Lauantai 14. helmikuuta 2015 | Nro 13 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä 1980-luvulla alkoi jalkapallokentillä liehulettien aikakausi. Muistatko tämän pitkätukan? Kaupunki s. 8 Tukka hulmuten Verkostoiva perhekeskus Olkkari ei olla möllötä paikoillaan, vaan tulee lapsiperheiden luo. Kaarina s. 11 Olkkarin huomassa Mörköjen yössä pohditaan lapsen kohtaamia pelkoja niin, että perheen pienimpiäkin naurattaa. Viihde s. 14 Hauskasti hirviöistä U-sairaalan purkamisen esteenä riittämättömät selvitykset. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 14. helmikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 14. helmikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI DEBATTI Pääkirjoitus 14.2.2015 Hermonen MERJA HERMONEN on kirkkoherra Liedosta ja vihreiden ehdokas eduskuntavaaleissa. JUKKA RANTALA on laatujohtaja Raisiosta ja keskustan ehdokas eduskuntavaaleissa. Rantala Lauantai 14. helmikuuta 2015 EDUSKUNTAVAALIT lähestyvät. Sen huomaa poliitikoista ja siitä, että asiansa osaavat lobbarit tekevät propagandaretkiään. Lobbauksella on huono kaiku, mutta toiminnassa ei ole mitään hämärää, ellei sitä tehdä hämärästi. Joskus tehdään, mutta ei silloin, kun sanotaan kovaan ääneen mitä pitäisi tehdä. Se kuuluu demokratiaan. Oman lobbauskiertueensa ovat tuoneet Turkuun niin Teknologiateollisuus ja Metalliliitto yhteisesiintymisellään, Suomen Yrittäjät kuin Matkailuja ravintolapalvelut MaRakin. Teknologiateollisuus ja Metalliliitto mahtuvat yhä samaan tilaisuuteen, kuten ovat ennenkin mahtuneet. Kaikesta ei olla samaa mieltä, mutta siitä ollaan, että maan teollinen pohja rapautuu. Työpaikkoja katoaa vinhaa vauhtia ja jotain pitäisi tehdä. SUOMEN Yrittäjien tuore puheenjohtaja Jyrki Mäkynen heilutti Turussa demokratian lippua. Hän vaati seuraavalta hallitukselta uskallusta tehdä uudistuksia, joita ei voi jättää kolmikannalle. Sitä pöytää Mäkynen piti ”epädemokraattisena”. Muutoin viesti oli tuttu: verojen alentaminen ja työmarkkinoiden joustavoittaminen. MaRa kävi puhumassa ravintoloiden ja hotellien puolesta nykyistä alkoholipolitiikkaa vastaan. Toimitusjohtaja Timo Lappi argumentoi, ettei holhous –saatavuuden rajoittaminen ja veron nostaminen – enää toimi maailmassa, jossa viinat voi hakea Virosta tai tilata netistä. Lapin mielestä on paradoksi, että ravintoloita syynätään entistä tarkemmin, kun terassiköyden toisella puolella alaikäiset voivat vapaasti rällästää Viron-viinalla. KAIKKI ymmärtävät, että alkoholista koituu suuria haittoja sekä yksilölle että yhteisölle. Siihen loppuukin yhteisymmärrys. MaRa muistuttaa, että ravintolat ja hotellit työllistävät. Ne eivät siirrä töitä Kiinaan, vaan maksavat veronsa Suomeen, jos ovat kannattavia. Matkailu kasvaa maailmalla ja Suomeen voisi syntyä vuoteen 2025 mennessä 30 000 uutta työpaikkaa, mutta vain jos verokantaa ja työnantajamaksuja lasketaan. Lobbarit ovat liikkeellä ja vastuu siirtynyt kuulijalle. LASSE VIRTANEN Lobbarit liikkeellä PITÄISIKÖ ydinvoiman käyttöä lisätä? HERMONEN: Ydinvoima tuottaa energiaa, mutta se on vanhan ajan teknologiaa. RANTALA: Myönnetty rakentamispäätös on hyvä, mutta jatkossa pitää suunnata enemmän uusiutuviin energiamuotoihin. Toisaalta Suomen täytyy päästä täysin itsenäiseksi energiantuotannossa. Mitään energiaa ei pidä ostaa ulkomailta. MH: Energian pitää olla kestävästi tuotettua. Suomi tarvitsee perusenergiaa ja isot tuotantolaitokset tarvitsevat jatkossakin energiaa. Sekin voidaan tuottaa toisella tavalla. Suomi on aikanaan valinnut ydinenergian tien ja lukinnut oman taloutensa suuriin yksiköihin. Koko Suomi, myös maaseutu tarvitsee omaa energiaa. Siihen pitäisi kehittää uusia ratkaisuja, erityisesti luonnontuotteisiin perustuvaa teknologiaa. JR: Suomessa pitää olla äärettömän hyvä huoltovarmuus. Sähkön rooli on siinä yksi tärkeimpiä asioita. Kun sähköä tuotetaan itse, on huoltovarmuuden käsittely suomalaisten käsissä. Meidän pitää päästä omavaraisuuteen sähköntuotannossa, koska se vaikuttaa huoltovarmuuteen ja sähkön hinnoitteluun. Silloin meillä on määräämisvalta sähkön hintaan. Sähköntuotannossa pitää olla monia eri vaihtoehtoja. MH: Hajautettu sähköntuotanto on erittäin hyvä asia. Ihan kaikkea ei kannata hajauttaa. Esimerkiksi suuriakin jätteenkäsittelyn energiayksiköitä tarvitaan, jotta saadaan isoja energioita asutuskeskusten ja teollisuuslaitosten lähelle. Hajautetussa energiapolitiikassa olisi tärkeää, että ihminen saisi omistaa oman energiansa. Pientuottajien, jotka toivottavasti tulevaisuudessa tuottavat energiaa omissa taloissaan, pitäisi pystyä myös myymään sitä valtakunnan verkkoon. JR: Ei olisi lainkaan huono vaihtoehto, vaikka joka omakotitalon katolla olisi aurinkopaneelit, kunhan niistä saadaan kustannustehokkaita. MH: Ja kun me ne omistamme, omistus on oikeasti myös paikallista. JR: Asun itse omakotitalossa ja perheessämme on seurattu sähkönkulutusta hyvin systemaattisesti. Olemme tehneet kaiken mitä kotitaloudessa voi tehdä. Sähkön kulutuksemme on laskenut viiden vuoden aikana, mutta sähkölaskumme on noussut joka vuosi. Se tuntuu käsittämättömältä. OODI satelliitille. Sinä tulit, sinä menit, mun luotain, lauletaan iskelmässä. Kuulostaa lähes stahanovilaiselta rakkausdraamalta, jossa tyttö rakasti poikaa, mutta poika traktoria. Ei tiedetä rakastiko traktori tyttöä. KATAISEN-STUBBIN hallituskausi on päättymässä. Mikä ajassa oli parasta? Se, että se päättyy vihdoin. MATKAILUja ravitsemusalan mukaan suomalainen yökerhovierailija nauttii vain 2–3 alkoholiannosta illassa. Kertomatta jää se valtava alkoholimäärä, jonka suomalainen juo, vaikkei nauti siitä yhtään. Tack… …nej tack! HEIKOKSI on mennyt. Baari-illan jälkeen nykynuoriso pupeltaa citykanien kanssa salaattia (Aamuset 11.2.). Mihin tämä maa on oikein menossa? VENÄJÄ käyttäytyy kuin hiekkalaatikon isoin mutta tyhmin pikkupoika. Aina tönimässä pienempiään. Yleensä sälli jää lopulta päätä muita lyhyemmäksi. Pelkkä voima ei riitä elämässä pärjäämiseen. Pitää olla myös älliä. EDUSKUNNAN jättävä Sampsa Kataja (kok., kuvassa) manailee, kuinka kelvoton korvaus kahdeksan tonnin kuukausipalkka on hänen kaltaiselleen ”huippujuristille”. Sampsha, lempinimeltään Kaataja, jää kansankunnan poliittiseen muistiin miehenä, joka sopersi istuntosalissa kännissä kommentteja vuoden 2012 budjettiin. Porilaista v-ttuiluhuumoria sekin. ä a ln a, u N
5 Lauantai 14. helmikuuta 2015 AAMUSET ”Jottan tarttis tehdä.” Aamuset
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 14. helmikuuta 2015 U-sairaala sileäksi vai suojelluksi? Mitä mieltä olet? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. RAISIO Oyj:n liiketulos ilman kertaeriä oli viime vuonna 34,8 miljoonaa euroa eli 7,0 prosenttia liikevaihdosta. Tulos supistui hieman, sillä vuonna 2013 liiketulos oli 39,3 miljoonaa euroa 7,1 prosenttia liikevaihdosta. Konsernin liikevaihto oli 493,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 liikevaihto oli 557,6 miljoonaa euroa. Raisio ennakoi liikevoittonsa palautuvan kasvuun. Raisio Oyj:n liikevaihto supistui TURUN lentoaseman puhdistustyöt ovat loppusuoralla. Lentoaseman kakkosterminaalilla oli öljyvahinko viime syyskuussa. Vahingot eivät ole vesien tarkkailun perusteella levinneet lentoasemaalueen ulkopuolelle. Finavia sulki kakkosterminaalin puhdistustöiden takia. Rakennuksen alla olevan pilaantuneen alueen laajuuden selvittämiseksi ja maa-aineksen poistamiseksi terminaalin lattia puretaan keväällä. Työtä ei voi tehdä ennen kuin rakennuksessa oleva lentoaseman varavoimajärjestelmä on siirretty toiseen rakennukseen. – Uusi varavoimakone on jo tilattu, mutta toimitusajat ovat pitkiä. Tämän hetken tiedon mukaan saamme sen asennettua huhtikuussa, jonka jälkeen voimme aloittaa lattian purkamisen kakkosterminaalissa. Varavoimajärjestelmä on lentoaseman toiminnan kannalta kriittinen, koska esimerkiksi lennonjohdon sähkönsyöttö on turvattava eri tilanteissa, toteaa aluejohtaja, Turun lentoaseman päällikkö Juha Aaltonen. Lentoaseman maita puhdistettu LASSE VIRTANEN MEYERIN Turun telakka tähtää merkittävään liikevaihdon kasvuun. Suunnitelmista kertoi tiistaina Finlandia-talolla johtaja Tapani Pulli, joka korvasi Turun kaupungin järjestämässä tilaisuudessa Jari Anttilan. Anttila sai potkut. – Tämän vuoden liikevaihto on 500 miljoonaa euroa, karkeasti. Mitoitus on tehty uuden omistajan kanssa niin, että tavoittelemme 700 miljoonan euron vuositasoa. Se on hyvinkin saavutettavissa, arvioi Pulli. Tavoitteena on siis lähes 40 prosentin kasvu. Turussa satsataan paitsi risteilijöihin myös matkustajalauttoihin ja ”vaativiin erityisaluksiin”, kuten Pulli määrittelee. Pulli arvioi, että markkinat kasvavat noin viiden prosentin vuosivauhtia. – Jos katsotaan tilauskantaa, niin tällä kombinaatiolla siihen tasoon aletaan jo päästä. Euroopan osuus maailman laivanrakennuksesta on painolla mitaten vaivaiset kaksi prosenttia. – Eikä se sieltä ainakaan ylöspäin ole tulossa. Joku voisi sanoa, että kyllä tämä selkeästi se auringonlaskun ala on. Uskallan olla vahvasti eri mieltä. Euroopan tilaukset ovat nyt yli viidenneksen maailman tilauskannan arvosta, kun mitataan rahalla. Meyer omistaa Turun telakasta 70 prosenttia, Suomen valtio 30 prosenttia Teollisuussijoituksen kautta. – Yhteistyö saksalaisten kanssa on lähtenyt hedelmällisesti liikkeelle. Investoinnit laiminlyötiin telakalla systemaattisesti usean vuoden ajan. Korjauksia toki tehtiin. Tässäkin suhteessa tilanne on muuttunut. On yhteinen ymmärrys, miten firmaa kehitetään jatkossa, sanoo Pulli. Meyer Turulla on noin 1 400 omaa työntekijää. – Kun normaalivauhti on päällä, telakalla on porttien sisäpuolella 3 000–4 000 henkilöä, kertoi Pulli. – Olemme arvioineet, että suora työllistävä vaikutus on 20 000– 25 000 henkeä verkostojen kautta. Telakka hakee 40 prosentin kasvua liikevaihtoon UUTISANALYYSI HOITOTYÖ jatkuu surullisenkuuluisassa Tyksin U-sairaalassa vielä vuosia, vaikka asbestilla vuorattu rakennus on kosteusongelmainen ja henkilökuntakin oireilee. Talo tyhjenee lopullisesti vuonna 2019, kun uusi T3-sairaala valmistuu Helsingin moottoritien ylle. Mutta mitä sen jälkeen? Rakennuksen tulevaisuus hiertää etenkin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä. Sairaalatoimintaan tekniikaltaan vanhentunut rakennus ei sovellu, ja vaikka rakennuksen purkaisi luurangoksi ja rakentaisi uudelleen, on kerroskorkeus liian matala nykyaikaiselle sairaalalle. Sairaanhoitopiirin mukaan U-sairaalan nykyiset käyttö-, ylläpitoja korjauskustannukset ovat 4,8 miljoonaa euroa vuodessa. Rakennuksen purkaminen maksaisi noin 8,3 miljoonaa euroa, eli parin vuoden ylläpitokulut. Kaupunki esittikin viime vuoden marraskuussa uudessa asemakaavaluonnoksessa rakennuksen purkamista. ASIASSA on vain yksi mutta: museoviranomaiset. Heillä on valta päättää rakennusten suojelusta. U-sairaalasta tehdyn rakennushistorian selvityksen mukaan kyseessä on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas rakennus. Turun museokeskuksen tutkija Kaarin Kurri muistuttaa, että ”Usairaala on oleellinen osa Kiinamyllynmäen eri ikäisten sairaalaja lääketieteenlaitosten muodostamaa kokonaisuutta. Mikäli se puretaan, Katoaako kolossi? U-sairaala suojeltaneen, ellei korjauskelvottomuutta pystytä osoittamaan Museoviranomainen pitää etenkin Usairaalan Hämeenkadun vastaista julkisivua rakennushistoriallisesti erityisenä. Ari-Matti Ruuska jää sairaala-arkkitehtuurin kehitystä hienosti ilmentävään kokonaisuuteen aukko. U-sairaalalla on vankka avainasema Suomen sairaala-arkkitehtuurin perinnössä.” SUOJELUPÄÄTÖKSISSÄ ristiveto syntyy siitä, että museoviranomaisilla on valta suojella, mutta ei velvollisuutta ylläpitää. Kurri tähdentää, että vaikka museoviranomaiset arvioivat asiaa oman toimialansa näkökulmasta, ei objektiivisuutta tai päätösten yhteiskunnallisia vaikutuksia unohdeta. Kurrin mukaan sairaanhoitopiiri ei ole ”vakavasti tutkinut” rakennuksen muita käyttötarkoituksia, eikä sellaisia tuotu esiin kaavamuutoksen perusteissakaan. Toisin sanoen, sairaanhoitopiiri haluaa rakennuksesta eroon ja tahtoo varata kiinteistön tulevaisuuden käyttöä varten. Ehkä parkkitalo, ehkä moderni sairaalarakennus, ehkä jotain muuta. Juuri tätä museoviranomaiset vastustavat, ellei pystytä ensin osoittamaan, että rakennus on kaikin tavoin korjauskelvoton. Näin ei ole vielä tehty. Sairaanhoitopiiri tullee aikanaan hakemaan U-sairaalalle purkulupaa. Rätingeistä riippuu, katoaako kolossi. TEEMU P. PELTOLA KAUPUNGINOSAVIIKOT jatkuvat tänä vuonna. Turkulaiset järjestöt voivat ehdottaa 30. maaliskuuta mennessä ohjelmaa huhti–kesäkuun viikoille ohjelmahaun kautta. Teemoina ovat ympäristö sekä paikallinen omaleimaisuus ja identiteetti. Ohjelmaa voi ehdottaa kaupunginosaseurat, omakotiyhdistykset, maahanmuuttajayhdistykset, vanhempainyhdistykset, liikuntaja kulttuuriseurat ja muut. Huhtikuulle ajoittuvan ohjelman hakuaika päättyy jo 15. maaliskuuta. Ohjelmahaku loppuvuoden viikoille käynnistetään myöhemmin. Hakeminen tapahtuu täyttämällä ohjelmahaun hakulomake ja muut tarvittavat lomakkeet. Hakuohjeet, lomakkeet sekä jäsenhaku ovat osoitteessa www.kaupunginosaviikot.net. Ehdota ohjelmaa kaupunginosiin
7 Lauantai 14. helmikuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 14. helmikuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA SADAT opiskelijat Turun korkeakouluista kokoontuvat tiistaina 17. helmikuuta kello 14 Vartiovuorenmäelle juhlimaan Fastlaskista. Tapahtuman keskeisin osa on perinteinen ainejärjestöjen välinen laskukilpailu, jossa voiton vie nopein ja innovatiivisin pulkka. Kisan on useana perättäisenä vuonna voittanut Kemistklubben ry räjähtäviä yhdisteitä ja savuefektejä hyödyntävillä kelkoillaan. Opiskelijat alamäessä ensi tiistaina –PIDÄN rennoista vaatteista. Pidän enemmän housuista kuin hameista, kertoo Toini Mattila-Astala, 64. Mattila-Astala ostaa vaatteensa pääosin H&M:stä, joskus myös Seppälästä. – Käyn aika paljon myös kirppiksillä. Haen sieltä aina kaikenlaista. En kuitenkaan käy siellä niin paljon kuin esimerkiksi juuri H&M:ssä. Päälläni oleva takki on ostettu kirppikseltä, housut varmaan H&M:stä. Kassin olen ostanut Seppälästä. Mattila-Astala käyttää vaatteissaan paljon mustaa. – Pidän myös vaaleanpunaisesta ja liilasta. Mattila-Astala kertoo, että kenkien pitää olla vähän lättänät. – Käytän myös esimerkiksi maihareita. En käytä korkokenkiä, sillä en ole koskaan opetellut kävelemään niillä. Rentoa ja lättänää Onko futaaja kuumempi pitkätukkana vai nahkakuulana? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Nobody home! OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Toini Mattila-Astala, Hansakortteli. Oona Karhunen Eija Lindroos HEIKKI MÖTTÖNEN TURUN Palloseuran jalkapallon edustusjoukkue oli taatusti Suomen rock-henkisin porukka 1980ja 90-luvuilla, ainakin hiusmuodista päätellen. Joukkueen avauksessa juoksi 1980-luvun alkuvuosista pitkälle 1990-luvun lopulle vähintään muutama pitkätukkainen pelaaja, jotka nousivatkin Tepsin tavaramerkiksi varsinkin ulkopaikkakunnilla. Ärsytystä ja mielenkiintoa lisäsi se, että nämä pitkätukkaiset vihreän veran taiteilijat olivat myös todellisia pelimiehiä. Ja nyt ei ole kyse mistään 1980-luvun pelkistä takatukista, sillä niitä taisi esiintyä jokaisessa sen ajan liigajoukkueessa. Tepsin pitkätukista on syytä nostaa esille neljä pelaajaa, jotka pitivät uskollisesti tyylinsä – muutamaa shokeeraavaa parturissa käyntiä lukuunottamatta – koko komean uransa ajan. KESKIKENTTÄPELAAJA Kimmo Lipponen oli Pääskyvuoren kenttien kasvatti ja SM-sarjassa hän esiintyi ensimmäisen kerran kaudella 1980. Toppari Petri Sulonen sai alkeisoppinsa PPT:ssä Porissa, mutta turkulaistui vuonna 1987 yli pariksi vuosikymmeneksi. Lausteen kaksikko Marko Rajamäki ja Kim Suominen ponnahtivat pinnalle myös kaudella 1987. Lipponen lähti kaudeksi 1985 opiskelemaan Tampereelle ja pukeutui Ilves-paitaan, mutta Sulonen, Rajamäki ja Suominen olivat kaikki kokemassa San Siron ihmettä Milanossa syksyllä 1987. Kaudella 1988 kaikki neljä kantoivat TPS-paitaa päällään, mutta raitapaidat pullahtivat hopeaja pronssikausien jälkeen viidenneksi, joka oli seuran huonoin sijoitus koko 1980-luvulla. Seuraavalla kaudella notkahdus korjattiin, kun Heikki Suhosen valmentama Palloseura taisteli SMkullasta viimeiselle kierrokselle asti. Hopeajoukkueessa pelasivat jälleen Rajamäki. Suominen ja Sulonen, mutta Lipponen oli karannut Itävaltaan Foto Nettig Viennaan. Kaudella 1990 koko porukka oli taas koolla, mutta tällä kertaa TPS:n kohtaloksi koitui 1. playoffs-kierros ja tuleva mestari HJK. 1990-LUVUN alkuvuosia leimasivat talousvaikeudet, mutta joukkue voitti silti ensimmäisen Suomen Cupinsa syksyllä 1991. Sen jälkeen Suominen, Rajamäki ja Lipponen jättivät TPS:n vuoden välein, mutta Sulonen kipparoi raitapaidat jo toiseen cup-voittoon vuonna 1994. Kaikkien neljä pelaajan pelaajaura päättyi muutaman vuoden sisällä 2000-luvun taitteen molemmin puolin. Heidän yhteissaldokseen SMtasolla tuli 1 245 ottelua ja 190 maalia. Rajamäki oli porukan ainoa varsinainen maalintekijä. Heitä kaikkia yhdisti myös Suomen A-maajoukkueen pelipaita. Tukka hulmuten TPS-pelaajien hiusmuoti säväytti 1990-luvun taitteessa TS-arkisto OONA KARHUNEN TALVILOMA puhuttaa 6-vuotiaita Viola Vainiota ja Ben Millneriä. BEN: Talvilomal saa olla koton rakentamas Legoil. Mä rakennan semmosen yhen jättipoliisiaseman. VIOLA: Mä aion leikkii isoveljen kans. Silläki o ehkä loma. Mun isosiskolki on loma. B: Mun isosiskolla ja isoveljellä on vaa viikon loma. Mul on kaks viikkoo. V: Mul on yks viikko enemmän ku sulla. Mul on kolme viikkoo. B: Mä lähen sillon Lappiin. Mä oon aiemmi ollu siel kaks kertaa. V: Määki oon. B: Mä oon yleensä laskenu talvilomal serkkutyttöjen kans navetan semmost siltaa pitkin pulkalla. V: Ja mä käyn luistelemas. Mä haluisin kans leikkii kavereiden kaa ulkon. B: Mä haluisin mennä mun serkun kans telttaan nukkumaan. Mä oon kerran ollu. Sillo oli aika kylmä mut siel oli lämmintä. V: Nukuiks sä siel yhen yön? B: Nukuin. Siel oli ihan pilkkopimeetä. Se oli semmonen aika suuri teltta. Siel oli semmonen lämpöjuttu et se ei ollu ihan tavallinen. V: Mä en oo koskaan nukkunu teltassa. Meil ei oo telttaa. Meil on ollu teltta. B: Mut se hajos? V: Joo. B: Mä en oo kyl viel loman tarpees. V: Mä oon. Mä tahdon lomalle. Sillon on kivaa ku ei tartte mennä päiväkotiin. Me ollaan pelattu aika paljon Inkan aarretta. B: Nii siit tarvitaan lomaa ku kaikki haluu aina saada sen hienoimman nappulan. Se hienoin on sininen. Tyhmin niist on se tummanpunanen. V: Mikä punanen? B: Se tyyppinappula. V: Aa se. Se on tyhmä. Mut mikä ei ees kuulu siihen peliin ni on semmonen meritähti. Se pitäis ottaa pois. Lomaa nappuloille mmonen aika suuri mmoet se nen. aan ssa. punanen. V: Mikä p B: Se tyy V: Aa se mä. ee h o TPS:n Kim Suominen (vas.) ja Marko Rajamäki tunnettiin tukkajumalina. Lausteen pojat yhteiskuvassa Admira Wackerin stadionilla Hollannissa toukokuussa 1995.
9 Lauantai 14. helmikuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 14. helmikuuta 2015 VAPAAOTTELIJANA paremmin tunnettu Timo-Juhani ”Tipi” Hirvikangas hakee uusia haasteita. Nyrkkeilyn parissa kamppailu-urheilun aloittanut Hirvikangas siirtyy tämän kevään aikana nyrkkeilyn ammattilaiskehiin. Amatöörisäännöin hän nyrkkeilee vielä helmikuun lopussa Karkkilassa. Paidatta hän ottelee ensimmäisen kerran maaliskuussa Tallinnassa. Hirvikankaan ykköslaji on kuitenkin jatkossakin vapaaottelu. Tipi hakee vauhtia nyrkkeilykehästä JÄÄKIEKON SM-liigan ja Suomen Jääkiekkoilijat ry:n sopimuskiistan myötä on suomalaisen kiekkoilun ylle noussut vakava uhkakuva. Uuteen sopimuksen SM-liiga on ehdottanut, että joukkueilla olisi oikeus kaupata pelaajia ilman pelaajan suostumusta, NHL:n ja KHL:n malliin. Tähän pelaajayhdistys suhtautuu kielteisesti. NHL:ssä pelaajien asemaa voi perustella palkoilla. Liigassakin huiput tienaavat mukavasti, mutta on todella lyhytnäköistä olettaa, että myös palkkataulukon alapäässä olevat nuoret olisivat pelkkää kauppatavaraa. Pahimmassa tapauksessa teiniikäinen kiekkoilija heitettäisiin toiselle puolen maata ilman minkäänlaista verkostoa. Se saattaisi olla nuorelle tuhoisaa. Miksi korjata toimivaa, kun tähänkin asti sopu on löytynyt neuvottelemalla? ILKKA LAPPI Epäinhimillistävää kiekkoa Kuka TPS:n nuorista on potentiaalisin läpimurtopelaaja alkavalla kaudella? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI LÄHES päivälleen vuosi sitten Mika Laurikainen palasi TPS:n päävalmentajaksi. Seuran tilanne oli lähinnä kaoottinen. Joukkue kasattiin puolessatoista kuukaudessa. Loppuen lopuksi oli jopa yllätys, että TPS oli vain muutaman pisteen päässä säilymisestä liigassa. Värikkään kauden jälkeen TPS tie vei kuitenkin Ykköseen. Alkavaan kauteen on mustavalkoisessa leirissä päästy valmistautumaan huomattavasti vuoden takaista seesteisimmissä tunnelmissa. – Nyt myllerrys on ohi ja toiminnassa logiikkaa. Pystymme tekemään systemaattista työtä. Jos ajatellaan puhtaasti työnteon rauhaa, niin näin hyvää tilannetta ei ollut missään vaiheessa viime kautta, sanoo Laurikainen. – Kun toimitaan nuorten pelaajien kanssa, pitää luoda sellaiset olosuhteet, että jatkuva kehittyminen on mahdollista. Sen suhteen on täysin olennaista, että työntekoon on rauha, Laurikainen painottaa. TPS:LLA on parikymmentä sopimusta ensi kaudeksi. Pelaajavalmentaja Mikko Hyyrystä ja Jussi Aaltoa lukuun ottamatta kokemusta ei pukukopissa juuri ole. Tosin jos neuvottelut Santeri Mäkisen ja Sami Rähmösen kanssa tuottavat tulosta, TPS saa lisää arvokasta kokemusta. Vaikka Mäkinen ja Rähmönen ensi kesänä raitapaitaa kantaisivatkin, nuorten kehittäminen on avainasemassa. – Odotan, että meiltä kasvaa pelaajia, jotka pystyvät rytmittämään peliä ja tunnistamaan tilanteita. Yksilöiden pelikäsityksen kehittäminen on yksi keskeisiä asioita tämän kauden tavoitteista, Laurikainen linjaa. Pelitavallisesti päävalmentaja haluaa nähdä kentällä nopeaan reagointiin pystyvän joukkueen. – Meidän pitää itse pystyä luomaan tilaa ja tunnistamaan tilanteita. En halua, että pidetään palloa vaan jossain päin kenttää vaan pystytään pelaamaan sitä eteenpäin ilman roiskimista. Siitä on ollut jo merkkejä harjoituspeleissä. Uskon, että joukkuepelaamisemme paranee viime kaudesta selvästi. Laurikainen uskoo, että jo alkavalla kaudella joku tai jotkut TPS:n juniorit tekevät debyyttinsä edustusjoukkueessa. Potentiaalia junioreissa on, sillä poikien eri ikäkausimaajoukkueiden ringissä TPS:lla tällä hetkellä on 17 pelaajaa. DEBYTANTEIKSI ovat tyrkyllä muun muassa 1999 ikäluokkaa olevat Albion Ademi ja Juho Montola. – Juniori-ikäisten kanssa meillä on pitkäjänteinen suunnitelma. Osa akatemiapelaajistamme on jo nyt pari kertaa viikossa mukana taktisissa harjoituksissamme. Ei pidä kuitenkaan ajatella, että koppiin pääsy riittäisi. – Olen useampaan kertaan törmännyt ajattelutapaan, että se riittäisi. Se ei ole vielä mitään. Kopissa pitää pystyä vakiinnuttamaan paikka ja mennä sitten eteenpäin, Laurikainen sanoo. Myllerryksen jälkeen TPS kasvattaa nuorta joukkuetta rauhallisen työnteon kautta TPS on uudistanut fyysistä harjoitteluaan viime kauden jälkeen. Iso vastuu räjähtävyyteen ja terävyyteen tähtäävän fysiikkaharjoittelun suunnittelussa on ollut pelaajavalmentajaksi siirtyneellä Mikko Hyyrysellä. TS/Ari-Matti Ruuska
11 Lauantai 14. helmikuuta 2015 AAMUSET Kaarina MARIANNE ROVIO ENNALTAEHKÄISEVÄN lastensuojelun on tarkoitus auttaa ja tukea lapsiperheitä. Kaarinan Olkkari tarjoaa ennaltaehkäisevää varhaista tukea apua tarvitseville verkostoinnin avulla. Kohderyhmänä ovat 0–18-vuotiaat lapset ja heidän perheensä. Matalan kynnyksen palveluihin perustuva olkkaritoiminta on saanut Huoltaja-Säätiön ja Lastensuojelun Keskusliiton myöntämän Kunnallisen lastensuojeluteko 2015 -kunniamaininnan lastensuojelutyön kehittämisestä. – Työskentelymme perustuu verkostoitumiseen peruspalvelujen kanssa. Teemme yhteistyötä koulujen, neuvolan ja päiväkotien kanssa, joiden arvioiden perusteella he voivat kutsua meidät tukea tarvitsevan perheen avuksi. Myös perheet itse ottavat meihin yhteyttä, kertoi Kaarinan Olkkarin perheohjaaja Pauliina Banauliker. OLKKARI ei ole fyysinen tila, vaan se saapuu sinne missä lapset ja perheet ovat. Apua hakevat tapaavat työntekijöitä kodeissaan tai koulun tiloissa. Olkkari on verkostoiva perhekeskus, joka tekee yhteistyötä muiden kaupungin työntekijöiden kanssa, järjestää erilaisia ryhmiä, konsultoi ja neuvoo ja tukee lapsiperheitä. – Lähdemme auttamaan perhettä heidän tarpeistaan käsin, siitä, minkä he kertovat pulmakseen. Usein yhteydenotot liittyvät hyvin tavallisiin arkisiin ongelmiin, joita on tarkoitus ratkaista yhdessä perheen kanssa ennen kuin ne paisuvat, sanoo Banauliker. Verkostoista turvaa Olkkarin perhekeskus tulee sinne, missä lapsiperheet ovat – Tarkoituksenamme on nimenomaan ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia. Kyseessä on monesti perheen jaksaminen ja lähdemme suunnittelemaan yhdessä perheen kanssa, miten siitä selvitään. Perheiden mukanaolo ja osallistuminen on täysin vapaaehtoista. TOIMINNAN tavoitteena on rikastuttaa peruspalveluja. Kaarinan kaupungin nettisivuilta löytyy Olkkarin yhteystiedot. Yhteyttä voi ottaa joko kuntalainen itse tai yhteistyötaho. – Jokaiselle pyritään järjestämään tarvitsemaansa apua. Olkkarissa työskentelee toimintaterapeutti, kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa, perhetyöntekijä, perheohjaaja ja erityisnuorisotyöntekijä. Verkostotyön lisäksi järjestämme muun muassa erilaisia ryhmiä lapsille ja vanhemmille, kuten Sirkusleiri-ryhmää lapsille ja Untuvainen-ryhmää odottaville äideille, kertoo Banauliker. Vauvaperheille suunnatusta maitobaarista, saa ennaltaehkäisevää varhaista tukea imettämiseen. Kaarinan seurakunnan kanssa on maaliskuun alussa alkamassa kaikille avoin Vain elämää -asiantuntijaluentosarja, joka on tarkoitettu lapsiperheiden vanhemmille. Kaarinan Olkkarin vauvasirkusryhmässä vahvistetaan vauvan ja vanhempien vuorovaikutussuhdetta ja tarjotaan vauvoille aistivirikkeitä. Essi Himberg
Lauantai 14. helmikuuta 2015 AAMUSET 12 Pelit&vehkeet OMINAISUUDET TEEMU P. PELTOLA VUOSINA 1978–2005 tuotannossa ollut Nissan Pulsar palasi viime vuoden puolella Euroopan markkinoille täysin uudistuneena. Tosin kosmologinen mallinimi on vanhalla mantereella uusi, sillä alkuaikojen Pulsarit huristelivat Euroopan teillä ensin Datsun Cherryinä, sittemmin Nissan Cherryinä ja Nissan Sunnyina. Euroopan mallin tuotanto päättyi vuonna 2006, kun viimeiset Nissan Almerat rullasivat linjalta ulos. Perinteinen japanilainen autovalmistaja tekee samalla Euroopan markkinoilla paluun erittäin kilpailtuun viistoperäisten pikkuautojen segmenttiin, vajaan vuosikymmenen tauon jälkeen. Sunnyt ja Almerat ovat jääneet mieleen lähinnä tylsästä värittömyydestään. Siinä mielessä alkuperäisen Pulsar-mallinimen käyttö on hyvä veto. Eipä tule heti mieleen ketään, joka innosta puhkuen haluaisi ostaa uuden Nissan Sunnyn. UUSI Nissan Pulsar on rakennettu samalle alustalle kuin Nissan Tiida. Eurooppalaisille suunnatut autot on valmistettu Nissanin Barcelonan-tehtailla. Ulkomuodoiltaan Pulsar on sulava, joskin konservatiivinen. Rätväkkää röyhistelyautoa siitä ei saa, joskaan se ei ole tarkoituskaan. Pulsar tuntuu ajossa vaivattomalta ja toimivalta perusautolta. Näyttöjä ja säätimiä piisaa, mutta niiden hallinta on helppoa. Kuusivaihteinen manuaalilaatikko tuntuu 1,2-litraiseen ja 115-hevosvoimaiseen peruskoneeseen ehkä hiukan liioitellulta, mutta sulavasti sekin toimii. Ainoa ajonautintoa edes jossain määrin häiritsevä seikka on oven käsinojauloke, joka asettuu juuri kuljettajan polven kohdalle. Isommalla ihmisellä voi tulla penkillä ahtauden tunnetta, kun polvea ei voi ajaessa juuri lepuuttaa vasemmalle. AJOMUKAVUUTTA lisäävätkin perusvarusteisiin kuuluvat monitoimiohjauspyörä sekä kaksivyöhykkeinen ilmastointi. Lisävarusteissa on tarjolla muun muassa älyavainta nappikäynnistyksellä, ajovaloautomatiikkaa, himmentyviä peilejä sekä liki kuuden tuuman NissanConnect-monitoiminäyttö, joka muuttaa auton älypuhelimen avulla viihdekeskukseksi. Sisältä päin kaikki näyttää viimeistellyltä, joten reilun 20 000 euron lähtöhinta tuntuu yllättävänkin edulliselta. Nissan Pulsar on sisältä tilavampi kuin ulkoa näyttää. Teemu Peltola Takapäähän on lisätty sporttisuutta spoilerilla. • Malli: DIG-T 115 • Iskutilavuus: 1 197 cm³ • Tehot (kW/hv): 85/115 • Vääntö: 190 nM • 0–100 km/h: 10,7 s • Huiput: 190 km/h • Kulutus/100 km (EU): 5,0 l • CO²: 117 g/km • Hinta alk.: 20 990 euroa Pulsarin paluu Koeajossa Nissan Pulsar DIG-T 115
13 Lauantai 14. helmikuuta 2015 AAMUSET Pelit&vehkeet
14 A AMUSET VIIHDE Lauantai 14. helmikuuta 2015 KUVATAITEILIJA Kati Immonen kuvaa uusissa vesivärimaalauksissaan eläinten ja ihmisten maailmojen kohtaamisia. Teokset ottavat vaikutteita satukuvien suloisuudesta, mutta puhuvat nykymaailman ongelmista. Maalauksista heijastuu suru siitä, miten ihminen näkee oman osansa suhteessa luontoon hyväksikäyttäjänä. Kati Immosen näyttely on esillä Galleria Joellassa 22. helmikuuta asti. Metsän maailma vesivärein PIENENÄ orvoksi jäänyt nunna Anna (Agata Trzebuchowska) lähtee luostarin ulkopuolelle ottamaan selvää syntyperästään juuri ennen valan vannomista. Ainoa elossa oleva sukulainen Wanda-täti (Agata Kulesza) kertoo Annalle salaisuuden. Yhdessä naiset lähtevät avaamaan sukunsa synkkää kohtaloa 1960-luvun Puolassa. Pawel Pawlikowskin ohjaama Ida on mustavalkoinen, laatikkomaiselle 1.33:1-kuvasuhteelle taltioitu ja erittäin kaunis elokuva. Kohtaukset ovat kuin menneen ajan valokuvia, joiden huolellisiin rajauksiin hahmot kävelevät sisään ja niistä pois. Ida ei ole elokuva toisesta maailmansodasta, mutta sodan arvet tuntuvat ja ovat läsnä kaikkialla repliikkien väleissä ja lauseissa, jotka jäävät kokonaan sanomatta. Kenelle: Vaativaa elokuvamakua vaaliville. Arvio: Mieleenpainuva Ida kuuluu alkuvuoden parhaisiin ensi-iltoihin. ESA TÖYKKÄLÄ Usko koetuksella Ida on ehdolla Oscareissa. Kiinnostaako gaala? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ TURUN kaupunginteatterilta on useasti toivottu perheen pienimmille sopivaa ohjelmaa. Toiveet toteutuvat 3–8-vuotiaille suunnatussa Mörköjen yö -näytelmässä, joka käsittelee lasten pelkoa huumorin ja musiikin kautta ja pohdiskelee, mitä pelko oikeastaan on. – Olen saanut isänä vastata monia kertoja, että ei, mörköjä ei ole olemassa. Se ei ole oikein koskaan riittänyt vastaukseksi. Sitä kautta lähdin miettimään näytelmäaihetta ja sain käsikirjoittajakaveri Johanna Keinäsen mukaan, kertoo näytelmän ohjaaja ja käsikirjoittaja Kimmo Virtanen. MÖRKÖJEN yössä 7-vuotias Simeoni Säikkylä (Mika Kujala) pelkää Pimeysmörköä ja nukkuu öisin valot päällä. Omiin pelkoihinsa itsekin kyllästynyt Simeoni päättää ylittää itsensä ja aikoo nukkua yön yli yksin kodin takapihalla sijaitsevassa puumajassa. Tarinan kertojana toimii ruosteinen pallogrilli. – Ne kokemukset, joita minulla ja Johannalla on omien lastemme peloista, ovat olleet mukana kirjoitusprosessissa. Lapset ovat myös valinneet hahmoja sinne. Johannan pojat halusivat mukaan Tyrannosaurus rexin ja talitintin, oma tyttäreni joulupukin, Virtanen kertoo. Virtanen korostaa, ettei Mörköjen yö ole mikään lasten kauhunäytelmä, vaan sopivasti jännittävä. Esitys on testattu neljällä koeyleisöllä. – Totta kai sitä on mietitty paljon, mutta nyt se on testattu, että näytelmä ei missään tapauksessa ole 3-vuotiaalle liian pelottava. Totta kai jokainen lapsi on yksilö ja teatteriin tuleminenkin voi olla pelottavaa. 3-vuotias pystyy jo käsittelemään uutta ympäristöä, valoja ja ääniä, mutta sitä pienemmille se voi olla vaikeaa. Kimmo Virtanen ja Johanna Keinänen ovat pitkäaikainen käsikirjoitustyöpari. Erityisesti Virtanen on tykästynyt koko perheelle suunnattuun teatteriin, joka vaatii pienten ihmisten maailmaan eläytymistä. – Näissä lasten ja koko perheen esityksissä fyysinen ilmaisu ja näyttelijän työ korostuu, varsinkin Kujalassa, joka näyttelee 7-vuotiasta poikaa. Näen lapset itse pääosin aika fyysisinä. Puhun mutkalle menemisestä. Lapset ovat jotenkin jatkuvasti mutkalla. NÄYTELMÄ viestii pikkuiselle yleisölleen, että lasten pelko on varsin normaalia, eikä suinkaan heikkous. Simeonin isä muistuttaa, että pelko suojelee ihmistä. – Pelkoja käsitellään Simeonin tilanteiden, sivuhahmojen ja mielikuvituksen kautta. Jokainen käsittäköön sen miten käsittää, mutta ei tässä kauheasti jätetä asioita auki. Ennemminkin käy niin, että esityksen jälkeen pelottaa vähemmän, Virtanen sanoo. Pelot tutuiksi Mörköjen yö pohtii perheen pienimpien pelkoja Simeoni Säikkylä (Mika Kujala) kohtaa Mörköjen yössä muun muassa Tyrannosaurus rexin. Otto-Ville Väätäinen
15 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 14. helmikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? KYSYITTE mielipidettä AriPekka Selinin palkkaamisesta (TPS:n päävalmentajaksi). Loisto juttu! Mielestäni TPS oli syksyllä hyvällä uralla Kai Suikkasen kanssa, ja keväällä oltaisiin pelattu playoffeja. Syksyllä pelin ei tarvitse vielä häikäistä. Kotona voitettiin pelit, se on pääasia, ja vieraissakin hävittiin niukasti. Joukkue oli kuitenkin Suikkasen hanskassa, ja paras olisi odottanut vasta keväällä. Miika Elomon palkkaaminen oli suuri virhe. Ylimielinen öykkäri menetti jo ennen joulua otteen joukkueeseen, eikä se pelannut enää valmentajalleen. Tulos näkyy suoraan sarjataulukossa. Nyt on tehty oikeita ratkaisuja. Tomi Aalto ja Paul Savolainen pois hallituksesta/taustajoukoista. Niklas Österlund samoin, vaikka pelkkä kiiltokuvapoika julkisuuteen hallituksen puolesta olikin. Ari Vuori sai lopultakin jatkaa matkaansa. Toimitusjohtajaksi tullut Mika Eskola tuntuu olevan juuri sellainen johtaja, jota vailla TPS on ollut, joka ottaa vastuuta ja on valmis nöyrästi tekemään töitä. Hienoja lausuntoja ja tekoja on jo nähty. Antero Niittymäki on vielä katsomatta. Luultavasti Eskolan palkkaamana on ainesta tehtävänsä mallikkaaseen hoitamiseen. Selin on juuri oikea hankinta valmentajaksi. Osaava haalarimies. Nyt on aika alkaa rakentaa perustuksista lähtien HC TPS edustusjoukkuetta. Ja se vaatii paljon tinkimätöntä työtä, uskottavuutta, johtajuutta ja näkemystä mihin ollaan matkalla. Selin on juuri oikea valinta siihen. Toivottavasti hän saa nyt Eskolan ja hallituksen täyden tuen, ja ennen kaikkea työrauhan pitkäjänteiseen työhön. Oikotietä pikavoittoihin ei ole. Nyt lupaaville junioreille peliaikaa jaksamisen ja kehittymisen kannalta oikein mitoitettuna. Se sataa kaikki tulevaisuuden TPS;n laariin. Onko Elomo oikea mies viemään kauden loppuun? Halvin varmasti, mutta pelaajien lisäksi hän on suututtanut myös yleisön. Elomon TPS ei kiinnosta, vaikka siellä nyt talentteja kasvaisinkin. JUHA Selinin valinta on loisto juttu DEMARI Jarmo Rosenlöf loihti sanomaan, että Turun talous on pakko saada kuntoon. Niinpä niin, demarikokoomus on ollut Turussa vallan kahvassa kymmeniä vuosia. Kaksi vuotta sitten, kun uudet ihmiset tulivat lautakuntiin sekä uusi valtuusto astui voimaan, alettiin vaatia leikkauksia, säästöjä pitää tulla. Näimme poliittista teatteria valtuustossa, kun perussuomalaiset eivät hyväksyneet teatterin lähes yhdeksän miljoonan lisäkustannusta teatterin 25 miljoonan euronkorjaukseen. Tätä Turun jo tavaksi tullutta rakennusten kustannusarvioiden huomattavaa korotusta eivät perussuomalaiset voi hyväksyä. Turuntauti on kroonistunut. Olimme sitä mieltä, että kustannusarvio on tehtävä uudelleen. Kokoomuksesta vasureihin, siis demarit mukaan lukien, olivat innolla hyväksymässä yhdeksän miljoonan korotuksen. Siitä vaan. Jopa toiset puolueet heittäytyivät naiviuden puolelle, että pidetäänkö teatteri sitten tyhjillään. Kysyä sopii, että tälläkö tavalla saadaan Turun talous kuntoon? Tutkimuksen mukaan yli puolet turkulaisista on pettynyt Turun talouden hoitoon, eikä syyttä. Teatteri pitää korjata luonnollisesti, mutta kohtuullisella summalla, joka olisi 25 miljoonaa. Jokainen turkulainen tietää mitä vääntöä jokaisesta eurosta Turussa käydään. Turkulaiset äänestäjät haluavat valtuustosalissa taloudellisia, järkeviä, sekä oikeudenmukaisia päätöksiä jokaisen turkulaisen parhaaksi. Emme halua poliittista teatteria, peliä valtuustosalissa, nimittäin se ei missään muodossa johda taloudellisiin, järkeviin ratkaisuihin. Teatteria menemme sitten katsomaan korjattuun teatteriin. RAILI MELTOVAARA (PS.) Ei suuret puheet, vaan ne teot TURUN kaupunki järjesti tiistaina korkeaprofiilisen kokouspäivän Finlandia-talolla Helsingissä. Vanha pääkaupunki nöyrtyi ja matkusti uuteen pääkaupunkiin. Se on viisautta. Mitään ei enää saa, ellei lähde hakemaan. Päivä oli suunnattu pääkaupunkiseudun päättäjille. Oli aika lobata. Päivään mahtui yksi kohu-uutinen. Meyerin Turun telakan johtaja Jari Anttila oli merkitty puhujalistalle, mutta hän ei tullut. Anttila oli saanut potkut. Ilmeistä silti on, että telakka on nyt pelastettu, toistaiseksi. Näkymät ovat hyvät tai ainakin paremmat kuin vielä hetki sitten. On uskoa tulevaan ja vakautta. Telakalle on ilmaantunut monta pelastajaa. Kokoomuslaiset paikallissatraapit esiintyvät itsevarmasti pelastajina. Helsingin Sanomat nosti pelastajaksi elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.), jota vielä vähän aikaa sitten pidettiin Turun suunnalla telakantappajana. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) antoi Finlandia-talolla yllättävää tukea kokoomuslaisille paikallisvaikuttajille. Petteri Orpo (kok.) ja Ilkka Kanerva (kok.) olivat nimiä, jotka Heinäluoma mainitsi telakan yhteydessä. Hän arvioi telakan pelastamisen hallituksen tärkeimmäksi saavutukseksi. VARSINAIS-SUOMEN vaikutusvalta näytti vähäiseltä. Vain kokoomuksella oli muskelia ja sen oli sitä käytettävä. Se ei yksin olisi riittänyt. Heinäluomankin vakuutti se yhteisrintama, jonka varsinaissuomalaiset saivat aikaiseksi. Mukana oli työntekijää ja alihankkijaa, koko poliittinen värikartta. Ilman Meyeria telakka tuskin silti enää toimisi. Eivät saksalaiset täällä hyvää hyvyyttään ole. He näkivät osaamista ja potentiaalia. Turun ja Varsinais-Suomen kannalta oli tärkeää, ettei sitä hukattu, eikä käsiä nostettu ilmaan, vaikka auringonlaskun alasta moni jo puhui. LASSE VIRTANEN Kuka pelasti telakan?