tekemästä arkisia asioita. Ne heikentävät keskittymiskykyä ja syövät voimavaroja. HOITO suunnitellaan yksilöllisesti. Osa ihmisistä saa merkittävää apua lääkehoidosta, toisia lääkkeet eivät auta. He voivat hyötyä enemmän hallintakeinojen opettelusta. – Äänien kanssa on mahdollista opetella tulemaan toimeen. Vertaistukiryhmistä on monelle suurta apua. Iiris alkoi kuulla päänsisäisiä ääniä opiskeluaikoinaan 28 vuotta sitten. Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään. – Se oli stressaava elämänvaihe. Aloin kuulla ääniä seinän takaa kotona ollessani. Luulin ensin, että äänet kuuluivat naapurista. Iiris kertoo, että äänien kuuleminen muutti hänen elämänsä. Hän joutui jäämään sairaseläkkeelle. Alkuaikoina äänet olivat ilkeitä ja herjaavia. Vuosien mittaan Iiris on oppinut tulemaan toimeen äänien kanssa, ja niihin liittyvä ahdistus on helpottanut. Hän kokee saaneensa riittävästi apua ja kuntoutusta. – Terapian myötä olen muuttanut suhtautumistani ääniin. Myös äänet ovat muuttaneet suhtautumistaan minuun. Nykyään ne ovat neutraaleja ja myönteisiä. ÄÄNET puhuvat Iirikselle kun hän on yksin kotona. Jos hän ei jaksa keskustella niiden kanssa, hän käyttää oppimiaan hallintakeinoja. – Olen iloinen, että toimintakykyni on säilynyt. Elämääni helpottaa myös se, etten kuule ääniä silloin kun olen poissa kotoa tai kun keskustelen muiden ihmisten kanssa. Äänet eivät ole koskaan olleet käskeviä. www.moniaaniset.fi Äänet puhuvat Iirikselle Päänsisäiset äänet ahdistavat ja rajoittavat elämää VIIHDELINJAT KIRPPUTOREJA
15 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 Kaipaatko lisää Vareksia vai onko muiden Turkuleff ojen aika? HEVIJYRÄ Anthraxin kitaristina paremmin tunnetulla Scott Ianilla on kuusikielisen lisäksi sana hallussa. Viime vuosina hän on keikkojen lisäksi kiertänyt maailmaa stand upia lähestyvien esiintymisten vuoksi. Ianin tarinat vievät rock-elämän omakohtaiseen ytimeen. Ian esiintyy tammikuun alussa Suomessa kolmella spoken word -keikalla. Turun Klubilla mies esiintyy 10. tammikuuta kello 18 alkaen. Hevilegendan tarinat TOISEN levynsä viime vuoden loppupuolella julkaissut Helsinki-Cotonou Ensemble on komea näyttö siitä, mihin kansakuntien rajat ylittävällä yhteistyöllä maailmanmusiikissa voi päästä. Fire, Sweat & Pastis on suomalaisbeniniläinen afrobeat-helmi. Svengistä pitää huolen rumpali Juha Räsänen ja torvet tuuttaavat isosti tanssifiilistä korostaen. Homman viimeistelee laulaja-perkussionisti Noël Saizonou, joka molemmilla instrumenteillaan hengittää silkkaa funkia. Fire, Sweat & Pastis on myös yksi osoitus muuttuvista musiikkimarkkinoista. Levy on tehty yhteisörahoituksen turvin. On ihanaa, että vaihtoehtoisia rahoitustapoja levyjenteolle löytyy, sillä olisi ollut suunnaton sääli, jos tällainen hyvänmielen paketti olisi jäänyt tekemättä vain rahan vuoksi. Kenelle: Talven uuvuttamille kesän kaipaajille. Arvio: Levyllinen rytmiä ja sydäntä. ILKKA LAPPI Monikansallista rytmiä ILKAN VALINTA Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VARMA NAKKI on k komea näyttö siitä ILKKA LAPPI –TÄMÄ oli herkullinen rooli. Sai roiskia menemään koko skaalalla. Koskenlaskijahan on koko ajan piripäissään. Paljon oli mahdutettu tuon kokoiseen rooliin. Pääsin heiluttelemaan pyssyä ja turpaanikin ehdin saada, myhäilee näyttelijä Miska Kaukonen. Hän näyttelee uusimmassa Vareselokuvassa Sheriffi Pekka Koskenlaskijaa, Turun alamaailmaa hallitsevan raadin neljättä ja hedonistisinta jäsentä. Hannu Salosen ohjaama elokuva eroaa selvästi aiemmista Vares-elokuvista. Sheriffissä meno on aiempaa rosoisempaa. Kaukoselle rosoisuus sopi. – Onhan tämä tyystin erilainen kuin aiemmat elokuvat. Suvantokohtia ei juuri ole. Kun elokuvan näin, se yllätti, miten hyvin se kulkee eteenpäin, Kaukonen sanoo. REIJO Mäen samannimisessä kirjassa on nimeä myöden tietenkin viittauksia perinteisiin lännenelokuviin. Sheriffissä länkkäreiden henkeä kunnioitetaan muutamassa kohtauksessa myös kuvauksella. Westernin ja rikoselokuvan yhdistelmästä Kaukonen löytää kuitenkin myös kirjoista tuttua huumoria. – Tämän elokuvan maailma on aika erilainen kuin kirjoissa. Mutkia on oiottu ja toimintaan keskitytään. Mutta löytyy sieltä Mäelle tuttua huumoriakin, mutta sitä ei ole mitenkään alleviivattu. Jos minä olisin Reijo, niin kyllä elokuvan silti täysin voisi allekirjoittaa, Kaukonen pohtii. Vaikka Kaukonen näyttelee vasta nyt ensimmäistä kertaa Vares-elokuvassa, on Reijo Mäen luoma maailma tuttu jo vuosien takaa. Kaukonen on kahtena kesänä näytellyt Emma-teatterin Vares-näytelmissä. Vareksen rosoinen käsittely oli Kaukosellekin uutta. – Olen aina innolla odottanut, että koska pääsisin näyttelemään Vareselokuviin. Teatteriin on tehty erilaisia versioita. ovat olleet enemmän kirjoille uskollisia. Tätä elokuvaa tehdessä huomasi sen, että voi tehdä erilaisenkin version ja silti tehdä tunnistettavaa maailmaa. VUODENVAIHTEEN jälkeen Kaukonen on totutun työllistetty. Valkokankaan lisäksi mieheen voi törmätä Linnateatterin näytelmissä. Lisäksi Kaukonen näyttelee Turun kaupunginteatterissa huhtikuussa ensi-iltansa saavassa Lars von Trierin elokuvaan perustuvassa Breaking the Wavesissa. – En ole nähnyt elokuvaa kokonaan enkä aio katsoakaan sitä ennen ensi-iltaa. Jos katsoisin sen nyt, se saattaisi jäädä häiritsemään liikaa, kun muistaisin sen niin hyvin. Jos olisin nähnyt leffan monta vuotta sitten, niin sitten se ei häiritsisi. – Kun aikanaan teimme Trainspottingia, se leffa oli vanhassa muistissa. Silloinkaan en halunnut harjoitusten aikana verestää muistikuviani elokuvasta. On helpompaa, jos ei ole selkeitä mielikuvia jonkun toisen näyttelemisestä, Kaukonen toteaa. Vares-Sheriffi ensi-illassa 7. tammikuuta. Roiskintaa koko skaalalla Miska Kaukonen nautti rosoisemmasta Vares-maailmasta – Naamani sopii paremmin teatterin lavalle. Minulla on niin ilmeikkäät kasvot, että kameran edessä täytyy näytellä todella pienesti, Miska Kaukonen tuumii. Ilkka Lappi
16 A AMUSET JETSET Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 TIMO SALMESMAA Lilu13 Hitaasti, mutta varmasti pitenevä päivä ja valon lisääntyminen aktivoi hormonit hyrräämään Börs Night Club starttaa vuoden rakkauden ja kiintymyksen juhlalla. Erityisesti sinkuille viritetyn Cupido Party for pure love -klubin avajaisia vietetään perjantaina. Tähtivieraana soittaa dj.You Are Me alias Anton Sonin. Maestron biisit ovat raikuneet underground klubeilla ja festareilla löytäen tiensä maailmantähtien mm. David Guettan ja Tieston levylaukkuihin. Lehtikuva Vuosi 2015 on juhlaa miljoonille Elvis-faneille. Tammikuun kahdeksantena Elvis Presleyn syntymästä tulee kuluneeksi 80 vuotta. Globaalia juhlahumu huipentuu monin tilaisuuksin. Streetbar 95:ssä vietetään lauantaina Elvis-iltaa Jukka Salmen ja Toni Luotosen tulkitessa kuninkaan kuolemattomia. Legendaarinen TCB Band saapuu Helsinkiin 22. tammikuuta. James Burtonin, Ronnie Tuttin ja Glen D. Hardin säestämänä esikuvansa suuriin saappaisiin astuu Dennis Jale. Timo Salmesmaa Baarimestariyhdistys f.b.s.k. juhlisti vuoden vaihtumista ravintola Samppalinnassa. Herkuttelun ja seurustelun lomassa ammattilaiset kuluttivat parkettia B-Sistersin kiihdyttämänä. Harri Törmänen kertoi Frappatosta, viileänä nautittavasta sisilialaisesta punaviinistä uusiin työkuvioihin suuntaavalle Petri Puntille. Old Bankin Tanja Raunio orientoituu elämänsä seikkailuun, kohteina Thaimaa ja Laos. Timo Salmesmaa Neljännesvuosisata häämöttää. Maailmantähtiä estradille marssittanut Divet Show juhlisti Nightclub Marilynin 23-vuotissynttäreitä. Turun Tähti -kilpailun kautta dragviihteen timantinkovaksi ammattilaiseksi jalostunut artisti viettää maaliskuussa 10-v. taiteilijajuhlaansa. Diivan seurassa ? ilistelleet ravintoloitsijat Pekka ja Mikaela Savolainen visioivat vilkasta viihdekevättä. Taistelijan suojeluksessa. Port Arthurin, Saden ja Bambu Gardenin henkilökunta ennätti joulusesongilta itse juhlimaan. Tiimi nautti aasialaisherkkuja ja rentoutui loppuillan karaokessa. Jenni Suominen ? ilisteli vapaaottelija Henrik Åsin varmassa otteessa. Marco Hakala Tänään ensi-iltansa saava Vares Sheriffi esitettiin ennakkoon kutsuvieraille. Naantalin Aurinkoisen Susanna ja Petri Kolehmaisen seurassa Logomossa viihtyneet Maria Mertamo, Juha Saarinen ja Niina Stade-Saarinen suitsuttivat Hannu Salosen ohjaustyötä tiivistunnelmaisena, musiikilla juonenkäänteitä peilaavana kansainvälisen tason dekkarina. Timo Salmesmaa
17 Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 AAMUSET 18 Työpaikat
19 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 7. tammikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? SUOMESSA on paljon pienituloisia eläkeläisiä. He ovat elämänsä aikana oppineet selviytymään vähällä. Vaatimaton ruoka on totuttu tekemään alusta asti itse, vaatteet paikattu ja nuukasti eletty. Eläkeläisenä elämä on usein vielä niukempaa, vähillä tuloilla pitää selviytyä asumiskuluista, sähköstä, ruoasta ja lääkekuluista. Heidän asemansa kaipaa parannusta. Vaikka talous on tänä päivänä tiukalla, on siitä huolimatta panostettava haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Heihin, joilla ei välttämättä ole varaa odottaa talouden kääntymistä. Heidän arjestaan on huolehdittava nyt, myöhemmin ongelmien korjaaminen voi olla jo liian myöhäistä. On hyvä, että valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) esitys eläketulovähennyksen korottamiseksi maamme pienija keskituloisten eläkkeensaajien ostovoiman parantamiseksi toteutui ja astuu nyt vuoden alussa voimaan. Tämä parantaa eläkeläisten ostovoimaa sekä torjuu eriarvoistumiskehitystä. Keskimääräistä eläkettä saavalle tämä tietää noin sadan euron tulon lisäystä vuodessa. Eläkeläisten osalta takuueläkejärjestelmällä taataan vähimmäistulotaso, mikäli kansanja työeläkkeet ovat jääneet pieniksi. Tällä hetkellä takuueläke on 736,64 euroa kuukaudessa bruttona. Se ei ole paljon, varsinkaan yksinelävälle eläkeläiselle jokapäiväisestä elämästä huolehtimiseen. Moni takuueläkkeeseen oikeutettu on jo ennen eläkkeelle siirtymistään kärsinyt työkyvyttömyydestä tai pitkäaikaistyöttömyydestä. Pitkittynyt taloudellinen ahdinko jatkuu nyt eläkkeelläkin ja haittaa mm. terveydestä huolehtimista. Onkin ikävää, että Rinteen esittämä kymmenen euron korotus takuueläkkeeseen ei kelvannut muille hallituspuolueille. SDP haluaa nyt takuueläkkeisiin 10-20 euron kuukausikorotuksen seuraavalle vaalikaudelle. Kustannusvaikutuksiltaan korotus tulisi maksamaan noin 12,5–30 miljoonaa euroa vuodessa. Korotus ei ole suuren suuri, mutta se mahdollistaa ylimääräisen ruokakassin, pari uimahallikertaa tai matkan tapaamaan ystävää. Tavoitteemme on perusteltu ja kohtuullinen, mutta myös oikeudenmukainen. Takuueläkkeellä eläviä ei saa unohtaa. EEVA-JOHANNA ELORANTA KANSANEDUSTAJA (SD.) Eläkeläisille saatava helpotusta niukkuuteen TURUN kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 17. marraskuuta perussuomalaiset esitti, että luottamushenkilöiden ulkomaanmatkoista luovutaan. Turku-sopimuspuolueet äänestivät senkin kumoon. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan kokouksessa 3. joulukuuta esitettiin, että kansainvälisen joukkoliikenneliiton kokoukseen 8.–10. kesäkuuta 2015 Milanoon lähetetään joukkoliikennejohtaja, lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Yhden hengen kustannukset ovat 2 930 euroa. Turun konsernihallinto oli jo näyttänyt asialle vihreää valoa! Perussuomalaiset esittivät hylkyä. Pitkän väännön jälkeen, asia kuitenkin yksimielisesti palautettiin uuteen valmisteluun ”muun muassa sen selvittämiseksi, onko luottamushenkilöiden lähettäminen Italiaan kyllin merkityksellistä?” Vallitsevassa taloustilanteessa Naantali ja Kaarina ovat päättäneet olla lähettämättä päätöksentekijöitään ulkomaanmatkoille. Osoittaa kehnoa esimerkkiä, jos Turku näinä yt-neuvotteluiden, sopeuttamisen ja supistusten aikoina yhä rellestää rahoillaan. Vaikuttaa siltä, että Turun kaupungin johto ei tiedä mitä kunnioitetun kenraali Adolf Erik Ehrnroothin ilmaisu ”edestä johtaminen” tarkoittaa. MIKAEL MIIKKOLA VETERAANIPOLIITIKKO (PS.) Kehnoa esimerkkiä väärään aikaan NYKYIHMISELLE on tyypillistä, että uudenvuodenlupaukset tai mitkä tahansa elämänmuutokset liittyvät omaan itseen. Itsestä pyritään tekemään parempi versio rajoittamalla joitakin aineita tai pinttyneitä tapoja. Tipaton on jo käsite, sokerilakko kasvattaa suosiotaan, ja sosiaalisen median lakko on hiipinyt lupaajien älypuhelimiin. 2000-luvun megatrendi on hyvinvointi. Karkkipussi tai pullonkorkki pysyvät harvoin kiinni kieltämällä tai rajoittamalla. Useimmiten käy päinvastoin. Tai jos onnistuukin kuukauden pysymään kaidalla tiellä, sen jälkeen kaikki räjähtää käsiin. Tutkimusten mukaan kuukausikin ilman alkoholia tuo mukanaan monia terveyshyötyjä, mutta vaikutukset eivät ole pysyviä jos vanhoihin tapoihin palaa heti helmikuussa. Jos kuitenkin tipaton tai sokeriton tammikuu on jo suunnitelmissa, voi se olla herätys. Ehkäpä huomaa kuinka suuri aikasyöppö jokin asia on, tai montako kiloa tippuu juomisen tai sokerin lakolla. Tai minkälaista roolia kielletyt aineet näyttelevät elämässä. Tammikuun voi ottaa itsetutkiskelun kannalta. ENTÄ jos itseltään ei enää kieltäisikään mitään, vaan keskittyisi sen sijaan tuomaan lisää hyvinvointia arkeen? Karkkilakon sijaan voisi syödä vaikkapa enemmän vihreää. Tai pitää vanhan kunnon karkkipäivän. Tuskallisen somelakon sijaan päättäisi antaa tunnin päivässä oikeaa laatuaikaa ystävälle tai puolisolle. Pienet parannukset voisivat jäädä jopa tavaksi – sen sijaan että tammikuussa rankaistaan itseä kovalla kädellä viime vuoden karkeista ja viinipulloista. Täysijyrkän tammikuun sijaan voisi muuttaa elämää pienillä, mutta pysyvillä muutoksilla. Pysyvät muutokset parantavat elämänlaatua tippa kerrallaan. HENRIIKKA FINGERBORG Tippa kerrallaan Kirjoittaja toivoo, että Turku panisi päättäjien ulkomaanmatkat jäihin. Ari-Matti Ruuska