Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 | Nro 38 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Maailman meriä kiertänyt Jeppe Hämäläinen huomasi olevansa taitava ompelija. Siitä urkeni miehelle uusi ura. Kaupunki s. 6 Kajuutasta ompelimoon Parsakaalista on moneen muuhunkin kuin lisukkeeksi. Juustoiset parsakaalipallerot korvaavat vaikka lihapullat. Maku&nautinto s. 12 Parsakaali paikallaan Arkkitehti Erik Bryggmanin elämä kääntyy näytelmäksi. Isää ja tytärtä tulkitsevat Jarmo Kujala ja Salla Vahtera. Viihde s. 20 Mestarin jäljet Poliisi: Kesäpyöräilijät eivät tunne sääntöjä ja aiheuttavat kolareita. Asiat s. 2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 TURUN AMK ottaa maanantaina 16. toukokuuta käyttöön aurinkoenergian testilaitoksen, joka tuottaa tietoa aurinkopaneelien tehontuotosta ja toimivuudesta. SOLARLEAP-hanke rohkaisee aurinkoenergialoikkaan, jolle Suomessakin on hyvät edellytykset. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Lounaisrannikon kaupungit. Päätoteuttaja on Turun ammattikorkeakoulu. AMK:n aurinkovoimala käyttöön ARKEA tarjoaa viime vuoden tapaan perheille helpon ja terveellisen lounasvaihtoehdon. Maanantaista 6. kesäkuuta alkaen yhtiö myy Turun peruskoululaisille lounasta Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksessa. Malli otettiin käyttöön viime kesänä vanhempien ehdotuksesta. Ruokasalissa tarjoillaan päivittäin kaksi eri pääruokavaihtoehtoa, joista toinen on kasvisruoka. Lounaan hinta koululaisille on 3,50 euroa ja siihen sisältyy pääruoan lisäksi salaatti, ruokajuoma ja leipä. Arkeasta kesällä kouluruokaa Kumpi on yleensä syyllinen, autoilija vai pyöräilijä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TILASTOKESKUKSEN koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat viime vuonna edellisestä vuodesta lähes kaikilla koulutusasteilla. Eniten kasvoi alempien korkeakoulututkintojen määrä, 11 prosenttia. Ylempien korkeakoulututkintojen määrä kasvoi neljä prosenttia ja tohtorintutkintojen määrä vajaan prosentin. Tutkintoja suoritettiin 32 700. Yliopistoittain eniten tutkintoja suoritettiin Helsingin yliopistossa, 6 100 tutkintoa. Seuraavaksi eniten tutkintoja suoritettiin Aalto-yliopistossa 3 900 tutkintoa ja Turun yliopistossa 3 600 tutkintoa. Turun yliopisto tutkintojen kolmas LOUNAIS-SUOMEN vesiensuojeluyhdistys ry toteuttaa Paimionjoen vedenlaadun tutkimusprojektin melomalla koko joen Painiojärvestä mereen. Tarkoituksena on selvittää, millaisia muutoksia joen vedenlaadussa matkan varrella tapahtuu ja tutkia, millaista vettä joen sivuhaaroista tulee pääuomaan. Tutkimuskajakkiin on asennettu jatkuvatoiminen vedenlaatumittari, joka mittausten yhteydessä tallentaa mittauspaikkojen sijainnit. Ne voidaan sijoittaa tarkasti kartalle. Tutkimusretki päättyy torstaina aamupäivällä Aurajokeen Turkuun. Paimionjoki syyniin järvestä mereen UUTISANALYYSI KAUPUNGINVALTUUSTO otti maanantaina aikalisän, eikä päättänyt vielä torin maanalaisten osien vuokrasopimuksesta tai katusuunnitelmista. Vuokrasopimus päätyi pöydälle äänin 39–26, kun 17 ääntä olisi riittänyt. Sen jälkeen katusuunnitelmat jätettiin yksimielisesti odottamaan seuraavaa kokousta, joka pidetään 30. toukokuuta Turun kristillisellä opistolla. Valtuusto siirtyy sinne evakkoon valtuustosalin remontin alta. Kokonaisuutta käsiteltiin neljänä erillisenä asiakohtana, mutta ratkaisun avain on vuokrasopimus toriparkkiyhtiön kanssa. Jos se kaatuu, muu mennee mukana. Mikko Laaksonen (vihr.) kritisoi vuokrasopimusta siitä, että yhtiö voi siirtää sopimuksen eteenpäin kaupungilta kysymättä. Hän piti vuokratasoa alhaisena ja arvioi, että riskejä voidaan siirtää kaupungille. Tietoa kaivattiin lisää. Saadaanko uutta tietoa toukokuun aikana? Haluaako sitä enää kukaan tai muuttaisiko se enää kantoja? Vain muutama valtuutettu enää epäröi. Pauli Kossila ehdotti esityksen hylkäämistä heti avauspuheenvuorossa. Niina Ratilainen (vihr.) kannatti häntä. Pöydällepanoa ehdotti Suomidemokraattien Olavi Mäenpää. Elina Sandelin (vas.) kannatti esitystä. MITÄ äänestyksestä voi päätellä? Rintamalinjat ovat selvät. Toriparkkia vastustaa epäpyhä allianssi, johon kuuluvat, niin hämmästyttävää kuin se onkin, sekä vihreät että perussuomalaiset. Yleensä ne eivät ole samalla puolella rintamaa. Vasemmistoliitto kuuluu vastustajiin, samoin Mäenpää ja Pauli Kossila. Ville Auvinen (kd.) on äänestänyt toriparkkia vastaan, joskin vähemmän kiihkeästi argumentoiden. Kannattajien allianssi tuskin on sen pyhempi. Se rakentuu kokoomuksen ja demarien akselille. Sievistellen sitä voisi kutsua rakentajien liitoksi, koska liittoutuma rakentaisi mitä vain minne vain, tai hiljaisiksi, sillä kannattajat eivät juuri enää argumentoi kantansa puolesta, vaan he antavat äänestysnapin puhua puolestaan. Keskusta on jakautunut, samoin ruotsalaiset. Sakari Hihnala (kesk.) äänesti käsittelyn jatkamisen puolesta maanantaina, mutta vastustanee suunnitelmia, kun niistä päätetään. Illan kiinnostavimman puheenvuoron käytti ruotsalaisten ryhmäjohtaja Christel von FrenckellRamberg, joka esitti asian palauttamista valmisteluun. Hän on koko ajan kuulunut epäröijiin, mutta on silti yleensä äänestänyt toriparkin puolesta. Miten ruotsalaisten ryhmä käyttäytyy äänestyksessä? Se saattaa ratkaista toriparkin kohtalon. Stefan Wallin (r.) ei ole kuulunut toriparkin kannattajiin, mutta hän ei yleensä ole paikalla sitä vastustamassakaan. VARAVALTUUTETUT ovat myös avainasemassa. Keväisin valtuustossa on, syystä tai toisesta, läsnä enemmän varavaltuutettuja kuin yleensä. Piiskureiden ruoska ylettyy heihin huonommin ja heidän äänestyskäyttäytymistä on vaikea ennustaa. Demariryhmän dissidenttejä ovat olleet Kjell Lundahn ja Piia Elo. Lundahn arvosteli yhteisen kiinteistöyhtiön riskejä. Elo on ollut toriparkkia vastaan, mutta hän on ilmoittanut äänestävänsä tyhjää, samoin Mari–Elina Koivusalo (sd.). Kokoomuksen varavaltuutettu Nora Viikari on äänestänyt aiemmin toriparkkia vastaan. Kannattajilla lienee yhä enemmistö, mutta epävarmuustekijöitä on paljon. Toriparkin mahdollistava asemakaavanmuutos hyväksyttiin 18. kesäkuuta 2012 äänin 34–33. Kauppatorin asemakaavasta päätettiin uudestaan 17. marraskuuta 2014, jolloin torpattiin äänin 34–33 esitys, joka olisi estänyt toriparkin rakentamisen. LASSE VIRTANEN Miten käy toriparkin? Hyväksytään, hylätään tai palautetaan – ratkaisut kuun lopussa KARI LAINE KESÄN lähestyessä polkupyöräilijöiden määrät kaupunkiliikenteessä lisääntyvät roimasti. Lounais-Suomen poliisilaitoksella liikenneturvallisuudesta vastaava ylikonstaapeli Simo Savioja arvioi, että samalla lisääntyvät myös niiden pyöräilijöiden määrät, jotka eivät tiedä tai halua tietää pyöräilijöitä koskevista liikennesäännöistä mitään. Iso osa onnettomuuksista, joissa polkupyöräilijät ovat osallisina, sattuvat kesäaikaan. Saviojan mukaan ympäri vuoden pyörillä liikkuvista ei juurikaan ole haittaa muulle liikenteelle. Viime vuonna onnettomuuksia sattui Turussa pyöräilijöille 67 ja niissä loukkaantui 27 henkilöä. Eniten pyöräilijät kolaroivat läntisessä keskustassa ja yliopiston läheisyydessä. Savioja painottaa, että polkupyörä on liikenteessä ajoneuvo, jota koskevat samat säännöt kuin autoilijoita. Sen lisäksi pyöräilijöillä on myös vain heitä koskevia säännöksiä. Monet pyöräilijät eivät Saviojan mukaan tiedä edes sitä, että kun he ajavat pyörätieltä ajotielle, heidän pitää väistää muuta liikennettä. – Vain kääntyvien autojen pitää antaa pyöräilijöille tietä, ylikonstaapeli neuvoo. Suojatiellä ajava polkupyöräilijä on myös tavallinen näky. Sääntöjen mukaan suojatie pitää kuitenkin ylittää taluttamalla pyörää. Vain katkoviivalla merkityllä pyörätien jatkeella saa ajaa pyörällä. Pyörätien jatkeellakin pyöräilijän pitää Saviojan mukaan väistää autoilijoita. Liikennesääntöjen mukaan autojen täytyy pysähtyä vain suojatiellä liikkuvien jalankulkijoiden edessä. Yhdistetyillä jalankulkuja pyöräteillä pyöräilijän paikka on oikealla. Hänen pitää ohittaa jalankulkijat vasemmalta. Kävelykaduilla pyöräilijöiden on ajettava samalla nopeudella jalankulkijoiden kanssa. Eniten Savioja ihmettelee niitä aikuisia pyöräilijöitä, jotka luulevat saavansa ajaa myös jalkakäytävillä. Poliisi valvoo tällä viikolla tehostetusti kevyttä liikennettä ja tarkkailee varsinkin risteyksiä ja suojateitä. Tavallisin rangaistus pyöräilijöiden rikkomuksista on 40 euron rikesakko. Keskustassa ja yliopiston lähellä eniten pyöräkolareita Pyörätien jatke on merkitty katuun katkoviivoituksella. Viivoitus voi olla poikki myös suojatieviivan keskeltä. Liikenneturva
3 Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS VIIKON UUTISKUVA EDUSKUNNAN puhemiehen Maria Lohelan (ps.) johtama valtuuskunta vierailee Tunisiassa ja Marokossa 11.–18. toukokuuta. Puhemiehen johtamaan valtuuskuntaan kuuluvat kansanedustajat Aila Paloniemi (kesk.), Ilkka Kantola (sd.), Tiina Elovaara (ps.) ja Antero Vartia (vihr.). Valtuuskunta tapaa Tunisiassa 11.– 14. toukokuuta parlamentin puhemiehen, presidentin ja pääministerin Tunisissa. Lohelan valtuuskunta Pohjois-Afrikkaan TURUSTA on tulossa puoluejohtajien kaupunki. Gallupeissa kannatuksensa ennätyslukemiin nostanut Vihreä liitto on turkulaisen Ville Niinistön luotsaama. Vasemmistoliitossa ja kokoomuksessa käydään parhaillaan kisaa puolueen puheenjohtajuudesta. Turkulaiset Li Andersson ja Petteri Orpo ovat vahvoilla ennakkoveikkauksissa. Piraattipuoluetta vetää turkulainen Tapani Karvinen. Piraatit on nimestään huolimatta yhdistys, ei puolue. Puoluerekisteriin pyrkivä Suomidemokraatit kerää kannattajien nimikirjoituksia Olavi Mäenpään alaisuudessa. Eniten turkulaisia on ollut SDP:n ja RKP:n johdossa, vaikka kummassakaan ei juuri nyt ole varteenotettavaa varsinaissuomalaista ehdokasta johtoon. SDP:n kolme ensimmäistä puheenjohtaja tulivat Turusta: Nils Robert af Ursin (1899– 1900), J.A. Salonen (1900) ja Karl Fredrik Hellsten (1900–1903, 1904). Listaa täydensivät myöhemmin Rafael Paasio (1963–75) ja Pertti Paasio (1987–91). MYÖS RKP:llä on näyttää pitkä lista turkulaisia puheenjohtajia: Eric von Rettig (1917–34), Ralf Törngren (1945–55), Lars Eric Taxell (1956–66), Carl Olof Tallgren (1974–77), Christoffer Taxell (1985–90) ja Stefan Wallin (2006–12). Moninkertainen ministeri Törngren on myös RKP:n ainoa pääministeri. Kokoomuksella on ollut vain yksi turkulainen puheenjohtaja, Ville Itälä (2001–04). Liberaalit virtaukset ovat sen sijaan puhaltaneet Turussa aina vahvoina. Edistyspuolueen puheenjohtaja Eero Rydman oli alkujaan turkulainen (1941– 44). Harras Kyttä oli yhtä aikaa Suomen Kansanpuolueen puheenjohtaja ja Turun kaupunginjohtaja (1961–63). Kansanpuolueen muillakin puheenjohtajilla oli kytkyjä Turkuun. Mikko Juva johti Liberaalista Kansanpuoluetta vuosina 1965–68. Hän oli myöhemmin arkkipiispa. MAALAISLIITON puheenjohtajana oli vuosina 1946–64 V.J. Sukselainen, joka oli lähtöisin Paimiosta. Vasemmistoliiton, SKDL:n tai SKP:n johdossa ei ole ollut turkulaista, mutta SKP:n puheenjohtajista Aimo Aaltonen (puheenjohtajana 1948–66) oli kotoisin Paraisilta. LASSE VIRTANEN Puoluejohtajien kaupunki Jenkaa piisaa. Aurajoen Uinnin Jouni Kallunki harjoitteli Lontoon EM-kisoihin Impivaaran uimahallissa viime viikolla. Jori Liimatainen
Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA TEATTERI Polte palaa loppuunmyydyn viime kesän jälkeen Kakolanmäelle kesäksi tällä kertaa komedialla aikuiseen makuun. Tuomas Parkkisen näytelmä Puhelinluettelo on komediaa erilaisista rakkaustarinoista, kaiken pyöriessä puhelinluettelon ympärillä. Näytelmän kertojaroolin äänenä kuullaan televisioja teatterirooleistaan tunnettu Kalle Lamberg. Ensi-ilta on 1. heinäkuuta. Esitykset jatkuvat elokuuhun. Aikuisten komediaa Kakolanmäellä G.A. Petrelius jätti miljoonaomaisuuden kaupungin kaunistamiseen. Senttiäkään ei tunnu riittävän hänen nimikkoalueensa Petreliuksen Tähkäpuistoon, joka on tällä hetkellä todella törkeässä kunnossa. Oksat ja risut ovat talven jäljiltä siivoamatta, kukkapenkit hoitamatta jne. Kuitenkin kyseessä on yksi kaupungin upeimmista viheralueista. Kiinteistöliikelaitos ja Kuntec, laittakaa puisto kuntoon ennen kesän juhlaja matkailijakautta! PARATIISI KESKELLÄ KAUPUNKIA POSTINJAKELUASIAA taas! Turku Energia postitti laskun 8.4.,sain sen 21.4. Eräpäivä on 22.4. Osaako Tku 61 jakaja(t)kertoa mistä viivästelyt johtuu? NINA KÅRLUND VIHDOINKIN ne spuget saatiin sieltä Tennbyn Salen seinustalta vege. Onnittelen sitä, joka on saanut näin ”hyvin” tän homman hoidettua. Ei ollut kaupalle eikä kenellekään asioivallehyvä näky se spugejengi siinä kaupan seinustalla dokaamassa ja kuseksimassa. VAKIASIAKAS TAAS! SEN verran oikaisua, että Atrium on asuintalo ja viereisessä Hospitsin talossa on hotelli ja ravintola. ATRIUMISSA ASUNUT HEIKKI LEHTO NUORUUDESSANI 70-luvulla tuli nähtyä ainakin Tasavallan Pressa (myös Turun Bluestockissa vuonna 2000), Blues Section, Elonkorjuu ja tietysti Wigwam, useammankin kerran. OLI FIILIKSET KOHDALLAAN Minkä mittatilaustuotteen tilasit viimeksi? Oliko se hintansa väärti? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Hyvä se on tuo pihatalkkari, vaikka hiukan hidas. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MUISTOJA MERILTÄ Taina Virtanen OTTO HOLMBORG FORUM Marinumin suurhanke, Kruununmakasiinin päänäyttelyn uusiminen on loppusuoralla. Vajaa viisi kuukautta sitten suljetussa näyttelyssä on tehty on töitä hartiavoimin. Talvikuukaudet kuluivat pitkälti vanhaa purkaessa ja tilaa siivotessa. Kevään koittaessa näyttelyn ”ilme” alkoi jo hahmottua, ja tällä viikolla on aika avata ovet yleisölle juuri sopivasti kesäkauden kynnyksellä. Forum Marinumin uuden päänäyttelyn teema on Töissä merellä, joka näkyy näyttelyn ihmislähtöisessä kerronnassa ja henkilöhahmojen tarinallisuudessa. Tyypillisesti merenkulkua esitetään ennen muuta teknisestä tai taloudellisesta näkökulmasta, mutta uusi näyttely tarkastelee merenkulun kehitystä ja ilmiöitä erilaisten ammattiryhmien työn ja arjen kautta. Uudenlaisen aineiston välityksellä on nyt saatu mahdollisuus kokonaan uuteen, ihmislähtöiseen näkökulmaan. Näyttely nostaa esille ennen muuta merenkulun parissa työskennelleiden ja työskentelevien ihmisten näkökulman laajuudessa, jossa sitä ei ole suomalaisissa museoissa aikaisemmin käsitelty. Uuden näyttelyn suunnittelu aloitettiin jo kesällä 2013. Uudistamisprosessi on museoalalla poikkeuksellinen ja innovatiivinen jopa kansainvälisesti katsottuna, sillä se on toteutettu alusta asti yhdessä yleisön kanssa. Näyttely avataan perjantaina 13.5. klo 11 alkaen. Töissä merellä Forum Marinumin kokoelmat TIINA PITKÄNEN TURKULAISEN 35-vuotiaan Jeppe Hämäläisen elämä mullistui muutamia vuosia sitten. Pitkään merillä työskennellyt mies jätti laivat ja ryhtyi käsityöläiseksi. Tavoitteena oli valmistaa tuote, jonka saatuaan asiakkaan ei tarvitse palata toista kertaa takaisin. Hämäläisen ensimmäistä ammatinvalintaa suuntasi nuoruus Turun saaristossa. Peruskoulun käytyään hän opiskeli merenkulkualaa Ahvenanmaalla kaksi vuotta ja asui asuntolassa. – Opintoihin sisältyi runsaasti käytännön harjoittelua, joka oli hyvin antoisaa. Opin parhaiten itse tekemällä kirjoista pänttäämisen sijaan, hän muistelee. Rahtilaivoilla ja risteilyaluksilla kului 12 vuotta. Pitkät työvuorot sisälsivät muun muassa huoltoja korjaustöitä. – Työ itsessään oli mielekästä, mutta laivatyön luonne alkoi ajan mittaan vaivata. Laivalla eletään kuplassa, joka poikkeaa täysin siviilielämästä. Siellä laitostuu helposti, Hämäläinen kertoo. TYTTÄREN syntymän jälkeen Hämäläinen jäi vuodeksi hoitovapaalle. Ratkaisun mahdollisti se, että hän työskenteli Ruotsin lipun alla ja kuului sikäläiseen sosiaaliturvajärjestelmään, joka on vanhempainvapaiden jakamisessa tasa-arvoinen. Hoitovapaan aikana kypsyi ajatus alanvaihdosta. Tyttären vaatteita korjatessaan hän huomasi nauttivansa ompelusta ja olevansa hyvä siinä. Täysin uudesta taidosta ei kuitenkaan ollut kyse, sillä merimieskoulussa opeteltiin aikoinaan ompelemaan pressuja. Myös tuttavat huomasivat miehen lahjat ja kysyntää ompeluprojekteille alkoi ilmaantua yhä enemmän. Hämäläinen päätti lähteä koittamaan onneaan ja ryhtyi yrittäjäksi. Hänen yrityksensä Simplexity Custom Designs valmistaa nykyään tilauksesta tuotteita ja korjaa vanhaa. Erilaiset kantovälineet, kuten reput ja laukut ovat pääasiallisia myyntiartikkeleita. Tuotteet valmistetaan nylon-kankaasta sekä armeijavarusteissakin suositusta Cordura-kankaasta. – Materiaalit ovat funktionaalisia ja kestäviä, eivätkä säikähdä tuulta ja sadetta. Jokainen tuote on yksilöllinen ja suunniteltu vastaamaan asiakkaan tarpeita. Ulkoasu on pelkistetty, mutta tuotteet soveltuvat moniin käyttötarkoituksiin. HÄMÄLÄINEN kertoo nauttivansa nyt säännöllisestä elämästään. Laivatyötä hän kaipaa ajoittain, mutta ei kuitenkaan vaihtaisi takaisin entiseen. Nykyinen päivätyö kamerahuollossa tuo taloudellista turvaa toimintaa laajentaessa. Hämäläinen toivoo voivansa kehittää yritystään pitkäjänteisesti ja saavansa tulevaisuudessa suuremman osan elantoaan sen kautta. Kajuutoista ompelukoneen taa Jeppe Hämäläinen ompelee tilauksesta loppuelämäksi Ompelemisessa minua kiehtoo käsillä tekeminen ja konkreettisuus. Hahmotan asiat usein hyvin kolmiulotteisesti ja minulla on etukäteen tarkka visio siitä, minkälainen tuotteesta tulee, Hämäläinen tuumii. Tiina Pitkänen
7 Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 TOUKOKUUN 19. päivä Ruotsissa käynnistyvissä thainyrkkeilyn amatöörien MM-kisoissa Suomella on peräti 20 ottelijan kokoinen joukkue. Turkulaisia MM-kisoihin lähtee neljä. Turku Thaiboxing Clubilta Jönköpingissä käytäviin kisoihin matkaavat Jussi Santalahti, Mirka Salonen ja Pia Raita. Muay Thai Turun väreissä MM-menestystä hakee Daniel Forsberg. Santalahti nappasi viime vuonna pronssia kovatasoisessa Royal Cupissa. Länsinaapurista MM-menestystä? ENSIMMÄISET Paavo Nurmen kisat käytiin 13. kesäkuuta 1957 tuolloin 60 vuotta täyttäneen juoksijalegendan kunniaksi. Tuolloin kisoihin osallistui myös Turun Urheiluliittoa edustanut 16-vuotias Pekka Paakkanen (kuvassa), joka pukkasi alle 17-vuotiaiden poikien kuulassa kolmanneksi henkilökohtaisella ennätyksellään 15,86. – Ne ensimmäiset kisat muistan hyvin. Puoli vuotta aikaisemmin oli olleet Melbournen olympialaiset ja pääsin osallistumaan samoihin kisoihin senaikaisten suuruuksien kanssa. Voitto Hellsten, Olavi Vuorisalo ja Pentti Rekola muun muassa olivat sellaisia kovia nimiä, joiden muistan osallistuneen kisoihin tuolloin. Se jäi nuoren miehen mieleen, vaikka he kisasivatkin tietenkin eri lajeissa kuin minä, Paakkanen muistelee. Aktiiviurallaan Paakkanen osallistui Paavo Nurmen kisoihin muutaman kerran, mutta kisat ovat seuranneet Paakkasen mukana tähän päivään asti. Mies on edelleen aktiivisesti Paavo Nurmi Gamesin järjestelyissä mukana. – On hienoa, että olemme nousseet takaisin yleisurheilukisojen eturintamaan. Alusta asti Paavo Nurmen kisoista haluttiin luoda kovatasoinen kansainvälinen kisa. Paljon on matkan varrella muuttunut, mutta edelleen tavoitteena on luoda huippukisa, Paakkanen toteaa. ILKKA LAPPI Mukana jo vuonna 1957 Mitä kesän paikallista urheilutapahtumaa aiot seurata? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PAAVON JÄLJILLÄ ILKKA LAPPI EDESSÄ siintävä kesä on penkkiurheilijalle positiivisen ähkyn aiheuttava noutopöytä. Rion olympialaiset, jalkapallon EM-kisat, yleisurheilun EM-kisat... Maailmalla kisattavien suurtapahtumien vastapainona myös kotimaisemissa on tarjolla massiivinen kattaus urheilua. Poimimme laajasta tarjonnasta muutaman makupalan. Paavo Nurmi Games VAIKKA Timanttiliigaan pääsy vuodeksi 2017 näyttääkin kaukaiselta haaveelta, tuo Paavo Nurmi Games Turkuun huippuluokan yleisurheilukilpailut. Viime kesänä tapahtuma nousi sijalle 34 kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n rankingissa. Varsinkin kenttälajeissa Turussa nähtiin viime kesänä kansainvälisestikin varsin vertailukelpoiset kisat. Tänäkin vuonna 29. kesäkuuta Turkuun saapuu huippuluokan yleisurheilijoita. Moukarinheittäjät ovat jälleen aivan maailman eliittiä. Oman mausteensa Paavo Nurmi Gamesiin tuo yleisurheilun EMkisat. PNG:n ja EM-kisojen alkamisen välissä on vain viikko. Jotkut EM-kisoissa menestystä hakevat urheilijat varmasti jättävät Turkuun saapumisen ajankohdan väliin, mutta lukuisia Amsterdamissa kisaavia urheilijoita Turkuun taatusti saapuu. Paavo Nurmi Gamesin perusteella voitaneen tehdä siis jonkinlaisia ennakkokaavailuja myös EM-kisojen suhteen. Kuninkuusravit RAVIVUODEN suurtapahtuma Kuninkuusravit palaa 15 vuoden jälkeen Turkuun, kun Metsämäessä ratkotaan ravikuninkaalliset heinäkuun viimeisenä viikonloppuna 29.–31. heinäkuuta. Metsämäen radalla toteutettiin alkukeväästä mittavat peVastapainoa penkkiurheilulle Kesä tarjoaa huippu-urheilua myös Turussa Paavo Nurmi Games on kesän ykköskisoja Turussa ja keihäs PNG:n kiinnostavimpia koitoksia. Antti Ruuskanen katseli viime kesänä makuulta keihäänsä lentoa. Timo Jakonen rusparannukset, jonka yhteydessä muun muassa radan profiilia muutettiin. Tämän kesän Kuninkuusravit ovat kaikkiaan kuudennet Turussa juostavat. Vuosina 1939, 1949 ja 1963 ravikuninkaalliset kruunattiin Kupittaalla. Metsämäki isännöi ensi heinäkuussa tapahtumaa niin ikään kolmatta kertaa. Vuoden 2001 lisäksi Kuninkuusravit ravattiin Metsämäessä 1983. Tänä vuonna Kuninkuusraveihin odotetaan noin 50 000 katsojaa. Varsinaisten Kuninkuusravien lisäksi ravien ohjelmassa on 29. heinäkuuta kutsukilpailu Kunkkarilegendat, johon kutsutaan 12 legendaarista raviohjastajaa, jotka ovat urallaan voittaneet ravikuninkaallisen tittelin. Turku Triathlon Weekend VIIME vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Turku Triathlon Weekend onnistui monella tapaa hyvin. Tänä vuonna 13.–14. elokuuta järjestettävä tapahtuma tuo entistä laajemman joukon huipputriathlonisteja. Kotimaiset kärkinimet hyppäävät Aurajokeen laajalla rintamalla ja muun muassa Timo Bracht ja vuonna 2015 Havaijin Ironmankisassa neljänneksi sijoittunut Michelle Vesterby ovat jo varmistaneet tulevansa Turkuun elokuussa. Osaksi kansainvälistä Challenge Familya päässyt kisa kerää myös suuren joukon harrastajia voittamaan itsensä.
9 Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 RAISION perheneuvolassa järjestetään torstaina 19. toukokuuta vanhempien eron ABC-ilta kello 17.30– 20. Illan aiheena on aviotai avoero ja eron mukanaan tuomat sovittavat asiat, lasten huolto, tapaamiset ja sopimukset sekä elatussopimukset. Tilaisuudessa luennoi aluekoordinaattori Teija Hallbäck-Vainikka Yhden vanhemman perheiden liitosta. Paikalla on myös varatuomari Anne Teuri. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Eväitä eron keskellä POSTI, Grafia ja Kuvittajat ry järjestivät ystävänpäiväpostimerkkien suunnittelukilpailun, jonka voittajaksi on valittu helsinkiläisen graafikon Ari Kiven Sininen sydän. – Merkkisarja on yksinkertainen, tyylikäs ja loppuun asti mietitty kokonaisuus, summaa raadin ajatuksia puheenjohtajana toiminut Postin Design Manager Tommi Kantola. – Sinisten sydämien yhdistelmät sekä niillä leikittely toivat lopputuloksen, joka vastaa mielikuvaani suomalaisesta ystävyydestä. Sydänmuodostelmat kuvastavat erilaisia ystävyyden ja välittämisen asteita ja muotoja, Ari Kivi kertoo. Viiden merkin sarja 1. luokan merkkejä julkaistaan tammikuussa 2017. Kilpailuun lähetettiin yhteensä 247 työtä. Voitokas sydänmerkki Mitkä ovat lempiliikuntapaikkojasi kesäisessä Turussa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA LÄHESTYVÄ kesä houkuttelee ulkoiluun. Turussa on runsaasti mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ulkosalla vehreissä maisemissa. Kesällä ei tarvitse sulloutua kuntosalille, sillä ympäri kaupunkia löytyy kaikkien käyttöön tarkoitettuja sinisiä ulkokuntoilulaitteita. Niinpä lihaskuntoaan voi kehittää milloin vain – ja vieläpä maksutta. Ennen treeniä kannattaa lämmitellä lihaksiaan ja lopuksi venytellä. Luettelo kuntoilulaitteiden sijainnista ja ohjeita niiden käyttöön löytyy turku. fi -sivustolta. Turusta löytyy monia kuntoratoja sekä upeita luontopolkuja. Myös sinisin opastein merkittyjä Paavonpolkuja pitkin voi seikkailla ympäri Turkua. Liikuntapalvelukeskus on julkaissut Liiku Turussa -kartan, johon on merkitty seudun liikuntapaikat, kuntoradat, luontopolut sekä pyörätiet. Liikuntapaikkakarttaa on saatavana painettuna muun muassa eri liikuntapaikoista, kirjastoista ja Turku Touringista. MELOMINEN tarjoaa tuttuihin maisemiin uuden näkökulman. Uittamolla sijaitseva Soutuja melontakeskus palvelee soudusta ja melonnasta kiinnostuneita. Keskuksessa toimivat soutuja melontaseurat vuokraavat välineistöä ja järjestävät soutuja melontakursseja. Melominen onnistuu myös Aurajoessa. Halistenkosken lähellä sijaitsevasta Aurajoen opastuskeskuksesta saa vuokrata kanootteja ja kajakkeja. Melomista voi harrastaa myös seisten ”suppaillen” eli stand up paddle surf -laudalla. Suppailu sopii useimmille ja sen oppii helposti. SUP-lautojen vuokraus onnistuu ainakin Ruissalossa ja Aurajoella. Kesällä järjestetään myös suppailukursseja ja -retkiä. Osumatarkkuuttaan voi testata frisbeegolfin parissa. Turun seudulla on runsaasti hyviä frisbeegolfratoja. Ratoja löytyy muun muassa Urheilupuistosta, Lausteelta, Pansiosta ja Maskusta. VAIKKA Samppalinnan maauimala on tänä kesänä suljettu peruskorjauksen takia, uimista ei tarvitse unohtaa. Kupittaan maauimala on avoinna pidennetyin aukioloajoin. Uimaan pääsee myös seudun monilla uimarannoilla, joista osa on valvottuja. Kesällä pääsee myös harrastamaan puistojumppaa tai -joogaa auringon alla. Kaikkia liikuntavälineitä ei tarvitse ostaa. Turun Liikuntapalvelukeskuksesta voi vuokrata muun muassa kävelysauvoja, pesäpallovälineitä ja frisbeegolfkiekkoja. Askelmittareita saa lainata kirjastoista kirjastokortilla. Turku.fi-sivustolta löytyy tarkempia tietoja välinevuokrauksesta sekä kaupungin liikuntamahdollisuuksista. Hikoilua taivasalla Turun kesässä liikutaan maalla ja vedessä Suppailu kasvattaa suosiotaan ja sitä voi harrastaa Aurajoessakin. Lautoja saa vuokralle ja kurssejakin järjestetään. Päivi Kosonen NÄYTTÄVIEN viherseinien avulla pienessäkin tilassa on mahdollista kasvattaa enemmän hyötytai koristekasveja. Shawna Coronadon Viherseinät (Minerva) opastaa lukijaansa viherseinien luomiseen ja hoitoon. Teos esittelee 20 kekseliästä viherseinämallia eri käyttötarkoituksiin. Mukaan on valittu muun muassa yrttiseinä, sammalseinä, kaktusseinä, aromaterapiaseinä sekä erilaisia vihannesseiniä. Mallien lisäksi runsas kuvitus erilaisista viherseinistä ympäri maailmaa tarjoaa lukijalle inspiraatiota. Kirja on suomennettu englanninkielisestä alkuteoksesta. Vihreää seinälle
11 Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET Elämä&tyyli VARAA AIKA DIACORTURKU.FI TAI 02 4844 500 LASTENLÄÄKÄRIT AINA LÄHELLÄSI Kotimainen lääkäriasema Diacor palvelee perhettäsi Turun sydämessä, Hansakorttelissa. Tarjoamme omistautunutta ja asiantuntevaa hoitoa niin perheen pienimmille kuin isommillekin potilaille. Lääkäriasemaltamme saat monipuolista tukea lastesi terveyden edistämisessä ja tuemme myös vanhemmuuttasi lapsesi kasvuun liittyvissä erilaisissa haasteissa. Ja nyt avasimme myös ihan uuden Diacorin. Puhelimeesi. Lataa uusi DiacorPlus sovelluskaupastasi ja voit käydä Diacorissa missä ja milloin vain. #enemmänkuinlääkäriasema DIACOR TURKU Hansa-kortteli, 3. krs Yliopistonkatu 20 20100 Turku Aukioloajat Ma–to 8–20, pe 8–18, la 10–15, su 12–16.
12 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 GRILLIMAKKARAT palaavat kesällä grillauksen keskipisteeseen. Tämän vuosikymmenen alussa kana ja liha valtasivat tilaa suomalaisten grilleissä ja makkarasta tuli oheisgrillattavaa. Nyt on selvästi näkyvissä makkaran vahva nousu. Ilmiö on kuuma myös maailmalla. HKScan Finland Oy:n markkinointijohtaja Mikko Järvinen kertoo, että makkaroissa on nyt samanlainen craft-trendi kuin pienpanimoiden oluissa. Käsityömakkarat tuloillaan SUVEN kestosuosikkia, varhaisperunaa odotetaan eniten tulevan kesän ruokapöytään, paljastaa Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus. Uhutkuoriset, kesän ensimmäiset perunat maistuvat suomalaisille hyvin. Niitä odottaa 41 prosenttia kyselyyn vastanneista. Uudet perunat maistuvat hyvin sellaisenaan tai kalojen kanssa. Makeista kesäherkuista eniten suositaan tuoreita marjoja. Mansikoita odottaa kesältä eniten 16 prosenttia suomalaisista ja metsämarjoja kahdeksan prosenttia. Jäätelö on vain kolmen prosentin lempikesäherkku. Mummonmökkien klassikko, mansikkatai mustikkamaito ei puolestaan yltänyt listalle lainkaan. Uusia perunoita ja mansikoita Uudet potut vai mansikat? Mikä on kesän suosikkiherkkusi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG PARSAKAALILLA ei ole nimestään huolimatta mitään tekemistä kevään sesonkiherkun, parsan, kanssa. Parsakaali on kehittynyt Välimeren seudulla kasvavasta villikaalista. EteläEuroopassa sitä on viljelty vuosisatoja, Pohjoismaihin parsakaali on tullut vasta tällä vuosisadalla. Kaalin tapaan se ei muodosta kerää, vaan siitä syödään kukinnot. Ne ovat parhaimmillaan silloin, kun nuput ovat vielä pienet eivätkä terälehdet ole muuttuneet keltaisiksi. Parsakaalissa on runsaasti valkuaisaineita, Aja C-vitamiinia. Koko parsakaali kelpaa syötäväksi ja sitä voi käyttää esimerkiksi gratiineissa, wokeissa, pikkelseissä, piiraissa ja keitoissa. Parhaimmillaan parsakaalin aromit ovat höyrykypsennyksen jälkeen. Parsakaalia tulee liian usein popsittua vain keitettynä tai muussattuna ja siksi moni mieltääkin parsakaalin tylsäksi. Parsakaali on kuitenkin monikäyttöinen kasvis, joka taipuu moneen ruokaan. Nämä parsapullat menevät lihan kaverina, piknikillä, naposteltavana dipin kanssa tai vaikka lihapullien korvikkeena. Srirachakastike ja juusto tekevät pullista ihanan meheviä ja maukkaita. Juustoiset parsakaalipallerot (12 palleroa) 400 g parsakaalinippu 2 kananmunaa 1 rkl srirachakastiketta 1 tl suolaa 1 tl rouhittua mustapippuria 0,5 dl parmesaanijuustoa 1 dl juustoraastetta 0,5 dl korppujauhoja LÄMMITÄ uuni 200 asteeseen. Pilko parsakaali huolellisesti ihan pieneksi muruksi ja sekoita joukkoon kuivat ainekset ja juustot. Lisää kaksi kananmunaa ja srirachakastike ja sekoita. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna seoksen levätä hetki ja pyörittele 12 palloa leivinpaperilla vuoratulle pellille. Paista uunissa noin 20 minuuttia, tai kunnes pullat ovat saaneet hieman väriä pintaan. Vegetaristin herkkupallerot Parsakaalilla kannattaa kokeilla rohkeasti Henriikka Fingerborg KAIKKI samppanjat valmistetaan Ranskassa Champagnen alueella. Roseesamppanjaa tehdään kahdella tavalla: suurin osa roseesamppanjasta valmistetaan lisäämällä valkoiseen samppanjaan alueen punaviiniä, loput valmistetaan saignée-menetelmällä, eli jättämällä punaisten rypäleiden kuoret muutamaksi tunniksi rypälemehuun jotta väri irtoaa. Toisin kun moni ajattelee, roseesamppanja käy myös ruokajuomaksi. Vahvimmat roseesamppanjat sopivat lihan kera, tai vaikkapa maustunkin ruuan kanssa. Kevyet roseesamppanjat toimivat mietojen äyriäisruokien kanssa. Keskitäyteläiset roseesamppanjat sopivat lohen ja juuston kanssa. Roseesamppanjaa ruokapöytään
13 Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET 16 Moottorit&menopelit KARI LAINE UUSIEN henkilöautojen myynti on Suomessa lähtenyt vihdoin nousuun. Tämän vuoden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana niitä on myyty lähes 13 prosenttia viimevuotista enemmän. Parhaiten käyvät kaupaksi pienet autot ja katumaasturit. Myös hybridit ja sähköautot kiinnostavat yhä enemmän, molempien myynti on kasvanut selkeästi edellisestä vuodesta. Tosin sähköautoja myydään edelleen vain satoja, mutta muutamat hybiridit ovat nousseet jo myydyimpien kymmenikköön. Suomen myydyin automalli on edelleen Skoda Octavia, Nissan Qashqai on kakkonen. Volkswagen Golf ja Passat tulevat seuraavina, Toyota Auris ja Yaris tulevat seuraavina. Noin puolet myydyistä Aurisja Yarismalleista on hybridiversioita. Päästömanipulaatiokohusta huolimatta Volkswagen on merkkinä edelleen suosituin Suomessa. Turun alueen suurimmassa autotalossa, Toyota AutoCenterin Raision myymälässä, uusien autojen myynnin kasvu on ollut selvästi valtakunnallista isompaa. Myyntijohtaja Tiitus Unholan mukaan ensimmäisellä kvartaalilla kasvua on ollut jopa yli 45 prosenttia. Unhola myöntää, että osa kasvusta selittyy laajennetun liikkeen avajaistapahtumasta. Toyotalla myydään varsinkin hybridejä. Kaikista Suomessa myytävistä hybrideistä yli 90 prosenttia on Toyotan malleja. Autokaupan yleiseen kasvuun vaikuttavat Unholan arvion mukaan myös valtion sponsoroima romutuspalkkio ja vähäpäästöisiä autoja suosivat veroalennukset. HENKILÖAUTOJEN myynti on tuntuvassa kasvussa myös tien toisella puolella Autotalo Pelttarissa. Liikkeessä myydään muun muassa Renaulteja, Suzukeja ja edullisuudestaan brändin tehnyttä Daciaa. Dacian merkkivastaavan Veijo Pinomäen mukaan varsinkin vanhemmat ihmiset ostavat nyt nelivetoisia ja tilavia katumaastureita. Pinomäen mielestä monet arvostavat sitä, että maastureihin on helppo mennä sisään ja ulos. Lisäksi niiden korkea maavara miellyttää, monet kun käyvät esim kesämökeillään läpi vuoden. Pinomäen mukaan uusien autojen lisääntynyt myynti Suomessa johtuu myös patoutuneesta kysynnästä. Nyt kun taloudessa on orastavia kasvun merkkejä, uskaltavat monet nyt vaihtaa autonsa uuteen. Henkilöautojen myynnissä vihdoin kasvua Hybridit kiinnostavat yhä useampia Varsinais-Suomen Autocenter on hiljattain laajentanut myymäläänsä. Kuvassa uusi vaihtoautohalli. Ari-Matti Ruuska ”Parhaiten käyvät kaupaksi pienet autot ja katumaasturit.”
17 Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET 18 Moottorit&menopelit OMINAISUUDET • Malli: E 220 d A • Iskutilavuus (cm³): 1 950 • Tehot (kW/hv): 143/194 • Vääntö: 400 • 0–100 km/h: 7,3 • Huiput: 240 • Kulutus/100 km (EU): 4,3 • CO²: 112 • Hinta: alk. 52 932 euroa TEEMU P. PELTOLA BISNESVÄEN työhevosenakin tunnettua Mercedes-Benzin Esarjaa on uudistettu älykkäämpään suuntaan, näin ainakin virallisessa esitteessä hehkutetaan. Ja sanoilla on myös katetta, sillä etenkin toiminnot ovat kietoutuneet yhä tiukemmin älysovelluksiin ja tietoverkkoihin. Jos kallis älypuhelin olikin takavuosina egon jatke, niin nyt arkipäiväisen älyluurin jatkeena on Mersu. E-sarjalaisen saa käyntiin puhelintaan hipelöimällä ja langatonta induktiolatausta tukeville puhelimille on olemassa keskikonsolissa telakka. Pysäköintikin onnistuu automaattisesti puhelimella. Tietyssä mielessä auto on todeksi muuttunut älypuhellinsovellus, jolla voi ajaa paikasta toiseen. Eikä se ole ollenkaan huono idea. Koeajettu malli on 220 d A Premium Business, joka odottelee ostajaa hinnaston keskivaiheilla reilun 56 000 euron hinnalla. Kamerat ja liiketunnistimet skannaavat auton ympäristöä joka suuntaan. Erilaisia turvallisuutta ja ajomukavuutta parantavia järjestelmiä on niin paljon, että niiden lyhytkin esittely veisi lopun juttutilan. Tiivistyksenä voi sanoa, että auton älytekniikka on ohjelmoitu suojaamaan matkustajia kaikissa mahdollisissa vaaratilanteissa. Anturit huomaavat sivutörmäyksen uhan ja siirtävät matkustajat turvallisempaan asentoon. Ja sitä rataa. TUNNELMA ohjaamossa on hyvinkin sporttinen. Istutaan matalalla ja jalat pitkinä edessä. Kaikki keskeiset hallintalaitteet on viety ohjauspyörään, jossa on hipaisukytkimet molempien peukaloiden alla. Niillä voi säätää niin ajotietokonetta kuin ohjata kahta 12,3-tuumaista laajakuvanäyttöä, jotka yhdistävät mittariston ja multimedianäytön. Valikot ovat helppokäyttöisiä, joskin lukuisten alavalikkojen käytön haltuunotto vie aikaa. Ohjauspyörä on looginen paikka hallintalaitteille, mutta miksi ihmeessä paikallaan pysyviä ohjauspyörän keskiöitä näkee lähinnä vain ranskalaisissa autossa? Luulisi sellaisen olevan itsestäänselvä osa tällaista ratkaisua. Kaikki valikot saa myös suomeksi, mikä on näissä ohjelmistoissa enemmänkin harvinaisuus. Ajaessa katsetta ei juurikaan tarvitse laskea tiestä. Tätä helpottaa hintavimpien autojen vakiovarusteeksi luettava HUDnäyttö, joka heijastaa tuulilasiin ajonopeuden sekä vallitsevan nopeusrajoituksen. Ainoa pieni motkotuksen aihe onkin siinä, ettei HUDin sijaintia tuulilasissa pysty säätämään, vaan se on sovitettava penkin asentoon. Pidemmälle kuskille se tietää ajelua osittaisessa lepoasennossa. AJAMISESSA on mersumaisesti ylellisyyden tuntua. Voimaa piisaa ja ajomukavuus hipoo täydellisyyttä. Pyrähdys autobaanalla Hampurista Frankfurtiin tuntuisi tämän auton ratissa nautinnolliselta lepohetkeltä, etenkin kun huippunopeus on liki 250 kilometriä tunnissa. Suomen teillä kaasujalan hillitseminen lienee auton omistajan suurin ongelma, niin nopeasti ja pehmeästi auto kiihtyy. Älykkäästi ärhäkkä Koeajossa Mercedes-Benz E 220 d A Premium Business Mercedes-Benz E 220 on sekoitus eleganssia ja sporttisuutta. Teemu P. Peltola Kuin tietokonepeliä pelaisi. Pysäköintitutka edustanee lajinsa parhaimmistoa.
19 Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET
20 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 BRITEISTÄ on viime vuosina tullut kovan luokan folkpunkkia. Frank Turnerin vanavedessä yksi tiukkaa tee se itse -mentaliteettia Norwichista ponnistava Ducking Punches. Bändin tuorein levy Fizzy Brain on taattua kamaa genren ystäville. Lyriikoissa ja teksteissä on sopivaa rosoa ja särmää. Kaikki ei maailmassa ole pienen ihmisen näkökulmasta kohdallaan ja sille pitää tehdä jotain. Yksi keino purkaa omia tuntojaan ja tuskaansa on laulaa. Levyn päättävä Hurts Like Hell tiivistää levyn melko raa’an ja lähes totuudenmukaisen kuvan laulujen teemoista. Aivan lohduton levy ei kuitenkaan ole. Kuten usein folkpunkissa, kulman takana odottaa jotain parempaa. Bändin keulahahmo Dan Allen on yksi niistä laulajista, joilla on kyky saada sanottavansa kuulijan takaraivoon. Kun Allen uuden levyn nimibiisissä laulaa We all have secrets behind wooden doors that we lock up at night kuulija haluaa todellakin pitää omat salaisuutensa siellä lukkojen takana. Uudella levyllään Ducking Punches ottaa kaivatun askeleen eteenpäin. Fizzy Brain on aiempaa materiaalia ”tuotetumpaa”. Se soi runsaana ja täyteläisenä, mutta hengittää silti vaivatta. Tuottajan pallilla istunut Owen Turner on väännellyt namiskat kuulijaa miellyttäviin asentoihin. Kenelle: Frank Turnerin seuraavia lauluja odottaville. Arvio: Perinnetietoinen genrensä edustaja. ILKKA LAPPI Taas uusia folkpunkkareita Kenestä Turussa vaikuttaneesta pitäisi tehdä näytelmä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI KIERRÄTYSKESKUS VIIHDELINJAT Pienetkin uutiset, läheisesti ja paikallisesti aamuset.? ILKKA LAPPI TURKU oli suomalaisen arkkitehtuurin keskeisiä kaupunkeja 1920-luvulta eteenpäin, kun Alvar Aalto ja Erik Bryggman työskentelevät samaan aikaan Turussa. Kaksi suomalaisen arkkitehtuurin suurta nimeä jätti edelleen näkyvän kädenjälkensä Turun katukuvaan. Heinäkuussa kantaesityksensä saa Erikin ja tämän tyttären sisustusarkkitehtinä mainetta niittäneen Carin Bryggmanin elämästä kertova näytelmä Arkkitehdit. – Olin viime kesänä kahvilla kävelykadun varrella Erikin suunnittelemassa Bryggman’sissa. Tuli mieleen, että Bryggmanin suunnittelemien rakennusten ohi turkulaiset kävelevät päivittäin. Voisiko tällaisen Turun historian merkkihenkilön herättää henkiin teatterin keinoin, kertoo näytelmäidean alullepanija ja ohjaaja Mikko Rantanen. Arkkitehdit esitetään Kakskerran saaressa Bryggmanin suunnittelemassa Villa Staffans -huvilassa. – Minulle oli ensiarvoisen tärkeää, että näytelmää päästään esittämään autenttisessa Bryggmanin suunnittelemassa miljöössä. Villa Staffans sopii mainiosti tällaisen intiimin kamariteatteriesityksen näyttämöksi, Rantanen iloitsee. KAHDEN Bryggmanin lisäksi näytelmässä keskeisessä roolissa on myös Alvar Aalto, joka myös toimii Arkkitehdeissä kertojan roolissa. – Tarina kiinnittyy tosi vahvasti Turun historiaan ja aikaan. Näytelmän ajallinen kaari ulottuu Erikin nuoruusvuosista hänen kuolemaansa asti. Isän ja tyttären suhde ja Bryggmanin perheen tapahtumat ovat eniten esillä, Rantanen kuvailee. Käsikirjoituksesta vastaa naantalilainen Anne Pentti. Arkkitehdeissä on mukana paljon faktoihin perustuvia tapahtumia, mutta Rantanen korostaa, että näytelmä on fiktiivinen. – Emme ole pyrkineet tekemään historianluentoa vaan tämä on meidän tulkintamme Annen kaivamista faktoista. Myöskään näytelmän hahmot eivät ole dokumentaarisia vaan meidän käsityksemme siitä millaisia ihmiset heidän töidensä takana olivat, Rantanen sanoo. PIENESSÄ kolmen hengen näyttelijäjoukossa on Rantaselle tuttuja tekijöitä muun muassa Kaarinan teatterista. Erik Bryggmanin roolissa nähdään Jarmo Kujala, Carin Bryggmanina Salla Vahtera ja Alvar Aaltona Jussi Tanhuanpää. – Kysyin heitä mukana ja onneksi kaikki lähtivät innolla mukaan. He ovat paitsi taitavia näyttelijöitä myös habitukseltaan rooleihinsa sopivia. Kaikissa kolmessa on jo valmiiksi samoja piirteitä kuin näyttelemisissään henkilöissä, Rantanen toteaa. – Arkkitehdit on vähän erilainen kesäteatteriesitys. Perinteisesti kesäteatterit ovat puskafarssia, jossa juostaan ympäriinsä tekokaljut päässä. Arkkitehdit on vakavampi kurkistus historiallisiin tapahtumiin, Rantanen summaa. Arkkitehdit ensi-illassa 1. heinäkuuta. Kurkistus julkisivujen taa Arkkitehdit tuo Erik Bryggmanin elämän näyttämölle Jarmo Kujala ja Salla Vahtera esittävät jälkensä Turun katukuvaan jättänyttä Erik Bryggmania ja tämän Carin-tytärtä. Mikko Rantanen t it t l p ARKKITEHTI Erik Bryggmanin syntymästä tulee kuluneeksi 125 vuotta. Bryggman-päiviä vietetään teemalla Bongaa Bryggman eri puolilla Turkua ensi viikonvaihteessa 13.–14. toukokuuta. Tuolloin yleisöllä on mahdollisuus tutustua Turun linnassa esillä olevaan näyttelyyn tutkija Kaarin Kurrin opastamana. Linnan restauroinnista kertovan näyttelyn yhteydessä on esillä Bryggmanin piirustuksia 1920-luvun Italiasta. Bongaa Bryggman kaupungilta
21 Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET Viihde
22 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 TIMO SALMESMAA Like a Virgin. Matkailuyhdistys Skål Turku International toteuttaa monen toiveen. Perjantaina todentuva Kåren Revisited aikakonettaa vieraat iloiselle 80-luvulle. Palmut, peilipallot ja syntikkapop hivelevät kuin kesä-Kårenilla aikoinaan. Monet kasaritähdet Michael Jacksonista Whitney Houstoniin ovat siirtyneet ikuisuuteen, mutta popin kuningatar Madonna jyrää viimeksi Suomen-vierailullaan vuonna 2012. Matti Komulainen Kokemus on kuudes aisti. Turku Design Festival mobilisoi workshopeista liikkuvaan Red Carpet -näytökseen. Avajaisbileet polkattiin Blankossa. Rihannan hehkuttama D.R.E.A.M djduo kietoi Anniina Palmrothin ja Jaana Heilimö pauloihinsa. unknown Keikkakuningatar ilman hittiä. Pitkäjänteisen työn kautta tanssikansan suosikiksi noussut Saija Tuupanen korkkaa perjantaina Uittamon lavan kesän. Pariin otteeseen Turussa asunut Saija koki positiivisimpana aamuiset lenkit Aurajoen rannalla. Veikko Wahlroos Suomen menestyksen siivittämänä lätkähuuma voimistuu ja kisastudioita viriää ympäri kaupunkia. Poikkitaiteellisen aktin Hunter’s Innin kaukalovetoihin tuo perjantaina soittava Lumottu Apina. Simo Jouhkin enkeleinä Voice of Finlandista tuttu Anna Karlsson sekä Jenna Rajala. Timo Salmesmaa Jääkiekon MM-kisojen kanssa rinta rinnan etenevät Euroviisut värittävät viikkoa. Maailman katsotuin musiikkiohjelma huipentuu lauantaina Tukholman Globenissa. Potkunyrkkeilystä energiaa koreografioihinsa ammentava Sandhja julkaisi viime viikolla toisen albuminsa. Viisustudiot jylläävät Marilynissä, Vegasissa ja Bar Suxesissa. YLE Hanat kaakkoon! K-45 Discot jatkuvat perjantaina Borella. Musiikista vastaa Lasse Laaksonen & Hotline tiskijukkineen. Menu viettelee katkarapucocktaililla ja wienerleikkeellä. Turun Linnan maisemissa juhlittiin jo 1500 -luvulla, kiteytti rp. Satu Aarsalo. Timo Salmesmaa Timo Salmesmaa
23 Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET 24 Työpaikat
25 Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET Työpaikat
Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 AAMUSET 26 Mielipide Tack… …nej tack! YMPÄRIAJOT alkavat taas pyöräilyssä. Termi on oudohko, sillä maalaisjärjellä ajateltuna ympäriajo tarkoittaa kaatumista. No, ajetaanhan siellä paitsi lujaa myös ympäri. Hyvin vaarallisella tavalla. TORIPARKKI jäi valtuuston pöydälle, uutisoitiin maanantaina. Iso kaupunki, isot pöydät. Joku vääräleuka ehdotti heti, että tehdään toriparkki valtuuston pöydän alle. POSTIMIEHET alkavat leikata nurmikkoa ja tarjota kotipalveluita, New York Times alkaa myydä ruokakasseja. Mitä tapahtui hokemalle keskittymisestä ydinosaamiseen? MINKÄ takia kaikki kiekkomiehet menevät aina ”sitä kautta”? Jääkiekko on suoraviivainen laji. Älkää menkö minkään kautta. Menkää suoraan. KAUPPOJEN vapaa aukiolo toteutui yhtäkkiä. Mitä muuta tulisi vapauttaa? ALA-SULKAVA: Viinit kauppoihin! LAINE: Ihan samaa mieltä. Ja lisäksi pienpanimoiden pitäisi saada myydä tuotteitaan asiakkaille mukaan. Suomessa käy paljon jo olutturistejakin ja he ovat aivan ihmeissään, kun panimokierroksen päätteeksi ohjataan ruokakauppaan ostamaan tuotteita. MA-S: Elintarviketuotannon lupakriteerit ovat jo nykyään niin tiukkoja, että on absurdia, miksi tuottajat eivät saisi myydä tuotteitaan itse. Jos pelkona on, että pienet kaupat katoavat, niin tämähän olisi siihenkin yksi ratkaisu. AL: Meillä on runsaasti erinomaisia pienpanimoita. On kurjaa, että niitä syrjitään isojen keskusliikkeiden kustannuksella. Kasvuyrityksillä pitäisi ylipäätään olla nykyistä enemmän helpotuksia. MA-S: Mikroyrityksellä on suhteessa ihan samat vastuut kuin suuryrityksilläkin, mutta kustannuspaineet ovat jotakin ihan toista. AL: Sitten hallituksessa itketään, kun meillä ei ole tarpeeksi innovaatioita ja kasvuyrityksiä. No tehkää sen eteen jotakin! Purkakaa aluksi vaikkapa älytön yritysverojärjestelmä. MA-S: Kun pieni palveluyritys saa vaikkapa keikan, niin siitä on maksettava verot heti, vaikka siitä saa itse rahat asiakkaalta vasta viikkojen kuluttua. Se on ihan suhteetonta. AL: Taksiliikenteen voisi myös vapauttaa. MA-S: Onhan se nyt hölmöä, että kun ihmiset saavat ajaa kimppakyytejäkin, niin miksi saman alan yritystoimintaa ei voida tehdä joustavammaksi? Eivät ne virallisetkaan taksikuskit aina niin ammattitaitoisilta vaikuta. AL: Taksikuskeja ei sovi arvostella, he ovat pyhä ammattikunta. Tosin jos kuljettaa työkseen oksentelevia känniläisiä, niin ehkä sopii ollakin pyhä. MA-S: Terveydenhuollon voisi myös vapauttaa. AL: Julkisen terveydenhuoltomme rakenteet ovat tosi syvältä, ne voisivat ottaa mallia yksityisiltä lääkäriasemilta, jossa hoitajan ja lääkärin välinen etäisyys on paljon pienempi. MA-S: Ja sairaaloihin pitäisi voida tehdä valvontakäyntejä ennalta ilmoittamatta. DEBATTI DEBATTI MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelonan fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. A a . Bisnesleidi VS Kulturelli JOS sosiaalija terveydenhuollon (sote) uudistus toteutuu, siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä yli 200 000 sote-työntekijää uusille työnantajille, maakunnille. Voidaan ennakoida, että työpaikkojen määrä vähenee kahdestakin syystä. Hallituksen asettama kolmen miljardin euron sote-säästötavoite (vuoteen 2030 mennessä) pakottaa tehostamaan palvelutuotantoa. Lisäksi sote-palvelujen kilpailuttaminen tuo julkisen sektorin palvelut markkinatalouden ytimeen. Yksityinen ja kolmas sektori kilpailevat asiakkaista julkisten palveluntuottajien kanssa. Muutoksen seurauksena julkisen sektorin työntekijöiden irtisanomisriski kasvaa. Väistämättä sote-säästötavoite lisää painetta työntekijöiden irtisanomisiin, koska palkat muodostavat valtaosan soten kustannuksista. Säästöt aikaansaadaan toimintaa tehostamalla ja tuottavuutta lisäämällä. Työt tehdään pienemmällä henkilökuntamäärällä. On myös huomattava, että jo soten hallinnollinen uudistus kuluttaa paljon resursseja. Uusien organisaatioiden rakentaminen, julkisen palvelutuotannon yhtiöittäminen, päällekkäisten hallintojen purkaminen, yli 200 000 sote-työntekijän siirto uusille työnantajille, omaisuuden luovutukset maakunnille ym. tehtävät edellyttävät lisää resursseja hallintoon ja kehittämistyöhön. Tulevaisuudessa 18 maakuntaa vastaa sote-palvelujen järjestämisestä. Palvelujen tuotanto kuitenkin erotetaan maakunnista. Peruspalveluja laajasti ja erikoispalveluja (esimerkiksi erikoissairaanhoitoa) soveltuvin osin tuottavat julkinen, yksityinen ja kolmas sektori, ja asiakas voi valita markkinoilta palvelun tuottajan. Palvelujen kilpailuttaminen edellyttää, että julkiset sote-palvelut yhtiöitetään (kilpailuneutraliteetin vuoksi). Kun julkisten yhtiöiden rinnalle tuodaan tasavertaisesti yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajat kilpailemaan samoista asiakkaista, on seurauksena töiden vähentyminen julkiselta puolelta. Ei tarvitse olla kovinkaan hyvä ennustaja tietääkseen, mitä tulee tapahtumaan työpaikoille. Terveyspalvelujen tarve ei häviä mihinkään, päinvastoin väestön ikääntymisen ja hoitomenetelmien kehittymisen myötä tarve tulee jopa kasvamaan. Julkiseen terveydenhuoltoon jää vähemmän toimijoita ja toisaalla yksityinen ja kolmas sektori tarvitsee uusia työntekijöitä. Ketkä ovat väliinputoajia tässä uusjaossa? Ne, jotka eivät kelpaa maakunnallisen mallin mukaiseen muottiin, mutta eivät myöskään ole riittävän vetovoimaisia yksityispuolelle tai kiinnostuneita kolmannen sektorin töistä. JUKKA KÄRKKÄINEN (VAS.) VSSHP:N HALLITUKSEN 2. VARAPUHEENJOHTAJA Säilyvätkö työpaikat sote-uudistuksessa?
27 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 11. toukokuuta 2016 KOLUMNI JUURI kun olin ensimmäistä kertaa joutunut ja onnistunut ostamaan lipun Helsingin metroon kännykän tekstiviestillä, lehteen rävähti otsikko liikennemullistuksesta, joka paitsi lopettaa lipunmyynnin pääkaupunkiseudun lähijunissa ja raitiovaunuissa, myös hautaa seuraavaksi tekstiviestilipun. Jo ehdinkin ihmetellä, miksi en voi Turun seudun Fölilinjoilla Helsingin tapaan käyttää tekstiviestiä kertamaksuvälineenä. Jos on äärioptimistisia visionäärejä uskominen, kohta autot ja junat kulkevat älykkäästi ilman kuljettajaa. Toivottavasti älykkäät koneet selvittävät luovalla ongelmanratkaisulla poikkeustilanteetkin. Mutta keitä ja mitä ja minne ne sitten kuljettavat, kun robotit alkavat tehdä monia muitakin töitä. Uudessa jättiläismäisessä keskusvarastossa ei tarvita ihmisen ihmistä. Sekö on hyvä uutinen? OLLAANKO vanhan utopian äärellä sikäli, että koneet tekevät niin sanotut paskaduunit ja ihmiset keskittyvät itsensä jalostamiseen. Kuinka jaloksi sitä voi jalostuakaan? Tekniikkauskovaiset näkevät märkiä päiväunia ihmisten välisen vuorovaikutuksen korvaamisesta tekoälyllä. Kauhukseni kuulin uutispätkän, jossa asiantuntija vakuutti, että psykoterapiaa voidaan tuloksellisesti harjoittaa etänä. Kone oppii ymmärtämään ihmisen puheen sisältöjä ja vissiin se vastaakin. Valvomossa istuu ihmispsykologi tarkkailemassa monitoreja, että homma sujuu. Kohta täällä kommunikoivat vain algoritmit keskenään. Taisteluni älypuhelinta vastaan on niin passé. Paljon pahempaa on tulossa. Kyllä vaan, tuntuu ihan Don Quijotelta, mutta ilman Sancho Pantzaa. TUULA ISTALA Taisteluni älypuhelinta vastaan Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T PERUSSUOMALAISTEN Varsinais-Suomen piiri ei kannata liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) omatoimisia avauksia taksiliikenteen vapauttamisen osalta. Pari viikkoa sitten käytiin julkisuudessakin vilkasta keskustelua hallituksen erimielisyyksistä niin sanotuista liikennekaaripaketissa. Yksittäisenä asiana eniten huomiota herättää Bernerin esitys taksiliikenteen avaamisesta kilpailulle. Kiistan tausta on yksinkertaisuudessaan tämä: Liikenneministeri Berner valmisteli liikennekaarta kaikessa hiljaisuudessa pitkän aikaa. Reilu kaksi viikkoa sitten ministeri puhui suunnitelmistaan perussuomalaiselle ministeriryhmälle, joka ei hyväksynyt linjaa. Ministeri Berner ei suostunut esittelemään lausunnoille lähetettävää materiaalia. Palaverissa perussuomalaiset ministerit torppasivat esityksen taksiliikenteen avaamisesta. Edustajamme sanoivat, että asian kanssa ei kannata tulla julkisuuteen, koska tulemme heti ampumaan ehdotuksen alas. Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri ei pidä Bernerin toimintatapaa hallituksessa rakentavana, kun ottaa huomioon Suomen talouden poikkeuksellisen tilanteen. Sinänsä itse asia on päivänselvä: Perussuomalaiset eivät hyväksy taksiliikenteen avaamista kilpailulle. Taksijärjestelmä toimii Suomessa hyvin. Emme halua siirtyä Ruotsin kaltaiseen järjestelmään, jossa valvonta katoaa ja hinnat karkaavat pilviin. Näemme Bernerin esityksen tappavan taksien kannattavuuden kaupunkiseutujen ulkopuolella ja aiheuttavan kaupunkikeskuksiin alkuvaiheessa merkittävää ylitarjontaa ja myöhemmin markkinoiden hiljentyessä kovat taksien taksat. PERUSSUOMALAISTEN VARSINAIS-SUOMEN PIIRI RY Ei Bernerin taksimallille TORIPARKKI on tyhmintä, mihin ikinä Turussa on rahoja laitettu. Turha sanoo, että siihen ei mene veronmaksajien rahoja. Ongelma seuraa toistaan ja kas, veronmaksaja on se joka senkin montun täyttää. Miten voi olla, että minä henkilökohtaisesti en tunne yhtään ihmistä joka puolustaisi moista rahareikää? Kertonee siitä, että tavallinen tallaaja ja veronmaksaja ei tommoseen hulluuteen ikinä löis rahojaan kiinni. Voitte käydä milloin vaan nykyisissä parkkiluolissa ja aina on tilaa. Louhesta pääsee Hansaan ja torin pieleen. Aly hoi, älä jätä! MEIJU LINDSTRÖM Toriparkki on tyhmintä ikinä!