Lauantai 11. kesäkuuta 2016 | Nro 47 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä TPS:n jalkapallomiehistö on nihkeän alkukauden jälkeen kääntänyt kurssin oikeaan suuntaan. Urheilu s. 8 Oikealla tiellä Yksi Naantalin musiikkijuhlien huipennuksista on Ralf Gothónin 70-vuotisjuhlakonsertti. Naantali s. 10 Juhliva kapellimestari Irwin Goodmanin hengessä syksyllä rokkaava Badfellas tekee Tuton Mestis-joukkueelle uuden kannatuslaulun. Viihde s. 14 Kannatuslaulu Tutolle Työkokeilun voi nähdä mahdollisuutena tai hyväksikäyttönä. Asiat s.2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 11. kesäkuuta 2016 SINILEVÄÄ ei ole kuluvalla viikolla havaittu yhdelläkään vakioseurantapaikalla Lounais-Suomessa. Levätilanne on ajankohtaansa nähden tavanomainen. Järvivesien lämpötilat ovat tällä hetkellä hieman viilentyneet ja yhdessä tuulisen sään kanssa tämä hillitsee sinilevien kasvua. Männyn kukinta on lopuillaan Lounais-Suomen alueella, mutta siitepöly voi vielä paikoitellen muodostaa kelluvia lauttoja tai kasaumia. Lounais-Suomessa ei sinilevää TURUN Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto esittää, että seurakuntaan liitettäisiin alueita ympäröivistä naapuriseurakunnista. Samalla seurakuntaneuvosto esittää, että ryhdyttäisiin tutkimaan vaihtoehtoa jakaa Katariinanseurakunta siten, että Varissuo ja Pääskyvuori liitettäisiin Henrikinseurakuntaan ja Nummi, Itäharju, Hannunniittu ja Kohmo Turun tuomiokirkkoseurakuntaan. Aiemmin Katariinanseurakunta ja Henrikinseurakunta ovat esittäneet, että ne voisivat yhdistyä, Mikaelinseurakunta on tehnyt aloitteen yhdistymisestä Martinseurakunnan kanssa ja Maarian seurakunta Paattisten seurakunnan kanssa. Paattinen on tehnyt aloitteen, jossa se ehdottaa Maarian seurakunnan alueita liitettäisiin Paattisiin. Katariinanseurakunta pilkotaan? Onko sinilevä haitannut kesänviettoasi? Oletko joskus saanut oireita? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA AKATEMIATALON seinien laikkuisuus on herättänyt ihmetystä Tuomiokirkon liepeillä liikkuvissa. Talossa on käynnissä mittava peruskorjaus ja julkisivut olivat huputettuna alkuvuodesta. Nyt rakennuksen ulkopuolelta ovat telineet poistuneet, mutta julkisivu on yhä kauttaaltaan laikukas. Asiaan löytyy kuitenkin selvyys Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäen avulla. – Akatemiatalon julkisivuille ei tehdä mitään tässä sisäosien peruskorjauksessa. Ainoastaan ikkunat kunnostetaan. Telineet olivat pystyssä vesikatteen uusimisen ja sääsuojan vuoksi, koska sääsuojan tukirakenteita ei saanut kiinnittää suojeltuun rakennukseen, selventää Hietamäki. JULKISIVU on remontoitu viimeksi 2000-luvun alkupuolella. Laikkuisena se eroaa melkoisesti muista ympäristön aikalaisrakennuksista. – Julkisivujen pintakäsittelyjen paksuus vaihtelee vanhasta talosta johtuen ja edellisestä käsittelystä on jo aikaa. Kun nykyinen peruskorjaus on saatu valmiiksi, on tarkoitus tutkia talon julkisivua on ja tehdä sille kuntokartoitus, sanoo Hietamäki. Nyt käynnissä olevan peruskorjauksen on tarkoitus valmistua ensi vuoden alkuun mennessä, eli Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuodeksi. Remontin harjannostajaisia vietetään ensi viikon loppupuolella. Rakennuksessa toimii Turun hovioikeus, joka on siirtynyt remontin ajaksi väistötiloihin. Akatemiatalon juhlasalia hallinnoi puolestaan Turun yliopisto. Akatemiatalon julkisivua ei vielä korjattu Teemu P. Peltola KARI LAINE TYÖVOIMAPOLITIIKAN aktivointikeinoja, työharjoittelua ja kuntouttavaa työtoimintaa, perustellaan yleensä sillä, että ne auttavat työttömiä palaamaan työmarkkinoille ja johtavat parhaimmillaan vakituisiin työsuhteisiin. Joidenkin mielestä ne taas ovat yrityksille uusia keinoja saada ilmaista työvoimaa. Turkulainen Vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie on jo vuosia kritisoinut näitä tempputyöllistämismuotoja vastaan. – Työministeriö haluaa työttömät töihin ilman palkkaa, lomia, työterveyshuoltoa ja eläkkeen kertymistä, Lapintie kirjoittaa blogissaan. Lapintien mielestä ilmaistyö on viesti työttömille, että työtä on tehtävä, mutta palkkaa siitä ei ole varaa maksaa. Työja elinkeinoministeriössä mainittuja työvoimapolitiikan palveluita pidetään perusteltuina. Ministeriön vanhemman hallitussihteerin Kirsi Hyttisen mukaan on totta, että työkokeilut ja kuntouttavat toimet johtavat vain harvoin vakituisiin suhteisiin. Tilastollisesti työkokeilut johtivat vuonna 2013 vakituiseen työsuhteeseen vain 12 prosentin todennäköisyydellä. Palveluilla on Hyttisen mukaan kuitenkin myös muita tavoitteita. – Niiden tarkoitus on valmistella työtöntä työelämään. Niiden aikana voi kartoittaa omia uratoiveita ja lisäksi ne ylläpitävät osallistujien työmarkkinakelpoisuutta, Hyttinen luettelee. Parhain vaikuttavuus työvoimapalveluista on vuorotteluvapailla ja oppisopimuskoulutuksilla kunnallisella sektorilla. Molemmat palvelut johtavat työsuhteeseen yli 60 prosentin todennäköisyydellä VARSINAIS-SUOMEN ely-keskuksen alueella tämän vuoden huhtikuussa erilaisten työvoimapalvelujen kohteina oli yli 10 000 henkilöä, joista turkulaisia noin 4 800. Ely-keskuksen analyytikon Juha Pusilan mukaan palvelujen vaikuttavuudessa Varsinais-Suomi pärjää valtakunnallisesti hyvin. Joissain palveluissa VarsinaisSuomi on Pusilan mukaan maan kärkikastissa. Lapintien mielestä hallituksen pitäisi ehdottomasti harkita myös muita työllistymistä edistäviä toimia kuin ilmaistyötä. Hänen mukaansa tällä hetkellä monet yritykset käyttävät työttömiä eräänlaisena ilmaisena varamiespalveluna. Blogissaan Lapintie ehdottaa muun muassa julkisten hankkeiden tukemista, työllistävien yritysten tukemista ja siirtymistä kuuden tunnin työpäiviin, jolloin työtä olisi tarjolla useammille. KOKOOMUKSEN kansanedustaja Ilkka Kanerva kannattaa Lapintien ehdotuksista vain julkisten hankkeiden tukemista. Niitä on Kanervan mukaan käytetty aina suhdanteiden tasaajina. Nytkin Suomessa on käynnissä useita homekoulujen korjauksia ja teiden parantamishankkeita. Yritysten työllistämisen tukemisen Kanerva tyrmää. Hänen mukaansa suomalaisten yritysten pitää huolehtia itse kilpailukyvystään ja pärjätä eurooppalaisilla markkinoilla. Työajan lyhentämisestä ei Kanervan mielestä olisi kuin haittaa. Se vähentäisi hänen mukaansa työajan lisäksi myös tuotantoa ja sitä kautta maan bruttakansantuotetta. Riistoa vai työhön auttamista? Työkokeilut ja kuntoutukset nähdään monenlaisessa valossa TEEMU Honkasen johtaman turkulaisen kamarikuoro Key Ensemblen Cast into the Sea -levy on valittu vuoden 2015 kuorolevyksi. Kyseinen palkinto myönnettiin kuorolle nyt kolmatta kertaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun vuoden kuorolevy -palkinto myönnetään samalle kuorolle kahtena peräkkäisenä vuotena. Key Ensemble voitti taas JANE ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1 120 000 euroa Turun yliopiston hankkeelle Puutiaispankki Suomi. Avustus on myönnetty kolmeksi vuodeksi. Hanke jatkaa Turun yliopistossa aikaisemmin aloitettua puutiaisten esiintymisen sekä puutiaisten kantamien tautien kartoitusta. Viime keväänä käynnistettiin puutiaisia koskeva kansalaiskeräys, jonka tuloksena Turun yliopiston puutiaispankkiin saatiin yli 20 000 puutiaisyksilöä. Puutiaispankki muodostaa arvokkaan aineiston sekä lääketieteelliselle että ekologiselle tutkimukselle. Punkkitutkijoille yli miljoona Akatemiatalon julkisivu saa odottaa remonttia vielä vuosia.
3 Lauantai 11. kesäkuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS SWAN-PURJEVENEIDEN 50-vuotisjuhlaregattaan ilmoittautui jo sadas SwanveneTurussa ja sen saaristossa 27.–31. heinäkuuta purjehdittavaan regattaan on tulossa venekuntia Suomen lisäksi Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Saksasta, Belgiasta, Hollannista, Iso-Britanniasta ja Sveitsistä. Nautorin valmistamasta hieman yli 2 000 Swanista vain muutama kymmenen on uutena jäänyt Suomeen. Tällä hetkellä maassamme on hieman yli sata Swania. Jo sata Swania regatassa TOIMITTAJAN työssä törmää tuon tuosta viranomaisten päällekkäisyysongelmaan. Kyseessä ovat tilanteet, joissa eri viranomaisilla on osittain päällekkäistä toimivaltaa. Yhtäältä se tarkoittaa sitä, että kun yksi viranomainen lausuu asiasta jotakin, voi toinen viranomainen lausua siitä jotakin ihan muuta. Toisaalta tulee tilanteita, jossa viranomaisten mahdolliset laiminlyönnit nousevat tikunnokkaan. Silloin ei kukaan halua lausua asiasta yhtään mitään ja kuuma pökäle lentää kädestä toiseen, kunnes lopulta osuu jonkun tuulettimeen. Niin käy ennemmin tai myöhemmin. Julkisen sektorin rajuin laihdutuskuuri on vasta tulossa. Virkamiesten lomien ja palkkojen sijaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota päällekkäisten velvollisuuksien karsimiseen. Se vasta kalliiksi tuleekin, kuin kolme eri viranomaista tutkii vuorollaan samaa asiaa. Velvollisuuksien parempi yksilöiminen selventäisi myös vastuukysymyksiä. Kun pökälettä ei voi heittää mihinkään, on se siivottava itse. Hallintohimmelien purkaminen ja vähimmillä oljilla uudelleen kokoaminen on kuitenkin tarkkaa puuhaa. Kun lääninhallitukset lakkautettiin ja korvattiin aluehallintovirastoilla ja elykeskuksilla vuoden 2010 alussa, jäi niiden väliin kuolleita kulmia, joiden taa ei nähnytkään enää kukaan. Käytäntö korjaa ongelmat, mutta aikaa voi kulua vuosia. Myös äärimmäisen tiukoissa vastuualuerajauksissa on ongelmansa. Jos toimittaja sattuu kysymään vaikkapa muurahaistutkijalta jotakin triviaalia koppakuoriaisista, saa usein vastaukseksi kehotuksen kääntyä koppakuoriaistutkijan puoleen. Kollegan tontille ei haluta astua, koska kollegakin pitäytyy vastavuoroisesti omalla tontillaan. Maallikkona näitä kunniakysymyksiä on joskus hankala ymmärtää. TEEMU P. PELTOLA Eroon päällekkäisyyksistä Työttömyysjakso katkeaa työkokeilulla, mutta se ei johda läheskään aina työpaikkaan. Riitta Salmi
Lauantai 11. kesäkuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 11. kesäkuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 11. kesäkuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA LUONNONVARAKESKUKSEN Arboretum Yltöisissä eli puulajipuistossa Piikkiössä vietetään alppiruusupäivää torstaina 16. kesäkuuta. Opastettuja kierroksia järjestetään tasatunnein kello 15–19. Tutustuminen arboretumiin oppaan avustuksella maksaa 5 euroa. Arboretumiin voi tutustua myös omin päin aamusta alkaen. Valittavana on koko alueen läpi kulkeva 1,2 kilometri reitti tai puolikas matka. Alppiruusujen lumoa Piikkiössä –TYYLINI muuttuu aina vähän mielialan ja tilanteen mukaan. Tykkään klassisista ja kestävistä vaatteista. En käytä viime hetken trendihaihatusvaatteita, kertoo Inari Sandell, 24. Sandell hyödyntääkin paljon kirpputoreja. – Farkut ovat Berliinistä secondhandkaupasta, hattu taas ketjuliikkeestä. Sandaalit olen jostain ostanut uusina. Kassi kiilteli Saksassa katukaupassa silmääni. Hattuja Sandell ei usein käytä. – Talvella käytän kyllä baskeria. Se on ironista, koska olen kuvataiteilija. Palan helposti, joten kesällä haluan suojautua auringolta. Se on ehkä enemmän käytännöllisyyskuin imagojuttu. Sandell ei välitä merkeistä. – Jos vaate on jotain merkkiä, on ainakin parempi ettei se näy. Minulle pitäisi ennemmin maksaa siitä, että kuljen merkin kanssa kuin toisinpäin. Merkitöntä secondhandia Puutarhanhoidon suosio kasvaa. Syyhyääkö sinun multasormesi lainkaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Kaveri on ihan pohjalla! KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. ILKKA LAPPI IPANAMONOLOGI NOSTALGINEN TURKU Leila Brander HEIKKI MÖTTÖNEN KAUPUNKI lahjoitti Brahenkadun ja myöhemmin syntyneen Tuureporinkadun kulmalta vuonna 1902 siihen aikaan arvottoman tontin, johon Turun juutalaiset saivat rakentaa oman synagogansa. Tositoimiin ryhdyttiin vasta vajaa kymmenen vuotta myöhemmin. Rakennuksen suunnittelijaksi seuloutui kaupungin arkkitehti Johan Eskil Hindersson, jonka työnjälki vihittiin käyttöön toukokuussa 1912. Synagoga nousi suurten lainojen sekä lahjoitusten turvin. Rakennus on muurattu tiilistä, joiden päällä on rappaus. Alun perin rakennuksen piti olla puuta, mutta kun Helsingissä käytettiin kiveä, ei Turussakaan tyydytty heikompaan materiaaliin. Huomiota herättävän rakennuksen kruunaa sen katon kupoli. Tontti sai toisen rakennuksen 1950-luvulla, kun Dmitri Pantzopouloksen suunnittelema seurakuntatalo nousi synagogan viereen. Sittemmin rapistunutta seurakuntataloa uhkaa purku ja tilalle kaavaillaan juutalaisen seurakunnan aloitteesta uutta kerrostaloa. Synagoga sen sijaan kuuluu ansaitusti kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden suojelukohteiden listalle. Synagoga oli pitkään tuon seudun ensimmäinen uusi rakennus sitten Turun palon. Tuureporin kallioiden kivitalot nousivat viereen vasta 1920-luvun puolella. SUOMESSA oli voimassa vielä Venäjän vallan alla vanha asetus, jonka mukaan juutalaiset saivat asua Suomessa vain Turun, Helsingin ja Viipurin kaupungeissa. Tästä syystä nykyisen Suomen ainoat synagogat sijaitsevat edelleen Turussa ja Helsingissä. Viipurin synagoga tuhoutui talvisodan pommituksissa. Tämä rasistinen asumispaikkaan liittyvä asetus oli niin pikkutarkka, että esimerkiksi Aninkaisten tullin tuntumassa asuneet juutalaiset häädettiin kaupungin pohjoispuolelle, mutta Turun alueen rajojen sisäpuolelle. Syynä oli se, että Raunistulan taajaväkinen yhdyskunta kuului tuolloin vielä Maarian pitäjään, eikä siis Turkuun. Turun nykyisellä keskusta-alueella juutalaiset asuivat pääasiassa Läntisellä Pitkälläkadulla ja sen ympäristössä. Synagogan sijainti oli siis varsin loogisessa paikassa tätä taustaa vasten. Juutalaissuvut pitivät lähialueilla yllä muun muassa omia basaarejaan, jossa myytiin esimerkiksi vaatteita, mutta myös muita käyttötavaroita. Ennen kuin Turun synagoga valmistui, piti Turun juutalainen seurakunta jumalanpalveluksiaan ja muita kirkollisia menojaan muun muassa Turun linnassa. Suomen toinen synagoga Tsaarinvallan aikana juutalaiset saivat asua vain Turussa, Helsingissä tai Viipurissa Brahenkadun ja Tuureporinkadun kulmassa sijaitseva synagoga rakennettiin aikanaan arvottomaksi katsotulle tontille. Samaa ei voida sanoa nyt. TS-arkisto Inari Sandell, Aurakatu. Oona Karhunen INNOKAS jalkapallon harrastaja 7-vuotias Taika Taivalkoski oli pallotyttönä, kun Maskun Palloseuran naiset kohtasivat Liedon Pallon. Kuinka kauan olet ollut pallotyttönä? – Tämä on nyt ensimmäinen kerta. Millaista on tähän mennessä ollut? – Kivaa. Mitä pallotytön hommaan kuuluu? – Saatamme pelaajat kentälle ottelun alussa. Sitten haemme palloja, kun ne menevät rajoista yli. Pääsimme myös tapaamaan naisten joukkuetta ennen peliä. Se oli jännää ja hauskaa. Mikä on hauskinta pallotytön hommassa? – Kivointa on se pallojen hakeminen ja se, että pääsee katsomaan peliä paljon lähempää kuin katsomosta käsin. Aiotko seurata tänä kesänä jalkapallon EM-kisoja? – Joo. Meinataan katsoa niitä iskän kanssa. Mikä on suosikkijoukkueesi? – Ei mulla oikein suosikkijoukkuetta ole. Aion kannustaa jotain Suomen lähimaata, kun ei Suomi ole mukana. Varmaan Ruotsia kannustan. Christiano Ronaldosta tykkään pelaajana, mutta en aio kannustaa Portugalin joukkuetta. Ruotsia kannattava Maskun pallotyttö ta palallojen että e– Ei joukk taa j kun Varm Ch k
7 Lauantai 11. kesäkuuta 2016 AAMUSET Pienetkin uutiset, läheisesti ja paikallisesti aamuset.?
ILKKA LAPPI TPS:N jalkapallojoukkueen viimeaikaiset otteet kentällä ovat vaikean alkukauden jälkeen ottaneet harppauksen eteenpäin. Tammisaaressa sunnuntaina pelaavan Palloseuran kolmen edellisen ottelun maaliero on komeasti 11-2. Kolmen pisteen voittojen myötä TPS on noussut pikavauhtia jumbosijoilta tasaisen Ykkösen keskikastiin. Voitto sunnuntaina nostaisi TPS jälleen askeleen lähemmäs Ykkösen kärkitaistelua. Viime peleissä TPS on saanut suljettua kentän ulkopuolella jatkuvan härdellin keskiön ulkopuolelle. Vierasvoitto Oulussa oli hieman onnekas, mutta kotikentällä Jazzia ja JJK:ta vastaan TPS on esiintynyt isännän ottein. Varsinkin Jazz-peli oli ehjä kokonaisuus kotijoukkueelta. JJK:ta vastaan peli ei ollut yhtä hyvin paketissa, mutta tehokkuus erityisesti erikoistilanteissa oli kohdallaan. VIIME otteluissa ratkaisijoita on löytynyt laajalta rintamalta. Jazzia vastaan ikitaistelija Riku Sjöroos teki kaksi maalia, Oulun päällään upottanut Mikko Hyyrynen jatkoi tehokasta kesäkuutaan iskemällä hattutempun JJK:ta vastaan ja viime otteluissa yksittäisinä maalintekijöinä ovat kunnostautuneet muun muassa Niklas Friberg, Sami Rähmönen ja Ilari Mettälä. Onnistumisia on tullut laajalla rintamalla, eikä hetkeäkään liian aikaisin. Paikkoja oli alkukaudellakin, mutta välillä tuntui, että mikään ei uppoa. 8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 11. kesäkuuta 2016 BOX lacrossen SM-sarjan toinen osaturnaus pelataan tänä viikonloppuna Vaasassa. Kahden päivän aikana jokainen joukkue pelaa neljä peliä. Ensimmäisen osaturnauksen jälkeen turkulaisseurat pitävät komentoa. Titans johtaa SM-sarjaa ja LTU on toisena. Kahdesta osaturnauksesta koostuvan runkosarjan jälkeen SMsarjan välierät ja finaalit pelataan runkosarjan neljän parhaan kesken 9.–10. heinäkuuta. Turkulaiset dominoivat boxia LUPAAVA alppihiihtäjä Juho Dahl (kuvassa) löi sukset naulaan viime kauden jälkeen, vaikka oli hyvää vauhtia tekemässä läpimurtoa kohti maailman eliittiä. Urheilijan arki vaihtuu opiskelijaelämään, kun lääketieteellinen tiedekunta kutsuu. Dahl on vain yksi esimerkki. Vuosi kerrallaan urheillut nuori lupaus joutuu koko ajan puntaroimaan uransa rahoittamista. Sponsoritulot ovat tiukassa ja pitkä tie kuljettav ennen kuin palkintorahoilla pääsee juhlimaan. Yleensä Suomessa valtio tukee siinä vaiheessa, kun on jo menestytty, jos silloinkaan. Tuskin kukaan voi syyttää nuorta ihmistä, jos haluaa elämäänsä varmuutta urheilijan arkea enemmän. Jos nuori urheilija haluaa kiivetä lajissaan maailman huipulle, pelkkä intohimo ja omistautuminen ei riitä. Jollain puhelinlasku ja ruokakaupan laskukin pitää saada kuitattua. Usein nuoren urheilijan ura vaatii panostuksia taustajoukoilta. Seiväshyppääjä Wilma Murto on laskenut vanhempiensa laittaneen seiväshyppyyn vuosittain viisinumeroisen summan rahaa. Monen nuoren urheilijan ura tyssää siihen, ettei harrastaminen ole taloudellisesti mahdollista. Monissa maissa myös valtio tukee aivan eri tavalla urheilijoita. Jos esimerkiksi olympialaisissa suomalaisurheilijat eivät menesty, kannattaa miettiä millaiset edellytykset lajissa menestyvillä urheilijoilla on verrattuna suomalaisiin. ILKKA LAPPI Intohimo ei riitä Mikä maa vie EM-kultaa Ranskassa? Mitä odotat kisoilta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI Oikeaan suuntaan matkalla TPS:n pelaaminen löytämässä oikeat uomat Mikko Hyyrynen (vas.) on iskenyt alkukaudella TPS:lle tärkeitä maaleja. Clas-Olav Slotte Kesän saavuttua vanha sotaratsu Mikko Hyyrynen on jälleen osoittanut olevansa kuin viini. Viime kaudella Hyyrynen osui kuusi kertaa. Nyt seitsemästä ottelusta kasassa on jo viisi maalia. Hyyrysen pelaamisessa onnistumisten ohella on ollut upeaa seurata miehen työntekoa. Hän auttaa keskikenttää paljon ja pystyy hyökkäyssuuntaan olemaan rauhoittava ja peliä kontrolloiva pelaaja. Vaikka Hyyrysellä on ikää jo 38 vuotta, on hänen läsnäolonsa kentällä joukkueelle äärimmäisen tärkeää. YKSI TPS:n viime kauden hyvien otteiden avaimia oli keskikentän keskustassa raataneiden Santeri Peltolan ja Niklas Blomqvistin panos Palloseuralle. Keskikentän keskustan ongelmat ovat myös olleet osasyy alkukauden ongelmiin. Peltola on loukkaantuneena ja Blomqvist on armeijakiireiden vuoksi tippunut avauskokoonpanon ulkopuolelle. Taustalta on löytynyt uusia miehiä paikkaamaan. Viime otteluissa keskikentän keskustaan on vakiintunut kaksikoksi Jonni Peräaho ja Abukar Mohamed. Kaksikon työnjako muistuttaa pitkälti Peltolan ja Blomqvistin vastaavaa. Kun toinen tukee hyökkäystä, toinen jää hieman alemmaksi varmistamaan ja roolit myös vaihtuvat tarpeen vaatiessa. Kun kautta on 20 kierrosta jäljellä, TPS:n osakkeet kentällä näyttävät vaihteeksi olevan nousussa. Lokakuuhun mennessä Palloseura ehtii vielä vaikka minne.
9 Lauantai 11. kesäkuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 11. kesäkuuta 2016 AAMUSET 10 Naantali TUULA ISTALA NAANTALIN Musiikkijuhlat käynnistyi alkuviikosta. Festivaali järjestetään jo 37:nnen kerran. Iltakonsertit pidetään Naantalin kirkossa, muut tapahtumat eri puolilla kaupunkia. Osa konserteista myytiin loppuun jo ennen tapahtuman alkua. Näitä olivat esimerkiksi Sinfonia Lahden konsertti, jonka johti torstaina Okko Kamu. Tämä oli hänen viimeinen konserttinsa orkesterin ylikapellimestarina. Loppuunmyyty on myös Ralf Gothónin juhlavuoden konsertti sekä Iiro Rantalan ja Jukka Perkon konsertti, samoin Kultarannassa järjestettävä konsertti. Kultarannassa on saatu järjestää konsertti aina Urho Kekkosen presidenttikaudesta lähtien. Festivaali kestää kesäkuun 18:een päivään saakka. Konsertteja ulkomaisine ja kotimaisine huippuesiintyjineen on 33. Festivaalin taiteellinen johtaja on sellisti Arto Noras. PUOLALAISTA Sinfonietta Cracoviaa pidetään yhtenä Euroopan maineikkaimmista orkestereista. Torstaina 16. päivä kuullaan muun muassa kansainvälisen Tšaikovskikilpailun 1986 voittaneen pianisti Barry Douglasin tulkitsemana Beethovenin pianokonsertto nro 2. Perjantaina 17. päivä Sinfonietta Cracovia soittaa säveltäjä Krzysztof Pendereckin johdolla muun muassa selloja klarinettiversion Pendereckin alttoviulukonsertosta. Klarinettiversion solistina kuullaan Michel Lethieciä. Tämä kuullaan ensimmäistä kertaa Naantalissa. Selloversion solistina on Arto Noras. Ralf Gothóni ja Jorma Hynninen jättävät jäähyväiset yhteistyölleen yhteiskonsertissa. Gothónin ja baritoni Hynnisen vuosien yhteistyö huipentuu lauantaina 11.6. Naantalin kirkossa Franz Schubertin laulusarjaan Winterreise. Tämä konsertti kuullaan ainoastaan Naantalissa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. GOTHÓNIN 70-vuotisjuhlakonsertin solisteina kuullaan muun muassa sopraano Soile Isokoskea ja baritoni Jaakko Kortekangasta. Sunnuntaina 12.6. Naantalin Musiikkijuhlilla esiintyy tenori Topi Lehtipuu, joka aloitti Helsingin Juhlaviikkojen taiteellisena johtajana. Varjosta aurinkoon -konsertissa keskiviikkona 15.6. esiintyvät käyrätorvitaiteilija Radovan Vlatkovi ? ja huilisti Patric Gallois sekä kitaristi Ismo Eskelinen. Tänä kesänä Naantalin Musiikkijuhlilla nautitaan myös tanssista. Marjo Kuuselan koreografioima esitys Kirkkopuistossa on kaikille avoin. Jazzmiehet, saksofonisti Jukka Perko ja pianisti Iiro Rantala, esiintyvät Raision kirkon yökonsertissa maanantaina 13.6. Musiikkijuhlat tekee myös laivamatkan Ahvenanmaalle ja järjestää Vallis Gratiae -akatemian lahjakkaille nuorille jousisoittajille. Jäähyväisiä ja ensiesityksiä Ralf Gothónin ja Jorma Hynnisen yhteistyölle hyvästit Naantalin musiikkijuhlilla Kapellimestari Ralf Gothóni juhlii tänä vuonna Naantalissa 70-vuotiskonsertissaan. Lennart Holmberg
11 Lauantai 11. kesäkuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 11. kesäkuuta 2016 AAMUSET 12 Matkailu&retkeily TUULA ISTALA LOUHISAAREN kartanon puistossa Askaisissa on tänä kesänä uutta nähtävää, kun siellä avataan 1700-luvulla eläneen tiedemiehen Pehr Kalmin ihanteiden mukainen hyötypuutarha. Kehittäjänsä nimen mukaisesti kalmilainen puutarha on hyötypuutarha, mutta sen tulee olla myös esteettisesti miellyttävä ja symmetrisesti rakennettu. Vielä toukokuun viimeisinä päivinä Louhisaaressa viimeisteltiin puutarhaa kuumeisesti museopuutarhuri, filosofian maisteri Aaja Peuran johdolla Kalmin parhaiden periaatteiden mukaisesti. Peura on valvonut paitsi suunnittelun toteuttamista, myös vastannut kasvien siirrosta Pukkilan kartanosta Kaarinasta Askaisiin. Vaikka Peura kuulostaa kiireiseltä, hän kuulostaa myös hyväntuuliselta, sillä kaikki on sujunut onnekkaasti ja suunnitellusti. Kalmilaiseen traditioon kuuluu, että kaikki kasvatettava on hyödynnettävissä ravinnoksi tai lääkeaineiksi, koristeellisuudesta ja kauneudesta tinkimättä. Tarkoitusta palvelee symmetrinen ja säännönmukainen sijoittelu. MANNERHEIMIEN Louhisaaressa on ollut aikoinaan omakin hyötypuutarha, ja uusi tulee kutakuinkin samaan paikkaan. Alkuperäisestä Louhisaaren puutarhasta tunnetaan erityisesti kirsikkaja omenapuut. Koska museotoimintaa, säästösyistäpä hyvinkin, ei Pukkilassa enää ole, siirrolla turvataan vanhan lajiston säilyminen. Peuran mukaan muita sopivia kartanokohteita ei Pukkilan lähistöllä olekaan. – Siirrettyjä kasveja on tällä hetkellä noin 90, joten työ on kokonaisuutena aikamoisen monimutkainen prosessi logistisine ongelmineen, ohjeistuksineen ja mittasuhteineen, Peura kuvailee. Puutarha avattiin virallisesti kesäkuun alussa, mutta kukoistavimmillaan Peura kertoo sen olevan heinäkuussa. Lajikkeita Peura ei mielellään mainosta aivan kasveja suojellakseen. Kun Kalm aikanaan istutti uusiakin lajikkeita, siitä opittiin, mitä Suomen oloissakin voi kasvattaa ulkona. Pehr Kalm oli turkulainen, kansainvälisestikin tunnettu tiedemies, mutta ei kasvibiologi vaan Turun Akatemian ensimmäinen talousopin professori. KASVIEN siirtäminen ja hyötypuutarhan perustaminen Louhisaareen on monen tahon yhteistyön tulos. Hanke on Museoviraston alainen ja Senaatti-kiinteistöt vastaa toteutuksesta. Käytännössä kenttätasolla virastoja edustaa Aaja Peura. Asialla on myös Luke eli Luonnonvarakeskus ja Maaseutuopisto Livia. Kokonaisuus on kutakuinkin valmis, kunhan marsalkka Mannerheimin lapsuuden leikkimökki kunnostetaan ja siirretään hyötypuutarhan läheisyyteen vielä tämän kesän aikana. Kalmilainen puutarhaperinne jatkuu Louhisaaren uusin nähtävyys on vehreimmillään heinäkuussa Kalmilaisen puutarhan ideana on, että kaikki kasvava on jollakin tavalla hyödynnettävissä. Louhisaaren kartanossa oli hyötypuutarha jo Mannerheimien aikaan. Camilla Adolfsson
13 Lauantai 11. kesäkuuta 2016 AAMUSET Matkailu&retkeily
14 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 11. kesäkuuta 2016 KUVATAITEILIJA Iiu Susirajan näyttely Voin hyvin, kiitos pohtii teostensa kautta löytämistä ja menettämistä. Susiraja on kuvataiteilija, joka työskentelee valokuvan, liikkuvan kuvan, installaation ja piirtämisen parissa. Susirajan itsensä likoon laittavat kuvat naurattavat ja luovat näyttelytilaan jopa huvituksen ilmapiirin. Voin hyvin, kiitos on avoinna valokuvakeskus Perissä 3. heinäkuuta saakka. Itsensä likoon laittavaa taidetta SUOMALAINEN punk on 2010-luvulla voinut hyvin. Yksi syy hyvinvointiin on ollut Nyrkkitappelu, jonka levyt ovat olleet kovaa valuuttaa. Varsinkin debyytti Bangkok Shocks, Saigon Shakes, Nyrkkitappelu Rocks oli yksi viime vuosien hienoimmista kotimaisista punklevyistä. Ja olihan kakkoslevylläkin Haluan olla rocktähti ja saada paljon naisia sellaiset helmet kuin Mun äiti synnytti mut tänne laittaan paikat paskaksi ja Tekis mieli ryöstää Siwa. Sanottavaa Nyrkkitappelulla tuntuu kolmannella levylläänkin Mitä saisi olla? edelleen olevan. Se on hyvä. Sävellyspuolella Nyrkkitappelu tuntuu kuitenkin menneen hiukan liian matalan yli. Vaikka tarttuvan ja särmikkään punkbiisin tekeminen on kuulemma helppoa, ei se sitä näköjään ole. Levyn biisit eivät ole sellaisia korvamatoja kuin Nyrkkitappelun uran toistaiseksi hienoimmat hetket. Mitä saisi olla? on punkkia, jota kuuntelee sinänsä mielellään, mutta erityisen pakottavaa uudelleen kuuntelemisen tarvetta biisit eivät synnytä. Sellaisia biisejä olisi Nyrkkitappelulta ollut lupa odottaa. Kenelle: Suomipunkin aakkoset hallitsevalle. Arvio: Tekstit toimivat, musiikki jättää toivomisen varaa. ILKKA LAPPI Lyriikkaan ripustautuen Mikä on sinun mielestäsi paras urheilujoukkueen kannatuslaulu? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI TURKULAINEN coverduo Badfellas duo, Jarno Hiltunen ja Arska Toivonen, elää tähänastisen taipaleensa kiireisintä aikaa. Keikkakalenteri on täyttynyt pitkälle loppuvuoteen ja energiastaan tunnettu kaksikko kiertää ahkerasti baareja ja terasseja ympäri maata. – Uran kiireisintä kesää vietetään. Käytännössä joka viikonloppu soitetaan jossain ja jonkun verran on viikollakin keikkoja tiedossa, kertoo duon lyömäsoittaja Arska Toivonen. Vaikka duon ohjelmisto on rakentunut toistaiseksi muun muassa rockklassikoista ja folk-punkista, duo on siirtymässä myös oman materiaalin tekemiseen. – Olisi tavallaan sääli jämähtää vain covereihin, kun omaakin musiikkia koko ajan tehdään. Biisit olen aina kirjoittanut akustisen kitaran kanssa, joten tekeminen ei muutu kauheasti. Folkpunk ja kantri ovat omankin materiaalin ohjenuoria, kertoo myös Shades of Nowheren biiseistä aiemmin vastuun kantanut laulaja-kitaristi Hiltunen. KIIRETTÄ piisaa syksymmällä myös cover-rintamalla. Syksyllä Badfellas kiertää syyskuusta marraskuuhun Irwin Goodman -tribuuttiprojektin merkeissä soittaen Goodmanin musiikkia. – Tarkoitus on boostata Irwin covereita, jonka jälkeen se jää osaksi Bad New Music -ohjelmatoimistomme repertuaaria. Eli duon voi tilata tavalliselle keikalle tai sitten Irwinkeikalle, Jarno Hiltunen sanoo. Irwin on Badfellasille läpikotaisin tuttu. Koiransa Irwiniksi nimennyt Hiltunen tutustui jo pikkupoikana isänsä kautta Goodmanin tuotantoon. – Isäni on Suomen kovimpia Irwin-faneja. Ei ollut kuitenkaan mitään kynnystä alkaa soittaa niitä biisejä omalla tyylillä, Hiltunen sanoo. Badfellasin keikoilla onkin viime vuosina tasaisesti kuultu joitakin Irwinin biisejä. – Idea täysiveriseen tribuuttiin oikeastaan lähti keikkapaikoista. Pari keikkapaikkaa kyseli meiltä, että miksemme soittaisi kokonaista iltaa Irwinin biisejä. Aika vähän Irwinin biisejä kuitenkaan livenä soitetaan. Usein livenä biiseistä kuulee vain paria tutuinta, Hiltunen kertoo. SYKSYLLÄ on edessä myös uudenlainen haaste. Parhaillaan Badfellas tekee uutta kannatuslaulua Tuton Mestis-joukkueelle. Biisi saa ensi-iltansa, kun Mestis-kausi pyörähtää käyntiin syyskuun puolivälissä. – Biisin sävellys on ollut vuoden verran valmiina, mutta siihen ei oikein löytynyt sopivaa tekstiä. Mutta kannatuslaulun teksti siihen sitten istui. Oli hauskaa vaihtelua tehdä suomeksi biisiin teksti. Olen tehnyt suomeksikin biisejä, mutta edellisestä kerrasta aika kauan aikaa, Hiltunen toteaa. – Tarkoitus on tehdä akustistyyppinen, mutta kuitenkin iskevä biisi, joka on helppo omaksua, hän luonnehtii. Kesä kuluu keikkaillen Badfellas aloittaa syksyn Irwinillä ja Tuton uudella kannatuslaululla Badfellas Duon Arska Toivonen ja Jarno Hiltunen sonnustautuvat syksyllä suuren suomalaisen viihdyttäjän saappaisiin. Juha Kurri
15 Lauantai 11. kesäkuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 11. kesäkuuta 2016 AAMUSET 16
17 Lauantai 11. kesäkuuta 2016 AAMUSET ASIANAJAJAT KODIN ELEKTRONIIKKA VAPAA-AIKA PESULAPALVELUT VAPAAEHTOISTOIMINTA TILITOIMISTO HUOLTOPALVELUT RAKENTAMINEN TERVEYSPALVELUT AUTOALAN PALVELUT PALVELEVAT PAIKALLISET
Lauantai 11. kesäkuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide Tack… …nej tack! VIROLAINEN Raimo Kulli otti voiton Ahvenistolla ’Porsche GT3 Cup Challengessa. Arvaahan sen, millaisilla otsikoilla iltapäivälehdet revittelivät, mutta sehän ei Kullia haittaa. Kulkee ylpeänä ja pystypäin. TUOREIMPIEN sammakkoprofessorien tulkintojen mukaan loppukesästä on tulossa erityisen lämmin. Tämähän sopii. Alkukesäksi onkin muita suunnitelmia kuin ulkoilu, kunhan Ranskan suunnalla jalkapalloilijoilla riittää lämpöä. TUOREIMMAT puoluekannatusgallupit ovat saaneet muutamat poliitikot jo unelmoimaan seuraavien eduskuntavaalien voitosta. Jäitä housuun! Tässä ehtii vielä monet puoluejohtajat vaihtua ja monet vedet virrata Aurajoessa, ennen kuin äänestyspäivä koittaa. SALOMO tuli ja pyöritti Suomea. Turku säästyi pahimmalta kesämyrskyltä. Muualle iski pahemmin. Suomalaiseen mielenlaatuun olisi sopinut paremmin vähän kaikkia kiusaten. MITÄ mieltä olette uuden Tuntemattoman sotilaan näyttelijävalinnoista? ANDERSSON: Yksi tuttuni Facebookissa kommentoi hyvin, että on ihan hyvä käsitellä Suomen historian vaikeita asioita uudelleen, mutta hän olisi toivonut näyttelijäkaartiin sen ikäisiä näyttelijöitä kuin sotaan joutuneet aikanaan olivat. Se olisi tuonut paremmin esiin sodan raadollisuutta. PERHEENTUPA: Edellisessä versiossahan näyttelijäkaartia yritettiin vähän nuorentaa verrattuna alkuperäiseen. Onhan mukana vähän vanhempiakin rooleja kuten Rokka, mutta olisi hyvä, että rooleihin uskallettaisiin ottaa tuntemattomiakin näyttelijöitä. Lammi isoista rooleista jätettiin vielä nimeämättä. LA: Tällä kertaa ainakin oli mietitty lipputuloja, kun näyttelijäkaartia katsoo. CP: Jos Jasper Pääkkönen otetaan Lammin rooliin, niin ehkä en mene katsomaan. LA: Olisi ollut hauska idea ottaa nuoria tuntemattomia tai sitten harrastajanäyttelijäpohjaltakin olisi voinut ottaa nuoria kundeja. Se olisi voinut olla sellainen kulttuuriteko, joka olisi tuonut tarinaankin jotain uutta. CP: Jännä nähdä, kuinka uusiksi tarinaa uskalletaan tehdä vai toistuuko siinä samat kohtaukset samassa järjestyksessä saman mittaisina. Tehdäänkö se niin kuin Koivusalon Täällä pohjantähden alla, johon oli ympätty kaikki samat kohtaukset samalla tavalla kuvattuna, mikä oli huono suoritus. LA: Ohjaajallehan tuollainen projekti on varmaan aika haastava senkin takia, että helposti käy niin, ettei kukaan ole tyytyväinen. CP: Toisaalta siinäkin on riskinsä, jos alettaisiin tekemään täysin toisista lähtökohdista. Varsinkin, kun tämä on tällainen Suomi 100 vuotta -juttu. Ehkä ohjaajakin tietää, ettei kannata hirveästi irrotella. LA: Juhlavuoteen liittyen minua on pitkään ärsyttänyt se, että Suomen historia ikään kuin alkaa talvisodasta, vaikka sitä ennenkin tapahtui paljon mielenkiintoista. DEBATTI DEBATTI CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja (vas.) ja valtuustoryhmän pomo Turussa. Kenttäharmaa VS Punavihreä VENÄLÄISEN poliitikon kerrotaan tokaisseen amerikkalaiselle kollegalleen.” Meillä Venäjällä tiedetään jo ennen vaaleja kuka tulee valituksi presidentiksi mutta teillä ei aina vaalien jälkeenkään?”. Toriparkin vuokrauspäätöksessä sekä muissa siihen liittyvissä päätöksissä on etukäteen tiedetty lopputulos. Jo edesmennyt paikallinen kokoomusjohtaja opetti, että ”kokoukseen ei pidä ryhtyä, jos ei etukäteen tiedä mitä tulee päätökseksi”. Kestävä viisaus. ”Toriparkkiolympialaisissa” käytettiin dopingia: lobbausta, suostuttelua, lahjontaa, lounaita, lupauksia, paljon muuta – ja loikkaus. Ja voitto aina niukalla enemmistöllä. Ei siitä koe mielihyvää, jos lunttauksella menestyy. Yhteisiä asioita seuraavat ovat saaneet käsityksen päättämättömyydestä. Sitäkin on. Päätöksenteossa tarvitaan myös selkeää ja laajaa oppositiota. Rahaväkeä on politiikassa kylliksi. Joillakin on vielä kanttia toimia moraalin majakkana. Turku on sitä, mitä kukin haluaa avaimenreiästään nähdä. Naapurikaupungeista se usein on silkkaa kateutta. Sunnuntain 29.5. Helsingin Sanomissa esimerkiksi luki: ”…Turussa, jossa liike-elämä on perinteisesti pyrkinyt vaikuttamaan poliitikkoihin”. Jos susien ulvontaa ei kestä, niin parempi jäädä kieseistä. Rehti ja täydellinen julkisuus on terveen kunnallispolitiikan ensimmäinen edellytys. Me Turun perussuomalaiset uskomme, että rehellisyys perii maan. MIKAEL MIIKKOLA (PS.), KAUPUNGINVALTUUTETTU Poliittista dopingia NYT, kun pyöräilijät Turussa pääsevät taas terrorisoimaan jalankulkijoita ajamalla jalkakäytävillä poliisien puuttumatta lainkaan asiaan, sama jokavuotinen parkuminen alkaa taas: ”Emme halua ajaa autojen seassa ajoradalla, vaan olemme pakotettuja ajamaan jalankulkijoiden, lastenvaunujen ja koirien seassa jalkakäytävillä”. Tämä siksi, että ei ole tehty juuri heille sopivaa polkupyöräverkostoa Turkuun. Kun sitten kehtaa huomauttaa heille heidän virheistään, saa osakseen haistattelua, keskisormen näyttöä ja jopa uhkailua, joka täyttää rikoksen rajan. He vetoavat siihen, että esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa ”kaikki ajavat pyörillä ja pyörätieverkosto on ihanteellinen”. Onnistuu varmaan näissä lilliputtimaissa, joissa väkiluku on kuitenkin suuri pinta-alaan nähden. Lehtikuvien perusteella nämä idolit eivät näytä käyttävän yhdeksänkymmentäprosenttisesti kypäriäkään. Samaten, sijoittakaa Tanska ja Hollanti kartalle. Talvipyöräily onnistuu varmasti helpommin siellä kuin täällä napapiirin tuntumassa. LÄIKKYY YLI Pyöräilijät terrorisoivat jalankulkijaa
19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 11. kesäkuuta 2016 KOLUMNI Hoitokodin hinnasto Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T RAILI Meltovaara jatkaa populistiseen tyyliinsä (Aamuset 8.6.) turvapaikanhakijoiden syyllistämistä. Hänen kirjoituksensa sisältää useita virheitä. Turvapaikanhakijat eivät pääse automaattisesti sosiaaliturvan piiriin. He saavat vastaanottorahaa, jonka suuruus vaihtelee noin 90 euron ja 300 euron välillä, riippuen perheen koosta ja siitä, saavatko he aterian vastaanottokeskuksesta. Usein tämä rahasumma ei edes riitä välttämättömiin puhelinja bussimaksuihin. He pääsevät suomalaisen sosiaaliturvan pariin vasta kun he saavat pysyvän oleskeluluvan Suomessa. Toinen väittämä, että turvapaikanhakijat saavat ilmaisen hammashoidon, ei pidä myöskään paikkaansa. He saavat vain välttämättömän perushoidon, johon kuuluu terveys-ja hammastarkastus. He eivät saa mitään kalliita hammashoitoja. Miksi Meltovaara vertaa aina vanhustenhoitoa ja turvapaikanhakijoita keskenään? Olen ollut vanhainkodissa töissä, vaihtanut vaippoja ja syöttänyt ja kylvettänyt vanhuksia. Valitettavasti ulkoilulle ei jäänyt aikaa. Tiedän miten raskasta ja vaativaa vanhustenhoito on. Perussuomalaiset ovat mukana hallituksessa, miksi he leikkaavat eniten kaikkein heikommassa asemassa olevilta? On hallituksen harjoittaman politiikan syytä, että tuloerot kasvavat ja ihmiset joutuvat jonottamaan leipäjonoissa. Perussuomalaiset ovat unohtaneet köyhät ja työttömät, vaikka he ennen eduskuntavaaleja lupasivat huolehtia heistä. Onneksi Suomessa on niitä, jotka haluavat auttaa turvapaikanhakijoita. Siitä kertoo suuri vapaaehtoisten määrä esim. SPR:n vastaanottokeskuksissa. Myös eräät kunnat eivät halua luopua vastaanottokeskuksista ja turvapaikanhakijoista. Monet ovat huomanneet, että turvapaikanhakijat ovat aivan samanlaisia ihmisiä kuin kantasuomalaisetkin. Miksi perussuomalaiset asettavat ihmiset arvojärjestykseen? Minulle kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, riippumatta uskonnosta tai ihonväristä. Monet maat, kuten Ruotsi on ottanut paljon enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomi, siellä on onnistuttu kotouttamaan ja työllistämään heitä paremmin. Myös kristityt ja juutalaiset tappavat ja vainoavat muslimeja Lähi-Idässä, muun muassa Gazassa Israel on tappanut tuhansia naisia ja lapsia ja hyökännyt palestiinalaisten pakolaisleireille. Uskon, että Suomessa on enemmän suvaitsevaisia ihmisiä, jotka haluavat auttaa turvapaikanhakijoita kuin niitä, jotka tuomitsevat heidät. U. SUOMINEN Toimitus päättää keskustelun asiasta tältä erää tähän. Turvapaikanhakijoista väärää tietoa TERVETULOA asiakkaaksemme! PERUSMAKSUMME on 1 295 €/kk (sis. melkein lämpimän ruoan ja kuuden neliömetrin yksiön). Lisäpalveluhinnasto on voimassa toistaiseksi, muutokset mahdollisia. Pukeutuminen • Arkivaatetus: 9,95 €/vaate • Juhlavaatetus: 11,95 €/vaate • Peililisä: 2,95 €/näyttökerta Liikunta • Käytävällä kävelyttäminen: 0,95 €/metri • Pihalla kävelyttäminen: 1,95 €/metri (sadelisä 0,50 snt/ metri) Seuranpito • Rupattelu: 3,95 €/min • Hyräily: 2,95 €/min (tuutulaululisä 0,95 €/min) • Lapsuusmuistojen kertaaminen: 4,95 €/min (+ 0,95 €/ min, jos pula-ajan muistoja) • Uutisotsikoiden ääneen lukeminen: 2,95 €/min • Televisiokanavan vaihtaminen: 0,95 €/kanava WC • Iso hätä: 4,95 €/min • Pikkuhätä: 2,95 €/min • Yöhätä: 8,95 €/min • Hätäpaketti (sis. rajattomat käynnit): 595 €/kk Toivomme teille oikein pitkää loppuelämää! TEEMU P. PELTOLA