• Lauantai 8. lokakuuta 2016 | Nro 75 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Tuto käänsi kahden tappion jälkeen suunnan nousuun. Menestyksen takana on hyvän vireen pelimiehiä. Urheilu s. 8 Alkukauden menestyjät Erikoisnumerossa asiaa homekoirasta, ryijyjen paluusta ja vedellä lotraamisen vähentämisestä. Koti&rakentaminen s. 11-21 Homekoira ja ryijyn paluu Baareissa ei kuule klassista musiikkia. Juuri siksi kitaristi Ilkka Turta tahtoo tuoda sen sinne. Viihde s. 26 Klasaria baarissa Kupittaan selostuskeskuksesta ääni eurooppalaisille palloilusarjoille. Asiat s. 2–3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA Sisustusbloggari Jutta Karihtala vainuaa trendit. Seuraavaksi kaivetaan mummujen ryijyt takaisin päivänvaloon. Sivu 14 Ruskeaa ja ryijyjä Homekoiraksi valmistuva Bono nuuhkii kosteusvauriot rakenteita repimättä. Jotkut luottavat, toiset eivät. Sivu 16 Haista home, Bono! Vedenkulutukseen on alettu kiinnittää huomota taloyhtiöissäkin. Pitkä suihkuttelu vie vettä kodissa eniten. Sivu 21 Loppu lotraukselle Koti& rakentaminen Aamuset Sivut 11–21
• 2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 8. lokakuuta 2016 KANSAINVÄLINEN tyttöjen päivä 11. lokakuuta näkyy monin tavoin Turun seudulla, kun lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin vapaaehtoiset järjestävät tempauksia tyttöjen hyväksi. Pinkit viirit liehuvat Läntisellä Pitkäkadulla Aurajoen rannalla ja Turun konserttitalo valaistaan vaaleanpunaiseksi. Illalla Orion valaisee Turun tehtaansa pinkiksi. Planin vapaaehtoiset järjestävät kello 15–18 tilaisuuden Hansassa. Pinkkejä viirejä tyttöjen päivänä POLIISI on edennyt Kaarinan heinäkuisen henkirikoksen esitutkinnassa loppusuoralle. 32-vuotias kaarinalaismies tapettiin teräaseella raakaa ja julmaa väkivaltaa käyttäen yksityisasunnossa Kaarinan keskustassa 13. heinäkuuta. Tekohetkellä paikalla oli uhrin lisäksi kolme henkilöä, joita kaikkia epäiltiin alkuun tekoon osallisiksi. Poliisi epäilee, että teon on tehnyt vain yksi henkilö. Epäiltynä on kaarinalainen 25-vuotiasta mies. Tekohetkellä kaikki asunnossa olleet olivat nauttineet alkoholia. 25-vuotias epäiltynä Kaarinan surmasta Mitkä turkulaiset symbolit ansaitsisivat oman postimerkin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENKILÖAUTO ajautui rajusti ulos tieltä Ohikulkutiellä Turussa torstaina kello 5.30. Yksin liikkeellä ollut kuljettaja ajoi Helsingin suuntaan. Kuljettaja oli ohittanut kaksi autoa kovalla nopeudella, heittelehtinyt kaistoilla hetkellisesti ja suistunut ojaan. Auto kulkeutui pientareella ja ojassa runsaan sadan metrin matkan katkoen tien varren puustoa. Kyljelleen kaatunut ajoneuvo syttyi palamaan, eikä kuljettaja päässyt ulos. Auttajat eivät palon voimistumisen takia kyenneet kuljettajaa auttamaan. Pelastuslaitoksen yksikkö sai palon sammutetuksi. Vasta sen jälkeen kuljettaja saatiin ajoneuvosta ulos ja hoitoon. Kuljettaja jäi palavaan autoon LUONNONVARAKESKUS ennustaa, että maatilojen keskimääräinen yrittäjätulo painuu tänä vuonna alle 10 000 euroon. Maatalouden tuotannon arvo, kokonaistuotto, pysyy tänä vuonna 150 000 eurossa tilaa kohti. Yrittäjätulo pienenee edellisvuoden 10 900 eurosta noin 9 400 euroon yritystä kohti. Viljanviljelyn kannattavuus on lähellä nollaa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Maatiloilla taas laiha vuosi LASSE VIRTANEN TAPATURMISSA kuoli 2 408 suomalaista vuonna 2014: 1 532 miestä ja 876 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tapaturmakatsauksesta. Suurin osa sekä sairaalahoitoa vaatineista että kuolemaan johtaneista tapaturmista tapahtuu arkisessa ympäristössä eli kotona, lenkkipolulla tai muutoin vapaa-ajalla. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina on tapahtunut käänne. Liikenneja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa. Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturman vuoksi kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Tulipalojen uhreista lähes 40 prosenttia on ollut päihtyneenä, hukkuneista ja paleltuneista lähes 40 prosenttia. Kaatumiset ja putoamiset aiheuttavat yli 1 100 kuolemaa vuodessa. Myrkytyksiin kuolee vuosittain lähes 600 ja liikenneonnettomuuksissa noin 300 henkilöä. – Miehet ovat useammin vaarallisemmissa ammateissa kuin naiset. Alkoholinkäyttö voi olla humalahakuista ja käyttömäärät ovat edelleen runsaampia kuin naisilla. Nämä seikat lisäävät miesten tapaturmariskiä, sanoo kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti THL:sta. Tapaturmista johtuvia sairaalan vuodeosastohoitojaksoja oli 111 000 vuonna 2014. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot maksoivat koko maassa yli 566 miljoonaa euroa vuonna 2014. Varsinais-Suomessa kustannukset olivat yli 49 miljoonaa euroa, Turussa yli 21 miljoonaa euroa. Huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina, mutta niistä ei ole saatavilla lainkaan luotettavaa tietoa. Varsinais-Suomessa kuoli vuosina 2010–14 tapaturmaisesti tai väkivallan takia 1 630 ihmistä, Turussa 668 ihmistä. Hukkuneista 40 prosenttia päihtyneitä Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Riitta Salmi ILKKA LAPPI TURKULAISTEN urheiluselostajien arki helpottui heinäkuun alussa, kun Grassmarkin tiloihin Triviumiin koottiin selostamo. Lemminkäisenkadun varrelta tehdään offtube-selostuksia eli selostuksia, joissa selostaja ei ole paikan päällä urheilutapahtumassa. Heinäkuusta lähtien Grassmarkin selostamosta on selostettu muun muassa jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa ja salibandya. Runsaan neljän kuukauden aikana eri lajien selostuksia on tehty Grassmarkin tiloissa noin 70. – Parisen sataa selostusta tulee vuositasolla, Grassmarkin toimitusjohtaja Markus Nurmi laskee. AIKAISEMMIN selostajat ajoivat selostamaan offtube-selostuksia Helsinkiin. Vielä 2000-luvun alussa esimerkiksi Canal+:lle selostaneet joutuivat reissaamaan Tukholmaan asti selostaakseen. Idea turkulaisesta selostusstudiosta syntyi tarpeesta kilpailla paremmin pääkaupunkiseudulla asuvien selostajien kanssa töistä. – On kallista kuskata turkulaisia selostajia Helsinkiin. Pääkaupunkiseudulla asuvat selostajat saivat ison kilpailuedun, kun matkakulut olivat heidän kohdallaan paljon pienemmät kuin turkulaisten. Ajateltiin, että kun meillä on laitteet, joilla selostaminen onnistuu Turustakin, miksei kokeiltaisi tällaista. Selostamon pystyy tekemään hyvin pieneenkin tilaan, Nurmi toteaa. – Turussa selostaminen on helpottanut työtäni valtavasti. Kun ennen ajoin Helsinkiin pari tuntia, nyt ajan kotoani Kupittaalle 20 minuutissa. Sen ajan käytän nykyään otteluihin valmistautumiseen, selostaja Timo Järvenpää toteaa. Grassmark tekee yhteistyötä Elisa Viihteen kanssa. Käytännössä Grassmarkin rooli tuotannossa on helppo. – Selostukset menevät Elisan tarjonnan mukaan. Sieltä tulee meille lista peleistä, joissa he haluavat käyttää turkulaisia selostajia. Elisa myös sopii selostajien kanssa suoraan, kuka minkäkin pelin selostaa. Minä vain laitan pelit kalenteriin, minkä selostaja näkee. He kertovat, jos jotain on mennyt väärin. Myös selostusten aikana työnjako on selvä. Selostajan lisäksi paikalla on yksi ihminen, joka huolehtii tekniikan toimivuudesta. SUURIMMAN osan Triviumissa tehtävistä selostuksista selostavat Timo Järvenpää ja Juhavaltteri Salminen. – Käytännössä olemme jakaneet selostettavat pelit puoliksi. Monet liigat selostamme puoliksi, mutta osa on jaettu niin, että toinen hoitaa tietyn sarjan kaikki pelit. Esimerkiksi Salminen selostaa kaikki jalkapallon Allsvenskanin pelit ja minulla on kaikki Hollannin, Tanskan ja Belgian liigojen pelit. Pelimäärät menevät kuitenkin tasan, Järvenpää kertoo. Triviumin hermokeskus Kupittaalta selostetaan pari sataa peliä vuodessa Selostamoon ei tarvita kuin televisio, kuulokkeet, mikrofoni ja pieni mikseri, jolla selostaja miksaa korviinsa tulevan äänen. Ilkka Lappi
• 3 Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS POSTIMERKIN päivän kunniaksi myyntiin on tullut kuntavaakunaaiheisia postimerkkejä. Vaakuna-aiheisia merkkejä kokeiltiin kuudessa kaupungissa (Jyväskylä, Kouvola, Lohja, Naantali, Oulu ja Vaasa) keväällä ja suuren mielenkiinnon vuoksi 72 eri kunnan vaakunapostimerkit päätettiin ottaa valtakunnalliseen levitykseen postimerkkien juhlapäivänä. Joukossa ovat muiden muassa Kaarina, Lieto, Raisio ja Turku. Turun vaakuna postimerkkiin SAUDI-ARABIA aikoo lähettää lähikuukausina 80–100 opettajaa Suomeen ottamaan oppia opetusohjelmista ja niiden soveltamisesta (Yle 4.10.). Jopa tuhat saudiopettajaa saattaa tehdä Suomeen tutustumismatkan. Suomalaisella koululaitoksella ja opetuksella on siis yhä vetovoimaa. Kiinnostuksen herättäjänä ovat olleet oppimistulokset, erityisesti menestys PISA-tutkimuksissa. Parjattu peruskoulu on kaikin mittarein menestystarina. Peruskoulu avasi 1970-luvulla koulutustaivaan ovet myös niille alempien kansankerrosten vesoille ja varvuille, jotka janosivat oppia ja halusivat opiskella. Kytkös vanhempien varallisuuteen katkesi, sillä peruskoulu takasi kaikille yhtäläisen mahdollisuuden. Moni saa kiittää peruskoulua ja myös suomalaista kirjastolaitosta. NYKYMUOTOISEN peruskoulun taru on kuitenkin jo kaarensa päässä. Säätykierto on vähentymässä. Vanhempien koulutustaso määrää taas myös lasten koulutusastetta. Mikä on muuttunut? Kun peruskoulua rustattiin, usko koulutuksen voimaan oli järkkymätöntä. Edelleen samaa uskoa yritetään vahvistaa puheissa, mutta kaikki eivät sitä enää jaa. Käytäntö osoittaa muuta. Liian moni kunnianhimoinen korkeasti koulutettu pettyy. Koulutusta vastaavaa työtä ei ole, jos työtä on ollenkaan. Suomalainen opettajakoulutus on edelleen maailman huippua, mutta opettajien työ vaikeutuu koko ajan. Inkluusio on johtanut siihen, että luokissa on liian eritasoisia oppilaita. Henkilökohtaiset opetuksen järjestämissuunnitelmat (hojks) lisäävät raportointia ja byrokratiaa. PAHINTA on se, että kodit sysäävät vastuutaan koululle. Perheet ovat muuttumassa asumisyhteisöiksi, joissa kaverivanhemmat eivät tohdi vaatia jälkikasvultaan enää mitään. Jos oppi ei mene kaatamalla päähän, syyttävä sormi sojottaa kohti koulua ja opettajaa. Yleissivistyksen arvo on romahtanut, vaikka maailma ympärillämme on yhä monimutkaisempi. Koulun on muututtava, eikä se onnistu ilman riittäviä resursseja, mutta ilman kotien tukea ja oppimisenpaloa muutos ei ole mahdollinen. LASSE VIRTANEN Peruskoulun raunioilla Pitkän linjan selostaja Timo Järvenpää on ollut vuosien varrella tuttu kasvo halleilla ja stadioneilla. Lennart Holmberg
• Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET 4
• 5 Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET
• 6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 8. lokakuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA ABOA Vetus & Ars Novan Omatilagalleriassa on avautunut uusi Koti sydämessäni -näyttely. Se kysyy, mitä koti meistä kullekin merkitsee. Onko se merkityksellisiä esineitä, rakkaita ihmisiä vai paikkaan sidottuja tunteita? Näyttely on syntynyt osana maahanmuuttajanaisten projektia. Kodin merkitystä tarkasteltiin paitsi maalaten, piirtäen ja kollaasin keinoin, myös esineiden ja tarinoiden kautta. Näyttely kodin merkityksestä –PUKEUDUN yleensä sen mukaan, mikä näyttää kivalta. Tykkään yllättää vähän itsenikin. Välillä ostan jotain outoa ihan vain siksi, että siinä on jotain siistiä, kertoo Samu Warinowski, 21. Vaikutteita tulee musiikin kautta. – Olin aiemmin mustahiuksinen emo. Musiikin kautta kulttuuri oli tosi lähellä minua. Yleensäkin muu kulttuuri, jota elän ja josta nautin, vaikuttaa paljon pukeutumiseeni. Warinowski tekee ostoksia netissä sekä kirpputoreilla. – Kollari on Stalen loppuunmyynnistä, ja takin ostin ystävältäni. Kengät ovat netistä ja farkut H&M:stä. Lempiväri sininen ei näy pukeutumisessa. – Tykkään tummista ja pastellimaisista väreistä. Vaatteiden pitää myös tuntua hyvältä. En pitäisi epämukavaa vaatetusta, sillä se taistelisi käyttötarkoitustaan vastaan. Kulttuurin viemää Onko Turussa jokin patsas, jonka olemassaolo ihmetyttää sinua? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Talviturkkia päälle. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Samu Warinowski, Aurakatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN HENRIK Gabriel Porthan (1739– 1804) oli Turun Akatemian arvostettu kaunopuheisuuden professori. Porthania pidettiin erityisesti suomalaisen kulttuurin ja maantieteen asiantuntijana. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kunnioitti edesmennyttä tiedemiestä tämän kuoleman 50-vuotisjuhlapäivänä 16.3.1854 ja päätti, että Porthanin haudalle tulisi pystyttää ”jokin kelvollinen muistomerkki. Muistomerkkihanke nytkähti tosissaan käyntiin vuonna 1859, kun se oli viivästynyt Krimin sodan vuoksi. Koko hankkeen taustalla oli vahva suomalaisen kansallistunteen aalto. Patsastoimikuntaan kuului muun muassa J.W. Snellman, joka piti Porthania suomalaisen kansallisaatteen esi-isänä. Toinen muistomerkkiaktiivi oli kirjallisuuden professori Fredrik Cygnaeus, joka kehitti työnimen Suomen ensimmäinen kansallismonumentti. Rahankeräys lähti nihkeästi liikkeelle, kunnes Snellman ehdotti, että kaikissa Suomen kaupungeissa järjestettäisiin Porthan-juhlat tämän syntymäpäivänä 9.11.1861. Porthan-juhlista tuli taloudellisia menestyksiä ja myös itse rahankeräys sai uutta puhtia. Turun ohjelmaan kuului extrana teatteritalon konsertti, jossa soitettiin Beethovenia. MUISTOMERKKI tilattiin norjalaiselta kuvanveistäjä Carl Sjöstrandilta vuonna 1859. Hän oli tehnyt kuitenkin aiheesta luonnoksia ensin Münchenissä ja myöhemmin Roomassa. Venäjällä oli tuolloin vallassa Suomea kohtaan myötämielinen Aleksanteri II, joten patsashankkeen ympärillä oli yleinen työrauha. Patsaan valamisesta tehtiin sopimus keväällä 1862 müncheniläisen valimon kanssa. Patsaalle piti löytää myös arvoisensa paikka, jopa Porthanin hautapaikkaa yritettiin paikallistaa. Läntiseen kirkkotoriin lopulta päädyttiin. Turussa Porthan-projektin lopun keräysvastuun otti kantaakseen politiikan ja liike-elämän voimahahmo Erik Julin. Münchenissä valmistunut patsas saapui Turkuun höyrylaiva Auralla 26.5.1864. Nojatuolissa istuvasta arvokkaan oloisesta herrasta tuli lopulta eräänlainen fantasiamuotokuva, sillä ihan tarkkaa kuvaa hänen ulkonäöstään ei yksinkertaisesti ollut. Valtioneuvos Fredrik W. Pipping oli ainoa Porthanin aikalainen, josta oli apua yksityiskohtien osalta. SUOMEN ensimmäinen kansallismuistomerkki paljastettiin juhlavasti 9.9.1864. Tilaisuus alkoi aamulla kello 7, kun Vartiovuorelta kajahti 65 tykinlaukausta Porthanin elinvuosien määrän mukaisesti. Akatemia-talon juhlapuheen piti Elias Lönnrot ja juhlissa oli paikalla muukin valtakunnallinen kerma. Vanhin istuu paadellaan H.G. Porthanin patsas oli Suomen ensimmäinen julkinen muistomerkki Turun yliopiston ylioppilaskunta vietti 54. vuosijuhlaansa Porthanin päivänä marraskuussa 1976. Seppeleen patsaan juureen laski ylioppilaskunnan puheenjohtaja Kari Mannerjoki, avustajanaan Markku Mäkitalo. Airueina Heikki Talvenmaa ja Liisi Teräväinen. Toivo Köpilä ILKKA LAPPI 6-VUOTIAAT Emilia Mäenpää ja Sara Joksimovic tykkäävät liikkua luonnossa. SARA: Metsässä liikkuminen on kivaa, kun silloin voi nähdä kaikenlaisia eläimiä. EMILIA: Minäkin tykkään metsästä. Me ollaan käyty metsäretkelläkin päiväkodissa, meidän ryhmän kanssa. S: Minä olen nähnyt metsässä ainakin pupuja, oravia ja erilaisia lintuja. Harakoita, variksia ja sellaisia, mitä en enää muista mitä lintuja ne oli. Ja sitten kaikenlaisia pienempiä niin kuin talitinttejä. Niitä pupuja näkee kanssa aika usein tai rusakoita. E: Mä oon nähnyt siilin, mutta se oli meidän pihalla. Meidän pihalla käy aika usein siilejä. Ja sitten olen nähnyt l i n t u j a . A i n a k i n mustarastaan tunnistan. S: Metsissä on kanssa paljon kaikkia kivoja ja kauniita kukkia. Ja jos on riittävän iso metsä, niin siellä voi olla karhuja tai kettuja. E: Mutta ne voi olla vaarallisia. S: Joo. On parempi, jos niitä ei näe metsässä. Ei niitä täällä päin kauheasti näekään, mutta jossain pohjoisemmassa ehkä. E: Minä olen nähnyt elävän karhun, mutta se oli eläintarhassa. Se oli kyllä iso. S: Se onkin turvallisempaa ihmisille, jos isot eläimet elävät eläintarhassa. Metsässä liikkujat pilla jä. nyt ka jo e Säde
• 7 Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET
• 8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 8. lokakuuta 2016 TURKU Trojans järjestää maanantaina 10. lokakuuta try out -illan Impivaaran jalkapallohallissa, jonka aikana pääsee tutustumaan lajin saloihin. Tilaisuus on avoin kaikille yli 17-vuotiaille. Trojans tavoittelee try outilla lisää pelaajia seuran alle 19-vuotiaiden joukkueeseen sekä edustusjoukkueeseen. Puolitoistatuntisten avointen harjoitusten aikana raapaistaan monipuolisesti lajin pintaa. Harjoitukset alkavat kello 20.30. Trojansilla haku päällä INTER saa perjantaina 14. lokakuuta kauden toiseksi viimeisessä kotiottelussaan vastaansa PS Kemin. Interillä onkin Kemiä vastaan erinomainen mahdollisuus laittaa Kemi ahtaalle taistelussa Veikkausliigapaikasta. Kemi on tällä hetkellä yhdeksäntenä neljä pistettä Interistä. Voitolla ero kaventuisi pisteeseen. Voittoon on kaikki eväät. Interin peli on parantunut oikeaan aikaan ja peräkkäisiä tappiottomia otteluita on kertynyt jo viisi. Myös HIFK on viiden ottelun pisteputkessa. Kemi puolestaan lähti maaottelutauolle kuuden ottelun tappioputkessa. Interin kannalta ilahduttavaa on, että pelin paraneminen on näkynyt vähitellen myös taululla. Njazi Kuqi on heiluttanut maaliverkkoa tasaisesti, mutta kauden tärkeimmillä hetkillä maalintekovoimaa on löytynyt laajemmaltakin rintamalta. Elintärkeässä KuPS-voitossa ratkaisijoina olivat Solomon Duah (kuvassa) ja mainioksi vahvistukseksi paljastunut Kosta Manev. Kemi-pelin jälkeen Inter kohtaa vielä RoPSin ja PK-35:n. Jos Interin vire kestää kauden loppuun asti viime otteluiden kaltaisena, hilaa joukkue itsensä kuiville. ILKKA LAPPI Huikee tsänssi Mitä mieltä olet Tuton otteista alkukauden aikana? Odotettua vai yllättävää? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI ENSIMMÄISET kaksi peliään tällä kaudella jääkiekon Mestiksessä hävinnyt Tuto on pienen alkukankeuden jälkeen napsinut voittoja kovalla prosentilla. Samalla Miika Elomon suojatit ovat nousseet kolkuttelemaan Mestiksen kärkisijoja. Listasimme neljä yksilöä, joilla on ollut iso rooli Tuton hyvässä alkukaudessa. Karolus Kaarlehto MAAILMAN vanhimpia kiekkokliseitä on hyvän maalivahdin ja voittavan joukkueen yhteys. Mestiksen alkukierroksilla Karolus Kaarlehto on osoittanut kliseen paikkansapitävyyden. Hän on ollut alkukauden otteluissa erinomainen, kun on päässyt kentälle. Alkukauden aikana Kaarlehto ja lähtökohtainen ykkösmaalivahti Kristian Järvinen ovat pelanneet suunnilleen yhtä paljon. Ei Järvinenkään huonosti ole pelannut, mutta 19-vuotias Kaarlehto on heittänyt haasteen kokeneemmalle Järviselle. Tutolla on tällä hetkellä kaksi luotettavaa maalivahtia, jotka taistelevat tasapäin peliajasta. Timi Lahtinen KESKUSHYÖKKÄÄJÄ Timi Lahtinen kävi jo viime kaudella näyttäytymässä Tutossa ja tällä kaudella TPS:n sopimuspelaajan tie vei uudelleen lainapestillä Kupittaalle. Lahtisen alkukausi on ollut rikkonainen, eikä hän ole pelannut kaikkia pelejä, mutta aina kentällä ollessaan hän on ollut hyvä ja tulostakin on syntyAlkukauden onnistujia Tuton joukkuemenestyksen takana myös yksilöiden hyvä pelivire Kapteeni Aki Keinänen on yksi Tuton alkukauden onnistujista. Lennart Holmberg nyt. Lahtinen on pelannut yllättävän kypsää peliä myös toiseen suuntaan. Jos Lahtinen pystyy pelaamaan suunnilleen ehjän kauden, miehen pelaaminen nousee kauden edetessä arvoon arvaamattomaan. Tarmo Reunanen 18-VUOTIAASTA Tarmo Reunasesta odotettiin yhtä puolustuksen johtohahmoista ja alkukauden perusteella sellainen nuoresta lupauksesta on saatu. Reunanen rakastaa kiekkoa ja tekee sen kanssa ajoittain uhkarohkeitakin suorituksia, mutta Mestiksessä ne saa vielä ajoittain anteeksi. Toisaalta kun Reunasen itsevarmuutta uhkuvat suoritukset onnistuvat, lähennellään kiekkotaidetta. Reunanen on alkukauden otteluissa osoittanut pystyvänsä myös kypsään ja rauhalliseen pelaamiseen. Aki Keinänen YLEENSÄ Aki Keinänen on heräillyt tosissaan vasta kevään kynnyksellä. Tammi–helmikuun vaihteesta alkaen Keinänen on usein paukutellut kovia tehoja. Tällä kaudella Keinänen on aloittanut kauden hurjalla tahdilla heti kauden alusta, vaikka olikin syyskuussa parista pelistä sivussa. Alkukaudella Keinänen ylitti myös merkittävän virstanpylvään, kun kauden avausottelussa teki Mestis-uransa maalin numero 200. Tehoillaan ensi tammikuussa 33 vuotta täyttävä Keinänen on noussut tappelemaan Mestiksen pistepörssin kärkisijoista.
• 9 Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET
• Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET 10
• Sisustusbloggari Jutta Karihtala vainuaa trendit. Seuraavaksi kaivetaan mummujen ryijyt takaisin päivänvaloon. Sivu 14 Ruskeaa ja ryijyjä Homekoiraksi valmistuva Bono nuuhkii kosteusvauriot rakenteita repimättä. Jotkut luottavat, toiset eivät. Sivu 16 Haista home, Bono! Vedenkulutukseen on alettu kiinnittää huomota taloyhtiöissäkin. Pitkä suihkuttelu vie vettä kodissa eniten. Sivu 21 Loppu lotraukselle Koti& Koti& rakentaminen rakentaminen Aamuset Aamuset Sivut 11–21
• 12 A A M U S E T Lauantai 8. lokakuuta 2016 Juustoa vai sokeria? Mitä panet hiirennakkiin? LÄHES 20 vuotta YIT:llä työskennellyt turkulainen Aki Ahremaa on mukana Rakentamisen Laatuteko 2016 -kilpailun finaalissa. Hän ylsi kilpailun kahdeksan kärkeen 44 ehdokkaan joukosta. Barkerinrannan kerrostalotyömaalla vastaavana mestarina työskentelevä Ahremaa luottaa siihen, että laadukas lopputulos syntyy ajalla ja ammattitaidolla. Voittaja julkistetaan 13.10. Helsingissä FinnBuild-tapahtumassa. Aki Ahremaa Laatuteon perässä KESÄMÖKIN tilkitseminen hiirija rottahaittojen ehkäisemiseksi on tarkkaa puuhaa. Hiirelle riittää kulkuväyläksi kuuden millimetrin kokoinen aukko. Rottaja hiirihaittojen ennaltaehkäisy levittämällä jyrsijämyrkkyjä ulos esimerkiksi mökin alle tai ympärille ei ole mahdollista. – Kuluttajat saavat käyttää jyrsijämyrkkyjä vain sisätiloissa, muistuttaa tekninen päällikkö Jouni Siltala tuholaistorjuntaan erikoistuneesta Rentokilistä. Paras keino välttää ikävät mökkivieraat on mökin riittävä ja huolellinen tiivistäminen. Rottia varten riittää, että tilkitään kaikki alle kahden senttimetrin kokoiset reiät. Hiirien ja rottien vierailun mökillä huomaa, helpoiten niiden jälkeensä jättämistä papanoista. Mikäli jyrsijät ovat mökissä vierailleet, tulee saastuneet alueet pestä huolellisesti. Älä päästä hiiriä ja rottia taloksi Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA KESÄASUNTOJEN varustaminen talvea varten on ajankohtaista juuri nyt, sillä mökin talvisuojaus pitää tehdä ennen ensimmäisiä pakkasia. Vesi-, vuotoja jäätymisvahinkoja vastaan voi varautua helposti etukäteen. Sulje päävesihana, kun olet mökiltä pois pidemmän aikaa. Varmista vedensaanti ja suojaa ulkona olevat putket käyttämällä lämmitettyä ja eristettyä erikoisputkea. Huolehdi ilmanvaihdosta ja riittävästä lämpötilasta sisällä. Tarkista ja korjaa tarvittaessa ulkopuolisten vesien ohjaus, muun muassa kattovedet ja salaojat. Jos mökki jätetään talven ajaksi kylmäksi, silloin putkistojen ja LVI-laitteiden tarkka tyhjennys on olennaista. Muista myös vesilukot ja lattiakaivot. Muuten samat neuvot pätevät sekä kesäasuttavaan että talviasuttavaan mökkiin. HYVIN varustellulla ja talviasuttavalla mökillä päävesihanat on aina syytä sulkea, jos mökiltä ollaan pois pidempiä aikoja. Näin estetään mahdollinen vuotovahinko sisätiloissa. Ulkona vesiputkien jäätymistä voidaan estää eristetyillä ja lämpökaapeleilla varustetuilla vesijohdoilla. – Joskus vesiputket on pakko tuoda maan pinnalla tai lähellä maan pintaa, esimerkiksi pihan kallioisuuden tai rakennustyön vuoksi. Tällöin ratkaisuna on eristetty ja lämmitetty vesijohto. Erillisen ohjausyksikön avulla sen energiankulutus on hallittua, kertoo Uponorin tuotepäällikkö Marko Haljoki. Muita jäätymisen kannalta riskialttiita kohtia löytyy kellarija ullakkotiloista, lattian tai seinän läpivienneistä sekä perustusten läpivienneistä ja alituksista. Ratkaisuna on sekä vesiputken päälle asennettava suojaputki että valmiiksi eristetty vesiputki, joissa molemmissa on jäätymisen estävä lämpökaapeli. Estä mökin jäätyminen Kesäasuntoa ei kannata jättää täysin kylmilleen Kesämökkiä ei saa unohtaa talvella. Anni Himberg ”Kellari ja ullakko riskikohteita.” KOTI & RAKENTAMINEN Kalle Ipatti
• 13 Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET 14 Koti&rakentaminen HENRIIKKA FINGERBORG SYKSYN ja talven suurin trendi ovat tummat ja murretut sävyt, sekä erilaiset puupinnat. Myös ruskea väri palaa koteihin, ennustaa sisustusbloggaaja Jutta Karihtala. Karihtala asuu perheensä kanssa Littoisissa, hiljakkain remontoidussa talonpuolikkaassa. Sisustuspainotteinen Oblikblogi nivoutuu pitkälti Karihtalan kodin ja sen sisustuksen ympärille, mutta sisältää myös DIY-juttuja ja remontointia. Bloggaaja seuraa aktiivisesti useita suomalaisia ja kansainvälisiä blogeja ja on paperisten sisustuslehtien suurkuluttaja. Alan messuilla tulee vierailtua vuosittain ja trendiennusteita seurataan silmä tarkkana. Karihtala kertoo, että yrittää olla lähtemättä liikaa viimeisimpiin trendeihin, sillä hän haluaisi sisustaa omaleimaisesti ja persoonallisesti. Huomaamatta tulee kuitenkin tehtyä valintoja myös trendien mukaan. – Isoissa pinnoissa, kuten kiintokalusteet, tapetit ja lattia, koitan olla ajattomien valintojen puolella. Mutta pienemmissä, kuten tekstiilit, Helposti innostuva sisustusguru Bloggari Jutta Karihtala ennustaa ruskean paluuta koteihin Jutta Karihtalan arkisto kasvit tai maalatun seinän väri, saatan tuoda ripauksen vallalla olevaa trendiä mukaan. Esimerkkinä maalatut seinät, joita on helppo uudistaa, jos mieli muuttuu. – Turhaan pelätään tehdä rohkeampia valintoja kyllästymisen pelossa. Onneksi kuitenkin tällä hetkellä suurimmassa huudossa oleva trendi on persoonallisuus ja sen näkyminen kodissa, Karihtala kertoo. HELPOSTI innostuva bloggari ei kaipaa pitkää sulatteluaikaa uusille trendeille. Tämän syksyn ja talven suurin trendi on Karihtalan mielestä ehdottomasti tummat sekä murretut sävyt. Puupinnat ihastuttavat, ja mikä parasta, myös jokin muu kuin vaalea puu joka on ollut pitkään suomalaisten kotien suosikkivalinta. Persoonallisuus ja kerroksellisuus korostuu syksyn ja talven aikana vahvasti. – Trendiväreistä sanoisin ehdottomasti ruskean palaavan koteihin. Ruskean rinnalla trendiväreinä jatkaa edelleen tumma vihreä ja mahdollisesti murrettu tiilenpunainen. Materiaaleista nostaisin esiin saven, rottingin, keramiikan ja lasin. Yleisesti rouheat ja struktuurimaiset pinnat ovat nousussa. Käden pitää tuntea jotakin kosketettaessa pintaa. Karihtalan trendivainun mukaan kasveista jatkaa ykkössuosikkina syksyn ja talven yli edelleen kaktukset, erilaiset, ja eri kokoiset, ryhmässä ja erikseen. – Käsityöperinne saa uutta tuulta alleen ja uskon monien kaivavan vanhempien ja isovanhempien varastoista seinävaatteita ja ryijyjä koteihin. LITTOISTEN kodissa syksyisin muutoksia tulee tehtyä lähinnä tekstiilien osalta. Niitä tulee lisää ja ne myös vaihtuvat pehmoisempiin materiaaleihin. Karihtala on todella suuri joulufani, joten lokakuussa odotellaan jo kuumeisesti sitä, että voi kaivaa taljat esille ja tuoda muutoinkin talvisempaa tunnelmaa kotiin. Havuja hän alkaa keräillä erilaisiin asetelmiin jo lokakuun aikana. – Haluaisin povata muutamaa hittituotetta tulevalle kaudelle. Soisin mielelläni perheyritys Hakolan Lippaja Lempi hyllyjen nousevan hitiksi. Samanlaista nostetta toivoisin turkulaisten siskosten BEdesignin uudelle mallistolle. Täytyy kuitenkin todeta, että todennäköisesti ”in” -juttuna porskuttaa vihersisustus ja luonnonläheiset materiaalit. ” Käsityöperinne saa uutta tuulta alleen.” Sisustusbloggari Jutta Karihtala kannustaa kaivamaan mummojen ryijyt takaisin seinille.
• 15 Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET 16 Koti&rakentaminen HANNELE SIVONEN SISÄILMAONGELMIEN kartoituksessa homekoirien käyttö on viime vuosina lisääntynyt siinä missä tietoisuus kosteusja homevaurioiden terveyshaitoista. Koiran hajuaisti on monituhatkertainen ihmiseen verrattuna ja koira pystyy erottelemaan jopa 2 000 eri hajua. Erikoiskoulutettu homekoira paikantaa homeen sekä jo kuivuneen kasvuston ilman turhaa rakenteiden repimistä. – Aina ei ongelman löytyminen ole helppoa, erityisesti uusissa taloissa hajut voivat kulkeutua pitkiäkin matkoja rakenteissa. Parhaiten mieleen jääneitä asiakkaiden kommentteja ovat olleet sellaiset, että koirani ovat useamman sadan tuhannen arvoisia, kun he ovat estäneet asiakasta ostamasta pahoin vaurioitunutta taloa, kertoo home-etsivä Niina Siljander. Tuusulalainen Siljander on työskennellyt homekoiraja hajuerotteluohjaajana vuodesta 2013. Työkeikkoja riittää säännöllisesti myös Turun seudulla. Siljanderin kouluttamista koirista nuorin, kaksivuotias kettuterrieri Bono, kennelnimeltään Wolfheart Strongbon, on jo melkoinen sisäilman asiantuntija. Puoli vuotta kestävän hajuerottelukoulutuksen suorittanut Bono on työskennellyt aloittelevana homekoirana kokeneemman koirakollegansa Nexun parina. – Työskentely on jo niin hyvää, että voin huomioida ilmaisut raportissa. Bonon ilmaisut ovat lähes aina yhteneväiset kokeneemman koiran kanssa. Joskus ongelmia tuo se, että Bono on melko vilkas nuori koira tai kohde on häiriöiltään vaikea, Siljander kuvaa. ILMAISULLA tarkoitetaan koiralle opetettua tapaa kertoa löydöstä. Bono ilmaisee löytämänsä paikat asettumalla makuulle ja tökkimällä kuonollaan. Ylempänä sijaitsevat vauriokohdat ja rakenteista ilmateitse kulkeutuvat hajut Bono ilmoittaa hyppimällä. Suuri osa asiakkaista suhtautuu homekoiriin positiivisesti, mutta skeptikoitakin löytyy. – Kaikki eivät usko koiraan. Ja koska homekoirille ei ole virallista testausta, koira ei ole virallinen tutkimusmenetelmä, Siljander sanoo. Tyytyväisiltä asiakkailta posti tuo Bonolle kiitoskortteja, herkkulähetyksiä ja lahjakortteja lemmikkikauppaan. Bono toimii hometehtävien ohella myös Helsingin Yliopiston syöpätutkimushankkeessa, jossa koulutetaan sairauden diagnosoinnissa avustavia syöpäkoiria. Koiran etevyydestä kertoo myös tuore kunniatehtävä raisiolaisen ilmanvaihtokoneita valmistavan Iloxair Oy:n epävirallisena hyvän ilman lähettiläänä. – Haluamme puhua sisäilmasta positiivisuuden kautta ja tarvitsimme hyvän ilman keulakuvan. Pehmeisiin arvoihimme Bono sopi täydellisesti, sillä homekoirana se tekee tärkeää työtä hyvän ilman eteen, Iloxair Oy:n toimitusjohtaja Mikko Lietzen painottaa. HYVÄLLÄ sisäilmalla on ratkaiseva vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Ennakoinnilla ja toimivalla laitteistolla on ennaltaehkäisyssä suuri merkitys. -Puutteellinen ilmanvaihto on usein syynä esimerkiksi rintamamiestalojen sisäilmaongelmiin. Kaikki lähtee asunnon riittävästä ilmanvaihdosta ja laitteiden säännöllisesti huollosta. Suodattimien säännöllisellä vaihdolla on olennainen merkitys, eikä perusasioita voi koskaan painottaa liikaa, Lietzen summaa. Bono haistaa homeen Koulutettu hajukoira auttaa säästämään pitkän pennin Homekoiran tarkka vainu voi pelastaa asunnon ostoa harkitsevan katastrofikaupoilta. Kettuterrieri Bonon pieni koko on eduksi rakennusten ahtaampien osien homekartoituksessa Emma Pakkanen Niina Siljanderin Bono-koira alkaa olla täysinoppinut homeenhaistelija. Emma Pakkanen aamuset.?
• 17 Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET 18 Koti&rakentaminen MARIANNE ROVIO SUOMALAINEN voi saunoa tuntikausia, kun saksalainen saunoo ehkä vain vartin. Saunakulttuurit ovat erilaisia eri maissa, mikä näkyy myös saunojen myymisessä ulkomaille. – Saksassa ja ylipäätään Keski-Euroopassa ei voi myydä yhtä korkeita lauteita ja pieniä saunoja kuin Suomessa. Keski-Euroopassa suositaan höyrystäviä kiukaita ja saunominen liittyy vahvasti kylpyläkulttuuriin. Yleisissä saksalaissaunoissa koulutettu Bademeister heittää löylyä tasaisin väliajoin ja heiluttaa suurta pyyhettä päänsä päällä kuumuuden lisäämiseksi. Bademeistereille tarkoitetussa kilpailuissa löylynheitto on kuin teatterishow, jossa näkee niin sulkaviuhkoja kuin susinaamareita, Harvian saunatehtaan johtaja Vesa Vehma kuvailee. Vehmaan mukaan puulämmitteisiä saunoja tavataan lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla. Eteläja Keski-Euroopassa sauna tarkoittaa useammin höyryhuonetta tai yrttisaunaa ja Yhdysvalloissa infrapunasaunaa. SAUNOMINEN on suomalaisten keskuudessa tunnetusti intohimoinen harrastus. Matti Pirttijärvi on saunonut koko ikänsä, ja hän saunoo 3-4 kertaa viikossa vähintään pari tuntia kerrallaan. Tutkimusten mukaan hänen tapansa saunoa on jopa terveydenhuoltoa. Itä-Suomen yliopiston tutkimukset viittaavat siihen, että useasti saunominen pidentää ikää ja mahdollisesti ehkäisee sydänja verisuoniperäisiä kuolemia. Pirttijärvelle saunominen on aktiivinen harrastus. Turun seudun saunat ovat tulleet miehelle enemmänkin kuin tutuiksi. – Meillä on oma porukka, Paimion Saunaryhmä, johon kuuluu neljä aktiivista. Käymme yhdessä Turun alueella saunoissa, mutta aina välillä lähdemme toki vähän kauemmaksikin. Näin näkee erilaisia ihmisiä ja erilaisia saunoja. Olen laskenut viimeisen parin vuoden aikaisen saunasaldoni, ja siihen kuuluu tutustumista 22 erilaiseen savusaunaan ja 95 muuhun saunaan, kuten sähköja puusaunoihin sekä muutamaan infrapunasaunaan. Omaa saunaa Pirttijärvi kertoo käyttävänsä vain harvoin, sillä saunaryhmän kanssa he liikkuvat yhdessä autolla saunasta toiseen. – Kotona saunaa ei oikein enää ehdi lämmittämään, koska tulee saunottua niin paljon muualla. Toki sielläkin tulee käytyä aina välillä. Pirttijärven saunareissuihin kuuluu tavallisesti uiminen, jäähdyttely ja saunassa istuminen. Talvisin Pirttijärvi käy myös avannolla. – Sunnuntaisin olen käynyt Paimiossa Ankkalammella saunomassa ja avannossa koko talven ajan. Itse saunassa ollaan rauhallisesti ja otetaan löylyä. Jäähdytellessä ja uimassa alkaa viritä hyviä keskusteluja. Sitten henkäistään taas vähän välillä ja mennään ottamaan kunnon löylyt. Jos ajatellaan saunomiskulttuuria, niin saunasta löytyy kaikkien alojen asiantuntijoita. PIRTTIJÄRVI pitää kunnon löylyistä, mutta yhteissaunoissa pitää ottaa muut huomioon. Savusauna on paras. – Pidän tipakoista löylyistä, ettei vilu tule. Toisinaan tulee heittää enemmän vettä, mutta löylyttely tulee sopeuttaa muun joukon mukaan, että ei aja muita ulos. Löylyn miellyttävyyden ja pehmeyden kannalta savusauna on ehdoton ykkönen. Pirttijärvi tavallisesti saunoo mieluiten porukassa, mutta joskus yksikseenkin. Suomalainen saunoo tunteja Saunaharrastaja Matti Pirttijärvi on nähnyt viime vuosina toistasataa saunaa Ihanteellisin saunomislämpö on 70–80 astetta. Jori Liimatainen
• 19 Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET 20 Koti&rakentaminen
• 21 A A M U S E T Lauantai 8. lokakuuta 2016 PAKINA KOTI & RAKENTAMINEN TIEDÄTKÖ sen tunteen, kun rakkaus kukoistaa ja toisen kanssa haluaa viettää koko loppuelämänsä? Entä sen tilanteen, kun aletaan miettiä omaa yhteistä kotia ja unelmoidaan punaisesta tuvasta ja perunamaasta? Ei se mitään, en minäkään. Eikä hätää. Siitä kannattaa nimittäin olla vain iloinen. Kun aletaan rakentaa omaa taloa, kaikki halutaan tietysti tehdä itse. Se on ehkä coolein asia ikinä. Netti on pullollaan ohjeita siitä, kuinka remontointi ja rakentaminen on helppo tehdä itse. Blogeissa hehkutetaan sitä täydellistä onnellisuushurmosta, jonka itse väsääminen ja yhdessä tekeminen aiheuttavat. Ei se mitään, vaikkei vasara pysyisi kädessä ja ala-asteen puukäsitöiden numerokin oli säälistä nostettu vitoseen. Oman kodin voi kuitenkin aina rakentaa itse. Suunnitteluvaiheessa kaikki voi vielä olla ihan hyvin. Inspiraatiota haetaan lehdistä samalla kun istuskellaan sohvalla ja pidetään toista kädestä kiinni. Mietitään sitä, minkälaiset laatat kylpyhuoneeseen laitetaan ja mihin suuntaan mikäkin ovi aukeaa. Toinen keittää teetä ja tuo pikkupurtavaa. Päivät venyvät jo nyt pitkiksi, mutta kaikki on vielä ihan siedettävää. SITTEN alkavat rakennustyöt. Yhtäkkiä suunnitelmista on jäljellä vain pieni usva kaukana jossain taivaanrannassa. Työpäivät venyvät entisestään, päivät muuttuvat kuukausiksi ja kuukaudet vuosiksi. Jäljelle jäävän aika kulutetaan miettimällä, kuinka päiviin saisi huomaamatta ujutettua muutaman tunnin lisää tehokasta työskentelyaikaa. Budjetit paukkuvat. Pankkitili huutaa eioota ja velkojat jotain aivan muuta. Kaikkeen ei tällä kertaa löydy syytä Peggystä eikä normaalista aikataulun ja budjetin venymismahdollisuudesta, vaan tietysti vieressä möllöttävästä kumppanista. Sehän se tilasi väärät laudat, sahasi ne vielä väärin ja lopulta jätti ne sateeseen mätänemään. Oli vielä kaiken lisäksi sinua kohtaan vähän äkäinen. Ihme hyypiö. Mutta tuliko missään vaiheessa mieleen, että “eiku mää itte” -periaate ei vain yksinkertaisesti toimi? Ai ei? Rakennusurakka nimittäin näyttää samalta kuin syömään opetteleva napero. Puurot valuvat pitkin rinnuksia, lusikka lentää seinään ja lopputuloksena on vain helvetinmoinen huuto. ONNEKSI koti on lähes valmis. Enää puuttuu uudet verhot sekä pari hassua listaa ovenpielestä. Ensimmäinen yhteinen ilta omassa lähes valmiissa kodissa kuluu avioeropapereihin nimiä rustaillessa. Siinä vaiheessa pitää olla kiitollinen, että Ikean verhojenhakureissua ei koskaan ehditty tehdä. Siinä ei nimittäin olisi enää pelkkä avioero riittänyt. Eiku mää itte MARIANNE ROVIO KERROSTALOISSA vedenkäyttö lähtee helposti lapasesta, sillä kiinteällä vesimaksulla saa kuluttaa vettä oman mielensä mukaan. – On helppo ajatella, että jos vesi sisältyy vuokraan, vedenkulutuksella ei ole väliä. Vaikka erillistä vesilaskua ei lähetettäisi, viimekädessä asukkaat maksavat aina käytetyn veden, muistuttaa kiinteistöpäällikkö Lasse Lähdemäki TVT Asunnot Oy:stä. TVT:n tavoitteena on vähentää asukkaidensa vedenkäyttöä vedensäästökampanjan avulla, koska asukkaiden vedenkäyttö menee ylitse suomalaisen keskiarvon. TVT:n tiedotteen mukaan suomalainen kuluttaa noin 155 litraa vuorokaudessa, kun taas TVT:n asukkaiden kulutus vuorokaudessa on noin 162,5 litraa. VETTÄ voi säästää arkirutiineissa monin tavoin. Veden kulutuksen vähentäminen säästää ympäristöä sekä lyhentää vesilaskua. Astioiden käsin tiskaaminen olisi parasta tehdä ilman juoksevaa vettä, sillä tiskatessa ja huuhdeltaessa vettä kuluu helposti paljon. – Esimerkiksi on eroa sillä, tiskaako juoksevan veden alla vai tiskialtaassa. Juoksevan veden alla kuluttaa arviolta 150 litraa tiskauskerralla kun taas altaassa tiskatessa kuluttaa keskimäärin 28 litraa kerralla. Viiden minuutin suihkussa vettä kuluu 30 litraa, jos sulkee suihkun saippuoinnin ajaksi. Jos suihku on päällä koko ajan, kuluu vettä 60 litraa, selittää Lähdemäki. Lähdemäen mukaan kodeissa lämmintä vettä kulutetaan juuri eniten suihkuissa. Motivassa muistutetaan, että jopa 30 prosenttia rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergiasta menee käyttöveden lämmitykseen. Suihku on kuitenkin vedensäästön kannalta parempi vaihtoehto kuin kylpy. – Vaikuttaa huomattavasti viihdytäänkö suihkussa viisi minuuttia vai viisitoista. Kyse on nimenomaan pienistä valinnoista, Lähdemäki sanoo. HAMPAITA pestessä hammasmukin käyttö säästää vettä. Jos taas vesikannun laittaa jääkaappiin, niin siinä säästää vettä. Näin ei juoksuta vettä kylmäksi hanasta. Pyykinpesukone kannattaa täyttää, koska vajaatäyttöiset pesukerrat kuluttavat puolet enemmän vettä. Motivasta muistutetaan, että suihkuhanan virtaamaksi riittää 12 litraa minuutissa ja käsipesuhanassa kuusi litraa minuutissa. Vuotavat hanat tai WC-istuimet tulisi korjauttaa heti. Motiva tiedottaa myös, että nykyaikaiset laitteet kuluttavat keskimäärin vain puolet vettä siitä mitä 15 vuotta vanhat koneet. Lotraamisen aika on ohi Juoksevan veden alla tiskaaminen moninkertaistaa vedenkulutuksen Suihku on tavallisesti kodin suurin vedenkuluttaja. Thinkstock
• 22 A A M U S E T HUUSHOLLISSA Lauantai 8. lokakuuta 2016 Remontoitko itse vai luotatko ennemmin ammattilaiseen? MEILLE tuttuja puulämmitteisiä saunoja tavataan lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla. Niitä löytyy Suomesta, Ruotsista, Venäjältä sekä jonkun verran muualta Euroopasta, kuten Saksasta. Sauna-sanalla tarkoitetaan eri maissa eri saunatyyppejä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa saunalla tarkoitetaan usein infrapunasaunaa. Eteläja Keski-Euroopassa sauna tarkoittaa usein höyryhuonetta tai yrttisaunaa. Erilaisia saunakulttuureita TÄMÄN syksyn trendikkäimpien kasvien lista koostuu puista ja pensaista, jotka värjäävät pihan rustiikin keltaisella, hehkuvan oranssilla ja näyttävän punaisella ruskalla. Suomeen tulee jatkuvasti uusia ja mielenkiintoisia kasveja, jotka menestyvät myös pohjoisilla leveysasteilla. Tähän aikaan vuodesta on hyvä istuttaa kasveja, jotka piristävät puutarhan syksyistä ilmettä ja kukoistavat kasvukauden loppuun asti. Syksyn lämpimät, aurinkoiset päivät ja viileät yöt aiheuttavat kasveissa kemiallisen reaktion, joka saa lehdet vaihtamaan väriä upeaan ruskaan. Syksyn värikkäitä suosikkeja ovat euroopansorvarinpensas, peruukkipensas, tuurenpihlaja, isosiniheinä ja syyshortensia. Syksyn trendikasvit Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG TOIMIVA ja hyvin suunniteltu keittiö on kodin sydän ja usein myös kodin kallein osa, joten sen suunnitteluun kannattaa satsata. Kodin suunnittelun kannalta on jo usein varhaisessa vaiheessa tiedettävä esimerkiksi vesipisteen paikka keittiössä ja se taas voi määrittää kodinkoneiden paikkoja. On tärkeää, että kulkuyhteys kodinkoneiden välilä ja ruokailutilaan on helppo. Riittävät laskutilat kodinkoneiden ympärillä taas lisäävät turvallisuutta ja toimivuutta. Ennen rakentamista on muutamia asioita on hyvä olla mietittynä jo valmiiksi. Esimerkiksi minkälaisen keittiön perheelleen haluaisi, kuinka tilava keittiön tulisi olla ja olisiko keittiö erillinen vai avonainen huone. Avokeittiössä ruuanlaittaja ei jää yksinään eristyksiin, vaan seurustelu onnistuu keittiöaskareiden ohessa. Kun taas omassa tilassa ruuan tekemisestä syntyvät käryt ja äänet pysyvät keittiössä. HYVÄNÄ lähtökohtana on myös pohtia käyttötarpeita; tehdäänkö ruokaa yhdessä, leivotaanko keittiössä ja minkälaisia kodinkoneita tarvitaan. Vasta kodinkoneiden jälkeen etsitään kalusteet koneiden ympärille. Hyvän suunnittelun peruslähtökohta on vesipisteen, lieden ja kylmätilojen muodostama ydin. Olisi optimaalista jos nämä kolme sijaitsevat toisiinsa nähden kolmiossa, jotta etäisyys pisteestä toiseen olisi ainoastaan muutama esteetön askel. 1. ALOITA suunnittelu tarvittavista kodinkoneista ja mieti vasta sen jälkeen ympärille tulevat kalusteet. 2. SUUNNITTELE perheen mukaan. Montako ihmistä keittiössä häärää? Suunnittele ja mittaa niin että kaikki mahtuvat mukaan. 3. VARAA tarpeeksi työpöytätilaa. Kun otat uunista vaikkapa pannukakun, on hyvä olla tilaa pellille. Lieden ja pesualtaan välissä olisi hyvä olla vähintään 60 senttiä ylimääräistä laskutilaa. 4. SATSAA järkevään säilytysratkaisuun. Kun kaapeissa on paikkansa jokaiselle kattilalle ja tavaralle, on helpompaa pitää keittiö järjestyksessä. Kulmakaappi on tilava, mutta siinä on usein liian pieni ovi. Kulmakaappiin voi sijoittaa karusellin, jotta voit pyöritellä esiin sen mitä tarvitset kaapin takaosasta. 5. KEITTIÖN valaistus on tärkeä osa suunnittelua. Yleisvalaistus ja ja hyvä työvalo helpottavat työskentelyä keittiössä. Jos ruokailutila on keittiössä, voi kaappien alle asentaa himmennettävät valot. Näin voi kattovalon sammuttaa ja nauttia hämärästä valaistuksesta kynttilöiden kera. 6. HELPOTA siivousta. Avohyllyt ovat kauniita, mutta niitä on työlästä siivota. Myös koristeelliset kaapinovet ovat tyylikkäitä, mutta niiden siivous vaatii työtä. 7. VALITSE keittiö talon tyylin mukaan. Nykyään keittiöitä löytyy moneen makuun. Pidä huoli, että keittiö sopii muun talon tyyliin. Hyvin valitussa keittiössä on mukava puuhailla ja se on myös plussaa, jos talo myydään. 8. MUISTA sijoittaa vesipiste, liesi ja kylmätilat kolmioon toisistaan, jotta työskentely on esteetöntä. 9. KYLMÄKALUSTEET voi sijoittaa näkymättömästi kaapistojen ovilevyillä varustettuna. Muista huolehtia koneiston riittävästä tuuletuksesta. Kylmäkalusteet ja uuni eivät sovi vierekkäin. 10. SIJOITA astianpesukone pesualtaiden välittömään läheisyyteen, mieluiten 30-40 senttiä lattian tason yläpuolelle, jotta koneen täyttö ja tyhjennys helpottuu. Suunnittelun kymmenen käskyä Keittiö kannattaa rakentaa käyttäjiensä näköiseksi Keittiömakuja on monia. Marttiina Sairanen TANSKALAISEN Skagerakin eri kokoisista Edgeruukuista voi sommitella kauniin kokonaisuuden tai yhdistellä jo kotona löytyviin aarteisiin. Edge-ruukut ovat saaneet inspiraationsa klassisista kreikkalaisista ja egyptiläisistä maljakoista, jotka seisovat pienen jalan varassa. Ruukkujen suunnittelija Stilleben on luonut egyptiläisten muotojen pohjalta kokoelman moderneja, skandinaavisia terrakottaruukkuja, jotka soveltuvat paitsi sisämyös ulkokäyttöön. Ruukkuja löytyy vaaleassa “sierra yellow” värissä, sekä punertavan tummempana poltettuna “burned red”. Trendikkäin sisustaja yhdistää skandinaavisiin terrakottaruukkuihin erilaisia palmukasveja, kuten Sirovuoripalmun. Viikon sisustuslöytö
• 23 Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET Asunnot
• Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET 24 Asunnot
• 25 Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET Asunnot
• 26 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 8. lokakuuta 2016 ENSI viikolla Logomossa katsellaan venäläisiä elokuvia, kun 10.–15. lokakuuta järjestetään Venäläisen elokuvan viikko. Yhteensä viikon aikana esitetään yhdeksän elokuvaa. Elokuvanäytökset sijoittuvat iltaan. Aikaisimmillaan näytökset alkavat kello 19. Yhden elokuvalipun hinta on neljä euroa. Elokuvaviikko järjestetään yhteistyössä Suomi-Venäjä-Seuran, Turun Pietari-Seuran, Varsinais-Suomen Elokuvakeskuksen ja Logomon kesken. Viikko idän elokuvatuulia EI liene kovin yllättävää, että kymmenisen vuotta uraa tehnyt muusikko haluaa etsiä oman artistikuvansa rajoja. Sellaiseksi projektiksi Bon Iverin uusi levy 22, a Million on tulkittava. Viiden vuoden takaisesta indierokkarista ei uuden levyn perusteella ole jäljellä enää juuri muuta kuin nimi. Iver on tehnyt kokeellisen albumin, joka on raskassoutuinen kuunnella. Biiseissä on outoja riitasointuja, biisien keskellä outoja hälyjä ja muita biisin rakenteita rikkovia elementtejä. Kaikella tällä on varmaankin tarkoituksensa artistin mielessä, mutta kuuntelijalle levy on haastava. Harva levy on aiheuttanut allekirjoittaneelle fyysistä pahoinvointia, mutta 22, a Millionin puolessa välissä kipunoiva päänsärky valtasi korvieni välisen tilan. Levy ei ole kuin 34 minuuttia pitkä, mutta se tuntuu monella tapaa pidemmältä. Jos nauttii artistien outojen sivupolkujen samoamisesta, Iverin uutuus luultavasti kiinnostaa, mutta muuten on vaikea kuvitella, että levystä saisi kauheasti irti. Vanhojen fanien suosiota Iver ei ainakaan uutuudellaan kosiskele. Kenelle: Päänsärkyä päiväänsä kaipaavalle. Arvio: Samaa sarjaa Lou Reedin Metal Machine Musicin ja Neil Youngin Transin kanssa. Jää toivottavasti yksittäiseksi harha-askeleksi. ILKKA LAPPI Päänsärkyä päivään Koetko klassisen musiikin vaikeaksi tai luotaantyöntäväksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI LOKAKUUN puolivälissä Bar Ö:ssä alkaa konserttisarja, joka tuo klassista musiikkia baariympäristöön. Konsertteja järjestetään kerran kuukaudessa puolen vuoden ajan. Idean takana on kitaristi Ilkka Turta. – Ideana on tuoda klassista musiikkia ympäristöön, jossa sitä ei normaalisti kuule. Olen itse kitaristi ja olen käynyt paljon kitarakonserteissa, jossa 90 prosenttia yleisöstä on muita kitaristeja. Se on vähän perverssi asetelma. Turussa on hyviä klassisen musiikin konserttipaikkoja, joissa on oma yleisönsä, mutta koitan konserttisarjalla vähän laajentaa klassisen musiikin kuulijakuntaa, Turta toteaa. Idea konserttisarjasta ehti muhia mielessä muutaman kuukauden ennen toteutusta. – Juttelin Ö:n kanssa asiasta jo viime keväänä ja huhtikuussa soitin kokeilumielessä itse keikan Ö:ssä. Se meni sen verran hyvin, että ajattelin sen pohjalta, että pidemmällekin konserttisarjalle voisi olla kysyntää. PERINTEISESTI klassinen musiikki on viihtynyt tai se on työnnetty omiin piireihinsä, joista ei ole haluttu tai ei olla päästy pois. Se on tuonut mukanaan yleisölle kynnyksen lähteä kuuntelemaan klassista musiikkia. – Kynnys on varmaan siinä, että luullaan, että klassisen musiikin konsertteihin mennessä pitäisi jotenkin mystisesti ymmärtää sitä musiikkia, mutta sehän on ihan pötypuhetta. Haluaisin osaltani tuoda konserttisarjalla esiin myös sellaista ajatusta, että uskallettaisiin kuunnella musiikkia, vaikka sitä ei analysoisikaan sen kummemmin, Turta sanoo Ö:n Iltapäiväklassinen-konserteissa kuullaan aina kerrallaan yhtä muusikkoa. Lokakuussa sarjan avaa Turta. Marraskuussa Ö:hön saapuu belgialainen palkittu kitaristi Siebe Chau. Vuodenvaihteen jälkeen Ö:hön saapuu muun muassa harmonikkaa soittava Toni Perttula. – Minulla oli haaveena saada useampiakin ulkomaisia saada tuotua keikalle tänne, mutta se kaatui oikeastaan siihen, etten saanut konserttisarjan järjestämiseen apurahaa, maisteriohjelmansa Belgiassa opiskellut Turta kertoo. NOIN vuosi sitten kouraan lyötyjen maisteripapereiden ja ystävyyssuhteiden lisäksi Belgia oli Turralle monella tapaa mielenkiintoinen kokemus. Klassisen musiikin opetuskulttuuri maassa erosi suomalaisesta opetuskulttuurista. – Mestari-kisälliasetelma oli siellä hyvin vahva. Jos sinulla oli joku tulkinta mielessäsi kappaleesta ja esitit sen opettajalle, hän saattoi tyrmätä sen täysin ja sitten kappale opeteltiin uudelleen niin kuin opettaja halusi. Itselläni kävi hyvä tuuri, kun pystyin olemaan eri mieltä asioista opettajani kanssa ja saatoin keskustella hänen kanssaan, vaikka muut opiskelijat sanoivatkin minulle, etten voi väittää opettajalle vastaan. Muutos perverssiin asetelmaan Ilkka Turta haluaa tuoda klassisen musiikin uuden yleisön eteen Ilkka Turta nauraa klassiseen musiikkiin liitetyille olettamuksille. Ei klassista musiikkia tarvitse ymmärtää, jotta sen voi tuntea ja nauttia, hän sanoo. Ilkka Lappi
• 27 Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET Viihde
• Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET 28
• Lätkäliiga –sivulla seurataan mukana olevien yritysten tulosveikkausta TPS:n kotiotteluista SM-liigakaudella 2016-17. Pistetilanne on sivulla 15 parhaan osalta. Lätkäliigan pistepörssiä voi seurata verkossa osoitteessa www.aamuset.? /latkaliiga Pelaajat esittelyssä #37 Patrik Virta Syntymäaika: 6.3.1996 Syntymäpaikka: Hämeenlinna Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Hyökkääjä Pituus: 177 cm Paino: 76 kg Kätisyys: Right #84 Ilkka Pikkarainen Syntymäaika: 19.4.1981 Syntymäpaikka: Sonkajärvi Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Hyökkääjä Pituus: 188 cm Paino: 94 kg Kätisyys: Right NHL-varaus: New Jersey Devils 2002, 7.kierros / 218.c Mitä yrityksenne tekee? Olemme turkulainen perinteinen aikakauslehtien puhelinmyyntiyritys. Lisäksi myymme aikakauslehtiä erilaisissa tapahtumissa muun muassa messuilla, kertoo toimitusjohtaja Jari Rantala. Mitkä ovat vahvuutenne? Olemme toimineet alalla lähes 40 vuotta. Teemme myyntityön asiakaslähtöisesti ja luottamuksella. Kun asiakas sulkee puhelimen, hän tietää mitä on tilannut ja mistä. Millaiset ovat alan näkymät? Lehtiä tilataan edelleen paljon ja meidän alamme tilanne on ollut aika tasapainoinen viime vuodet. Paljon on puhuttu digilehtien noususta, mutta sitä ei ole ainakaan vielä tapahtunut. Enkä näe digilehteäkään peikkona, vaikka emme saakaan sitä vielä myydä. Jos digilehtien kysyntä räjähtää, se tulee varmasti myös meille uudeksi myyntiartikkeliksi. Ketä TPS:n pelaajaa seuraat erityisellä mielenkiinnolla? Minua kiinnostaa Ari-Pekka Selinin toiminta. Hän on nyt vuoden saanut ajaa omaa juttuaan sisään joukkueeseen ja ensimmäinen vuosi oli parempaa Tepsiä kuin aikoihin. On mielenkiintoista nähdä, mihin Selin joukkueensa luotsaa. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Minusta pudotusepelit ei enää ole riittävä tavoite. Joukkue on materiaalinsa puolesta yksi sarjan parhaita. Mitalipeleihin selviäminen on minusta realistinen tavoite. Mitä yrityksenne tekee? SF-Lämmtin valmistaa ja myy dieselkäyttöisiä lämmittimiä veneisiin ja kesämökeille. Ensi vuoden alussa tuotevalikoimamme kasvaa, kun markkinoille tulee dieselkäyttöinen keraaminen liesi, kertoo Kari Rouvali. Mitkä ovat vahvuutenne? Kotimaisuus ja paikallisuus ovat ehdottomia keihäänkärkiämme. 95 prosenttia käyttämistämme materiaaleista tulee Turusta tai lähiympäristöstä. Myös tuotteittemme asennettavuus ja huolto on helppoa. Tuotteidemme elinkaari on myös pidempi kuin ulkomaisilla kilpailijoillamme. Kilpailemme heitä vastaan laadulla. Millaiset ovat alan näkymät? Näen tulevaisuuden positiivisena. Meillä on tavoitteena hallittu tasainen kasvu, joka esimerkiksi ensi vuonna toteutunee jo uuden tuotteen myötä. Näkisin, että suurimpana haasteena meillä on edelleen tietoisuuden levittäminen itsestämme. Vaikka olemme jo 19-vuotias yritys, varsinkin mökkipuolella on edelleen ihmisiä, jotka eivät tiedä meistä. Kuka tai ketkä ovat TPS:n mielenkiintoisimpia pelaajia tällä kaudella? Minulla on 25 vuoden tausta maalivahtina harrastesarjoista, joten seuraan erityisellä mielenkiinnolla maalivahtipeliä. Lisäksi varsinkin nuorten pelaajien esiinnousu kiinnostaa. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? -Joukkue valmennus mukaan luettuna on vuoden kokeneempi ja joukkue selvisi kauteen pienin muutoksin. Odotan, että viime kauden hyvät otteet saavat jatkoa. Alkukauden perusteella suunta onkin oikea. Pelillisesti TPS on ollut viime kautta parempi. Lehtipalvelu Pirjo Rantala SF-Lämmitin Classic Man .......................................... 44 pistettä Turun Tietopalvelu .................................. 38 pistettä Sa? re SF-Lämmitin Oy ............................. 34 pistettä Saneeraus ja Maalaus Erander ................ 34 pistettä Hiuskeskus ........................................... 33 pistettä Mainosnerg .......................................... 33 pistettä Kukka-Tuire ........................................... 32 pistettä Sunborn Group ...................................... 31 pistettä Kotipizza Humalistonkatu ......................... 28 pistettä Sporttibaari .......................................... 28 pistettä Aurator Varainhoito ................................ 26 pistettä Motonet korjaamo ................................. 26 pistettä Valaisin Grönlund ................................... 26 pistettä Ravintola Teini Sunre .............................. 25 pistettä Lehtipalvelu Pirjo Rantala ........................ 22 pistettä Pistetilanne TPS-Lukko –ottelun jälkeen www.mmkuntotalo.com LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY motonet korjaamo Turun ErikoisTaksit Oy Turun ErikoisTaksit Oy Turun Sammutinhuolto www.linnanapteekki.? MAINOS Humalistonkatu Mukana veikkaamassa: y ksi varsinkin nuorten puhelinmyyntiyritys me aikakauslehtiä tapahtumissa mu messuilla, kertoo Jari Rantala. Mitkä ova vahvuute Olemm m a pu tietää mitä mistä. Millaiset näkymät? Lehtiä til paljon ja m LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY
• Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET 30 Mielipide Tack… …nej tack! SUOMESSA kohistaan vastarintaliikkeestä, mutta enemmän pitäisi puhua vatsarintaliikkeestä. Siksi korkea kansan keskimääräinen painoindeksi on. Ei muuta kuin jumppaamaan. SOVITUS. Turisti pölli Turun linnasta Sofia Magdalenan taulun nimikyltin 1970-luvulla. Omatunto soimasi neljä vuosikymmentä, ja kyltti on nyt postitettu Saksasta takaisin Turkuun. Koskaan ei ole liian myöhäistä. TULLIN mukaan Virosta rahdattua alkomahoolia ei saa tarjota esimerkiksi talkooporukalle, ellei maksa juomingeista ensin valmisteveroa. Kaverinkin auttaminen kun katsotaan työksi. Verolta välttyy, jos pitää talkoot, jossa ei tehdä hommia vaan pelkästään ryypätään. Mutta entäs sitten kun sekin alkaa käydä työstä? ”EN ole ennen arpajaisissa voittanutkaan”, kommentoi Elli Aaltonen (Mediuutiset 5.10.). Ja heti rapsahti päävoitto. Aaltonen nimittäin valittiin Kelan pääjohtajaksi. Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen äänestys päättyi tulokseen 6–6, joten arpa ratkaisi. Alea iacta est. KENELLÄ on vastuu lasten kurissa pitämisestä? ROIHA: Yleisönosastokirjoituksessa äiti ihmetteli, miksei koululaisille pidetä tiukempaa kuria, kun lapset veltostuvat siellä. Samassa jutussa kerrottiin, että teleoperaattorilta oli kysytty, voisiko kännykkä mennä kymmeneltä kiinni, koska lapsi ei muuten lopeta sen käyttämistä. Olemmeko menossa takaisin shakespearelaiseen aikaan, että joudumme palkkaamaan imettäjän, joka kasvattaa lapsen? ELOMAA: Kyllä vanhemmilla on ensisijainen vastuu. Uudessa opetussuunnitelmassa aletaan kiinnittää huomiota siihen, miten muita kohdellaan. Se on hyvä. Jos siitä kuitenkin täytyy pitää oppitunti, niin silloin on oltu hakoteillä jo ennen kouluaikaa. VR: Kuinka pumpulissa meidät pitäisi nykyään kasvattaa? Kaikenlainen vaatiminen on kielletty. Opetussuunnitelmakin ajaa sitä, että eihän tässä nyt mikään kiire ole. Kyllä joskus pitäisi vaatiakin. RE: Elämä on tänä päivänä kovaa, eikä se varmasti helpotu tulevaisuudessakaan. Pieni panssari pitäisi kasvattaa pienestä pitäen. VR: Jos ei saa kohdata epäonnistumisia turvallisessa ympäristössä, niin missä sitten? Sekä koulussa että kotona pitäisi olla tiukat säännöt. Eivät lapset siitä rikki mene. Tuntuu että koko yhteiskunta on menossa liian pehmeäksi. Toisaalta toisella puolella meillä on holhoava yhteiskunta, joka asettaa todella tiukat rajat. RE: En tiedä, mitä pahaa siinä on, jos on säännöt ja niitä noudatetaan. Vastoinkäymisten kohtaamiseen pitää kasvaa, eikä se onnistu, jos koko ajan annetaan periksi. Ymmärrän, että pitää kannustaa. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös se, ettei lapselle kerro pelkkiä satuja. Lapsi ei osaakaan jotakin asiaa ja pettyy vaikka hänelle on aiemmin sanottu, että hän on siinä maailman paras. VR: Tarkoitan osittain myös tuota, että on siirrytty pois numeroarvostelusta. Lapsen pitäisi oppia siihen, että vaikka hän ei olisi matematiikassa hyvä, niin on myös asioita, joissa hän on hyvä. Liikunta voi olla jollekin mahdollisuus loistaa ja saada onnistumisen kokemuksia. Tällä hetkellä ketään ei arvostella ja kaikki menevät samassa yleisessä mössössä. DEBATTI DEBATTI RITVA ”KIKE” ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. Bodaripäättäjä VS Lavaleijona TURUN Perussuomalaiset totesi syyskokouksen kannanotossaan ajavansa nuivaa maahanmuuttopolitiikkaa. Kannanotossa annetaan ymmärtää, että kaikki äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvat turkulaiset eivät ole tervetulleita tai palveluiden arvoisia kuntalaisia. Toisin kuin Turun Perussuomalaiset sanoo, katurikollisuus, ulkomaalaislähiöt tai työttömien määrä ei ole merkittävästi kasvanut viimeaikaisen maahanmuuton seurauksena. Vaikka joka kymmenes turkulainen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, eivät kaikki muunkieliset ole pakolaisia tai turvapaikanhakijoita. Joukossa on paljon myös työperäistä maahanmuuttoa, erityisesti Virosta ja Venäjältä. Ulkomaalaistaustaisen väestön keskittyminen Turussa erityisesti Varissuolle, Lausteelle ja Halisiin on seurausta vuosikymmenten takaisista päätöksistä, kun maahanmuuttajien keskittymistä tietyille alueille ei pyritty tietoisesti välttämään, vaan sitä pidettiin jopa suotavana. Runsaasta ulkomaalaisväestöstä huolimatta Turun lähiöt eivät ole ghettoutuneet. Varissuota on pidetty jopa malliesimerkkinä siitä, miten lähiö säilyy rauhallisena huomattavasta ulkomaalaisväestöstä huolimatta. Nykyään asuinalueiden rauhallisuuteen ja toisaalta myös maahanmuuttajien integroitumiseen pystytään vaikuttamaan pitämällä huolta siitä, että asuinalueet ovat moninaisia ja että niissä on tarjolla laadukkaat lähipalvelut. Suuria sosiaalisen asuntotuotannon keskittymiä ei pidä rakentaa. Turun Perussuomalaiset vaativat kunnallisten palveluiden rajaamista Suomen kansalaisille. Kunnalliset palvelut tai verojen maksu eivät kuitenkaan ole sidottuja kansalaisuuteen. On kaikkien kannalta parempi, että maahanmuuttaja saa tarvitsemansa avun ja tuen mahdollisimman varhain jotta kotoutuminen ja integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan sujuu jouhevasti. Kielen opetuksen, asunnon tai koulutuspalvelujen puute on varmin tie syrjäytymiseen. Maahanmuutto kääntyy Turulle ja Suomelle voitoksi vain, mikäli mahdollisimman moni löytää paikkansa yhteiskunnasta. Kaiken kaikkiaan Turussa on suurempiakin huolenaiheita kuin maahanmuutto. Suomen hallitus – Perussuomalaiset sen osana – on tekemässä historian suurinta palvelu-uudistusta sosiaalija terveyspalveluihin. Yli puolet Turun kaupungin budjetista ja palveluista ollaan siirtämässä kuntalaisten päätöksenteon ulottumattomiin. Samaan aikaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen tarve kasvaa ja rahat hupenevat. On virheellistä antaa ymmärtää, että maahanmuutto olisi suurin ongelma tässä kaupungissa. MARI-ELINA KOIVUSALO VALTUUTETTU (SD.) PETRA PELTONEN VARAVALTUUTETTU (SD.) Maahanmuutto ei huolenaiheista suurin
• 31 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 8. lokakuuta 2016 KOLUMNI MINÄKIN luin sen, nimittäin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen Cheek-haastattelun. Vaikka en Cheekin musiikista ole koskaan saanut kiinni, enkä täysin yrityksistä huolimatta ymmärrä hänen suosionsa syitä, arvostukseni herra Tiihosta kohtaan nousi välittömästi. Eikä syynä ollut toimittajakuplaa sittemmin heilutellut embargokohu. Paljon olennaisempaa tuossa haastattelussa oli miehen avoimuus sairastamastaan kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Samasta taudista ovat aikanaan kärsineet muun muassa sellaiset suurmiehet kuin Eino Leino ja Mika Waltari. Vuonna 2016 monista menneiden vuosikymmenien luutuneista tabuista on päästy eroon. Erilaiset mielen sairaudet ovat kuitenkin edelleen aihe, jota jostain syystä arastellaan. Asia kuitenkin koskettaa monia suomalaisia. Suomessa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa runsas 50 000 ihmistä. THL:n mukaan joka viidennelle suomalaiselle diagnosoidaan jossain elämänsä vaiheessa masennus. Todennäköisyys sille, että jokaisen lähipiirissä on vähintään yksi masennuksen sairastunut on valtavan suuri. Silti edelleen masennus usein kuitataan kyllä se siitä -puheella ja taputetaan vähän olalle. Mikä ei millään tavalla auta masentunutta, pahimmillaan päinvastoin. Masentunut ei aina näe viestin sisältöä, vaikka tarkoitus olisikin hyvä. ASENTEET muuttuvat hitaasti. Viime aikoina masennuksesta on puhuttu paljon ja monet julkisuuden henkilöt ovat kertoneet avoimesti masennuksestaan tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Kun asia tulee esiin roolimallien kautta, se normalisoituu vähitellen, eikä masentunutta ihmistä toivottavasti enää nähdä outona mörkönä. Cheekin kaltaisten nuorisoidolien esimerkki tässä asennemuutoksessa on ensiarvoisen tärkeää. ILKKA LAPPI Waltari, Leino ja Cheek Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Heta Peltonen 050 566 2858 JetSet-tuottaja Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T KAKSKERRANTIEN ruuhkautuminen aamuisin on jatkuvasti pahenemassa saarten asukasmäärän kasvaessa, pidemmän tähtäimen ratkaisuja asiaan ovat Kakskerrantien osittainen nelikaistaistaminen ja uusi silta mantereelle. Tällä hetkellä ruuhkaa keskustan suuntaan ajaville aiheuttaa muun muassa Ylikylänkadun risteys, jossa vasemmalle Ylikylänkadulle kääntyvät ajoittain tukkivat suoraan ajavien kaistan, liikenteen sujuvuuden parantaminen edellyttää väistötilan pidentämistä, jotta suoraan ajavat pääsevät kaikissa tilanteissa ajamaan sujuvasti vasemmalle kääntyvien pysähtyneiden autojen ohitse. Hirvensalo-seura ja Wäinö Aaltosen koulu ehdottavat, että Turun kaupunki ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin Kakskerrantien ja Ylikylänkadun liikennejärjestelyiden sujuvoittamiseksi suunnittelemalla uudet kaistajärjestelyt ja varaamalla rakentamiseen määrärahan vuoden 2017 budjettiin. Tämän pienen toimenpiteen avulla varmistetaan nykyisen liikenneinfran mahdollisimman tehokas hyödyntämien ennen pysyvämpiä ratkaisuja. HENRI LITTUNEN REHTORI WÄINÖ AALTOSEN KOULU NIKO AALTONEN PUHEENJOHTAJA HIRVENSALO-SEURA RY Hirvensalon liikennejärjestelyt pantava kuntoon TURUN Perussuomalaiset ry:n julkilausuma ”Turun pitää rajoittaa siirtolaisuutta” (Aamuset 5.10.2016) on jyrkästi ristiriidassa heidän hallituksen jäsenensä, valtuutettu Mikael Miikkolan, mielipiteiden kanssa. Miikkola lausui kevään Turun maahanmuuttajaneuvoston kokouksessa tehdyssä haastattelussaan seuraavaa: ”Suomalaisten tulee suhtautua maahanmuuttajiin ymmärtäväisesti, inhimillisesti, humanistisesti ja sopeutuvasti”! Hän jopa syytti meitä suomalaisia ahdasmielisiksi ”tötteröissään” eläjiksi! Persuilta jälleen kerran uskomatonta takinkääntöä ja kaksilla rattailla ajamista! OLAVI MÄENPÄÄ (SUD), KAUPUNGINVALTUUTETTU Kaksilla rattailla, takkia kääntäen!
• Lauantai 8. lokakuuta 2016 AAMUSET 32