JO V Tässä numerossa Oikotie-asuntoliite DESTA 1981 UO REMP I Aamuset KA I Kaupunkimedia HT SE PA U P U N KILE Lauantai 9. elokuuta 2014 | Nro 58 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turusta kasvoi elokuva- ja televisiotuotantojen kaupunki. 8XVL DPPDWWL XXWWD RVDDPLVWD LWVHVL WDL W\|VL NHKLWWlPLVWl YDL QlLWl NDLNNLD" Aamuset ? /|\Gl +\Yl Koulut& kurssit /LVll QHWLVVl YDOPHQQXVVDLOD IL Sivut 11–27 Rexin kesä Lihakset käyttöön Rehtorin kesä ei ole pelkkää riippumatossa löhöämistä. Ennen koulujen alkua täytyy hoitaa monta asiaa. Koulut&kurssit s. 24 Laulukurssilla laulamistakin tärkeämpää on oppia tuntemaan oma keho ja hallitsemaan lihaksia. Koulut&kurssit s. 23 6CPUUKVKKOK
)RXQGDWLRQ RVLR *\P ,QVWUXFWRU RVLR 3HUVRQDO 7UDLQHU RVLR MD /XH OLVll NRXOXWXNVLVWD LOPRLWWDXGX RVRLWWHHVVD LQIR#IDI À ZZZ IDI À /LVlWLHGRW Lasten motocross-koulussa otetaan ensiaskeleet moottoripyörien maailmaan asian- %%
Maasai-heimon jäsen, säveltäjä, kirjailija, taidemaalari ja kullankaivaja. Matti Rag Paananen on näitä kaikkia. Kaupunki s. 8 NRXOXWXV HOlPlQWDLWRYDOPHQWDMDQ7XUXVVD DONDD V\\VNXXVVD % # " " " & & !
!
# " $$$
Koulun penkille Helposti maistuvaa Erikoisnumerossa asiaa muun muassa äänenkäytöstä ja motocross-koulusta. Ja paljon muusta. Koulut&kurssit s. 11–27 Loppukesän auringosta nauttiessa eväiksi sopivat vaikkapa lohileivät ja uppokeitetyt munat. Maku&nautinto s. 28 .+ )4+&+
5-" $ 2" 5'% ' )9 * "+ +++++++++++++++++++++++++++++++++ / ) + 49+&+
5-" $ 2" 6 #' )3 * "+ +++++++++++++++++++++++++++++++++ /& )&+ 4/+)9+ ,6 -
2 Lauantai 9. elokuuta 2014 AAMUSET 5DNNDXGHQ DLND NLKODW lW H O 6L DVWL $OHQQHWXW NLKODW DONDHQ ½ 0XLVWD P\|V S|\WlKRSHDWDUMRXNVHPPH 2VWDPPH URPXNXOWDD . J . J
/LQQDQNDWX S
DY DUN OD VXOMHWWX KRSHDWLLPL#JPDLO FRP
3 AAMUSET Lauantai 9. elokuuta 2014 B V::.CH. C ` +H:: .C B < BTMTeBTTe . ! , .
! $ $$ (,
!
' ! .
( (, , (,
,,.
% !
.
$ 0 *00
!,(
. & 0-0 )-0 "" ! # (, ,'#!&
///&(, ,'#!& ///& ! '
%
.(&
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 9. elokuuta 2014 Tack… KYSELYN tamperelaiset huolissaan läheistensä juomisesta (TS 6.8.). Kyllä Turussa ollaan enemmän huolissaan omasta juomisesta ja etenkin omista juomista. NETTIPOLIISI Marko Forssin mukaan some vastaa sataa Hannu Karpoa. Suomalainen turkisteollisuus ainakin voi hyvin, jos kaikille saadaan vielä asiaan kuuluva karvalakki. Pääkirjoitus 9.8.2014 Perustutkimusta kirkkohiekalla TURUSSA tehdään parhaillaan poikkeuksen kiinnostavaa arkeologista perustutkimusta. Ravattulan Ristimäellä Kaarinassa kaivetaan elo- ja syyskuussa esiin Suomen varhaisinta löydettyä kirkkorakennusta. Tarkoituksena on selvittää, milloin se on rakennettu. Tiedetään jo, että se on hylätty 1230-luvulla. Keskiaikatutkijat koettavat täsmentää ajankohtaa, jolloin Turku on perustettu. Hetki näyttää olevan 1300-luvun alussa (Historiallinen aikakauskirja 1/2014). Mutta edelsikö sitä Aurajoen rannalla kaupallinen tai uskonnollinen tukikohta, kauppa-asema tai dominikaanikonventti? Sitä ei tiedetä. Kaupunki alkoi laajentua vasta 1360-luvulla, myös joen yli Aninkaisten kortteliin. Turku alkoi kasvaa, vaikka muualla väkiluku väheni mustan surman takia. PALLOILU kunniaan. Yle näyttää syyskuussa lentopallon ja koripallon MMkisoja urakalla syyskuussa ja vielä verorahoin. Urheilun rakastajat diggaavat ja vihaajat saavat narisemisen aihetta kahvipöytäkeskusteluihin. MIKSI Ristimäen kirkko hylättiin? Jo 1200-luvulla tehtiin kuntauudistusta. Se oli seurakuntauudistus. Pieniä kappelikirkkoja tai kyläkirkkoja yhdistettiin, kun 1230-luvulta alkaen organisoitiin pitäjiä. Kaarinan, Maarian, Liedon ja Raision kantapitäjät syntyivät. Keskuspitäjällä oli kirkko, vähitellen kivinen sellainen, ja pappi. Kyläkirkkoja ei tarvittu. Ne hylättiin, kun keskitettiin. Kantapitäjät ovat pitäneet puolensa tähän päivään asti. Se on hämmästyttävää, sillä aika on jo kokonaan toinen. Maaria on tosin ehditty liittää Turkuun, mutta muuta merkittävää ei ole juuri tapahtunut. Odotellaanko seuraavaa muutosvaihetta vielä 800 vuotta? Aurajokilaaksossa oli useita kyläkirkkoja – pieniä puisia, lankkulatti- alla varustettuja. Niistä vasta ensimmmäinen on löydetty, eikä välttämättää vanhinta. Muita ei ehkä löydetäkään, n, sillä perustutkimusta ei rahoiteta. a. Rikkaalla Suomella ei ole varaa sellvittää, miten ja milloin kristillinen n kirkko organisoitui Suomessa. KAIVAUKSIA rahoittamaan on perustettu Suomen muinaistutkimuksen tuki ry, joka myy postimerkkejä, postikortteja, Tpaitoja ja pullotettua kirkkohiekkaa. Aktiivit tekevät mitä voivat, mutta on häpeällistä, että perustutkimuksen yhteiskunnallinen rahoiitus on nollassa. LASSE VIRTANEN N Seniori Studentti MAUNO SAVOLAINEN KENNETH LIUKKONEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. on kääntäjä ja järjestöaktiivi. DEBATTI TAAS lirahti. Ensin Norilsk Nickel lurautti pienet nikkelit Kokemäenjokeen, sitten Boliden ynnäsi siihen 122 kiloa kuparia. Samasta joesta Turku ottaa raakavetensä ja puhdistaa sen juomavedeksi. Eikun maistelemaan. VENÄLÄISOMISTAJIEN on huhuttu tarjonneen kunnon diiliä Teemu Selänteelle. Tuollainen 150 000 euron viikkopalkka on ilmeisesti ihan okei kaapin päällä olevalle urheilijalle, mutta jos yritysjohtaja kuittaa saman verran vuodessa, se on suurta riistoa. LUKIO maksaa opiskelijalle useamman tonnin kolmen vuoden aikana (HS 7.8.). Samaan aikaan lapsiperheiden tukia supistetaan. Kohta opiskelu on rikkaiden etuoikeus Suomessa? MIKSI yhteiskunta tukee taidetta? LIUKKONEN: Joskus puhutaan siitä, että taiteen tukeminen on vain herrojen fiinistelyä ja, että taide on korkeakulttuuria, ja kansa ei niinkään välitä taiteesta. SAVOLAINEN: Älä puhu tuollaisia. En ole käynyt sellaisessa kodissa, jossa taidetta ei olisi. Taidetta on lähes joka paikassa. Mitä taidetta pitäisi mielestäsi tukea ja mikä on tukemista? KL: Taiteen tukemista on jo nuorten bändiharrastusmahdollisuuden tukeminen. Sekin on luovaa toimintaa. MS: Yksi osa taiteilijoista elää vääristymän avulla. Meillä tuotetaan ja koulutetaan liikaa taiteilijoita kansakuntaan nähden, ja jo se vääristää. Ne ihmiset eivät voi elää ilman tuettuna olemista. KL: Koetko että taiteilijan pitäisi tehdä ansiotyötä ja vapaa-ajallaan tehdä taidetta? MS: Eihän se niin voi mennä. Ei ole parempaa ja irrottavampaa tilannetta, kuin päästä taiteilemaan, tehdään sitten kahta työtä tai päätoimisesti. KL: Sinä et siis erottele niitä? MS: En missään nimessä. KL: En minäkään. Kannustan jokaista tekemään myös jotain luovaa. Haluaisin tietää, mitä taide merkitsee yhteiskunnalle. Mitä esimerkiksi museot, joissa on veistoksia ja maalauksia, tuovat meille? Vai onko taiteen tekemisessä ydinasia kuitenkin se tekeminen ja ilmaisu, ja toisarvoista sen kokeminen? MS: On säälittävää, että huipputaide makaa jemmassa, josta kukaan ei näe sitä. Taiteen pitäisi olla enemmän näytillä, mutta se ei ole mahdollista. Museot ovat kannattamattomia laitoksia. Meillä on monta muuta tapaa taiteen tukemiseen. Yksi kanava on ostaa taidetta. Olen kiusaantunut siitä, että meillä tehdään yli-ihannoivaa tai ylirealismitaidetta. KL: Taiteen kenttä on laaja ja laajenee, kun tulee uusia tapoja tehdä taidetta. Taiteilijan elämä on kovaa. Se on varmasti jopa kovempaa kuin keskiverto toimitusjohtajan elämä. MS: En vertaisi näin. Silloin menee vikaan. Siinä olet kuitenkin oikeassa, että meillä ei ole tarpeeksi kannattajia. Meillä on liikaa taiteilijoita, jotka joutuvat valitsemaan toisen uran. NIKKE NOUSUKAS …nej tack! .28/881?.27,,1 ? .217725,,1 72,0,6727$59,..(,7$ WXORVWLPLHQ YlULW ?FG '9' OHY\W ODVNLPHW ? WDUUDNLUMRLWWLPHW NDOHQWHULW ?SDSHULW ? ODPLQRLQWL NRSLRLQWL P\|V YlUL ? \P
5 AAMUSET Lauantai 9. elokuuta 2014 Tavoitteellinen, reipas ja tervettä kilpailuhenkeä omaava tiimipelaaja tartu tilaisuuteen ja anna äänesi Soneralle! Part of TeliaSonera Myynnillinen asiakaspalvelija (Sales Agent) Turku
Sonera Customer Channels vastaa asiakaskohtaamisista Sonerassa. Customer Channelsissa olemme lähellä asiakasta ja haluamme tarjota parasta, niin kasvokkain, virtuaalisesti kuin puhelimitsekin. Rakennamme ammattitaidolla kokonaisvaltaisen asiakaskokemuksen, asiakkaan on helppoa ja vaivatonta toimia kanssamme. Toimintamme kattaa palvelun ja myynnin kaikissa kanavissa. Teemme tiivistä yhteistyötä sekä Customer Channelsin sisällä että yli yksikkörajojen Soneran lupauksen lunastamiseksi. Kesän ollessa kuumimmillaan haemme nyt Soneralle Sales Agentteja kuluttaja-asiakaspalveluun Turkuun. Työt alkavat elo-syyskuussa kattavalla perehdytyksellä. Työsuhde solmitaan suoraan Soneran kanssa. Tehtävässä toimit käyntikorttina Soneran kuluttajapuolen asiakkaille. Työ on monikanavaista ja nopeatahtista myynnillistä asiakaspalvelutyötä yhdessä Suomen suurimmista kuluttaja-asiakaspalveluista, jossa sinulla on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä asiakaskokemuksen vaikuttajana. Sales Agent -roolissa pääset aitiopaikalle palvelemaan asiakasta nykyaikaisella, ilahduttavalla tavalla. Työntekijämme ovat asiakaspalvelun hyviä tyyppejä, niitä iloisia ja spontaaneita, joilla riittää huumoria kiperissäkin tilanteissa. Sales Agentilta odotamme aktiivista ja tavoitteellista otetta työhön. Olet jo mahdollisesti antanut näyttösi tuloksellisesta ja asiakaslähtöisestä palvelutyöstä. Olet sosiaalisen median aktiivikäyttäjiä ja omaksut eri ympäristöjen ja kanavien perusperiaatteet nopeasti. Olet hakemamme henkilö jos sinulla on asennetta, myyntihenkisyyttä sekä kiinnostusta ajatella asiakkaan parasta! Sinulla on ratkaisukeskeinen asenne ja rohkeus tarttua asiaan kuin asiaan. Pystyt hoitamaan useita asioita samanaikaisesti ja kommunikoimaan selkeästi. Olet täysi-ikäinen, puhut sujuvasti molempia kotimaisia kieliä ja sinulla on valmius kommunikoida myös englannin kielellä. Työ on arkisin tehtävää vuorotyötä (ei yövuoroja) kilpailukykyisellä palkalla ja hyvillä henkilöstöeduilla.
Soneran asiakaspalvelussa pääset työskentelemään asiakasrajapinnan ydinjoukkueeseen. Työskentelet vahvan brändin parissa ja pääset mukaan nopeasti muuttuvan toimialan kehitykseen. Lisätietoja työstä saat Barona Palvelut Oy:n henkilöstökonsultilta Antti Kinnarilta +358 50 375 5578. Jätäthän hakemuksesi ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen Baronan rekrytointijärjestelmän kautta 17.8.2014 mennessä osoitteessa: http://www.barona.?/tyonhakijalle/avoimet-tyopaikat Vain Baronan rekrytointijärjestelmän kautta tulleet hakemukset käsitellään. Käy tutustumassa meihin soneralaisiin! http://www.pinterest.com/sonerassa/
AAMUSET 6 UUTISET Sinilevän määrä vähenee LOUNAIS-SUOMEN sinilevätilanne on parantunut. Aikaisemmin varsinkin merialueilla levähavaintoja tehtiin runsaasti. Sinilevää on havaittu vähäisiä määriä muutamilla eteläisellä Saaristomerellä, mutta runsaasti tai erittäin runsaasti levää ei ole enääesiintynyt. Sinilevää on havaittu hieman myös Rymättylän Kirkkojärvessä, Ruskonjoessa Merttilässä, Merimaskun Kirkonsalmessa sekä Paraisten Seilissä ja Utössä. Esiintyykö Turku edukseen täällä kuvatuissa elokuvissa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 9. elokuuta 2014 Ilkka Lappi Uusimman Vares-filmin kuvaukset päättyivät perjantaina. Elokuvaa kuvattiin muun muassa Vallihaudankadulla. Helle pidentää uimakautta KUPITTAAN uimalan aukioloaikaa jatketaan helteiden takia viiden päivän ajan. Ispoisten rantavalvonta jatkuu myös viikon tavanomaista pidempään. Kupittaan maauimala on avoinna vielä maanantaista perjantaihin 11.– 15. elokuuta kello 12–18. Rantavalvontaa jatketaan Ispoisissa 11.–17. elokuuta maanantaista perjantaihin kello 12–19 ja viikonloppuna kello 11–18. Rantavalvontaa ei ole valvojan lounastaukojen aikana eli noin kello 13.30–14. Ekvallan ja Saaronniemen rantavalvontakausi päättyy sunnuntaina 10. elokuuta. Rantoja on valvottu kesäkuun alusta asti päivittäin kello 11–18. Rannoilla on ollut tähän mennessä valvonta-aikana noin 50 000 kävijää. Samppalinnan maauimala on avoinna 5. syyskuuta asti maanantaista torstaihin kello 6–20, perjantaisin kello 6–19 ja viikonloppuisin kello 8–19. Vaistentie auki liikenteelle SARAMÄESSÄ sijaitseva Vaistentie on ollut poikki liikenteeltä Paunankadun ja Kärmekallionkadun välillä 2. joulukuuta 2013 lähtien. Katkos on johtunut vesihuolto- ja kadunrakennustöistä. Vaistentie avataan linja-autoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön tiistaina 12. elokuuta. Tie on avattaessa murskepintainen. Muulle ajoneuvoliikenteelle tieosuus avataan syyskuun ensimmäisellä viikolla. Tieosuudella tehdään avaamisen jälkeenkin kadunrakennustöitä, muun muassa asfaltointia, reunatukien asennusta ja laatoitustöitä. Työn tilaaja on kiinteistöliikelaitos. Kohteen urakoitsijana on Turun Seudun Kuntatekniikka Oy eli Kuntec. Raninen arvioi Vares-filmien merkityksen Turulle ”valtavaksi”. – Taksikuskeille järjestettiin näytös, jossa olivat mukana muun muassa Reijo Mäki ja Antti Reini. Taksikuskit ovat loistavia oppaita. Heille näytettiin, että tässä kuvattiin tätä ja annettiin sisäpiiritietoa. He kertovat sitten asiakkailleen. – Voisi puhua Vareslandiasta tai Vares-kaupungista. Leffojen kaupunki Turun seudulla tehdään tänä vuonna ainakin kuusi pitkää elokuvaa LASSE VIRTANEN TURUN seudusta on kehittynyt merkittävä elokuvakaupunki. Länsi-Suomen elokuvakomissio perustettiin vuonna 2003. Sen jälkeen Turussa ja lähistöllä on kuvattu jo yli 40 elokuvaa ja televisiosarjaa. Turussa on työstetty tänä vuonna jo viittä elokuvaa. Kuudennen, Luokkakokouksen, kuvaukset käynnistyvät kohta Naantalissa. Mika Kaurismäki on ollut asialla kahdesti (The Girl King ja Elämältä kaiken sain), Petri Kotwica (Henkesi edestä) ja Johanna Vuoksenmaa (Viikossa aikuiseksi) kerran. Kaikkien aikojen elokuvavuosi oli 2010, jolloin Turussa kuvattiin kuusi Vares-elokuvaa. – Se on aivan huippuvuosi. Voi olla, että samaan päästään myös tänä vuonna, laskee elokuvakomissaari Teija Raninen Länsi-Suomen elokuvakomissiosta. Turussa on tänä vuonna kuvattu lähes koko filmi kaikissa produktioissa. – Yksittäisiä päiviä on kuvattu muualla. Alan ammattilaiset ovat työllistyneet. Firmat ovat saaneet kauppaa. Uusia yrityksiä on päässyt palveluillaan mukaan. Olemme vaatineet tuotannoilta, että täältä on todella ostettava kaikki palvelut, sanoo Raninen. RANISEN mukaan myös syksyyn on kiinnostusta, mutta filmien rahoitus ei ole vielä varmistunut. – On tullut paljon yhteydenottoja ja neuvotteluja käydään. Varestakin odotettiin aika kauan. Mietinnässä oli, että olisi tehty enemmänkin kuin tämä yksi filmi, mutta realiteetit täytyy ottaa huomioon. Ollaan iloisia siitä, että nyt tehdään yksi ja toivotaan, että ensi vuonna tehdään enemmän. Puolalanmäen arvorakennukset suojeltaviksi LASSE VIRTANEN KAUPUNKISUUNNITTELU- ja ympäristölautakunta käsittelee tiistaina Puolalanmäen asemakaavan- ja tonttijaon muutosehdotusta, joka suojelisi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön ja alueen arvorakennukset. Katu- ja kulkuväyliä tarkistetaan ja osoitteistoa selkeytetään nimeämällä kulkuväylät. Kaupunginvaltuuston vuonna 2001 hyväksymässä yleiskaava 2020:ssä alueelle ei esitetty suojeluarvoja. Nyt suojeltavaksi esitetään kaava-alueella oleva arvokas rakennuskanta ja myös taidemuseon portaikko. Arvorakennuksia ovat muun muassa 1900-luvun alussa valmistunut kansallisromanttista tyylisuuntaa edustava graniittipintainen arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema Turun taidemuseon rakennus. Puiston länsiosassa Rauhankadun päässä ovat osittain 1700-luvulta peräisin olevat Turun palolta välttyneet puurakenteiset Iso-Puolalan talot.
$ '$ $$ ( $$'( ' $ $
Puisto ja sitä ympäröivä rakennuskanta muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden, johon kuuluu myös Rauhankadun alkupäässä sijaitseva 1900-luvun alussa yksityisasunnoksi rakennettu kolmikerroksinen, mutta hotellina toimiva, arkkitehti Alex Nyströmin suunnittelema jugendrakennus. Alueen omistaa Turun kaupunki lukuun ottamatta yksityisomistuksessa olevaa Park Hotellin tonttia. Turun kaupunkiseudun maa-
' '
$ kuntakaavassa Puolalanmäen puistoalue ympäröivine rakennuksineen ja Aurakadun katualueen osa ympäröivine rakennuksineen on suojeltu. Alueella on voimassa useita asemakaavoja, joista vanhin on peräisin vuodelta 1897 ja tuorein vuodelta 1989. Suojelun osalta suurin osa kaavoista ei ole enää ajan tasalla. Puolalanmäen puisto perustuu arkkitehti C.L. Engelin vuonna 1827 kaupunkipalon jälkeen laatimaan asemakaavaan.
$ ' – Pyrimme tuotteistamaan ja saamaan myös elokuvamatkailupalveluita. Yritämme miettiä uusia keinoja, miten firmat pääsisivät mukaan. UUSIMMAN Vares-elokuvan, Sheriffin, kuvaukset päättyivät perjantaina. – On tämä jo yli kymmenes Solar Filmsin leffa, joka tehdään Turussa. Kyllähän me tykätään olla täällä. On hyvät lokaatiot, paikat, joita ei ole käytetty filmeissä. On hyvää porukkaa. On helppo saada ekstroja, loistavia karaktäärejä. Helsingissä voi käydä niin, että avustaja on ollut jo viidessä leffassa aikaisemmin. Alkaa erottua joukosta. Sehän ei ole avustajan tehtävä, arvioi vastaava tuottaja Markus Selin. – On parkkipaikkoja kuvausautoille ja pystyy sulkemaan katuja. Touhu on tehty joustavaksi. Ei ole ruuhkia ollenkaan. Pisin ruuhka jossa olen ollut, on katuvaloissa yhden punaisen verran. Selinin mukaan Solar Films aikoo tehdä Turussa joka vuosi jotain. – Ensi vuodeksi on jo suunnitelmia, mutta ei vielä tiedä, mitkä menevät rahoituksellisesti läpi. $ $' %" ' &%% )
! '
AAMUSET 8 KAUPUNKI Aulagalleriassa Bryggmanin teoksia VARSINAIS-SUOMEN liiton Aulagallerian syksyn ensimmäinen näyttely esittelee Erik Bryggmanin (1891– 1955) Bryggmanin rakennuksia Turun seudulla 17 näyttelytaululla. Mukana on keskustan klassistisia ki- vitaloja, huviloita eri ajoilta, julkisia rakennuksia, 1950-luvun kivitaloja sekä Ylösnousemuskappeli ja Pansion laivateollisuuden asuintalot. Näyttely on esillä 30. syyskuuta asti. Se on avoinna arkisin kello 9–15. Koska kesä päättyy? Ratkaiseeko lämpömittari vai kalenteri? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TS Arkisto Lauantai 9. elokuuta 2014 KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Matti ”Rag” Paananen kiittää jammauksen päätteeksi ruokatunnilla olleita telakkalaisia kuulijoitaan, joista suurin osa piti ragtime-tuokiosta Matin tapaan. Kuva on julkaistu ensimmäisen kerran TS-Extrassa 9.4.1983. Kaisa Leppänen, Linnankatu. Neutraalia ja ajatonta –TYYLINI on aika klassinen. Yritän olla ajaton enkä niinkään seuraa trendejä, kertoo Kaisa Leppänen, joka pitää etenkin jakuista. – Ostan vaatteita aika edullisista paikoista kuten H&M:stä. Lisäksi Lindex on uusi suosikkini. Ostan vaatteita yleensä tarpeeseen. Jos on ylimääräistä rahaa, jota harvoin on, sillon teen heräteostoksia. Leppänen suosii vaatteissaan neutraaleja värejä. – Käytän myös mustaa. Välillä tosin repäisen ja ostan jotain kirkasta ja värikästä. Materiaaleihin en niinkään kiinnitä huomiota. Kenkien osalta suosikkeja ovat ballerinat. – Niissäkin värit ovat aika neutraaleja. Mustia minulla on aika paljon. Ne sopivat kaiken kanssa yhteen. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Taiteen moniottelija Matti Rag Paananen on myös maasai-heimon jäsen ja kullankaivaja HEIKKI MÖTTÖNEN TULEVA taiteilija Matti Paananen syntyi Turussa muutama viikko ennen talvisodan alkua. Nuori Matti pääsi musiikin maailmaan sisään pianisti Asser Paasimaan ja kapellimestari Arvo Airaksisen arvokkaissa opeissa. Paanasesta kehittyi monipuolinen musiikkimies ja taiteilija, mutta parhaiten hänet tunnetaan ehkä kuitenkin säveltäjänä. Hän on sävellystöidensä päälle myös pianisti, runoilija, kirjailija, taidemaalari ja sovittaja. Tästäkin listasta jäi varmasti jotain uupumaan. Paananen teki pitkään myös huumeidenvastaista valistustyötä. Siihen kimmokkeen antoi omaa perhettä kohdannut tragedia. Paanasen tuotannossa on otettu kantaa myös muihin maailmaa kosketteleviin asioihin, kun Amazonin sademetsien suojeluun tai rasismiin. Paanasen ura alkoi 1960-luvun alussa ravintolapianistina. Paanasen pumppu soitti jazzia ja ragtimea, josta muotoutui myös miehen itsensä lempinimi. Sittemmin alkoi kiinnostaa myös säveltäminen. Paananen on säveltänyt seitsemän kokonaista sinfoniaa sekä lukemattoman määrän pienempiä kokonaisuuksia. Eräitä hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Anneli Saariston tulkitsemat Federico Garcia Lorcan runoihin sävelletyt laulut. Paananen on tehnyt yhteistyötä myös Vesku Loirin kanssa ja hän sävelsi vuonna 1975 musiikin Turussa kuvattuun Rakastunut rampa -elokuvaan. Yksi hänen pääteoksistaan on tuhat ja yksi osaa sisältävä sarjasävellys, Tuhannen ja yhden yön laulut. Paanasen musiikilliseen käsittelyyn on päässyt myös raamatun kaksitoista ensimmäistä lukua. KAIKEN tämän lisäksi Paananen on seilannut merillä ja ollut kullankaivajana. Hänen asuinympäristönsä ei ole rajoittunut Turkuun, vaan mies on majaillut myös Karibian saaristossa, Amazonin viidakossa sekä Afrikassa, jossa Paananen kastettiin vaimonsa kanssa maasai-heimon jäseneksi. Eksoottinen ympäristö on poikinut myös aiheita sävellyksiin, kuten Robinson Crusoe -sinfoniaan. Paananen on maalannut vuodesta 1978 satoja teoksia ja pitänyt lukuisia näyttelyitä. Hirvensalossa on ikioma taidegalleria Ragala. Monipuolinen taiteilija on kirjoittanut myös kuusi kirjaa, joista viimeisimmät ovat parin vuoden takaa. Ja onpa Paananen päässyt myös Guinnessin Ennätyskirjaan. Hänen sarjasävellyksensä Vuoden päivät oli 1990-luvulle asti maailman pisin yhtenäinen sävelkokonaisuus. MATTI Rag Paananen sai Turun kaupungin taidepalkinnon vuonna 1985 sekä valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 1999. TÄYSOSUMA Laatoilla merkityt OONA KARHUNEN Tapani Teittinen Turku säästää, äkin. mutta että jalkakäytävist Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TURUN kansallisen kaupunkipuiston perustamispäivänä 5. kesäkuuta 2013 paljastettiin perustamiskivi Aurajoen länsirannalla, Förin läheisyydessä. Laatassa on Turun kansallisen kaupunkipuiston perustamistiedot. Tänä vuonna kansallisen kaupunkipuiston ensimmäisen syntymäpäivän kunniaksi asennettiin kymmenen kuparilaatalla merkittyä kiveä lisää kertomaan kaupunkipuiston merkittävistä kohteista. Martinkirkolla kiven ja laatan voi nähdä Huovinkadun ja Temppelikadun risteyksen puistikon eteläkulmassa. Martinkirkon lisäksi laatta on Py- hän Katariinan kirkolla pääportin vieressä. Maarian kirkolla laatta on Sorolaisenkadun puoleisen portin vieressä. Vanhalla Suurtorilla laatan voi bongata puu-Pinellan edustalla, MEIDÄN MAILLA Aurajoen puolella. Samppalinnanpuiston laatta sijaitsee Petreliuksen muistomerkin ja näköalatasanteen lähellä, polun vastakkaisella puolella. Urheilupuiston laatta taas on tenniskentän ja Olympiasaunan välissä. Puolalanpuistossa laatta on Taidemuseon vieressä, Aurakadulta katsoen vasemmalla puolella. Mannerheiminpuistossa laatta on sijoitettu Puutarhakadun ja Puistokadun risteyksen rinteeseen. Turun linnan puistosta laatta löytyy Linnankadun jatkeelta. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
AAMUSET 10 URHEILU Mitä odotat TPS:lta alkavalla kiekkokaudella? Entä Tutolta? Santalahti haastaa Aallon Lohjalla LOKAKUUSSA käytävään Lohja Fight Nightiin on kiinnitetty thainyrkkeilijä Jussi Santalahti. Turku Thaiboxing Clubin nuorukainen on kärsinyt loukkaantumisista viime aikoina, mutta on nyt kuntoutunut. Santalahti kohtaa kesällä paluun tositoimiin tehneen Porvoon Ville Aallon. Alustavasti kortille on turkulaisista kiinnitetty myös Pasi Luukkanen, mutta kokeneelle miehelle ei ole vielä löytynyt vastustajaa. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Tara Jaakkola Lauantai 9. elokuuta 2014 Kohti isoa tavoitetta ÅBORAAKKELI Sunnuntaiset mitalikahvit? SUOMEN virallinen tavoite tiistaina alkavissa yleisurheilun EM-kisoissa on kaksi mitalia. Vaikka esimerkiksi Minna Nikkaselta (kuvassa) ja Nooralotta Neziriltä sopii odottaa hyviä suorituksia, mitaliodotukset on ladattu päätöspäivään. Sunnuntain aikataulussa, kaiken lisäksi peräkkäin, ovat suomalaisten suuret toivot. Naisten 3000 metrin esteiden loppukilpailu päättyy samaan aikaan kuin miesten keihään finaali alkaa. Parhaassa tapauksessa suomalainen yleisurheilumaine hilataan jälleen muutamassa minuutissa rotkosta kirkkaaseen päivänvaloon. Toivoa kuitenkin sopii, että mitalitili on auki ennen sunnuntaita. Muutoin menestysnälkäisen kansan odotukset ja toiveet ovat jälleen painamassa suomalaista urheilijaa tilanteeseen, jossa yleisön silmissä suoritusta tärkeämpää on tulos. ILKKA LAPPI TPS:n naisjalkapalloilijoiden kausi on ollut kaksijakoinen TPS:N naisjalkapalloilijoiden kausi on ollut varsin kaksijakoinen. Kahden voiton jälkeen seurasi pitkä kuiva kausi. Kymmenen seuraavan pelin aikana joukkue voitti vain kerran. Kesän edetessä pisteitä on alkanut ropista. Edellisestä neljästä pelistä TPS on voittanut kolme ja pelannut yhden tasan. Kun naisten liiga jäi alle 20-vuotiaiden MM-kisojen vuoksi tauolle, TPS:n nuorella joukkueella on kauden iso tavoite, ylempi loppusarja, omissa käsissä. Tauolle TPS lähti kuudentena kaksi pistettä edellä lähintä uhkaajaa NiceFutista. – Hyvän alun jälkeen tuli notkahdus, joka kesti valitettavan kauan. Pelillisesti emme silloinkaan olleet huonoja, mutta keskittyminen ei kestänyt täyttä 90 minuuttia, tuumii joukkueen päävalmentaja Sami Haltia. ottelua ennen jakoa ylempään ja alempaan loppusarjaan. TPS:lla on vastassaan vain yhden ottelun kauden aikana hävinnyt sarjakärki Åland United sekä Kokkola F10, joka toukokuussa voitti TPS:n 4-2. Toisaalta taukoa edeltäneet otteet, muun muassa Honka-ottelun voitto, kielivät siitä, että Palloseura pystyy haastamaan myös sarjan kärkijoukkueet. – Se vaatii hyvän keskittymisen ja tasapainoisen joukkuepelin, toteaa Haltia. Tauon TPS käyttää harjoittelun ohella lepäämiseen. Joukkue sai puolentoista viikon loman keskelle kautta, jonka jälkeen on kolme viikkoa aikaa valmistautua tärkeään loppukauteen. – Tämä oli ainoa paikka kesken kauden antaa vähän lomaa pelaajille. On hyväkin, että pääsevät jossain vaiheessa kunnolla irti jalkapallosta, Haltia sanoo. KUN MM-tauko elokuun lopussa päättyy, edessä on vielä kaksi kovaa AIVAN ongelmitta TPS ei loppukauteen pääse lähtemään. Opiske- ILKKA LAPPI TPS:n naisten ilmeet ovat muuttuneet hankalan alkukauden jälkeen aurinkoisemmiksi. Paikka ylemmässä jatkosarjassa on omissa käsissä. luiden alkaminen vei joukkueesta Hanna Ruohomaan ja Sari Tikkasen. Sekä Tikkanen että kymmenen maalia kauden aikana tehnyt Ruohomaa ovat nuoren joukkueen kokeneempaa kaartia. – Nyt on pari avauskokoonpanon paikkaa tarjolla. Ainakin näyttöpaikkoja on. Varmaan täytyy kuitenkin lisää pelaajia junioreista ottaa. Mutta kaiken kaikkiaan meidän tilanne on ihan hyvä, kertoo tauon aikana muun muassa B-junioreiden pelejä tarkkaillut Haltia.
% %
) % Selkänojaa puheille antaa käynnissä olevat MM-kisat. Onhan alle 20-vuotiaiden maajoukkueen mukana parhaillaan kolme Palloseuran pelaajaa. Haltia uskoo MM-kisojen kovien pelien näkyvän Sini Laaksosen, Julia Tunturin ja Ria Ölingin otteissa myös kotimaan kentillä. – Onhan siitä varmasti apua heille, että MM-kisoissa pelit ovat mahdollisimman kovia. Varmasti kisoissa olevat saavat lisää itseluottamusta sieltä, mikä auttaa myös TPS:aa, Haltia tuumii.
Aamuset 8XVL DPPDWWL XXWWD RVDDPLVWD LWVHVL WDL W\|VL NHKLWWlPLVWl YDL QlLWl NDLNNLD" Koulut& kurssit HOlPlQWDLWRYDOPHQWDMDQ NRXOXWXV DONDD V\\VNXXVVD 7XUXVVD /LVll QHWLVVl YDOPHQQXVVDLOD IL Sivut 11–27 Lihakset käyttöön Rexin kesä Vauhdin hurmaan Laulukurssilla laulamistakin tärkeämpää on oppia tuntemaan oma keho ja hallitsemaan lihaksia. Koulut&kurssit s. 23 Rehtorin kesä ei ole pelkkää riippumatossa löhöämistä. Ennen koulujen alkua täytyy hoitaa monta asiaa. Koulut&kurssit s. 24 Lasten motocross-koulussa otetaan ensiaskeleet moottoripyörien maailmaan asiantuntijoiden opastuksella. Koulut&kurssit s. 27 6CPUUKVKKOK
AAMUSET 14 KOULUT & KURSSIT Lauantai 9. elokuuta 2014 Opintotukea verkosta UUDEN opiskelijan kannattaa hakea opintotukea heti, kun on saanut tiedon opiskelupaikasta, neuvoo Kela. Hakemuksen liitteet voi lähettää verkossa. Opiskelija voi hakea opintotukea Kelan asiointipalvelussa www.kela.fi/ asiointi. Palvelussa voi hakea opintorahaa, asumislisää, opintolainan valtiontakausta tai aikuiskoulutustukeen liittyvää lainatakausta. Sähköisen hakemuksen voivat täyttää kaikki Suomessa tai ulkomailla opiskelevat. Verkon asiointipalvelussa voi myös lähettää hakemuksessa tarvittavat liitteet, kun on skannannut tai kuvannut ne. Opiskelija voi verkossa palauttaa, perua ja lakkauttaa opintotuen sähköisesti, hakea lisätukea sekä ilmoittaa tukeen vaikuttavista muutoksista. Hän voi tarkistaa palvelusta, paljonko opintotukea hän on nostanut ja mikä on vuosituloraja sekä tarkistaa opintolaina- ja koulumatkatukitiedot. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai älypuhelimen mobiilivarmenteella. Mobiilivarmenteen saa käyttöönsä omalta operaattoriltaan. Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta alkaen. Lapsille oma ensiapukerho SPR:N Turun osasto aloittaa Reddie Kids -kerhotoiminnan 3. syyskuuta. Kerho kokoontuu osaston tiloissa Kauppiaskadulla joka keskiviikko kello 17.45-19.15. Mukaan mahtuu 25 lasta ilmoittautumisjärjestyksessä. Tietoja toiminnasta on osoitteessa http://rednet.punainenristi.fi/ node/24769. Reddie Kids -kerho on 7-10 -vuotiaille lapsille suunnattu. Kerhossa opetellaan muun muassa ensiaputaitoja. Ahdistaako koulujen alku vai onko syksy uusien harrastusten aikaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Haku kiivaimmillaan Uusi nettipalvelu antaa tietoa vuokra-asuntojen hinnasta ja laadusta Riitta Salmi LASSE VIRTANEN OPISKELUKAUPUNGEISSA haetaan nyt kiivaasti asuntoja. Asialla ovat opiskelijat, jotka muuttavat opiskelupaikan perässä. Kymmenettuhannet opiskelijat etsivät itselleen uutta kotia. Lähes kaikki asunnonhakijat suuntaavat vuokramarkkinoille. Suurimpien kaupunkien vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hintatasosta saa tietoja uudesta ympäristöministeriön ja ARA:n yhteisestä asuntojenvuokrat.fi -palvelusta. Sen tiedot perustuvat KTI Kiinteistötieto Oy:n asuntovuokratietokantaan. Lähes kaikki toiselta paikkakunnalta tulevat opiskelijat hakevat ensiksi vuokra-asuntoa. Suurin ryntäys vuokra-asuntomarkkinoille on kesällä ja alkusyksystä, jolloin tiedot opiskelupaikoista ovat tulleet. Vuokra-asuntomarkkinoita kuumentavat myös oppilaitoksista valmistuneet, joiden asumisaika opiskelija-asunnossa päättyy. Ruuhka ja jonot sulavat yleensä vuodenvaihteeseen mennessä. Etenkin pääkaupunkiseudulla opiskelijaasuntojen kysyntä ylittää tarjonnan läpi vuoden. Uudet opiskelijat valloittivat Yliopistonmäen ja kuumentavat vuokra-asuntomarkkinat myös Turussa. – Opiskelija-asuntojen kohdalla tilanne on monilla paikkakunnilla edellisvuosien kaltainen. Helsingin alueella hakijoita on vuosittain sesonkiaikaan 5 000–7 000, Turussa syyslukukauden alkuun mennessä tulee vuosittain noin 3 000 hakemusta. Tampereella ja muilla suurimmilla opiskelupaikkakunnilla hakijoiden määrä vaihtelee 1 000–2 000 välillä, kertoo Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n asiamies Aija Tasa. VUOKRA on merkittävin valintatekijä. Hakijat ovat pääsääntöisesti hyvin tietoisia paikkakunnan vuokratasosta. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokria voi vertailla verkkopalvelussa, joka kattaa Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Lahden alueet. – Kyseessä on ensimmäinen palvelu, joka tarjoaa tuoretta, vertailtavaa hinta- ja laatutietoa vuokra-asunnoista kaupunginosien tarkkuudella. Tietoa voi etsiä esimerkiksi asunnon sijainnin, koon, huoneistotyypin, vuokran suuruuden sekä vuokrasopimuksen teon ajankohdan perusteella. Palvelu hyödyttää sekä vuokralaisia että vuokranantajia ja kattaa myös merkittävimmät opiskelijakaupungit, sanoo projektipäällikkö Pirjo Saksa ympäristöministeriöstä. Vuokran lisäksi kokonaiskustannuksiin vaikuttavat myös vakuutusmaksut ja matkakulut. – Vuokravertailussa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, mitkä erät sisältyvät vuokraan. Osalla opiskelija-asuntoyhteisöistä esimerkiksi vesi-, ja sähkökulut sekä nettiyhteys kuuluvat vuokraan, Tasa neuvoo. PALVELUN aineisto päivitetään kahdesti vuodessa KTI Kiinteistötieto Oy:n asuntovuokratietokannasta, joka perustuu ammattimaista vuokraustoimintaa harjoittavilta yrityksiltä kerättyihin vuokrasopimustietoihin. Asuntojenvuokrat.fi on osa ympäristöministeriön Asumisen ja Rakentamisen ePalvelut -hanketta, joka tarjoaa asumiseen ja rakentamiseen liittyviä asiointi- ja tietopalveluita verkossa. ;(5::026<3< ^^^ [HUZZPRV\S\TVUHRVP]\ULU Ä TVUH RVP]\ULU'NTHPS JVT )YHOLURH[\ I ;\YR\ 465( 260=<5,5 ] $! (3 $ !$ )0 # '# ] !2 . #*'/5 ] 44 ) . )! #5 3 3. )) ## ] 44 . #5 5<69,;! 44 ) . )! #+ .! #+'/5 . ! . #*'/5 .! #*'/5 5<69,; 1( (02<0:,; (SRLL[! .. . #+'/5 .( . . #+'/5 !2 .! #*'/5 ) ! .! # '/5 (SRLL[ RLZRP[HZV 3 3 # '# 1H[RV ,KPZ[`ULL[ 3 3 #* 2LZRP QH QH[RV[HZV[! !2) ) # '# ) ! # '# $ !$ #+'/5 !2 #*'/5 .( . # '/5 !2 0( ) .! #+'/5 3 3 .. ## ,KPZ[`ULL[! $ !$ . # '/5 !2 $ #*'/5 (02<0:,;! )HSL[[P ) . ! # '# . !. )! . # '/5 ) , . !. )! .! # '/5 5 Y`OTp . # '/5 1Haa QH[RV[HZV % & . # '/5 .! # ' % ! & )0 ' (SRLL[ QH[RV QH ,KPZ[`ULL[ 3HWZL[ 5\VYL[ QH (PR\PZL[ Z``ZS\R\RH\ZP ZP 6WL[[HQH[! ! ! 10 00 !
16 Koulut&kurssit Lauantai 9. elokuuta 2014 AAMUSET Tunnetta metsästämässä Dramagunin runokurssilla keskitytään tekstin tulkitsemiseen Ilkka Lappi viikossa. Monet ovat sanoneet saavansa kurssista energiaa. Usein myös runo muuttuu lukijan mielessä, kun tekstin herättämiä ajatuksia pohtii. – On aika henkilökohtainen kysymys, miten ihminen haluaa tekstin esittää. Mutta aika usein käy niin, että jos kurssin alussa on ollut joku lähtökohta tekstiin, niin kurssin aikana se muuttuu ja sitä päätyy esittämään eri tavalla kuin aluksi ajatteli, Rantanen kertoo. ILKKA LAPPI USEANA syksynä Mikko Rantanen on järjestänyt runokursseja, joilla keskitytään kirjoittamisen sijaan ensisijaisesti runojen lausumiseen. Kurssilla ei analysoida tekstiä puhki vaan keskitytään enemmän runon herättämiin tunnetiloihin. – Mielestäni runoon pitää liittää tunne. Miksi se runo on lukijalle tärkeä, miksi se koskettaa? Miten se tunne saadaan ihmisestä ulos, on kurssilla keskeistä, Rantanen toteaa. – Kurssilla pyritään unohtamaan runon alkuperä ja kirjoittaja. Sen sijaan etsitään tunnelmaa ja oloja, jotka lukijassa heräävät. Lausunnan tekniikkakaan ei ole niin tärkeää kuin runon herättämä sisäinen olo, hän painottaa. Olennaista Rantasen mukaan on, että runon esittäjä on kotonaan tilanteessa. Hyvää oloa haetaan muun muassa etsimällä päänsisäisestä maailmasta paikka, jossa viihtyy ja pyritään näin rikkomaan jäykkä esiintymistilanne. Rantanen karsastaa runouden ylevää mainetta. Mikko Rantasen vetämillä runokursseilla kurssilaiset saavat etsiä mieleisiään runoja, jotka koskettavat itseä. Kurssilaiset rakentavat lausuntaa tunteen kautta. Hänen mukaansa kuka tahansa voi runoja esittää omista lähtökohdistaan omalla tyylillään. – Runous ei ole mitenkään ylettömän hienoa tai eeppistä. Se on ihmisten puhetta ihmi- sille. Tavallaan kurssilla osallistujat tutkivatkin enemmän itseään kuin tekstiä. Runo on pohja, jonka päälle rakennetaan se esitys, joka kumpuaa esittäjän omista kokemuksista ja ajatuksista. RUNOKURSSIN suuri finaali on Varsinais-Suomen Runoviikolle koottava esitys, jossa kurssilaiset pääsevät yleisön eteen. Joka vuosi mukana on monia, joilla ei ole lainkaan aikaisempaa lausunta- tai eri- tyistä esiintymiskokemusta. – Olen huomannut, että runoista innostuneilla ihmisillä on kivaa keskenään, kun he pääsevät samanhenkisten ihmisten kanssa uppoutumaan runojen maailmaan kerran KURSSILLA luettavat runot ovat perinteisesti liittyneet johonkin tiettyyn teemaan. Aiempina vuosina esillä ovat muun muassa olleet Edgar Lee Mastersin Spoon River antologia sekä murrerunous. Tämänvuotisen kurssin teemana on vesi. – Vesi on aika laajasti runoudessa käytetty aihe. Siitä on tehty jopa tutkimuksia, miksi sitä käytetään niin paljon inspiraation lähteenä. Vesirunoutta on helppo lähestyä ja siitä on helppo löytää materiaalia, Rantanen perustelee. Dramagunin runokurssi alkaa 10. syyskuuta. Ilmoittautua voi Dramagunin nettisivujen kautta syyskuun alkuun asti. 7DQVVLNRXOX 6WXGLR 'DQFH (IIHFW /XNXMÀUMHVW\V V\NV\
18 Koulut&kurssit Lauantai 9. elokuuta 2014 AAMUSET Toivottua tukea Nuori yrittäjä tarvitsee sekä perinteistä että vapaampaa yritysneuvontaa Oona Karhunen OONA KARHUNEN VARSINAIS-SUOMEN Yrittäjissä toimiva YES Varsinais-Suomi tarjoaa yrittäjyyteen liittyviä palveluita. Yritysneuvontaan liittyen on aluepäällikkö Johanna Vainion mukaan liikkeellä sekä perinteistä neuvontaa että vapaampaa verkostoitumista. – Nuoret ovat itse tuottaneet vapaampaa neuvontaa. Vertaistuki ja sparraus muilta nuorilta yrittäjiltä ovat suuressa roolissa. Matala kynnys neuvojen hakemiseen on esimerkiksi nuorille yrittäjille kohdistetuissa tapahtumissa. Perinteisellä yritysneuvonnalla on paikkansa, kun mietitään vaikka veroja, Vainio kertoo. Perinteistä yritysneuvontaa tarjoaakin YES Varsinais-Suomen kanssa yhteistyötä tekevä Yrityspalvelupiste Potkuri. Neuvontaan sisältyy liikeidean arviointia, liiketoimintasuunnitelman tekemisen ohjausta sekä laskelmien tekemisen kanssa auttamista. – Neuvontaan on oikeutettu kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Liikeideoita meiltä ei kuitenkaan saa, vaan oman idean kanssa täytyy olla liikkeellä. Se, missä vaiheessa idean kanssa ollaan, ei ole merkityksellistä, kertoo yritysneuvoja Pirkka Hyssälä Yrityspalvelupiste Potkurista. TOIMINNAN aloittamiseen liittyvät ongelmat ovat monenlaisia jokaisen lähtötilanteesta riippuen. – Nuorten ongelmat tietysti liittyvät yleisesti ottaen juuri ikään. Kun kokemusta ei ole ja yhteistyöverkostot ovat vielä varsin suppeat, voi olla vaikeaa päästä liikkeelle. On kuitenkin hyvä muistaa, että samoihin ongelmiin törmäävät myös kokeneemmat starttaajat, Hyssälä sanoo. Vainion mukaan tärkeää on rohkeus tehdä ja jatkaa yrittämistä opintojen jälkeen. – Kun saa rohkeuden ja kipinän yrittäjyyteen, pitää ympärillä olla vahva tukiverkosto. Tärkeää on alusta alkaen aktiivisuus ja kontaktoituminen. Kannattaa käydä tilaisuuksissa, joissa on muita, jo oikeita yrittäjiä. Sieltä voi löytyä tilitoimisto tai tuleva asiakas. Hyssälän mukaan nuorten kiinnostus yritystoimintaan on Turun seudulla “ihan hyvää luokkaa”. – Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Potkurista käyneistä Projektiassistentti Miia Kaerala (vas.) ja aluepäällikkö Johanna Vainio YES Varsinais-Suomesta toivovat, että lapsia ja nuoria kannustettaisiin yrittäjyyteen jo pienestä pitäen. reilusta 400 asiakkaasta noin neljäsosa on ollut alle 30-vuotiaita. Se kuinka moni näistä perustaa yrityksen on tietysti toinen asia. Tänä vuonna Potkurin kautta yrittäjäksi ryhty- neistä noin 50 on ollut alle 30-vuotiaita. YES Varsinais-Suomen opettajille tarjoamien palveluiden kuten koulujen ja yritysten välisen yhteistyön tukemisen sekä Nuori yrittäjyys ry:n opinto-ohjelmien tavoitteena on sytyttää kipinä ja intohimo yrittäjyyteen jo nuorena. – Tarkoitus on, että nuoret ja lapset saisivat jo koulusta tiedot ja taidot, joita voisi hyödyntää työelämässä. Kosketus yrittäjyyteen pitäisi saada jo kouluaikana, kun voi vielä surutta kokeilla, Vainio sanoo.
.8172-8033$ 1,$ 7$166, $,.8,6%$/(77, .8566, '$1&( $$08-8033$ P\|V NRUWLOOD .81723,,5, 67(3 %2'< 6<9b9(1<77(/< 5(1728786 .$+9$.88/$ .8566, DONDD NXUVVL YLLNROOD 0$ NOR 0$ NOR 0$ NOR 7, NOR 7, NOR .( NOR .( NOR 72 NOR 72 NOR 72 NOR 3XURSHOORQ NRXOX 3XURSHOORQ NRXOX 7XUXQ 5LHQQRQ NHUKR 7XUXQ 5LHQQRQ NHUKR 7XUXQ 5LHQQRQ NHUKR 7XUXQ 5LHQQRQ NHUKR 3XURSHOORQ NRXOX 7XUXQ 5LHQQRQ NHUKR 7XUXQ 5LHQQRQ NHUKR 7XUXQ 5LHQQRQ NHUKR (
HOlNHOlLVU\KPl /(7¶6 '$1&( Y
'$1&( 7, NOR 7, NOR 7XUXQ 5LHQQRQ NHUKR 7XUXQ 5LHQQRQ NHUKR $$'$ Y MXPSSDNRXOX
7, NOR 68 NOR .XSLWWDDQ NRXOX 0DUWLQ NRXOX
& , "" $ ! / , "//,$!( #
%* .0 00 ???0 00 .*.)-- ?
'
??
19 Taiteiden yö AAMUSET Lauantai 9. elokuuta 2014
20 Taiteiden yö Action Night Taide Lasten taidetapahtuma Tule tekemään omaa taidetta! Erilaisia pisteitä ja toimintakanavia: * valokuvausta * draama-näyttämötaide * kasvomaalausta * musiikkia * jonglöörausta, beatboxausta ja vatsastapuhumista Taiteiden yönä 14.8. klo 17–20.30 Turun Helluntaiseurakunnassa, Puistokatu 6. www.turunhelluntaisrk.fi Illassa mukana: tv:stä tuttu Taika-Petteri sekä JippiiValo-ryhmä. Lauantai 9. elokuuta 2014 AAMUSET
AAMUSET Lauantai 9. elokuuta 2014 21 Taiteiden yö 1. - 5. LOKAKUUTA 2014 RAVINTOLAT olohuone ja keittiö PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT
22 Taiteiden yö Lauantai 9. elokuuta 2014 AAMUSET
! ! ! $ '&' &% "'&
23 Koulut&kurssit AAMUSET Lauantai 9. elokuuta 2014 Merja Kajala Laulunopettajat Minna Laukkanen (vas.) ja Sanna Ajakainen kertovat, että oppilaat saattavat yllättyä laulukurssilla löytäessään oman äänensä. joukossa, Laukkanen toteaa. Naiset kertovat laulutuntien olevan varsin fyysisiä. Välillä laulaminen unohdetaan hetkeksi ja keskitytään kehoon, esimerkiksi tiettyjen lihasten käytön harjoitteluun. Apuvälineinä toimivat muun muassa jumppapallo ja kuminauha. Tuntien ohjelmaan kuuluu myös hengitys- ja ääniharjoituksia. – Monet ajattelevat, että jos käy laulutunneilla, pitää laulaa kotonakin. Ensimmäisen vuoden aikana on tärkeämpää miettiä ja sisäistää kehon toimintaa sekä opetella lihasten käyttöä, Ajakainen sanoo. Oma ääni esiin Lihakset pääsevät käyttöön laulukurssilla MERJA KAJALA –LAULUTUNNIT ovat kaikkia varten. Niitä ei ole tarkoitettu vain heille, jotka osaavat jo laulaa, sanoo laulunopettaja Minna Laukkanen Ääniräätäli-yrityksestä. Laukkanen ja hänen kollegansa Sanna Ajakainen kertovat, että laulukurssilla työskennellään paitsi kehon ja äänen, myös uskomusten kanssa. Ajatus omasta laulutaidotto- muudesta on usein syvään juurtunut. Laulutunneilla taidot karttuvat ja rohkeus kasvaa. – Muistan oppilaan, joka oli tunnit aloittaessaan sitä mieltä, ettei hänestä ole laulajaksi. Vuoden päästä hän esiintyi konsertissa. Vastaavia esimerkkejä on monia, Ajakainen sanoo. Hän kertoo, että laulutunnit aloitetaan juttutuokiolla, jossa selvitetään oppilaan lähtökohta ja toiveet. Tulevat tunnit suunnitellaan niiden mukaisesti. – Ihmisten päämäärät ovat erilaisia. Jotkut haluavat vahvistaa puheääntään laulun kautta. Laulukursseille osallistuu esimerkiksi opettajia, jotka ovat työssään paljon äänessä. KUN tavoitteet on selvitetty, alkaa perusasioiden ja oikean laulutekniikan opettelu. Aluksi kehoa ja ääntä valmistellaan laulamiseen. Laukkanen ja Ajakainen kertovat, että ihmiset ovat usein tottuneet käyttämään ääntään virheellisellä tavalla. Lauluäänen tuottamiseen tulee käyttää koko kehoa, ei vain pientä aluetta kurkunpään seutuvilla. – Ihmiset uskovat herkästi, että lauluääni saadaan syntymälahjana. Puheäänen ja lauluäänen korkeus ovat erilaisia, joten lauluäänen tavoittaminen vaatii harjoittelua. Oikea laulutekniikka on opeteltava taito muiden LAUKKANEN arvelee, että runsaat kotona suoritetut lauluharjoitukset voivat alkuvaiheessa vahvistaa vääriä tottumuksia. Kun ääni alkaa toimia terveellä tavalla, laulamisesta saa enemmän irti. Laulunopettajat kertovat, että lauluääni alkaa soida eri tavalla kun lihastekniikka on kunnossa. – Ihmiset eivät usein tiedä, millainen heidän oma lauluäänensä todella on. Oikean tekniikan opittuaan he yllättyvät. Jokaisella on oma persoonallinen äänensä, jota me opettajat emme halua muuttaa, Laukkanen kertoo.
24 Koulut&kurssit Lauantai 9. elokuuta 2014 AAMUSET Mitä rexi teki kesällä? Menneen päättäminen ja tulevan suunnittelu kuuluvat rehtorin kesään Ilkka Lappi ILKKA LAPPI KOULUN kevätjuhlan jälkeen ovet lyödään kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi säppiin ja käytävillä liikkuu vain pöly? Ei se ihan niin mene. Vaikka kesäksi oppilaat ja opettajat kirmaavatkin kesälaitumelle, rehtorin työ jatkuu. – Rehtori jatkaa työtä kesäkuussa ja palaa töihin elokuussa ennen opettajia. Työn luonne vain muuttuu. Rehtorin työ on kesällä lähellä virastotyötä, kertoo Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion rehtori Riikka Lindroos. Rehtorin kesä jakautuu luontaisesti kolmeen jaksoon. Lomaa pidetään yleensä heinäkuussa, kun muukin Suomi hiljenee. Kesäkuu ja elokuu kuluvat töiden parissa. – Kesäkuussa rehtorit päättävät päättynyttä lukuvuotta. Työhön kuuluu erilaisten arviointien ja toimintakertomusten tekemistä. Lisäksi tehdään muun muassa opettajarekisterisivua, johon kuuluu esimerkiksi suunnitelma opettajien palkkausperusteista. Resurssilaskentaa myös tehdään silloin, eli mihin rahat tulevana lukuvuonna riittävät, Lindroos luettelee. – Lukioissa kesäkuu on oikeastaan kaikkein kiireisintä aikaa. Uuden lukuvuoden valmistelu alkaa jo kesäkuussa, kun yhteishaun tulokset tulevat kesäkuun alkupuolella. Myös syksyn ylioppilaskirjoituksiin liittyviä asioita työstetään, kun kirjoituksiin ilmoittautuminen päättyy, hän jatkaa. PELKÄSTÄÄN toimistotöissä rehtorin kesä ei kulu. Remontit ja perusparannukset ajoitetaan usein kesään. Rehtorin on kuitenkin oltava kartalla myös siitä, mitä oman koulun korjauksille kuuluu. Esimerkiksi työmaakokoukset kuuluvat monen rehtorin kesään. – Kesällä rehtori myös lukee paljon. Lukuvuoden aikana ei kaikkeen ehdi paneutua, joten kesällä on oman ammattitaidon päivittämiseen aikaa. Monet rehtorit lukevat esimerkiksi lainsäädäntöön, henkilöjohtamiseen tai luovuuteen liittyvää ammattikirjallisuutta. Pelkästään töissä rehtori ei kuitenkaan kesälläkään ole. Rehtorin täysi kesäloma on viisi viikkoa. Kyky irrottautua työstä onkin olennainen taito myös rehtorille. – Työstä pitää myös osata ir- Riikka Lindroos nauttii elokuun päivistä, kun koulun käytävillä on vielä tyhjää. – Oppilaista lukiossa lähtee vain tasainen puheensorina, mutta ensimmäinen päivä opettajanhuoneessa on kovaääninen, Lindroos nauraa. rottautua. Se on alasta riippumatta olennaista, muistuttaa itse mökkiremonttia kesän tehnyt Lindroos. VIIME vuosina kouluissa on kannettu huolta muun mu- 9DSDDHKWRLVWRLPLQWD YDQKXVWHQ SDULVVD 9DSDDHKWRLVWRLPLQQDQ NXUVVL 635 Q WLORLVVD <OLRSLVWRQNDWX $ NUV 7XUNX .XUVVLOOD NlVLWHOOllQ YDSDDHKWRLVWRLPLQQDQ SHULDDWWHLWD MD HWLLNNDD YXRURYDLNXWXVWDLWRMD MD YDQKXXWWD HOlPlQYDLKHHQD .XUVVL DQWDD PRQLSXROLVLD YDOPLXNVLD YDSDDHKWRLVHQD WRLPLPL VHHQ .XUVVL YDVWDD YDSDDHKWRLVWRLPLQQDQ SHUXVNXUVVLD 9DSDDHKWRLVWRLPLQQDQ SHULDDWWHHW MD HWLLNND WRUVWDL NOR ± 9DQKXXV HL WXOH \NVLQ WRUVWDL NOR ± 9XRURYDLNXWXVWDLGRW MD LKPLVHQ NRKWDDPLQHQ WRUVWDL NOR í assa säästöpaineiden vuoksi liian suuriksi paisuvista luokkakooista. Vuodesta 1998 rehtorina työskennellyt Lindroos on myös Suomen Rehtorit Ry:n puheenjohtaja. Hän korostaa, että vaikeasta tilanteesta huo- limatta koulujen täytyy myös sopeutua nykyajan vaatimuksiin. – Viimeisen viiden vuoden aikana viestintäteknologia kouluissa on tullut jokapäiväiseksi. Sosiaalisen median hyödyntäminen rehtorin työssä on muuttanut paljon ja se on vaan hyväksyttävä ja sitä on osattava hyödyntää. Tänä syksynä lukion aloittavat kirjoittavat sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa.
AAMUSET Ilkka Lappi 27 KOULUT & KURSSIT Lauantai 9. elokuuta 2014 PAKINA Hysteerisiä pirskeitä Taavi Päiviö (vas.), Niko Rinne , Valtteri Vuorte ja Levi Fröjdö opettelevat motocrossin alkeita takana seisovien Miska Aaltosen ja Ville Kansosen johdolla. Kiinni vauhdin hurmaan Motocross-koulussa tutustutaan lajiin huippuopetuksessa ILKKA LAPPI ARTUKAISTEN motocrosshallissa vallitsee jännittynyt tunnelma, kun arvioivat katseet mittaavat turvallisen etäisyyden päästä pieniä motocrosspyöriä. Muutaman lapsen ryhmässä jännitys on käsinkosketeltava. Turussa motocrossilla on pitkät perinteet. Jo 1980-luvulla kaupungissa järjestettiin lasten motocross-kouluja. Tänä syksynä Turun Moottorikerho on elvyttänyt perinteen. – Kun viime syksynä saimme oman hallin auki, mietimme, miten hallia voisi hyödyntää tehokkaasti lasten kanssa. Meille oli viikoittain kyselyjä vanhemmilta, että koska pääsisi lajia kokeilemaan, kertoo Turun Moottorikerhon puheenjohtaja Minna Aaltonen. MOTOCROSS-KOULUA vetävät Ville Kansonen ja turkulaisen motocrossin legenda Miska Aaltonen. Motocross- koulussa yksi kuuden lapsen ryhmä kokoontuu kolme kertaa. Ajamisen lisäksi lapsi tutustuu kalustoon, sääntöihin ja radalla toimimiseen. Kolmen tapaamiskerran aikana saa perusvalmiudet lajin harrastamisen aloittamiseen, mutta heti ei tarvitse olla ostamassa kallista pyörää ja muita varusteita. – Myöhemmin syksyllä on mahdollisuus saada lisää jatkokoulutusta erikseen järjestettävillä kursseilla, jos ei pysty satsaamaan oman pyörän ostoon, Kansonen toteaa. Yksi syy kurssien järjestämiseen onkin raha. Motocross on kallis harrastus, jossa tavallisesti pitää olla jo harrastuksen alkumetreillä ostamassa omat varusteet. Kursseilla haluttiin tarjota innostuneille mahdollisuus kokeilla lajia ilman, että heti harrastuksen kulut nousevat isoiksi. Kolmen kerran kurssi maksaa 90 euroa. – Kerran yleensä pääsee kokeilemaan lajia, mutta en tiedä, että muualla Suomessa olisi vastaavaa kurssia, jossa toimitaan näin kokonaisvaltaisesti. Ajatuksena on, että lapsi pääsee sisään lajiin pienellä rahallisella satsauksella. Moottoriurheilun aloittaminen on aika iso rahallinen satsaus verrattuna moneen muuhun lajiin. Kurssin kautta ainakin saa varmuuden siitä, että onko kyseessä se oma laji, Minna Aaltonen toteaa. KURSSIEN vastaanotto on ollut positiivinen. Neljäs kurssi on jo lähes täynnä. Uusia kursseja avataan sitä mukaa, kun edellinen täyttyy. Jos ja kun kurssilaiset innostuvat lajista tosissaan ja hankkivat omia pyöriä, muodostetaan heistä omat valmennusryhmät, joissa he alkavat perehtyä tarkemmin motocrossin saloihin. Haaveena on, että jossain vaiheessa Turun Moottorikerhosta nousisi kuski lajin huipulle. Lajin terävimmässä kärjessä on suomalaisista pulaa. – MM-tasolla ajaa tällä hetkellä vain yksi suomalainen. EM-tasolla on kolme kuskia. EM-tasolta MM-tasolle siirtyminen on iso hyppäys. Kilpailu on niin äärettömän kovaa, että MM-tasolla pitää pystyä ajamaan täysin ammattimaisesti, Miska Aaltonen toteaa. Jonny Holmén Motocrossin MM-sarjassa parhaimmillaan kuudenneksi ajanut Miska Aaltonen kouluttaa nykyään tulevaisuuden motocrosskuskeja. KESÄN puolessa vä-lissä saattoi taas huomata hetkittäisen hysterian. Ei, en tarkoita ita jalkapallon MM-kisoja. j ja. Tarkoitan niitä omituit tuisia, paksuja tai ei niin n paksuja kirjekuoria,, n jotka monen nuoren postilaatikkoon plä-jähtivät. Kirjeet aihe-uttivat tuon edellä mainitun hysterian. Itse meinasin jyrätä porraskäytävässä siivoamassa olleen pojan, koska minulla oli niin kiire ulos tanssimaan voiton tanssiani. Liiskakirjeen saaneilla hysteria oli varmasti hieman erilaista. Se on yleensä sitä, kun hakataan päätä seinään ja mietitään, mikä meni pieleen. Vaikka mikä kuule. Koulupaikan saamiseen käytetään pahimmillaan monta vuotta. Päntätään pänttäämisen perään, vaikka saataisiin joka ikinen vuosi ne pääsykokeiden huonoimmat pisteet. Ei ajatella, että ehkä ei vain ole minkäänlaista soveltuvuutta alalle. Mutta kun mää haluan. Mää haluan oikikseen tai lääkikseen tai jonnekin, missä on tosi siistiä opiskella. Tai sitten mää haluan vaan yksinkertaisesti sinne, minne ne kaikki mun kaveritkin. Tai ei sen niin välii. Voin mää hakea sinnekin, mihin mun vanhemmat haluis mun menevän. Tai sitten mää haluuun sinne tai tänne tai tonne tai ehkä sinne sun tänne. Pätkääkään tiedetä itsekään mitä halutaan ja silti ihmetellään, miksei opiskelupaikkaa lohkea. Pieni vinkki. Ehkä kannattaisi keskittyä niiden kymmenen “mua ehkä saattais hamassa tulevaisuudessa tää kemian ala kiinnostaa vaikka mä en kyllä yhtään tiiä edes mikä on molekyyli” -alalle hakemisen sijaan keskittyä pariin, oikeasti edes hieman realistiseen alaan. REALISTISELLE alalle hakukaan ei tosin ole mikään tae yhtään mistään. Ovet superunelmakouluun aukeavat, ja sitten aloitetaan itse koulunkäynti. Ensimmäisen viikon jälkeen ei oikein enää maistu. Paitsi bisse ja siideri. Ne maistuvat aina. Ja niitä vedetäänkin sitten joka päivä kaksin käsin opiskelijabileissä. Aikaisintaan havahdutaan siihen, kun kello lyö kuusi aamulla. Oikeastaan se koulunkäynti on aika hirveää. Pitäisi jaksaa herätä joka aamu opiskelemaan. Edellisillan pirskeillä ei tietenkään ole mitään vaikutusta vireystilaan. Kyllä ne ovat ne aamuherätykset, jotka itsessään rasittavat. Puolen vuoden jälkeen ei enää jakseta syödä makaronia, jotta rahat riittäisivät kuppiloihin. Ja kun se koulukin on niin kamalan vaikeaa ja ankeaa. Päätetään jäädä kotiin, ja ollaan taas lähtöpisteessä. Sitten odotetaan seuraavaa hysteria-aaltoa. Silloin katsotaan taas, lyödäänkö päätä seinään vai jyrätäänkö porraskäytävän siistijöitä. OONA KARHUNEN
28 Maku&nautinto Lauantai 9. elokuuta 2014 AAMUSET Henriikka Fingerborg Iltapala saaristossa Sitruunaiset lohileivät uppomunilla HENRIIKKA FINGERBORG KESÄN alkaessa olla lopuillaan on illan viimeisistä auringonsäteistä mukava nautiskella ulkona. Hellepäivän jälkeen teki mieli valmistaa jotain raikasta, nopeaa ja helppoa. Maukkaat leivät syntyvät muutamasta raaka-aineesta ja nautitaan kuplivan kera hyvässä seurassa. Seurasimme kun aurinko painui puiden taakse värjäten taivaan punaisen eri sävyillä ja kilistimme kuluneelle kesälle. Lohileivät Ainekset: Maalaisleipää Kananmunia Kylmäsavulohta Purkki tuorejuustoa Yksi sitruuna Mustapippuria Litra vettä 3rkl valkoviinietikkaa Suolaa Valmistus: Pese sitruuna huolellisesti ja raasta kuori. Sekoita tuorejuusto ja sitruunankuori keskenään ja purista joukkoon oman maun mukaan sitruunamehua. Voitele ohueksi viipaloidut maalaisleivät maustetulla tuorejuustolla. Asettele kylmäsavulohet levitteen päälle. Uppomunan valmistus: Lisää kattilaan litra vettä, etikka sekä ripaus suolaa. Kun vesi porisee hiljalleen, pyöräytä veteen vispilällä pieni pyörre ja kumoa kananmuna aivan vedenpinnassa sen keskelle. Anna kananmunan kiehua hiljaa n. kolme minuuttia, jättäen keltuaisen vielä valuvaksi. Nosta uppomuna reikäkauhalla leivän päälle ja tee siihen viilto. Mausta leivät oman maun mukaan mustapippurilla ja koristele koko komeus raastetulla sitruunalla. Lohileivät ovat nopea ja helppo iltapala tai picnic-eväs. ! #
30 AAMUSET YLLÄTYSHERKKU VIIHDE Suuri stadion vai intiimi klubi, millainen on paras keikkamesta? Belgialainen virtuoosi Taiteiden yössä PERINTEISEN Taiteiden yön monipuolisen ohjelman herkkupalana on Kuninkaantien muusikoiden konsertti VPK:n talolla. 14. elokuuta järjestettävän konsertin tähtivieraana on belgialainen Sigiswald Kuijken. Viu- listi-kapellimestari tunnetaan muun muassa Le Petite Bande –barokkiorkesterin perustajana. Taiteiden yössä belgialainen nähdään sekä solistin että kapellimestarin roolissa. Konsertti alkaa kello 20. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 9. elokuuta 2014 Radiohitin jäljillä ILKAN VALINTA Puppa J etsii tietään suuremman yleisön tietoisuuteen Sielusta kiinni TEXASIN vaihtoehtorockin ylpeys Spoon palaa neljän vuoden levytystauolta komeasti. Spoon soi kahdeksannella studiolevyllään They Want My Soul yhtä monipuolisena kuin 1990-luvun lopulta lähtien. Vaikka luottotuottaja Dave Fridmann ei enää vastaakaan säädöistä, ei Britt Danielin koplan musiikki äkkikäännöstä muutoksen vuoksi tee. Spoon tekee edelleen tyylitietoista kitararokkia, jonka suurin hienous piilee pienissä nyansseissa. Koukut ovat vaarattoman pieniä, joita tuskin huomaa ja sitten onkin vastustamattomasti niissä kiinni. Niin kuin Rainy Taxi, onhan se nyt rikollista tehdä niin simppelisti niin toimiva biisi. Ja samanlaisia korvamatoja uudelta levyltä löytyy useita. Kenelle: Sielukkaiden vaihtoehtokitaroiden särisyttäjille. Arvio: Vanhat koirat palaavat vuoren huipulle. ILKKA LAPPI Ilkka Lappi ILKKA LAPPI REGGAEMIES Janne Siro eli Puppa J on innoissaan. Viime kevään ja kuluneen kesän aikana kolmatta levyään työstänyt mies on rakentanut uusista lauluistaan mahdollisimman radioystävällisiä. Mies haluaa löytää aiempaa suuremman yleisön. – Olen ollut mukana Teosto-palkitulla taidespektaakkelilevyllä ja olen saanut tehdä yhteistyötä lukuisten hyvien tyyppien kanssa. Olen saavuttanut undergroundissa kaiken mitä voi. Jotta saa uutta yleisöä, pitää käydä sellaisessa paikassa, jossa ei aiemmin ole ollut, avaa Siro. Usein musiikkipiireissä karsastetaan ajatusta tehdä ”täydellinen radiohitti”. Siro on kuitenkin kokenut mielenkiintoiseksi yrityksen tehdä kappaleita tiettyyn muottiin. – Se on vähän niin kuin bonsaipuun leikkaamista. Alusta ensin kymmenen sekuntia pois ja lopusta vähän outroa pois. Se on ollut aivan sairaan mielenkiintoista, kun aiemmin olen tehnyt oikeastaan ihan toisin päin. Olen antanut juttujen vaan rönsytä. Nyt on mietitty melkein Janne Siro eli Puppa J on rakentanut kolmatta levyään tunnelma edellä. – Levy on aika folkahtava ja jopa soulahtava. Siitä puuttuu kaikki machoilu, hän sanoo. sekuntikellon kanssa, että milloin kertosäkeen pitää alkaa. UUSI levy on tehty muun muassa suomireggaen luottopumppu Sound Explosion Bandin kanssa, joka on soittanut muun muassa Jukka Pojan kanssa. Levy onkin aiempia Puppa J:n tuotoksia yhtenäisempi, eikä vähiten tuottaja Tommi ”Bommitommi” Tikkasen panoksen vuoksi. Mukana on myös muun muassa Atlético Kumpulasta tutun Kyösti Salokorven kanssa tehdyt kaksi kappaletta. – Halusin tehdä mahdollisimman hyvän levyn. ”Kössillä” oli valmiina Lasitimantteja-biisi, mikä oli ihan pakko ottaa mukaan. Se itse asiassa määritteli aika paljon koko levyn tunnelmaa, Siro sanoo. – Aika balladipainotteinen levyhän tuo on. Mutta omaa fiilistä on kuunneltava. Jos on sellainen olo, että pitää herkistellä, niin sitten herkistellään. Sound Explosion Bandin aiempiin levyihin verrattunahan nyt tehtiin aika vähäeleistä ja karsittua musiikkia, hän luonnehtii. SYKSYN aikana ilmestyvä levy on myös syntynyt aiempia helpommin ja tehokkaammin. Siro on vieraillut vain muutaman kerran Helsingissä studiossa. – Bommitommi on oppinut uskomattoman tehokkaan tavan tehdä töitä. Hän tekee tarkat suunnitelmat ja studiossa ei vietetä turhaa aikaa. Ollaan koitettu biiseissä vaalia tuoreutta. Olen laulanut biisin vain pari kertaa studiossa ja kokonaisina ottoina. Työskentelytapa on sopinut Sirolle, sillä neljälapsisen perheen isä on nykyään vahvasti kotiorientoitunut. – Kävin studiolla vain noin kymmenen kertaa ja levy oli siinä. Ero oli uskomaton siihen verrattuna, että joskus ollaan istuttu tunteja studiossa hinkkaamassa yksityiskohtia. Puppa J & Ituhipit Pikku-Torressa 15. elokuuta.
s ' " (( ,)% !-
KERROKSESSA ON M TOIMISTO
JA SOSIAALITILAT +ATUTASON TUOTANTOTILA M LATTIAKAIVO
VESIPISTE
X
M NOSTO
OVI
VAPAA KORKEUS
M
ERILLINEN KËYNTIOVI
PËËSULAKE !
HËLYTYSJËRJESTELMË
PIHALLA AUTOPAIKKOJA 4IED *UKKA 5OTILA
s ' " (( !- VERSTASHALLI YHT M RAKENNUKSESTA 3IS M TUOTANTOTILAN JA M TOIMISTO
JA SOSIAALITILAT SAUNOINEEN
KEITTIÚN RUOKAILUTILOINEEN JNE !&$ 4OIMISTO
OSASSA KONEELLINEN ILMASTOINTI VIILENNYKSELLË 2AKENNETTU
VAPAA KORKEUS
M
NOSTO
OVEN KORKEUS
M ¾LJYNEROTUSKAIVOT
VOIMAVIRTA 6UOKRA
å M ALV 3ISËLTËË LËMMITYKSEN JA PIHAN LUMITYÚT 6UOKRALAINEN MAKSAA SËHKÚN JA JËTEHUOLLON 4IED (EIKKI +AVÏN
s "+ " .# (( UUSI
NËYTTËVË )11!- HALLI !HOLANKADULLA M LIIKETILAA KOKO SEINËN PEITTËVILLË IKKUNOILLA JA M KORKEAA
M VARASTO TUOTANTOTILAA 9LËKERRASSA TSTO ASUINTILAA M ,ËMMITYS ILMALËMPÚPUMPUILLA .OSTO OVET
M 6UOKRA å KK ALV KULUT !SFALTTIPIHA JA M KORKEAT AIDAT 4IED (EIKKI +AVÏN
s #'+ '+ .' " KAUPUNGINOSASSA !RVINKATU
!00+ / " , !- LOUNASRAVINTOLA GRILLI
KIINTEISTÚ KONEINEEN JA LAITTEINEEN 4IED *UKKA 5OTILA
+ 0 + 0++ 0(0 ( /RIKEDONKATU ! 452+5 ETUNIMI SUKUNIMI X
INDEX FI WWW X
INDEX FI
3 Lauantai 9. 8. 2014 KERROSTALOASUMISTA LÄHELLÄ TURUN KESKUSTAA. UUSI KOHDE Asunto Oy Turun Helmi VÄHÄHEIKKILÄNTIE 11, 20810 TURKU HYVÄ PAIKKA ELÄMÄÄ VARTEN Rakennamme suositulle Mäntymäen alueelle, vanhalle Radiumkodin tontille, Vähäheikkiläntien ja Luolavuorentien kulmaan kaksi kerrostaloa. Talo 1:ssä on kuusi asuinkerrosta ja kaksi porrasta (A ja B), Talo 2:ssa seitsemän asuinkerrosta ja yksi porras (C). Yhteensä näihin taloihin tulee 106 asuntoa. Asuntojen koot vaihtelevat 26,0 m2 – 82,5 m2:iin. Autohalli-, moottoripyörä- ja lämpöpistokepaikat ovat osakkeita. Autohallipaikat sijaitsevat autohallissa, josta yhteys kerroksiin. Lisäksi myydään erillisiä varastoja kooltaan 4,0 m2 – 10,5 m2. Jokaiseen asuntoon kuuluu myös irtainvarasto. Ylimmän kerroksen asunnoissa isot yksilölliset terassit. Kohde on jo rakenteilla, arvioitu valmistumisaika Talo 1:lle on joulukuussa 2015 ja Talo 2:lle maaliskuussa 2016. Ennakkomarkkinoinnissa. Varaa pian! EL= C2007 RAKENTEILLA HUONEISTOESIMERKKEJÄ JA HINNAT ALKAEN m2 MH.ALK. 2h+kt 31 - 34,5 41 850 2h+kt+parv 36,5 40 150 1h+alk+kt 43 25 800 2h+kt 42-44-50 35 700 2h+kt+s 52-53-54,5 54 600 2h+k+s 60,5 54 450 Suurempia huoneistoja ylimmässä kerroksessa. VH.ALK. 125 550 138 700 141 900 149 100 195 000 217 800 OMALLA TONTILLA! Asunto Oy Turun Aurajoen Helmi LINNANKADUN TALO, LINNANKATU 35 A ja KOULUKATU 2, TURKU JÄLJELLÄ OLEVAT HUONEISTOTYYPIT JA HINNAT ALKAEN MH.ALK. VH.ALK. 344.300* 2h+k+s 67,5m2 108.050 363.500* 3h+k+s 68,5m2 123.750 4h+k+s 116m2 261.000 667.000* ylin krs, 1 huoneisto 220m2 720.500 1.490.500* *näkymät Aurajoelle Rakennamme ainutlaatuiselle paikalle Aurajoen tuntumaan Boren puistoa vastapäätä kaksi upeaa 6-kerroksista kerrostaloa. Toinen talo on Linnankadun ja toinen Koulukadun suuntainen. RAKENTEILLA Asuminen on helppoa kun kaikki on kävelymatkan päässä. Aurajoen läheisyys luo ainutlaatuista tunnelmaa ja sen rantamilla on ihastuttavaa kävellä ja viettää aikaa. Autopaikat ovat osakkeita ja sijaitsevat pääosin kellarikerroksessa autohallissa. Autohallista pääsee hissillä suoraan asuinkerroksiin. EL = B2007 TULOSSA TELAKKARANTAAN arvioitu valmistuminen 02/2015 KOULUKADUN TALO, arvioitu valmistuminen 09/2014 JÄLJELLÄ OLEVAT HUONEISTOTYYPIT JA HINNAT ALKAEN MH.ALK. VH.ALK. 58.050 269.800 2h+k+s 60,5m2 3h+kt+s 75,5m2 65.600 329.850 Esittely ti 12.8. klo 17.00–18.00 Koulukatu 2 Asunto Oy Linnankatu 35 LINNANKATU 35 b C, 20100 TURKU Asunto Oy Turun Sataman Tähti ERIK POMMERILAISEN RANTA 16 B, 20810 TURKU OMALLA TONTILLA! MUUTTOVALMIS MERELLISTÄ KAUPUNKIASUMISTA 65.750 50.450 72.450 132.750 VH.ALK. 176.000 194.300 VARATTU 275.000 277.700 398.700 495.000 KRS 2.krs 2.krs 4.krs 3.krs 4.krs 4.krs MUUTTOVALMIS Turun itäiseen keskustaan ainutlaatuiselle paikalle Aurajoen rannan ja Förin läheisyyteen, vanhaan Triumphin tehdasrakennukseen, on rakennettu upeita asuntoja. Kaikki asunnot ovat yksilöllisiä ja uniikkeja, kahta ihan samanlaista ei löydy. Huonekorkeus vaihtelee, muutama asunto on kahdessa tasossa. Kohteessa on maalämpö. Aurajoen läheisyys luo ainutlaatuista tunnelmaa. Keskustakin on kävelymatkan päässä. Kohde on muuttovalmis. www.telakkaranta.fi KATSO KAIKKI LEMMINKÄISEN KODIT: ASUNNOT.FI EIJA TOIVONEN MYYNTIPÄÄLLIKKÖ 02071 58888 EEVA ELO ASUNTOMYYJÄ 02071 58888 Esittelyt sopimuksen mukaan TAPULIKATU 7 B ja C, 20810 TURKU 2015-2016. Ennakkomarkkinoinnissa. EL=C. MH.ALK. 25.250 27.800 JÄLJELLÄ OLEVAT HUONEISTOTYYPIT JA HINNAT ALK MH.ALK. VH.ALK. 2h+k+s 64m2 122.680 291.000 (5.krs) 1h+kt+alk+s 66m2 65.820 239.400 Asunto Oy Turun Martin Helmi Asunto Oy Turun Sataman Tähti rakennetaan Aurajoen suulle ainutlaatuiselle paikalle, josta on kävelymatka vireään Turun keskustaan. Vieressä kimaltelee Aurajoki ja vastarannalla seisoo jykevästi Turun Linna. Sataman Tähti on seitsemänkerroksinen vapaarahoitteinen asuintaloyhtiö, johon tulee 35 asuntoa, kooltaan 33,0–147,0 m2. Laajat ikkunapinnat ja isot terassit avaavat näkymät Aurajoelle ja Turun Linnaan. Oma tontti. Rakennuksen arvioitu valmistumisaika on vuodenvaihteessa HUONEISTOKOOT JA HINNAT ALKAEN 1h+tk+alk 33,5m2 2h+kt 37,0m2 1h+kk 41,5m2 2h+kk+s 46,5m2 2h+k 50,5m2 3h+k+s 72,5m2 3h+k+s 80,5m2 Samaan pihapiiriin Aurajoen Helmen kanssa on valmistunut myös Asunto Oy Linnankatu 35 rak. II. Tämä 6-krs talo on rakennettu rauhalliselle ja suojaisalle sisäpihalle Aurajoen tuntumaan Boren puistoa vastapäätä. Hyvät pohjaratkaisut ja tilavat lasitetut parvekkeet luovat miellyttävät asumisen puitteet. Kohde on muuttovalmis. EL = A2007 LEMMINKÄINEN TALO OY RAUHANKATU 11 A, 20100 TURKU PUHELIN: 02071 58888 asuntomyynti.turku@lemminkainen.com PUHELUHINNAT 020-ALKUISIIN NUMEROIHIN OVAT; LANKAPUHELIMESTA 8,21SNT/PUHELU + 6,9 SNT/MIN TAI MATKAPUHELIMESTA 8,21SNT/PUHELU + 16,9 SNT/MIN (SISÄLTÄEN ALV). HUONEISTOESIMERKKEJÄ: B42 B46 B51 C67 C85 3h+kt+s 3h+kt+s 2h+kt+s 2h+kt+aula+s 2h+kt+s 95,0m2 71,0m2 65,0m2 73,5m2 59,5m2 MH 59 500 63 100 105 500 53 300 147 900 VH 335 000 269 000 294 000 265 000 319 000 Esittelyt sopimuksen mukaan
Roskaaminen kuriin IHMISILLÄ on kummallisia käsityksiä eläkeläisten elintasosta. Luullaan, koska ei tiedetä, että keskituloinen, työelämässä 40–45 vuotta ollut saa hyvää eläkettä (itse olen pientä työeläkettä saava). Asiahan ei näin ole. Kolmen tonnin palkkaa nauttinut saakin usein vain puolet siitä eläkettä. Otetaan kaksi eläkeläistä. Toiselle ei työeläkettä ole kertynyt yhtään. Häneltä ei veroa mene. Toinen saa, vuoden 2012 mukaan, työeläkettä ”keskimääräiset” 1 500 euroa kuukaudessa. Veroa siitä menee 303 euroa ja asumistukea hän saa vain 191 euroa. Edellinen saa sentään 458 euroa. Molemmat asuvat yksin ja vuokra on 600 euroa. Tottakai edelliselle jää vuokranmaksun vähemmän, 572 euroa. Mutta työeläkettä saava saa vain 216 euroa enemmän eli 788 euroa. Miten silläkään voi tulla toimeen? Varsinkin miehillä on vaikeaa, naiset ovat tottuneet tekemään ruoan halvalla itse. Jollakin miehellä on ollut auto 18-vuotiaasta lähtien, mutta MIKÄ olisi paras konsti vähentää jokirannan roskaamista? Laajentaisin kysymyksen koko kaupungin alueiden roskaamiseen. Isät ja äidit ovat ensimmäisenä ohjaamassa lapsia siisteyden tielle pienestä asti. Se on avain asia. Seuraava askel – media, tv, sanomalehdet, tvitterit, nuorten käyttämät kanavat. Niihin rakennettaisiin tuhti paketti iskulauseita, näytelmineen miten luonto saastuu heidän roskistaan. Sitten näytettäisiin miltä kadut ja luonto näyttävät, kun ei ole roskia. Televisiossa pitäisi olla roskaamiskampanja joka vuosi jouluun saakka ja taas keväällä. Samoin lehdistöllä. Iskuja viikosta viikkoon, eikä vain yhden kerran. Se yksi kerta ei hyödytä ketään! Kokeilkaa edes. Tämä nykyinen roskaava sukupolvi ei tottele mitään normaalikieltoja. Siihen pitää olla jämerämmät keinot. Miettikääpä siellä lehden tekijöinä asiaa ihan oikeasti. vanhuuseläkkeellä jäätyään hänellä ei ole enää varaa siihen. Pienintä eläkettä saavalla taas on matalampi kynnys toimeentulotukeen. Kunhan vain osaisi ja kehtaisi hakea.. Kohtalaista työeläkettä saavalta edellytetään, että on rahaa säästössä esimerkiksi hammasremonttia varten. Työeläkettä sava ei hyödy eläkkeestään muuta kuin sen, ettei erikseen tarvitse anoa rahaa miltään luukulta. Periaatteessa siihenkin on täysi oikeus. Miksi takuueläkettä saavaa nöyryytetään? Miksei voi saada enemmän? Moni joutuu joka kuukausi anomaan toimeentulotukea. Eihän jää edes satasta yli perusosan. Siitä olisi maksettava sähkö, saunat, kotivakuutukset ja sairauskulut. Tietävätkö päättäjät, että myös monet keskituloiset eläkeläiset elävät köyhyydessä? Bussilippuun ei ole varaa eikä esimerkiksi käydä parturissa. Moni sairasteleva näkee näkee suoranaista nälkää. AINO HELENA LEHKONEN SEIJA REMANDER Jöötiä Littoistenjärveen EI ole ihme, että Littoistenjärvi on täynä sinilevää. Lähistön hevoskoulun pollet käyvät lannoittamassa sitä. Näin, kun kaksi (nais)ratsastajaa ohjasivat hevoset rantaveteen ja hetken päästä pollet täräyttivät kunnon jöötit rantaveteen aivan lähelle uivia lapsia. Toinen asia: Mopoporukat huristelivat taas Piiparinpolulla keskellä yötä kello 2.30–3.30. Välillä jatkuvasti ja täysi mökä koneista lähti juuri talojen kohdalla, missä ihmiset vielä nukkuivat. Tällekin asialle tulisi panna piste! Kauheaa herätä hirveään mökään! Tässäpä asioita, joita pitää pitää tapetilla koko syksyn. Roskaava nuoriso tulee pistää ajattelemaan. Ja myös nuorten vanhemmat. Tämä on Suomessa vakava ongelma. Ja vielä. Miksi rakentaa Impivaaran kiipeilypuisto metsään? Sen käyttäjät roskaavat koko metsän. Nyt se on vielä jollain tavalla hallinnassa. Mutta ei enää köysiradan tekemisen jälkeen. Se on varma asia. Roskaamista hyssytellään aikuisten keskuudessa, eikä pidetä omia lapsia kurissa. Liikun joka päivä pyörällä ja jalan Turun alueella ja lähiseuduilla ja näen tämän roskaisen kulttuurin. Sitä ei huomaa auton ikkunasta nopeasti katsoessa. Yrittivät peitellä jälkiään antamalla hevosten sekoittaa rantavettä. Törkeää! Siinä jää hanhet ja joutsenet toiseksi, kun hevonen saastuttaa yhdellä kerralla enemmän, kuin hanhiparvi! En ui enää Littoistenjärvessä. JOHANNES KASTAUTUJA ,/0$.89$7 Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? INTERNET www.aamuset.? AAMUSET Suomi kallis elää 39 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 9. elokuuta 2014 Tyttöjen tavalla LIIKUIN vuosi sitten kuusihenkisessä tyttöporukassa. Porukka oli kuitenkin ollut kasassa jo vuosia, ja itse olin se, joka tuli mukaan niin sanotusti uutena. Keksimme yhdessä kaikenlaisia hullutuksia ja meillä oli hauskaa. Kaikella oli kuitenkin myös kääntöpuolensa. Isommassa ryhmässä hengaaminen on aina vaikeaa. Pian sain kuitenkin huomata, että se ei ollut tässä tapauksessa se suurin ongelma. Kuten monessa muussakin tyttöporukassa, hankalinta oli se, ettei asioista puhuttu. Asioiden vain annettiin olla. Kaikki teeskentelivät, ettei mitään ollut tapahtunut. Silti aina kun vain oli mahdollista, asiaa puitiin uudelleen. Joku asianomaisista ei luonnollisesti ollut silloin paikalla. Lopulta välini kyseisiin ihmisiin katkesivat juuri samasta syystä. En enää jaksanut asioiden salailua ja sitä, että riitoja ei voitu puhua selviksi. Jos käytös ärsyttää, miten kyseinen ihminen voi sitä muuttaa, jollei asiasta hänelle mainita? Harva osaa lukea toisen ajatuksia. Kuten ennen tyttöporukkaan tutustumista, aloin taas liikkua enemmän jätkäporukoissa. En ole kertaakaan törmännyt tyttöporukan kaltaiseen toimintaan. Jos jokin asia ottaa päähän, se sanotaan rehdisti ääneen. Asiasta puhutaan ja sen jälkeen se unohdetaan. Yksinkertaista. En käsitä, miksi kyseinen toiminta on niin monen naisen mielestä kovin vaikeaa. EN väitä, ettenkö toisinaan muistelisi kaikkia niitä hyviä hetkiä, joita tyttöjen kanssa vietimme. Samalla minulla on kuitenkin mielessäni myös kaikki se ahdistus, jota porukan toimintamalli aiheutti. Jos välit johonkin ihmiseen katkeavat, sille on yleensä syynsä. Niin on myös tässä tapauksessa, ja siksi olenkin nykyiseen tilanteeseen tyytyväinen. OONA KARHUNEN dh> : d ? E^/ ^< > KD E <Kd//E? 7DORVWDVL 7RQWLVWDVL 3XXWDUKDVWDVL 0DDWLODVWDVL