JO V DESTA 1981 UO REMP I Aamuset KA I Kaupunkimedia HT SE PA U P U N KILE Lauantai 12. huhtikuuta 2014 | Nro 29 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Ulkomaanlennot maakuntakenttien Uutiset s.6 elinehto, sillä kotimaa ei vedä. Nonstopin aikaan Titaanien dynastia Viikset vaihtoon Projektori pörräsi Turun ensimmäisessä elokuvateatterissa nonstopina. Mutta missä teatteri sijaitsi? Kaupunki s. 8 Viime kauden mestari Turku Titans rakentaa juniorityöllä pysyvää dynastiaa suomalaiseen lacrosseen. Urheilu s. 10 Kymmenen roolia, mutta näyttelijöinä vain kaksi naista. Mattelmäen kesäteatterissa Kaarinassa sekin onnistuu. Kaarina s. 12 )& ( &
& ) "
WWW KULTAVILJASET l +AUPPIASKATU
452+5 s 0UH s s 0ALVELEMME ARKISIN KLO
LAUANTAISIN KLO
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 12. huhtikuuta 2014 Tack… JIPPU houkutteli naisia (Rannikkoseutu 8.4.). No oho. Joko jo naisiakin? UUSI idän kunta eli Lieto, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Paimio ja Sauvo. Haloo, miten tästä ongelmakasasta muka tehdään elinkelpoinen? Takataskussa ei ole muuta kuin reikä. Pääkirjoitus 12.4.2014 Voihan Itku-kunta! KUNTAJAKOSELVITTÄJÄT Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen jysäyttivät viime perjantaina kunnon pommin, joka taisi jäädä muiden asioiden, kuten pääministerin luopumisilmoituksen jalkoihin. Kuntajakoselvittäjät esittelivät etuajassa ehdotuksensa uudesta kuntajaosta, vaikkakin vasta neuvottelujen lähtökohdaksi. Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu, kuten kansanedustaja nerokkaasti taannoin totesi. Kuntajakoselvittäjät saivat kasaan kolme uutta kuntaa. On uusi Turku, uusi Naantali ja uusi idän kunta. Uuteen Turkuun kuuluisivat Turun lisäksi Raisio, Rusko ja Naantali. Uuteen Naantaliin kuuluisivat Naantalin lisäksi Masku, Mynämäki, Nousiainen, Vehmaa, Taivassalo ja Kustavi. ENTINEN alue- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kuvassa kok.) on tätä nykyä liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen. Kun kaikesta säästetään, niin eikö kirjaimistakin pitäisi? Miten olisi liikuntaministeri, sillä Hennahan ramppaa alvariinsa ympäri Suomenniemeä. KOLMAS kokonaisuus on kummajainen eli idän kunta, jonka rakentuisi Liedosta, Paimiosta, Pöytyästä, Aurasta, Sauvosta ja Tarvasjoesta. Saariston susikunta ulottuisi meren rannalta Satakunnan porteille. Ensikommentit olivat myrkyllisiä, joskaan eivät yllättäviä. Kaarina ei halua liittyä mihinkään, kuten ei Naantalikaan, joka ei halua edes itseensä liitettävän mitään. Myönteisimmin esitykseen suhtauduttiin, kuinkas muuten, Turussa. Esitykset eivät ole ongelmattomia saati kaikilta osin edes loogisia. Mikä yhdistää uuden Naantalin osia? Ei mikään. Entä itäisiä kuntia eli Itku-kuntia ja pohjoisia kuntia? Rapakuntoisten liittoa yhdistää vielä vähemmän mikään. Ei ole yhteistä työssäkäyntialuetta, ei asiointitarvetta, eikä mitään muutakaan yhteistä. Kuntaliitospöydältä putoaa muruusia. Se ei ole yllätys. Ongelmallistaa on, kun jakojäännöksistä yritetään n rakentaa uutta toimivaa kuntaa. a. Pelkkä koko ei takaa mitään. SEUDUN kuntapäättäjät ovat rea-goineet tyypilliseen tapaansa. Pää pensaaseen. Reaktio on lapsekas. Toivotaan, ettei mitään pahaa tapahdu ja uskotaan, että toivominen riittää. On korkea aika nostaa vaihtoehdot pöydälle. Niiden joukossa ei ole ”ei tehdä mitään” -korttia. Yhteistyön konkreettinen tiivistäminen n ja toisenlaiset kuntaliitokset käyvätt vastaehdotuksiksi. LASSE VIRTANEN N Kenttäharmaa Punavihreä CHRISTIAN PERHEENTUPA LI ANDERSSON on kapteeni ja johtamisen opettaja. on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja valtuustoryhmän pomo Turussa. DEBATTI ”SILIKONIRINNAT elämäni paras päätös”, kertoo amerikkalaisnäyttelijätär. Kuinkahan huonoja ne muut oikein ovat olleet? TYÖTERVEYSLAITOKSEN tiedotuksia: Työperäistä altistumista bisfenoli A:lle tapahtuu lähinnä työtehtävissä, joissa käsitellään puhdasta bisfenoli A:ta. Ahaa. Eli kirjaimen A näkee todennäköisimmin, kun sellaista katsoo. Mikä yllätys. BJÖRN Wahlroos (kuvassa) muutti Ruotsiin (Uusi Suomi 9.4.). Voi harmi. Olisi ollut kiva kerätä kannustusjoukko heiluttamaan pieniä Ruotsin lippuja ja huutamaan heijaata Nallelle. Mutta miten ihmeessä Nalle viihtyy kansankodissa, jossa kaikki ovat enemmän tai vähemmän demareita? MITEN Suomen pitäisi tulevaisuudessa järjestää sotilaallinen puolustuksensa? ANDERSSON: Tämänhetkinen puolustuspoliittinen linja on hyvä. Minusta on järkevää pyrkiä sellaiseen liittoutumattomuuden linjaan, jolla luodaan mahdollisimman hyvät suhteet sekä länteen että itään. PERHEENTUPA: Olennaista on, että se hoidetaan niin, että se on ulkopuolisen silmissä uskottavaa. Nykyinen systeemi toimii, mutta se vaatii riittävät resurssit. Jos taas tehdään poliittinen päätös liit- toutua, se vaatii sitten erilaista uskottavuutta. Se päätös pitää tehdä sellaisessa tilanteessa, ettei se aiheuta jännitteitä. Kuten Juhani Kaskeala kommentoi, nyt on väärä hetki tehdä sellaista päätöstä, koska se lisäisi jännitteitä. LA: Uskottavuudesta olen samaa mieltä. Näen kuitenkin, että nykyjärjestelmää on pakko muuttaa. Omissa piireissäni on noussut esiin kaksi mallia. Toinen on jonkinlainen kaikkien suorittama kansalaispalvelusmalli, jota on mahdollista suorittaa myös aseellisena. Toinen vaih- NIKKE NOUSUKAS …nej tack!
!! !! ! !! !!
toehto on valmiusvelvollisuusmalli. Molempiin toki sisältyy sekä hyviä että huonoja puolia. CP: Näen asian niin, että nykymallille on edelleen olemassa laaja kannatus. Nykysysteemi takaa myös sen, että puolustusvoimat pysyy koko kansan asiana. Kun puhutaan luokkaerojen synnystä ja muusta, niin on ainakin yksi instituutio, jossa eri ihmiset tapaavat. LA: Kansanarmeija on sellainen, josta vasemmisto kategorisesti pitää kiinni ja niin on jatkossakin, mutta meidän ajatusmallimme lähtee myös siitä, että 2010-luvulla alkaa olla vaikeasti perusteltavissa armeijan sukupuolittunut jako. Siihen pitää puuttua. CP: Nykyinen malli on kuitenkin kokonaisedullisin ja tasapuolisin tapa tällä hetkellä. Naisilla on mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus ja jälleen ennätysmäärä naisia on hakeutunut palvelukseen. On erittäin positiivista, että naiset haluavat tulla mukaan, mutta en näe, että armeija pitäisi olla heille pakollinen. Uskottavuuden kannalta tärkeämpää on saada suurin osa miehistä käymään armeija.
5 AAMUSET Lauantai 12. huhtikuuta 2014 $ $ $ !
V VANKALLA KOKEMUKSELLA TOIMINUT ASENNUSOSASTOMME VALMIINA KYLPY
HUONE
KEITTI?
YM SØHK?ASENNUKSIIN 3ILLØ NYT KANNATTAA HY?DYNTØØ SAATAVISSA OLEVA KOTITALOUSVØHENNYS KTS VERO l -Y?S SUUREMMAT TY?MAAKOHTEET
4ALOYHTI?T
MUISTAKAA TALVIKUNNOSTUKSET JO KEVØØLLØ RØNNILØMMITYKSET AUTOPISTORASIAT ULKOVALAISTUKSET 0ØØT?KSET JO KEVØØLLØ s s s
s s s s s s s s 3ØHK?TARVIKKEET ,ED LAMPUT JA VALAISIMET .OB? LØMMITTIMET TARJOUSHINNOIN )LMASTOINTILAITTEIDEN MOOTTOREIDEN JA LAAKEREIDEN VAIHDOT (ELO JA +ASTOR KIUKAAT
AAMUSET 6 UUTISET Pelastuslaitos harjoittelee Jermuntiellä VARSINAIS-SUOMEN pelastuslaitos on saanut Raision kaupungilta käyttöönsä Jermuntiellä sijaitsevat, myöhemmin keväällä tai kesällä purettavat kerrostalot. Pelastuslaitos harjoittelee taloissa ainakin huhti- ja toukokuun aikana. Harjoituksiin osallistuu kevään aikana yli 200 palomiestä. Harjoittelua tehdään päiväsaikaan kaikkina viikonpäivinä. Viikonloppuisin harjoittelu on vilkkaampaa. Kohteessa voi olla havaittavissa savunmuodostusta. Suositko Turun lentokenttää? Tarvitaanko vielä maakuntakenttiä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 12. huhtikuuta 2014 Mikael Rydenfelt Ryanair jätti Turun kentän marraskuussa 2012. Matkustajamäärään lähtö teki ison loven. Kolme liittoa sopi Raision kanssa RAISION kaupunki on päässyt yhteistoimintaneuvotteluissa paikalliseen sopimukseen sopijajärjestöjen eli JHL:n, KTN:n ja Jytyn kanssa. Järjestöihin kuuluvat työntekijät voivat vaihtaa lomarahoja vapaaksi. Työntekijän on vaihdettava vähintään kolme päivää tai vastaavasti pidettävä kolme palkatonta lomapäivää. Samaa paikallista sopimusta tarjottiin myös muille järjestöille, mutta Juko, Tehy ja Super hylkäsivät ehdotuksen. Lomarahan vaihdon piiriin kuuluu 544 työntekijää Raision kaupungin 1 291 vakinaisesta työntekijästä. Järjestäytymättömiin tai sopijajärjestöjen ulkopuolisiin työntekijöihin sovelletaan tehdyn paikallissopimuksen ehtoja sen mukaisesti, mihin liittoon kyseisen ammattikunnan enemmistö kuuluu. Paikallisen sopimuksen ulkopuolelle jäävät henkilöstöryhmät joutuvat viideksi päiväksi lomautetuksi. Toimenpiteellä arvioidaan saavutettavan 720 000 euron säästö. Arkea aloittaa kouluruoan jaon ARKEA ja Turun Katulähetys ry ovat sopineet ylijääneen kouluruoan jakamisesta. Jako aloitetaan pilottina muutamasta koulusta 2. toukokuuta. Jos kokeilu onnistuu, toimintaa luvataan laajentaa. – Tämä on osa Arkean vastuullista ympäristöpolitiikkaa. Haluamme varmistaa, että lahjoitettua ruokaa jaetaan Eviran ohjeiden mukaisesti. Meille on myös tärkeää, että ruokaa jaetaan vastikkeetta. Olen iloinen, että Turun Katulähetys ry on kiinnostunut tällaisesta yhteistyöstä, kertoo toimitusjohtaja Tuija Rompasaari. Turun Katulähetys ry toimii päihdeongelmaisten, asunnottomien ja syrjäytyneiden ihmisten auttamiseksi. Yhdistys pyrkii kohentamaan heidän elämänhallintaansa ja ohjaamaan heitä raittiiseen elämäntapaan. Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy tuottaa osana Turku-konsernia ruoka-, siivous-, kiinteistönhoito- ja turvallisuuspalveluja. kaltaisten lentokeskusten kautta lentäminen vahvistuu tulevaisuudessa entisestään. Lisäksi suora lentäminen – kuten Turusta pääkaupunkeihin tai pienempiin kaupunkeihin – tulee arvioiden mukaan kasvamaan. Esimerkiksi tällä hetkellä Norwegian lentää Turusta Espanjan Alicanteen ja Wizz Air puolestaan tarjoaa suoria lentoja Gdanskiin. – Siinäkin on tietysti ohuemmat matkustajavirrat. Suorassa lentämisessä kaupunkien koot ja liike-elämän kehittyminen ovat niin suuressa merkityksessä, että sitä on yleismaailmallisesti vaikea ennustaa, Sundelin sanoo. Kotimaa ei vedä Halpalentoyhtiöiden tarjonta elintärkeää Turun lentokentälle ESA TÖYKKÄLÄ KOTIMAAN lennoilla matkustavien määrä Suomessa on pysynyt pitkälti samoissa lukemissa kymmenisen vuoden ajan. Turun lentokenttä ei ole Finavian verkostojohtaja Joni Sundelinin mukaan poikkeus, vaikka tilastoista usein pieniä paikkakuntakohtaisia heilahteluja löytyykin. – Se on yksi merkittävä trendi, että kokonaisuutena katsottuna kotimaan matkustamisen ei nähdä kasvavan, Sundelin sanoo. Kotimaan lennoilla matkustavien määrä lähti Turun lentokentällä laskuun vuonna 1998. Viime vuosina vuositilastot ovat pysytelleet sadantuhannen matkustajan tuntumassa. Sundelinin mukaan tarkkoja syitä laskulle on hankala määrittää, mutta Suomen kehittyneet junareitit ja moottoritiet ovat vaikuttaneet muutokseen eniten. Sen sijaan kansainvälisillä lennoilla matkustavien määrä Turun lentokentällä on ollut vuodesta 1998 alkaen maltillisessa nousussa. Kovin tilastopiikki on vuodelta 2012, jolloin matkustajia kansainvälisillä lennoilla oli miltei 350 000. RYANAIR tarjosi silloin Turusta lentoja Lontooseen, Barcelonaan, Brysse- liin ja Malagaan. Ryanair kuitenkin lähti melkein yhtä nopeasti kuin saapuikin, ja matkustajatilastot romahtivat takaisin edellisten vuosien tasolle. – Tietynlainen markkina tuli ja meni, mikä on hyvin luonteenomaista Ryanairin kaltaisten yhtiöiden kanssa toimiessa. Uskon, että suorat yhteydet tulevat kuitenkin säilymään lomamatkustamisessa. Mutta kun matkustajavirrat ovat pienempiä ja kevyempiä, niistä ei oikein tiedä, miten ne ohjautuvat. Niistä on aina hirveän vaikea sanoa, Sundelin kertoo. Sundelinin mukaan menestyvien hubien eli Helsinki-Vantaan kentän SUNDELININ mukaan monet halpalentoyhtiöt pyrkivät hiomaan imagoaan ja palveluaan osittain päästäkseen eroon ”halpalentoyhtiö”-sanan mukanaan tuomasta maineesta. Halpalentoyhtiöt lähestyvät perinteisen lentämisen elementtejä, mutta pyrkivät samalla säilyttämään kustannusedut. – Esimerkiksi Norwegian on mielestäni lähempänä isoja verkostoyhtiöitä, vaikka se lentääkin pääasiassa suoraan kohteesta kohteeseen eikä hubien kautta. Turusta ei ole hirveästi reittejä, mutta uskoisin, että lisääntyvä tarjonta lisäisi suoraa matkustuskysyntää. Vaalilautakunnista oikaisuvaatimus Kaarinassa LASSE VIRTANEN EUROPARLAMENTTIVAALIEN vaalilautakunnista ja vaalitoimikunnista Kaarinassa on tehty oikaisuvaatimus kaupunginhallitukselle. Hans Huttunen vaatii lautakuntien ja toimikuntien valitsemista uudelleen sen takia, että päätös on hänen mukaansa vaalilain vastainen. Huttusen mukaan Kaarina on rikkonut vaalilakia toistuvasti useissa aikaisemmissa vaaleissa ja on tehnyt myös nyt niin valitsemalla vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntiin pääsääntöisesti kaupunginvaltuuston kahden suurimman puolueen eli kokoomuksen ja demareiden edustajia. – Vaalilain vastaisesti vaalilautakuntiin on valittu kaksi tai kolme saman puolueen edustajaa jäseneksi sekä varajäseneksi. Huttunen muistuttaa, että Kuntaliitto on huomauttanut aiemmin lausunnossaan Lohjan kaupunkia vaalilain vastaisista valinnoista. Kuntaliitto kiinnitti presidentinvaaleissa Lohjalle antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsenissä ja varajäsenissä ei tulisi olla kahta samaa puoluetta edustavaa henkilöä. Huttunen viittaa myös oikeuskirjallisuuteen, jossa on katsottu, että niin kauan kuin yksikin ehdokkaan asettanut puolue on vailla edustusta, muista puolueesta ei saa valita kahta edustajaa. " * ' #'*+ ' # " # 782.,2 2/$9, 9,55$1 086,,.,1 3$5,66$ +(,.., .$+,/$1 .$6,.,5-2,78.6(1 08.$$1 6$0, +(,121(1 &$,52 6(85$1$$1 0,/$1$ 0,6,& -866, 5$,77,1(1 -$11( 325..$ 78581 .216(577,7$/2 MNQ – Koska Kaarinan kaupunki ei tunne riittävästi vaalilakia niin vaadin, että kaupunki selvittää vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien oikean valintatavan käyttämällä tarvittaessa Turun kaupunkia ja Lohjan kaupunkia konsultointiapuna, koska kyseiset kaupungit ovat joutuneet samoista syistä muuttamaan vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien valintoja, neuvoo Huttunen oikaisuvaatimuksessa. - - %(- $)$ - $ %$
* ' # "+ #' '
*'*#'* + * # '' ## ,,,! " * #!
*# 7827$172 - 3 0$,126 2<
7 AAMUSET Lauantai 12. huhtikuuta 2014
AAMUSET 8 KAUPUNKI Haravointijätteestä maksutta eroon RAUHALAN, Topinojan ja Isosuon jätekeskuksissa sekä Auranmaan lajitteluasemalla vastaanotetaan kotipihan haravointijätettä maksutta jaksolla 22.4.–19.5. Haravointijätteiden henkilöauto- ja peräkär- rykuormat – esimerkiksi lehdet, havun neulaset, ruoho – otetaan vastaan korvauksetta. Muina aikoina vastaanottomaksu on 1,50 euroa säkiltä tai kahdeksan euroa kuutiolta. Onko jo aika luopua kaulahuivista? Miten välttää kevät?unssa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 12. huhtikuuta 2014 TS-arkisto KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Elokuvateatteri Kalevan tarina päättyi rakennuksen purkamiseen marraskuussa 1960. Mikael Saarenpää, Yliopistonkatu. Kivoja ilman huomiota – EN pahemmin kiinnitä huomiota tyyliini, kertoo Mikael Saarenpää, joka pukee päälleen vaatteita, jotka hänen mielestään näyttävät kivoilta. – Olen huomannut, että tykkään villa- ja kauluspaidoista. Yleensä vain yhdistän ne joidenkin farkkujen kanssa. Nyt käytössä olevat kengät ja takin olen ostanut Intersportista. En kuitenkaan välitä siitä, mistä kaupasta vaatteet ostan tai mitä merkkiä käytän. Saarenpää ei mielellään lähde ostamaan vaatteita, vaan hänet täytyy pakottaa mukaan ostoksille. – Värien suhteen minulla on tänään aika harmaa päivä, sillä yleensä koitan saada vähän väriä mukaan. Sininen on kiva väri. Nykyään käytän myös vihreää, jota en pitkään aikaan armeijan jälkeen pystynyt käyttämään. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Nonstopia aamusta iltaan Humalistonkadun Kaleva oli Turun ensimmäinen elokuvateatterirakennus HEIKKI MÖTTÖNEN ROHDOSKAUPPIAS Wilhelm Willberg avasi Turun ensimmäisen elokuvateatterin omistamaansa Priman taloon 17. marraskuuta 1905. Willbergiä kiehtoi valtavasti elävien kuvien maailma ja hän rupesi puuhaamaan kaupunkiin myös sen ensimmäistä elokuvateatterirakennusta. Willberg myi Maailman Ympäri -teatterinsa vuoden 1906 puolella. Hänellä oli tontti valmiina osoitteessa Humalistonkatu 2. Arkkitehti Axel Nyström piirsi kaarihovikattoisen houkuttelevan rakennuksen ja asiat etenivät niin, että Biografi-teatteri avasi ovensa joulun jälkeen vuonna 1906. Biografi-teatteri imaisi uumeniinsa 300 ihmistä ja paikan profiili oli hyvin hienostunut. Vuonna 1913 teatterin nimi muuttui Alhambraksi. Vuonna 1918 Willberg karisti Turun tomut jaloistaan ja suunnisti pääkaupunkimme valoihin. Hän myi Alhambran parivaljakolle nimeltä Lammi & Niittynen. Seuraavan 20 vuoden aikana teatteri vaihtoi peräti viidesti omistajia. VÄLILLÄ Alhambran omisti teatterin entinen pianisti Sturtzlagen. Vuonna 1938 teatteri siirtyi Suomi-Filmi Oy:lle ja mystisestä Alhambrasta tuli isänmaallisen aallon mukana Kaleva. Entinen suurin oli aika pian se pie- nin, sillä kaupunkiin nousi ryminällä suurempia saleja. Vuonna 1949 Suomi-Filmi Oy muutti paikan profiilia ja siitä tuli nonstop-elokuvateatteri. Kalevan luukut aukesivat puolen päivän pintaan ja projektori pörräsi tauotta lähes puoleen yöhön asti. Nonstopin sisältö koostui yleensä lasten piirretyistä, uutisista ja urheilupätkistä. Kun noin tunnin mittainen ohjelmisto loppui, alkoi se taas alusta asti uudestaan. Meno oli muutenkin varsin liberaalia. Kun oli hankkinut lipun, sai Kalevan penkeillä lojua vaikka koko päivän. Vastaavasti uloskin pääsi vaikka kesken lähetyksen. Kaleva eleli viimeiset vuodet pelkäs- tään nonstopeilla ja varsinaiset elokuvat putosivat ohjelmistosta pois. Kalevan tarina päättyi päivälleen 55 vuotta myöhemmin, kun kaupunki oli saanut ensimmäisen elokuvateatterinsa. KAHTA päivää myöhemmin Kaleva toimi viimeisen kerran näyttämönä ylipäätään, kun Turun Sotainvalidinaiset kunnioittivat vanhaa Alhambra-nimeä musiikkirevyyssään. Kalevan kaksi viimeistä käytössä ollutta Ernemann-projektoria löysivät uuden kodin Vampulan Kuvahallista. Koko Kaleva pyyhkiytyi katukuvasta varsin pian sen jälkeen modernien kerrostalokokolossien tieltä. Nyströmin upeaa luomusta jäi kaipaamaan moni. TÄYSOSUMA Antimia maahisille OONA KARHUNEN sähköpyörän Onko tämä semmoinen latauspaikka? Milka Romppanen Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. AURAJOKILAAKSON kulttuurimaiseman alueella on kuppikiviä eli maakiveä tai kalliota, johon on uurrettu pyöreäpohjaisia koloja. Halisissa on yhdeksän kuppikiveä, mikä on melkein puolet Turun kaupungin alueella tunnetuista kuppikivistä. Ne on löydetty vasta 1980- ja 1990-luvun taitteessa. On mahdollista, että alueelta löytyy niitä vielä lisää. Kuppikivet liittyvät maata viljelevään asutukseen. Ne sijaitsevat yleensä vanhojen peltojen liepeillä, joskus myös kalmistojen yhteydessä. Halisissa kuppikivet sijaitsevat peltojen reunoilla metsäsarakkeissa. Kuppeja voi olla yksi tai muutamia, jopa toistasataa, ja esimerkiksi Halisten kuppikalliossa onkin havaittu peräti 109 kuppia. Kuppikivien arvellaan ajoittuvan rautakaudelle. Perimätiedon mukaan kuppeihin on uhrattu eri vuodenaikoina saatua satoa, saalista tai valmistettua ruokaa tai juomaa, kuten uudisviljan jyviä, olutta, vastasynnyttäneen äidin maitoa tai teurasjätteitä. Antimet oli tarkoitettu maahisille, haltijoille tai suvun vainajille, ja niiden avulla pyrittiin takaamaan hyvä tuleva vuosi ja elämän jatkuminen. Myöhempinä aikoina kuppeihin kertynyttä sadevettä on käytetty parantamaan silmä- ja hammassairauksia sekä lastentauteja. Vanhoissa loitsuissa kipuja karkotettiin kiven reikiin. Syrjäseuduilla kuppeihin on liittynyt magiaa vielä 1900-luvun alkupuolella. MEIDÄN MAILLA Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Mikael Rydenfelt
AAMUSET Lauantai 12. huhtikuuta 2014 9
AAMUSET 10 URHEILU Lauantai 12. huhtikuuta 2014 ÅBORAAKKELI Pohjoista voittamisen kulttuuria TPS:N jääkiekkomiehistön valmennusryhmään liittynyt Mikko Haapakoski (kuvassa) on hyvä hankinta monella tapaa. Ensinnäkin Haapakoski tuntee Kai Suikkasen vuosien takaa, mestaruuksia on Kärpistä apuvalmentajana ja päävalmentajakokemustakin sekä Liigasta että Mestiksestä. Luultavasti myös kykyä puolustuksen valmentamiseen. Ohjausta TPS:n ensi kauden puolustus kiistatta tulee kaipaamaan. Henkilökohtaisella tasolla entisellä TPS-pakilla riittää myös haluja todistaa valmennuskykynsä. Projekti Joensuussa päättyi pettymykseen lähinnä ulkopuolisista syistä ja edellinen liigaprojekti Kärppien päävalmentajana potkuihin. Jos homma Suikkasen ja Riku-Petteri Lehtosen rinnalla toimii, olisi Haapakoski parin vuoden sisällä looginen valinta Palloseuran seuraavaksi päävalmentajaksi. ILKKA LAPPI Kärsimysviikko taistelijoiden tapaan VAPAAOTTELUN amatöörien SM-kisat käydään Espoossa 18.–20. huhtikuuta. Turusta matkaan lähtevät Finnfighters’ Gymin Lassi Isometsä ja Heikki Monthan sekä poikien sarjassa ikänsä vuoksi otteleva Zanko Eliassi. Mestaruuksien lisäksi panoksena SM-karkeloissa on mahdollinen paikka ensimmäisiin amatöörien MMkisoihin, jotka otellaan heinäkuussa Las Vegasissa. MM-kisoihin lähtijät valitsee Suomen vapaaotteluliitto. Millaisena näet alle 18-vuotiaiden Leijonien mahdollisuudet MM-kisoissa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Dynastiaa rakentamassa Titans hakee lacrossemenestystä monella rintamalla Ilkka Lappi -turnaukseen, johon tulee joukkueita myös Pohjois-Amerikasta. Titansin juniorit puolestaan matkustavat juhannuksena mantereen suurimpaan seurajoukkueturnaukseen Berlin Openiin. Aikuisten kausi puolestaan huipentuu syyskuun lopulla Euroopan seurajoukkueiden mestaruusturnauksessa. – Kansainväliset pelit ovat tärkeä motivaatio. Jo talven aikana treenimotivaatio ja osanottajamäärä on ollut ehkä isompi kuin koskaan aiemmin, Kokkola kertoo. ILKKA LAPPI TURKU Titansin miehet lähtevät uudessa tilanteessa tämän kauden lacrossekauteen. Vuosien tavoittelun jälkeen Titans juhli viime kaudella sekä jääkiekkokaukalossa pelattavan box lacrossen että isolla kentällä kamppailtavan field lacrossen Suomen mestaruutta. Luonnollisena tavoitteena on voittaa sekä toukokuussa alkava box-sarja että heinäkuussa käynnistyvä field-sarja. – Koitetaan nyt vuorostamme luoda Turkuun dynastiaa, kun saatiin Helsinki sysättyä valtaistuimelta. Luottavaisena ainakin kauteen lähdetään. Ollaan viime vuodet saatu pidettyä hyvin kasassa runko, joka pelasi Suomen paidassa 2011 junioreiden MM-kisoissa, toteaa Titansin kokeneeseen kaartiin kuuluva Jussi Kokkola. Dynastia-puheille on katetta, sillä myös jatkuvuutta on tulossa. Tänä vuonna juniorisarjoissa Titansilla on joukkueet sekä 14-, 16- että 19-vuotiaissa. – Junioreista on tulossa paljon uusia lupauksia. Uskon, että muu- Viime kaudella punapaitainen Titans sai ensimmäistä kertaa paikallisvastustajan LTU lacrossesta. Tänä vuonna mestaruutta puolustava Titans taistelee menestyksestä myös kansainvälisillä kentillä. taman vuoden päästä kasassa on todella kova nippu näitä nuorempina aloittaneita. Kyllä sillä vaikutusta on, että saadaan nuoret lajin pariin entistä aikaisemmin, jolloin oikeat liikeradat ja mailankäsittely löytyvät helpommin, Kokkola arvioi. VIIME syksynä Titans sai myös opetusja kulttuuriministeriöltä rahallista tukea junioritoiminnan kehittämiseen. – Rahoituksella on valtava mer- kitys tulevaisuuden kannalta. Haluamme pitää lajin edullisena vaihtoehtona. Esimerkiksi jääkiekkoilijalle lacrosse on erinomainen kakkoslaji. Tällä hetkellä kustannukset ovat reilusti alle 50 euroa kuussa, mikä on meille henkinen katto. Kotimaan haasteiden lisäksi oman värinsä kauteen tuovat kansainväliset haasteet. Titans matkustaa pääsiäisen jälkeisellä viikolla Prahaan Aleš H ebeský Memorial TITANSIN lacrossehuippujen kesä on muutenkin kiireinen. Maajoukkuerinkiin kuuluvilla pelaajilla, muun muassa Lauri Uusitalo, Joakim Brander ja Roope Jokela, edessä on heinäkuussa matka Denveriin lacrossen kolmansiin MMkisoihin. Toistaiseksi Suomen paras saavutus MM-kisoista on yhdeksäs. – MM-kisoihin Suomi saa todennäköisesti kaikkien aikojen kovimman jenginsä. Myös lohkojaon puolesta on mahdollisuus mennä pitkälle. Kaikkein kovimmat maat vältetään myös toisella kierroksella, jos oma alkulohko voitetaan, Kokkola sanoo.
11 Pelit&vehkeet AAMUSET Lauantai 12. huhtikuuta 2014 Teemu P. Peltola Land Rover Evoque on lietolaisessa maalaismaisemassa kuin kotonaan. Kuninkaallista kyytiä Koeajossa Land Rover Evoque 2.2 TD4 TEEMU P. PELTOLA LAND Roverin maasturista, Range Roverista, tuli aikanaan statussymboli puolivahingossa. Lontoon Cityn jupit mieltyivät ajelemaan möhkälemäisillä maastoautoilla kauan ennen kuin tila-autoista tai katumaastureista oli kuultukaan. Land Rover onkin ottanut suosiosta kaiken irti. Nykyiset Range Roverit muistuttavatkin enemmän sulavia kaupunkiautoja kuin suon reunassa möyriviä metsän kulkijoita. Range Rover Evoque on massiivinen auto. Tilavat nahkapenkit tuntuvat suorastaan ylellisiltä. Vaikka koeajomallissa onkin ”vaatimattomin” Pure-varustelutaso, ei auto varsinaisesti vaikuta riisutulta karvalakkimallilta. Yksistään multimedianäyttöön tutustumisessa saisi vierähtämään tunnin. Vaihteisto on 9-portainen automaatti, jota säädetään vaihdekepin sijaan tyylikkäällä kiekolla. Ajovaihteita on normaali D ja sporttisempi S, minkä lisäksi tarjolla on erilaisia maastosäätöjä tien ulkopuolella etenemiseen. Kaupunkiolosuhteissa ajeleminen jääkin vähän harmittamaan, Evoquella olisi hauska lähteä painamaan pitkin peltoja ja pientareita. AJOTUNTUMA on vakaa, joskin aavistuksen raskas. Kiihtyvyys on kuitenkin sen verran ruudikas, että toisten jalkoihin ei tarvitse jäädä. Vaihteita voi myös vaihtaa manuaalisesti ratin takana !"
" " !
! " ! !
olevilla siivekkeillä. Lootassa on lovia sen verran paljon, että automaatilla on tiellä mukavampi ajaa. Maastossa tilanne olisi toinen. Range Rover Evoque tuntuu hyvältä. Tilaa on runsaasti, mutta silti auto ei tunnu kaupunkiajoon liian suurelta. Lisävarusteena on koko katon kokoinen panoraamaikkuna, joka avaa matkustamoon sananmukaisesti taivaallisen maiseman. Puhelimen tai tabletin saa kytkettyä auton hifijärjestelmään Bluetoothil- alitsin painuu moottorin Kiekkomainen vaihteenv s. ala sti huomaamattoma la ja ääniyhteys toimii täysin moitteetta, toisin kuin vaikkapa Renaultin järjestelmissä, joissa ääni pätkii. Vaikuttaa siltä, että Bluetooth-yhteyksien toiminnassa onkin laitekohtaisia eroja. Autokaupoissa hinta on sammuttamisen jälkeen tietysti viimesijainen mittari. Evoquella haitari on varsin laaja, noin 45 000 eurosta liki 80 000 euroon. Koeajetussa mallissa on noin 55 000 euron hintalappu. Ei se ole tämän tason luksuksesta ainakaan liikaa. OMINAISUUDET • Kone: 2.2 TD4 (automaatti) • Tehot (kW/hv): 110/150 • Vääntö: 400 nM • 0–100 km/h: 9,6 s • Huiput: 182 km/h • Kulutus/100 km (EU): 6,0 l • CO²: 159 g/km • Hinta: n. 55 000 euroa
$$ """ Äitee on yksi Kati Urhon Vihille vaikka väkisin -näytelmässä esittämästä viidestä hahmosta. Viikset vaihtoon Mattelmäen kesäteatterissa kaksi naista taipuu i kymmeneen rooliin !!!
OONA KARHUNEN
"
# #
# #
# # THE Fins Theatren Companyn ja Kulttuuridynamon Mattelmäessä ensi kesänä järjestämän kesäteatterin Vihille vaikka väkisin -näytelmän rooleissa nähdään Kati Urho ja Teija Perttilä. Urhon ja Perttilän jo viidennessä Mattelmäen asukkaista kertovassa maalaiskomediassa keskitytään tänä vuonna Vihtolan vanhapoika Timoon ja hänen äitinsä yritykseen saada poikansa jälle en kerran naimisiin. Mukana menossa ovat myös naapurit sekä muita kyläläisiä. – Esityksessä on yhteensä kymmenen roolia, joista meillä kummallakin on viisi, Urho kertoo.
Haasteita kahden hengen näytelmään tuovat Urhon mukaan etenkin vaatteiden, viiksien ja peruukkien vaihdot, mutta myös nopeat roolien vaihdot, joissa puvustuksen lisäksi pitää muuttaa vakuuttavasti myös ääntä sekä fysiikkaa. – Mahdollisuudet todellisen hauskaan improvisaatioon ovat potentiaalisen korkeat, sillä jos vaikka toisella jostain syystä kestää tulo seuraavaan kohtaukseen, niin siinä pitää olla hoksottimet valmiina keksimään jotakin mielekästä puuhaa tai sanottavaa lavalla, Urho sanoo. TURUSTA käsin freelancernäyttelijänänä, -käsikirjoittajana sekä -ohjaajana toimivan Urhon ja Lontoossa asuvan ja työskentelevän, näyttelevän, käsikirjoittavan ja kuvittavan Perttilän käsialaa Mattelmäen näytelmässä on kaikki aina käsikirjoituksesta lavastukseen, puvustukseen, rekvisiittaan ja ohjaamiseen asti. – Monivuotinen yhteistyömme helpottaa kaikissa työvaiheissa sekä tietenkin myös intensiivisellä kahden ja puolen viikon harjoituskaudella ennen ensi-iltaa. Urhon mukaan näytelmän vahvuus on sen kielimaailmassa ja humoristisessa dialogissa. – Tietenkin vahvuus on myös esittämissämme roolihahmoissa, jotka omassa hulvattomuudessaan ovat kuitenkin hyvin inhimillisiä ja samaistuttavissa olevia henkilöitä. TÄLLÄ hetkellä näytelmän käsikirjoitus on kokonaan tehty ja nyt sitä muokataan niin, että toukokuun loppuun mennessä Urho ja Perttilä voivat alkaa opetella vuorosanoja. Näytelmän varsinaiset harjoitukset alkavat kesäkuun lopulla. – On tämä aika iso projekti pistää kokonaisuudessaan pystyyn. Hauskaa tämän parissa kuitenkin on aina ollut, ja sen vuoksi me tätä jatkammekin. Tähän asti kaikki on sujunut hyvin ja hommat ovat hyvässä aikataulussa. Odotamme Teijan kanssa innoissamme, että pääsisimme jo harjoittelemaan ja esiintymään, Urho sanoo. Vihille vaikka väkisin -näytelmän ensi-ilta Mattelmäen rälssitilalla 17. heinäkuuta.
13 Kaarina AAMUSET Lauantai 12. huhtikuuta 2014
$ "## #" # #
%%% #" # #
% ! $ ! ! ' $ $! ' !
$ s s ' !
$
$ $
! s
( $ s ? $ ! ? $
! ?
% ! ?
! s (
( $ $ ( $ !$'! * ! !$ ?
!! '$ "
' s '
!
$% ! $
! $! !' $ & '$ $' $$
$ &* s s ? % ! #( #' s ! '$ # (
' ? $ ! ? $
%&!
!$
!
"'
$''$
$$'
' $
&&
'$ (
' )
14 AAMUSET YLLÄTYSHERKKU VIIHDE Mitä kevään tai kesän elokuvaensi-iltaa odotat innolla? Mörrimöykyn kolo ihmisen kodissa KOKO perheelle suunnattu seikkailunäytelmä Vaihdokas kertoo tarinan peikkovauvasta, jonka ihmiset ottavat huostaan ja kasvattavat omanaan. Väärinkäsitysten ja katastrofien ohella pohditaan vanhempien ja lasten suhdetta. Ruotsalaisen Selma Lagerlöfin tarinaan perustuva näytelmä yhdistelee näyttelijäntyötä sekä nukke- ja varjoteatteria. Vaihdokas saa ensiiltansa Tehdas Teatterissa 16. huhtikuuta. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 12. huhtikuuta 2014 Joukkoon sopimaton TEEMUN VALINTA Koko show TUNNUSTAN, että kun kuulin PMMP:n Rusketusraidatkesähitin vuonna 2003, pidin bändiä yhden hitin ihmeenä. Siitäkin huolimatta, että taustalla hääri sukupolvensa lahjakkaimpiin popsäveltäjiin kuuluva Jori Sjöroos. Hassunhauskasta bändistä kasvoi vuosikymmenessä Suomen kaikkien aikojen menestynein ”tyttöbändi”. PMMP on monille yhtä kuin Paula Vesala ja Mira Luoti. Mutta PMMP oli ennen kaikkea bändi, jonka viimeistä kolmea keikkavuotta valokuvaaja AkuAxel Muukka seurasi läheltä, aina keikkalavalta busseihin ja ankeisiin takahuoneisiin vaatekasojen, viinipullojen ja spagaattiharjoitusten keskelle. Kirjassa PMMP / Koko show (Docendo) upeat kuvat pääsevät karheannäköisellä paperilla oikeuksiinsa. Etenkin mustavalkoiset kuvat muistuttavat siitä, että värit ovat valokuvassa joskus turhia. Kenelle: PMMP:n matkassa kulkeneille. Arvio: Hienoja muistoja hienosta bändistä. TEEMU P. PELTOLA Divergent on kömpelö ja eloton dystopiakuvaus Nordisk Film ESA TÖYKKÄLÄ DIVERGENT – Outolintu sijoittuu post-apokalyptiseen, korkeiden muurien taakse piiloutuvaan Chicagoon. Vuosilukua ei kerrota, mutta yhteiskuntarauhaa varten on perustettu sata vuotta sitten kastijärjestelmä, jonka uskotaan estävän ihmisten väliset sodat ja konfliktit. Järjestelmä jakaa ihmiset Vaatimattomiin, Teräviin, Sopuisiin, Rehteihin ja Uskaliaisiin. Hierarkian pohjasakkaa edustavat kaduilla kodittomina vaeltavat Osattomat. Kaikki kansalaiset testataan tietyssä iässä, jotta heidän oikea paikkansa yhteiskunnassa selviää. Nuori Tris saa kuitenkin kuulla oman kokeensa olevan tulokseton: hän on äärimmäisen harvinainen ”divergentti”, outolintu, jossa on ripaus hieman jokaista luonteenpiirrettä. Hänen kaltaisiaan pidetään vaarana yhteiskunnalle, sillä heitä on vaikea hallita. Tris salaa poikkeavuutensa ja liittyy rohkeisiin Uskaliaisiin, jotka edustavat futuristisen Chicagon järjestysvaltaa. Jo alkupuoliskolla elokuva tylsistyttää katsojansa keskittymäl- Tris (Shailene Woodley) haluaa palavasti näyttää kuuluvansa Uskaliaiden joukkoon. Kokenut Four (Theo James) valmentaa vastahakoisesti. lä Trisin harjoitteluvaiheeseen niin pitkään, että kohtauksista toistensa jälkeen tulee uuvuttavaa jauhamista. TRISIN hahmoa tulkitseva Shailene Woodley näytteli esimerkiksi parin vuoden takaisessa The Descendants -draamassa moitteettomasti konkari George Clooneyn rinnalla. Siihen nähden Woodleyn roolisuoritus Divergentissa näyttää ja kuulostaa yllättävän lattealta, joskin se on ainakin onnistuneesti linjassa koko elokuvan kanssa: kummassakaan ei ole juuri mitään mieleenpainuvaa. Divergentia katsellessa tuntuu jatkuvasti siltä, ettei ohjaaja Neil Burger saa tarpeeksi irti näyttelijöistä, kuvista, ei oikein yhtään mistään. Tarinan pääpahiksena vilahtaa Kate Winslet, joka hänkin vaikuttaa hämmästyttävän ontolta. Pohjat vetää kuitenkin Four-nimistä Uskaliasta näyttelevä Theo James, jolla on suunnilleen yhtä paljon karismaa kuin linnunpöntöllä. Divergent perustuu nuorille suunnattuun menestyneeseen kirjaan. Trisin hahmo edustaa tietysti jokaikistä teiniä, joka auttamattomasti etsii maailmasta muottia johon sopia, mutta kasvamisen ja romantiikan keskeltä elokuvasta löytyy yhteiskuntakriittisiäkin teemoja. Niissä ei kuitenkaan päästä pintaraaputusta syvemmälle. Varsinaista opetustakaan ei ole tarjolla, sillä elokuvan loppu on lähinnä lämmittelyä nyt jo tekeillä olevalle jatko-osalle. KENTIES hassuinta on, että Divergentin sanoma julistaa erilaisuutta ja vastustaa lokerointia, mutta elokuvana se kulkee hyvin ennalta-arvattavia reittejä ja on kaikkea muuta kuin omaperäinen. 1$ ) 3-%*- '$ *- -1- !1 ) 3/
! ##1* #$)" ! ## *- ( 2$ 3 *- "1 # ! ##1 * #(
0
&0 00 &0 0.
0
&0 00 &0 0.
&4 0& &0 &
&+ && 0. &0 0.
0
&0 0.
& 00 &0 0.
PERUSSUOMALAISET ihmettelevät sitä, miksi Varsinais-Suomen ja Turun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnitelmissa lentoliikenne ja siihen liittyvä logistiikka ovat saaneet perin vaatimattoman huomion. Globaalissa kaupassa verkkokaupan osuus korostuu. Esimerkiksi Lontoon päivittäisostoksista yli 90 prosenttia tapahtuu verkkokaupassa. Se edellyttää myös Turussa sujuvaa logistiikkaa ilma- ja maakuljetuksissa. Silti pikaraitiotie- ja raidesuunnitelmissa lentokenttäämme ei kuiten- kaan ole otettu huomioon. Turun lentokenttä ja ilmaliikenne ovat keskeisessä asemassa kun yksituumaisesti kokoamme alueemme tulevaisuuden menestystekijöitä. Nykyaikaiselle lentoasemalle on päästävä myös kiskoitse. Perussuomalaiset edellyttää, että kaikissa alueemme MALsuunnitelmissa otetaan Turun lentokenttä ja lentoliikenne ”kohotetaan siiville”, sille kuuluvaan keskeiseen asemaan. MIKAEL MIIKKOLA TURKULAINEN VETERAANIPOLIITIKKO (PS.) Puu ja jäte arvoonsa SUOMEEN rahdataan yhä enemmän saastuttavaa kivihiiltä energian tuotantoon. Kivihiiltä tuodaan maahamme maailman laidoiltakin satojen miljoonien eurojen edestä vuosittain. Saman aikaisesti tässä metsien maassa puuta käytetään verrattuna sen kasvuun vain noin 60 prosenttia. Tilanne on siis täysin ristiriidassa virallisten pyrkimysten kanssa. Puun ja energiajätteen lisäämisellä parannettaisiin merkittävästi työllisyyttä. Energiapuun käytön lisäämisellä voitaisiin kohentaa metsiemme tilaa. Kivihiilen käyttöä vähentämällä ja puun käyttöä lisäämällä olisi huomattava vaiku- tus ilman laatuun. Naantaliin tulevan monivoimalan on suunniteltu käyttävän ensisijaisesti puupohjaista polttoainetta. Toivottavasti tämä rohkaiseva ennakkopäätös myös pitää. Suomeen pitäisi rakentaa myös energiapuuta ja -jätettä käyttäviä pienvoimaloita, jolloin rahtikulut eivät söisi kannattavuutta. Tällä hetkellä kivihiilen hinta on poikkeuksellisen edullista, mutta kuntien ja valtion tulisi panostaa tulevaisuuteen lisäämällä vähemmän saastuttavan ja kansantaloudellisesti järkevän energiapuun ja -jätteen käyttöä. TURUN LUONNONYSTÄVÄT Kanneoikeudella kiire KAHDET työmarkkinat ovat todellisuutta Suomessa ja koko Euroopassa. Korkean työttömyyden ja halpatyövoiman maista on Suomeenkin virrannut työvoimaa, joille normaalit työehdot ovat olleet toiveunta. Tilanne on kohdellut kaltoin sekä suomalaista että maahan tullutta duunaria. Se on synnyttänyt varsinkin rakennusalalle kukoistavan harmaan talouden. Talousrikollisuuden ja ihmiskaupan siis. Tilanteeseen on ollut vaikea reagoida. Yksittäisen työläisen tai edes ryhmän on vaikea hakea oikeuksiaan lain kautta, kun vastassa on kasvoton työnantaja kallispalkkaisine juristeineen. Riski vaatia oikeutta on yksinkertaisesti ollut liian suuri. Tilanne on muuttumassa. Euroopan parlamentti on hyväksynyt työvoiman liikkuvuutta koskevan direktiivin, joka sisältää mahdollisuuden kanneoikeuteen. Yksittäisen työntekijän tai ryhmän etuja voisikin oikeusteitse edustaa ammattiyhdistys tai järjestö. Aamuset Hartiat leviäisivät, kun kanteen takana olisikin esimerkiksi SAK. Työläiselle kanneoikeus merkitsee turvaa ja tasa-arvoa. Se on merkittävä askel kohti yhtenäisiä työmarkkinoita. Kanneoikeudella voidaan puuttua alipalkkaukseen, sukupuoliseen syrjintään, määräaikaisiin työsuhteisiin ja työturvallisuuteen. Otetaan esimerkiksi case Olkiluoto 3: Voimala ei valmistu, aikataulut venyvät, puolalaiset rakennusmiehet toimivat aivan eri ehdoin kun suomalaiset kollegansa. Jos SAK:n käytössä olisi alusta alkaen ollut kanneoikeus, saattaisi Olkiluoto 3 jo tuottaa sähköä. Suomi on Islannin lisäksi ainoa pohjoismaa, jossa kanneoikeusjärjestelmää ei ole. Se ei meitä mairittele. Siksi kanneoikeutta on kiirehdittävä. Se on saatava hallitusohjelmaan, ja sitä on puolustettava Euroopan parlamentissa. JANNE LAULUMAA RAISION KAUPUNGINVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA (SD.) PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen (02) 269 3940 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Onko lentokenttä unohdettu täysin? 15 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 12. huhtikuuta 2014 Räps IHMINEN odottaa aina jotain. Jos ei ole mitään mitä odottaa, masentuu. Joka päivä ajattelee, että tulisipa jo perjantai. Menisipä viikko nopeammin, kun on vasta keskiviikko. Tulisipa jo kesä. Mitäpä jos kaiken saisi silmienräpäytyksellä? Jos helikopteri tiputtaisikin räpäyksessä kaiken mitä haluat, yrität tavoitella ja saavuttaa. Pam. Siinä. Mitä seuraavaksi? Ihminen ei kestä matelevaa aikaa hetkeäkään, ja jos odottamaan joutuukin hetken, on otettava edes älypuhelin tuota aikaa tappamaan. Aikaahan tulee joka minuutti lisää. Kunnes huomaa, että päivän ja viikon sijasta tiimalasissa hupenevat vuodet. Odottaminenhan on oikeastaan mukavin vaihe jonkun tavoitteen saavuttamisessa. Kutkuttava olotila. Ilman sitä oloa ei kaiken haluamansa saaminen tuntuisikaan miltään. Jos kaiken toivomansa saisi heti ja aika menisi räpäyksessä, uskaltaisiko silmiä edes räpäyttää? On ristiriitaista ajatella, että “kaikki nyt heti tällä sekunnilla” -ihminen tavoittelee ikuista nuoruutta ja elämää. Haluaa samaan aikaan ajan menevän nopeasti ja hitaasti. Kun kuitenkin joka päivä valittaa, että aijaa nyt on vasta tämä ja tämä päivä, voisipa siirtyä ajassa jo sinne missä on kivaa. Eikä tiedetä onko se kiva edessä vai takana, kun koskaan se ei ole ainakaan siinä hetkessä. Ollaan pää pilvissä ja jalat polvia myöten mudassa. EI auta kun laittaa jäitä hattuun ja keksiä pieniä välitavoitteita. Yrittää nauttia myös niistä asioista jotka haluaisi räpäyttää samantien jorpakkoon. Talvesta, maanantaipäivistä ja vastoinkäymisten kohdalla rintaa myöden mudassa rämpimisestä, koska sitä elämä välillä on. Joku päivä sitä voi herätä ja huomata, että “hei, mähän olin sillon onnellinen enkä edes huomannut sitä!”. HENRIIKKA FINGERBORG INTERNET www.aamuset.?
! % ! " (" ( (" " " "% " "% " "% " "% "% %