Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 | Nro 28 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Sami Rähmönen teki kahden vuoden sopimuksen TPS:n kanssa. Hän nousee TPS:n futisikoniksi. Urheilu s. 10 Seksi on ja pysyy Ensi kesän kenkämuoti suosii taas teräviä kärkiä. Myös näyttävät herrainkengät ovat muotitietoinen valinta. Elämä&tyyli s. 12 Terävintä kärkeä Erikoisnumerossa asiaa luonnonmukaisesta puutarhanhoidosta ja loma-asunnon ostamisesta etelän lämmöstä. Koti&rakentaminen s. 13–27 Pihalle mieli Turkuun havitellaan lisää matkailijoita saaristolla ja telakkaristeilyin. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981 Haaveiletko loma-asunnosta etelän lämmössä? Jethro Rostedt antaa muutaman vinkin. Sivu 18 Lomakoti etelästä? Hyönteiset ovat luonnonmukaisen puutarhan arvovieraita. Niille kannattaa pystyttää hyönteishotelli. Sivu 20 Luonnollisia puutarhureita Yhteinen vuokrasopimus tarkoittaa tukiasioissa yhteistä ruokakuntaa, oli kyse kämppiksistä tai parista. Sivu 27 Kimpassa kämpässä Koti& rakentaminen Aamuset Sivut 13–27
Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 8.4.2015 Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 TURKUUN on suunniteltu palloiluhallia jo vuosikymmenet. Ikuisuusprojekteja on meillä paljon ja tämä on yksi niistä. Väliaikaisratkaisuja on saatu aikaiseksi, mutta tilapulan solmua ei ole kyetty halkaisemaan yhdellä iskulla. Uuden suuren palloiluhallin viime metrit ovat olleet pitkiä. Paikasta on väännetty peistä. Milloin hallia on suunniteltu Louhen yhteyteen keskustan kallioon, milloin jalkapallostadionin päätyyn. Paikaksi on on valikoinut Trivium-tontti Lemminkäisenkadulla, jossa halli olisi osa ammattikorkeakoulun tulevaa kampusta. Työryhmä päätyi lokakuussa 2011 esittämään kansainväliset mitat täyttävää hallia, jossa olisi 2 500 katsomopaikkaa. Vapaata korkeutta olisi 12,5 metriä, jotta hallissa voisi lentopallomaaotteluita. Kustannusarvio päätyi 15,5 miljoonaan euroon. Hallin piti olla valmis viime syksyksi. Ei ollut, kuten hyvin tiedetään. TURUN kaupungilla on hallinnassaan 62 palloiluhallia tai koulun sisäliikuntasalia, joista kuusi on yli 700-neliöistä. Palloiluhalleihin haetaan vuoroja 20 enemmän enemmän kuin niitä myönnetään. Lisätilalle on tarvetta. Turku sijoittuu suurten kaupunkien sisäliikuntapaikkojen vertailussa toiseksi viimeiseksi. Leikkuri käy, sillä rahasta on pulaa. Kaupunginhallitus puristi katsomopaikat 2 000:een. Hallin korkeus laskee yhdeksään metriin. Kolmen metrin pudotus toisi 400 000 euron säästön. Hinta laskisi 13,2 miljoonasta eurosta 12,8 miljoonaan euroon. Uusi palloilutila rasittaa liikuntatoimen niukkaa budjettia. Tila ei korvaa mitään vanhaa. Kaupunki on esimerkiksi Caribian palloiluhallin vuokralainen vuoteen 2024 asti. Uusi halli tarvitsee henkilökuntaa ja jonkun on maksettava vuokrakulut. TARJOUSKISAN voittaja on tarkoitus julkaista syksyllä. Tärkeintä on, että työ saadaan käyntiin ja että harrastajat saavat kaipaamaansa lisätilaa. On harmillista, ettei hallista tule kansainvälisten pelien näyttämöä. Kun kerran tehdään, olisi samalla voitu tehdä takkia eikä tuluskukkaroa. Saavutettava säästö on marginaalista. LASSE VIRTANEN Taas tehdään tuluskukkaroa HIEKKAMIES tutkii. Unettomuudesta ja masennuksesta kärsivät näkevät enemmän painajaisia, kertoo Turun yliopisto. Tieto on merkittävä, mutta kun kertojana on Sandmanniminen tutkija, niin jotenkin se syö hieman uskottavuutta. TURKU saa uuden Auto Saloon -näyttelyn. Monelta on Turussakin lähtenyt auto Saloon ja vähän etiämmäskin itään tai etelään, mutta näyttelyä siitä ei ole ennen järjestetty. Vaivihkaa ovat lähteneet eikä sen koommin ole mitään kuultu. PITKÄT pyhät on kärsitty. Mietaan Jussi (kuvassa) tiemmä söi yksin perinteiset 40 ropeellista mämmiä. On se hyvä, ettei pääsiäinen kestä viikkoa. Sitä ei kestäisi Mietaankaan elimistö. Tack… …nej tack! TULIPA taas lehdistötiedote. ”Sivusto on rakennettu loppuasiakkaan maailmasta käsin”. Tätä pidemmälle ei kiinnosta lukea, ei toimittajan eikä lukijan. Kääntäjälle kenkää ja Google Translator tilalle? TIETTYYN ikään ehtiessään miehet alkavat unohdella asioita. Samalla siitä tulee heille hyväksyttävä luonteenpiirre. Urakielessä tätä kutsutaan ”parhaaksi työiäksi”. VIENTI vetämään. Tullin ennakkotietojen mukaan Suomen vienti kutistui helmikuussa neljä prosenttia. Vaalikeskusteluissa kaikki ongelmat halutaan ratkaista sillä, että vienti saadaan vetämään. Mutta miten? Konsteista puhuu harva. ia rali n ä ö N TARVITAANKO työelämässä lisää joustoja? Mitä niillä tarkoitetaan? VIROLAINEN: Nyt tehdään töitä sata prosenttia tai nolla prosenttia. KOIVUSALO: Tai 150 ja nolla. A–MV: No juu. Ylämääritelmä voi olla mikä tahansa. Jos silloin tehtäisiin enemmän, kun on kiirettä, ja vähän vähemmän, kun on löysempää. M–EK: Nytkin pystytään jo sopimaan paikallisesti. A–MV: Pystytään. Ja onneksi sovitaan. M–EK: Työaikapankit voivat olla kehittämiskelpoinen ajatus. Mutta meillä on aika paljon työnantajia, jotka käyttävät niitä väärin. A–MV: Sano sellaisia työnantajia. Minua kiinnostaa tietää. On ärsyttävää, että yrittäjiä syytetään siitä, että ne käyttävät väärin, riistävät työntekijän selkänahasta. M–EK: Eivät tietenkään kaikki. A–MV: Semmoinen yrittäjä menettää maineensa samantien, eikä saa enää rekrytoitua työntekijöitä. M–EK: Ikävä kyllä saa, koska tällä hetkellä Suomessa on työnantajan markkinat, ei työntekijän markkinat. Työttömyyttä on niin paljon, ettei työntekijä pysty kilpailuttamaan työnantajia. Se olisi ihannetilanne. A–MV: On epärehellistä puhua, ettei työntekijä pysty kilpailuttamaan. Meillä on erilaisia toimialoja ja ammattiryhmiä. Jos puhutaan vain työntekijästä ja työnantajasta ja pistetään ne vastakkain, niin unohdetaan tämä laaja kirjo. M–EK: Totta. A–MV: Kannatan lisää joustoja työmarkkinoille ja niin, että sovitaan asioista. M–EK: Kannatan ehdottomasti sopimisen kulttuuria, mutta mielestäni on hiukan harhaanjohtavaa puhua siitä, että tarvitsemme lisää joustoja. Suomessa on OECD:n tutkimuksen mukaan paljon joustoja jo nyt. A–MV: Vertaa Suomea vaikkapa Tanskaan. Koivusalo MARI-ELINA KOIVUSALO on eduskuntaryhmän ryhmäavustaja ja demarien ehdokas Turusta. ANNE-MARI VIROLAINEN on kansanedustaja ja kokoomuksen ehdokas Liedosta. Virolainen DEBATTI
5 Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 Millä tavoin Turusta ja saaristosta saadaan vetävä matkailukohde? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. SATAMASTA Nuottasaarenkadulta löytyi lauantaina 4. huhtikuuta aamuyöstä ajoradalta mies pahoin loukkaantuneena, joka menehtyi vammoihinsa. Mies on todennäköisesti joutunut yliajon uhriksi. Tapahtumapaikalla on nähty vaalea pakettiauto. Poliisi pyytää auton kuljettajaa tai muita henkilöitä, joilla on havaintoja pakettiautosta, ilmoittamaan asiasta Turun poliisille. Poliisi etsii vaaleaa pakettiautoa VASEMMISTOLIITON Turun valtuustoryhmä vaatii, että Turun kaupunki lisää omaa tehostettua palveluasumista rakentamalla kaksi 120-paikkaista tehostetun palveluasumisen yksikköä suunnitteilla olevan yhden sijaan. Valtuustoryhmä arvioi, että vanhustenhuollossa on ajettu alas laitoshoitoa eli vanhainkotipaikkoja ja siirrytty kevyempiin hoitomuotoihin. – Nopea rakenneuudistus on johtanut siihen, että tehostetusta palveluasumisesta on tällä hetkellä jopa 70 prosenttia ulkoistettua toimintaa. Ei ole perusteltua antaa näin suurta roolia yksityisille palveluntuottajille, linjaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Li Andersson linjaa. Vasemmistoliitto vaatii, että Turussa ryhdytään ripeästi toimiin oman tehostetun palveluasumisen lisäämiseksi. Murkionkadulle rakennettava uudisrakennus Vuokkokoti ja Hilan kiinteistöön remontoitava Kulkurin Valssi eivät tuo uusia paikkoja, vaan korvaavat suljettavia pieniä yksiköitä. Vasemmisto vaatii palveluasumista LASSE VIRTANEN TURUN Seudun Jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n fuusio aiheuttaisi myös hallinnollisia muutoksia. Fuusioituminen on hyväksytty viime vuonna molempien yhtiöiden kaikissa osakaskunnissa. Alkuperäisen aikataulun mukaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n piti aloittaa toimintansa vappuna. Asia mutkistui, kun Salon kaupunginvaltuuston fuusiopäätöksestä tehtiin valitus hallintooikeuteen. Se hylättiin viime vuoden viimeisenä päivänä, mutta fuusiosta on valittu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. – Valitus ei enää estä fuusion toteuttamista, sillä Salo on laittanut päätöksen täytäntöön valituksesta huolimatta, eikä KHO ole asettanut toteutukselle toimeenpanokieltoa, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen. Molemmat yhtiöt hyväksyvät fuusion omistajiensa tahdon mukaisesti yhtiökokouksissa huhtikuun aikana. Fuusioitu Lounais-Suomen Jätehuolto Oy aloittaa toimintansa 31. elokuuta. Jätehuoltolaki edellyttää, että jätehuoltoviranomaisen muodostavat ne kunnat, joiden toimialueella jätehuolto on yhteistoimintana järjestetty. Se tarkoittaa yhtiön toimialuetta. Jos fuusio toteutuu, seudullinen jätehuoltolautakunta paisuu 18 kunnan laajuiseksi. Turun seudun jätehuoltolautakunnassa on tällä hetkellä mukana 14 kuntaa. – Fuusio johtaa automaattisesti uuden 18 kunnan viranomaisen ja lautakunnan muodostamiseen. Olen käynnistänyt tähän liittyvät neuvottelut siten, että perustamissopimus ja siihen liittyvät muut asiakirjat voidaan hyväksyä kaikkien kuntien valtuustoissa kesäkuussa ja uusi viranomainen aloittaa toimintansa 1. syyskuuta, sanoo Virtanen. Aluepelastuslautakunta on jo maakunnallinen. Mukana on 27 kuntaa. Jätehuoltolautakunta lähes maakunnallisiin mittoihin UUTISANALYYSI SUOMI elää vientituloista, mutta vienti yskii pahasti. Sen arvo kutistui yksistään helmikuussa neljä prosenttia. Pelastajaksi haikaillaan matkailua, joka puristaa tuloja turisteista. Jos tavaroita tai palveluja ei pystytä viemään, tuodaan ihmisiä kylään. Matkailu on työvoimavaltainen ala, joka tuo Varsinais-Suomeen yli 1,5 miljardin euron tulot joka vuosi. Henkilötyövuosia kertyy yli 8 000. Mitä Turku aikoo tehdä? Se uskoo saariston vetovoimaan. Työja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on käynnistänyt matkailun kärkihankkeen, jonka yhdeksi kärjeksi nimettiin merellinen saaristo pitkällisen lobbauksen jälkeen. Alkuperäisistä papereista saaristo puuttui tykkänään. – Matkailu pitää saada mukaan hallitusohjelmaan. Sen pitää näkyä strategisessa hallitusohjelmassa, julistaa Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola. Hallinnollisten projektien ongelmana on se, ettei yhden ministeriön tuki riitä. Kirkkola antaa esimerkiksi esityksen koulun lukuvuoden siirtämisestä niin, että lomakausi jatkuisi elokuun loppuun. – Se on siirtynyt Vapaavuorelta opetusministeri Krista Kiurun (sd.) pöydälle ja hautautunut sinne, sanoo Kirkkola. – Yhden ministeriön alla oleva toiminta ei riitä matkailun kehittämiseen. Tarvitaan laajempaa yhteistyötä. TURUN kanssa yhteistyössä on rannikkokaupunkeja Hangosta Poriin. Suomen saaristo halutaan korottaa brändiksi. Mitä valtiolta halutaan? – Että valtio avaa toiminnalle kassansa, sanoo Kirkkola. Jotain konkreettistakin on jo vireillä. Saksan markkinoille viritellään matkailukampanjaa yhteistyössä Visit Finlandin kanssa. – Das Finnische Schränmeer -kampanjalla tavoitellaan berliiniläisiä. Air Balticilla on hyvä yhteys Riian kautta Berliiniin. Toivomme, että berliiniläiMatkailusta pelastaja? Saaristo lobbauksen jälkeen matkailun kärkihankkeeseen, rahaa haussa kaksi miljoonaa euroa Saaristo viedään taas maailmalle matkailutulojen toivossa. Mikael Rydenfelt set käyttävät sitä, matkailujohtaja Anne-Marget Hellén. Hellénin mukaan ministeriön pöydällä on kahden miljoonan euron rahoitushakemus kolmeksi vuodeksi. Projektipäällikkö on haussa. Turun saaristolla on myös oma Archipelago Outdoors -hanke. Nuoria ruotsalaisia houkutellaan Unga vuxna -kampanjalla. – Kevään mittaan on tarkoitus tehdä kaksi filmiä Turusta. Kaksi karismaattista henkilöä esittelee Turkua. Michael Monroe on lupautunut mannekiiniksi ja toinen on Li Andersson. Heidän voimin viemme Turkua Ruotsiin. Uusia avauksia tehdään Kiinan suuntaan. Kiinalaisia matkanjärjestäjiä ja toimittajia on tulossa tutustumaan Turkuun. – Ensi heinäkuussa tulee 50 hengen ryhmä, jossa on opettajia ja nuoria. He ovat täällä kolme päivää ja tekevät retkiä saaristoon, kertoo Hellén. TELAKKATOIMINNAN virkistyminen vaikuttaa myös matkailuun. Kesä tuo Turkuun kahdeksan risteilyalusta, joista viisi Aida-varustamon. – He ovat olleet erittäin kiinnostuneita vierailusta telakalle. Olemme sopineet, että ryhdymme jälleen tekemään telakkakierroksia. Meyer Werftiltä on Saksasta tulossa henkilö kouluttamaan oppaita kertomaan yrityksestä, laivanrakennuksesta ja Meyerin perheestä. LASSE VIRTANEN VARISSUOLLA järjestetään perjantaina 10. huhtikuuta kello 16.30–19 Värikäs ilta eli vaalipaneeli, jossa keskustellaan muun muassa maahanmuutosta. Paneeli pidetään Turun normaalikoululla Annikanpolulla. Tilaisuuteen on kutsuttu kaikki eduskuntapuolueet. Mukaan ovat lupautuneet Ilkka Kantola (sd.), Annika Lapintie (vas.), Maria Lohela (ps.), Elina Rantanen (vihr.), Annika Saarikko (kesk.), Ida Schauman (r.), Lola Wallinkoski (kok.) ja Jari Viherlampi (kd.). Keskustelunaiheina ovat maahanmuutto, työllisyys ja koulutus, rasismi ja radikalisoituminen sekä ulkopolitiikka. Paneelin järjestävät maahanmuuttajien nuorisojärjestöt eli Turun Kanava Nuoriso ry sekä Nuorten Muslimien Foorumi yhteistyössä Turun yliopiston ja Turun normaalikoulun kanssa. Varissuolla paneeli maahanmuutosta
7 Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA MITÄ Varsinais-Suomeen kuuluu, mistä keskustellaan ja mistä tulisi keskustella? Siitä voi jatkossa lukea joka viikko Varsinais-Suomiblogissa, joka julkaistaan Varsinais-Suomen liiton verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Blogeja kirjoittavat sekä liiton asiantuntijat että ulkopuoliset kirjoittajat korkeakouluista, puolueista, kulttuurikentältä ja kunnista. www.varsinais-suomi.fi/fi/blogi Varsinais-Suomi blogosfääriin EHDOTTOMASTI puoluetta äänestän. Media on yrittää tehdä vaalit henkilövaaleiksi. Valppautta äänestäjät! MIETI KAKSI KERTAA ÄÄNESTÄN vaaleissa ihmistä, jolla on selkeät ja oikeudenmukaiset ajatukset nuoresta iästään huolimatta, tai juuri sen takia. Ja varmaan hyvä kotikasvatus. MATTI ERJOMAA KUUNTELIN erästä vaalitenttiä. Suomenkieli on päästetty huolestuttavan jyrkästi rapautumaan... ja vielä uutisissakin monistettiin tätä osaamatonta kielenhallintaa. MIKÄ MAA? VAI pitäisi nimimerkki Yhän päästä opettelemaan ”avarampia maailmankieliä”, vaikkei oma äidinkielikään ole näköjään hallussa. SUOMENKIELINEN TOIVOISIN Turkuun vielä katua nimeltä Atlanta. MAULIKKI TURUN tauti voi erinomaisen hyvin kokoomusdemarien kannalta, mutta turkulaisten etu ei toteudu vähimmässäkään määrin. VAADIMME DEMOKRATIAA KARSISIN Israelin auttamisesta. Raision seurakunta antaa 50 000 euroa Jerusalemin kirkon korjaukseen. Pöyristyttävää: Eikö kirkon tehtävä olekaan auttaa heikoimmassa asemassa olevia? ULLASTIINA Onko eduskuntaan mahdollista päästä pelkällä somekampanjalla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Juna meni justiinsa! TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Arto Järvinen ILKKA LAPPI TAVOITIMME Linnateatterin toimitusjohtaja Maija Palonheimon tiistaina kello 11.00. Missäs oot? – Linnateatterissa työpöytäni ääressä. Linnateatterin tämän kevään ohjelmistoon kuuluu Mellakka. Minkä asian puolesta olisit valmis mellakoimaan? – Monenkin asian. Ainakin teatterin tekemisen tärkeyden puolesta ja toisesta ääripäästä puhtaan veden ja ruoan puolesta. Miten muuttaisit suomalaista teatterimaailmaa? – Uudistaisin teatterin rakenteita niin, että pienten kaupunkien laitosteattereilla olisi entistä enemmän mahdollisuuksia ostaa vierailuesityksiä yksityisiltä teattereilta. Se antaisi pienten kaupunkien teattereille laajempaan ohjelmistoon ilman että henkilökuntaa tarvittaisiin enemmän. Toivottavasti tällainen toiminta lisääntyy jatkossa. Miltä Linnateatterin syksy näyttää? – Ohjelmisto on viittä vaille valmis. Siellä on tulossa omia produktioita sekä vierailuesityksiä. Odotan paljon myös kesää, jolloin Stockmann Yard pyörii Aboa Vetuksen pihalla. Kuinka paljon ehdit käydä katsojana muissa teattereissa? – Yritän käydä mahdollisimman paljon, mutta joskus joutuu jättämään jotain väliinkin. Yritän käydä myös katsomassa esimerkiksi tanssia ja musiikkia ja välillä on hyvä olla kotonakin, joten ihan kaikkeen aika ei valitettavasti riitä. Korvat pidän kuitenkin auki, jotta tiedän, mitä muissa teattereissa tapahtuu. Mellakkaan valmis teatteripomo TEEMU P. PELTOLA MERKITTÄVÄ osa ehdokkaiden vaalibudjeteista hupenee painettuun vaalimateriaaliin, kuten lehtisiin, lehti-ilmoituksiin ja vaalimainoksiin. Ehdokasnumeron laaja näkyvyys on tärkeää, jos mielii Arkadianmäelle. Vaalitapa pakottaa henkilökohtaiseen kampanjointiin, joka nielee rahaa. Epädemokraattisenakin sitä on pidetty, koska suurimmalla osalla ehdokkaista ei ole mahdollisuutta hankkia tuntuvaa vaalikassaa, saati ottaa isoa vaalilainaa. Sosiaalisesta mediasta on povattu vaaleista toiseen kampanjoinnin tasa-arvoistajaa. Maksutonta näkyvyyttä on tarjolla rajattomasti, mutta sen saaminen vaatii paljon työtä. Silti valtakunnallisissa vaaleissa yksikään ehdokas ei ole mennyt läpi pelkällä somekampanjalla – ainakaan vielä. Tulevia eduskuntavaaleja voi joka tapauksessa kutsua somevaaleiksi. Hashtagillä #vaalit2015 on käyty keskusteluja ja levitetty vaaliohjelmia koko alkuvuoden. Kansalliskirjasto aikoo tallentaa twiittien lisäksi myös ehdokkaiden verkkosivustoja. Some on valjastettu kiinteäksi osaksi televisioiden vaalikeskusteluja, virtuaalinen yleisö on kumonnut elävän. MUTTA mistä tai keistä somessa oikein pöhistään? Sen näkee kätevästi uudelta vaalipöhinä.fi-sivustolta, jonka takana on muun muassa verkkoanalytiikkaan erikoistunut yritys Qlik. Sivustolla voi helposti seurata puolueiden Twitter-kiinnostavuutta eri näkökulmista. Sieltä ilmenee, että viimeisen 30 päivän aikana puolueista eniten mainintoja twiiteissä on kerännyt kokoomus (30 %). Toisena on SDP (18 %) ja jaetulla kolmannella sijalla vihreät ja keskusta (14 %). Sivusto pitää kirjaa myös Twitteriä käyttävien puoluejohtajien vaaliaiheisista twiiteistä. Tiistaina 7. huhtikuuta ylivoimaisessa johdossa oli vihreiden Ville Niinistö 529 twiitillään. Kakkosena oli kokoomuksen Alexander Stubb (358) ja kolmantena vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki (160). Twiittien tasoon sivustolla ei oteta kantaa. SIVUSTON ehkäpä mielenkiintoisin työkalu on ”Fiilisanalyysi”, joka analysoi twiittien sisältöä ja tuo esiin twiittaajien puoluetta tai ehdokasta kohtaan osoittamia tuntemuksia, niin positiivisia kuin negatiivisia. Eniten positiivisia twiittejä on liitetty RKP:hen (indeksiluku 1,15) mutta aivan kannoilla on perussuomalaiset (1,09). Perää pitää vasemmistoliitto (0,78). Perussuomalaiset on myös negatiivisten twiittien kärjessä (1,05), joskin puolueiden väliset erot ovat paljon pienemmät. Toisena on SDP (1). Vähiten negatiivisia twiittejä on liitetty vihreisiin (0,76). Muita analyysin ulottuvuuksia ovat perhe, työ, raha ja viha. Puoluekorteista näkee puolueisiin liitettyjen twiittien päiväkohtaiset tilastot sekä aihesanat, joita puolueisiin liittyvissä twiiteissä on käytetty. Kokoomuksella suosituin on ollut #työnkautta, keskustalla #suomikuntoon ja SDP:llä #koulutuslupaus. www.vaalipöhinä.fi Vaalipöhinää vai vaalihöpinää? Verkkosivusto seuraa Twitter-kampanjointia reaaliajassa Vaalipöhinä.fi-sivusto on kätevä työkalu Twitterissä käytävän vaalikeskustelun analysointiin. Kuvakaappaus VAALIT 2015
9 Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET Järkki olis kyll muttei saa juaksema Aamuset
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 THAINYRKKEILIJÄ Jussi Santalahti jatkaa kansainvälisten kehien koluamista. Turku Thaiboxing Clubin mies kohtaa 18. huhtikuuta Virossa käytävässä ottelussa Ahti Pikkurin. Ottelu käydään K-1-potkunyrkkeilysäännöin, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että kyynärpääiskut ovat kiellettyjä. Edellisen kerran Santalahti otteli TTBC:n 30-vuotiskisoissa, jolloin thainyrkkeilyottelussa Santalahti voitti Sergei Golinkevichin. Santalahdelle K1-haaste Virossa RAISION Loimun mestaruusjahti lentopallon Mestaruusliigassa päättyi välieriin. Kolmantena keväänä peräkkäin finaaleihin marssinut Tiikerit oli vielä turhan kova. Vaikka Loimu semifinaaleissa altavastaajana olikin, jätti ottelusarja pienen pettymyksen ilmoille. Tiikerit voitti kaikki neljä ottelua, eikä Loimu ollut missään vaiheessa oikeastaan lähelläkään yhdenkään ottelun voittoa. Tulevaisuutta ajatellen tämä kausi on kuitenkin iso signaali paremmasta. Vahva runkosarja ja vuosien tauon jälkeen mitalipeleihin selviäminen on pohja, jolle on hyvä rakentaa. Monet tämän kauden runkopelaajista ovat myös jatkamassa Loimussa. Muun muassa maajoukkuekutsun saanut passari Ville Juntura (kuvassa) jatkaa oranssimustissa. Ehkä ensi kaudella tulee myös sitä venymistä, kun ydinryhmä on yhden vuoden lisää yhdessä. ILKKA LAPPI Ei ihan vielä Mitä mieltä olet Mikko Rantasen otteista aikuisten maajoukkuetasolla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI KAHDEN vuoden jatkosopimuksen TPS:n jalkapallomiehistön kanssa tehnyt Sami Rähmönen on viimeistään vaikeiden viime vuosien aikana noussut mustavalkoisten kannattajien lähes jumaloimaksi ikoniksi. Jo viime kauden alla Rähmöstä vietiin pois TPS:sta säästötalkoiden vuoksi. Kun Palloseura kauden päätteeksi tippui liigasta, lähtöhuhut nousivat jälleen pinnalle. Uusi sopimus syntyi kuitenkin ja alkavalla kaudella ”Seksi-Samin” merkitys mustavalkoisille on, mikäli mahdollista, entistäkin suurempi. Joukkueen kokenut johtaja uskoo Palloseuran mahdollisuuksiin. – Kyllä me lähdetään taistelemaan noususta. Treeneissä homma on toiminut. Oma luotto meidän porukkaan on kova, sanoo kaudella 2005 TPS:n edustusjoukkueessa debytoinut Rähmönen. Kuukauden päästä alkavassa Ykkösessä pelaa monta perinteikästä seuraa. TPS:n lisäksi Ykkösen kärkisijoista taistelevat muun muassa Haka, FC Jazz ja JJK. Rähmönen povaa sarjasta tasaista. – Innolla odotan omaa debyyttiäni Ykkösessä. Varmasti tulee mielenkiintoinen kausi. Kärkiporukka tulee varmaan olemaan tasainen. Sarjassa ei ole yhtä tai kahta suursuosikkia. Se tuo varmasti sarjaan oman mielenkiintonsa. VIIME vuodet laitapakin paikalla pelanneella Rähmösellä on sarjatason lisäksi edessään muutakin uutta. Talven harjoitusotteluissa mies on nähty oikealla laitalinkin paikalla. Hyökkäävämpi rooli on Rähmöselle paluuta juurille, sillä juniorivuosina Rähmönen vielä pelasi hyökkäävänä keskikenttäpelaajana. – Pelipaikka tällä kaudella on varmaankin keskikentän oikealla laidalla. Se on sarjatason lisäksi uutta, sillä niin monta vuotta olen kuitenkin pakkina pelannut. Vähän uudessa pelipaikassa on ollut totuttelua. Ihan hyvin se on kuitenkin sujunut, vaikka välillä automaattisesti olen tippunut turhankin alas vanhasta muistista, Rähmönen kertoo. Vaikka Rähmönen täyttää parin viikon päästä vasta 28 vuotta, on miehellä takanaan jo reilusti yli 200 ottelua TPS-paidassa. Todennäköisesti Rähmösellä on pelivuosia jäljellä tuoreen kaksivuotisen sopimuksen jälkeenkin. Osaltaan uran jälkeiseen aikaan valmistautuminen painoi päätöksessä jäädä TPS-paitaan. UUDEN TPS-sopimuksen myötä Rähmönen aloittaa työt oppisopimuksella Kaarinan SOS-lapsikylässä. Rähmönen on mukana tukemassa lapsikylän liikunnanohjaajia. – Uran jälkeistä aikaa pitää alkaa miettiä. Nyt tarjoutui tilaisuus yhdistää oppisopimus pelaamiseen. Tämä on aivan mahtava juttu, Rähmönen iloitsee. – Nyt on hyvä sauma miettiä, mitä uran jälkeen tekee. Mutta ei peliura ole ihan vielä loppumassa, Rähmönen vakuuttaa. Seksi on ja pysyy Sami Rähmönen totuttelee uusvanhaan rooliin Sami Rähmönen oli jo viime vuonna yksi nuoren joukkueen henkisistä johtajista. Tänä vuonna varakapteenin merkitys joukkueelle on entistäkin suurempi sekä kentällä että kopissa. Jane Iltanen
11 Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 SÄKYLÄN Pyhäjärven rannalla sijaitseva Valasrannan tanssilava juhlii tänä vuonna 60-vuotista taivaltaan. Tanssilavan omistaa Yläneen kirkonkylän VPK, joka pyörittää kesän lauantaitansseja vapaaehtoistyöntekijöiden voimin. Valasrannan tanssikausi starttaa toukokuun alussa ja jatkuu syyskuun loppuun asti. Kesän artisteja ovat muun muassa Anne Mattila, Neljänsuora, Taikakuu sekä Tuure Kilpeläinen & Kaihonkaravaani. Kuusi vuosikymmentä tanssia VALTAKUNNALLISTA Taidon ja käsityön viikkoa vietetään 13.–18. huhtikuuta. Tämän vuoden teemana ovat pitsit. Varsinais-Suomen käsija taideteollisuus ry:n käsityökeskuksissa järjestetään viikon kunniaksi monenlaista ohjelmaa. Raision käsityökeskuksessa on esillä Mummolan pitsit ja kirjailut -näyttely 13.4.–31.5.. Tiistaina 14. huhtikuuta painetaan pitsikuvioita tiskirättiin ja keskiviikkona 15. huhtikuuta nyplätään heijastimia. Turussa Taitokeskus Juseliuksessa on Pitsistä sitä ja tätä -näyttely 7. huhtikuuta–22. huhtikuuta. Turun pääkirjaston Rotundassa on 16. huhtikuuta Pitsiä puihin -työpaja kello 13–17. Työpajassa tehdään makramepunontaa sekä ketjusilmukkavirkkausta. Töistä kootaan pitsigraffitti toukokuussa pidettävään Knit`n`tag -tapahtumaan. Pitsiä monessa muodossa Viihdytkö tanssilavoilla? Mikä on suosikkipaikkasi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA –KEVÄÄN ja kesän kenkämuodista löytyy jokaisella jotain. Väreissä, malleissa ja materiaaleissa on runsaasti valinnanvaraa, sanoo Simonette Manssila Turun Kenkäfriikistä. Hän kertoo, että mukavuus ja rentous ovat nyt vallalla kenkämuodissa. – Tennarit ja sneakerit ovat erittäin suosittuja. Niitä voi käyttää yhtä hyvin hameen kuin housujen kanssa. Tyylikkäitä tennareita käytetään jopa pikkumustan kanssa. Muotikuvissa näkyy paljon etenkin nauhattomia tennareita polvimittaisen kapean hameen kanssa. Myös herrainkenkien ja ballerinojen suosio jatkuu. Manssila kertoo, että teräväkärkisyys on pinnalla tänä kesänä. – Sekä ballerinoissa että avokkaissa on entistä enemmän teräviä kärkiä. Kengät ovat siroja ja selkeälinjaisia. MUKAVUUS näkyy myös kenkien koroissa. Manssilan mukaan arkikengistä löytyy paljon matalia korkoja ja tasapohjaisia kenkiä. Korot ovat nyt maltillisia ja siroja. Manssilan mukaan kesän kenkämuodissa nähdään monenlaisia värejä. – Väreistä löytyy esimerkiksi pastellija nudesävyjä, mustaa, kultaa, hopeaa, vaaleanharmaata sekä kirkasta puhdasta punaista. Vaaleat, pehmeät sävyt ovat kesällä suosittuja. Ne on helppo yhdistää vaaleisiin kesävaatteisiin. Esimerkiksi ballerinoissa on herkullisia glittersävyjä. Myös pintamateriaaleissa riittää valinnanvaraa. Manssila kertoo, että eri tavoin käsitelty nahka on suosiossa. – Kengissä näkyy paljon kuvioitua, punottua ja rei’itettyä nahkaa. Pinnan värjäyksellä ja käsittelyllä saadaan kenkiin näyttävyyttä. Myös kiiltonahka on muodissa. Kengistä löytyy myös kimallusta ja paljetteja sekä eläinkuoseja. MANSSILA arvelee, että kesäjuhlissa nähdään paljon sandaaleja. – Tänä kesänä on paljon tosi kivoja sandaaleja, sekä korolla että ilman. Korot sopivat hyvin juhlaan, ne kaventavat säären linjaa. Juhlakengistä löytyy nyt paljon värejä: perusmustan ohella esimerkiksi kultaa, hopeaa ja glitteriä. Kevein askelin kesään Kevään ja kesän kenkämuoti on täynnä värejä Avokkaissa on paljon teräväkärkisiä malleja. Merja Kajala Herrainkengät ovat nyt suosiossa.
Haaveiletko loma-asunnosta etelän lämmössä? Jethro Rostedt antaa muutaman vinkin. Sivu 18 Lomakoti etelästä? Hyönteiset ovat luonnonmukaisen puutarhan arvovieraita. Niille kannattaa pystyttää hyönteishotelli. Sivu 20 Luonnollisia puutarhureita Yhteinen vuokrasopimus tarkoittaa tukiasioissa yhteistä ruokakuntaa, oli kyse kämppiksistä tai parista. Sivu 27 Kimpassa kämpässä Koti& Koti& rakentaminen rakentaminen Aamuset Aamuset Sivut 13–27
14 A AMUSET Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 Laatta, laminaatti vai parketti? Mistä tulee paras lattiapinnoite? PUULATTIA on tyylikäs ja kestävä valinta, ja usein suomalaisten suosikki lattiapinnoitteeksi. Mutta kuinka kauan puun kestää kasvaa taimesta raaka-aineeksi? Parketteja valmistavan Tarkett Oy:n mukaan lankkuparkettiin sopiva tammipuu on noin 130 vuotta vanhaa. Uudellakin lattialla on siis pidempi historia kuin useimmilla rakennuksilla, joihin ne asennetaan. Parketin puu 130 vuotta vanhaa ASUNTOMARKKINOIDEN polarisoituminen on jyrkentymässä. Huoneistomarkkinointi-ketjun liiketoimintajohtaja Jukka Rantanen puhuu katukohtaisesta polarisoitumisesta, joka näkyy vahvasti jo Helsingissä. – Perinteinen postinumeron perusteella tapahtuva hintojen eriytyminen siirtyy taka-alalle, kun entistä tärkeämmiksi tulevat talon korjaustarve, pohjapiirustus, kerros, näkymä ja oikea katu, Rantanen kertoo. – Taloyhtiön ei parane miettiä peruskorjauksiin ryhtymistä liian pitkään. Naapuriyhtiö, jossa ei ole remonttihuolia seuraavaan 5–10 vuoteen, näyttäytyy ostajan silmissä huomattavasti kiinnostavammalta – ja arvokkaammalta. Samassa taloyhtiössä olevien asuntojen välillä on myös eroja. Siistit, hyväkuntoiset asunnot ovat kysyttyjä. – Jos esimerkiksi kylpyhuoneremontti on tehty, se näkyy selkeästi myös myyntihinnassa. Myyjä saa asunnosta usein paremman hinnan kuin heikkokuntoisen asunnon ostohinta ja remonttikustannukset olisivat yhteensä. Ostajat ovat valmiita maksamaan hyvästä kunnosta. Rantanen arvioi Helsingissä havaitun trendin yleistyvän myös kerrostaloasuntojen hintoihin muualle Suomeen. Sama talo, eri hinta Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA LOISTEPUTKILAMPPU voi sytyttää tulipalon myös kerrostalossa. Muun muassa pyöräja häkkikellarit, pesutuvat, kuivaushuoneet tai saunojen pukuhuoneet voivat olla kerrostalopalon alkulähteitä. Taloyhtiön tilat ovat asukkaiden yhteistä omaisuutta, joten vioista kannattaa kertoa heti huoltoyhtiölle. Taloyhtiöiden yleisissä tiloissa vilkkuvista ja päistään hehkuvista loisteputkilampuista talonmiehelle tai isännöitsijälle ilmoittaminen voi tuntua turhalta. Viallinen loisteputkilamppu voi kuitenkin sytyttää tulipalon, koska se lämpenee hetkessä yli 200-asteiseksi. – Esimerkiksi puupaneelikatto kärähtää kohtalaisen nopeasti, ja jos tuli pääsee kattorakenteisiin, vahingot ovat yleensä suuret, varoittaa Ifin vahingontorjuntapäällikkö Niko Satto. VIALLINEN loisteputki kannattaa vaihtaa heti uuteen. Koska taloyhtiöissä lamppujen vaihto ei ole asukkaiden hommaa, kannattaa vioista ilmoittaa heti huoltomiehelle tai isännöitsijälle. Vanhanmallisiin loisteputkivalaisimiin kannattaa vaihtaa turvasytytin, joka estää ylikuumentumisen lampun vikaantuessa. Turvasytyttimen hinta on noin kuusi euroa. Vanhanmallinen loisteputkivalaisin, jossa on magneettinen kuristin, on vikaantuessaan vakava turvallisuusriski. Kun putki tulee tiensä päähän, perinteinen sytytin yrittää sytyttää putkea turhaan. Valaisimen komponentit voivat tällöin kuumentua erittäin nopeasti yli 200-asteisiksi ja sytyttää esimerkiksi ympäröivät rakenteet palamaan. Elektroninen turvasytytin tunnistaa putken vikatilan. Pikainen puhelu tai sähköposti voi säästää kaikki isolta vaivalta tai onnettomuudelta. Jos palo leviää laajalle ja palokunta joutuu käyttämään tuhansia litroja vettä sammutustöihin. Näistä vesivahingoista kärsii aina koko taloyhtiö. Vaara loisteputkessa Päistään hehkuva loisteputkilamppu voi sytyttää tulipalon Viallinen loisteputki kuumenee hetkessä parisataa-asteiseksi ja aiheuttaa palovaaran. Jari Laurikko NÄIN TUNNISTAT VIALLISEN LOISTEPUTKEN • Loisteputki vilkkuu • Loisteputki hehkuu päistään • Valaisin käryää • Valaisin toimii tavallisuudesta poikkeavasti KOTI & RAKENTAMINEN
15 Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET 16
17 Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET 18 Koti&rakentaminen ILKKA LAPPI KUKAPA ei olisi ainakin joskus marraskuun rännässä tarpoessaan unelmoinut siitä, että voisi paeta Suomen pimeää talvea etelän aurinkoon. Esimerkiksi Espanjassa on tällä hetkellä paljon tarjontaa ja yhä useampi suomalainen onkin muuttanut unelmat todellisuudeksi. – Asunnonomistaminen ulkomailla on lisääntynyt selvästi. Espanjan lisäksi Turkista ostetaan kiihtyvällä tahdilla asuntoja ja miksei ostettaisi. Ilmasto on miellyttävä ja asuntojen hinnat sekä muut kulut ovat suomalaisittain vähintäänkin kohtuulliset, toteaa kiinteistövälittäjä Jethro Rostedt. Ihan sormia napsauttamalla unelmien kakkoskoti aurinkorannalta ei kuitenkaan irtoa. Juridiikkaa ja paperitöitä riittää yllin kyllin, jos talviasuntoa etelästä mielii. – Juridiset kiemurat ovat niin kirjavia, että menisi useampi päivä avata ne. Esimerkkinä mainittakoon, että Turkissa osakekirja kulkee nimellä ”tapu” ja se on saatava, jotta ylipäätään mitään voi omistaa. Turkissa asunnon omistukseen liittyy aina myös maanomistus, Rostedt kertoo. – Espanjassa taas lakiviidakko on melkoinen. Siellä ei myöskään tunneta juurikaan isännöitsijä-käytäntöä, joten on melkoinen show selvittää esimerkiksi taloyhtiön kunto, hän jatkaa. KAKKOSKODISTA haaveilevan kannattaakin luottaa ammattilaisen apuun. – Se on ilman muuta suositeltavaa. Lisäksi huolellisuus ja perehtyminen kannattaa. Hyvää tietoa omistamisesta on todella paljon tarjolla ja erilaisia Suomi-Turkkija SuomiEspanja-yhdistyksiä olemassa. Niistä löytyy asiantuntemusta ja he auttavat mielellään, Rostedt vinkkaa. Myös kärsivällisyys kannattaa, kun ulkomailta asuntoa etsii. Hätiköityjä ratkaisuja ei kannata tehdä, vaikka lomalla unelmakohde osuisikin silmiin. – Totta kai kannattaa miettiä tykkääkö paikasta niin paljon, että haluaa sijoittaa sinne. Entä onko kohde sellainen, että se on suhteellisen helposti myytävissä, jos ajatukset tai elämä tavalla tai toisella muuttuu. Paikkakuntaan kannattaa tutustua rauhassa ennen ostopäätöstä, Rostedt muistuttaa. ULKOMAILLA olevan asunnon ostossa myös rahalla on oma roolinsa. Pankit lainoittavat ulkomaisten kohteiden hankintaa, mutta vakuuksien on syytä olla kunnossa. Ulkomailla oleva kohde itsessään ei vakuudeksi kelpaa. – Suomen ja toisen maan lainsäädäntöjen törmääminen vältetään sillä. Mutta jos on esimerkiksi velaton asunto Suomessa, se käy lainan vakuudeksi oikein hyvin, kertoo Anna Niinimäki Turun seudun Osuuspankista. – Kannattaa myös huomioida, että Turkissa pankit lainoittavat mielellään myös ulkomaalaisia. Yleensä suomalaiset kuitenkin ostavat asunnon ulkomailta ilman lainaa, Rostedt sanoo. Kiire palmujen katveeseen Kakkoskotia ei kannata hankkia suinpäin Kiinteistövälittäjä Jethro Rostedt muistuttaa, että asuntokauppojen tekeminen ulkomailla voi poiketa melkoisesti suomalaisista käytännöistä. Jane Iltanen
19 Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen www.aamuset ?
Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET 20 Koti&rakentaminen MERJA KAJALA PUUTARHASSA kannattaa suosia luonnonmukaista kasvinsuojelua. Voimakkaat kasvinsuojeluaineet horjuttavat puutarhan tasapainoa, sillä myös tuhohyönteisiä syövät hyötyeläimet kärsivät niistä. Jokaista tuholaista ei tarvitse torjua. Kasvivalinnat ovat tärkeitä puutarhan terveyden kannalta. Monilta murheilta välttyy, kun istuttaa kasvit oikeisiin olosuhteisiin. Ota selvää kasvien vaatimuksista ennen ostoksille lähtöä. Kuivalle ja paahteiselle pihalle on turha hankkia kosteassa varjossa viihtyä kasveja. Oikeiden kasvuolosuhteiden lisäksi on syytä huolehtia riittävästä kastelusta ja lannoituksesta. Terve ja hyvinvoiva kasvi pystyy puolustautumaan tauteja ja tuholaisia vastaan siinä missä kituva kasvi vetää niitä puoleensa. SUOSI kestäviä lajikkeita. Kiinnitä kasvien kuntoon huomiota jo ostohetkellä. Valitse tanakoita, vahvajuurisia taimia, joissa ei näy merkkejä tuholaisista tai kasvitaudeista. Älä osta kasvia, joka on päässyt kuivumaan jo puutarhamyymälässä. Monilajinen, vaihteleva puutarha säästyy tuholaisten hyökkäyksiltä varmemmin kuin yksilajinen massaistutus. Istuta eri lajeja lomittain. Muun muassa samettikukalla, kehäkukalla, salvialla ja sipuleilla on tuholaisia karkottavia ominaisuuksia. Näitä kasveja kannattaa istuttaa sinne tänne muiden kasvien lomaan. Jos samalla paikalla kasvattaa samaa kasvia vuodesta toiseen, tuholaisia ja tauteja ilmaantuu ennen pitkää. Vaihda yksivuotisten vihannesten viljelypaikkoja vuosittain. Pikkulinnut, sammakot ja petohyönteiset hävittävät tuhohyönteisiä tehokkaasti. Näitä puutarhan ystäviä kannattaa suosia. Sijoita puutarhaan linnunpönttöjä, lintujen juomapaikkoja ja hyönteishotelleja. HARSOKANGAS on oiva apu hyötyviljelmien suojelussa. Kevyt harso päästää veden ja valon lävitseen, mutta suojelee kasveja lentäviltä tuhohyönteisiltä. Vedellä suihkuttelu tepsii muun muassa kirvoihin ja vihannespunkkeihin. Jos tarvitaan järeämpiä keinoja, veteen voi sekoittaa mäntysuopaa. Sopiva suhde on yksi tai kaksi desiä mäntysuopaa viiteen litraan vettä. Ötököitä voi torjua myös nokkosvedellä. Kerää ämpärillinen nokkosia, kaada päälle haaleaa vettä ja anna seistä vuorokauden ajan ennen käyttöä. Tarkkaile kasveja ja puutu ongelmiin heti kun huomaat ensimmäiset merkit tuholaisista. Monet tuholaiset viihtyvät lehtien alapinnoilla. Nypi näkyvät tuhohyönteiset pois käsin. Jos esimerkiksi kirvoja tai punkkeja on runsaasti, leikkaa saastuneet lehdet ja versot kokonaan pois. Myrkytöntä suojelua Luonnonmukaisessa puutarhassa vaalitaan tasapainoa Hyönteishotelli on paikallaan pihamaalle kasvavan niityn keskellä. Tara Lehtonen
21 Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET 22 Koti&rakentaminen MERJA KAJALA VEHREÄT, tuoksuvat yrtit hellivät monia aisteja. Yrtit viihtyvät lämpimässä paikassa suojassa tuulelta. Niiden kasvatus onnistuu niin pihalla, parvekkeella kuin ikkunalaudallakin. Useimmat yrtit viihtyvät parhaiten runsaassa valossa kuohkeassa, läpäisevässä kasvualustassa. Yrttejä lisätään lajista riippuen siemenistä, pistokkaista ja jakamalla. Puutarhaliikkeiden valikoimista löytyy monia kutkuttavia vaihtoehtoja. Myös ruokakaupan ruukkuyrttien jatkokasvatus saattaa onnistua. Jos kaupan yrtille toivotaan pitkää ikää, se kannattaa istuttaa kotona isompaan ruukkuun tuoreeseen multaan. Hengittävä saviruukku sopii monelle yrtille. Salaojita yrttiruukut kevytsoralla, pienillä kivillä tai ruukunsirpaleilla. Istutuksen jälkeen yrtit kaipaavat säännöllistä kastelua juurtuakseen hyvin. On turha harmitella, jos vihannesosastolta hankittu ruukkuyrtti kaikesta huolimatta nuutuu. Asuinhuoneiston olosuhteet poikkeavat melkoisesti kasvihuoneen tasaisen lämpimästä, kosteasta ja valoisasta ympäristöstä. YRTTEJÄ kannattaa leikata säännöllisesti. Ne pitävät myös sumuttelusta. Muiden kasvien tavoin yrtitkin tarvitsevat ravinteita. Suurin osa yrteistä pärjää kohtuullisella lannoituksella. Etenkin typen suhteen on syytä olla maltillinen, sillä runsas typpilannoitus rehevöittää kasvua mutta heikentää makua. Kylmänarka basilika rakastaa lämpöä ja valoa. Sen kasvatus onnistuu harvoin avomaalla. Parhaiten basilika menestyy kasvihuoneessa tai lasitetulla parvekkeella. Kasvatus onnistuu myös valoisalla ikkunalaudalla. Basilikan lajikevalikoima on runsas. Osaa lajikkeista voi lisätä pistokkaista. Yrttitarha omasta takaa Ruokakaupan ruukkuyrttienkin jatkokasvatus saattaa onnistua Mansikat ja yrtit ovat suosittuja takapihan hyötykasveja. Tara Jaakkola Koristeellisella rosmariinilla on neulasmaiset tuoksuvat lehdet. Maku on voimakas, joten rosmariinia kannattaa käyttää mausteena varovasti. Rosmariini viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla läpäisevässä kasvualustassa. Se pärjää vähällä hoidolla. Monivuotinen rosmariini sietää hyvin kylmää, mutta ei kestä Suomen talvea. Talvetus saattaa onnistua viileässä ja valoisassa paikassa. ELINVOIMAISET mintut ovat reheväkasvuisia ja helppoja hoidokkeja, kunhan kastelusta huolehditaan. Ne menestyvät myös puolivarjossa. Mintut kannattaa istuttaa kasvimaallakin omiin ruukkuihinsa, sillä ne leviävät voimakkaasti ja jyräävät muut kasvit alleen. Minttuja on helppo lisätä pistokkaista ja taivukkaista. Muun muassa piparminttu ja viherminttu ovat talvenkestäviä myös avomaalla, mutta osa erikoisemmista lajikkeista saattaa olla talvenarkoja. Minttujen lehdistä saa erinomaista yrttiteetä. ”Yrtit pitävät myös sumuttelusta.”
23 Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET 24 Koti&rakentaminen HENRIIKKA FINGERBORG NETTI mullistaa toimintamallit. Potentiaalinen ostaja hurmataan kauniilla ammattitasoisilla kuvilla, stailauksella ja pienillä mutta tärkeillä yksityiskohdilla. Sekä etenkin oikealla fiiliksellä, kuvat ja tekstit kertovat asunnon tarinan. Bo LKV:n turkulainen kiinteistövälittäjä ja osakas Sirena Kiviranta kertoo, että alustava ostopäätös voi syntyä jo kuvia katsellessa. – Vasta nyt aletaan ymmärtää, kuinka tärkeää fiiliksen luominen onkaan asunnon välityksessä. Ennen kun päädyimme perustamaan välitystoimistoa, pähkäilimme kenelle haluaisimme antaa oman kotimme välitettäväksi ja tulimme lopputulokseen, että emme itse asiassa kenellekään. Siksi halusimme perustaa välitystoimiston, jossa visuaalisuuteen, henkilökohtaiseen palveluun todella panostetaan. Kokosimme tiimiin huippuvälittäjiä, markkinointija nettiosiaajia, stailaajia ja totta kai valokuvaajia. Uudessa välitystoimistossa heitettiin heti alussa asenteet romukoppaan. – Meidän tiimissä ei ylin johto tee päätöksiä suljettujen ovien takana. Kun tulimme ensimmäisenä päivänä toimistolle, sai jokainen nostaa arvan, joka määritti kenen viereen pääsi istumaan avokonttorissamme. Kiinteistönvälityksessä työ tehdään pääasiassa kentällä, asiakkaiden kanssa heidän kotonaan. Tiimin tuki onkin erityisen tärkeää. Meillä todella viihdytään töissä. KIVIRANTA asui vielä viime vuonna perheineen Marbellassa, mutta kun idea yrityksen perustamisesta konkretisoitui, muutti perhe viime syksynä takaisin kotikaupunkiinsa Turkuun. Tuttu ystäväpariskunta, Anna Ritakallio-Mäkelä ja Tuomas Mäkelä, suunnitteli Kivirantojen kanssa yötä myöden konseptia, jossa kaikki pienetkin yksityiskohdat paremman palvelun tarjoamiseksi huomioitaisiin. Asunnot stailataan, kuvataan ja esitellään freesillä tavalla. Kohteesta riippuen asunto voidaan stailata ja kuvata myyntiin jopa parissa tunnissa. Tarpeen tullen kohteeseen tuodaan jopa huonekaluja. Yhdentoista hengen tiimi kokoontuu yhteistuumin pohtimaan kohteen ja asiakkaan tarpeita. – Kaikki kohteet stailataan, enemmän tai vähemmän. Usein riittää, että asunnon tavaramäärää karsitaan ja asunnossa olevia huonekaluja siirrellään niin, että huoneiden parhaat puolet pääsevät kuvissa oikeuksiinsa. Emme kuitenkaan peittele vikoja tai luo turhia illuusioita, vaan teemme asunnosta paikan, johon mahdollinen ostaja voi helposti kuvitella itsensä asukkaaksi, Kiviranta muistuttaa. Uusia tuulia asuntovälitykseen Visuaaliset nettisivut keräävät ostajien katseet Sirena Kiviranta sanoo, että vaikka stailauksella tuodaan esiin asunon parhaat puolet, ei mahdollisia vikojakaan peitellä. Tuomas Mäkelä
25 Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET 26 Koti&rakentaminen
27 A AMUSET KOTI & RAKENTAMINEN Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 PAKINA VAIMONI kanssa olemme säännöllisin väliajoin haaveilleet muutosta maalle. Nimet kuten Askainen, Velkua tai Pöytyä kuulostavat kahden läpensä kaupunkilaisen korvaan kovin eksoottisilta maalaisidylleiltä. Keväisenä sunnuntaiaamuna maallemuutto tuntuu loistavalta idealta. Onneksi järki on toistaiseksi voittanut. Sunnilleen näin meille maalla kävisi. Ensimmäisenä päivänä lapsi pitää viedä hoitoon. Vaimo ottaa auton, joka varta vasten hankittiin pitkien etäisyyksien vuoksi. Minä hyppään joka toinen tunti kulkevaan bussiin. Juttukeikka venyy ja myöhästyn bussista. Kun odotan bussia kotiin, päivän kruunaa vaimon puhelu. Auto jätti penkalle. Toisena päivänä 1960-lukulaisen mökkimme lämminvesivaraaja pamahtaa. Luontaisen remontoimiskyvyttömyytemme vuoksi totuttelemme lämmittämään vetemme hellalla. Kolmantena päivänä toteamme, että emme sittenkään tajua tuon taivaallista pienviljelystä. Ja niin kivalta ajatukselta kuin se pieni kasvimaa tontin varjoisalla puolella tuntui. Kasvimaan kastelukin on jäänyt säänhaltijan armoille. Kuivuus on jatkunut jo aikansa, joten porkkanat ja herneet eivät luultavasti voi hyvin. NELJÄNTENÄ päivänä sataa. Hurraa! Paitsi, että sade paljastaa vasikan mentävän aukon katossa. Rahtaamme aukon alle kaikki liikenevät kipot ja pannut, jotta keittiömme välttyy vedenpaisumukselta. Viidentenä päivänä käytän muutaman tunnin siihen, että noudan bussilla kaupungista kaikki työkalut, joita voin kuvitella kattoremontissa tarvitsevani. Vasaranhakureissulla menee lupsakkaasti muutama tunti. Loppupäivän raahaan lähinaapurin Korhosen Villen luota parin kilometrin päästä lautoja ja kattotiiliä katon tilkkeeksi. Kuudentena päivänä kipuan vasaran, naulapussin ja muiden tarpeiden kanssa katolle. Puoli tuntia myöhemmin olenkin matkalla sairaalaan jalka katkenneena. Vaimo myy unelmamme maalaisidyllistä ensimmäiselle vastaantulijalle. Seitsemäntenä päivänä lepään – sairaalassa. ILKKA LAPPI Ihmiskoe: viikko maalla Thinkstock OONA KARHUNEN ASUMISEN tuet aiheuttavat monille päänvaivaa. Toisiin tukiin vaikuttavat esimerkiksi puolison tulot, toisiin taas se, minkälainen vuokrasopimus on tehty. Yleisessä asumistuessa sekä eläkkeensaajan asumistuessa avopuolison tuloilla on merkitystä. Sotilasavustuksen asumisavustuksessa avopuolison tulot taas vaikuttavat, mikäli parilla on yhteinen lapsi. Opintotuen asumislisän määrään puolison tulot eivät ole vaikuttaneet vuoden 2008 jälkeen. – Jos vähintään toinen asunnossa asuvista on oikeutettu opintotuen asumislisään, avoliitto ei vaikuta ja toisen tuloja ei huomioida. Jos kumpikaan opiskelija ei ole oikeutettu opintotuen asumislisään, avoliitto vaikuttaa. Silloin myös tulot huomioidaan, kertoo etuuspäällikkö Heli Kauhanen Kelasta. Yleisen asumistuen kannalta samassa asunnossa asuvat kuuluvat aina samaan ruokakuntaan, mikäli heillä on yhteinen vuokrasopimus. Avoliitolla ei tällöin ole merkitystä. Myöskään puolisoiden keskenään tekemät vuokratai alivuokralaissopimukset eivät vaikuta määrittelyyn. ERI asia on, jos hakijoilla on erilliset vuokrasopimukset. Silloin asia selvitetään aina, kun on kyseessä samassa asunnossa asuvat, eri sukupuolta ja samaa ikäluokkaa olevat henkilöt. Kauhanen kertoo, että asiakkaalla on asiassa näyttövelvollisuus. Pelkkä oma ilmoitus siitä, että ei ole avoliitossa, ei riitä. – Asia kysytään hakijalta ja ratkaisu tehdään saatujen selvitysten perusteella. Mitään yhtä selkeää kaavaa asian selvittämiseksi ei ole. Luotamme siihen, että tilanteissa, joissa ei ole kysymys avoliitosta, hakija osaa asian ja oman tilanteensa perustella. Myös kolmen hengen kohdalla kaikki samassa asunnossa yhteisellä vuokrasopimuksella asuvat ovat yhtä ja samaa ruokakuntaa. Jos hakijoilla on yhteinen vuokrasopimus, keskinäisiä suhteita ei tarvitse selvittää. – Yhteisellä vuokrasopimuksella hakijat kuuluvat joka tapauksessa samaan ruokakuntaan, ja kaikkien tulot vaikuttavat tuen määrään. Jos hakijoilla on erilliset vuokrasopimukset ja asunnossa asuvat ovat eri sukupuolta ja samaa ikäluokkaa, niin mahdollinen avoliittoasia selvitetään, Kauhanen sanoo. JOS henkilöillä katsotaan olevan avoliitto, myös puolison tulot huomioidaan asumistukea laskettaessa. Samaa sukupuolta olevilta henkilöiltä selvitystä keskinäisestä suhteesta ei kuitenkaan pyydetä. Vuonna 2017 voimaan tuleva laki tasa-arvoisesta avioliitosta ei toistaiseksi ole tuonut tilanteeseen muutosta. – Asiaa tulee varmastikin miettiä uudelleen ennen vuotta 2017, Kauhanen sanoo. Vaikuttaa, ei vaikuta Asumisen tukiviidakko on tiheä, eikä kaikilta osin tasa-arvoinen Kimpassa asuminen on suosittua etenkin opiskelijoiden keskuudessa, kun halutaan tilaa mihin ei yksin ole varaa. Veikko Wahlroos ”Samaa sukupuolta olevilta selvitystä suhteesta ei pyydetä.”
28 A AMUSET JETSET Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 TIMO SALMESMAA Timo Salmesmaa Mekaanisen musiikin voimannäyte, Millennium Movement, lunasti jälleen lupaukset. Börs Night Clubin eri osiin levittäytynyt tapahtuma takoi seitsemän tuntia 25 dj:n voimin. Millenniumin vahvuus on houkutella juniori ja seniori probailaajat saman katon alle. Illan päätähdet Kyau & Albert viimeistelivät aistinautinnon. Hyvän vastuksen antoivat kotimaiset levysepät Frankie Wells & Will Dragen. Jori Liimatainen Monialakilpailu Turun Tähti palaa kahden vuoden tauon jälkeen viihdyttämään. Ensimmäinen osakilpailu tuo perjantaina Marilynin estradille nuoria lavaviihteen taitureita. Koitoksessa nähdään taikuutta, twerkkausta, pariakrobatiaa, breakdancea, cyr-renkaalla taiturointia ja afrikkalaista tanssia. Hallitseva Turun Tähti, nunchaku freestyler Tatu Kalliomäki, on valmistautumassa alan kansainvälisiin kilpailuihin. Timo Salmesmaa Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen. Yökerhon citykeidas Patio avasi pitkäperjantaina veräjänsä. Montaa lämpöastetta ei ollut, mutta viltin alla lämmiteltiin ja tavattiin kavereita. Yökerhon VIP-lounge muutti samaan vauhtiin olomuotoaan. Uusi karaokekeidas korkattiin ja nuoret probailaajat tanssivat villisti laulajien mukana. Iskelmäkaraoken SM kaikui Port Arthurissa. Ensimmäisestä osakilpailusta jatkoon pääsivät Turun laulavin bussinkuljettaja Jere Mäkelä, raikasääninen Satu Matikainen, seniorisarjan Hannu Verta ja Helene Hommonen. Laulajia tuomaroivat Netta Joutsenlehto, Riku Suonpää ja Jere Toivonen. Kisa jatkuu tänään keskiviikkona. Timo Salmesmaa PianoWaria aistineet Mikael ja Samuli Heinonen tuulettivat Vegasissa. Janina Jokinen kiritti veljesten kiitoa yöradalla. Vegasissa järjestetään perjantaina Blackjackin SM-turnauksen Turun alkukarsinta. Viikon neljä parasta pelaajaa eri puolilta maata jatkavat Helsingin ? naaliin. Koko turnaussarjan päävoitto on 10 000 euroa. Modern Talking Kierrätysrytmejä. Modern Talking kiihdyttää kevätkansan karkeloita. Hurmioituneen vastaanoton turkulaisilta syksyllä saaneet Eurodancen ikonit Dieter ja Thomas valelevat perjantaina Venuksessa. The Voice of Finland -semi? naalin jatkot polkataan Apollossa. Stagella tykittää turkulaisten suursuosikki Rock&Roll Sensation! Timo Salmesmaa
29 Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 AAMUSET Jetset
30 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 LAUANTAINA 11. huhtikuuta Klubi sykkii takapotkun voimasta. Lavalle nousevat Puppa J ja Raappana sekä Sound Explosion Band. Puppa J julkaisi viime vuonna erinomaisen Lasitimanttei-levyn ja Raappana julkaisi vuodenvaihteessa Tyttöni tumma -singlen, joka on intohimoisen kahvimiehen oodi nautintoaineista hienoimmalle. Jos näillä aineksilla ei kevät ala, niin ei sitten millään. Show alkaa kello 22. Reggaeretkut vievät kevääseen VIROLAINEN Ewert & The Two Dragons ei komeasta nimestään huolimatta kurkota viikinkimetalliin. Folk-popparit ovat Circleslevyllä tukevasti työmiehen asialla. Levynkansi johdattelee ajatukset kaivokseen. Mielikuva vain vahvistuu, kun biisien niminä on muun muassa Gold Digger. Veljeskansan orkesterin maalaama kuva työmiesten arjesta on kova. Hikistä työtä on paljon ja samalla kaivataan kotiin vaimon tai tyttöystävän käsivarsille. Paremmasta elämästä myös ehditään haaveilla. Bändin ongelmana on yleisluontoisuus. Aiheet ovat kaikille tuttuja ja sinänsä samaistuttavia, mutta tarinat jäävät ontoiksi sanoiksi vailla sisältöä. Kliseebingo pyörii armotta. Kun bändin sävellyksetkin kulkevat yllätyksetöntä keskitietä, jää homma ikävästi puolitiehen. Kenelle: Taustamusiikiksi töistä kotiinpalaavalle. Arvio: Omalla äidinkielellään bändin tarinat olisivat saattaneet tulla kuulijaa lähelle. ILKKA LAPPI Työmiehen asialla Missä elokuvassa Turun maisemia on hyödynnetty parhaiten? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI KAKSI Jussia elokuvasta Musta jää pokanneen ohjaaja-käsikirjoittaja Petri Kotwican uusi elokuva Henkesi edestä on miehen henkilökohtaisin ohjaus. Kotwican ajaman autokolarin synnyttämistä ajatuksista kipinänsä saaneessa elokuvassa Kotwicalle tutut maisemat Turussa ja Paraisilla ovat myös tärkeässä roolissa. – Tarinan olisi periaatteessa voinut sijoittaa minne tahansa. Tarinaa kirjoittaessa aika aikaisessa vaiheessa mielessäni oli kuitenkin haave, että saisi tämän elokuvan Turussa tehdä. Kun sijoittaa elokuvan itselleen merkityksellisiin paikkoihin, elokuvasta tulee melkein väkisin henkilökohtainen, Paraisilla syntynyt ohjaaja toteaa. Draaman keskiössä on kolme ihmistä. Aviopari Lauri (Eero Aho) ja Kiia (Laura Birn) ajavat kolarin matkalla synnytyssairaalaan. Sairaalassa Kiia tutustuu Hannaan (Mari Rantasila), jonka mies on jäänyt auton alle samalla seudulla kuin missä Laurin ja Kiian kolari tapahtui. Tästä käynnistyy tarina, jossa katsojan tehtäväksi jää tehdä päätös, mikä on väärin ja mikä oikein. – Alkuperäinen ajatukseni oli tehdä elokuva, jossa on selvästi väärin tehnyt ihminen ja ihminen, jota ymmärretään. Se asetelma ei kuitenkaan lopulta tuntunut vastaavan niihin kysymyksiin, mitä mielessäni oli. Päädyimme sitten tekemään elokuvaa, jossa kaikkia hahmoja ymmärretään, Kotwica taustoittaa. MONITAHOISET henkilöhahmot syntyivät kiinteässä yhteistyössä näyttelijöiden kanssa. Kotwica kehitteli hahmoja yhdessä Birnin, Ahon ja Rantasilan kanssa vuoden ennen kuvausten aloittamista. – Tarina oli selvä alusta asti, mutta hahmoihin haluttiin saada syvyyttä. Selkeimmin pitkä kehittelyaika ja hahmoanalyysi näkyy varmaan siinä, että tässä elokuvassa on vähemmän puhetta kuin aiemmin. Sitä karsiutui pois, kun huomattiin, että monet asiat voi näytellä ilman sanoja, Kotwica sanoo. TOINEN huomion kiinnittävä seikka on kameran käyttö elokuvassa. Pikkupojasta asti valokuvaamisesta innostunut Kotwica kertoo ensimmäistä kertaa uskaltaneensa käyttää valokuvaamisesta tuttuja tehokeinoja. Esimerkiksi erikoislähikuvia käytetään taitavasti elokuvassa. – Pitkä harjoitusaika varmasti auttoi siinä, että oli aikaa paneutua kameran käyttämiseen. Aiemmin olen tehnyt kuvauksellisesti turvallisia ratkaisuja. Nyt päätin etukäteen, että mennään tarinan ehdoilla. On elokuvassa perinteisiäkin elokuvallisia keinoja, mutta ei varottu yhtään ääripäitä, Kotwica sanoo. – Rohkeus löytyi varmaan osittain kokemuksen kautta. Toinen syy oli varmaan tarinan henkilökohtaisuus. Se toi elokuvaan sen, että minulla oli erittäin varma käsitys, millaista elokuvaa teen, hän pohtii. Henkesi edestä ensi-illassa 10. huhtikuuta. Henkilökohtaista ja rohkeaa Petri Kotwica teki uransa omakohtaisimman elokuvan tutuissa maisemissa Petri Kotwican Henkesi edestä -elokuvassa pieni silmänräpäys muuttaa lopullisesti Kiian ja kolmen muun ihmisen elämän. Petri Kotwica t llii F lk
31 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 8. huhtikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? VIIME valtuuston kokous oli oiva esimerkki puolueiden oman edun tavoittelusta, kun päätettiin Sepänkatu 5 tontille kahden yhdeksänkerroksisen talon rakentamisesta. Kaupungin tonttia myydessä, tontille oli kaavoitettu kaksi nelikerroksista kerrostaloa. TuTo (Turun Toverit) voitti tarjouskilpailun hintaan 440 000 euroa. Tämän jälkeen otettiin kaava uudelleen käsittelyyn ja suunnitelma saikin kaksi lisäkerrosta, mutta ruokahalu kasvaa syödessä. Niinpä tehtiin vielä uusi kaava, jolloin kerroskorkeudeksi tuli kaksi yhdeksänkerroksista taloa. Näin sos.dem puolue sai oman seuran taloutta pönkitettyä miljoonalla eurolla. Suunnitelmaa tuki kokoomus. Turkulaisilta jäi saamatta ainakin miljoona euroa. Seuraavaksi käsiteltiin kokoomusta lähellä olevan Paasikivi-opiston tontille suunniteltua loma-alueen rakentamista. Tarkoitus on ollut säilyttää alue turkulaisten ulkoiluja virkistysalueena. Nyt, kun Paasikivi-opisto on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin, haettiin oma puolue pelastamaan opiston talous. Kaavan hyväksymiseen yhtyi nyt vuorostaan sos. dem puolue yhtenä ryhmänä, samoin vihreät. Saa nähdä jatkossa mitä kauppoja vihreät tässä saavat, onko kyse Humalistonkadun pyörätiestä, vai 700 miljoonan euron raitiotiehankkeesta. Mistähän nämä rahat löytyvät? Kummassakin hankkeessa perusteltiin rakentamisen tärkeyttä työpaikkojen lisäämisellä, täytyy ihmetellä miksi ei nyt rakenneta vanhuksille täyden palvelun taloja, kun tiedetään, että vanhusten määrä tulee kasvamaan räjähtämällä. Siinä olisi puolueiden yhteinen tavoite, joka lisäisi myös uskoa, että valtuusto osaa tehdä myös yhteiskunnan kannalta tärkeitä päätöksiä eikä vain ajaa omia etujaan. Vanhusten taloja voidaan rakentaa myös siten, että kun isot ikäluokat vähenevät luonnollisen poistuman kautta, talot voidaan helposti muuttaa normaaliksi asuintaloiksi uusiokäyttöön. Täytyy toivoa, ettei tämän kaltaista, suorastaan härskiä tyyliä enää tarvitse olla seuraamassa, sillä pienet puolueryhmät joutuvat vain sivusta katsojiksi, kun joka äänestystulos on etukäteen ryhmäpäätöskurin takia selvä. Joskus toivoisi, että valtuutettu voisi äänestää ihan itse käyttämällä omantuntonsa ääntä ja oikeudenmukaisuuden huomioiden. JOUKO LAAKSO PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄN VARAPUHEENJOHTAJA Turun tauti puhkesi kukkaan SUOMALAINEN musiikkielämä on kansainvälisesti katsoen vireää: ei kaupunkia ilman omaa orkesteria ja musiikkikoulutusta. Suomen Turussa taas on kansallisestikin harvinainen mahdollisuus kuulla säännöllisesti kamarimusiikkia, vieläpä lied-iltoja. Konserttisarjat Wäinö Aaltosen museossa ovat pysyvä ilon aihe, ajateltakoon vaikkapa 24. helmikuuta järjestettyä sopraano Anni Niemelän ja pianisti Anni Laukkasen loisteliaan lyyristä soivan runouden juhlaa. Tilaisuuksia järjestettäessä tulisi kuitenkin paremmin informoida niiden sisällöstä. Sibeliusmuseon oli määrä järjestää 18. maaliskuuta ”Lied-ilta”, jossa mukana olisi myös lukija. Kyseessä ei kuitenkaan ollut runonlausunta, vaan pyrkimys yhdistää sanan ja sävelen hienovarainen laulutaide provokatiiviseen poliittiseen teatteriin. Karkeakin ilmaisumuoto voisi toki jossain määrin tulla kyseeseen esityksen aiheen ollessa traaginen suomalainen laitoshoito. Sen makaaberia yhdistämistä Schubertin ja Schumannin laulutuotantoon tekijät lienevät pitäneet mielekkäänä. Sen sijaan yleisöllä ei valitettavasti ollut mahdollisuutta valita, haluaako lied-iltamiin osallistua. Tilaisuus oli maksullinen. Kuluttajansuojalain mukaan ei saisi jättää antamatta sellaisia olennaisia tietoja, joiden puuttuminen on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei olisi riittävin tiedoin tehnyt. Åbo Akademin huolehtiessa Sibeliusmuseon toiminnasta olisi toivottavaa painaa liedien sanat ohjelmiin vapaaehtoisten suomennosten ohella myös alkukielellä ja ruotsiksi. Näytettäköön musiikinystäville kieltä. NIKO TIKKALA Teatteri söi musiikin museossa HYVÄN parodian kohteeksi joutuminen on suuri kunnia. Tämän tietävät ainakin poliitikot, jotka eivät pane pahakseen roisiakaan kustannuksellaan tapahtuvaa leikinlaskua – kunhan se tapahtuu tunnistettavasti huumorimielessä. Siksi takavuosien telkkusatiiri Itse valtiaat sai käsikirjoituksessaan täysin vapaat kädet. Ajankin oloon varsin kökösti animoidut hahmot olivat tunnistettavia, mutta nelisormisina riittävän kaukana esikuvistaan, jotta saivat mandaatin päästää suustaan mitä tahansa. Sosiaalinen media on tukkinut markkinarakoa perinteisiltä viihdemedioilta. Twitterissä tämä ilmenee siten, että viihdeohjelmien aikana käytävää hashtag-kommentointia on usein paljon viihdyttävämpi seurata kuin itse ohjelmaa. Television ei tarvitse välttämättä olla aukikaan. Twitter on myös parodiatilien eldorado. Parhaimmat sukeltavat niin syvillä metatasoilla, että voisi luulla jonkun tekevän hommaa työkseen – tai ainakin täysipäiväisesti. Yksi nerokkaimmista parodiatileistä on urheilutoimittaja Jari Porttilaa parodioiva @SpordePorttila, joka esiintyy esikuvansa nimellä ja kohutulla vaalikuvalla. ”Norjalaisten turistien ainoa hyvä puoli on, että he sentään tuovat rahaa Suomeen toisin kuin Valavuori”. Tyypillistä Spordea. HERVOTTOMIMMAT tilanteet syntyvät silloin, kun Sporde tägää twiitteihinsä halveksumansa norjalaishiihtäjät Marit Björgenin ja Petter Northugin. Jopa Norjan yleisradio NRK on mennyt retkuun luullessaan Porttilan purkavan katkeruuttaan. ”Onneksi jengi on tajunnut, että se on parodiatili”, kommentoi oikea Porttila Ilta-Sanomissa 5.4. Eikä se vaikeaa olekaan, sillä profiilitekstissä lukee ”parodian parodia”. TEEMU P. PELTOLA Parempaa Porttilaa