Lauantai 10. lokakuuta 2015 | Nro 76 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Hänestä piti tulla rautatieläinen, mutta tulikin tunnetuin turkulainen naismodernisti. Kuka hän oli? Kaupunki s. 8 Modernin maalari Musiikkileikkikoulujen tärkein tehtävä on iskeä kipinä musiikkiin. Jos ei muuta, niin jättää ainakin mieleen äänijälkiä. Perhe&puuhat s. 14 Sävelten opissa Katumuusikko Billy Horne oli takavuosina tuttu näky kauppatorilla. Sitten hän rakastui kampiliiraan ja katosi. Kaarina s. 18 Rakkaudesta kampiliiraan Mielenterveysseura sinnittelee vuoden loppuun ilman RAY:n apua. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PARE MPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 10. lokakuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 10. lokakuuta 2015 AAMUSET
4 A A M U S E T PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 10.10.2015 Lauantai 10. lokakuuta 2015 SUOMI ottaa vastaan tänä vuonna ainakin 50 000 turvapaikanhakijaa. Toistaiseksi on kiivailtu hätämajoituksesta ja vastaanottokeskuksista, vastaan ja puolesta. Todellinen pihvi on kuitenkin tulijoiden kotouttaminen, heidän saamisensa osaksi yhteiskuntaa. Siinä voidaan onnistua hyvin tai epäonnistua karkeasti. Kotouttamisen tulokset ovat tähän asti olleet varovaisesti arvioiden kirjavia. Miten kotouttaminen järjestetään? Onnistutaanko kielenopetuksessa? Missä vaiheessa turvapaikanhakija saa tehdä töitä? Kuka maksaa viulut? KOTOUTTAMISTA on remontoitava raskaalla kädellä. Kuntien kontolle siirtyy ensi vuonna vähintään 10 000 tulokasta. Maahanmuuttajat ryhtyvät rakentamaan arkeaan. Jos työ on parasta sosiaaliturvaa, se on myös hyvää kotouttamista. Tulija oppii työssä kielen ja tuntee itsensä osaksi yhteisöä. Kuntien valtiolta saama korvaus on täysin alimitoitettu. Valtio maksaa kunnalle seitsemän vuotta täyttäneestä tulijasta 2 300 euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaasta 6 845 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan, kiintiöpakolaisesta neljän vuoden ajan. Summa ei kata kustannuksia. Päivähoitopaikka maksoi jo pari vuotta sitten keskimäärin 14 000 euroa lapselta. Järjestelmä luotiin vuonna 1993. Kustannukset ovat karanneet kauas. Jotta korvauksen reaaliarvo olisi edes vuoden 1993 tasolla, sitä pitäisi heti korottaa noin 50 prosentilla. KOTOUTTAMINEN alkaa syödä kuntien väheneviä voimavaroja ja synnyttää jännitteitä, mutta sitä ei voi jättää hoitamatta. Ilman kielitaitoa ja ymmärrystä suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta tulokas jää sivuun. Uhkina ovat syrjäytyminen ja osin myös pettymyksen siivittämä radikalisoituminen. Toiveiden paratiisi ja turvapaikka muuttuu viholliseksi. Vastuu on valtiolla. Kunnille on korvattava aiheutuneet kustannukset. Hätämajoitus on vasta alkuvaihe, vaikka siitäkin riidellään. Valtio on siitä vastuussa, mutta varsinainen työ alkaa vasta, kun kotouttaminen käynnistyy. Siinä on onnistuttava paremmin kuin tähän asti on onnistuttu. LASSE VIRTANEN Kuka maksaa viulut? PITÄISIKÖ Turussakin kokeilla maksutonta joukkoliikennettä? LAINE: Turun perusinfra on niin heikko, että kaupungin eri alueet ovat epätasa-arvoisia keskenään. Maksuton joukkoliikenne voisi aktivoida ihmisiä käyttämään enemmän muitakin julkisia palveluja. ALA-SULKAVA: Minusta bussilla ei pääse kunnolla kulkemaan Turussa, ellei mene keskustan kautta. Ei se ilmaisuus auta, jos kulkeminen on hankalaa. Jostain kauempaa menee bussi keskustaan vain kerran tunnissa. Entä jos joukkoliikenne olisi maksutonta vain joinain tiettyinä kellonaikoina? AL: Se on hyvä ajatus! MA-S: Silloin pystyisi paremmin ohjailemaan liikennevirtoja ja yksityisautoilua. Täydellisessä maksuttomuudessa on sekin ongelma, että ilmaisella ei yleensä katsota olevan mitään arvoa. AL: Toisaalta täysi maksuttomuus varmasti nostaisi joukkoliikenteen volyymia. MA-S: Ja paljonkohan se nostaisi kunnallisveroprosenttia? Tulisi aikamoinen haloo, jos näinä aikoina yhteen asiaan laitettaisiin näin paljon lisää rahaa. AL: Fölissä on jo nykyäänkin linjoja, jotka ovat tiuhasti liikennöityjä mutta silti aina tukossa. MA-S: Aika vähän joukkoliikennettä käytän, mutta mielestäni se toimii Turussa kuitenkin aika hyvin. AL: Mutta entäpä täysin aikatauluton joukkoliikenne? Autoja non-stop-tyyliin. Se olisi mahtavaa! MA-S: Kaikenlaiset uudet ajatukset ovat hyvästä, etenkin joukkoliikenteessä, jossa vanhat toimintamallit ovat olleet vallalla jo pitkään. AL: Maksuttomat bussit olisivat vähävaraisille erittäin hyvä ratkaisu. Kertalippu maksaa kolme euroa ja se on monelle kova raha. HYVÄT uutiset eikun lisääntyy. Jokin aika sitten Sandvik ilmoitti peruvansa Turun-tehtaan alasajon ja nyt korealainen elektroniikkavalmistaja LG perustaa Turkuun tuotekehitysyksikön. Nokian tuhon seurauksia tämäkin. KRIISI ja kriisi. Maakuntajohtaja Kari Häkämies muisteli sisäministeriaikojaan, jolloin ensimmäiset somalit saapuivat itärajan. Häkämies muisteli otsikkoja, joiden mukaan ”tilanne oli kriisiytymässä, kun Suomeen saapui kymmeniä somaleja”. Vastaanottokeskuskin oli heti täynnä. SOMEROLLA jonotettiin liikenneympyrään (Somero-lehti 7.10.). Se on ollut tiedossa, että maaseudulla on vähän virikkeitä, mutta että näin vähän. Se on pieni yllätys. Tack… …nej tack! VOLKKARIN päästöhuijauksen seuraukset: huijauksista vastuussa ollut toimitusjohtaja sai monoa ja muhkeat erorahat. Nyt myös autoja ohjeiden mukaan koonneet tavalliset duunarit uhkaavat saada monoa (ilman muhkeita erorahoja), jotta yritys pysyy pystyssä. Bisneksen lakien mukainen kuvio, mutta joku tässä mättää ja pahasti. YLEN tuore puolueiden kannatusmittaus rojautti Perussuomalaiset yli neljä prosenttiyksikköä alas, viidenneksi. Puolueen slogan ”Saat mitä tilaat” ehdittiin jo vaihtaa. Nyt se voitaisiin vaihtaa taas: ”Saat mitä joudut hallituksen pöytään istuessasi tilaamaan”. PIKKUMUSTA ei sovi pyöräilijälle. Musta voi olla tyylikästä, mutta tiedoksi teille pyöräilijät, jotka aamuja iltahämärissä poljette täysin mustissa. Teitä ei näe! Keltaista liiviä tai vastaavaa pyöräilypuvun päälle. oi a in n n n N DEBATTI Bisnesleidi MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelona fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. Kulturelli
5 Lauantai 10. lokakuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T UUTISET Lauantai 10. lokakuuta 2015 Mikä on Turun tyylikkäin patsas? Mistä pidät siinä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN Aleksis Kivi -kerho juhlii 70-vuotista toimintaansa lauantaina 10. lokakuuta. Turun Aleksis Kivi -kerho perustettiin vuonna 1945 edistämään suomalaista kulttuuria ja lisäämään harrastusta ja kiinnostusta kansalliskirjailija Aleksis Kiven tuotantoon ja elämään. Kerhon aloitteesta Turkuun saatiin aikanaan kansalliskirjailijamme muistopatsas, jonka on veistänyt kerhon jäsen Wäinö Aaltonen. Aleksis Kivi -kerho 70-vuotias LG ilmoittaa avanneensa uuden 5G-tekniikkaan ja radiotekniikkaan keskittyvän tutkimusja tuotekehitysyksikön Turkuun. Keskus perustettiin Turkuun alueen vahvan ja laaja-alaisen radiotekniikkaosaamisen ansiosta. LG Electronics Finland Lab Oy on osa LG Electronicsin tuotekehitysverkostoa ja raportoi LG Electronicsin teknologiajohtaja Skott Ahnille. Turun tutkimuskeskus keskittyy 5G-radiotekniikan ratkaisuihin ja niihin soveltuvien integroitujen radiopiirien suunnittelemiseen. Keskus tekee tutkimusta myös muilla kasvavilla teknologia-alueilla, kuten esineiden internet ja älykodit. – Turun yksikön osaaminen on erittäin tärkeää siirtyessämme 5G-verkkojen ja esineiden internetin aikaan, sanoo Ahn. Keskus on ElectroCityssä Kupittaalla. LG Electronics valitsi Turun, koska alueella on kansainvälisen tason asiantuntijoita radiotekniikassa ja langattomaan tiedonsiirtoon erikoistunutta teollisuutta. LG:lle yksikkö ElectroCityyn LASSE VIRTANEN TURUN kaupungin ympäristöterveydenhuollon elintarvikevalvonta auditoitiin eli arvioitiin kesäkuussa osana Enviro-Vetin, Eläinlääkärihygieenikkoyhdistyksen, Eviran ja Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä osana maaja metsätalousministeriön rahoittamaa tutkimusja kehittämishanketta. Tarkastuksen mukaan elintarvikevalvonta on Turussa vakavasti aliresursoitu. Se aiheuttaa ongelmia toiminnan kehittämisessä ja elintarviketurvallisuuden riittävässä varmistamisessa. Tarkastusten lukumäärä tarkastajaa kohden ja maksutuottojen osuus kustannuksista todetaan silti hyväksi. Raportin mukaan henkilöresurssit on alimitoitettu valvontatarpeeseen nähden. Laatujärjestelmä ei ole ajan tasalla eikä sisällä riittävästi ohjeita toiminnan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Auditointi perustuu haastatteluihin, asiakirjatarkastuksiin ja toiminnantarkastuksiin. Raportin mukaan valvontayksikkö on ”poikkeuksellisen heikosti resursoitu verrattuna sekä keskusvirastojen suosituksiin että muiden kuntien keskimääräiseen tasoon”. Valvontakohteita henkilötyövuotta kohti on noin 220, kun keskitaso on 160. Raportin mukaan pitkään jatkunut vakava aliresursointi on estänyt toiminnan normaalin kehittämistyön. Visio, strategia ja omat laadulliset ja sisällölliset tavoitteet ja mittarit puuttuvat, laatujärjestelmä ei ole ajan tasalla, kehittämistyö on minimissä. Henkilökunta on uupunut. Alueella on lukuisia kohteita, joita ei ole pystytty tarkastamaan moneen vuoteen, eikä elintarviketurvallisuutta pystytä varmistamaan riittävällä tasolla. Toiminnassa ei ole päästy ennaltaehkäisevään valvontaan. Tarkastustiheys on onnistuttu pitämään silti hyvänä ja valvontaa on painotettu elintarviketurvallisuuden kannalta merkittävällä tavalla. Elintarvikkeita valvotaan liian vähällä väellä LASSE VIRTANEN TURUN Mielenterveysyhdistys ITU ry valitsi syyskokouksessaan uuden hallituksen ensi vuodelle. Puheenjohtajana jatkaa Veli-Matti Saajala ja varapuheenjohtajana Mika Sinisalo. Hallitukseen valittiin myös Samuli Koskinen, Riitta Merenheimo-Laine, Eeva Siivonen, Annemari Lindros, Helena Peussa ja Anu Kauppinen. Uusi toiminnanjohtaja Tero Hyvärinen aloittaa 19. lokakuuta. ITU:n piina kuitenkin jatkuu, sillä Raha-automaattiyhdistys RAY ei päästä yhdistystä vielä pannasta. Avustusten maksatus on keskeytetty, eikä tilanne muutu syyskokouksen jälkeenkään. – Uuden hallituksen valinta ei vaikuta nykytilanteeseen, sillä valittu hallitus aloittaa yhdistyksen sääntöjen mukaan toimikautensa vasta 1.1.2016, kommentoi Markus Latvala, RAY:n tarkastaja ja avustusosaston lakimies. Yhdistys piti kesällä ylimääräinen kokouksen, koska hallitus ei ollut enää toimivaltainen. Kokous on kuitenkin riitautettu. Moitekanteen mukaan kokousta ei kutsuttu sääntöjen edellyttämällä tavalla koolle, eikä siitä tiedotettu kaikkia jäseniä. – Koska nykyisen hallituksen toimivaltaisuus on riitautettu käräjäoikeudessa nostetulla kanteella, RAY on edelleen odottavalla kannalla ja toivoo asioiden pikaista selvittämistä, jotta tilanteesta aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä avustettavan toiminnan kohderyhmälle, turkulaisille mielenterveyskuntoutujille. Yhdistykselle on myönnetty tälle vuodelle 183 000 euroa mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikan toimintaan sekä vapaaehtoisja vertaistoimintaan. Summasta on maksettu 49 920 euroa. Maksatus keskeytettiin 27. huhtikuuta. Sen jälkeen on maksettu vain pieni summa 21. heinäkuuta. MAKSAMATTA on 133 080 euroa. Tälle vuodelle myönnetty avustus vanhenee ensi vuoden lopussa. – Avustuksen saaja järjestää tällä Avustukset yhä jäissä RAY ei päästä ITU:a pannasta, vaikka yhdistykselle valittiin jo uusi hallitus Mielenterveysyhdistys, joka on järjestänyt muun muassa Mad Pride -tapahtumaa, sinnittelee loppuvuoden ilman RAY:n avustusta. Janne Riikonen hetkellä toimintaansa omalla riskillään, koska RAY-avustuksen maksatukseen vaikuttavat epäselvyydet eivät ole vielä ratkenneet, sanoo Latvala. ITU:n vt. toiminnanjohtaja Eeva Siivonen kertoo, että toimintaa on kyetty jatkamaan niukallakin budjetilla. RAY ehti jo purkaa maksatuskiellon, mutta moitekanne muutti jälleen tilanteen. – Olemme esittäneet, että kanne hylätään. Olemme todistettavasti lähettäneet kutsun (ylimääräiseen kokoukseen) kymmenen päivää ennen kokousta. On yhdistyksen vakiintunut tapa, että kutsu esitetään jäsenlehdessä, perustelee Siivonen. TOIMINTA on kuitenkin vaikeutunut, vaikka kävijöitä on päivittäin 50–60 ja lounastajia 20–30. Hankintoja on jätetty tekemättä, eikä vuokria ole kyetty maksamaan ajallaan. Yhdistyksellä on kaksi työntekijää, joiden palkat on toistaiseksi maksettu. Siivonen ilmoittaa tehneensä työtä palkatta. Siivonen syyttää Timo Laihista, entistä varapuheenjohtajaa, yhdistyksen toiminnan vaikeuttamisesta ja ihmettelee syytä. – Tiedossani ei ole ainakaan mitään henkilökohtaista syytä. Kiistaa on yritetty myös sovitella. ITU on anonut RAY:lta avustuksia myös ensi vuodeksi. RAY päättää niistä joulukuussa. VAKUUTUSVÄEN Liitto VvL ry:n mukaan vakuutusyhtiö If aloittaa jälleen laajat yt-neuvottelut eri puolilla maata. Neuvottelujen piirissä on noin 212 työntekijää eli yli 12 prosenttia Suomen henkilöstöstä. Työpaikka on vaarassa 89:llä. Ifin mukaan neuvottelut pyritään saamaan päätökseen ilman irtisanomisia. VvL pitää pyrkimystä hurskasteluna. Viimeksi yhtiö kävi vastaavat neuvottelut alle vuosi sitten. Vaille töitä jäi 122 henkilöä. – Henkilöstö ei ole vielä toipunut edellisestäkään yt-kierroksesta ja nyt jo alkaa uusi, pääluottamusmies Liisa Halme ihmettelee. Ifin toimitusjohtaja Timo Vuorinen on kuitenkin ilmoittanut, että yt-neuvottelujen jälkeen Turkuun siirtyy kymmeniä työpaikkoja (TS 8.10.). Ifillä on Kupittaan kupeessa vuokralla kolme tornitaloa. Tarvetta olisi myös neljännelle. If satsaa Turkuun ja aloittaa yyteet
7 Lauantai 10. lokakuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 10. lokakuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA MIKAELINKIRKON upeat urut täyttävät jo 13 vuotta. Juhlan kunniaksi Mikaelinkirkossa on sunnuntaina 11. lokakuuta konsertti, jossa soittaa Mikaelinkirkon oma urkuri Marko Hakanpää. Urut juhlivat muun muassa Griegin Peer Gynt -sarjalla nro 1 Vuorenkuninkaan saleineen sekä Ivan Ivanovicin Tonavan aallot -valssilla. Juhlakonsertti alkaa kello 14. Konserttiin on vapaa pääsy. Mikaelin uruilla synttärikonsertti –TYYLIN pitää olla mahdollisimman persoonallinen. Käytän ehkä yksinkertaisia vaatteita, mutta mukana pitää olla koruja tai esimerkiksi näyttävämpi takki, kertoo erityisesti hameista pitävä Saana Rissanen, 38. Rissanen käyttää pukeutumisessaan sekä vanhaa että uutta. – Takkini on mummin tekemä. Se on ainakin 30 vuotta vanha. Lisäksi ostan vaatteita H&M:stä, Lindexiltä ja kirppiksiltä. Kenkäni ovat Skopunktenista. Kaikki muu on H&M:stä. Rissanen käyttää matalia kenkiä, sillä muilla kengillä hän tuntee itsensä liian pitkäksi. – Tykkään erityisesti mustasta pitsistä yhdistettynä varsikenkiin. Pidän muutenkin pitsistä ja kukkakuvioista. Ehkä se on jotain mustaa romantiikkaa. Mustaa romantiikkaa Minkä kappaleen tahtoisit kuulla kirkkouruilla soitettuna? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Triplaa tuuppaa. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU OONA KARHUNEN HIUSTENLAITTO puhuttaa 5-vuotiaita Stiina Nikkolaa ja Aama Pursiheimoa. STIINA: Mä osaan ite tehä lettejä. AAMA: Mä en osaa tehä mitään kampauksia. Äiti laittaa mulle lettejä. S: Mut munki äiti laittaa mulle lettejä. Mä osaan ihan ite tehdä letin ja ponnarin. Mut mä en osaa laittaa niitä ite. Mut mul on kotona ainaki ihan kauheesti ponnareita. A: Nii mullaki. Mul on ainaki punasii, sinisii, vaalenpunasii ja liiloja. S: Mul on kotona lettikoruja. Siin on letti minkä voi letittää. A: Mullaki on kaksi kukkaspinniä. Toinen on musta ja sit toinen on punanen mis on mustaa keskellä. S: Mä tykkään käyttää pantoja. Mul on sydän, kiiltävä, rusetti ja Tuhkimo-panta. A: Mul on kukkapanta, kruunupanta, yks kiiltävä kruunupanta, ballerinapanta ja keijukaispanta. S: Mä tiiän semmoset räppihiukset. Ne menee silmien eteen ne hiukset. A: Mä en oo nähny semmosia. Mut musta kaikki letit on yhtä kivoja. S: Mun mielestä kivoin on ranskalainen letti. Se on semmonen ku menee sieltä pään sivusta. A: Mun hiuksii ei laiteta joka päivä koska mä en halua. Mä tykkään pitää hiuksii enemmän auki. S: Mul laitetaan yleensä vaan sellasii sileitä kampauksia. Niist ei tuu kiharoita. A: Isi ei koskaan laita mulle lettejä ku se ei osaa. S: Joskus ku äiti on jossain matkalla ni iskän pitää tehä mulle ponnari. Se ei osaa mitään muuta. A: Mul on kans isoveli ja pikkuveli mut nekään ei osaa tehä lettejä. S: Ei munkaan isoveli. Mun pitää varmaan opettaa sitä ku mä osaan niin kauheesti letittää kaikkee. Räppihiukset leteille eteen ne hiukset. y semmosia. Mut on yhtä kivoin letti. ku n la ni iskä ponnar muuta A: M pikku osa S: M Hanna Tolonen Saana Rissanen, jokiranta. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN MODERNISTIMAALARI Hilkka Toivola kuului Ryhmä 9:ään sekä taiteilijayhdistys Arte ry:n perustajajäseniin. Ryhmä 9 oli turkulainen vuonna 1951 perustettu sisäpiirin taiteilijaryhmittymä, jonka keskushahmo oli Otto Mäkilä. Ryhmää yhdisti Turun koulun henki, eli lyyrinen, mielikuvituksellinen moderni ilmaisu joka sivusi surrealismia. Niin sanottua Turun koulukuntaa oleva ryhmä toimi kaikkiaan kahdeksan vuotta ja hajosi, koska yhteistä taiteellista päämäärää ehkä enää löytynyt. Toivola toimi myös Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana 1940-luvulla sekä toiseen otteeseen vuodesta 1964 lähtien. Hän päätti uransa piirustuskoulussa talon rehtorina vuonna 1973. Toivolan puoliso, taiteilija Otso Karpakka, kuului samoihin taitelijaryhmiin ja pariskunta piti yhtä lähes 60 vuotta. Pariskunnan omia itsenäisiä taiteellisia suuntauksia puolin ja toisin puolisosta riippumatta on aina myös korostettu. Wäinö Aaltosen museo järjesti pariskunnan elämäntyöstä laajan näyttelyn vajaa yhdeksän vuotta sitten. Samalla heistä julkaistiin kirja. RAUTATIELÄISPERHEESEEN syntynyt Toivola opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1932– 35. Hän sai samaan aikaan myös viran Valtion rautateiltä, mutta työt loppuivat samoihin aikoihin kuin opiskelut. Lyhyehkön VR-aikansa jälkeen Toivola tiesi, että taide veisi lopullisesti mennessään. Jos oli päivätyö imenyt aikaa, niin nyt piirustuskoululla pystyi olemaan aamusta iltaan. Toivola sai koulusta lopulta primuksen paperit. Vuonna 1935 Toivola näytti julkisesti ensimmäisen kerran töitään. Hänen sielullista elämystään kiiteltiin ulkopuolelta jo alkutaipaleelta lähtien. Myös freskomaalaus kiinnosti, mutta homma lähti jähmeästi käyntiin. Toivola orientoitui urallaan sen jälkeen lasiin ja kipinä siihen syttyi, kun hän kävi Firenzessä Giovanni Tollerin opissa. Toivola palkittiin vuonna 1943 Turun uuden siunauskappelin seinämaalauskilpailussa. HILKKA Toivola tekikin runsaasti lasimaalauksia juuri kirkkoihin. Pariskunnan yhteistyönä syntyi myös suuria freskoja. Hänen lasimaalauksiaan on Varsinais-Suomen seudulla Mikaelin kirkossa ja Vehmaan kirkossa sekä Rettigin palatsissa, Ruskon terveyskeskuksessa ja Turun tullipaviljongissa. Vuonna 2002 menehtyneelle Toivolalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1970. Koulukunnan kuningatar Modernistitaitelija Hilkka Toivola oppi, opetti ja toteutti Hilkka Toivola aloittelemassa Turun uuden matkustajapaviljongin freskon maalausta helmikuussa 1957. TS-arkisto
9 Lauantai 10. lokakuuta 2015 AAMUSET Mitä mittää – jokilaivoilt tulos Aamuset
10 A A M U S E T URHEILU Lauantai 10. lokakuuta 2015 TURKU Thaiboxing Clubin Mirka Salonen matkaa 17.–18. lokakuuta Pietarissa käytäviin thainyrkkeilyn Baltic Open -kisoihin. Salonen kohtaa Pietarissa Polina Petrovan. Samana viikonloppuna TTBC järjestää salikisat, jossa tulessa on nousevia tähtiä. Kotikehään ovat nousemassa muun muassa Sara Granath, vasta 15-vuotias Niko Tupila sekä Joonas Mäkivirta. Kansainvälistä väriä tuo Stockholm Muay Thai. Salonen TTBC:ltä Pietariin PANKAA ylös 8. lokakuuta 2015. Silloin Colorado Avalanche kohtasi Minnesota Wildin. Sitä voi olla tarpeen muistella kymmenen tai 20 vuoden kuluttua. Samalla, kun Avalanche aloitti 20. kautensa NHL:ssä, alkoi myös Mikko Rantasen (kuvassa) NHL-ura. Se alkoi Avalanchen pelaavassa kokoonpanossa, mikä on kova suoritus. Avs kun ei tällä kaudella ole mikään heittopussi. Rantanen saa päivittäin imettyä oppia muun muassa sellaisilta pelimiehiltä kuin Gabriel Landeskog, Matt Duchene ja Jarome Iginla. Jokainen päivä Avalanchen matkassa vie Rantasta eteenpäin pelaajana. On toki mahdollista, että tie vie vielä pitkän kauden mittaan farmiinkin, mutta ainakin Rantasen alku on ollut lupauksia herättävä. Patrick Roy on valmentaja, joka ei taatusti pidä NHL-miehistössään yhtään pelaajaa vain sen takia, että kyseessä on hyvä tyyppi. ILKKA LAPPI Pitkän tien alku Kuinka pitkän ja menestyksekkään NHL-uran Mikko Rantanen tekee? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI KESÄISENÄ iltana vuonna 2005 kaveriporukan saunaillassa syntyi ajatus turkulaisen lacrosseseuran perustamisesta. – Tähkäpään Matti erään saunaillan yhteydessä ilmoitti, että nyt aletaan pelata lacrossea. Ei Matillakaan lajista kokemusta ollut, mutta hän oli lukenut lajista lehdestä ja se vaikutti hänestä kiinnostavalta, Titansin perustajiin kuuluva Jussi Kokkola muistelee. Kymmenen vuotta myöhemmin juhlavuottaan viettävä Turku Titans on suomalaisen lacrossen ykkösseura. Miesten puolella Titans on hallitseva Suomen mestari sekä fieldlacrossessa että boxlacrossessa ja on niittänyt menestystä myös kansainvälisissä otteluissa. Naisissakin Titans on voittanut lukuisia Suomen mestaruuksia ja monet Titansin naiset ovat maajoukkueen vakiokalustoa. – Nykyään pelaajat ovat paljon ammattimaisempia kuin ensimmäisten vuosien aikana. Moni nykyjoukkueen pelaaja on esimerkiksi jo 14–15-vuotiaana valinnut lacrossen ykköslajikseen, Kokkola sanoo. JO ensimmäisten vuosien aikana Titansin ja Helsinki Chiefsin välille syntyi hegemoniataistelu sekä miehissä että naisissa, kun taisteltiin Suomen mestaruuksista. Jo syksyllä 2005 Titansin miehet raivasivat tiensä SM-hopealle, vaikka takana oli vain pari kuukautta harjoittelua. Alkuvuosina helsinkiläiset olivat kuitenkin pari askelta edellä. – Helsinkiläiset olivat siihen aikaan maan ainoa oikea lacrossejoukkue. He osasivat oikeasti pelata. Meidän taktiikkamme oli puolustaa kovaa ja päästää mahdollisimman vähän maaleja ja heittää vähän kapuloita rattaisiin. Viime vuosina Titans on noussut suorastaan ylivoimaiseksi miesten lacrossejoukkueeksi. Yksi menestyksen avaintekijöistä on ollut onnistunut sukupolvenvaihdos. Turusta on noussut vahva uusi sukupolvi sekä miehissä että naisissa. Jatkossa Titans aikoo suunnata entistä enemmän myös kansainvälisille kentille. – Jo ensi kaudella on tarkoitus saada entistä enemmän kansainvälisiä otteluita. Titans on osallistumassa seurajoukkueiden EM-kisoihin, joissa olimme neljänsiä toissa kaudella. Lisäksi on ollut puhetta myös Pohjoismaiden yhteisestä mestaruusturnauksesta. MENESTYKSESTÄ huolimatta sekä Titansin että koko Suomen lacrossen tulevaisuuden iso haaste on saada kasvatettua harrastajamääriä. Yksi mahdollisuus harrastajamäärien kasvattamiseen olisi yhteistyö jääkiekon kanssa. – Vuosien varrella Titansillakin on ollut monenlaista yhteistyötä jääkiekkojoukkueiden kanssa, mutta toimivaa mallia pitkäjänteiseen yhteistyöhön ei ole toistaiseksi löytynyt. Lacrosse olisi todella hyvä kesälaji kiekkoilijoille, mutta jostain syystä ajatus ei ole vielä juurtunut Suomeen, Kokkola toteaa. Saunasta Euroopan huipulle Kymmenvuotias Turku Titans hakee entistä kansainvälisempää lacrossea Titansin kymmenen vuoden takaisesta miehistöstä miesten edustusjoukkueen vakiopelaajiin kuuluu edelleen kolme pelaajaa. Maalivahti Lauri Uusitalo on ollut vuosia myös maajoukkueen vakiokasvoja. Ilkka Lappi
11 Lauantai 10. lokakuuta 2015 AAMUSET
12 A A M U S E T Lauantai 10. lokakuuta 2015 Mikä on perheenne ykköshupia? Jotain mistä kaikki pitävät. HOPLOP-KETJU jatkaa laajentumistaan ja avaa uuden liikuntaseikkailupuiston Länsikeskuksen Prisman rakennukseen 13. lokakuuta. – Meillä on runsaasti kasvupotentiaalia kotimaan markkinoilla. Seikkailupuistomme ja toimintaideamme koskettavat lapsiperheitä. Haluamme saada lapset liikkumaan ja nauttimaan liikkumisesta leikin ja seikkailun varjolla, sanoo HopLopin toimitusjohtaja Tomi Pulkki. HopLop avaa Länsikeskuksessa SEURAKUNTAYHTYMÄN Diakoniakeskus kaipaa turvapaikanhakijoille nyt myös keittiövälineitä ja kodin paperitavaraa. Koko perhe voikin yhdessä tonkia kaapeista, josko siellä olisi jotain mistä voisi luopua. Tarvetta on lautasista, laseista ja mukeista, haarukoista ja lusikoista. Retkeilymajassa tarvitaan myös muun muassa siivousaineita, wcja talouspaperia sekä leivinpaperia. www.vapaaehtoistyo.fi Keittiövälineitä pakolaisille Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PERHE & PUUHAT TEEMU P. PELTOLA KANSAINVÄLINEN tyttöjen päivä 11. lokakuuta näkyy monin tavoin Turussa, kun lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin vapaaehtoiset järjestävät tempauksia tyttöjen hyväksi. Sunnuntaina pinkit viirit liehuvat Turun kaupungintalon salossa ja illalla Turun konserttitalo loistaa pinkkinä tyttöjen kunniaksi. Planin lastenhallitus järjestää kansainvälisen tyttöjen päivän työpajan Turun Kirjakahvilassa Vanhalla Suurtorilla sunnuntaina kello 16–19. Tyttöjen turvallista koulutusta puolustava Minun lakini -kampanja kiertää niin ikään Turussa ja siihen voi osallistua painamalla sitoumusnappia yliopiston kirjastossa, Café Artissa ja Kirjakahvilassa. Vapaaehtoiset järjestävät lipaskeräyksen keskustassa lauantaina ja sunnuntaina. Kansainvälistä tyttöjen päivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012 ja YK hyväksyi sen kalenteriinsa Planin aloitteesta. Päivän tarkoitus on nostaa esiin syrjintää, jota tytöt kohtaavat ikänsä ja sukupuolensa vuoksi. Kampanjalla halutaan edistää sitä, että kaikki maailman tytöt saisivat laadukasta koulutusta ja suojelua sekä tasa-arvoisia mahdollisuuksia. PLAN julkaisee vuosittain tyttöjen päivän alla raportin, joka tarkastelee maailman tyttöjen asemaa uusimman tutkimustiedon valossa. Tämän vuoden raportissa arvioidaan, millä alueilla tyttöjen oikeudet ovat edistyneet ja mikä vaatii vielä työtä. Raporttia varten on haastateltu yli 4 000 tyttöä eri maista. He nostavat suurimmaksi haasteekseen väkivallan ja sen uhan. Etenkin tyttöjen koulumatkallaan kohtaama väkivalta on suurimpia syitä koulutien katkeamiseen. Minun lakini -kampanjaan voi osallistua tyttöjen päivään asti. Jo kymmenet tuhannet ihmiset ovat osoittaneet tukensa tyttöjen turvalliselle koulutukselle. plan.fi/tyttojen-paiva/tapahtumat Kaikkien tyttöjen päivä Väkivallan uhka on yleisin tyttöjen pelonaihe maailmassa Koulumatkalla koettu väkivallan uhka on yleisin syy tyttöjen koulun keskeyttämiselle. Plan International KOLMEKYMMENTÄVIISI vuotta täyttäneiden synnyttäjien osuus kasvoi yhä vuonna 2014. Kaikista synnyttäjistä heidän osuutensa oli 20,4 prosenttia. Kymmenen vuotta aikaisemmin osuus oli 14,4 prosenttia. Ensisynnyttäjistä 12,1 prosenttia oli 35 vuotta täyttäneitä. Kaikkien 35 vuotta täyttäneiden synnyttäjien raskauksista 22,3 prosenttia ja 35 vuotta täyttäneiden ensisynnyttäjien raskauksista peräti 34,8 prosenttia päätyi keisarileikkaukseen. Yli 35-vuotiaat useammin äidiksi
13 Lauantai 10. lokakuuta 2015 AAMUSET Perhe&puuhat
Lauantai 10. lokakuuta 2015 AAMUSET 14 Perhe&puuhat ILKKA LAPPI MUSIIKKILEIKKIKOULUT kuuluvat monen lapsiperheen arkeen. Muskareiden suosio on pysynyt tasaisena vuodesta toiseen. – Meidän muskareissa ryhmät ovat käytännössä aina täynnä. Tosin ryhmäkoot pidetään tarkoituksella pieninä, jotta jokainen lapsi saa huomiota. Varsinkin ilta-aikoja saisi olla vieläkin enemmän, kertoo Terhi Lehtovaara Turun konservatoriosta. Monet muskarilaiset myös jatkavat musiikin parissa muskari-iän jälkeen. – Tarkkaa tilastoa asiasta ei meillä ole tehty, mutta sanoisin, että reilusti yli puolet jatkaa musiikin parissa jollain tavalla. Esimerkiksi viime keväänä meidän kuusivuotiaista muskarilaisista tosi moni haki soiton opetukseen, Lehtovaara toteaa. – Tuntuu siltä, että jonkinlainen rakkaus musiikkiin, soittimiin ja ääniin muskarilaisille jää, vaikka ei soittamista jatkaisikaan. Siihen ainakin pyritään, että jonkinlainen kipinä musiikkiin muskarilaisille jäisi, hän jatkaa. VIIME vuosina myös saman perheen lapsille järjestettäviä sisarusmuskareita on alettu järjestää yhtä enemmän. Sisarusmuskarit ovat antavat perheen lapsille arvokkaan mahdollisuuden olla samaan aikaan yhdessä muskarissa sisarustensa kanssa. Toisaalta opettajalle sisarusmuskari on erilainen haaste kuin tavallisen muskaritunnin vetäminen. – Sisarusmuskarin haasteena on se, että pitää tarjota perheen kummallekin lapselle vähän haasteita iästä riippumatta. Jos on esimerkiksi 5ja 1-vuotiaat lapset, se on haastavaa, kun ollaan Muskari iskee kipinän Musiikkikasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä iän puolesta niin eri tasolla. Usein nuorempi sisarus haluaa kuitenkin soittaa samalla soittimella kuin vanhempi sisarus. Lisäksi lapset saattavat tunnilla kilpailla isän tai äidin huomiosta. Jos muskari on joskus haasteellinen opettajalle, on se sitä toisinaan myös vanhemmille. – Vanhemmat lapset käyvät yksin tunneilla ja varsinkin silloin saattaa käydä niin, että vanhemmille tulee sellainen olo, ettei tunne yhtään laulua. Sen takia mielestäni on tärkeä pitää myös jotain klassikoita mukana. LEHTOVAARAN mukaan olennaista onnistuneessa muskarissa on muistaa mitä tavoitellaan. – Eri paikoissa ja lasten iästä riippuen muskarilla voi olla hieman erilaisia tavoitteita. Esimerkiksi oppilaitosten muskareissa vanhemmilla muskarilaisilla on jo hieman soitannollisiakin tavoitteita. – Lisäksi ainakin itselläni on tavoitteena yrittää tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Koitan ujuttaa mukaan sellaisia asioita, jotka auttavat lapsia eri kehitysvaiheissa. Jos ryhmän lapset esimerkiksi ovat siinä iässä, että opetellaan hyppimään, niin sitten muskarissakin koitan aktivoida lapsia hyppimään musiikin keinoin, Lehtovaara kertoo. ”Rakkaus musiikkiin ja ääniin jää.” Terhi Lehtovaara vetää muskarien ohella lapsikuoroja. Kuvassa Sigynella-kuoron harjoitukset. Timo Jakonen
15 Lauantai 10. lokakuuta 2015 AAMUSET Perhe&puuhat
Lauantai 10. lokakuuta 2015 AAMUSET 16 OMINAISUUDET TEEMU P. PELTOLA KOLME vuotta sitten Suomessa markkinoille tullut Mazda CX-5 perustui täysin uudenlaiseen SkyActiv-alustaan, joka on muunneltavissa erikokoisiin Mazdoihin aina 3:sta isoon CX-7-maasturiin. Myös CX-5:n räyhäkkä ja sporttinen Kodo-muotoilu keräsi kiitosta. Uusimmassa mallissa ei nähdä suurempia muutoksia. Ja miksipä nähtäisiin, sillä paketti on erittäin toimiva. CX-5 on kaunis katsoa, vaikkakaan mitään poikkeuksellisen omaperäistä tai rohkeaa muotoilupuolella ei ole haettu, kuten ei aasialaisessa automaailmassa ole tapanakaan. Ainakaan niiden autojen osalta, joita halutaan saada kaupaksi Euroopassa. Sisätilat ovat yksinkertaiset ja avarat kuin hokkaidolainen kivipuutarha. Keskikonsolissa on kaikenlaisia pieniä säilytys lokeroita, joita autossa ei koskaan ole liikaa. Istuin on suorastaan kuninkaallinen. Selkänoja on todella korkea ja ulottuu pidemmälläkin kuljettajalla helposti hartioihin. Auton korkeaa profiilia on selvästi käytetty hyödyksi muun muassa tässä. Penkissä istutaan kuin johtajan tuolissa. Japanilaisissa autoissa tapaa olla sen seitsemättä nappulaa ja hanikkaa, mutta CX-5:ssä toimintoja on digitalisoitu multimedianäyttöön, jota ohjaillaan saksalaisistakin autoista tutulla HMImultimediaohjaimella. Se sijaitsee keskikonsolissa kuljettajan oikean käden alapuolella, mikä tekee toimintojen räpläämisestä paljon turvallisempaa kuin sormella näyttöön kesken ajon tökkiminen. KOEAJETTAVASSA täysnelivetomallissa on nykyisellä mittapuulla suurehko 2,2-litrainen dieselmoottori, joka kehittää 150 hevosvoimaa. Valmistajan mukaan hiilidioksidipäästöjä on 136 grammaa kilometrillä, joten hyvin on tehoja saatu puristettua. Auto kiihtyy ärhäkästi ja sen ohjailu on mutkaisemmallakin tiellä mukavaa. Ajokokemus on kaikin puolin varsin miellyttävä ja jättää kuvan suorituskykyisestä ja viimeistellystä autosta. Myös turvallisuusjärjestelmiä on moneen lähtöön. On Takaa tulevia ajoneuvoja tarkkaileva järjestelmä, risteävän liikenteen (eli kuolleen kulman) varoitin, kaistavahti ja älykäs jarruapu, joka estää ajamasta jalankulkijoita kumoon. Hinnoittelussakin on onnistuttu, sillä bensamoottorilla CX-5:n lähtöhinta painuu alle 30 000 euron. Hinta ja laatu tuntuvat kohtaavan. Tyylikäs tienraivaaja Koeajossa Mazda CX-5 2,2 Skyactiv-D AWD Sisätilat ovat mutkattoman tilavat. • Malli: 2,2 Skyactiv-D AWD • Iskutilavuus (cm³): 2 191 • Tehot (kW/hv): 110/150 • Vääntö (nM): 380 • 0–100 km/h: 9,4 s • Huiput: 197 • Kulutus/100 km (EU): 5,2 l • CO²: 136 • Hinta: alk. 32 700 euroa Mazda CX-5 on metsämaisemissa kuin kotonaan. Teemu P. Peltola
17 Lauantai 10. lokakuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 10. lokakuuta 2015 AAMUSET 18 Kaarina ILKKA LAPPI MONET turkulaiset muistavat 1990-luvulta parrakkaan katusoittajan, jonka tavaramerkkejä parran lisäksi oli lierihattu ja Landolan kitara. Miehen muhkea brittiaksentti täytti kauppatorin varsinkin lauantaisin. Kymmenisen vuotta Billy Horne kuuluikin kiinteästi keskustan katukuvaan. 2000-luvun ensimmäisinä vuosina Horne katosi Landoloineen kaduilta, vaikka on jatkanut musiikin parissa monessa erilaisessa projektissa noista vuosista lähtien. – 2000-luvun alulla en ollut fyysisesti enää siinä kunnossa, että olisin voinut soittaa kaduilla niin kuin halusin. Kaduilla soittaminen on kovaa työtä, vaikka onkin hauskaa. Minulla ei ollut enää energiaa siihen. Kaduilla kukaan ei katso sinua, mutta silti pitää huolehtia siitä, että ihmiset kuuntelevat, Horne muistelee. NYKYÄÄN Kaarinassa asuvan Hornen päivät kuluvat Kaskenkadun työhuoneella. Pieni huone on täynnä Hornen rakentamia ja korjaamia soittimia. Mies on rakentanut muun muassa kanteleita ja jouhikkoja. Hornen suurin rakkaus on kuitenkin kampiliira. Intohimoinen suhde keskiajalta peräisin olevaan soittimeen on peräisin 1990-luvun puolivälistä. – Olin aina ollut kiinnostunut kampiliirasta, mutta minulla ei ollut rahaa ostaa sellaista. Niinpä päätin rakentaa omani. Tiesin ihmisiä Englannista, joille kampiliira oli tuttu. Heiltä sain rakennusohjeita ja opetusta soittamiseen. – 1990-luvun alkupuolella Suomessa ei ollut ketään, joka olisi osannut tehdä kampiliiran. Niihin aikoihin eräs suomalainen kansanmusiikkibändi halusi kampiliiraa levylleen. Heidän piti mennä Ranskaan asti, jotta löysivät soittajan levylleen. Kun Horne sai rakennettua ensimmäisen kampiliiransa, Melodista käsityötä Kampiliirat veivät Billy Hornen sydämen 20 vuotta sitten Vaimonsa kanssa Kaarinassa asuva Billy Horne on tuttu näky Kaarinan uimahallissa. Mies pitää kunnostaan huolta myös pyöräilemällä. Ilkka Lappi hän halusi tehdä saman tien seuraavan. Hornen rakentamia kampiliiroja on päätynyt Suomen lisäksi ympäri Eurooppaa. – Jäin tavallaan koukkuun rakentamiseen. Aluksi osasin soittaa vain pari biisiä, mutta osasin rakentaa kampiliiroja. Siitä lähtien minulla on ollut tavoitteena luoda verkosto, jotta ihmiset oppivat soittamaan kampiliiraa ja jakavat tietoaan eteenpäin. AIKOJEN saatossa kampiliiran ulkonäkö on vaihdellut runsaasti. Pohjimmiltaan kyseessä on viulun kaltainen soitin, jota soitetaan jousen sijaan kampea veivaamalla. Myös kampiliirassa käytettävä puu vaihtelee. Horne on käyttänyt soittimissaan muun muassa leppää, haapaa, vaahteraa ja kuusta. – Suurin osa käyttämistäni materiaaleista on suomalaisia. Suomalainen puu kestää suomalaisia olosuhteita hyvin. Kun tulin aikanaan Suomeen, 12-kielinen englantilainen kitarani kärsi suomalaisesta ilmastosta, Horne muistelee.
19 Lauantai 10. lokakuuta 2015 AAMUSET Kaarina
20 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 10. lokakuuta 2015 LUONTO ei tunne rajoja -näyttely koostuu 15 valokuvan sarjasta, jotka ovat suomalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten luontokuvaajien ottamia valokuvia Barentsin alueesta. 1,8 miljoonan neliökilometrin kokoisella Barentsin alueella on arvokkaiden luontokohteiden lisäksi paljon rikkaita alkuperäiskulttuureita. Näyttely on avoinna Turun biologisessa museossa. Luonto ei tunne rajoja SARJAKUVASANKAREISTA kertovien elokuvien kaanonissa on tapana palata supersankarin syntytarinaan, kun kaikki muu on jo kerrottu. Pan tekee saman Peter Panille, sillä kaikkihan tuntevat lentävän ikinuoren klassikkotarinan jo ennestään. Elokuva alkaa ihan raikkaan tuntuisesti. Peter selvittää tiensä Lontoosta toisen maailmansodan pommituksista Mikä-mikä-maan kaivoksiin, jossa merirosvo Mustaparran (Hugh Jackman) orjat ja kätyrit hoilaavat kuorossa Nirvanaa ja Ramonesia. Siihen ohjaaja Joe Wrightin visiot valitettavasti loppuvatkin. Pan muuttuu nopeasti tylsäksi ja ärsyttäväksi seikkailuksi vailla mitään yllätyksiä. Kenelle: Niille, jotka vielä jotenkin jaksavat innostua Peter Panista. Arvio: Pan antaa pienen lupauksen edes hitusen omaperäisestä otteesta, mutta ei jaksa lunastaa sitä. ESA TÖYKKÄLÄ Peter Panin synty Voiko ruokakuva olla taidetta? Miksi? Miksi ei? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ SIINÄ missä joku toinen näki kasan opuksia, joista on päästävä eroon, Jessica Koivistoinen puolestaan havaitsi absurdia taidetta. Koivistoinen törmäsi kirpputorilla myyntipöytään, joka notkui vanhoista, vuosikymmenien takaisista keittokirjoista. Hän alkoi selata kirjoja ja teki pian silmiinpistävän havainnon. – Vaikka olin kääntänyt eteenpäin 30 sivua, silti tuntui siltä, että katsoin samaa kuvaa. Aluksi se lähinnä ällötti, ja lopulta se alkoi naurattaa. Ajattelin, että ehkä näistä kirjoista pitäisi tehdä installaatio siitä, miten samankaltaisia ruoat ovat keskenään, Koivistoinen sanoo. Koivistoisen näyttely Kalpeat katkaravut ja muita herkkuja avautui Martin Kulttuuriolohuoneella lokakuun alussa. Avajaisissa keittokirjojen retrokuvat otettiin vastaan innostuneesti ja toisaalta hieman hämmennyksestä ja nostalgiasta sekoittunein mielin. – Jotkut olivat kiinnostuneita vanhoista reseptikorteista. Osa myös muisti ruoat, joita ollaan joskus syöty. Animaation kanssa tekemisissä olevat tutut olivat ehkä eniten innoissaan, koska he ovat tottuneet aika kreisiin ja yllättäväänkin kuvastoon, Koivistoinen kertoo. KOIVISTOINEN on käyttänyt näyttelyyn kaikkiaan kymmenkunta keittokirjaa. Suurin osa näyttelystä koostuu kirjoista leikatuista ruokakuvista. Yksi seinä on täynnä pieniä reseptikortteja. Mukana on myös on paperimassasta valmistettu teos, joka esittää sitä keittokirjojen painajaismaista ruokaa, joka näyttää aina samalta. Koivistoisen mukaan näyttelyn tarkoitus ei kuitenkaan ole nauraa vanhalle ja ruskehtavalle materiaalille. – Se oli ehkä pieni lähtökohta, mutta valmistusvaiheessa tästä tuli todella kiinnostavaa. Näyttelyn voi ajatella aikahyppynä taaksepäin. Millaista joskus oli, ja millaiseen kuvamaailmaan nyt on totuttu. Nykyään on toisin. Huolella ja ammattitaidolla tehdyt keittokirjojen kuvat ovat hienoja otoksia, joita jää katselemaan pidemmäksikin aikaa. Blogeissa ja sosiaalisessa mediassa arkisista aamupuurokuvistakin sommitellaan pieniä taidepalasia. – Tietenkin painotekniikka on kehittynyt, se on selvä. Mutta nykyään ruokakuvat ovat hillittyjä. Vanhoissa keittokirjoissa tuntuu olevan ideana, että mitä enemmän sälää kuvassa on, sen parempi. Ehkä sillä on yritetty kuvastaa sitä, että meillä tässä on nyt paljon tarjottavaa, ja se tuo hyvän fiiliksen. Mutta aika levottomiahan ne kuvat ovat, Koivistoinen naurahtaa. Kalpeat katkaravut ja muita herkkuja Martin Kulttuuriolohuoneessa 31.10. saakka. Retroruoan sävyt 1970ja 80-luvun vanhoista keittokirjoista syntyi taidenäyttely Jessica Koivistoinen Onko 1970ja 80-luvun keittokirjojen sivuilla oikeastaan yksi ja sama kuva? Katsoja voi ottaa siitä selvää näyttelyssä. V kaanonissa o on tapana p pa
21 Lauantai 10. lokakuuta 2015 AAMUSET Pikkujouluopas
Lauantai 10. lokakuuta 2015 AAMUSET 22 Pikkujouluopas
23 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 10. lokakuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 MYYNTIJOHTAJA Susanna Lumikanta 050 465 3640 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? PIKKULAPSEN isänä tulee mietittyä tasaisin väliajoin, mitä parivuotiaan kanssa voi puuhata. Autotalot ja junaradat ovat tietenkin kivoja, mutta kun niiden kanssa on touhunnut parikin viikkoa tauotta, kaipaa edes pientä vaihtelua. Passiivisestihan voi aina tuijottaa televisiota, mutta jossain vaiheessa laadukkaat lastenohjelmatkin loppuvat myös Netflixistä. Sen enempää isä kuin lapsikaan ei jaksa tuijottaa ikuisesti edes Late Lammasta. Eikä oikein tunnu hyvältä ajatukselta johdattaa lasta ihan vielä Hohdon, Alienin, Terminaattorin tai muiden olennaisten klassikkoelokuvien maailmaan. Yksi ongelma on myös se, että muksu harvemmin pysyy kolmea sekuntia pidempään paikallaan. Muutama viikko sitten poikani leikki kaikessa rauhassa poliisiautolla, puuhevosella ja junanveturilla. Isä kaipasi pienen hengähdystauon ja löi pleikkariin tulille Grand Theft Auto 5:n. Koska lapsi oli lähellä, päätin vain nauttia hetken pelistä ja tehdä jotain pientä ja väkivallatonta. Yhtäkkiä lapseni huomio kiinnittyi ruutuun. Hän keskeytti leikkinsä, kiipesi istumaan autotalonsa päälle ja tuijotti herkeämättä ruutua keskittyneemmin kuin yhtäkään lastenohjelmaa ikinä. TUON jälkeen isä on joskus joutunut jopa ”vastentahtoisesti” pelaamaan GTA:ta. Poika on työntänyt minut sohvalle, tuonut ohjaimen käteen ja asettunut istumaan autotalon päälle. Tämä yhteinen pikku harrastus on myös opettanut pelaamaan GTA:ta aivan uudella tavalla. Liikennesääntöjen mukaan ajaminen ja pelissä olevien eläimien seuraaminen jalkaisin onkin osoittautunut yllättävän kiinnostavaksi puuhaksi. Eikä pelaaminen ole edes lopettanut muita yhteisiä leikkejämme. ILKKA LAPPI Yhteinen harrastus VIIME viikkoina on keskusteltu kiivaasti Suomen junaliikenteen tulevaisuudesta. Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) on ensin ilmoittanut junaliikenteen lopettamisesta osalla nykyisistä junareiteistä ja sen jälkeen todennut, että samaiset lakkautetut reitit voidaan avata kilpailulle. Myös Turun ja Helsingin välisellä rantaradalla liikennöivä Y-juna lakkautetaan. Rantarata on yksiraiteinen aina Turusta Kirkkonummelle asti eli Siuntiosta ja Inkoosta Helsinkiin menevä Y-juna kulkee alkumatkan rantaradan yksiraiteista osuutta. On vaikea kuvitella, että nykyisin julkisin varoin vahvasti tuettu yhteysväli olisi kannattavaa toteuttaa täysin markkinaehtoisesti. Rantaradan tulevaisuuden suunnitelmat vaikuttavatkin olevan muualla, kuin LänsiUusimaan junaliikenteen kehittämisessä. Rantaradalla kulkevan Y-junan liikennöinti loppuu maaliskuussa. VR on ilmoittanut niin ikään maaliskuussa aloittavansa Ekspress-vuoroksi nimeämänsä nopeamman junayhteyden Turun ja Helsingin välillä. Matka Turusta Helsinkiin taittuu nopeammalla junayhteydellä tunnissa ja 33 minuutissa. Uusi Pendolinon kallistusjärjestelmä mahdollistaa nopeamman matkavauhdin heikkokuntoisellakin radalla. Turun Sanomien (26.9.) mukaan VR ei halua aloittaa nopeampaa junayhteyttä talvea vasten. Todellisempi syy taitaa kuitenkin olla se, että yksiraiteisella rataosuudella täytyy ensin raivata tieltä pois hitaampi Y-juna. Mutta miten käy tunnin junan? Salon, Lohjan ja Espoon kautta kulkevan oikoradan rakentaminen nopeuttaisi matka-aikaa Turusta Helsinkiin tuntiin ja 15 minuuttiin. Eroa nyt kaavailtavaan Ekspressvuoroon on siis vain noin vartti. Tämä vie oikoratavaatimuksilta pohjan, sillä kahden miljardin euron hanketta tuskin edistetään viidentoista minuutin matka-ajan nopeutumisen takia. Vaikuttaakin siltä, että liikenneministeri Berner on nyt keksinyt tavan, jolla oikorataa ei tarvitse rakentaa. Häviäjiä tässä ovat niin Varsinais-Suomi kuin LänsiUusimaakin. Varsinais-Suomi ja Lohja eivät saa kaipaamaansa oikorataa, Siuntio ja Inkoo menettävät lähijunaliikenteen kokonaan. PETRA PELTONEN Tuliko tunnin junasta turha toive? OLEN Antti pitänyt sinua uskovaisena ja rehellisenä miehenä. Mutta nyt luettuani sinun allekirjoituksella varustetun, toisten saneleman kirjoituksen (30.9.), niin minulta todella putosivat vihreät laput silmiltä! Antti, muistan todella kun olit Itun puheen johtaja vuonna 2005 (lyhyen hetken) ja niin muistaa moni muukin ja kun lähdit Itusta suoraan sanoen paniikissa, kun sinua syytettiin väärinkäytöksistä ja uhattiin oikeudenkäynnillä Nyt tämä jupakka alkoi, kun Timo Laihinen tuli Ituun varapuheenjohtajaksi tämän vuoden alussa ja vaati tehotarkastusta vähintään kymmenen vuoden ajalta. Sitten iski paniikki, kun hallituksessa oli muitakin oikeudenmukaisia ihmisiä (muun muassa kolme naisihmistä ajoi ainoastaan jäsenten asiaa ja heistä tehtiin syyllisiä Itun kaaokseen, vaikkei heillä ollut valtuuksia raha-asioihin). Kyllä sinä Antti tiedät, että Itussa ainoastaan puheenjohtaja ja toimitusjohtaja hoitavat rahakirstun asioita. Kysy Antti itseltäsi, että miksi entiset ja nykyiset puheenjohtajat pelkäävät tehotarkastusta ja avoimuutta? Eivätkö ne jauhot olekaan niin valkoisia, mitä näytetään ulospäin? Eikö rehellisen ja uskovaisen ihmisen mielestä ole hyvä asia, että asia tutkitaan pohjamutia RAY:n toimesta ja myös oikeuskäsittelyssä? Näin ajattelevia ihmisiä on todella paljon Itussa. Antti, älä tee väärää valaa, sillä se on rangaistava teko niin maan päällä kuin ylhäällä. Sillä aina ennemmin tai myöhemmin salat tulevat julki ja oikeus voittaa. Tämä Itun nykyinen hallitus on täydellinen juntta. Jokainen, joka on eri mieltä, poistetaan Itusta. KARI LAAKSONEN ITUN PITKÄAIKAINEN JÄSEN (TOISTAISEKSI) Älä tee väärää valaa