Lauantai 8. marraskuuta 2014 | Nro 84 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Humalistonkadun päässä syttyi mystinen punainen lyhty.
Uutiset s. 6
Lättyjen syöttäjä Häkkiin nauttimaan Leijona keulalla Hiljainen tamperelaishyökkääjä Esa Keskinen hiippaili TPS:n pukukoppiin kesällä 1983. Loppu on kiekkohistoriaa. Kaupunki s. 8 Kokenut vapaaottelija Jerry Kvarnström ei nouse häkkiin enää vain voittaakseen vaan myös nautiskellakseen. Urheilu s. 10. Uudistunut Peugeot 508 tarjoaa jykevänoloisen ajonautinnon ja rutkasti vakiovarusteita. Pelit&vehkeet s. 12
s PHLOWÀ P\ÒV V\GÀQODQJDW 3DSHULQDUX J s YDONRLQHQ s PHLOWÀ P\ÒV PHWDOOLUHQNDDW
/RRP %DQGV NRUXQWHNRVHWWL $VNDUWHOXKXRSD s OHQNNLÀ DOXVWD MD NRXNNX s NSO SNW s [ FP s HUL YÀUHMÀ $VNDUWHOXNDUWRQNL NSO *HHOLN\QÀW NSO s D s J s N\PPHQLÀ HUL YÀUHMÀ
7DUMRXNVHW YRLPDVVD YLLNRQ .DXSSDNHVNXV 6NDQVVL ,WlSllW\ NUV ? ZZZ VLQRRSHUL À 0D²SH ² ? OD ² VX ²
720, 0(76b.(72
0$5,$ /81' -2+$11$ )g567,
3(177, +,(7$1(1
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 8. marraskuuta 2014 Tack… TURUN nuorisovaltuusto ei jäänyt pelkäksi paperiporukaksi. Nyt heillä on valta jakaa 10 000 euroa nuorten ideoimiin hankkeisiin. Ensiaskeleita päätöksentekijän uralla. Enemmän tätä! ILMARISTEN koululle on myönnetty Liikkuva koulu -palkinto. Urheiluministeri Carl Haglund (r.) ojensi koululle pari tonnia riihikuivaa, mikä tulee käyttää liikunnan edistämiseen koulussa. Välitunnit hyötykäyttöön ja joka oppilaalle kengurupallo pyrstön alle! Pääkirjoitus 8.11.2014 Mitä on tehtävä? MITÄ on tehtävä? V.I.Lenin kysymys kuuluu tätä nykyä teknologiateollisuuden suusta. On syytä kuunnella, sillä teknologiateollisuuden osuus Suomen viennistä on 50 prosenttia. Alan yrityksen työllistävät suoraan 280 000 ja välillisesti jopa 700 000 työntekijää. Liikevaihto polkee kuitenkin paikoillaan. Pohja on saavutettu, mutta kovaa kasvua ei ole näköpiirissä. Varsinais-Suomessa teknologiateollisuuden liikevaihto kasvanee tänä vuonna muutamia prosentteja, mutta vertailu viimevuotiseen ei lohduta, sillä ala ehti romahtaa vuoden 2009 tasolle. Uusien tilausten arvo on kasvussa, mutta 66 prosentissa yrityksistä tilauksia on aikaisempaa vähemmän. Arvoa nostavat yksittäiset tilaukset suurilta yrityksiltä, esimerkiksi laivatilaukset. MAAILMASSA on noin 274 miljoo-naa ranskankielistä, mutta jos International Organisation of La Francophonien laskelmat pitävät kutinsa, heitä on vuonna 2060 jo yli 760 miljoonaa. Rakkauden kieli. TYÖELÄMÄN ongelmia sekin, että samalla kun osa janoaa mitä tahansa työtä, osa vakiduunissa olevista kiukuttelee työkavereilleen kaikki päivät. MIETO? Tarvasjoki liitettiin Lietoon ja lopputuotteetta on Uusi Lieto. Olisiko Mieto tai Tieto ollut parempi? Turkua johdetaan tiedolla, väittää Aleksi Randell, mutta Tarvasjokea johdetaan Liedolla. VÄHIIN on käynyt. Meyerin tuloa Turkuun on juhlittu, mutta harva muistaa kuinka pieneksi telakkateollisuus on käynyt. Kolmesta telakasta on jäljellä vain Turku, kun Rauma ajettiin alas ja Helsingissä on pelkkä kokoonpanotelakka. Työntekijämäärä on laskenut kymmenessä vuodessa 30 000:sta 5 000:een, työn määr ja arvo 15–20 prosenttiin entisestä. Yritysten mukaan työn korkean n hinnan ohella ongelmana on jous-tamattomuus. Ne haluaisivat, ettää työtä tehdään enemmän silloin kun n sitä on. Ja vähemmän, kun tilauksiaa ei ole. Se edellyttäisi työaikapankki-ien käyttöä. Yrittäjät toivovat, että työntekijät ymmärtäisivät, että yrityksen etu on yleensä myös työntekijän etu. TYÖNTEKIJÄPUOLI pelkää paikallista sopimista. Se pelkää sanelua. Pitäisi pystyä synnyttämään luottamuksen ilmapiiri ja ymmärrys yhteiisistä eduista. Se on kansantalouden n kannalta kohtalonkysymys. LASSE VIRTANEN N Bisnesleidi Kulturelli MARIA ALA-SULKAVA AINO LAINE on yrittäjä ja FC Barcelonan fani. on muusikko ja yhdistysaktiivi. DEBATTI POLIISIN mukaan Turun seudulta on lähtenyt toistakymmentä nuorukaista äärijärjestöjen riveihin Lähi-itään. Jonain päivänä he palaavat. Pelottaako se? ALA-SULKAVA: Jihadisti-sana on tietysti äärimmäisen pelottava, mutta sama problematiikka koskettaa kaikkia ääriryhmiä. Miten voimme saada heidät takaisin yhteiskuntaan? LAINE: Mielenkiintoisinta on se, että Turun seudulta lähteneet ovat olleet tavoiltaan hyvinkin länsimaisia ja yhteiskuntaamme sopeutuneita. Mitä nuoren ihmisen psyykkeessä tapahtuu kun hän hylkää elämänsä ja lähtee uskonsotaan? Kyseessä on ennen kaikkea suomalaisen muslimiyhteisön ongelma. MA-S: He tiedostavat ongelman, mutta keinot puuttua siihen ovat rajalliset. Pitäisi päästä kiinni värväreihin ja estää heidän toimintansa. AL: Jos tiedetään, että joku on värväri, niin pitääkö häntä edes laskea maahan? MA-S: Kyseessä on pienen ääriliik- keen harjoittama hyväksikäyttö. He tarvitsevat tuleen heitettäviä moukkia. Taistelijoiden rekrytointi pitäisi kriminalisoida. AL: Lähteneissä on teinipoikien ohella nuoria aktiivisia aikuisia. Eikä kyse ole syrjäytyneistäkään, sillä syrjäytynyttä ei kiinnosta mikään. Islamilaisessa maailmassa on tapahtunut järkyttävän paljon viime vuosikymmenten aikana. Ääriliikehdinnälle on historialliset syynsä. MA-S: En tiedä, kuinka lähtemisen voisi estää. Jos kyse on rikollisesta toiminnasta, niin raja on selvä. AL: Emme oikein voi muuta tehdä, kuin yrittää siivota jäljet, kun lähtenyt palaa takaisin pää hajalla. MA-S: Al-Qaida on nyt jäänyt ISISin varjoon. Ehkä ne alkavat kamppailla keskenään vallasta. Me muut saisimme aikaa rakentaa järkevää vastarintaliikettä. Ongelma on kaikkien yhteinen, niin suomalaisten kuin muslimiyhteisön. Ratkaisua pitäisi miettiä yhdessä. NIKKE NOUSUKAS …nej tack! YRITYKSET ovat menettäneet markkinoita kilpailijamaille. Viennin arvo oli ennen 50 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta se on romahtanut alle 40 prosenttiin. Pk-yritykset työllistävät, mutta niiden osuus viennistä on vain kolmannes. Positiivisiakin esimerkkejä on, kuten Stera, jolla on tehdas muun muassa Turussa, Paimiossa, Kaarinassa, Intiassa ja Virossa. Liikevaihto kasvaa kymmenen prosenttia tänä ja ensi vuonna. Uusia työntekijöitä palkataan. Stera on sopimusvalmistaja. Se tekee osia ja kokonaisuuksia muun muassa ABB:lle, Koneelle ja Valmet Automotivelle. Turun tehdas tekee autonosia, muun muassa pakoputkia, A-sarjan Mercedes-Benzeihin Uuteenkaupunkiin. Autotehtaan osuus on runsas kolmannes Turun tehtaan tuotannosta.
# $ % %% !!
" %% s +ORJAUSRAKENTAMINEN s 2AKENTAMINEN s -ËRKËTILAT
LAATOITUKSET s 4IMANTTIPORAUKSET s 6ESIVAHINKOJEN KORJAUSTYÚT
5 AAMUSET Lauantai 8. marraskuuta 2014
AAMUSET 6 UUTISET Johtokunta torppasi parkkipaikat KIINTEISTÖLIIKELAITOKSEN johtokunta hylkäsi yksimielisesti ehdotuksen, jonka mukaan pysäköinti sallittaisiin Itäisellä Rantakadulla Nunnankadun ja Vanhan Suurtorin välisellä alueella. Hylkäämistä ehdotti Päivi Takkinen (vas.) ja häntä kannatti Mikael Miikkola (ps.). Johtokunta päätti myös, että Nunnakadun ja Akatemiankadun pysäköintimaksut ja pysäköintiajat tarkistetaan mahdollisimman pian. Kävitkö uurnilla seurakuntavaaleissa? Miksi? Miksi et? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 8. marraskuuta 2014 Nuorisovaltuusto jakaa 10 000 euroa TURUN nuorisovaltuusto päättää ensi keskiviikkona, mille hankkeille se jakaa 10 000 euroa. Hankerahaa hakeneet esittelevät ideansa nuorisovaltuustolle. Hankkeet toteutetaan keväällä. Hakemuksia tuli 17, joista nuorisovaltuuston puheenjohtajisto valitsi esikarsinnan jälkeen jatkoon 11 ideaa. Esikarsinnassa kiinnitettiin huomiota sääntöjen huomioimisen lisäksi idean tuoreuteen, toiminnallisuuteen ja perusteluihin sekä hankkeesta hyötyvien nuorten määrään. Rahoituksesta kilpailevat muun muassa Aineolympialaiset, EKS innebandyturnering i Katedralskolan, Junior Games Kuortane, Koulun puuhapäivä, Liikuta itseäsi!, Pekka Hyysalo koululle puhumaan!, Pelataan yhdessä ja Turku Street. Rahoitusta myönnetään yhdelle hankkeelle enintään 2 000 euroa. Hankerahaa voi hakea ryhmä, jossa on vähintään kolme 13–19-vuotiasta Turussa asuvaa tai opiskelevaa. Talous ristinä Seurakuntien yhdistämiskeskustelu ollut tähän saakka tabu TEEMU P. PELTOLA SUNNUNTAINA 9. marraskuuta käytävissä kirkollisvaaleissa valitaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle yhteinen kirkkovaltuusto ja seurakuntaneuvostot vuosiksi 2015–18. Edessä on isoja päätöksiä, sillä seurakuntien talous kiristyy samalla kun jäsenmäärä laskee. Pitäisikö seurakuntien hallintoa keventää seurakuntia yhdistämällä? Kysyimme asiaa kolmelta istuvalta kirkkovaltuutetulta. – Mielestäni seurakuntia voitaisiin yhdistää. Rakenteet eivät ole itseisarvo, tärkeintä on ihmisten seurakunnissa tekemä hyvä työ, sanoo SDP:tä Katariinanseurakunnassa edustava Mika Maaskola. Samoilla linjoilla on kokoomusta ja sitoutumattomia Martinseurakunnassa edustava Niko Aaltonen. – Oleellista on aktiivinen toiminta sekä tutut lähityöntekijät, ei seurakuntien määrä ja byrokratia. Turussa on seitsemän suomenkielistä seurakuntaa, joten päällekkäisyyksiä varmasti löytyy. Yhdistäminen tehostaisi tilojen käyttöä ja parantaisi toiminnan koordinointia. Jo tällä hetkellä nuoriso-, diakonia- ja lähetystyö hoidetaan yhteisesti koko seurakuntayhtymässä, Aaltonen sanoo. AALTONEN muistuttaa, että julkinen keskustelu seurakuntien yhdistämisestä on tähän saakka ollut tabu. – Jotkut valtuutetut eivät edes halua pohtia asiaa. Partiolaisia Henrikinseurakunnassa edustava Juha Nappu muistut- taa, että seurakuntayhtymän suurin seurakunta, eli Maarian seurakunta (28 168 jäsentä) on kooltaan moninkertainen pienimpään, eli Paattisten seurakuntaan (1 770 jäsentä) verrattuna. Koko seurakuntayhtymässä oli viime vuoden lopussa 148 684 jäsentä. – Liian pieniä, vain muutaman tuhannen jäsenen seurakuntia ylläpitämällä haaskataan resursseja. Tästä näkökulmasta yhdistämiset olisivat perusteltuja, sanoo Nappu. KOTISEURAKUNTA määräytyy ihmisen asuinpaikan perusteella ja näin on jatkossakin. Kuluvalla viikolla istunut kirkolliskokous ei lämmennyt aloitteelle asuinpaikasta riippumattomien henkilöseurakuntien perustamisesta. Asia puhuttanee kirkkovaltuutettuja jatkossakin. – Periaatteessa seurakunnan valinta tuntuisi oikealta, mutta käytännössä se voisi heikentää joidenkin seurakuntien toimintamahdollisuuksia, jos jäsenmäärä kovasti laskisi. Tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamiseksi nykyinen malli on ihan hyvä, Maaskola sanoo. Niko Aaltonen katsoo asiaa toisin. – Idea on hyvä, koska siten saataisiin seurakuntien välille tervettä kilpailua. Samalla olisi jatkossa mahdollista toimia edelleen omassa tutussa seurakunnassa, vaikka osoite muuttuisi. Esimerkiksi ruutukaava-alueella jo muuttaminen kadun toiselle puolelle voi johtaa seurakunnan vaihtumiseen, Aaltonen sanoo. Mika Nappu pitää ajatusta seurakunnan valinnasta ”tutkimisen arvoisena”. Palokunnan muinainen hälytysvalo syttyi itsestään Jussi Ponkamo TEEMU P. PELTOLA Keksi nimi asuinalueelle YIT aloittaa Turussa mittavan hankkeen, joka käsittää lähes 30 kerrostalon ja noin tuhannen uuden asunnon rakentamisen Köydenpunojankadun varrelle sijoittuvalle vanhan konepajan alueelle. Aluetta rajaavat etelässä VR:n ratapiha, lännessä Logomo, pohjoisessa Pohjolan kaupunginosa ja idässä Aninkaisten silta. Rakentaminen käynnistyy vaiheittain alkaen alueen eteläosasta Logomon vierestä vuosien 2015–16 aikana. – Turkuun on syntymässä uusi urbaani asuinalue, joka yhdistää Pohjolan entistä tiiviimmin osaksi Turun ydinkeskustaa, toteaa YIT Rakennus Oy:n aluejohtaja Jyrki Meri. Nimiehdotukset pitää jättää 7. joulukuuta mennessä osoitteessa www. yitkoti.fi/nimikilpailu. Päätös voittajasta tehdään joulukuun aikana. Voittajaehdotus julkaistaan tammikuussa. EERIKINKADUN ja Humalistonkadun risteyksen yläpuolella viime päivinä hehkunut punainen lyhty on herättänyt ihmetystä ohikulkijoissa. Kyseessä ei ole jouluvalo, saati mikään syntinen signaalikaan. VPK-talon isännöitsijä Jari Piili tietää heti, mistä on kysymys. – Kyseessä on Turun vapaapalokunnan vanha hälytysvalo. Se on peräisin ajalta, jolloin kännyköitä tai henkilöhakulaitetta ei ollut. Hälytyksen tullessa ensimmäinen asemalle saapunut esimies sytytti hälytysvalon ja alkoi haalia asemalle hälytysryhmän jäseniä. Valo näkyi kaupungilla merkkinä VPK:n saamasta hälytyksestä. Aktiivinen jäsen osasi hälytysajoneuvon äänen kuullessaan tarkastaa valosta, onko myös VPK saanut hälytyksen, Piili sanoo. Mutta miksi ihmeessä vanha valo palaa yhä? – Olen ollut siinä uskossa, että lamppu on ollut rikki jo vuosikymmenen. En ole kustannussyistä vaihdatta- Eerikinkadun ja Humalistonkadun risteyksessä hehkuva punainen lyhty on herättänyt kummastelua ohikulkijoissa. nut sitä uuteen, koska siihen tarvitaan nostokoriauto ja paikka on keskellä vilkasta risteystä. Lamppu on syttynyt palamaan joko kosteuden vaikutuksesta tai sitten se toimii sittenkin. Piili sanoo, että vanhan tavan vuoksi joku ”vanhoista parroista”
" #' ! *' ''
! # !
#+ ''*+
! *#' ' ! # "
# #!
#'
'* (% * )(( ,
" $
napsauttaa asemalla yhä kytkimen päälle, vaikka lamppu ei ole vuosikausiin syttynytkään. Sammutuspuvun jo nuoremmilleen jättänyt Piili muistelee valon keskeyttäneen kerran hänenkin vapaa-ajanviettonsa. – Olin keväällä 1990 kaupungilla kävelyllä silloisen tyttöystäväni, eli nykyisen vaimoni, kanssa. Juoksin valon nähdessäni pikaisesti paloasemalle. Aurajoen jäät olivat vieneet mukanaan ravintolalaivan, joka uhkasi törmätä Myllysiltaan. ?
?
7 AAMUSET Lauantai 8. marraskuuta 2014
( % !% !((
% ) % ) +
! % !(( ! !! ( % !
) %% %
! %%
) % !
) %+! (
+ +% ) ) % !%
+ !%+ !%
) (%(!% !
) %+! (
)
(
) % % + !% ( % % (%
% !
%
( % !% !(( !
% % í
! ) ',
,, ) %((!% ! (% ( %( í
% !% ', ',
,, ( ) !% ) %((!% ! %
&
% í % !%
',
,, ! !% %
í % " ', ,, ( ( ( ! (!% %
, () í
!( ( % '& ', ,, !% %( % %( ' ( (
)
%( ((
! (!%
( % !
) %+ !
%
! %%
!! %% ##*** %( ( !
(%( # ( % !
) %+!
# # ! # " " "
! !!
! !
AAMUSET 8 KAUPUNKI Maata näkyvissä jo 30 vuotta ENSI viikolla Turussa järjestettävä Maata Näkyvissä -festarit juhlii 30-vuotista taivaltaan. Euroopan suurimman kristillisen nuorten viikonlopputapahtuman odotetaan kokoavan HK Areenalle ja messu- keskukseen 14.–16. marraskuuta noin 25 000 nuorta. Festarit saivat alkunsa vuonna 1984 menehtyneen 17-vuotiaan turkulaisen Timo Vainion muistojuhlasta. Juhlafestareita vietetään teemalla ”Kiitos kaikesta”. Juhlitko kiekkokultaa kauppatorilla 1995? Mitä muistat siitä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 8. marraskuuta 2014 KADUN TYYLI Oona Karhunen Mustan surman aivot Esa Keskinen tarjoili maankuuluilla lättysyötöillään 443 liigamaalia Essi Rantanen, Eerikinkatu. Simppeliä mustavalkoista –TYYLINI on aika simppeli ja klassinen. Käytän paljon mustaa, valkoista ja harmaata, joihin voin yhdistää pienen yksityiskohdan kuten värikkään huivin tai laukun, kertoo Essi Rantanen, 22. Rantanen käyttää yleensä farkkuja, t-paitaa sekä bleiseriä tai neuletta. – Kesäisin tykkään erityisesti kevyistä kankaista ja talvella taas paksuista neuleista. Suosikkikauppoihin Rantasella kuuluvat Zara ja H&M. – Päälläni oleva neule onkin Zarasta. Farkut ja takin olen ostanut Gina Tricotista ja kaulahuivin Cubuksesta. Kengät ovat Stockmannilta. Rantanen pitää korkokengistä. – Näin arkikäytössä tykkään kuitenkin mahdollisimman mukavista kengistä, sillä kävelen paljon paikasta toiseen. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. KESÄLLÄ 1983 TPS:n SM-liigajoukkueen rinkiin saapui ujo ja hiljainen pelimies nimeltään Esa Keskinen. Tämä Tampereen seudulla vähän kuin hylkiöksi jäänyt kiekkoilija oli viettänyt kaksi viimeistä kauttaan Ykkösdivarissa Forssassa. TPS:n uunituore päävalmentaja Matti Keinonen poimi lupauksen riveihinsä, eikä joutunut päivääkään katumaan. Hän paukutti jo avauskaudellaan yli pinnan per peli, mutta vuoden tulokkaan titteli löysi jostain syystä tiensä HIFK:n Joel Paunion palkintokaappiin. Keskisen pistemäärät nousivat kausi kaudelta ja myös päävalmentaja vaihtui Juhani Tammiseen. Kaudelle 1986–87 hänen laidoilleen löytyivät maaliahneet Ari Vuori ja Jukka Vilander ja sekä pakkipariksi Jukka Virtanen–Hannu Virta. Uuden kentällisen tehot kasvoivat huimasti kauden mittaan. TPS:n kentälliset myös treenasivat tuohon aikaan eri värisissä paidoissa ja tämä porukka painoi menemään mustissa. TPS:n kuulu ”Musta surma” oli syntynyt. KAUDELLA 1987–88 Keskisen johtaman ”Mustan surman” toinen laituri vaihtui Arto Javanaiseen ja hyökkäyspään jälki oli vieläkin murhaavampaa. Javanainen takoi uskomattomat 47 maalia ja Keskisen syöttösaldoksi tuli 55. Nopea Vilander täydensi kentällistä täydellisesti. Keskinen tunnettiin armottomana syöttökoneena, joka pyöritti joukkueensa ylivoimaa täysin suvereenisti. Hän ei ollut mikään vauhtikone, Ari-Matti Ruuska NOSTALGINEN TURKU vaan älykäs taitopelaaja ja verraton mailan käsittelijä. Häntä oli käytännössä mahdoton kammeta nurin, sillä myös tasapaino oli huippuluokkaa. Keskinen vain liukui maalipaikoille ja antoi yleensä sen viimeisen syötön. Keskisen mailan sanottiin olevan syöttöjä, eikä laukauksia varten. Hän oli myös varsinainen vanhan ajan herrasmiespelaaja, joka ei jäähypenkkiä turhaan kulutellut. Keskinen kuului Suomen kautta aikain ensimmäisen arvokisamitalijoukkueeseen, kun Leijonat toivat täysin yllättäen olympiahopeaa Calgarystä vuonna 1988. TPS palasi kultakantaan kolmentoista vuoden tauon jälkeen keväällä 1989, mutta Keskinen oli valinnut tuolloin Rauman Lukon. Hän palasi takaisin Turkuun kesällä 1991 ja ne ensimmäiset kultajuhlat osuivat hänen kohdalleen keväällä 1993. Keskinen teki myös paluun Leijoniin ja oli voittamassa olympiapronssia Lillehammerissa 1994 ja MM-kultaa Tukholmassa 1995. Hän teki sen jälkeen häikäisevän uran HV 71:ssä Ruotsissa palatakseen vielä kerran nostamaan Kanadamaljaa Hannu Jortikan Tepsissä kauden 2000 päätteeksi. Esa Keskinen kirjoitteli antoi nimmareita ranne hellänä kauppatorilla toukokuussa 1995, kun Suomi voitti ensimmäistä kertaa jääkiekon MM-kullan. Lankasydämiä ja kärrynpyöriä TÄYSOSUMA OONA KARHUNEN ISÄNPÄIVÄ puhuttaa 6-vuotiaita Neera Gozania ja Sofia Johanssonia. Kari Pesonen uu. Sukat on, vain äijä puutt Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. NEERA: Isänpäivää vietetään siks ku isi on kiva. SOFIA: Munki mielest isi on kiva. N: Sillon ku mä olin eskarissa ni mä annoin isille lahjaks semmosen pelin, mil voi pelata sydämillä. Ja sit siin oli semmosii ukkeleita. Sit mä oon tehny isil langasta sydämen ja paperista leikkipuhelimen. S: Mäki oon antanu isil lahjoi. Me tehtiin eskaris lahjaks pöytäliinoi. N: Sit me ollaan tehty korttejaki. Mä oon tehny semmosen mis on isi ja äiti ja kaks mun pikkuveljee ja sit mä. S: Mä en muista mimmosii mä oon tehny. N: Mä oon kans yllättäny mun kaverinkaa mun iskän. Ja me ollaan tehty aamupalaa. Äiti on tehny pannukakkui. Mä pistin siihen sokerii ja semmosii ja sit mä tein kaakaota. S: Me ollaan tehty leipii. Me ollaan isänpäivänä kans leikitty. N: Meki ollaan leikitty ainaki hippaa ja piilost. Mut ut me ollaan leikitty piilost lost joka päivä. Iskä etitään aina ensin jaa sit mut löydetää aina vimppana. Ja sit mä voitan. S: Mun isi on kiva ja hyvä leikkimään. IPANADEBATTI N: Mun isis on parasta se et me voidaan painia. Ja mä tykkään tehä isin kans kärrynpyöriä. Mut isi ei ite osaa. S: Mäkää en osaa tehä kärrynpyörii. N: Me tehtii kerran isänpäivänä semmonen pahvijuttu. Mä menin ison pahvin pääl makaamaan ja äiti piirs mun vartalon siihen. Sit me pistettiin siihen mekko. Se oli vähän niinku nii taulu mut se ei ollu taulu. S: M Mäki oon tehny semm semmosen äitin kans. On kivaa et vietetään isänpäivää. N: Nii on. Mut millon on pikkuvelipäivä? Entä siskojen päivä?
AAMUSET 10 URHEILU Niinimäen neljäs UFC-koitos Brasiliassa VAPAAOTTELIJA Tom Niinimäen UFCura ei päättynyt ainakaan elokuiseen tappioon Chas Kellyä vastaan. Turkulainen nousee neljännen kerran UFChäkkiin Brasiliassa 20. joulukuuta. Niinimäkeä vastaan asettuu brasilia- lainen Rony Jason. 30-vuotias brassi on toistaiseksi otellut UFC:ssä kuusi ottelua voittaen niistä neljä. Kaksi vuotta vanhemman Niinimäen saldo kolmesta UFC-ottelusta on yksi voitto ja kaksi tappiota. Miten kiekko-TPS:n vieraspelaaminen saataisiin oikeisiin uomiin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 8. marraskuuta 2014 ÅBORAAKKELI Hyvä ensiaskel TPS:N jalkapallojoukkue julkisti tärkeitä sopimuksia aiemmin tällä viikolla. Jatkosopimukset muun muassa Miro Tenhon (kuvassa), Niklas Fribergin ja muiden nuorten kanssa olivat hyviä Palloseuran jatkuvuuden kannalta. Sekä yksilöiden kehittymisen että TPS:n kannalta nuorten pelaajien kiinnitykset poikivat paljon hyvää. Jussi Aalto puolestaan on hyökkääjänä erinomainen hankinta. Varsinkin jalkapallon Ykkösessä kokenut Aalto on moneen kertaan todistanut tehokkuutensa. Viime kaudella yksi TPS:n ongelmista oli juuri maaleja sylkevän selkeän ykköskärjen puuttuminen. Tuon puutteen pitäisi Aallon myötä ainakin korjautua. Seuraava iso päivä TPS:n tulevaisuuden kannalta koittaa 19. marraskuuta, jolloin seuran hallitus kokoustaa. Budjetin sinetöimisen jälkeen on seuraavien ratkaisujen aika. ILKKA LAPPI Rennosti nauttimaan Jerry Kvarnström pääsee vaihteeksi keskittymään vain ottelemiseen Ilkka Lappi – Voi kun olisi parikymppisenä painiessa osannut lähteä tällaisella fiiliksellä. Silloin meni aika matsien jännittämiseen. Jos olisi nuorena osannut ottaa rennommin, tulokset olisivat luultavasti olleet vielä parempia, Kvarnström tuumii. ILKKA LAPPI TURKULAISEN kamppailukansan ikisuosikki Jerry Kvarnström on ollut tänä syksynä poikkeuksellisen kiireinen. Mies nousi syyskuussa parin viikon välein vapaaottelukehään. Marraskuun 15. päivä Kupittaan Urheiluhallissa järjestetään Turku Star Fight -ilta, jossa nähdään monia nousevia paikallisia vapaaottelunimiä. Illan nyrkkeilyotteluissa kehään nousee muun muassa thainyrkkeilijänä paremmin tunnettu Daniel Forsberg. Illan pääottelussa esiintyvällä Kvarnströmillä puolestaan on edessään jo syksyn kolmas ottelu. – Kun en ehdi töiden vuoksi täysipainoisesti treenata, niin pitää ottelemalla pitää kuntoa yllä. Toinen syy tiiviiseen ottelutahtiin on se, että kun on itse järjestänyt myös tapahtumailtoja, tietää millainen paine järjestäjillä on. Senkin vuoksi lähden mielellään paikkamaan loukkaantumisia, Kvarnström toteaa. Turkulaista motivoi mielessä kytevä henkilökohtainen unelma. – Haaveilen siitä, että olisin vielä kerran tosi kovassa kunnossa. Viime Ranskalaiset ovat tulleet Jerry Kvarnströmille tutuksi. Kolme edellistä ulkomaalaisvastustajaa ovat olleet Ranskasta ja neljäs tulee vastaan ensi viikolla. Huhtikuussa Kvarnström otteli kotiyleisön edessä Ismael Padaviaa vastaan. aikoina olen otellut puolessa terässä. Haluja olisi tehdä kehässä vaikka mitä, mutta ei vaan rahkeet riitä. Jos vielä kerran saisin otettua pari kuukautta töistä vapaata, ja treenattua itseni todella kovaan kuntoon. KUPITTAALLA Kvarnström kohtaa ranskalaisen Freddy Debesselin. Tällä kertaa Kvarnström ei ole järjestämässä tapahtumaa, joten hän voi keskittyä rennoin mielin vain yhteen asiaan. – Tapahtumanjärjestäjän roolissa on aina kauhea stressi päällä, että saa tapahtuman vietyä kunnialla läpi. Se on sellaista selviytymistarinaa, eikä urheiluun keskittymisestä oikein tule mitään. 34-vuotiaana Kvarnström sanoo osaavansa nauttia ottelemisesta eri tavalla kuin nuorempana. PERINTEISIN mittarein Kvarnströmin ottelut eivät ole sujuneet viime aikoina optimaalisesti. Voitto mielessä otteluihin lähdetään, mutta nuoruusvuosia rennompi ote näkyy myös suhtautumisessa tappioihin. Vaikka kuudesta edellisestä ottelusta on irronnut vain yksi voitto, Kvarnströmin harteille ei paineita kerry. – Tappioista oppii kokeneenakin. Lisäksi ottelen mielelläni nuorten eteenpäin menevien ottelijoiden kanssa. Minua vastaan he saavat ainakin aina hyvän matsin ja toivottavasti oppivat samalla jotain. – Ylipäätään on mielestäni hyvä, että suomalaiset ovat viimein alkaneet otella myös keskenään enemmän. Se sytyttää yleisönkin paremmin. Vaikka ulkomailta tulisi kovakin kaveri, ei hänestä Suomessa välttämättä tiedetä paljonkaan.
11 AAMUSET Lauantai 8. marraskuuta 2014
12 Lauantai 8. marraskuuta 2014 AAMUSET Entistä isompi kissa Koeajossa Peugeot 508 SW Active BlueHDi 150 Teemu P. Peltola TEEMU P. PELTOLA RANSKALAISTEN autojen omistajat ovat tottuneet naljailuihin ihmisenkuljettimensa vikatiheydestä. Katsastustilastoissa patonkimaan autot ovatkin sijoittuneet hieman puolenvälin alapuolelle. Peugeot 508 teki kuitenkin vähävikaisuudessa historiaa Saksassa, jonka suurimman autokatsastajan GTÜ:n (Gesellschaft für Technische Überwachung) tuoreimmassa luotettavuusraportissa se nappasi ykkössijan 1–3-vuotiaiden keskikokoisten automallien luokassa. Uudistunut 508 esiteltiin Suomessa lokakuun lopulla. Ulkoisesti iso kissa on entistä raamikkaampi, mutta sulaviin muotoihin ei ole onneksi kajottu. Eniten huomio kiinnittyy kasvojenkohotuksen saaneeseen keulaan, jossa etusäleikkö komeilee muhkeana, ehkä hieman röyhkeänäkin. Vanha tuttu leijona on palannut keulaan. Kojelaudan säätimiä on vähennetty ja ne on korvattu kookkaalla kosketusnäytöllä, jota voi ohjata myös ohjauspyörän nappuloilla. Radioasemien taajuuksien muistaminen on arvossaan, sillä asemaa voi vaihtaa myös hipaisemalla kosketusnäytön megahertsipalkkia. EUROOPPALAISITTAIN kattava vakiovarustus sisältää muun muassa kuljettajan istuimen sähköisen ristiseläntuen säädön, mäkilähtöavustimen, tasanopeussäätimen nopeudenrajoittimella, sähkökäyttöiset ikkunannostimet, ajotietokoneen, ääntä vaimentavan akustisen tuulilasin sekä sadetunnistimen, rengaspainetunnistimet ja LED-huomiovalot. Lisävarusteena oleva panoraamakatto tuo avaruuden tuntua matkustamoon. Koeajettu farmarimalli Peugeot 508 SW on jämäkkä ja vakaa valtatievankkuri. Tätä autoa eivät pienet puuskat paisko. Tiukassa kurvassa auto tuntuu jopa hivenen raskaalta, mutta ohjaustuntumassa ei ole isommin valittamista. Jousitus on säädetty ranskalaiseen tapaan miellyttävän pehmeäksi. 150-hevosvoimainen bensakone hyrisee hiljaa, mutta ärjäisee pyydettäessä. Valmistajan ilmoittama keskikulutus – 4 litraa sadalla – tuntuu epäilyttävän pieneltä, ja kyseessä lieneekin laboratoriolukema. Kolmannen sukupolven Stop & Start -automaattisammutus toimii 20 pakkasasteeseen saakka ja polkaisee auton käyntiin eleettömästi starttimoottorin sijaan moottorin apulaitehihnan välityksellä. Tästäkään huolimatta ei koeajossa päästy kaupunkiolois- Uudistunut Peugeot 508 on muodokas menijä. sa alle kuuden litran kulutuksen, mutta mistään polttoainerohmusta ei silti ole kysymys. PEUGEOT 508 tarjoaa kaikin puolin miellyttävän ajokokemuksen sekä kelpo tilat. Materiaaleissa on viimeistelyn tuntu, joten hinta-laatusuhde on kunnossa. Perinteiset eurooppalaiset automerkit ovat jo kaartaneet kuilun partaalle taistelussa aasialaismerkkejä vastaan, joten uusia kiintotähtiä tarvitaankin. OMINAISUUDET • Moottori: Blue HDi 150 • Iskutilavuus: 1997 cm³ • Tehot (kW/hv): 110/150 • Vääntö: 370 nM • 0–100 km/h: 8,9 s • Huiput: 210 km/h • Kulutus/100 km (EU): 4,0 l • CO²: 105 g/km • Hinta: 32 800 euroa Leijona on palannut keulaan. .\OS\OlMRXOX 8QNDULVVD SY
14 AAMUSET YLLÄTYSHERKKU VIIHDE Sopeutumaton lady TEATTERI Vertigon syksyn uutuus on Timberlake Wertenbarkerin näytelmä Isabelle Eberhardt. Näytelmä kertoo samannimisestä historiallisesta naisesta, joka ei sopeutunut 1800-luvun lopun naisen malliin. Eberhardt kuoli vain 27-vuotiaana jättäen jälkeensä päiväkirjoja, joiden pohjalta näytelmä on kirjoitettu. Isabelle Eberhardt saa Suomen kantaesityksensä Manillassa 20. marraskuuta. Mikä lukemasi sotakirja on jäänyt mieleen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 8. marraskuuta 2014 ESAN VALINTA Autiomaan taistelutoverit ITALIALAISEN Paolo Giordanon toinen romaani Ihmisruumis sijoittuu Afganisttanin sotaan. Gulistanin alueella komennuksensa aloittava italialaiskomppania on täynnä nuoria, jotka sotaan osallistumalla jättävät kotipuolessa käsittelemättömiä asioita kesken. Yli puolet kirjasta sijoittuu keskellä aavikkoa sijaitsevaan tukikohtaan, jossa tapahtuu varsin vähän. Tämä ei ole moite, sillä Giordano päästää lukijan nuorten sotilaiden pään sisälle niin, että kirjaa on hankala laskea käsistä. Kontrasti iskee: sotilaan perhe-elämää saatetaan käsitellä monen kappaleen verran, mutta kuolema voi koittaa yhdessä lauseessa. Kenelle: Niillekin, jotka sotaromaaneista harvemmin innostuvat. Arvio: Puhutteleva teos, joka kertoo sodan traagisuuden sotilaiden nuoruuden ja elämänkokemuksen puutteiden kautta. ESA TÖYKKÄLÄ Tähtäimessä ulkomaat Softengine haluaa todistaa olevansa muutakin kuin viisuedustaja Marek Sabogal ESA TÖYKKÄLÄ SIINÄ missä moni muu maa luotti viime Euroviisuissa jälleen tavanomaisen outoon meininkiin – kuten viiksistä laulavaan poppariin tai paljastaviin yläosiin pukeutuneisiin taustatanssijoihin – Suomi lähetti edustajakseen seinäjokelaisen Softenginen, joka oli lavalla rehellinen rockyhtye eikä kieli poskessa hassutteleva poppoo. – Bändi teki jotain, mihin Suomen edustajat ovat laulukisassa harvoin kyenneet: se pärjäsi. Softengine ylsi finaalissa 11. sijalle. Paremmin viisuissa on pärjännyt vain koko kisan vuonna 2006 voittanut Lordi. Softengine julkaisi debyyttialbuminsa lokakuun puolivälissä. We Created the World -levyn oli alun perin tarkoitus ilmestyä vasta kesällä 2015, mutta viisujen jälkeinen hype nostatti kysyntää uusille kappaleille. – Olisi tuntunut vähän tyhmältä, jos se olisi tullut vasta ensi kesänä. Me haluttiin julkaista se aikaisemmin, että ollaan oikea bändi jolla on oikea levyllinen biisejä. Jos oltaisiin odotettu kesään asti, ehkä ihmiset olisivat jo vähän unohtaneet meidät, kertoo laulaja-kitaristi Topi Latukka. SOFTENGINEN esikoislevy onnistuu yllättämään kuulijan, joka odottaa biisien kulkevan sovinnaisia reittejä. Esimerkiksi The Sirens -singlen loppua värittävät puun takaa kajahtavat syntikkasoundit. Parissa kappaleessa Latukka antaa lyhyitä otteita käheästä huutoäänestään, jota kuullaan Euroviisuista tutun Something Better -kappaleen viime sekunneilla. – Treenaan sitä tällä hetkellä aika paljon. On vaikeaa löytää se tekniikka, koska se ei kuitenkaan saisi sattua kurkkuun. Tykkään käyttää sitä, koska laulan myös falsetissa. Sekä falsetti että screamo ovat tyylejäni. Ei sellaista kauhean moni laulaja tee, ne ovat periaatteessa ääripäät. Musta se on siistiä. Euroviisujen ansiosta Softengine sai kertaheitolla kansainvälisiä faneja. Nyt bändi haluaa näyttää, että Euroviisut olivat vain yksi etappi matkalla, joka tulee jatkumaan. Nyt yhtyeellä on levyllinen kappaleita, joita fanit voivat laulaa mukana keikoilla. - Olihan ne viisut ihan järjetön juttu. Sen ansiosta saatiin fanikanta moninkertaistettua, Softenginen Topi Latukka (toinen vasemmalta) sanoo. Muut jäsenet vasemmalta oikealle: Henri Oskár, Tuomo Alarinta ja Ossi Mäkelä. – Se ilahduttaa, että fanitus on ollut tosi aktiivista viisujen jälkeenkin. Ihmiset ovat tykänneet meidän musasta ja fanittavat meitä kuin mitä tahansa hyvää bändiä. BÄNDI esiintyy Hollannin Eurosonic-festivaalilla ensi tammikuussa. Erityisesti keikkamyyjille ja pro- moottoreille suunnattu tapahtuma on bändeille tärkeä näytön paikka. – Siellä vedetään normaali keikka täysillä ja toivotaan, että syntyisi jotain ulkomaanmeininkiä. Toivottavasti keikkailua ulkomailla, Latukka sanoo. Softengine akustisella keikalla Kauppakeskus Skanssissa 15.11. kello 14.
KIINTEISTÖLIIKELAITOKSEN (Kila) johtokunnan kokouksessa 29. lokakuuta käsiteltäessä asiaa ”Kiinteistöliikelaitoksen vuoden 2014 toiminnan ja talouden kehittymisen raportointi” ponnahti esiin häkellyttävä yksityiskohta: Pysäköintivirhemaksujen määrä alittaa 1,1 miljoonalla budjetoidun! Se on puolet vähemmän kuin talousarviossa on arvioitu. Budjettia ei ole tehty taitamattomasti. Syy on kaupunkikonsernin noudattama kategorinen säästölinja. Nyt ei ole mahdollista palkata edes riittävää määrää pienipalkkaisia ”parkkipirkkoja”. Saati sitten tonttituotannon ja kiinteistöjen myynnin valmistelijoita. Perustamisestaan 1. tammikuuta lähtien on Kilan henkilötyövuosien määrä laskenut 233:sta 212:een, mutta tulosvaatimukset ovat samalla nousseet 20 prosenttia! Kuitenkin se on ainoa toimiala, joka rakentamisella ja myynneillä tuo Turulle merkittävimmät ulkopuoliset tulot. Kiinteistöliikelaitokselle kuuluu myös pysäköinninvalvonta. Pysäköinninvalvojan työ ei ole henkisesti palkitseva eikä korkeapalkkainen, sivukuluineen noin 3 000 euroa kuukaudessa. Se, jos mikään, vaatii vahvaa itsetuntoa ja taitavaa asiakasläheisyyttä. Silti parkkipirkko kirjoittaa Turussa noin 400 lappua kuukaudessa ja tuo kaupungille tuloja 15 000–20 000 euroa kuukaudessa. Pysäköinninvalvojien vakansseja on kahdeksan, joista 4–5 on täytetty. Heidän työnsä on varsin kustannustehokasta. Vaikka Robin Hood -hengessä ei toimitakaan, niin 1,1 miljoonan budjettivaje johtuu siitä, ettei pysäköintivirhemaksuja kyetä kirjoittamaan huolimattomille. Turussa lienee maan korkein työttömyys. Eikö meillä muka ole mahdollista työllistää lisää pysäköinninvalvojia? Byrokratia hoi! Jos järki ja määräykset kolahtavat vastakkain, pitääkö järjen aina antaa periksi? Onko turkulainen päätöksenteko muuttunut niin virkavaltaiseksi, että kotikaupunkimme asioita hoidetaan enää vain kirjoituspöydän takaa. Poliittiset päätökset ja etenkin uudistamisohjelmat (U1, U2,…) on valmisteltava kaupunginhallituksessa niin huolellisesti ja niitä on mietittävä monelta kantilta, jotta niiden kanssa voidaan elää. MIKAEL MIIKKOLA TURKULAINEN VETERAANIPOLIITIKKO (PS.) AAMUSET Säästääkö Turku henkihieveriin? Kiitos sinulle, kakan heittelijä! KIITOS vain sinulle, joka jaksat heitellä pensasaitaamme sinisiä muovipusseja täynnä koirankakkaa täällä Kaskenkadulla. Haisevat yllätykset ovat mitä mukavin tapa tervehtiä tuntemattomia ihmisiä. Roskishan olisi peräti viiden metrin päässä, niin meidän kuin naapurin eli valinnanvaraa olisi, jos vähän viitsisit. Kuten myös muut katujen roskaajat: kaupungin työntekijät eivät kerää roskianne, paperinne eivät maadu. Ne päätyvät meidän yksityisten pihoihin ja lasten suuhun, jollei pihaa siivoa täikammalla joka ikinen päivä ennen kuin voi päästää lapset ulos. Harva asukas pistää pahakseen, jos käytätte heidän roskiksiaan, kun enimmäkseen kuitenkin viskotte energiajätettä, mikä on ainoa omakotitaloista kerättävä jäte. Jos se jotakuta pahasti haittaa niin hän varmaan itse siitä ilmoittaa roskiksensa luona kyltillä. Mieluummin minä annan luvan heittää ne koirankakkapussit, nenäliinat ja hampurilaispaperit roskikseeni kuin kerään niitä pitkin pihaa lintujen ja tuulen levittämänä – saati piikikkäästä aidasta aikuisten ihmisten viskomina. MIELIPIDE Äärirajoilla JYLLÄÄVÄ fitness-buumi on viime viikkoina saanut kritiikkiä osakseen alan kisoihin osallistuneiden jakaessa kokemuksiaan somessa. Kisakuntoon pääsy vaati tiukan treenin lisäksi äärimmäisyyksiin menevää ruokavaliota ja syömishäiriöt ovat tuttu ilmiö kentällä. Silti tuntuu kuin asenteet kuntoiluun olisivat pysyvästi muuttuneet. Perinteinen jumppa ja PPP-säännöt (pitää pystyä puhumaan) ovat totaalisen out. Mentaliteetti tuntuu olevan, että ellei treenaa parisataa lasissa ja syke katossa, ei kannata treenata lainkaan. Teeveen laihdutusohjelmissakin vuoroin itketään ja oksennetaan personal trainerien piiskaamina. Jokaiselta salilta löytyy omat crosstraining-tyyppiset rääkkituntinsa, joiden mainostetaan sopivan kaikenkuntoisille. Tästä sopii olla eri mieltä. Oma kroppani on rikas kokoelma kremppoja, mutta yllytettynä erehdyin trendikkäälle HIIT-tunnille. Kerroin ohjaajalle rajoitteistani. Armeijajermun roolin omaksunut timmimimmi leikkasi luulot pois ilmoittamalla, ettei liikevaihtoehtoja ole. Heti ensimmäisen treenibiisin jyrähtäessä saliin tajusin, etten selviytyisi. Järkevä ihminen olisi poistunut salista, mutta päässäni soi fitnesstähtien mantra itsensä äärirajoille viemisestä. Riitta Salmi Koirankakkatarra kutsuu pudottamaan. Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki Lauantai 8. marraskuuta 2014 KOLUMNI MATTI MATTILA PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 15 KUN syke ja vauhti on kova, tekniikka kärsii sekä urheiluvammojen riski kasvaa. Lääkärin läksytystä kuunnellessa, mietin minne katosivat hyvinvointi ja hauskanpito, joilla kuntoilua ennen markkinointiin. Kumpikaan ei sovi samaan lauseeseen oksuämpärin ja sykkeiden räjäytyksen kanssa. Tohtorisedän sanoin: hulluna heiluminen voi sopia parikymppisille ja täysin terveille, mutta meidän muiden täytyy uskoa, ettei kipu ole tie tavoitteisiin. Se on punaisena vilkkuva stop-merkki. 040 589 0820 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? HANNELE SIVONEN INTERNET www.aamuset.? Z?????????? ? <????? ? s??????? ??t ? ^Ž? ??? ? s???????????? ? <???Ž????? ? W?????Ž??Ž ? ? ???????? / < /<< D d / d d / K ^ ^??????????????? Ž??? ????? ¼ ? ? ???? ???? E??? ????? ???? ????????? ??????? ? ? ???????????????? ?? ? ??? Ž?????? ? ? E ? ? Ž ? Ž ? ? Ž Ž ?? ??? ? ? :Ž???? D??W? ????? ? >? ????? W???????? ?????????????? d?????? W??????????? ??