Lauantai 14. maaliskuuta 2015 | Nro 21 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Linnankatu on halkonut kaupunkia vuosisatoja. Se on tunnettu samannimisenä jo 1600-luvulta lähtien. Kaupunki s. 12 Vanha valtasuoni Loimun kevätkunto nostattaa toiveita Raisiossa. Ottaako Loimu mitalin ja jos ottaa, niin minkä värisen? Urheilu s. 13 Joko on jo Loimun aika? Tamara Lundin elämään mahtui loistoa ja harmaampiakin hetkiä. Nyt hänen elämänsä nousee näyttämölle. Viihde s. 14 Diivojen diiva Kaksi vai kymmenen? Yhtymä puntatoi seurakuntien määrää. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 14. maaliskuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 14. maaliskuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 14.3.2015 Lauantai 14. maaliskuuta 2015 KANSANTALOUS on kärvistellyt taantumassa koko 2010-luvun. Finanssikriisin pelättiin kaatavan koko pankkijärjestelmän, joten pankit joutuivat stressitesteihin ja tiukkaan syyniin. Regulaatio eli sääntely kiristyi. Suomessa on sen lisäksi kiristetty finanssialan verotusta. Suomessa toimivien pankkien tuloksista ei ole havaittavissa toimintaympäristön hankaluutta. Liedon Säästöpankki kertoi keskiviikkona tehneensä ennätyksellisesti liikevoittoa viime vuonna: peräti 9,4 miljoonaa euroa. Nordea ja Osuuspankki ovat jo aiemmin tiedottaneet hyvistä tuloksista. Mihin pankkien tuloksentekokyky perustuu? Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Hakala arvioi, että pankit ovat ennakoineet olosuhteiden muutoksen ja saneeranneet etuajassa. Konttoreita on lakkautettu tai yhdistetty, henkilökuntaa vähennetty. Se näkyy tuloksissa. ONKO ennakointi ainoa syy? Ei, sillä asiakkaiden käyttäytyminen on samaan aikaan muuttunut tavalla, joka on mahdollistanut konttoriverkon supistamisen. Nuorempi polvi ei käy pankkisalissa enää ollenkaan, vaan asioi päätelaitteellaan verkossa. Verkkopalvelujen kehittäminen ei ole pankeille halpaa, mutta konttorien määrän vähentäminen laskee kuluja pysyvästi. Tavallinen kansalainenhan ei tuo kuin kuraa pankkisalin lattialle, joten siivouskuluissakin säästyy. Kaiken lisäksi asiakas maksaa pankille kuukausimaksuissa siitä, että saa itse maksaa laskunsa kotona ilman pankkineidin apua. Pankit ovat ketterästi korjanneet hyödyn itselleen hokemalla samalla parempien palvelujen mantraa. PANKIT eivät kärsi luottotappioista vielä matalan koron aikaan. Lainaakin saa, joskaan sitä ei enää tyrkytetä kuten joskus. Todellinen stressitesti on vuorossa, kun korot lähtevät nousuun. Kukaan ei tiedä milloin niin tapahtuu, mutta kaikki ovat varmoja siitä, että jossain vaiheessa niin käy. Korkojen nousu on stressitesti myös kotitalouksille ja yrityksille. Jos talous on vedetty liian tiukoille tai laina mitoitettu liian suureksi, jälki voi olla tuhoisaa. LASSE VIRTANEN Taantuma tai ei, pankki porskuttaa SUOMESSA on liikaa sääntelyä. Miten se pitäisi purkaa? LOHELA: Liian suuresta sääntöviidakosta lienee kaikilla yksimielisyys. Byrokraateilla on runsaasti intoa etsiä jatkuvasti uusia tulkintoja. Eduskunnassakin tätä on kauhisteltu vuosikausia, mutta mitään ei ole tehty. Tähän vaaditaan kaikkien viisaiden päiden yhteen lyömistä. SAARIKKO: Nykyisellä hallituskaudella muodostettiin työryhmä, jonka tarkoituksena oli kerätä runsaasti tietoa sääntelystä. Toivottavasti raportista löytyy sen verran aineksia, että siitä saadaan hallitusneuvotteluihin kunnon pohja. Ylisääntely on suuri ongelma etenkin silloin, kun se hidastaa ja vaikeuttaa yrityksen perustamista. Myös maataloudessa ja sosiaalisektorilla on aivan liikaa normeja. Sekin on ongelma, että vaikka säädökset ovat kaikille samat, on yksittäisellä virkamiehellä suuri tulkintavalta. ML: Pienyritysten byrokratiaa täytyy ehdottomasti pystyä keventämään. Lisäksi on puhuttu julkisen sektorin keventämisestä, mutta sillä olisi varmasti suuria työllisyysvaikutuksia, joten siihen ei ole rohjettu lähteä. Ja kyllä haja-asutusalueiden jätevesiasetuskin oli turhaa byrokratiaa. AS: Keskusta on myöntänyt virheensä jätevesiasetuksessa. Teimme tämän hallituskauden aikana jo ehdotuksen, kuinka sitä tulisi muuttaa, mutta nykyinen ministeri ei siihen tarttunut. Uuden hallituksen tulisi antaa palvelulupaus, joka tarkoittaa sitä, että päätöksenteko ei saa kestää liian kauan. Ja yhden luukun periaatetta on suosittava. ML: Toimeentulotukihakemusten siirtyminen Kelalle on ainakin ollut hyvä muutos. Paperien täyttelyn ja niiden kiikuttamisen eri paikkaan täytyy loppua. AS: Joskus säädös, jolla on alun perin tarkoitettu hyvää, voi kääntyä itseään vastaan. Esimerkkinä vaikkapa tietosuojalaki. Tulevaisuudessa kaiken viranomaisasioinnin pitää voida tapahtua sähköisesti. Sellainen sääntely on hyvää, jonka olemassaolon pystyy perustelemaan parilla lauseella. ENGELSMANNI osti Talvivaaran pilkkahintaan. Olisko tässä käynyt niin kuin Vilénin Sulolle aikoinaan? Osti hinausauton, jota piti hinata. Mutta kun halvalla sai. NUORILLE on oma vaalikone, jossa ruoditaan nuoria kiinnostavia. Koirillekin on varmaan oma vaalikone, mutta missä luuraa vanhusten vaalikone? Ai niin, sehän on jo keksitty: potkukelkka rullajalaksin. NAINEN sai allergiaoireita miehestä, kertoo Potilaan Lääkärilehti (11.3.). Harvinaisessa diagnoosissa naisen silmät vuotivat miehen seurassa niin, että naisen oli lopetettava miehen tapailu. Mikäs tässä nyt niin harvinaista on? Tack… …nej tack! NALLE Wahlroos on tunnettu yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä, mutta että vesivarat yksityistettävä ja lapsenteko luvanvaraiseksi? Nyt tais lipsahtaa takalaittomaksi. KOLME vuodenaikaa. Terminen talvi jäi osassa Etelä-Suomea kokonaan tulematta. Leudon sään ystäville ehkä hyvä uutinen, äiti Maalle välttämättä ei. Ei kovin hyvältä näytä. SOMEN sokaisema apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (kuvassa) hoputtaa kaikkia kunnanjohtajia ja korkeita viranhaltijoita Twitteriin. Sinne täytyy kuulemma twiitata kaikki asiat heti, Hangosta Utsjoelle. Enää pitäisi saada Twitteriin se kansa. Tai edes määrävähemmistö siitä. ti en a aä e ki N Saarikko ANNIKA SAARIKKO on kansanedustaja Turusta ja keskustan ehdokas eduskuntavaaleissa. MARIA LOHELA on kansanedustaja Turusta ja perussuomalaisten ehdokas eduskuntavaaleissa. Lohela Avomuotoinen kurssi Parkinsonja MS-tauteja sekä harvinaisia eteneviä neurologisia sairauksia sairastaville TIETOISENA JA TARKKANA Keskiviikkoisin klo 14–16, keväällä 22.4.–20.5. ja syksyllä 26.8.–9.9. Paikkana erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku. Omavastuuhinta 25 € / osallistuja. Viimeinen hakupäivä 25.3.2015, hakemukset löydät alla mainituilta internet-sivuilta. Lisätiedot Parkinson-liitto www.parkinson.fi p. (02) 2740 418 hannele.hypponen@parkinson.fi Neuroliitto www.avokuntoutus.fi p. 040 180 7338 arja.toivomaki@neuroliitto.fi
5 Lauantai 14. maaliskuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 14. maaliskuuta 2015 Mitä seurakuntien toimintaa sinä ensimmäisenä karsisit? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. SATAKUNNASSA ja Varsinais-Suomessa päällystetään tänä vuonna noin 300 kilometriä teitä. Merkittävimpinä kohteina toteutetaan Turun kehätiellä Aurajoen ja Vähäjoen siltojen peruskorjaus. Kevään aikana käynnistyy erillisrahoituksen turvin yleissuunnittelu Kirjalansalmen sillan uusimisesta. Silta on elinkaarensa päässä. Hankkeen jatkosuunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät erillisrahoitusta. Kirjalansalmen uusi silta suunnitteluun TAMPEREEN lentoasema putosi tammi–helmikuussa Turun taakse Suomen vasta kuudenneksi suurimmaksi lentoasemaksi. Turun lentoaseman kautta kulki tammi–helmikuussa 42 239 matkustajaa, hiukan vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Muutos on väliaikainen, sillä vuositasolla Tampereen lentokenttä on selvästi Turkua suurempi. Tampereen lentoaseman matkustajamäärää kasvattaa huomattavasti halpalentoyhtiö Ryanairin kesäkuukausina lisääntyvä liikennemäärä. Varsinais-Suomen suurimpien satamien kautta kulki tammikuussa 176 998 matkustajaa ja 823 708 tonnia rahtia. Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liiton tilastoista. Turun lentokenttä ohitti Tampereen LASSE VIRTANEN LIEDON Säästöpankki lisää höyryä pankkien markkinaosuuskisaan Turun seudulla. Pankit porskuttavat taantumasta huolimatta. Liedon Säästöpankki teki viime vuonna 9,4 miljoonaa liikevoittoa, historiansa parhaan luvun. Liedon Säästöpankin markkinaosuus on nyt noin kymmenen prosenttia Turun alueella, jolla se kamppailee kolmostilasta Danske Bankin kanssa. Kaukana edellä ovat pankkimarkkinoita hallitsevat Osuuspankki ja Nordea. Pienemmille pankeille jää vain muruja. Nykytilanne ei kuitenkaan tyydytä toimitusjohtaja Jussi Hakalaa. – Olemme Danskea suurempia muualla kuin Turussa. Haemme aktiivisesti markkinaosuuden kasvua. Tavoitteenamme on nousta selkeästi kolmen suurimman joukkoon. Liedon Säästöpankki kasvatti osuuttaan myös kotitalouksien asuntoluotoissa. Niiden määrä kasvoi pankissa viime vuonna 3,8 prosentilla, kun koko markkina kasvoi vain 1,6 prosenttia. Asuntokauppaan vaikuttaa kuitenkin jo markkinoiden kahtiajako, joka yltää myös kaupunkiseuduille asti. Turussa Yli-Maariassa saattaa saada kerrostalokolmion noin 700 euron neliöhinnalla, kun keskikaupungin luksuskämppien neliöhinta kipuaa yli 6 000 euroon. Keskustayksiöt ja -kaksiot viedään käsitä, mutta kaupunkiseudun reunoilla omakotitalokauppa käy jo huonosti. Liedon Säästöpankki yhdisti viime vuonna Ilmaristen, Littoisten ja Runosmäen konttorit muihin konttoreihin, mutta Hakalan mukaan konttoriverkkoa ei tarvitse enää supistaa. Verkkopalveluihin satsataan silti paljon jatkossakin. Liedon Säästöpankki halajaa kolmen kärkeen UUTISANALYYSI KUNTAUUDISTUS tuli ja meni jälkiä jättämättä, mutta nyt natisevat myös seurakuntien rakenteet. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on käynnissä pohdinta siitä, millainen on tulevaisuuden seurakunta. Rakennemuutoksesta keskustellaan, mutta hitaus on valttia seurakuntatyössä. Valmista ei tule ihan heti, eikä välttämättä ollenkaan. Joskus hitaudesta on myös hyötyä. Mikä ajaa seurakunnat pohtimaan rakenteita? Raha ja jäsenkato. Ne kytkeytyvät yhteen. Valtava enemmistö suomalaisista kuuluu yhä kirkkoon, eikä tilanne ole miksikään muuttumassa vielä vähään aikaan. Laskeva jäsenmäärä vaikuttaa silti seurakuntien talouteen, sillä menot on täsmätty nykyiseen verotulovirtaan. Yhtymästä erosi viime vuonna tavanomaista enemmän seurakuntalaisia, lähes 3 000, mutta uusia liittyi noin 700. Nettomenetys oli silti vain noin 1 500 jäsentä, sillä alueelle muuttaa muualta kirkkoon kuuluvia. Jos jäsenkato kuitenkin jatkuu, katoaa kymmenessä vuodessa yhden ison seurakunnan verran väkeä. Sillä on jo vaikutusta sekä talouteen että toimintaan. – Kasteiden määrä on vähentynyt. Turussa enää alle 60 prosenttia lapsista kastetaan. Se on iso huolenaihe, koska se korreloituu rippikouluun ja avioliittoon vihkimiseen, arvioi Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen. TALOUTEEN vaikuttaa myös se, että kirkko menettää osansa yhteisöveroista, mutta saa tilalle suoraa rahoitusta valtiolta. Potti on varma, varmempi kuin heilahteluille altis yhteisövero, mutta pienempi kuin ennen. Yhtymässä lasketaan, että menetys on noin miljoona euroa vuodessa. – Rakenneuudistus on kokonaiskirkossa hyvä asia, koska se lähtee siitä, että paikallisseurakuntien itsenäisyys Minne menet, seurakunta? Yhtymä pohtii parhaillaan vähennetäänkö seurakuntien määrää ja miten Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä pohditaan parhaillaan seurakuntien tulevaisuutta ja määrää. Riitta Salmi säilyy. Turussa on menossa toisenlainen uudistus. Seurakuntia on tarkoitus liittää toisiinsa. Se mietityttää kirkkoherraporukkaa. Säästöjä täytyy tehdä, mutta pelkona on, että isoja yksikköjä luomalla kirkko etääntyy ihmisistä, miettii Lehikoinen. Kehittämisryhmää johtaa ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Björn Nalle Öhman. Malleja on tarjolla useita. Yhtymässä on nyt yhdeksän suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen seurakunta. Suomenkielisten seurakuntien määrä voidaan vähentää neljään, kahteen tai yhteen. – Olemme keskellä muutosta. Kaikkia yritetään kuulla, sekä työntekijöitä että seurakuntalaisia. Päätöksiä voidaan tehdä toukokuun jälkeen, sanoo Öhman. Kirkolliskokous käsittelee seurakuntauudistusta toukokuussa. Jokainen seurakunta kuuluisi jatkossa yhtymään. MUUTOSTA voi ajaa vain seurakunta itse tai tuomiokapuli. Varottavana esimerkkinä pidetään Tamperetta, jossa tuomiokapituli runnoi läpi vähennyksen. Se johti valituksiin ja pölyn laskeutumiseen mennee vuosia. – Muutos ei ole ollenkaan helppo. Menee helposti sukupolvi ennen kuin uusi rakenne saadaan toimimaan. Kannattaa miettiä etukäteen, mikä on viisautta. Toimintaa pitää ajatella ensin, arvioi Öhman. LASSE VIRTANEN KASVATUSja opetuslautakunta päätti keskiviikkona äänestyksen jälkeen hakea uutta valtionosuutta, joka on korvamerkitty koulunkäynnin avustajien palkkaukseen. Päätös syntyi Johannes Yrttiahon (vas.) esityksestä äänin 9–4. Esitystä tukivat Yrttiahon ja Riikka Oksasen (vas.) lisäksi Kenneth Liukkonen (sd.), Marko Heinonen (sd.), Mari-Elina Koivusalo (sd.), Barbro Schauman (r.), Pia-Maria Gardberg (vihr.), Pirjo Niinivirta (ps.) ja Sini Rantanen (kok.). Listaesityksen puolesta äänestivät Mikko Laaksonen (vihr.), Jani Rusi (kok.), Matti Raho (kok.) ja Kaija Hartiala (kok.). Vuosille 2015–16 myönnetään valtion erityisavustusta koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opettajien ja koulunkäyntiavustajien koulutukseen kymmenen miljoonaa euroa. Varsinais-Suomen osuus olisi noin miljoona ja Turun kaupungin osuus arviolta 400 000 euroa. Uudistamisohjelma 2:n mukaan koulunkäyntiavustajien määrää on vähennettävä. Kaupungin olisi maksettava puolet lisäavustajien palkasta. Lautakunta haluaa lisää kouluavustajia
Nyt on leikattu, säästetty ja lopetettu melkein kaikilta elämänaloilta ja mikään ei näytä riittävän. Missä vika? Kun muistaa aikoja ennen kuin alettiin Suomea sopeuttamaan Euroopan yhteisön jäseneksi, on elämä Suomessa muuttunut sen jälkeen todellisesta hyvinvointivaltiosta pahoinvointi-Suomeksi. Vuonna 1987 Suomi oli maailman neljänneksi rikkain valtio asukaslukuun suhteutettuna. Miksi tämä kehityskulku ei voinut jatkua, vaan alettiin järjestelmällisesti ajaa Suomea EY:n jäsenyyteen? Holkerin hallitus lähetti Suomen budjetin Saksaan tarkistettavaksi, mikä on toinen kerta kun budjettimme lähetettiin johonkin toiseen maahan tarkastettavaksi. Ensimmäinen kerta oli vuonna 1937, kun Hitlerin Saksa halusi tietää taloudellisen tilanteemme yhteiseen päämäärän pääsemiseksi. Holkerin hallitus sai ison joukon vaatimuksia, joita meidän piti joko supistaa tai muuten tehdä EY:n vaatimusten täyttämiseksi ollaksemme jäsenkelpoisia. Meillä oli noin 2000 miljardin Suomen markan omaisuus budjetin mukaan, joten ei ole ihme jos Suomi haluttiin EY:n jäsenyyteen. EU suomalaisten kukkaroilla Suomi on suorastaan joutunut ryöstön kohteeksi, kun verrataan nykyistä menoa aikaan ennen EU:ta. Esimerkiksi leipäjonoja ei tässä maassa tunnettu ja kerjäläisiä ei kaduilla ollut – nyt on päivittäin 20 000 täällä asuvaa leipäjonoissa ympäri suomen. Hallittu rakennemuutos, joka lähti liikkeelle vuonna 1987, jatkuu siis edelleen ja on muuttunut täysin hallitsemattomaksi. Tämä on selvimmin näkyvissä eri kunnissa ympäri maata. Menetämme EU:lle jäsenmaksuna yli miljardin vuodessa ja päälle vielä menetetyt tullimaksut. Suomi menettää veronmaksajien rahaa, jota voitaisiin muutoin hyödyntää esimerkiksi terveystai sosiaalipalveluihin. Suomi pärjäisi ilman euroa Suomen teollisuuden vientimarkkinat eivät vedä kalliin euron vuoksi. Suomi ei ole kovin kilpailukykyinen sisämarkkinoillakaan, joten mahdollisuudet hyvinvointiin ovat rajalliset. Vanhojen puolueiden harjoittamalla politiikalla ei ole tulevaisuudessakaan parempia aikoja näköpiirissä. Suomi on edelleen Euroopan mittakaavassa luonnonanneiltaan Euroopan rikkaimpia valtioita. On malmivarat, mineraalivarat, metsävarat 25 prosenttia koko EU:n metsävaroista, on puhdas vesi, kaunis luonto jne. Asukkaita Suomessa on vain 5,5 miljoonaa, joten pärjäisimme omalla rahalla ja omalla talouspolitiikalla itsenäisenä maana huomattavasti paremmin. Hyvinvointi ja itsenäisyys Lopuksi pitää muistaa, että Perussuomalaiset ja Vihreät olivat ainoat eduskuntapuolueet, jotka aikoinaan vastustivat perustuslain vastaista liittymistä Euroopan Yhteisöön, joka on nykyään EU. Täten voimme pitää yllä vaatimusta erota tästä järjettömästä byrokraattisesta järjestelmästä, josta me emme ole saaneet mitään nautintaoikeutta, vaan valtavat kustannukset maksettaviksi. Suomi pärjää ihan hyvin ilman EU-jäsenyyttä, kuten Norjakin on pärjännyt. Hyvinvointi ja itsenäisyys ovatkin perussuomalaisen politiikan yksi kulmakivi. Jouko Laakso, Turun kaupunginvaltuutettu, rakennuslautakunnan jäsen Leikkaukset ja säästöt SUORAAN SANOEN 2 Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmä Perussuomalaiset haluavat laskea verot huippurikkaiden tasolle Pääoma on kahminut sellaisen aseman, että se voi huoletta jättää työntekijät vaikka lakkoilemaan. Veroparatiisien kautta toimiessaan eliitti kykenee poimimaan yhteiskunnan edut ilmaiseksi. Joukossa on niitäkin, jotka itsenäisyyspäivänä tanssivat prenikat rinnassa. Kansainvälisessä kaupassa ylikansalliset yhtiöt voivat siirtohinnoittelulla sumplia siten, että voitot tehdään matalan verotuksen valtioissa ja tappiot korkean verotuksen maissa. Ei ole oikein, että Suomessa tuhat eniten tienaavaa maksaa tuloistaan noin 28 % veroa. Eliitti on siirtynyt tasaveroon. Joidenkin valtionyhtiöiden hallituspalkkiot ylittävät parhaimmillaan selvästi keskivertokansalaisen vuosiansiot. Niihin on esitetty 2030 % korotuksia! Samaan aikaan kun eläkettä nostetaan kymppi ja duunarin palkkaa parikymppiä. Talous on irtaantunut yhteiskunnan valvonnasta. Rahaa tehdään rahalla. Sille on pantava suitset. Osakeyhtiölakiin on präntätty, että ”yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille”. Tästä syystä yritykset ja eliitti verosuunnittelulla pienentävät verojaan. Se johtaa kunnat krooniseen rahapulaan. Markkinatalous tulee alistaa demokraattisille arvoille. Kansallisvaltiolla pitää olla todellista valtaa. Perussuomalainen aforismi on: ”Kehitä itseäsi ja tee kaikkesi ollaksesi hyödyllinen, huolehdi perheestäsi, huolehdi maastasi ja rauha vallitsee taivaankannen alla.” Mikael Miikkola, Turun kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen • että verotuksen avulla yrityksen voitot kannattaa investoida uudelleen, • että verotus on kannustavaa ja tasapuolista, • että tavallista työtä tekemälläkin tulee toimeen ja kykenee suoriutumaan yhteiskunnallisista velvollisuuksistaan. PERUSSUOMALAISET TOIMII SEN HYVÄKSI,
Vanhuspalvelulain tultua voimaan v. 2013 sen odotettiin mullistavan koko vanhuspalvelun. Niin se on tehnytkin, mutta ei ehkä aivan toivotulla tavalla, jos kuuntelemme avun tarvitsijoita ja heidän omaisiaan. Laitoshoitoa eli siis vanhainkoteja on ajettu alas jo vuosia ja uusi laki edellyttää kotihoidon voimakasta lisäystä, kuten myös tehostettua palveluasumista. Kysymys kuuluukin, millä resursseilla tämä toteutetaan ja unohtuuko tässä inhimillisyys ja vanhuksen arvokas elämä loppuun asti, kuten lain hengen mukaisesti sen pitäisi olla? Kotipalvelun varassa on yhä huonommassa kunnossa olevia, jopa liikuntakyvyttömiä vanhuksia, jotka kärsivät yksinäisyydestä ja elävät pelon tunteessa ja joilla on monia sairauksia. Kymmenet eri hoitajat käyvät piipahtamassa vanhuksen luona ja tekevät juuri sen pakollisen, mihin resurssit riittävät. Oman haastavan erityisryhmänsä muodostavat muistisairaat vanhukset. Tehostetusta palveluasumisesta on tullut tällä hetkellä vain laitoshoidon korvike nimeä ja maksuperusteita vaihtamalla. Hoito ei kuitenkaan välttämättä muutu miksikään, ellei sitten toimintamalleja muuteta, mikä olisi voitu tehdä myös jo ns. laitoshoidossa. Paljon on puhuttu myös vanhuksen oikeudesta asua kotonaan ja vapaudesta päättää itse hoidostaan. Ennen vanhuspalvelulakiakin vanhukset ovat saaneet asua kotonaan. Nyt se on käytännössä pakollista, koska tehostetun palveluasumispaikan saamiseen on muodostunut samat kriteerit kuin laitoshoitoonkin. Taannoin Helsingissä 90-vuotiaan veteraanin omaiset toivat julkisuuteen huolen isänsä ajatuksesta päättää oma elämänsä, koska hänelle ei löytynyt kodin ulkopuolelta hoivapaikkaa. Näinkö me arvostamme niitä, jotka ovat meille taistelleet itsenäisen isänmaan? Huolestuttavin ja vanhuksen ihmisarvoa loukkaavin tieto on THL:n raportin mukaan se, että useampi kuin joka neljäs ympärivuorokautisen hoidon asukas ei saa päättää mitä pukee yllensä, milloin hän syö eikä milloin hän pääsee suihkuun. Jokainen voi miettiä, haluaako itselleen tai läheiselleen tällaisen vanhuuden. Perussuomalaiset kunnioittavat vanhuksia ja sotaveteraaneja, jotka ovat luoneet meille tämän hyvinvointiyhteiskunnan. Eivätkö he ansaitse hyvän ja turvallisen vanhuuden ja omien tarpeittensa mukaisen inhimillisen hoidon elämänsä loppuun asti? On tehtävä arvovalintoja. Siitä on kysymys varsinkin tällaisessa tiukassa taloustilanteessa. Nyt, jos koskaan, se on meidän kaikkien päättäjien käsissä. Pirjo Lampi, Turun kaupunginvaltuutettu, sosiaalija terveyslautakunnan jäsen Vanhustemme inhimillinen hoito on arvovalinta SUORAAN SANOEN 3 Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmä Perussuomalaiset vaativat: VANHUSPALVELUJEN KYSYNNÄN KASVUUN VARAUDUTTAVA KUNNOLLA Perussuomalaisten valtuustoryhmä on esittänyt kaupunginvaltuustolle toistuvasti, että Turku rakentaisi oman moniasteisen palvelutalon vastaamaan kasvavaan vanhuspalvelujen kysyntään. Turku oli yksi suurimmista häviäjistä valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa, koska Turussa ikäihmisten, varsinkin yli 85-vuotiaiden osuus, on poikkeuksellisen suuri ja vuosittain jyrkästi nouseva. Nyt kun ikä ei enää ole ratkaiseva tekijä, Turku saa valtionosuutta 26 miljoonaa euroa aikaisempaa vähemmän. Yli 85-vuotiaista on palvelujen piirissä yli 50 %. Heitä oli v. 2013 noin 4850 henkilöä ja vuosittainen lisäys on useita satoja. Vuoteen 2020 mennessä yli 75-vuotiaiden ikäryhmä kasvaa arviolta noin 2680 hengellä. Tästä ryhmästä noin 10 % on palveluja tarvitsevia. Hoitopalvelujen tarve ei siis voi tulla yllätyksenä. Kuva: Katja Kaartinen, Turun kaupungin kuvapankki
Sosiaalija sivistystoimella on Turun taloudessa vain yksi yhteinen ominaisuus: nämä kaksi maksavat eniten, ja siksi säästöjä kohdistetaan suurimpiin summiin. Sitten tuleekin jo pelkkiä eroja. Tuoreessa toimenpideohjelmassa yllättäen ei olekaan terveyspuolelle asetettu mitään toimenpiteitä, kun taas sivistystoimelle niitä on useita, ja joukossa taas uudelleen jo monta kertaa kielletty ryhmäkokojen kasvattaminen! Sosiaalipuoli saa lisäbudjettinsa, säästöjä ei vaaditakaan, mutta opetuspuolta rangaistaan sitä kovemmin, suurimmilla mahdollisilla säästötavoitteilla. Miksi on näin? Vaalien lähestyessä vanhat puolueet leikkaavatkin opetustoimesta sosiaalija terveyspuolen sijaan, koska toisin kuin sosiaalija terveyspuolella, vaikutukset opetustoimessa eivät näy heti huomenna. Opetustoimesta leikkaamisen vaikutukset tulevat karvaasti esille vasta vuosien päästä. Teollisuus tarvitsee ammattilaisia Teollisuutemme on lähdössä nousuun telakan vetämänä vain muutaman vuoden viiveellä, ja silloin meillä tulisi olla valmistumassa yritystemme tarvitsemia päteviä työntekijöitä. Täydennyskoulutuksen (aikuiskoulutus) avulla saamme niitten nuorten taidot ajan tasalle, jotka ovat olleet nyt muutaman vuoden ilman töitä. Ellei meillä ole valmiuksia tähän, tämän päivän ammattiopetuksen alasajon takia, työntekijät Turkuun tulevat muualta maasta tai pahimmillaan ulkomailta! Ammattiopetuksesta leikkaaminen on ollut huonon istuvan hallituksemmekin linjaus, kuten myös Turun kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtajan agenda. Tämä on erittäin vaarallista oman tulevaisuutemme tuhoamista, jota vastaan Perussuomalaiset lautakunnan jäsenet ovat pyrkineet taistelemaan kaikin keinoin. Pirjo Niinivirta, Turun kaupunginvaltuutettu, kasvatusja opetuslautakunnan jäsen EI TUHOTA KOULUTUKSEN TULEVAISUUTTA! SUORAAN SANOEN 4 Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmä Tule mukaan toimintaan! Turku, Suomen kaunein ja historiallisin kaupunki, on suurien haasteiden edessä. Ympäröivän maailman taloudellinen kriisi on osunut myös Turkuun. On työttömyyttä ja hätää toimeentulosta. Me Perussuomalaiset kutsumme kaikki mukaan talkoisiimme. Tehkäämme yhdessä tästä kaupungista vielä parempi paikka meille kaikille. Perussuomalaisten paikallisyhdistys, Turun Perussuomalaiset ry on toiminut Turussa lähes 20 vuotta. Joukkomme on alati kasvava innokas ryhmä, johon on helppo tulla mukaan. Näkyvin toimintamuotomme on telttatapahtumat Turun Kauppatorilla. Olemme myös aktiivisesti mukana eri vaalien aikaan Turun vaalikadulla. Jäsenhakemuksen voi täyttää tapahtumamme yhteydessä tai sen voi tulostaa Netistä osoitteesta: http://turku.perussuomalaiset.fi/ jasenyys Tervetuloa mukaan! Risto Forsberg, Turun Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja Perussuomalaiset ovat vastustaneet lähikoulujen lakkauttamista johdonmukaisesti asiaakäsitelleissä Turun kaupunginvaltuuston kokouksissa 18.8.2014 ja 15.12.2014. Perussuomalaiset esittivät, että kaupungin omia päiväkoteja ei lakkauteta tämän valtuustokauden aikana ja tiedossa olevat kunnalliset päiväkotihankkeet toteutetaan mahdollisimman nopeasti. Kyseiset hankkeet eivät saa valmistuessaan olla vain vanhoja paikkoja korvaavia, vaan niiden kautta täytyy muodostaa myös uusia hoitopaikkoja. Lakimuutosten seurauksena mahdolsesti syntyvää päivähoitopaikkojen lisätarvetta ei pidä toteuttaa vain yksityistä palvelutuotantoa lisäämällä. Yli-Maarian koulun ja päiväkodin valmistumista ei pidä lykätä. PERUSSUOMALAISET LÄHIKOULUJEN PUOLESTA
11 Lauantai 14. maaliskuuta 2015 AAMUSET Jottan tarttis tehdä Aamuset
12 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 14. maaliskuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TURUN pisimpään yhtäjaksoisesti järjestetty burleski-iltama valtaa Kårenin jo viidennen kerran perjantaina 10. huhtikuuta. Tänä vuonna pääesiintyjänä loistaa maailmaa valloittanut, Miss Exotic World 2013 -kilpailun voittanut suomalainen LouLou D´vil. Esitysten lisäksi ohjelmassa on perinteisesti myös pukukilpailu, jossa palkitaan parhaiten pukeutunut yleisön jäsen sekä burleskikirpputori. Burleski valtaa jälleen Kårenin –TYYLINI on rento ja oma. Pidän vaatteista jotka istuvat päälle ja ehkä vähän erottuvat muista, kertoo Katja Mansikka, 27. Mansikka kertoo ostavansa vaatteita kaikkialta. – En seuraa hirveästi muotia vaan katson eri kaupat läpi ja etsin vaatteita, joista tykkään. Jalassani olevat kengät ovat Cybershopista, takki Seppälästä, housut H&M:stä ja huivi Australiasta. Mansikka pitää mustasta sekä kirkkaista väreistä kuten pinkistä ja limenvihreästä. – Kirkkaat värit piristävät. Kelit ovat nyt aika harmaat, joten miksei siis käyttäisi jotain väriä piristämään päivää. Mansikalta löytyy sekä huiveja että kenkiä. – Huiveja minulla on kymmenen erilaista, kenkiä noin 50 paria. Kirkkaita piristyksiä Missä kohtaa Linnankatua kuva on otettu? Mitä paikalla nykyään on? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Okei, selvä. Luovutan. Tervetuloa kevät! KADUN TYYLI IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Kaisa Kettunen Katja Mansikka, Yliopistonkatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN LINNANKATU on yksi Turun kaupungin vanhimmista ja perinteisimmistä valtaväylistä. Linnakatu halkaisee itä-länsi-suunnassa käytännössä koko kaupungin, kun se kulkee Aninkaistenkadulta aina sataman porteille asti. Se kuuluu yhdessä Uudenmaankadun, Brahenkadun ja Humalistonkadun kanssa siihen katujen kategoriaan, joiden nimet ovat peräisin jo 1600–luvulta. Katu suunniteltiin Turun linnaan kulkevaksi pääkaduksi. Alkupään nimi oli alun perin Kuningattarenkatu, mutta vuoden 1827 Turun palon jälkeen Linnankatu sai nykyiset mittansa. Sen jälkeenhän arkkitehti Carl Ludvig Engel laati Turulle uuden asemakaava, joka mukaili Aurajokea, mutta oli pääosin ruutuasemakaava. Linnankatu venähti samalla nykyisiin lähes neljä kilometrin mittoihin ja kaupungin pisimmäksi kaduksi. Linnankadusta tuli koko asemakaavaa ohjaava valtaväylä, joka sai valtavan määrän uusia poikkikatuja. Koko Turun kaupungin kadunnimistö meni remonttiin, mutta Linnankatu säilyi, kuten esimerkiksi myös Piispankatu ja Hämeenkatu. Osa vanhoista katujennimistä vaipui lopullisesti unholaan. LINNANKATU suorastaan vilisee eri aikakausien merkkirakennuksia. Kadun itäpäässä on Ingmanin talo, joka loistaa tänä päivänä huippuravintoloiden keitaana. Fredric von Rettigin rakennuttama ja lahjoittama Turun vanha pääkirjasto on tullut vastaan kadun toiselta puolelta vuodesta 1903 asti ja uusi pääkirjasto valmistui sen kylkeen vuonna 2007. Gustaf Nyströmin suunnittelema Turun kauppahalli on palvellut kaupungin kulinaristeja vuodesta 1896 asti. Sen jälkeen vastaan tulevat vanha Suomen Pankin talo sekä vuonna 1973 noussut Hotelli Marina Palace. Linnateatteri on löytänyt kotinsa vanhasta kivipainon talosta Ursininkadun kulmasta. Kun jatketaan satamaan päin vastaan tulevat Borenja Barkerinpuistot. Turun Taideakatemian päätoimipiste sijaitsee Varvintorin laidalla. Rakennuskompleksissa yhdistyy vanha köysitehdas sekä entiset laivatelakkahallit. MYÖS Turun konservatorio ja sen Sigyn-Sali löytyvät köysitehtaan ja telakkahallin puitteisiin kunnostetuista tunnelmallisista tiloista. Merkittävin etappi ennen Turun linnaa on Forum Marinum, joka on merenkulun ja merivoimien historian erikoismuseo sekä toiminnallinen merikeskus. Forum Marinumilla on hallussaan Suomen komein laiva-arsenaali Suomen Joutsenesta Sigyniin. Linnankadun päätepiste on Silja Linen terminaali, jota kautta moni on saanut ensikosketuksensa Turkuun. Vanha valtasuoni Linnankatu on halkaissut Turun keskustan samannimisenä 1600-luvulta lähtien Liikenteen vilinää Linnankadulla vuonna 1964. TS-arkisto OONA KARHUNEN PRINSESSAT puhuttavat 4-vuotiaita Della Penttiä ja Veera Martindalea. VEERA: Mä tykkään Arielist, Lumikist, Prinsessa Ruususest ja Tuhkimost. Ja sit viel mä tykkään tost Jasminist. DELLA: Mä tykkään samoist ja sit kans Sofiast. V: Ne on kivoi ku niil on kauniit vaatteet. Mä tykkään ainaki Lumikin vaatteist. D: Nii niil on hameet ja tiarat. Ja sit niil on semmoset korkokengät. Mul on yks Tuhkimon puku ja semmonen Sofian tiara. Mä oon käyttäny niit kotona. V: Mul on kaks prinsessaelokuvaa. Jasmin ja sit Ariel. Ja sit mul on Kaikki prinsessat -elokuva. D: Mul on Ariel ja Prinsessa Ruusunen. Mul on vaa kaks prinsessaelokuvaa ja sit jotain koiraelokuvii. V: Mul on liila sormus. Mut se meni rikki. Prinsessanukkei mul ei oo ollenkaa. D: Ei mullakaa. V: Mun kavereilkaa ei oo. Eikä saa kavereilt lainata juttuja, paitsi jos on yökylässä. D: Mä oon joskus saanu luvan ihan oikeesti kokeilla mun kaverin pukua vaik mä en ollu siel yökylässä. Ihan oikeesti. Me oltiin molemmat prinsessoi ja sit mun kaveri laitto mulle semmost meikkii naamaan. V: Ja silmään? D: Ei vaan kaikkialle naamaan mut ei silmään. Se oli semmost värillistä. V: Yhel mun kaverilla on kans semmonen puku. Se meni rikki ku mä käytin sitä ku mä menin yökylään sen luo. Siin puvus oli kans tiara ja taikasauva. Mä puin sen puvun ihan ite ilman aikuisten apua. Mun koira ei saanu tulla sinne ku sil mun kaveril on kissoja. Jos mä oisin tuonu sen sinne ni sit se mun koira ois voinu jahdata niit kissoja. D: Kissoja? Kui mont kissaa niil on? V: Kolme. Tai kaks. Tai kolme. Mä en muista. Korkkareita ja sormuksia OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä.
13 A AMUSET URHEILU Lauantai 14. maaliskuuta 2015 Päättyykö mitaliton kausi Raisiossa tänä keväänä? Minkä värinen mitali tulee? SUOMEN vanhin thainyrkkeilyseura Turku Thaiboxing Club täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Pyöreitä vuosia juhlitaan kotisalilla 21. maaliskuuta kovatasoisten salikisojen merkeissä. Kotikehässä nähdään muun muassa Jussi Santalahti, joka kohtaa venäläisen Sergei Golinkevichin. Lisäksi suomalaiset saavat kovan haasteen länsinaapurista, kun Tukholmasta saavutaan viiden ottelijan ryhmällä. Ottelut alkavat kello 16. Thainyrkkeilijät juhlivat työn merkeissä VIIME kaudella Vaahteraliigaan palannut Turun Trojans jäi lopulta parin touchdownin päähän Vaahteramaljan valloituksesta. Askel askeleelta ensi kesän joukkuettaan kasaava Trojans nappasi riveihinsä maaliskuun kunniaksi sen tason pelurin, että viime kauden hopean kirkastamista lähdetään yrittämään kovat piipussa. Saksassa viime kaudella mestaruuttakin juhlinut laitahyökkääjä Tommi Pinta on erinomainen työkalu Trojansin hyökkäykseen. On helppoa veikata, että parimetrinen Pinta on usein pelinrakentaja Robert Johnsonin kohteena. Tästä tutkaparista tulee taatusti olemaan iloa Yläkentän yleisölle. Eivätkä Johnsonin linkit Pintaan rajoitu. Vaihtoehtoja hyökkäykseen tarjoaa muun muassa Jocques Crawfordin korvaava Rickey Stevens. Yläkentän nurmi tuoksuu menestykseltä. ILKKA LAPPI Ratkaisevat 197 senttiä Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI RAISION Loimu lähtee lauantaina alkaviin lentopallon Mestaruusliigan pudotuspeleihin monella tapaa poikkeuksellisista asetelmista. Runkosarjan kolmanneksi sijoittunut Loimu voitti runkosarjan viimeiset 11 otteluaan. Edellisen kerran Loimu pelasi paremman runkosarjan kaudella 2000–01. Tuolloin Raisiossa juhlittiin kauden päätteeksi mestaruutta. Monien papereissa Loimu onkin Kokkolan Tiikereiden ohella ykkösehdokas suistamaan viime vuoden mestari ja runkosarjan voittaja VaLePa valtaistuimelta. Raisiossa asetelma ei hätkähdytä. – Kovalla itseluottamuksella lähdetään pudotuspeleihin. Peli saatiin runkosarjan aikana erittäin hyvään kuosiin. Meillä on hyvä joukkue ja paljon Ossi Rumpusen ja Urpo Sivulan kaltaisia kokeneita pelaajia, jotka ovat tottuneet menestymään, toteaa Loimun päävalmentaja Henri Tuomi. – Siinäkin mielessä poikkeuksellinen tilanne Loimulle, että kaikki on terveinä, kun aletaan tosissaan palloa lyödä, hän jatkaa. Viime vuosina puolivälierät ovat olleet iso kanto kaskessa Loimulle. Neljänä edellisenä keväänä matka on tyssännyt puolivälieriin. Nytkään puolivälierävastus Oulun Etta ei ole helppo pala. Kolmesta runkosarjakohtaamisesta oululaiset veivät kaksi. – Kevätkauden pelissä, kun pelasimme nyt käytössä olevalla miehistöllä, voitimme kuitenkin, Tuomi sanoo. PUDOTUSPELEISSÄ pelaajista otetaan mehut pois jo puolivälierissä. Jos välieriin menijän selvittämiseen menee kaikki viisi ottelua, runnotaan pelit kahdeksassa päivässä. Kovissa peliputkissa voittaminen tuli tutuksi Loimulle kuitenkin jo runkosarjassa, johon mahtui useampi peliruuhka. – Runkosarjan kovat peliputket ja niissä menestyminen oli arvokas kokemus kevättä ajatellen. Tiedämme tarkkaan, miten peliruuhkissa kannattaa palautella ja harjoitella, Tuomi näkee. Kuten aikaisempinakin vuosina Loimun kevään yllä on pelipaikkaan liittyvä harmaa pilvi. Jos Loimu selvittää tiensä finaaleihin, täytyy seuran etsiä uusi pelipaikka, sillä Kerttulan kotiluola on yleisökapasiteetiltaan liian pieni finaalinäyttämöksi. – Jo puolivälieriin rakennamme jälleen ylimääräisiä katsomoja, mutta silti kapasiteetti jää hiukan vajaaksi 1 500 istumapaikasta, mikä on minimivaatimus, kertoo Loimun toiminnanjohtaja Jani Nieminen. JOS Loimu etenee finaaleihin, katse suunnataan ensisijaisesti Turkuun. Potentiaalisia pelipaikkoja olisivat Turkuhalli tai Kupittaan urheiluhalli, jossa Loimu kävi pelaamassa viime joulukuussa. – Kummassakin paikassa finaalipäiville on muitakin varauksia. Käsittääkseni televisiointien takia myöskään finaalien pelipäivien muuttaminen ei ole mahdollista, toteaa Nieminen. Valmiina menestykseen Loimu janoaa pitkää kevättä, vaikka se tietäisikin evakkoa Loimu voitti runkosarjassa kaikki joukkueet vähintään kerran. Raisiossa uskotaankin vakaasti siihen, että joukkue palaa mitaleille viiden vuoden tauon jälkeen. Tuomas Pelto
14 A AMUSET VIIHDE Lauantai 14. maaliskuuta 2015 HELSINKILÄISEN koreografi Anna Mustosen ja jyväskyläläisen Tanssiryhmä Off/Balancen yhteistyönä syntynyt tanssiteos Tuulen aika vierailee Turussa. Tuulen aika on teos kehon ja sitä ympäröivän materian välisestä liikkeestä. Teoksessa esiintyvät tanssijat Eleni Pierides ja Jukka Tarvainen sekä pukusuunnittelija Piia Rinne. Tuulen aika vierailee nykytaidetila Kutomolla 14.–15 maaliskuuta. Kehon ja materian tanssia FOCUS-RIKOSDRAAMAN päähenkilö Nicky (Will Smith) on taskuvarkauksiin ja röyhkeisiin puhalluksiin erikoistunut karismaattinen kavaltaja, joka alkaa opettaa taitojaan samalle alalle hinkuvalle Jessille (Margot Robbie). Kolmen vuoden jälkeen Nicky ja Jessi tapaavat uusissa merkeissä, ja huijareiden roolit vaihtuvat jatkuvasti. Margot Robbiella on harteillaan elokuvan ainoa naisrooli, mutta hän tulkitsee osaansa sen tympeyteen nähden yllättävän hyvin. Miesten maailmassa hän on nainen, jonka mielen pystyy kääntämään hemmottelulla ja kalliilla koruilla. Toisaalta tämä on myös osa hahmon viehätystä: pitääkö Jessi vain sittenkin yllä kulissia ja suoriutuu finaaliin elokuvan todellisena petkuttajana? Kenelle: Huijarikomedioista pitäville. Arvio: Kevyt tarina huiputtajista muuttuu tunkkaiseksi ihmissuhdekuvaukseksi. ESA TÖYKKÄLÄ Huijaria koijataan Millaisena sinä muistat Tamara Lundin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ TURUN kaupunginteatterin syksyn vetonaula on Tamara Lundin elämästä kertova musiikkinäytelmä Tamara. Näytelmä perustuu Lundin Lohikäärmeen pahvikulissit -omaelämäkertaan. Kaikkiaan kolme näyttelijää tulkitsee Lundia teoksen esittämissä eri aikakausissa. Klassinen laulaja Angelika Klas on saanut vuosien varrella kuulla useaan otteeseen olevansa kuin Lund. Kirsi Tarvainen siirtyi Lundin rooliin Elisabethmusikaalissa, kun Lund kuoli kesällä 2005. Sofia Arasola puolestaan on keväällä Turun konservatoriosta valmistuva laulaja, näyttelijä ja tanssija. Urallaan Tamara Lund hyödynsi kokeili rajojaan niin näyttelijänä kuin oopperaja iskelmälaulajanakin. Siksi näytelmässäkin esiintyy kolme eri Tamaraa. – Näillä elementeillä Tamarasta rakennetaan taiteilijakuvaa. Se on tärkeä sana, sillä se erottaa teoksen omaelämäkertamusikaalista. Me emme vain juoksuta kaikkia tapahtumia ja henkilöitä hänen elämästään, vaan olemme valikoineet näkökulman, kertoo Tamara-näytelmän ohjaaja ja käsikirjoittaja Satu Rasila. RASILA ei halua, että hänen näytelmänsä piirtää Tamara Lundista pyhimysmäistä kuvaa. Ensinnäkään siksi, että sellainen ei olisi kovin kiinnostavaa teatteria. Toiseksi sen takia, että Tamara Lund ei yksinkertaisesti ollut sellainen. Tytär Maria Lund on antanut Rasilan projektille siunauksensa. – Ajattelen, että voin kirjoittaa kaikesta mistä Tamara on itsekin halunnut puhua. Tähän rajaukseen Maria on ollut tyytyväinen. Hänkin näkee äitinsä suorapuheisena persoonana. Ei siis tarvitse pyöriskellä asioiden ympärillä kumarrellen, Rasila sanoo. Tamara Lundille itselleen oli aina äärimmäisen tärkeää, että yleisö viihtyy. Hän koki, että katsojien tulee ilahtua esityksistä eikä harmistua taiteilijan henkilökohtaisista murheista. Muun muassa tästä näkökulmasta näytelmä käsittelee Tamara Lundin yksityisen ja julkisen elämän rajaa. VUOSI 1965 oli Tamara Lundille erityisen rankka: hänen sulhasensa, näyttelijä Rami Sarmasto kuoli auto-onnettomuudessa. Ennen kuolemaansa Sarmasto ehti kuitenkin säveltää Sinun omasi -kappaleen, joka seurasi Lundia koko tämän uran ajan. – Tietyllä tavalla kaikki liittyy teatteriin, koska Turun kaupunginteatteri oli Tamaran ensimmäinen ja viimeinen työpaikka. Hän ei ollut sädehtivä persoona vain näyttämöllä, vaan myös torilla perunoita ostaessaan. Hän oli ehdottomasti viimeisiä diivoja, ja tarkoitan sitä sanan parhaassa mahdollisessa merkityksessä, Rasila sanoo. Tamara-näytelmän ensi-ilta Logomoteatterissa 18. ja 19. syyskuuta. Tähtien Tamara Musiikkinäytelmä ei halua tehdä Tamara Lundista pyhimystä Tamara Lund Hamburger Börsissä Turussa vuonna 2004, noin vuotta ennen kuolemaansa. Aada Niilola
15 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 14. maaliskuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? KÄVIN koulua Tipulassa vuosina 1962–71. Aamu alkoi aina rukoushetkellä rukousaulassa. Luokat seisoivat aulassa joskus pitkänkin aamurukouksen ajan, usein joku tytöistä pyörtyikin. Rehtoreista muistan lempeän ja rauhallisen Toivo Lehtovaaran, joka opetti meille uskontoa. Seuraavaksi rehtoriksi tuli Aili Suvanto, joka opetti matematiikkaa. Rehtorin kanslia oli aika pelottava paikka, jonne voi joutua ”puhutteluun”. Opettajat olivat muistikuvissani aika iäkkäitä, mutta päteviä. Saimme hyvät lähtökohdat jatko-opintoihin. Lehtori Aarne ”Kurre” Vuorisalo antoi pysyvän kiinnostuksen luontoon, eläimiin ja kasveihin. Keräsin 80 pakollisen kasvin sijaan 250 kasvia, ja opettelin niiden nimet. Monen kasvin latinankielisen nimen muistan vieläkin. Kieltenopettajista muistan erityisen hyvin Maija ”Hedu” Hedmanin, joka opetti englantia ja saksaa. Ruotsinopettajamme, sukunimestään väännetty ”Lumppu” oli myös vanhan ajan kasvattaja, joka tokaisi kerran yhdelle oppilaalle, joka ei hänen mielestään osallistunut oppituntiin: ”Du sitter där som en nolla”. Historianopettajamme Pentti Airas osasi kertoa aiheestaan todella mielenkiintoisesti. Kotitaloustunneilla lehtori Ensiön opastuksella teimme paljon ”pula-ajan” ruokia, muun muassa joulukinkku tehtiin kaikenlaisesta ”korvikkeesta”, siinä ei tainnut olla juurikaan sianlihaa. Sokerikakun opimme tekemään ja mehukeiton suurustamaan. Liikuntatunneista muistan ainakin lehtori Hannuksen kimeän äänen, joka toisti ”vaihtoaskel hyppy, vaihtoaskel hyppy”. Ainainen jännityksen aihe oli myös, minkälaiset villahousut hänellä näkyi, kun hän istui nojapuiden reunalla. Käsityöt ovat olleet aina itselleni mieluisia, ja niitä opetti ansiokkaasti luokanvalvojamme Helena Koskinen. Viimeiset lukiovuotemme opiskelimme uudessa lisärakennuksessa, joka tyyliltään on aivan erilainen vanhaan päärakennukseen verrattuna. Lisärakennus oli kuitenkin aivan välttämätön, koska oppilaita koulussamme oli vähän alle tuhat. Kuri oli koulussa tiukkaa, enkä muista siellä olleen suurempia järjestyshäiriöitä, mitä nyt tyttöjen välisiä ”valtataisteluita”. Meillä oli silloin tällöin kouluhippoja etenkin Turun lyseon poikien kanssa. Siellä soitettiin mankkarilla musiikkia ja tarjoiltiin jotain pientä purtavaa. Yhdeksän vuotta samassa oppilaitoksessa on nykymittapuun mukaan pitkä aika, mutta muistot ovat kuitenkin omalta osaltani hyviä. SOILE ERIKSSON (O.S. LAAKSONEN) 9A, ABITURIENTTI VUODELTA 1971 Vuoteni Tipulassa AAMUSET-LEHDESSÄ pyydettiin Tipula-muistoja. Pyrimme Tyttölyseoon keväällä 1954 eli sinä vuonna, jolloin pääsykoe oli viimeistä kertaa monta eri ainetta käsittävä. Aamulla aloitettiin sanelukokeella, jossa pärjäsin vasenkätisenä huonosti eli en millään pysynyt sanelijan, pitkäaikaisen saksanja ranskanlehtorimme Liisa Lounamaan perässä. Sanelun jälkeen olivat vuorossa matematiikka ja maantieto, kaikki nämä kolme siis kirjallisia kokeita. Niiden jälkeen oli aamiaistauko, jonka aikana istuin Samppalinnan puistonpenkillä pänttäämässä katekismusta. Iltapäivällä olivat vuorossa suulliset kokeet, uskonto ja äidinkieli, jossa testattiin sisälukutaito. Kotiin päästyä jännitettiin tuloksia, joita äiti lähti kuulemaan. Itse en uskaltanut mukaan, jännitti liikaa. Lopulta äiti palasi hyvine uutisineen. Olin päässyt kirkkaasti läpi! Syksyllä, kun koulu alkoi, meidät jaettiin luokkiin A, B ja C. Pääsykokeiden paras A-luokkaan, toiseksi paras Bluokkaan, kolmas C-luokkaan ja sitä rataa. Aja C-luokissa olisi ensimmäinen vieras kieli englanti, B-luokassa saksa, joskaan sitä ei meille silloin kerrottu. Minun ”arpani lankesi” B-luokkaan. Luokkakoon maksimi oli 45, meitä B-luokan oppilaita oli 42 – eikä minkäänlaisia järjestyshäiriöitä! Keväällä 2013 vietimme riemuylioppilasjuhlaa – meitä oli koolla 22, kun ylioppilaskirjoituksiin oli luokaltamme vuonna 1963 osallistunut 36. 50 vuoden väli suli hetkessä ja oli kuin olisimme tavanneet viimeksi eilen! Tipulassa vietetyt yhdeksän vuotta ovat täynnä unohtumattomia muistoja. Opettajat olivat persoonallisuuksia, kunnioitusta herättäviä ja vähän pelottaviakin, ja monista koulutovereista tuli elinikäisiä ystäviä. IRMELI HELIN PROFESSORI (EMER.) Ei järjestyshäiriöitä OI aikoja, oi tapoja. 1700-luvulla ylhäisö kiersi mielisairaaloissa ihmettelemässä pakko-oireisia lajitovereitaan ja nauramassa heille. Pientä pääsymaksua vastaan toki. 1800-luvulla ihmetyksen aiheena olivat kummalliset eläimet. Apina survottiin häkkiin ja paikkaa keksittiin kutsua eläintarhaksi. Taas oli naurun paikka. Kaltereiden taakse päätyi toki myös pari hottentottia ja muuta alkuasukkia. He olivat varma todiste valkoisen rodun ylemmyydestä. Ylemmyyttä podetaan jälleen. Yleisradio on tehnyt mittavan urakan ja haastatellut eduskuntavaalien ehdokkaat. Hyvä työ demokratian eteen. Kaikki ei ole mennyt aivan journalismin tyylikirjan mukaan. Vaaligalleriaa on rummutettu eduskunnan radion omissa uutislähetyksissä ja sorruttu käyttämään vaaligalleriasta sellaisia adjektiiveja kuin ”loistava”. Ei ihan tavallista uutiskieltä. Kunnon uutisihmisistä on tehty osa markkinointikoneistoa. Klipeistä editoidaan parhaat palat, jotka kiertävät nyt somen tunkiolla. Joku epäonnistuu aina neljän minuutin otoksessa ja sillehän tietysti kelpaa naureskella. Kuten pakkooireiselle, ihmisapinalle tai bushmannille aikoinaan. EHDOKKAILLE irvaillaan ja toki he ovat itse asettaneet itsensä kritiikille alttiiksi. On muodikasta halveksia edustuksellista demokratiaa, josta on helposti osoitettavissa valuvikoja. Siinä, että joku uskaltaa ja viitsii asettua ehdolle muiden osoiteltavaksi, ei kuitenkaan ole mitään halveksittavaa. Se on nykyisessä poliittisessa ilmastossa varsin rohkea teko. Kun seuraavan kerran ilkutte vaalivideolle ja nauratte epäonnistumiselle, miettikää kumpi on korkeampi olento: ilkkuja vai se, joka on uskaltautunut henkisten koulukiusaajien maalitauluksi. LASSE VIRTANEN Hauskat vaalivideot