• Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 | Nro 12 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Elä täysii -klubissa kannustetaan vammaisia nauttimaan elämästä samalla tavalla kuin muutkin ihmiset. Kaupunki s. 6 Kurkku suoraksi Syötäväksi kasvatetut kukat ovat pitopöytien uusin trendi. Luonnonkukkaa ei missään nimessä kannata popsia. Maku&nautinto s. 12 Orvokkia poskeen Erikoisnumerossa asiaa kaukolämmöstä, ilmalämpöpumppujen pakkaskestävyydestä ja yhden naisen klapirallista. Koti&rakentaminen 13–33 Lämpöä ja energiaa Kaupungin yhtiö kurkottaa kaduilta ja puistoista kotien pihoille. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA Ursininkadun tammikuinen tulipalo palautti jälleen mieleen, kuinka tärkeää on tuntea talonsa pelastussuunnitelma. Sivu 16 Toimi oikein tulipalossa Selkein värein merkityt hellanlevyt helpottavat muistisairaan arkea ja lisäävät turvallisuuttakin. Sivu 23 Turvaa väreillä Heidi Hautalan koti on vuonna 1864 rakennetussa puutalossa. Klapiralli on jokapäiväistä rutiinia. Sivu 24 Pökköä pesään Koti& rakentaminen Aamuset Sivut 13–33 Icopal Katto Oy Bitumikattojen uudisja korjausrakentamisen sekä huoltotöiden ammattilainen Icopal Katto Oy Jussi Poutanen 0400 521 273 Timo Mäki 040 7378 113 Heikki Saurus 040 5088 615 www www.tg-rakennus.com UUDISRAKENTAMIN EN Sisustuspuoti maalaismiljöössä PUTIIKKI VANHA-VANTO Vantontie 68, Raisio www.vanhavan to.com • Saneerausja uudiskohteet • LVIS-asennukset ja -huollot • Seinäja lattiapinnoitteet • Kalusteasennukset • VTT:n sertifioimat vesieristäjät • Tuntija urakkatyöt Rakennusja LVIS-työt www.erander.fi • info@erander.fi LVI-työt: 040 1527 006 Vilppunen Sähkötyöt: 040 5923 440 Kulonen Rakennustyöt: 0400 482 810 Riikonen 0500 783 389 Erander
• 2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 BUSSILINJAN 300 lisäliikennettä aiotaan jatkaa kesäaikataulukauden loppuun asti. Linjan matkustajamäärä on lisääntynyt niin paljon, että toistaiseksi tilapäisesti tilattua lisäliikennettä on syytä jatkaa. Matkustajamäärien nousuun on vaikuttanut Myllyn kauppakeskuksen laajennus. Matkustajamäärä on noussut noin 60 prosenttia. Lisäys on samansuuruinen verrattaessa tilastoja viime vuoden tammikuuhun. Myllyyn lisäbusseja myös kesällä SISÄMINISTERIÖ on lähettämässä lausunnolle Poliisihallituksen ehdotuksen poliisin palveluja toimipisteverkon kehittämisestä. Päätös toimipisteiden lakkauttamisista tehdään lausuntokierroksen jälkeen maaliskuussa. Asiassa kuullaan muun muassa kuntia sekä alueellistamisen koordinaatioryhmää. Lounais-Suomessa lakkautusuhan alla ovat Euran, Huittisten ja Kaarinan poliisiasema. Poliisiasemien lakkauttamisilla tavoitellaan yli miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Kaarinan aseman lopulle sinetti Oliko talvi tässä? Vai tuleeko takatalvi vielä niskaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PAIMIO, Masku, Nousiainen, Mynämäki ja Parainen haluaisivat liittyä Föliin. Joukkoliikennetoimisto on neuvotellut Föliin liittymisen ehdoista ja mahdollisen liittymisen vaikutuksista Paraisten kanssa viime lokakuussa, Paimion kanssa marraskuussa ja Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kanssa myös marraskuussa. Jos joukkoliikennelain muutos toteutuu, joukkoliikenneviranomaiseen ei kannata liittyä, sillä joukkoliikenteen järjestämisen edellytykset heikkenevät merkittävästi. Tekeillä on selvitys ja vaikutusarvio Föli-alueen laajenemisen taloudellisista vaikutuksista. Fölin laajentamista selvitetään yhä TÄMÄN viikon leuto talvisää yhdistettynä useamman päivän kestäviin vesisateisiin sulattavat loputkin lumet Lounais-Suomesta ja nostavat jokien virtaamat suunnilleen keskimäärin kerran vuodessa toistuviin tulvalukemiin. Tulvavirtaama saa liikkeelle vuodenvaihteen pakkaskauden aikana syntyneet jokien jääkannet, jolloin jäälautat aiheuttavat kasaantuessaan paikoin tulvavedenkorkeuksien nousua ja vahinkoriskiä. Jääkannet eivät ole kuitenkaan tänä talvena erityisen vahvoja pakkaskauden lyhyydestä johtuen. Sateet nostavat vesistöt tulviin LASSE VIRTANEN TJÄREBORG on peruuttanut lomalentonsa Turusta Turkkiin tältä keväältä ja alkukesältä. Tjäreborg on lennättänyt lomalaisia useana vuonna kesänkorvalla Turusta muun muassa Turkkiin Antalyaan ja Kreikkaan Rhodokselle, mutta ei tänä vuonna. – Tieto pitää paikkansa ja jouduimme perumaan lomalennot Turusta Turkkiin, vastaa tuotepäällikkö Jessica Virtanen Tjäreborgilta. Lentoja oli suunniteltu huhtikuusta kesäkuun alkuun. – Vähäisen kysynnän takia jouduimme ikävä kyllä perumaan kyseiset lennot. Virtasen mukaan peruutuksen syynä on matkojen heikko kysyntä Turun seudulla. Lähtijöitä ei ollut matkayhtiön mielestä riittävästi. Sen sijaan sota Syyriassa tai alueen epävakaat olot eivät ole pelottaneet vielä suomalaisia. – Kyseessä oli nimenomaan Turun seudun kysyntä. Turkin-matkojen myynti Helsingin-lennoilla on tällä hetkellä samoissa lukemissa viime vuoden kanssa. – Helsingistä lähteviä lentoja on paljon tarjolla ja tänä päivänä monet valitsevat lähdön Helsingistä, koska Helsinkiin on edullista tulla muun muassa busseilla. Tarjonta sekä hinta ovat usein paremmat kuin maakunnista, arvioi Virtanen. Hänen mukaan maakunnista on usein jouduttu perumaan lentoja. Tarjonta ja kysyntä ovat vaihdelleet vuosittain. Tjäreborgilta on keväällä ja alkukesästä lentoja Turkkiin sekä Oulusta että Vaasasta. Vaasasta on myös syksyllä muutamia lentoja Turkkiin. – Ensi talvena lennätämme Kanarian saarille Vaasasta, Kuopiosta ja Turusta. Turusta on lomalentoja sekä Gran Canarialle että Teneriffalle. Tjäreborg peruutti lomalentonsa Turusta Turkkiin Tjäreborg ei lennätä lomalaisia keväällä Turusta Turkkiin. Syynä on vähäinen kysyntä. Marttiina Sairanen LASSE VIRTANEN KUNTEC eli Turun Seudun Kuntatekniikka Oy ”ei sinnittele”, linjaa yhtiön toimitusjohtaja Karri Knaapinen jämäkästi. Aamuset määritteli pääkirjoituksessaan (23.1.) Kuntecin aseman markkinoilla sinnittelyksi, mutta Knaapisen mukaan luvut osoittavat muuta. – Tässä kilpailutilanteessa ja tällä markkina-alueella joku muu voi sinnitellä enemmän kuin Kuntec, arvioi Knaapinen. Kuntecin liikevoittoprosentti oli 9,1 vuonna 2014 eli kaupungin omistamien osakeyhtiöiden parhaimmistoa. Viime vuodelta lukua ei vielä ole, mutta ennakkotietojen lukema on vähintään yhtä hyvä. – Vuodesta 2012, kun yhtiö perustettiin, tulos ja liikevaihto on ollut hienoisessa nousussa. Vuonna 2014 liikevoitto oli 3,5 miljoonaa euroa. Se on erittäin hyvä määrä sekä valtakunnallisesti että erityisesti VarsinaisSuomen alueella, laskee Knaapinen. Yhtiö maksoi vuonna 2014 toiseksi eniten veroja kaupungin yhtiöistä. Liikevaihto oli noin 38 miljoonaa euroa. Siitä huolimatta yhtiö kävi viime vuoden alussa läpi yt-menettelyn heti kun henkilöstön kolmen vuoden suoja-aika loppui ja 26 työntekijää menetti työnsä. Knaapinen myöntää, että muutos virastosta liikelaitokseksi ja osakeyhtiöksi ei ole ollut kivutonta ja prosessi on yhä kesken. Viimeiset palvelusopimukset ovat katkolla vuonna 2019, mutta hyytävä kilpailun maailma on käsillä jo nyt. – Kiinteät kulut ovat edelleen aika korkeat, mutta olemme tehneet uudelleenjärjestelyjä ja ajaneet itseämme kilpailumoodiin. Seuraavaksi kustannuksia aletaan laimentaa liikevaihtoa kasvattamalla. Kunteciin törmää kaduilla, puistoissa ja kentillä. Yhtiö rakentaa viheralueita ja ylläpitää niitä, mutta yhtä lailla se rakentaa katuja ja huolehtii niistä. Nyt Kuntec hakee uusia liiketoiminta-alueita. Kauppilan puutarhan ostaminen antaa viitettä tulevasta. Tavalliset kuluttajat ja hänen pihansa kiinnostavat Kuntecia. – Emme siirry pois ydintoiminnasta, mutta teemme jatkossa myös jotain sellaista, jota emme ole tähän asti tehneet, povaa Knaapinen. SUURIN osa liikevaihdosta tulee yhä neljän kilometrin säteellä ydinkeskustasta. Piiriä halutaan laajentaa. Kunnan omistama yhtiö on kahden tulen välissä. Markkinaortodoksit eivät hyväksy julkista omistusta, vaan pelkäävät, että verovaroja ohjataan liiketoimintaan. Knaapinen ei hyväksy puheita markkinahäiriköstä. – Me toimimme täysin osakeyhtiölain mukaisesti, emmekä saa tukea kaupungilta. Homma loppuu, jos pärjäämme huonosti markkinoilla. Julkisomisteisen yhtiön työntekijöiden on sen sijaan vaikea ymmärtää sitä, että tehdään voittoa ja vähennetään väkeä samanaikaisesti. – Jokapäiväisestä leivästä kilpaileminen ei ole kaikille vielä tuttua, myöntää Knaapinen. – Tavoittelemme liikevoittoa. Tulosta tehdään omistajille eli turkulaisille veronmaksajille. Painetta on enemmän kasvattaa henkilökunnan määrää kuin vähentää. – Kannattavuus on tärkeintä. On turhaa laajentua, ellei sitä tehdä kannattavasti, säestää yhtiön hallintojohtaja Ari Aho. KUNTEC on jo kyennyt voittamaan kilpailutuksia. Yhtiölle oli tärkeää saada Itä-Turun kadut hoitoonsa. Ja onhan Kuntec todistettavasti lähellä kuntalaisia. Palautetta ropisee niin puistonurmikon pituudesta kuin pyöräteiden talvikunnosta. – Olin viime kesänä ajamassa Kupittaanpuistossa nurmikkoa ja haastattelin ihmisiä. Piknikillä olevat haluavat pitempää ruohikkoa kuin ne, jotka potkivat jalkapalloa. Käyttäjäkuntaa on monenlaista, sanoo Knaapinen. Kohti kotipihoja Kuntec haluaa hoitaa katujen ja puistojen ohella turkulaisten nurmikkoja
• 3 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS TUPAKOINNIN ja tupakansavulle altistumisen on osoitettu lisäävän sydänja verisuonisairauksien riskiä. Tyksissä tutkittiin ravintoloiden tupakointikiellon vaikutusta sydäninfarktista johtuvien sairaalahoitojaksojen määrään Suomessa. Infarktista johtuvia sairaalahoitojaksoja oli 4,5 prosenttia vähemmän tupakointikieltoa seuranneen puolen vuoden aikana. Pidemmällä aikavälillä niiden todettiin vähentyneen 6,3 prosenttia. Tupakointikielto vähensi sydäninfarkteja TURUN kaupunginvaltuusto, kuten kaikki muutkin Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustot, on saamassa jälleen uutta jatkoaikaa. Valtuustokautta pidennettiin jo kertaalleen puolella vuodella, kun kuntavaalit siirrettiin ensi syksystä ensi vuoden vuoden kevääseen. Sitten tuli Juha Sipilän (kesk.) hallitus, sen versio sote-uudistuksesta ja itsehallintoalueet eli maakunnat, joille on järjestettävä uudet vaalit. Maakuntavaltuustojen on tarkoitus aloittaa työnsä vuoden 2018 alusta, joten vaalit on käytävä ennen sitä. Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit ehdottavat, että maakuntavaalit käydään yhtä aikaa kuntavaalien kanssa 4. lokakuuta 2017. Uudet valtuustokaudet käynnistyvät vuoden 2018 alussa. Nykyinen kaupunginvaltuusto, pitkävaltuusto, istuisi viisi vuotta neljän sijasta ja saisi kaksi puolen vuoden jatkokautta. MINISTERI Lauri Tarasti on arvioinut, että kuntavaalien siirtäminen toistamiseen voi aiheuttaa perustuslaillisen ongelman (Keskisuomalainen 8.2.). Asia menee vielä eduskunnan perustuslakivaliokunnan syyniin. Tarasti ehdotti, että maakuntavaalit käytäisiin yhdessä presidentinvaalien kanssa vuoden 2018 alussa. Se ei saanut kannatusta puoluesihteereiltä. Tarastin perusteluna oli se, ettei kuntavaaleja tarvitsisi enää siirtää. Maakuntavaalit kuuluvat luontevasti yhteen kuntavaalien kanssa, mutta presidentinvaalien kanssa niillä ei ole mitään yhteistä. Vaalien määrän lisääminen voi alentaa äänestysintoa lisää. Siksi vaalien niputtaminen voi olla viisasta, samoin kuin muiden osallistumismuotojen kehittäminen. PUOLUESIHTEERIT eivät lämmenneet suljetulle listavaalille, jossa puolueet asettaisivat ehdokkaansa järjestykseen ja valituksi tulisi kärkiehdokkaita listan saaman kokonaiskannatuksen verran. Malli ei ole suomalaisille tuttu ja se söisi järjestelmän uskottavuutta ja hyväksyttävyyttä. Vaalijärjestelmien kehittämistä sopii pohtia, mutta uudistuksia on tehtävä kaikille vaaleille yhtäläisesti. Äänestäjiä ei saa sotkea erilaisilla vaalijärjestelmillä. LASSE VIRTANEN Ennätyspitkä valtuustokausi Kaupunkilainen törmää Kunteciin kaduilla ja puistoissa. Arboristi Samuli Rantala sahaamassa puista oksia jokirannassa. Jonna Lankinen
• Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET 4
• 5 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET •Kramfors Pystyporakone magneettijalalla •Teho 1500W •Magneetin tarttuvuus 13000N •Kara MT3 •Kevyt ja kannettava hälytin lisää henkilökohtaista turvallisuutta. •Hihnan vetäminen hätätilanteessa laukaisee kovaäänisen hälytyksen •Tosi kätevä ja tukeva elävänä pyytävä pieneläinloukku 41 x 13 x 13cm 11,90€ 76 x 28,5 x 30cm 29,90€ 93,5 x 31 x 31cm 34,90€ •Antos Palermo Bone sian sääriluu koiralle Ehkä hieman erilainen kauppa... HAU HAU KANA-RIISI 6KG GIPSY KULJETUSKOPPA PIENELÄINLOUKUT PUUILON VIIKKOTARJOUKSET! vko 6 / 2016 ANTOS HERKKUKORVA 10KPL PUMA PAINEILMALETKUKELA TEOLLISUUSIMURI 3000W TEOLLISUUSIMURIN LETKU FISKARS RETKIKIRVES X7 MUUTTO/ VARASTOLAATIKKO TELRAK HÖYRYNSULKUTEIPPI BOLT-OFF VOITELUAINEET PERÄKÄRRYN MUOVILOKASUOJA PUUBRIKETTI 10KG ANTOS KANAHERKKUTIKUT RAKENNUSTELINE ALUMIINIA ILVES REMONTTIMAALI 9L TEBOIL MOOTTORIÖLJYT 10L HENKILÖKOHTAINEN HÄLYTIN KUMIMATTO METRITAVARA TAMFORCE HITSAUSKYPÄRÄ TIKKATERÄ Ø125MM TYÖKALUKEVENNIN 2KG TAMFORCE PORAVASARA Myös netistä Myös netistä INFRAPUNALÄMPÖMITTARI •Hau Hau Kana-Riisi 6kg •Maistuva, vehnätön koiranruoka (Norm. 14,90€/säkki) (2,48€/kg) TOHO KAASUPOLTIN + KAASU MOMENTTIKERROIN Myös netistä KOTIMAINEN HALKOKASSI Myös netistä PUISET SÄILYTYSLAATIKOT 12 90 8 95 (22,38€/kg) 6M / Ø10mm Myös netistä •Pahvinen muutto-/ varastolaatikko •Laatikon koko: 590 x 390 x 300mm Myös netistä Myös netistä Myös netistä •850W/26mm poravasara •3200 iskua/min •Pikakiinnike istukka •Mukana teräsarja, pikkki ja taltta Myös netistä 39 90 RESPO PERÄKÄRRYT MEILTÄ! •Tukeva alumiininen 1-tasoinen rakennusteline •Helppo liikutella pyörien ansiosta •Mitat: S 700mm L 1400mm K 2838mm Myös netistä Myös netistä Myös netistä Myös netistä Myös netistä Myös netistä •Tamforce märkä-/ kuivaimuri 3000W •3 moottoria •Ohivirtausjäähdytys •Ilmamäärä 120l / sek. •80L säiliö rst Myös netistä •Peräkärryn lokasuoja muovia Myös netistä Esim. musta kapearihlainen kumimatto •Leveys 1210mm •Rihlan leveys 1mm •Uran leveys 1mm •Vahvuus 3mm 7 993 999999 Myös netistä Myös netistä Myös netistä •Maistuvat Antos Kanaherkut koiralle 400g pussissa MAGNEETTIPORAKONE 299 00 79 00 Toho 1000 poltin / max. 1100ºC 29 90 299 00 Myös netistä Myös netistä Myös netistä REMONTTIPAPERI 30M Myös netistä •Sitkeä höyrynsulku-/ läpivienti-/ tiivistysteippi •50mm x 25m Myös netistä Myös netistä •Voima-avaaja / momentinkerroin 1:68 ANTOS SÄÄRILUU 390G •Antos Beef Ears Savustettu herkkukorva koiralle 10kpl / pss Myös netistä •Kissan tai pienen koirankuljetuskoppa •Koko: 45 x 30 x 30cm •Irroitettava katto 3 99 3 00 (3,85€/kg) Myös netistä 59 90 •Automaattisesti tummuvalla lasilla 50mm / 5m 39 90 29 90 75mm / 5m 100mm / 5m 19 90 Fiskars Retkikirves mökille, autoon ja veneeseen •Terän paino: 470 g •Paino: 640 g / Pituus: 355 mm 36 90 10 00 •Mitat 0,95m x 30m •Paperi: 125g/m² •Märkäluja remonttisuoja lattioille ja erilaisille muille suojattaville pinnoille Tuote Hinta Power Plus 10W-30 33,90€ (3,39€/l) Power Plus 15W-40 34,90€ (3,49€/l) Monitra Plus 10W-30 36,90€ (3,69€/l) Super HPD 10W-30 36,90€ (3,69€/l) Diamond Diesel 5W-40 62,90€ (6,29€/l) •Keventää työkalun painoa työpisteessä •Kapasiteetti 1.0 2.0kg •Kireys säädettävissä •Vaijerin pituus 2m •Vaijerin vahvuus 1.5mm 39 00 19 90 14 90 •Mittauslämpötila: -50ºC~280ºC •Resoluutio: 1°C •Tarkkuus: +/2% näyttämästä tai +/2°C •Vasteaika: 0,5 sekuntia •Ketjuterälaikka kulmahiomakoneeseen •Terä ei vaadi käytössä voitelua •Turvallinen käyttää •Kattoja seinäpinnoille erityisesti toistuvaa pesua ja kovaa kulutuskestävyyttä vaativiin kohteisiin Myös netistä PPUU RAK RESP Myö net y SSI TAMFORCE PULTTIPYSSY •Vahva kotimainen halkokassi •Eri kokoja Tarjoukset voimassa 13.2.2016 saakka, tai niin kauan kuin tavaraa tarjousaikana riittää. 7 90 9 90 Esim. 3,25 x 1,25m kuomulla 1790 00 -kuomulla Katso kaikki mallit www.puuilo.fi! Myös netistä Myös netistä Myös ä y 49 90 Pallas Puulaatikko 67,5 x 42 x 42cm 39 90 Salla Puulaatikko 100 x 33 x 42cm •Puinen säilytyslaatikko / penkki saranoidulla kannella Alk. /kpl 399 00 •Tulentekijän unelma! •100 % polttopuu •Räiskymätön •Puhdas 10 00 3 PKT (0,33€/kg) SÄÄSTÄ -50% YHDEN HINNALLA! NYT 2 PUSSIA 2 KPL 34 90 29 90 16M / Ø12mm Laadukas Puma paineilmaletkukela 19 90 Toho 1300 poltin / max. 1300ºC (14,98€/kg) Norm. 6,90€ Myös netistä y 5 KPL 7 90 /rll (4,43€/l) 9 90 /rll 19 90 69 00 /metri 3 90 (6,00€/l) 650ML JÄTTIPULLO! Bolt-Off Ketjuöljy tai Bolt-Off Monitoimiöljy/ ruosteenirroittaja •Kätevä taittuva pilli /pll 9 90 Myös netistä y llma! lm puu op tönn ät a das hd €/kg) •Akkukäyttöinen mutterinväännin 18V / 3Ah •2 akkua •Vääntö 430Nm 149 00 Avoinna ma-pe 8-19, la 9-16 Kuninkaanväylä 22, Turku (Raisio) Tervetuloa!
• 6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA HALUATKO yllättää ystäväsi? Turun taidemuseo juhlistaa ystävänpäivää ensi sunnuntaina 14. helmikuuta tarjoamalla kaksi pääsylippua yhden hinnalla. Museo on avoinna ystävänpäivänä kello 11–17. Kevään uusiin näyttelyihin voi tutustua sunnuntaina myös oppaan seurassa kello 13 ja 15 alkavilla kierroksilla. Opastus kestää noin tunnin ja se sisältyy pääsylipun hintaan. Ystävä ilmaiseksi taidemuseoon PRESIDENTTI puhus ihan niin kun pitikin. Ei me voida elättää niitä, jotka tulee tänne paremman elämään toivossa. Kyllä jokaisen tarvii tietää rajat. Jos on todellakin hätää kärsimässä, niin heidän omassa maassaan hoidetaan asiat kuntoon ihan ensimmäiseksi. Mutta kun on uskontoKyllä jokainen ihminen saa uskoa mihin itse uskoo ja sota on ihan turhaa. RAUHA SINULLE Veli Nevalainen (Aamuset 3.2.). Minulla on taivas ja ikuisuusasiat kunnossa. Uskonratkaisuni on tässä ajassa tehty 35 vuotta sitten. Jos jeesuksen tulo viipyy, niin kyllä meidät täällä alhaalla ensin haudataan. Ja se sopimaton hautakivi on ihan vieressä. Siis ei kannata viisastella näin koskettavasta asiasta. Armollista tätä vuotta. UN KIITOS söpöjä koiria ulkoiluttanut nainen. Annoit työnteostani yllättävää positiivista palautetta 4. helmikuuta. Jotkut pilkkaavat ammattiani. Oikeasti pidän liikunnallisesta väliaikaisesta työstäni. Piristit iltaani. Mukavia talvipäiviä sinulle ja hauvoillesi. KAUPUNKILEHTIEN JAKAJA LAPSEN pakkositominen rattaisiin voi aiheuttaa traumoja. Sen ikäisten pitää saada vapaasti temmeltää ja lapsen ääntäkin maailmaan kyllä mahtuu. IHMINEN, EI NUKKESI Mikä urheilulaji sopii sinusta parhaiten televisioon? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Jätin hänet rakkaudella. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MUISTOJA MERILTÄ OTTO HOLMBORG FORUM Marinumin rakenteilla olevan päänäyttelyn näkökulma on henkilölähtöinen; esiin nostetaan merenkulkijoita ja heidän arkeaan merellä. Eräs mielenkiintoinen hahmo näyttelyssä on Turun tullikamarin tullipäällysmies Karl Gösta Isberg (1903–77) jonka nimi tunnettiin pitkään merenkulkijoiden parissa. Isberg edusti sodanjälkeisen säännöstelykauden tullivalvonnan ehdotonta huippua. Tämä ”salakuljettajien kauhu” teki huomattavan määrän takavarikoita. Isbergin pettämätön vainu perustui erinomaiseen asiantuntemukseen ja hyvään tiedonhankintaverkostoon. Tullimiehet saivat tuolloin takavarikkopalkkiota sakoista ja huutokaupalla myydyistä takavarikkotavaroista. Isbergin sanotaankin olleen Turun verokalenterin kärkimiehiä. Ruotsissa syntynyt Isberg aloitti tulliuransa 19-vuotiaana Raumalla ja siirtyi sittemin Turkuun. 1940-luvun lopulla hän yleni päällysmieheksi. Isbergistä kasvoi merkittävä neuvonantaja, jota kuultiin kaikissa tullikamarin asioissa. Ihmisenä hänet tunnettiin omalaatuisena persoonana, jota ei ollut helppo lähestyä. Isberg oli merimiehille myös laulujen aihe: Ja kun föörissä kerran me päätettiin niin/että jos tässä pikkuisen jemmattaisiin./Tota Varsovan laulua koppa tai kaks/ett` tultais vähän rikkahammaks./Mutt` Turun kaijaan kun laivamme töijättihin/oli Iisperi vastassa sisseineen niin./Voi kuka ampuis` tuon Iisperin kaijalta pois/ett` meilläkin pisnestä ois. (Laulanut Arvi Rosenberg vuonna 1987. Tallentanut Kari Riutta.) Salakuljettajien kauhu Timo Saarinen ILKKA LAPPI –HALUAMME tarjota vammaisille elämyksiä ja yhteisöllisiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Haluamme rohkaista heitä tekemään asioita, etteivät ihmiset jumitu neljän seinän sisään, luonnehtii Med Groupin palveluasiantuntija ja Elä täysii -klubin yhteyshenkilö Osku Timonen Elä täysii -klubia. Kyseessä on Med Group Avustajapalveluiden asiakaskyselystä syntynyt yhteisö, joka järjestää erilaisia tapahtumia vammaisille. – Klubi syntyi oikeastaan ihan siitä tarpeesta, että tällaista yhteisöllistä yhdessä tekemistä kaivattiin, Timonen toteaa. Muutama vuosi sitten syntynyt klubi on järjestänyt tapahtumia usealla paikkakunnalla. Turussa klubi on järjestänyt yhteistapahtumia muiden vammaisjärjestöjen, muun muassa Kynnys ry:n, kanssa. Tammikuun lopussa Elä täysii järjesti ensimmäisen täysin oman tapahtuman Turun seudulla, kun se vieraili TPS:n jääkiekko-ottelussa. TIMOSEN mukaan vammaiset otetaan nykyään usein hyvin huomioon muiden ihmisten toimesta, mutta vammaisten keskuuteen hän kaipaa lisää rohkeutta osallistua erilaisiin tapahtumiin vammasta huolimatta. – Monet vammaiset tyytyvät edelleen siihen, että he jäävät kotiin, vaikka voisivat lähteä harrastamaan ja tekemään erilaisia asioita. Järjestimme esimerkiksi Tampereella tapahtuman, kun kävi ilmi, että eräs vammainen ei ollut käynyt koskaan ravintolassa. Se onnistui erinomaisesti ja toivottavasti hän nyt käy muulloinkin ravintolassa, Timonen toteaa. – Vammaisten omien ennakkoluulojen poistaminen on yksi keskeinen tavoitteemme. Haluamme, että ihmiset alkavat luottaa siihen, että he pystyvät tekemään asioita ja uskaltavat tehdä. Tammikuiseen jääkiekko-otteluun osallistui yhteensä reilut parikymmentä vammaista ja heidän auttajaansa. Yhdessä tekeminen ja järjestelyt saivat laajalti kiitosta. Osallistujia oli noin kymmenvuotiaista kuusikymppisiin. YKSI Elä täysii -klubin päämääristä on myös saada vammaiset kontaktiin toistensa kanssa. Klubin toiminta onkin avointa kaikille vammaisille ikään tai sukupuoleen katsomatta. – Jääkiekkomatsi oli helppo aloitus. Arvelin etukäteen, että monenikäiset innostuvat, mutta silti osallistujamäärä oli pieni positiivinen yllätys, Timonen sanoo. Turun seudulla seuraavia tapahtumia ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta monenlaisia suunnitelmia on ollut. Timonen kannustaa klubista kiinnostuneita olemaan myös itse aktiivisia. – Meille saa vapaasti ehdottaa tekemistä ja koitetaan sitten sitä järjestää. Sekin olisi hienoa, jos meidän tapahtumien kautta ihmiset löytäisivät ystäviä ja kävisivät yhdessä sitten sitäkin kautta erilaisissa tapahtumissa. www.elataysii.fi Pois neljän seinän sisältä Lauri Tukosen (vas.) nimikirjoitukset ja yhteiskuvat olivat kysyttyä tavaraa, kun runsas parikymmentä Elä täysii -klubilaista kävi tammikuussa TPS-Lukkoottelussa. Monelle kyseessä oli ensimmäinen käynti jääkiekko-ottelussa. Ilkka Lappi Elä täysii -klubi rohkaisee vammaisia tekemään ja osallistumaan
• 7 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET
• 8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 KUNTOKESKUS Mentorin tiloissa ja nimellä Mentor Thaiboxing Kuralassa toiminut thainyrkkeilysali on muuttanut Akselintielle Iso-Heikkilässä. Helmikuun alusta uusissa tiloissa toiminut seura on muuttanut samalla nimensä Thaiboxing Gym Turuksi. Viime vuonna perustettu seura ehti Mentorin nimellä seura ehti haalia myös menestystä, kun Pia Heikkilä voitti tammikuussa järjestetyissä SM-kisoissa pronssia. Mentorin thainyrkkeilijät uusiin tiloihin VÄLITÖN vaikutus Miika Elomon astelemisella Tuton pukukoppiin on ollut vakuuttava. Kolmesta Elomon valmentamasta ottelusta Tuto raapi jokaisesta pisteitä ja tappiollinen KeuPa pelikin oli voitettavissa. Pisteiden lisäksi joukkueen ilmeessä on ollut piristymisen merkkejä havaittavissa. Myös pelaajarintamalla tapahtui nopeaan tahtiin mielenkiintoisia asioita. Teemu Elomon kotiuttaminen Turkuun 15 vuoden tauon jälkeen lisää ilman muuta sähköä Kupittaalle. Toinen kokenut konkari Markus Seikola (kuvassa) on puolestaan mies, joka pystyy olemaan Tuto-puolustuksen herra ja hidalgo, edellyttäen, että pystyy pelaamaan edes lähellä takavuosiensa tasoa. Seitsemäntenä Mestiksessä olevan Tuton todellista iskukykyä mitataan kuitenkin vasta käynnissä olevan tauon jälkeen, kun joukkueen kuherruskuukausi uuden valmentajan kanssa vähitellen loppuu. Runkosarjan loppurutistus on tiivis ja vaikka pudotuspelipaikka on melko turvallinen, pisteitä tarvitaan. Jukureiden tai Hokin kohtaaminen play offsien ensimmäisellä kierroksella tuskin on minkään Mestisjoukkueen toivelistan kärkipäässä. Joka tapauksessa on äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, mihin asti koko kauden alisuorittaneen joukkueen rahkeet lopulta riittävät, kun tosipelit alkavat. ILKKA LAPPI Oikeaan suuntaan Missä TPS:n pitäisi sinun mielestäsi pelata ensi kaudella? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI TPS:N jalkapallomiehistö aloitti todenteolla valmistautumisen ensi kauden Ykköseen tammikuun lopulla, kun joukkueen harjoituspelit alkoivat. Kolmen harjoituspelin jälkeen päävalmentaja Mika Laurikainen on tyytyväinen alkuvuoteen. – Jos verrataan vuoden takaiseen aikaan, ollaan pelillisesti paljon edellä. Se on asetettu tavoitteeksi, että noususta tapellaan tosissaan ja se mielessä hommia tehdään. Vaikka viime kauden jälkeen olin tosi pettynyt, ettei nousua tullut, kokonaisuutta miettien en tiedä oltaisiinko oltu valmiita. Nyt on se ajatus, että pelillisestä puolesta homma ei jää kiinni, Laurikainen toteaa. TPS on toistaiseksi harjoitellut ja pelannut talven varsin nuorella joukkueella. Nuori Palloseuran miehistö tulee olemaan myös kesällä, mutta Laurikainen myöntää, että joukkue tarvitsee kokeneita pelaajia lisää. Esimerkiksi viime kauden kapteenia Matej Hradeckya ei TPS:n paidassa ensi kaudella nähdä. – Meillä on tällä hetkellä sopivan kokoinen rinki, mutta siellä on paljon pelaajia akatemiasopimuksilla. Edustustason pelaajia tarvitaan lisää. Varsinkin keskikenttä on tällä hetkellä kapea, Laurikainen toteaa. – Harjoituspeleissä on tarkoitus kokeilla paljon pelaajia. Ringissä on nuoria potentiaalisia pelaajia kuten Eetu Leppänen, Ilari Koljonen ja Juho Montola. Heidän tasonsa on kuitenkin vielä testaamatta kovissa peleissä, joita talven aikana saadaan. Meidän harjoituspeliohjelmamme on viimevuotista kovempi, hän jatkaa. Viime kaudella TPS majaili Urheilupuiston yläkentällä. Vielä ei ole varmaa, missä TPS alkavalla kaudella kotiottelunsa pelaa, sillä yläkenttä on menossa remonttiin, vaikka vielä sen ajankohta ei olekaan selvillä. Yhtenä vaihtoehtona on palaaminen Paavo Nurmen stadionille. – Se on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Jatko yläkentällä on meidän kannaltamme huonoin vaihtoehto. Toivottavasti asiat saadaan helmikuun aikana selväksi, toteaa TPS:n hallituksen puheenjohtaja Niklas Österlund. ENSI kauden Ykkösestä Laurikainen ennakoi viime vuoden sarjaa tasaisempaa. Viime vuonna ensimmäisen ja viimeisen ero kauden lopussa oli hulppeat 39 pistettä. – Sarja voitetaan viimevuotista pienemmällä pistemäärällä (PS Kemi 53). Jos meillä on yhtä paljon pisteitä kauden lopussa kuin vuosi sitten (49), niin meillä on asiat hyvin. – Profiililtaan Ykkösessä on edelleen kahdenlaisia joukkueita. Me, JJK, Haka, Jazz esimerkiksi joukkueita, joilla paljon nuoria pelaajia. Jos ajatellaan viime vuoden nousijoita, Kemiä ja PK:ta, ne olivat ”ostojoukkueita”. Uskon, että pitkällä aikavälillä meidän toimintatapamme luo kestävämpää pohjaa, Laurikainen sanoo. Tappelemaan noususta Mika Laurikaisen TPS kokeilee talvikaudella ja etsii vielä uusia pelaajia Vielä ei ole selvää, missä TPS ensi kaudella pelaa. Palloseuran tavoitteena on, että koko kausi pelataan yhdessä ja samassa paikassa. Viime kaudella pelipaikkana oli Urheilupuiston yläkenttä. Jane Iltanen
• 9 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET
• 10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 KEVÄÄLLÄ Arabian Muumi-astioihin ilmestyy uusi hahmo, kun Esi-isä saa oman astiasarjan. Pieni ja karvainen Esi-isä esiintyi ensimmäisen kerran Tove Janssonin vuonna 1957 ilmestyneessä tarinassa Taikatalvi. Taikatalvessa Esi-isä pääsee karkuun uimahuoneen astiakaapista ja muuttaa Muumitaloon. Arabian Esi-isä -tuotteet ovat saatavilla 1. maaliskuuta alkaen. Esi-isä mukissa MATHILDEDALIN ruukkikylässä Salossa järjestetään 23. heinäkuuta 2016 ensimmäinen Nai Kylässä -yhteishääjuhla. Tapahtuman järjestäjä vastaa tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta. Parien tarvitsee vain saapua paikalle. Nai Kylässä -tapahtumassa tulevat avioparit vihitään Teijon historiallisessa kivikirkossa tai Teijon kansallispuistossa. Tämän jälkeen kaikki vihityt seurueineen juhlivat yhdessä Mathildedalin Ruukkitehtailla. Myös kuokkavieraat ovat tervetulleita. Yhteishäihin mahtuu noin 350 juhlijaa, joista hääpareja enintään neljätoista. Parien haku on käynnissä. www.naikylassa.fi Naimisiin porukalla Aiotko juhlistaa ystävänpäivää? Millä tavoin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA KUN astuu kylmänä talvipäivänä sisään turkulaiseen Joutomaa-myymälään, tuntuu kuin saapuisi toiseen maailmaan. Pieni liiketila on täynnä kirkkaita, kesäisiä värejä ja mielikuvituksellisia kuvia. Joutomaa on paitsi lahjatavaramyymälä myös tuotemerkki, joka syntyi Reetta Isotupa-Siltasen unelmista. – Halusin tehdä jotain käsilläni ja haaveilin omasta yrityksestä. Alunperin suunnittelin myyväni sisustusesineitä, joissa on koristeena omia kuviani. Sitten keksin, että pelkät kuvat riittävät. Tein kuvat kahdeksaan joulukorttiin, tulostin ne ja kiertelin kyselemässä, ostaisivatko ihmiset sellaisia kortteja, Isotupa-Siltanen kertoo. Kun kuvat herättivät kiinnostusta, hän painatti ensimmäisen erän kortteja. Tänä vuonna Joutomaa täyttää kymmenen vuotta. Vuonna 2009 Isotupa-Siltanen perusti työhuoneensa yhteyteen myymälän, jossa hän myy oman tuotantonsa lisäksi muiden käsityöläisten tuotteita. ISOTUPA-SILTANEN käyttää kollaasitöissään muun muassa kirjansivuja, tapettikuvioita, vanhoja kirjeitä, kakkupaperia, painokuvia ja kangasta yhdistellen niitä itse maalaamiinsa osiin. Hän kertoo kuvien syntyvän kokeilemalla. – Kun alan tehdä kuvaa, minulla on jonkinlainen aavistus siitä, mitä haluan tehdä, mutta en tee tarkkoja suunnitelmia enkä juurikaan luonnoksia. Yhdistelen paljon erilaisia osia ja värejä. Hylkään suurimman osan kokeiluista. Jäljelle jäävät valmiit työt. Joutomaan kuvia on saatavilla printteinä, julisteina ja kortteina. Osaa kuvista on painettu myös esimerkiksi kukkaroihin ja koruihin. Isotupa-Siltanen kertoo haluavansa tehdä muutakin kuin kauniita kuvia. Jokaisen työn taustalla on ajatus. – Töiden nimet ovat tärkeitä, sillä ne ovat osa sitä ajatusta, mikä minulla on ollut kuvaa tehdessäni. On hauska kuulla, mitä asiakkaat ajattelevat kuvistani. Katsojien tulkinta on vähintään samanarvoinen kuin oma ajatukseni, ellei jopa tärkeämpi. Sen vuoksi minä tätä teen, että ihmiset saisivat kuvistani jotain. Kuvien maailmassa Joutomaa syntyi Reetta Isotupa-Siltasen unelmista Reetta Isotupa-Siltanen myy Joutomaa-liikkeessä omia töitään ja muiden käsityöläisten tuotteita. Merja Kajala Viime aikoina valikoimiin on myös ilmestynyt itse tehtyjä nukkeja. a n aSähköpos KIMMO Jylhämön toimittama Filosofinen värityskirja (Vastapaino) on valtavirrasta poikkeava aikuisten värityskirja. Teos on yhdistelmä klassisia piirustuksia ja filosofisia ideoita ja käsitteitä. Kirjan sivuilla nähdään taiteilijoiden näkemyksiä esimerkiksi maailmanrakentajasta, kuolemasta, vedenpaisumuksesta, kapitalismista ja solidaarisuudesta. Filosofinen värityskirja antaa käyttäjälleen tilaisuuden muokata taiteen klassikoita. Värittämisen ohella on tilaisuus tutustua eri aikoina eläneiden filosofien ajatuksiin. Väritä filosofisemmin
• 11 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET
• 12 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 ARKTISET Aromit ry valitsi vuoden luonnonmarjaksi puolukan, jonka kokonaissato Suomessa on noin 257 miljoonaa kiloa vuodessa. Marja sisältää monipuolisesti vitamiineja ja kivennäisaineita, sekä runsaasti terveellisiä polyfenoleja. Näistä eniten tutkitaan resveratrolin, kversetiinin, lyhytketjuisten proantosyanidiinien ja lignaanien terveysvaikutuksia. Resveratrolia siinä on kuin tummassa rypäleessä. Vuoden luonnonmarja OHJEESTA tulee kaksi lettupannaria. Laita blenderiin puolikas kypsä banaani, kaksi kananmunaa, ripaus suolaa, loraus mantelimaitoa ja ruokalusikallinen vehnäjauhoja. Paista paistinpannulla voissa hitaasti keskilämmöllä kypsän ruskeaksi. Nauti vaikkapa hillon tai siirapin kera. Helpot ja nopeat banaanipannarit Minkä maan ruokakulttuurista pidät eniten? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG MONIEN huippuravintoloiden lautasilla ja esimerkiksi kakkujen koristeina on jo pitkään näkynyt syötäviä kukkia, kuten orvokkeja sekä ruiskaunokkeja. Nousiaisissa sijaitsevalla Kotipellon Puutarhalla kasvatetaan muun muassa yrttejä ja syötäviä kukkia. Puutarhalta tuotteet siirtyvät kauppoihin sekä ravintolatukkuihin ja sitä kautta ravintoloihin. Valoisassa kasvihuoneessa häärivä turkulainen Niko Honkanen vastaa perheyrityksessä uusien tuotteiden valikoimisesta, myynnistä sekä markkinoinnista. Honkanen kertoo, että kukkien ja yrttien kysyntä kasvaa tiuhaa tahtia. Tuikitavallisia kukkia ei kuitenkaan voi tuosta vain laittaa suuhunsa sillä kukat on kasvatettava varta vasten syötäviksi. – Ensin tuotteet idätetään, jonka jälkeen ne istutetaan. Kun salaatit ja kukat ovat tarpeeksi kasvaneet ne kerätään ja pakataan rasioihin. Haastetta tuo se, että kaikki kasvavat eri tahtia ja ne on siis kerättäväkin eri aikoihin. Tuotteet kasvavat kahdesta kuuteen viikkoa ja kaikki tehdään käsin. KUN on kyse syötävistä kukista, on valittava syötäviä lajikkeita. Koska ei ole kyse silmän ruoasta, eivät normaalit kukkakaupan aineet kuulu puutarhan metodeihin. – Kun kasvatetaan syötäviä kukkia, valitaan tietysti syötävä lajike. Syötävät kukat eroavat kukkakaupan kukista myös siten, että me kasvatamme ne itse emmekä käytä mitään kasvinsäätelyaineita joita käytetään yleisesti kukissa. Tällä hetkellä Kotipellon Puutarhasta löytyy noin seitsemänkymmentä erilaista lajiketta, monenlaista yrttiä, versoa, kaalia ja kukkia. – Tunnetuimpia ovat varmaankin lehtikaalinverso, rucola, sarviorvokki, krassinkukka ja ruiskaunokki, kukkameren keskellä seisova Honkanen kertoo. KOSKA kasvit kasvatetaan eri koossa, se tarkoittaa sitä että kasvuajat vaihtelevat. – Se hankaloittaa keräämistä. Jotkut versot eivät saa kasvaa päivääkään yli tietyn kasvuajan ja jos näin käy, niitä ei voi enää myydä. Versojen kasvatus on tarkkaa hommaa, Honkanen täsmentää. Trendikkäimmille kukille ja versoille on kysyntää. – Sarviorvokkia menee aina ihan kivasti, koska se on tuttu ja monikäyttöinen. Rucola on myös hyvä, se menee ihan tuollaisenaan tai sitten sen voi ajaa pestoksi tai sekoittaa esimerkiksi pastan joukkoon, Honkanen vinkkaa vielä lopuksi. Kukkia ja versoja lautasella Mistä syötävät kukat tulevat? S h k l i k ää i ä J S i kki i Niko Honkanen korostaa, että suuhunsa kannattaa laittaa vain erityisesti syötäväksi kasvatettuja kukkia, kuten kuvan orvokkeja. Henriikka Fingerborg PIPSAN tyyliin: herkullista, yksinkertaista ja terveellistä -kirjassa esitellään 57 kekseliästä ja ravitsevaa reseptiä perheen pienimmille, soseista sormiruokien kautta haarukalla syötäviin aterioihin. Lapset ovat ruokailijoina kuin entisajan kuninkaalliset, eli heitä on välillä kovin vaikea miellyttää. Osa lapsista syö kaikkea, mutta monet ovat hyvin nirsoja. Väsyneet vanhemmat eivät välttämättä ole parhaimmillaan keksimään uusia ideoita, joten hyvät ja helpot reseptit ovat kullanarvoisia. Kirjan ruoat sopivat ensimmäisiä ruokiaan maistelevasta vauvasta aina kolmevuotiaalle leikki-ikäiselle. Lisäksi kirja sisältää tietoa ruokien ravintoarvoista sekä siitä, miksi juuri tietyt ruoat sopivat pienille ihmisille ja mitkä raaka-aine kannattaa hankkia luomuna. Kotiruokaa lapsiperheelle n, ren lia essä. Sähköp V
• Ursininkadun tammikuinen tulipalo palautti jälleen mieleen, kuinka tärkeää on tuntea talonsa pelastussuunnitelma. Sivu 16 Toimi oikein tulipalossa Selkein värein merkityt hellanlevyt helpottavat muistisairaan arkea ja lisäävät turvallisuuttakin. Sivu 23 Turvaa väreillä Heidi Hautalan koti on vuonna 1864 rakennetussa puutalossa. Klapiralli on jokapäiväistä rutiinia. Sivu 24 Pökköä pesään Koti& Koti& rakentaminen rakentaminen Aamuset Aamuset Sivut 13–33 Icopal Katto Oy Bitumikattojen uudisja korjausrakentamisen sekä huoltotöiden ammattilainen Icopal Katto Oy Jussi Poutanen 0400 521 273 Timo Mäki 040 7378 113 Heikki Saurus 040 5088 615 www www.tg-rakennus.com UUDISRAKENTAMINEN Sisustuspuoti maalaismiljöössä PUTIIKKI VANHA-VANTO Vantontie 68, Raisio www.vanhavanto.com
• 14 A A M U S E T Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 Millaisissa tilanteissa olet hakenut kotitalousvähennystä? KOTITALOUSVÄHENNYKSEN määrä pysyy kolmatta vuotta peräkkäin samalla tasolla, joten vuonna 2016 kotitalousvähennystä voi verotuksessaan hakea 2 400 euroa, omavastuun pysyessä sadassa eurossa. Koska kotitalousvähennys on henkilökohtainen, voi samassa taloudessa asuva pariskunta saada yhteensä 4 800 euron vähennykset per vuosi. Kotitalousvähennystä voi saada muun muassa taloteknisiin korjausja huoltotöihin. Kotitalousvähennys jämähti TULEVANA viikonloppuna Turun messukeskuksessa järjestettävillä Rakenna & Sisusta -messuilla esitellään kevään uusia asumistrendejä, kuten tuoksuseinää ja valkoisia saunoja. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus järjestää messuilla kolme ilmaista koulutusta. Yhden remontoijille, yhden omakotitalon tai kesämökin rakentamista suunnitteleville ja yhden taloyhtiön peruskorjauskoulutuksen. Myös bloggaajat ovat messuilla entistä enemmän. Bloggaajien stailaushaasteessa on tehtävänä on luoda eri tiloihin oleskelunurkkauksia. Messuilla esiintyvät muun muassa Saija Palin, Ellen Jokikunnas sekä Mrs. Jones -blogistaan tuttu sisustustoimittaja Jonna Kivilahti. Bloggaajatapahtuma on messuilla lauantaina. Ellen Jokikunnas puolestaan näyttää sunnuntaina, miten vanha huonekalu tuunataan uuteen iskuun. Sisustusasiantuntija Saija Palin kertoo kevään sisustustrendeistä ja väreistä. Valaistuksen uudet trendit ja kotien sisäja ulkovalaistus on valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimon aiheena. Oppilaitosten välinen muurauskisa on tapahtuman perinteinen kestohitti, jota seurataan sankoin joukoin. Tuoksuvat seinät, valkoiset saunat Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KOTI & RAKENTAMINEN TEEMU P. PELTOLA ILMALÄMPÖPUMPPUJEN omistajat ovat talven mittaan saattaneet miettiä, hyydyttääkö paukkupakkanen ilmalämpöpumpun. Huoli on sinänsä aiheeton, sillä nykypumput kestävät kireääkin pakkasta. Pumppua kannattaa kuitenkin pitää silmällä, jotta se toimisi niin kuin pitääkin. Myös pumpun ikä antaa osviittaa siitä, millaisia pakkasasteita pumppu kestää. – Yli kahdeksanvuotias ilmalämpöpumppu toimii karkeasti arvioiden vielä viidentoista asteen pakkasilla, kun taas alle kolmevuotias pumppu kestää jopa kolmenkymmenen asteen pakkasen, kertoo energia-asiantuntija Malkus Lindroos Vattenfallilta. Ilmalämpöpumppua voi huoletta käyttää käyttöohjeessa mainittuun pakkasrajaan asti. Jos pakkasrajat alkavat paukkua, pumpun voi sammuttaa ja käynnistää uudelleen vasta sitten, kun pakkaset laantuvat. Tosin silloinkin kannattaa olla tarkkana lämpötilan suhteen, sillä pumpun pysähtyessä ja jäähtyessä sen öljyt jähmettyvät ja käynnistys kuormittaa pumppua huomattavasti. – Käyttöoppaaseen on merkitty pakkasraja, jonka alapuolella pumppua ei kannata käynnistää uudelleen. Jos käyttöopasta ei löydy, uudelleen käynnistämisen kanssa kannattaa odottaa, kunnes pakkanen ei enää kiristy yli kymmenen asteen. MÖKILLÄ pöhisevän ilmalämpöpumpun käyttöä voi ohjata etäohjaimella, joka toimii nettiyhteyden välityksellä. Etäohjaimella lämpötilaa pystyy välillä laskemaan ja taas nostamaan ilman, että pitää käydä paikan päällä. Kylmällä säällä ilmalämpöpumpun lämmitysteho hiipuu jonkin verran. Se ei silti huonoissakaan olosuhteissa tuhlaa sähköä, vaan hyötysuhde laskee sähköpatterin tasolle. Jos pumpun energiankulutus huolettaa, sen rinnalla kannattaa käyttää muita lämmitystapoja. – Kovilla pakkasilla puun polttamisen hyödyt ovat huipussaan. Jos pumppu on käytössä samaan aikaan, kannattaa varmistaa, että se ei ole jäänyt automaattiasentoon. Silloin se saattaa pahimmillaan alkaa jäähdyttää kotia, kun puulämmitys äkillisesti nostaa lämpötilaa, Lindroos varoittaa. – Todella kireällä pakkasella kannattaa ottaa käyttöön kaikki mahdolliset konstit: vähemmän käytettyjä tiloja voi säätää viileämmiksi, ikkunoita voi peittää verhoilla ja ilmanvaihdon – myös painovoimaisen ilmanvaihdon voi kääntää pienemmäksi. LINDROOSIN mukaan vaikeinta pumpulle on nollakeli, kun ilmassa on paljon kosteutta. Silloin ilmalämpöpumpun ulkoyksikköön muodostuu paljon jäätä, joka pitää sulattaa usein. Sulatettu vesi jäätyy uudelleen valuessaan maahan ja ulkoyksikön alle muodostuu jääkeko. Hyydyttääkö pakkanen pumpun? Nollakeli on ilmalämpöpumpulle kaikkein pahin Ilmalämpöpumpun toimintaa kannattaa tarkkailla erityisesti kylmällä säällä. TS-arkisto
• 15 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen Lue uutiset ensimmäisenä. www.facebook.com/aamuset
• Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET 16 Koti&rakentaminen ILKKA LAPPI TAMMIKUUN alun Ursininkadun kerrostalopalo nosti paloturvallisuuteen liittyvät asiat tapetille. – Yleensähän paloturvallisuusasiat nousevat esiin sykleittäin, kun omassa elämänpiirissä tapahtuu jotain. Valitettavasti ne muistetaan usein vasta, kun sattuu jotain, toteaa pelastuspäällikkö Mika Viljanen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Tiedon puutteesta tulipaloihin varautuminen ei ainakaan ole kiinni. Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen nettisivuilla on ollut jo pari vuotta ollut ilmaiseksi saatavilla paloturvallisuusopas niin kerrostaloon kuin pientaloonkin. Muutaman sivun paloturvallisuusoppaassa käydään kattavasti ja tiiviisti läpi, miten tulipaloon voi varautua ja mitä kannattaa huomioida taloyhtiössä tai omakotitalossa. – Tietoa paloturvallisuuteen liittyen on saatavilla, mutta se vaihtelee laidasta laitaan paljonko paloturvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Osa ihmisistä on hyvin valveutuneita paloturvallisuuteen ja taloyhtiön turvallisuuteen ylipäätään liittyen, Viljanen arvioi. – Suurin kehittämisen paikka taloyhtiöissä on tiedon jalkauttamisessa asukkaille. Pelastussuunnitelmat on tehty, koska ne täytyy tehdä, mutta monissa taloyhtiöissä tieto ei siirry asukkaille. Ei tiedetä, missä yleiset sammuttimet ovat tai missä on taloyhtiön kokoontumispaikka, hän jatkaa. JOKAINEN kerrostaloasuja voi varautua tulipaloon. Esimerkiksi palovaroittimien kunto kannattaa tarkistaa säännöllisesti ja patterit vaihtaa vuosittain. Lisäksi sammutuspeite kannattaa sijoittaa paikkaan, josta sen saa nopeasti ja helposti käyttöön. – Näiden perusasioiden lisäksi kerrostaloyhtiöissä kannattaa järjestää yhteinen turvallisuuskävely, jossa käydään ylipäätään taloyhtiön mahdollisia vaaranpaikkoja läpi. PaTieto ei kulje talossa Kerrostalojen paloturvallisuusasioissa parantamisen varaa Ursininkadun kerrostalopalo 2. tammikuuta paljastui tuhopoltoksi. Kerrostalopalojen yleisimpiä syttymissyitä ovat muun muassa tupakoinnista alkunsa saavat palot ja sähkölaitteiden huolimattomasta käytöstä tai niiden vioista alkavat palot. Ari-Matti Ruuska loturvallisuuteen liittyen siinä voi käydä yleisten tiloja läpi, sammuttimien ja savunpoistolaitteiden sijaintia sekä poistumisreittejä, Viljanen sanoo. Paloturvallisuusvalveutuneisuuteen ei Viljasen mukaan merkittävästi vaikuta se, onko kerrostalohuoneisto omistusasunto vai vuokrattu. Myöskään omakotiasujien ja kerrostaloasujien välillä valveutuneisuudessa ei ole olennaista eroa. – Omakotitaloissa asuvat saattavat olla hieman enemmän asian kanssa tekemisissä, mutta se on luonnollista, sillä omakotitalossa kaikki on omalla vastuulla. Kerrostalossa paloturvallisuuteen vaikuttaa asukkaan lisäksi monta muutakin tahoa taloyhtiön hallituksesta lähtien. Yleisesti ottaen varautuminen on kuitenkin yksilökohtaista, Viljanen toteaa. Lataa paloturvallisuusopas osoitteesta www.vspelastus.fi/ omapalotarkastus.
• 17 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET 18 Koti&rakentaminen HENRIIKKA FINGERBORG NYT kun monen katseet ovat kääntyneet jo kevääseen ja sen mukana tekee mieli tehdä raikkaita uudistuksia kotiin, on aika miettiä tämän kevään trendejä. Suunnittelutoimisto Koo Interiorin sisustusarkkitehti Krista DornLamminen ennustaa lisää väriä, tummia sävyjä yhdistettynä hempeän vaaleisiin, ylellisyyttä, omaperäisyyttä, pers o o n a l l i s u u t t a s e k ä kukkaprinttejä. – Viime aikoina onkin paljon puhuttu siitä, miten värit ovat kovaa vauhtia tulossa takaisin. Vaikka valkoinen onkin edelleen monen suosikki, uskon että pikkuhiljaa värit löytävät suomalaisiinkin koteihin. Esimerkiksi ruotsalaisissa sisustuslehdissä on jo pidempään näkynyt tummia sävyjä, Dorn-Lamminen sanoo. Trendikkäimmiksi väreiksi sisustusarkkitehti ennustaa seuraavia. – Trendikästä on nyt tummansininen, petroolinsininen, tummanvihreä ja harmaan sävyt pastellisine versioineen. Myös terrakotta jatkaa pinnalla. Tummia sävyjä yhdistellään hempeisiin pastelleihin, kuten vaaleanpunaiseen. Itselläni on nyt hempeän vaaleanpunaiset lakanat vaikka en olisi koskaan uskonut ihastuvani niihin. Värikokonaisuuksista sanoisin kauniiksi esimerkiksi vaaleanpunaisen, tummansinisen, messingin ja konjakin yhdistelmän. ROHKEIMMAT maalaavat Dorn-Lammisen mielestä koko huoneen samalla sävyllä. Tehosteseinät ovat menneen talven lumia. Ja metallinsävyistä messinki on siis edelleen pinnalla. – Myös marmoria nähdään tänä keväänä. Perinteisestä valkoisesta marmorista nähdään erilaisia muunnelmia kuten vihreää tai mustaa. Tekstiileissä trendikästä on maanläheisyys sekä ylellisyys. – Sametti esimerkiksi tyynyinä on kevään sisustajan valinta. Trendikkäimmäksi kalusteeksi Dorn-Lamminen mainitsee daybedin. Muuten kalusteet ovat nyt kevyitä. – Kalusteiden jalat saavat olla kevyet ja vaikkapa sohvapöydän kansi keveän vastapainoksi painavaa marmoria tai lasia. RUOTSALAISISTA sisustuslehdistä inspiraatiota saava suunnittelija näkee tapeteissa ja kankaissa kukkaprinttejä, kodissa yleisesti trendikästä puuta ja keramiikkaa. – Tietynlainen persoonallisuus näkyy enemmän asiakkaidenkin valinnoissa. Itse tekeminen ja kerroksellisuus on teemana. Ikean kalusteitakin tuunataan nyt paljon. Ei kannata pinttyä liikaa vanhoihin tapoihin. Tyynyjä ja maaleja saa helposti vaihdettua. Tänä keväänä saa olla rohkea värien ja materiaalien kanssa, toteaa Dorn-Lamminen. Sametin ylellisyyttä ja rohkeita sävyjä Kevään sisustustrendeissä tuodaan vahvat värit takaisin koteihin Krista Dorn-Lamminen vinkkaa, että samalla vahvalla värillä maalatut huoneet ovat jälleen muodissa. Henriikka Fingerborg
• 19 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET
• Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET 20
• 21 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET
• Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET 22
• 23 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen ESA TÖYKKÄLÄ PARISEN vuotta sitten Ari Huju katsoi televisio-ohjelmaa, jossa dementikko ja alzheimer-potilas avautuivat kotona asumiseen liittyvistä arjen vaikeuksista. Varsinkin hellan käyttäminen on vaikeaa, sillä hellan etureunasta pitäisi paitsi valita oikea levykuvio myös yhdistää se mielessä lieden oikealle levylle. – Myös yksi tuttavani asui kotona yksikseen, ja hänellä oli hankaluuksia muistaa, mikä levy menikään päälle. Hän koetteli levyjä sormillaan ja poltti näppinsä. Jäi vaivaamaan, että pitääkö hellan käytön tosiaan olla noin vaikeaa, jos aivot vähän vanhentuvat, Huju kertoo. – Jos se hellan reunassa oleva kuvio olisi edes nappulan yläosassa, niin nurkasta löytäisi oikean levyn helposti. Nyt se pitää kääntää vielä mielessä vaaka-asentoon, mikä tietysti onnistuu, jos ei ole rajoitteita. Mutta dementikkoja on aikamoinen määrä, eikä se ole vähentymässä. Heikkonäköisetkään eivät huomaa kunnolla, missä kohtaa piste nappulan kuviossa on. YRITYSIDEA syntyi. Huju alkoi kehitellä vanhuksille ratkaisua keltaisen, ruskean, sinisen ja punaisen väreistä. Hänen keksintönsä on Värihella, jossa lieden levyjen ympärille asennetaan rinkulat ja hellan nappuloiden päälle liimataan rinkuloiden värejä vastaavat tarrat. Oikeaa levyä vastaava nappula etsitään siis hellan reunasta värin, ei kuvion perusteella. – Ensin otin selvää, onko tällaisia helloja missään valmiina esimerkiksi niin, että emaliin olisi poltettu väririnkula. Ainoastaan Ranskasta löytyi yksi kaasuhella, jossa oli käytetty tämmöistä. Siellä oli hoksattu ihan sama asia, jotta kaasua ei tule väärästä kohdasta. Sen takia keksintöön ei voi saada maailmanlaajuista patenttia, mutta hain tälle 10 vuotta kestävän mallisuojan Suomessa, Huju sanoo. Värihellan rinkulat on tehty laserilla leikatuista teräslevyistä ja polttomaalattu, jotta ne kestävät lieden korkeita lämpötiloja. Huju perusti ideaansa varten yrityksen ja postittaa Värihellan tuotteet asiakkaille, jotka asentavat rinkulat ja tarrat itse. Ennen tilausta lieden levyjen ympärysmitat täytyy tarkastaa. HUJUN keksintö sopii kaikkiin helloihin, joissa on keskeltä nouseva levy. Levy pitää värikkäitä renkaita paikallaan. Tasoliesiin tai induktioliesiin Värihella ei sovi. – Yleensähän vanhemmilla ihmisillä on nimenomaan näitä perinteisiä helloja. Ainakaan huonoa palautetta ei ole vielä tullut. Yksikin mummo tilasi renkaat ja tarrat hellaansa, mutta joutui pian hankkimaan uuden hellan. Hän tykkäsi näistä silti sen verran, että halusi ne uuteenkin hellaansa, Huju sanoo. Apua rinkuloista Värihella auttaa muistisairaita oikean levyn valitsemisessa Lieden levyjen väreillä merkitseminen helpottaa muistisairaiden ruoanlaittoa. Värihella
• Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET 24 Koti&rakentaminen TUULA ISTALA TULI räiskyy Heidi Hautalan puutaloasunnon keittiön hellassa Raunistulassa. Puuhellalla pannussa lämpiää teevesi, siinä samalla paistouunikin lämpiää. Hellanuunissa valmistetaan arkisesti ruokaa, joulukinkkukin. Sähköapuja keittiötöihin saa mikrosta ja kaksilevyisestä sähkötasosta. Muutamaan kymmeneen neliöön mahtuu paljon; kylppäri, eteinen ja keittiö ja kaksi asuinhuonetta. Punamultatalo on koti on äidille ja pojalle, mahdollisesti Raunistulan vanhimmassa säilyneessä asuintalossa, vuonna 1864 rakennetussa. Rakennuskonservaattori ja erikoismaalari Hautala muutti taloon kymmenkunta vuotta sitten, mutta ei suinkaan ensimmäistä kertaa Raunistulaan, vaan takaisin samoille kulmille. Osaavan naisen käsissä pysyvät monenlaiset työkalut, ja hän on ajan oloon kunnostanut paikkoja mieleisikseen. Alue on tiiviisti rakennettu ja naapurit lähellä. Pienenpuoleiselle takapihallekin mahtuu kaikki tarvittava, pari omenaja luumupuuta, muutama marjapensas, peni yrttimaa. KODIN puulämmitys työllistää emäntänsä tehokkaasti. Klapiralli jatkuu läpi koko vuoden, päälämmönlähde on puissa, hellassa ja kaakeliuunissa. – Työaamuina ei ehdi laittaa ja vahtia tulia, mutta kotiin palatessa siihen meneekin loppuilta. Kylmimpinä pakkasöinä lämpötila saattaisi lattiatasolla valahtaa vilpoisiin lukemiin. Kotiliesi lämmittää Raunistulassa Heidi Hautalan kodissa klapiralli jatkuu ympäri vuoden Heidi Hautala odottaa uunipaistosten kypsymistä. Tuula Istala Iso päivittäinen työ on puuhuolto. Hautala ostaa pari kertaa vuodessa liiterin täyteen sekapuuta. Klapeina, mutta jos ne sattuvat olemaan isoja, ne pitää pilkkoa ennen kuin kantaa sisään, ja imuroida huusholli ahkeraan puuroskasta. – Näin ei kannata elää, jos ei huvita tehdä tämänkaltaisia kotiöitä, Hautala tietää. Hän itse nauttii aikaavievistäkin askareista ja sanoo, ettei ikinä muuttaisi muualle vain siksi, että pääsisi nykyistä helpommalla. PIENI puutalokoti teettää työtä muutenkin, arki on paljolti tavaroiden siirtämistä pois tieltä ja takaisin paikoilleen ja luovien ongelmanratkaisujen keksimistä. – Jos ei tätä jaksa, ei täällä voi asuakaan. Puutelistalla voi mainita kahvinkeittimen, joka ei tahdo löytää paikkaansa mistään, siis tulelle pannukahvia. Saunaakaan ei paikalle mahdu rakentamaan, vaikka pieni taloyhtiö yhdistäisi voimansa. Raunistulan viimeinen yleinen sauna on sulkenut ovensa vuosikaudet sitten. ”Jos tätä ei jaksa, ei täällä voi asuakaan.”
• 25 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET 26 Koti&rakentaminen ILKKA LAPPI ENERGIANKULUTUS on nyt tapetilla muun muassa sähkönsiirtomaksuihin liittyvän keskustelun vuoksi. Myös vaihtoehtoiset sähköntuotantomallit ovat nyt nousussa. Skanssiin rakenteilla olevan kerrostaloalueen on tarkoitus toimia ainakin osittain kaksisuuntaisella lämpöverkolla, jossa taloyhtiöt tuottavat itse sähköä ja myyvät mahdollisesti ylijäävän osan kaupungille. – Tämäntyyppinen malli on olemassa Ruotsissa pienemmässä mittakaavassa. Sitä on käytetty esimerkiksi konesaleissa ja muissa vastaavissa paikoissa. Näin suuren mittakaavan projektia, että kokonainen asuinalue käyttäisi kaksisuuntaista kaukolämpöä, ei ainakaan minun tiedossani ole, kertoo Turku Energian kehityspäällikkö Antto Kulla. Kun Skanssin rakentaminen on valmis, alueella tulee asumaan noin 8 000 ihmistä. Kerrostaloja alueelle on suunniteltu kuutisenkymmentä. Parhaillaan Turku Energia selvittää kaksisuuntaisen kaukolämmön kaupallisia edellytyksiä. Selvitys etenee Kullan mukaan aikataulussa. Sen on määrä valmistua huhtikuussa. LÄHIVUOSINA uusien talojen energiamääräykset ovat edelleen kiristymässä. Jatkossa yhä useampi talo tulee käyttämään hyväkseen useampaa kuin yhtä lämmitysmuotoa. Vuoteen 2020 mennessä uusien talojen tulee olla jo lähes nollaenergiataloja, jotka tuottavat yhtä paljon energiaa kuin kuluttavat lämmitykseen. Taloyhtiöt voivat tuottaa energiaa esimerkiksi aurinkopaneeleilla, pienvoimalaitoksilla tai maalämpöpumpuilla. – Teimme viime vuonna selvityksen VTT:n kanssa Skanssissa kaksisuuntaisen lämmön mahdollisuuksista. Se tehtiin sitä silmällä pitäen, että energiamääräykset kiristyvät, Kulla toteaa. Asukkaiden arkeen kaksisuuntaisella kaukolämmöllä lämpiävissä taloissa asuminen ei käytännössä vaikuta juurikaan. – Ei sillä päivittäiseen elämiseen pitäisi olla vaikutusta. Niinhän se on, että lämmitys ja sähköntuotanto huomataan siinä vaiheessa, jos joku asia ei toimi. Se, miten kaksisuuntaisuus käytännössä voisi näkyä, on esimerkiksi se, että jossain talon seinässä voisi olla yleinen infotaulu, josta kaikki näkisivät, miten käytössä oleva energia tuotetaan, Kulla sanoo. VAIKKA Skanssiin rakennetaan edellytykset käyttää kaksisuuntaista kaukolämpöä, sen hyödyntäminen jää viime kädessä rakennuttajien vastuulle. Tällä hetkellä Skanssissa on kaksi rakennuttajaa, YH Kodit ja Hartela. Lisää rakennuttajia saatetaan saada Skanssiin huhtikuussa, jolloin alueella on tontinluovutuskilpailu. – Rakennuttajat lopulta päättävät, minkälaisia energiaratkaisuja taloihin tulee. Mutta kaksisuuntaisen kaukolämmön käyttäminen Skanssissa mahdollistetaan meidän puoleltamme, Kulla toteaa. Skanssi uuden veturina Kaksisuuntainen kaukolämpö tekee tuloaan energiamarkkinoilla Vuosikausia vireillä ollut Skanssin asuinalueen ensimmäiset asunnot valmistuivat viime vuoden tammikuussa. Marttiina Sairanen
• 27 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET 28 Koti&rakentaminen ESA TÖYKKÄLÄ ILMATIETEEN laitoksen, Aaltoyliopiston insinööritieteiden korkeakoulun ja Tallinnan teknillisen yliopiston yhteisen tutkimuksen mukaan rakennusten energiankulutus tulee vähentymään ilmastonmuutoksen takia. Tutkimukseen valittiin 20 erilaista ilmastomallia eri puolilta maailmaa. Niiden avulla laskettiin tarkin mahdollinen arvio siitä, kuinka paljon ja nopeasti ilmasto Suomessa muuttuu. – Ilmastomallien perusteella näyttää siltä, että talvet tosiaan lämpenevät enemmän kuin kesät tulevat lämpenemään. Kuukausien välillä on hieman luonnollista vaihtelua ja talvet ovat Suomessa erilaisia, mutta suunta on selkeästi kohti leudompia talvia, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kirsti Jylhä. – Ilmastomallien perusteella voi myös arvioida, että täällä Suomessa maa-alue lämpenee nopeammin kuin muualla maapallolla keskimäärin. TUTKIMUKSEN mukaan ilmastonmuutoksen takia rakennusten jäähdytysenergian tarve kasvaa noin 40–80 prosenttia vuoteen 2100 mennessä. Lämmitysenergian kulutus sen sijaan pienenee noin 20–40 prosenttia samassa ajassa. Kokonaisuudessaan rakennusten energian kulutus kuitenkin vähenee noin 20–35 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. Mitä taas muutoksen hintaan tulee, Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden mukaan näin suuri energiatarpeen väheneminen johtaa 11–16 prosentin laskuun talojen lämmityskustannuksissa. Vastaavasti jäähdytystarpeen lisääntyminen nostaa sähkölaskua noin 2–3 prosenttia, mikäli jäähdytykseen käytetään sähköä. Luonnollisesti pakkaset lisäävät asuntojen lämmityskustannuksia ja kesällä auringon säteily jäähdytystarvetta. Tutkijat peräänkuuluttavatkin rakennuksiin erilaisia sopeutumistoimia ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen varalle, kuten passiivisia jäähdytyskeinoja. – Yksi yksinkertainen passiivinen jäähdytystapa on käyttää sädeverhoja kesäisin. Myös esimerkiksi viherkatoista saadaan hyötyjä viilentämistä varten. Lisäksi paljon on kiinni siitä, miten hyvin auringonvalo läpäisee ikkunoita, Jylhä sanoo. ILMASTONMUUTOS aiheuttaa myös suuria riskejä energianjakelun suhteen. Voimistuvat ja yleistyvät myrskyt voivat aiheuttaa laajoja sähkökatkoksia. Lisäksi leudot talvet voivat pahentaa myrskytuhoja entisestään, jos maa ei ole tarpeeksi routainen. – Routa tavallaan suojaa metsää. Jos maa on roudassa, puut ovat paremmin ankkuroituneina maahan. Jos maa on sulana, puut kaatuvat helpommin ja aiheuttavat sähkökatkoksia, Jylhä sanoo. Lisää jäähdytystä, vähemmän lämmitystä Leudommat talvet vähentävät energiankulutusta, mutta lisäävät riskejä Ilmastonmuutos lisää myrskyjä, mikä aiheuttaa ongelmia ilmassa kulkeville sähkökaapeleille. Jane Iltanen ”Ilmaston lämpeneminen riski energian jakelulle.”
• 29 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET 30 Koti&rakentaminen MERJA KAJALA HELMIKUUSSA huonekasvit ovat uuden kasvukauden kynnyksellä. Keväällä kasvit kaipaavat uutta multaa, ravinteita ja kasvutilaa. Mullanvaihdon tarve vaihtelee eri kasvilajeilla. Osa huonekasveista hyötyy jokavuotisesta mullanvaihdosta, osa pärjää pidemmän aikaa samassa ruukussa. Esimerkiksi amatsoninlilja viihtyy ahtaassa ruukussa, ja se saa kasvaa rauhassa useamman vuoden. Juorut kannattaa uudelleenistutuksen sijasta uusia pistokkaista, sillä ne ränsistyvät vanhetessaan. Kasvun hidastuminen tai kasvin riutuminen ovat merkkejä mullanvaihdon tarpeesta. Vanhoille, kookkaille kasveille riittää toisinaan pelkkä pintamullan vaihto. Uudelleenistutus stressaa kasvia, joten leikkausta ei kannata tehdä samaan aikaan. On parempi leikata kasvi vasta muutaman viikon kuluttua mullanvaihdosta, kun kasvi on ehtinyt asettua uuteen ruukkuun. HUOKOINEN savi haihduttaa kosteutta. Saviruukut sopivat ahkeralle kastelijalle ja sellaisille kasveille, jotka eivät viihdy jatkuvassa kosteudessa, kuten pelargoneille. Saviruukut on hyvä liottaa ennen istutusta, muutoin ne imevät kosteutta mullasta. Lasija muoviruukut pidättävät kosteutta. Ne ovat hyvä valinta, jos kastelu Tilaa kasvulle Keväällä on aika istuttaa huonekasvit uuteen multaan Suurten ja vuosikausia elävien kasvien, kuten kliivian, mullat voi vaihtaa vain joka toinen vuosikin. Jonny Holmén tuppaa unohtumaan. Uusi ruukku saa olla halkaisijaltaan pari senttiä vanhaa suurempi. Kasvit kannattaa kastella kunnolla jo mullanvaihtoa edeltävänä päivänä, silloin multapaakku lähtee paremmin irti ruukusta ja säilyy ehjänä. Jos kasvi on tiukasti kiinni ruukussaan, napakka kopautus helpottaa ruukun irrottamista. Vanha multa ravistellaan varovasti pois. Uusi multa kostutetaan valmiiksi erillisessä astiassa, ei kuitenkaan läpimäräksi. Multaan voi lisätä kevytsoraa tai hiekkaa, se vähentää tiivistymistä ja lisää ilmavuutta. Ruukun pohjalle tehdään salaojitus kevytsoralla, pikkukivillä tai ruukunsirpaleilla. KASVI istutetaan samaan syvyyteen kuin vanhassa ruukussa. Ruukun pintaan jätetään muutaman sentin kasteluvara. Mullan ravinteet kestävät yleensä kolme tai neljä viikkoa, sen jälkeen kasvi tarvitsee lannoitusta. Mullanvaihdon yhteydessä ruukkuun lisätyt ravinnepuikot helpottavat hoitoa. Uudelleenistutuksen yhteydessä kasvin juuret katkeilevat, eikä se pysty aluksi imemään vettä normaaliin tapaan. Sen vuoksi kasvit saattavat nuupahtaa mullanvaihdon jälkeen. Suihkuttelu auttaa kasveja toipumaan. Kasvi asetetaan muutamaksi päiväksi suojaan paahteelta. Mullanvaihdon jälkeen kastelu aloitetaan varovasti.
• 31 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen TILAA ILMAINEN KATON KUNTOARVIO p. 044 752 1711 • www.asomet.? Konesaumakatot Kattoremontit Kattohuollot Sadevesijärjestelmät Kattoturvatuotteet Tervetuloa tutustumaan meihin tarkemmin Rakenna ja sisusta 2016 messuille osastollemme D 2
• Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET 32 Koti&rakentaminen
• 33 A A M U S E T KOTI & RAKENTAMINEN Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 PAKINA MARIANNE ROVIO NOLLAENERGIATALO on ekologinen talo, joka tuottaa energiaa yhtä paljon kuin kuluttaa. Nollaenergiatalossa säästetään rahaa sekä luontoa, sillä sen energian kokonaiskulutus vuositasolla on nolla. Vuoden 2021 alusta voimaan on tulossa alun perin EU-direktiivi, joka edellyttää kaikkien uusien rakennuksien olevan lähes nollaenergiataloja. Direktiivin toteutuminen merkitsee rakennusteollisuudelle suurta muutosta, sillä rakennusprosessissa moni asia on huomioitava aivan uudelleen. – Muutos on todella suuri rakennusalalla. Ja Suomessa ei ole varauduttu edes riittävästi nollaenergiatalojen suunnitteluun. Osaamista puuttuu, ja Suomesta ei edes löydy mistään oppilaitoksesta nollaenergiatalon suunnitteluun liittyvää koulutusta. Saksasta löytyy runsaasti yrityksiä, jotka osaavat suunnitella nollaenergiataloja, mutta Suomessa sitä ei vielä juurikaan ole, sanoo NollaE:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa, joka on erikoistunut suunnittelemaan rakennusten energiataloudellisuutta. Nollaenergiatalo suunnitellaan ammattilaisten avulla. Jokainen talo vaatii Salomaan mukaan omanlaisensa suunnitelman riippuen paikkakunnasta ja tontista. – Ensimmäiseksi talo simuloidaan energiankulutusta mittaavalla ohjelmalla. Sen jälkeen voidaan katsoa mitä talossa voidaan muuttaa, ja miten talo saadaan nollaenergiataloksi. Monesti löytyy sata tai parisataa yksityiskohtaa, joita tulee muuttaa talon suunnitelmissa. Talon suunnittelu on niin yksityiskohtaista, että valmiina pakettina sitä ei voi myydä. ITSE talo, sen lvija sähkötekniikka sekä tontti suunnitellaan niin, että energiaa pystytään säästämään mahdollisimman paljon. Talon rakentamisessa huomioidaan muun muassa auringon kulkureitti, talon koko ja muoto, valaistus, ilmanvaihto, lämpöolosuhteet, rakennusfysiikka, terminen massa, lämpökuormat, asuminen ja kodinkoneet sekä eristys. – Simulointiohjelman avulla lasketaan rakennuksen energiankulutus ja kartoitetaan lämpöhävikki. Tulosten perusteella voidaan laskea sadoista energiatehokkuuteen vaikuttavista yksityiskohdista se yhdistelmä toimenpiteitä, mikä on taloudellisesti järkevin. Salomaa ottaa esimerkikseen nollaenergiatalon suunnittelussa ikkunat. – Monesti ajatellaan, että energiaa säästävän talon tulisi olla ikkunaton. Se on kuitenkin väärinkäsitys. Etelään päin olevat ikkunat luovuttavat lämpöä, mutta talvella ne myös tuottavat lämpöä. Pohjoiseen päin olevat ikkunat ainoastaan luovuttavat lämpöä mutta eivät koskaan tuota lämpöä. Aurinkoisena päivänä etelään päin olevat ikkunat vastaanottavat lämpöä myös talviauringosta. MYÖS vanhoihin taloihin suunnitellaan energiasaneerauksia. – Vanhoissa taloissa pääsee aika lähelle nollaenergiatasoa. Ihmiset tekevät aika paljon näitä saneerauksia myös vanhoihin taloihin, jotta voivat säästää laskuissa, Salomaa sanoi. Nollaenergiatalot pian arkea uudisrakentamisessa Suomesta puuttuu osaamista nollaenergiatalojen suunnittelemisessa Energiatehokkuutta on seinien ulkopuolellakin. Led-pihavalot tulevat huomattavasti perinteisiä huokeammiksi. Jari Laurikko LAPSUUDENKOTINI on tyhjenemässä, eläköityneet vanhempani muuttavat pienempään kotiin keskustan tuntumaan. Yleinen ilmiö tätä nykyä. Urakassa jelppiminen on ollut aikamatka lapsuuteen, kun talon hyllyt pullistelevat tavaroita, jotka aikoinaan olivat minulle kaikkein kalleimpia. Tavaroita, joita en silti saanut parikymmentä vuotta sitten sopimaan muuttokuormaani. Kymmenittäin hiirenkorville luettuja Aku Ankan taskukirjoja, joissa joka toinen aukeama on mustavalkoinen. Cocco Billejä, Korkeajännityksiä, Suomen Madejä. Red Storm Rising -lautapeli, jossa Naton ja Varsovan liiton tilit tuli tasattua lukemattomia kertoja. Nato taisi muuten useimmin voittaa. Poliittinen juonittelupeli Kreml, joka jäi teininä koskemattomaksi liian monimutkaisten sääntöjen takia. Kaksi vuosikymmentä kaapissa horrostanut Amiga 500, jonka käynnistäminen voi olla keski-iän kynnyksellä enemmänkin uhka kuin mahdollisuus. Mikäli vielä on televisioita, joihin sen saa kytkettyä. VANHAT tavarat sysäävät salamana menneisyyteen. Laatikoita avaamalla muistaa kirkkaasti hetken, jona kannen viimeksi sulki. Vanhojen sarjakuvalehtien yksittäiset ruudut muistuvat mieleen ja kansien limskatahrat tuntuvat taas tutuilta. Muistamme, sillä tavaroissa ja paikoissa on ominaistuoksunsa. Hajuaisti ei unohda. Kun nuuhkaisemme menneisyyttä, muistamme heti mistä se on tuttu. Mummolan eteinen, kangasmerkkien valloittama farkkutakki, vanhat lehdet vintin ylisillä, puuliiteri mökillä. Muistot eivät vie tilaa, mutta tavarat vievät. Kaikilla on nykyään liikaa, kierrätyskeskuksiin kuskataan yllättävänkin hyväkuntoista tavaraa, jonka myynti olisi kai liian vaivalloista. Golfbägejä, tietokoneita ja merkkivaatteita annetaan pois, koska on tullut jotain muuta tilalle – joko kaappiin tai kalenteriin. TAVARAA on tuskin koskaan ollut maailmassa näin paljon ja kääntöpuolena onkin materian arvostuksen lasku. Tavaran haaliminen ei ole enää vaurauden merkki, saati trendikästä. Mutta tavaroiden hävittämisellä hävitämme väistämättä niihin liittyvät muistot, ajattelimme niin tai emme. Siksi nurkkia tuulettaessa kannattaa lajitella kamat muistojen mukaisiin pinoihin. Nuo haluan säästää, noita en. Mutta ei sekään helppoa ole. Ainakin minun säästettävien muistojen pinoni kasvaa uhkaavasti. TEEMU P. PELTOLA Muistoja pinoissa jon ja kääntö öpuolena onkin lassku. Tavaran ha a va aurauden merk k k Mutta tava a a hävitämm m m liittyvät niin tai tuulettae la kamat pinoihin. N noita en. Mutta ei se nakin minun sä pino oni kasvaa uhkaa
• 34 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 TOISTA levyään rauhalliseen tahtiin työstänyt Willie & the Goodsouls nousee Pikku-Torren lavalle 12. helmikuuta. Pari vuotta sitten debyyttilevyllään rennon rouhealla Amerikan rokillaan ihastuttanut kokoonpano on kokenut kokoonpanomuutoksia, mutta bändin reppuun on kertynyt myös uutta musiikkia. Levykin bändiltä on luvassa jossain vaiheessa kuluvaa vuotta, mutta sitä ennen uutta ja vanhaa materiaali kuullaan livenä. Rouheaa Amerikan rokkia LAITILALAINEN Kehä on kummallinen bändi. Vuonna 2007 perustetun bändin ensimmäisellä levyllä oli metallin sävyjä. Sittemmin bändi on ottanut askelia kohti popimpaa ilmaisua. Kolmannella levyllään III suunta vaihtuu jälleen hieman. Uudella levyllään bändi seikkailee kepeän poprockin kentällä jossain Robinin ja Arttu Wiskarin välimaastossa. Tekstit ovat ajoittain silkkaa Wiskaria. Riimit ovat hiukan kökköjä tyyliin: Mitäs täs/ylemmäs. Kehä yrittää sovittaa itseään suomalaisen poprockin jatkumoon, mutta ei oikein löydä paikkaansa. Tuotanto on konemainen ja lopputulos on hieman muodoton tanssipopin ja suomirokin risteytys. Kehän kolmannen levyn suurimpana päämääränä on ilmeisesti ollut harmiton bilelevy. Ainakin siinä määrin iloluontoisia biisit ovat. Levyllä on lukuisia voimaveisuja, joiden tahdissa keski-ikäiset kaveriporukoiden voi kuvitella lähtevän viikonloppuna ulos nuorina ja voittamattomina. Kehän kannalta on ikävää, että samaa reseptiä on käytetty ennenkin, ja paremmin tuloksin. Kehä jatkanee omimman tyylinsä etsimistä seuraavalla levyllään. Kenelle: Arttu Wiskariin ripauksen Kaija Koota haluavalle. Arvio: Tyylien ristisiitos on väliinputoaja. ILKKA LAPPI Suunnan etsintä jatkuu Miltä Turun seudun kesäfestarilta odotat eniten? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI HELMIKUUN lopussa ensi-iltansa saavassa Äkkilähdössä kolmekymppinen Katri (Lotta Kaihua) on elämänmuutoksen kynnyksellä. Helsinkiläisen uranaisen mielessä välkkyvät Ranskan aurinkorannat ja korvissa kuuluu samppanjalasien kilinä. Elämä heittää kuitenkin outoon suuntaan. Yhtäkkiä kädessä on putkikassi täynnä käteistä ja Ranska muuttuu kainuulaiseen järvimaisemaan. Kaiken lisäksi perässä on ex-avomies sekä pikkurikollinen. – Minusta on ohjaajana mielenkiintoista nähdä, miten asiat ja niiden merkitykset muuttuvat elokuvan edetessä. Monet henkilöhahmot näyttäytyvät erilaisina elokuvan alussa ja lopussa ja myös miljööt, toteaa ohjaaja Tiina Lymi. – Elokuvassa komiikka ja draama kulkee vierekkäin. Se on haastava tyylilaji, kun pitää miettiä kuinka kireälle ruuvin voi vääntää. Sitä on kiva pohtia ja sellaista elokuvaa on kiva tehdä, hän jatkaa. Lymi on myös elokuvan toinen käsikirjoittaja. Hän muokkasi Nina Laurion käsikirjoituksen elokuvalliseen muotoon. – Käsikirjoittajana ja ohjaajana minua kiinnosti, miten alkuasetelman sekavan tilanteen saa sellaiseksi elokuvaksi, jonka katsoja lopussa ostaa. Siellä on paljon juonellista sälää. VAIKKA kyseessä on draaman ja komedian välimaastossa taiteileva elokuva pienin roadmovie-maustein, yksi iso teema on vanhemmuus ja vanhemmuuden vastuu. Elokuvassa kohtalo heittää yhteen Katrin ja nuoren Annan (Eedit Patrakka), jonka äiti-suhteessa on toivomisen varaa. – Olen itse äiti ja minulle äitiys tarkoittaa tiettyjä asioita. Jollekin toiselle äitiys tarkoittaa aivan muuta. Jokainen nainen ei automaattisesti ole äidillinen ja pehmeä. Jokainen äiti on omanlaisensa. Vaikka synnyttää tai siittää lapsen se ei tarkoita automaattisesti äitiyttä tai isyyttä. Vanhemmaksi kasvetaan, avaa Lymi elokuvan taustalla olleita ajatuksia. RUNSAAN parinkymmenen vuoden aikana Lymi tehnyt paljon näyttelijänä töitä ja ohjannut teatterinäytelmiä. Pitkän fiktioelokuvan ohjaajana hän on paljon kokemattomampi. Yksi opettelun paikka Lymille on ollut vastuun oikeanlainen antaminen. – Olen sellainen ohjaaja, että haluan tehdä kaiken itse, kun kuitenkin muka tiedän paremmin. Kuvaaja Hena Blombergin kanssa meillä oli hirveän hyvä yhteistyö. Meillä oli tosi hyvä yhteys ja toinen tiesi puolessa välissä lausetta, mitä toinen on sanomassa. Se auttoi paljon. – Ohjaaja kuitenkin kantaa vastuun kaikesta. Vastuuta voi antaa, mutta sitä ei voi jakaa. Jos lopputulos tai joku osa on sellainen, ettei se miellytä, ohjaaja ei voi mennä kenenkään selän taakse piiloon. Äkkilähtö ensi-illassa 26. helmikuuta. Äitiä ja äitiyttä etsimässä Tiina Lymin komedian taustalla isot kysymykset vanhemmuudesta Kaksi huonon äiti-suhteen kokenutta, Katri ja Anna, löytävät henkisen yhteyden matkalla Helsingistä Kainuuseen. Solar Films / Alvi Pakarinen Etsimme kasvavaan kansainväliseen organisaatioomme SUUNNITTELUKOORDINAATTORIA Tehtävässä menestyminen edellyttää usean vuoden kokemusta laivanrakennusteollisuuden suunnittelusta, kykyä vetää ja kehittää omaa suunnittelutiimiä, hyvää englannin kielen taitoa sekä hyviä esimiesja vuorovaikutustaitoja. Työ sisältää esimiestyön ohella päivittäisiä suunnittelutehtäviä. Matkustusvalmius katsotaan eduksi. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, hyvät edut sekä kansainväliset etenemismahdollisuudet. Lisäksi haemme yhtä (1) SISUSTUSSUUNNITTELIJAA ja yhtä (1) CADMATIC-SUUNNITTELIJAA Edellytämme usean vuoden kokemusta suunnittelutyöstä. Hae tehtäviä nettisivuiltamme http://www.rm-group.com/en/company/career/current-vacancies.html löytyvien linkkien kautta 21.2.2016 mennessä ja liitä mukaan vapaamuotoisen hakemuksesi lisäksi ansioluettelosi palkkatoiveineen. Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Marjo Vähäsarja (puh. 0207 353 840) soittoaika perjantaina 12.2. klo 12-14.
• 35 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET Työpaikat Haluatko alueen parhaiden media-asiantuntijoiden joukkoon? Lähetä hakemuksesi palkkatoiveineen pe 19.2. mennessä osoitteeseen anne.enberg@ts.fi. Lisätietoa tehtävästä antaa myyntipäällikkö Tiina Koskinen, p. 050 513 0694 ke 17.2. klo 11–13. Vahvistamme mediamyynnin puhelinmyyntitiimiämme ja haemme B2B-myyntineuvottelijaa Tehtävässäsi vastaat omista myyntiprojekteista pienille ja keskisuurille asiakkaillemme ja toimit osana mediamyynnin tehokasta puhelinmyyntitiimiä. Salkussasi ovat sekä Turun Sanominen printti että digitaaliset mediatuotteet. Olet sinnikäs ja asiakaslähtöinen myyjä, joka on aidosti kiinnostunut asiakkaidemme menestyksestä. Sinulla on näyttöä onnistuneesta b2b-myynnistä. Media-alan tuntemus on etusi, mutta ei välttämättömyys. Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen myyntityön media-alan näköalapaikalla, laadukkaat mediatuotteet vahvalla brändillä sekä muita ison yrityksen tuomia etuja. Turun Sanomat Oy kustantaa Lounais-Suomen ykköslehteä ja Suomen kolmanneksi suurinta seitsenpäiväistä sanomalehteä Turun Sanomia sekä ts.fi-verkkosivuja. Monikanavainen Turun Sanomat tavoittaa viikossa reilut 350 000 varsinaissuomalaista. Turun Sanomat Oy kuuluu mediaja graafisen alan TS-Yhtymään. Vuonna 2014 konsernin liikevaihto oli 171 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 1220. V h i t di i
• 36 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 TIMO SALMESMAA Melodisuus ei kuole koskaan! Pepe Willberg toteutti Hunter’s Innin klubikeikallaan monen balladeihin mieltyneen toiveen. Ohjelmisto eteni suvantojen kautta 60’s rocksoundeihin. Puhelauluun kyllästyneet Jonna Nummelin-Niemi, Mari Mäkilä ja Tuuli Saari pääsivät esityksen päätteeksi mestarin syleilyyn. Timo Salmesmaa Ystävää hemmottelemaan tropiikin lämpöön. Caribia virittää kynttilävalaistuksella ja rentouttavalla musiikilla varustetut Kuutamouinnit perjantaina Caribiassa. ALotOfPeople Valentinus liputtaa viikkoa. Viimeistään nyt on aika viedä unohtunut ystävä elokuviin, teatteriin, konserttiin tai herkuttelemaan. Vuoden sydämellisimmät bileet polkataan torstaina Showroomissa. Citykaraokea ja Pianowaria sykkivät Halibileet todentuvat torstaina Marilyn ja Vegasin kahdessa kerroksessa. Papukaija goes Valentine kutsuu perjantaina Bambu Gardeniin ysärimusiikin ja klassikkodrinkkien merkeissä. Nevena Calvados Nouvelle Vogue miteltiin maanantaina Nightclub Vegasissa. Oppilassarjan mestariksi taituroi turkulainen Eden Myöhänen. Ammattilaisissa itsensä laakeroi Helsingin Lady Moonin baaripro Jani Kejonen. JetSet onnittelee! Timo Salmesmaa Ystävälle pehmentävän kuorinnan ja öljyhieronnan yhdistävä vartalohoito. Päälle kupillinen puhdistavaa yrttiteetä. Katja Tontti-Selkälä toteutti monivuotisen unelmansa avaamalla ILO ja Kauneus -keitaan. Avajaismaljan hän kohotti Toivo Pirttimäen ja Tatu Selkälän seurassa. Timo Salmesmaa Makuelämyksiä ostereista pettuleipään. Kauppahallin toiset ruokaja viinijuhlat loppuunmyytiin alta aikayksikön. Liki tuhat asiakasta nautti maisteluannoksista viinisuosituksineen. Tungoksessa viihtyi silmäätekeviä Saku Koivusta kaupunginjohtaja Aleksi Randelliin. Kalaliike S. Wallinin Jaakko Maneliuksen isännöimä Kalle Kulmala lupasi paljastaa uuden DBTL-alueen maaliskuussa Viking Gracella järjestettävällä DBTL-risteilyllä. Timo Salmesmaa KILPAIL UJA BLOGE JA _ _ _ Etkot, juhlat ja jatkot Turun yöelämästä löydät osoitteesta: Etkot, juhlat ja jatkot Turun yöelämästä löydät osoitteesta: KUVIA TAPAH TUMIA HÄMEENKATU 30, P. 232 3135 PE LA 12. 13.2. Dj. TOMMI
• 37 Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET Jetset
• Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET 38 Mielipide Tack… …nej tack! RAKENNUSMESSUILLA esitellään uutuutena tuoksuseinää. Ainahan semmoinen on suomalaisissa torpissa ja kodeissa ollut, mutta ennen vanhaan sitä sanottiin huussin oveksi. VARSINAIS-SUOMI valmistautuu Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeeseen. Varmaan tärkeä rojekti, mutta sen nimi ei ole järin vetovoimainen. Kuulostaa siltä, että pöpelikkö päästetään rehottamaan perämettässä. Eiköhän tuo kasva ihan ittekseen. MIHIN katosi Alexander Stubbin kestohymy? Muuttuivatko asiat ikäviksi vai saiko masennus-Suomi niskanlenkin jopa positiivisuusmiehestä? UUDEN musiikin kilpailu käynnistyi jälleen. Tänä vuonna viisukarsinnan tehokeinona ovat miesten väliset suudelmat, joista lapsiaan ”suojelevat” perheenäidit tietysti jo pahoittivat mielensä. Ei tätä kestä selvin päin! USKOTTEKO, että pakolaisvirralla voisi olla vaikutusta ihmisten vapaaseen liikkumiseen Euroopan sisällä? KARVINEN: Toivottavasti nykyinen tilanne ei vaikuta Schengen-sopimuksessa sovittuihin asioihin. Sen sijaan EU:n pitäisi löytää yhtenäinen pakolaispolitiikka, joka tavalla tai toisella ratkaisisi nykyisen tilanteen. ANDERSSON: Olisi tärkeää, etteivät ihmiset tulisi väärien uskomusten tai luulojen varassa huijattuina Eurooppaan. Jotkut tekevät isot rahat sillä, että myyvät matkoja valheilla. Se on pakolaisten saapumisessa se oikeasti epämiellyttävä asia. TK: Ihmissalakuljetus on asia, johon pitää puuttua samalla tavalla kuin muihinkin järjestäytyneen rikollisuuden ilmiöihin. Se onnistuu kaikkein parhaiten viranomaisyhteistyöllä EU:n sisällä. Ongelma on monisyinen ja monenlaisia ratkaisuja tullaan esittämään ongelman ratkaisemiseksi. Toivon todella, että Schengenin sisäisen liikkumisen rajoittaminen ei ole yksi niistä. JA: Jos niin käy, niin kaikki häviävät. Jos se alkuperäinen idea, jota maailmalle Schengenin myötä rakennettiin, muuttuu, niin jäljelle jää hyvin erilainen maailma. Pitää myös muistaa, että rahan vapaa liikkuminen on aiheuttanut paljon sellaisia ongelmia, joista ei paljon puhuta. Rahan vapaata liikkumista ei näe samalla tavalla kuin ihmisten liikkumista. TK: Kyllä. Todelliset tahot, jotka voivat vapaasti maasta toiseen liikkua, ovat suuryritykset ja nimenomaan rahan kautta. En silti näe, että rahan vapaata liikkumista pitäisi rajoittaa, mutta avoimuutta pitäisi lisätä eteenkin julkiselle puolelle. JA: Se vaatii sen, että sellaisetkin maat, joissa on ollut turvasatamia, joihin voi mennä piiloon, tulevat mukaan avoimuuteen. Sehän on jatkuva keskustelu. Sille pitäisi pystyä tekemään jotain. TK: Se on yksi niistä asioista, joissa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. DEBATTI DEBATTI TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Piraatti VS Viher? llaristi HELSINGIN Sanomat (30.1) sekä Turun Sanomat (26.1) uutisoivat, että Suomeen syntyi viime vuonna ennätyksellisen vähän lapsia, vain 55 040. Ollaan samalla tasolla kuin 1860-luvun nälkävuosina, vaikkakin nälkävuodet olivat poikkeuksellisia suuren lapsikuolleisuuden vuoksi. Suomessa suuret ikäluokat syntyivät ennen 1950-lukua ja useampana vuonna heitä oli yli 100 000. Nyt suurin osa tästä ikäluokasta on jo jäänyt tai on jäämässä pian eläkkeelle. Tämä aiheuttaa suuria haasteita jo nykyisellään vaikeuksissa olevalle kansantaloudelle. Samanaikaisesti vuosittaisten irtisanomisten määrä on pysytellyt sitkeästi yli 10 000:ssa, ilmenee SAK:n vuodesta 2006 lähtien keräämistä tilastoista. Vuosittaisten irtisanomisten määrä on pysynyt yli 10 000 vuodesta viime vuosina. Tämän lisäksi yhteistoimintaneuvotteluiden piirissä oli esimerkiksi vuonna 2015 ollut lähes 114 000 työntekijää. Väitän, että viime vuosina yt-neuvotteluiden määrän lisääntyminen, pelko oman työpaikan menettämisestä ja taloudellisesta epävarmuudesta, näkyy nyt osittain vauvatilastoissa. Samanaikaisesti useamman peräkkäisen vuoden epävarmuus talouden kehityksestä ja tulevaisuuden työpaikoista kalvaa monen mieltä, joten perheen perustamista on lykätty myöhemmäksi parempien aikojen toivossa. Osa suomalaisista on todennut tilanteen ja on jo ottanut ja lähtenyt, kun ei ole löytynyt töitä. Tilastokeskuksen teettämästä raportista käy myös ilmi, että suomalaisia valuu ulkomaille yhä enemmän kuin siltä palaa. Se, että työikäisiä ihmisiä valuu töiden perässä jopa ulkomaille, syntyvyys on suhteellisen pientä ja väestö vanhenee, merkitsee sitä, että väestön huoltosuhde heikkenee, koska eläkkeelle siirtyvien ikäluokat ovat nykyisin ja myös tulevaisuudessa suurempia kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Näiden tilastojen valossa johtopäätös on melko selvä. Pitkällä aikavälillä tällainen kehitys ei ole kansantalouden kehitykselle suotavaa. Nyt on panostettava erityisesti siihen, että kaikki työikäiset pääsevät töihin eivätkä lähde ulkomaille paremman elämän toivossa. Tällöin on myös todennäköisempää, että nyt työiässä olevien perheiden lapset jäävät Suomeen ja myöhemmin suomalaisille työmarkkinoille. Työikäisten avullahan me pidämme yllä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, joka tarjoaa erilaisia palveluita meille kaikille. PIIA NORONEN, TURKU Suomi tarvitsee töitä ja vauvoja
• 39 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 KOLUMNI TURKULAINEN erikoissairaanhoitaja Timo Nuutinen kiersi urakalla 80ja 90-luvuilla alaja yläasteilla varoittamassa nuoria väkivallan seurauksista. Metodi oli tehokas. En varmasti ole ainoa auditorion pimeydessä kädet silmillä istunut ja pyörryttävää pahoinvointia kokenut teini, jonka verkkokalvoille syöpyivät Nuutisen diaprojektorilla kankaalle napsuttelemat veriset kuvat tositilanteista. Nuutisen slogan ”yksikin isku voi tappaa” sai monet nyrkkiin puristetut kädet uppoamaan housuntaskuihin loppuiäksi. Yhteiskunnan radikalisoituessa ja väkivallan uhkan lisääntyessä on onni, että Nuutisen kaltaiset valistajat jatkavat edelleen uurastustaan. Ääriliikkeisiin liittyville nuorille väkivallan seuraukset tuntuvat olevan yhdentekeviä. Ennen kuin ne osuvat omalle kohdalle. Siinä hetkessä kuin mustelmien tai ruhjeiden sijaan puhutaan pysyvistä aivovammoista, tilanne on toinen. Suomessa väkivallan tai tapaturmien aiheuttaman aivovamman saa vuosittain 35 000 ihmistä. Luku on hurja. Lievänkin aivovamman saaneelle diagnoosi on elämän peruspilareita koetteleva kokemus. Jonot neuropsykologisiin tutkimuksiin ovat Turun seudulla pitkät ja tekijäresursseja vähän. Jonojen madellessa diagnosointi hankaloituu. SAMA huutava resurssipula koskee myös kuntoutuspuolta. Uusia nopeampia ja edullisempia aivovammojen diagnosointimenetelmiä kehitellään hyvää vauhtia turkulaisissakin bioyhtiöissä, mutta niitä odotellessa tilanne ei hymyilytä. Tämä kasvattaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Tapaturmille ei aina voi mitään, mutta jokaisen nyrkiniskun voi jättää tekemättä. Elämä on niin pienestä kiinni, että yksikin lyönti on liikaa. HANNELE SIVONEN Pienestä kii Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? EN tiedä, onko tämä halvin tapa mennä kaupunkiin asioille. Aviopari asuu samassa talossa ja on ihan joka päivä pummaamassa kyytiä, oman oikeutensa ajamiseen menettäneinä. Ei tässä pikkukaupungissa ole varmaan montakaan, jota ei olisi pyydetty kuskiksi, on se sen verran huomiota herättänyt. Ja tietenkin ilmaiseksi. Puhun kokemuksesta, joka sattui myös kohdalleni, mutta jäi ainoaan kertaan. Silloin jo soittaminen tulee kalliiksi jos ei eka natsaa, vai meneeköhän naapuriin lainaamaan puhelimenkin? Ei olisi ihme. ELÄMÄ EI OLE AINA NIIN LIFE Jatkuva kyydin pummaaminen sapettaa KUULEHAN Kari Laaksonen, miksi liität nimeni tällä tavalla: ”Antti Kantola, sinä puhut toista ja teet toista” kirjoitukseesi ”ITU:ssa muhii pinnan alla” (Aamuset 13.1.)? Minähän en ”tee”, enkä ”puhu” tai tiedä noista muhinoista. Erotettujen määrää saati sitten nimiä ei minulle ole paljastettu, mutta sinulle näemmä on. Tiedät Kari vallan hyvin, että rahaasioissa ITU on vastikään saanut puhtaat paperit. Siinä minulla ei ole osaa eikä arpaa tekemisissä tai puhumisissa, eikä se mielipideasia ole vaan faktaa. Mielipide minulla on noihin tuoreisiin erottamisiin. Faktaa on, että hallituksen jäseniä erotettiin ry:stä tällä perusteella: hallitus ei ollut toimittanut rahoittajalle ajoissa vuosiselvitystä pyynnöistä huolimatta. Kuitenkaan hallituksen rivijäsen ei edes voisi toimittaa virallisia raportteja, joten luonnollisesti erottamisissa taustalla on täytynyt vaikuttaa nongrata persona -tuntemukset. Sihteeri ja puheenjohtajat ovat avainasemassa – muilta hallituksen jäseniltä ei rahoittaja voi vastaanottaa virallisia raportteja. Huomaa, Kari tämä: RAY on lopultakin saanut raportit ja luottamus palasi, joten epäselvyyksiin raha-asioissa vihjailusi ei ole rehellistä. Niin, taatusti erotetut eivät olleet nykyhallituksen suosiossa. Huomioipa Kari kuitenkin myös tämä puoli, että yhteisö on nykyhallituksen pariinkin kertaan sittemmin valinnut uudelleen, joten yhteisön enemmistön tahtoa hallitus erottamisessakin on lopulta edustanut. Demokratiassa on tyytyminen enemmistön tahtoon. On myös yleistä ja ”kohteliasta” erottamisissa, että viralliseksi syyksi kirjataan eri kuin se oleellisin.Ikävää toki on sekin, että sivuroolissa olevia syytetään. ANTTI V KANTOLA ITU RY:N JÄSEN Enemmistön tahtoon on tyytyminen Puistokatu 10, Turku ma-to 12-17, pe-la 10-13 E R I K O I S L I I K E K U U L E M I S E N KUULETKO PUHEEN HÄLYSSÄ? KU ULE MIS EN ERIK OIS LIIK E PALV EL EV A PA IK A LLIN EN Liike 044 0432040 Päivi 044 5825360 Maisa 044 5142518 Tule Kuulemisen Erikoisliikkeeseen tutustumaan, miten uudet kuulolaitteet voivat auttaa toispuoleiseen kuulonalenemaan. (liikkeessämme myös aiheeseen liittyvä tapahtuma to 18.02. klo 12 17)
• Keskiviikko 10. helmikuuta 2016 AAMUSET 40