Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 | Nro 85 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Gorillojakin kuvanneen Kaisa Lappalaisen mielestä luontokuvaajat eivät arvosta kotimaataan tarpeeksi. Kaupunki s. 8 Silmää luonnolle Annastiina Aamurusko tietää, että hetki 140 asteen pakkasessa parantaa kolotukset ja paljon muutakin. Elämä&tyyli s. 14 Superkylmä auttaja Mitä terveille tytöille voi sattua baarissa? Sitä voi käydä katsomassa paikan päällä, eli Pub Port Arthurissa. Viihde s. 18 Kapakan kabaree Korkeakouluilta halutaan esityksiä yhteistyön tiivistämisestä ensi kevääksi. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PARE MPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 AAMUSET
4 A A M U S E T PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 11.11.2015 Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 ENSIN hyvät uutiset. Hallitus sai kun saikin kasaan ratkaisun sosiaalija terveyspalvelujen uudistamisesta eli niin sanotusta sotesta. Sitä tarvittiin ja tarvitaan, oli se minkälainen tahansa. Sopuun ei päästy hetkeäkään liian aikaisin. Sitten huonot uutiset. Valitettavasti emme vieläkään tiedä, minkälainen systeemistä on tulossa. Se tiedetään, että itsehallintoalueita on 18, sotealueita 15 ja päivystäviä sairaaloita 12. Raha seuraa potilasta, mutta miten ja missä, se jäi yhä valmisteltavaksi. Palvelujen järjestäjien määrä vähenee merkittävästi, mikä on hyvä uutinen. Väheneekö määrä riittävästi, se on toinen asia. Asiantuntijoiden mukaan ei. SOTE siirtyy pois kunnilta. Palveluista vastaavien hartiat levenevät, mutta samalla syntyy uusia raja-aitoja. Ennaltaehkäisy jää kunnille. Sairauksista ei päästä hoitamalla, vaan olisi myös huolehdittava siitä, että kansa on terveempää ja hoidettavaa on vähemmän. Jää epäselväksi toteutuuko tämä tavoite. Ellei niin käy, kustannusten nousun katkaiseminen tai niiden vähentäminen jää haaveeksi. Sotealueet, jotka järjestävät eli tilaavat palvelut, saavat rahoituksensa tavalla tai toisella valtiolta. Norjassa erikoissairaanhoito siirrettiin valtion kontolle ja kulut kasvoivat heti huomattavasti. Leveämmät hartiat eivät välttämättä tarkoita pienempiä kuluja. Tämä on huomattu VarsinaisSuomessakin. Kun ensihoito ja päivystys keskitettiin liikelaitokseksi, kulut kasvoivat, vaikka muuta luvattiin. Palvelutasokin tosin parani ja kansalaisten tasa-arvo lisääntyi. NIIN voi käydä sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksessakin. Mistä saadaan se hallituksen tavoittelema kolmen miljardin euron säästö? Se on vielä arvoitus. Täydellinen valinnanvapaus olisi menoautomaatti. Valtion piikki olisi auki ja palvelujen kysyntä kasvaisi. Mutta jos jostain on aloitettava, niin juuri lähipalveluista, terveyskeskuksista. Jos hoitoonpääsyä odotellaan kuukausitolkulla, potilaat pakkautuvat sairaaloihin. Se on kallista, jos mikä. LASSE VIRTANEN Hyvät ja huonot uutiset PITÄISIKÖ valtionkirkon asemaa Suomessa muuttaa? ANDERSSON: Aina kun joku sanoo sanan valtionkirkko, niin joku ilmoittaa, että on vain uskonnollinen yhteisö erityisasemalla. Mutta itse haluaisin sellaisen järjestelmän, jossa voidaan kyllä yhteiskunnallisestikin tukea uskonnollisia yhteisöjä, mutta niitä pitäisi tukea tasapuolisesti kaikkia. PERHEENTUPA: Minusta taas on, että kaksi valtionkirkkoa, jos tätä kansanomaista nimeä käytetään, sille on historialliset syynsä. Ihmiset pitäisi ehkä nykypäivänä enemmänkin saada ymmärtämään ne historialliset syyt. LA: Minusta on vähän hassua, että eduskunnassakin on edelleen uuden istuntokauden alussa jumalanpalvelus. Se on kuitenkin laitos, jonka pitäisi edustaa kaikkia kansalaisia tasapuolisesti. En näe edes historiallisista syistä tavallista jumalanpalvelusta perusteltuna, varsinkin kun Suomessa on koko ajan enemmän erilaisia uskontoryhmiä. CP: Tietyissä asioissa pitkä kulttuurinen tausta ja perinteet saavat minusta näkyä. Esimerkiksi eduskunnan jumalanpalvelukselle jokainen voisi rakentaa oman viitekehyksensä. Toiselle se voisi olla uskonnonharjoittamista ja joku toinen voisi nähdä sen historiallisena seremoniana. LA: Jos taas ajatellaan taloudellisesti ihan ylipäätään, niin on vähän outoa, että Suomen suurin muslimien rukoushuone pyörii täysin vapaaehtoisvoimin, koska heillä ei juuri ole mahdollisuuksia saada rahoitusta kuin lahjoituksin. CP: Veroteknisesti ajatellen minusta on hyvä, että eri seurakunnilla on mahdollisuus kerätä rahaa nykyisellä tavalla, koska heillä on vastuullaan myös kulttuuriperimää ylläpitäviä tehtäviä. LA: Joku järjestelmä siihen olisi kuitenkin hyvä miettiä, koska kirkot hoitavat sellaisia yhteiskunnan kannalta tärkeitä tehtäviä, joista kaikki hyötyvät, mutta tällä hetkellä käytännössä vain kirkkoon kuuluvat kustantavat sen. TAMPEREEN keskustorille pystytettiin joulukuusi jo eilen tiistaina. Että varmasti Hämeen hitainkin ville huomaa sen jouluaattoon mennessä. KANSANEDUSTAJA Jukka Kopra (kok.) esittää kaikkien kuntien lakkauttamista. En bra idee! Yhdistetään kunnat ja sen yhden nimeksi tulee luonnollisesti Turku. Aleksi Randell ylennetään ylivisiiriksi. SOTE tulee ja sote, niin mitähän se tekee? Maakuntien liitot lakkautetaan. Mikä nimeksi uusille itsehallintoalueille? Stefan Wallinilla (r.) on nasakka ehdotus: Maakuntaneuvostoliitto. Tack… …nej tack! SAIRAUSPOISSAOLOT, tapaturmat, työkyvyttömyyseläkkeet ja muut menetetyn työpanoksen kustannukset maksavat yhteiskunnalle noin 24 miljardia euroa vuodessa. Sote-uudistuksen säästöt ja kestävyysvajeet kuulostavat aika pieneltä jutulta. TUTKIMUKSEN mukaan liki puolet alakoululaisista suhtautuu kyynisesti kouluun. Se on heidän mielestään merkityksetöntä. Siis käydä koulua. Nyt on syytä nostaa tukkaa pystyyn muuallakin kuin kukkahattujen alla. MOSKOVALAINEN siivous. Testilaboratoriosta tuhottiin antidopingtoimisto Wadan mukaan 1 417 venäläisurheilijoiden dopingnäytettä. Laboratorion johtaja kertoi ”siivonneensa vähän” (IL 10.11.). Siisti laboratorio, kaikin puolin. Kaapit tyhjiksi ennen tarkastajien tuloa. n. s. n N DEBATTI Kenttäharmaa CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja (vas.) ja valtuustoryhmän pomo Turussa. Punavihreä
5 Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T UUTISET Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 Onko sote-alueiden määrällä mitään väliä? Miksi, miksi ei? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ETYJIN parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) vierailee Ukrainassa 10.–13. marraskuuta. Kanerva tapaa Ukrainan hallituksen ja parlamentin korkeaa johtoa ja Etyjin tarkkailijaoperaation johtajan sekä tutustuu Itä-Ukrainan tilanteeseen. Kanerva vierailee Donetskin alueella ja tapaa muun muassa paikallisviranomaisia, Etyjin tarkkailijoita ja avustusjärjestöjen työntekijöitä. Kanerva vierailee Itä-Ukrainassa TURUN perussuomalaiset valitsevat uuden puheenjohtajan syyskokouksessa 22. marraskuuta. Nykyinen puheenjohtaja Risto Forsberg on ilmoittanut, ettei hän tavoittele jatkokautta. Yhdistys arvioi, että sen jäsenmäärä on vuoden aikana kasvanut noin 30 prosenttia. – Erityisen paljon on tullut uusia nuoria jäseniä. Kasvu on jatkunut tasaisena läpi koko vuoden ja odotamme kasvun vain kiihtyvän, kun lähestymme kuntavaaleja, sanoo Forsberg. Yhdistys ilmoittaa tavoittelevansa vuoden 2017 kuntavaaleihin täyttä sadan ehdokkaan listaa. Perussuomalaisille uusi pomo Turussa TURKU ei kannata alennusten myöntämistä bussilippujen hinnoista työttömille. Kaupunginhallitus antoi asiasta lausunnon Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle, joka on pyytänyt Föli-alueen kunnilta lausuntoa siitä, onko kunta halukas antamaan työttömille henkilöille joukkoliikenteen kausikorttialennuksen ja kantamaan siihen liittyvän joukkoliikennekustannusten lisäyksen. Joukkoliikennelautakunta on käsitellyt kuntalaisaloitetta työttömille myönnettävästä kausikortista, joka olisi 20 prosenttia normaalituotetta edullisempi. Kaupunginhallitus hyväksyi apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen esityksen äänestyksen jälkeen. Johannes Yrttiaho (vas.) ehdotti, että asiasta annetaan puoltava lausunto jäsen Raija Eevan (kesk.) kannattamana. Ehdotus hävisi äänin 9–2. Turkulaisten työttömien matkustamista on lausunnon mukaan tarkoituksenmukaisinta tukea kaupungin toimeentulotukiohjeiden mukaisesti ilman vaikeasti hallittavan alennuskategorian muodostamista. Turku ei kannata bussialennuksia LASSE VIRTANEN KILPAILUKYKY-SEMINAARISSA esiintynyt Mayer Turku Oy:n henkilöstöpäällikkö Arto Helin arvioi, että Turun telakka tarvitsee kolmen vuoden aikana noin 3 000 uutta työntekijää. – Olemme saaneet seitsemän laivasopimusta. Tilauskanta ei ole ollut koskaan näin pitkä. On aika harvinaista, että töitä on viideksi vuodeksi. Töitä on vuoden 2020 syksyyn, laski Helin. – Tilauskanta on hyvä. Töitä on todella paljon. Omistaja tähtää siihen, että kapasiteettimme olisi noin kolminkertainen. Se tarkoittaa kahta isoa risteilijää vuodessa. Helin sanoo, että uusia työntekijöitä tarvitaan myös eläköitymisen vuoksi. Nykyisestä rautakourista moni on ollut telakalla vuosikymmeniä. – Varmaan tulee hiki, että 3 000 tekijää löydetään, myöntää Helin. Metallimiesten lisäksi tarvitaan erityisesti diplomi-insinöörejä. Helin kaipaa lisää yhteistyötä oppilaitoksilta ja korkeakouluilta. – Meillä on pitkät perinteet yhteistyössä yliopistojen kanssa, mutta on selvää, että sitä pitää vahvistaa ja lisätä. Keskeinen toiveeni on, että puheiden ja seminaarien ohella löydetään konkretiaa. Harvasta oppilaitoksesta valmistuu laivanrakentajia. Telakalla on uudenlainen tilanne. Yhteistoimintaneuvottelujen sijasta rekrytoidaan uutta väkeä suurissa määrin. – Olen ollut 15 vuotta laivanrakentaja ja niistä 14:nä ollut yt-neuvotteluissa Helsingissä, Raumalla ja Turussa, summasi Helin. – Nyt on perhe omistajana. Se on telakalla uusi tilanne. Nyt katsotaan asioita pitkällä aikavälillä, 10–20 vuoden päähän. Telakka tarvitsee 3 000 työntekijää kolmessa vuodessa LASSE VIRTANEN HALLITUS leikkaa koulutuksesta ensi vuonna 600 miljoonaa euroa, josta 200 miljoonaa otetaan korkeakoulujen kakusta. Uhkaako korkeakoulutusta alasajo? – Ei uhkaa, vastasi opetusja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen maanantaina turkulaiselle korkeakouluväelle. – Ei uhkaa, mutta se (leikkaus) saa meidät vakavaksi, arvioi puolestaan Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen. – Haaste on kova, muotoili Åbo Akademin rehtori Mikko Hupa. Lehikoinen muistutti, että yliopistojen rahoitus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla noin yhdestä miljardista eurosta 1,8 miljardiin. – Jotakin kummallista on tapahtunut, kun tutkijat ja laitokset sanovat, ettei rahaa ole enää mihinkään. Mihin se 800 miljoonaa euroa on mennyt, kysyi Lehikoinen. – Nyt taitetaan kasvua jäädyttämällä indeksi ja leikkauksia tehdään. Se on ikävää, mutta ydinkysymys on, yrittävätkö kaikki tehdä kaikkea vai keskitytäänkö vahvuuksiin. Lehikoisen mukaan rakenteita on kevennettävä ja päällekkäistä toimintaa purettava. Mitään tieteenalaa ei aiota ajaa alas. Yksiköt, joista valmistuu vain vähän opiskelijoita ja joissa ei tehdä tutkimusta, ovat kuitenkin vaaravyöhykkeessä. – Ei olla keskittämässä mitään, vaan nyt keskitytään. Mitä tehdään, se pitää tehdä hyvin. Työnjako on avainsana. LEHIKOINEN kaipaa jo esityksiä uusista yhteistyömalleista. Yliopistoilta niitä odotetaan ensi kevääksi, ammattikorkeakouluilta syksyksi. Neuvotteluissa käydään läpi nousevat alat ja vahvuudet sekä kansallisesti merkittävä tutkimus. Keskitytään, ei keskitetä Korkeakouluilta vaaditaan jatkossa entistä enemmän yhteistyötä Ministeriö vaatii myös turkulaisilta korkeakouluilta aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä. Jori Liimatainen – Yhtään uutta selvitystä ei enää kaivata. Vuoden 2008 jälkeen Suomesta kadonnut 100 000 työpaikkaa. Työpaikkoja on hävinnyt enemmänkin, mutta on syntynyt myös uusia. Työmarkkinat ovat jakautumassa. Matalapalkkaista työtä on tarjolla, samoin huippupestejä osaajille, mutta välillä on ammottava kuilu. – Keskiluokan keskipalkkaiset työt ovat hävinneet, arvioi Lehikoinen. – Uudet työpaikat edellyttävät korkeaa koulutusta, ei pelkästään korkeaa osaamista. Koulutustasomme kohoaminen on hidastunut huomattavasti ja se pysähtyy. Suomen ongelma ei Lehikoisen mukaan ole ylikouluttaminen. Korkeakoulut säilyttävät keskeisen roolinsa myös tulevaisuudessa. – Olemme nyt OECD-maiden keskitasolla. Näköpiirissä ei ole mitään muuta strategiaa kuin se, että panostetaan korkean tuottavuuden työpaikkoihin. Tutkijoista vain 18 prosenttia on tohtoreita. Suomi ja Ruotsi putoavat PISA-tuloksissa, erityisesti taidot matematiikassa heikkenevät. – Nuorten osaamistaso on laskussa, sanoo Lehikoinen. Lehikoisen viesti korkeakouluille on: profiloitukaa, selkeyttäkää ja tiivistäkää. VÄÄNÄNEN arvioi silti, että tulevaisuus on monialaisen yliopiston. – Ratkaisuja ei löydetä erikoistumalla liikaa.
7 Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA LAMMASja vuohituotteiden markkinat valtaavat Nunnankadun 21.–22. marraskuuta. Myynnissä on lammasja vuohituotteita: lihaa, makkaraa, lankoja, taljoja, huovutusvilloja sekä valmiita tuotteita kuten myssyjä, sukkia, huiveja ja huovutettuja töitä.Markkinat järjestää Varsinais-Suomen lammaskerho ry jo 32. kertaa. Markkina-aika on sama kuin Vanhan suurtorin joulumarkkinoilla eli kello 11–16. Määkinä valtaa Nunnankadun LAPSUUTENI herkkuja oli äidin tekemä Rex-kakku. Muistaakseni siinä oli Rex-keksejä ja kaakaota, sokeria, kookosrasvaseosta aina välissä. Kerroksia oli useita. Hyydytettiin kylmässä eteisessä. Saatiin todella harvoin, ehkä siksi niin jäänyt mieleen. Toinen herkkujen herkku oli Sereksen Sinitaivas. Hellas valmisti melkein samanmoista, nimeltään Budapest. Tätini oli töissä Sereksessä ja aina tullessa kesälomalle Halikkoon oli ruskeassa paperipussissa muutama Sinitaivas. MARJATTA SINERVO LAKRITSINAUHA pussissa oli paras lapsuuden herkku, sanoin sitä kengännauhaksi aina. Lakritsi on vieläkin lempimakuni. MUSTAA MAGIAA IKUISESTI murrosikää omaava JPJalo, missä on Turkuhallissa jäällä toinen kerros? Muutenkin ne letkautukset on, jos yrittää apinoida ammattiselostajaa, niin ihan hanurista. Ei kannata yrittää lentää jos ei osaa. PELIN PILAAJA VASTAUS kysymykseenne: olen saanut helposti työpaikan. Olin naimisissa (2 lasta) ja ollut kotona 4 vuotta. Äitini oli ollut kyseisessä työpaikassa siivoojana kymmenen vuotta. Määrättyyn työtehtävään haettiin uutta työtekijää. Äitini kysyi työnantajaltaan, että jos hänen tyttärensä voisi tulla näyttäytymään Työnantajani oli sanonut, ettei hänen tarvitse tulla näyttäytymään, kun kerran äiti tunnetaan. Asia oli selvä. Olin hyvin vaativassa tehtävässä 32 vuotta ja jäin siitä eläkkeelle. TERTTU NURMI Harrastatko valokuvausta? Kehitätkö paperikuviksi vai julkaisetko vain somessa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Eipä osaa isäntä tätäkään. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG –VÄHÄN väliä satoi niin että ropisi, oli hiostavaa ja kuumaa. Maa upotti jalkojen alla ja kasvusto oli tiheää viidakkoa. Sademetsästä kuului lintujen ja apinoiden ääntä sekä lehtien rapinaa. Jossain kohtaa usko meinasi loppua, mutta pääsimme kuin pääsimmekin vihdoin gorillojen luo. Meitä oli vastassa ihana gorillaperhe. Silloin alkoi kuudenkymmenen minuutin kello tikittää, kuvailee Kaisa Lappalainen. 26-vuotias turkulainen kauppatieteilijä ja luontokuvaaja on tehnyt pitkän matkan nähdäkseen gorilloja. Auto starttasi aamuneljältä vuoristotietä kohti viidakkoa ja sieltä rämmittiin vielä kolme tuntia gorillojen luo. Kookkaita vuorigorilloja arvioidaan olevan jäljellä alle tuhat yksilöä. Kaikki gorillat elävät Ugandan ja Ruandan rajaseudun vuorilla. Ugandassa gorillaturismi on tarkoin säädeltyä – on anottava vierailulupa jolla gorillalauman kanssa saa viettää aikaa tunnin päivässä. Hintakin on korkea, sillä tulot menevät gorillojen suojeluun. Luonnonsuojelutyötä tekevälle Lappalaiselle on ollut aina selvää että hän haluaa kuvata eläimiä. Vanhemmatkin olivat kiinnostuneita valokuvaamisesta ja opastivat lapsesta asti liikkumaan luonnossa. Kymmenen vuoden kuvauskokemuksen jälkeen kuvapankki on karttunut mukavasti. VAIKKA kuvia on otettu Afrikassa ja arktisillakin alueilla, Lappalaisen mielestä omaa maata ei arvosteta tarpeeksi. Unelmana hänellä olisikin kasvattaa töillään tietoisuutta siitä, kuinka kaunis luonto Suomessa on. – Ulkomaalaiset maksavat itsensä kipeäksi, että pääsevät Suomeen kuvaamaan ahmoja, karhuja, pöllöjä ja susia, Lappalainen toteaa. Eläinten kuvaaminen ammattimielessä vaatii erityistä kärsivällisyyttä, etenkin Suomessa, sillä usein niitä väijytään kojussa iltapäivästä aamuun saakka. Myös järjestelyt on tehtävä tarkkaan; on tiedettävä mikä sesonki on meneillään ja mistä eläimiä löytää milloinkin. Viime toukokuussa Lappalainen oli Saimaan Pihlajavedellä kuvaamassa norppia. Kun näkee kuvia norpista, ei välttämättä osaa kuvitella miten ihmeessä kuvaaja on saanut ne ikuistettua. – Ajelimme veneellä koko päivän ja näimmekin norppia. Kuva pitää saada niin, ettei norppa huomaa meitä, joten oli ajettava veneellä saaren toiselle puolelle. Riisuimme kengät ja töpöttelimme sukkasillamme metsän läpi jottei kuuluisi rasahdustakaan. On erittäin palkitsevaa nähdä harvinainen eläin ja päästä niin lähelle, ettei se edes huomaa meitä. Ja etuoikeus ihmiselle nähdä mitä eläimet puuhailevat. TÄLLÄ hetkellä Lappalainen on lentokoneessa matkalla Norjaan, sillä miekkavalaat saapuvat sinne talveksi kalan takia. Paikalliset tietävät missä kalaparvet liikkuvat, ja niitä seuraamalla Lappalainen aikoo löytää miekkavalaita. Luonto linssissä Kaisa Lappalainen hiipi sukkasillaan metsän halki norppien luo Kaisa Lappalainen naittii olosta eläinten maailmassa. Kimmo Ohtonen Juha Rantanen ILKKA LAPPI TAVOITIMME Turun Sarjakuvakerhon aktiivin Petteri Ojan tiistaina kello 10.30. Missäs oot? – Kotona. Teen vähän tietokonehommia ennen sarjakuvakaupalle lähtemistä. Ensi viikonloppuna järjestettävä ”Suomen pienin sarjakuvafestivaali” Necrocomicon täyttää kymmenen vuotta. Miten tapahtuma on muuttunut? – Olemme pitäneet tapahtuman tarkoituksella pienenä, mutta pientä kasvua on täksi vuodeksi ollut havaittavissa. Meillä on esimerkiksi ensimmäistä kertaa mukana ulkomainen vieras, kun Aarne Ankan piirtäjä Charlie Christensen saapuu Turkuun. Miten hänet saatiin Suomeen? – Kerhomme aktiivi lähestyi häntä sähköpostilla ja ehdotti vierailua. Kirjamessuille tulo oli toisena vaihtoehtona, mutta tämä ajankohta sopi hänelle paremmin. Hän lähti mielellään tänne, koska ei ole koskaan Suomessa käynyt. Se on hiukan yllättävää, kun kuitenkin ruotsalaisesta piirtäjästä on kyse? – Hän on asunut jo pitkään Espanjassa, joten matka festivaaleille on hiukan pidempi kuin voisi kuvitella. Millaisia suunnitelmia Necrocomiconilla on tulevaisuuden varalle? – Niitä täytyy katsoa tämän festivaalin jälkeen. Itse olen kaikkina kymmenenä vuotena ollut järjestämässä. Hiukan on sellainen olo, että vetovastuuta tapahtumasta voisi antaa muillekin. Meillä on sarjakuvakerhossa tällä hetkellä paljon tuoretta verta. Heillä voisi olla uusia ideoita tapahtuman varalle. Festaroiva sarjakuva-aktiivi Kaisa Lappalainen
9 Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 AAMUSET
10 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 TPS:N Matej Hradecky on mukana perjantaina 13. marraskuuta Itävaltaa vastaan pelattavassa alle 21-vuotiaiden EM-karsintaottelussa Itävalta–Suomi. Wienissä pelattava maaottelu on TPS-kapteenille yhdeksäs pikkuhuuhkajissa. Päävalmentaja Tommi Kautosen ryhmässä on mukana myös Interiä alkukauden edustanut Vahid Hambo. Toistaiseksi Suomi on voittanut pelaamastaan neljästä karsintaottelusta kolme. Hradecky matkaa Itävaltaan Kuka on sinun mielestäsi Interin seurahistorian suurin legenda? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI RUNSAS vuosi sitten vapaaottelija Timo-Juhani Hirvikangas puolusti voitokkaasti Cage-organisaation kääpiösarjan mestaruusvyötä. Sittemmin turkulaista ei vapaaotteluhäkissä olla nähty. Yksi syy ottelutaukoon on ollut huhtikuussa tullut loukkaantuminen, mutta ottelemattomuus selittyy myös sillä, että turkulainen kyttää tilaisuutta nousta UFC:hen. Heinäkuussa Hirvikangas siirtyi Teemu Packalenin tavoin ruotsalaisen Mano Managementin manageroitavaksi. Vaikka ottelutauko on osin suunniteltukin, myöntää ”Tipi”, että vähitellen tositoimiin pitäisi päästä. – Vähitellen alkaa olla hinku takaisin häkkiin. Loukkaantumisten vuoksi ottelemattomuus on kuitenkin henkisesti raskaampaa, kun on tottunut koko ajan urheilemaan. Treeneissä pääsee kuitenkin suhteellisen lähelle ottelutilannetta, Hirvikangas tuumaa. Ruotsiin hän on suuntaamassa lyhyelle leirille vielä loppuvuoden aikana. – Luultavasti noin viikon siellä olisin. Perheellisenä ei viitsi olla kovin pitkään yhtäjaksoisesti pois. Ruotsiin pääsee kuitenkin nopeasti ja matkat on aika helpolla. VAPAAOTTELUTAUON aikana kamppailijan vaistoja on ruokittu nyrkkeilyllä. Viime maaliskuussa hän iski Tallinnassa ammattilaisdebyytissään voiton. Tulevana viikonloppuna Hirvikangas matkustaa jälleen Tallinnaan, jossa vastaan asettuu latvialainen Andrejs Volincuks. – Nyrkkeilyn ensisijainen tarkoitus on saada minuutteja pystyottelusta ja lisätä varmuutta. Se varmuus on aikanaan tarkoitus saada siirrettyä myös vapaaotteluun, ettei tule missään vaiheessa sellaista oloa, ettei pärjäisi jossain tilanteessa. Nyrkkeilyssä kun ei ole sitä mahdollisuutta, että matsi menisi mattoon, vapaaottelussa varsinkin mattospesialistina profiloitunut Hirvikangas toteaa. Kevään loukkaantumisen vuoksi Hirvikangas on viihtynyt viime aikoina tavallistakin enemmän nyrkkeilyhanskat käsissä. Heikkouksiin keskitytään harjoittelussa osa-alue kerrallaan. – Yleensä harjoittelussani keskityn parin-kolmen kuukauden jaksoissa yhteen tiettyyn osa-alueeseen enemmän kuin muihin. Nyrkkeilyä olen nyt kehittänyt pidemmän aikaa. Ehkä seuraavaksi parannetaan potkuja tai painimista. LEIPÄLAJINSA pariin Hirvikangas on valmis hyppäämään heti, kun kutsu UFC:hen käy. Yksi realistinen aika haaveen toteutumiseen saattaisi olla ensi vuoden helmikuussa oteltava Lontoon UFC-ilta. – Euroopan iltoihin tarvitaan eurooppalaisia ottelijoita. Eurooppalaisuus on vahvuus, sillä Amerikan iltoihin paikallisia ottelijoita on tyrkyllä paljon. Jos en pääse Lontoon kortille, voi olla, että ottelen jossain muuallakin (kuin UFC:ssä), etteivät ihmiset ihan unohda, Hirvikangas sanoo. Odottavan pitkä aika Timo-Juhani Hirvikangas mielii jo takaisin vapaaotteluhäkkiin UFC-saumaa kärkkyvä Timo-Juhani Hirvikangas on pitänyt ottelutuntumaa yllä nyrkkeilemällä. 14. marraskuuta hän nousee uransa toiseen ammattilaisotteluun. Ilkka Lappi USEIN väitetään seurauskollisuuden kuolleen. Mutta vielä on sellaisiakin pelaajia eri lajeissa, jotka osoittavat, että vielä löytyy seurauskollisuutta. Sellaisia pelaajia kuin Henri ”Pänä” Lehtonen (kuvassa). Marraskuun alussa Inter-kapteeni teki vuoden jatkosopimuksen. 35-vuotias Lehtonen on käytännössä edustanut pikkupojasta lähtien Interiä. 2000-luvun alussa hän joutui hakemaan uralleen vauhtia VG-62:sta, joka oli Interin reservijoukkue. Merkittävää Lehtosessa on se, että ikävuosistaan huolimatta hän on edelleen huipputärkeä pelaaja Interille. Nuoremmilleen hän on liki elintärkeä esimerkki laadukkaan päivittäisen tekemisen merkityksestä. Myöskään kentällä Pänä ei ole jäänyt nuorempien varjoon. Päättyneelläkin kaudella Lehtonen oli kentällä yhtä vaille kaikissa Interin liigapeleissä. ILKKA LAPPI Sukupuuttoon kuolevat
11 Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 AAMUSET
14 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 LASTENKLINIKOIDEN Kummien Joulu Mielelle -hyväntekeväisyyskonsertti järjestetään taas tiistaina 24. marraskuuta kulttuurikeskus Logomossa. MTV esittää konsertin televisiossa joulukuussa. Tunnelmallista tapahtumaa tähdittävät muun muassa Waltteri Torikka, Katri Helena, Jesse Kaikuranta, Anna Eriksson, Mikko Leppilampi, Diandra, Benjamin, Pirkka-Pekka Petelius, Suvi Teräsniska Jannike sekä Jack Pack. Joulumielelle Logomossa MUUMI-TUOTTEIDEN valikoima laajentuu uudella Ystävyyskokoelmalla. Tuotteiden kuvitus on Tove Slotten käsialaa ja peräisin Kuka lohduttaisi Nyytiä -kirjasta vuodelta 1960. Kaunis ja hieman surullinen tarina yksinäisestä Nyytistä, joka vaikeuksien kautta voittaa pelkonsa ja löytää ystävyyden onnen. Tarinan alussa Nyyti on hyvin yksinäinen, ujo ja vaitelias.Nyyti ihastuu merenrantaan ja löytää sieltä pullopostia. Kirjeessä yksinäinen ja pelokas Tuikku etsii ystävää. Kirje oli Nyytin ensimmäinen ja hän painaa sen visusti taskuunsa. Nyyti rohkaistuu ja lähtee etsimään tuota tyttöä. Vaikka tarina alkaa hieman surullisesti, sillä on onnellinen loppu. Inspiraation kuvitus sai alkuperäiskuvituksista – tarinan väriloiston säilyttäen. Arabialta uusia muumeja Oletko kokeillut luonnonkosmetiikkaa? Suosittelisitko muillekin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG MILTÄ kuulostaisi kolmeminuuttinen 140 asteen kylmyydessä, ylläsi ainoastaan alusvaatteet, lapaset ja karvatossut? Hyytävää elämystä pääsee kokeilemaan nyt Turussa, sillä Turkuun avattiin uusi kylmähoitola. Cryo-kylmähoitolan perustaja, Annastiina Aamurusko kuuli huippukylmähoidosta alunperin Dubaissa asuvalta ystävältään ja alkoi selvitellä kesän aikana kuinka extremehoidon saisi tuotua Suomeen. Sitä on käytetty jo pitkään perinteisenä hoitomuotona esimerkiksi reumaan. Hoidossa käyneet alkoivat huomata muitakin positiivisia vaikutuksia, kuten apua ihosairauksiin sekä unihäiriöihin. Huippukylmähoitoon pääsy on ollut Suomessa vaikeaa, sillä kylmähoitohuoneita on niin vähän, ja ne ovat siksi kalliita. Aamurusko uskoo, että hoito yleistyy Suomessakin nyt kun on alettu valmistamaan pienempiä hoitobokseja. – Itse liikuntaa harrastavana olen huomannut tuloksia erityisesti palautumisessa ja lihaskipujen hoidossa. Nukun myös hoidon jälkeen kuin pieni vauva. Vaikutus voi olla päinvastainenkin, sillä joillain ihmisillä hoidon seurauksena kiihtynyt aineenvaihdunta saattaa hikoiluttaa ja pitää hereillä. Toisaalta se kertoo kuona-aineiden poistumisesta kehosta, joka on tietysti hyvä asia, hän nauraa. KRYOHOIDOSTA luvataan apua esimerkiksi krooniseen kipuun ja tulehdukseen, stressiin, unihäiriöihin, reumasairauksiin, psoriakseen ja ihottumaan. Urheilijoille ja kuntoilijoille sen sijaan suositellaan kryohoitoa kestävyyden parantamiseen, palautumiseen, energiatasojen nostamiseen ja lihaskipuihin. Teho perustuu siihen, että aivot saavat hoidon aikana varoitussignaalin hypotermian vaarasta. Hypotermia ei kuitenkaan uhkaa kryohoidossa, sillä kylmässä vietetty aika on niin lyhyt. Ruumiinlämpötila ei ehdi laskea muutamien minuuttien aikana laisinkaan. – Varoitussignaalin johdosta keho alkaa suojella itseään ja ohjaa verenkierron kehon keskiosiin. Hoidon jälkeen veri alkaa kiertää ja etenkin pintaverenkierto lähtee toimimaan. Lihakset rentoutuvat, aineenvaihdunta nopeutuu ja kuonat lähtevät liikkeelle. Tulee todella hyvä olo, sillä vereen vapautuu endorfiineja. Endorfiinit poistavat akuutteja sekä kroonisia kiputiloja. Kaloreitakin hoidossa palaa 400–800, kryohoitoa käytetään siis myös apukeinona laihdutuksessa, Aamurusko sanoo. AVANTOUINNILLA on paljon samoja hyviä terveysvaikutuksia, mutta monikaan ei haluaisi vapaaehtoisesti pulahtaa jäiseen veteen. – Huippukylmähoito on miellyttävämpi ja siedettävämpi kokemus avantoon verrattuna. Kryossa ei kastu, eikä ruumiinlämpökään laske. Vähän kuin menisi vain ulos pakkaseen hetkeksi seisomaan, Aamurusko sanoo. Kylmähoidossa voi käydä päivittäinkin, jos esimerkiksi hoidetaan kroonista lihaskipuja. Tiheätahtisemman hoitojakson jälkeen kannattaa pitää pieni tauko, jotta haluttu shokkitila saavutetaan uudelleen seuraavalla hoitojaksolla. Kun hoidolla tavoitellaan yleistä hyvinvointia ja ylläpidetään ja parannetaan vastustuskykyä, voidaan kylmähoidossa kuitenkin käydä ilman taukoja. Antaa pakkasen purra Superkylmä sulattaa kaloreita ja auttaa moneen vaivaan Kohtuus kylmässäkin. Annastiina Aamurusko ei suosittele kylmähoitoa liian usein, sillä kroppa voi tottua kylmään ja silloin haluttua shokkitilaa ei saavuteta. Henriikka Fingerborg ”Endorfiinit poistavat kroonisia kiputiloja.” VAPAAEHTOISVOIMIN toimiva Hope ry kerää joulukalentereita ja joululahjoja alueen vähävaraisille perheille 8.11.–14.12. välisenä aikana. Tavoitteena on antaa jokaiselle Hopen Turun alueen asiakasperheen lapselle yksi lahja. Lahjoja kaivataan kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Viime vuonna Turun Hope keräsi jouluapua 122 perheelle ja joululahjan 325 lapselle. Lahjojen tulee olla käyttämättömiä ja uusia sekä mielellään paketoituja, lahjan päälle kirjoitetaan lahjan saajan ikä ja sukupuoli. Kalenterit ja lahjat voi toimittaa keskiviikkoisin ja torstaisin kello 10–14 sekä parillisten viikkojen maanantaina kello 17–19 osoitteeseen Voimakatu 5. Keräykseen voi osallistua myös tekemällä lahjoituksen tilille, varat ohjataan Turun alueen vähävaraisten perheiden joulunviettoon. www.hopeyhdistys.fi Lahjoita jouluiloa lapselle
15 Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 AAMUSET
16 A A M U S E T TYÖ & TALOUS Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 LAAJENTUNUT kauppakeskus Mylly on 83 000 neliön tiloillaan nyt Suomen kuudenneksi suurin. Se on samalla työpaikka noin 1 200 ihmiselle ja liikepaikka yli 150 yritykselle. Uudistuneen Myllyn perustana on ollut moderni kauppakeskussuunnittelu, jossa on panostettu elämyksellisyyteen aina arkkitehtuurisia ja sisustuksellisia yksityiskohtia myöten. Suunnittelun teemana ovat vuodenajat. Mylly työllistää 1 200 ihmistä KUPITTAAN K-citymarketissa työskentelevä Ari-Pekka Kannisto ja Kaskenkadun K-market Kookoksen joukkue nappasivat hopeaa K-ryhmän Mestarimyyjäkisassa Helsingissä 31. lokakuuta. Turkulaisten kisamenestystä täydensi Nättinummen K-market Nättärin kolmas sija. Ennen tämän vuotuista hopeasijaa Ari-Pekka Kannisto on saavuttanut kultaa neljänä vuonna ja hopeaa kahtena vuonna. – Käyttötavara-linjan finaalissa oli kirjallisten kysymysten lisäksi kolme käytännön tehtävää. Yhdessä tehtävässä asiakas halusi ostaa mallinuken päällä olevan kravatin. Kisaajan tuli irrottaa mallinuken kaulasta englantilaisella solmulla solmittu kravatti, avata kravattisolmu sekä asetella ja kiinnittää kravatti myyntipakkaukseen. Lopuksi kisaajien tuli solmia toinen kravatti englantilaisella solmulla mallinuken kaulaan, kertoo Kannisto. K-market-kisassa joukkueiden käytännön tehtävänä oli koota joulumakeisesittely yhdistää erikoishedelmät oikeisiin nimikyltteihin asettamalla hedelmä oikean nimikyltin päälle. Mestarimyyjiä Turussakin Kirjasto vai Kela? Mitkä julkiset palvelut sopisivat kauppakeskukseen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKKA LAPPI SYYSKUUSSA ilmoitettiin merkittävästä yrityskaupasta, kun Turun Seudun Kuntatekniikka eli Kuntec osti perinteisen Kauppila Oy:n. Liki 70 vuotta toiminut Kauppila on yksi Turun vanhimmista puutarha-alan yrityksistä. Marraskuun alussa Kauppilan puutarhan uutena myyntipäällikkönä aloittanut Tommi Lammervo toteaa, ettei omistajuusvaihdos tule vaikuttamaan toimintaan esimerkiksi kilpailutilanteissa. – Omistajuus ei vaikuta millään tavalla sellaisessa tilanteessa. Eihän Kuntec Infrankaan toiminnassa näy se, että omistajana on kaupunki. Osakeyhtiöt noudattavat osakeyhtiölakia joka ohjaa toimintaa. Kuntec mahdollistaa Kauppilan kehittämisen, mutta kaikki toiminta tehdään Kauppilan nimissä, Lammervo sanoo. Omistajuudenvaihdos ei myöskään näy ainakaan saman tien asiakkaille. – Kuluttaja ei käytännössä muutosta huomaa ainakaan saman tien. Tämä on pitkä prosessi ja konkreettisemmat toimet näkyvät vasta vuoden tai kahden päästä, Lammervo toteaa. – Suurin haasteemme on liiketoiminnan kasvattaminen, mikä sisältää niin uusasiakashankintaa kuin eri liiketoiminta-alueiden laajentamista. Liiketoiminta pysyy lähes entisenlaisena, mutta kehitämme toimintoja, hän jatkaa. KONKREETTISIAKIN muutoksia on kuitenkin tulossa. Kilpailu puutarhaalalla on tällä hetkellä kovaa ja uusia tuulia kaivataan. Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia puutarhoistaan. Tietoisuus pihojen hoidosta on lisääntynyt ja halu panostaa näyttävään pihaan on entistä suurempi. Se on haaste myös puutarha-alan kauppiaille. – Uudisrakentaminen on vähäistä, joten ihmiset panostavat olemassa olevien pihojen ja puutarhojen kunnostamiseen. Kokonaisvaltainen ja kaiken kattava palvelu ovat suuressa roolissa. Erilaisia tuotteita pitää olla laajasti mahdollisuus saada ja asiakkaat kiinnittävät entistä enemmän huomiota laatuun, Lammervo uskoo. Kauppila on ottamassa takaisin liiketoimintaansa pihaja puutarharakentamisen vuosien tauon jälkeen. Myös pihasuunnitteluun on tarkoitus jatkossa panostaa. – Olemme saaneet 6 000 neliömetriä uutta maa-aluetta, mikä tukee Kauppilan liiketoimintaa. Pihasuunnittelu tulee yhdeksi osaksi kokonaisuutta. Se lisää varmasti kilpailukykyämme. LAMMERVO on aikaisemmin toiminut muun muassa Kodin Terrassa myyntipäällikkönä ja useiden alan liikkeiden marketpäällikkönä. Kauppilan puutarhan myymäläpäällikön toimi on mieluisa uudenlainen haaste. – Aikaisemmin minulla oli vastuulla erityyppisiä tuotealueita samaan aikaan. Nyt keskityn selvästi vain puutarhakauppaan. Se selkeyttää omaa tekemistä. Muuten tekeminen on varmasti hyvin samanlaista kuin aiemminkin, Lammervo vertailee. Kovaa puutarhabisnestä Puutarhaansa panostavat ihmiset entistä laatutietoisempia Kaupungin omistajuus ei vaikuta Kauppilan puutarhan toimintaan millään tavalla. Timo Jakonen
17 Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 AAMUSET Työpaikat
18 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 SUOMIROCKIN legenda Ile Kallio juhlii isolla kädellä Logomossa 12. marraskuuta Sata lasissa -erikoiskonsertissa. Samalla kertaa juhlistetaan 40-vuotista uraa ja 60-vuotissyntymäpäivää. Illan aikana luodaan katsaus Kallion monipuoliseen uraan Hurriganesista tähän päivään vierailevien artistien kanssa. Konsertin toisella puoliajalla vedetään rokkivaihde lopullisesti silmään, kun lavalle kipuaa Ile Kallio Big Rock Band. Ile Kalliolla sata lasissa RUNSAAT kymmenen vuotta sitten perustettu Beach House on ehtinyt elinkaarensa aikana hurmata monen maalailevalla unenomaisella popillaan. 2015 on tuottelias vuosi kokoonpanolle, sillä Thank You Lucky Stars on jo toinen tänä vuonna ilmestyvä bändin levy. Thank You Lucky Stars nojautuu samoihin elementteihin kuin bändin aiemmatkin tuotokset. Victoria Legrandin kuulas ääni leijuu musiikin päällä. Ei ihme, että Pariisissa syntynyttä laulajatarta on verrattu muun muassa Nicoon. Duon toisen osapuolen Alex Scallyn luoma soitinmatto kuljettaa biisejä hiljalleen eteenpäin. Kokonaisuudessa on vahva pysähtyneisyyden tuntu, joka joko vetää vastustamattomasti kuulijan luokseen tai karkottaa monen kilometrin päähän. Kenelle: Talven sinisten hetkien taustalle lämpöä tarvitseville. Arvio: Kauniita haaveita ja tuokiokuvia. ILKKA LAPPI Höyhenen kevyttä Millaisia uudistuksia toivot Klubin tiloissa avattavalta rock-klubilta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI BAARISSA esitettävä teatteri ei viime vuosina ole ollut kovin yleistä Turun seudulla. Useampana vuotena Teatteri Terve Tyttö on kuitenkin tuonut pikkujoulukauden kabareensa Pub Port Arthuriin Portsan sydämeen. Tänä vuonna vuorossa on jo kuudes pikkujoulukabaree. Tämän vuoden esitys kulkee nimellä Shottipotti. – Miljöölle sopivasti tänä vuonna kabaree kertoo baarikulttuurista eri näkökulmin. Periaatteessa esitys sisältää kaikkea mitä voi yhden baari-illan aikana tapahtua, etkoja ja jatkoja unohtamatta, luonnehtii Kati Urho. – Esityksessä ei kuitenkaan ole yhtenäistä juonta vaan kohtaukset ovat sketsinomaisia. Eli tehdään sellaista perinteisen tyyppistä kabareeta, jatkaa Urho. SHOTTIPOTISSA nähdään lavalla kolme naista ja parikymmentä eri roolia. Lisäksi yhden naisen big bandina toimiva Maria Selinummi. Aiempinakin vuosina musiikki on ollut isossa roolissa, mutta tänä vuonna musiikin rooli korostuu entisestään. – Musiikki on senkin takia tärkeässä osassa, että tänä vuonna kaikki asunvaihdot tapahtuvat lavalla. Se on myös haaste saada toimimaan se luontevasti. Toisaalta takahuoneettomuus tuntui loogiselta valinnalta esityksen aiheen ja miljöön takia, Urho sanoo. Baari on lavalla olevalle haastava miljöö. Baarissa esiintyessä tunnelma on usein rennompi ja välittömämpi kuin perinteisessä teatterisalissa. Toisaalta haasteena esiintyjillä on vangita yleisön mielenkiinto. – Jotkut voivat poiketa kesken esityksen tiskillä. Paikalla on todennäköisesti myös sellaista yleisöä, joka ei varta vasten ole tullut meitä katsomaan. Yleisön odotuksiin vastaaminen ja niiden ylittäminen on positiivinen haaste näyttelijälle. TEATTERI Terveen Tytön esityksiä Portsassa on nähty vuodesta 2008 asti. Vuosien saatossa perinteeksi muodostuneelle pikkujoulukabareelle on muodostunut uskollinen kanta-asiakkaiden joukko, joka saapuu joka vuosi katsomaan uutta esitystä. – Aika paljon on sellaisia ihmisiä, jotka tulevat joka vuosi seuraamaan esitystä, mikä on pelkästään mukava asia esiintyjän näkökulmasta. Tänä vuonna on ilmassa sellaista, että tulossa olisi myös paljon uutta yleisöä. Ainakin jo nyt on kyselty kabareesta. Kysyntään vaikuttaa positiivisesti varmaan sekin, että Terve Tyttö teki kesällä ensimmäistä kertaa Kaarinassa kesäteatteria, vuodesta 2012 pikkujoulukabareessa mukana ollut Urho arvelee. Shottipotti-baarikabaree Pub Port Arthurissa 20. marraskuuta alkaen. Yhteensä yhdeksän esitystä. Viimeinen esitys 19. joulukuuta. Etkoja unohtamatta Perinteinen pikkujoulukabaree haaste myös näyttelijälle Suvi Kanniainen (vas.), Laura Hurme (kesk.) ja Kati Urho ovat muun muassa johdattaneet kabareeyleisön muun muassa laivatunnelmaan. Tänä vuonna kabaree keskittyy baariin. Mikko Vihervaara h
19 Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 AAMUSET
20 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 TIMO SALMESMAA Faisal Rex X Cup Wild Edition viettelee perjantaina Yökerhoon. Line-upissa taiteilevat LIVE, Kevin Tandu ja Jyrise. Live-aktien ja sielukkaiden muuvien ohella aktivoivat uutuuspeli Flip Cup sekä perinteinen Super Beer Pong. Punaisten mukien bakkanaaleissa mukana Blääh ja Haippi. Lauantaina Yökerhon valtaa Haippi Live stagella Nikke Ankara & vaikeasta rakkaudesta terapiakappaleen tehnyt Evelina. Timo Salmesmaa Uusi luku Turun yöhön. Kauppiaskadulle Fontin alakertaan avautui perjantaina Pressiklubi. Intiimin tyylikkään ympäristön yöelämään tarjoavalla klubilla nautitaan vierailevien tiskijukkien musiikkitarjonnasta joka perjantai ja lauantai. Tänä perjantaina ravintolassa vietetään virallisia avajaisia. Pressiklubin ilmapiiriä aistivat alan ammattilaiset Turo Nolvi, Markus Rautala ja Jani Lahtinen. Timo Salmesmaa Musiikkipäällikkönä Pressiklubin avauksessa toimii Helsingin lahja rytmimusiikille, DJ Fuusio. Laajalla otteella housea vääntänyttä maestroa seuraavat Pressiklubin dekkien taa dj:t Matias Lukander ja Pikkumikko. Fontissa soittaa viikonloppuna pitkän linjan ammattilainen, Vertigo. Veikko Wahlroos Pitkän linjan kulkija. Suurlähettiläistä soolouralle, teatteriin ja alan kouluttajaksi siirtynyt Jussu Pöyhönen muistaa entistä kotikaupunkiaan. Laulaja-lauluntekijä tunnelmoi perjantaina Showroomissa. Toinen suosikkisolisti, Tuure Kilpeläinen, vitalisoi Venuksen pikkujouluviikonloppua. Tuuren ja Kaihon Karavaanien interaktiivinen esiintymistapa tempaa kuulijat imuunsa, meno on kuin herkimmästä herätyskokouksesta! Dimitrios Kambouris Red Carpet is ready. Vinkkejä pikkujoulukauden pukeutumiseen antaa perjantainen Turku Fashion. 10-v. juhlaa viettävä muotigaala lataa täyslaidallisen trendejä ja nuorten suunnittelijoiden uniikkiasuja Vegasin catwalkille. Näytöksessä mukana sensuelleimmat alusasut ja iltapuvut James Bond tyyliin. Catwalkille nousevat myös pluskoon ja julkkismallit. Turku Fashionin tuotolla kustannetaan virkistystapahtuma nuorille kehitysvammaisille. Marko Vainio Turun Tähti, Viihdeohjelmien SM, Miss Drag Queen. Monilla estradeilla palkittu Miss Divet virittää viikonloppuna pikkujoulushownsa Sigyn-saliin. Dolly Partonin ja kansainvälisten diivojen rinnalle nousevat mm. Maija Vilkkumaa, Chisu, Sanni ja Pave Maijanen. Reality-tähdistä tervehdyksen tuo Hottiksien kumihuuli-Juha kuolemattomilla kommenteillaan.
21 Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 AAMUSET 22
23 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 MYYNTIJOHTAJA Susanna Lumikanta 050 465 3640 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? PELKILLÄ supistuksilla, kavennuksilla ja leikkauksilla uudet työpaikat jäävät kovin vähäisiksi, kymmenet tuhannet työpaikat pelkäksi haaveeksi, mielikuvitukseksi, saduksi. Viiden prosentin tuottavuushyppy ei riitä Suomen talouden ja työttömyyden parantamiseen varsinkin, jos pakolaisia otetaan vielä kymmeniä tuhansia nykyisten kymmenien tuhansien työttömien joukkoon. Ehdotukset ovat lämpimiä eteläisiä tuulahduksia hätäapulainamaista. Palkkoja ja eläkkeitä alennetaan. Palkoille ja eläkkeille pannaan katto. Työpäivää pidennetään ja eläkeikää nostetaan 70 vuoteen. Lomat 22-päiväisiksi. Lomarahoista luovutaan. Ylityökorvauksia ja pyhäpäiviä leikataan. Kaksi sairauspäivää palkattomaksi. Kouluruokailut ja -kyyditykset, opetusmateriaalit maksulliseksi. Kouluihin, lukioihin ja yliopistoihin lukukausimaksu, yksityistetään oppilaitoksia, julkisen yliopiston maksu tuhat euroa vuodessa ja yksityisissä 400 euroa kuukaudessa. Stipendejä lisätään tarvitseville. Opintoraha, asumistuet sekä lapsilisät harkinnanvaraisiksi. Julkisiin päiväkoteihin ja vanhusten palvelutaloihin tulorajat. Minimipalkka 505 euroa kuukaudessa, työttömyyskorvaus 270 euroa kuukaudessa määräaikaisena, vähimmäiseläke 237–239 euroa kuukaudessa. Julkisia sairaaloita ja terveyskeskuksia lakkautetaan (tuleva sote?), yksityisiä lisätään. Sairaalaja terveyskeskusmaksut tulojen mukaan. Lääkkeiden omavastuu harkinnanvaraiseksi. Arvonlisäveroa lisää ylellisyystuotteille. Asepalvelu vapaaehtoiseksi. Harmaatalous kuriin. Veropakolaisuus katkaistaan. Ryhmäkokoja lisätään kouluissa, palvelutaloissa, päiväkodeissa. Iäkkäiden vanhusten uusissa hoitolinjauksissa elvytykset yhä enemmän lääketieteelliseen harkintaan. Onko nyt jäähyväiset menossa hyvinvointiyhteiskunnalle? Kuinka selvitään tulevaisuudessa, kenelle jää maksut ja velat maksettavaksi, nykyisille lapsille ja nuorille? Leikkausja supistusvalinnat ovat puhtaasti aate-, arvoja idealogiavalintoja. Yhteiskuntasopimuksen, luottamuksen, vuoropuhelun ja konsensuksen aika ei ole ohi. Ne ovat myös eräänlaisia kärkija järkihankkeita, jos yhteiskunta aiotaan pitää kasassa. Suomessa tarvitaan yhteistä osin typerien normien, sääntöjen, asetusten, lakien, sopimusten purkua, tapojen muuttamista sekä uudistamista. Oletko sinä sitten valmis mihinkään? LEO HÄRMÄ Kustannuskilpailukyvyn tuottavuusmoniloikka? PUKKILAN tehtaan alasajon myötä Kähärin puistotie umpeenrakentamisineen on ennen pitkää hiipimässä takaisin kaavoihin. Tällä hetkellä tiestä on olemassa kaavassa varaus, ja se ei povaa hyvää alueen asukkaille ja muille vehreitä arvoja vaaliville. Kähärin ja Karjalaiskylän välissä Kylänalustanpuistona tunnettu alue on nyt ulkoilijoiden käytössä, mutta joutomaana, ja näyttäytyy siten kaavoittajalle ja gryndereille kultakaivoksena. Porintieltä Satakunnantielle ulottuva vihreä vyö on Manhattanin maastossa jo pääosin menetetty kerrostalokaavoille, mutta Kylänaluspuisto on yhä pelastettavissa. Kun Pohjolaan radanvarteen rakentuva massiivinen asuinalue tulee mukaan kuvioon, tullaan vihreää keidasta kaipaamaan alueella yhä voimakkaammin. Ehdotan, että kyseessä oleva alue metsitetään Turun seudulle tyypillisin jalopuin, tammi etunenässä. Lähimetsien merkitys lasten kehitykselle ja kaikkien ihmisten viihtyvyydelle tiedetään tieteellisen tarkasti. Metsää ei tarvitse hoitaa samoin kuin golfkenttämäisiä edustuspuistoja. Metsä lisää lajikirjoa ja toimii hiilinieluna Turun tavoitellessa hiilineutraaliutta. Jalopuulehdot toimivat seudullisina vetovoimatekijöinä. Grynderin on huomattavasti vaikeampi vaatia umpeenrakennettavaksi rakastettua jalopuulehtoa, kuin heinikkoista ojanpiennarta. Alueen asukkailta vaaditaan vahvaa aktiivisuutta asuinympäristönsä pelastamiseksi. Kaupunki kuuluu tuleville sukupolville, eikä niinkään meille. Metsitetään Turku! PERTTU HELIN (KESK.) ERITYISOPETTAJA, TURKU Kähärin Puistotie kummittelee SUURELLE osalle ihmisistä produktiivinen viimetinka on täysin tuttu asia. Termit vain eivät välttämättä aukene kaikille. Oikeasti produktiivinen viimetinka on vain hienompi nimitys sille, että ihminen joko laiskuuttaan tai tyhmyyttään lykkää asioita. Lopulta ne jäävät tehtäväksi viimeiseen iltaan, viimeisille tunneille tai parhaimmillaan jopa viimeisille minuuteille. Usein asioiden lykkäämistä pidetään huonona asiana. On arvostettavaa, että asiat tehdään hyvissä ajoin. Tarkemmin ajateltuna asioiden viime tingassa tekeminen voi aiheuttaa jotain hyvääkin. Kun aikaa ei ole, kaikki on pakko tehdä tehokkaasti. On sisäistettävä ja oivallettava asioita nopeasti, jotta tehtävät valmistuvat annettuun määräaikaan mennessä. KÄÄNTÖPUOLENA saattaa tietenkin joskus olla se, että laatu kärsii. Näin ei silti välttämättä ole, vaan ainakin itse olen huomannut toimivani huomattavasti paremmin pienessä kiireessä. Mielestäni tilanne onkin vaikeampi heille, jotka ovat tottuneet tekemään kaiken valmiiksi jo viikkoja etukäteen. On rauhoittavaa, että kun asiat on tehty, niitä ei tarvitse murehtia. Eteen voi tulla myös yllätyksiä. Miten henkilö reagoi, kun hän ei olekaan enää “ajoissa”? Osaako hän toimia tilanteessa? On mahtavaa, jos aikataulutus toimii sataprosenttisesti ja kaikki asiat on tehty jo kauan ennen annettuja deadlineja. Kannattaa silti myös muistaa, että välillä pitää opetella toimimaan kiireen ja paineenkin keskellä. Jos ei koskaan joudu työskentelemään stressitilanteessa, saattaa olla, että sellaiseen joutuessa romahtaa hyvinkin nopeasti. OONA KARHUNEN Produktiivinen viimetinka