Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 | Nro 76 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Rakkaus lemmikkeihin kantaa halki elämän. Heikki-kissa ja Hilma-Maria-koira piristävät Bertta Nuutisen päivää. Kaupunki s. 6 Karvaiset kaverit Valottomat suojatiet ovat kaupunkiliikenteessä vaaran paikkoja etenkin jalankulkijoille. Moottorit&menopelit s. 18 Suojatiellä kolisee The Grammersin kitaristin Ville Vesalaisen äiti sairastui syöpään. Siitä sikisi kokonaan uusi yhtye. Viihde s. 20 Hyviä sieluja Telakalla taotaan kymmenen laivaa kahdeksaan vuoteen. Asiat s.2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 KAUPPATORILLA vietetään Asunnottomien yötä maanantaina 17. lokakuuta kello 18 alkaen. tarjolla on ruokaa soppatykistä, vohveleita ja kahvita sekä pipoja, hanskoja ja sukkia. Luvassa on myös elävää musiikkia. Järjestelyistä vastaavat SAK:n Turun Seudun Paikallisjärjestö TSP ry, PAM 069, Metalli 49, Turun SDP, Turun Vasemmistoliitto, SKP:n Turun piirijärjestö, Joukkovoima Turku sekä Tapaturmaja sairausinvalidien liitto ry. Torilla tarjolla pipoja ja soppaa KUOPION Niuvanniemen psykiatrisesta sairaalasta viime perjantaina karannut mies otettiin kiinni Turussa tiistaina. Kiinniotto tapahtui lähellä satamaa ja alueella oli runsaasti poliisin yksiköitä. Kiinniotto tapahtui yksityisasunnosta, eikä sivullisille aiheutunut vaaraa. Karkuri tuli asunnosta vapaaehtoisesti ja kiinniotto sujui rauhallisesti. Niuvanniemen karkuri kiinni Suosittelisitko nuorelle laivanrakennusalaa? Mitä hommia? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LOUNAIS-SUOMEN Jätehuollon jätekeskukset ja lajitteluasemat vastaanottavat haravointijätettä maksutta 17.10.–7.11. normaalien aukioloaikojen puitteissa. Turussa haravointijätteiden maksuton vastaanotto on Kuntecin multa-asemalla Topinojalla. Risut ja oksat vastaanotetaan maksutta jätekeskuksissa sekä lajitteluasemilla koko vuoden ajan ja Kuntecin multa-asemalla tempauksen aikana. Haravointijätteenä vastaanotetaan lehdet, havunneulaset, ruoho ja kävyt. Haravointijätettä voi viedä maksutta INFLUENSSAROKOTUKSIA annetaan Raisiossa 18.10.–11.11 ja rokotteen saavat maksutta 65 vuotta täyttäneet, 6–35 kuukauden ikäiset lapset, raskaana olevat naiset, sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat ja vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri. Muut saavat rokotuksen pyytämällä terveyskeskuksesta rokotereseptin ja hankkimalla rokotteen itse. Riskiryhmiin kuuluvien työikäisten ja yli 65-vuotiaiden influenssarokotukset annetaan Raision terveyskeskuksessa. Raisio tarjoaa influenssarokotuksia LASSE VIRTANEN PERNON telakan tilauskirjat täyttyvät entisestään. Meyer Turku julkisti tiistaina kaksi uutta tilausta. Turussa tehdään vuosina 2022 ja 2024 kaksi uuden sukupolven risteilyalusta Royal Caribbean Cruises -yhtiölle. Risteilijät ovat uutta Icon-luokkaa ja noin 200 000 bruttovetoisuustonnin aluksia ja niihin mahtuu noin 5 000 matkustajaa. Niiden uutena energianlähteenä on polttokennotekniikka. Sen enempää Icon-luokasta ei toistaiseksi ole paljastettu. – Laivat ovat kooltaan noin kaksinkertaisia kuin mitä nyt telakalla tehdään, kuvailee Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer. Meyerin Turun telakalla on tilauskannassaan nyt kymmenen alusta reilun kahdeksan vuoden ajanjaksolle. Työtahdista on tulossa ennätyskiivas. Telakan tähänastinen huippuvuosi on ollut vuosi 2010, jolloin valmistui Oasis-luokan Allure of the Seas. Vuotuinen tuotanto nousi 220 000 bruttovetoisuustonniin. Sen yli noustaan vuonna 2020 ja tuotanto nousee vuonna 2022 jo pitkälti yli 300 000 tonnin. Telakan tuotanto yltää tänä ja ensi vuonna 150 000 bruttovetoisuustonniin. Vuosina 2018 ja 2019 tonnimäärä on 180 000 vuodessa. Vuosina 2020 ja 2021 valmistuu 190 000 bruttovetoisuustonnin laiva kymmenen kuukauden välein ja vuonna 2022 tahti kiristyy niin, että 190 000 tonnia syntyy vain kahdeksassa kuukaudessa. Tahti on siis kiihtyvä. – Tässä on kaksi hyvää asiaa. Toinen on pitkän aikavälin horisontti ja toinen on se, että työtä on hyvä määrä sekä itsellemme että aliurakoitsijoille, arvioi Meyer. TELAKAN oma työntekijämäärä kasvaa nykyisestä lähes 1 600:sta noin 1 800:aan. Uusia insinöörejä palkataan ensi vuoden loppuun mennessä useita kymmeniä. Risteilijäaluksia luonnehditaan älykkäiksi uiviksi kaupunkeja. Yksi risteilijä vastaa noin 1 500 keskikokoista omakotitaloa. Mikä on Turun telakan kilpailuvaltti? Hinta se ei mitä ilmeisimmin ole, eikä ole jatkossakaan. – Me emme ole halvin. Siksi meidän on oltava paras, summaa Meyer ja listaa kilpailukeinoiksi laadun, luotettavuuden ja ”hyvän hinnan”. Telakan suunnittelujohtaja Jarno Soinila kehuu paitsi telakan suunnitteluosaamista myös yhteistyötä yliopistojen kanssa. – Runkosuunnitteluosaaminen, joka kulminoituu vaativiin lasirakenteisiin, on yksi keihäänkärkiosaamisalueistamme, sanoo Soinila. – Voin väittää, että olemme paras telakka maailmassa ja olemme olleet jo pitkään tässä asiassa. Ei ole vahinko, että olemme huippuja. Meyer Turku on myös johtava telakka LNG-tekniikan hyödyntämisessä ja kehittää nyt siis myös polttokennotekniikkaa. – Meillä on tavoitteena luovuttaa telakalta aikansa ympäristöystävällisimpiä ja energiatehokkaimpia aluksia, sanoo projekti-insinööri Jere Oksman. – Polttokennoista odotamme hyvin puhdasta ja tehokasta energiamuotoa laivan hotellitarpeisiin. MEYER Turku on jo julkistanut noin 75 miljoonan euron investointiohjelman, jonka merkittävimmät kohteet ovat uusi jättiläisnosturi sekä hyttitehtaan ja terästuotannon modernisointi. – Minulta on kysytty aiommeko toteuttaa suunnitelmat. Kyllä me aiomme, sanoo Meyer ja lupaa lisää myös lisää investointeja, esimerkiksi suunnitteluohjelmistoihin. – Meidän on rakennettava telakkaa 30 vuoden päähän. Se on aika hankalaa. Arvuuttelu telakka-altaan pidentämisestä sen sijaan jatkuu edelleen. Pidennetäänkö allasta? – Yritämme välttää sen, linjaa Meyer. Telakan tahti kiihtyy Pernossa taotaan reilussa kahdeksassa vuodessa kymmenen laivaa LASSE VIRTANEN VARSINAIS-SUOMESSA oli viime vuoden lopussa 36 525 työttömyysturvaetuuksien saajaa eli 12,7 prosenttia 17–64-vuotiaista varsinaissuomalaisista. Ansiopäivän saajia oli 15 125, peruspäivärahaa sai 4 013 ja työmarkkinatukea 16 980 varsinaissuomalaista. Etuuksia saavien osuus oli matalin Paraisilla, 7,6 prosenttia, ja korkein Salossa, 16,4 prosenttia. Turussa etuuksia sai 17 758 työikäistä eli 14,6 prosenttia työikäisistä, siis joka seitsemäs työikäinen. Heistä 6 059 oli ansiosidonnaisella, 2 129 peruspäivärahalla ja 9 447 työmarkkinatuella. Työttömyysetuuksia ja vuorottelukorvauksia maksettiin viime vuonna kaikkiaan 5 064 miljoonaa euroa. Kela maksoi työttömyyden perusturvaetuuksia 2 091 miljoonaa euroa, seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Työttömyyskassat maksoivat ansiosidonnaisia etuuksia 2 973 miljoonaa euroa, viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Ansiopäivärahan keskimääräinen päiväkorvaus kääntyi laskuun. Keskimääräinen ansiopäiväraha oli 66,98 euroa päivässä eli 1 440 euroa kuukaudessa. Määrä on kaksi prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Työmarkkinatuen suuruus oli keskimäärin 35,72 euroa päivässä eli 768 euroa kuukaudessa. Määrä oli prosentin suurempi kuin vuonna 2014. Suurimman laskun työttömyysturvasta maksaa valtio. Sen rahoitusosuus oli viime vuonna 2,7 miljardia euroa eli 53 prosenttia työttömyysturvamenoista. Valtion osuus ansioturvan rahoituksesta oli 38 prosenttia ja perusturvasta 75 prosenttia. Työttömyysvakuutusrahaston keräämillä vakuutusmaksuilla rahoitettiin työttömyysturvaetuuksien menoja 1,8 miljardia euroa, josta valtaosa meni ansioturvaan. Kuntien rahoitusvastuu työmarkkinatuesta laajeni viime vuoden alussa. Kuntien rahoittama summa nousi viime vuonna 408 miljoonaan euroon. Kunnat rahoittivat 20 prosenttia työttömyyden perusturvasta viime vuonna. Ansioturvan rahoitukseen kunnat eivät osallistu. Joka seitsemäs työikäinen työttömyysturvalla Joka seitsemäs työikäinen Turussa sai työttömyysturvaa viime vuoden lopussa. Marttiina Sairanen
3 Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS TURUN kirjamessujen ohjelmasta vastaa ensi vuonna kirjailija, opettaja Tommi Kinnunen (kuvassa) työparinaan kirjailija Salla Simukka. Kinnunen ottaa vetovastuun. Simukka on Kinnusen työparina vuoden ajan. Heitä avustaa myös tapahtumadramaturgina kirjailija Siri Kolu. Jenni Haukio siirtyy vuodeksi opintovapaalle. Hän palaa tehtävään tammikuussa 2018. Teemaksi on valikoitunut juhlavuottaan viettävä Suomi. Kinnusesta kirjamessujen veturi VÄITETÄÄN, että menestys sisältää tuhon siemenen. Monissa yrityksissä tukeva kasvu tuottaa ongelmia ellei heti niin kohta. On vaikea löytää osaavaa väkeä toteuttamaan uusia projekteja ja haastavaa pitää kiinni aikatauluista tai laadusta. Jos pohja pettää, kannattavuus on koetteilla. On syöty enemmän kuin jaksettiin. Meyer Turku on positiivisten haasteiden edessä. Tilauskirjat pullistelevat ennennäkemättömällä tavalla. Turkulaistelakoilla on toki ennenkin mennyt hyvin. Neuvostokaupan aikana rakennettiin kaikenlaisia laivoja kuin liukuhihnalla. Nykynäkymien kaltaista tilannetta ei ollut silloinkaan. Tilauskantaa on yli kahdeksan vuoden päähän. Se kattaa kymmenen laivaa. Eikä nyt tehdä bulkkia, siis peruspaattia, vaan teollisuudenalan huipputuotteita eli luksusristeilijöitä. TELAKAN toiminta on trimmattava huippuiskuun, sillä huteihin ei ole varaa. Tilaukset eivät ole enää ongelma. Niitä on hyvin. Tuotanto kiihtyy vuosittain niin, että entiset ennätykset lyödään vuonna 2020 ja vuonna 2022 ylletään jo pitkälti yli 300 000 bruttovetoisuustonnin. Tuotantokoneiston ja henkilöstön on pysyttävä vauhdissa mukana. Telakalla toteutuu sukupolvenvaihdos, sillä ikääntyvien rautakourien tilalle on löydettävä uusia. Monen nuoren kannattaa puntaroida uudestaan urasuunnitelmiaan. Telakalla on töitä tekevällä. Ensi vuoden loppuun mennessä palkataan pelkästään insinöörejä useita kymmeniä. Alihankintaverkoston on myös toimittava. Kuivina vuosina alihankintayritykset joutuivat etsimään töitä telakan ulkopuolelta. Parhaat ja yritteliäimmät löysivät niitä jopa merten takaa. Niiden pitäisi sitoutua Turun telakan tilauksiin ja kasvaa telakan mukana. MISTÄ löydetään uutta väkeä tekemään töitä? Koulutuskoneiston on nopeasti sopeuduttava tuottamaan uusia osaajia. Telakalle tarvitaan myös uusia investointeja. Niitä on jo luvassa 75 miljoonan euron edestä, mutta lisää on luvassa. Lähtökohta on hyvä. Tilaukset ovat jo olemassa. Savolaisittain nähtynä homma on tekemistä vailla valmis. LASSE VIRTANEN Telakka virittää konettaan Suunnittelujohtaja Jarno Soinila (vas.) ja toimitusjohtaja Jan Meyer kertoivat tiistaina telakan uusista tilauksista. Lasse Virtanen aamuset.?
Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA VARSINAIS-SUOMEN liiton Aulagalleriassa voi 17. marraskuuta asti ihailla turkulaista valokuvataidetta. Valokuvaajat kuuluvat turkulaiseen ABOCA-kameraseuraan. Näyttelyssä on esillä 25 valokuva-alumiinitulostetta seuran jäseniltä. Seuran periaatteena on, että jäsenet ovat avoimia uusille asioille ja jakavat omaa osaamistaan myös muille. Näyttely on avoinna 17. marraskuuta asti arkisin kello 9–15. Abocan kuvia Aulagalleriassa KIITOS kaikille teille, jotka jätätte omenoita portinpieleen jaettavaksi! Tulee hyvä mieli! KERSTIN LAMPPU KELAN pääjohtaja L. Hyssälä oli TV1:n Ykkösaamu-ohjelmassa haastateltavana. Kyllä on sitten ylimielinen nainen. Helppo se on huudella, että menkää töihin päivärahalla +9 eurolla, kun itse nostaa kymmeniätuhansia palkkaa. Otetaan häneltäkin tili tyhjäksi ja kysytään ”Lähdetkö töihin kilometrien päähän!”. TILI TYHJÄ EDUSKUNTAKESKUSTELUN viittomakielentulkilta tais mennä puurot ja vellit sekaisin, kun Anna Maj H bamlas svenska, niin tulkin handut putos alas ja koko huitominen loppui siihen. BLACK AUT TUTO on nyt saanut hyvän valmentajan. Ihmettelen, miksi pitivät edellistä valmentajaa noinkin kauan. Hänellä ei ollut enään mitään annettavaa. Kunhan oma poika pääsi eteenpäin. Hienoa Miika Elomo! Luotsaa TuTo sille tasolle, mitä se oli Pappa Lindsrömin, Petu Vihannon, Hantta Luojolan, Kari Johanssonin ja monen muun pelaajan aikana. Se oli hieno joukkue. NOUSE TUTO!! EIKÖ enää ole mitään muuta, kun itsesääli tai mitä kummallisempia tapahtumia ihmisten omista kokemuksista? Kuka parkuu jos mistäkin ja aina ne nekatiiviset jutut esillä, että kyllä on maailma joillekin ollut katala. Ja eikö ne irvikuvat jo riitä, täytyykö joka ohjelman väliin tunkea ne julkkikset ja uutisankkuri Maijakin messissä? Olen huolissani koko tv-toiminnasta? EI VOI OLLA TOTTA Minkälaista terapia-apua lemmikkieläimestä on sinulle ollut? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Liikenneinsinöörin ikiliikkuja… TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Esa Valtonen TUULA ISTALA TIEDETÄÄN hyvin, että koirista kouliintuu mainioita paloja pelastusauttajia, samoin virkakoiria poliisin ja rajaviranomaisten käyttöön. Metsästyksessä ne ovat olleet isäntiensä parhaita apureita iät ja ajat. Vihdoin on yleisesti alettu tunnustaa hyötyja harraste-eläinten merkitys isäntiensä ja emäntiensä fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Liikunta lisääntyy, kissan kehräyksen on todettu laukaisevan stressiä ja laskevan verenpainetta. Kaarinalainen Maarit Haapasaari on pitkäaikainen koiraharrastaja ja oli mukana perustamassa reilut viisi vuotta sitten Suomen Karva-Kaverit -yhdistystä. Se järjestää vapaaehtoistyönä laitoksissa asuville ihmisille virkistystä ja vierailee heidän tapahtumissaan. Pienestä alusta lähti liikkeelle maanlaajuinen innostus. Yhdistyksen jäsenmäärä on yli 500 ja eläimiä vielä enemmän. HILJAN päättyneellä vanhustenviikolla Turun Seudun Karva-Kaverit ulkoiluttivat vanhuksia Turun Mäntyrinteen vanhainkodissa, Portsan palvelutalossa ja Kaarina Kodissa. Mäntyrinteessä apuna oli SPR:n nuorisojaoston aktiiveja. – Yhdistystä perustettaessa tavoite oli, että laitokset avaisivat ovensa eläinkavereille ja päästävät vastaamaan kysyntään, Haapasaari sanoo. Hän on vuosia saanut todistaa, kuinka tapaamisista on iloa kaikille osapuolille, koiran tai kissan seurasta ja silittämisestä asukas saa mielihyvää ja mielen virkistystä, eivätkä karvaiset kaverit ujostele nauttia saamastaan jakamattomasta huomiosta. Yhdistysläiset iloitsevat voidessaan tarjota vaihtelua niillekin, joilla ei ole mahdollisuutta pitää omaa lemmikkiä. – Turun seudulla on ollut hyvin valmiutta ottaa meidät vastaan. Allergioista ei ole noussut hälyä. Kaiken kaikkiaan hyödyt on havaittu haittoja suuremmiksi. Kun kyse on vapaaehtoistyöstä, kukin osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan. Haapasaaren mukaan toive on, että kukin sitoutuisi osallistumaan ainakin kerran kuukaudessa. – Eläinten terapeuttinen merkitys voimistuu, jos ihmisellä on entuudestaan niistä hyviä kokemuksia. Joidenkin eläinpelko voi laantua ja kadota kokonaan. HAAPASAARI muistuttaa maltista, aloittelijan on paras edetä pienin askelin, eikä eläintä pidä päästää palamaan loppuun. Haapasaari on vakuuttunut, eläimet vaistoavat tekevänsä tärkeää työtä. – Kaiken kaikkiaan tällainen työ, jota muulla on tehty vuosikymmeniä, on Suomessa vielä lapsenkengissä. – Karva-Kavereihin liittyvillä ei ole laji-, ikäeikä roturajaa, rescue-ja sekarotuiset koirat sopivat joukkoon oikein hyvin. Vain aggressiivisuus tai arkuus sulkevat mahdollisuudet päästä yhdistykseen. Yhdistys tekee yhteistyötä muun muassa muistiyhdistyksen, kriisikeskuksen ja avustajakeskuksen kanssa. Jäseniä koulutetaan kohtamaan muistisairaita vanhuksia ja muita erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä. Karvainen kaveri Karva-Kaverien läähättävät apurit piristävät laitosasukkaiden päivää Mäntyrinteen vanhainkodissa Karva-Kavereiden järjestämään ulkoilutapahtumaan osallistuivat myös Tuulikki Logren-Heino (vas.) ja Maarit Haapasaari. Bertta Nuutisen sylissä on Heikki-kissa ja vierellä Hilma-Maria. Maarit Haapasaaren arkisto ILKKA LAPPI TAVOITIMME Harjattula Golf&Country Clubin toimitusjohtaja Juha Laukkasen tiistaina kello 10.30. Missäs oot? – Työpöytäni ääressä Harjattulassa. Golfkausi alkaa olla lopuillaan. Miten kulunut sesonki on sujunut? – Golfin näkökulmasta takana on ihan hyvä vuosi. Kentänhoidollisestikin on mennyt ihan hyvin. Vaikka kesä ei erityisen lämmin ollutkaan, ei myöskään satanut liikaa, joten kenttä on saatu pidettyä koko kauden hyvässä kunnossa. Syksy on ollut meille kaikin puolin onnistunut, kun on ollut kuivaa ja aurinkoista. Mitkä ovat ensi kesän isoimpia haasteita? – Isoin yksittäinen asia on varmaan putkiston uusiminen. Sitä on uusittu osittain vuosien varrella, mutta iso osa kentän kastelujärjestelmästä on myös alkuperäistä, eli kolmisenkymmentä vuotta vanhaa. Sen uudistamista valmistellaan jatkuvasti ja etsitään parhaita ratkaisuja uudistamiseen. Ehditkö töidesi ohella seurata lainkaan olympialaisia? – Kyllä. Golfia varsinkin tuli katsottua. Sitä tuli suhteellisen paljon ja tv-lähetykset olivat hyvin toteutettuja. Pelin seuraaminen televisiosta oli tehty helpoksi ja kiinnostavaksi. Oletko seurannut viime vuosina keihästä? – Suomessa sen seuraamiselta tuskin voi välttyä. Ruuskasen Antin otteita tietenkin eniten, koska molemmat olemme Pielavedeltä lähtöisin. Antin lanseeraaman Pielaveden ennätyksen menettäminen ei kyllä kirpaissut, kun hän sen heitti. Uusi kastelujärjestelmä työllistää
7 Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 PERINTEITÄ kunnioittavaan Kristikanimen täksi kaudeksi käyttöön ottanut Turun NMKY:n miesten edustusjoukkue esiintyy ensimmäistä kertaa tällä kaudella kotiyleisön edessä 19. lokakuuta. Tuolloin ykkösdivisioona B:n kamppailuun vastustajaksi saapuu PeU Basket Salosta. Kristika aloitti kauden vahvasti viime viikonloppuna kaatamalla vieraissa Namika Lappeenrannan. Kristikan ja PeU:n mittelö alkaa kello 18.30. Kristika kotiyleisön eteen SUOMALAISIA jalkapallofaneja on vaihteeksi koeteltu viime päivinä kovemmalla kädellä. Kaksi MM-karsintapeliä muutaman päivän sisään ja, vähemmän yllättävästi, kaksi tappiota. Islanti voitti kotonaan Huuhkajat 3–2 paljon kalabaliikkia herättäneessä ottelussa. Kroatia taas haki Suomesta kolme pistettä 1-0-voitolla. Ja kaupan päälle tulivat Roman Eremenkon (kuvassa) dopingepäilyt. Ennen MM-karsintojen alkua suomalaisen jalkapallon lippulaivalta ei odotettu käytännössä mitään. Miksi silti muistakin kuin pohjoiskaarteessa aikaa viettävistä tuntuu siltä, että vielä vähemmän on saatu? Kyse on enemmästä kuin yhdestä tai kahdesta huonosti puolustetusta tilanteesta tai parista loppuhetkien maalista. Suomalainen jalkapallo polkee paikallaan. Kun tuntuu, että otetaan askel eteenpäin, hypätään kaksi taaksepäin. Kun 1997 Unkari tasoitti loppuhetkillä, maajoukkue pelasi suhteellisen hyvää ja selkeää jalkapalloa, jossa pyrittiin hyödyntämään pelaajien ominaisuuksia. Viime vuodet Suomen maajoukkue on tuntunut muodottomalta, eikä Hans Backen aikakausi ole tuonut muutosta. Suomalainen jalkapallo tarvitsee identiteetin. Menestyvissä suomalaisissa palloilulajeissa, kuten jääkiekossa, koripallossa ja lentopallossa, sellainen jo on. ILKKA LAPPI Siivetönnä et voi lentää Lähteekö Lauri Korpikosken NHL-ura uuteen nousuun Dallasin auringossa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI TPS on aloittanut kautensa naisten salibandyliigassa liki tyrmäävästi. Kahden voitetun ottelun jälkeen joukkueen maaliero on 15–5. Viime viikonloppuna TPS eteni myös jatkoon Suomen cupin kolmannelta kierrokselta voitettuaan toisen Porvoon Salibandyseuran selvästi 8–2. – Odotukset ovat täyttyneet sekä tuloksellisesti että urheilullisesti. Joukkue on pelannut hyvää peliä ja vaikeista vieraspeleistä on saatu tärkeitä pisteitä, myöntää päävalmentaja Matti Kaipio. Ennen kauden alkua TPS nostettiin useimmissa asiantuntija-arvioissa potentiaaliseksi haastajaksi terävimmän kärjen takana. Ensimmäisten pelien perusteella Palloseura ei ainakaan ole lapanen naisten liigassa. Joukkueen runkopelaajiin jo useamman vuoden kuulunut Laura Rantanen on takonut kahdessa ensimmäisessä pelissä hurjat tehot, peräti yhdeksän pistettä. Rantanen onkin muodostanut tehokkaan ykkösketjun Noora Rantasen ja maajoukkueessa syyskuussa debyyttinsä tehneen 18-vuotiaan Jenna Saarion kanssa. KAIPIO ei halua lyödä ylimääräisiä paineita joukkueen iskukyvystä, vaikka kauden alku onkin sujunut vahvasti. – Nuori joukkue on minusta haastaja joka pelissä, mutta kyllä me pysytään sarjan kärkipään joukkueitakin vastaan pelaamaan tasaisesti. Meillä on riittävästi leveyttä. Tehojen Nuorta potentiaalia TPS:n salibandynaiset ovat aloittaneet kauden lupaavasti Laura Rantanen (28) on takonut kahdessa ensimmäisessä pelissä hurjat tehot. Jonny Holmén takaa täytyy muistaa, että meillä on yksi sarjan parhaista ellei paras maalivahti (Noora Vuorela) sekä sarjan paras kolmoskenttä (Milja-Maaria Rastas–Emmi Pahikkala–Jasmin Saario), Kaipio toteaa. Kauden ensimmäisessä kotiottelussaan TPS:lla on edessään iso mittari nykytasosta. 14. lokakuuta Tampereen Classic saapuu Kärsämäkeen. Tamperelaiset ovat aloittaneet kauden niin ikään puhtaalla pelillä. Lisäksi Classic eteni lokakuun alussa seurajoukkueiden Champions Cupin finaaliin kaatamalla ruotsalaisen IKSUn semifinaalissa, joka on viime vuodet hallinnut seuratasolla naissalibandya. – Classicia vastaan nähdään, missä mennään suhteessa Suomen ja maailman kärkeenkin nähden. Kyllähän Classic on Suomessa ihan omalla tasollaan. Minusta Classic on ainoa ehdokas mestariksi tällä kaudella. Muista mitaleista käydään sitten tasaisempaa taistelua, Kaipio arvioi. PÄÄVALMENTAJAN mukaan Palloseura haluaa menestyä liigan lisäksi myös Suomen cupissa. Rahapalkintojen lisäksi kimmokkeena on koulia nuorta joukkuetta tulevaisuutta ja kovempia pelejä silmällä pitäen. – Näen Suomen cupin piristeenä. Ne ovat play offs -tyyppisiä pelejä keskellä kautta. Niihin peleihin pitää aina latautua kunnolla, jos halutaan menestyä. Toivottavasti jatkossakin tulee mahdollisimman kovia joukkueita vastaan, jotta joukkue kehittyy, Kaipio toteaa.
9 Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 HEPOKULLAN seurakuntatalolla järjestetään antiikkimyyjäiset lauantaina 15. lokakuuta kello 12–15. – Kyseessä ei ole kirpputori, vaan myynnissä on tarkoitus olla oikeaa antiikkitavaraa. Ihmiset tuovat myyntiin Arabiaa, Iittalaa, tina , hopeaja kultaesineitä, tauluja ja kaikenlaista mielenkiintoista tavaraa, jolla on keräilyarvoa, kertoo myyjäisiä järjestävä Meeri Kokkola. Tapahtuman järjestää Maarian seurakunta. Antiikkia seurakuntatalolla KAARINAN pääkirjastossa vietetään Pehmojen yötä perjantaina ja lauantaina 21.–22. lokakuuta. Lapset voivat tuoda kirjastoon perjantai-iltana pehmolelun, joka ei ole vielä koskaan ollut yksin yökylässä. Pehmot noudetaan kirjastosta lauantaina, jolloin kirjastossa kuullaan myös satuja. Pehmojen yökyläilyä on järjestetty pääkaupunkiseudulla ja VarsinaisSuomessa Liedon kirjastossa. Kaarinan pääkirjastossa pehmojen yökyläilyä kokeillaan nyt ensi kertaa. Pehmojen yössä lapsi voi harjoitella erossa olemista ja rohkaistua itsekin yökyläilemään. Pehmon voi tuoda Kaarinan pääkirjastoon yökylään perjantaina kello 10 alkaen ja kotiin pehmon voi noutaa lauantaina kello 10.30 alkaen. Pehmolelut yökylässä Mikä on suosikkiyrttisi? Miten käytät sitä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA YRTIT sisältävät runsaasti vitamiineja, hivenaineita ja terveyttä edistäviä ainesosia. Nykyiset mausteyrtit ovat ennen olleet tärkeitä lääkekasveja. Tomaatin kaveri basilika sisältää runsaasti rautaa, kalsiumia sekä Aja C-vitamiineja. Basilika tekee hyvää ruuansulatuselimistölle ja alentaa kolesterolia. Se edistää ruuansulatusta, parantaa ruokahalua ja lievittää pahoinvointia. Kasvilla on sekä rauhoittavia että piristäviä vaikutuksia. Basilika torjuu tulehduksia. Hyönteisen piston aiheuttamaa kutinaa voi helpottaa hieromalla ihoa basilikan lehdellä. Kasvi sopii myös hiustenhoitoon. Voimakasarominen rosmariini sisältää runsaasti kaliumia, kalsiumia, rautaa ja antioksidantteja. Se lievittää kipuja, hillitsee tulehduksia ja auttaa lihasja nivelsärkyyn. Rosmariiniteetä on käytetty päänsärkyyn, rauhoittamaan mieltä ja parantamaan unta. Rosmariinia pidetään myös lemmenrohtona. SALVIA on ollut perinteisesti yksi tärkeimmistä lääkekasveista. Kasvin nimikin juontaa juurensa latinan verbistä ’salvare’: pelastaa, parantaa. Salvia sisältää voimakkaita antioksidantteja, paljon K-vitamiinia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja kuituja. Yrtti parantaa vastustuskykyä, edistää ruuansulatusta ja rasvaisen ruuan imeytymistä, parantaa ruokahalua sekä lievittää kipuja, ilmavaivoja ja turvotusta. Salviasta voi saada apua päänsärkyyn, nuhaan ja yskään. Kasvin kerrotaan myös parantavan kognitiivisia kykyjä ja auttavan stressiin ja ahdistukseen. Salvian käytössä on turvallisinta noudattaa kohtuutta. Mintut sisältävät paljon haihtuvia öljyä, kuten mentolia, joka on tehokkaasti desinfioivaa ja tulehduksia ehkäisevää. Minttu tepsii ilmavaivoihin ja parantaa ruuansulatusta. Sillä on kipuja lievittäviä, viilentäviä ja virkistäviä ominaisuuksia. Minttu auttaa nenän ja poskionteloiden tukkoisuuteen, yskään ja nuhaan. Ulkoisesti sitä voi käyttää ihottumien, kutinan ja ihoärsytyksen sekä hyönteistenpistojen hoitoon. Jos mintusta valmistaa yrttijuomaa, se kannattaa hauduttaa kannen alla, jotta arvokkaat haihtuvat öljyt eivät karkaa. Vaikka minttua käytetään vatsavaivojen hoitoon, se voi myös ärsyttää vatsaa ja aiheuttaa refluksivaivoja. TIMJAMI eli tarha-ajuruoho sisältää runsaasti antioksidantteja. Se vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja alentaa verenpainetta sekä kolesterolia. Kasvilla on kipuja lievittäviä ja kuumetta alentavia vaikutuksia. Siitä on apua flunssassa, yskässä ja kurkkukivussa. Ulkoisesti käytettynä timjami helpottaa kutinaa ja torjuu hilsettä. Lähteet: Sinikka Piippo: Elinvoimaa mausteista Barty Phillips: Yrtit – suosituimmat mausteja lääkekasvit Annabelle Fagner & Martina Schlegel: Hyvän olon yrttitarha Hyvää oloa yrteistä Basilika hoitaa vatsaa, timjami helpottaa flunssan oireita Martin Poole LINDEX tukee rintasyövän vastaista taistelua omalla designmallistollaan, jonka myynnistä lahjoitetaan kymmenen prosenttia Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen. Pink Collection -malliston takana on Lindexin oma suunnittelutiimi. Pink Collection koostuu 19 vaatteesta ja asusteesta, joiden materiaalit ovat pehmeitä, neulottuja ja kudottuja. Väriskaala on syksyinen, syvästä burgundinpunaisesta haaleaan vaaleanpunaiseen. Mallistoon kuuluu myös Pink Bracelet, vaaleanpunainen rannekoru, jonka koko tuotto lahjoitetaan Roosa nauha -keräykseen. Muodilla syöpää vastaan R ro SA tä n v ja ky va ru m exin 9 u eannka ooPienetkin uutiset, läheisesti ja paikallisesti aamuset.?
11 Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET
12 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 SPELTTIKUITULISÄT, maitojen suurpakkaukset ja maasdam-juusto. Luomuliitto valitsi Vuoden Luomutuotteiksi SunSpeltin Luomu Spelttikuitulisä mustikalla ja Luomu Spelttikuitulisä tyrnillä. Ammattikeittiösarjan voitti Valion novobox-maidot eli kymmenen litran ammattikeittiöihin tarkoitetuissa pakkauksissa myytävät kevytja rasvaton luomumaito. Kunniamaininnan sai Valio Luomu maasdam-juusto. Vuoden luomutuotteet valittu SUOMEN luomumarkkinoiden kasvu on lähtenyt vahvaan nousuun. Vuoden aikana luomun myynti vähittäiskaupassa lisääntyi 12 prosenttia, mikä on huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Eniten kasvoi luomuhedelmien ja -vihannesten myynti. Pro Luomu ry:n mukaan kasvun taustalla on kuluttajien kasvanut kiinnostus sitä kohtaan, miten ruoantuotanto vaikuttaa ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointiin, sekä hyvät ja kohtuuhintaiset luomutuotteet. Iso osa luomumyynnistä tulee arjen peruselintarvikkeista, luomua markkinoidaan aiempaa enemmän ja myös luomutuotteiden hintoja on alennettu. Erityisesti juustojen, hedelmien ja vihannesten, tuoreen lihan, ruokaöljyjen, lastenruuan, kahvien, pakasteiden ja mehujen myynti on kasvanut. Suurin tuoteryhmä on maito. Luomumarkkinat kasvussa Mitä luomutuotteita suosit keittiössäsi? Ostatko tuottajilta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKAN BRUNSSIVINKIT HENRIIKKA FINGERBORG BRUNSSI, eli aamupäivällä syötävä runsaan aamiaisen ja lounaan yhdistelmä on loistava tapa nauttia viikonlopusta ja kiireettömästä yhdessäolosta. Turkulaiset tuntuvat olevan brunssikansaa, sillä jos mielii herkuttelemaan viikonloppuna, kannattaa pöytävaraus tehdä hyvissä ajoin. Äkillisen brunssihimon iskiessä kävimme viikko sitten kolkuttelemassa kolmen eri brunssiravintolan ovella – turhaan. Ravintolat olivat täynnä hyväntuulisia brunsseilijoita, herkullista tuoksua ja musiikkia. Kokonaisia perheitä lapsineen, pulisevia ystäväporukoita ja pariskuntia. Jokirannan varrella, hieman ydinkeskustan ulkopuolella sijaitsevaa Nick`s Food Designia pidetään tällä hetkellä yhtenä Turun trendikkäimpänä brunssipaikkana. Ovet aukeavat kymmenen jälkeen ja nälkäinen brunssikansa alkaa vyöryä sisään. Viime kerrasta viisastuneena pöytä on varattu ja pääsemme vihdoin nauttimaan kiireettömästä lauantaista valmiiksi katetun herkkupöydän ääreen. NICK`S Food Designin omistaja, yrittäjä Niklas Helenius kertoo, että brunsseilu on suosittua etenkin nyt kesän jälkeen. Heleniuksen mukaan lauantaisin asiakkaita käy keskimäärin 160 ja sunnuntaisin päästään yli parin sadan herkuttelijan. Asiakkaita on nuorista lapsiperheisiin sekä isovanhempiin. Brunssipöytä notkuu tuoreita salaatteja, vihanneksia ja raikkaita hedelmiä. Erilaisuutta Nick`s Foodin brunssille tuo rapea bruschettapöytä itsetehdyin pestoin ja hummuksin sekä kiva mehubaari, jonka maistuvin mehu oli raikas karpalo-inkivääri sekä makea mango. Lämpimistä ruuista maistui parhaiten mehevä munakas, jossa maistui makea ja pehmeä punasipuli. Erityismaininnan saa runsas jälkiruokapöytä, josta löytyi ainakin turkinpippurimarenkia, sulaa suklaata, vaahtokarkkeja, pannukakkuja hillon sekä kermavaahdon kera ja ihanaa, täydellisen koostumuksen omaavaa suklaista mutakakkua. Brunssikaupunki Turku Suosituimpiin ravintoloihin on tehtävä pöytävaraus n omaavaa suklaista mutakakkua. Yrittäjä Niklas Helenius (vas.) sekä kokki Sami Urponen valmistelevat Nick’s Food Designissa lauantain brunssia. Henriikka Fingerborg • Nick`s Food Design (Helsinginkatu 15) La-su kello 10.30-15 (22 €) • M Kitchen ja cafe (Aboa vetus & Ars Nova) La kello 11 alkaen (19,50 €), sunnuntaisin kello 11 alkaen (15,50 €) • Fontana cafe (Aurakatu 1) Su kello 12-14 (18 €) • 3. Linja (Linnankatu 88) La kello 11–15 (18 € ja lapset 1€ / ikävuosi) • Tiirikkala (Vähätori, Linnankatu 3) La kello 11–16 ja su 12–16 kello (15 €) • Fazer Cafe (Aurakatu 10) La 9–15 ja su kello 10–15 (21,90 €) • Ravintola Julinia (Linnankatu 18) Su kello 13–18 (19 € ja lapset 1€ / ikävuosi) • Ravintola Daphne (Forum Marinum) Saaristolaisbrunssi la ja su kello 12– 16 (35 €) SOKERITTOMAT juomat ovat kuuluneet Coca-Colan juomavalikoimaan jo reilut 30 vuotta. Sinebrychoff on ensimmäisten eurooppalaisten Coca-Colavalmistajien joukossa aloittanut uuden Coca-Cola Zero Sugarin valmistuksen. Lokakuussa kauppoihin tuleva uusi sokeriton juomakorvaa kymmenen vuotta sitten kehitetyn Coca-Cola Zeron. Uuden reseptin ansiosta juomassa on kuitenkin aiempaa enemmän makua, jonka juomaan saa yleensä vain sokerilla. Uusi resepti on vuosien tuotekehityksen ja -tutkimuksen tulos.Uutuus on Suomen suurin Coca-Cola-tuotelanseeraus vuosikymmeneen. Coca-Cola uusii kevytkolansa
13 Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET 16 Moottorit&menopelit OMINAISUUDET TEEMU P. PELTOLA MALLINIMET tuntuvat joskus varsin kaukaakin haettuja, eikä ihme; koko eläinkunta lienee jo ryöstöviljelty pariinkin kertaan. Kun Volkswagen toi vuonna 2007 markkinoille uuden SUV-mallinsa Tiguanin, oli nimestä järjestetty äänestys autolehti Auto Bildin lukijakunnassa. Voittajanimi oli sanojen ”tiger” ja ”leguan” yhdistelmä. Vuonna 2016 julkistettu toisen sukupolven Tiguan on edelleen yhdistelmä autoperheen muista malleista. Se muistuttaa ulkoisesti isoveljeään Touaregia, mutta ominaisuuksissa on Golfia ja Passatia, kuten 4MOTION-neliveto ja kaikenlaisia pysäköintiavustimia. Sisätilat jäljittelevät Golf Plussaa. Saksassa Wolfsburgin tehtailla valmistettu Tiguan on edeltäjäänsä hieman muhkeampi. Pituutta on kuusi senttimetriä enemmän ja leveyttä kolme. Akseliväli on venähtänyt kahdeksisen senttiä ja eron kyllä huomaa paljaalla silmälläkin. Keula on futuristisen pelkistetty, ellei suorastaan avaruusalusmainen. OHJAAMO hyvinkin tilava ja penkillä on istuinpituuttakin niin paljon, että lyhytjalkaisimmat tapailevat varpaillaan lattiaa. Ilmavuuden tuntua lisää katossa oleva täysipitkä panoraamaikkuna, jossa on riittävästi auringonheijastuksenkin torjuntaa. Kangasverhon alla olevasta ikkunasta on myös apua pidemmille kuljettajille, jotka saavat siitä lisää pääntilaa. DSG-suorakytkentävaihteisto rullaa lullan pehmeästi liikkeelle ja huomio kiinnittyy lukuisiin turvallisuusja avustintoimintoihin. Vakiovarusteisiin kuuluvat muun muassa Front Assist -ympäristönvalvontajärjestelmä, joka pitää huolta siitä ettei kuljettaja pääse ajamaan jalankulkijan tai muun tiellä olevan esteen yli. Lane Assist -kaistavahti huolehtii oikeiden viivojen sisällä pysymisestä ja tekee tarvittaessa pienen automaattisen korjausliikkeenkin. Lisävarusteisiin kuuluuvat esimerkiksi keskikonsolin Active Control -kiekkosäädin, jota kääntämällä voi valita mieleisensä ajoasetuksen maaston mukaan, tai tuunata itselleen ihan omat asetukset. Vesiurheiluihmiset saattavat myös arvostaa Trailer Assistia, joka avustaa perävaunun paikalleen peruuttamisessa. TIGUAN tuntuu vahvalta, ehkä hieman härkämäiseltäkin autolta, joka huutaa päästä maantieltä kuoppaisempaan maastoon. Leveä alusta ja neliveto tuntuvat alla järkähtämättömiltä. Vääntöäkin on sen verran, että pelkäksi kaupunkiautoksi ei kahden litran mallia kannata hankkia. Menevät hyvät suorituskyvyt ihan hukkaan. Sitä tarkoitusta varten on malliston edullisimmassa päässä 1,4-litrainen Trendline, joka maksaa reilut 31 000 euroa. Koeajettu malli maksaa lisävarusteineen noin 45 000 euroa, ollen hinnaston keskivaiheilla. Uudistukset tuntuvat hyvinkin onnistuneilta ja pitävät uuden Tiguanin ajassa kiinni. Tämän hintaluokan autossa kun pitää olla sekä näköä että kykyä. Peto on irti Koeajossa Volkswagen Tiguan Comfortline 2.0 TDI DSG Uudistunut Volkswagen Tiguan on vitaali ilmestys. Teemu P. Peltola Sisällä on simppeliä ja avaraa. Säädöt voi valita ajettavan maaston mukaan. • Malli: 2.0 TDI DSG • Iskutilavuus (cm³): 1 968 • Tehot (kW/hv): 110/148 • Vääntö: 340 nM • 0–100 km/h: 9,3 s • Huiput: 200 km/h • Kulutus/100 km (EU): 5,6 l • CO²: 147 g/km • Hinta: alk. 45 000 €
17 Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET Moottorit&menopelit
Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET 18 Moottorit&menopelit KARI LAINE KAUPUNKILIIKENTEESSÄ suojatiet ovat jalankulkijoille vaarallisimpia paikkoja. Liikennevakuutuskeskuksen tilastojen mukaan kaksi kolmesta onnettomuudesta, missä jalankulkija on osallisena, tapahtuu suojateillä. Turussa auto törmäsi jalankulkijaan viime vuonna 26 kertaa, edellisvuonna tapauksia oli 35 kappaletta. Ylikonstaapeli Simo Saviojan mukaan näistä onnettomuuksista 80 prosenttia on tapahtunut suojateillä. Vaarallisimpia paikkoja Turussa ovat kaupungin sisääntuloja ulosmenoväylien varrella olevat suojatiet. Pahimpia paikkoja ovat Saviojan muJalankulkijat ja autot törmäyskurssilla Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu pimeän tai hämärän aikana Uudenmaantien suojatiet kuuluvat kaupungin vaarallisimpiin tienylityspaikkoihin. Timo Jakonen ”Onnettomuuksien suurin syy on havaintovirhe.” kaan esimerkiksi Uudenmaankadun ja Vanhan suurtorin yhteydessä oleva suojatie ja Satakunnantien alkupään tienylityspaikat. Myös Stålarminkadulla autot ja jalankulkijat törmäävät ylikomisarion mukaan usein. Tyypillinen suojatieonnettomuus on Saviojan mukaan sellainen, missä autoilija kääntyy ja risteävää ajorataa ylittää samaan aikaan jalankulkija. Vaarallisimpia tilanteita syntyy silloin, kun autoilija ajaa pysähtymättä, vaikka viereisellä kaistalla toinen auto on pysähtynyt päästämään kävelijän tien yli. LIIKENNETURVAN tilastojen mukaan Suomessa on viimeisen kolmen vuoden aikana kuollut 34 jalankulkijaa ja loukkaantunut 450. Turussa kuolemantapauksia on tuona aikana tapahtunut kaksi. Kaikista liikenteessä menehtyneistä jalankulkijoita on tilastojen mukaan 13 prosenttia. Eniten jalankulkuonnettomuuksia sattuu yli 64-vuotiaille, toiseksi suurin riskiryhmä ovat lapset ja nuoret. Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkijan Niina Sihvolan mukaan suojatieonnettomuuksien suurin syy on joko autoilijan tai jalankulkijan havaintovirhe. Tutkijan mukaan usein ne tapahtuvat tutussa ympäristössä, missä ihmiset eivät ole tarpeeksi varovaisia. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu pimeän tai hämärän aikana. Savioja kehottaakin kaikkia jalankulkijoita käyttämään liikenteessä aina heijastimia. – Eihän autoilija voi eikä kykene väistämään sellaista, mitä ei näy, Savioja kuvaa.
19 Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET Moottorit&menopelit
20 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 VIIME vuodet Suomen kovimman miespopparin poplaria harteillaan kantanut Antti Tuisku saapuu Turkuun 14. lokakuuta. Vaikka Logomon keikasta on vielä neljä kuukautta seuraavaan ystävänpäivään, on ilma taatusti sakeana rakkaudesta Tuiskun astellessa estradille. Tuisku on yksi niistä artisteista, jotka ovat saaneet käännettyä Vain elämää -näkyvyyden voitoksi ja on samaan aikaan kehittynyt esiintyjänä uudelle tasolle. Peto saapuu perjantaina MONELLE turkulaiselle Kimmo Kotkan seikkailut ovat tulleet tutuiksi muun muassa muutaman kerran vuodessa ilmestyvän Mobilen sivuilta. Roope ja Anton Lipastin käsialaa oleva sarjakuva on jo noin vuosikymmenen ajan tarkkaillut turkulaista ja suomalaista elämänmenoa pilke silmäkulmassa. Kimmo Kotka on huumoria, joka syntyy sekä käsikirjoituksista että oivaltavista piirroksista. Kimmon kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi julkaistu Laistelunisarjakuva-albumi ei kata aivan koko kymmentä vuotta, mutta vuodesta 2009 tähän päivään Kimmo Kotkan seikkailut ovat nyt yksissä kansissa. Vitsit aukeavat parhaiten turkulaista luonnetta ja elämänmenoa tuntevalle. Kimmon seikkailut kytkeytyvät milloin toriparkkiin, milloin Kirjastosiltaan. Toisinaan taas pohditaan joukkoliikenteen pulmia. Välillä Kimmon toilailuissa on kytköksiä laajempiinkin yhteiskunnallisiin tai maailmanpoliittisiin tapahtumiin kuten sote-uudistukseen tai Amerikan presidentinvaaleihin. Kimmon seikkailut linkittyvät löyhästi ajankohtaisiin aiheisiin. Viihdyttämisen ja naurattamisen ohessa sarjakuva luokin mielenkiintoista ajankuvaa 2010-luvun turkulaisuudesta. Kenelle: Heidekenillä syntyneille hyvän huumorin ystäville. Ja ehkä tyksiläisillekin. Arvio: Poliittisen satiirin ja turkulaisen mielenlaadun onnistunut kiteytys. ILKKA LAPPI Tarkkanäköistä ajankuvaa Pitäisikö leff ojen olla teattereiden ohjelmistossa pidempään? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI PARI vuotta sitten turkulaiselle musiikkitaivaalle ilmestyi uusi tähti. Juurevaa perinnetietoista rokkia soittavan Willie and the Goodsoulsin ensimmäinen levy Fortunate Son syntyi sattumalta, kun bändin moottorin Ville Vesalaisen äiti sairastui syöpään. – En oikeastaan tiennyt mitä olin tekemässä. Ensimmäinen levy oli kokeiluluonteinen juttu, jonka biisit tein oikeastaan äidilleni. Tein melkein kaiken levylle itse. En ollut oikeastaan koskaan aikaisemmin esimerkiksi laulanut, Vesalainen muistelee. Dire Straitsia ja muita 1970-luvun rockklassikoita henkivän levyn valmistauduttua ympärille löytyi soittajia ja bändi alkoi keikkailla. – Sekin tapahtui vähän sattumalta. Kaverit alkoivat ehdotella, että jos minäkin tulisin bändiin soittamaan ja lähdettäisiin keikoille. Kun ihmiset halusivat soittaa niitä biisejä, niin totta kai lähdettiin keikoillekin, Vesalainen sanoo. WILLIE and the Goodsoulsin lisäksi Vesalainen on vaikuttanut jo pitkään raskaampaa rokkia soittavan The Grammersin kitaristina. Musiikkia mies tekee kummallekin kokoonpanolle. Ongelmia ei synny, kun pitää pohtia, mikä biisi menee millekin kokoonpanolle. – Willie and the Goodsoulsin myötä olen löytänyt oman ääneni laulajana, mutta tunnistan oman rajallisuuteni laulajana. Grammersin Hannu Vainionpää taas on hemmetin taitava laulaja. Jos biisiä tehdessä tuntuu siltä, että siihen sopisi raskaampi laulusoundi tai tarvitaan oikeaa laulajaa, biisi menee Grammersille. – Toisaalta monet biisini ovat niin henkilökohtaisia, etten osaa kuvitella niitä kenenkään toisen laulamaksi, Vesalainen vertailee. PIAKKOIN Willie and the Goodsoulsilta ilmestyy toinen levy, Free Willie. Vaikka kyseessä onkin ensimmäistä levyä selkeämmin bändiprojekti, on Free Willie Vesalaiselle täynnä henkilökohtaisuutta. – Olen viime vuosina saanut kaksi lasta ja biisejä tehdessä huomasin, että monet teksteistä olivat kehotusmuodossa ikään kuin elämänohjeita. Uusi levy taitaa olla käsikirja isältä tyttärille. Jos ensimmäinen levy oli hiukan synkempi ja syntyi tavallaan kuolemasta, niin tämä on sitten se toinen puoli, se syntyi elämästä. Uuden levyn myötä Willie and the Goodsouls nousee jälleen myös keikkalavoille. Paria poikkeusta lukuun ottamatta bändi keikkailee loppuvuoden ajan ulkomailla, pääasiassa Tšekissä ja Slovakiassa. – Moni isompi levy-yhtiö on sanonut suoraan, että englanniksi laulettu rock ei nyt kiinnosta. Tuntuu, että englanninkielistä rockbändiä on jopa helpompi myydä keikoille ulkomaille. Miksikäs emme siis lähtisi, Vesalainen toteaa. Willie and the Goodsouls levynjulkaisukeikalla Baarissa 21. lokakuuta. Käsikirja isältä tyttärille Willie and the Goodsoulsin musiikki syntyy isoissa elämäntilanteissa Willie and the Goodsouls on kehittynyt parissa vuodessa projektista bändiksi. Biisit ovat kuitenkin edelleen Ville Vesalaisen käsialaa. Niitä syntyy koko ajan. Tuntuu, että tämä bändi avasi itselleni padot, kun tuli selkeä kanava biiseille, hän kuvailee. Juha Kurri aamuset.?
21 Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET Viihde
22 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 TIMO SALMESMAA Melkein kaupunginjohtajat. Ruokalähettiläitä juhlistaneet Bar 4:n Sakari Mäkinen, Mixtecin Markus Sillanpää ja The Cown Antti Suhonen skoolasivat kaupungintalolla. Suomenmestaruus triplaa voittanut Sillanpää ehti vierailemaan Börsissä Food & Fun -baarimestarina. Lehmäbaarin ilmettä uusinut Suhonen suuntasi alkuviikosta Berlin Bar Conventiin ammentamaan pikkujoulukauteen tuoreimpia juomatrendejä. Timo Salmesmaa Aikuinen, vaan ei varttunut. Galaxin K-30 Disco sai lentävän lähdön. Ysärihittejä viljellyt dj. vieraili varhemmillakin vuosikymmenille ja kansa tanssi. Galax tarjoaa vaihtoehdon niille, jotka eivät kaipaa artisteja. Minna Merilä ja Riikka Mäentaka iloitsivat tiiviistä tunnelmasta suunnaten katseet tulevaan pikkujoulukauteen. Timo Salmesmaa Rentoberfest viritti saksalaistunnelman kävelykadulle. Helgat ja Güntherit tarjoilivat kuohuvaa, possua ja perunasalaattia. Palan painikkeeksi vieraat nauttivat Ressu Redfordin vuosikertahiteistä. Perjantaina Rennon valloittaa soulin pieni suuri mies Sami Saari. Timo Salmesmaa Väsyneet, mutta onnelliset. M Bakery & Cafe avautui Aboa Vetuksen aulaan. Mikko Hietalan ja Katja Nurmen tiivis työrupeama synnytti museoaulan keitaan. Lounaat ja Jazzbrunssi hemmottelevat pikkuherkkujen ohella. Juhlamaljan parivaljakko nautti The Cow’ssa. Timo Salmesmaa Saaristolaisteeman Marinan Grill It -ravintolaan virittänyt Greta Grönholm aromoi cocktailinsa nokkossuolalla ja pihlajamarja-uutteella. Huolellinen valmistelu ja visualisoiminen baaritauluiksi toivat voiton. Timo Salmesmaa Till the bitter end. Anniskelukahvila Tiirikkalassa drinkkejä miksanneet Leo Òlafsson ja rakkansa Òlöf Rùn Siguråardòttir sepittivät juomallisen tarinan ensisuudelmasta eroamisen katkeruuteen. Timo Salmesmaa Love, Mr. Collins. Pinellassa taituroinut Teitur R. Schiöth hurmasi asiakkaat energisyydellään. Islantilainen ilopilleri oli monen mielestä Food & Fun -baarimestarikatraan hyväntuulisin vierailija. Timo Salmesmaa Italialaisittain. Lämpimät mohair-neuleet ja neulemekot viettelivät Le Follien trendi-illassa. Mustan ja harmaan ohella värimaailma suosii rosaa, kamelinruskeaa ja beigeä. Efektejä luodaan kukkakuvioinneilla ja korkeavyötäröisillä housuilla. Glamouria tuovat strassit ja lurex-kankaat. Luottomallit Kerli Kesä, Paula Elfström, Sirpa Saarinen ja Catalina del Rios keräsivät illan raikuvimmat aplodit. Timo Salmesmaa Syksyn massiivisimmasta uudistuksesta vastaa perjantaina avautuva Le Chic. Showroomin ja Torren tiloihin rakentuva vaaleasävyinen miljöö paljastaa pankkisalin koristeelliset detaljit. Massiivinen nahkaverhoiltu baaritiski, samppanjabar ja electroswing hemmottelevat asiakkaita. Brasseriekeittiö tarjoilee etanat, tartarit ja osterit, kiteyttivät Sedu Koskinen, Antti Vahtera ja Markus Sillanpää. Timo Salmesmaa
23 Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET 24 Työpaikat Työpaikkailmoitukset joka viikko Aamuset-lehdessä Sinun pieni uutisesi voi olla suuri asia muille Lähetä juttuvinkki aamuset@aamuset.?
25 Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET Työpaikat
Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 AAMUSET 26 Mielipide Tack… …nej tack! ONKOHAN niin, että räjähtäviä lepakkoja on vain Matti Putkosen villeimmissä fantasioissa? Kerta on ensimmäinen, kun perussuomalaiset osoittavat minkäänlaista mielenkiintoa lepakkojen hyvinvointia kohtaan. Hyvä kun edes tämän kerran. KOVAKUNTOISET turkulaispoliisit. Ensin poliisi juoksi vankikarkurin kiinni Kähärissä, sitten raharosvon keskustassa. Nopeutta ja kestävyyttä tuntuu piisaavan tai sitten rosvot ovat huonossa kunnossa. Kuka väitti, ettei suomalainen juoksu ole enää voimissaan? KIITOS, Hans Backe. Eiköhän tämä ollut tässä. Huuhkajat oli jälleen odotusten mukainen eli petti heti. MM-kärsinnät ovat ohi ennen kuin ehtivät kunnolla alkaakaan. Ainoa positiivinen asia taisi olla Romanin doping-testitulos. MITÄH? Suomen suurlähetystössä Tukholmassa on välitetty kymmeniätuhansia savukkeita ja yli sata litraa viiniä, olutta ja viinaa, kertoo Svensk Presstjänst (SPT). Pohjois-Korean lähestystöt ovat trokanneet, se on tiedetty, mutta että Suomenkin. Ollaan oudossa seurassa. MILLAISIA keinoja näkisit varttuneempien työttömien työllistämiseksi? ANDERSSON: Pitää muistaa, että yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien joukko on aika moninainen. Minusta on hienoa, että tämä Lex Taipale on noussut uudelleen esiin. PERHEENTUPA: Näen siinä sellaisen riskin, että jos siirrytään siihen, että 60-vuotiaana pääsisi kortistosta eläkkeelle, niin osa alkaisi miettiä lähellä sitä rajaa, että kannattako enää lähteä töihin, kun parin vuoden päästä kuitenkin pääsisi eläkkeelle. LA: Työttömien yhdistyksistä tulee koko ajan sitä viestiä, että kortistossa on paljon yli 60-vuotiaita, jotka eivät ole enää työkykyisiä. Heidän kohdallaan eläkkeelle pääseminen on järkevämpi ja inhimillisempi ratkaisu kuin kortistossa roikkuminen. CP: Se pitää ilman muuta olla ensisijainen tavoite, että saadaan kaikki työkykyiset ihmiset töihin, eikä käytetä resursseja hukkaan yrittämällä pakkotyöllistää sellaisiakin, jotka eivät ole työkykyisiä. LA: Sitten on paljon niitä, jotka ovat jääneet työttömiksi esimerkiksi rakennemuutoksen takia. Työllistäjä on laittanut lapun luukulle tai vastaavaa. Siinä vaiheessa uudelleenkouluttautuminen olisi yksi vaihtoehto, mutta sitä nyt vaikeutetaan, kun leikataan ammatillisesta koulutuksesta ja aikuiskoulutustukeakin leikattiin. Se on ristiriidassa, kun halutaan tukea ihmisten työllistymistä. CP: Mitä koulutuspolitiikkaan tulee, meidän suurin ongelmamme on oppisopimuskoulutuksen heikko laatu. Oppisopimusten osuutta pitäisi merkittävästi lisätä varsinkin, kun ammattikoulutuskenttää katsoo. Monia asioita pitäisi uudistaa. On aivan kestämätöntä, että rahaa jaetaan aloituspaikkojen mukaan. Samaan aikaan pahimmillaan 30 prosenttia koulunsa aloittaneista valmistuu. Kouluilla ei ole kannustimia saada oppilaita ulos koulusta. LA: Oppisopimuskoulutushan on lähtökohtaisesti tarkoitettu aikuisille ja siinä se on toimiva. Toki sitäkin voisi jatkokehittää. Koko ajan tulee myös viestiä aikuisopetuksen puolelta siitä, että myös siellä puolella on oppimisvaikeuksia enemmän kuin ennen. ERI tutkimusten perusteella on arvioitu, että noin 20-25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä (THL). Ne ovat myös koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Kyseessä on siis sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti merkittävä työtai opiskelukykyä heikentävä asia. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset katsoo, että nuorten perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota Sote-uudistuksen yhteydessä. Nuorten mielenterveyspalvelut on järjestetty vaihtelevasti eri kunnissa. Hoitoketjun mukaisesti palvelut ovat jaoteltavissa perustason ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Perustason palveluja ovat mm. koulupsykologien, -kuraattoreiden, -terveydenhoitajien vastaanotot, erityisja etsivä nuorisotyö, sekä mahdolliset psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot. Palvelujen saatavuus on kirjavaa eri kunnissa. Terveyskeskuksen tai muun perustason psykiatristen sairaanhoitajien palveluja ei monessa kunnassa ole välttämättä ollenkaan nuorille. Edelleen koulujen oppilashuollossa yhtä työntekijää kohden olevat oppilasmäärät vaihtelevat suuresti niin, että käytännössä työmäärä voi estää tehokkaan puuttumisen mielenterveyttä uhkaavassa tilanteessa. Hoidon porrastuksen mukaisesti erikoissairaanhoidossa hoidetaan vakavammat mielenterveyden häiriöt. Varhainen puuttuminen voi estää ongelmien pahenemisen, jopa varsinaisten mielen sairauksien synnyn. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset vaatii, että Sote-uudistuksen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten mielenterveyden häiriöiden varhaiseen puuttumiseen vahvistamalla lähellä tuotettuja helposti saatavilla olevia matalan kynnyksen palveluja. TUULA STENSTRÖM PIRITAN KOKOOMUSNAISTEN PUHEENJOHTAJA SATU KOSKINEN VARSINAIS-SUOMEN KOKOOMUSNAISTEN PUHEENJOHTAJA Mielenterveyspalvelut turvattava sotessa KESÄN mittaan on kyselty, minkälaisella koulutuksella ja missä Mikael Miikkola on ”Tapakouluttaja”-tittelinsä hankkinut? Eipä ole näkynyt vastausta. JARKKO O.KOSKINEN KAIKKIEN ASIOIDEN ABSOLUUTTINEN ASIANTUNTIJA Missä vastaus? DEBATTI DEBATTI CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja. Kenttäharmaa VS Punavihreä
27 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 12. lokakuuta 2016 KOLUMNI YLEENSÄ opiskelija menee työharjoitteluun oppimaan ja harjoittelemaan. Ajanjaksolla vaaditaan innostuneisuutta sekä oma-aloitteisuutta. SIksi olinkin aidosti pöyristynyt kuullessani kehitysvammahuollon yksikössä harjoittelussa olleista nuorista. Työnteon sijaan he istuivat milloin missäkin somettaen, lehtiä lukien sekä muiden työntekijöiden antamat ohjeet ignooraten. En tiedä, onko kyseessä alasta, koulutustasosta vai kenties sukupolvesta johtuva ilmiö. Sen kuitenkin tiedän, että trendi on jatkuva ainakin edellä mainitussa yksikössä. Harjoittelijat ovat olleet samanlaisia ainakin vuoden ajan. Sukupolvien väliseen kuiluun ongelma viittaa siinä, etteivät jotkut harjoittelijoista osanneet edes keittää kahvia tai täyttää tiskikonetta. Jos kotona ei ole koskaan vaadittu mitään eikä nuori ole koskaan joutunut tekemään mitään ansaitakseen, tulos voi olla tämä. Kun ei ole aiemminkaan tarvinnut, miksi myöhemminkään pitäisi? TYÖHARJOITTELU on hyvä mahdollisuus luoda verkostoja ja parhaimmillaan jopa hankkia itselleen työpaikka. Laiskuudella arvostusta ei ansaita. Kun työntekijäpula kuitenkin on suuri ja tarjolla on vain laiskoja ja välinpitämättömiä hakijoita, heidät on pakko valita. Tämä rasittaa muita työntekijöitä mutta saattaa myös jopa vaarantaa hoidettavien hengen. Mutta kun ei kiinnosta, niin ei vain kiinnosta. Ainakaan media-alalla en voisi kuvitellakaan, että joku istuisi passiivisena tekemättä mitään. Media-alalla pitää ainakin osata keittää kahvia. Mikäli innostusta ja omaaloitteisuutta ei löydy, voi kahvia keittää koko harjoittelun ajan. Sen jälkeen kyseisen työpaikan ovista ei tosin tarvitse astua sisään enää koskaan uudelleen. OONA KARHUNEN Kahvinkeittäjä kortistoon Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Heta Peltonen 050 566 2858 JetSet-tuottaja Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T TAPAKOULUTTAJA Mikael Miikkola tuntuu olevan ahkera mielipidesivuille kirjoittaja. Vahinko, ettei hän lue ko. lehtiä. Olen nimittäin pariinkin otteeseen tiedustellut tuon ”tapakouluttaja” tittelin taustoja ja ihan perustellusti samatta kuitenkaan vastausta. Tai sitten kyse on vaan luetun ymmärtämisestä. Alkaakin entistä enemmän vaikuttaa siltä, että kysymyksessä on omatekoinen feikki titteli, jolla on tarkoitus huijata ihmisiä luulemaan Miikkolaa fiksummaksi, mitä hän itse asiassa onkaan... Miten se taas menikään... Vaikeneminen on myöntymisen merkki. HEIKKI LAITONEN Edelleen hyvistä tavoista OLEN Turun Suomi–Puolayhdistyksen puheenjohtaja. Luin ja luen yleensä aina mielenkiinnolla artikkelit Puolasta. Itse olen käynyt ensimmäisen kerran Puolassa 1971. Täytyy todeta, että paljon on muuttunut, on aivan kuin toinen maa. Käyn mielelläni Puolassa ja on hienoa, että Turusta on suorat lennot. Olen ollut silloin Puolassa, kun oli sotatila ja kaupoissa ei ollut yhtikäs mitään. Minä olin silloin Varsovassa vuonna 1982 kielikursseilla, ruoka oli kortilla sai tiettyjä elintarvikkeita määrätyn määrän (esimerkiksi sokeri, liha, makkara, tee). Minullakin oli tämä kortti käytössä. En minä kumminkaan nälkää nähnyt. Jostain kummasta syystä ihmisillä oli ruokaa! Turussa on puolalaisen elokuvanpäivät lokakuussa 18. ja 25. lokakuuta kello 19 Logomossa. These Daughters of Mine/Moje Corki krowy -elokuvan (2015) ohjaaja on Kinga Debska ja United States of Love/ Zjednoczone stany milosci -elokuvan (2016) ohjaaja on Tomasz Wasilewski. Tämä elokuva palkittiin parhaasta käsikirjoituksesta Berliinin elokuvajuhlilla. Puolan elokuvaviikot järjestää Suomi–Puola Yhdistysten Liitto ja Puolan Helsingin suurlähetystö ja Suomen alueelliset elokuvakeskukset. Elokuvat ovat ilmaisia, mutta otamme kaksi euroa per elokuva, jotta saamme vähän Logomon vuokraan rahaa. Emme käännytä ketään pois, jos ei ole rahaa. Puola on ihana matkailumaa. Siellä on paljon nähtävää historiaa ja vieraanvaraisia ihmisiä. TUULA MACKIEWICZ Puola ihana matkailumaa