Lauantai 13. helmikuuta 2016 | Nro 13 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Tunnetko, kuka legendaarinen TPS-pakki edusti Suomea muun muassa Innsbruckin olympialaisissa? Kaupunki s. 6 Leijona numero 62 Kulttuurisihteeri Mikko Nortela on pannut merkille, että Runo-Kaarinaan satelee töitä jo ympäri maailmaa. Kaarina s. 10 Himottu palkinto Sisustussuunnittelija Liisa Järvisalo neuvoo, että sisuksen voi rakentaa vaikka yhden kivan esineen ympärille. Huushollissa s. 12 Huone haltuun Palautettu juomatölkki kiertää Englannin kautta takaisin hyllyyn. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 13. helmikuuta 2016 IMPIVAARAN uusittu uimahalli täyttää ystävänpäivänä neljä vuotta. Maaliskuussa juhlitaan kahden miljoonan kävijän rajan rikkoutumista. Syntymäpäivän kunniaksi on 14.–19. helmikuuta käynnissä latauskampanja, jossa saa yhden sisäänpääsyn kaupan päälle maksaessaan kymmenen kerran sarjalatauksen. Käyntikerrat nousivat viime vuoden aikana ennätykselliseen 530 000:een. Impivaara juhlii rajapyykkiä KIINTEISTÖLIIKELAITOS keskittää asiointipalvelujaan Turku-Pisteeseen Puolalankatu 5:een. Turku-Piste alkaa palvella myös pysäköinninvalvonta-, kaivuja aitaamislupasekä johtokartta-asiakkaita. Tavoitteena on parantaa kiinteistöliikelaitoksen palveluiden saavutettavuutta. Palvelut löytyvät jatkossa yhdestä palvelupisteestä ja asiakkaille on tarjolla entistä pidempiä palveluaikoja. Turku-Pisteeseen lisää palveluja Onko Linnanpuisto hyvä paikka festareille? Hyödyt ja haitat? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN ensija turvakoti ry:ssä on käynnistetty yt-menettely päiväkoti Käpyrinteen koko henkilökunnan eli 13 työntekijän kanssa. Yhdistys harkitsee lopettavansa päiväkotitoiminnan tuottamisen kokonaan 31. heinäkuuta alkaen. Perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Muu toiminta jatkuu entisellään. Yhdistys ylläpitää turvakotia ja kahta ensikotia sekä perheryhmäkotia. Yhdistyksessä on 77 kokopäiväistä työntekijää. Käpyrinteessä lakkautusuhka KUUDENNEN kerran järjestettävä Aura Fest juhlitaan tulevana kesänä todennäköisesti Turun linnan ympäristössä Linnanpuistossa. Tapahtuma-alue tarkentuu vielä. Tapahtuman tuottaa Solar Sound ja Polar Sound Festivaleista tunnettu tapahtumayhtiö Nordic Live Productions Oy. Aura Fest on kiinnittänyt yhdeksi pääesiintyjäksi norjalaisesta Martin Tungevaagista ja ruotsalaisesta Robbie Söderlundista koostuvan superkaksikon, Tungevaag & Raabanin. Tapahtumaan on kiinnitetty myös saksalainen Italobrothers. Kotimaisista artisteista nähdään Elastinen, Kasmir, Nikke Ankara, Evelina, Aste sekä turkulainen Tippa-T. Aura Fest haluaa Linnanpuistoon UUTISANALYYSI TÖLKKIEN ja pullojen kierrätys on paperinkeräyksen ohella syvimmälle juurtunut tapamme kierrättää. Kukapa niitä roskiin heittäisi, kun kaupasta niistä maksetaan selvää rahaa. Lasi ja metalli eivät ihmisiässä maadu, joten järkikin puhuu asian puolesta. Harvempi on tullut ajatelleeksi sitä, mitä palautetulle juomapakkaukselle tapahtuu. Liukuhihnalle tuikattu pullo tai tölkki kiertää pitkän lenkin, ennen kuin se jälleen seisoo täysinäisenä kaupan hyllyllä. Palautuksen monopoli on Suomen Palautuspakkaus Oy:llä (Palpa), joka välittää palautuskoneen ruttaamat juomatölkit Ranskaan ja Englantiin, joissa niistä tehdään valtavia alumiinirullia. Rullat seilaavat rahtilaivoissa takaisin Suomeen, jossa niistä tehdään uusia tölkkejä. Tölkkien alumiinia voidaan Palpan mukaan kierrättää tuotannossa käytännössä loputtomasti. Kaikki Suomen kierrätyslasi myydään Jokioisissa toimivalle Uusioaines Oy:lle, joka myy puhdistetun ja värierotellun lasin eurooppalaisille pakkauslasivalmistajille sekä kotimaisille lasivillatehtaille. MÄÄRÄT ovat vaikeita hahmottaa. Palpan automaatteihin palautetaan vuosittain noin 1,2 miljardia tölkkiä ja yli sata miljoonaa lasipulloa. Palpan laskelmien mukaan tölkeillä peittäisi tuhat hehtaaria maata. Se on yli puolitoista kertaa Suomen pienimmän kunnan, Kauniaisten, pinta-ala. Tielle ladottuina tölkit peittäisivät koko matkan Helsingistä Kittilään ja jonoon aseteltuina ne kiertäisivät maapallon kolmesti. Mutta mistä tölkkiralli juontuu? Vastauksena on – vähemmän yllättävästi – globalisaatio. Yhdysvaltalainen lasija muovipakkausjätti Owens-Illinois valmistaa tytäryhtiöidensä kautta puolet maailman juomapakkauksista. Sen omistuksiin kuului myös viimeinen suomalainen lasipakkausten valmistaja, Finlandia-pullostaan tunnettu kotkalainen Karhulan lasitehdas. Sen 120-vuotinen taru päättyi tehtaan sulkemiseen vuonna 2009. Alasajon syynä oli alan ylikapasiteetti Euroopassa. LASIN ja alumiinin rahtaaminen Itämeren halki Keski-Eurooppaan tulee siis yksinkertaisesti edullisemmaksi kuin tehtaiden ylläpitäminen Suomessa. Mutta kuinka raskaaksi tämä kierrätys käy luonnolle, sitä ei kukaan tarkasti tiedä. Greenpeace Nordicilta kerrotaan, että tällaista laskelmaa ei luultavasti ole koskaan ole tehty. VTT:n arvioiden mukaan pienen konttilaivan päästöt ovat 42 grammaa hiilidioksidia kilometrillä yhtä tonnia kohden. Jokainen Suomesta Englantiin ja takaisin rahdattu tonni aiheuttaa karkeasti arvioituna 126 kilogramman hiilidioksidipäästöt. Greenpeaceltä muistutetaan, että laivan koolla on kuitenkin merkittävä vaikutus päästömääriin. TEEMU P. PELTOLA Tölkkien ja pullojen kierrätysrallia Itämeren halki Jokainen palautettu juomatölkki matkustaa Englantiin ja takaisin LASSE VIRTANEN KAUPUNGINVALTUUSTON puheenjohtaja Seppo Lehtinen (sd.) ei ymmärrä väitteitä, että demarit hätiköivät, kun valtuustoryhmä on vaatinut päätöstä pormestarimallista valtuustoon ja tehtäväksi jo tällä vaalikaudella. – Ensimmäiset selvitykset tehtiin jo vuonna 2003. Suuri osa puolueista oli jo silloin sitä mieltä, että siirrytään pormestarimalliin, muistuttaa Lehtinen. Valmistelua on tehty jo pitkälti toistakymmentä vuotta. Selvityksiä ovat tehneet muun muassa Kauko Heuri ja vuonna 2011 Audiapro Oy. Kuntaliitto on arvioinut Tampereen mallia, eurooppalaisia malleja ovat selvittäneet Mauri Eskonen, Merja Salomaa ja Sivi Aalto. Tampere ja Helsinki ovat tehneet omia selvityksiään. Raportteja on satoja sivuja. – Mitä enää selvitetään, kysyy Lehtinen ihmeissään. – Selvityksiä on pyydetty ja niistä on maksettu kalliisti. Luetaanko näitä papereita vai mitä tehdään? Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Mannin (kok.) asettama hallintotyöryhmä ilmoitti, ettei selvityksiä ole, eikä niitä ole löytynyt kaupungin arkistoista. Lehtisen kaapissa ne ovat kuitenkin tallella. Mannin työryhmä ilmoitti ensin, ettei selvitystä tehdä tällä vaalikaudella. Kun demarit vaativat päätöstä valtuuston, kanta loiveni. Selvitys tehdään, mutta ei päätöstä. Se tehdään vasta ensi vaalikaudella. – Nyt selvitetään vielä kuusi vuotta. Sitten tehdään päätös. Me esitämme, että päätös tehdään tällä vaalikaudella. Seuraava valtuusto päättäisi asiasta myös. Mannin mallissa pormestari ottaisi vallan aikaisintaan ensi valtuustokauden jälkeen eli vuonna 2022, Lehtisen mallissa vuonna 2020, valtuustokauden puolivälissä. – Sote ei vaikuta tähän mitään. Sosiaalija terveysalan substanssiasioita ei ole käytännössä ollenkaan valtuustossa tai kaupunginhallituksessa. Ne ovat lautakunnassa ja sairaanhoitopiirissä, arvioi Lehtinen. Tampere aloitti omat selvityksensä vasta Turun innoittamana, mutta siirtyi samantien uuteen johtamismalliin. Lehtistä sapettaa, että nyt myös ”itäsuomalainen erittäin vanhoillinen kaupunki” eli Helsinki ajaa heittämällä Turun ohi. Mutta mikä tekee pormestarimallista nykyistä johtamisjärjestelmää paremman? – Vaaleilla valitut johtavat. Todellinen päätös syntyy valmisteluvaiheessa. Tamperelaiset sanovat, että ennen he päättivät, mitä muut olivat valmistelleet. Nyt he päättävät, mitä valmistellaan. Se on suurin ero. Lehtinen ihmettelee selvitystyön hitautta Turun valtuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen laskee, että pormestarimallin selvitystyöhön on uppoamassa parikymmentä vuotta.
3 Lauantai 13. helmikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS VIIKON UUTISKUVA KEITTIÖMESTARI Matti Jämsén (kuvassa) on nimitetty vastaamaan Silja Linen laivojen ravintoloista 15. helmikuuta alkaen. Jämsén vastaa sekä reittien Helsinki–Tukholma että Turku–Tukholma -laivojen ravintoloista ja ruokatarjonnan kehittämisestä. Laivoilla on 18 ruokaravintolaa, neljä kahvilaa, 26 baaria ja 4 000 asiakaspaikkaa. Jämsén on työskennellyt aiemmin tunnetuissa helsinkiläisravintoloissa. Jämsén vastaa Siljan ravintoloista PORMESTARIMALLI kuumentaa poliittisia tunteita Turussa, vaikka kadunmiestä ja -naista asia tuskin hetkauttaa mihinkään suuntaan. Mikä pormestarimallissa oikein kuumottaa? Valtapolitiikka. Mallia on vatvottu vuosikausia, selvityksiä tehty ja vaaleja käyty välillä lukuisia. Puolueiden kanta johtamisjärjestelmiin tuppaa linkittymään omiin valtapoliittisiin asetelmiin. Kokoomus ja demarit jakoivat pitkään kassakaappisopimuksella valtaa eli kaupungin johtavat virat. Se oli tyylipuhdasta sullemulle-politiikkaa, joka toki perustui valtuuston valtasuhteisiin. Kokoomuksen ja demarien yhteisymmärrys ei ole niinkään perustunut yhteisiin tavoitteisiin kuin siihen, että kumpikin saa jotain ja sana pitää. NYT luottamus on alkanut rakoilla. Kokoomuksella ei ole mitään kiirettä pohdiskella johtamismallia, koska se on valtuuston suurin ryhmä ja sillä on kaksipäisen johtamismallin molemmat avainpaikat: kaupunginjohtajuus (Aleksi Randell) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajuus (Olli A. Manni). Valta on tiukasti kokoomuksen sisäpiirillä, vaikka se joutuukin hakemaan tukea milloin mistäkin, yleensä demareilta. Demareilla on suurempi hinku muuttaa järjestelmää. On tosin muistettava, että demarivaikuttajista esimerkiksi Seppo Lehtinen ja Pertti Paasio ovat systemaattisesti ja pitkään kannattaneet pormestarimallia poliittisista suhdanteista riippumatta. Demarien vahva mies Jarmo Rosenlöf ei sen sijaan pormestarimallia hyväksy. Vihreät kannattavat pormestaria, vaikka suosivatkin hitaampaa aikataulua. Vasemmistoliiton ryhmä on hajalla. Muut ryhmät ovat ulkona kuin lintulauta, vaikka pormestaria laajasti kannatetaankin. Sirpaleryhmät ovat yleensä muiden kuljettavissa ja talutettavissa. NÄILLÄ näkymin pormestarista päätetään vasta ensi valtuustokaudella ja malliin siirrytään aikaisintaan vuonna 2022, jos siirrytään. Se tavallinen tarina. Tampere päättää heti, mitä ikinä päättääkään, mutta Turussa asia jumittaa vuosia ellei vuosikymmeniä, eikä päätöstä kyetä tekemään siltikään. LASSE VIRTANEN Mikä pormestarissa kuumentaa tunteita? Opiskelijajärjestöjen laskiaistiistain rieha muuttui lumen puutteessa mäkiautokisaksi. Åbolands nationen -osakunta antoi tyylinäytteensä Sterna-yhteysaluksella. Lennart Holmberg Lennart Holmberg
Lauantai 13. helmikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 13. helmikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 13. helmikuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA TURUN kaupunki järjestää yhteistyössä Varsinais-Suomen TEtoimiston kanssa perinteiset Kesätyömessut Monitorissa Skanssin kauppakeskuksessa 17. helmikuuta kello 14–16. Työtä ja mahdollisuuksia kaikenikäisille. Aluehallintovirasto kertoo kesätyöntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, Eures-palvelut muista eurooppalaisista vaihtoehdoista ja TE-toimiston kesäneuvojat vastaavat kysymyksiin. Kesätyömessut Skanssissa –TYKKÄÄN käyttää vaatteita, joista itse pidän ja olla hieman erilainen. Haluan käyttää sellaisia vaatteita, joita ei näe usein muilla, kertoo Elmo Kuisma, 21. Kuisma ostaa vaatteita esimerkiksi Carlingsista. – Takin olen ostanut kirpputorilta, mutta muut vaatteet ovat aika lailla Carlingsista. Carlings on kauppa, jossa tykkään käydä. Kuisma pitää vaatteista, joissa ei ole paljon väriä. – Käytän aika paljon mustaa ja harmaata. Sinisiä vaatteita minulla ei juurikaan ole. Sininen ei vain jollain tavalla sovi minun tyyliini. Tykkään materiaaleista, jotka tuntuvat hyvältä käsissä. Se on hyvä merkki. Kenkiä Kuisma ei osta kovin usein. – Ostan hyvät kengät, jotka kestävät aika kauan. Nahkakengät ovat aina hyvät. Ne kestävät ja ovat laadukkaat. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Väritöntä erilaiselle Mikä oli ensimmäinen kesätyöpaikkasi? Jäikö mitään käteen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Pörröistä ystävänpäivää! KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Eija Huhta Elmo Kuisma, Hämeenkatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI 6-VUOTIAAT Luisa Romano ja Leo Honka juttelevat erilaisista leikeistä. LEO: Mä leikin ulkona ja sisällä. LUISA: Mäkin. Ulkona tykkään mennä liukumäissä ja jos on lunta, niin tykkään tehdä lumiukkoja. Teen ne niin, että kasaan lumen yhteen, mutta en tee palloja. L: Mä oon tehnyt tänä talvena kaksi lumiukkoa mun siskon ja mun siskon kaverin kanssa. Niistä tuli hienoja. Niillä oli porkkana nenänä. LU: Keinuissa tykkään kanssa olla. Ja sitten me tehdään lumikakkuja. Ne on erilaisia kuin hiekkakakut. Lumikakkuun laitetaan ensiksi lunta, sitten vettä ja sitten hiekkaa. Hiekasta tulee sellaista kimalletta niihin. Ne tehdään ämpäriin. L: Jos ollaan sisällä, mä tykkään leikkiä leluilla. Autot ja sotilaat on mun suosikkeja. LU: Mä leikin sisällä kotileikkejä, mutta poikien leikkejä en leiki. Tykkään kanssa eläinleikeistä hevosilla, mutta oon mä nähnyt oikeitakin hevosia. L: Mä näin kanssa viime kesänä hevosen ja sain syöttääkin sitä. LU: Mä olen saanut antaa yhdelle hevoselle sokeria. L: Me oltiin yhen kerran Englannissa. Siellä me eka leikittiin ja sitten syötettiin niitä. Otettiin porkkanoita ämpäriin ja syötettiin hevosia ja mun sisko sai mennä ratsastamaan hevosella. Lumikakkuja ja porkkanoita HEIKKI MÖTTÖNEN PUOLUSTAJA Ilkka Mesikämmen kuului TPS:n runkopelaajiin käytännössä koko 1960–70-luvun. Väliin mahtui myös kolmen kauden mittainen visiitti Poriin. Mesikämmen oli vakiohahmo myös A-maajoukkueessa ja MM-edustuksia kertyi yhteensä neljä vuodesta 1963 lähtien. Päälle tulivat sitten vielä Innsbruckin vuoden 1964 olympialaiset, jonne TPS-pelaajista valittiin myös Juhani Wahlsten. Kaikkiaan A-maaotteluita kertyi tilille sen ajan verkkaisempaan pelitahtiin yhteensä kunnioitettavat 74. Maaliskuussa 73 vuotta täyttävä Mesikämmen aateloitiin ansiokkaasta pelaajaurastaan vuonna 1988 Jääkiekkoleijonaksi numero 62. Salolaislähtöinen Mesikämmen vetäisi ensimmäiset luistimenpiirtonsa TPS-paidassa vuonna 1959 ja ura jatkui aina kevääseen 1978 asti. Hän aloitti hyökkääjänä, mutta varsin pian huomattiin, että raameille ja kovuudelle oli parempaa käyttöä puolustuspäässä. TPS tappeli 1960-luvun alussa olosuhteita vastaan ja joukkue haki välilä vauhtia myös Suomi-sarjasta, mutta palasi parrasvaloihin kaudeksi 1963– 64. ”Mesi” pelasi Tepsissä kahdeksan kautta putkeen ja tuo jakso päättyi SM-hopeaan keväällä 1967. Hänen uusi seuransa oli tuon kevään Suomen mestarijoukkueesta RU-38:sta ja Karhuista fuusioitu Porin Ässät. OLI vähän kuin kohtalon ivaa, että kun Mesikämmen palasi TPS-paitaan kaudeksi 1970–71, voitti Ässät sitten historiansa ensimmäisen mestaruuden. Odotus palkittiin kuitenkin muutaman keskikastikauden jälkeen keväällä 1976. TPS oli saanut tukun kovia vahvistuksia Tutosta ja painoi kerralla päätyyn asti. Tappara kaatui uuden SM-liigan ensimmäisissä finaaleissa otteluvoiton 2–1. Ilkka Mesikämmen ja TPS juhli seurahistorian toisia kultamitaleita sitten vuoden 1956. Mesikämmen sai seuraavana vuonna päälle hopeaa ja TPS-päätöskaudellaan vielä pronssia keväällä 1978. Mesikämmen muodosti TPS:ssä 1960-luvun puolessa välissä yhden kaikkien aikojen kovimmista pakkipareista samalla valmentajana toimineen Pertti ”Pepita” Niemisen kanssa. Myös Niemisellä oli hyökkääjätausta. Maajoukkueessa Mesikämmen luuti yhdessä Ilveksen superlupaus Jarmo Wasaman kanssa, joka kävi usein moikkaamassa pakkikaveriaan Turussa. KOHTALO puuttui kuitenkin kovalla kädellä peliin 2. helmikuuta 1966, kun Wasama menehtyi auto-onnettomuudessa Tampereella. 1970-luvun alussa Mesikämmenen rinnalla puolusti välillä eräs Jukka Koivu, jonka kaikki tepsiläiset tänä päivänä tuntevat. Kiekkoleijona numero 62 Ilkka Mesikämmen pelasi nimensä puolustajalegendojen joukkoon Innsbruckin olympialaisissa Suomen maajoukkueessa TPS:aa edustivat Ilkka Mesikämmen (kesk.) ja Juhani Wahlsten (vas.), jotka pokkasivat kisojen jälkeen kristallimaljakot´TPS:n puheenjohtaja E. Tanniselta. Kahvit juotiin Hotelli Hospitsissa. Kuva on otettu 14.2.1964. TS-arkisto
7 Lauantai 13. helmikuuta 2016 AAMUSET Istun toho kiiremmäks aika, sanos ämmä ko kompastu Aamuset
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 13. helmikuuta 2016 HUHTIKUUN alussa Ranskassa käytäviin miekkailun U17ja U20-ikäluokkien MM-kisoihin lähtee neljä Turun Miekkailijoiden kalpamiekkailijaa. Alle 20-vuotiaiden poikien sarjassa miekkailee Oliver Mattson, samanikäisissä tytöissä Inka Mikkilä, alle 17-vuotiaissa pojissa Oskar Kiljander ja alle 17-vuotiaissa tytöissä Rilla Ritakallio. Sama nelikko miekkailee myös nuorten EM-kisoissa helmimaaliskuun vaihteessa. Miekkailijoilla arvokisakiireitä JOS TPS:n jääkiekkokevättä koskien saisi esittää yhden toiveen, moni varmasti toivoisi, että joukkue säilyisi ilman pahoja loukkaantumisia. Viime peleissä Palloseuran sairastupa on tyhjentynyt vähän kerrassaan. Keskiviikkona oli Eric Perrinin vuoro palata tositoimiin ja 40-vuotiaan peli-ilo oli silmiinpistävää. Kun sairastupa on tyhjentynyt, samaa tahtia on myös joukkueen pelaaminen parantunut. Helmikuun koitettua TPS:n kiekollinen pelaaminen on loksahtanut mukavasti kohdalleen. Kun peli alkaa olla jengoillaan, joukkueesta alkaa löytyä viimein myös onnistujia syksyä laajemmalla rintamalla. Enää Tomi Kallion (kuvassa) ja muun ykköskentän ei tarvitse hinata muuta joukkuetta kaiken aikaa mukanaan. Viime peleissä esimerkiksi Jussi Makkonen ja Tadas Kumeliauskas ovat loistaneet hyökkäyspäässä. Jos ilmassa viime aikoina olleet hyvät merkit kestävät, saattaa TPS olla vielä monelle keväämmällä kova kanto kaskessa. Jos joukkue kuuden sakkiin itsensä kampeaa, kaikki edellytykset pitkään kevääseen Palloseuran osalta ovat olemassa. Kuudes sija olisi kuitenkin lähes pakko ottaa. Suoran pudotuspelipaikan mukanaan tuoma ylimääräinen lepo antaisi huomattavasti paremmat lähtöasemat kuin se, että pitäisi vääntää pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella hampaat irvessä neljännesfinaalipaikasta. ILKKA LAPPI Myrskyvaroitus annettu Oletko ollut kisaturistina arvokisoissa? Mitä katsomassa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI HELMIKUUN alussa Suomen salibandymaajoukkue eteni odotetusti näytöstyyliin MM-karsintaturnauksesta ensi joulukuussa Latviassa käytäviin varsinaisiin MM-kisoihin. Vuosia Suomen maalivahtien parhaimmistoon kuuluvalle TPS:n Pyry Luukkoselle karsintaturnaus oli erityinen, sillä kolmessa karsintapelissä pelannut Luukkonen debytoi maajoukkueen maalilla. – Reissu oli tosi antoisa, vaikka pelillisesti ei kauheasti antanutkaan, kun vastustajat olivat sen verran heikompitasoisia. Pääsin kuitenkin juttelemaan maajoukkueen maalivahtivalmentajan (maalivahtilegenda Henri Toivoniemi) kanssa ja häneltä sain yksityiskohtaisia vinkkejä pelini kehittämiseen muun muassa sijoittumiseen liittyen, Luukkonen kehuu. Neljässä karsintapelissä Suomi voitti kaikki ottelunsa. Karsintaturnauksen maaliero oli murskaava 66–5. Luukkosellekaan ei töitä pahemmin tullut. Viroa, Hollantia ja Itävaltaa vastaan pelannut Luukkonen päästi yhden maalin per peli. – Viro oli ehkä liigatason tai ykkösdivisioonan kärjen tasoinen porukka, Hollanti ja Itävalta sitten ehkä 2. divisioonaa, Luukkonen arvioi vastustajia. LUUKKONEN on vuosia kuulunut TPS:n tukipylväisiin. Miehellä olisi ollut ottajia muuallakin, mutta mies on tiukasti pysynyt viime vuodet Turussa. – Harjoitusolosuhteet ilman Caribiaakin on Turussa huippuluokkaa, elleivät koko Suomen parhaat. Olen aika innokas treenaamaan. Seura on Debyytistä hyvä maku Pyry Luukkonen haluaa matkustaa ensi joulukuussa Latviaan Pyry Luukkonen on kotiutunut TPS:n salibandymiehistön uuteen kotiluolaan Kupittaalle hyvin. Hyvä tunnelma on ollut ensimmäisissä peleissä. Vähän viileämpi paikka se on kuin Caribia, mutta ei siellä kylmä maalivahdillekaan tule, hän sanoo. Jari Laurikko antanut mahdollisuuden itsensä kehittämiseen. Se on ehkä tärkein syy, miksi olen Turussa halunnut pelata. – Henkilökohtaiset tavoitteet eivät ole muuttuneet muutaman vuoden takaisesta mihinkään. Edelleen teen töitä sen eteen, että jossain vaiheessa olen maailman paras maalivahti, mies pohtii. Runsaan kuuden kauden aikana Luukkonen on nähnyt TPS:n maalilla hyviä ja huonompia aikoja. Viime kaudella Luukkonen oli yksi suurimmista syistä siihen, että TPS:n taival liigaseurana jatkui. Tällä kaudella Luukkonen on ollut totutun hyvä, mutta myös joukkue 28-vuotiaan maalivahdin edessä on pelannut hyvin. TPS taistelee jälleen tosissaan pudotuspelipaikasta. – Pari kautta ollaan tehty paljon töitä puolustamisen kanssa ja tasaisesti parantunut. Ollaan tällä hetkellä jo aika hyvin puolustava joukkue. Täksi kaudeksi saatiin myös hyviä vahvistuksia, jotka ovat tehneet hyvin tehoja. Tämän vuoden joukkue on myös minusta paremmin roolitettu kuin viime vuonna, erittelee Luukkonen syitä Palloseuran parantuneisiin otteisiin. YKSI tavoite on vartioida Suomen maalia myös MM-kisoissa. – Totta kai se kiinnostaa. Se vaatii sitä, että pelit Tepsissä kulkee. Mitä pidempään seura keväällä pelaa, sitä paremmat mahdollisuudet itselläkin on kisajoukkueeseen päästä.
9 Lauantai 13. helmikuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 13. helmikuuta 2016 AAMUSET 10 Kaarina ILKKA LAPPI KAARINAN kaupungin järjestämä Runo-Kaarina-kilpailu on runsaan parinkymmenen vuoden historiansa aikana noussut arvostetuksi runokilpailuksi, joka tunnetaan ympäri Suomea. Viime vuosina kilpailukäsikirjoituksia on saapunut ympäri maailmaa. – Aluksi tilanne oli se, että ulkomailta saapui yksittäisiä käsikirjoituksia, ehkä yksi Ruotsista tai yksi Saksasta. Viime vuosina käsikirjoituksia on tullut paljon myös Suomen ulkopuolelta ja kaukaakin, mikä kieltämättä on yllättänyt, toteaa Kaarinan kulttuurisihteeri Mikko Nortela. Vuonna 1994 ensimmäisen kerran järjestetty Runo-Kaarina on vuosien aikana toiminut monen tunnetun runoilijan ponnahduslautana. Tunnetuin voittaja, tosin ei pelkkien runollisten ansioidensa vuoksi, on voiton vuonna 1999 pokannut Jenni Haukio. Vuosien varrella Runo-Kaarinan voittoa ovat juhlineet myös sellaiset vakiintuneet runoilijanimet kuin Reetta Niemelä, Ville Sutinen ja Arto Lappi. Vähemmistössä ovatkin ne voittajat, jotka eivät olisi millään tavalla olleet voittonsa jälkeen kosketuksissa runoihin tai kirjoittamiseen. Aivan tuoreimpia voittajia lukuun ottamatta lähes kaikki ovat julkaisseet muutakin kuin RunoKaarinan voittajateoksen. – Ilmeisesti valitsijaraati on onnistunut valitsemaan hyviä voittajia, joilla on ollut palo kirjoittamiseen. Nykyään alalla runoilijoiden keskuudessa tunnutaan ajattelevan, että RunoKaarina on hyvä väylä esikoisteoksen julkaisuun. Kun kilpailu sai alkuun muutaman voittajan, josta kiinnostuttiin, nosti se koko kisan profiilia, Nortela miettii. VIIME vuosina kilpailuun on lähetetty tasaisesti runsaat 200 käsikirjoitusta. Kisan arvostus näkyy myös siinä, että käsikirjoitusten terävin kärki on vuosi vuodelta hiotumpaa. – En tiedä onko se trendi, mutta selkeä suuntaus, että parhaat käsikirjoitukset ovat entistä ammattimaisempia. Niitä on työstetty jo ennen kisaa ammattilaisten avustuksella. Yhä useampi Runo-Kaarinaan osallistuva on myös opiskellut kirjoittamista esimerkiksi yliopistossa tai avoimessa yliopistossa, Nortela kertoo. Reilun 20 vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon. Pohjimmiltaan Runo-Kaarina on pysynyt lähes alkuperäisessä muodossaan. Tosin Runo-Kaarinan alkuaikoina kyseessä oli kutsukilpailu. Jo parin vuoden jälkeen kisa muutettiin avoimeksi kaikille ennen julkaisemattomille tekijöille, kun kiinnostus kisan ympärillä lisääntyi. Jonkin verran Runo-Kaarina on heijastellut myös runoustrendejä. – Monenlaisia trendejä on Runo-Kaarinassa nähty. Muutama vuosi sitten esimerkiksi murrerunoja tuli kisaan aika paljon. Runo-Kaarinan tämän vuoden kilpailuaika on 6. toukokuuta asti. Ponnahduslauta lyriikkaan Runo-Kaarina on kasvattanut ison joukon runoilijoita Kulttuurisihteeri Mikko Nortela on itsekin hämmästellyt sitä, että Runo-Kaarinaan sataa käsikirjoituksia ympäri maailmaa. Mikael Rydenfelt ”Kirjoituksia tulee myös Suomen ulkopuolelta.”
11 Lauantai 13. helmikuuta 2016 AAMUSET Kaarina
12 A A M U S E T HUUSHOLLISSA Lauantai 13. helmikuuta 2016 Minkä ympärille rakennat asuntosi sisustuksen? KUKAT ilahduttavat aikansa ja niiden avautumista ja elinkaarta on hienoa seurata silloin, kun muu luonto nukkuu. Ystävänpäivälahjaksi voi valita vaikka tulppaaneja, joko sellaisenaan tai sidottuna näyttäväksi kimpuksi. – Tähän aikaa vuodesta voi lahjaksi antaa myös puutarhaneuvojan käynnin tai ammattilaisen tekemän pihasuunnitelman, josta on iloa pitkään, kertoo Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi. Ystävänpäivälahjaksi pala luontoa VÄRISILMÄ on avannut internetsivuilleen u u d e n d i g i taalisen showroomin, jossa voi kokeilla erilaisia laattatyylejä huoneiden havainnekuviin. Palvelu auttaa hahmottamaan, miltä erimalliset, -kokoiset ja -sävyiset laatat näyttävät osana huoneen sisustusta, ja sisustajan on suunnitteluvaiheessa helpompi määrittää itselleen mieluisa tyyli. Sisustamaan pääsee keittiötä, kylpyhuonetta, olohuonetta ja ulkoterassia. Vaihtoehtoja voi suodattaa laatan koon, värin tai pinnan kiiltoasteen mukaan. Apua laattavalintaan Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. OONA KARHUNEN KEVÄÄN alku on oivaa aikaa muutoksille, ja välillä myös sisustus kaipaa päivittämistä. Tilaa voi piristää jo yksinkertaisilla keinoilla, joita ei välttämättä tule heti ajatelleeksi. Sisustussuunnittelija Liisa Järvisalo Sisustustoimisto Huoneesta neuvoo, että ensimmäisenä kannattaa hankkiutua eroon asioista, joita inhoaa. – Kyseessä voi olla jokin, mitä on ollut asunnossa jo pitkään, esimerkiksi ruma sohva, hirveä matto tai kamalat verhot. Se ei välttämättä ole budjettiongelma. Tavaran saa myytyä netissä, ja samalla hinnalla voi ostaa käytettynä jotain oman maun mukaista, Järvisalo sanoo. Järvisalo kehottaa myös kiinnittämään huomiota siihen, että perusasiat ovat sisustuksessa kunnossa. – Pitäisi katsoa, ovatko matot oikean kokoisia tilaan. Monesti ihmisillä on liian pieni matto vaikkapa olohuoneessa, jolloin tila näyttää jäsentymättömältä. Myös se, että verhot jos ne ovat hutaisten ripustettu ja ne roikkuvat miten sattuvat, tekee paljon. JOS sisustuksessa kaikki on ihan hyvin, mutta haluaisi kuitenkin jotain lisää, kannattaa Järvisalon mukaan keskittyä omiin lempiasioihinsa. – Sisustusta voi lähteä kasvattamaan vaikka jonkin ihanan esineen ympärille, jolla on tunnearvoa tai josta tykkää visuaalisesti. Jos koti tuntuu tylsältä, voi etsiä inspiraatiota blogeista tai sisustuslehdistä. Sieltä voi katsoa yksityiskohtia, joista tietty tyyli rakentuu, ja miettiä voisiko omaan kotiin poimia esimerkiksi yksittäisiä esineitä tai värimaailmaa, Järvisalo sanoo. Mielenkiintoisiksi yksityiskohdiksi kannattaa Järvisalon mielestä valita muuta kuin halpoja markettituotteita. Yksityiskohdat voivat olla kirpputorilta löytyviä, aidosti vanhoja esineitä tai vaihtoehtoisesti vaikka designia. – Jos haluaa hyviä perustuotteita edullisemmin, niitä voi ostaa halvemmistakin liikkeistä. Niissä voi kiinnittää huomiota vaikka luonnonmateriaaleihin, jolloin tuotteet säilyvät pidempään hyvinä. Voi ostaa esimerkiksi edulliset pellavaverhot tai villamaton. Kannattaa kuitenkin ostaa tuotteita, jotka eivät ole tunnistettavissa. Jos tuotetta tulee paljon vastaan, siihen ehtii yleensä kyllästyä. SUURIN sisustettaessa tehtävä virhe on Järvisalon mukaan se, etteivät ihmiset luota omaan intuitioonsa. – Ihmiset ottavat kotiinsa jotain, mikä ei kuitenkaan ole juuri se asia, mistä he tykkäävät. Se vain otetaan, koska se on vähän niin kuin muodissa. Sitten se ei koskaan ole kunnolla mieleinen. Kannattaisi aina ottaa kotiinsa vain se asia, joka on satavarmasti omasta mielestä ihana ja täydellinen, Järvisalo sanoo. Pikaista piristystä Sisustaessa kannattaa luottaa omaan intuitioonsa Sisustussuunnittelija Liisa Järvisalon omassa kodissa tärkeitä esineitä on asetettu muun muassa makuuhuoneeseen opiskelijaaikana ostetun lipaston päälle. Paikkansa on löytänyt etenkin mumman leikkaama ja kehystämä sanomalehtikuva Akseli GallenKallelan teoksesta ”Tyttö Keuruun kirkossa”. Oona Karhunen UUSI suomalainen brändi LuinSpa haluaa pyyhetuotteillaan tuoda hemmottelevia spa-hetkiä jokaiseen kotiin. Ideat tuotteisiin kumpuavat useimmiten pienistä arjen ongelmista, joihin halutaan tarjota tyylikäs ja laadukas ratkaisu. – Esimerkiksi spa-mekko ja hiuspyyhe herättävät ohikulkijoissakin ihastelua ja ahaa-elämyksen. Tuntuu upealta, että jo nopealla silmäyksellä asiakkaamme näkevät sen, mitä olemme sinnikkäästi rakentaneet kuluneet kolme vuotta, kertoo Mari Luodes, toinen LuinSpan perustajista. Pyyhkeitä arjen ongelmista
13 Lauantai 13. helmikuuta 2016 AAMUSET Asunnot
Lauantai 13. helmikuuta 2016 AAMUSET 14 Asunnot
15 Lauantai 13. helmikuuta 2016 AAMUSET Asunnot
16 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 13. helmikuuta 2016 JO kolmatta kertaa Wäinö Aaltosen museo tarjoaa ystävänpäivän aattona ensi lauantaina 13. helmikuuta iltatapahtuman kulttuurihenkisille sinkuille. Klo 18 museolla alkaa opastettu kierros Saara Ekströmin näyttelyyn, josta ohjelma jatkuu museon pikadeiteillä klo 19. Lisäksi ohjelmassa on Croquis-piirustusta, sydänleivoksia ja kuohuvaa. Lisätiedot: www.wam.fi. Ystävänpäivä yksin? Ei museossa! VERI on paksua ja huumori lateksiakin mustempaa, kun Marvelin paha poika Deadpool pääsee irti ensimmäisessä omassa elokuvassaan. Ryan Reynolds näyttelee kuolemattomuudella siunattua ja kirottua antisankaria, joka ei vain riko neljättä seinää vaan tekee siitä toistuvan vitsin. Wade Wilson -nimeä siviilissä käyttävä Deadpool on rivo mulkvisti, joka kulkee pilke sekä silmäkulmassa että haarovälissä ja suhtautuu vakavasti korkeintaan ulkonäköönsä ja naisensa turvallisuuteen – melkein tässä järjestyksessä. Elokuvana Deadpool naljailee paitsi itselleen myös muiden Marvelsankareiden tarinoille. Yhtäältä itsetietoinen huumori osuu maaliin, toisaalta elokuva taas jää loukkuun omaan mukanokkeluuteensa. Paikoin Deadpool on kuin epätoivoinen stand up -koomikko, joka yrittää mehustaa yleisöltä viimeisiä nauruja, vaikka seuraavaan vitsiin olisi pitänyt siirtyä jo aikaa sitten. Kun elokuvalta riisuu härskit heitot ja verisen väkivallan, jäljelle jää ongelmista suurin: hutera juoni. Lopputulos tuntuu ironiselta, sillä Deadpool sortuu samoihin huteihin, joista se muita supersankarielokuvia irvaillen syyttää. Kenelle: Deadpool-sarjisten ja ronskin huumorin faneille. Arvio: Keskinkertaisuudestaankin huolimatta Deadpool tuntuu geneerisiin Marvel-mättöihin verrattuna virkistävältä. ESA TÖYKKÄLÄ Pelle punaisissa Järven tarina on katsojamenestys. Joko näit dokkarin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ KUN Jaakko Pesonen oli 5-vuotias, hän muutti perheensä kanssa Malesiaan isän ammatin takia. Käytännössä Pesosen lapsuusmaisemat muuttuivat parin kolmen vuoden välein, kun perhe vaihtoi asuinpaikkaa aina Aasiasta Afrikkaan. Suomeen hän palasi vasta aloittaessaan opiskelun. Lapsuus on jättänyt jälkensä arkkitehdiksi kouluttautuneen ja sittemmin mediataiteen puolelle siirtyneen Pesosen taiteeseen. – Kai siitä on jäänyt sellainen olo, että on aina jollain tasolla ulkopuolinen, oli sitten missä tahansa. Kun muuttaa Suomeen tuollaisen jälkeen, ei tavallaan palaudu enää suomalaiseksi. Ulkopuolisuus on osa itseä. Silloin ihmisryhmien luokittelukin on helpompi nähdä ulkopuolelta, Pesonen pohtii. JAAKKO Pesosen Ihmiskuva-näyttely Valokuvakeskus Perissä koostuu kolmesta eri videoinstallaatiosta, jotka kaikki omalla tavallaan pohtivat ihmisen luontaista taipumusta luokitella muita ihmisiä. – Siihen on monta syytä. Maailman jäsentely on yksi niistä. On poliittisia ja taloudellisia syitä, mutta tässä näyttelyssä minua kiinnosti käsitellä huomaamatonta luokittelua, jota me kaikki ikään kuin kiellämme tekevämme. Hei Homo! -videoinstallaatiossa vuodelta 2012 Laura Birn, Vera Kiiskinen ja Sara Paavolainen näyttelevät kolmea eri-ikäistä naista, jotka jakavat mielipiteitään homoista. Teosta varten Pesonen tonki läpi internetin keskustelupalstoja ja huomasi, että sävyt nettikeskustelijoiden homofobiassa tiivistyivät kolmeen näkökulmaan: yksi perustelee väitteitään rivien välistä, toinen biologian ja tieteen näkökulmasta, kolmas uskontojen ja perinteen takia. – Teos tavallaan olettaa, että katsoja on homomies, jolle hahmot puhuvat. Tarkoitus oli valita teokseen stereotyyppisiä suomalaisuutta edustavia naisia. Hahmoissa on vähän uutislukijamaisuuttakin, Pesonen sanoo. NÄYTTELYN teoksista Toinen minä -videoinstallaatio (2016) käsittelee näyttelyn pääteemaa, ihmisten luokittelua, ehkä vahvimmin. – Siinä työssä eniten kiinnosti, miten näemme itsemme ja miten luulemme, että meidät nähdään. Mutta se ei ole dokumentti, vaan käsikirjoitettu teos. Kolmas videoinstallaatio Koira/ vanki/vanhus (2015) on sekin saanut osittain innoituksensa netin keskustelupalstoista. Pesonen luki useita keskusteluketjuja ja huomasi jotain erikoista: keskustelut olisivat yhtä hyvin voineet saada alkunsa vanhuudesta tai eläinten oikeuksista. – Se on myös henkilökohtainen, koska isäni, jolla on Alzheimerin tauti, esiintyy teoksessa. Ihmisluokka Valokuvakeskus Perissä 28.2. saakka. Mihin lokeroon kuulut? Valokuvakeskus Perin näyttely kysyy, miksi ihmiset luokittelevat toisiaan Laura Birn (vas.), Vera Kiiskinen ja Sara Paavolainen kertovat Hei Homo! -videoinstallaatiossa netistä poimittuja mielipiteitä homoista. Jaakko Pesonen
LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA MAINOS Maalaus ja Saneeraus ERANDER www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com LÄNSIKESKUS HUMALISTONKATU LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY virtaa riittää motonet korjaamo www.erander.? Turun Sammutinhuolto KODISOJA YHTIÖ OY Sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkauksta SM-liigakaudella 2015-16. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 15 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan kokonaispistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.? Tilanne TPS-Lukko -ottelun jälkeen. Esittelyssä Maalivahtivalmentaja ja huoltaja. Fredrik Norrena Syntymäaika: 29.11.1973 Syntymäpaikka: Pietarsaari Maalivahtivalmentaja Aki Berg Syntymäaika: 28.7.1977 Syntymäpaikka: Raisio Huoltaja Mitä yrityksenne tekee? Tarjoamme mainosteippaukset, auringonsuojakalvot, sisustustapetit, siirtotarratekstit ja -logot, 6-väritulosteet ja 3D logot. Autoja ikkunateippaukset, mainoskilvet ja opasteet kuin julisteetkin ammattitaidolla. Näitä saa kauttamme sisälle, ulos, seiniin, jäälle, kaiteisiin, ikkunoihin, purjeisiin, urheilukentille ja ajoneuvoihin, vain mielikuvitus on rajana, kertoo yrittäjä Sirpa Rantanen. Mitkä ovat vahvuuksianne? Olemme vanha ja luotettava kumppani Turun alueella. Nopeus ja hyvä ammattitaito ovat tämän päivän avainsanoja. Millaiset ovat alan näkymät? Periaatteessa meidän alallamme näkymät ovat ihan hyvät. Brändejä vaihdetaan ja mainokset uusitaan, niin ikkunoista kuin autoistakin tasaisin välein. Mitä TPS sinulle merkitsee? -Turkulaisuutta, kannustus TPS:n peleissä on alkanut jo pikkutyttönä kupittaan lehtereiltä. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Play offs -pelejä, niitä mieli halajaa katsomaan taas pitkästä aikaa. Mitä yrityksenne tekee? Olemme Turussa ja ympäristökunnissa toimiva viherrakentamiseen erikoistunut yritys. Olemme palvelleet yksityisja yritysasiakkaita vuodesta 2009 saakka. Rakennamme laadukkaita pihoja ja tarjoamme yksilöllistä pihanhuoltoa, kertoo Mika Aaltonen. Mitkä ovat vahvuuksianne? Kokonaisvaltaisuus. Palvelumme kattavat pihaja viheralueiden suunnittelun, toteutuksen sekä hoidon ja ylläpidon. Rakennutamme pihat, puutarha ja muut viheralueet alusta alkaen itse ja asiakkaan kanssa sovitun aikataulun mukaisesti. Teemme kaikki tarbittavat rakennustyöt sekä istutukset ja räätälöimme palvelumme asiakkaiden toiveiden mukaan. Miltä alan tulevaisuus näyttää? Alalla on kova kilpailu, mutta ammattitaitoisille tekijöille on kysyntää. Ala on myös alkanut kiinnostaa monia esimerkiksi televisio-ohjelmien ansiosta. Pihojen kunnossapito kiinnostaa monia ja asiakkaat osaavat myös vaatia ammattitaitoa. Mitä TPS sinulle merkitsee? Olen käynyt TPS:n otteluissa Kupittaalta lähtien. Asuin aikanaan myös Helsingissä, jona aikana peleissä käyminen oli harvinaisempaa. Viime vuosina olen kuitenkin käynyt jälleen käytännössä aina, kun vaan on ollut mahdollista. Myös omien lapsieni kanssa olen käynyt peleissä. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Kuuden joukkoon on mahdollisuudet, mutta se tekee tiukkaa ja vaatii tuuria. Sijoista 6-8 on tasainen taistelu. Mainosnerg Piha Group j p julisteetkin ammattitaidolla. Näitä saa kauttamme sisälle, ulos, seiniin, jäälle, kaiteisiin, ikkunoihin, purjeisiin, urheilukentille ja ajoneuvoihin, vain mielikuvitus o rajana, kertoo yrittäjä Sirpa Rantanen. Turun Tietopalvelu ............................. 154 Kotipizza Humalistonkatu .................... 153 Aurator ........................................... 141 Mainosnerg ..................................... 129 Turun Markiisi ja Peite ....................... 129 Akkupojat ........................................ 127 Valaisin Grönlund .............................. 120 Oili Jalonen ...................................... 115 Linnan Apteekki ................................ 111 Saneeraus ja Maalaus Erander ........... 105 Turun Vuokra-Asunnot ....................... 104 Plus Katsastus ................................. 101 Sporttikone ........................................ 99 Viherpalvelu Pihateam ......................... 99 Hiuskeskus ........................................ 97 o kiinnostaa osaavat titaitoa. merkitsee? otteluissa Asuin ingisissä isemolen en un ollista. ii kansssä. ta tällä n tta se tii tuuria. nen
Lauantai 13. helmikuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide Tack… …nej tack! POLITIIKAN toimittaja Tuomo Lappalainen veisteli Twitterissä, että siinä missä SMP vaati rötösherroja kiinni, laittaa perillispuolue perussuomalaiset käräjäoikeudet kiinni. Pojasta polvi paranee. VUODEN turkulaiseksi valittiin ylivoimaisella äänivyöryllä vapaaottelija Makwan Amirkhani. Hän edustaakin turkulaisuutta parhaimmillaan. Hyppy häkkiin ja vastustaja pakettiin. TURHAAN mollaavat suomalaista juomakulttuuria. Siitä tulisi meille hyvä vientituote. Helppo oppia, eikä vaadi kielitaitoa. Voi harrastaa missä tahansa ihan ominkin päin. Tyyli on vapaa ja yleisön huomio aina taattu. KYLLÄ ei ole hyvä. Laihduttamisessa on puhuttu jojoilusta, mutta tätä nykyä termiä voi käyttää myös talvesta. Jojoileva talvi antaa ensin paukkupakkasia, rämäyttää sitten niskaan kasan lunta, sulattaa hanget vesisateella ja nostaa lämmön plussalle, kunnes kuorruttaa maaston taas valkoiseksi. Säiden herra, päätä jo. MITEN Suomesta tehdään sosiaalisesti oikeudenmukainen? SAVOLAINEN: Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on mielestäni sitä, että kaikilla on samat mahdollisuudet. Se on mielestäni ainoa oikea lähtökohta. Ei se, että kaikkien pitää saada kaikkea ja vasta sen jälkeen ollaan täydellisessä yhteiskunnassa. LIUKKONEN: Tarkoitatko, että kaikki olisivat samalla lähtöviivalla? MS: Jokaisen pitää juosta se matka. KL: Kyllä meidän pitää auttaa sellaisiakin, jotka eivät välttämättä maaliin asti koskaan pääsekään. MS: Kuinka pitkälle mielestäsi pitäisi auttaa, jos ihminen ei pysty henkisesti kävelemään tai on sosiaalisesti vajaavainen tai haluaa olla autettu? KL: Yhteiskunta on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Meidän kaikkien kunniallisuutemme ja hyväntahtoisuutemme mitataan siinä, kuinka hyvin autamme muita samalle tasolle, jolla itse olemme. MS: Tuo on erittäin järkevä ajatusmalli, mutta onko yhteiskunnallamme varaa? Nyt näyttää siltä, että rajat ovat tulleet vastaan. Mitä sen jälkeen teemme? KL: Jos kaikki kokevat turvaa, joka luo mahdollisuuksia, niin silloin jokainen pystyy parhaimmalla tavalla kantamaan suurimman mahdollisen kortensa kekoon. MS: Ihmisellä ei periaatteessa ole sosiaalista pakkoa, ellei sitä jostain sitten luoda. On lämpöä ja vaatteet. Nykyään voi myös mennä mihin tahansa kouluun. KL: Ihminen saa siis luoda oman elämänsä mahdollisimman vapaasti. MS: Mielestäni se on arvo. Mutta mitä sen jälkeen? Nykyään ihmisen pitäisi saada lähes kaikki. Nyt jo toinen sukupolvi vaatii valtion, yhteiskunnan, kunnan tai työnantajan viereen auttamaan, kun ei itse tahdo pärjätä. Itse koen niin, että minun täytyy tehdä paljon töitä, että saan kasattua sen, mitä on elämän aikana kasattava. KL: Modernin yhteiskuntamme loistavuus on se, että jos ihminen haluaa tehdä vaikka taidetta, hän pystyy omistautumaan sille. MS: Mutta pitääkö hänen saada tukea siihen? KL: Eikö ole hienoa, että pystymme mahdollistamaan sellaisen yhteiskunnassamme? MS: Mutta kun emme pysty. Meiltä loppuu kapasiteetti. VIIHDELINJAT On sitä rahaa munkin takana, sanos pummi ku pankin seinä nojas. Aamuset HYVÄ Caruna Oy:n johto! Kiitos ystävällisestä kirjeestänne, jossa kerrotte parantavanne palveluanne. Samaan aikaan aidon markkinatalouden sääntöjen mukaan toimivat muut yhtiöt ”halpuuttavat” hintojaan meidän kaikkien kuluttajien eduksi, mutta te olette valinneet täysin oman, virkistävän linjan tämän kaiken masentavan talousahdingon keskellä. Te laitatte itsenne täysillä likoon ”Suomi nousuun!” -talkoiden nimessä. Tyhmempi asiakas kiittäisi teitä, mutta olette tehneet virhearvion asiakkaittenne suhteen. Emme ole typeriä rikkaita, välinpitämättömiä, ymmärtämättömiä ja herkkäuskoisia samalla kertaa. Minä ja ystävämme edustamme eri alojen osaamista, yrittämisestä ylempään johtoon ja asiantuntijoihin. Meillä on käsitys, miten markkinatalouden raameissa yritykset voivat toimia ja millaiset toimintatavat ovat täysin kiellettyjä. Vai tuliko teille pilkkuvirhe ja virhe myös hinnanmuutoksen etumerkissä? Vai onko kyseessä sähköratojen oikosulusta aiheutuva vakavampi aivopieru! Oikeasti asiakaskirjeen piti alkaa näin. ”Arvoisa asiakas! Parannamme teidän palvelua ja samalla laskemme hintojamme 2,7 %”. Jos taas olette vakavissanne ja nostatte hintojanne 27 prosenttia, niin tuho ja hävitys yhteiskunnan kannalta tulevat olemaan totaalinen. Jos tästä eteenpäin jokainen yrittäjä, palkansaaja ja työtön haluaa 27 prosenttia lisää, että voi jatkossa turvata omat investointinsa, niin valtio Suomi on konkurssissa ennen vuotta 2017. Johtajien palkkakuoppaa paikkaamaan tällaisesta toimesta varmastikin on. Se myönnettäköön. Voisitte toki kertoa avoimesti näissä asiakaskirjeissänne teidän johtonne ponnisteluista yhteisen sähkönsiirron eteen ja millaisilla eduilla he työtään suorittavat. Kiiltävät premium-ajoneuvot alla ja talvilomailua luonnon keskellä Lapin edustushuviloissa. Voisitteko kenties pohtia, miten paljon voisitte leikata turhia kuluja yhtiönne rakenteista? Investointeja infraan ei voi perustella (27 % kertakorotuksella), koska kyllähän yhtiönne on varmasti budjetoinut investointien elinkaaren ja uusiutumisen aiempiin hintoihin. Mikäli ette ole, niin suosittelemme vaihtamaan koko ylimmän johtonne päteviin henkilöihin ensi tilassa. Myrskyjä on ollut maapallolla sen koko tunnetun ajanlaskun ajan. Joskus hyvinkin rajuja. Ellei peräti Caruja. Suomalainen yhteiskunta on taloudellisen muutenkin pian romahduksen partaalla. Silloin ei edes suojassa toimivalla monopoliyhtiöllä ole varaa lähteä ryöstämään asiakkaitaan. Kuka kantaa vastuun, että Suomen veronkantokyvyn kannalta hyödyttömät riistäjät saadaan aisoihin? Suomessa kipinöivä hävyttömyys ja loputon ahneus on saatava loppumaan Suomesta. Nykymenon koen sietämättömänä Caruna! JOE MAJANEN TOIMINNANJOHTAJA TURUN SEUDUN TST RY Kipinöivää vastuullisuutta DEBATTI DEBATTI MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Seniori VS Studentti
19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 13. helmikuuta 2016 KOLUMNI PERJANTAIRUUHKAA marketin kassalla. Sullon ostoksia muovikassiin samalla, kun jonossa seuraavana vuorossa oleva nelikymppinen nainen tyhjentää kärryään kumihihnalle. Perunoita, terttutomaatteja, varrasleipää, tiskirättejä, kolme omenasiideriä. ”Ja henkilöllisyystodistus, kiitos”, pyytää kassan nuori nainen hennolla äänellään. Mutta ei naiselta, vaan tämän mukana olevalta tyttäreltä. Tyttö näyttää ajokorttiaan, kassa nyökkää. Nostelen kulmiani ja äiti huomaa. ”Kerran jäi saunasiiderit ostamatta, kun tytöllä ei ollut papereita mukana. Siis mun omat siiderit!” Jos menee ruokakauppaan aikomuksenaan ostaa alkoholia, täytyy teini-ikäiset lapset käskeä kulman taakse piiloon maksutapahtuman ajaksi, ettei synny mielikuvaa alkoholin hankkimisesta alaikäiselle. Alkoholia saa ostaa vain seurueessa, jonka kaikki jäsenet ovat täysi-ikäisiä. Tämä on sääntö-Suomen surullisin esimerkki siitä, kuinka ongelma on pois päiväjärjestyksestä kun suljetaan silmät, työnnetään sormet korviin ja hoetaan ”ällällää-ällällää-ällällää.” TSARISTINEN hallintoalamaiskulttuurimme perustuu etenkin alkoholiasioissa kielloille, joita perustellaan enimmäkseen kaltevan pinnan argumentein. Oletetaan, että sääntöjen höllentämisen seuraus on aina pahin mahdollinen. Autolautat saivat joskus 1990-luvulla oikeuden anniskella buffet-ruokailussa olutta ja viiniä siten, että asiakas käy itse laskemassa sitä hanasta sen verran kuin katsoo tarpeelliseksi. Tätä tietysti vastustettiin ensin raivoisasti, koska ravintola muuttuisi oitis örisevien ja liikaa juovien känniläisten möykkäpaikaksi. Opimmeko ikinä? TEEMU P. PELTOLA Ei on hyvä Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? SUOMI on elänyt taantumassa kolme viimeistä vuotta. Vienti ei vedä ja työttömyys kasvaa. Eikä tämän vuoden ennustekaan paljon kaksisemmalta näytä. Ilmeisesti Janne Laulumaan (Aamuset 3.2.) ja miksei myös koko SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen mielestä tämä on ihan jees, eikä asialle tarvitse tehdä mitään. Laulumaa näyttää myös sujuvasti unohtaneen mistä tämä johtuu. Kun vielä vuosina 1998– 2008 olimme yksikkötyökustannusten nousussa euroalueen keskiarvossa tai joskus jopa alle, vuoden 2016 ennuste kertoo että euroalueen yksikkötyökustannukset ovat nousseet 32 prosenttia (1998 = 100) ja Suomen 42 prosenttia. Siis kymmenen prosenttiyksikköä enemmän. Tai 2008 tasosta euroalue 7,3 prosenttia, Suomi 15,4 prosenttia, tuplaten (lähde: Tuloja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti 13.1.2015). Suomalainen työmies on hinnoiteltu ulos markkinoilta. Tokihan Lauri Lyly muistaa joka käänteessä julistaa, että olemmehan tehneet maltillisia palkkaratkaisuja. On juhlava nimikin, työllisyysja kasvusopimus. Paitsi ettei se ole parantanut työllisyyttä, eikä aikaansaanut kasvua. Lylyn maltillisilla palkkaratkaisuilla saavutamme euroalueen ehkä joskus 2020-luvun loppupuolella. Siis niissä työpaikoissa, jotka silloin vielä ovat jäljellä. Koska SAK:ta ei kilpailukyvyn parantaminen ole tähän mennessä kiinnostanut vaikka siihen on tarjottu useita tilaisuuksia, hallituksen on pitänyt ryhtyä toimiin ja käyttää nitä keinoja mitä sillä on käytettävissään. Jos ne ovat ”epäreiluja”, ammattiyhdistysliikkeen on syytä katsoa peiliin, tilaisuuksia on tarjottu. Se ovatko hallituksen toimet perustuslain mukaisia ratkaistaan vallan jossain muualla kun Telesten pääluottamusmiehen toimistossa. Nyt kun pikkuisen tihkuu tietoja, että myös SAK:ssa olisi otettu järki käteen pitää muistaa pari realiteettia. Työmarkkinapöydässä on saatava enemmän kilpailukykyä parantava ratkaisu mitä lainsäädäntötoimilla, eikä tavoitetta saa vesittää olevinaan tekemällä jotain. Se kun ei paranna työllisyyttä. Toiseksi, se että Autoja Kiusaamisalan Työntekijäliitto saadaan sitoutettua ratkaisuun on SAK:n, ei EK:n päänsärky. Onkohan lainsäädäntötoimien valmistelun keskeyttäminen sittenkin liiallista sinisilmäisyyttä. HEIKKI LAITONEN ASIOITA SEURAAVA ELÄKELÄINEN Taantuman syy sujuvasti unohdettu