Lauantai 9. huhtikuuta 2016 | Nro 29 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Varusmiehet hyvästelivät Heikkilän kasarmin vuonna 2002, mutta sotilaselämää siellä on näinäkin päivinä. Kaupunki s. 6 Herrasmiesten kasarmilla Homo!-musikaali oli Kaarinassa niin kuuma pala, ettei tienvarsiin saanut kiinnittää edes teatterin mainoksia. Kaarina s. 12 Huumoria homoista Kevät saa monet pesemään ikkunat. Kerromme muutaman niksin, joita kannattaa noudattaa. Huushollissa s. 14 Ruudut puhtaiksi Turussa väännetään kättä päivähoidon rajaamisesta ja ryhmäkoosta. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 9. huhtikuuta 2016 KAIVUUTYÖ kaventaa ajorataa Puutarhakatu 5–7:n kohdalta ja etenee kohti Humalistonkatua noin 40 metriä. Työ jatkuu 2–3 viikkoa. Työtä tehdään ajoradan reunassa ja kaivetaan linja Puutarhakadun poikki Betel-kirkolle päin. Pysäköintipaikat ovat pois käytöstä. Nopeusrajoituksena on 30 kilometriä tunnissa. Paikalla on liikenneopasteet, työkoneita on liikenteen seassa. Päivittäinen on työaika maanantaista perjantaille kello 7–15.45. Ajorata kaventuu Puutarhakadulla VARSINAIS-SUOMEN ELY-keskus aloittaa maantiellä 12389 eli Akkoistentiellä Maskussa sijaitsevan Hirvijoen sillan rakentamistyöt ensi viikolla. Rakennustyöt kestävät syksyyn saakka. Uusi Hirvijoen silta rakennetaan nykyisen sillan pohjoispuolelle. Vanha silta on liikenteen käytettävissä siihen saakka kunnes uusi silta saadaan syksyllä liikenteelle. Maantien nopeusrajoitusta joudutaan alentamaan ja kaistojen leveyksiä rajoittamaan työmaan kohdalla. Sillan rakennustyöt alkavat toukokuussa sillan tukien paalutustöillä. Sillanrakennus alkaa Maskussa Oletko itse harkinnut sterilointia? Tai oletko toteuttanut sen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MALMIN seurakunnan uusi kirkkoherra on Heikki Arikka. Arikka on asiantuntijana Innofactor Oyj:ssä, mutta on työskennellyt muun muassa seurakuntapastorina Raisiossa, keskusrekisterin johtajana Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä, vs. kirkkoherrana Tallinnassa, siirtolaispastorina Tanskassa, puolustusvoimissa Libanonissa ja Afganistanissa. Virkaa tavoitteli yhdeksän hakijaa. Kirkkoherran virka vapautuu 1. lokakuuta, jolloin nykyinen kirkkoherra Pertti Simola jää eläkkeelle. Arikka on myös Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja. Heikki Arikasta Malmin kirkkoherra HUOLTOTYÖT vaikuttavat televisioja radiolähetyksiin Kuusistossa sijaitsevalla Digitan radioja tv-asemalla 13.–14. huhtikuuta kello 9–15. Keskiviikkona huollosta aiheutuu enintään kolmen tunnin katkos televisiolähetyksiin ja kaksi 15 minuutin katkosta radiolähetyksiin. Radiolähetyksissä on alennettu lähetysteho kello 9–15. Se voi aiheuttaa häiriöitä peittoalueen reunamilla. Torstaina radiolähetyksissä on enintään tunnin katkos kello 9–15. Huoltotöistä lähetyshaittaa HENRIIKKA FINGERBORG –ENNEN leikkausta lääkäri kysyi kolmea asiaa: kuinka vanha olen, enkö halua lapsia ja olenko perusterve. Tämän jälkeen lääkäri toivotteli huumorilla hyvää sterilointia, kertoo kolmekymppinen Joonas. Hän ei esiinny jutussa omalla nimellään. Joonas ei halua ikinä lapsia. Hän oli päättänyt antaa itselleen 30-vuotislahjaksi vasektomian eli siemenjohtimien katkaisun. – Syyni ovat pelkästään turhamaisia ja itsekkäitä. Haluan laittaa itseni etusijalle. En halua herätä lauantaiaamuna siihen että mukulat pomppii sängyssä. Meillä kulkee myös suvussa selkäsairautta, jota en halua siirtää lapsilleni. Joonas ei ole kertonut vanhemmilleen, koska ajattelee, että ymmärrystä ei heruisi. Myöskään 90-vuotiaita isovanhempiaan hän ei halua kiusata turhalla tiedolla. Vanhemmilla on niin paljon kummilapsia, että Joonas on ajatellut niiden riittävän. – Vanhempani ovat olleet yhdessä vuosikymmeniä ja olen elänyt lapsuuteni onnellisesti ajatellen, että avioliitto kestää ikuisesti. Nykyään olen eri mieltä. Kun ystäväni erosi vaimostaan ja seurasin läheltä taistelua lapsista, huokaan helpotuksesta, että itselleni ei käy niin, Joonas perustelee. – Kun kaverini muuttavat lapsineen Espooseen omakotitaloon farmariautoineen ja koirineen, niin muuttakoot. Kyllä minä voin käydä siellä saunomassa, mutta palaan kotiin onnellisena. Kaikki perheellisten kavereiden mökkireissut jätän suosiolla väliin. Kaverit ovat kuin vaatteita; ne kuluvat pois ja tulee uusia tilalle. Voin aina hankkia lisää kavereita, joilla ei ole akuuttia lapsentekotarvetta. JOONAKSEN lähipiirissä moni ystävä on muuttanut elämäänsä vasten tahtoaankin. – Miehiä kiristetään. Naiset haluavat asuntolainan, rivarinpätkän ja lapsen, eikä miehellä ole siihen mitään sanottavaa. Kun ihminen rakastuu, sitä tulee sokeaksi sille mitä itse haluaa. Ajattelen järjellä enkä tunteilla, en rakentele pilvilinnoja. Jos tuollaisilla asioilla minua aletaan uhkailla, mennään eri suuntiin. Hänen mielestään ihmiset tekevät isoja päätöksiä muutenkin aivan liian nopeasti. Esimerkiksi sosiaalisen paineen takia. Tai siksi että “on niin vanha, että on pakko”. Moni kyselee Joonakselta, kaduttaako vasektomiapäätös. Entä jos vastaan tulee upea nainen, joka haluaisi lapsia? – Ei kaduta. Kertoisin asiasta heti. Minusta olisi sikamaista ja röyhkeää pimittää naiselta parhaita vuosiaan ja antaa toisen elätellä toivoa lapsesta. Joonas kertoo käyneensä aamulla kiipeilemässä lasten leikkipaikan telineillä. – Tykkään myös leikkiä legoilla, leikkisin niillä vaikka joka päivä, jos voisin. Mutta lasten kanssa olen kai liian järkevä leikkimään, en varmaan oikein osaa olla lasten kanssa, hän vakavoituu. – Joku kysyi, että kuka minusta pitää huolen kun olen vanha. En ajattele niin pitkälle, elän tässä ja nyt. Olen itse itseni paras kaveri, Joonas sanoo. TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan miesten steriloinnit ovat melkoisen harvinaisia. Steriloinnit merkitään tilastoihin suhdelukuna tuhatta 25-54-vuotiaista miestä kohti. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2014 lopussa näiden ikäluokkien miehiä oli Turussa 37 456. Samana vuonna tuhannesta turkulaismiehestä 1,5 steriloitiin, eli yhteensä 56 miestä. Vuonna 2013 suhdeluku oli 1,3, mutta vuonna 2012 koettiin suoranainen sterilointibuumi, kun vasektomian teetti 3,4 turkulaismiestä tuhatta kohti. Ei ikinä lapsia Turkulaismies antoi itselleen vasektomian 30-vuotislahjaksi UUTISANALYYSI SIVISTYSTOIMIALAN johtaja Timo Jalonen selvitti kaupunginjohtaja Aleksi Randellin toimeksiannosta, mitä seurauksia on sillä, että varhaiskasvatuslakia muutettiin. Lasten oikeutta varhaiskasvatukseen on rajoitettu kokopäiväisestä 20 viikkotuntiin. Lasten päivähoidosta annettua asetusta on muutettu niin, että kolme vuotta täyttäneiden lasten ryhmäkokoa voidaan kasvattaa. Kasvatusja opetuslautakunta kuitenkin päätti, ettei se kannata rajausta. Kanta ei ole ratkaiseva, sillä asiaa käsitellään vielä ainakin kaupunginhallituksessa. Periaatteessa on edelleen mahdollista, että Turkukin rajoittaa päivähoito-oikeutta. Jalosen selvityksen mukaan varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista on Turussa 20–22 prosenttia rajauksen piirissä. Joka viidenneltä lapselta voisi vähentää hoitotunteja. Osa perheistä rajaa hoitotunteja oma-aloitteisesti. Noin puolet kotona olevien vanhempien lapsista käyttää tällä hetkellä kokopäiväistä hoitopaikkaa. Arvion mukaan Turussa voitaisiin säästää rajauksella noin 1,25 miljoonaa euroa vuodessa. Vireillä on myös uusi asiakasmaksulaki, jonka pitäisi tulla voimaan elokuun alusta. Hallitus edellyttää muutoksia varhaiskasvatuksesta perittäviin maksuihin. Kuntien halutaan keräävän lisää rahaa. Korotuksilla Turku voisi kerätä lisää tuloja noin 1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Kehysriihi antoi jo viitteitä tulevasta. Kuntien valtionosuuksia leikataan. Tulot putoavat, ellei maksuja nosteta hallituksen haluamalla tavalla. Turussa peruspalvelujen valtionosuus leikkautuu noin 1,1 miljoonalla eurolla. Se pitäisi kattaa korotuksilla. Kokopäiväryhmässä voi jatkossa olla 21 lapsen sijasta 24 lasta. Päivähoitotilat eivät kuitenkaan mahdollista ryhmien koon kasvattamista. Jos 21 lapsen ryhmästä vähennetään yksi aikuinen eli kaikkiaan 136 henkilövuotta, kustannusvaikutus olisi 4,9 miljoonaa euroa. Mitä tästä seuraa? Valtakunnan politiikan asetelma hallitus vastaan oppositio valuu vääjäämättä myös kuntapolitiikkaan. Tämä näkyy jo erityisesti sekä demarien että vihreiden kannanotoissa ja äänestyskäyttäytymisessä. Onkin mielenkiintoista nähdä minkälaisen linjan perussuomalaisten ryhmä ottaa. Päivähoitooikeuden rajaamisesta tai maksujen korotuksista ei selviä moittimalla maahanmuuttoa. Kun kaupunginhallitus viime syksynä teki linjauksen rajausta vastaan, perussuomalaiset oli hävinneellä puolella, mutta lautakunnassa taas voittaneella puolella. Kumpi linja voittaa? LASSE VIRTANEN Rajataanko päivähoito-oikeutta vai ei?
3 Lauantai 9. huhtikuuta 2016 AAMUSET TURUN Teknologiakiinteistöt kasvatti kiinteistöomistuksiaan Turku Science Parkin alueella ostamalla Lemminkäisenkatu 42:ssa sijaitsevan High Tech Centre III:n Lunden Kiinteistöt Oy:ltä. High Tech Centre III on rakennettu vuonna 2012. Rakennuksessa on HK Scanin pääkonttori. Ostavan yhtiön omistavat Turun kaupunki, Turun Seudun Osuuspankki, Eläkevakuutusyhtiö Veritas, Stiftelsen för Åbo Akademi ja Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet. High Tech Centre III vaihtoi omistajaa PÄÄKIRJOITUS HALLITUS kauhaisi sote-soppaa vahvalla ranneliikkeellä, mutta valmista ei tullut vieläkään. Hella on jo lämpöisenä, mutta toivottavasti soppa ei kiehu yli. Mitä vielä puuttuu? Rahoitusmalli on yhä avoinna, muistuttaa Kuntaliitto. Kunnille tulee leikkuri kunnallisveroon, sillä veroaste ei saa nousta, vaikka valtio ottaa vastuulleen sosiaalija terveyspalvelujen rahoittamisen. Miten järjestetään valinnanvapaus? Julkiset sosiaalija terveyspalvelut yhtiöitetään, jos ne toimivat vapailla markkinoilla. Se on iso muutos. PALJON on jo päätetty. Vastuu sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy maakunnille tai viidelle yhteistoiminta-alueelle, jotka perustuvat nykyisille erityisvastuualueille. Ratkaisu on hyvä Turun näkövinkkelistä. Yhteistyö Satakunnan ja Vaasan suuntaan säilyy tiiviinä. Väestöpohja on riittävä. Yliopistosairaalan asema ei vaarannu. Vastuu pelastustoimesta siirtyy myös näille alueille. Valtion aluehallintoa myllerretään jälleen. ELY-keskuksiin ja aluehallintovirastoihin tuskin ehdittiin edes tottua, kun ne jo siirretään nykymuotoisina historiaan. ELY-keskukset lakkautetaan, samoin TE-toimistot. Maakuntien liitot puretaan, kun niiltä on viety ensin tehtävät. ELY-keskusten ja maakuntaliittojen tehtävät siirretään maakunnille, joita on 18. Lääneistä lähdettiin ja maakuntiin tultiin. Muutoksessa on hyvääkin, mutta nyt on jo nähtävissä, ettei se jää tähän. Osa maakunnista tyhjenee ihmisistä sitä tahtia, etteivät ne kohta enää tarvitse hallintoakaan. Kansa äänestää jaloillaan ja lähtee työn, opintojen ja palvelujen perään kasvukeskuksiin. ALUEHALLINTOVIRASTOSTA on tulossa valtakunnallinen, tosin paikallisine aluetoimistoineen. Se hoitaa ympäristöhallinnon luvitukset, ympäristövalvonnan ja luonnonsuojelun. Kunnalle jää opetus ja kasvatus. Maakunta huolehtii terveydestä ja valtio valvoo, että homma toimii. Maksaako lysti enemmän vai vähemmän kuin nykymalli? Sitä ei tiedä vielä kukaan, vaikka hurskaita toiveita on paljon. LASSE VIRTANEN Sote-soppa porisee taas VIIKON UUTISKUVA Turun ammatti-instituutin opiskelijat Savoeurn Bin (oik.) ja Sita Pahad loihtivat sokerista lähes mitä tahansa. Riitta Salmi
Lauantai 9. huhtikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 9. huhtikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 9. huhtikuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA MAAILMANPARANNUSYHDISTYS Maailmanpyörä Koroinen järjestää lastenpyöräpäivän Koroisissa 15. huhtikuuta kello 13–18. Tapahtumassa ovat myynnissä kaikki talven ja syksyn aikana korjatut lastenpyörät. Lapset saavat askarrella liikennemerkkitarrasta heijastimia pyörään ja mahdollisuus on myös pienimuotoisiin huoltoihin tai säätöihin. Tuotot lahjoitetaan Klovnit ilman rajoja -järjestölle. Lastenpyöräpäivä Koroisissa –KUVAILISIN tyyliäni hieman erilaiseksi, mutta ei niin, että yrittäisin olla erilainen. Käytän usein mustaa ja hieman parempia vaatteita kuten puvuntakkeja, kertoo Rasmus Häggblom, 23. Häggblom ostaa vaatteita H&M:stä, Dressmannilta ja kirpputoreilta. – Housut ovat Dressmannilta, takki H&M:stä ja puvuntakki kirppikseltä. Hatun olen ostanut Brightonista ja kengät Din Skosta. Väriä näkyy lähinnä Häggblomin tpaidoissa. – T-paidoissa arvostan sitä, että niissä on jokin hauska viesti. Se on väriä tärkeämpi. Yritän käyttää puuvillaa, sillä se hengittää muita materiaaleja paremmin. Kevät ei juuri vaikuta pukeutumiseen. – Tyylini pysyy samana. En vain käytä yhtä lämpimiä vaatteita. Käytän esimerkiksi vain ohuempia puvuntakkeja. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Mustaa hauskuutta Palvelitko Heikkilän varuskunnassa? Millaisia inttimuistoja sieltä jäi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ollaan yhdessä aina. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Erkka Airola Rasmus Häggblom, Eerikinkatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI 5-VUOTIAS Elma Kauri ja 4-vuotias Elma Hyseni harrastavat ja leikkivät monenlaista. EK: Minä harrastan telinevoimistelua. Se on mulle aika uusi harrastus. EH: Minä tykkään piirtää ja askarrella. Mulla on nytkin käsissä liimaa ja tussia. EK: Telinevoimistelussa parasta on renkaat. Niissä saa roikkua ja tehdä kaikenlaisia temppuja. EH: Päiväkodissakin on piirretty, esimerkiksi ihmisiä. Sitten niitä piirustuksia on laitettu kanssa seinille. EK: Päiväkodissa me ollaan kanssa leikitty kotia. EH: Yleensä toinen on äiti ja toinen lapsi. EK: Sitten ne tekee kaikenlaista, mitä oikeastikin. Laitetaan ruokaa ja leikitään. tai hoidetaan nukkeja. EH: Mulla on oikeasti pikkuvelikin. EK: Niin mullakin. EH: Mun pikkuveli koittaa aina välillä lyödä mua. EK: Mun veli puree mua. Mutta mun veli on vielä pieni, vasta yksi. EH: Kotileikkien lisäksi me ollaan leikitty joskus eläinleikkejä. EK: Joskus me ollaan itse eläimiä tai sitten meillä on eläimiä siinä leikissä ja me pidetään niistä huolta. Meillä on ollut kaikenlaisia eläimiä. Esimerkiksi kissoja ja koiria. EH: Ja karhuja. Tussia käsissä ja karhuleikkejä kaiastiaa ja leik EK el o HEIKKI MÖTTÖNEN TURKU oli aikanaan vilkas varuskuntakaupunki, jonka kaupunkikuvaa värittivät laivaston sinisten lisäksi myös useiden maavoimien eri aselajien varusmiehet. Kultaisella 1980-luvulla Turussa palveli vielä erillisinä yksikköinä viestija ilmatorjuntamiehet sekä autokomppanian kuljettajat. Viestimiehet tunnisti violeteista kauluslaatoista, ilmatorjunnan väri oli punainen ja autokomppanian sininen. Vuonna 1989 kaikki nämä kolme yksikköä sulautuivat VarsinaisSuomen Ilmatorjuntarykmentiksi, joka lakkautettiin kokonaan vuoden 2002 lopussa. Lakkautus merkitsi myös sitä, että perinteinen Heikkilän kasarmi tyhjeni varusmiehistä. Heikkilän kasarmialueen rakennustyöt aloitettiin Venäjän vallan aikaan vuonna 1915. Alueen ensimmäisiä varsinaisia käyttäjiä olivat venäläiset lentäjät. Vuonna 1917 valmistuneeseen päärakennukseen asettui puolestaan Venäjän Itämeren laivaston viestintäyksikkö esikuntineen. Sitä riemua ei kauan kestänyt, kun suuret historialliset muutokset vavisuttivat Venäjää ja Suomea. Venäjällä tapahtui dramaattinen vallankumous ja Suomi itsenäistyi siinä sivussa. HEIKKILÄN uusi kasarmialue täyttyi tämän jälkeen nuoren valtion lentäjistä. Merilentoasema ei toiminut kuitenkaan vuottakaan Heikkilässä, vaan se siirtyi syksyllä 1918 Helsingin Santahaminaan. Samalla Turkuun perustettiin maineikas Porin Rykmentti, jonka yksiköt jakaantuivat Heikkilän, Sirkkalan ja Turun kasarmien kesken. Porin Rykmentin miehet jättivät Turun lopullisesti vuonna 1966. Heikkilän uusi kulta-aika alkoi vuonna 1963, kun Turun ilmatorjuntapatteristo muutti Pääskyvuorelta sinne. Heikkilä toimi Turun maajoukkojen dynamona 1960-luvulta aina 2000-luvun taitteeseen asti. Vuonna 1986 sinne muutti reiluksi kymmeneksi vuodeksi myös Turun rannikkorykmentin esikunta. Puolustusvoimat lakkautti rankalla kädellä varuskuntia ja leikkauslistalle joutui myös Heikkilä. Turun ja Porin sotilasläänin esikunta otti tilat käyttöönsä vuonna 2003. Alue kuitenkin tyhjennettiin ja peruskorjattiin vuosien 2006 ja -07 aikana. MUSEOVIRASTO otti arvokkaan alueen suojelukseensa ja viisi sen alkuperäisestä rakennuksesta, mukaan lukien pääkasarmi, on säilynyt jälkipolville. Nykyään Heikkilä on taas aktiivisessa käytössä, kun sieltä löytyvät Merivoimien esikunta, 2. logistiikkarykmentin esikunta, sotilasläänin aluetoimisto, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen alueyksikkö sekä maanpuolustusja reserviläisjärjestöjen tiloja. Herrasmiesten kasarmi Viimeiset varusmiehet hyvästelivät Heikkilän vuonna 2002 Siviiliin astuva korpraali Hannu Salo (oik.) luovutti patterinsa Lohtajan ampumaleirillä voittaman kiväärin kakkospatterin tykkimies Jouni Immoselle. Ase oli kiertopalkinto, josta vuosittain kilpailtiin maan ilmatorjuntapatteristojen välisessä kivääriammunnassa. Kuva on otettu 12. lokakuuta 1976. TS-arkisto
7 Lauantai 9. huhtikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 9. huhtikuuta 2016 SUOMI lähtee taistelemaan mitaleista 4.–8. toukokuuta Kanadassa pelattaviin salibandyn alle 19-vuotiaiden tyttöjen MM-kisoihin. Kaksi vuotta sitten Suomi voitti hopeaa. Alustavalle 30 pelaajan listalle, josta lopullinen 20 hengen kisajoukkue karsitaan, on valittu viisi turkulaista. Kisakoneen porteilla ovat TPS:n Salla Ranta, Jenna Saario, Milla Nordlund ja Sofia Leino sekä FBC Loistosta Matilda Lindström. Jatkuuko Suomen putki Kanadassa? INTERIN vastustajaksi jalkapallon Suomen cupin kuudennella kierrokselle arvottiin Veikkausliigaan täksi kaudeksi noussut PK-35. Haaste on Interille mielenkiintoinen, sillä Shefki Kuqin (kuvassa) miehistö on suhteellisen kokenut, eikä vantaalaisten pitäisi sarjassakaan olla mikään heittopussi. Sinimustat hakevat luonnollisesti jatkoa kahden vuoden finaaliputkelleen. Kuudennella kierroksella vastus kovenee huomattavasti edellisistä kierroksista. Neljännellä kierroksella Inter voitti FC Ålandin ja viidennellä kierroksella Inter lähetti laulukuoroon Käpylän Pallon. Kun cupissa on 16 joukkuetta jäljellä, vastus kovenee senkin vuoksi, että mukana on edelleen yhdeksän Veikkausliigajoukkuetta. Cup tarjoaa myös ensimmäiset maistiaiset turkulaisille PK:n mahdollisesta iskukyvystä ajatellen alkanutta kautta. Ensimmäinen PK:n ja Interin kohtaaminen Veikkausliigassa on edessä 25. toukokuuta ja Turussa joukkueet ovat vastakkain liigaottelussa elokuussa. Ei ole salaisuus, että Inter haluaa menestyä cupissa. Job Dragtsmalle Interin johtaminen Euro-kentille hollantilaisluotsin viimeisellä kaudella olisi iso asia. On mielenkiintoista nähdä, miten Inter kokoonpanoaan kierrättää, kun samalla viikolla cupin pelin kanssa ohjelmassa on kaksi Veikkausliiga-peliä. ILKKA LAPPI Sheriffi kaupunkiin Mihin asti uskot Interin etenevän jalkapallon Suomen cupissa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI BEACHFUTIS eli rantajalkapallo on kuulunut Turun kesään jo runsaan kymmenen vuoden ajan. Ispoisten rannalle kotiutunut TurkuBeachFutis on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2004 tapahtuma järjestettiin osana valtakunnallista rantajalkapallokiertuetta, jonka jälkeen turnaus on järjestetty itsenäisenä tapahtumana. – Ensimmäinen vuosi ei ollut mikään maaginen, mutta paikalliselle järjestäjäporukalle jäi sellainen olo, että tapahtumassa olisi potentiaalia rennon yhdessäolon liikunnalliseksi tapahtumaksi, muistele TurkuBeachFutiksen järjestelyissä alusta asti mukana ollut Jani Nieminen. Viime vuonna rantahietikolla pelasi rentona turnausviikonloppuna kaikkiaan 73 joukkuetta. Ensi heinäkuussa joukkuemäärän odotetaan kipuavan yli sataan, koska mukana on ensimmäistä kertaa myös juniorisarjoja 10–17-vuotiaille. – Aikuisten puolella maksimijoukkuemäärä on 88 joukkuetta. Lisäksi uskomme, että junioreihin voisi olla tulossa kolmisenkymmentä joukkuetta, Nieminen sanoo. – Junioreiden mukaantuloa on toivottu ja toisaalta myös organisaationa olemme halunneet kasvattaa tapahtumaa. Junioreiden mukaantulo vastaa molempiin toiveisiin, hän taustoittaa. LAJIN juuret ulottuvat Brasiliaan, joka onkin lajin kilpaversion hallitsija. 13-kertaisen maailmanmestaria haastamaan ovat viime vuosina nousseet muun muassa Etelä-Euroopan maat ja Venäjä. Viime vuonna Entistä isommin Ispoisissa Turun beachfutis-turnauksessa potkivat ensi kesänä junioritkin Perinteinen Turun beachfutisturnaus pelataan ensi kesänä 22.-23. heinäkuuta Ispoisten uimarannalla. BeachFutis Turku Portugali juhli maailmanmestaruutta kotikisoissaan. Suomessa lajin kilpaversio on vielä lapsenkengissä, mutta kovin kauas etelään ei tarvitse lähteä kovatasoisen beachfutiksen perässä. Viime vuonna lajin Euro-sarjan finaalit pelattiin Virossa. – Beachfutiksen tilanne Suomessa on tällä hetkellä samantapainen kuin aikanaan beach volleyn. Laji mielletään tällä hetkellä hauskana ajanvietteenä, mutta vaatisi pioneeri-ihmisen tai -ihmisiä, jotta kilpamuoto lähtisi isommin lentoon, Nieminen tuumii. TURUN beachfutisturnaus on haluttu pitää harrastajaluonteisena tapahtumana, vaikka aiempina vuosina hiekalla on nähty myös Joni Kaukon kaltaisia paikallisia jalkapallosuuruuksia. – Joinain vuosina meillä on ollut taidollisia rajoituksia, ettei esimerkiksi jalkapalloa Kolmosta ylemmällä tasolla pelaavat saa osallistua. Tänä vuonna sellaisia rajoituksia ei kuitenkaan ole. Meidän säännöt, joissa esimerkiksi taklaukset kielletään, ovat kuitenkin ohjanneet tapahtumaa niin, että hauskanpito on pääasia. Vakavammin peliin suhtautuville löytyy kuitenkin Suomestakin turnauksia, Nieminen sanoo. – Tosin olisihan se herkullinen ajatus päästä joku vuosi järjestämään näytösluonteisesti Interin ja TPS:n välinen Turun derby hiekalla, hän haaveilee. aamuset.? Turkuseuran Föripuodissa KIRJAALE Tarjoukset voimassa 30.4.2016 saakka. Ma, ti, ke, pe 10-14, to 10-17.30 P. (02) 233 1073 Sairashuoneenkatu 1 www.turkuseura.fi
9 Lauantai 9. huhtikuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 9. huhtikuuta 2016 AAMUSET 10
11 Lauantai 9. huhtikuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 9. huhtikuuta 2016 AAMUSET 12 Kaarina MARIANNE ROVIO PINTTYNEET käsitykset ja tiukkapipoisuus saavat kyytiä hullunhauskalla tavalla Kaarinan Nuorisoteatterissa. Pirkko Saision Homo!-musikaali ottaa esille arempiakin aiheita, mutta saa nauramaan ja samaistumaan helpolla tähän päivänpolttavaan asiaan. Näytelmässä syvennytään pohtimaan mitä seksuaalisuus on sekä mitä on oikeanlainen ja normaali seksuaalisuus. Vai voiko sellaista määrittää? Ohjaaja ja teatterinjohtaja Heini Vahtera kertoo valinneensa homouteen pohjautuvan näytelmän siksi, että aihe on ajankohtainen ja vieläkin tabu. Musiikista on vastannut Antti Ainolan johtama livebändi. – Mielestäni homous ei ole vieläkään täysin tavallinen asia meidän yhteiskunnassamme. Esimerkiksi me emme saaneet laittaa tien varteen mainoksia, jotta musikaalin mainos ei häiritse liikennettä. Mielestäni se on aika uskomatonta, pohtii Vahtera huvittuneena. NÄYTELMÄSSÄ esitetään Teräksen perheen tarina. Perheen isä Veijo käy terapiassa puhumassa siitä miksi tuntee vetoa miehiin. Perheen äiti Hellevi on konservatiivinen kansanedustaja, jonka poika Moritz lymyää kaapissa. Äiti värvää asiasta tietämättä poikansa tekemään katutason tutkimusta homoista. Lavalla tulee esille homouteen liittyviä tabuja ja identiteettikysymyksiä monipuolisesti, mustan huumorin siivittämänä. Näytelmässä käsitellään rakkauden merkitystä, ja sitä, miten ahdasmielinen meidän yhteiskuntamme vielä onkaan. Kaarinan Nuorisoteatterin nuorissa näyttelijöissä virtaa energiaa ja iloa, joka ei voi olla ilahduttamatta. Yleisön joukosta kuuluu monesti räväkkää naurua. Näytelmässä puhe ja laulu sekä musiikki on sovitettu hyvin yhteen, eikä siinä ehdi kyllästyä. Näytelmän pienet yksityiskohdat on otettu hyvin haltuun, ja ne on osattu toteuttaa luonnollisesti, koomisen ja surumielisyyden rajamailla. OHJAAJANA Vahtera on pyrkinyt siihen, että ei sammuta näyttelijöiden omaa olemusta. Esityksissä on saanut inspiroitua improvisoimaan. – Olen pyrkinyt aktiivisesti rohkaisemaan näyttelijöitä tuomaan omia kykyjään esille. Lavalla ei kuitenkaan tule sooloilla, vaan vastanäyttelijä on huomioitava ja oltava tämän kanssa kontaktissa. Tämä on ryhmätyöskentelyä ja tässä kasvaa paljon myös ihmisenä. Teatterissa teemme työtä ihmisinä, ja jokaisen ne parhaat ja pahimmat puolet tulevat kyllä täällä esille, naurahtaa Vahtera. Mustaa huumoria homoudesta Kaarinan Nuorisoteatterin musikaalin mainoksia ei hyväksytty tienvarsille Roosa Lumme (tytär, vas.), Vehka Liimatainen (äiti) ja Urpo Helenius (isä) revittelevät Pirkko Saision Homo!-musikaalissa. Matti Vahtera Iina Hakasen (vas.) roolina on omatunto, joka avaa homouden tabuja.
13 Lauantai 9. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kaarina
14 A A M U S E T HUUSHOLLISSA Lauantai 9. huhtikuuta 2016 Mitkä ovat parhaat ikkunanpesuniksisi? KUN ilma on sakeana pölystä, kannattaa kevätsiivoukseen yhdistää ilmanvaihtokoneiston puhtaanapito. Siivouslistalle kuuluvat suodattimien puhtauden tarkistaminen sekä levylämmönsiirtimen ja ilmanvaihtoventtiilien pesu. Lämmönsiirtimen voi pestä laimennetulla astianpesuaineella ja vedellä, ja venttiilit miedolla saippuavedellä. Lukitsemattomia venttiileitä pestessä pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei muuta niiden asentoa. Puhdasta ilmaa asuntoon LUMIEN alta paljastuva pihanurmi saa suomalaiset pihapuuhien pariin. Moni saattaa ensitöikseen haravoida nurmikon puhtaaksi syksyn lehdistä. Tätä ei missään nimessä kannata tehdä. – Nurmikon kasvualustassa elävät kastemadot ja lukemattomat muut pieneliöt tarvitsevat maanrakennusaineeksi ruokaa, jota se saa luonnollisesti maatuvista lehdistä. Haravoinnin sijaan lehdet kannattaa mieluummin silputa pienemmiksi helpottamaan niiden käyttökelpoisuutta maanparannukseen, kertoo Hong Kong -tavaratalojen puutarhaasiantuntija Santeri Urhonen. Älä haravoi Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. YÖPAKKASET hellittävät ja aurinko herättelee kasvukauteen, joten on otollinen aika pensaiden ja puiden kevätleikkauksille. Hedelmäpuiden ja marjapensaiden leikkaaminen pitää kasvin hyvänmallisena ja satoisana. Puut ja pensaat pysyvät myös sopivan kokoisina ja niiden varjostavaa vaikutusta voidaan vähentää. Ilman asiantuntijaa ei kannata leikata halkaisijaltaan yli viiden sentin oksia. Myös kivelliset hedelmäpuut kuten kirsikka ja luumu sekä koivu jätetään leikkaamatta keväällä, koska leikkaushaavan nestevirtaus heikentää kasvia. Sakset käteen OONA KARHUNEN KEVÄTAURINKO alkaa pilkistää pilvien raoista, ja sen myötä monissa asunnossa alkavat ikkunanpesutalkoot. – Kevätaurinko saa meidät monesti ikkunanpesuun kun paljastuu talven jälkeen laikukkaat ikkunat. Monet pesevät ikkunat siitepölykauden jälkeen ja kun kevätsateet ovat ohi, kertoo kotitalouden asiantuntija Pia Niemonen Varsinais-Suomen Martoista. Ikkunoita ei kuitenkaan kannata pestä suoranaisessa auringonpaisteessa. Parempi pesuaika on silloin, kun aurinko on kääntynyt poispäin. – Tällöin ikkunan pinta ei pesuhetkellä kuivu liian nopeasti ja ei tule raitoja ikkunan pintaan, koska pystyy kuivaamaan ikkunakuivaimella huolellisesti, Niemonen sanoo. Ennen varsinaiseen pesuun ryhtymistä on hyvä puhdistaa myös ikkunanpuitteet. – Sälekaihtimet kannattaa puhdistaa kuivalla mikrokuituliinalla tai imuroimalla pölyt pois. Tarpeen mukaan kannattaa suojata lattia ja ottaa ikkunalaudoilta pois koriste-esineet sekä kukkaruukut. NIEMOSEN mukaan kaikilla on omia tapojaan ikkunoiden puhdistamiseen. Siitä huolimatta vanhatkin niksit sanomalehtipaperin käytöstä alkaen kulkevat mukana. Tavalliseen ikkunanpesuun kuitenkin riittää perusvarustus: sanko, ikkunanpesin tai siivousliina, ikkunankuivain ja säämiskä tai ikkunaliina. – Kannattaa silti tarkistaa, että ikkunanpesuvälineet ovat kunnossa, ja että tarvittaessa on käytössä jatkovarsi ikkunanpesimeen. Pesuaineeksi käyvät niin astianpesuaine, yleispuhdistusaine tai ikkunanpesuaine. Vaihtoehtoisesti pesuveteen voi laittaa muutaman tipan etikkaa. – Pahimpia virheitä on se, että annostelee pesuveteen liikaa puhdistusainetta. Silloin joutuu tekemään huuhtelupesuja ikkunoille, Niemonen kertoo. LASIEN pesu kannattaa aloittaa uloimmasta lasista. Silloin pesun tulos näkyy paremmin, eikä jo pestyihin pintoihin synny roiskeita. – Ikkunat pestään lasi kerrallaan ja kuivataan lastaa apuna käyttäen. Kuivauksessa kannattaa käyttää apuna nukkaamatonta siivousliinaa, jotta voidaan kuivata lastaa, ikkunanpuitteita ja reunoja. Niemosen mukaan ihmiset eivät kovinkaan paljon tarvitse neuvoja ikkunoidensa pesuun. Tärkeintä on, että ikkunat puhdistuvat ja ihmiselle itselleen tulee siitä hyvä mieli. – Tyylit ja tavat ikkunanpesuun tulevat lapsuudenkodeista ja siitä, kuinka aikoinaan isät ja äidit ovat pesseet ikkunoita. Pesuvälineitä tulee keväällä kauppoihin ja kuluttajat kyllä seuraavat markkinointia ja tarjontaa hyvin aktiivisesti, Niemonen sanoo. Kirkkautta ikkunoihin Ikkunanpesussa tärkeintä ovat puhtaus ja hyvä mieli Ikkunan likaisuus näkyy parhaiten aurinkoisella säällä, mutta pilvisempi päivä on parempi ikkunanpesuun. Jonny Holmén
15 Lauantai 9. huhtikuuta 2016 AAMUSET Asunnot
Lauantai 9. huhtikuuta 2016 AAMUSET 16 Asunnot
17 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 9. huhtikuuta 2016 Mille leff aklassikolle pitäisi tehdä jatkoa? TURUN Ylioppilasteatterin lavalla saa ensi-iltansa 15. huhtikuuta kello 19 Luigi Pirandellon klassikko Kuusi hahmoa etsimässä tekijää. Näytelmässä kirjailijansa hylkäämät hahmot etsivät tekijää, joka kirjoittaisi heidän tarinansa kuuluville. Tarinaa ei ole helppo kirjoittaa näytelmäksi, sillä jokaisella hahmolla on tapahtuneesta oma tulkintansa. Näytelmä on ohjelmistossa kesäkuun 10. päivään asti. Unohdettujen hahmojen ääni JO kauan ennen Finlandia-palkintoa tai koko kansan televisiosarjojen käsikirjoituksia Johanna Sinisalo käsikirjoitti sarjakuvaa, jonka piirrosjäljestä vastaa hänen puolisonsa Hannu Mänttäri. Kaksikon yhteinen sarjakuva Tiskivuoro on elänyt jo 1980-luvulta lähtien eri lehtien sivuilla. Tuoreessa Suuren Kurpitsan kokoelmassa niputetaankin kolmisenkymmentä vuotta eläinhahmojen baaritiskikeskusteluja. 130 sivua antaa toki vain suppean katsauksen Tiskivuoron vaiheisiin, mutta piirtää kuitenkin selkeän kuvan suomalaisen yhteiskunnan vaiheista ja muutoksista viimeisten vuosikymmenien aikana ja totta kai luo katsauksen ihmissuhteiden monimuotoisuuteen. Yllättävää on huomata, miten vähän loppuen lopuksi päivänpolttavat kysymykset, joita Tiskivuoron baaritiskifilosofit tarkkanäköisesti havainnoivat, ovat vajaassa 30 vuodessa muuttuneet. 1990-luvun puolivälissä tiskillä käydyt keskustelut tasa-arvosta voisivat aivan hyvin olla tästä ajasta. Onko sarjakuva vain kestänyt poikkeuksellisen hyvin aikaa vai eikö yhteiskunnassa todellakaan ole tapahtunut merkittävää edistystä? Kenelle: Maailmaa edes joskus kapakan tiskillä parantaneelle. Arvio: Tarkkanäköisiä viisauden viipaleita kuuden ruudun mitassa. ILKKA LAPPI Baaritiskeillä kerrottua ILKAN VALINTA Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VARMA NAKKI ii jälj tä ILKKA LAPPI JAPANILAINEN Naomi Kawase on kotimassaan ollut pitkään kova tekijä. Viime vuosina hänen elokuvansa ovat herättäneet myös kansainvälisesti huomiota ja ohjaajan elokuvat ovatkin herättäneet kiinnostusta muun muassa isoilla filmifestivaaleilla. Kawasen tyyli ainakin tässä elokuvassa on selvästi erilainen kuin amerikkalaisessa tai eurooppalaisessa valtavirtaelokuvassa. Kawase esimerkiksi käyttää musiikkia huomattavan säästeliäästi. Luonnon äänille annetaan tilaa, mikä tosin saattaa johtua luonnon roolista elokuvassa. Kawasen elokuvat ovat aiemmin olleet realistisia draamoja. Viime vuonna ensi-iltansa maailmalla saanut Kirsikkapuiden alla putoaa myös tähän kategoriaan. ELOKUVA kertoo miehestä nimeltä Sentaro (Nagase Masatoshi), joka pitää pientä dorayaki-leivonnaisia myyvää kioskia. Hymynsä kadottaneen miehen kioski pyörii, mutta varsinaisesta rahantekokoneesta ei voi puhua. Yksinään kioskin pyörittäminen on rankkaa puuhaa ja apukäsiä on haussa. Eräänä päivänä Sentaron kioskille saapuu omalaatuinen vanha nainen Tokue (Kirin Kiki), joka haluaa töihin kioskiin. Sentaro penseilee, kunnes maistaa naisen tekemää paputahnaa. Tokuen tekemä dorayakien keskeinen ainesosa on herkullista ja nainen pääsee töihin Sentaron kioskiin. Nopeasti sana herkullisista dorayakeista alkaa kiiriä ja Sentaron kioskille alkaa kertyä jonoa kukonlaulusta alkaen. Vähäpuheinen Sentaro ja Tokue ystävystyvät samalla, kun Tokue paljastaa paputahnansa salaisuuden Sentarolle. Kaikki ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista kuin luulisi. Sekä Sentarolla että Tokuella on sisällään historiaa, josta ei sovi pitää meteliä. JAPANILAISELOKUVAN teemat ovat universaaleja ja helposti tunnistettavia myös länsimaisesta perspektiivistä. Kun Tokuen menneisyys selviää, juorut lähtevät kulkemaan nopeasti. Ihmisten ennakkoluuloisuus, kyky toimia omien oletusten perusteella ja pelko tuntematonta kohtaan ovat asioita, jotka tekevät Kawasen elokuvasta erittäin ajankohtaisen eurooppalaisillekin. Elokuvan tärkeästä sanomasta ja mielenkiintoisesta lähtöasetelmasta huolimatta elokuva notkahtaa hieman loppua kohden. Elokuvan kliimaksi jää kauniista sanomastaan huolimatta hieman vaisuksi. Puutteistaan huolimatta Kirsikkapuiden alla on lämminhenkinen elokuva yleisestä inhimillisyydestä ja elämän kauneuden näkemisestä. Sellaisille elokuville maailmassa on aina tilaa. Päärooleissa sekä Masatoshi että Kiki ovat hyviä, mutta elokuva hengittää ennen kaikkea viimeksi mainitun kautta miellyttävän verkkaiseen ja elämänmyönteiseen tahtiin. Maailman parasta paputahnaa Kirsikkapuiden alla on pieni suuri elokuva elämän kauneudesta Sentaron elämä ja dorayakibisnes saa uuden suunnan, kun hän kohtaa erinomaista paputahnaa tekevän Tokuen. Cinema Mondo
Lauantai 9. huhtikuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! FUTISKANSAN käsi on ollut karttuisa. FC TPS:n joukkorahoitusoperaatiolla kerättiin viikossa yli 100 000 euroa. Ei ollenkaan huanosti näinä aikoina. Kolmannes hynästä jo kasassa. KAIKEN tietävä Björn ”Nalle” Wahlroos tuli vihdoin julkisuuteen Nordean veroparatiisiepäilyjen tiimoilta ja kertoi, ettei mitään rikosta ole tapahtunut. Vasta pari-kolme viikkoa sitten epäilyistä tiedon saanut Nalle on hämmästyttävän nopeasti perehtynyt miljooniin asiakirjoihin. Ei se meiltä tavallisilta ihmisiltä onnistuisikaan. ”ME molemmat olemme edelleen yhdessä”, vastaa julkku suhdekohuun. Niin. Voiko yksin olla yhdessä. EI päivää ilman lööppiä Axl Smithistä. Teot ovat törkeitä ja poikivat aikanaan ehkä rikostuomionkin, mutta täytyykö jokaisesta uudesta tiedonmurusesta paisuttaa koko sivun setti? PITÄISIKÖ presidentin valtaoikeuksia vähentää tai lisätä? KARVINEN: Presidentti arvojohtajana on tietenkin myös ensimmäinen vertaisistaan eli henkilö, jolla pitäisi olla kaikkein paras oikeudenmukaisuuden taju lainsäädäntöä laadittaessa, sillä hän on viimeinen joka laittaa nimensä lainsäädäntöön. ANDERSSON: Presidentti voi halutessaan ottaa roolia näkyvää roolia, koska on mukana ulkopolitiikkaan liittyvissä kokouksissa. Jos presidentti haluaa viedä asioita oikeaan suuntaan, sen voi tehdä myös kulissien takana. TK: Todennäköisesti presidentti toimii läheisestikin pääministerin, ulkoministerin ja valtionvarainministerin kanssa valtionhallinnossa, vaikka se näkyisikään ulospäin. JA: Nykyinen pääministerimme on ottanut käyttöön niitä menetelmiä, jotka ennen olivat presidentin menetelmiä kuten televisiopuheet. Presidentin pelimerkit ovat nyt olleet myös pääministerin paletissa, mikä saattaa näyttää siltä, että tila on pois presidentiltä. TK: Uskon, että presidentti saa aina sen tilan, minkä hän haluaa. JA: Aivan varmasti saa. Tärkeintähän ei ole, miten paljon, vaan mitä hän haluaa viestiä ja saako hän luotua ahaa-elämyksiä kansalaisille. Tuntuu, että presidenttikin käy vielä vähän ikään kuin vaalikampanjaa, mikä on vähän surullista. TK: Idealistina toivon, että presidenttinä olisi aina mahdollisimman suoraselkäinen henkilö, joka ei mieti galluptuloksia. Oletan, että presidentti on sellaisessa asemassa, että suomalaisena hän on saavuttanut kaiken saavutettavissa olevan. Presidentin on edustettava koko kansaa. Varmasti työkaluja on tarpeeksi. En koe tarpeelliseksi, että presidentin valtaoikeuksia muutettaisiin suuntaan tai toiseen. Voin vain toivoa aktiivisempaa otetta jossain asioissa. JA: Meillä on ollut pitkään vallalla konsensus, jossa kaikki puolueet ovat voineet olla kavereita. Nyt ollaan menossa toiseen suuntaan. Siinä presidentillä voisi olla todella suuri rooli saada ihmiset olemaan yhdessä, vaikka asioista oltaisiinkin eri mieltä. TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Piraatti VS Viher? llaristi ME Voivalanrannan asukkaat saimme lukea lehdistä, että Kaarinan kaupunki on kaikessa hiljaisuudessa laatimassa yhden rakennusyhtiön kanssa sopimusta, jolla pienen uimarantamme puistoa lohkaistaisiin rakennusmaaksi. Olimme tyrmistyneitä. Kuinka kaupunki voi toimia näin? Myöhemmin osa meistä on saanut kaupungin viestin, jossa on kerrottu, ettei kaavoitus ole vielä alkanut ja voimme sitten aikanaan vaikuttaa. Haluamme tehdä sen kuitenkin heti, ettei pääse syntymään tilannetta, jossa kaupunki on vienyt asian niin pitkälle, ettei mitään ole tehtävissä. Me kaikki olemme tehneet yhden elämän suurista päätöksistä, kun pystytimme kotimme Voivalanrantaan. Meitä viehätti paikassa asumista ympäröivät puisto, kaunis maisema ja meri. Ensin meidät houkuteltiin tähän ihan oikeasti kauniiseen paikkaan ja juuri kun alamme kotiutua tulee kylmä suihku. Meille on kaavassa luvattu tämä ympäristö. Katsomme, että kaupunki on kuin toinen sopijapuoli. Sitä ei voi yksipuolisesti ryhtyä murentamaan. Ryhdyimme keräämään nimiä vetoomukseen, jossa vaadimme Voivalanarannan puistojen säilyttämistä. Kiersimme kaikki alueen asunnot. Ihmiset olivat suunnitelmista ja kaupungin menettelystä tyrmistyneitä ja ihmeissään. Monet hämmästelivät mitä Kaarinassa tapahtuu. Aiemmin talvella rannan vanhat kauniit puut saivat lähdön ja jäljelle jäi harvakseltaan rumimmat yksilöt. Ja nyt sitten tämä. Tiedämme, että alueemme pohjoisja länsipuolelle ollaan kaavoittamassa tai kaavoitettu paljon lisää tonttimaata. Se tietää asukasmäärän kasvua Voivalassa. Kesällä, kun uimaranta on paljon käytössä, se käy pieneksi eikä siihen kuuluvasta puistosta voi ottaa siksi piknik-aluetta yhtään pois. Yleinen etu on asetettava yksityisen rakennusyhtiön edun edelle. Ei voi olla yleisen edun mukaista luovuttaa puistoa tällaisesta paikasta rakentamiseen. Vetoomuksen allekirjoitti 98 prosenttia asukkaista. Kukaan ei ollut puistojen rakentamisen kannalla, mutta kaikki eivät halunneet nimensä näkyvän vetoomuksessa. Viesti on näin selvä. Me Voivalanrannan asukkaat vastustamme yksimielisesti kaupungin suunnitelmia muuttaa alueen kaavaa yhden rakennusyhtiön eduksi ottamalla puistoa rakennusmaaksi. Vaadimme, että Kaarinan kaupunki pitää meitä houkutelleesta Voivalanrannan puistomaisuudesta kiinni eikä ryhdy heikentämään alueen kauneutta. Kaikista suunnitelmista, joissa pyrkimyksenä on puistojen ottaminen rakennusmaaksi, tulee luopua. VESA TIRRI, TARJA HELENIUS JA ANNA-MARI RYHÄNEN, VOIVALANRANNAN ASUKKAAT Voivalanrannan puistoja ei saa rakentaa
19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 9. huhtikuuta 2016 KOLUMNI ON surullista seurata turkulaisen instituution alasajoa. Tarkoitan TPS:n jalkapallopuolen ahdinkoa. Saagaan on mahtunut vuosien varrella monenlaisia vaiheita. On ollut sankarisijoittajaa ja mestarivalmentajaa on haettu ulkomailta. On suunniteltu omaa stadionia. Oli aika, jolloin julistettiin, että SM tarkoittaa kultaa, mutta suunta olikin alaspäin. On ollut mestaruusjuhlaa ja putoamisitkuja. Milloin jalkapalloilijat ovat pelastaneet jääkiekkoilijat konkurssilta, milloin pelastajina ovat olleet jääkiekkoilijat. Tämänkertaisessa yllätyksessä yllättävintä on, että se tuli lähes kaikille yllätyksenä. Miten on mahdollista, että joukkueen tulobudjetista puuttuu puolet kuukausi ennen kauden alkua? Apua ahdinkoon haetaan joukkorahoituksesta. Ojenna karttuisa kätesi tai homma päättyy tähän. Stadionkiista tuntuu nyt sivujuonteelta, vaikka se on kaiken ydin. On vaikea myydä ideaa joukkueesta, josta ei tiedä missä se pelaa. Enää ei tiedetä edes sitä, pelaako se ollenkaan. Epäilemättä on paljon niitä, joille mustavalkoinen raitapaita merkitsee paljon. Mutta kuinka paljon heitä on? OSA empii. Onko avusta enää mitään hyötyä tässä vaiheessa? Tulee mieleen tamperelaiskasku 1980-luvulta. Tapparan maalivahti Jari Halme oli kuuluisa siitä, etteivät kiekot pysyneet hanskassa. Halme meni Alkoon ja pyysi pulloa tiskillä. ”Ei onnistu”, sanoi myyjä. ”Miksei”, ihmetteli Halme. Rahaa oli, eikä käytöksessä ollut vikaa. ”Pudotat sen kumminkin”, tokaisi myyjä. Miksi antaa rahaa FC TPS Turku Oy:lle, jonka nykyjohto on ajanut umpikujaan. Hukkaatte sen kumminkin. LASSE VIRTANEN Pudotat sen kumminkin Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T KYSYITTE lehdessänne, millainen on paras puuro. Pistän veteen keitetyn luomuruishiutalepuuron alle itse poimimiani jäisiä mustikoita pakastimesta (puuro jäähtyy nopeasti) ja päälle joko itse valmistamaani pakastemansikkasurvosta, luomuhedelmiä tai -hilloa. Annoksen kruunaa pari ruokalusikallista turkkilaista jogurttia, pikkumitallinen kanelia sekä jokunen pekaanipähkinä. Joka-aamuinen juhla-ateria ja myös terveellinen! VIRPI VERKASALO Tässä juhlava aamupuuroni VERONKIERROT ovat tulleet ilmi. Tuppaa ihmetyttämään ja suututtamaan tämä mantra jota kansalle syötetään, että malttia palkkoihin ja kansa kyllä ymmärtää leikkaukset. Ei muuten ymmärrä. On se kumma, miten osa kansasta saa elää kuin villissä lännessä, kenenkään siihen puuttumatta, mutta kun tavallisella duunarilla on vaikka 40 euroa verovelkaa, niin se otetaan vaikka ulosoton kautta. Sanotaan, että ilmitullut veronkierto on ihan laillista. Mielestäni ei varmasti ole. Kun tiedetään, että mukana on myös useita suomalaisia, niin varmasti taas löytyy joku äkämä tai pykälä jonka varjossa salataan suomalaisten veronkiertäjien nimet. Nämä tiedot pitää saada ulos ja ilmi jokaiseen mediaan. Niin kutsutut asiantuntijat puhuvat ja vähättelevät koko asiaa, ihan kuin sillä ei olisi mitään merkitystä. Tältä varakkaalta osalta puuttuu täysin sellainen asia kuin moraali. Kansalta leikataan ja joku osa pimittää miljoonia euroja veroja ja sekö muka on laillista. Maailman touhu on menossa siihen suuntaan, että yhteiskuntarauha väistämättä horjuu. Ei ole muuta mahdollisuutta, kun vähänkin seuraa tapahtumia meillä ja maailmalla. Neuvonkin kaikkia pienyrittäjiä, että pimittäkää veroja minkä kerkiätte, koska sehän on laillista, siltä se ainakin näyttää ja eihän se voi olla ainoastaan rikkaan etuoikeus tehdä näin. Emmekö me eläkään demokraattisessa yhteiskunnassa? JUSSI KUJANPÄÄ Emmekö eläkään demokratiassa?