Lauantai 11. lokakuuta 2014 | Nro 76 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä !
! Saaristosta halutaan tehdä kansainvälisesti tunnettu turistikohde. Uutiset s. 6 '* ! #$ ! ,) )(( % # + ' # + ' * ! Kun vaakuna vaihtoon meni Vaihtoehto harrastajille Ekologista kipua Juhana ei ollut tyytyväinen isänsä Kustaa Vaasan vahvistamaan Suomen herttuakunnan vaakunaan, vaan teetti uuden. Kaupunki s. 8 Turun Nappulaliiga ei halua viedä pelaajia muilta seuroilta, vaikka toiminta laajeneekin. Urheilu s. 10 Runo-Kaarinan voittaja Mirkka Mattheiszen antaa luonnon näkyä runoissaan. Kaarina s. 11 7llOOl RQ WRQWWL 1HQlPlNL /XNRQOHQNLQ DOXH +XLSSXL VLMDLQW QH (WHOlULQ 7RQWWLHQ KDNXDLND $OXHHQ NXXVL HQVLPPlLVWl WRQWWLD P\\GllQ WDUMRXVWHQ SHUXVWHHOOD SRKMDKLQQDW RYDW HXURD 7RQWHLOOH SllVHH UD NHQWDPDDQ HQVL NHYllQl NXQQDOOLVWHNQLLNDQ YDOPLVWXWWXD ZZZ OLHWR À DVXQWRWRQWLW # ! "# % #
%
%
$ ! # " !
$15,67, $9$-$,6 +,112,1 LVW 9lUL NHOW 6DDWDYDQD P\|V PXLOOD YlUHLOOl HU l 5DM ORXV WD $LWRD D D QDKN LVW /(9(< 6 +8 / 3 3 ( $7 FP 35,086 -b77,.8/0$62+9$
AAMUSET Lauantai 11. lokakuuta 2014 Pikkujouluopas
3
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 11. lokakuuta 2014 Tack… KONTTIKIELTÄ. Asunto kontti nuorille kontti. Helsinkiin aiotaan tehdä 60-paikkainen konttitalo nuoria varten. Se rakennetaan merikonteista. Vuokra pysyy noin 250 eurossa kuukaudelta. Oiva ratkaisu. Turussahan on jo ollut muun muassa konttikouluja. Kissa vieköön ja katin kontit! MEIN Schiff 4 laskettiin vesille – Meyerin Turuntelakalta, eikä enää STX Finlandin telakalta. Se on merkittävä ero, etenkin, kun vitonen ja kutonen odottavat jo rakentamisvuoroaan. Näyttää niin hyvältä, ettei turkulaine semmost iha uskokkaa. Pääkirjoitus 11.10.2014 Kasvaako saaristo brändiksi? ONHAN meillä saaristo. Turku katsoo merelle ja onhan siellä katseltavaa. Ainakin meidän rannikolla asuvien mielestä. Maailman kaunein saaristo. Saaristo, jossa on eniten saaria maailmassa. Siinä se nököttää silmiemme alla. Ainoalaatuisuutta ei ole onnistuttu avaamaan muille ihan yhtä hyvin. Saaristo on matkailukohde, mutta ei kovin nykyaikainen. Saaristoa on markkinoitu, mutta hajanaisesti. Jokainen kunnallinen matkailuorganisaatio on koettanut vähillä euroillaan edistää omaa seutuaan. Matkailu työllistää, synnyttää liikevaihtoa ja tuottaa veroeuroja. Ne kiinnostavat kaikkia. Jotain on puuttunut. Kokonaisbrändi, yhteinen nimittäjä. Sellaista ollaan luomassa. Yritystä on ollut ennenkin. Vuodesta 2006 alkaen Turku on markkinoinut saaristoa yh- KESKUSTA tyhjenee. TOK aikoo luopua kolmesta ravitsemusliikkeestä Forumissa. Samaan aikaan kaupunginvaltuusto jahnaa yhtä iänikuista ja moneen kertaan päätettyä asiaa yhä uudestaan. Lopettakaa pikkumainen riitely. Etiäpäin, sanos Paattisten mummo hangessa. Punavihreä LI ANDERSSON on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja valtuustoryhmän pomo Turussa. on kapteeni ja johtamisen opettaja. DEBATTI ANDERSSON: Ainakaan minä en näe telakanmyynnissä kuin hyviä asioita. En tiedä pelastaako se yksin Turun taloutta, mutta jos telakka olisi mennyt nurin, se olisi heikentänyt hyvin voimakkaasti Turun taloutta. PERHEENTUPA: On toteutunut kauppa paras ratkaisu. Meyer Werft on tunnettu kumppani, sillä on hyvät kontaktit ja Meyer on arvostettu tekijä. Koska emme pysty teke- "! $ " # ! %%% $ !" "
LASSE VIRTANEN N mään laivoja halvalla, meidän pitää panostaa laatuun ja varusteluun. LA: Suomessa pystytään myös ottamaan paremmin huomioon ekologiset kriteerit, joka varmasti myös painaa, kun lainsäädäntö todennäköisesti menee siihen suuntaan, että ekologiset näkökulmat merenkulussakin painottuvat entistä enemmän. CP: Totta kai sellaisellakin osaamisella on merkitystä. Tuollaista alihankintaverkostoa, mikä Turun telakan ympärille on kehittynyt, on vaikeasti muualle vietävissä. Sellaisille pienille ja keskisuurille yrityk- sille on iso kynnys lähteä ulkomaille. Itse toivon, että Meyerin kautta parhaille alihankkijoille tarjoutuu lisää mahdollisuuksia Saksan kautta. LA: Jos miettii Turun taloutta laajemmin, niin tekemistä riittää telakkaratkaisuista huolimatta. Esimerkiksi Turun vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden kanssa riittää joka tapauksessa työtä. Koen ongelmaksi esimerkiksi sen, että meillä on neljä korkeakoulua, mutta loppupeleissä aika vähän työpaikkoja korkeasti koulutetuille. CP: Olemme jotenkin menettäneet historian ja sijaintimme kautta tulleen luontaisen asemamme Suomen kakkoskaupunkina. Tampere ja Oulu ovat menneet aikaa sitten ohi ja nyt puhutaan Jyväskylästä ja Kuopiosta samassa lauseessa Turun kanssa. Eikä toriparkin tapaiset asiat, mitkä Turusta valtakunnan uutisiin nousevat, houkuttelevuutta lisää. LA: Turustahan puhutaan tällä hetkellä positiivisin äänensävyin, mitä tulee miljööseen ja kulttuurielämään. Esimerkiksi kulttuuria ja luovia aloja voisi nostaa edelleen vahvemmin esiin. NIKKE NOUSUKAS TIEDOTETAAN, että kohta tiedotetaan. Apulannalta sitä osasi odottaa, mutta sama tiedotuslinja on ollut suuryrityksillä käytössä jo vuosia. Toisaalta onhan siitäkin tiedotettu toisinaan, ettei ole mitään tiedotettavaa. SUURIN murhe on Itämeren huono kunto. Tutkimusalus Muikku keräsi vuosina 2012–13 näytteitä Saaristomerestä. Kuva ei ole hyvä. Levä näkyy, mutta happikato, tributyylitina ja mikroroskat ovat yhtää lailla vakavia huolenaiheita. CHRISTIAN PERHEENTUPA PELASTAAKO telakan myynti Turun talouden? HANAT kiinni jo puoli kahdelta? Ravintoloiden jatkoaikaluvat ovat jälleen kuuma peruna. Sosiaali- ja terveysministeriö yrittää taas hyysätä kansaa. Keinot eivät ainakaan ministeriöltä tunnu loppuvan. UUDEKSI brändiksi on ehdolla Suomen saaristo, joka yhdistäisi läntisen Uudenmaan, Turun saariston ja Ahvenanmaan saariston Satakuntaan. Kaupungeista mukaan ovat lähdössä Turun lisäksi Hanko, Maarianhamina, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. Ilmettä on puunattava, sillä saaristo on vaarassa pullahtaa kokonaan ulos matkailun tuoreesta kärkihankkeesta. Se rakentuu Lapin, Helsinki-Vantaan lentokentän ja järvien varaan, ei saariston. On korkea aika yhdistää voimat. Palvelut pääsevät paremmin esille, jos ne esitellään kiinnostavan nimikkeen alla.Se tarkoittaa myös matkailuyritysten saamista mukaan. Ne tulevat, jos kokevat, että hank- keesta on hyötyä. Puuhasteluun ei ole enää halua eikä aikaa. Paljon on tehtävä, jotta Suomen n saaristo olisi Karibian veroinen mattkailukohde. Ilmasto on mikä on, n, mutta vahvuuksiakin on. Palvelujaa aon kehitettävä, investointeja kaivataan. Saavutettavuutta on parannettava. Kenttäharmaa ABOA Vetus & Ars Nova -museo lanseerasi museomarsun, jolle voi lukea satuja. Idea on hauska ja sen soisi yleistyvän. Teatteritiikeriksi voisi rryhtyä taiteellinen johtajakin, näyttelynorsu ja ateljeeankka löytynevät omasta takaa. …nej tack! dessä Tukholman ja Ahvenanmaan kanssa Scandinavian Islands -nimen alla. Se on jäänyt melko vieraaksi. ( %
" %
, &# & # *** !
% !
%( (! ( & ' ',
"%
% ( " %%( +) ) %
(%("%( % "
!
+"
s
s
5
! "
"
! ! 021,7(+27 AAMUSET Lauantai 11. lokakuuta 2014
! !
Aamuset kertoo mitä tapahtuu 7\|HOlPl PXXWWXX RVDDYD PHQHVW\\
/LVlWLHWRMD MD KDNXRKMHLWD 1LLQD .ROOiU S WDL QLLQD NROODU#VDWDHGX IL VDWDHGX IL
AAMUSET 6 UUTISET Kelpaako Turun saaristo matkailukohteeksi maailmankansalaisille? TOK sulkee kolme ravintolaa TURUN Osuuskauppa TOK käynnistää yhteistoimintaneuvottelut Forumin Amarillossa, Rossossa sekä Coffee Housessa. Syynä on kova kilpailu ja taantuma, joka on vähentänyt yksityistä kulu- tusta. TOK aikoo sopeuttaa ravintolatarjontaa kysyntään.Ravintoloiden liiketoimintojen lopettaminen voi toteutuessaan johtaa korkeintaan 49 työsuhteen päättymiseen. Neuvottelut alkavat 13. lokakuuta. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Mikael Rydenfelt Lauantai 11. lokakuuta 2014 Saaristosta halutaan kehittää vetovoimainen matkailukohde. Wolf-Mannila messupomoksi TURUN Messu- ja Kongressikeskuksen uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty MBA Hannele Wolf-Mannila, 44. Hän siirtyy tehtävään ensi vuoden alussa, kun pitkäaikainen toimitusjohtaja Tuomas Kyttä jää eläkkeelle. Kyttä on ollut yhtiön johdossa vuodesta 2000. Wolf-Mannila siirtyy toimitusjohtajaksi mainostoimisto Briiffin toimitusjohtajan paikalta. Hän on aikaisemmin toiminut myös näyttelypäällikön tehtävissä Helsingin Messukeskuksessa ja vastannut useista merkittävistä kansainvälisistä messutapahtumista. ? Messut ovat pärjänneet tehtävässään median murroksesta huolimatta hyvin. Usko suoraan kontaktiin kaupankäynnissä on jopa vahvistunut menneisiin vuosiin verrattuna, toteaa yhtiön hallituksen puheenjohtaja Juhani Leppä. Kerttulakoti lakkautuslistalla RAISION kaupunki tähtää ikäihmisten hoidossa siihen, ettei laitoksia enää tarvittaisi ja ettei laitos olisi yhdenkään vanhuksen pitkäaikainen koti. Viimeinen ikäihmisten pitkäaikainen laitoshoitopaikka on Kerttulakoti. Raision sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päätti 8. lokakuuta aloittaa Kerttulakodin lakkauttamisen valmistelut niin, että Kerttulakoti voitaisiin sulkea 30. huhtikuuta ensi keväänä. Lautakunnan päätös oli yksimielinen. Kerttulakodin lakkauttaminen koskisi 67 asukasta ja 60,5 työntekijää. Kerttulakodin asukkaat siirrettäisiin Raision kaupungin omaan tai yksityisten yritysten tuottamaan tehostettuun palveluasumiseen. Suurin osa vanhuksista pystyttäisiin pitämään Raisiossa, sillä kaupungin oman toiminnan lisäksi Raisiossa on kolme tehostetun palveluasumisen yksityistä yksikköä. Saaristo kartalle Turku haluaa Suomen saariston matkailun kärkihankkeisiin ja lisää yhteistyötä LASSE VIRTANEN TURUSSA ollaan ylpeitä saaristosta, mutta matkailukohteena saaristo ei ole saavuttanut vielä kovin suurta menestystä. Saaristoa on yritetty nostaa matkailubrändiksi, mutta hajanaisin ponnisteluin ja vaisuin tuloksin. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on käynnistänyt matkailun kärkihankkeen, jonka tavoitteena on lisätä Suomen matkailullista vetovoimaa, tukea elinkeinon kilpailukykyä ja kasvua sekä nostaa matkailun arvostusta. Hankkeen keihäänkärjiksi on suunniteltu muun muassa Lappia ja Pohjois-Suomea, idän ja lännen solmukohtana toimimista, vesien puhtautta ja Venäjän-turismia, mutta saaristoa ei ollut mukana aluksi edes mainintana. Se herätti saaristoa markkinoivat. Ne ovat nyt tiivistämässä yhteistyötä ja luomassa uutta brändiä, Suomen saaristoa. Turku Touring nosti asian esille ja sai mukaansa muut mukaansa. Yhteysjohtaja Antti Kirkkola Turun kaupungin konsernihallinnosta on toiveikas, että saaristo pääsee vielä mukaan kärkihankkeeseen. Päätöstä toivotaan marraskuun aikana. – Olemme jättäneet hakemuksen ja positiiviseen suuntaan on menty, kuvailee Kirkkola, jolle matkailuasiat kuuluvat. Matkailun arvo tunnustetaan, sillä se on merkittävä talouskasvun synnyttäjä. Suomen matkailutulo oli 13,8 miljardia euroa vuonna 2011 eli 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se synnytti veroja ja veroluonteisia maksuja 5,2 miljardin euron edestä. Matkailuala työllisti vuonna 2010 130 000 suomalaista. TRENDI on kuitenkin ollut laskeva. Majoitusvuorokausien määrä vähenee. Ruotsi katsoo etelään, eikä aasialaisia lentomatkustajia, jotka kulkevat Helsinki-Vantaan kautta, ole pystytty pysäyttämään Suomeen. Suomen saaristo kattaisi ainakin saariston Hangosta Ahvenenmaan kautta Poriin asti. Mukana olisivat Turun lisäksi Hanko, Maarianhamina, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. Suomen saaristo kytkeytyisi myös Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistoihin sekä Turun muodostamaan Ten-T-verkon alueeseen. – Yhteistyötä on tähän asti tehty matkailuorganisaatioiden kesken, mutta myös yritykset on saatava mukaan, valaisee Kirkkola uutta suuntaa. Kirkkola muistuttaa, että Karibia tunnetaan matkailukohteena hyvin, mutta vain harva pystyy luettelemaan kuinka monesta maasta tai saaresta se koostuu. Brändi kiinnostaa enemmän kuin yksityiskohdat. – Haluamme markkinoida paitsi aluetta myös kaupunkikulttuuria saariston sylissä, arvioi Kirkkola. Potentiaalia on, sillä Saaristomeri mainitaan jopa englanninkielisessä Wikipediassa alueena, jossa on eniten saaria maailmassa. TURKU on tehnyt vuodesta 2006 asti yhteistyötä Tukholman ja Ahvenanmaan kanssa Scandinavian Islands -nimikkeen alla. Kirkkolan mukaan saaristobrändi voi kasvaa myös siihen suuntaan. Miten tavoitteeseen päästään? Kirkkolan mukaan vahvan yhteisen brändin lisäksi, tarvitaan hyvä saavutettavuus, toimiva markkinointi, mielikuvia vastaavat palvelut ja investointeja. Kaikissa niissä riittää paljon tekemistä. Huhtanen demarilistalla seurakuntavaaleissa LASSE VIRTANEN RAKENNUSLAUTAKUNNAN vasemmistoliittolainen varapuheenjohtaja Raimo Huhtanen on jokseenkin yllättävästi demarilistalla seurakuntavaaleissa. Huhtanen on ehdolla Maarian seurakunnassa kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon sosialidemokraattisen ja sitoutumattoman seurakuntaväen ehdokaslistalta. Maarian seurakunnassa on kuitenkin myös Punavihreä Turku -niminen lista, jossa ovat ehdolla muiden muassa vasemmistoliittolaiset Eila Hannula ja Jari Suominen. Huhtanen ilmoittaa, ettei ole vaihtamassa puoluetta, vaan kyse on epäonnisesta yhteensattumasta. – Se, että olen sosialidemokraattien ja sitoutumattomien listalla ei tarkoita missään nimessä sitä, että olisin vaihtamassa puoluetta, vaan jo kauan sitten keskustelin Jorma Hellsténin kanssa, että voisihan sitä olla ehdolla seurakuntavaaleissakin. Vasemmistoliitolla ei ole ollut milloinkaan omaa listaa, enkä uskonut, että olisi tälläkään kerralla, perustelee Huhtanen. Huhtaselle oli yllätys, että vasemmistoliittolaiset lähtivät mukaan vaaleihin omilla listoillaan. – Itse en edes ajatellut, että ryhtyisin puuhaamaan listaa. Olin ehdokasilmoituksen tehnyt, kun sitten kävi ilmi että, yllätys kyllä, nyt lista olisikin. – Päätökseni olin tehnyt, enkä enää listaa lähtenyt vaihtamaan, sanoo Huhtanen. Huhtanen ilmoittaa jatkavansa lautakunnassa vasemmistoliittolaisena, kuten ”puolue on ehdottanut ja valtuusto valinnut”. Hän on saanut yksittäisiä kysymyksiä listavalinnasta, mutta ei virallisempaa kyselyä. – Jos seurakuntavaalien takia osoitetaan ovea, niin totta kai lähden, mutta mitään aikeita itselläni ei ole lähtemiseen. Seurakuntavaalit käydään 9. marraskuuta. + ,0 %* 30 00 $* , %*
AAMUSET 8 KAUPUNKI Ismolle, Ressulle ja Robinille tähti TURUN Tähden 2014 -tunnustus myönnettiin näyttelijä Ismo Kalliolle, muusikko Ressu Redfordille ja poptähti Robinille. He saivat oman metallitähden katulaattaan Veistämönaukiolle. Tähti turkulaisuutta taiteen, viih- teen tai urheilun saralla positiivisella tavalla tunnetuksi tehneelle henkilölle tai ryhmälle. Tunnustusta jakaa Aurajoen Nuorkauppakamari ry kaupungin, Radio City Turun ja World Trade Center Turun kanssa. Kuka turkulainen ansaitsi oman tähden Veistämönaukiolle? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 11. lokakuuta 2014 TSarkisto KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Taiteilija Axel Haartman, taidemuseon intendentt, keppi kädessä. Kuva on kesäkuulta 1931. Jenni Laine, Kristiinankatu. Feminiinistä piristystä –TYYLINI on värikäs ja vähän feminiininen. Vaatteissa pitää olla joku juttu, joka piristää päivää. Se voi olla esimerkiksi jokin poikkeava väri tai erityinen kuviointi. Vaatteiden pitää olla myös mukavat. Ne eivät saa olla tiukat, jäykät tai ahdistavat, kertoo Jenni Laine, 36. Laine ostaa vaatteita niin ulkomailta, Stockmannilta, Jenny’Storesta kuin Muotikuustakin. – Päälläni olevan mekon olen ostanut Jenny’Storesta, Desigualin bleiserin Espanjasta ja pupukengät ovat Parikan. Omistan myös esimerkiksi hiiren pään näköiset kengät. Väreistä Laineelle kelpaavat kaikki. – Käytän värejä fiiliksen mukaan. Materiaaleissa en harrasta silkkiä tai samettia. Kankaan pitää olla joustavaa, esimerkiksi puuvillaa. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Casa Haartmanin isäntä Turun taidemuseon intendentin kotitalo on tilausmuseona Naantalissa HEIKKI MÖTTÖNEN VUONNA 1877 Turussa syntynyt Axel Haartman oli tunnettu taidemaalari ja arvostelija, mutta myös kirjailija, toimittaja sekä tietysti myös Turun taidemuseon historian kolmas intendentti. Haartman johti Turun taidemuseota vuodesta 1923 lähtien peräti 30 vuotta. Taiteilija-Haartmanin varhaisiin töihin kuuluivat muun muassa Suitian kartanon maalaukset sekä sisustustyöt. Myöhemmin tunnetuksi tuli esimerkiksi Ylimarkun kirkon alttaritaulu, joka valmistui vuonna 1933. Haartman sai ansiokkaasta elämäntyöstään professorin arvonimen vuonna 1947. Haartmanin taiteellisen uran voidaan katsoa alkaneen vuonna 1889, kun hän astui Turun piirustuskoulun oppiin. Hänen oppi-isinään toimivat Turun piirustuskoulun johtaja ja Turun taidemuseon ensimmäinen intendentti Victor Westerholm sekä oma eno, taidemaalari Casper Wrede. Vuosisadan loppuvuosina Haartman jatkoi opintoja Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. 1900-LUVUN puolella taidemaailma kansainvälistyi ja Haartman kouluttautui myös Pariisissa, Kööpenhaminassa sekä vuonna 1920 vielä Münchenissä. Opinto- ja oleskelukulut peittyivät näppärästi lehtijutuilla. Hän kiilasi kuitenkin jo 1910-luvun puolella tunnettujen turkulaisten modernistien joukkoon. Haartman palasi omaan opinahjoonsa Turun piirustuskouluunkin takaisin, mutta sillä kertaa opettajan rooliin. Hänen tunnetuin oppilaansa oli eräs hirvensalolainen räätälin poika Wäinö Aaltonen. Ennen 1920-luvun taitetta hän työskenteli myös Helsingissä Gösta Stenmanin taidesalongissa. Vuonna 1923 hän siirtyi Turun Taidemuseon palvelukseen. Haartman jatkoi myös henkilökohtaista taitelijan uraansa ja hänet tunnettiin ennen kaikkea öljyväri- sekä pastellitöistään. Turkulaisarkkitehti Erik Bryggman piirsi Haartmanille vuonna 1926 valmistuneen Casa Haartmaniksi ristityn kotitalon Naantalin keskustaan. Talo toimii tänä päivänä tilausmuseona, ja sitä ylläpitää Haartmanin Hedvig-vaimon mukaan nimetty ”Hedvigs minne” -yhdistys. Harmaavalkoinen rapattu tiilirakennus ei ehkä herätä huomiota niin paljoa ulospäin, mutta sisällä avautuu upea maailma menneiltä vuosikymmeniltä. HAARTMANIEN henki ovat talossa edelleen vahvasti läsnä sisustuksen ja erilaisten yksityiskohtien myötä. Axel menehtyi omassa kodissaan 92-vuotiaana vuonna 1969 ja Hedvig-vaimo oli siirtynyt ajasta iäisyyteen muutamaa vuotta aikaisemmin. Talo on ollut siitä lähtien asumaton, sillä parilla ei ollut omia lapsia. TÄYSOSUMA Vaihdettu vaakuna OONA KARHUNEN n eilistä. Kuvioranskalaiset ovat nii Tri Intonen Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TURUN linnan esilinnan porttiholvin yläpuolella linnaan tulijoita tervehtii vaakuna. Linnan loiston ajasta kävijöille kertova Herttuan vaakuna on löytänyt paikkansa Kustaa Vaasan pojan, herttua Juhanan tahdosta. Kustaa Vaasa vahvisti toisenlaisen Suomen herttuakunnan vaakunan vuonna 1557. Siinä olevat kuvat ovat nykyäänkin tuttuja maakuntavaakunoistamme. Varsinais-Suomea eli entistä EteläSuomea edustaa kruunattu kypärä. Satakuntaa eli entistä Pohjois-Suomea puolestaan edustaa pystyyn noussut karhu. Herttua Juhana ei kuitenkaan ollut tyytyväinen isänsä vahvistamaan vaa- MEIDÄN MAILLA kunaan, vaan herttuan tahto oli, että hänen itsenäinen asemansa oman alueensa hallitsijana näkyisi myös vaakunassa. Sen vuoksi hän antoi linnassa työskentelevälle kivenhakkaaja Antonius Timmermannille tehtäväksi hakata kalkkikivisen vaakunan. Kyseiseen vaakunaan hakattiin Etelä- ja Pohjois-Suomen tunnuksien lisäksi Folkunga-suvun leijona ja kolme kruunua, jotka toimivat merkkeinä Juhanan asemasta kruununperimysjärjestyksessä. Herttuan vaakuna kiinnitettiin porttiholven yläpuolelle vuonna 1561. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
9 AAMUSET Lauantai 11. lokakuuta 2014
s PIHOJEN HARJAUKSET JA PESUT s ROSKA
JA VAIHTOLAVAKULJETUKSET s TALKOOLAVAT s MULLAN JA SEPELIN TOIMITUKSET s LEIKKIHIEKAN TOIMITUKSET s NOSTURI KORI
JA KOURAVARUSTUKSELLA sMAA
AINESKULJETUKSET s HIEKOITUSSEPELIASTOIDEN TËYTÚT INFO KIINTEISTOHUOLTOTURKU FI s WWW KIINTEISTOHUOLTOTURKU FI >?Ã? Û???i?ÃÌB Û?????> ,>?Ã??? ?`> 8°"\? "**11 99 -- t * "
, 6 //
/ -
6 / ?xä¯ "* ?Çä¯ -
/ - , 6
AAMUSET 10 URHEILU Lauantai 11. lokakuuta 2014 ÅBORAAKKELI Huuhkajien huhuilua ALKUVIIKOSTA ”sopivasti” ennen jalkapallon EMkarsintojen jatkumista putkahti julkisuuteen tieto, että Huuhkajien luotsi Mixu Paatelainen (kuvassa) on yksi ehdokas Boltonin uudeksi manageriksi. Ehdokkaita toki on maailmassa muitakin, eikä Paatelaista helpolla Huuhkajien peräsimestä kesken karsintojen päästetä pois, kun häneen ja joulukuuseen on nyt sitouduttu. Ja toisaalta futismaailmassa mikään ei ole varmaa. Valmentajia tulee ja menee, mutta ”kaikkien aikojen karsinnoille” Paatelaisen lähteminen olisi lähes varma tappoisku. Joulukuusi karisisi Paatelaisen lähdön myötä polttopuuksi. Mutta eihän Mixu ole Boltoniin tai minnekään muuallekaan lähdössä. Eihän? Ai, mutta olihan Mixulla TPS:nkin kanssa pitkä projekti meneillään, kun Skotlanti kutsui. ILKKA LAPPI Rantaselle kahden vuoden pahvi TPS:N suuriin tulevaisuuden lupauksiin kuuluva Mikko Rantanen on tehnyt Palloseuran kanssa kahden vuoden jatkosopimuksen. Lokakuun lopussa 18 vuotta täyttävä Rantanen on alkukauden otteluissa esiintynyt varsin positiivisesti. Rantanen on terveenä pysyessään myös yksi vuodenvaihteen alle 20-vuotiaiden MM-kisojen kiinnostavimmista nimistä. Rantanen tultaneen varaamaan ensi kesänä NHL:n ensimmäisellä kierroksella. Oletko tyytyväinen Mixu Paatelaisen valitsemaan Kreikka-ottelun miehistöön? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ei toisten varpaille Nappulaliiga haluaa olla vaihtoehto, ei kilpailija ILKKA LAPPI TURUN Nappulaliiga laajensi tänä syksynä toimintaansa. Aiemmin Nappulaliigasta on siirrytty muihin seuroihin E-juniorivuoden jälkeen 11-vuotiaana. Tänä syksynä toiminta on aloitettu myös D12-ikäluokassa. Toistaiseksi Nappulaliiga on kasaamassa uuteen ikäluokkaan neljä joukkuetta. Joukkueet ovat tulossa Turun pohjoisosaan, Hirvensaloon, Lauste-Kupittaa-Peltola-akselille sekä Aunelan ja Pohjolan alueelle. Lisäksi Hannunniitun alueelle suunnitellaan yhtä joukkuetta. Lisäksi tytöt saavat D12:een oman joukkueensa. – Uuden ikäluokan toiminta on verrattavissa nuorempien ikäluokkien aluetoimintaan. Tarkoitus on tarjota harrastetoimintaa yhdestä kolmeen kertaa viikossa lähellä kotiovea, kertoo Turun Nappulaliigan toiminnanjohtaja Teuvo Mäkinen. NAPPULALIIGAVAIHEEN loppu tarkoittaa monelle luopumista aktiivisesta jalkapallon harrastamisesta. Nappulaliigassa pelaa ikäluokkaa kohden pari sataa lasta, joista noin puolet katoaa, kun pitäisi siirtyä muihin seuroihin. – Tuttu kaveriporukka on hajoamassa siinä kohtaa. Jotkut varmasti myös miettivät, että onko järkeä lähteä pitkän matkan päähän pelaamaan, jos ei ole valtavaa paloa ja myös harrastamisen hinta nousee vakuutusten ja lisenssien kallistuessa, Mäkinen pohtii syitä pelaajien lopettamiseen. Viime vuosina monet seurat ovat laajentaneet toimintaansa yhä nuorempiin ikäluokkiin, jotka ovat perinteisesti Turussa olleet Nappulaliigan yksinoikeutta. Muissa seuroissa on myös suhtauduttu ristiriitaisesti Nappulaliigan haluun laajentaa toimintaansa. Mäkinen muistuttaa, ettei Nappulaliiga halua D12-joukkueilla astua muiden seurojen varpaille. Hän korostaa, että Nappulaliigan uusi joukkue on vaihtoehto, ei varsinainen kilpailija muiden seurojen tavoitteellisempaan toimintaan. – Lahjakkaimmat nuoret hakeutuvat joka tapauksessa seuroihin, joissa on tarjolla enemmän harjoituksia. Sellaisille palloilulahjakkuuksille, joille vaikkapa jääkiekko tai salibandy on ykköslaji, meidän toimintamme voisi olla hyvänä tukena muulle harrastamiselle. Jari Laurikko D12-juniorit ovat harjoitelleet Juha Rannikon valvojan silmän alla Peltolassa. Myöhemmin toimintaa siirretään lähiökentille. APROPOO Yksi pudonneista LOPETIN itse jalkapallon Nappulaliigavuosien jälkeen. En ollut erityisen hyvä, mutta rakastin jalkapallon pelaamista. Minulle kynnys seuran vaihtoon ei ollut välimatkassa tai edes harrastuksen hinnassa. Mutta ”ihan oikeaan seuraan” siirtymisen kynnys oli ylittä- mätön. Sinnehän pääsevät vaan parhaat. Itse en ollut avauskokoonpanon mies edes Nappulaliigassa. Mutta pelaamista olisin jatkanut mielelläni muuallakin kuin myöhemmin höntsäporukoissa. ILKKA LAPPI
AAMUSET Lauantai 11. lokakuuta 2014 11 Kaarina Kaarinan kaupunki
# ! #
! $
$$
""" ! Mirkka Mattheiszen voitti Runo-Kaarina-kilpailun esikoisteoksellaan. Luonnon säkeistöt
Mirkka Mattheiszen on tämän vuoden Runo-Kaarinan voittaja ESA TÖYKKÄLÄ MONELLE 10-vuotiaalle lapselle tuskin juolahtaisi ensimmäiseksi mieleen tarttua Saima Harmajan runokokoelmaan. Juuri sen ikäiselle Mirkka Mattheiszenille se kuitenkin vaikutti juuri oikealta ajanvietteeltä. – Se tuntui varmaan sopivalta silloiseen minääni. Oli muitakin runoja silloin pienenä, mutta ei niistä samanlaista herätystä tullut kuin Harmajasta. Muistan, että ala-asteen kevätjuhlassa lausuin Koti-ikävänimisen runon, Mattheiszen kertoo. Vantaalla syntyneen ja sittemmin turkulaistuneen Mattheiszenin esikoisrunokokoelma Kuvittele reuna voitti tämän vuoden Runo-Kaarinan. Voittajateos julkistettiin Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla. Koko kilpailuun osallistui kaikkiaan 187 käsikirjoitusta. KAARINAN kaupunki on järjestänyt Runo-Kaarina-kilpai- lua jo vuodesta 1994. Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio toimii kilpailun virallisena suojelijana. Haukio itse voitti kilpailun vuonna 1999. Runo-Kaarinan palkintoraati kehuu Kuvittele reuna -kokoelmaa rytmisesti omaleimaiseksi ja luontolyriikan perinnettä uudistavaksi. Ihmisen suhde luontoon on toistuva teema Mattheiszenin runoudessa. Runoilija itse kertoo kokevansa “ekologista kipua”. – Se on sellaista vääjäämättömyyden tunnetta. Tuho voi olla vähän rajusti sanottu, mutta kyllä siellä sellaisiakin teemoja on. Runoissa pohditaan sitä, mitä tälle ympäristölle ja niille pienimmillekin eliöille on tapahtumassa. Runon puhuja tarkastelee itseään suhteessa ympäristöön, Mattheiszen sanoo. MATTHEISZEN tekee jatkuvasti havaintoja, joita voi syntyä vaikkapa luonnontieteellisestäkin tekstistä. Silloin tällöin joku toinen saattaa sanoa
! !!! ! ! !
! ! !
! !! & * "* ...$ % ! $ (*"!* * -- " #$ / / +'+ , + % ! ! #$ / / +'+ , +' ääneen sanat, joiden oikea paikka tuntuu olevan säkeinä omissa runoissa. – Mielestäni runouden tehtävä on puhua isoista asioista. Pitää olla sanottavaa. Eihän se ole välttämättä runoudelle tyypillistä herätellä tällaisia ekologisia kysymyksiä, eikä sillä maailmaa paranneta. En silti pidä ollenkaan mahdottomana, etteikö runoudella voisi olla siinä sijansa. Mattheiszen on opiskellut taidehistoriaa ja kotimaista kirjallisuutta Turun yliopistossa. Sivutoimisesti hän opettaa muun muassa luovaa kirjoittamista kansalaisopistoissa. Mattheiszen on aloittanut kuvataiteen puolelta, mutta se ei tuntunut omalta välineeltä. – En ole koskaan osannut ilmaista asioita kuvalla sillä tavalla kuin olisi tarvetta. Runon kielellä voi puhua jotain sellaista, mihin muut kielet eivät ulotu. Sekä kirjoittaessa että lukiessa tulee esiin sellaisia oivalluksia, joita ei voisi ilmaista eikä saada muulla kielellä.
LÄTKÄLIIGA ILMOITUS Saneeraus ja Maalaus Akkupojat Mitä yrityksenne tekee? - Olemme akkujen vähittäis- ja tukkumyyntiä tekevä yritys. Huolehdimme Turun liikkeestä yhdessä Ilmari Suomisen (vas.) kanssa, kertoo Mauri Ilmarinen. ERANDER www.erander.? Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? - Odotan ja uskon, että TPS palaa ainakin kärjen tuntumaan tällä kaudella vaikeampien vuosien jälkeen. Mitkä ovat vahvuuksianne? - Asiantunteva palvelu ja akkuvalikoima. Meillä myös s akun testaus on ilmaista. virtaa riittää motonet korjaamo Miltä alan tulevaisuus näyttää? - Meidän osaltamme näyttää hyvältä. Tuntuu siltä,, että asiantuntemukselle on koko ajan enemmän kyysyntää. Taloudellinen taantuma ei meidän alallamme e ole näkynyt. Mikä on paras TPS muistosi? - 1980-90-lukujen triplamestaruudesta on jäänyt hyvät muistot. Ensimmäinen keväällä 1989 on ehkä jäänyt parhaiten mieleen, kun sitä oltiin Turussa odootettu niin kauan. virtaa riittää www.mmkuntotalo.com M&M Kuntotalo Mitä yrityksenne tekee? - Olemme täyden palvelun kuntotalo. Meiltä asiakkaat saavat niin ryhmäliikuntatunnit kuin huippuvarustellun kuntosalinkin palvelut. Syyskuussa avasimme toisen toimipisteemme Koulukadulle, joten asiakkaillamme on entistä paremmat mahdollisuudet sovittaa kuntoilu dollisuud omiin ttarpeisiinsa, kertoo Kalevantien Kalevan M&M:n Clubjohtaja Renja Riihinen. M Mitkä ovat vahvuuksianne? - Olemme paikallinen ja perinteinen kuntotalo. Olemme toimineet jo vuodesta 1987. Tilamme ja laitteemme ovat huippulaatua. o A Asiakaspalvelu on m meille sydämen asia. Sillä pyrimme erottauSill tumaan eduksemme. tum Me Meillä sekä asiakkaat että henkilökunta viihtyy pitkään, toteaa Koulukadun M&M:n Club-johtaja Kati Kurkela. Millaiset ovat alan näkymät? - Tulevaisuus näyttää hyvältä, koska ihmisiä kiinnostaa kuntoilu jatkuvasti enemmän. Kun arki on kiireistä, on tärkeää pitää omasta kunnosta ja jaksamisesta huolta. Siitä ei haluta tinkiä, Riihinen sanoo. LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY Puh. 23 24 040, GSM 0400 862 749, Yliopistonkatu 32, 20100 Turku Mikä on paras TPS-muistosi? - Yksittäistä muistoa ei tule mieleen, mutta mestaruusjuhlat torilla ovat jääneet mieleen. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? - Nousua kärkikahinoihin. Kausi on alkanut lupaavasti. Odotan, että joukkue menestyy ja katsojat viihtyvät peleissä. HUMALISTONKATU www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com Matot ja mattohuolto Lätkäliigan tilanne TPS–Tappara -ottelun jälkeen Mainosnerg ............................................... 72 Kallun Grilli................................................. 39 Metaplan ................................................... 60 Hiuskeskus ............................................... 38 Green Carpet ............................................. 57 Lehtipalvelu Pirjo Rantala ............................. 38 Aurator ..................................................... 56 Linnan Apteekki .......................................... 38 Turun Tietopalvelu ....................................... 56 Olavin Krouvi .............................................. 54 Radio Auran Aallot ...................................... 52 Turun Vuokra-Asunnot ................................. 52 TURUN SEUDUN VUOKRAVÄLITYS OY www.tsvv.fi p. 02 2505 861 Akku-Pojat ................................................ 48 Lasitusliike Roininen .................................... 47 Aamuset ................................................... 44 Saneeraus ja maalaus Erander ................. 44 Turun Markiisi ja Peite ................................. 42 Merkkihanski .............................................. 41 Myllyn Apteekki ........................................... 41 Kotipizza-Humalistonkatu .............................. 40 Tällä sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkausta SM-liigakaudella 2014-15. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 20 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan pistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.fi. MERKKI HANSKI LÄNSIKESKUS
14 AAMUSET YLLÄTYSHERKKU VIIHDE Kasaripoppia nostalgian nälkäisille SAKSALAISEN diskohirmu Modern Talkingin keulakuvat Dieter Bohlen ja Thomas Anders eivät suostu museoitavaksi. Kaksikon Modern Talking Reloaded herättää Cheri Cheri Ladyn ja muut klassiset diskohitit henkiin. Vuonna 1984 perustettu ja parikymmentä vuotta myöhemmin lukuisten hittien jälkeen kuopattu Modern Talking Reloaded käynnistää aikakoneen Turun Nightlife Venuksessa 18. lokakuuta. Mitä syksyn uutuuselokuvista odotat innolla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 11. lokakuuta 2014 Jaana Rannikko ESAN VALINTA Vaikuttaja muistelee Synkkä satu MUUN muassa Turun tuomiokirkon entisenä oppaana tunnettu Aiju von Schöneman on elänyt niin räikeän elämän, että kerrottavaa riittäisi rutka rutkasti enemmänkin kuin vajaan 150 sivun verran. Turkuseuran kustantaman ja ET-lehden toimituspäällikkö Sinikka Klemettilän kirjoittaman muistelmateoksen alkupuolisko keskittyy pitkälti von Schönemanin lapsuuteen ja julmaan avioliittoon Armo Hormian kanssa. Aiju - Aiju von Schöneman muistelee taltioi herttaisen kohteensa taidon kertoa tarinoita niin, ettei haittaisi lainkaan, vaikka teos olisi yhtä sitaattia kannesta kanteen. Kirja on paitsi yhden naisen muistelmateos, myös tarina siitä, miten pahoilla asioilla on ikävä tapa periytyä sukupolvelta toiselle. Kenelle: Kaikille paljasjalkaisille turkulaisille, jotka tunnistavat von Schönemanin kadulla. Arvio: Lämminhenkinen ja surullinen tarina monille turkulaisille tuttujen kasvojen takaa. Nuoret etsivät paikkaansa J-P Valkeapään rohkeassa uutuudessa ESA TÖYKKÄLÄ ESA TÖYKKÄLÄ –EN usko, että elokuva jättää varsinaisesti ketään kylmäksi, sanoo ohjaaja J-P Valkeapää. Tästä on kieltämättä hankalaa olla eri mieltä. Valkeapään toinen ohjaustyö He ovat paenneet on uskalias elokuva, joka ei päästä katsojaansa helpolla. Elokuvassa ongelmanuorten laitoksella siviilipalvelustaan suorittava hiljainen ja änkyttävä Joni tutustuu rasavilliin Raisaan. He karkaavat laitoksesta, ja mitä pidemmälle pakomatka jatkuu, sitä syvemmälle he pakenevat kaikkea sitä pitkäveteisyyttä ja julmuutta, joka aikuisten maailmaan liittyy. – Olen lukenut Grimmin satuja lapsilleni ja aina viehättynyt niiden kerronnallisista ratkaisuista. Yhtäkkiä päähenkilö saattoi vaihtua kesken sadun tai alkuperäinen tavoite unohtui, ja tarina saikin ihan toisen suunnan, Valkeapää kertoo. Jos Joni ja Raisa ovat moderni versio Hannusta ja Kertusta, Grimmin veljekset mitä luultavimmin irvistelisivät kauhusta innoissaan sille noidan uunille, johon He ovat paenneet -elokuvassa joudutaan. The Hollywood Reporter kuvaili elokuvaa arviossaan impressionistiseksi saduksi, joka on täynnä synkkiä käänteitä. KONTRASTI on hurja: viattoman oloisen road movien ympärillä alati kiristyvä uhma laukeaa lopulta painajaismaiseksi jaksoksi, joka loppuu vähintään yhtä selittämättömästi kuin alkaakin. He ovat paenneet -elokuvaa on Valkeapään lisäksi käsikirjoittanut Pilvi Peltola. Sosionomitaustaisella Peltolalla on kokemusta lastenkodeissa työskentelemisestä. Leikkausvaiheessa elokuvasta järjestettiin testinäytöksiä 16–25-vuotiaille nuorille. – Sieltä saatiin yksi tärkeä yksittäinen reaktio. Lastenkodissa olleelta nuorelta naiselta tuli palautetta, että juuri tuollainen se maailma oli, juuri Raisa (Roosa Söderholm) pakenee laitoksesta. tuollaista oli elää sitä aikaa nuorena. Minulle ja leikkaajalle se oli vahvistus siitä, että okei, tämä tulee toimimaan. Sellaiset ovat arvokkaita asioita, mutta niistä ei vain tekijänä voi olla oikein varma, Valkeapää sanoo. MUUKALAISESSA - joka on J-P Valkeapään ohjausdebyytti vuodelta 2009 - päähahmona oli mykkä poika. He ovat paenneet -elokuvassa Joni ei paljoa puhu, mutta änkyttää. Pohjimmiltaan elokuville yhteistä tuntuu kuitenkin olevan lapsen ja nuoren näkökulma maailman hahmottamiseen. – Se on tietynlainen suljettu maailma. Eivät tässäkään päähenkilöt välitä ympäröivän maailman vihamielisyydestä tai väsymisestä heitä kohtaan. He ovat matkalla kohti valoa, pitävät hauskaa ja heillä on vielä sitä empatiaa, johon maailma heidän ympärillään ei kykene. He ovat paenneet elokuvateattereissa 17. lokakuuta.
SYNNYTYSTEN keskittäminen yhä harvempiin sairaaloihin saattaa uhata vastasyntyneiden mahdollisuutta saada tärkeintä ravintoaan: äidinmaitoa. Synnytysten määrän voimakas kasvu suurissa sairaaloissa tulee heijastumaan synnytyssalien lisäksi myös lapsivuodeosastoille. Henkilökunnan antamalle imetysohjaukselle voi tulevaisuudessa olla entistä vähemmän resursseja, ellei henkilökunnan määrää voida kasvattaa samassa suhteessa asiakasmäärän kanssa. Hyvän imetysohjauksen on todettu parantavan äitien edellytyksiä imettää myös haastavissa tilanteissa, esimerkiksi silloin kun vauva on tehohoidossa. Tämä puolestaan vähentää merkittävästi luovutusmaidon tarvetta vastasyntyneiden teho-osastolla ja tuo samalla huomattavia säästöjä. Synnytysten keskittäminen suurempiin yksiköihin luo ongelmia sekä luovutusmaidon saatavuudelle että saattaa suurentaa sen tarvetta. Äidinmaidon luovuttamista koordinoivat äidinmaitokeskukset joutuvat keskittämisen johdosta uudelleen organisoimaan toimintansa. Maitoa joudutaan vastaan- ottamaan yhä laajemmalta alueelta, jolloin kuljetuksen kustannukset nousevat. Äidin kynnys toimittaa maitoa kaukana sijaitsevaan sairaalaan kasvaa, jolloin luovuttajien rekrytointiin on panostettava entistä enemmän. Tämä on haaste, sillä jo nyt äidinmaidon luovuttajista on pulaa. Edellytykset äidinmaidon luovuttamiselle on turvattava myös tulevaisuudessa, sillä esimerkiksi keskosvauvoille ja sairaille vastasyntyneille luovutus voi olla ainoa mahdollisuus saada rintamaitoa. Ravintona rintamaito on sekä keskosille että täysiaikaisena syntyneille vauvoille parasta, sillä rintamaito suojaa tehohoidossa olevaa vastasyntynyttä hengenvaarallisilta infektioilta, tukee vauvan ruoansulatuskanavan kehitystä ja edistää suonensisäisestä ravitsemuksesta luopumista. Myös terveenä ja täysiaikaisena syntyneille vauvoille luovutettu rintamaito on ylivertaisesti parempi vaihtoehto lisämaidoksi kuin soijatai lehmänmaitopohjainen korvike. AINO SARKIA TOIMINNANJOHTAJA IMETYKSEN TUKI RY VUODEN vaihteessa voimaan astuvan päivystysasetuksen vaatimusten seurauksena pienten päivystyspisteiden toiminta ei ole enää taloudellisesti järkevää, ja kuntien on lähes pakon edessä ostettava virka-ajan ulkopuolinen päivystys yhteispäivystyksestä. Myös Naantalin kaupunki on viimeisenä Turun alueen kuntana siirtämässä virka-ajan ulkopuoleisen päivystyksen Turun yhteispäivystykseen. Mielestäni kuntien tulisi yhdessä vaatia yhteispäivystyksestä ostetuille palveluille selkeitä laatukriteereitä. Tällä hetkellä sopimuksessa laadulla tarkoitetaan lähinnä vain lain noudattamista ja asioiden seurantaa ilman konkreettisia vaatimuksia. Laatukriteereissä voitaisiin määrittää selvästi esimerkiksi jonotus- ja odotusajat sekä henkilöstöresurssin riittävyys potilasmäärään nähden. Lisäksi riittämättömästä laadun tasosta voitaisiin vaatia sopimussakkoa sovittujen kriteerien turvaamiseksi. Selkeiden laatukriteereiden sekä sanktioiden asettaminen pyrkisi takaamaan yhteispäivystyksessä olevan potilaan arvioinnin, tutkimuksen ja hoidon inhimillisessä ajassa. Potilasmäärään nähden riittävä henkilöstöresurssi ja sen myötä kiireen väheneminen taas takaisivat nopeamman toiminnan lisäksi myös potilaiden paremmat seurantamahdollisuudet, sekä myös mahdollisesti vähentäisivät kiireessä tapahtuvia virheitä. VILLE-VEIKKO SAARI PUHEENJOHTAJA NAANTALIN SEUDUN 15 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 11. lokakuuta 2014 Onnistujan salainen resepti MUISTATKO kun olit pieni ja uskoit minkä vain olevan mahdollista? Ei ollut pienintä epäilystäkään etteikö balettitanssijan tai palomiehen ammatti olisi toteutettavissa. Kun vuosia kertyy lisää, voi todellisuus tehdä katkeraksi. Unelmaelämän tavoittelu tuntuu typerältä. Kaikki tuntevat ihmisiä, jotka keksivät heti kymmenen syytä, miksi unelmia ei kannata edes yrittää toteuttaa. Tee se mitä teet – oman itsesi vuoksi. Negatiiviset ihmiset pelkäävät omia unelmiaan epäonnistumisen pelossa, mutta sitäkin enemmän sitä, että jätät heidät taaksesi. Tapa, jolla nämä unelman murskaajat käsittelevät pelkojaan, estää sinua pääsemästä omaan tavoitteeseesi. He ajavat vain omaa parastaan. Harva onnistuu heti. Jos kysyt menestyjältä montako kertaa hän epäonnistui tavoitteessaan ennen kun onnistui, voit yllättyä. Epäilijät ruokkivat negatiivisia ajatuksiasi. Lopulta voit uskoa, ettei riski kannata. Suomalaisen käyttäytymismallin mukaan on aivan tavallista toivoa toisen epäonnistumista. Kun perustaa vaikkapa yrityksen on normaalia, että koko naapurusto on katkera. KOKOOMUSNUORET Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen AAMUSET Yhteispäivystykseltä Äidinmaidon luovutus uhattuna vaadittava laatua (02) 269 3940 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? KUN oma elämä kyllästyttää, on muodikasta etsiä hyvinvointia ja ahaa-elämyksiä elämänoppaista sekä yritysvalmentajilta. Terveellisiä viherpirtelöitäkin voi surauttaa ja hetkessä läsnäoleminen se vasta auttaakin! Ravintolassa voi vuodesta toiseen tilata saman turvallisen annoksen. Kotiin voi kävellä aina samaa reittiä. Fakta on, että normaalista poikkeaminen ei ole pahasta. Elämä on seikkailu ja epäonnistuminenkin on kokemus. Uusia mahdollisuuksia tulee joka päivä. On vain sinusta kiinni tartutko niihin. Vain sanomalla “kyllä” saatat löytää sateenkaaren pään. HENRIIKKA FINGERBORG INTERNET www.aamuset.?