Lauantai 12. syyskuuta 2015 | Nro 68 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Kuvan elokuvaohjaajalegenda aloitti uransa Turun teatterissa jo ennen sotia. Mutta kuka hän oli? Kaupunki s. 8 Näyttämöltä klaffin taa TPS voitti SM-kultaa viimeksi vuonna 1975. Inter oli ykkönen vuonna 2007. Tuleeko vielä TPS:n vuoro? Urheilu s. 10 Kauan on aikaa siis Miten pahuus syntyy ja mihin se johtaa? Tätä pohditaan Turun ylioppilasteatterin syksyn ensi-illassa. Viihde s. 14 Pahuuden lähteillä Mielenterveysyhdistys ajautui riitoihin ja rahapulaan. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 12. syyskuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 12. syyskuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 12.9.2015 Lauantai 12. syyskuuta 2015 TURUN kaupunginhallituksen puheenjohtaja vaihtui kevään päätteeksi. Lasse Lindholm (kok.) luovutti kapulan kokeneelle kunnallispoliitikolle eli Olli A. Mannille (kok.). Manni hoiti tehtävää aluksi osa-aikaisesti, kuten Lindholmkin, mutta syyskuun alusta lukien kokopäiväisesti. Selväksi on jo käynyt, ettei poliittista prosessia voi johtaa Turun kokoisessa kaupungissa osa-aikaisesti. Aika ei riitä, vaikka tarmoa riittäisi. Mannilla on vanhaa syntilistaa, jonka monet muistavat ja josta monet muistuttavat, mutta kokemus näkyy otteissa. Manni on ensi töikseen koonnut kaupunginhallituksen puheenjohtajiston eli varapuheenjohtajat Toni Eklundin (sd.) ja Elina Rantasen (vihr.) triumviraatiksi, joka käy yhdessä läpi asioita ja hieroo kiistoja niin pitkälle että sopuun päästään, jos voidaan päästä. TIETO liikkuu valtuustoryhmien puheenjohtajien kautta valtuutetuille ja keskeiset virkamiehet, kuten kaupunginjohtajat, pidetään kuuloetäisyydellä. Asioita on tarkoitus edistää ihan oikeasti. Ideologisia kiistoja ei lakaista maton alle, mutta kompromissihalua on. Kaikissa asioissa, kuten toriparkissa, ei kompromissia saavuteta, mutta useimmissa se on mahdollista. Esimerkistä käy rivakka päättäminen uusista hätämajoitustiloista. Valmistelu tehtiin parissa päivässä ja esitystä muutettiin vielä kokouksessa, jotta ratkaisuun päästiin, yksimielisesti. Mikael Miikkola (ps.) politikoi sen verran, että jätti eriävän mielipiteen, jossa vaadittiin päätöksen tekemistä valtuustossa, mutta hänkään ei vastannut uusia hätämajoitustiloja. Keskustelua käytiin sivistyneesti. VALTUUSTO on halunnut vahvistaa valtuutettujen eli kansan vaaleissa valitsemien edustajien asemaa. Samaan on pyritty pormestarimallilla Tampereella ja Pirkkalassa. Nähtäväksi jää, onnistuuko Manni ottamaan poliittisen prosessin, jolla käytännössä tarkoitetaan virkamiesvalmistelun ohjaamista poliitikkojen haluamaan suuntaan, niin vahvasti triumviraatin hyppysiin, ettei pormestarimalli ota enää tulta Turussa. LASSE VIRTANEN Triumviraatin johdolla KELPAAKO yhteinen katsomusoppi kouluissa? ANDERSSON: Tässä maailmassa, jossa tunnutaan koko ajan menevän omiin pienempiin ja pienempiin porukoihin, se tuntuisi aika hyvältä vedolta. Jos jokainen keskustelee vaan samassa elämänpiirissä olevien kanssa, jos haluamme että ymmärrämme toistemme uskontoja, sitä enemmän keskinäinen keskustelu auttaa siinä. Se auttaa yhteiseloamme ja yleissivistystämme. KARVINEN: Olen ehdottomasti samaaa mieltä. Se auttaisi ymmärtämään muiden kulttuurien taustoja. Uskonnoilla on aina ollut vaikutus kulttuurien muotoutumiseen. Myös ennakkoluulot hälvenisivät vieraampien uskontojen ympäriltä. JA: Jos mennään ihan syvään ytimeen, kaikissa uskonnoissa on se ydin, että kohtele muita niin kuin haluat itse tulla kohdelluksi. Sen ekumeenisen viestin läpi saaminen yhteiskunnassa olisi todella oleellinen asia. TK: Jokaisessa uskonto kannustaa pitämään jollain tasolla lähimmäisestä huolta, se on totta. JA: Jos sitten ajatellaan sitä, millainen kokonaisuus uusi opetettava aine olisi, niin mielellään näkisin, että siinä kerrottaisiin, mitä mieltä eri uskonnot eri asioista ovat. Ei niin, että puhutaan jokaisesta uskonnosta kerrallaan vaan nimenomaan asioista, jotka ovat meidän yhteiskunnassamme tärkeitä. TK: Tuo olisi erinomainen lähestymistapa. Täytyy myös muistaa, että maailmassa on valtavasti erilaisia uskomuksia. Historiaa täytyy väkisinkin käsitellä uskontojen yhteydessä. Täytyy myös jollain tasolla ymmärtää niitä olosuhteita, missä uskonto on muokkautunut. JA: Ihannehan olisi se, että paikalla olisi jonkun uskontoryhmän edustaja puhumassa omasta uskonnostaan. Mitä enemmän opetukseen liittyisi oikeita tilanteita ja ihmisiä, sitä tehokkaampaa opetus luultavasti olisi. TK: Osallistava opetus olisi tässäkin tapauksessa varmasti hyvä lähtökohta. Oppilaiden pitäisi saada myös itse puhua siitä, miten he näkevät maailman ja oman olemassaolonsa. JA: Yhteinen katsomusoppi olisi todella haastava opettajalle, koska se olisi niin laaja kokonaisuus. Sen vuoksi arvovalintojen kautta opettaminen voisikin toimia. TURKULAINEN ohjelmistotalo Cadmatic myi Dubaihin laivansuunnitteluohjelmiston miljoonakaupalla. Suomi on syvällä suossa, mutta Turussa paistaa jo kirkkaammin. IRWIN on noussut unholasta. Kolmen ässän hallituksen linjaukset ovat saaneet kansan laulamaan tuttua veisua: Haistakaa p-ska koko valtiovalta. HIRVENPÄÄTÄ pienemmillä mobiilipeleillä upporikastuneet Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja omistavat kimpassa kolmanneksen kiekko-Tepsistä. Vielä kun saisivat siirrettyä pelaajiin parit supervoimat. Tack… …nej tack! HALLITUS on puhunut normien purkamisesta ja paikallisesta sopimisesta työmarkkinoilla. Nyt samainen hallitus aikoo säätää lakeja, jotka sitovat työmarkkinaosapuolia, eli se lisää normeja. Työlainsäädäntö määritteli aikaisemmin minimin, jatkossa maksimin. Mistä voidaan sopia paikallisesti, jos kaikki on jo määritelty laeissa? MAIKKARIN toimittaja kysyi kaupunginhallituksen puheenjohtajalta Olli A. Mannilta (kok.) Pansion vastaanottokeskuksen pihassa, että eikö nolota. Siis se, että Turussa on pikavauhtia autettu turvapaikanhakijoita, minkä yhteydessä osa on jouduttu majoittamaan suuriin telttoihin. No ei nolota. Paitsi sun kysymys, Ripsa. AFRIKASTA on löydetty uuden ihmislajin fossiili. Hintelällä, puolitoistametrisellä Homo naledilla oli pienet, vain appelsiinin kokoiset aivot. Viime päivien somekommenttien perusteella laji ei ole suinkaan kuollut sukupuuttoon. ssa a aä N Piraatti TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Viher? llaristi DEBATTI
5 Lauantai 12. syyskuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 12. syyskuuta 2015 Intiaanikesä tuli? Vai tuliko? Onko semmoista enää? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KASVATUSja perheneuvolan päivittäinen puhelinpalveluaika nelinkertaistuu Turussa. Puhelinpalvelu käynnistyy maanantaina 14. syyskuuta kello 8.15. Vanhemmat voivat soittaa lapsiin, perheeseen tai parisuhteeseen liittyvissä ongelmissa. ohjaus, neuvonta ja ajanvaraus on toiminnassa maanantaina, keskiviikkona, torstaina ja perjantaina kello 8.15–12 ja tiistaina kello 12–16. Puhelinnumero on 02 2626 853. Perheille lisää puhelinpalvelua SÄHKÖNSIIRTOYHTIÖ Caruna maakaapeloi helmikuusta ensi huhtikuuhun mennessä 60 kilometriä keskijännitteistä sähköverkkoa Raisiossa ja Ruskolla. Sähköverkkoa siirretään maan alle suojaan sään vaihteluiden aiheuttamilta sähkökatkoilta. Parannushanke työllistää suoraan noin 50 henkilöä. Sen arvo on noin viisi miljoonaa euroa. Työt ovat alkaneet helmikuussa Valunkylän ja Kaarlejoen alueella ja jatkuneet alkukeväästä ja pitkin kesää Raisiossa Pyölinmäellä ja Kuninkaanväylällä, Vahdolla sekä Ruskon keskustassa. Osa töistä alkaa Raisiossa ja Ruskolla alkusyksystä. Teiden varsilla kulkee kaivinkoneita ja muuta ajoneuvokalustoa upottamassa kaapelia ojaan. Se voi aiheuttaa tilapäisiä liikennejärjestelyjä työmaiden lähistöllä. Turun seudulle 60 kilometriä kaapelia LASSE VIRTANEN HALLITUKSEN koulutussäästöt puraisevat opetusta myös Turussa. Toimialajohtaja Timo Jalonen laskee, että Turku menettää ensi vuonna noin 2,5 miljoonaa euroa. Syynä on opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettujen erityistukien ja lakkautus ja tasa-arvorahojen pienentyminen. Ammatillisesta opetuksesta on leikkautumassa pois miljoona euroa. Ongelmia ei aiheuta pelkästään se, että määrärahat supistuvat, vaan ennen kaikkea se, että päätöksiä ei vielä ole, vain aikeita ja suunnitelmia. Valtion ensi vuoden budjetti sinetöidään vasta juuri ennen vuodenvaihdetta, mutta kaupunki lukitsee talousarvionsa jo marraskuussa. Toimintaa on vaikea suunnitella ilman tarkkaa tietoa esimerkiksi valtionosuuksista. – Kipeästi kaipaan, että valtio tekisi pikaisesti päätöksensä, sanoo Jalonen. Turku säästänee siinä, että varhaiskasvatuksesta subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan ja päivähoitomaksuja nostetaan. Toimet vähentävät päivähoidossa olevien lasten määrää, mikä johtanee muutoksiin päiväkotiverkossa. Päiväkotien määrää ja paikkaa tutkailtaneen keväällä. Kouluverkkoon ei kohdistu samanlaisia paineita ennen kuin Syvälahden koulu ja YliMaarian koulu valmistuvat. Silloin kouluverkko joutuu taas suureen syyniin. Selvää on, että luokkakoko kasvaa perusopetuksessa. Koulunkäyntiohjaajien, entisten avustajien, määrä pienenee 29:llä. – Ryhmien koko vaihtelee jo nyt paljon, se on 20–30 oppilasta, mutta kasvaa noin kahdella oppilaalla, laskee Jalonen. – Kyllä sen kanssa voi elää. Ja onko vaihtoehtoa, kysyy Jalonen. Ryhmäkoot kasvavat, ohjaajien määrä putoaa LASSE VIRTANEN TURUN Mielenterveysyhdistys ITU ry on ajautunut umpikujaan. Yhdistyksen ylimääräinen jäsenkokous, joka valitsi uuden hallituksen kesken vuotta, on riitautettu ja yhdistys on talousvaikeuksissa. Yhdistyksen hallitus vaihtui viime vuonna syksyllä ja varapuheenjohtajaksi nousi kunnallispoliitikko Timo Laihinen (kok.). Laihinen vaati tilintarkastusta. Laihisen mukaan vaatimus tuli jäsenistöltä, muun muassa pitkäaikainen jäsen Kari Laaksonen vaati selvityksiä, ja tilintarkastaja vahvisti epäilyt. Tarkastusta ei kuitenkaan tehty, sillä papereita ilmoitettiin kadonneeksi. Keväällä ajauduttiin tilanteeseen, jossa hallituksen oli jättänyt niin suuri joukko, ettei se ollut enää päätösvaltainen. Puheenjohtaja Valto Ruohonen erosi hallituksesta maaliskuussa ristiriitojen takia ja luottamuspulaan vedoten. Toimiva hallitus ei päässyt enää yhdistyksen tiloihin, eikä se saanut käsiinsä jäsenluetteloa. Aluehallintovirasto myönsi kuitenkin jäsenistölle oikeuden järjestää ylimääräisen kokouksen, joka valitsi yhdistykselle uuden hallituksen 18. kesäkuuta. Laihinen ei ollut siinä enää mukana. Käräjäoikeudelle on nyt jätetty moitekanne, jonka mukaan kokouksen päätökset on mitätöitävä, koska se oli kutsuttu koolle yhdistyksen sääntöjen vastaisesti. Kaikki jäsenet eivät saaneet tietoa ylimääräisestä kokouksesta, josta oli ilmoitus vain yhdistyksen omassa lehdessä. Sillä ei ole tarkkaa ilmestymispäivää. SAMAAN aikaan yhdistys on ajautunut pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin. Raha-automaattiyhdistys RAY katkaisi 27. huhtikuuta tälle vuodelle myönnettyjen tukien maksatuksen yhdistykselle. ITU ajautui umpikujaan Ylimääräinen kokous riitautettu, tuet jäissä ja yhdistys talousvaikeuksissa Turun Mielenterveysyhdistys ITU on henkilöristiriitojen takia ajautunut pahoihin talousvaikeuksiin. Mikael Rydenfelt Tukia oli myönnetty 183 000 euroa. – Keskeytyspäätös on tehty, koska Raha-automaattiyhdistyksellä on ollut perusteltu aihe epäillä avustuksen käytön oikeellisuutta, sanoo tarkastaja, avustusosaston lakimies Markus Latvala RAY:sta. ITU on kuitenkin saanut RAY:ltä kesällä ”pienehkön summan” palkkakuluihin. – Tärkein asia RAY:n mielestä on, että turkulaisille mielenterveyskuntoutujille koituu mahdollisimman vähän haittaa yhdistyksen hallituksen sisäisistä ristiriitaisuuksista, perustelee Latvala. Avustukset ovat jäissä ainakin toistaiseksi. – En näe mahdollisena, että avustusten maksatusta voitaisiin jatkaa ennen tämän viimeisimmän käänteen käsittelyä, arvioi Latvala. Vireillä on myös jo kokonaan uuden yhdistyksen perustaminen. KIISTELEVÄT osapuolet ovat tehtailleet toisistaan tutkintapyyntöjä poliisille. Ne eivät ole johtaneet syytteisiin. Laihisen ”syntilistalla” on tuore tuomio törkeästä kirjanpitorikoksesta ja Ituja-lehdessä häntä on syytetty muun muassa mielivaltaisuudesta. – Lehden väitteet eivät pidä paikkaansa, kommentoi Laihinen. Yhdistyksen puheenjohtajaa VeliMatti Saajalaa eikä sen sihteeriä Eeva Siivosta tavoitettu kommentoimaan tilannetta. KAUPPAKESKUS Skanssin katolla olevat mehiläispesät tuottivat tänä kesänä 75 kiloa hunajaa. – Mehiläispesät ovat yksi monista hankkeistamme, jolla varmistamme että toimimme kiinteistönä mahdollisimman ekologisesti. Katollamme on myös 400 neliömetriä aurinkopaneeleita ja Skanssin hiilijalanjälki on pienentynyt avauksesta 70 prosenttia, kertoo Kauppakeskus Skanssin toimitusjohtaja Liisa Nikkanen. – Lähdimme kehittämään tarhan ympäristöä tänä vuonna ja rakensimme mehiläisille lämpöeristetyn terassin levähdyspaikaksi lentojen välillä. Terassille tuotiin kukkaistutuksia mehiläisten vararuuaksi ja ihmisten iloksi. Näiden parannuksien avulla mehiläiset pärjäsivät vaikeasta kesästä huolimatta hyvin ja muita tarhoja riivannutta parveilua ei tapahtunut, kertoo mehiläistarhaaja Panu Kuusikko. Skanssin katolta 75 kiloa hunajaa
7 Lauantai 12. syyskuuta 2015 AAMUSET aamuset.?
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 12. syyskuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TULISET tenorit eli Pentti Hietanen, Tomi Metsäketo ja Jyrki Anttila esittävät syyskiertueellaan ikivihreitä klassikoita O Sole Miosta tangoihin sekä uusia, hieman tuntemattomampia kappaleita sekä soolona että yhdessä laulettuna. Lisäsäväyksen tuo kymmenhenkinen ammattilaisorkesteri, johtajanaan Jukka Nykänen. Turun konserttitalolle tenorit saapuvat 21. lokakuuta. Tuliset tenorit konserttitalolla –TYYLIINI kuuluu vaatteita, joissa viihdyn ja tunnen oloni mukavaksi mutta samalla myös tyylikkääksi, kertoo Jenna Laiho, 30. Laihon mieltymyksiin kuuluvat väljät vaatteet kuten tunikat. – Ostan vaatteita mistä vain. Tunikat ovat H&M:stä, kengät olen ostanut Saksasta ja laukku on Ralph Laurenin. Laihon värimaailma koostuu pääasiassa maanläheisistä väreistä ja pastellista. – Materiaalin taas pitää tuntua hyvältä iholla. Jos vaate on keinotekoista, se voi tuntua inhottavalta tai hiostavalta. Sen huomaa etenkin kesäisin. Laiho käyttää sekä huiveja että hattuja. – Tänä vuonna olen oppinut, että hatut ovat tosi hyvännäköisiä ja niitä on paljon erilaisia. Huivi taas menee aina. Ei ole väliä, mikä vuodenaika on menossa. Väljää viihtyvyyttä Voiko uusi Tuntematon sotilas nousta alkuperäistä korkeammalle? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lapsesta pitää osata päästää irti. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Karoliina Tolonen HEIKKI MÖTTÖNEN MAINEIKAS elokuvaja teatterimies Edvin Laine tunnetaan parhaiten Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan elokuvaversion ohjauksesta. Tämä mestariteos valmistui vuonna 1955. Se on edelleen Suomen kaikkien aikojen suosituin elokuva, joka houkutteli elokuvateattereihin aikanaan peräti 2,8 miljoona katsojaa. Sitä on esitetty myös televisiossa yli 20 kertaa ja se kuuluukin useimpien suomalaisten itsenäisyyspäivän vakio-ohjelmistoon. Laine syntyi Iisalmessa vuonna 1905, mutta varsinainen näyttämöura alkoi Turun teatterissa vuonna 1928. Laine sai ensimmäisen kosketuksensa elokuvaan vuonna 1931, kun turkulainen äänielokuvan pioneeri Yrjö Nyberg ohjasi Sano se suomeksi -nimisen revyyn. Tämä katkelmista koottu hupailu oli Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen äänielokuva. Laineen lisäksi valkokankaalla nähtiin muun muassa Georg Malmstén, Emmi Jurkka, Hemmo Airamo sekä itse juoksijasuuruus Paavo Nurmi. Elokuva on valitettavasti tuhoutunut muutaman minuutin pätkää lukuun ottamatta. LAINE näytteli Turun teatterissa aina vuoteen 1935 asti ja siirtyi seuraavaksi Tampereen työväenteatterin johtajaksi. Tunnetuimman elokuvaroolinsa hän teki vuonna 1939, kun ohjaaja Wilho Ilmari valitsi hänet Seitsemän veljeksen Juhaniksi. Vaikka Laine näytteli menestyksellä 28 elokuvaroolia, lukuisia teatterirooleja ja laati käsikirjoituksia, muistetaan hänet ennen kaikkea yhtenä Suomen suurimmista elokuvaohjaajista. Hänen oma esikoisohjauksensa oli Yrjänän emännän synti vuodelta 1943, jossa näyttelivät Laineen itsensä lisäksi myös Turussa urallaan vaikuttaneet Esko Vettenranta ja Jalmari Rinne. Varsinaista klassikkojälkeä alkoi syntyä 1950-luvulla, kun Laine alkoi ohjata elokuvia Hella Wuolijoen ja Väinö Linnan teksteistä. Vuolijoen Niskavuori-kirjoista valmistui kolmiosainen elokuvien sarja, joista ensimmäinen palkittiin Jussi-patsaalla. Vuonna 1955 Laine kävi noutamassa saman pystin ja syy siihen oli tietysti Tuntematon sotilas. Vuonna 1968 hän ohjasi jälleen yli miljoona katsojaa keränneen spektaakkelin, kun Täällä Pohjantähden alla -trilogian kahdesta ensimmäisestä osasta leivottiin valkokangasversio. Myös se palkittiin Jussi-patsaalla. Laineen vaimo, Mirjam Novero-Laine, näytteli elokuvassa Anna Kivivuoren roolin. Vuonna 1970 elokuva sai Akseli ja Elina -jatko-osan ja se perustuu kirjasarjan kolmanteen osaan. Professori Edwin Laine kuoli 18. marraskuuta 1989 Helsingissä. Näyttämöltä klaffin taakse Edvin Laine ohjasi mestarielokuvia suomalaisista kirjallisuusklassikoista Edvin Laine näytteli Nummisuutareissa Turun teatterissa lokakuussa 1934. TS-arkisto Oona Karhunen Jenna Laiho, Aurakatu. OONA KARHUNEN ANGRY Birdsit puhuttavat 3-vuotiasta Viljo Waajakoskea ja 4-vuotiasta Matias Loukkolaa. MATIAS: Mulla on Angry Birds -pelejä. Mul on Star Wars Angry Birds ja sit mul on kans tavallisia. Ne taistelee possuja vastaan ku ne possut varastelee niiden munia. Kuningaspossu haluu syyä ne. VILJO: Mut mä tiiän että ku mustat ja punaset ja valkoset Angry Birdsit yrittää vartioida sitä munaa. Mut sitte ku ne nukkuu ni possut tulee varmaan ottaa ne munat pois pesästä ja sitte ne soutelee ne possut omaan kotiin. M: Nii ja ku mul on semmonen peli mis on se ritsa ja sit sielt tulee monta lintuu. V: Mul on Legoina semmonen iso Angry Birds ja sit musta possu ja sit siinäki on semmonen ritsa. M: Nii sit ku siit vedetään ni se lintu poksahtaa. V: Mul on semmosii palikoita mut mul ei semmosta vedettävä ritsaa. Siihe vaa laitetaa se musta Angry Birds kiinni ja sit painetaan jostain ja sit se lähtee ilmaan ja sit ku se putoo lattiaan ni siit irtoo kaks osaa. Se yrittää pelastaa munan ja sen vihreen possun. M: Mul on kans niit Star Wars Angry Birdsejä. V: Mä tykkään kyl eniten niistä Angry Birdseistä mil on valkonen asu. Mul on semmonen yks pieni kotona. M: Mullaki on kans yks semmonen kotona. V: Mul on semmonen iso kuningaspossu ja niit vihreitä possuja. Mut mul ei o yhtään pehmoleluja. M: Mul on semmonen valkopukunen pehmolelu. Ne Angry Birdsit on semmosii et ne marssii. V: Eikä marssi. Mä oon nähny. M: Kyl ne marssii. V: Mä oon kattonu mun Angry Birds -ohjelmasta et ne ei marssi. Marssivia possuja
9 Lauantai 12. syyskuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 12. syyskuuta 2015 TPS aloittaa kautensa jääkiekkoliigassa varsin tuttua vastustajaa vastaan 12. syyskuuta. TPS ja HPK kohtasivat kauden avausottelussa myös neljänä peräkkäisenä vuonna 2009–12. Palloseuran kannalta kauden avaukset viime vuosina ovat olleet vaikeat. Viimeisen seitsemän vuoden aikana TPS on ottanut kolme pistettä kauden avauksesta vain kerran. Tuo tapahtui mestaruuteen päättyneellä kaudella 2009–10. TPS:lla synkkä starttisaldo TPS:N positiivinen maalivahtiongelma sai ratkaisunsa ainakin seuraavan kuukauden ajaksi, kun Tuton maalivahti Petteri Similä loukkaantui ja Tuto lainasi tilalle Oskari Setäsen (kuvassa). Hyvä niin, sillä Palloseuralla on Liiga-tason torjujista tällä hetkellä jopa ylitarjontaa. Setänen, Teemu Lassila ja Aleksandar Georgijev kun ovat kaikki maalivahteja, joiden taidot riittävät Liigassa pelaamiseen. Oletettavaa onkin että Setäselle ja Georgijeville tulee kauden aikana Tuto tai muut Mestis-seurat kauden aikana tutuksi. On koko kolmikon etu, että jokaiselle löytyy peliaikaa. Georgijev toki voi ikänsä puolesta pelata vielä myös A-nuorissa, mutta fakta on se, että A-nuorten pelit eivät enää kauheasti kehitä lupaavaa maalivahtia. Hän tarvitsee kehittyäkseen miesten pelien haasteita. ILKKA LAPPI Setäsen laina Mikä on TPS:n lopullinen sijoitus Liigan runkosarjassa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI TÄNÄ syksynä tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun TPS juhli jalkapallon Suomen mestaruutta edellisen kerran. Silloisessa mestaruussarjassa kausi 1975 oli mustavalkoinen. Tosin mestaruuden ratkeamista jouduttiin jännittämään päätöskierrokselle asti. Päätöskierroksella KuPS nuiji kotonaan HJK:n vakuuttavasti lukemin 5-0. Niinpä TPS:n oli pelattava vähintään tasan VPS:n kanssa, sillä kuopiolaisilla oli reilusti parempi maaliero. Palloseura kuitenkin voitti vaasalaiset Turussa 1-0 ja mestaruus jäi Turkuun kahden pisteen erolla. Vaikka mestaruus tuli koko kausi ei kuitenkaan ollut riemukulkua. Kausi lähti nihkeästi käyntiin, kun Kokkolan Pallo-Veikot kaatoi TPS:n 1-0. Kauden ensimmäiset pisteet Palloseura nappasi kuitenkin seuraavalla kierroksella, kun kotiyleisön edessä TPS voitti KPT:n 3-1. 1975 mestaruussarjassa 12 joukkuetta pelasivat kaksinkertaisen sarjan. 22 ottelun aikana TPS keräsi 32 pistettä ja hävisi yhteensä vain kolme ottelua. TPS ja 1970-luvun toinen suurseura KuPS olivat omassa kastissaan. Kolmanneksi sijoittunut KPV jäi TPS:lle viisi pistettä aikana, jolloin voitosta sai vain kaksi pistettä. Vuoden 1975 mestaruusjoukkueessa pelasi lukuisia TPS:n jalkapallohistorian legendoja. Palloseuran maalia vartioi 1970-luvun alkuvuosina Göran Enckelman, joka oli voittamassa mustavalkoisissa kolmea Suomen mestaruutta. Vuosien 1971–72 mestareista mukana olivat lisäksi myös Pauno Kymäläinen, Jouni Jalonen ja Heikki Suhonen. 1970-luvun alun mestarijoukkue oli pystynyt uusiutumaan onnistuneesti vuosikymmenen puoliväliin tultaessa. 1975 mestaruusjoukkueessa pelasivat myös muun muassa Raimo Toivanen ja Tommy Lindholm, jotka tulevina vuosikymmeninä valmensivat TPS:aa. Vuosien 1968 ja 1975 välillä TPS voitti kahdeksassa vuodessa neljä Suomen mestaruutta. Mestaruuskauden 1975 jälkeen pudotus tuli kuitenkin nopeasti. 1976 TPS oli Mestaruussarjassa vasta kymmenes ja viimeinen joukkue, joka säilyi pääsarjassa. Kauden 22 pelistä saaliina oli vain 15 pistettä. VUODEN 1975 mestaruus takasi paikan Euroopan kentille kaudeksi 1976. Euroopan cupin ensimmäisellä kierroksella TPS voitti maltalaisseura Sliema Wanderersin. Toisella kierroksella kohtalona oli kuitenkin putoaminen sveitsiläisseura FC Zürichille. Pahin mestaruuskrapula jäi Turussa vain yhden kauden mittaiseksi. Vuonna 1977 TPS sijoittui kolmanneksi. Sen jälkeen Palloseura keikkui menestyksen partaalla, mutta usein mustavalkoisille jäi lopulta luu käteen. Vuoden 1977 jälkeen seuraavaa mitalia jouduttiin odottamaan vuoteen 1984 asti. TPS otti hopeaa, mutta jäi kaksiosaisessa finaalissa Kuusysin jyrän alle. 40 vuotta mestaruudesta TPS:n vuoden 1975 mestariryhmässä pelasi useita seuralegendoja Heikki Suhonen tykitti SM-tasolla 427 ottelussa 206 maalia ja voitti urallaan neljä Suomen mestaruutta. TS-arkisto
ILMOITUS LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA Maalaus ja Saneeraus ERANDER www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com LÄNSIKESKUS HUMALISTONKATU LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY virtaa riittää motonet korjaamo www.erander.? Turun Sammutinhuolto KODISOJA YHTIÖ OY Sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkauksta SM-liigakaudella 2015-16. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 15 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan kokonaispistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.? Pelaajaesittely ja Lätkäliigaan osallistuvat yritykset · Aamuset · Akku-Pojat · Aurator · Classic Man · Exposet · Hiuskeskus Tarja Juvonen · Intersport Länsikeskus · Kodisoja-Yhtiöt (Kallun Grilli) · Kotipizza-Humalistonkatu · Lehtipalvelu Pirjo Rantala · Linnan Apteekki · Mainosnerg · Metaplan · M&M kuntotalo · Motonet korjaamo · Myllyn Apteekki · Oili Jalonen · Olavin Krouvi · Pappila Penkkala Group Oy · Piha Group Finland Oy · Plus Katsastus · Presto / Turun Sammutihuolto · Radio Auran Aallot · Radio Melodia · Saneeraus ja Maalaus Erander · Skanssin Suutari · Sporttikone · Turun Erikoistaksit · Turun Markiisi ja Peite · Turun Tietopalvelu · Turun Vuokra-Asunnot · Valaisin Grönlund 71 Tomi Kallio Syntymäaika: 27.1.1977 Syntymäpaikka: Turku Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Hyökkääjä Pituus: 184 cm Paino: 86 kg Kätisyys: Left 10 Eric Perrin Syntymäaika: 11.1.1975 Syntymäpaikka: Laval Kansallisuus: CAN Pelipaikka: Hyökkääjä Pituus: 175 cm Paino: 80 kg Kätisyys: Left Aamuset-kaupunkimedian ja TPS:n perinteinen Lätkäliiga on saavuttanut vuosien kuluessa vahvan aseman turkulaisyritysten keskuudessa. Monille yrityksille Lätkäliiga kuuluukin jo erottomasti syksyyn. Ympäri Turun yrityksiä Lätkäliigaa odotetaankin lähes yhtä kiivaasti kuin kiekon putoamista jäähän. Yritysten keskuudessa Lätkäliigan suosio on pysynyt vankkana vuodesta toiseen. Osa yrityksistä on ollut mukana alusta asti, mutta myös uusia yrityksiä tulee tasaisesti mukaan. Lätkäliigaa alettiin aikanaan kehittää sillä ajatuksella, että saadaan turkulaisia yrityksiä mukaan toimintaan ja seuraamaan meidän pelejämme. Toisaalta Lätkäliiga on tulosten veikkaamisen lisäksi myös hyvä tilaisuus yrittäjien keskinäiselle verkostoitumiselle. On hienoa, että turkulaisyritykset ovat olleet innostuneesti mukana ja uskollisesti veikanneet kotivoittoja vaikeinakin vuosina, kiittelee TPS:n markkinointipäällikkö Rauno Sjöroos. Vaikka viime kaudet ovat kaukalossa olleet vaisuja, TPS:n ympärillä ennen tämän kauden alkua on ollut positiivinen kuhina. Jäälle luisteleva TPS on hyvä sekoitus kokemusta ja nuoruuden intoa. Kirsikkana kakussa on kotiin palanneet ”omat pojat” kapteeni Tomi Kallion johdolla. Siitä lähdetään, että pystymme keväällä tarjoamaan katsojille pudotuspelijääkiekkoa. Uskomme, että joukkueessa on aiempaa enemmän myös maalintekovoimaa, mikä tekee peleistä entistä mielenkiintoisempia myös yleisölle, Sjöroos sanoo. Myllyn Apteekki on puolustava Lätkäliigan voittaja viime kaudelta. Mitä yrityksenne tekee? Olemme varsinainen terveydenhuollon tavaratalo, joka myy lääkkeitä sekä muita terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tuotteita. Myös kauneudenhoitotuotteet kuuluvat apteekkimme laajoihin valikoimiin, kertoo apteekkari Anne EloKinnunen Mitkä ovat vahvuutenne? Kilpailuvalttejamme ovat hyvä sijaintimme, kattavat aukioloajat sekä laaja tuotevalikoima. Kauppakeskuksessa olemme helposti ihmisten tavoitettavissa ja lisäksi olemme auki joka päivä. Meille on helppo poiketa, kun hoitaa muita asioita Myllyssä tai tulla myöhään illallakin. Olemme myös laajentaneet tilojamme ja palvelemme entistä kattavammin itsehoitopuolella. Millaiset ovat alan näkymät? Vaikka alalla on uhkakuvia väläytelty, näen meidän tulevaisuutemme tasaisena. Apteekkialallakin jatkossa korostuvat asiakaspalvelun, sijainnin ja laajan tuotevalikoiman merkitys. Meidän osaltamme nämä ovat kunnossa, joten olen luottavainen tulevaisuuden suhteen. Mitä TPS sinulle merkitsee? 20 Turussa vietetyn vuoden aikana olen nähnyt hyvät ja huonot ajat. TPS:n menestys on koko alueelle tärkeä asia. TPS:n menestys vaikuttaa koko alueen yleiseen ilmapiiriin. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Uskon, että nyt suunta kääntyy vaikeiden vuosien jälkeen kohti parempaa. HC TPS Myllyn Apteekki
Lauantai 12. syyskuuta 2015 AAMUSET 12 Pelit&vehkeet OMINAISUUDET TEEMU P. PELTOLA RANSKALAINEN Renault on uusimassa mallistoaan kautta linjan. Kaksi vuotta sitten markkinoille tullut crossover Captur saa nyt rinnalleen pykälää isomman Kadjarin. Ensi vuonna mallisto saa uuden jäsenen D-kokoluokan Talisman-farmarista. Kadjaria on kaunis katsella. Sulava pyöreys henkii Renault’n muotoilun nykytrendiä, jossa lämminhenkinen positiivisuus ajaa aggressiivisen sporttisuuden ohi. Sisätilat ovat avarat, säätimet selkeästi kohdallaan ja istuintuntumakin hyvä. Huomio kiinnittyy sinänsä epäoleelliseen yksityiskohtaan, eli repsikan penkin vasemmalla puolella polven korkeudella olevaan suureen ja kaarevaan kahvaan, jonka käyttötarkoitus ei valkene. Voimanlähteenä on ekologisen trendikkäästi bensapihi 1,2-litrainen kone, joka nostattaa 130 hevosvoimaa. Kyyti on ranskalaiseen tapaan miellyttävä ja kun nelivetokin on tarjolla, ei Kadjarilla jäädä jumiin mutaisemmallekaan festariparkkikselle. Kuusiportainen manuaalivaihteisto lykkii menemään sulavasti, eikä bensakoneeseen ole automaattia edes tarjolla. Etupäässä kaupungissa autoilevan kannattaa harkita dieselversiota, jonka saa automaatillakin. LISÄVARUSTEISTA löytyy ajamisen apuja muun muassa liikennemerkkitunnistimen, pysäköintiavustimen, sokean kulman valvonnan ja aktiivisen hätäjarrun muodossa. Erityisen suuren vaikutuksen tekee multimediajärjestelmä, jonka kosketusnäytöllä voi säätää niin ajoneuvon ominaisuuksia kuin viihdykepuolta. Löytyypä tarjonnasta sovelluskin, jolla voi harjoitella pelimäisesti taloudellista ajoa. Ajaminen on vaivatonta, joskaan valtavia elämyksiä se ei nostata. Kadjar on uuden ajan perusauto: tilava, vähäpäästöinen ja persoonallisen näköinen. Tavallista korkeampi maavara tietysti kuuluu maastureihin itsestäänselvyytenä, mutta maastoreittejä suurempi syy korkeampien autojen suosioon on varmasti ikääntyvä ja autoileva väestö, joka haluaa laskeutumisen sijaan nousta kyytiin. Hintaluokassaan Kadjar on vahva vaihtoehto. Edullisin Lifemalli maksaa karvan verran alle 24 000 euroa. Bose-varustetasolla hintaa tulee kolmisen tonnia enemmän, mutta vastineeksi tulee rutkasti lisävarusteita. Perusmallissa kun ilmastointikin maksaa erikseen. Koeajossa Renault Kadjar Energy TCe 130 Renault Kadjar kantaa sulavaa ilmettä ja antaa sulavaa kyytiä. Teemu P. Peltola K j R l K dj Kaunis kuljetin • Malli: Energy TCe 130 • Iskutilavuus (cm³): 1 197 • Tehot (kW/hv): 96/130 • Vääntö: 205 • 0–100 km/h: 10,1 • Huiput: 192 • Kulutus/100 km (EU): 5,6 • CO²: 126 • Hinta: alk. 23 390 euroa. Multimedianäyttö on toimiva ja monipuolinen.
13 Lauantai 12. syyskuuta 2015 AAMUSET Pelit&vehkeet
14 A AMUSET VIIHDE Lauantai 12. syyskuuta 2015 STAND Up, Turku! -komiikkafestivaalin yhteydessä 1.–3. lokakuuta Turussa nähdään ensimmäistä kertaa Päiväkirjaklubi, jossa aikuiset jakavat noloja merkintöjään yleisölle. Mortified Nation -dokumentista innoituksensa saaneessa Päiväkirjaklubissa luetaan myös rakkauskirjeitä ja kouluaineita. Nolottaako jo ajatuskin? Ilmoittaudu mukaan: paivakirjaklubi@ gmail.com. Tule lukemaan päiväkirjojasi Q-TEATTERIN näytelmään perustuva Häiriötekijä-elokuva koostuu kymmenestä mustaa huumoria hikoilevasta episodista. Yhdessä jaksossa nörtin miehuus on koetuksella metsä-äijän tullessa kylään, toisessa taas äidin hauras hetki kuolinvuoteella muuttuu likaiseksi sirkukseksi. Näyttelijäkaarti Tommi Korpelasta Elina Knihtilään ja Eero Ritalasta Jani Volaseen on tällaiseen tunnelmaan nappivalinta. Häiriötekijän jaksottava tyyli toimii, mutta samalla se koituu osittain elokuvan heikkoudeksi. Välillä näköaisti on koetuksella vedet silmiin nostattavan naurun takia, kun taas paikoin elokuvan toivoisi jo siirtyvän eteenpäin. Tämä ei tee Häiriötekijästä huonoa, mutta kokonaisrytmi vain tuntuu kärsivän, noh, häiriöistä. Kenelle: Studio Julmahuvin ja Ihmebantun kaltaisen sekoilun faneille. Arvio: Hervoton (joskin hieman epätasainen) kimara kieroutuneita komediapaloja. ESA TÖYKKÄLÄ Häröilyn huippupiste Onko Jan Guilloun tuotanto tuttu? Mitä teosta suosittelisit? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ NÄYTELMÄTULKINTA ruotsalaiskirjailija Jan Guilloun Pahuus-romaanista avaa Turun ylioppilasteatterin syyskauden. Teos on dramatisoitu Suomessa näyttämölle vain kerran aiemmin, Kansallisteatterissa vuonna 2012. Pahuus kertoo 15-vuotiaasta Erikistä, joka joutuu sietämään isäpuolensa hakkaamista kotona päivittäin. Erik puolestaan kanavoi vihaansa johtamalla koulussa väkivaltaista jengiä, mistä hän ennen pitkää joutuu vaikeuksiin. Rangaistukseksi Erik passitetaan sisäoppilaitokseen, jossa hänet perehdytetään niin kutsuttuun toverikasvatukseen. Käytännössä kyse on ilkeästä hierarkiasta, jossa vahvemmat nokkivat heikompia. Psykologinen niskalenkki ja väkivalta alkavat saada yhä raaempia sävyjä. Pahuuden keskiössä Erik kamppailee, jottei vanha tappelija hänessä astuisi enää esiin. – Kiinnostavinta teoksessa on pahan kierre sisäoppilaitoksessa. Pojat valvovat sääntöjä keskenään, ja pikkuhiljaa se lähtee liukumaan kohti sadismia ilman, että kukaan pystyisi sitä pysäyttämään. Jotkut ehkä yrittävätkin, ja moni tiedostaa ettei se mene niin kuin pitäisi, mutta silti sitä on mahdoton vastustaa, kertoo näytelmän ohjaaja Veera Alaverronen. TURUN Taideakatemiasta teatteriilmaisun ohjaajaksi valmistunut Alaverronen on toiselta koulutukseltaan psykologi. Kun hän puhuu näytelmän työstämisestä, esiin nousevat klassiset psykologian testit, kuten Milgramin tottelevaisuuskoe ja Stanfordin vankilakoe. Pahuus ja psykologit kautta maailman pohtivat samaa: mikä ajaa meidät pahoihin tekoihin? Suoraa vastausta näytelmä ei silti tarjoa. – Vaikka tietyllä tavalla tämä on Erikin tarina, ehkä oikea päähenkilö onkin koulun oppilasporukka. Minulle tämä ei kerro koulukiusaamisesta, vaan enemmänkin siitä, miten ihminen mieluummin sopeutuu julmaan ympäristöönsä kuin alkaa muuttaa sitä, Alaverronen sanoo. PAHUUS sijoittuu 1950-luvun Ruotsiin ja perustuu Guilloun omakohtaisiin kokemuksiin. Guillou vakuuttaa, että kaikki julmimmatkin kuvaukset ovat totta, vaikka jälkikäteen muun muassa Guilloun koulukaverit ovat esittäneet toisenlaisia näkemyksiä julkisuudessa. Alaverrosen mielestä teos voisi aivan hyvin sijoittua nykyaikaankin. – Välillä on ollut aika rankkaa tehdä tätä, kun aihe nostaa työryhmässä pintaan kaikenlaisia tunteita ja kokemuksia. Jollain tavalla on kuitenkin tullut myös positiivisempi olo ihmisistä, kun näkee, miten kaikki tukevat toisiaan ja suhtautuvat empaattisesti. Aina löytyy hyvyyttäkin vastapainoksi. Pahuus Turun ylioppilasteatterissa 12.9. alkaen. Näytelmää ei suositella alle 13-vuotiaille. Liian pitkä leikki Turun ylioppilasteatterissa pohditaan pahuuden lähdettä Pahuudessa Erik (Antti Saarikallio) joutuu nyrkkiensä takia vaikeuksiin. Eveliina Mäkitalo Q t H v n m i di t Yhd
15 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 12. syyskuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 MYYNTIJOHTAJA Susanna Lumikanta 050 465 3640 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? TERVEYDENHUOLTOALAN järjestöt Lääkäriliitto, SuPer ja Tehy näkevät viisi nykyistä erityisvastuualuetta tarkoituksenmukaiseksi perustaksi sote-uudistukselle. Uudistus on tehtävä sote-palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta eikä hallinnon ehdoilla. Järjestöt ovat huolestuneena seuranneet sote-uudistuksen valmistelua. Hallitusohjelman mukaan järjestämisratkaisu valmistellaan enintään 19 itsehallinnollisen alueen pohjalta. 14. elokuuta julkaistun selvityshenkilöraportin mukaan alueita tulisi olla 9–12, jolloin alueilla olisi riittävä taloudellinen kantokyky kyetäkseen järjestämään kattavat sosiaalija terveyspalvelut. Samalla niistä muodostuisi luontevia kokonaisuuksia” muidenkin alueille ajateltujen, kuntien tai valtion keskusja aluehallinnon tehtävien hoitamiseen. Sote-uudistus tulee tehdä ensisijaisesti terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelun järjestämisen näkökulmasta – ei aluehallinnon tai muiden alueille suunniteltujen tehtävien ehdoilla. Järjestöjen mukaan viisi nykyisiä erityisvastuualueita vastaavaa itsehallintoaluetta ovat riittävä ja tarkoituksenmukainen määrä sosiaalija terveyspalvelujen järjestämiseen. Vain näin voidaan taata kansalaisten palvelujen saaminen ja uudistukselle asetettujen huomattavien säästötavoitteiden toteutuminen. Mikäli itsehallinnollisia alueita perustetaan samalle erityisvastuualueelle useampia, on seurauksena alueiden välisen kilpavarustelun jatkuminen. Se johtaa taloudellisten ja henkilöstöresurssien ohjautumiseen erikoissairaanhoitoon eikä perustason palveluiden vahvistamiseen, mikä kuitenkin on uudistuksen keskeinen tavoite. Uudistukselle asetettu julkisten menojen säästötavoite jää samalla toteutumatta. Erityisvastuualueet ovat olemassa oleva rakenne, jolla on laissa säädetty velvoite alueen sisäisestä työnjaosta sopimiseen. Ne ovat kykeneviä vastaamaan myös vaativan erikoissairaanhoidon palveluista alueellaan lukuun ottamatta valtakunnallisesti keskitettäviä palveluja. Ei ole tarkoituksenmukaista pirstaloida järjestelmää ja haaskata resursseja tarpeettoman monien alueiden hallintoon, vaikka hieman pienemmätkin alueet voisivat täyttää riittävän taloudellisen kantokyvyn vaatimuksen. TUULA RAJANIEMI PJ, LÄÄKÄRILIITTO SILJA PAAVOLA PJ, SUPER RAUNO VESIVALO PJ, TEHY Sote ensisijainen, ei aluehallinto HALLITUKSEN esitykset Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi luovat edellytykset työllisyyden tuntuvalle kohenemiselle. Kokonaisuus on työikäisen väestön vastuuosuus Suomen kuntoon saattamisessa. Hallitus kantaa tiistaina esitellyillä toimilla vastuutaan Suomesta. Ratkaisut eivät ole helppoja, mutta tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto. On ymmärrettävää, että esitetyt toimet kirpaisevat monia. Siksi on tärkeää, että hallitus käy jatkossakin keskusteluja kansalaisten ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Samalla olen hyvilläni siitä, että kilpailukykypaketti on toteutettu ilman etukäteen mediassa väläyteltyä ajatusta arvonlisäveron korottamisesta. Se olisi koskettanut vaikeimmin juuri pienituloisia ja heikoimmassa asemassa olevia. Työelämäkokonaisuudessa on pyritty hyvään tasapainoon työelämän kiristysten ja joustojen suhteen. Keskusta esitti jo ennen eduskuntavaaleja puheenjohtaja Juha Sipilän toimesta oman vaihtoehtonsa perhevapaiden kustannusten tasaisemmaksi jakamiseksi. Nyt hallitus päätti nuorten naisten työllistymisen edistämisestä tasaamalla perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia 2 500 euron kertakorvauksella. Olen tästä hyvin tyytyväinen. Pidän tervetulleena uudistuksena sitä, että työnantajan on tulevaisuudessa tarjottava yli 20 hengen yrityksessä työterveyshuollon palvelut kuuden kuukauden ajan irtisanomisajan jälkeen. Työsuhteen päättyminen on aina taitekohta ihmisen elämässä. Silloin on tarvetta sekä fyysiselle että henkiselle työterveydelle. ANNIKA SAARIKKO KANSANEDUSTAJA (KESK.) Uudistukset tervetulleita SUOMEENKIN virtaavat turvapaikanhakijamassat ovat synnyttäneet järkyttäviä ilmiöitä. Vastaanottokeskusten johtajat saavat suorasukaista vihapostia ja erilaisia keräyksiä järjestäneitä vapaaehtoisia on uhkailtu jopa päin naamaa. Senkö vuoksi, että toiset tekevät työtään ja toiset haluavat auttaa. En hyväksy rasismia enkä ymmärrä silmien sulkemista inhimilliseltä hädältä. Ymmärrän kuitenkin maahanmuuttokriittisten mielipiteitä tiettyyn rajaan asti. On totta, että Suomella niin sanottuja omia ongelmia ihan riittävästi, eikä Suomi kestä pakolaisvirtaa loputtomiin. Tosin harva turvapaikkaa hakevista oleskeluluvan Suomeen saa. Seula on tiukka, vaikka osa kansasta muuta itselleen uskotteleekin. Suomen omat ongelmat, kuten eräät leikkauslistat, eivät myöskään poista sitä inhimillistä hätää, joka suurimmalla osalla turvapaikanhakijoista on. Suomen isot ongelmat ovat maailman mittakaavassa ainakin toistaiseksi aika pieniä. Jollain tasolla ymmärrän myös tietämättömyydestä johtuvat pelot. Jos omassa elämänpiirissä ei ole maahanmuuttajia, voi oma asennepotero olla syvä. Vaatii valtavasti rohkeutta yrittää vapautua omista ennakkoluuloistaan ja peloistaan, olivatpa ne kuinka irrationaalisia tahansa. Sitä en kuitenkaan millään ymmärrä, että työtään tekevien tai vapaaehtoisten auttajien kimppuun hyökätään uhkauksin. MITEN se on teiltä pois, että joku haluaa auttaa apua tarvitsevia? Miten työtään tekevien suomalaisten uhkailu edistää teidän asiaanne? Miten se auttaa Suomea? Ei mitenkään. Teidän uhkailunne, kuten uhkailu ylipäätään, on silkkaa typeryyttä. Jos teitä huolestuttaa suomalaisten asema, auttakaa suomalaisia apua tarvitsevia. Heitä kyllä riittää. ILKKA LAPPI Apua tarvitseville