Lauantai 14. toukokuuta 2016 | Nro 39 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Ipanadebatistit Vincent Tran ja Jasmin Heiskala ovat treenanneet tosissaan päiväkodin kevätjuhlaan. Kaupunki s. 6 Taikaa ja sirkustelua Pop up -kahvila Makia tarjoaa Anton Lasaroville kurkistuksen työelämään. Ja mikäs siinä, hyvässä porukassa. Raisio s. 10 Makiaa kansalle Juhani Mönkkönen tietää, että scifi-harrastajat eivät ole epäsosiaalisia nörttejä. Yhteinen kiinnostus yhdistää. Viihde s. 16 Terrakodin väkeä Tuore turkulaiskeksintö saattaa mullistaa ruokakuljetukset. Työ&talous s. 12 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
LASSE VIRTANEN 2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 14. toukokuuta 2016 UROSHIRVEN havaittiin koikkelehtivan Tarkk’ampujankadulla torstaina aamulla. Poliisi tavoitti hirven Ruukinkadulla, josta eläin jatkoi matkaansa Vanhan Hämeentien suuntaan ja meni metsäsaarekkeeseen, joka rajoittuu Vanhan Hämeentien, Hämeen valtatien ja Tammitien väliseen alueeseen. Hirvestä ei saatu sen näköhavaintoa. Poliisi varoitti Viinamäenkadun päiväkotia poukkoilevasta hirvestä. Hirvi harhaili keskustassa TURKU osoittaa vesialueiltaan kuusi sirottelupaikkaa vainajien tuhkalle. Paikkoja ovat Koroistenniemi, Vähätori, Crichtoninkadun pää, Pikisaari, Ruissalo ja Vepsä. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hyväksyi esityksen keskiviikkona. Tuhkan sirotteluun tarvitaan alueen omistajan lupa. Vesialueita saa käyttää sirottelualueina ilman erillistä kaupungin lupaa ottamalla kuitenkin huomioon muu alueella tapahtuva toiminta ja tapahtumat. Kiinteistöliikelaitos myöntää tapauskohtaiset luvat. Tuhkille kuusi sirottelupaikkaa Mitä mieltä olet katupartioista? Oletko ylipäätään nähnyt niitä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN Yliopistosäätiön apurahan saa 334 Turun yliopiston tutkijaa, opettajaa ja jatko-opiskelijaa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 1 009 298 euroa. Yleisrahaston lisäksi apurahoja jaettiin säätiön hallinnoimista 67 nimikkorahastosta. Apurahoista päättää Turun Yliopistosäätiön hallitus. Kevään haussa yli puolet apurahasummasta myönnettiin nuorten tutkijoiden, eli alle 35-vuotiaiden, väitöskirjatyöskentelyyn. Hakemusten määrä ylitti ensimmäisen kerran tuhannen rajan. Yliopistosäätiöltä miljoonatuki ALUEELLISTAMISEN koordinaatioryhmä käsitteli 11. toukokuuta sisäministeriön esitystä poliisin toimipisteiden lakkauttamisesta. Sisäministeriö esittää Mäntsälän, Kaarinan, Huittisten, Euran, Lempäälän, Ylöjärven, Siilinjärven, Mäntyharjun, Haukiputaan, Limingan, Hangon sekä Parikkalan poliisiasemien lakkauttamista. Lakkautukset on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman pian voimassaolevien vuokrasopimusten irtisanomisaikojen puitteissa. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) tekee päätöksen poliisiasemien lakkauttamisesta lähitulevaisuudessa. Kaarinan asema Orpon käsissä SOLDIERS of Odin ry viestitti keskiviikkona Facebook-sivuillaan, että yhteistyö kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpään kanssa on päättynyt. – Olemme päättäneet lopettaa yhteistyön Olavi Mäenpään kanssa, ja siitä seuraten luonnollisesti Mäenpään Turun S.O.O.-jäsenyys on päättynyt, todettiin viestissä. – S.O.O.:lla ei ole poliittista kantaa joten siinä pääsyy tähän päätökseen. Yksittäiset jäsenet voivat olla politiikassa mutta tässä oltiin liian ”syvissä vesissä”. Mäenpää on puolueeksi pyrkivän Suomidemokraatit-yhdistyksen puheenjohtaja. Mäenpää erotettiin valtuustoryhmien Turku-sopimuksesta sen jälkeen, kun hän oli kantanut Soldiers of Odinin tunnuksia sekä puheenjohtajatoimikunnassa että valtuuston kokouksessa. – Huomasin jo alusta saakka, että muutamalle joukosta tuottaa suurta vaikeutta hyväksyä poliittinen toimintani. Tämänpäiväinen oli odotettavissa, koska muutamille oli liikaa, kun sovin heidän perustajansa Mika Rannan kanssa yhteistyöstä, kommentoi Mäenpää. – Siis ottavat muka sen linjan, ettei saisi olla poliittisesti aktiivinen. Erittäin käsittämätöntä, jolla on taatusti huono loppu! Toki osaksi oli ilmiselvää kateuttakin, varsinkin heidän taholtaan, joilla on vihervasemmistolainen tausta tai nykypäivän persumyönteisyys. Mäenpää sanoo kyseenalaistaneensa joidenkin Turun alueen vetäjän toiminnan, koska he ”eivät ole aikoinaan edes asepalvelusta suorittaneet”. – Odinin pitäisi turvata muun muassa naisten turvallista liikkumista. Ei tunnu kovin uskottavalta, jos Turun johtohahmolla on kontollaan uhkailu veitsellä naista kohtaan. Mäenpään mukaan viime kuukausien aikana partioita ei ole juurikaan ollut, koska osallistuneilta on ”motivaatio loppu eikä väkeä ole riittänyt”. – Kahtena viimeisenä viikonloppuna homma kuivui täysin kokoon. – Naiset ovat partiossa erittäin hyviä ja tilanteita rauhoittavia. Valitettavasti eräässä kokouksessa johtohahmot esittivät, että naisten pitäisi olla vain taustalla. Tästäkin olin jyrkästi eri mieltä. Mielipiteestäni ei ilmiselvästi johtohahmot pitäneet. Olen satavarma, että nykyisillä ”eväillä” toiminta kuivuu täysin kasaan ennen kuin kesä on edes kunnolla alkanutkaan ja jolloin partiointia taatusti tarvittaisiin. Soldiers of Odinin ja Mäenpään tiet erosivat Olavi Mäenpään Soldiers of Odin -kauluspaita herätti huomiota kaupunginvaltuuston kokouksessa. Jori Liimatainen TUULA ISTALA MITEN sujuu vuoteesta ylös nouseminen, aamupuuron syöminen ja oikeiden aamulääkkeiden poimiminen dosetista ikääntyneen ihmisen jo jäykistynein sormin, nivelin ja verkkaisin liikkein? Näkökin on huonontunut ja kuulo heikentynyt. Tällaista tilannetta havainnollistettiin torstaina Turun ammattikorkeakoululla osana Superseniorit-viikkoa. Ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila laitettiin ensimmäisenä kokeilemaan tilannetta, jossa simuloitiin ikääntymisen vaikutuksia toimintakykyyn ja päivittäisten kotiaskareiden sujumiseen. Ylle puettiin niin sanottu ageman-ikäpuku, jonka terveydenhoitoyksikkö on juuri hankkinut opetuskäyttöön. Tapahtuman ideana oli myös tehdä tiettäväksi, että kukin voi omilla toimillaan ylläpitää toimintakykyään. Taatilan käsien ja jalkojen nivelten ja rinnan ympärille kiinnitettiin liikeratoja haittaavia ja painon tunnetta lisääviä varusteita. Kuulosuojaimet vaimensivat ääniä ja erikoislaseilla luotiin tilanne, jossa näkökin on jo heikentynyt. TAATILA pääsi varusteissaan kyllä mallipetistä ylös ja osui oikean päivän kohdalle dosetissa olevan lääkkeen ottamisen kanssa, mutta ensimmäinen kriittinen tilanne koettiin kengännauhojen kiinni solmimisessa. Siinä tarvittiin jo auttavia käsiä. Ageman-Taatila laitettiin kodinomaisista oloista matkaan kohti tilanteita, joihin jokainen arkitoimissaan kodin ulkopuolella joutuu, alkaen portaiden ylös noususta. Sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni että valtuuston jäsen Niina Ratilainen olivat myös lupautuneet kokeilemaan pukua ja sitä, miltä vanhuuden mukanaan tuomat toimintakyvyn heikkenemiset oikein tuntuvat. Viikolla vietettiin supersenioriviikkoa ammattikorkean sekä Turun ja Kaarinan vanhusneuvostojen yhteistyönä. Toimintaa järjestettiin eri puolilla. Niihin sai jokainen halukas osallistua parhaaksi katsomallaan tavalla. Ensi kesänä Turussa on ikääntyneille tarjolla lukuisia erilaisia liikuntatapahtumia, joko pientä maksua vastaan ja aivan ilmaisiakin. Tuntuu, kun ikä painaa Rehtori Vesa Taatila sai tuta vanhuuden vaivat Rehtori Vesa Taatila demonstroi ikääntymispuvun käyttöä. Tuula Istala
3 Lauantai 14. toukokuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS VIIKON UUTISKUVA BIRDLIFE Suomen vuoden lintu on virtavesien tyrskyissä viihtyvä koskikara. Sen pesimäkanta ja kesäaikainen esiintyminen tunnetaan puutteellisesti. Havaintoja koskikarasta toivotaan tänä kesänä. Pesimähavainnot voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen koskikara@ birdlife.fi. Viestissä on hyvä kertoa mahdollisimman tarkat paikkatiedot, päivämäärä, lintujen lukumäärä ja pesintään viittaavat tiedot. Koskikarasta kaivataan havaintoja LÄNSIRINTAMALTA ei mitään uutta. Teknologiateollisuus takoo samaa liikevaihtoa kuin viime vuonna, kasvua ei ole näköpiirissä. On toivottu, että kasvu alkaisi itsestään. Niin ei näytä käyvän. Kokonaiset toimialat eivät enää käynnisty yhtäaikaisesti, kuten aiemmin, eikä vienti lähde vetämään slogania hokemalla. Huutamalla kasvua ei synny kuin desibeleissä. Teollisuustuotanto on pudonnut vuoden 2009 tasolle. Käyrä on ollut laskeva vuodesta 2012. Vuonna 2008 tuotannon määrä putosi rajusti, mutta lähti elpymään vuonna 2010. Kasvu tasaantui nopeasti ja kääntyi laskuun. Viennin määrä on polkenut paikoillaan jo viisi vuotta. Suomen vientimaiden talouskasvu mataa, eikä se lupaa viime vuotta parempaa kysyntää. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN liikevaihto Suomessa on vähentynyt viime kuukausina. Miinuksella ovat etenkin koneja metallituoteteollisuus (-3 %), metallien jalostus (-14 %) sekä elektroniikkaja sähköteollisuus (-15 %). Luvut ovat tylyjä. Henkilöstö väheni 3 000:lla tammi–maaliskuussa. Teknologiateollisuuden liikevaihto supistui myös viime vuonna, eivätkä uudet tilaukset ennakoi kasvua. Varsinais-Suomessa liikevaihto kasvoi viime vuonna prosentin. Valopilkkuna on Turun telakka. Teknologiateollisuuden tilauskantaa Suomessa ylläpitävätkin erityisesti laivatilaukset. Meyer Turku ilmoitti kääntäneensä telakan viime vuonna voitolliseksi. Tulosta syntyi 15,1 miljoonaa euroa, eivätkä yt-neuvottelut johtaneet irtisanomisiin tai edes lomautuksiin. AVUKSI on kaivattu investointeja. Se on luonteva pyyntö, mutta samalla kehäpäätelmä. Ilman investointeja ei synny kilpailukykyä, mutta investointeja ei tehdä, koska kilpailukykyä ei ole. Ei kannata investoida, jos panostuksella ei saada jotain aikaiseksi. Telakka investoi ja saa investoinneilla myös aikaiseksi. Mitä se saa aikaiseksi? Tuottavuutta. Se poikii lisää tilauksia. Investoinnit seuraavat, mutta niillä ei aloiteta tai pääoma valuu kaivoon. Yksittäiset yritykset kyllä menestyvät ja auttavat samalla muitakin kasvuun. LASSE VIRTANEN Telakan varassa Viime tiistaisen Honkaistentien kerrostalopalon jäliltä löytyi kolme ruumista. Talo tuhoutui purkukuntoon. Riitta Salmi Sinun pieni uutisesi voi olla suuri asia muille Lähetä juttuvinkki aamuset@aamuset.? aamuset.?
Lauantai 14. toukokuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 14. toukokuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 14. toukokuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA VARMA kesän merkki Turussa on Ruisrock-kioskin saapuminen Turun kauppatorille Yliopistonkadun ja Aurakadun kulmaan. Avajaisia vietetään lauantaina 14. toukokuuta. Avajaiset pyörähtävät käyntiin kello 10 ja jatkuvat kello 15:een asti. Avajaisten virallisia jatkoja vietetään Förillä, jossa esiintyvät Turku Rock Academyn Lemmen Kätyrit kello 15 ja punk-rockyhtye Teksti-TV 666 kello 16. Ruisrock-kioski avattu –TYYLINI on kaikin puolin aika rento. Ehkä välillä tyylini on vähän väritön, mutta yritän piristää sitä asusteilla, kertoo Tuija Syrjälä, 35. Syrjälä viihtyy farkuissa ja tennareissa, joita hän ostaa peruskaupoista. – Käyn esimerkiksi H&M:ssä ja Kappahlissa sekä tosi paljon kirppareilla. Housuni ovat Zarasta, takki ja laukku Stockmannilta ja kengät ja paita kirppikseltä. Huivi on siskoltani ja aurinkolasit olen ostanut Silmäasemalta. Syrjälän vaatteissa näkyy paljon mustavalkoista. – Väriä minulla on laukuissa, huiveissa ja tennareissa. Materiaaleihin kiinnitän huomiota niin, että vaatteet olisivat mukavia päällä ja että on ne olisivat suht laadukkaan oloisia. Välillä voin ostaa jotain kalliimpaakin, jos vaate on todella hyvä päällä. Piristystä asusteista Joko veit talvivaatteet varastoon? Vai yllättääkö kylmä vielä suomalaiset? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Vain kaakki puuttuu. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Erkka Airola Tuija Syrjälä, Yliopistonkatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI 5-VUOTIAAT Vincent Tran ja Jasmin Heiskala ovat valmistautuneet lähestyvään päiväkodin kevätjuhlaan. VINCENT: Eilen me tehtiin päiväkodissa sirkusjuttuja. JASMIN: Meillä oli katossa sellainen sirkusteltan katon näköinen asia, josta roikkui kaikenlaista. V: Meillä on kevätjuhlan teemana sirkus. Siellä on monta eri ohjelmaa. J: Kaikki tekee siellä kuperkeikan. V: Sitten tasapainoillaan narulla. J: Minä kesytän karhua. Mulla on siinä sellainen rengas apuna siinä. V: Minä olen taikuri. Minä teen sellaisen tempun, jossa otan lippiksen ja sitten laitan siihen päälle huivin ja kun sanon taikasanan simsalabim niin sieltä hatusta tulee koira. Me ollaan harjoiteltu monta kertaa ja koko meidän ryhmä on siinä mukana. Meidän vanhemmatkin tulee katsomaan. J: Mä en vielä tiedä pääseekö mun äiti. V: Kun me ei olla harjoiteltu sirkusta, niin me ollaan leikitty piirileikkejä. Pienen pientä veturia me ollaan leikitty ja sitten elefantti-laulua. J: Ja tänään leikittiin Täti-Monikaa. V: Mä tykkään elefanteista, kissoista, koirista, hiiristä, kaloista ja sitten tykkään karhuista. J: Mä en oikein tiedä, mistä eläimistä tykkään. V: Kun tulee kesä, niin mä oon paljon ulkona leikkimässä ja pelaamassa jalkapalloa. Me käydään kanssa uimassa sellaisessa uimapaikassa, mutta se on aika kaukana kotoa. Taikuri ja karhunkesyttäjä HEIKKI MÖTTÖNEN TURKU sai ensimmäisen varsinaisen postitalonsa vuonna 1899. Arkkitehti Sebastian Gripenbergin piirtämä uusrenessanssinen luomus toimi alkuperäisessä tehtävässään aina 1930-luvun alkuun asti. Sen jälkeen rakennuksessa oli koulu, mutta sen toiminta lakkasi vuonna 1957. Talo sai turkulaistyylisen purkutuomion 1960-luvun alussa ja nykyään sen paikalla on KOP-kolmio. Postilaiset saivat vuonna 1932 täysin uuden tukikohdan, kun Eerikinkadun ja Humalistonkadun kulmaan nousi uusi funktionalismin ja uusklassismin taiteaikaan sijoittuva kivilinna. Rakennuksen suunnittelivat yhteistyössä arkkitehti Selim Savonius ja diplomi-insinööri Torsten Kranck. Savonius oli suunnitellut viittä vuotta aikaisemmin Tampereen uuden postitalon. Näiden tyylit poikkesivat huomattavasti toisistaan sillä, Tampereen puhdasta klassismia edustaneesta postista puuttuivat tyystin Turun funkkispiirteet. Turun postista tuli julkisivultaan siis varsin suoraviivainen ja pelkistetty ja sen sisätilojen suunnittelua ohjasi 1930-luvun hengen mukaisesti rakennuksen varsinainen käyttötarkoitus. Talon tekniikka oli tietysti myös sitä uusinta uutta. Kun rakennus valmistui, oli sen sen tiloissa alkuun myös muita valtiollisia virastoja. Yhdeksi talon symboliksi nousi verrattain harvinainen läppäkello, josta ohikulkijat tarkistivat kellonsa. VAJAA kymmenvuotias postitalo joutui talvisodassa todistamaan aitiopaikalta Turun traagisinta päivä. 29. tammikuuta vuonna 1940 tunnetaan historiankirjoissa yllätysmaanantaina. Postin uumenissa oli väestönsuoja, mutta jostain syystä sen Eerikinkadun puoleiset ovet olivat lukossa. Venäläiset pommikoneet olivat jo kaupungin yllä, kun ihmiset yrittivät kiertää Humalistonkadun kautta talon sisäpihalle ja suojiin. Oli suorastaan kohtalon ivaa, että vihollisen raskain pommilasti putosi Postitalon ympärille ja 29 siviiliä sai surmansa. Postitalon punaisen graniittisessa kivijalassa on nähtävissä edelleen pommituksen jäljet. Tämä osittain suojeltu rakennus toimi Turun pääpostina vuosikymmeniä aina 1980-luvulle asti sekä sen jälkeen myös pienempänä postikonttorina. Seuraava paikallinen päämaja löytyi Pitkämäen Uhrilähteentieltä, mutta sekin todettiin tiloiltaan liian hankalaksi ja vanhanaikaiseksi 2000-luvun puolella. Turun alueen Postikeskus lajitteluja kuljetustoimintoineen onkin sijainnut vuodesta 2015 lähtien Liedon kunnan puolella. Kivilinna 30-luvulta Postitalo joutui talvisodassa traagisten tapahtumien keskipisteeseen Postitalon kuuluisa läppäkello uusittiin vuonna 1972, jolloin tausta vaihtui mustasta valkoiseksi ja numerot valkoisista mustaksi. Kuva on otettu syyskuussa 1972. TS-arkisto
7 Lauantai 14. toukokuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 14. toukokuuta 2016 MALTALLA pelataan perjantaista maanantaihin kestävä maahockeyn EuroHockey Club Champions Challenge IV -turnaus. Hallitseva Suomen mestari turkulainen Kilppari lähtee kansainvälisille kentille tavoitteenaan nousu Challenge III -tasolle ensi vuodeksi. Turnaukseen osallistuu kuusi joukkuetta. Kilpparin alkulohkon muut joukkueet ovat kreikkalainen Imittos ja maltalainen Sliemahotsticks. Kilppari Euro-kentillä JÄÄKIEKON MMkisat ovat suomalaisittain päässeet hyvään vauhtiin ja Suomella on ainakin tuloksellisesti kulkenut. Täydet pisteet neljästä ottelusta on hyvä suoritus, sillä joukkoon mahtuu yksi ihan kunnonkin vastus. Todelliset testit ovat vasta edessä. 17. toukokuuta Kanada-ottelussa ratkaistaan lohkovoitto. Sitä ennen pärjätään parillakin ketjulla. On kuitenkin vaikea ymmärtää tiettyjä päävalmentaja Kari Jalosen (kuvassa) valintoja. Varsinkin ykkösja kakkosketjun takana osa pelaajista ei pääse tällä hetkellä lähellekään parastaan. Teemu Pulkkisen luontainen rooli ei ole nelosketjussa. Pulkkisen turhautuminen omaan tehottomuuteen ei jäänyt epäselväksi kenellekään Unkari-ottelua seuranneelle. Yllätys on myös ollut Mikko Rantasen kisapassin leimaamattomuus alkukisojen ajan. Jo ennen kisojen alkua olin sitä mieltä, että Rantanen olisi iso pala Suomen hyökkäystä. Seison edelleen mielipiteeni takana. Rantanen auttaisi Leijonia isosti, jos kentälle pääsisi. Jalosella on vielä parin päivän ajan mahdollisuus tehdä muutoksia. Kärkiketjuja sotkemalla voitaisiin saada vielä parempaa pelaamista irti joukkueesta. Alkusarjassa voi vähän joukkue hiihdelläkin, mutta pudotuspelivaiheessa koko joukkueen soisi suorittavan optimaalisesti. Vai perutaanko torivaraus? ILKKA LAPPI Ketjut kuosiin Mitä mieltä sinä olet Leijonien esityksistä MM-kisoissa toistaiseksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI TURKULAISEN ratamoottoripyöräilijä Eeki Kuparisen alla on viimeiset neljä vuotta ollut BMW:n menopeli. Täksi kaudeksi Espanjassa superbiken EM-sarjaa ajava Kuparinen sai alleen Kawasakin moottoripyörän. – Monet asiat ovat erilaisia. Elektroniikka pyörässä on erilaista ja pyörän säätäminen on erilaista, koska japanilainen pyörä on rakennettu niin eri tavalla kuin eurooppalainen. Säätämisessä on opettelua. Jos uutta pyörää koittaa säätää vanhojen oppien mukaan, menee ihan väärään suuntaan, Kuparinen vertailee. Mies sai uuden menopelin käsiinsä hyvissä ajoin keväällä. Kilometrejä uuden työkalun sarvissa on ehditty saamaan. Pari viikkoa sitten Kuparinen testasi tallinsa Motomarket Racingin kanssa kaksi päivää. Kilometrejä kertyi useita satoja, mutta totuttelemista riittää. – Kärsivällinen pitää olla. Hyvä pyörä se on, vaikka tottumista vaatiikin. Pyörä on vähän ketterämpi kuin vanha ja vääntöä riittää vähän enemmän. Mutkia voi ottaa tiukemmin, kun voi luottaa siihen, että ahtaastakin välistä ehtii pois, Kuparinen kertoo. – Sekin vaikuttaa vähän alkuun, kun pyörä on myös tehtaalle uusi. Siinä on paljon sellaista, josta ei ole kenelläkään aiempaa kokemusta. Kaikki tavallaan tarvitsee opetella. Kärsivällisyys arvossaan Eeki Kuparinen opettelee sinuiksi Kawasakin kanssa Eeki Kuparinen ajaa kolmatta vuottaa Espanjassa. Viime kausi päättyi yksityiskuskien mestaruuteen. Motomarket Racing TOTUTTELEMISESTA huolimatta kauden avauskisassa huhtikuun puolivälissä Kuparinen ajoi sijalle 13 ja nappasi kolme MM-pistettä. Samassa kisassa toinen turkulainen Niko Mäkinen ajoi yhteistuloksissa viidenneksi voittaen yksityiskuskien kauden avauskisan. – Kaiken kaikkiaan avauskisaan pitää olla tyytyväinen. Vähän tosin harmittaa, etten päässyt ihan samoihin kierrosaikoihin kuin viime vuonna. Seuraava superbike-kisa ajetaan 29. toukokuuta Aragónin radalla parisataa kilometriä Barcelonasta länteen. Kuparinen odottaa kisaa luottavaisena. – Sinne saadaan telemetriaohjelma mukaan, mikä helpottaa säätämistä jonkun verran, kun nähdään datasta kaikki, miten pyörä käyttäytyy. Ensimmäisessä kisassa ja testeissä kaikki säätäminen on tarvinnut tehdä perstuntumalla. TÄLLÄKIN kaudella superbiken EMsarjassa kisataan seitsemän kisaviikonlopun aikana 11 kilpailua. Viime kaudella superbiken yksityiskuskien EM-tittelin napannut Kuparinen on ollut kuski, jonka vauhti paranee kisaviikonlopun edetessä ja kauden edetessä. Hän uskoo vauhdin paranevan myös tällä kaudella kohti kauden ratkaisuvaiheita mentäessä. – Tällä hetkellä pitää asennoitua oikeastaan niin, etten lähtökohtaisesti ajakaan muita vastaan. Ensimmäiseksi pitää saada pyörä kohdalleen. Kun pyörä saadaan toimimaan niin kuin haluan, sijoituksetkin tulevat paranemaan.
9 Lauantai 14. toukokuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 14. toukokuuta 2016 AAMUSET 10 Raisio TIINA PITKÄNEN RAISION kirjastossa poikkeavat asiakkaat voivat toukokuun ajan istahtaa kahvikupin ääreen kirjojen lainaamisen lomassa. Varsinais-Suomen alueella toimiva yleishyödyllinen asiantuntijaja kansalaisjärjestö KOTA ry perusti yhdessä paikallisten nuorten kanssa kahvilan kirjaston aulaan toukokuun alussa. – Kahvilassa on ollut oikein hauska työskennellä. Meitä työntekijöitä on yhteensä kuusi ja tunsimme toisemme jo entuudestaan. Työskentelyä helpottaa, kun tietää toisten luonteen ja voi luottaa siihen, että hommat hoituvat, kertoo kahvilatyöntekijä Anton Lasarov. Huhtikuun aikana suunniteltu kahvilakonsepti on osa KOTA ry:n Operation Awesome -kehittämishanketta, jonka tarkoituksena on vahvistaa 18–25-vuotiaiden nuorten työelämätaitoja. Hanke kuuluu RAY:n Paikka auki -avustusohjelmaan, ja siinä ovat yhteistyökumppaneina Raision, Kaarinan ja Turun kaupungit. – Meille KOTA ry:ssä on tärkeää saada nuorten ääni kuuluviin ja kuunnella heidän mielipiteitään. Teemme paljon yhteistyötä kunnissa työskentelevien sosiaalialan ammattilaisten kanssa ja pyrimme yhdessä löytämään hyviä käytäntöjä nuorten kohtaamiseksi. Heidän pitää saada vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Kahvilassa työskentelevät nuoret ovat mukana hankkeessa vapaaehtoisesti, eivätkä esimerkiksi taloudellisten etuuksien menettämisen pelossa, painottaa Operation Awesome -hankkeen projektipäällikkö Minna Saunders. NUORTEN osallistaminen onkin näkynyt hyvin kahvilatoiminnan käytännön suunnittelussa. Nuoret ovat saaneet valikoida kahvilassa myytävät leivonnaiset, jotka he myös valmistavat itse. – Myytävänä on muun muassa kakkutikkareita, voisilmäpullia, suklaakeksejä ja sämpylöitä. Juotavaksi voi ostaa vaikkapa kahvia, teetä tai tuoremehua, paljastaa Lasarov. Kahvilatyöstä eväitä elämään Raision kirjastoon avattu pop up -kahvila työllistää paikallisia nuoria Anton Lasarov on viihtynyt Makian tiskin takana, samoin kuin Operation Awesome -hankkeen projektisuunnittelija Juho Lempinen. Tiina Pitkänen Kirjasto on osoittautunut otolliseksi paikaksi kahvilalle, sillä asiakkaita on riittänyt mukavasti ensimmäisinä päivinä. Lasarov ja Saunders ovat yksimielisiä siitä, että tilausta olisi pysyvällekin kahvilalle, sillä se elävöittäisi tilaa ja loisi myös nuorille luontevan olemisen tilan. LASAROVIN mielestä kahvilanpito on ollut kaikin puolin mielekästä työtä. Kahvilassa kaikki tekevät kaikkea leipomisesta asiakaspalveluun, ja työssä saakin hänen mukaansa harjoittaa erilaisia työelämätaitoja, kuten tiimityöskentelyä ja asiakkaiden kohtaamista. – Meillä kahvilassa työskentelevillä nuorilla on takana opintoja elintarvikealalta. Itse olen esimerkiksi opiskellut kokkilinjalla ammattiopistossa puolitoista vuotta. Niinpä pääsemme hyödyntämään aikaisemmin opittuja taitoja tässä työssä, mikä on hienoa. Kiitokset täytyy antaa myös KOTA ry:n mainioille ohjaajille, jotka ovat tukeneet meitä kahvilan perustamisessa ja arvostavat näkemyksiämme asioista, kertoo Anton Lasarov. Pop up -kahvila Makia palvelee maanantaista keskiviikkoon kello 10–17 vielä 25. toukokuuta asti.
11 Lauantai 14. toukokuuta 2016 AAMUSET Raisio
12 A A M U S E T TYÖ & TALOUS Lauantai 14. toukokuuta 2016 PERINTEIKÄS turkulainen mainostoimisto Dimmi on vaihtanut nimensä Mainostoimisto Jabadabaduuksi. – Aiemmin toimimme kolmen eri nimen alla, joten kaikki eivät edes tiedä, kuinka laaja valikoima palveluita meillä on tarjolla, Jabadabaduun toimitusjohtaja Jussi Viitanen taustoittaa. Nimenvaihdos ei tuo muutoksia yhtiön toimintaan, vaan tarjolla on yhä samat markkinointiviestinnän palvelut kuin ennenkin. Dimmistä tuli Jabadabaduu TURUN Yrittäjät jakaa Vuoden Yrittäjäperhe –tunnustuspalkinnon tänä vuonna Huiskula Oy:n omistajasuvulle. Kukkien tukkukauppaa, tuotantoa ja maahantuontia harjoittava yritys pyörii jo kolmannessa polvessa. Konsernin tuotantolaitos on pinta-alaltaan Suomen suurin kukkaviljelmä. Yritys on saanut alkunsa vuonna 1934, kun Reino ja Meeri Murto lunastivat Huiskula-nimisen tilan itselleen. Aluksi tilalla viljeltiin avomaan vihanneksia sekä omenoita. – Suomen EU-jäsenyyden myötä kukkatuonti vapautui. Olemme sopeutuneet hyvin muutokseen, ja keskeiseksi toimialaksemme on viime vuosikymmeninä tullut tukkuliiketoiminta. Sen osuus liikevaihdosta on nykyisin 75 prosenttia, kertoo Huiskula Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Rantanen. Huiskulalle tunnustusta Tulisiko nelosoluen myynti sallia muuallakin kuin Alkossa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKKA LAPPI PARIN viime vuoden ajan on DS Smithillä Turun Artukaisissa kehitetty Tuoreboxin nimellä kulkevaa pakkausratkaisua, joka on vaihtoehto elintarviketeollisuudessa perinteisesti paljonkäytetylle EPSeli styroksilaatikolle. – Ensimmäistä kertaa ajatus tämäntyyppisestä laatikosta on ollut ilmassa kymmenisen vuotta sitten, mutta silloin aika ei vielä ollut kypsä. Parikolme vuotta sitten asia nousi uudelleen esiin ja siitä lähtien Tuoreboxin parissa on työskennelty aktiivisesti, kertoo Erkki Aho. Tuoreboxi soveltuu kylmien, kuumien sekä kosteiden elintarvikkeiden pakkaamiseen. Laatikko pitää sisällään muun muassa veden. Aaltopahvista valmistettu Tuoreboxi on myös ympäristöystävällisempi kuin styroksilaatikko. – Asiakkaamme ovat jo pitkään olleet ympäristötietoisia. Haetaan ekologisia ratkaisuja. Toisaalta asiakkaat haluavat tänä päivänä myös tehokkuutta omaan logistiseen ketjuunsa. Elintarviketeollisuudessa pahvilaatikkoa ei saa käyttää uudelleen, joten myös kierrätettävyys on huomioitava. Tuoreboxi on kuitupohjaista materiaalia, joka on helppo myös kierrättää, Aho toteaa. TUOREBOXIA on kehitetty yhteistyössä elintarvikealan toimijoiden kanssa. Aho pitääkin yhteistyötä asiakkaiden kanssa ensiarvoisen tärkeänä asiana tuotekehityksen kannalta. – Ilman pitkäaikaisia asiakaskontaktejamme emme voisi kehittää tätäkään tuotetta. Asiakas tuntee aina oman alansa vaatimukset ja yhteistyön ja kommunikaation avulla me osaamme tehdä pakkausratkaisuja heidän tarpeisiinsa. Eturintamassa olevia kumppaneita tarvitaan tässäkin toiminnassa, jotka uskaltavat ottaa ensin käyttöön uusia ratkaisuja. Turun seudulla vaikuttavan Ahon mukanaolo Tuoreboxin kehittelyssä ei ole pelkkää sattumaa. – Varsinais-Suomessa on paljon elintarviketeollisuutta ja meillä on lisäksi omassa tehtaassamme Turussa pieniin sarjoihin erikoistunut tehdas, missä pystymme testaamaan erilaisia ratkaisuja. Paikalliset elintarvikealan yritykset ovat erittäin tärkeässä roolissa tuotekehitystämme, Aho sanoo. KIERRÄTYKSEN lisäksi yksi etu styroksilaatikkoon verrattuna on tilasäästöt. Tuoreboxi toimitetaan DS Smithin tehtaalta kokoamattomana. – Styroksilaatikko vie aina saman verran tilaa. Näiden kuljetus asiakkaalle on helpompaa, koska ne menevät pienempään tilaan. Myös laatikoiden varastointi on helpompaa, koska ne voi säilyttää pienemmässä tilassa. Toistaiseksi Tuoreboxia käytetään muun muassa kalaa, marjoja ja pakasteita kuljetettaessa. Aho uskoo, että boxille löydetään lähitulevaisuudessa uusiakin käyttötarkoituksia. – Yksi tulevaisuuden käyttömuoto voisi olla vaikkapa ruuan jatkuvasti lisääntyvässä nettikaupassa, jossa ruoka tarvitsee saada kuluttajalle tuoreena ja oikean lämpöisenä, Aho visioi. Tuoretta bisnestä Yhteistyö avainasemassa elintarvikepakkauksia tehdessä Erkki Aho uskoo Tuoreboxin lyövän läpi elintarvikekuljetuksissa. Ilkka Lappi
13 Lauantai 14. toukokuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 14. toukokuuta 2016 AAMUSET 14
15 Lauantai 14. toukokuuta 2016 AAMUSET
16 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 14. toukokuuta 2016 TURUN taidemuseon Studiossa 27. maaliskuuta avautuu ruotsalaisen Lars Brunströmin töitä esittelevä näyttely. Vuonna 1973 syntynyt Brunström tunnetaan mekaanisista eläinveistoksista, joiden installaatioissa on usein aimo annos huumoria. Brunström ammentaa inspiraatiota taiteeseensa ihmisten, eläinten ja koneiden liikkeistä ja tyypillisistä käyttäytymismalleista, joita hän taiteellaan kyseenalaistaa. Mekaaniset ruotsalaiseläimet JOSKUS kohdalle osuu kirjoja tärkeistä aiheista. Yksi sellainen on Katri Rauanjoen Jonain keväänä herään. Rauanjoen omiin kokemuksiin pohjaava kirja on lähtökohdiltaan lohduton. Päähenkilö Kertun elämässä on ulkoisesti kohdallaan: on mies, lapset ja hyvä työ. Mutta Kerttu kokee elämänsä parhaimmillaankin olevan yksitoikkoista raahautumista päivästä toiseen. Yleensä elämä on päiviä, joina ei jaksaisi enää mitään. Unikkokantiseen vihkoonsa Kerttu suunnittelee omaa itsemurhaansa. Kerttu sairastaa masennusta. Rauanjoen kuvaus on vahvaa. Kerttu tarpoo syvissä vesissä ja Rauanjoki kuvailee Kertun tuntemuksia kaunistelematta. Vaikka synkkyyden keskellä maailma vaikuttaa lohduttomalta, onnistuu Rauanjoki kirjoittamaan kirjan, joka ei perusvireeltään ole lohduton. Ajallisesti Jonain keväänä herään kattaa vajaan vuoden mittaisen ajanjakson. Kirja etenee loogisesti muodostaen myös juonellisen kaaren, mutta olennaisinta Rauanjoen kirjassa on aihe ja sen käsittely. Masennus voi iskeä yllättäen keneen tahansa, mutta toisaalta sairauden voi myös voittaa. Kenelle: Masentuneille ja heidän läheisilleen. Arvio: Raadollisuudessaan vahva kirja isosta ja tärkeästä aiheesta. ILKKA LAPPI Masentuneen sielunmaisema Mikä leff a tai kirja on oma sci? -suosikkisi? Miksi juuri se? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI KLISEISESTI science fictionin harrastajat on luokiteltu epäsosiaalisiksi nörteiksi. Ylioppilastalojen suojissa Terrakodissa majaansa pitävän Turun Science Fiction Seuran toiminnassa sosiaalisuus on monelle tärkeää. – Sosiaalinen toiminta on tärkeä osa harrastusta. Itse esimerkiksi ajauduin toimintaan mukaan, kun etsin vaihtoehtoa perinteiselle osakuntatoiminnalle. Ainakin itselleni on tärkeää, että pääsen vaihtamaan ajatuksia itselle tärkeästä asiasta samanhenkisten ihmisten kanssa, toteaa Turun Science Fiction Seuran puheenjohtaja Juhani Mönkkönen. Sosiaalisuutta tarvitaan jo senkin vuoksi, että TSFS jakaa Terrakodin viiden muun seuran kanssa. Terrakotia tukikohtanaan käyttävät myös Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetti Tutka, Turun yliopiston roolija strategiapeliseura Tyrmä, Turun animeja mangaseura Senpai, Academic Nintendo Club sekä Föreningen för underliga intressen vid Åbo Akademi. – Nimenomaan se on tärkeää, että pääsee juttelemaan asioista naamatusten. Netissähän on kaikenlaisia keskustelupalstoja, mutta monet seuramme aktiiveista haluavat olla tekemisissä nimenomaan kasvokkain, Mönkkönen painottaa. TÄNÄ vuonna 40 vuotta täyttävä Turun Science Fiction Seura on Suomen vanhin järjestäytynyt scifiyhdistys. Noin satahenkisen yhdistyksen toiminta on nykyisellään varsin vireää. Säännöllisten scifi-aiheisten illanviettojen lisäksi yhdistys järjestää säännöllisesti muun muassa lukuja kirjoituspiirejä. Lähes toimintansa alusta lähtien TSFS on myös julkaissut scifi-aiheista Spin-lehteä, joka täyttää 40 vuotta 2017. TSFS:n toiminta on Mönkkösen mukaan luontevasti painottunut hieman aihepiirin kirjallisuuteen, vaikka tänä päivänä suurelle massalle scifi näkyy enemmän elokuvissa. – Viime vuodet ovat olleet hyvää aikaa scifille. Scifi-elokuvia tehdään paljon ja monissa elokuvissa myös on elementtejä scifistä, vaikka ne eivät varsinaisesti scifiä olisikaan. Esimerkkinä voi mainita erilaiset postapokalyptiseen maailmaan sijoittuvat elokuvat, Mönkkönen sanoo. TÄHTITIEDETTÄ opiskeleva Mönkkönen löysi scifin, kuten moni muukin, teini-ikäisenä. – Kiinnostus tuli kirjojen kautta. Kauhukirjallisuuden kautta liu’uin scifiin. Aluksi kiinnostuksen kohteeni taisivat olla scifin valtavirtaa, mutta vähitellen myös marginaalisemmat jutut alkoivat kiinnostaa, Mönkkönen muistelee. – Tällä hetkellä opiskelujen vuoksi jää harmillisen vähän aikaa muulle lukemiselle, joten määrällisesti scifiä tulee tällä hetkellä kulutettua enemmän elokuvina. Kirjailijoista olen lukenut viime aikoina paljon Peter F. Hamiltonia, Mönkkönen vinkkaa. Saman katon alla Yhteisöllisyys olennainen osa scifi-harrastusta Juhani Mönkköselle Terrakodin sosiaaliset kontaktit ovat tärkeä osa scifi-harrastusta. Ilkka Lappi
17 Lauantai 14. toukokuuta 2016 AAMUSET ASIANAJAJAT TILITOIMISTOT TERVEYSPALVELUT PESULAPALVELUT RAKENTAMINEN VAPAA-AIKA KODIN ELEKTRONIIKKAA HUOLTOPALVELUITA VAPAAEHTOISTOIMINTA PALVELEVAT PAIKALLISET
Lauantai 14. toukokuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide Tack… …nej tack! TURUSSA lanseerattiin viime maanantaina uusi slogan kaupungille: Nähdä toriparkki ja kuolla. Ken elää, se näkee, tai sitten ei. LEIJONAFANIT olivat juoneet jo yhden pietarilaishotellin tyhjäksi oluesta, eikä edes alkusarja ole vielä loppu. Työterveyslääkäri kiittää. SUOMELLA oli kerrankin hyvällä lauluäänellä varustettu euroviisuedustaja mutta kauas jäätiin finaalipaikasta. Taas. Eikö Härmässä vieläkään ymmärretä, että kyseessä ei ole laulukilpailu? Mitä yliampuvampi ja pompöösimpi show, sitä parempi menestys. Eikö Lordin voitto opettanut mitään. POSTI ilmoitti, ettei se jatkossakaan jaa kaupunkilehtiä mainoskieltotalouksiin, vaikka kuluttajaviranomainen linjasi jo aikaa sitten toisin. Ruohoa kyllä leikataan, mutta postia ei jaeta. TORISUUNNITELMAT jäivät valtuustossa vielä pöydälle. Miltä suunnitelmat näyttävät? ROSENLÖF: Suunnitelmaa on vuosien varrella laajennettu. On tullut kävelykatua ja kevyen liikenteen väylää. Haluan uskoa, että niille, jotka ovat vastustaneet toriparkkia, voi olla helpompi hyväksyä keskikaupungin kehittäminen. Toiset haaveilevat raitiotiestä. Tämä mahdollistaa myös sen. HARTIALA: Millä hinnalla? Ihmiset lähtevät Myllyyn ostoksille. Olen skeptinen toriparkin suhteen. Louhi ei vedä hintojensa takia. Tuskin parkkeeraamisesta halpaa tulee. Pystyvätkö torimyyjät pitämään autojaan toriparkissa? JR: Jos joku muu kuin kaupunki maksaa toriparkin, niin miksei anneta ihmisille töitä. Torin pinnastakin tulee halvempi, kun se tehdään betonille eikä saveen. KH: Onko se kaupunkilaisille tarpeeksi edullinen? JR: Ilman toriparkkia tämä ei toteudu. Keskustaan ei jäisi kuin nakkikioski, jos autot häädetään kokonaan muualle. Olen ymmärtänyt niin, että torikauppiaiden palvelut paranevat. KH: Pelkkä toriparkki ei ratkaise tyhjiä liikehuoneistoja. Itse pidän myös kadunvarsipaikkoja tärkeinä erityisesti pienten erikoisliikkeiden asiakkaiden käyttöön. JR: Oletan, että kaupunki sponssaa niin, että saadaan tori eläväksi. Pysäköinti maksun pitää tietysti olla kohtuullinen. Voidaanko parkkimaksu hyvittää, jos ostaa keskustan kaupoista? Olen ymmärtänyt, että Louhen omistajat saavat yli kymmenen prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle. On se sitten tyhjä tai täynnä. KH: Jos ja kun asia etenee, niin onhan tämä Turulle surullista. Jos jotain muutaman kymmenen vuoden jahkaamisen jälkeen tulisi, niin se voisi olla ihan hyvä asia. JR: Rollaattorien ja vastaavien käyttäjille uusi pinta on parempi. Tasaisempi kuin nyt. Helppokäyttöisempi. Suunnitelma on hyvä, mutta kaupungin ei pidä toriparkin pysäköintipaikkoja maksaa. Kaupunki tekee pinnan, joka on halvempi, kun joku muu tekee betonista katon ja maksaa sen. KH: Turun tori on tällä hetkellä huonoimmasta päästä Suomessa. JR: Muualla toriparkkeja on tehty ympäri Suomea keskisuuriin ja suuriin kaupunkeihin. Ja hengissä ovat edelleen. KH: Kuopion toriparkki on tyhjillään. DEBATTI DEBATTI JARMO ROSENLÖF on sosiaalineuvos ja sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja. KAIJA HARTIALA on lastenlääkäri ja kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtaja. Demari VS Porvari ”MAAPALLOSTA on 3/4 vettä, ja vain 1/4 maata. Sekin vain siksi, että alukset voidaan kiinnittää”, opetti kulunut esimieheni ja jatkoi: ”Merellä pitää liikkua arvokkaasti, kunnioittaa luontoa ja olla Gentleman!” Vaikka aluksen nimi olisi miehekäs, se on sukupuoleltaan silti nainen. Hyvät tavat edellyttävät, että iäkäskin lady pidetään fiinissä kunnossa. Siistinä ja puhtaana. Köydet koilattuina ja niiden päät pleissattuina tai rihmattuina. Heti vesiltä palattua on ”tyttö” tankattava. Silloin se ei aiheuta yllätyksiä tai muutu vikuraksi ohjailla. Asiantuntija tulkitsee kipparin taitoja aluksen kunnossapidosta ja solmuista eikä pätevyysviireistä. Äänetön taitaminen on osa hyviä tapoja. Mitä vähemmällä melskeellä irrotus ja kiinnitys tapahtuvat sitä fiksumpi on miehistökin. Liian usein rouva Aaltosesta laiturilla tulee ”hyppää saatana”. Reelingin eli kaiteen yli ei nousta alukseen. Eikä pissitä mereen! Satama ei ole kuin liiteri. Laiturissa alukset kiinnittävät keulat samaan suuntaan. Komentosillalla ei saa häiritä ohjailijaa, hiplata laitteita tai pimeällä sytytellä valoja. Hyvä tapa vaatii, etteivät matkustajat kiinnityksen ja irrotuksen aikana ole ohjaamossa tai keulaja peräkannella häiritsemässä työskentelyä. Ikivanhoja aluksella vallinneita käytäntöjä on, että aamulla ensimmäistä kerta tavatessa tervehditään ja kannella esiinnytään täysin pukeutuneena. Aluksella ei saa viheltää, pitää käsiä taskuissa eikä veteen heittää roskia. Reelingin yli saa oksentaa, mutta ei vastatuuleen. Ehdoton tapa on nostaa lepuuttajat kannelle aluksen irrotettua. Kulussa roikkuvat ovat kuin turvavyö auton oven välissä. Kiinnitettäessä lepuuttajia on laskettava riittävästi myös aluksen vapaalle kyljelle. Lippu on merenkulkijalle pyhä. Ulkomailla on syytä käyttää omaa kansallislippua. Lippukulttuurin taitaminen kuuluu veneilytaitoihin. On huolimattomuutta käyttää rikkinäistä tai likaista lippua ja jättää se yöksi liehumaan tai nyyttinä tankoon. Liikenteessä peruskohteliaisuus on, että niitä väistetään, jotka harjoittavat merellä ammattiaan. Huonolla näkyvyydellä on osattava hiljentää vauhtia. Tarvittaessa jopa pysähtyä ja antaa vaadittavia valoja äänimerkkejä. Myös oman aluksen näkyvyys toisten tutkassa tulee varmistaa. Herrasmiesveneilijä ei ankkuroi liki vedenalaista kaapelia tai vesijohtoa. Eikä häiritse saaristossa asuvien rauhaa. Jos tärvelee toisen omaisuutta, on siitä ilmoitettava omistajalle. On hyvissä ajoin ennen laituria kokeiltava ”ottaako kone taakse”. Tosi harkitsematonta on aiheuttaa satamassa olijoille aallokkoa ja joutua kiinnitysvaiheessa jopa omien perälaineiden ryskyteltäväksi. Vesille lähdettäessä muista ”kytkeä aivot”! Sanoohan varsinaissuomalainen sananparsi: ”Nekko meril seilava, ne mertte vaarat tietävä”. MIKAEL MIIKKOLA PAATTISTEN PURSISEURAN VARAKOMMODORI Muista tavat vesilläkin
19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 14. toukokuuta 2016 KOLUMNI SUURTEN urheilutapahtumien sivutuotteena syntyy jos jonkinlaisia kannatusveisuja, jotka vaihtelevat siedettävästä ja järkyttävän sietämättömään. Kovin monta poikkeusta sääntöön ei ole. Den Glider in? Ihan oikeasti? Renkutus on tietenkin jo suomalaisten kansallisperintöä, koska 95 nevö forget, mutta onhan se biisinä korkeintaan keskinkertainen. Miksi monet kisaviisut ovat onnettomia räpellyksiä? Siinä mielessä kisabiisit ovat läheistä sukua kesähiteille. Urheilusta on aikojen saatossa onnistuttu tekemään monta oikeasti hyvääkin laulua. Warren Zevonin The Hockey Song, Bob Dylanin The Hurricane, John Fogertyn Centerfield, Mark Knopflerin Speedway at Nazareth ja niin edelleen. Ehkäpä ongelma on Suomessa. Kotimaiset urheiluun liittyvät biisit saavat selkäänsä amerikkalaisilta vastineiltaan rumin lukemin. Mää ja Tapparan mies, Hitti-Litti Litmanen, Leijonasydän... Huh. Harvat parhaista urheilubiiseistä sopisivat kisabiiseiksi. Kun taustalla on isoa tarinaa, kuten The Hockey Songissa, musiikista jää luonnostaan puuttumaan nostattavuus, jonka tahdissa kansakunnan kalsareissaan kelpaa hypätä uimaan suihkulähteisiin. ISON tarinan yhdistäminen kisabiisiin ei ole ulkomaillakaan oikein onnistunut. Vuonna 2010 Etelä-Afrikassa käytyjen jalkapallon MM-kisojen tunnusbiisi oli Shakiran esittämänä genressään onnistunut, mutta mestariteos on siitäkin kaukana. Nostattavan kisatunnelman yhdistäminen isoon tarinaan on haaste, jossa jonkun biisinikkarin joskus soisi onnistuvan. Tuskin se kuitenkaan kisahittiä saisi. ILKKA LAPPI Kisahitin vaikeus Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T ELÄKELIITON valtuuston kevätkokous vaatii toimia eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi. Tämä on kiireellisin eläkepoliittinen linjaus. Nyt tarvitaan yhteisvastuuta kaikilta sukupolvilta. On uhka, että tulevaisuudessa eläkeläisköyhyys pahenee entisestään pitkäaikaistyöttömyyden ja pirstaleisten työsuhteiden takia. Tämän vuoden alussa kansaneläke leikkautui 0,4 prosenttia. On täysin poikkeuksellista, että peruseläke pienenee. Hallituksen kehysriihessään ehdottama perusturvaetuuksiin liittyvä indeksiratkaisu vain huonontaa tilannetta. Suomessa on tällä hetkellä 1,5 miljoonan eläkeläisväestö. Yli puolet heistä saa toimeen-tulonsa pääasiassa työeläkejärjestelmästä, jota on rakennettu yhteistuumin vuosi-kymmenien kuluessa. Kuitenkin lähes 700 000 henkilöä saa pienen työeläkkeen lisäksi kansaneläkettä tai pelkkää takuutai kansaneläkettä. Pienituloisimpia ovat erityisesti iäkkäät ja yksin asuvat naiset. Huomionarvoista on myös pienituloisten eläkeläismiesten lukumäärän nopea kasvu. Liittovaltuuston kevätkokous vaatii, että eläkeläisköyhyyden vähentämisessä toimenpiteitä on tarkasteltava kokonaisuutena. Eläketurvan riittävyyden lisäksi on kiinnitettävä huomioita asumisen tukemiseen, erityisesti yksinasuvien kohdalla. Samoin valtuusto edellyttää, että pienituloisten eläkeläisten elämää kohtuuttomasti rasittavien lääkekustannusten sekä sosiaalija terveyspalvelumaksujen keventämiseksi on rakennettava tulosidonnainen maksukatto. ELÄKELIITTO RY Eläkeläisköyhyys nujerrettava OMAKOTITALOMME naapuritalossa asuva kissa kulkee aivan vapaana molemmilla tonteilla ja viihtyy erinomaisesti meidän pihallamme myös silloin kun olemme itse siellä. Jätöksiä löytyy milloin mistäkin ja pikkulinnut näyttävät myös maistuvan, kun osuvat sopivasti tielle, jolloin meidän tehtäväksi jää niidenkin jätösten siivoaminen. Naapurisovun säilymisen tähden emme haluaa ottaa asiaa esille naapurin kanssa. Mutta olemme todella harmissamme kissan vapaana kulkemisesta. Nurmikolle ei voi astua ilman, että tarkastaa ensin mahdolliset jätökset. Ovet on pidettävä kiinni, ettei kissa tule sisälle. Perheessämme on eläinpölyallergia. Se tuo vielä lisämausteen tähän haasteelliseen yhteiselämään. Emme mitenkään pysty käsittämään, miten joku kuvittelee, että kissan oleilu toisten tontilla olisi sopivaa tai jotenkin toivottavaa. JÄTÖKSIÄ VÄISTELEVÄ Kissa kulkee vapaana