Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 | Nro 93 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Virpi Laine on tuttu näky SPR:n aktiivien joukossa. Hän sai ahkeruudestaan kansallista tunnustusta. Kaupunki s. 6 Auttajan sydän Lisa McWhirter on erikoistunut pienten lasten kuvaamiseen. Siinä mennään kuvattavan ehdoilla. Elämä&tyyli s. 10 Mallikkaita lapsosia Maatalouden historiaan voi uppoutua Sarka-museossa. Siellä on turkulainen Kullervo-höyrykonekin. Matkailu&retkeily s. 14 Kullervon aikaan Fölin kyydissä tehdään jopa 25 miljoonaa matkaa tänä vuonna. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 VIEMÄRIja vesijohtotyö sulkee toisen ajokaistan Linnankatu 81:n kohdalla 9.–11. joulukuuta. Työstä on haittaa sataman suuntaan ajettaessa. Nopeusrajoituksena on 30 kilometriä tunnissa. KAAPELITYÖ sulkee kevyen liikenteen väylän Lemminkäisenkadun risteyksestä Sirkkalankatu 4:ään asti 9.–11. joulukuuta. Päivittäinen työaika on kello 7–15.30. Linnankadulla kaista suljettu MERIVESI pysytteli Turun seudulla poikkeuksellisen pitkään korkeissa lukemissa monta päivää kestäneen kovan lounaan ja lännen puoleisen tuulen vuoksi. Korkeimmillaan merivesi oli sunnuntaina, jolloin vesi nousi kahteen kertaan Turussa 95 senttiä yli normaalin. Vastaava merivedenkorkeus toistuu keskimäärin noin joka toinen vuosi, mutta tulvatilanne on yleensä selvästi lyhytkestoisempi kuin tällä kertaa. Merivesi nousi korkealle Turussa Pitäisikö Fölissä ottaa käyttöön vyöhykemaksut? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KARI LAINE TURUN kaupunkiseudun joukkoliikenneuudistus Föli on onnistunut yli odotusten. Kaupunkija seutubusseissa tilastoidaan tänä vuonna ennätykselliset 25 miljoonaa matkaa. Eniten uusia joukkoliikenteen käyttäjiä on tullut seutukunnista. Turun Linja-autoilijain osakeyhtiön TLO:n tilastojen mukaan matkustajamäärät seutukunnissa ovat uudistuksen jälkeen nousseet noin 20 prosentilla. Käytännössä se tarkoittaa noin miljoonan matkan lisäystä. Eniten Föliä hyödyntävät naantalilaiset, raisiolaiset ja lietolaiset. Turun seudun joukkoliikennejohtaja Sirpa Kortteen mukaan tyypillinen uusi Fölin käyttäjä on kouluikäinen nuori, joka matkustaa Turkuun harrastusten tai huvitusten pariin. TURUN ja viiden ympäristökunnan muodostama yhteinen joukkoliikennealue Föli otettiin käyttöön viime vuoden heinäkuussa. Kuntarajoista riippumaton tasataksa on ainoalaatuinen Suomessa ja se hyödyttää eniten siihen kuuluvien seutukuntien asukkaita. Käytännössä linja-auton käytön kustannukset tippuivat uudistuksen ansiosta noin puolella. Fölin piirissä asuu yli 280 000 ihmistä, joilla kaikilla on käytössä samat kertamaksut, alennuskortit ja vaihto-oikeudet. Turun joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet lievässä kasvussa vuodesta 2006 alkaen. Vuodesta 2011 matkoja on tehty joka vuosi yli 20 miljoonaa. Tänä vuonna Fölin ansiosta määrä tulee nousemaan noin 25 miljoonaan. Joukkoliikenteen käyttöön vaikuttavat Kortteen mukaan monet asiat, muun muassa ilmasto, työttömyys ja omien autojen käyttökustannukset. – Joukkoliikenteen kovimpia kilpailijoita ovat perheiden kakkosautot ja polkupyörät, Korte sanoo. JOUKKOLIIKENNEJOHTAJALLA ei ole mitään polkupyöräilijöitä vastaan, päinvastoin. Se sijaan hän toivoo, että mahdollisimman monet perheet luopuisivat kakkosautoistaan ja siirtyisivät ympäristöystävällisen ja edullisen joukkoliikenteen käyttäjiksi. Fölin suosion kasvu on saanut muutamat turkulaispoliitikot ajattelemaan ääneen, pitäisikö Turunkin alueella ottaa käyttöön linja-autoliikenteessä vyöhykemaksut. Tällä hetkellä edullisista taksoista hyötyvät vain seutukuntalaiset, eivät turkulaiset. Joukkoliikennejohtaja Korte on ehdottomasti vyöhykemaksuja vastaan. Föli ylitti odotukset Kaupunkija seutubusseissa tilastoidaan tänä vuonna ennätykselliset 25 miljoonaa matkaa Föli on nostanut bussiliikenteen matkamäärän noin 25 miljoonaan. LASSE VIRTANEN SUOMEN Turku tunnetaan erityisesti joulurauhanjulistuksesta. Turku oli kuitenkin menettää julistuksen 1980-luvulla, kun Yleisradio suunnitteli sen muuttamista eri paikkakunnilla kiertäväksi tapahtumaksi. – Oli vähän sellaista henkeä, että helsinkiläiset olivat tämänkin viemässä. Tuli tietoa, että julistusta ruvettaisiin lähettämään muistakin paikoista, Porvoosta ja muistakin kaupungeista, kertoo emeritusprofessori Timo Soikkanen, joka on Tapani Kuntun ja Tarja-Tuulikki Laaksosen kanssa kirjoittanut kirjan Joulurauha Suomen Turusta. – Ylen tarkoituksena oli viedä joulurauhanjulistus Turulta. – Koko perinne oli loppumassa vuonna 1988. Sellainen oli uhkana. Pelastajaksi tuli Leo Lehdistö, joka otti sen TV 1:n ohjelmistoon, vahvistaa Kunttu. Kirja kertoo sekä joulurauhanjulistuksen että ekumeenisen rauhanvetoomuksen historiasta. – Ekumeeninen rauhanvetoomus käynnistyi siitä, kun paavi vieraili Turussa vuonna 1989. Silloin ei oikein edes tajuttu, että suomalaiset olivat ekumenian suurvalta. Täällä oli täysin luonnollista, että kolme kirkkokuntaa toimi yhdessä, arvioi Soikkanen. Soikkasen mukaan Leo Lehdistö ja Jouko Lehmusto ideoivat rauhanvetoomuksen, jossa kolmen kirkon edustajat esiintyvät yhdessä. Kunttu on haastatellut kirjaa varten neljää joulurauhanjulistajaa: Eero Soikkasta eli Timo Soikkasen isää, Paavo Heinosta, Jouko Lehmustoa ja Mika Akkasta. Laaksonen vastaa joulurauhanjulistuksen historiaosiosta. – Joulurauhanjulistaminen Turussa jouluaattona kello 12 on historiallisesti ainutlaatuinen perinne. Se ei suinkaan ole median kautta syntynyt koko kansan yhteinen tapahtuma. Joulurauha on alusta alkaen ollut yksi, yhteinen joulurauha huolimatta siitä, että sitä on julistettu eri kaupungeissa ja teksti on vaihdellut paikkakunnittain, sanoo Laaksonen. – Tapa ei ole Turun erikoisuus, eikä yksinoikeus. Mutta onko Turku enää virallisesti joulukaupunki? – Kyllä olemme. Olemme kerran julistautuneet, eikä siitä ole ikinä luovuttu, vastaa kaupungin viestintäjohtaja Saara Malila. Turku oli menettää joulurauhansa Brinkkalan talon parvekkeelta on julistettu joulurauha jo 130 vuoden ajan. Jonny Holmén TURUN Nuorkauppakamarin vuotuinen Turun Kehittäjä -palkinto on myönnetty Bayerille. Perustelujen mukaan Bayer on merkittävä työllistäjä ja alueellinen toimija ja toimeliaisuudellaan se lisää ”poikkeuksellisella tavalla Turun kansainvälistä kiinnostavuutta ja uskottavuutta elinkeinoelämän näkökulmasta”. Bayer on investoinut kymmeniä miljoonia euroja paitsi tutkimukseen ja tuotekehitykseen myös Turun tuotantolaitokseensa. Palkinto on myönnetty vuodesta 1988 alkaen. Bayer valittiin Turun Kehittäjäksi KAARINAN keskustassa käynnistyy joulukuussa kahden kerrostalon työmaa. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy eli Vaso rakennuttaa 60 asumisoikeusasuntoa Pyhän Katariinan tien ja Hovirinnantien kulmaan. Ensimmäisen talon ennakoidaan olevan muuttovalmiina vuoden 2017 helmikuussa, toisen kesäkuussa. Hankeen urakoitsijana on Hartela Oy. Neljäja viisikerroksiset talot on suunnitellut Cederqvist&Jäntti Arkkitehdit Helsingistä. Autoja varten rakennetaan maanalainen pysäköinti. Hankkeen kokonaisarvo on 9,6 miljoonaa euroa. Asunnot ovat pintaalaltaan pieniä, 33–60-neliöisiä. Kaarinaan uusia Vaso-asuntoja
3 Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS ENSI maanantaina kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle esitetään, että Kari Kanalalle (kuvassa) myönnettäisiin ero varavaltuutetun tehtävästä. Pastori, kasvatuksen teologi Kanala on pyytänyt muuton vuoksi eroa tehtävästä. Hänet on valittu Helsingin Paavalin kirkkoherraksi 1. maaliskuuta alkaen. Kanala on kaupunginvaltuustossa kuulunut Vihreän liiton ryhmään. Kanala jättää valtuuston TILASTOKESKUKSEN vertailun mukaan Turussa loukkaantui liikenneonnettomuuksissa viime vuonna 105 ihmistä 100 000 asukasta kohti. Helsingissä vastaava luku oli 76, samoin Tampereella. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä loukkaantuu Turussa enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Onnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui viime vuonna Turussa 28 pyöräilijää 100 000 asukasta kohti. Espoossa vastaava luku oli viisi, Helsingissä 18 ja Jyväskylässä 29. Pori on omassa kastissaan. Sen luku oli 54. MIKÄ selittää korkeita lukuja? Turun kaltaisessa vanhassa kaupungissa pyöräilijöiden aseman parantaminen on vaikeampaa kuin uudemmissa kaupungeissa. Väylät ovat ahtaita ja niille on ängettävä kaikki liikennemuodot kävelijöistä henkilöautoihin, pyöräilijöistä joukkoliikenteeseen. Tilaa ei ole riittävästi, eikä väyliä voi leventää muuta kuin parkkipaikkoja poistamalla. Se ei ole realismia, ellei parkkitiloja ole osoittaa toisaalla, vaikkapa maan alla. Vaarallisia ovat risteykset, erityisesti Kunnallissairaalantien ja Kaskenkadun risteys, Ratapihankadun ja Puistokadun risteys sekä Hämeentien ja Savitehtaankadun risteys. Liikenteen paradoksi on se, että turvattomiksi koetuissa paikoissa tapahtuu usein vähemmän onnettomuuksia kuin niissä, joissa ei koeta olevan turvallisuusriskiä. Syypäänä ovat usein huolimattomuus ja piittaamattomuus säännöistä. Liikennesuunnittelijoiden mukaan paras lääke on nopeuksien vähentäminen. Keskusta-alueen nopeuksia aiotaankin laskea ensi keväänä. ON silti vain osatotuus, ettei kevyen liikenteen asemaa kyettäisi parantamaan. Pyörätiet ovat yhä toriparkin panttivankeja. Keskusta-alueen kehittäminen ei etene ennen kuin toriparkista saadaan selvyys. Toriparkin katusuunnitelmista päätetään ensi keväänä. Sen jälkeen luvassa on varmuudella vielä yksi valituskierros, sillä katusuunnitelmista voi valittaa kuka tahansa. Ne eivät ole asemakaavatasoisia, eikä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tarvita valituslupaa. Pari vuotta vielä, sitten ehkä tapahtuu jotain. LASSE VIRTANEN Vaarallista pyöräilyä Jori Liimatainen KAUPUNGINHALLITUS esittää valtuustolle, että Turun raitiotien yleissuunnitelma hyväksytään ja että sen perusteella käynnistetään lisäselvityksiä. Eurooppalaisista superbussivaihtoehdoista kerätään lisää vertailutietoa päätöksenteon tueksi. Raision kaupungille esitetään Raision keskustaan ulottuvan raitiotien jatkoselvitystä yleissuunnitelmatasoisena. Kustannusarvio tarkennetaan Tampereen raitiotien kilpailutuksen ja RaideJokerin hankesuunnitelman perusteella. Toteutussuunnitelman sisällyttäminen kaupungin investointiohjelmaan edellyttää valtion sitoutumista raitiotien jatkosuunnitteluun, raitiotieinfrastruktuuriin ja raitiotievarikon toteuttamiseen 30 prosentin rahoitusosuudella. Kaupunginhallitus lisäsi päätökseen lauseen, jossa todetaan, että kerätään lisätietoja myös Turun ystävyyskaupunkien raitiotieratkaisuista. Valtuusto käsittelee kaupunginhallituksen esitystä ensi maanantaina. Raitiotie valtuustolle
Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA CARAVAN Show -messut järjestetään 8.–10. tammikuuta Turun Messukeskuksessa, jonka pihamaalle on myös mahdollisuus leiriytyä viikonlopuksi. Messut järjestää Turun Messukeskus Oy yhteistyössä SF-Caravan ry:n kanssa. Treffitapahtuman alueella järjestää SF-Caravan Turku ry. Paikalle odotetaan jälleen tuhansia automatkailun ystäviä. Messuhalleissa on nähtävillä suuri määrä matkailuautoja ja -vaunuja. Karavaanarit koolle Artukaisiin INKA Korhonen toi 1.12. lehdessä esille näitä irvailuohjelmia. Tuli mieleen, että jos esittäjät on ihan oikeesti tämän tasoisia, ei Korkeasaaressa edes apinoilla ole niin heikko esiintymiskyky kuin Putouksen ja Triplan tähdillä. HULLUJA ON MONENLAISIA KIITOKSET avuliaille auttajille ja erityisesti ystävälliselle rouvalle, joka tilasi paikalle ambulanssin ja pääsin Tyks:aan tarkistettavaksi. Loppu hyvin kaikki hyvin. Vielä kerran tuplakiitokset! PYÖRÄILIJÄMUMMO ON meillä pääministeri, kun antaa täyden luottamuksen rikolliselle toverilleen ja koko kansa on tietoinen, mitä on tapahtunut. Aika teatteria koko sou. Ei ihme, että asiat on rempallaan, mutta ei ihanasti. Hävetkää, jos edes siihen pystytte! SOUVA EIKU HUOPOO VOIKO jälkeläisten napanuoran katkaista jo 40-vuotiaana? Eikö se katkaista synnytyssektiossa jo? Muutamilla tapauksilla se seuraa ehkä loppuelämän, olen huomannut. ISÄ-TYTÄR -SUHDE ÄLÄ koskaan ole omassa autotallissa. Naapuri saa siitä kiksit, että laske tarkkaan kenen kanssa bamlaat ja missä. Se luottamus voi pettää. Juorut aina palaa ”paalulle”. NAAPURI Oletko milloinkaan saanut korvaamatonta apua tuntemattomalta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Mihis se avain tippui? TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Seppo Röntynen ILKKA LAPPI TAVOITIMME Turun Filharmonisen orkesterin apulaisintendentti Niina Helanderin tiistaina kello 12.20. Missäs oot? – Toimistossani. Suomalaisen musiikin päivä kuluu Sibeliuksen juhlaviikon töiden parissa. Kuluvalla viikolla filharmoninen orkesteri esittää kaikki Sibeliuksen sinfoniat. Miten se näkyy talon arjessa? – Kyllä täällä on hyvä tunnelma. Monet soittajatkin ovat sanoneet, että on kiva päästä soittamaan tällainen kokonaisuus, vaikka orkesterille seitsemässä sinfoniassa on tietenkin todella paljon soitettavaa. Millainen maku vuodesta kaikkiaan on jäänyt? – Todella hyvä. Vuosi on ollut täynnä juhlaa paitsi Sibeliuksen myös Turun Soitannollisen Seuran 225-vuotisjuhlien vuoksi. Itsekin olen saanut kattavan läpileikkauksen Sibeliusta parin viime vuoden aikana. Millainen suhde sinulla Sibeliukseen on? – Tietenkin Sibelius on suomalaisen musiikin ikoni minulle, kuten varmaan kaikille suomalaisille. Juhlavuoden aikana erityisen hienoa on ollut huomata, kuinka monipuolinen säveltäjä Sibelius todella on. Toisaalta on ensi keväänä kiva päästä työskentelemään muunkin kuin Sibeliuksen parissa. Mitä filharmonisen orkesterin ensi keväässä on luvassa? – Paljon on laidasta laitaan ohjelmaa luvassa. Juhlavuoden jälkeen tarvitaan vähän Buranaa ja tammikuun puolivälissä luvassa on Carmina Burana, jota on paljon toivottu. Toinen paljon toivottu teos, jota ei ole pitkään aikaan soitettu on Vivaldin Vuodenajat. Juhlan keskellä ESA TÖYKKÄLÄ NOUSIAISLAINEN Virpi Laine on tänä vuonna saanut maakunnallisen vapaaehtoisen pelastajan tunnustuksen. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun eli Vapepan myöntämä tunnustus on vuosittainen huomionosoitus, joka jaetaan ansiokkaasti toimineelle vapaaehtoiselle. Vapepan ja Suomen Punaisen Ristin auttajana toimiva Laine on osallistunut vapaaehtoistoimintaan jo lähes 20 vuoden ajan. Nykyään hän toimii myös Varsinais-Suomen Vapepan maakuntatoimikunnan puheenjohtajana. SPR:ssä Laine on muun muassa auttanut paikallisosastojen valmiuden kehittämisessä. Päivätöissään Laine työskentelee elintarvikealalla. – Meillä SPR:llä ja Vapepassa on varsinkin ensiaputoiminnassa paljon henkilöitä, jotka ovat myös ammattinsa puolesta sairaanhoitoalalla. Se toki suotakoon heille, mutta itse ajattelen, että on kivaa tehdä työkseen jotain ihan muuta. Se tasapainottaa, kun päivällä ja illalla mielessä ovat ihan eri asiat, Laine sanoo. LAINE työskentelee muun muassa SPR:n Nousiaisten osaston ensiapuryhmän varajohtajana, Raision seudun valmiuspäivystäjänä ja kadonneiden ihmisten etsijöiden kouluttajana. – Välillä joutuu vähän priorisoimaan, mitä milloinkin tekee. Joitakin täydennyskoulutuksia on pitänyt siirtää seuraavalle vuodelle. Täytyy muistaa levätä, jotta jaksaa auttaa toisia. Sillä pärjää aika pitkälle. Viranomaiset tarvitsevat Vapepan vapaaehtoistyöntekijä erityisen paljon auttajia vaativissa tehtävissä. Eniten Vapepaa tarvitaan juuri kadonneiden ihmisten etsintöihin, joihin poliisin partiot eivät läheskään aina riitä. Vapepa jalkautuu etsintäpaikoille johtohenkilöineen ja kulkee esimerkiksi metsässä ketjussa. Varsinaisen etsinnän lisäksi Laine opettaa muille etsijöille muun muassa viestitoimintaa ja henkistä tukea, jota kadonneen omaiset saattavat tarvita. Lisäksi etsijöitä koskee sama vaitiolovelvollisuus kuin poliisiakin. – Yksi etsintä on jäänyt poikkeuksellisen hyvin mieleen, koska siitä kirjoitettiin paljon julkisuudessa ja lehdistössä. Me etsijät olimme vähän hämillämme huomiosta. Vapaaehtoistenkin piti muistaa vaitiolovelvollisuutensa. AUTTAMISESTA tulee Laineelle hyvä mieli, jonka turvin hän jaksaa päivätyön ohellakin. Vuosien aikana Laine on auttanut ihmisiä niin suunnistuskisojen ensiapupisteillä kuin metsissä kadonneiden etsinnöissäkin. – Oli etsinnöissä lopputulos mikä hyvänsä, omaisille suurin kriisi kestää juuri niin kauan kuin henkilöä ei ole löydetty. Vaikka löydettäisiin menehtynytkin henkilö, tilanne ei ainakaan jää auki. Tiedän silloin, että olen tehnyt tilanteen auttamiseksi sen, mitä osaan. Pitkän linjan auttaja Maakunnallisen pelastajan tunnustus Virpi Laineelle SPR Varsinais-Suomen piiri Virpi Laine (edessä) on kokenut sekä ensiapuryhmän johtajana että kadonneiden etsijänä.
7 Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 THAINYRKKEILIJÄ Daniel Forsberg (kuvassa) otti uransa isoimman voiton viime viikonloppuna Prahassa käydyssä Gibu Fight Night 2 -illassa. Turkulainen voitti kaikin tuomariäänin nelinkertaisen thainyrkkeilyn maailmanmestari Jiri Zakin. Forsberg otteli normaalia ottelupainoaan painavampana, eli 86-kiloisena. 37-vuotias tšekki oli myös selvä ennakkosuosikki. Forsbergille komea päänahka TPS:N Miro Keskitalo ja Patrik Virta (kuvassa) kamppailevat paikasta jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kisaryhmään. Jukka Jalosen valmentamat pikkuleijonat leireilevät 13.–17. joulukuuta Vierumäellä. Kisat alkavat tapaninpäivänä Helsingissä. Leiriryhmään nimettiin kaikkiaan 27 pelaajaa. Lisäksi Pohjois-Amerikassa pelaavat Mikko Rantanen ja Kasperi Kapanen liittyvät ryhmään myöhemmin. Lopulliseen kisajoukkueeseen nimetään 20 kenttäpelaajaa, joten helppoa TPS-kaksikon ei ole tietään lopulliseen kisajoukkueeseen raivata. Helppoa ei pelipaikan valtaaminen ole Keskitalollakaan, mutta Virta joutunee vielä kovempaa tappelemaan elintilastaan hyökkäyksestä. Pohjois-Amerikan apujen lisäksi kärkiketjujen laidoille tyrkyllä ovat ainakin Patrik Laine ja Jesse Puljujärvi. Virralle paikka saattaisi aueta alemmista ketjuista, mutta nuoren miehen parhaat avut ovat kuitenkin lähtökohtaisesti hyökkäysorientoituneissa ketjuissa. Tosin tällä kaudella Virta on pääasiassa pelannut Liigaa kolmosketjun laidassa, joten rikkovampikin rooli luonnistunee. Sopivaa röyhkeyttä Virralta ainakin löytyy. Mielenkiintoinen palapeli Jalosella ainakin on käsissään. Asetelmasta tekee entistä mielenkiintoisemman se, että kotikisoissa odotukset nousevat automaattisesti hieman. Vuoden tauon jälkeen monet odottavat pikkuleijonilta paluuta mitalipeleihin. ILKKA LAPPI Kenelle kisapassi? Nähdäänkö Keskitalo tai Virta alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa? PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI VAHVAN alkukauden jälkeen Raision Loimu on hävinnyt kolme peliä putkeen ja päälle vielä Challenge Cupin ottelun Lyonia vastaan. Ei ihme, että Loimun päävalmentaja Ismo Tuomisella on kaksijakoiset tunnelmat alkukaudesta. – Pelit kääntyivät yhdessä yössä. Vajaa kolme viikkoa sitten voitimme tiukan viisieräisen Hurrikaania vastaan. Seuraavana päivänä sitten väsyneenä ja huonosti valmistautuneena kuonoon VaLePalta. Sen jälkeen homma on pyörinyt vähän väärään suuntaan, Tuominen tuumii. Päävalmentaja korostaa itseluottamuksen merkitystä. Marraskuun lopun Isku-tappio ja itsenäisyyspäivän häviö Sammolle olivat lähes identtisiä. – Kummassakin oli hyvä valmistautuminen ja ensimmäinen erä meiltä suvereenia pelaamista. Sitten toisessa erässä muutama harmillinen virhe, pelit kääntyivät, eikä meillä ollut aseita vastata. Itseluottamus pitäisi saada sille tasolle, millä se alkukaudesta oli. – Ensi viikonloppuna meillä on kaksi tärkeää kotiottelua. Perjantaina on ottelu Ettaa vastaan, joka on samalla Suomen Cupin peli ja sunnuntaina pelaamme Rientoa vastaan. Ne voittamalla tilanne näyttää taas ihan erilaiselta, Tuominen sanoo. YKSI syy viimeaikaisiin ongelmiin on pelirasitus. Marraskuun lopulla Loimu urakoi suhteellisen kapealla materiaalilla neljä peliä kymmeneen päivään, joista yksi oli Challenge Cupin vierasottelu Lyonissa. – Jostain syystä meillä on ollut vaiItseluottamus pätkii Raision Loimu ajautui peliputkessa tappiokierteeseen Raision Loimulla on ollut ongelmia viime aikoina. Päävalmentaja Ismo Tuominen uskoo, että pienet marginaalit kääntyvät ennen pitkää jälleen raisiolaisille. TS/Ari-Matti Ruuska keuksia, kun pelit ovat tulleet epätasaisesti, eikä olla saatu ehjiä harjoitusviikkoja. Materiaalin leveys tai pelimäärät eivät yksistään selitä asioita. Kansainvälisistä peleistä ollaan kuitenkin myös saatu virtaa. En koe, että joukkue Euro-pelien vuoksi olisi rasittunut. Vähän kyllä ihmettelen tämänhetkisiä pelimääriä Mestaruusliigassa yleensä. Esimerkiksi Lekalla on nyt 14 peliä ja Hurrikaanilla yhdeksän. Sarjasijoituksia ei oikeastaan kannata missään vaiheessa kenenkään tuijottaa, Tuominen sanoo. Hänen papereissaan Tiikerit, VaLePa ja Hurrikaani ovat kolmen kova kärki, jonka jälkeen useampi joukkue tappelee runkosaran neljännestä sijasta. Siihen kastiin Tuominen laskee myös oranssipaidat. – Runkosarjan neljäs sija on realistinen tavoite. MESTARUUSLIIGAN ja Euroopan kenttien lisäksi Loimun katseet ovat Suomen Cupissa. Cupin ensimmäistä kierrosta on Loimun osalta kolme ottelua jäljellä, joten paikka Final Four -turnauksessa on Loimun omissa käsissä. Tällä hetkellä Loimu on cupin sarjataulukossa viidentenä, mutta takaa-ajettavat ovat pelanneet pelin enemmän. – Voittamalla jäljellä olevat kolme peliä olemme varmasti neljän joukossa. Totta kai neljän joukkoon selviytyminen kiinnostaa. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä.
9 Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 KAIKILLE tarkoitetut pop-up -joogatapahtumat Logomossa jatkuvat, eikä aiempaa kokemusta vaadita. Aamujoogasta saa virkeän ja hyvän olon koko päiväksi. Tapahtuma toimii ”maksa minkä pystyt” -periaatteella, sillä tapahtuman järjestäjien mielestä jooga kuuluu kaikille. Muista oma matto ja joustavat vaatteet! Pop-up aamujooga Logomossa 15. joulukuuta kello 8.30-9.15. Järjestäjänä on Pune-joogakoulu. Aamujoogaa Logomossa YKSI onnekas pari antaa tärkeän lupauksen tavallista suuremman vierasjoukon ja tuhansien kukkien ympäröimänä. Piha & Puutarha -messujen teema on puutarhajuhlat ja tähän kuuluu myös hääteema. Messualueelle rakennetaan korkea hääkatos vihkitilaisuutta varten. Turun Messukeskus ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä hakevat nyt rohkeaa paria, joka haluaa tulla häävieraineen juhlimaan tärkeää päivää yhdessä messuyleisön kanssa. Hääpareja pyydetään lähettämään hakemukset ja tiedustelut 4. tammikuuta mennessä osoitteeseen krista. ahonen@turunmessukeskus.fi. Messuyleisön edessä vihille Pukeudutko yleensä tyylikkäämmin jouluaatoksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG VALOKUVAAJA Lisa McWhirter haluaa ottaa valokuvia, jotka ovat enemmän kuin pelkkiä kuvia. Niiden täytyy pitää sisällään tunnetta. Oli tilanne sitten se, kun pieni vauva näkee äitinsä, tai kun nuoripari on juuri vihitty. Vaikka ollaankin siirrytty digiaikaan, halutaan erityiset hetket ikuistaa vielä valokuviin, sillä juuri valokuvat ovat niitä jotka säilyvät kanssamme läpi elämän. Manchesterissä syntynyt ja sittemmin turkulaistunut McWhirter haluaa luoda valokuvia joiden avulla voi palata muistoihin. Vauvoja kuvatessa kaikki keinot ovat sallittuja ja päikkäritkin enemmänkin sääntö kuin poikkeus. – Minusta on erittäin tärkeää, että asiakkaiden kanssa järjestetään tapaaminen ennen kuvausta. Ennakkoon tutustumalla saadaan vierastavan lapsen jännitystä laskemaan. Ettei joku vieras vain ilmesty ison mustan kameran kanssa lapsen eteen, McWhirter sanoo. Lapsikuvaustilanteessa mennään lapsen ehdoilla. McWhirter toimi aiemmin töissä lastenohjaajana, joten kokemuksesta on kuvauksissa hyötyä. – Valokuvaus on eniten asiakaspalvelua, haluan että kaikille jää hyvä mieli ja hyviä muistoja. MUKAAN kuvaukseen McWhirter pyytää yleensä tuomaan suosikkileluja, sillä lapsi saa niistä turvaa ja myöskin innostuu helpommin leikkimään. – Sillä tavoin saadaan lapsen oikea luonne esiin paremmin ja lapsi voi olla rennommin. Lapsia kuvatessa ei katsota kelloa ja välillä pidetään luovia taukoja. Silloin juodaan maitoa, syödään pilttiä, leikitään ja voidaan joutua vaikka vetämään päikkärit, hän kertoo hymyillen. Usein tulee eteen hauskojakin tilanteita, esimerkiksi McWhirterin näyttelyssä olevassa kuvassa jossa lapsi istuu korissa. – Vauva keksi kesken kuvausten, että saa hytkytettyä itsensä studion ympäri korin kyydissä. Sitä sitten katseltiin ja naureskeltiin, kuviinkin tuli todella hyvä fiilis. Se on tavoitteeni, että lapsi voi olla oma itsensä, leikkiä ja nauraa, kuvaustilanteen ei todellakaan tarvitse olla jäykistelyä. Vauvat valokeilassa Lisa McWhirterin studiolla päikkäritkin ovat sallittuja Lisa McWhirterin valokuvia vauvoista voi ihastella perhekahvila Harmonyssa joulukuun ajan. Henriikka Fingerborg ”Lapsia kuvatessa ei katsota kelloa.” TEKSTIILIJÄTETTÄ kerääntyy Suomen ympäristokeskuksen tutkimuksen mukaan vuosittain yli kymmenen kiloa henkilöä kohden. Vuoden 2016 alusta alkaen kuluttajilla on mahdollisuus tuoda käytöstä poistetut vaatteet ja kodintekstiilit maksutta Lounais-Suomen Jätehuollon jätekeskuksiin ja lajitteluasemille. Poistotekstiilien keräyspilotin avulla halutaan avata ovia tekstiilijätteiden kierrättämiselle. Loppuun kuluneet tekstiilit vastaanotetaan asukkailta maksutta jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla. Tavoitteena on löytää tehokkaita tapoja saada tekstiilijätteet paremmin kierrätettyä. Samalla luodaan kasvualustaa kierrätystekstiilejä hyödyntävälle uudelle yritystoiminnalle, niin pienyrityksille kuin teollisen mittaluokan ratkaisuille. Poistotekstiilit kierrätykseen KIRPPUTOREJA Enk mä tota sanonu vaikkemmä mittäm puhunu Aamuset
11 Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 AAMUSET
14 A A M U S E T MATKAILU & RETKEILY Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 SUOMI 24 Treffit hakee yhteistyössä Finnmatkojen ja Matkamessujen kanssa reippaita ja matkustusvalmiita sinkkuja, jotka ovat valmiita kohtaamaan rakkauden. Suomi24 Treffit valitsee kaikkien hakijoiden joukosta toisilleen sopivimmat parit, jotka lähtevät reissuun. Hakuaikaa on 7. tammikuuta asti. Hakijan tulee olla täysi-ikäinen. www.finnmatkat.fi/matkatreffitsokkona Sokkotreffit ulkomailla SUOMEN Kotiseutuliitto on avaamassa uuden eMuseo-mobiilisovelluksen, jonka avulla museo-opas on aina käytettävissä – oli museo auki tai kiinni. Kotiseutuliitto pilotoi sovelluksen käyttöön Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan paikallismuseoille ensi keväänä, kun maakunnissa tarjotaan ilmaiset koulutuspäivät kaikille halukkaille. Puolen päivän koulutuksen jälkeen museon mobiiliopas on julkaisuvalmis. Palvelu tarjotaan kevään jälkeen kaikkien paikallismuseoiden käyttöön. Suomessa on lähes tuhat paikallismuseota, joista 730 on kuntien ja kotiseutuyhdistysten ylläpitämiä – näistä suuri osa toimii Suomen Kotiseutuliiton jäsenkentässä. Paikallismuseot ovat kirjastojen jälkeen alueellisesti kattavin kulttuuripalveluverkostomme. Ammatillisesti hoidettuja museokohteita on maassamme noin 300. Paikallismuseoissa on vuosittain yhteensä miljoona kävijää, niiden kokoelmissa on yhteensä 2,4 miljoonaa kohdetta ja hoidossa 3 000 rakennusta. Paikallismuseot ovat pääosin eiammatillisesti hoidettuja museoita, joissa arvokasta vapaaehtoistyötä tekee vuosittain 10 000 ihmistä. www.emuseo.fi Emuseo nostaa kotiseutumuseoita Vaikuttaako terrorismin uhka matkasuunnitelmiisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MARIANNE ROVIO SUOMESSA on harjoitettu maataloutta jo 3 000 vuotta. Maatalous on kuitenkin jäänyt etäälle nykykulttuurista. Loimaalaisen Maatalousmuseo Saran johtaja ja historian tutkija Teppo Vihola kertoo, että kysyessään koululaisryhmiltä mistä maito tai leipä tulee, vastauksena on useimmiten ”kaupasta”. Vihola pitää tärkeänä, että myös kaupungeissa tutustuttaisiin ruohonjuuritasolta siihen, mistä ruoka oikeasti tulee. – Maatalous on ollut suomalaisen kulttuurin edellytys. Jos maataloutta ei olisi ollut, niin Suomen kokoinen alue olisi pystynyt elättämään vain 15 000 henkeä aikanaan. Voin nukkua yöni rauhassa, kun tiedän, että maanviljelijät voivat tehdä nykyaikana työnsä suhteellisen varmasti. Ennen viljelijä oli vieläkin enemmän sään armoilla, jolloin nälkä kohtasi armottomasti kansan. Maatalousmuseo Sarka tarjoaa mahdollisuuden tutustua maaseudun ja maatalouden historiaan Loimaalla. Vanhat maatalouskoneet tuovat esille miten maatalouden koneistuminen on kehittynyt vuosien saatossa. Koneista voimaa! -näyttelyssä maatalouden koneistuminen ilmenee kevättöiden, heinänkorjuun, elonkorjuun, syysmuokkauksen ja salaojituksen tiimoilta. KONENÄYTTELYSSÄ on esillä muun muassa vanhoja höyrykoneita, maamoottoreita, puimureita ja traktoreita. Kesäaikaan pääsee rapsuttelemaan lampaita ja sikoja sekä ihastelemaan kanoja. – Kesäaikaan tänne voi tulla retkeilemään museon maille. Eikä kukaan kiellä, jos haluaa nukkua yhden yön matkailuautolla museon parkkipaikalla. Täällä on oikein kiva nautiskella eväitä hyvällä säällä ja ihailla tuulessa huojuvaa peltomaisemaa, Vihola sanoi. Museosta löytyy myös Loimaan suurin ruokaravintola, jossa on tarjolla lähiruokaa. – Nykymaailmassa toki ruoka on jakautunut epätasaisesti. Toisilla sitä on liian vähän ja toisilla on liian paljon. Siksi pidänkin tärkeänä lähiruoan ja paikallisuuden merkitystä. Esimerkiksi museon ravintolassa on tarjolla lähellä tuotettua ruokaa. KYMMENEN vuoden välein vaihtuva päänäyttely saa uuden muotonsa ensi keväänä. Museossa riittää silti nähtävää, sillä vaihtuvia näyttelyitä on esillä seminaaritila Riihessä ja ravintolan seinillä. Konenäyttely on avoinna normaaliin tapaan. Sarkasunnuntait kerran kuukaudessa ovat ilmaisia. – Museon aulassa on pienoismalli Ajan virta, joka kertoo kuvitteellisen Sarkajoen kylän kolmetuhatvuotisen kehityksen aina pronssikaudesta 2000-luvulle saakka. Perusnäyttelyn kiinniolon ajan aulaan tuodaan esille museoesineitä ja pieniä näyttelyitä. Aulassa voi myös kokeilla maton kutomista. Koululaisryhmille meillä on omia aktiviteettejä. Suomen maatalousmuseota hallinnoi Suomen maatalousmuseosäätiö, ja museon toimintaa tukevat pääasiassa opetusja kulttuuriministeriö ja Loimaan kaupunki. Maatalous tutuksi Loimaalla Sarka esittelee maatalouden kehittymistä Maatalousmuseo Saran johtaja Teppo Vihola esittelee turkulaislähtöistä Kullervomerkkisen höyrykonetta (vasemmalla) ja englantilaista höyrykonetta. Marianne Rovio
15 Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 AAMUSET 16 Kaarina MARIANNE ROVIO PERHEHOITAJA Anne-Mari Sirén aloittaa päivänsä vähän ennen seitsemää kahvikupposen lomassa Kaarinan Perhehoitokylä Säteessä. Hän ottaa puoli tuntia aamusta aikaa itselleen ja sitten hän aloittaa aamupalan valmistamisen neljälle mammalle, joiden kanssa hän asuu perhehoitokodissa. Kaarinassa on avattu vuosi sitten Suomen ensimmäinen ikäihmisten yhteisöllinen asumisvaihtoehto, jossa seniorit viettävät perhe-elämää yhdessä muiden seniorien sekä heidän hoitajiensa kanssa. – Perhehoitajan työhön on sitouduttava ja jos tähän työhön alkaa, niin siinä pitää olla jonkinlainen motiivi. Minun motiivini on se, että teen tätä sydämestäni, Sirén pohti. Yhteisöllinen asumismuoto tarjoaa ikäihmisille mahdollisuuden turvalliseen asumiseen perheen muodossa. Toisten seura ja turvallisuuden tunne luo mahdollisuuden hyvään vanhuuteen. – Yksinelävän ihmisen vaivojen nimiä ovat yksinäisyys, turvattomuus ja ahdistus. Ihminen löytää uusperheessä uuden roolin, voi toteuttaa vielä itseään ja osallistua arjen askareisiin omien kykyjensä mukaisesti. Kun luottamus yhteisössä Edelläkävijä vanhustenhoidossa Yhteisöllisyys takaa hyvän vanhuuden Säteessä Sätteen asukas Leila Lehtonen rupattelemassa sairaanhoitaja Mira Virran kanssa. syntyy, niin voi olla oma itsensä, vaikka tulisi huonompikin päivä eteen. Näin vähenee myös lääkärissä käynnit, kertoi Kaarinan kaupungin vanhuspalvelujohtaja Seija Sjöblom.. SIRÉN kohtaa työssään iloisia ikäihmisiä, jotka ovat todella tyytyväisiä tällaiseen vaihtoehtoon. – Asukkaat ovat olleet todella kiitollisia tähän ja he kiittävät siitä päivittäin. Olemme yhtä perhettä, mikä luo heille hyvää oloa. Perhehoitokylä Säde on valmistunut viime lokakuussa ja pinta-alaltaan se on yhteensä 1418 neliömetriä. Siihen kuuluu viisi erillistä perhehoitokotia, kylätalo ja pihapiiri. Kussakin talossa on neljä vanhusta sekä heidän perhehoitajansa. – Kiinteistöt on rakennettu nimenomaan tätä tarkoitusta varten. Olemme suunnitelleet alusta asti yhteistyökumppaneiden kanssa perhehoitokylää. Rakentamisessa on huomioitu turvallisuus ja esteettömyys. Piha on aidattu niin, että siellä on myös muistisairaiden turvallista olla. Tätä projektia ovat suunnitelleet yhdessä Kaarinan kaupunki, Perhehoitoliitto sekä Kaarinan Vanhusten Palvelukeskuksen säätiö, Sjöblom selitti. PERHEHOITAJAT käyvät läpi vaativan valmennuksen ja työhön tulee sitoutua 24/7. Vapaapäiviä perhehoitaja saa 3,5 vuorokautta kuukaudessa. Lisäksi paikan päällä käy sairaanhoitaja huolehtimissa lääkityksestä ja muusta. Yhteisöllisyyden kautta myös hoitajat saavat tukea toisiltaan. – Perhehoitaja saa naapuriperhekodista tukea, kun on haastavia asioita tai voi vaikka lainata maitoa. Ihan kuin vanhan ajan kyläyhteisö, missä pidettiin toisista huolta, Sjöblom sanoi. Perhehoitokylä yhdistää hoitajat sekä seniorit. Yhdessä perhehoitokodissa on neljä 21 neliömetrin huonetta. Jokaisella asukkaalla on oma huone, jossa WC ja kylpyhuone. Kylätalosta löytyy sauna ja tiloissa pidetään yhteisiä tilaisuuksia. PERHEHOITOLIITON hallitus valitsi kokouksessaan marraskuun lopulla parhaaksi perhehoitoteoksi ikäihmisten yhteisöllisen perhehoidon kehittämisen Kaarinassa. – Asumismuoto sopii ikäihmisille, jotka eivät pärjää yksin kotona, mutta eivät ole tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon tarpeessa, Sjöblom sanoi. Katariina Wirén
17 Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 AAMUSET
18 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 KAUPUNKIEN valot ovat huutaneet Pelle Miljoonalle jo 35 vuotta. Moottoritie on kuuma -levyn vuonna 1980 julkaissut Pelle Miljoona Oy kiertää tänä syksynä lähes alkuperäisessä kokoonpanossaan soittamassa klassikkolevyä ja muuta Pellen tuotantoa. Turun Apolloon bändi saapuu 12. joulukuuta. Alkuperäisestä Pelle Miljoona Oy:n kokoonpanosta puuttuu vain Sami Yaffa. Hänen tilallaan soittaa Pellen kanssa vuosia soittanut Mela. Pelle Miljoona taas moottoritiellä 44-VUOTIAAKSI Mike Zito on ehtinyt paljon. Pitkin PohjoisAmerikkaa matkailleen Ziton reissaaminen kuuluu miehen musiikissa. The Weel -kokoonpanon kanssa tehty Keep Coming Back on synteesi monesta Amerikan rokin suunnasta. Mukana on melko kantrivoittoisia biisejä, Texas-bluesia, hiukan CCR:n suuntaan nyökkäävää rokkiakin. Saksofonivetoinen tunnelmapala What’s on Your Mind on suoranaista soulia, johon Ziton karhea lauluääni luo ylimääräisen kerroksen. Levyssä kuuluvat eletyt kilometrit positiivisella tavalla. Sen enempää Zito kuin The Weelkään ei ole varsinkaan Euroopassa nauti suuresta tunnettavuudesta. Zito on kuitenkin erinomainen esimerkki hyvästä muusikosta, jolla on kykyä tehdä rouheaa laaturokkia, vaikka sillä eivät stadionit täyttyisikään. Zito on oppikirjaesimerkki artistista, joka on parin hitin päässä maailmantähteydestä. Tosin suuren luokan maailmantähteyttä ajatellen hän on musiikillisesti nelisenkymmentä vuotta myöhässä. Ainakin vinyyliajan kasvateille optimistiset tarinat sydänsuruista ovat ehdottomasti lähemmän tutustumisen arvoisia. Vaikka elämä välillä potkii kovaakin, tarinoissa kaikuu usko parempaan huomiseen. Kenelle: Kaamosta tunnelmallisen rokin luokse pakenevalle. Arvio: Vaivattoman kuuloinen ja helposti lähestyttävä hyvällä maulla sekoitettu tyylien keitos. ILKKA LAPPI Matkamiehen tunnelmointia Mikä on Mikko Kivisen merkittävin saavutus? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI VIIMEISEN runsaan 30 vuoden aikana Mikko Kivisen nimi on tullut tutuksi kaikille kotimaisen viihteen ystäville. Monipuolinen viihdyttäjä on ollut yksi keskeisiä komedian tekijöitä 1980-luvulta lähtien. Elokuvien ja tv-sarjojen lisäksi hän on muun muassa dubannut paljon. – Nuorena en koskaan ajatellut suuntautuvani nimenomaan komedian pariin. Halusin olla nimenomaan näyttelijä. Työtilaisuudet vain vetivät huumorin suuntaan. Lapinlahden Linnut oli tietenkin ensimmäinen työ, mistä tuli enemmän julkisuutta, niin se löi tietyllä tavalla leimansa, Kivinen toteaa. Koomikko on titteli, jota Kivinen ei karsasta, vaikka on tehnyt varsinkin teatterinlavalla myös vakavampia rooleja. – Jos minua koomikoksi tituleerataan, olen siitä ylpeä. Komiikka on raaka laji. Kyllä esimerkiksi Lapinlahden Linnut on jäänyt selvästi ihmisten mieliin. Olin itsenäisyyspäivänä linnan juhlissa ja siellä muutama ministerikin tuli muistelemaan Lintujen sketsejä. 1980-LUVUN puolivälissä Lapinlahden Lintujen televisiouran alkuaikoina Suomessa televisiohuumoria tekivät Lintujen lisäksi Pertti ”Spede” Pasanen lähipiirinsä kanssa sekä ryhmäteatterilaiset, joihin kuuluivat muun muassa Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala. – Minusta siihen aikaan tehtiin aika monipuolista viihdettä. Kaikilla oli omanlaisensa kulma komiikkaan, Kivinen sanoo. Suomalainen komedia voi tällä hetkellä hyvin ainakin katsojalukujen valossa. Suuret stand up -nimet tekevät satoja keikkoja vuodessa täysille saleille ja television viihdeohjelmat keräävät edelleen ihmiset ruutujen ääreen. – Suomalaiset ovat aina olleet sellaisia, että joku juttu lyö isosti läpi ja on vähän aikaa pinnalla, kunnes tulee joku iso juttu. Renny Harlinkin oli hetken aikaa suunnilleen maailman kovin ohjaaja, kun pääsi ohjaamaan Sylvester Stallonea ja Bruce Willisiä. – Viime ajat se kova juttu on ollut stand up. Uskon, että suurin buumi on jo ohitettu. Esimerkiksi Sami Hedberg vetää yli 300 stand up -keikkaa vuodessa. Suomessa on kuitenkin vain viisi miljoonaa asukasta. PARHAILLAAN Kivinen kiertää Suomea oman 35-vuotisjuhlashow’n kanssa. Kivinen tie on ensimmäinen kerta, kun Mikko Kivinen nähdään parin tunnin monologiesityksessä. Ensi vuodeksi työn alla on muun muassa Hämeenlinnan Uudessa Kesäteatterissa ensi-iltansa saava Elämä janottaa -musiikkikomedia. Lapinlahden Lintujen musiikkiin ja sketsihahmoihin nojaavan esityksen Kivinen käsikirjoittaa yhdessä Tapio Liinojan kanssa. – Siinä on muun muassa sketsiohjelmistamme tuttuja hahmoja ja musiikkia, luonnehtii lukuisia kappaleita säveltänytkin Kivinen. Kivinen tie Logomossa 11. joulukuuta. Monipuolinen huumorimies Mikko Kivinen ei karsasta 35 vuotta seurannutta koomikon leimaa Pertti Jarlan piirrokset ovat keskeisessä osassa Kivisen tien dramaturgiaa. – Kerroin vain mistä aion puhua ja hän piirsi erinomaiset piirrokset, kehuu Kivinen. Tapio Aulu Pertti Jarla
19 Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 AAMUSET
20 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 TIMO SALMESMAA Joulun aika tuo tähtiä maailmalta. Showroomin tämäniltaisia pikkujouluja soundittaa Alex Kunnari. Ensimmäisenä oman klubi-illan Ibizalta saanut dj. on organisoinut Club Colors -iltoja, säveltänyt ja tuottanut musiikkia mm. Paul van Dykille ja Tiëstolle. Pasi Murto Titaanien kohtaaminen. Artistitaivaan ajan ikonit, Robin ja Elastinen, virittävät perjantaina Pikkujoulubileet Caribiaan. Linnanjuhlien jatkoilla esiintynyt Robin työstää uutta musiikkia. Teinirallatuksista yhä enemmän aikuismarkkinoille mielivä artisti tekee yhteistyötä mm. Kasmirin kanssa. Workout-isäntänäkin toiminut Elastinen lupaa räjähtävyyttä Caribiaan. Tästä konsertista ei puutu energiaa! Rähinä Pirtutrokareita ja kirsikkasuita. Bar 4:n traditionaalinen speakeasy-teema todentui hämyisissä 29111920-partyissa. Ravintola-alan ammattilaiset aikakonettuivat kieltolain maailmaan kovan teen ja ratsioiden myötä. Kieltolaki kumottiin meillä jo 1930-luvun alussa, mutta mm. Iranissa juopumuksesta määrätään kuolemantuomio, joka voidaan lieventää ruoskinnaksi, mikäli syyllinen katuu. Timo Salmesmaa Shironosov Sinkkukinkkubileitä kohti suunnistavat Marilyn ja Vegas hemmottelevat pikkujoulukansaa tällä viikolla Palapelija Piparibileillä. Vegas juhlistaa perjantaina kantisten pikkujoulu-iltaa höyryävän glögin ja pianosävelten voimin. Joulunostalgiaa länsirannikon pimeyteen tuovat Marita Taavitsainen ja Mikael Konttinen. Andren äiti Marita viettää tänä vuonna 20-v. taiteilijajuhlaa tangokuningattarena. Multivirtuoosi Mikael Konttisen flyygelin kantta ovat kuluttaneet monet sielukkaat naissolistit. Varpunen jouluaamuna -konsertti väreilee jouluklassikoita sunnuntaina Raision Martinsalissa. Konsertilla tuetaan Raision Kuulan junioritoimintaa. Jonny Holmén Asfaltti hehkuu jälleen. Maailmanmatkaaja Pelle Miljoona suuntaa karavaaninsa lauantaina Apolloon. Ohjelmiston ytimenä on Moottoritie-albumi superkokoonpano Andy McCoyn, Ari Taskisen, Melan ja Tumppi Varosen tykittämänä. Levymusiikista vastaa dj. Entinen nuori ja Pelle & Andy hemmottelevat fanejaan jakamalla nimmareita ennen keikkaa. Apollon tiloihin levittäytyy myös kattava Hanoi Heritage -levynäyttely. Pentti Hokkanen
21 Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 AAMUSET Jetset KILPAIL UJA BLOGE JA _ _ _ Etkot, juhlat ja jatkot Turun yöelämästä löydät osoitteesta: Etkot, juhlat ja jatkot Turun yöelämästä löydät osoitteesta: KUVIA TAPAH TUMIA
Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 AAMUSET 22 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! JÄÄKIEKON SM-liiga Oy ja Veikkaus järjestävät perjantaina tiedotustilaisuuden, jonka aiheena on jääkiekon seuraamisen mullistava älykiekko. Se on kyllä hyvä, että edes kiekossa on älyä, sillä muutoin sitä on hyvin vähän lootassa ja sen liepeillä. DIGITALISAATIO etenee nopeasti kaikkialla muualla paitsi puhekielessä. Ohjelmia yhä nauhoitetaan ja sähkeuutisia luetaan. Homeista ATK-lyhennettä onneksi suosivat enää lähinnä peruskoulujen rehtorit. TÄHTIEN sota saa jo ties kuinka monennen jakso-osansa. Idea on kadonnut matkalla ja homma lähtenyt lapasesta. Jämäpala voitaneen nimetä Tähteiden sodaksi. ITSENÄISYYSPÄIVÄN mielenosoitukset alkoivat pari vuosikymmentä sitten ja nyt väkivaltaisista yhteenotoista näyttää tulleen tapa. Tasaisen vauhdin taulukolla vuoden 2035 juhlissa ovat myllyt käynnissä jo kättelyjonossa. HUOLESTUTTAAKO valtamerien tilanne? SAVOLAINEN: Luin juuri uutisen, että meillä on liikaa kaloja. Olin innoissani siitä. Se käsitteli lapin pieniä järviä. Nyt onkin tilanne että kalamassa loppuu valtameristä. Se on surullista mutta odotettua. LIUKKONEN: Valtameret ovat ihmisille vaikeasti käsitettävä asia. Olemme maaeläimiä emmekä osaa hahmottaa mikä meriympäristö on. Emme näe sitä emmekä liiku siellä. Se on tutkimuskohteenakin vaikeampi kuin esimerkiksi metsät. MS: Siihen sisältyy myös ajatusharha siitä, että voimme laittaa mereen mitä vain. Sinne on laitettu aivan kaikki. Mereen lasketaan jopa ydinsaastetta sisältävää vettä. Kalastus ja kalastajat kärsivät jo muutenkin huonosta maineesta. KL: Ongelma on se, että jos ei ole tietoa, ei voida reagoida oikealla tavalla. Jos tieto olisi tullut aiemmin, emme ehkä olisi niin hälyttävällä tasolla. MS: Kyllä olisimme. Ihminen on niin ahne. Eräs ongelmamme on, että luomme kiintiöitä ja kaikki ylimääräinen, mikä tulee ulkopuolelta, heitetään pois kuolleena. Lohi tai makrilli jätetään meille. KL: Jos kuollutta ainesta otetaan, sitä ei saisi heittää takaisin mereen. Se pitäisi hyödyntää, kun se on jo tuhottu. Jos todella ruokitaan esimerkiksi sikoja merenelävillä, ei siinä ole järjen häivää. MS: Esimerkiksi silakka on väestölle lähes täysin hyödyntämätön. Vaikka nyt olikin kyse valtameristä, niin onhan Itämerikin varsin ongelmallinen. Tämä alkaa olla katastrofi. Kalastamme ja saastutamme yli. KL: Nykyäänhän tonnikalaakin kasvatetaan. Sitä ei pyydystetä villinä. Sen määrä on kasvanut koko ajan. Niitäkin voidaan varmaan jalostaa. Yksi mahdollisuus on, että kalaakin jalostetaan ja kasvatetaan oikein niin, ettei se tuhoa ympäristöä ja rehevöitä sitä. Kannatan sitä, että villi meri jätettäisiin rauhaan. Meillä on luonnonpuistoja. Kyllä meidän pitää suojella meriäkin. MS: Tuo on lähes mahdotonta. KL: Niin, koska jos heitämme jotain yhteen kohtaan merta, se lilluu ihan mihin vaan. TÄMÄNHETKINEN hallitus on saanut ennätyksellisesti kritiikkiä. Aiheita se on antanut ihan itse omalla toiminnallaan. Vahvasti ideologinen hyökkäys vähäosaisimpia, sairaita, työttömiä ja opiskelijoita vastaan on saanut rinnalleen yhtä ideologisen sodanjulistuksen ay-liikettä vastaan. Kaiken kaikkiaan tavoitteena tuntuu olevan sopimisen kulttuurin romuttaminen ja paluu sääty-yhteiskunnan lohduttomaan maailmaan. Vuosikymmenien aikana rakennettua yhteiskuntaa ovat nämä SSSmiehet romuttamassa niin nopeasti kun vain kykenevät. Myös työelämän pelisääntöjen romuttaminen ja viidakonlakien voimaantulo on hallituksen tavoitteena. Vastarintaa tekemättä eivät suomalaiset ole onneksi kaikkea nielleet. Yksi tahoista, jolla on velvollisuus vastustaa tätä tuhoisaa kehityssuuntaa, on yhtenäinen ammattiyhdistysliike. Olemmekin nähneet kymmenien tuhansien ihmisten mielenosoituksia vetoamassa hallitusta järjenkäyttöön. Vapaa, vahva ja itsenäinen ay-liike on tärkeä työelämän kehittäjä yhteistyössä muitten toimijoiden kanssa. Ay-liike tekee vastuullista ja määrätietoista työtä sopimisen, ei yksipuolisen sanelun pitämisenä maamme tapana. Sopimiseen eivät pakkolait kuulu. Täytyykin antaa hallitukselle harvinaisia kiitoksia siitä että sen toimet ovat yhdistäneet ay-liikettä ja tuoneet tuhansia uusia jäseniä. Lisäksi valtamedian yrityksistä huolimatta on ihmisten tietoisuus yhteiskunnallisista ongelmista heräämässä laajemminkin. Itse Metallityöväenliiton jäsenenä toivon ja uskon ensi keväällä koittavien liittokokousvaalien äänestysprosentin nousevan selvästi. Suuri äänestysaktiivisuus antaa vahvan valtuutuksen ajaa jäsenistön ja suomalaisen yhteiskuntarauhan asiaa. Minkälainen hallitus meillä keväällä on? Sitä ei tiedä vielä kukaan. Senkin on kuitenkin ymmärrettävä suomalaisen työelämän perustuvan neuvotteluun ja sopimiseen eikä yksipuoliseen saneluun ja kiristykseen. PEKKA REPONEN Ammattiliittojen merkitys kasvaa huonoina aikoina MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Seniori VS Studentti Mikael Rydenfelt Lakkovahteja Sandvikin tehtaan portilla lokakuussa 2011.
23 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 9. joulukuuta 2015 KOLUMNI ONNELLISUUSOPPAITA tai muita elämän mullistavia siivousoppaita on kahlannut läpi varmasti moni oman elämänsä ihmettelijä. Viime kolumnissani pohdin sitä minkälainen onnellinen ihminen teoriassa on ja kuinka onnellisuutta voi harjoituksin ja teoin lisätä. Ihmiset kuitenkin tulevat täysin erilaisista asioista onnellisiksi, ja siksi aloinkin miettiä muutamia perustavanlaatuisia kysymyksiä joihin kaikilla pitäisi olla vastaukset. Mikä tekee juuri minut onnelliseksi? Kirjojahan voi lukea kuka vain, mutta harva tarttuu tuumasta toimeen. Olen huomannut pyöritteleväni näitä ajatuksia teoriassa päässäni, ja siksi ne ovatkin jääneetkin ajatuksen tasolle. Entä, jos ottaisitkin kynän käteen ja alkaisit konkreettisesti raapustaa paperille ajatuksiasi? Kysymyksiä voisi esimerkiksi olla nämä. Mistä minä pidän tai mikä on minusta hauskaa? Mistä minä saan voimaa? Ketkä ystävistäni lisäävät onnellisuuttani ja keiden tapaaminen pelkästään imee energiaani? Mikä saa oloni tuntumaan hyvältä? Mikä on minusta innostavaa? Mikä saa oloni tuntumaan pahalta? Mitkä harrastukset saavat minut hyvälle mielelle? Täytänkö asettamani arvot ja odotukset? HUOMASIN, että on todella vaikeaa vastata kaikkiin kysymyksiin – enkä ole oikeastaan koskaan pysähtynyt miettimäänkään mistä oikeasti pidän ja mikä saa minut hyvälle tai huonolle tuulelle. Tuijotin tyhjää valkoista paperia pitkään edessäni, kunnes vastauksia alkoi löytyä. Jos hyvin käy, pitkän pohdinnan jälkeen sinulla on pitkä lista asioita, joista näet mitä elämään kannattaisi lisätä ja mitä jättää vähemmälle. Olkoon tämä tehtävä hyvä aloitus tulevalle vuodelle 2016. HENRIIKKA FINGERBORG Tuumasta toimeen Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? KUULIN äsken vaarallisesta tilanteesta, sellaisena kuin bussimatkustaja sen koki. Rollaattorimatkustaja tuli etuovesta maksaakseen. Bussin on käytävä on niin kapea, ettei rollaattori mahdu siitä menemään, joten rollaattori nostettiin ylös ja kannettiin bussin keskiosaan. Bussi oli liikkeellä, kun tämä tehtiin. Vaarallista todella vaarallista. 100 000 euroa maksaisi vuodessa taata rollaattori-ihmisille maksuton ja turvallinen matkustaminen bussissa. Taas kerran tämä evättiin, vedottiin Turun taloudelliseen tilanteeseen. Pieni on 100 000 euroa, jos jollekin matkustajalle tapahtuu bussissa vahinko. Moraalisesti tämä rollaattori ihmisten bussimaksu on ollut aina pöyristyttävää. Pysyäkseni vielä menopeli bussissa, enpä ymmärrä tätäkään, että työttömien bussilipun alennus 20 prosenttia evättiin. Huvittavin selitys, jonka kuulin oli, että jos vaikka työttömät saisivat työtä, reissaisivat he alennuslipulla sitten jonkin aikaa. Mitä töitä? Tarkoitettiinko mahdollisesti SPR:n tarjoamia töitä? Ei sovi se teoriaan, SPR tarjoaa vain vapaaehtoistyötä. Tosin olen lukenut, että SPR saattaisi jopa palkata ensi vuoden alusta joitakin, mutta vain ja ainoastaan, jos Turun kaupunki antaa heille palkkatukea. Ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se jaka antaa – se sopii SPR:n toimintaan paremmin kuin hyvin. Kyllä Turussa touhutaan positiivisiakin asioita. Luin menneellä viikolla, että me saamme torille joulukuusen valoineen sekä ylipäätänsä valoja torille. Joulu on valon juhla. Meitä kuunneltiin, siitä kiitos. Jokaisen turkulaisen sydämeen toivon valoa ja lämpöä. RAILI MELTOVAARA (PS.) Mitä Turussa oikein touhutaan? KUINKAHAN moni on törmännyt samaan asiaan? Tuntuu, että mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys, sitä vaikeammaksi on tehty suorien yhteydenottojen tekeminen. Netissä on tarjolla joukko valmiita vakiokysymyksiä. Ymmärrettävistä syistä, näinhän hallitaan suurinta osaa samoja ja usein toistuvia tiedusteluja. Mutta jos et löydä itsellesi sopivaa kysymystä valikosta, olet – en sano missä. Ja jos pyydät, et saa osoitetta, jolla voisit suoraan omalla viestilläsi tavoittaa yhtiössä asiaasi hoitavaa henkilöä. Eli eivätpä pääse asiakkaat ”iholle”. Tai jos vanhaa pankkisalivertausta käyttäisi, ”tuomaan jaloissaan hiekkaa yrityksen marmorilattioille”. ESA JUHANI Linnoittautumista netissä