JO V Tässä numerossa Oikotie-asuntoliite DESTA 1981 UO REMP I Aamuset KA I Kaupunkimedia HT SE PA U P U N KILE Lauantai 14. kesäkuuta 2014 | Nro 47 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Mopoautot ja polkupyörät onnettomuustilastojen kärjessä.
s s s s s s s s s 4 TERASSIPESURI VAKIOVARUSTEENA 2OTOJET
TURBOSUUTIN %RGONOMINEN PESUKAHVA 4UKEVA KANTOKAHVA 0ESUAINEINJEKTORI 3ËILYTYSPAIKAT SUIHKUPUTKILLE 4YÚPAINE MAX BAR /TTOTEHO K7 6ESIMËËRË L H
Uutiset s.6 0ANSIONTIE
4URKU s 0UH s -A
0E
$
! #
%" #
! #
Paterin herra Pikaisimmat palloilijat Murroksen nähnyt Kuvan passari on kaikkien aikojen loimulainen. Mutta kuka hän oli? Ja missä hän on nyt? Kaupunki s. 8 Turkulaiset palloilijat kisaavat Paavo Nurmi Gamesin yhteydessä Turun nopeimman tittelistä. Urheilu s. 10 Jussi Vahvaselän yli 20 vuoden uran aikana musikaaleja tehty jatkuvasti ammattitaitoisemmin. Viihde s. 11
2 Lauantai 14. kesäkuuta 2014 AAMUSET SDDYRQXUPLJDPHV IL
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 14. kesäkuuta 2014 Tack… JOUKKO aktiivisia vanhempia tahtoo perustaa Turkuun vapaan koulun, jossa kukin oppilas etenee opinnoissa kykyjensä mukaan. Ulkomailla näitä kouluja jo on. Ei se ole yhtään hullumpi ajatus. Nykyinen malli suosii kahdeksikon oppilaita. IHMINEN valitsee mieluummin hyvännäköisen kuin ruman kumppanin. Tämä on nyt ihan tieteellisestikin todistettu. Eikä asialla ollut Leedsin yliopisto, vaan ihan Turun oma. Pääkirjoitus 14.6.2014 Kymmenysten paino ASUINPAIKAN valinta vaikuttaa merkittävästi yksityishenkilön verotukseen. Tämä päätelmä on helppo tehdä, kun vertailee maakunnan kunnallisveroprosentteja. Alimmillaan se on Naantalissa (18,50 %), korkeimmillaan Vehmaalla (21,50 %). Keskituloiselle kolmen prosenttiyksikön ero tarkoittaa vuodessa toista tuhatta euroa riihikuivaa. Veronmaksajain Keskusliitto julkaisi tällä viikolla kuntakohtaisen selvityksen keskituloisen pariskunnan verotuksesta. Useimmille ei ollut yllätys, että Kauniaisten vauraassa lintukodossa joutuu maksamaan vähiten veroja. Ero kireimpään verottajaan, Kiteeseen, oli silti yllättävän iso: verokarhu raapaisee keskituloiselta pariskunnalta Pohjois-Karjalan kitu- TUTO hakee uutta nousua uusin miehin. Heikki Salmela (kuvassa) ja Heikki Vaiste vetäytyvät taustalle nuorten kasvojen ottaessa vastuuta. Uudistuminen tulee tarpeeseen, mutta mihin suuntaan laiva kääntyy? kunnassa vuodessa yli 4 000 euroa enemmän. Laskelmissa on mukana myös kirkollisvero, jota tietenkin tilittävät vain kirkkoon kuuluvat. Kirkkoa on viime vuosina riivannut historiallisen suuri jäsenpako, eikä suunta näytä muuttuvan. Verotuotot pienenevät ja seurakunnat köyhtyvät. Kirkollisveroon kohdistuu ennen pitkää lisää korotuspaineita. MUTTA onko se oikeastaan järkevää? Ajat ovat kovat ja moni keskituloinen kartoittaa henkilökohtaisen taloutensa rahareiät – pienituloisista puhumattakaan. Veronmaksajain Keskusliiton selvitys havainnollistaa, kuinka suuri hintaero kirkkoon kuulumisella on jo pelkästään VarsinaisSuomessa. Turun ja Kaarinan seurakunntayhtymässä veroprosentti on maakunnan alhaisin, eli tasan yksi. si. Keskituloinen turkulainen tai kaaarinalainen pariskunta maksaa kirkkkoon kuulumisestaan reilut 700 euroa vuodessa. Mynämäellä kirkollisveroa kannetaan 1,75 prosenttia. Se on keskituloiselta parilta jo liki 1 240 euroa vuodessa. Nämä ovat isoja rahoja. Asiaa sietäisi miettiä seurakunnissa tältä-kin kantilta. TEEMU P. PELTOLA LA Suorademokraatti Viherfillaristi JIRI KERONEN JANINA ANDERSSON on Muutos 2011 -puolueen jäsen ja köyhänmiehen supersankari. on Perjantain yhteiskuntavastuuasiantuntija ja jalkapalloäiti. DEBATTI PÄÄLUOTTAMUSMIES saa ulkomailta uhkaavan kirjeen. Seuraus: kaikki Suomen satamat lamautetaan vuorokaudeksi ja kansa maksaa. AKT, ihan oikeasti! MIES sytytettiin tuleen bussipysäkillä Turun keskustassa keskellä päivää. Kukaan ei ehtinyt – tai uskaltanut – mennä hätiin. Elämme julmassa maailmassa. Varuillaan saa olla, joka hetki. GOODBYE, Tarvasjoki. Niin siinä sitten kävi, että Lieto pakotettiin ottamaan Tarvasjoki osakseen. Kun porkkana ei kelpaa, niin sitten lyödään kepillä. Ja lisää keppiä on tulossa, se on varma. TARVITAANKO kirkollisia arkipyhiä vai pitäisikö ne poistaa? KERONEN: Ei missään tapauksessa tarvita. On todella törkeää ja väärin, että ne ovat lisäksi ne ovat moraalittomia kirkon omalta kannalta. Kymmenessä käskyssäkin sanotaan, että muista pyhittää lepopäiväsi, mutta käytännössähän se menee niin, ettei ainakaan lepopäivää pyhitetä, kun niistä saa tuplapalkan. ANDERSSON: Ajattelin, että olisit päätynyt siihen, että papeilla on tosi kiireistä pyhäpäivinä. JK: Arkipyhät ovat vähän vanhentunut käytäntö. Minusta pitäisi olla työnantajien ja -tekijöiden itsensä päätettävissä, miten haluavat lomailla. JA: Itselläni on arkipyhistä ristiriitainen olo. Työntekijänä on erittäin mukavaa saada ylimääräisiä vapaapäiviä. Toisaalta hyvin voin yksityisyrittäjän lapsena ymmärtää, ettei työnantajan näkökulmasta ole kivaa, jos on paljon ylimääräisiä pyhiä keskellä viikkoa. Omallakin työpaikalla sen huomaa, että hommat eivät mene ihan niin kuin pitäisi, kun viikko rikkoutuu. JK: Ainahan se on kivaa, jos on vapaata. Vapaat ovat kuitenkin huonosti järjestettyjä, eikä se ole vapaaehtoista. Jos työntekijöinä on esimerkiksi pelkkiä muslimeja, heidän on pakko pitää liikettään kiinni, koska Suomen kalenterissa on pyhä. JA: Se on kuitenkin hyvä, että on joitain vapaapäiviä, jotka ovat kaikilla samaan aikaan. Silloin ihmiset pystyvät näkemään toisiaan, vaikka se ei normaalissa arjessa olisikaan mahdollista jostain syystä. Optimitilanne olisi, että ihmiset saisivat sää- dellä itse vapaansa, mutta niin, että jossain välissä olisi sellaisia päiviä, jolloin pysähdytään, koska maailmassa mennään kauhean nopeasti nykyään. JK: Itse olen sitä mieltä, että maailma toimii liian hitaasti. Arkipyhät hidastavat tehokkuutta. JA: Juu. Siinä olet ihan oikeassa. Henkilökohtaisesta vinkkelistäni kaipaan kuitenkin päiviä, jolloin kaikki ihmiset ovat vapaalla. Sen ei tarvitse olla kirkollinen arkipyhä, mutta joku systeemi siinä on hyvä olla. NIKKE NOUSUKAS …nej tack!
#' " ' * ) + ' + ##
#
)# * ) + " ) ! , ,, (( %$
5 AAMUSET Lauantai 14. kesäkuuta 2014 6DWXPDLVWD NDXQHXWWD XVNRPDWWRPDQ HGXOOLVHVWL 7LPDQWWLNRUXW NLKODW NXOWD MD KRSHDULVWLW $OHQQHWXW NLKODW DONDHQ ½ 0XLVWD P\|V S|\WlKRSHDWDUMRXNVHPPH 2VWDPPH URPXNXOWDD . J . J 7LPDQWWLVRUPXNVHQ WDUNDVWXV NLLOORWXV URGLQRLQWL ½ /LQQDQNDWX S
DY DUN OD VXOMHWWX KRSHDWLLPL#JPDLO FRP
AAMUSET 6 UUTISET Tarvasjoki pakkonaitettiin Lietoon VALTIONEUVOSTO on päätti torstaina lakkauttaa Tarvasjoen kunnan ja yhdistää sen Lietoon ensi vuoden alusta lähtien. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun valtioneuvosto käyttää oikeuttaan yhdistää kriisi- kunta toiseen kuntaan vastoin jommankumman kunnan tahtoa. Tarvasjoki oli hyväksynyt yhdistymisesityksen, mutta Lieto vastusti sitä. Uudessa Liedon kunnassa on yhdistymisen jälkeen 19 128 asukasta. Aimo Moisanderista tuli FC TPS:n pomomies. Muuttuuko mikään? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 14. kesäkuuta 2014 Turku tutkailee tulevaisuuteen UUSI kaupunkistrategia etenee Turun kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ensi maanantaina. Visiossa kuvataan miltä kaupunki näyttää vuonna 2029, mitä keskeisiä päämääriä kaupunki toiminnalleen asettaa ja mihin periaatteisiin kaupungin henkilöstö sekä luottamushenkilöt lupaavat toiminnassaan sitoutua. – Strategia on tarkoitettu paitsi Turun kaupungin organisaation toimintaa ohjaavaksi työkaluksi myös laajemmin koko kaupungin käyttöön. Se on paperi, johon myös kaupunkilaiset ja sidosryhmämme voivat sitoutua. Sen keskeisenä tavoitteena on kaupunkilaisten hyvinvoinnin sekä kaupungin kilpailukyvyn edistäminen kestävällä tavalla, tiivistää kaupunginjohtaja Aleksi Randell. Strategian toimeenpano käynnistyy syksyllä. Aimo Moisander Tepsin johtoon TPS:N jalkapallon taustayhtiö FC TPS Turku Oy on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Aimo Moisanderin. Moisander seuraa luottamustehtävässään yhtiön hallituksen pitkäaikaista puheenjohtajaa Jyrki Kurokalliota, joka johti edustusjoukkueen taustayhtiötä yli kymmenen vuotta. Kurokallio ei jatka myöskään FC TPS Turku Oy:n hallituksen jäsenenä. – Olen toiminut tehtävässäni pitkään ja nykyiset haasteeni työelämässä eivät antaneet enää tarpeeksi aikaa puheenjohtajuuden hoitamiseen. Olen saanut kunnian johtaa tätä perinteikästä seuraa ja tehdä töitä osaavien ihmisten kanssa yli kymmenen vuoden ajan, Kurokallio kiittelee. Moisander on pitkän linjan jalkapallovaikuttaja, joka oli jo entuudestaan FC TPS Turku Oy:n hallituksen jäsen. Hän on toiminut aiemmin lukuisissa eri luottamustehtävissä niin TPS jalkapallossa, TPS juniorijalkapallossa kuin Suomen Palloliitossakin. Moisander on tälläkin hetkellä Suomen Palloliiton liittohallituksen jäsen. Rytinää risteyksissä Mopoautot ja polkupyörät liikennevahinkotilastojen murheenkryyneinä Google Maps KARI LAINE LIIKENNESÄÄNNÖISTÄ piittaamattomat mopo-autoilijat ja polkupyöräilijät huolestuttavat poliisia. Varsinkin kevyiden nelipyörien, eli mopoautojen, liikennevahinkotilastot ovat karua luettavaa. Liikennevakuutuskeskuksen tilastojen mukaan mopoautojen onnettomuusriski on noin nelinkertainen tavallisiin mopoihin verrattuna. Vuonna 2012 koko maassa sattui yli 700 mopoauto-onnettomuutta, joissa loukkaantui 146 nuorta ja kuoli kaksi. Turussa mopoautot kolaroivat viime vuonna 16 kertaa. Myös mopoautoilijoiden rattijuopumukset ovat lisääntyneet. Viime vuoden liikennevahinkotilastojen mukaan Varsinais-Suomessa mopoautoilijoiden rattijuopumukset lisääntyivät peräti 30 prosentilla. Turun poliisilaitoksen liikenneturvallisuudesta vastaavan ylikonstaapelin Simo Saviojan mukaan toinen murheenkryyni ovat polkupyöräilijät, joiden osallisuus liikenneonnettomuuksissa kasvaa vuosi vuodelta. Pyöräilijät eivät Saviojan mukaan tahdo ymmärtää, että polkupyöräkin on ajoneuvo, jota koskevat liikennesäännöt. – Väistämissäännöistä ei välitetä, ajetaan jalkakäytävillä ja yksisuuntaisia katuja väärään suuntaan, Savioja luettelee. Vakka-Suomentien ja Naantalin pikatien risteys on Turun pahimpia kolaripaikkoja. VIIME vuoden liikennevahinkotilastoista löytyy Saviojan mukaan myös paljon positiivisia asioita. Tieliikenneonnettomuudet sekä koko VarsinaisSuomessa että Turussa ovat vuoden aikana vähentyneet. Myös rattijuoppojen osuus onnettomuuksissa sekä henkilövahinkojen määrät ovat hienoisessa laskussa. Viime vuonna Varsinais-Suomessa kuoli liikenneonnettomuuksissa 22 henkilöä, Turun alueella tapauksia oli kolme. Selkeästi vaarallisin alue on kasitie. Viime vuonna Turun ja Laitilan välisellä tiealueella kuoli yhteensä kuusi henkilöä. Turun kolarialtteimmat risteykset ovat Kaskentie–Kunnallissairaalantie, Koulukatu–Ratapihankatu ja Naantalin pikatien–Vakka-Suomentie. Kääntymisonnettomuudet ja peräänajot ovat yleisimpiä risteysonnettomuustyyppejä. Turun ydinkeskustassa poliisi kehottaa varovaisuuteen esimerkiksi Hämeenkadun ja Uudenmaankadun sekä ja Ratapihankadun ja Brahenkadun risteyksissä. Sivistys- ja hyvinvointitoimialat isoon remonttiin TEEMU P. PELTOLA KAUPUNGIN sivistys- ja hyvinvointitoimialat joutuvat tänä vuonna remonttiin. Organisaatiorakenne muuttuu kummallakin toimialalla. Myös johtavien viranhaltijoiden määrä vähenee. Esitykset tulevat kaupunginhallituksen käsittelyyn ensi maanantaina. Hyvinvointitoimialalla päätettäväksi tulee toimialan rakenne, johtamisjärjestelmä ja siihen tehtävät tarvittavat muutokset. Niillä parannetaan sisäistä johtamista, asiakaslähtöisyyttä ja tuottavuutta sekä vastataan valtakunnalliseen sote-uudistukseen sekä työllistämistoiminnan ja sosiaalilainsäädännön uudistuksiin. Toimialan nykyiset viisi tulosaluetta aiotaan niputtaa terveyspalveluiksi, perhe- ja sosiaalipalveluiksi ja vanhuspalveluiksi. Jatkossa toi- mialajohtaja toimii suoraan kolmen uuden palvelualueen johtajan esimiehenä. SIVISTYSTOIMIALALLA organisaatiorakennetta uudistetaan niin, että johtamisjärjestelmä ja valmisteluvastuut selkeytyvät. Organisaatiomuutoksessa luovutaan ikäkaarimalliin perustuvista pääprosesseista. Lasten kasvatus ja opetus sekä nuorten ja aikuis- ten koulutus – sekä näitä johtavien kahden palvelujohtajan tehtäväkuvat – määritellään uudestaan. Johtavien virkojen määrä vähenee kahdella, josta syntyy säästöä 150 000 euroa. Organisaatiouudistus jatkuu uudistamisohjelman ja aiempien kouluverkkoratkaisujen vuoksi vuosina 2015–16 ja johtavia virkoja jää täyttämättä kahdeksan kappaletta, jonka kustannusvaikutus on 560 000 euroa. &&&
'
AAMUSET 8 KAUPUNKI Mittumaaria Maarian kirkolla SEURAKUNTIEN yhteinen juhannusjuhla järjestetään jälleen perjantaina 20. kesäkuuta kello 18 alkaen. Juhla alkaa lipunnostolla Maarian pappilan pihalla, jonka jälkeen siirrytään yhteiseen laulutilaisuuteen Maarian kirkkoon. Kirkon jälkeen juhla jatkuu kahvitilaisuudella Maarian pappilan pihapiirissä. Mukaan voi ottaa myös omia eväitä ja nauttia niitä pikniktyyliin. Raisiossa hallitaan lentopallo. Mikä on paras Loimu-muistosi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 14. kesäkuuta 2014 KADUN TYYLI Oona Karhunen Kaikkien aikojen loimulainen Kari Kalinin maaottelumäärät liikkuvat omilla sataluvuillaan TS-arkisto HEIKKI MÖTTÖNEN Hanna Tarima, Kauppiaskatu. Tummissa miesten vaatteissa –PUEN päälleni sellaisia vaatteita, jotka tuntuvat hyvältä. Tykkään miesten vaatteista, mutta kyllä naistenkin vaatteet ja hameet menevät, kertoo pääosin kirppikseltä ja H&M:ltä vaatteita ostava Hanna Tarima. – Päälläni olevat shortsit ovat Kappahlista, paita H&M:ltä ja neule kirppikseltä. Kengätkin ovat H&M:ltä. Ostan aina kaikki neuleeni kirppikseltä. Kirppikseltä löydän paljon vaatteita, joita ei löydä muualta. Tarima ostaa vaatteita yleensä tarpeen mukaan. – Jos minulla on turhamainen olo, voin ostaa pari extrapaitaa. Pysyn tummissa väreissä ja enkä käytä räikeitä värejä. Tykkään farkkukankaasta, ja minulla onkin paljon farkkukankaasta tehtyjä takkeja. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. RAISION Loimu nousi Suomen parhaaksi lentopallojoukkueeksi 1980-luvun alussa. Samaan aikaan teki tuloaan valtakunnalliselle lentishuipulle 194-senttinen passari Kari Kalin. Hänen pääsarjauransa alkoi kaudella 1980-81 enimmäkseen vielä vaihtopenkillä, mutta kun Loimu juhli seuraavana vuonna kautta aikain ensimmäistä Suomen mestaruuttaan, oli Kalinista kasvanut jo päävalmentaja Jukka Kutilan luottomies. Loimu oli ottanut hopeaa jo kausina 1980 ja –81, mutta keväällä 1982 se oli valmis suistamaan lajin pitkäaikaisen valtiaan, Pieksämäen NMKY:n, vihdoinkin valtaistuimeltaan. Myös seuraavalla kaudella nämä titaanit kohtasivat finaalissa ja jälleen Loimu oli parempi. Kalinin ja Loimun kolmas täysosuma tuli kaudella 1983–84, mutta finaalivastustajana oli sillä kertaa helsinkiläinen Hesa. Loimu putosi valtaistuimelta seuraavana vuonna ja kaudet 1987–89 olivat kuivia. UUSI nousu tapahtui kaudella 1989–90, kun kultajuhlat palasivat Kerttulaan. Loimua valmensi tuona kautena venäläislegenda Vjatsheslav Platonov. Kalin siirtyi kauden 1990–91 jälkeen vuodeksi Saksan kivikovaan ammattilaisliigaan. Seura oli 1. VC Hamburg, joka voitti Kalinin johdolla Saksan cup-mestaruuden. Kalin palasi kuitenkin yhden kau- NOSTALGINEN TURKU den jälkeen Raisioon ja pelasi sen jälkeen Loimussa uransa kaksi viimeistä kautta. 1980-luvun alkuvuosien menestys poiki myös uusia raisiolaisia maajoukkuemiehiä, joukossa Kalin. Vuonna 1983 Suomi lähti päävalmentajansa Reijo Kososen johdolla ennakkoluulottomasti Itä-Saksaan EM-lopputurnaukseen ja palasi kotiin Euroopan seitsemänneksi parhaana lentopallojoukkueena. Suomi pääsi vastaavanlaiseen sijoitukseen vasta vuonna 2007, kun Moskovasta tarttui mukaan EM-kisojen neljäs sija. Kalin puki Suomen edustusasun päälleen 312 kertaa. Se on saavutus, johon ei ole pystynyt kukaan muu suomalainen lentopalloilija. Lähimmäksi pääsi lentopallomaajoukkueen nykyinen päävalmentaja Tuomas Sammelvuo 296 maaottelullaan. Kalinin maaottelu-ura päättyi EM-kotikisoissa vuonna 1993. Hänet valittiin Suomen parhaaksi lentopalloilijaksi kaksi kertaa, vuosina 1984 ja –90. KALIN valmistui uransa aikana Lappeenrannassa tietotekniikan insinööriksi ja erikoistui kirjapainoalalle. Kun Loimu teki 50-vuotisjuhlahistoriikkinsa vuonna 2008, oli selvää, että Kalin taittaa ja painattaa teoksen. Kalin työskentelee nykyään koripalloseura Lappeenrannan NMKY:n toiminnanjohtajana. Kari Kalin on Raision Loimun ikoni, vaikka jäähdyttelikin vuoden 1994 jälkeen vielä muutaman kauden Lauritsalan Kisassa. TÄYSOSUMA Urheilun grand old man OONA KARHUNEN Eija Lindroos Kasiaisbingo käynnissä. Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. URHEILUPUISTON isännöitsijän asuinrakennus tunnetaan Turun Urheilupuiston perustajaksi usein mainitun lehtorin ja voimistelunopettajan Johan August Blombergin (1867–1950) huvilana. Blomberg tunnettiin lempinimellä ”Turun urheilun grand old man”. Urheilupuiston isännöitsijänä 50 vuotta toiminut Blomberg omisti elämänsä nuorison urheilu- ja voimisteluharrastuksen kehittämiselle. Blomberg kirjoitti ylioppilaaksi 1887 Svenska Klassiska Lyceumista. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa ensin historiaa, mutta vaihtoi alaa ja valmistui voimistelunopettajaksi 1889. Hän opetti voimistelua Åbo Svenska Samskolassa 1904– 09, Svenska Reallyceum Åbossa 1890–95 ja Turun suomalaisessa klassisessa lyseossa 1890-1934. Monipuolisen yhdistystoimensa MEIDÄN MAILLA ohella Blomberg harjoitti itsekin kilpaurheilua ja saavutti menestystä purjehtijana. Blombergin ensimmäinen puoliso oli Julie Melanie Sethin. Heidät vihittiin vuonna 1902, liitto päättyi eroon 1936. Blombergin toinen puoliso oli Elisabeth Eugenie ”Lizzi” Nyström, jonka kanssa hänet vihittiin vuonna 1936. Nyström oli ensimmäisiä tunnettuja naisurheilijoita Suomessa. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
9 AAMUSET Lauantai 14. kesäkuuta 2014
AAMUSET 10 URHEILU Niinimäki palaa jo elokuussa häkkiin VAPAAOTTELIJA Tom Niinimäki ei kauaa murehdi toukokuun lopussa Niklas Bäckströmille kokemaansa tappiota. Seuraavan kerran turkulainen on tulessa jo 23. elokuuta Tulsassa Oklahomassa UFC Fight Night -tapahtumassa. Vastaansa turkulainen saa höyhensarjan ottelussa amerikkalaisen Chas Kellyn. Kelly koki 12 ammattilaisottelua käsittävän uransa ensimmäisen tappion viime huhtikuussa UFC-debyytissään. Minkä palloilulajin parista löytyy Turun vikkelin pikakiitäjä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 14. kesäkuuta 2014 Nopein laji haussa ÅBORAAKKELI Mitali realismia ODOTETTU Turun Trojansin paluu Vaahteraliigaan tapahtuu viimein tänä viikonloppuna Porvoossa. Nimekästä ryhmää talven mittaan kasannut Trojans osoitti kautta edeltäneissä harjoitusmatseissa, että menestysmahdollisuuksia todella on. Tosin harjoitusottelut eivät kerro koko kuvaa joukkueiden iskukyvystä, mutta selvät voitot sarjan kestomenestyjiin kuuluneista Wolverinesista ja Crocodilesistä antavat kuitenkin odottaa voittoja myös tosipeleistä. Ainoa kysymysmerkki Porvoossa on ensimmäistä kertaa mukana oleva Trojansin pelinrakentaja Jonathan Westin iskukyky. Taitoa löytyy taatusti. Jos mies Eurooppaan sopeutuu, ei Trojansilla on saumat nousta heti mitalitaistoon. Trojansin ensimmäistä kotiottelua joudutaan odottamaan vielä tovi, sillä se pelataan vasta kesäkuun 29. päivä. ILKKA LAPPI Palloilijoiden pikakiiturit kohtaavat juoksuradalla Tatu Lertola Ari-Matti Ruuska ILKKA LAPPI MISTÄ palloilulajista löytyy nopeimmat urheilijat? Ikuisuuskysymykseen haetaan vastausta Paavo Nurmi Gamesin yhteydessä järjestettävässä Turun nopein -kisassa, kun eri lajien nopeimmat kohtaavat juoksuradalla 60 metrin sileällä. – Mietimme, miten voisimme kehittää lajien välistä yhteistyötä ja viedä eteenpäin turkulaista urheilukulttuuria. Vaikka tässä kisataankin, yhteistyö on haastekisan tärkein viesti. Toivottavasti tästä saadaan yksi yhteistyön muoto ja jokavuotinen tapahtuma, toteaa Veera Sahlberg Paavo Nurmi Games -organisaatiosta. Eri palloilulajien edustajat lähettävät radalle nopeimmat edustajansa. Mukana on urheilijoita salibandysta, amerikkalaisesta jalkapallosta, jääkiekosta, jalkapallosta, lentopallosta ja pesäpallosta. Haastekilpailu sai lajien parissa hyvän vastaanoton. – Jopa yllätyin, miten hyvänvastaanoton idea sai. Kaikki olivat innolla mukana. Joitakin lajeja, esimerkiksi koripallo, jäi aikataulujen FC Interin Solomon Duah ja TPS-Salibandyn Miikka Läntinen ovat mukana taistelemassa Turun nopeimman tittelistä. takia pois, kun joukkueet eivät tässä vaiheessa vuotta ole vielä koossa, Sahlberg kertoo. SAMALLE viivalle asettuvat omissa lajeissaan nopeina profiloituneet pelaajat. Turun Nopeimman tittelistä taistelevat muun muassa TPS Salibandyn Miikka Läntinen, FC Interin Solomon Duah sekä alamäkiluistelijanakin kunnostautunut TPS:n jääkiekkojoukkueen kykyjenetsijänä nykyään toimiva Max Kolu. Turku-Pesiksen leirissä uskotaan omien edustajien mahdollisuuksiin. Pesäpalloilijoita kisassa edustavat Roosa Luoma ja Tiia Ahonen. – Uskon, että meillä on ihan hyvät mahdollisuudet. Muidenkin lajien parista löytyy tietenkin nopeita urheilijoita, mutta meidän lajissa yleisurheilutyyppisellä juoksuharjoittelulla on tärkeä rooli, toteaa Turku-Pesiksen toiminnanjohtaja Anne Aatola. – Tosin se harmittaa, että turkulainen Teemu Vuoristo, joka pelaa Hyvinkään Tahkossa etenijäjokerina ei pääse osallistumaan. Hänellä on peli samaan aikaan, Aatola jatkaa. YKSI kisan tarkoitus on muistuttaa, että yleisurheilulla saa pohjaa muihin lajeihin. Useammalla kisaan osallistuvalla on taustaa yleisurheilun puolella. – Itse toivon, että saataisiin levitettyä sellaista viestiä, ettei niin nopeasti tarvitsisi valita yhtä tiettyä lajia. Monipuolisesta harrastamisesta on kuitenkin etua ja monessa lajissa on hyötyä siitä, että on taustaa muistakin lajeista, Sahlberg toteaa. Voittajaa hän ei lähde veikkaamaan, mutta odottaa tasaista kilpailua. – Odotan mielenkiintoista kisaa. Jalkapalloilijat ja salibandyn pelaajat ovat todella nopeita. Myös amerikkalaisen jalkapallon pelaajilta odotan hyvää suoritusta, mutta en halua veikata voittajaa, koska pelkään, että veikkaus menee pahasti metsään, hän tuumaa.
! "
#! !
#
#
PERINTEISET Keskiaikaiset markkinat järjestetään tänä vuonna juhannuksen jälkeisellä viikolla 26.–29. kesäkuuta. Tänä vuonna vanhalla suurtorilla eletään vuotta 1491. Sataman kantajat ovat menneet lakkoon danzigilaisten kauppiaiden kieltäydyttyä maksamasta sovittua taksaa. Riidan ratkaiseminen tuo kaupunkiin itse valtionhoitaja Sten Sture selvittämään tilannetta ja sehän turkulaisia kiinnostaa. Oletko kesäteatteri-ihmisiä vai onko teatteri pimeän talven hupia? AAMUSET Markkinat hyppää vuoteen 1491 11 VIIHDE Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 14. kesäkuuta 2014 Turun mister musikaali TEEMUN VALINTA Maakunnan kuvia Jussi Vahvaselkä on nähnyt suomalaisen musikaalin murroksen Ilkka Lappi ILKKA LAPPI JOS Turussa tehdään musikaalia, suurella todennäköisyydellä työryhmästä löytää kapellimestarin kohdalta Jussi Vahvaselän nimen. Yli 20-vuotisen uransa aikana hän on ollut tekemässä muun muassa Kakolaa, Hairia, Rocky Horror Show’ta ja Evitaa. Ensi syksynä häntä työllistää Turun kaupunginteatterin Seili. Samppalinnan kesäteatterissa Vahvaselkä on viettänyt yli 20 kesää, mutta tänä kesänä tehtävä Matti ja Teppo - The Turku Brothers on poikkeuksellisen rakas projekti. – Vuosia tätä on (käsikirjoittajaohjaaja Heikki) Sankarin kanssa ideoitu. Blues Brothers -leffa on tullut nähtyä todella monta kertaa ja blues on sydämeni musiikkia. Senkin takia tätä on niin mukava tehdä, Vahvaselkä hehkuttaa. Kapellimestarin kannalta uutta teosta on klassikkoa haasteellisempaa, mutta myös palkitsevampaa, tehdä. – Klassikossa ei ole kauheasti vapauksia vaan haettu tunnelma on tarkasti tiedossa etukäteen. Uutta musikaalia tehdessä on palkitsevaa Musikaali viehättää Jussi Vahvaselkää yli 20 vuodenkin jälkeen. miettiä, mitä musiikkia käyttää ja miten saadaan vietyä musikaalia musiikilla eteenpäin, Vahvaselkä vertailee. PITKÄN uransa aikana Vahvaselkä on ehtinyt nähdä myös kotimaisen teatterimaailman murroksen. Nykyään nopeus on valttia ja isotkin produktiot valmistuvat lyhyen har- joitusperiodin aikana. Ammattitaidolla on iso merkitys myös musikaalibändissä. – Missään ei ole enää pitkiä aikoja harjoitella. Kapellimestarin täytyy luottaa siihen, että muusikot oppivat homman nopeasti. Musikaalissa se on erityisen tärkeää, koska nimikin jo kertoo, kuinka iso rooli musiikilla on. ZU[ TPU W]T ;\OH[QHSRH OVP[HH SLTTPRRPZP [LY]L[\SVH ;\OH[QHSRHHU ZU[ TPU TWT TEEMU P. PELTOLA
5L[[PHQHU]HYH\Z R\\RH\KLU RHTWHUQH QH WHSQVU T\\[H! [\OH[QHSRH Ä (QHU]HYH\Z 4H WL TYÖNSÄ puolesta Vahvaselkä seuraa aktiivisesti myös maailman trendejä. Maailmalla musikaaleissa on viime vuosina nähty entistä enemmän maailmanluokan muusikoita. Tämä kehitys on heijastumassa myös Suomeen. Jo nyt muun muassa Jarmo Nikku ja Anssi Nykänen ovat tehneet töitä teatterissa. – Suomestakin käydään nykyään paljon esimerkiksi Lontoossa katsomassa musikaaleja ja teatteria, kun matkustaminen on halpaa. Se luo paineita myös Suomeen, mikä on kehityksenkin kannalta hyvä asia. Suomessa pitää pystyä vastaamaan laatuun, koska täälläkin lipuilla on kuitenkin hintaa ja yleisöä teatteriin tarvitsee saada, Vahvaselkä sanoo. Hän uskoo, että lähivuosina kotimaan kärkimuusikoita nähdään yhä enemmän sekä teattereiden bändeissä että lavalla. – Kun ikää alkaa muusikoille tulla, kiertue-elämä ei enää jaksakaan houkuttaa. Teatterissa soittimet ovat aina valmiina ja joka ilta saa kuitenkin soittaa todella monipuolista musiikkia huippumuusikoiden kanssa, Vahvaselkä toteaa. VALOKUVAAJA Toni Koskinen ja median monitaituri Markku Heikkilä ovat työstäneet kuvateoksen Varsinais-Suomi ympäripyöreästi (Kirjakaari). Maakuntamme esittäytyy siinä monenkirjavassa asussaan, aina viljavainioilta bioalaan ja kiekkokaukaloista kiihdytysajoihin. Keskuskaupunki Turku on silti ehkä häiritsevänkin suuressa valokeilassa. Napakat tekstit ovat silkkaa maakunnan suuruuden suitsutusta, mikä on vekkuli kontrasti johdannon maininnalle, että kirjan tarkoituksena ei ole ”retostella liikaa”. Huumormies Heikkilä pysyttelee silti teksteissä hyvinkin asiallisella linjalla, eikä vitsintynkiä tarjoilla. Ei olisi muutama pahaa tehnyt. Teoksen perimmäinen tarkoitus jää hiukan hämäräksi, sillä varsinaissuomalaiselle ei ole mitään uutta tarjolla. Kenelle: Muualla asuvalle. Arvio: Maakunnan nykypäivää kuvina. 3pU[PULU 7P[RpRH[\ ;\YR\ 2SPUPRRH H]VPUUH! 4H WL
KOKOOMUKSEN Opiskelijaliitto Tuhatkunta paheksuu voimakkaasti Suomen satamat seisauttanutta AKT:n järjestämää ahtaajien lakkoa. Voimassa oleva työehtosopimus on voimassaoleva sopimus, yksittäinen paikallinen riita luottamusmiehen ja yrityksen välillä ei oikeuta valtakunnalliseen työtaisteluun. Meillä on olemassa kolmikantainen neuvottelujärjestelmä juuri siksi, että saadaan työrauha, eivätkä yksittäiset riidat vaaranna koko maata. Tätä eivät kuitenkaan AKT:n herrat tunnu muistavan. Mikäli työntekijäpuolella ei ole halua sitoutua kolmikannan pelisääntöjä niin silloin on syytä miettiä tulisiko kolmikannasta luopua. Kyseessä on laiton lakko, mutta joka tapauksessa kyseessä on niin sanottu poliittinen yhden päivän lakko. AKT:n viralliset selitykset ovat vähintäänkin ontuvia, lakon virallisena syynä pääluottamusmiehen “uhkailu” venäläisen varustamon toimesta. Venäläiseen laivaan ”Veronmaksajat tämänkin maksavat.” kohdistunut sulku on vielä perusteltu, vastaavat tilanteet ovat toistuneet kyseessä olevan varustamon kanssa jo useasti. Suomalainen vienti ja talous kärsivät ay-liikkeen mielivaltaisesta toiminnasta. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan taloudelliset tappiot ovat 10 miljoonaa, puhumattakaan lommosta Suomen maineeseen luotettavana tavarantoimittajana. Tämä ei ole reilua suomalaisia työnantajia ja yrityksiä kohtaan ja viime kädessä veronmaksajat tämänkin laskun maksavat. Veronmaksajat kaiken kukkuraksi rahoittavat laittomia työtaisteluita, joilla vahingoitetaan Suomen mainetta ja taloutta, sillä työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeudella tällainen toiminta mahdollistetaan. Kokoomusopiskelijat esittää, että tällaisissa tilanteissa ammattiliitoille määrätään kunnollinen korvausvelvollisuus, joka tuntuisi merkittävästi lakkokassoissa. Kokoomusopiskelijat kyseenalaistaa myös lakon todelliset motiivit. AKT on useaan otteeseen kritisoinut kokoomuksessa esiintyviä puheita ay-liikkeen verovähennysoikeuden poistamisesta. Ei ole sattumaa, että tällainen tarpeeton voimannäyte sattuu juuri samalle viikolle kokoomuksen puoluekokouksen kanssa. KOKOOMUKSEN OPISKELIJALIITTO TUHATKUNTA rakentamisen strategia ON ehdottoman tärkeää, että joka ainoassa kunnassa Suomessa on asuntopoliittinen ohjelma. Tuollainen ohjelma luodaan demokraattisesti, ja se antaa tarkan kehyksen, mitä kaupunkiin halutaan, ja mille alueille, sekä millaisella aikataululla. Turussa ohjelmaa ei vieläkään ole, vaikka se on luvattu tehdä, kun kaupunkiseutustrategia valmistuu. Valmistui jo vuoden 2010 syksyllä, mutta asuntopoliittista ohjelmaa ei ole lähdetty laatimaan valtuuston päätöksestä huolimatta. Kun demokraattisesti päätettyä ohjelmaa ei ole, kuka päättää rakentamisesta, mitä, mihin ja milloin? Virkamiesvalmisteluna tapahtuu, mutta kenen antamin suuntaviivoin? Voidaanko olettaa, että ilman ohjelmaa koskaan voitaisiin jakaa rakennuspaikkoja keskusta-alueelta edulliselle vuokra-asuntotuotannolle. Tuskin, sopivimmat paikat menevät luksusasuntoja varten. Vuokrakerrostaloja kaivattaisiin myös keskusta-alueelle, ei ainoastaan lähiöihin. Ja noihin taloihin voitaisiin rakentaa alakertaan muunneltavissa olevaa tilaa, josta kaupunki saattaisi vuokrata alueella tarvittavaa päiväkotitilaa, tarvitsematta pelätä suhteetonta vuokrankorotusta. Tai irtisanomista, kuten Betaniankadulla tapahtui. Nykypyrkimyksen mukaisia todella suuria päiväkoteja on hankala sijoittaa keskustaan, koska ulkoilutilaakaan ei sadoille löydy. Eikä voida siirtyä ostopalveluna pelkkiin miniyksiköihin myöskään. Keskisuuri päiväkoti toisi sittenkin paremmat mahdollisuudet. Mihinkään esittämiini ongelmiin ei tulla parannusta saamaan ilman kunnollista ohjelmaa rakentamisesta, jonka suuntaviivat päättää valtuusto, eivätkä virkamiehet. KIMMO TARKE (PS.) Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Hyvästit kolmikannalle? Turusta puuttuu 19 MIELIPIDE Lauantai 14. kesäkuuta 2014 KOLUMNI Se on taikaa FUTIKSEN MM-turnauksesta rupatellessa huomaa, että jokainen on nuoruutensa vanki. Ajatukset palaavat väistämättä lapsuuden sankareihin. Varttuneemmat muistelevat tippa linssissä Puskásia, jonka johdolla Unkari voitti kultaa Helsingin olympialaisissa 1952, tai Brasilian Peléä, jota pallokin tuntui palvovan. Meillä 1980-luvun nuorilla oli Argentiinan Maradona, Saksan Rummenigge ja Englannin Lineker. Minuun teki vaikutuksen myös Romanian Hagi, joka taisteli hirmuvallan alta vapautuneen joukkueensa kärjessä Italiassa 1990. Tämän päivän sankareita ovat Argentiinan Messi, Saksan Klose ja Englannin Rooney. Heistä nykynuoriso puhuu vielä 2050-luvullakin, kun korvissa jo kasvaa naavaa. Vaikka pelaajien suuruus syntyy seurajoukkueissa, on MM-turnaus jotain paljon, paljon seuroja suurempaa. Turnaus on ainoa urheilutapahtuma, jossa jokaisen alkusarjankin ottelun yllä leijuu maaginen tunnelma. Avausottelu peittoaa olympialaisten kuviovoimistelut mennen tullen. KISAT antavat myös urheilun vihaajille sauman jäkättää siitä, kuinka taas hassataan verovaroja näyttämällä ”jotakin potkupalloa” illasta toiseen. Yleisradio onkin julkisena palveluna hankalassa asemassa. Koska lähetystoiminnassa täytyy miellyttää kaikkia, on mahdotonta miellyttää kaikkia. Jos lähipiiriisi kuuluu futisfani, anna hänen katsoa kisoja rauhassa. Älä kysy, miksei pelejä voi katsoa myöhemmin tallenteelta, äläkä missään tapauksessa kysy, miksei pelkkä jälkimmäinen puoliaika riitä. Älä myöskään ihmettele, miksi Suomi ei ole mukana. Siitäkään futisfani ei tahdo keskustella. TEEMU P. PELTOLA INTERNET www.aamuset.?
1