Lauantai 7. helmikuuta 2015 | Nro 11 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Alkava yleisurheilukausi on naisten juhlaa. Tekeekö Nooralotta Neziri viimein kansainvälisen läpimurron? Urheilu&liikunta s. 10 Kolme kovaa naisatleettia Pelmenit ovat maukas ja nopea talven herkku, ja kevyempi vaihtoehto rasvaisille blineille. Maku&nautinto s. 17 Siperian ravioli Yliopistopappi Laura Kajala ei saarnaa, mutta antaa tarvittaessa kuuntelevaa olkapäätä. Koulut&kurssit s. 19 Kirkko tuli kampukselle Ilkka Kanerva pyrkii suomalaisen parlamentarismin Metusalemiksi. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 7. helmikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 7. helmikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 7.2.2015 Lauantai 7. helmikuuta 2015 SUOMESSA on käynnissä uusi isojako. Alueita jaetaan vuohiin ja lampaisiin. Toiset tyhjenevät, toisiin pakkautuu yhä enemmän väkeä. Mikä ajaa pois kotiseudulta? Työpaikkojen, opiskelupaikkojen eli mahdollisuuksien puute. Onko kehitys vääjäämätöntä? On ja ei. Talouden logiikka näyttää määräävän, että suuret metropolit ovat tehokkaimpia alueina ja kiinnostavimpia asuinpaikkoina, vaikka arkijärki ei aina ole samaa mieltä. Alueet voivat silti vaikuttaa kohtaloonsa. Tumput suorina ei kannata odotella, että viimeinen lähtijä sammuttaa valot. Puhutaan vetovoimatekijöistä. Niihin jokainen alue voi vaikuttaa. Poliittisilla ja myös hallinnollisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa siihen, että olosuhteet ovat suotuisat toimeliaisuudelle, puhuttiinpa yritystoiminnasta, kulttuurista tai opiskelusta. ESIMERKISTÄ käy Turun seudun nousu elokuvantekijöiden paratiisiksi. Filmimoguli toisensa perään on kiitellyt Turun seudun mahdollisuuksia. Tarjolla on kuvausympäristöksi vanhaa ja uutta miljöötä, luontoa ja urbaania maisemaa. Etäisyydet ovat lyhyitä. Majoitus ja ruokailu järjestyvät lähellä työmaata. Logistiikka toimii. On oppilaitoksia ja firmoja, joiden kanssa yhteistyö sujuu. Tuotantoguru Markus Selin on kiitellyt lyhyitä välimatkoja kuvauspaikalta toiselle. Kaikki on lähellä. Selinin mukaan jopa parkkipaikkoja on tarjolla, vaikka paikallinen ei sitä hevin usko. Viimeksi kiitoksiin yhtyi ohjaaja Mika Kaurismäki, joka käväisi avaamassa Turun linnassa Tyttökuningas-näyttelyn. Turulla oli tarjota 800 avustajaa ja puvustamo, jossa ommeltiin pari sataa pukua elokuvan tarpeisiin. KAURISMÄKI katsasti linnoja ympäri Eurooppaa, mutta löysi sellaisen läheltä, Turusta. Kuningatar Kristiinan tarinan kuvauspaikaksi Turun linna oli mitä soveliain, sillä kuningatar sai, oman kirjeensä mukaan, alkunsa siellä. Kohtausta päästiin kuvaamaan autenttisessa ympäristössä, jopa samassa huoneessa, ellei ihan samassa sängyssä. Voivottelun sijasta on ryhdyttävä toimeen. Meni syteen tai saveen. LASSE VIRTANEN Tyttökuninkaan paluu PITÄISIKÖ Suomeen alkaa houkutella lisää maahanmuuttajia? ALA-SULKAVA: Ensin pitää miettiä, miten hanskaamme sen maahanmuuttajaporukan joka tänne muuttaa. Ei se voi niin mennä, että he vain nostavat Kelan luukulta rahaa ja pyörittelevät peukaloita. Pitää olla joku kanava tai väylä, jolla heidät voi paremmin integroida yhteiskuntaan. LAINE: Rakenteita pitää kehittää ja eri kulttuureista tulevien ihmistenkin täytyy tulla tavoissaan vastaan meitä kantasuomalaisia. Vapaaehtoisessa maahanmuutossa piilee homman juju. MA-S: Annamme ulkomaalaisille maksutta koulutuksen ja sitten heitämme heidät maasta, koska emme anna oleskelulupaa. Mitä ihmeen järkeä siinä on? AL: Ei yhtikäs mitään. Henkilö menee vuodeksi ulkomaille odottelemaan oleskeluluvan paperisodan selviämistä, ja tulee sitten takaisin – jos tulee. MA-S: Jos on suorittanut Suomessa jonkin tutkinnon, pitäisi olla automaattinen oikeus jäädä tänne etsimään työtä. Nyt lähinnä kysytään, että mitä sinä täällä vielä roikut. AL: Kyllä näistä asioista täytyisi puhua kaiken kaikkiaan enemmän. Mutta sen sijaan hyssytellään. Jos maahanmuuttajataustainen ihminen tekee rikoksen, hänen taustaansa ei saa kertoa julki. Miksi ihmeessä ei? Miksi peitellä tapahtunutta? Peittely vain lisää rasismia. MA-S: Maahanmuuton vastustajilta olisi mukava kuulla, kuinka pärjäämme tulevaisuudessa ilman maahanmuuttajia. Kuka tekee työt? AL: Vastustajien mielestä koko homma on sumutusta. Että Suomeen halutaan vain luoda luokkayhteiskunta, jonka pohjalle tulee maahanmuuttajia. Tilanne on seurausta siitä, että maahanmuuttokeskustelu on ollut niin ylhäältä päin saneltua. MA-S: Ongelma on sekin, että täällä voi elää tekemättä mitään. On töitä, jotka eivät kelpaa suomalaisille. Mitä väärää siinä on, että niihin otetaan maahanmuuttajia jotka haluavat tehdä niitä? AL: Suomalainen työelämä on kokenut aika hankalia murroksia. Normaalin ihmisen työmäärä on jo nyt aika älytön ja osa uupuu taakan alle. Samaan aikaan on paljon ihmisiä työttömänä. OSOITTEESSA www.suurpeto.fi annetaan ohjeita, miten kohdata suurpeto, esimerkiksi karhu. Maan ulkopoliittinen johto on selvästikin jo käynyt sivuilla. Ollaan hissukseen, ei pidetä ääntä ja vetäydytään vaivihkaa paikalta hiljaa mumisten. HALUAVAT kuulemma nimetä Helsingin lentokentän Sibeliuksen mukaan. Turun kenttä tulee nimetä Agricolan mukaan. Silloin kun hän kehitteli Suomelle kirjakieltä Turussa 1500-luvulla, istuttiin Helsingissä vielä rantakivellä kotiloita imeskelemässä. HAMPURILAISKEISARI Heikki Salmela (kuvassa) kiskoisi Suomen taantumasta pidentämällä päivittäistä työaikaa tunnilla. Suuri osa työllisistä kantaa jo nyt töitä kotiin. Toisaalta, onhan niihin työmeileihin rauhallisempi vastailla hiljaisessa konttorissa kuin kotona muksujen kiljuessa taustalla. Tätä varmaan haettiin. Tack… …nej tack! KYTTÄYSVIRASTO Valviran mielestä rekan kyljessä oleva lainvastainen olutmainos ei ole lainvastainen silloin, kun rekan omistaja ei saa siitä rahaa. Simppeliä. Alkoholilain henki kaiketi oli estää alkoholibrändien näkyminen katukuvassa. Taitaa moni liikennöitsijä pian haluta teipata olutlogoja autoihinsa ihan omaksi huviksi. VALMENTAJA selin, fanit tukkanuottasilla ja talous pyrstöllään. Mikä se on? OSA eduskuntaan pyrkivistä miehistä julistautuu kilvan feministeiksi. Populismia tämäkin. Mutta milloin joku naisehdokas julistautuu sovinistiksi? Siinä ei pääse Radio Airiston Aaltojen poliittinen toimituskaan populistiksi haukkumaan. ua a uää N DEBATTI Bisnesleidi MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelonan fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. Kulturelli
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 7. helmikuuta 2015 Koti vetten päällä. Haluaisitko asua kelluvassa talossa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. SYKSYN hirvijahdissa saatiin saaliiksi noin 40 000 hirveä, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Saalismäärä on kuitenkin selvästi takavuosia pienempi, koska hirvikantaa on pienennetty viime vuosina suunnitelmallisesti. Hirvenmetsästykseen osallistuu Suomessa vuosittain noin satatuhatta metsästäjää. Varsinais-Suomi kaadettiin 1 498 hirveä eli 5,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Hirvisaalis pieneni Varsinais-Suomessa KULTTUURIja asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) myönsi avustuksia 17 lastenkulttuurikeskukselle 1 388 000 euroa. Kasvua viime vuodesta on 80 000 euroa. Kahdessa vuodessa ministeriön tukemien lastenkulttuurikeskusten määrä on noussut 11:sta 17:ään. Uusia avustuksen saajia ovat tänä vuonna Turun ja Espoon kaupunkien lastenkulttuurikeskukset. Turussa avustuksen kohteena on Seikkailupuisto. Avustukset myönnetään veikkausvoittovaroista. – Lastenkulttuurikeskukset ovat loistava tapa tuoda kulttuuritoimintaa luontevasti osaksi lasten arkipäivää, kehuu tukipäätöstä turkulainen kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.). Ttavoitteena on laajentaa lastenkulttuurikeskusten verkosto koko maan ja kaikki lapset kattavaksi. Lastenkulttuurikeskusten toiminnasta suuri osa tapahtuu osana lasten koulutai päivähoitopäivää. Seikkikselle apua valtiolta NAANTALIN vierasvenesataman ilme muuttuu kesäksi. Satamaan rakennetaan uusi, noin 90 metriä pitkä vierasvenelaituri ja sataman palveluja parannetaan. Uuden laiturin Naantaliin toimittaa A-Laiturit Oy. Viiden vuoden kuluessa Naantalissa uusitaan noin 300 metriä laitureita. Vierasvenesataman vetovastuu on siirtynyt vuoden alusta alkaen Petri Silvon ja Miska Pekkolan luotsaaman Naantalin Vierasvenesatama Oy:n vastuulle. Tavoitteena on monipuolistaa Naantalin sataman palveluja ja kasvattaa Naantalin vetovoimaa muiden matkailuyrittäjien kanssa. Yhtiölle siirtyy satama-alueella olevat noin 200 kotisatamapaikkaa. Tarkoituksena on uusia laitureita ja lisätä venepuomipaikkojen määrää. Laiturien sähköja vesipisteitä uusitaan. Uudistusten arvioidaan kestävän noin viisi vuotta. Naantalin kaupungin vastuulle jää kiinteiden kävelylaitureiden ja Muumimaailmaan johtavan kävelysillan ylläpito. Naantaliin uusi 90-metrinen laituri LASSE VIRTANEN KIINTEISTÖLIIKELAITOKSEN johtokunta puoltaa Lauttarantaan Hirvensaloon suunniteltua niin sanottua kelluvien talojen aluetta. Asemakaavamuutos on ollut vireillä vuodesta 2009. Kaava-alue on 17,7 hehtaarin suuruinen. Siitä vesialuetta on 5,3 hehtaaria. Se sisältää kelluvien talojen korttelialueen, jonka koko on 1,2 hehtaaria. Rakentamisoikeutta on 3 500 kerrosneliömetriä, varastoja lasikuisteihin 555 kerrosneliömetriä. Alueelle voisi sijoittaa 14 paritaloa, joiden ala on 178 kerrosneliömetriä ja yhdeksän erillistaloa, joiden ala olisi 110 kerrosneliömetriä. Asuntoja olisi 37. Asemakaavaehdotuksessa Vanhalla Kakskerrantiellä toimiva pienvenesatama osoitettu venesatamaksi. Johtokunta esittää, että merkintä muutetaan venesataman korttelialueeksi ja alueelle osoitetaan kolme 800 kerrosneliömetrin suuruista rakennusalaa venevajoja varten, koska venesataman kehittäminen nykyaikaiseksi ilman venevajoja on käytännössä mahdotonta. Lauttarannan venesataman halki vesialueelle laitureiden päälle on osoitettu alue yleiselle jalankululle. Johtokunta esittää, että jalankulkualue siirretään kulkemaan rantaalueella tai poistetaan kokonaan tarpeettomana. Johtokunta esittää myös matonpesupaikan rajaamista venesataman ulkopuolelle merkinnällä lähivirkistysalue. Vastapäätä sijaitsevat Eteläranta I ja II toivovat, etteivät talot tulisi liian pitkälle Pitkäänsalmeen. Museoviraston vaatimuksesta kaavamääräyksiin on lisätty, että ruoppaus on tehtävä yhteistyössä sen meriarkeologian yksikön kanssa. Syynä on se, että ruopattavalla alueella voi olla vedenalaisia muinaismuistoja eli hylkyjä tai hylynosia. Lauttarannan kelluvien talojen kaava etenee UUTISANALYYSI SUOMALAISEN parlamentarismin Metusalem ei ole vielä Ilkka Kanerva (kok.), mutta kohta voi olla. Istuntokausilla eli valtiopäivillä mitaten pisimpään eduskunnassa on vaikuttanut John Österholm (r.), joka ehti vuosina 1919–60 kokea peräti 46 valtiopäivät. Valtiopäivien määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta palvelusvuosista tai kansanedustajuuden mitasta vuosina ja päivinä, sillä autonomian ajalla ja itsenäisyyden ajan alussa valtiopäivät olivat hyvinkin lyhyitä. Autonomiakaudella Suomen suuriruhtinas eli Venäjän tsaari Nikolai II tapasi hajottaa eduskunnan tämän tästä. Istuntokaudet olivat muutenkin lyhyempiä. Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä hallituksilla ei yleensä ollut eduskunnan enemmistöä takanaan. Jos hallitus kaatui, järjestettiin hajotusvaalit ja avattiin taas uudet valtiopäivät. KRONOLOGISESTI mitattuna pitkäaikaisin kansanedustaja onkin Johannes Virolainen (kesk.), joka ehti nauttia kansan luottamusta 41 vuotta 11 kuukautta ja 18 päivää vuosina 1945–91. Enempäänkin olisi ollut aineksia, mutta Virolainen putosi eduskunnasta vuonna 1983 ja oli yhden vaalikauden sivussa, kunnes palasi Arkadianmäelle vuonna 1987. Kanerva on jälleen ehdolla eduskuntavaaleissa. Jos Kanerva valitaan, hän istuu vaalien jälkeen valtiopäivien avajaisissa jo 41:ttä kertaa. Se tarkoittaisi, että hän nousee valtiopäivätilastossa jaetulle viitostilalle Viljami Kalliokosken ja Kalle Lohen rinnalle. Kumpikin edusti Maalaisliittoa eli keskustapuolueen edeltäjää. Edellä olisivat Österholmin ohella enää Ernst Estlander (r., 44), Kärki lähestyy Ilkka Kanerva jo Suomen historian neljänneksi pitkäaikaisin kansanedustaja Kansanedustaja llkka Kanerva palasi Varsinais-Suomen maakuntahallituksen johtoon viime joulukuussa. Ari-Matti Ruuska Viljo Rantala (sd., 44), Virolainen (43) ja Pekka Pennanen (kok., 42). Kanervan taakse ovat jo jääneet sellaiset suomalaisen parlamentarismin suurnimet kuin Väinö Tanner (sd.), Veikko Vennamo, joka edusti sekä Maalaisliittoa että Suomen maaseudun puoluetta, Karl-August Fagerholm (sd.), Kyösti Kallio (ml.) ja Miina Sillanpää (sd.). TOISEKSI pitkäaikaisin parlamentaarikko Virolaisen jälkeen on Österholm, jonka ura kansanedustajana kesti 41 vuotta viisi kuukautta ja 15 päivää. Kanerva on tässä tilastossa kivunnut jo neljänneksi. Lauantaina hänellä on tilillään 39 vuotta neljä kuukautta kymmenen päivää kansanedustajana. Rantala on vielä niukasti edellä, mutta hänet Kanerva ohittaa vielä ennen vaaleja. Mikäli Kanerva tulee valituksi ja istuu seuraavan vaalikauden loppuun, hän nousee Virolaisen ohi ykköseksi pitkäaikaisimpina kansanedustajana parlamentarismin täkäläiseksi grand old maniksi. Valtiopäivätilastossa Österholm jäisi yhä ykköseksi. Vaalipiirinsä ykkönen Kanerva on ollut jo pitkään. Kanerva on muutenkin tehnyt poliittisen comebackin rikossyytteiden kaaduttua hovioikeudessa. Kanerva palasi Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen puheenjohtajaksi. Hänellä on Etyjin yleiskokouksen presidenttinä myös maan rajat ylittävää vaikutusvaltaa. LASSE VIRTANEN
7 Lauantai 7. helmikuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 7. helmikuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA –TYYLINI on rento ja siisti mutta kuitenkin hauska ja persoonallinen. Minulla on kausia, jolloin yritän olla siisti ja classy leidi, kertoo Mari Klevdal, 22, jolla nyt on menossa hippikausi. – Kaverini sanoo aina, että jos näkee tosi ruman vaatteen, niin minä voin käyttää sitä, koska osaan kantaa sitä. Klevdal hankkii vaatteensa Stockmannilta, välillä myös Zarasta. – Villatakkini on Stockmannilta ja kengät Clickistä. Laukku on isoäitini vanha. Klevdalin suosikkiväreihin kuuluvat musta, valkoinen ja viininpunainen. – Materiaaleista nahka on aina hyvä. Se käy kaiken kanssa. Klevdal myöntää tekevänsä liikaa heräteostoksia. – Vaatteita minulla on kolme vaatekaapillista, vinttikomerollinen ja autollinen. Rumia kausivaatteita Tiedätkö missä päin Turkua musiikkijuhlien valokuva on otettu? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Hei tiput, tsekatkaa mitkä muuvssit! KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Mari Klevdal, Yliopistonkatu. Oona Karhunen Aarni Tenhosaari HEIKKI MÖTTÖNEN TURUN Soitannollinen Seura suunnitteli 1950-luvun lopulla kaupunkiin vuosittaista musiikkitapahtumaa. Pohdinta johti lopulta siihen, että Turun musiikkijuhlat on nyt Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut musiikkitapahtuma. Muutama muu edelleen jatkuva tapahtuma aloitti toki Turkua aikaisemmin, mutta niistä on tullut enemmänkin yleisfestivaaleja. Turun musiikkijuhlat on tarjonnut alusta asti monipuolista ohjelmaa, kuten jazzia, kamarimusiikkia, orkesterikonsertteja, lasten konsertteja sekä ulkoilmakonsertteja. Musiikkijuhlat onkin pysynyt koko historiansa ajan hämmästyttävän hyvin asian ytimessä. Seuran ydinryhmä laati yhdistyksensä 170-vuotisjuhlallisuuksia vuodelle 1960. Seura kokoontui keväällä ja päätti järjestää laadukkaat musiikkijuhlat jo seuraavana kesänä. Tapahtuman resepti oli selkeä, taiteellisesti rohkea ja korkeatasoinen, mutta myös taloudellisesti kannattava. Myös kansainvälisyys oli alusta asti itsestään selvä asia, paikallisuutta kuitenkaan unohtamatta. ENSIMMÄISTEN juhlien pääesiintyjäksi kiinnitettiin ukrainalainen viulisti Igor Oistrak. Konserttipaikoissa korostui kaupungin historia Tuomiokirkosta Akatemiataloon. Vuoden 1961 tähtinimiä olivat Leningradin filharmonisen orkesterin sekä Sibelius-Akatemian kamariorkesteri Jorma Panulan johdolla. 1960-luvun puolessa välissä Turun musiikkiopisto tuli vahvasti kuvaan mukaan. Juhlien esiintymisajankohta myös vakiintui alkukesään. 1960-lopun uusi ilmiö olivat oopperat. Vuonna 1969 lavalla nähtiin Turun musiikkimaailman omat suuret nimet Tamara Lund ja Matti Salminen. 1970-luku oli murroksen aikaa ja tapahtumat laajenivat myös rock-musiikkiin. Musiikkijuhlat siirtyi elokuun alkuun ja syntyi suomalaisten rock-tapahtumien suurin instituutio, Ruisrock. Myös muu ohjelmisto modernisoitui ja laajeni, mutta myös perinteet säilyivät. Vuonna 1973 kuultiin Turun linnan pihassa täysin turkulaisin voimin esitettyä oopperaa Ralf Långbackan johdolla. Vuonna 1976 yhdisteltiin musiikkia ja teatteria Stravinskin Sotilaan tarinassa. Turku täytti 750 vuotta vuonna 1979 ja esiintyjien listalta löytyy pari erityisen mielenkiintoista nimeä. Nuori Esa-Pekka Salonen ja juhlien tuleva taiteellinen johtaja Martti Rousi debytoivat tapahtumassa. 1980-luvulle siirryttäessä alkoi Alarik Revon aika. Uusi toiminnanjohtaja loi menestyksen pohjat uudelle aikakaudelle, mutta se on taas uusi tarina. Musiikin ytimessä Turun musiikkijuhlista kehittyi arvostettu kansainvälinen tapahtuma Turun musiikkijuhlien ulkoilmakonsertti elokuussa 1980. Kalle Ipatti OONA KARHUNEN YSTÄVÄT puhuttavat 6-vuotiaita Martta Kallosta ja Tyyne Honkarantaa. TYYNE: Kavereil voi näyttää et niist välittää ni sillee et me leikitää niitten kaa ja tehään kaikkee yhdessä. MARTTA: Nii ja joskus niit voi halata. T: Kerran ku me oltiin Jukuparkissa ni yhelt tytölt katkes jäätelö ja se pallo tippu siit ni mä tarjosin omaani. M: Tolleen just täytyy ehkä kaverii auttaa. Sit kaveril voi kans näyttää et tykkää siit ni olemal hyvä ystävä. T: Nii leikkii sen kaa ja on kiltti. Ja kaikki pitää ottaa mukaan leikkiin. M: Mul on paljon hyvii kaverei. Mul on nii monta etten mä pysty ees laskemaa. Mul ei oo poikii hyvinä kavereina. T: Mul on. M: Mun serkut on kyl tarpeeks vähän niinku samalla mun kavereita. T: Samoin yks mun serkku. Se on poika. Sil on sisko ni seki on mun serkku. Se on vähän niinku mun isän siskon lapsi. M: Mä laskin. Mul on yheksän kaverii. Jotkut on päiväkodist. Mä oon tutustunu niihin ku mä oon käyny niitten luona kylässä. T: Mä en muista mis mä oon tavannu kaikki mun kaverit. Mut ainaki Martan mä oon tavannu ekan kerran puistossa. M: Itseasias mul onki 13 kaverii. T: Mä en tiedä yhtään et kuin paljon kaverei mul on. M: Uusii kaverei saa tutustumal niihin. T: Nii voi vaik kysyy et mikä sen nimi on ja kui vanha se on. M: Voi tutustuu vaik toisten kyläs jos käy siel ekaa kertaa. Kerran ku mä tutustuin yhteen mun kaveriin ni arvaa kui vanha mä olin sillon. T: Kaks? M: Kuukautta. Kaks kuukautta. T: Sä vähän niinku jatkoit mun sanaa. Haleja ja jäätelöpalloja mä uois u . ku mä mun kui v lon SKANDINA AVINEN pop up -ravintola Norr on avoinna Turun ammatti-instituutin Aninkaisten koulutalossa 10.–13. helmikuuta. Ensi viikon tiistaista perjantaihin kello 17–22 voi pop up -ravintolassa herkutella klassisilla skandinavian herkuilla, kuten kuhalla, nieriällä ja hirvellä. Jälkiruoaksi on tarjolla suklaafondantia, mustikkapiirakkaa ja juustoja. Norr -pop up yllättää
9 Lauantai 7. helmikuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 7. helmikuuta 2015 AAMUSET 10 Urheilu&liikunta ILKKA LAPPI YLEISURHEILUN hallikausi on päässyt hyvään vauhtiin ja suomalaisittain tulokset ovat olleet monella rintamalla vaihteeksi toiveita herättäviä. Erityisesti naisten puolella odotuksia kovasta tuloskunnosta on olemassa. Ainakin näitä kolmea naista kannattaa tämän yleisurheilusesongin aikana seurata tarkasti. Nooralotta Neziri TURUN Urheiluliiton pikaaituri on ollut hallikauden puhutuin suomalainen. Kaksi juoksua ja kaksi Suomen ennätystä 60 metrin aidoista. Jälkimmäisellä juoksulla Neziri kaikenlisäksi puhkaisi kahdeksan sekunnin rajan. Ajalla 7,99 Neziri kiilasi itsensä tämän kauden maailmantilastossa kolmanneksi. Neziri on kiistatta Suomen yleisurheilun valovoimaisimpia ja potentiaalisimpia urheilijoita, joka tullee juoksemaan ennemmin tai myöhemmin jopa mitaleista MMja olympiatasolla. Vaikka vauhti on alkukauden kisoissa ollut kohdallaan, saattaa kyyti tämän vuoden MM-kisoissa Pekingissä olla vielä turhan kylmää. Sen sijaan Euroopan tasolla Nezirillä on eväitä olla kova luu jo alkavalla kaudella. Erityisen mielenkiintoiseksi Nezirin tilanteen tekee se, että sisäratojen EM-kisat Prahassa käydään 6.-8. maaliskuuta. Minna Nikkanen SOMEROLAINEN on ollut vuosia kotimaisen naisseiväshypyn yksinvaltias. Talvikausi on sujunut ilmeisen hyvin, mutta parhaillaan hän kärsii jalkavaivoista, mikä saattaa vaikuttaa ratkaisevasti Prahaan valmistautumisessa. Terveenä ollessaan muutaman vuoden takainen hallikisojen EM-nelonen olisi Prahassa jopa Suomen ykköskortti menestymään. Vaikka Nikkasella olisi vaikeakin hallikausi, tämä kausi on hänelle erittäin mielenkiintoinen. Takaa on nousemassa useampi nuori lahjakkuus haastamaan Nikkasta Suomen parhaan naisseiväshyppääjän tittelistä. Tasaisempi kilpailu helpottaa ainakin Nikkasen kisaamista, kun hyppyrytmin suhteen ero kotimaisten ja kansainvälisten kisojen välillä ei ole kuin yö ja päivä. Anne Halkivaha TURUN Weikkoja edustava Halkivaha on ollut suomalaisen naiskävelyn ykköstykkejä. Reima Salosen opein on tehty johdonmukaista työtä runsaan kolmen vuoden ajan. Kävelijät ovat yleisurheilijoiden joukossa oma rotunsa. Usein kävelijöiden parhaat vuodet ovat kypsemmällä iällä. Senkin puolesta Halkivahalla on aikaa. Hän täyttää tässä kuussa 29 vuotta. Elokuun lopun MM-kisat Pekingissä ovat arvokisakonkarille näytönpaikka. Halkivahalla ei kuitenkaan ole kiire mihinkään. Rion olympialaisiin on aikaa yli 500 päivää. Jos kaikki menee hyvin, Riossa Halkivahalla on kaikki mahdollisuudet yllättää. Arvokisajännitys ainakin on karissut jo Lontoon olympialaisten ja Moskovan MMkisojen myötä. Suurennuslasin alla Yleisurheilukausi 2015 on kolmen naisen näytön paikka Mikael Rydenfelt Jori Liimatainen Ville Vuorinen
11 Lauantai 7. helmikuuta 2015 AAMUSET Urheilu&liikunta
Lauantai 7. helmikuuta 2015 AAMUSET 14 Urheilu&liikunta ILKKA LAPPI PITKÄN uran turkulaisen jääkiekon eteen pelaajana tehnyt Mikko Rautee kaipaa kaupungin junioritoimintaan nykyistä parempaa yhteistyötä. Turun Kisa-Veikkojen valmennuspäällikkönä toimiva Rautee kaipaa aktiivisempaa pelaajaliikennettä seurojen välille. Hänen mukaansa aktiivinen yhteistyö auttaisi sekä ammattimaisuuteen tähtäävien seurojen junioreita että kisureiden kaltaisia harrastuspainotteisia seuroja. – Pelaajien pitäisi liikkua molempiin suuntiin. Mielellämme koitamme saada meidän omia pelaajiamme isompiin seuroihin, mutta toivoisin, että isommista seuroista tulisi myös meille pelaajia, jos peliaikaa isoista seuroista ei tule. On aina etu nuorelle pelaajalle päästä pelaamaan. – Yhteistyön kehittämistä on pohdittu pitkään, mutta mitään ratkaisuja ei ole tilanteeseen tullut, Rautee toteaa. JUNIORIKIEKOSTA puhuttaessa usein puhutaan vain pelaajien kehittymisestä ja pelaajapolusta. Rauteen mukaan myös valmentajiin pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Valmentajille voisi räätälöidä valmennuspolun. Nykyisellään vanhoja pelaajia otetaan kasvamaan valmentajiksi pahimmillaan ilman minkäänlaista kokemusta valmentamisesta. Niin kävi Rauteellekin, kun hän toissa kaudella päätyi Tuton A-junioreiden peräsimeen. – Tuton A-junioreiden valmentajan saappaat olivat minulle isot. Vaikka olinkin valmentanut Kisa-Veikkojen edustusta, ammattimaisuuteen pyrkivien junnujen valmentaminen päivätyön ohella oli liian kova rasti. Minun olisi pitänyt aloittaa nuoremmista junioreista, Rautee sanoo. Tuomarit aloittavat tuomitsemisen pienten junioreiden peleissä. Samanlaisen mallin Rautee näkisi mielellään myös valmentajien kohdalla. – Vanhalla pelaajataustalla päädytään Atai B-junioreiden valmentajaksi tai jopa aikuisiin. Ennen sitä pitäisi valmentaa ainakin muutama vuosi nuorempia junioreita, jotta näkisi kiekkoa valmentajan puolelta. On aika kova rasti mennä jonnekin kilpailullisen seuran A-junnuihin, jos ei ole päivääkään valmennuskokemusta, Rautee huomauttaa. VIIME syksynä kasvattajaseuransa valmennuspäällikkönä työt aloittanut Rautee kasaa parhaillaan Kisa-Veikkojen ensi kauden juniorijoukkueita. Kisureiden pitkän ajan tavoitteena on saada joukkueet kaikkiin juniori-ikäluokkiin. Tällä hetkellä B-junioreiden jälkeen on vuosien väli. Ensi kaudeksi tavoitteena on saada jalkeille C-juniorijoukkue. Haaste ei kuitenkaan ole helppo. – Käytännössä pitää löytää kahteen joukkueeseen pelaajat, kun tämän vuoden B-juniorit siirtyvät A-junioreihin. Helmikuun aikana on tarkoitus löytää valmentajat joukkueisiin, Rautee kertoo. Pelaajat liikkeelle Mikko Rautee penää tehokkaampaa kiekkoseurojen yhteistyötä Kasvattiseuraansa palannut Mikko Rautee näkee tärkeänä, että myös sellaisille jääkiekkojunioreille löytyy pelipaikka, jotka eivät haaveile ammattilaisuudesta. A-junioreihin mennessä realiteetit ovat aika hyvin nuorten tiedossa, mutta silti halutaan pelata peliä, Rautee sanoo. Ilkka Lappi
ILMOITUS LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA Maalaus ja Saneeraus ERANDER www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com MERKKI HANSKI Matot ja mattohuolto LÄNSIKESKUS HUMALISTONKATU LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY virtaa riittää motonet korjaamo Puh. 23 24 040, GSM 0400 862 749, Yliopistonkatu 32, 20100 Turku TURUN SEUDUN VUOKRAVÄLITYS OY www.tsvv.fi p. 02 2505 861 www.erander.? Myllyn Apteekki ......................................... 128 Aurator ................................................... 116 Turun Tietopalvelu ..................................... 115 Kotipizza-Humalistonkatu ............................ 109 Mainosnerg ............................................. 106 Olavin Krouvi ............................................ 102 Radio Auran Aallot .................................... 101 Metaplan ................................................... 99 Akku-Pojat ................................................ 96 Motonet korjaamo ...................................... 94 Linnan Apteekki .......................................... 93 Turun Seudun Vuokravälitys .......................... 93 Lasitusliike Roininen .................................... 90 Green Carpet ............................................. 87 Saneeraus ja maalaus Erander ..................... 87 Turun Markiisi ja Peite ................................. 85 Lehtipalvelu Pirjo Rantala ............................. 82 Merkkihanski .............................................. 80 Aamuset ................................................... 79 Intersport Länsikeskus ................................. 76 Lätkäliigan tilanne TPS–Blues -ottelun jälkeen Tällä sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkausta SM-liigakaudella 2014-15. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 20 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan pistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.fi. Mitä yrityksenne tekee? Vuokravälitämme huoneistoja ja kiinteistöjä. Samasta osoitteesta Yliopistonkadulta löytyy myös ”samaa perhettä” oleva LKV M. Tocklin Oy, joka välittää myyntikohteet, kertoo Mari Tocklin. Mitkä ovat vahvuuksianne? Alan vahva asiantuntemus ja 30 vuoden kokemus asuntojen ja kiinteistöjen vuokraamisesta sekä kiinteistönvälitystä on harjoitettu Turussa jo pian 41 vuotta. Tällä hetkellä toimimme toimistolla jo kolmessa polvessa. Miltä alan tulevaisuus näyttää? Kiireiseltä ja työntäyteiseltä. Asuntoja ihmiset kuitenkin tarvitsevat aina. Vuokra-asuntojen puolella markkinat ovat kasvussa ja vuokra-asuntojen kysyntä lisääntyy, mikäli asuntokauppa ”junnaa” paikallaan. Mitkä ovat rakkaimmat TPS-muistosi? TPS:n 1990-luvun kultajuhlat. Mitä odotat TPS:lta loppukauden aikana? Odotan, että vihdoinkin tulisi voittoja, kun optimisteina aina veikkaamme Lätkäliigassa TPS:n voittavan. Pisteitä ei tällä kaudella ole paljoa herunut. Mitä yrityksenne tekee? Olemme Länsikeskuksessa toimiva Intersport¬ketjuun kuuluva yritys. Myymme laadukkaita urheiluvälineitä ja ¬asusteita niin harrastajille kuin ammattilaisillekin, kertoo kauppias Jan Lindroos. Mitkä ovat vahvuutenne? Valikoimamme on suuri. Muista Turun alueen urheiluvälineliikkeistä erotumme varsinkin ison jääkiekko¬, laskettelu¬, ja hiihtovälinevalikoimamme ansiosta. Millainen on alan tulevaisuus? Taloudellinen taantuma näkyy myös kaupan alalla. Esimerkiksi kesällä polkupyörähankintojen suhteen ihmiset olivat selvästi varovaisia. Tällä hetkellä urheiluvälinekauppias tietenkin toivoo pakkasjaksoa ja lunta. Tosin edellisen laman aikana huomattiin, että taloudellisesti vaikeina aikoina ihmiset panostavat itseensä pienemmillä hankinnoilla. Suurempien hankintojen sijasta hankitaan ulkoilupuku tai juoksujalkineet jne. Mikä on rakkain TPS-muistosi? Takavuosien menestyneet joukkueet ja kovien yksilöiden unohtumattomat suoritukset kaukalossa. Mitä odotat TPS:lta loppukauden aikana? Toivon, että joukkue ja valmennus saa työrauhan vidoinkin tämän melkoisen mediahässäkän jälkeen ja se kääntäisi TPS:n kurssin ensi kaudella parempaan menestykseen. Turun Vuokra-Asunnot Intersport Länsikeskus LÄNSIKESKUS Puh. 23 24 040, GSM 0400 862 749, Yliopistonkatu 32, 20100 Turku menestyneet vien yksilöiden at suoritukset PS:lta ikana? tä altyöisi ensi kauaan meMitä yrity Vuokrav ja kiinteis teesta Yl myös ”sa LKV M tää M p h
Lauantai 7. helmikuuta 2015 AAMUSET 16 Urheilu&liikunta ILKKA LAPPI VARSINAIS-SUOMEN nuoria koripallolupauksia parin vuoden ajan tukeneen Turkukoris Ry:n tekemä työ kantaa uudenlaista hedelmää tänä keväänä. Turun alueen koripallolla on perinteisesti ollut Espanjaan hyvät suhteet. Viime vuoden lopulla Turkukoris solmi uudenlaisen yhteistyösopimuksen Fuengirolassa toimivan suomalaisen Colegio Finlandésin kanssa. – Tarkoitus on kerran vuodessa lähettää poikia viikon reissulle Espanjaan. Se on palkintomatka hyvin tehdystä työstä. Pojat pääsevät harjoittelemaan sinne huippuolosuhteisiin Malagan akatemiaan, kertoo Turkukoriksen ja West Coast All Starsin voimahahmo Tapio Nieminen. Espanja on yksi Euroopan johtavia koripallomaita. Moninkertaisen arvokisamitalistin nuoria talentteja hiotaan systemaattisesti huipulle. Aurinkorannikon alue on yksi keskeisimmistä Espanjan koripallokeskittymistä. – Malaga johtaa tällä hetkellä Espanjan ACB-liigaa. Heidän harjoituskeskuksessaan on14 koripallokenttää. Siellä on ympäri viikon aikamoinen tohina, Nieminen kuvailee eurooppalaisen koripallon mahtimaan meininkiä. YHTEISTYÖN ensimmäiset hedelmät poimitaan helmikuussa, kun Espanjaan suuntaavat Ura Basketin Teemu Jarhio ja Salon Vilppaan Tuomas Saarinen. 1998 syntyneet lupaukset ovat vakuuttaneet otteillaan nuorten Euroliigaa pelanneen West Coast All Starsin riveissä ja olleet keskeisiä pelaajia voitosta voittoon edenneellä eurotaipaleella. Viikossa koripalloilullisesti ei suurta muutosta ehdi tapahtua, mutta uran jatkon kannalta viikkokin saattaa olla arvokas aika. – Sekä Teemu että Tuomas ovat pelaajia, jotka tähtäävät urallaan ulkomaan kentille. Tämä on myös mahdollisuus vakuuttaa Malagassa koripallokyvyillään, Nieminen sanoo. COLEGIO Finlandésin puolesta tulevaisuuden varsinaissuomalaiset koripallolupaukset ovat tervetulleita Aurinkorannikolle täydeksi lukuvuodeksikin. Myös urheilullisen puolen pitää kuitenkin olla kunnossa. – Teemulla ja Tuomaksella on mahdollisuus tällä reissulla myös koittaa vakuuttaa Malagan koripalloihmiset siitä, että heillä olisi rahkeita pelata ja harjoitella koko lukuvuosi Malagassa. Ainakin toinen heistä harkitsee sitä, että opiskelisi ja pelaisi Aurinkorannalla ensi lukuvuoden. Se olisi iso askel uralla eteenpäin. – Vuodessa ehtisi kehittyä todella paljon, kun ympärillä on koko ajan todella huipputason junioreita. Jos siinä kyydissä pärjäisi, olisi se iso askel uran jatkoa ajatellen. Nimi jäisi varmasti eteläeurooppalaisten huippuseurojen papereihin, Nieminen arvioi. Naamaa näyttämään Varsinaissuomalaiset koripallolupaukset haistelevat Espanjan tuulia Tuomas Saarinen (vas.) ja Teemu Jarhio viettävät helmikuussa viikon Espanjan Aurinkorannikolla. Viikko kuluu kuitenkin tiiviisti koripalloparketilla ja koulun penkillä. Tapio Nieminen
17 Lauantai 7. helmikuuta 2015 AAMUSET Maku&nautinto Siperian ravioli Thinkstock Pelmeni on nopea ja maukas talven herkku TEEMU P. PELTOLA HELMIKUUN pakkaset ovat tunnetusti blinisesonkia. Nämä venäläisen keittiön rasvaiset lettuset jättävät turhaan varjoonsa hieman kevyemmän, mutta yhtä maistuvan perinneruoan: pelmenit. Nämä Siperiasta alun perin kotoisin olevat täytetyt taikinanyytit muistuttavat idealtaan raviolia, mutta eivät ole kovin pastamaisia. Salaisuus piilee vehnäjauhoista valmistetussa ohuessa mutta sitkeässä taikinassa. Pelmenien täytteenä on useimmiten mausteinen jauhelihamassa, jossa ei ole sipulia säästelty. Pelmenejä voi toki tehdä itsekin, mutta isoissa marketeissa on nykyään useammankin eri valmistajan maukkaita valmispelmenejä montaa sorttia: possua, nautaa, kasvista ja riistaa. Pelmenit majailevat siperialaiseen tapaan pakasteosastolla, sillä itse tehdytkin pelmenit on tapana säilöä pakastamalla. Peruspelmenien hinta on noin seitsemän euroa kilolta. PELMENIT valmistetaan suolatussa vedessä tai lihaliemessä keittämällä. Ne ovat valmiita silloin, kun nousevat kattilan pohjalta pinnalle kellumaan. Tämä vie noin viitisen minuuttia. Pelmenit kannattaa nauttia heti, sillä pitkään kuivina ollessaan ne tahmeutuvat pinnalta. Lämpimään veteenkään niitä ei kannata jättää kellumaan, sillä tällöin ne vettyvät ja turpoavat. Lihaliemessä keitetyt pelmenit voi myös nautiskella keittona. Pelmeneitä nautitaan perinteisesti smetanan, suolakurkkujen, sipulisilpun ja voisulan kera. Smetanan päälle voi myös rouhia tuoretta mustapippuria. Eurooppalaista tuulahdusta tuo jokin voimakas jauhemainen juustoraaste, kuten parmesaani tai voimakas emmental.
18 A AMUSET VIIHDE Lauantai 7. helmikuuta 2015 TURUN linnassa on avautunut näyttely Tyttökuningas – Made in Turku kertoo kuningatar Kristiinasta, joka hallitsi Ruotsin valtakuntaa 1600-luvun alkupuolella. Näyttely liittyy myös Mika Kaurismäen ohjaamaan The Girl King -elokuvaan, jota on kuvattu Turun linnassa. Esillä on alkuperäisiä kuningatar Kristiinalle kuuluneita esineitä ja elokuvassa käytettyjä pukuja asusteineen. Tyttökuningatar Turun linnassa FYYSIKKO Stephen Hawkingista kertova Kaiken teoria keskittyy maailmankuulun tiedemiehen henkilökohtaiseen elämään ja jättää tämän tieteelliset saavutukset ja niiden merkittävyyden vähän vähemmälle huomiolle. Eddie Redmayne – jolle povataan jo elokuvasta melko varmaa Oscar-pystiä – tulkitsee fyysisesti vaativaa roolia sympaattisesti. Felicity Jones jää lähinnä sivuun vaimo Jane Hawkingina, joka yrittää petrata raskaassa arjessa. Jane Hawkingin muistelmiin perustuvaa elokuvaa on kritisoitu siitä, etteivät kaikki yksityiskohdat ole täysin totta. Yhdessä asiassa Kaiken teoria onnistuu kuitenkin olemaan kauniisti rehellinen: Janen ja Stephenin tarinalla on onnellinen loppu, vaikka heidän välisestä rakkaudestaan ei aivan samaa voi sanoakaan. Kenelle: Hawkingin elämästä kiinnostuneille. Arvio: Kelpo elämäkertaelokuva, jonka tunteellisuus meinaa lyödä paikoin yli. ESA TÖYKKÄLÄ Rakkauden fysiikkaa Kenestä suomalaisesta pitäisi tehdä elämäkertaelokuva? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ YLE Areenassa ja TV2:lla esitetty #lovemilla tunnetaan rohkeasta tavastaan käsitellä vakaviakin asioita usein huumorin kautta. Jokainen jakso on vain muutaman minuutin mittainen. Siitä puhutaan nuortensarjana, mutta ohjaaja-käsikirjoittaja Teemu Nikki kavahtaa, kun joku vain mainitseekin kohdeyleisö-sanan. – Jos olettaa, mitä joku tuntematon haluaa nähdä, on heti väärässä. Alun perin en halunnut lähteä tekemään nuorille mitään. Mietin, että mitä jos tekisin sarjan, jota aikuisetkin jaksaisivat katsoa. Jos se on mielestäni tekijänä mielenkiintoinen, sillä on suurempi mahdollisuus onnistua, Nikki sanoo. Nyt tarina on päätynyt valkokankaalle. Lovemilla-elokuvassa Milla (Milka Suonpää) ja Aimo (Joel Hirvonen) etsivät ensimmäistä yhteistä asuntoaan. Aimon heikon itsetunnon ja mustasukkaisuuspuuskien vuoksi rakkaus kuitenkin säröilee. Nikin mukaan sanoma on, että parisuhde ei vielä tarkoita rakkautta. LOVEMILLALLE ominaista on sen tapa kertoa asioita överiksi vedetyillä vertauskuvilla, jotka tulevat yllätyksinä ja selittämättä. Aimo tuskailee kuntosalilla ulkonäköpaineiden kanssa, joten hän hankkii pimeiltä markkinoilta itselleen robottikädet. Millan alkoholiongelmaiset vanhemmat (Mari Rantasila ja Matti Onnismaa) ovat olohuoneen kaljapulloröykkiöiden seasta henkiin herääviä zombeja. – Kun elokuvaa rupesi kirjoittamaan, vähän pelotti, miten se tietty ilmavuus pysyisi siinä. Mehän ratkaistiin se niin, että genret vaihtuvat aika tasaisin välein ja siinä on pieniä sivujuonia, jotka antavat episodimaisuutta, Nikki sanoo. Elokuva on kirjaimellisesti räikeä aina Millan kirkkaanpunaisesta kampauksesta lähtien. Lavastajat, puvustajat ja maskeeraajat ovat päässeet irrottelemaan antaumuksella. Millan paras kaveri on solarium-onnettomuudessa supervoimat saanut ex-gootti SuperGitta (Miina Penttinen). Muita sivuhahmoja ovat muun muassa Taistelupanda ja vatsatautia levittävä salaperäinen Norokostaja. – Ovathan ne zombimaskit nyt ihan törkeän hienot! Leffa antoi puku-maski-lavastaja-osastolle tehdä sellaista, mitä Suomessa ei ole aiemmin tehty. Kaikki olivat ihan into pinkeänä, Nikki kertoo. #LOVEMILLAA on tehty 70 jaksoa. Kun puolitoistatuntisen Lovemillaelokuvan lopputekstit alkavat, ilmiön tarina loppuu. – Tällä hetkellä ajattelen, että tämä on hieno lopetus jutulle. En ole varma, paljonko tässä on enää annettavaa konseptille. Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Eihän sarjaakaan pitänyt tehdä aluksi kuin yksi kausi, Nikki sanoo. Lovemilla elokuvateattereissa 6.2. alkaen. Ei vain nuorille #lovemilla-sarja paisui genrejä pursuilevaksi elokuvaksi Kuntosalilla käyvä Aimo (Joel Hirvonen) haluaa näyttää Millalle olevansa miehinen mies. Siksi hän ostaa robottikädet. Sami Välikangas / It’s Alive Films F S H k k k kitt il k
19 Lauantai 7. helmikuuta 2015 AAMUSET Koulut&kurssit PIETARI ARIKKA TURUN ja Kaarinan seurakuntayhtymän yliopistopapit Mia Pusa ja Laura Kajala ovat avanneet uudet viihtyisät tilat yliopisto-opiskelijoiden hyväksi Turun yliopiston läheisyydessä, YO-talo B:ssä. Päätarkoituksena on tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskeluarkea. Viime syksynä seurakuntayhtymä sai uudet tilat ylioppilastalossa. Tila kunnostettin ja sisustettiin syksyn aikana ja ne avattiin nyt vuoden alussa opiskelijoille. Tiloihin kuuluu isompi kokoustila, sielunhoitohuone sekä keittiö. Tarkoituksena on avata seurakunnan ovet opiskelijoille. Kajala kertoo, että tilaa tarjotaan rauhottumiselle ja yhteisille jutuille. He ovat paikalla opiskelijoita varten. Yhteistyötä tehdään myös Turun yliopiston ylioppilaskunnan ja erilaisten hyvinvointitahojen kuten Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa, jotka tukevat opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia. SAMALLA oppilaitospapit Pusa ja Kajala ovat kehittäneet mahdollisia palveluita joita tarjota opiskelijoille, kuten sielunhoitoa ja keskusteluapua sekä ruoka-apua. – Sielunhoito kuuluu keskeisesti oppilaitostyöhön ja sille on selkeää tarvetta. Iso osa työajasta menee näihin tapaamisiin, painottaa Kajala. Opiskelijat voivat hyödyntää tiloja lukemalla tentteihin, tekemällä ryhmätöitä ja pitämällä siellä vaikkapa Kirkko läsnä kampuksen arjessa Yliopistopapit kuuntelevat, mutta eivät saarnaa Laura Kajala (kuvassa) ja Mia Pusa päivystävät yliopistolla kolme kertaa viikossa. Pietari Arikka ainejärjestöjen kokouksia tai vaihtoopiskelijoiden tapaamisia. Tarjolla on aina kahvia ja teetä ja usein pientä naposteltavaa sekä mahdollisuus kokkailuun. Tiloissa tarjoillaan myös joka kuukausi ilmainen tai hyvin edullinen lounas. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän oppilaitostyöllä on ollut aiemminkin tiloja käytettävissä Turun yliopistolla. – Olemme läsnä kolme kertaa viikossa. Tilat ovat auki yleensä tiistaina, keskiviikkona ja torstaina, jolloin päivystämme paikalla koko päivän, kiteyttää Kajala. TARVITTAESSA yliopistopappeihin voi olla aina yhteydessa ja sopia tapaamia myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tilat pyritään pitämään auki säännöllisesti ja mahdollisimman usein. Tila on auki kaikille opiskelijoille riippumatta heidän vakaumuksestaan. Toiminta ei ole tunnustuksellista, vaan läsnäolevaa ja tukevaa. Tilat ovat kaikkien Turun yliopiston ja Åbo Akademin opiskelijoiden ja työntekijöiden sekä kansainvälisten vaihto-oppilaiden käytössä. Paikkaa voi varata säännöllisten aukioloaikojen ulkopuolella olemalla yhteydessä pappeihin. www.turunoppilaitospapit.fi Facebook: Turun oppilaitospapit
Lauantai 7. 2. 2015 2
3 Lauantai 7. 2. 2015
23 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 7. helmikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? HANS Huttunen käsitteli Aamuset-lehdessä (17.1.) lapsiperheiden kannalta hyvin tärkeitä asioita. Kirjoituksessa oli kuitenkin virheellistä tietoa Ahvenanmaan taloudellisesta järjestelmästä. Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää laeilla sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tuloja menoarviosta. Itsehallintoa koskevat säädökset sisältyvät Ahvenanmaan itsehallintolakiin. Itsehallintolaissa luetellaan ne alat, joilla Ahvenanmaan maakuntapäivillä on lainsäädäntöoikeus. Tärkeimmät niistä ovat opetustoimi, kulttuuri ja muinaismuistojen suojelu, sosiaaliasiat, terveydenja sairaanhoito, ympäristöasiat, elinkeinoelämän edistäminen, sisäinen liikenne, kunnallishallinto, poliisitoimi, postilaitos ja radio ja televisio. Näillä aloilla Ahvenanmaa toimii lähes itsenäisen valtion tavoin omine lainsäädäntöineen ja omine hallintokoneistoineen. Maakuntapäivien toisena päätehtävänä lainsäädännön ohella on päättää maakunnan tuloja menoarviosta. Budjetin tulopuoli koostuu maakunnan omista tuloista sekä määrärahasta, joka on palautus osasta ahvenanmaalaisten valtiolle maksamista veroista. Valtio kantaa verot, tullit ja maksut myös Ahvenanmaalta. Vastavuoroisesti valtion tuloja menoarvioon sisältyy määräraha maakuntapäivien käyttöön. Tämä määräraha on 0,45 prosenttia valtion tilinpäätöksen tuloista lukuun ottamatta valtion lainoja. Tällä könttäsummalla Ahvenanmaa hoitaa tehtäviä, jotka muualla Suomessa kuuluvat viranomaisille. Vuoden 2011 määräraha oli suuruudeltaan noin 190 miljoonaa euroa. Mikäli maakunnasta kannettu tuloja varallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia koko Suomen vastaavasta verosta, siirretään ylimenevä osa takaisin maakunnalle verohyvityksenä. Ahvenanmaan maakunnan hallitus on viime vuosina panostanut perhepolitiikkaan. Korotetut lapsilisät ovat osa lapsiperhekeskeisestä politiikkaa. Maakunnan hallitus on tietoinen lapsilisäpäätöksistä muun Suomen osalta,, mutta myös vuoden 2015 budjetissa päätettiin edelleen maksaa korotettua lapsilisää. Toivottavaa olisi tietysti että lapsiperheiden asema korostuisi päätöksenteossa myös Manner-Suomessa. BRITT INGER WAHE TIEDOTTAJA ÅLAND LANDSKAPSREGERING ÅLANDSKONTORET I HELSINGFORS Väärää tietoa Ahvenanmaasta KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT toivovat nimikkeensä muuttamista koulunkäynninohjaajaksi, koska se vastaisi paremmin työn sisältöä ja antaisi arvostusta ko. ammattialalle. Ammattialan edustajat tekivät esityksen kaupungille nimikemuutoksesta alkuvuonna 2012 ja koulutoimen virkamiehet hyväksyivät nimikemuutoksen keväällä 2012. 23.5.2012 varhaiskasvatusja perusopetuslautakunta hyväksyi nimikemuutoksen, jonka vahvistaminen jäi kaupunginhallituksen hallintojaostolle. Hallintojaos ei kuitenkaan koskaan käsitellyt asiaa organisaatiomuutoksesta johtuen, vaan asia tuli seuraavan kerran esille kaupunginjohtajan esittelemänä hylkyesityksenä 25.11.2013. Kaupunginhallitus kuitenkin yksimielisesti päätti ottaa käsiteltäväkseen kyseisen asian, mutta sitä ei ole toistaiseksi viety päätöksentekoon asti. Kaupunginvaltuutettu Mika Maaskola (sd.) teki valtuustoaloitteen 7.4.2014 nimikemuutoksesta. Tästäkään huolimatta asiaa ei ole tuotu demokraattiseen päätöksentekoon, vaikka valtuutetulle pitää vastata 6 kuuden kuukauden kuluessa. Tietääköhän enää kukaan tässä kaupungissa, kenen pöydällä asia on? Tarjoan yhdistyksemme puolesta kakkukahvit käsittelyn kolmevuotispäivän kunniaksi sille, joka tuo asian päätöksentekoon. Miten näin pienen asian käsittely voi kestää vuosia? Nimikemuutos ei maksa mitään, mutta on ammattikunnalle äärimmäisen merkityksellinen. Kertooko tämä kaupungin kyvyttömyydestä tehdä päätöksiä? Vai arvostuksen ja välittämisen puutteesta ammattiryhmää kohtaan? TINI VEHVILÄINEN PUHEENJOHTAJA TURUN LASTENHOITOJA KASVATUSALAN YHDISTYS JHL Päätöksenteon hitaus huippuluokkaa Turussa INNOKKAIDEN uimareiden joukossa kiivasta keskustelua herätti viime viikolla uutinen Impivaaran uimahallin sisäilmaongelmista. Hallin työntekijöiden lisäksi oireita on ilmennyt niin peruskuntoilijoilla, kuin kilpauimareillakin. Itsekin hallissa säännöllisesti käyvänä olen ihmetellyt altaassa alkavaa ärsytysyskää. Turun ympäristöterveydenhuolto on tilannut Turun kaupungilta selvityksen ongelmien syistä, mutta saunan lauteilla teorioita jo riittää. Suosittu taustaveikkaus osuu hallin suureen käyttöasteeseen. Altaissa polskii päivittäin keskimäärin 2 700 uimaria. Ja sen kyllä huomaa. Hallin kuntosalillakin on ruuhkaaikoina happi niin lopussa, että päässä huippaa ilman yhtäkään penkkipunnerrusta. Väkisinkin mieleen nousee kysymys, riittääkö yksi uimahalli enää kävijämäärien tarpeisiin ja miten paljon kävijöitä se kestää? Pienestä ja varustelultaan aikansa eläneestä, vaikkakin sympaattisesta, Petreliuksen uimahallista ei ole varteenotettavaksi kävijävirtojen jakajaksi. Sisäilmaongelmista tuntuu tulleen uudenlainen Turun taudin muoto, jonka farssimaisia piirteitä on seurattu monien julkisten tilojen kohdalla. Ihmetystä herättävä ratkaisu oli esimerkiksi viime vuonna Heinikonkadun päiväkodin sijoittaminen remontin tieltä väistötiloihin Pernon kouluun. PÄIVÄKODIN huhutuista homeongelmista oli loogista siirtyä vuonna 2009 käyttökelvottomana suljettuun kouluun. Vaikka kaupungin talous on tiukilla, silti toivoa sopii, ettei remonttien kilpailutuksissa tuijotettaisi vain pienintä numeroa laadun kustannuksella. Etenkin kun sisäilmaongelmat koskevat usein rakennuksia, joissa syntyvät ja kasvavat tulevaisuuden turkulaiset. HANNELE SIVONEN Vettä sakeampaa