• Aamuset KAUPUNKIMEDIA Lauantai 13. elokuuta 2016 | Nro 59 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Kaunis Aino-patsas on kutsunut ohikulkijoita lähteensä äärelle jo 1950-luvun alusta lähtien. Kaupunki s. 6 Neidon äärellä Jorma Hellsten on nähnyt Runosmäen muutoksen. Lapsiperhelähiöstä on tullut ikäihmisten monikulttuurinen koti. Kummalki pual s. 22 Kaupunki kaupungissa Perinteinen Turku Jazz kerää yhteen sekä jazzin tunnettuja konkareita että nuoria kykyjä. Viihde s. 28 Monipuolista jazzia Turun yliopisto maan toiseksi suosituin korkeakoulu. Asiat s.2-3 T u UL etus TÄSSÄ NUMEROSSA
• 2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 13. elokuuta 2016 SUOMEN Punaisen Ristin ensiavun, päihdetyön sekä hivja seksuaaliterveystyön vapaaehtoiset päivystävät Turun Aura Fest -tapahtumassa 12.–13. elokuuta. Ensiapupäivystäjät kiertävät alueella ja auttavat Punaisen Ristin ensiapupisteellä sisäänkäynnin edustalla. Vapaaehtoiset ovat täysi-ikäisiä ja tehtäväänsä koulutettuja. Festaripäivystäjät auttavat tänäkin kesänä kymmenissä tapahtumissa eri puolilla Suomea. SPR päivystää Aura Festeillä DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU (Diak) käynnistää yhteistoimintaneuvottelut. Taustalla on korkeakoulujen rahoituksen kiristyminen ja kilpailun koveneminen. Tavoitteena on, että Diakin opiskelijoiden opintopolku toteutuu jatkossa nykyistä tehokkaammin lähitai digiopintoina. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat noin 240 työntekijää Diakin kaikissa toimipisteissä. Neuvotteluilla ei haeta suoria henkilöstövähennyksiä. Henkilöstövaikutukset täsmentyvät neuvottelujen edetessä. Uusi organisaatio aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Diak aloittaa yt-neuvottelut Olitko kesällä festareilla, joiden järjestelyissä olisi parantamisen varaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA PATENTTIja rekisterihallitus (PRH) alkaa luutia jähmettyneitä yhdistyksiä pois yhdistysrekisteristä. Taustalla on heinäkuun alussa voimaan tullut yhdistyslain muutos. Poistomenettelyyn joutuvat yhdistykset, joiden viimeisestä yhdistysrekisteriin tehdystä ilmoituksesta on kulunut vähintään kaksikymmentä vuotta ja joiden toiminnan ei muutoin ole syytä olettaa jatkuvan. Yhdistysrekisterissä on tällä hetkellä 135 000 rekisteröityä yhdistystä. Näistä noin 40 000 on poistouhan alla, eli lähes joka kolmas. Määrä on valtava. PRH:n julkaisemassa listauksessa on lueteltu poistettavat yhdistykset alekkain, ja dokumentissa on 973 sivua. Turkua kotipaikkanaan pitäviä yhdistyksiä on pitkälti toista tuhatta. Yhdistyksen toiminnan hiipuminen on toki aina tapauskohtaista, mutta lakkautuslistalla olevien turkulaisyhdistysten nimet antavat joskus vihiä siitä, miksi aktiiveja on ollut viime vuosikymmeninä vaikea löytää. Esimerkiksi Hirvensalon demokratian pioneerit, Suomi-DDRseuran Turun osasto ja Turun Entiset Punakaartilaiset uhkaavat siirtyä ajasta iäisyyteen. Myöskään Liikealan Vasemmisto ja Raittiit Miniporvarit eivät ole onnistuneet pitämään toimintansa paloa yllä. Joidenkin lakkautettavien yhdistysten toiminta on nimestä päätellen ollut hyvinkin spesifiä. Liekö liika erikoistuminen ollut syynä siihen, että Aurinkohomeopaattinen yhdistys, Kansalaisten Valveutuneisuuden ja Tietämyksen Kehittämisyhdistys Sininen ja Turun seudun äitien lomahuollon kannatusyhdistys ovat poistouhan alla. Muutamia muita toiminnan kuihtumisesta kärsiviä turkulaisia rekisteröityjä yhdistyksiä ovat Ikäänkuin Akateeminen Salibandyseura, Kakskerran toukohärät, Onnen Kulkukauppiaat, Paattisten Pursiseura ja Turun ukkomieskilta. Poistomenettelyn kohteena olevilla yhdistyksillä on mahdollisuus säilyä yhdistysrekisterissä, mikäli se tekee 12.1.2017 mennessä PRH:lle muutosilmoituksen, josta ilmenevät ajantasaiset osoiteja nimenkirjoittajatiedot. Jos tiedot ovat ajan tasalla, voi kirjallisen ilmoituksen toiminnan jatkumisesta tehdä vapaamuotoisenakin. Yhdistysrekisteriä siivotaan rajulla kädellä KARI LAINE TURUN yliopisto oli tänäkin vuonna maan toiseksi suosituin korkeakoulu hakijamäärillä mitattuna. Pääsykokeisiin osallistui keväällä yli 18 300 hakijaa, viime vuoteen verrattuna heitä oli reilut 300 enemmän. Vararehtori Riitta Pyykön mukaan Turun yliopisto on aina kuulunut kolmen suosituimman joukkoon, mutta nyt kakkossija näyttää vakiintuneen. Paalupaikkaa on aina pitänyt Helsingin yliopisto. Opiskeluikäisten nuorten keskuudessa Turulla on Pyykön mukaan hyvä maine. Nuoret arvostavat sitä, että opiskelun lisäksi kaupungissa on tarjolla myös vilkasta iltaelämää ja harrastusmahdollisuuksia. Asunnonsaantikin on Pyykön mukaan Turussa helpompaa kuin Helsingissä. Turun yliopiston hyviin puoliin kuuluu myös laaja opiskelualavalikoima lähimpiin kilpailijoihin, Tampereeseen ja Ouluun, verrattuna. Turun yliopistossa opiskelijoilla on valittavanaan yhteensä 47 eri oppiainetta. MYÖS lukiolaisten piirissä tehdyn kyselytutkimuksen mukaan Turku on tällä hetkellä toiseksi suosituin vaihtoehto. Kansainvälisissä yliopistorankingeissa Turun yliopisto on myös selvästi kakkonen Suomen korkeakouluista. Sijoituksiin vaikuttavat muun muassa oppilaitoksen menestys suhteutettuna opiskelijamääriin, tutkimusten tuloksellisuus ja julkaistut tieteelliset artikkelit. Viime vuonna Turun yliopisto oli Suomen paras rankingissa, missä huomioitiin kansainvälisessä yhteistyössä tehdyt tutkimukset. Suosituimmat oppiaineet Turun yliopistoon pyrkineillä olivat tänä vuonna luokanopettajan-, lääketieteen lisensiaatinja psykologin koulutusohjelmat. Hakijoista naisia oli tänä vuonna noin 60 prosenttia. Kauppatieteen ja luonnontieteiden oppiaineet kiinnostivat miehiä enemmän kuin naisia. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa aloittaa Turussa vuosittain noin 250 ulkomaalaista opiskelijaa. Tänä vuonna Suomen yliopistoissa siirryttiin käytäntöön, missä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia suositaan pääsykokeissa. Ensikertalaisille on varattu korkeakouluissa omat kiintiönsä. Turun yliopiston opiskelijaja hakupalveluiden päällikön Nea Särkikosken mukaan opiskelupaikan edellytys on kuitenkin aina se, että hakija saa pääsykokeista sisäänpääsyn edellyttämät pisteet. Turun yliopisto maan toiseksi suosituin Opiskelijat arvostavat myös Turun laajaa vapaa-ajantarjontaa Opiskelijat pääsivät juhlistamaan vappua tänä vuonna varsin kesäisessä säässä. ”Eri oppiaineita on 47.” EPÄVAKAINEN sää on hillinnyt sinileväesiintymien runsastumista. Kuluneella viikolla levää havaittiin neljällä vakioseurantaan kuuluvalla järvellä. Merialueiden seurantapaikoilta vain yhdessä havaittiin hieman sinilevää. Vakioseurantaa on täydentänyt vain yksittäisiä kansalaishavaintoja. Kaarinan Littoistenjärvessä havaittiin runsaasti levää vakioseurantapaikalla ja Ristikallion rannalla. Järven levätilanne voi vaihdella hyvinkin nopeasti tuulija sääolosuhteiden mukaan. Merialueilla sinilevähavainnot ovat vähentyneet selvästi. Hieman sinilevää havaittiin Seilin havaintopaikalla. Lisäksi havaintoja saatiin alkuviikosta eteläiseltä Saaristomereltä Pikku Nauvon ja Kasnäsin väliseltä merialueelta. Sinilevä vähentynyt RAISIO Oyj:n hallitus on päättänyt, että Benemilk Oy:n toimintaa tullaan supistamaan merkittävästi. Panostus innovaation kansainväliseen kaupallistamiseen minimoidaan ja toistaiseksi keskitytään vireillä olevien patenttiprosessien jatkamiseen sekä aineettoman omaisuuden oikeuksien puolustamiseen mahdollisia loukkauksia vastaan. Benemilkiä supistetaan
• SM Ralli Turun lähtö pe 19.8. Forum Marinumin alueella Anna Hanski & Petri Haapasalo DRIFTING AJONÄYTÖS Turun Urheiluautoilijat ry, ralliorganisaatio sekä erikoiskokeita järjestävät seurat toivottavat sinut tervetulleeksi Turun kaksipäiväiseen SM ralliin. Turun Messukeskus Artukaisissa toimii kilpailukeskuksena, jossa on katsastus, huoltoalue, Parc Ferme ja kilpailutoimisto kaikki samalla tontilla. Ralli ajetaan nyt jo neljännen kerran peräkkäin länsirannikon äkkiväärillä teillä, jotka ovat haasteelliset ja vaativat. Lähtö on Turun paraatipaikalta Aurajokirannasta Merikeskus Forum Marinumin alueelta. Ensimmäinen kilpailijapari starttaa perjantaiseen iltaan klo 20:01. Rallissa ajetaan yhteensä yhdeksän erikoiskoetta. Koko reitin pituus on 402,5 km, josta erikoiskokeet 84,09 km. Perjantaina ajetaan kolme erittäin vaativaa erikoiskoetta yhteensä 23,71 km. Aurinko laskee perjantaina klo 21:15 ja nousee lauantaina klo 5:56 Lauantaina on vuorossa loput kuusi erikoiskoetta yhteispituudeltaan 60,38 km, joista kaksi ajetaan kahteen kertaan. Ralli huipentuu lauantaina maalijuhlallisuuksiin Turun Messuja Kongressikeskuksessa alkaen klo 17:45 Tehdään yhdessä muistorikas rallikilpailu! ”Ralli on parasta erikoiskokeilla!” Jani Hämölä Nina Suvanto Kilpailunjohtaja Apulaiskilpailunjohtaja MAINOS Rallikesä jatkuu Turussa MAINOS Nauttikaa rallista! 3 Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS ASEVELVOLLISUUSLAIN mukaiset kutsunnat alkavat maanantaina 15. elokuuta. Tämän vuoden kutsunnat koskevat pääosin vuonna 1998 syntynyttä ikäluokkaa – yhteensä noin 30 400 henkilöä. Kutsunnanalaisia ovat kaikki miespuoliset Suomen kansalaiset, jotka täyttävät tänä vuonna 18 vuotta. Kutsunnanalaisia ovat myös ne 19–29-vuotiaat, jotka eivät ole vielä kutsuntavelvollisuuttaan hoitaneet. Kutsunnat alkavat ensi viikolla KAIKKI rakennukset ovat aikansa lapsia. Alkuperäinen käyttötarkoitus määrittää suunnittelun, eikä arkkitehti ajattele, mitä rakennukselle tapahtuu kun käyttötarkoitus katoaa. Poikkeuksena ehkäpä 1960–70-lukujen nopeasti pystyyn nostetut elementtitalot, joiden suunnittelijatkaan tuskin uskoivat niiden olevan pystyssä enää puolen vuosisadan päästä. Kun rakennus selviää yhteiskunnan myllerryksissä tarpeeksi kauan, se saa suojan. Siitä tulee suojelukohde, koska se edustaa aikansa rakennuskantaa ja muistuttaa meitä menneestä. Rakennukset on tehty käyttöä varten, eikä uuden tulevaisuuden löytäminen ole aina helppoa. Tai edes mahdollista. Vuonna 1853 valmistunut Turun keskusvankila – eli Kakola – palveli lähes koko elinkaarensa vankilana. Vankilan rakennukset vastasivat hyvin aikansa vaatimuksia. Sellit olivat pieniä ja ahdistavia, seinät ja kalterit paksuja. Kakola oli valmistuttuaan jokusen vuoden Venäjän sotaväen kasarmina ja sopi mainittujen ominaisuuksiensa vuoksi perin hyvin siihenkin tarkoitukseen. Yli 150 vuoden käytön jälkeen Kakola jäi tyhjilleen, kun Saramäkeen rakennettiin Suomen modernein vankila. Vuosien epätietoisuus päättyi viimein parhaalla mahdollisella tavalla. Kakolaan rakennetaan design-koteja, joiden suunnittelussa ovat nykyiset vangitkin mukana käsityötaitoineen. YHTÄ valoisalta ei näytä merivoimien esikunnan käytössä olevan Heikkilän kasarmin kohtalo. Pian sata vuotta täyttävä rakennus valmistui alunperin Venäjän Itämeren laivaston kasarmiksi. Venäläiset poistuivat valkoisten voiton myötä ja kasarmiin asettui Suomen puolustusvoimat. Kymmenen vuotta sitten aloitetut mittavat peruskorjaukset johtivat entistä pahempiin sisäilmaongelmiin ja puolustusvoimatkin ilmoitti vuoden alussa tähyävänsä muualle. Tiukkaa suojelua nauttiva rakennus odottaa sen jälkeen uutta tulevaisuutta. Ylläpito kuluttaa veroeuroja joka päivä. Ulkoilmamuseoksi jääminen olisi kaikkein pahinta. TEEMU P. PELTOLA Koppi ja kasarmi Jori Liimatainen
• Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET 4
• 5 Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET
• 6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 13. elokuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA KAARINASSA järjestetään pyhiinvaellus sunnuntaina 21. elokuuta pastori Henri Kestin ja rovasti Pirjo Vahtolan johdolla. Vaelluksen alku seuraa noin kolme kilometriä Pyhän Katariinan polkuja, Hantuntietä ja Kartanontietä. Vaellus päättyy Kuusiston kirkkoon, jossa on piispanpäivien juhlajumalanpalvelus kello 12.30. Ilmoittautuminen vaellukselle 15.8. mennessä seurakuntasihteerille (040 3417 312). Pyhiinvaellus Kaarinassa –VAATTEISSA täytyy olla vähän sellaista rock-henkeä sekä katu-uskottavuutta ja äijämäisyyttä pienellä naisellisuudella höystettynä, kertoo Petra Alamäki, 22. – J-rockista on jäänyt paljon vaikutteita pukeutumiseeni. Tykkään revityistä vaatteista ja punamustasta. Alamäki hankkii hyviä ja oman näköisiä vaatteita halvalla. Hän käy esimerkiksi H&M:ssä, Cybershopissa, New Yorkerissa ja Seppälässä. – Paidan olen ostanut Bik Bokista. Housut ovat tuliainen ja repun olen saanut lahjaksi. Nahkatakki on kirpputorilta. Kengät ja aurinkolasit ovat Citymarketin alennusmyynnistä. Kenkien suhteen Alamäki kertoo olevansa korkokenkähullu. – Tykkään piikkija kiilakoroista. On todella harvinaista, että minulla on nyt jalassa tennarit. Höystettyä äijämäisyyttä Oletko osallistunut pyhiinvaellukselle? Muuttiko se maailmaasi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Kalaa tulee, kuha pääsee vesille. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Kaisa Kettunen Petra Alamäki, Aurakatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN SUOMESSA on melkoinen määrä Kalevalan innoittamia taideteoksia. Niiden suunnittelu sai ihan uutta puhtia, kun Helsinkiin perustettiin vuonna 1919 Kalevalaseura. Kansalliseepoksella oli valtava vaikutus nuorelle ja vasta itsenäistyneelle valtiolle. Turun kaupunki sai oman Kalevala-aiheisen patsaansa 1950-luvun alussa ja aiheeksi valikoitui Ainoneito. Pronssisen patsaan ja siihen liittyvän suihkukaivon valmistuskustannukset järjestyivät kahden eri tahon kautta. Taidetta tukenut Leo ja Regina Wainsteinin säätiö sekä Turun Verkatehdas Oy maksoivat viulut, mutta ne päättivät samalla myös patsaan sijaintipaikan. Lopulliseksi sijoituspaikaksi valikoitui Asemapuisto ja Turun kaupunki otti tarjouksen vastaan. Aino-patsaan suunnittelijaksi valittiin Pietarissa syntynyt Matti Haupt, joka oli valmistunut kuvanveistäjäksi Suomen Piirustuskoulusta vuonna 1932. Haupt jalosti oppejaan sen jälkeen vielä itsensä Wäinö Aaltosen yksityisopetuksessa. Hän vietti sen jälkeen pitkiä aikoja Italiassa, opiskellen Monzan taideakatemiassa, sekä järjestäen Roomassa merkittävän kansainvälisen näyttelyn vuonna 1938. Arvostetun Pro Finlandia -mitalin hän sai juuri ennen Aino-projektiaan. HAUPTIN Italian vuodet näkyivät myös Ainossa, sillä kokonaisuuteen sisältyi myös suihkukaivo upeine mosaiikkialtaineen, jälkimmäinen on ainoa lajiaan Turussa. Taiteilija ymmärsi myös naiskauneuden päälle ja sehän näkyy itse patsaassa. Patsas on klassisen taiteen ihanteiden mukainen ja suurin piirtein myös luonnollisen ihmisen kokoinen. Hän käytti joissain teoksissaan mallina Emma-vaimoaan ja jotkut näkevät myös Ainossa Emman piirteitä. Vaikka Aino onkin kaunis kuin mikä, kiinnittää moni kuitenkin päähuomionsa mosaiikkialtaaseen. Sen kuvitus on koottu pikkutarkasti ja taidolla. Altaan pohja on rakennettu pienistä pääasiassa sinisävyisistä mosaiikkikuutioista, joista syntyy syvän meren vaikutelma. Altaan pohjasta löytyy erikokoisia ja -muotoisia mereneläviä vesikasveineen. Kyseessä on kokonaisvaltainen taideteos, jossa rauhallisen ja viileän oloinen Aino tarkkailee altaan reunalta sen elämää ja hillittyä vesisuihkua. Patsas paljastettiin juhlamenoin 6. syyskuuta vuonna 1951. Aino oli järjestyksessään Turun toinen julkinen suihkukaivoteos. Se ensimmäinen valmistui mesenaatti G.A. Petreliuksen testamentin kautta Turun pääkirjaston eteen Leijona-suihkukaivona vuonna 1924. Mosaiikkista naiskauneutta Mietiskelevä ja tyyni Aino ihailee suihkukaivoallastaan Asemapuistossa Aino-patsas on kerännyt äärelleen hetken lepuuttajia vuosikymmenestä toiseen. TS-arkisto ILKKA LAPPI SATEET ja syksyiset säät puhuttavat 6-vuotiasta Otto Hokkasta ja 5-vuotiasta Hilma Tuomea. OTTO: En tiedä tykkäänkö enemmän kesästä vai syksystä. Syksyllä sataa paljon ja on paljon pimeämpää kuin kesällä. Tänäkin aamuna satoi. HILMA: Syksyllä ja talvella on aamulla pimeää, kun tullaan hoitoon ja sitten on taas pimeää, kun lähdetään kotiin. O: Silloin pitää käyttää heijastimia, kun on pimeää. H: Mutta sade on kiva, kun sitten saa mennä vesilätäköihin, jos on kumisaappaat. O: Syksyssä monet jutut ovat kivoja. Sade on kiva, mutta ei jos kastuu niin se ei ole kivaa. H: Mulla ei ole vielä heijastinta, kun vielä ei ole niin pimeää. Mutta sitten kun tulee pimeämmät aamut, laitetaan heijastin takkiin. O: Sateen lisäksi se on kivaa, kun lehdistä tulee värikkäitä. Sitten ne tippuu maahan ja niistä tulee isoja kasoja. H: Lehdet tippuu puista tosi pitkän matkan. Mä en millään ylety oksiin, missä lehtiä on. Paitsi jos ne oksat on tosi matalalla. O: Sitten kun ne lehdet on pudonneet maahan, ne kahisevat. Ja jos niistä tekee kasoja, niissä kasoissa voi leikkiä. Tai sitten lehtiä voi heitellä ilmaan. Syksyä kohti i ole elä ieää. n t n n siin, missä lehtiä ne oksat on t O: Sitten ku on pudon ne ka niist ja, n vo s
• 7 Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET aamuset.?
• 8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 13. elokuuta 2016 TPS Salibandyn nuori lupaus Eero Jalo on tehnyt mustavalkoisten kanssa kolmivuotisen jatkosopimukseen, joka pitää 1998 syntyneen hyökkääjän Palloseurassa kevääseen 2019 saakka. Viime kaudella rytinällä salibandy-yleisön tietoisuuteen murtautunut Jalo aloittaa tänä syksynä Palloseuran edustusmiehistössä kolmannen kautensa. Jalo on myös ollut ikäkausimaajoukkueiden vakiokasvo. Jalolle jatkosopimus VIIME viikonloppuna tehtiin kaarinalaista koripallohistoriaa, kun Kaarinan Uran kasvatti Matti Nuutinen (kuvassa) debytoi Suomen miesten koripallomaajoukkueen avausviisikossa lauantaina Saksaa vastaan Helsingissä pelatussa maaottelussa. Kaiken lisäksi esitys Saksaa vastaan osoitti, että paikka avausviisikossa tuskin jää viimeiseksi. Päävalmentaja Henrik Dettmann jakoi harvinaisen runsaasti kehuja Nuutisen esityksestä. 26-vuotias Nuutinen on kulkenut pitkän tien Kaarinasta Suomen kovimpien koripalloilijoiden joukkoon. Maajoukkuerinkiinkin mies on kuulunut nelisen vuotta ennen kuin pakka avausviisikossa tuli. Seuratasolla Nuutisen tie on kulkenut Kaarinasta Kouvolan, Salon ja Loimaan kautta ulkomaan kentille. Pelit Kreikassa jäivät henkilökohtaisesti hyvin sujuneesta kaudesta huolimatta yhteen kauteen. Alkavana syksynä Nuutinen pelaa Ranskan kakkosliigassa. Teemu Rannikon jälkeen Nuutinen onkin jonossa seuraavana ottamassa Turun seudun koripalloilun soihdunkantajan roolia. Ja nuorempaakin sukupolvea on tulossa Turun kulmilta. Toki olisi mukava, jos vielä jossain vaiheessa päästäisiin taas siihen tilanteeseen, että lupaavat paikalliset mieskoripalloilijat eivät heti joutuisi hakemaan pääsarjapeliaikaa muualta Suomesta. ILKKA LAPPI Läpimurto askel kerrallaan Kuka on Suomen kaikkien aikojen kovin moottoriurheilija? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI TURUN Moottorikerholla on pitkät ja kunniakkaat perinteet moottoriurheilussa. Tänä vuonna Moottorikerho juhlii 90-vuotista taivaltaan hyvissä voimissa. Marraskuun 19. päivä kerho juhlii näyttävästi Logomossa. 90 vuoteen mahtuu monia käänteitä. Aikanaan TMK oli maailmallakin tunnettu lähinnä ratamoottoripyöräilyn ansiosta. Jarno Saarinen on TMK:n suurin legenda. – Road racing oli pitkään TMK:ssa todella vahva. 1970-luvulla erityisesti, mutta vielä 1980-luvullakin. Vanhat kunniapuheenjohtajat ovatkin muistelleet aikoja, jolloin oli järjestettävän viisikin kisaa vuodessa, toteaa TMK:n varapuheenjohtaja Pasi Rosnell. Viime vuosina TMK on satsannut paljon motocross-puoleen. Muutama vuosi sitten Artukaisiin avattiin motocrossin sisärata. – Artukaisten krossihallin saaminen oli iso satsaus kerholta ja motocross-jaoston toiminta tällä hetkellä on hyvällä tasolla. Hallipanostus on auttanut selvästi siihen, että natiaistasolta lähtien on tullut uusia harrastajia motocrossin puolelle, Rosnell kertoo. VUOSIKYMMENTEN saatossa ”Paronin” ja Miska Aaltosen kaltaiset legendat ovat edustaneet TMK:ta. Nykypolven kovimpia TMK:n kuskeja ovat Espanjassa superbiken EMsarjassa ajava ratamoottoripyöräilijä Eeki Kuparinen ja motocrossin SM-sarjassa kilpaileva Miro Lehto. – TMK on itselleni alkuperäinen seura. Niin olen ajatellut, että eikös sen alkuperäisen oman seuran edustaminen ihan hyvä juttu ole, tiivistää Kuparinen kaksikon suhteen Moottorikerhoon. – On ollut hienoa huomata, että myös nuorempia on löytänyt viime vuosina mukavasti motocrossin pariin. Tällä hetkellä homma toimii komeasti, Lehto tuumii. KUMPIKIN TMK:n kärkikuljettajista on saanut myös omakohtaiseesti tutustua moottoriurheilun ikävämpään puoleen. Isompia ja pienempiä loukkaantumisia on kummankin kohdalle osunut. Lehdon osalta kuluvaa kautta on haitannut keväällä tullut polvivamma. – Olin Belgiassa treenaamassa. Viikon jälkeen kaaduin ja polvesta eni eturistiside, takaristiside, sivuside ja kierukka. Siitä tuli vähän pidempi tauko ajamisesta. Se pitäisi leikata, mutta kyllä se ajamista tuen kanssa kestää. Katsotaan nyt koska se leikataan. Leikkaaminen ja siitä kuntoutuminen on aina pitkä prosessi, Lehto sanoo. Kuparinen on saanut ajaa kuluvan kauden ilman vakavia loukkaantumisia, mutta toisen turkulaisen superbikekuljettajan Niko Mäkisen, kesäkuisen kaatumisen Barcelonassa hän näki läheltä. Mäkiseltä pettivät jarrut 300 kilometrin vauhdissa. – Onneksi ei sattunut mitään sen enempää. Se on huima paikka, kun tullaan 300 lasissa ja sitten on 90 asteen mutka ja vasen perään. Jos olisi ollut sadetta, niin olisi varmaan käynyt vielä pahemmin, Kuparinen toteaa. Legendojen jalanjäljissä Eeki Kuparinen ja Miro Lehto ovat TMK:n tämän päivän tähdet Ilkka Lappi Eeki Kuparinen ja Miro Lehto pitävät yllä Turun Moottorikerhon kunniakkaita perinteitä.
• 9 Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET
• Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET 10 Koulut&kurssit ILKKA LAPPI VAJAA vuosi sitten turkulainen Viivi Platan huudettiin tietokoneen ääreen. – Ystäväni huusi koneelta, että ”sinun on pakko nähdä tämä. Tämä on maailman törkein tanssi”. Heti, kun näin sen, halusin kokeilla sitä, Platan muistelee. Tanssin nimi oli kizomba, jonka alkeiskursseja pidettiin Turussa. Pikavauhtia Platan hakeutui mukaan. Jo ensimmäisellä tunnilla kävi selväksi, että hän oli löytänyt oman lajinsa. – Olin harrastanut hieman muitakin tansseja, mutta kizomba oli itselleni paljon parempi. Esimerkiksi salsaan verrattuna kizomba on paljon rauhallisempi tanssi. Askelkuviot ovat rauhallisempi, eikä siinä ole samalla tavalla kiire kuin esimerkiksi salsassa. Tosin kizombasta on aika nopeitakin variaatioita. Kizomba on intiimi ja sensuelli paritanssi, jossa tanssijat ovat tiukasti toisiaan vasten. Yksi tanssin on saada pari tanssimaan ”kuin yhtenä”. Intohimo on yksi kizomban avainsanoista. – Luottamus ja henkinen yhteys pariin on tärkeää. Jos yhteyttä ei ole, rintakehä rintakehää vasten tanssiminen saattaa olla epämiellyttävä kokemus, koska siinä ollaan koko ajan niin lähekkäin, Platan toteaa. – Monissa intiimeiksi kuvatuissa tansseissa parit tanssivat aika kaukanakin toisistaan. Pari saattaa tanssia kädenkin mitan päässä toisistaan, jolloin tietysti nopeat ja monimutkaisia ja nopeita askelkuvioita on helpompi tehdä, hän jatkaa. KIZOMBAN alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa. Platanin mukaan asiasta on useita eri kiisteleviä mielipiteitä. Usein alkuperämaaksi kuitenkin mainitaan Angola ja syntyajaksi 1980-luku. Kizomban pohjana pidetään muun muassa sembaa ja zoukia. Perinteisemmän angolalaisvaikutteisen kizomban lisäksi tanssitaan myös monia muita kizomban tyylisuuntia. Modernimpi urban kizz on yksi suosituimmista. – Urbaanimmassa suuntauksessa on paljon samaa kuin perinteisemmässä kizombassa. Jos jompaa kumpaa on tanssinut, pystyy toistakin tanssimaan. Urbaanissa kizombassa musiikki on erilaista. Siinä on paljon bassoa ja siihen myös lainataan elementtejä esimerkiksi latinalaistansseista. SUOMEEN kizomba rantautui vajaat kymmenen vuotta sitten ja Turussakin kizombaa tanssitaan jo monella tanssisalilla. Turussa järjestetään myös työpajoja, joita pitämään saapuvat kizomban tuntijoita muualta Suomesta ja ulkomailta. Kiihkeää kizombaa Luottamus pariin on intiimin kizomba-tanssin salaisuus Kizomba on kasvattanut viime vuosina suosiotaan myös Suomessa. Thinkstockphoto
• 11 Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET Koulut&kurssit
• TEEMU P. PELTOLA KIUSAAMISEN vastaiseen KiVa Koulu -toimenpideohjelmaan sitoutuneet koulut soveltavat mallia vaihtelevasti. Oppituntien toteuttaminen, erityisesti niiden huolellinen valmistelu ja pidettyjen osioiden määrä on yhteydessä siihen, että kiusatuksi joutuminen vähenee. Useimmat ohjelmaa käyttäneistä opettajista kiittivät palautteessaan ohjelmaa hyväksi ja helppokäyttöiseksi. Suuri ongelma on pitkään jatkuvan kiusaamisen tunnistamisessa; vain neljännes kuukausien ajan toistuvasti kiusatuista oppilaista sai apua henkilökunnalta. Valtiotieteiden maisteri Anne Haataja tutki Turun yliopistoon tekemässä väitöstyössään KiVa Koulu -toimenpideohjelman vaikuttavuutta. Turun yliopistossa kehitetty KiVa Koulu -ohjelma tarjoaa kouluille työvälineitä kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamistapauksiin puuttumiseen. – Opettajien ja koulujen välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, missä määrin ohjelmaa toteutetaan. Tulokset ilmentävät aktiivisen toteuttamisen tärkeyttä ohjelman vaikuttavuuden parantamiseksi, Haataja sanoo. Haataja hyödynsi tutkimuksessaan KiVa Koulu -hankkeen vaikuttavuustutkimusvaiheessa kerättyä aineistoa koulun henkilökunnan ohjelman toteutuksesta sekä henkilökunnan käsityksiä ohjelman sisällöstä. Haataja tutki myös KiVa Koulu -ohjelmaan liittyviä käyttäjäpalautteita. OPETTAJIEN kuvauksissa painottui ohjelman käytettävyys, ohjelman avulla saavutetut hyödyt omassa luokassa sekä toteuttamiseen ja tutkimukseen liittyvät tilannetekijät. Oppituntimateriaalin monipuolisuus sai osakseen kiitosta. Palautteesta kuitenkin ilmeni, että osa opettajista koki oppituntien valmistelun ja pitämisen vievän liikaa aikaa muulta koulutyöltä. – Erityisen ilahduttavaa oli havaita, että osa opettajista oli ohjelman monipuolisuuden lisäksi käyttäjäpalautteessaan kertonut ohjelman tuottaneen positiivisia tuloksia, jotka liittyivät esimerkiksi kiusaamistapausten selvittämisen helpottumiseen sekä oman luokan oppilaiden tietämyksen lisääntymiseen kiusaamisesta, Haataja sanoo. NIISSÄ luokissa, joissa opettajat toteuttivat enemmän ja laadukkaammin ohjelmaan kuuluvia oppitunteja, tulokset olivat parempia: oppilaiden kokema kiusaaminen vähenee. Oppituntien toteuttaminen ei saatujen tulosten mukaan tuonut merkittävää lisävaikutusta toisten kiusaamiseen. – Ennaltaehkäisyyn pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta jokainen oppilas oppisi ymmärtämään oman toimintansa merkityksen ryhmässä tapahtuvaan kiusaamiseen. Aikaisempi tutkimusnäyttö osoittaa, että koulukiusaamisessa luokissa ei ole vain kiusattu ja kiusaaja vaan jokaisella luokan oppilaalla on rooli joko aktiivisena tai passiivisena toimijana hyvässä tai pahassa, Haataja sanoo. Toteuttamalla KiVa-oppitunteja opettaja voi osaltaan edistää kiusaamisen tuomitsevien asenteiden vakiintumista koulun arkeen. – Kun tämä tapahtuu koulun jokaisessa luokassa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, voidaan puhua hyvätasoisesta kiusaamisen ennaltaehkäisystä. Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET 12 Koulut&kurssit PAKINA “AMMATTIKORKEAKOULU, koulutusohjelma, mitä v***n väliä, tutkinto kuitenkin.” Kuten kyseinen sitsilaulukin antaa ymmärtää, niin sitä tutkintoahan tässä tarvitaan enemmän kuin mitään muuta. Ainakin jos projekteja ja työharjoitteluja tarjoavia tahoja katsellaan. Lista tarvittavista taidoista on vaatimaton. Pitää vain osata kirjoittaa, kuvata ja editoida. Ja nämä kaikki tietysti omalla kalustolla. Kyllähän opiskelijalla on varaa. Pelkkä Adoben sovelluspakettikin kustantaa tällä hetkellä vkepeät 241 euroa ja 80 senttiä vuodessa. Riittää kun on puoli kuukautta syömättä. Toisaalta sopii hyvin valloillaan oleviin dieettiboomeihin. Mutta tämähän ei jää tähän. Perustaitojen lisäksi on muitakin pieniä vaatimuksia. Täytyy vain esimerkiksi näyttää missiltä, osata tanssia jiveä ja balettia (yhtäaikaisesti), tehdä vapaaehtoistyötä vähintään 78 tuntia vuorokaudessa sekä myydä sielunsa. Pikkuvikoja. Sitten päästäänkin itse asiaan. Näiden edellä mainittujen uhrausten vastalahjaksi on tarjolla jotain todella merkittävää. Ei kun, eipäs olekaan. Kun “emme valitettavasti pysty maksamaan työstä palkkaa”. Työkokemus on ihan kiva lisä ansioluettelossa, mutta nälän yllättäessä se saattaa maistua hieman paperiselta. Ilmainen työ tuskin kamalasti avaa jatkossakaan ovia ainakaan samaan yritykseen. Kun projekti loppuu, työtä ei enää olekaan. Paitsi tietysti sille seuraavalle typerälle opiskelijalle. TYÖHARJOITTELU eroaa hieman edellä mainituista projekteista. Se nimittäin kestää, kestää ja kestää. Ei ihan yhtä kauan kuin Fairy, mutta kuitenkin. Kahdeksan tunnin orjapäivän jälkeen on hyvin aikaa lähteä dyykkaamaan roskiksista ruokaa. Mutta nuorenahan vielä jaksaa. Kyllä yhden kuusi viikkoa nyt jaksaa nukkumattakin. Tai sen viisi kuukautta, jos työskentelee “vähimmäisharjoitteluajan” jossakin suuremmassa yrityksessä. Samalla saa asua Helsingissä opiskelijabudjettia erittäin paljon arvostavassa asunnossa. Onneksi makaronia riittää. Opiskelu media-alan parissa onkin viime aikoina alkanut vaikuttaa hieman palmusunnuntailta. Palmusunnuntaista poiketen nättiä virpomisoksaa ja lorua vastaan ei kuitenkaan saa suklaata tai namusia. Sen sijaan media-alan yritykset nappaavat oksan, minkä jälkeen virpoja viskotaan pihalle noitumaan. Olisi hauska nähdä, kuinka tätä tapaa sovelletaan muilla aloilla. Haloo, onko lääkärissä? Pitäisi päästä leikkaukseen. Ei, en minä kyllä pysty maksamaan tästä mitään. Mutta hei, saat kuitenkin hyvää työkokemusta. Voit sitten hyödyntää sitä seuraavassa paikassa, jossa sinulle ei myöskään makseta palkkaa. OONA KARHUNEN Halvan maukasta työvoimaa Kiva koulu kannustaa Koulukiusaamisen ehkäisyssä suuria koulukohtaisia eroja
• 21 Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET
• Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET 22 Kummalki pual TUULA ISTALA RUNOSMÄKI on 1970-luvulla syntynyt ja 1980-luvulla kasvanut lähiö. Asukasmäärä on pienen suomalaiskaupungin suuruusluokkaa, yli 10 000. – Aikanaan tänne asettuivat erityisesti nuoret perheet, joiden lapset ovat nyt muuttaneet omilleen ja väki harmaantuu, luonnehtii Runosmäkiseuran puheenjohtaja Jorma Hellsten. Hellsten kiittelee asuinympäristöään huomattavan vireäksi ja vehreäksi. Maassamuuton aikana rakennettuja kerrostaloja on saneerattu huolella: ulkosivuremontit on tehty ja parhaillaan uusitaan putkistoja. – Lisärakentaminen on tehtävä taiten. Kokeilemme täydennysrakentamista siten, että matalia kolmikerroksisia taloja kasvatetaan neljännellä, jolloin niihin saadaan asennettua hissit. Ensimmäisen ”koetalon” työt alkavat piakkoin. Runosmäessä on useita hankkeita vireillä. Palvelutalo kapasiteettiä kasvatetaan kolmella lisärakennuksella. SISÄILMAONGELMAT tyhjensivät peruskoulun. – Kunhan Hirvensalon uusi koulu ja palvelukeskus valmistuvat, hirvensalolaiset koululaiset siirtyvät kaupungilta sinne. Tällöin Runosmäen lukiolaiset muuttavat hirvensalolaisilta kaupungilla vapautuviin tiloihin ja alakoululaiset pääsevät nykyiseen lukiotaloon. Kouluralli alkaa noin vuoden kuluttua. Myös Runosmäkeen haluttaisiin oma monitoimitalo, jolloin sinne ehkä siirtyisi kirjastokin, joka taistelun jälkeen saikin pysyä entisen kokoisena. Vireillä on myös Runosmäen Lämpö Oy:n hanke rakentaa uusi hakevoimala, mutta rakentaminen jumittaa jossakin kaupungin rattaissa, kertoo Hellsten, itsekin valtuutettu sekä kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnan jäsen. RUNOSMÄKELÄISIÄ kismittää pari juttua. Uutta pankkiautomaattia on odotettu ja odotettu, koska sellainen on luvattu. Apteekki sulki ovensa toista vuotta sitten, mutta nyt Fimea käsittelee uuden apteekin lupaa. Se tulisi samalle paikalle kuin edellinen. Vanha, tyhjilleen jäänyt, vandaalien tärvelemä kioski törröttää sisääntulokadun varrella. Seuraava vaihe on uhkasakon asettaminen purkamisen vauhdittamiseksi. – Riitasuon aukion kiertoliittymää aletaan rakentaa pian. Asian uskaltaa sanoa edenneen toteutukseen asti myös paikallisten luottamushenkilöiden ansiosta. Runosmäki on myös monikulttuurinen alue. – Suurin yksittäinen väestöryhmä on venäläiset. Pieni mutta äänekäs porukka onnistui estämään viime syksynä turvapaikanhakijoiden väliaikaisen vastaanottokeskuksen avaamisen tyhjäksi jääneelle koululle. Se nosti Runosmäen otsikoihin. Tavallinen, rauhallinen arki ei otsikoita synnytä. Kirsikkana kakussa Hellsten kehaisee joukkoliikenteen eli Förin olevan Turun tehokkain. Runosmäen ja Kastun bussien vuoroväli on tiheä ja vuodessa linjalla numero 18 kulkee 2,8 miljoonaa matkustajaa. Melkein kaupunki kaupungissa Runosmäki on muuttunut lapsiperheiden lähiöstä kulttuurien sulatusuuniksi Jorma Hellsten on Runosmäkiseuran puheenjohtaja. Rauhallisessa lähiössä on monta hanketta vireillä. Tuula Istala ”Rauhallinen arki ei otsikoita synnytä.” RUNOSMÄKI
• 23 Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET Kummalki pual: Runosmäki
• 24 A A M U S E T HUUSHOLLISSA Lauantai 13. elokuuta 2016 Haluaisitko muuttaa Kakolaan asumaan? Mikä ympäristössä kiehtoo? UUSI astiataimisato paikkaa kevään puutteita. Puiden, pensaiden ja perennojen astiataimia voi istuttaa koko kesän ja syksyn ajan maan jäätymiseen saakka. Kesäistutuksissa käytetään astiataimia. Ne ovat valmiiksi juurtuneet kasvualustaansa ja jatkavat kasvuaan häiriintymättä istutuksen jälkeen. Tuuheista ja kasvussa olevista astiataimista saadaan pihaan nopeasti näyttäviä kasviryhmiä. Astiataimisato paikkaa kevättä OMAN kesämökin vuokraamisesta saatu tulo on veronalaista eli vuokratulot täytyy muistaa ilmoittaa Verohallintoon. Vuokratuloista voi vähentää vuokraamiseen liittyvät kulut. Vuokratulot kannattaa huomioida veroprosentissa, jos vuoden nettovuokratulot ovat enintään 7 000 euroa. Veroprosentin korottamiseen ei tarvitse uutta verokorttia, vaan korkeamman prosentin voi ilmoittaa suoraan työnantajalle. Vähennettäviä kuluja ovat esimerkiksi vuosikorjaukset, kiinteistöverot ja vakuutusmaksut. Vähennyskelpoisia ovat kuitenkin ainoastaan vuokrausaikaan kohdistuvat kulut. Jos kesämökki on esimerkiksi vuokrattuna kesäkuukausina, kulut vähennetään vain niiltä kuukausilta. Mökkivuokrista voi vähentää Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MARIANNE ROVIO MONELTA tulipalolta vältyttäisiin, jos omassa kodissa huolehditaan paloturvallisuudesta. Tärkeätä on myös varmistaa, että palon syttyessä pakoreitti on jokaisen asukkaan tiedossa. – Jokaisessa kodissa on oltava suunnitelma miten asunnosta poistutaan tulipalon sattuessa. Kaksikerroksisessa asuinrakennuksessa on oltava hätäpoistumistikkaat yläkerrasta, jos siellä oleskellaan tai yövytään. Tikkaat on hyvä sijoittaa makuhuoneen ikkunan alle. Jos syttyy tulipalo, on oltava mahdollisuus poistua rappusia pitkin myös ulkokautta, muistuttaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastaja Jaripetri Kinnunen. Kinnunen muistuttaa tarkistamaan usein myös palovaroittimen toimivuuden ja varautumaan siihen, että tulipalon sattuessa kotoa löytyisi myös sammutuspeite ja alkusammutin. – Kiinteistöön tulee laittaa osoitenumero näkyvälle paikalle, niin että esimerkiksi tarvittaessa ambulanssi löytää nopeasti perille. Mikäli kiinteistö sijaitsee kaukana tieliittymästä mistä sinne tullaan, niin silloin liittymässä tulee olla myös osoitenumero. Kerrostalossa asuttaessa tulee muistaa se, että ei lähde rappukäytävän kautta pakoon, vaan odottaa apua mahdollisesti esimerkiksi, parvekkeen kautta. Kerrostaloissa on yleensä paloa kestävät ovet, jotka kestävät määrätyn ajan tulta ja tulipalo ei leviä niin nopeasti muihin asuntoihin. KODISSA tulee muistaa tietysti aina polttaa kynttilöitä turvallisesti. Yksi tärkeä sääntö tulisi muistaa myös, kun puhutaan sähkölämmitteisestä kiukaasta. – Jos kiuas on sellainen, että se laitetaan päälle saunan ulkopuolelta, pitää aina tarkistaa, että sen päälle ei ole jäänyt mitään muoviastioita tai vaatteita. Saunassa ei tulisi kuivattaa vaatteita, koska kiuasta lämmittäessä ne ovat voineet tipahtaa kiukaan päälle, ja siitä syttyy helposti tulipalo saunaa lämmittäessä, Kinnunen varoittaa. Tulisijan edessä tulee olla eduspelti tai kivilaattaa, eikä sen läheisyydessä tule olla tulenarkaa materiaalia. – Tärkeätä paloturvallisuuden kannalta on myös nuohota kerran vuodessa tulisijat, jos kiinteistö on vakituisessa asuinkäytössä. Kinnunen muistuttaa, että parvekkeelle ja ulkotiloihin ei sijoitettaisi pakastimia tai jääkaappeja. – Kun lämpötila laskee alle nollan nämä laitteet voivat helposti ylikuormittua, ja ne voivat jopa syttyä tuleen. Jääkaapin ja pakastimen takaa on hyvä myös tarkastaa toimiiko ilmanvaihto ja sieltä kannattaa myös aina välillä imuroida pölyt ja roskat pois. KINNUSEN mukaan öljylämmitys saa aikaan harvoin tulipalovaaraa, mutta myös öljysäiliöiden kuntotarkistus on hyvä tehdä säännöllisesti. – Pohjavesialueilla niiden kuntotarkastus tulee tehdä vähintään viiden vuoden välein ja muutenkin ne olisi hyvä ainakin kerran kymmenessä vuodessa tarkistaa. Hake, pelletti ja puukattiloiden varolaitteet ja takapalosuojat tulee tarkistaa säännöllisesti. – Myös pannuhuoneen piiput on nuohottava kerran vuodessa, Kinnunen lisää. Huolellisuus ehkäisee paloja Ulkotiloissa oleva kylmäkone on paloriski Jos kodissa on tulisija, ei nuohouksessa kannata säästellä. Lennart Holmberg TURUN vankilan vangit ovat mukana toteuttamassa Kakolanmäen entiseen vankimielisairaalaan tulevien design-asuntojen sisustusta yhdessä Forenomin sisustussuunnittelijan kanssa. Asunnot ovat yhdistetty useammasta vanhasta sellistä. Alkuperäiset punatiiliseinät sekä massiiviset betonirakenteet on yhdistetty nykyaikaisiin materiaaleihin ja kalusteisiin. – Halusimme kunnioittaa vanhaa perustaa, mutta luoda rohkeasti uutta, kertoo Forenomin sisustussuunnittelija Emilia Hobin. Vangit ovat valmistaneet 37 uuteen design-asuntoon käsintehtyjä kelloja ja kylpyhuonejakkaroita. Vangit sisustavat design-asuntoja
• 25 Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET Asunnot
• Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET 26 Asunnot
• 27 Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET
• 28 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 13. elokuuta 2016 TURUSSA syntyneen taiteilija Hanna Tammen näyttely Elävän naisen muotokuva ei ole muotokuva perinteisessä mielessä. Tammi kuvaa teoksissaan laajemmin naisen maailmaa ja sekä sisäistä että ulkoista muutosta, kasvua ja haurautta. Elävän naisen muotokuvan työt on tehty piirtäen, syövyttäen, ommellen, kovettaen ja uunissa paistaen. Elävän naisen muotokuva esillä Galleria Joellassa 29. elokuuta asti. Muotokuva monesta elementistä VIIME vuosina ahkerasti Suomessakin piipahdellut skottitrio Biffy Clyro on noussut askel kerrallaan kohti suurten rockbändien kategoriaa. Kolme vuotta sitten julkaistu massiivinen Opposities nosti bändin jo suuruuden porteille. Bändin uusi levy Ellipsis tuo uutta ilmettä ja kaivattua monipuolisuutta bändin ilmaisuun. Biffy Clyro on aiemmin panostanut äänekkyyteen, mutta Ellipsis on aiempaa tasapainoiseempi. Kitararokin vastapainona levyllä on paitsi puhtaita slovareita myös Small Wishesin kaltaisia puolitempoisia biisejä, jotka ovat olleet aiemmin melko harvinaisia. Tuskin Small Wishes nousee suureksi klassikoksi, mutta levykokonaisuudelle se antaa sopivaa ryhdikkyyttä. Aiemmin Biffy Clyron ongelmana on ollut tietty yksitoikkoisuus, kun suoraviivaisella triosoundilla on runtattu rokkia. Jokin vaikeasti määriteltävä asia uudesta levystä kuitenkin puuttuu. Aivan kuin bändi yrittäisi hampaat irvessä vakuuttaa ja jähmettyy siksi melko geneeriseksi. Ehkä bändi itsekin hahmottaa suurten rockbändien olevan kituva luonnonvara. Kenelle: 2000-luvun alkupuolen rokkiin mieltyneelle. Arvio: Vähän uutta, mutta enimmäkseen tuttuja kikkoja, jotka toimivat bändin ystäville. ILKKA LAPPI Skottirokkia tavallisimmillaan Kuka Turku Jazzin tämän vuoden esiintyjistä on suosikkisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI VUODESTA 1969 järjestetty Turku Jazz on Suomen toiseksi vanhin jazzfestivaali. 47. kerran järjestettävä festivaali siirtyi pari vuotta sitten onnistuneesti alkukeväästä loppukesään. Tänä vuonna Turku Jazz järjestetään ensimmäistä kertaa osana laajempaa Jazz City Turku -kokonaisuutta. – Festivaalit ovat Jazz City Turun vuoden isoin yksittäinen ponnistus. Nyt kun takana on enemmän tekijöitä festivaali pystyy myös olemaan kattavampi, toteaa Jazz City Turun taustalla vaikuttava Jussi Fredriksson. Jazz City Turku on kokonaisuus, joka yhdistääTurku Jazzin, Turku Jazz Orchestran ja Flame Jazzin. Yhteenliittymä näkyy myös Turku Jazzissa. – Päätöspäivä sunnuntain ohjelma on pitkälti Turku Jazz Orchestran käsialaa. Flamee Jazzin kautta tulivat taas jatkoklubit. Eli Tiirikkalassa nähdään festivaalien aikana Olli Ahvenlahti ja Eero Koivistoinen erillisinä iltoina. Kumpikin soittaa nuorista muusikoista koostuvan trion solistina, Fredriksson kertoo. MUUTAMAN vuoden jatkunut uuden sukupolven nousu näkyy Turku Jazzissa myös tänä vuonna. Kokeneiden konkareiden lisäksi esiintymässä on nuoremman polven nimiä, jotka tulevat vetämään myös perinteistä jazzyleisöä laajemmalla skaalalla kansaa. Esimerkiksi Dalindéo on kokoonpano, jonka voi odottaa tuovan Turku Jazzin perjantaihin väkeä laajaalaisesti. Ensiluokkaisten jazzsoittajien lisäksi bändissä vaikuttaa myös kitaristi-säveltäjä Valtteri Laurell Pöyhönen, joka on tunnettu muun muassa Ricky-Tick Big Bandin johtohahmona. – Pyrimme siihen, että festivaalilla olisi esillä koko jazzin kirjo. Samalla on luontevaa, että esiintyjiä on myös nuorista parikymppisistä tekijöistä jazzin kokeneisiin konkareihin, Fredriksson sanoo. KÄYNNISSÄ oleva vuosi on turkulaiselle jazzille vilkkain pitkiin aikoihin. Jazz City Turun puitteissa järjestettiin kevään mittaan 21 tapahtumaa, jotka vetivät yleisöä yhteensä lähes 5000 henkeä. Myös festivaalien jälkeen Turun jazzsyksy jatkuu vilkkaana. Syksyn jazztarjonnasta löytyy sekä nousevia nimiä että todellisia jazz-legendoja. – Erityisen innoissani itse olen siitä, että 30. marraskuuta Sigyn-saliin saapuu alttosaksofonisti Lee Konitz. Hän täyttää lokakuussa 89 vuotta ja soitti jo 1950-luvulla Miles Davisin kanssa. Konitzin esiintyminen yhdessä Jeff Denson Trion kanssa on hieno juttu, Fredriksson hehkuttaa. Pari viikkoa aiemmin, 18. marraskuuta, yleisölle tarjoillaan ”sika säkissä”, kun Manillassa järjestetään jazzkonsertti, jonka esiintyjät selviävät vasta paikan päällä. – Salakonserttimme on otettu hyvin vastaan. Sen voin luvata, että siellä on kovatasoiset kaksi bändiä, mutta nimet paljastetaan vasta, kun esitys alkaa, Fredriksson sanoo. Turku Jazz 18.–21. elokuuta. Isoin yksittäinen ponnistus Turkulaisen jazzin huippuvuosi jatkuu Valtteri Laurell Pöyhönsen johtama Dalindéo on yksi Turku Jazzin odotetuimmista esiintyjistä. Miikka Pirinen
• 29 Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET
• Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET 30 Mielipide Tack… …nej tack! TEPSI porskuttaa Ykkösessä ja Inter rämpii pääsarjassa. Nousu-/putoamiskarsintaottelu Turun paikallispelinä olisikin kovin juttu kotimaisessa jalkapallossa ikinä. SUOMI sai ensimmäisen olympiamitalinsa, kun Ronssi-Ruuskasen vuonna 2012 Lontoossa pokkaama lätkä kirkastui männäviikolla hopeiseksi. Rion järjestelyt ovat sen verran sekavat, että moni taitaa saada yllätysmitskun vielä vanhainkodissakin. POLIISIN lakiin perustuva voimankäyttö on kuulemma poliisiväkivaltaa. Anarkistien lakiin perustumaton voimankäyttö taasen on yhteiskunnallista kannanottoa. Ota siitäkin logiikasta selvää. KESÄN ehdottomasti huonoin puoli ovat olleet agressiiviset ampiaiset. Käyvät kimppuun kuin yleinen syyttäjä. Tai ainakin sitä toivoisi, että yleinen syyttäjä olisi nykyäänkin yhtä ärhäkkä. Vapaina taitavat pikkuroistot talsia. SITOVATKO netti, some ja laitteet ihmistä liikaa? LIUKKONEN: Ne sitovat mutta eri asia on, sitovatko ne liikaa. Toisaalta se on aika vuorovaikutteista tiedonsaantia ja viihtymistä. Televisionkin ääressä meni aiemmin pari kolme tuntia, eikä kukaan valittanut. Toki se, että jos viestimet koko ajan keskeyttävät huomion ja tekemisen, on eri laatuista. SAVOLAINEN: Päähuomio kohdistuu uutistulvaan ja s-posteihin. Tulva on kohtuuton. Lehdessä olevat uutiset on ennakkoon luettu jo kolmeen kertaan. Unohdammeko mitä ulkona tapahtuu tai miten luonto herää? Nenät on laitteissa kiinni, ja tämä tapa ärsyttää minua tosi paljon. KL: Ärsyttääkö muiden toiminta vai oma toimintasi? MS: Olen kiinnittänyt paljon huomiotani siihen, että tekisin ulkona töitä enkä olisi niin paljon avaamassa sivuja. Silti joka aamu selaan määrätyt sivut läpi. Tästä on päästävä eroon. Nyt onkin jo trendimäistä, että lähtisimme takaisin normaaliin tiedonvälitykseen, jollaista oli kymmenen vuotta sitten. KL: Informaatioähky ja tiedon ulkopuolelle jäämisen pelko ovat varmasti ihan tätä päivää. Ne herättävät huolta. Miten huomio niin helposti menee nettiin ja pysyy siinä? Olemmeko liian laiskoja huomion kohdistamisessa ja keskittämisessä? MS: Sehän on täydellistä keskittymistä, kun keskittyy vain laitteeseen. Mitä tarvetta on koko ajan tietää, mitä maailmalla tapahtuu? Se alkaa ahdistaa. Elämä menee entistä suppeammaksi, vaikka näemme paljon laajemmin ja kauemmaksi. KL: Kun tiedän mitä maailmassa tapahtuu, osaan myös suhtautua ja poimia minua kiinnostavat asiat. Olen myös varmistanut etten tee virheostoja. Netistä saa maistiaisia etukäteen, ja sitten osaa oikeassa elämässä hakea juuri sen, mitä haluaa. MS: Tuo on netissä parasta. Menet oikeaan suuntaan. KL: Se on kehittänyt persoonallisuuttani sekä syventänyt itsetuntemustani. Silti myös metakognitiivisia taitoja kannattaa kehittää. Ne kehittävät arkea ja kykyä suunnata huomiota muualle kuin nettiin. MS: Pitäisikin siirtää huomio siihen, mihin nettiä käyttää. Omasta mielestäni parasta netissä on se, että saan selvät ohjeet treeneihini. Se auttaa minua elämäntavassani. DEBATTI DEBATTI MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Seniori VS Studentti KANSAINVÄLISESTI mitattuina oppimistulokset ovat Suomessa yhä korkeatasoisia ja alueelliset erot maltillisia. Tuoreissa PISA-tutkimuksissa on kuitenkin joiltain osin aihetta huoleen, vaikka näissä tutkimuksissa menestyminen ei olekaan suomalaisen peruskoulun ainoa tehtävä. Poikien oppimistulokset ovat pienten paikkakuntien suomenkielisissä kouluissa heikentyneet tyttöjä nopeammin. Näissä kunnissa on keskimääräistä enemmän erityisopetuksen tarvetta – ja enemmistö erityisoppilaista on poikia. Siksi näillä kunnilla on yhteiskunnallinen erityistehtävä panostaa erityisopetukseen – ja samalla sukupuolten tasa-arvoon. Erityisopetuksen määrässä on näissä kunnissa ollut huomattavia eroja jo vuosien ajan. Lisäksi näihin kuntiin tulee kohdistaa erityisrahoitus ryhmäkokojen pienentämiseksi, sillä pienistä ryhmistä hyötyvät eniten heikosti suoriutuvat oppilaat. Maahanmuuttajapainotteisissa kunnissa oppimistulokset ovat keskimäärin muita alemmalla tasolla, joten erityisopetuksen riittävät resurssit ovat myös näissä kunnissa hyödyllisiä koko yhteiskunnalle. Oppimistulokset paranevat toisen maahanmuuttajataustaisen sukupolven myötä, mutta tuen tarve ei häviä kokonaan. Lisäksi perheen sosioekonominen tausta ennustaa Suomessa yhä selvästi koulutuksen periytyvyyttä. Näiden kaikkien tekijöiden summa selittää oppimistulosten alueellisia eroja. Kuilujen kuromiseksi umpeen tarvitaan erityisopetuksen ja pienempien ryhmäkokojen ohella laajaa työkalupakkia: Lähikouluperiaate vähentää koulujen välistä eriytymistä. Hajautettu kuntien vuokra-asuntotuotanto tukee maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen oppimista. Sosioekonomisesti tasa-arvoinen ja työllisyyden kasvua tukeva yhteiskunnallinen kehitys hillitsee oppimistulosten eriytymistä ja lisää oppilaiden mahdollisuuksien tasa-arvoa. Oppimistulokset ovat lisäksi helposti parannettavissa kautta linjan terveellisemmällä fyysisellä ympäristöllä: THL:n tuore tutkimus kertoo, että heikko ilmanvaihto ja liian korkea sisälämpötila heikentävät oppimistuloksia keskimäärin neljällä prosentilla kumpikin, ja että ilmanvaihto on riittämätöntä 58:ssa prosentissa luokkahuoneista. Tämä on investointikohde, joka ei lisää syömävelkaa, ja parantaa oppimistuloksia välittömästi – puhumattakaan oppilaiden hyvinvoinnista. Peruskoulun tehtävää tukemaan tarvitaan Suomessa myös osapäiväisesti maksuton varhaiskasvatus ja oppivelvollisuusiän nosto 18:n ikävuoteen. Koko elinkaaren ajan hyvinvoiva oppilas on yhteinen aarteemme ja kilpailukykyvalttimme, ja koulun kehittäminen ansaitsee korkeimman tutkimustiedon ja pedagogisen asiantuntijuuden yhteistyön. Onko meillä varaa jättää tätä timanttia hiomatta? JAAKKO LINDFORS, AINEOPETTAJALIITON VARAPUHEENJOHTAJA, TURKU Pisassa aihetta huoleenkin
• 31 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 13. elokuuta 2016 KOLUMNI MUUTAMA kuukausi sitten kirjoitin kuinka Suomessa on harvakseltaan tehty hyviä urheiluaiheisia tarinabiisejä, vaikka aihioita suomalaisesta urheilusta kyllä laulaja-lauluntekijöille löytyisi. Tai voisihan niitä fiktiivisistäkin urheilijoista tehdä. Maailmalla on tosipohjaisia ja fiktiivisiä urheilubiisejä tehty kauan. Bob Dylanilla on Hurricane, Warren Zevonilla The Hockey Song, Mark Knopflerilla Speedway at Nazareth ja niin edelleen. Suomessa urheiluaiheiset laulut, jos eivät ole kannatuslauluja, tehdään usein pilke silmäkulmassa, mikä helposti vesittää lupaavankin aihion. HEINÄKUUSSA Jere Ijäs julkaisi singlen Siperian Torpedo. Hämeenlinnassa lapsuutensa asunut Ijäs muistelee laulussa pari vuotta hämeenlinnalaisia ihastuttanutta jääkiekkoilija Igor Kuznetsovia. Pienikokoinen peluri häkellytti syöttötaidoillaan ja taiteilijaluonteeltaan. Harjoitusmetodeihin kuului viivaluistelun lisäksi muun muassa vodka ja tupakka. Ristiriitaisen vastaanoton Hämeenlinnassa saanut peluri oli lopulta erinomainen. Pistepörssin toiseksi kavunnutta miestä muisti myös paikallinen leipomo. Ijäksen laulu on mielenkiintoinen harvinaisuus. Kuten sanottu sytykkeitä urheilijalauluiksi löytyisi helpohkosti sekä koko kansakunnan tuntemista suuruuksista että paikallisemman tason legendoista. Pelkästään turkulaisen kiekkoskenen puolelta aiheita löytyisi yllin kyllin. Esimerkiksi Tero Forsell, Simo Rouvali, Jari Hirsimäki, Mal Davis tai Jim Bedrard ovat hahmoja, joista irtoaisi osaavissa käsissä melko helposti tarinavetoinen biisi. Urheilijoista biisejä tekemällä saisi kasaan vaikka kokonaisen levyn. Kuka artisti tai bändi haluaa tarttua hommaan? Ideaa saa vapaasti käyttää, mutta hyvällä maulla, pyydän. ILKKA LAPPI Tarinoita urheilijoista Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T TUTTU elinkeinoasiamies arvosteli EU-kriitikkoja. Turhautumisen ymmärtää, sillä talousmielessäkin EU on ollut katastrofi. Saimme ”asiantuntijoiden” lupaaman kasvuboomin sijasta integraatiolaman jo ennen jäsenyyttä. Talousongelmia tuli kaikkiin ”euron” sisäänpääsyehtoja noudattaneisiin maihin, mutta jäsenyyttä ajaneet eivät ole halunneet tätä nähdä. Kirjoitin aiheesta vuonna 1991 otsikolla Integraatiolama. Teksti löytyy, kun kaivelee osoitetta toisinajattelija.fi. Nyt toisessa integraatiolamassa pääasiallinen syy etenkin taantuman jatkumiseen on sama kuin aikaisemmin eli valuutan korkea arvo. Ensimmäisellä kerralla piti myös korkotaso nostaa pilviin, jotta raha olisi pysynyt vahvan markan Suomessa. Korko on nyt nollassa, mutta ei sekään ole auttanut. Talous ei ole kestänyt euron arvon nousua, pahimmillaan 94 prosenttia dollariin verrattuna välillä 2001–08. On tullut todistetuksi, että eurossa on liian erilaisia maita. ”Harrastelijaennustelijat” olivat oikeassa. Vienti on tärkeää. Onkin vitsikästä, että omalla kaiken järjen mukaan halvemmalla rahalla vientimme myös euroalueelle olisi ollut runsaampaa kuin euron vankina. Sama koskee myös Suomea. Kotimaiseen kysyntään perustuva tuotanto on kärsinyt euron kalleudesta. Siellä ne ovat suomalaiset ja kiinalaiset käsineet vierekkäin marketin hyllyllä, sillä koko maapallo on jo lähes vapaakaupassa, vaikka täydellisen vapaakaupan hyvyydelle ei olekaan mitään tieteellistä tai käytännön todistusta. ETA koskee vain taloutta, ja uusiin määräyksiin on mahdollisuus vaikuttaa, ehkä paremminkin kuin Suomi 1-2 prosentin osuudellaan enemmistöpäätöksiin pyrkivässä EU:ssa. ETA:stakin on maksuja, mutta bruttokansantuotteeseen suhteutetun Suomen nettojäsenmaksun kerrotaan olleen 3,8-kertainen Norjan ETA-maksuun verrattuna vuonna 2014. Eroaminen siis kannattaa, etenkin kun otetaan huomioon jäsenyyksistä aiheutuneet valtavat menetykset: kaksi integraatiolamaa, toisten jäsenmaiden ja pankkien tukeminen, vientikielto Venäjälle ja valtion velkaantumispakko pankeille, kun ei ole omaa rahanluontimahdollisuutta, ei omaa keskuspankkia. Moitittuna harrastelijaennustelijana kerroin aikanaan osin mahdottomina pidettyjä asioita, kuten, että liikenteestäkin osa siirtynee ulkomaalaisille, maitoakin saattaa tulla ulkomailta, metsäteollisuuttakin siirtyy ulkomaille ja palvelualoilla nähdään entistä enemmän tummasilmäisiä. Jokainen on jopa velvollinen miettimään maan tulevaisuutta, mutta ihmisten pitäisi olla rehellisiä ainakin itselleen. Moraalikato on haitannut elinkeinoasiamiestenkin ennusteita. MAURI NYGÅRD, FIL.LIS. Ei mennyt eurossa niin kuin Strömsössä
• Lauantai 13. elokuuta 2016 AAMUSET 32