Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 | Nro 30 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Marko Mäenpäälle vaalityöntekijän toimi on kerrasta toiseen jatkuva perinne. Kaupunki s. 8 Virallinen valvoja Kiireenkesyttäjä Sari Puolakka kertoo, kuinka langat saa pysymään käsissä kovassa paineessa. Elämä&tyyli s. 24 Kiire kuriin Kadonneeksi luultu Teuvo Tulion Nuorena nukkunut löytyi Ranskasta. Katkelma elokuvasta nähdään Turussa. Viihde s. 26 Palanen leffahistoriaa Liikaa maksettua päivähoitomaksua ei hyvitetä, jos virhe ei kaupungin. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981 Tässä numerossa sisäsivuilla VÄKIPYÖRÄ
Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI TTALOUS Pääkirjoitus 15.4.2015 Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 LIIALLISEN byrokratian purkaminen vilahtelee Arkadianmäelle yrittävien vaalilupauksissa tämän tästä. Ja tätä kaskea riittää, jos urakkaan tarttuu. Tsaarinajan oloissa luotu virkakoneistomme on raskas ja kankea kuin Volgan lautta. Yksi esimerkki löytyy seuraavan aukeaman uutisjutusta. Kansalainen teki virheen päivähoitohakemuksen täytössä ja maksoi moninkertaisesti liian suuren päivähoitomaksun. Turun kaupunki totesi liikamaksun olleen perusteeton, mutta koska virheen oli tehnyt kansalainen eikä kaupungin virkailija, ei liikaa maksettua summaa palauteta tai hyvitetä. Poikkeuksia ei tehdä, ettei vain syrjitä muita mahdollisesti liian suurta maksua maksaneita. Kaupungin käytäntö on vallitsevien pykälien mukaista. Missä tahansa yksityisessä yrityksessä liikamaksun hyvittäminen asiakkaalle on itsestäänselvyys, oli syy kenen hyvänsä. On täysin käsittämätöntä, että kansalaisten palvelemista varten olemassa oleva ja verotuloilla elävä hallintoapparaatti voi lähestyä asiaa täysin vastakkaisesta suunnasta. PÄIVÄHOITOHAKEMUKSESSA on ilmoitettava palkkatulojen lisäksi saadut tuet ja etuudet, vaikka ne eivät maksun suuruuteen vaikutakaan. Kotihoidontuella olevan äidin tulotietojen tyhjäksi jättäminen johti tässä tapauksessa siihen, että kaupunki tulkitsi hänen olevan palkkatyössä ja rätkäisi täyden päivähoitomaksun. Jossain tietoteknisesti edistyneemmässä maassa virkailija näkisi heti omalta näytöltään mitä tukia kyseinen henkilö saa, ja tekisi oikean päätöksen saman tien. 2010-luvun Suomessa on kuitenkin yhä käytäntönä pompotella tuen hakijaa kaikenlaisia lisäselvityksiä pyytämällä. Eri viranomaisten sekalaiset tietojärjestelmät ovat suoraan Babylonin tornin juurelta. Jokainen puhuu kieltä, jota toinen ei ymmärrä. TEEMU P. PELTOLA DEBATTI Köpsi VEERA KÖPSI on perheenäiti ja kristillisdemokraattien ehdokas Raisiosta. Maaskola MIKA MAASKOLA on mittarikorjaaja ja demariehdokas Turusta. Byrokratiaa Babylonista MITEN uudistaisitte perhepakettia? KÖPSI: Tärkein asia perheistä puhuttaessa on se, että pitäisi noudattaa läheisyysperiaatetta. Silloin päätöksenteko tehdään mahdollisimman lähellä ihmistä. MAASKOLA: Jos ajatellaan lakia, joka nyt kristillisdemokraattien ansiosta nousi isoksi kysymykseksi, eikä mennyt läpi, niin mielestäni on hyvä, ettei subjektiivista päivähoito-oikeutta lähdetty rajaamaan. Mielestäni lastenhoidon pitää olla pääasiassa julkisen vallan käsissä ja lisäksi perhepäivähoitajien. Yksityiset päiväkodit eriarvoistavat lasten asemaa. VK: Isien aseman parantaminen on yksi iso asia perheistä puhuttaessa. Oli perheen tilanne mikä tahansa, isien asema on heikko. Enkä missään nimessä kannata ajatusta kotihoidontuen jakamista. Valinnanvapaus pitää säilyttää perheillä. MM: Kannatan lämpimästi sitä, että luodaan puitteita, että isät pystyvät entistä paremmin osallistumaan perheiden arkeen. Tässä taloustilanteessa on kuitenkin haastavaa luvata sellaisia asioita, joilla lisättäisiin yhteiskunnan vastuuta entisestään. VK: Toinen tärkeä kokonaisuus on perhepäivähoito ja -hoitajat. Perhepäivähoitajien työtä ei tällä hetkellä arvosteta tarpeeksi. Työolot ovat raskaat, eikä uusia ihmisiä työllisty, koska työ ei ole houkuttelevaa taloudelliselta kannalta. Sitä valtion ja kuntien pitäisi tukea, koska perhepäivähoito on pienelle lapselle kodinomaisempaa kuin isot päiväkotiryhmät. Ainakin vanhemmilla pitää olla mahdollisuus valita, mihin lapsen laittavat hoitoon. MM: Torpattuun lakiin oli sellainen pommi haudattuna, että sehän olisi mahdollistanut paljon nykyistä isomman joustamisen, mikä olisi entisestään laskenut perhepäivähoitajien ansiotasoa. Varhaiskasvatuksessa pitäisi myös antaa pienen lapsen olla reilusti lapsi. Sellaistakin olen kuullut, että nykyisellään osa varhaiskasvatuksesta on liian opetuspainotteista. VK: Jos esimerkiksi päiväkotiryhmä haluaa lähteä metsään, joka on tien toisella puolen, niin sinne ei saa lähteä ilman kaupungin tai kunnan lupaa. Päiväkotien toimintamahdollisuuksia pitäisi järkeistää kuitenkin lasten turvallisuus huomioon ottaen. DEMARIEN vaalimateriaalia on painettu Virossa. Eihän tässä mitään ihmeellistä ole. Suomalainen duunari on tottunut siihen, että Virossa käydään painamassa halvalla. DIGITAN huoltotyöt pimentävät televisiokanavat Turun seudulla kolmena päivänä. Viimeistään nyt huomaa, että päivätöllön kyttääminen on ajanhukkaa. Perjantaina kierrätykseen koko vehje. TANSKALAISET ovat maailman onnellisinta kansaa. Päinvastoin kuin Suomessa, Tanskassa potkujen antaminen on erittäin helppoa ja häppää saa kaikkialta. Syy vai seuraus? PUKKILA panee pillit pussiin TurusTack… …nej tack! sa ja potkut uhkaavat 67 työntekijää. Kaakelit valmistetaan jatkossa Portugalissa. Jaa-a. Mahtaako käydä niin kuin Turun Sinapille? Menekki laski niin rajusti, että oli palautettava tuotanto takaisin Turkuun. PALKITTU journalisti Elina Grundström sai potkut Helsingin Diakonissalaitoksen julkaiseman Viestilehden päätoimittajan paikalta vain kahden lehden jälkeen. Syynä oli se, että lehteen tuli liikaa journalismia ja liian vähän siloiteltua konserniviestintää. Naurattaisi, ellei itkettäisi. STOCKMANNIN yt:t eivät tällä erää koske Turkua. Mutta kuinka kauan näin on? Tavarataloilla ei mene lujaa. Seuraavalla kierroksella leikkuri voi osua Turunkin kohdalle. ov vat ella. in ka assa nen on iysi t a. n A
5 Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 Tulisiko kaupungin palauttaa virheellisten päätösten liikamaksut? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN kansainvälinen risteilykausi alkaa toukokuussa, kun saksalainen risteilyalus AIDAcara saapuu maanantaina 11. toukokuuta Turun satamaan. Alus tekee kahden viikon risteilyjä Itämerellä käyden kymmenessä eri kohteessa. Turkuun alus saapuu Pietarista ja jatkaa samana iltana kohti Maarianhaminaa. Lähtöja päätesatamana on Kiel. Kaikkiaan tänä vuonna Turussa käy kahdeksan kansainvälistä risteilyalusta. Saksalaisristeilijä Turkuun toukokuussa KAARINAN Ala-Lemun alueelta on löydetty erittäin uhanalainen hyönteinen, liito-orava ja sammal. Asiasta kertova Pro Ala-Lemu-liike vaatii Kaarinan kaupunkia täydentämään tehtyä luontoinventointia suojeltujen lajien esiintymisen selvittämiseksi. Uusi löydetty uhanalainen hyönteinen on nätkelmäryhäkoi (Leucoptera lathyrifoliella). Alustava lajinmääritys on tehty perustuen biologi Niina Ruuskan löytämiin lajille tyypillisiin miinausjälkiin koin ravintokasveilla. Toinen uusi uhanalainen laji on lahokaviosammal (Buxbaumia viridis). Se kasvaa tavallisesti vanhoissa metsissä ja vaatii pitkälle lahonnutta puuta kasvualustaksi sekä suojaisan pienilmaston. Kolmas uhanalainen laji on havaittu vasta 9. huhtikuuta. Tutkija Kimmo Syrjänen löysi kartanon lähellä olevasta metsiköstä haavan juurelta liito-oravan (Pteromys volans) papanoita. Ala-Lemun kartanomiljööseen on suunniteltu asuinaluetta. Ala-Lemussa uusia uhanalaisia lajeja TEEMU P. PELTOLA LIIKAA maksettua kunnallista päivähoitomaksua ei Turussa palauteta asiakkaalle, ellei kaupunki ole tehnyt päätöksen käsittelyssä virhettä. Tämän sai kokea turkulainen Janne Uotila, jonka tytär aloitti tammikuun alussa osapäivähoidossa Nahkurinpihan päiväkodissa. – Toimitin hakemuksessa tulotietomme pyydetysti kirjeenä kaupungille hyvissä ajoin joulukuun puolivälissä. Ensimmäinen lasku tuli helmikuussa ja hiukan ihmettelin sen suuruutta, kun tyttäremme oli vain osapäivähoidossa. Luotin kuitenkin laskun oikeellisuuteen ja maksoin sen, Uotila kertoo. Maaliskuussa Uotilalle tuli seuraava päivähoitolasku. Summana oli taulukon mukainen maksimihinta, noin 186 euroa. Uotila ryhtyi selvittämään asiaa, koska hänen perheensä tulot jäivät selvästi maksimirajan alle. LIIAN suuren laskun syyksi paljastui lopulta se, että Uotila oli jättänyt hakemuksessa ilmoittamatta vaimonsa saavan kotihoidontukea. Vaimo ei ole työelämässä, vaan hoitaa kotona perheen nuorempaa lasta. Vaikka tukia ei lasketa päivähoitomaksua määriteltäessä tuloksi, täytyy ne silti ilmoittaa hakemuksessa. Päivähoitomaksu laskettiin maaliskuun lopulla uudestaan ja summaksi tuli 36 euroa kuukaudessa. Koska perheen tulot ovat pysyneet samoina, oli tammikuun lasku noin 150 euroa liian suuri. Uotila hämmästyi toden teolla kuullessaan virkailijalta, että liikamaksua ei palauteta tai edes hyvitetä tulevissa maksuissa, koska virhe oli Uotilan puutteellisessa hakemuksessa. Menetettyä rahasummaa enemmän Uotilaa risoo kaupungin toimintaperiaate. – Normaalisti yritysten kanssa pystyy joustavasti sopimaan epäselvyyksistä laskutuksessa ja hyvityksistä. Julkisella puolella on näköjään täysin nykyajasta jälkeenjääneet säännöt ja toimintatavat, Uotila lataa. VARHAISKASVATUKSEN palvelualuejohtaja Maija-Liisa Rantanen vahvistaa, että kaupunki on menetellyt asiassa vallitsevien säännösten mukaan. – Jos asiakas ei valitusajan kuluessa reklamoi päätöksestä, peritään päivähoitomaksu maksupäätöksen mukaisesti. Kunnalla ei ole velvoitetta muuttaa maksupäätöstä taannehtivasti, jos maksupäätös ei ole virheellinen. Asiakkaita on kohdeltava tasapuolisesti, joten on ehdottoman tärkeää, että toimintatapa on samanlainen kaikkien kohdalla, Rantanen sanoo. Uotila kummeksuu sitä, että liikamaksua ei ole velvoitetta palauttaa. – Mielestäni terveeseen yhteistyöhön kuuluisi korjata asiat, jotka ovat väärin menneet, oli ratkaiseva virhe sitten tapahtunut missä tahansa. Liikamaksua ei hyvitetä Kaupunki perustelee käytäntöä tasapuolisuudella TEEMU P. PELTOLA KERAAMISIA laattoja valmistava Pukkila Oy Ab suunnittelee tuotannon siirtämistä pois Suomesta sekä muiden toimintojensa tehostamista. Yhtiö aloittaa kaikkia henkilöstöryhmiä koskevat yt-neuvottelut. Tänään annetun yhteistoimintaneuvotteluesityksen ja suunniteltujen muutosten piirissä on koko Pukkilan henkilöstö. Mahdollisten henkilöstövaikutusten arvioidaan kohdistuvan 67 henkilöön. Tuotannon siirtämistä koskevien suunnitelmien taustalla on yhtiön Turussa sijaitsevan tehtaan kilpailukyvyn heikkeneminen. Yhtiön tiedotteen mukaan ei ole enää taloudellisesti kannattavaa panostaa volyymien kasvattamiseen tai tuotantolinjojen kehittämiseen Suomessa. Yhtiö suunnittelee keskittävänsä Turun nykyisen tuotannon emoyhtiö Ricchetti Groupin Portugalin tehtaaseen, missä tuotantokustannukset ovat alhaisemmat ja tarjolla käyttämätöntä kapasiteettia. Turun-tehdas on ainoa pohjoismaissa toimiva kaakelitehdas. LAATTOJEN myynti ja markkinointi jatkuu Suomessa entisellään. Myös Pukkilan laattojen suunnittelu, laaduntestaus ja kehitystyö säilyvät Suomessa. Pukkilan toimitusjohtaja Johan Westerlundin mukaan kilpailu keraamisten laattojen valmistajien välillä on entistä voimakkaampaa. – Tärkeintä on tässä muutoksessa varmistaa ydinosaamisemme eli suunnittelu-, laaduntestausja kehitystyön säilyminen Suomessa, sanoo Westerlund. Tuotannon siirtämiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut käynnistyvät 20. huhtikuuta. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat kaikkia Pukkilan työntekijöitä ja neuvottelujen piirissä on yhteensä 105 työntekijää. Alustavan arvion mukaan yt-neuvottelut saadaan päätökseen kesäkuun alkuun mennessä. Pohjoismaiden ainoa kaakelitehdas sulkeutumassa Pukkilan Turun-tehdas on tällä haavaa ainoa pohjoismaissa toimiva kaakelitehdas. Jori Liimatainen TURUN kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina palloiluhallin hankesuunnitelman, mutta niin, että hallin korkeus kasvaa 12,5 metriin ja niin, että katsomoon mahtuu 2 500 katsojaa. Palloiluhalli nousee näillä näkymin vuonna 2017 Lemminkäisenkadulle Triviumin tontille. Kaupunki on hallissa vuokralaisena. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell katsoi, että toiminnallisuuden kannalta on perusteltua toteuttaa palloiluhalli suurempana kuin supistettu hankesuunnitelma esitti. Se olisi säästänyt noin 400 000 euroa. Kustannusarvio olisi laskenut noin 13,2 miljoonasta eurosta noin 12,8 miljoonaan euroon. Liikuntalautakunta ja kiinteistöliikelaitoksen johtokunta vaativat lausunnossaan korkeuden palauttamista 12,5 metriin eli kansainväliset ottelut mahdollistavaan mittaan. Palloiluhallia korotetaan
7 Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TAIDEMUSEOSSA järjestetään jälleen odotettu teosarviointipäivä ensi lauantaina 18.4. kello 11–15. Teosarviointipäivässä keskitytään teosten tekniikkaan, laatuun, ajoitukseen ja mahdolliseen tekijään sekä annetaan neuvoja teosten kunnostamisesta, säilyttämisestä ja esillepanosta. Hinta-arvioita tai aitoustodistuksia ei anneta. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista. Taidemuseossa maksutonta arviointia ENSIN korkeakoulutamme heidät hyväpalkkaisiksi ja sitten he siirtävät omaisuutensa ulkomaille. Pitäsikö vielä heidän veroprosenttiaankin laskea? PAKKO-ORJUUSKO? OLEN aloittanut tanssiharrastuksen yhdessä mieheni kanssa 6 vuotta sitten alkaessamme seurustelemaan. Tämä yhteinen harrastuksemme on jatkunut ja nykyisin käymme kerran kuukaudessa tanssilavalla tässä lähiseudulla. Talvisin suosikkimme on Auran Nuortentalo ja kesällä upea Valasranta! SATU 17 v. poikani diggaa Liikkuvaa linnaa ja itse fanitan Totoroa. Ei Ghiblin huonoa ole tehnytkään! RIITTA EDGAR Rice Burroughs mainitsee hämäräperäisen Kincaid-nimisen laivan kirjassaan Tarzanin poika. Googletin huvikseni Kincaidia mutta löysinkin yllätyksekseni maininnan vuonna 1735 syntyneestä Kincaid Burroughsista. Olivatkohan Burroughsit sukua toisilleen? JARI AALTONEN AHNEUS kukoistaa. Ihmettelen Nokian johtajaa, joka otti kännykkätuotannon viimeisetkin suuret palkkiot huonosta menestyksestä huolimatta. RÖYHKEYDESTÄ HÄMMENTYNYT ISKELMÄLEGENDA Pentti Viherluodosta pitäisi ilman muuta tehdä elokuva! Näkönsä puolesta pääosaan sopiva Mikko Leppilampi ei taida vain olla enää riittävän nuori. EI MIKKOA Jännitätkö vaaleja kotikatsomossa? Vai riittävätkö aamun uutiset? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Nukkuvien puoluekin on saanut vaalimainoksensa katukuvaan. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. PATSAIDEN JÄLKEEN VAALIT 2015 ILKKA LAPPI VAALITYÖNTEKIJÄT ovat vaalipäivän hiljaisia puurtajia, jotka avaavat vaaliuurnan, tarkistavat äänioikeutetun henkilöllisyyden ja vastaavat siitä, että äänestäminen etenee joutuisasti. Vaalityöntekijän työhön kuuluu kuitenkin myös paljon muuta, mitä äänestäjä ei näe. – Päivä alkaa sillä, että noin tuntia ennen vaalihuoneiston avaamista kokoonnutaan ja laitetaan paikat kuntoon laitetaan ehdokaslistat seinille, vaaliuurnat paikalleen, jaetaan tehtävät ja niin edelleen. Ennen ovien avaamista sovitaan myös ketkä ovat aamupäiväja ketkä iltapäivävuorossa, kertoo toistakymmentä vuotta vaalityöntekijänä toiminut Marko Mäenpää. Kun vaalipäivä kääntyy iltaan, kaikki vaalityöntekijät palaavat jälleen paikalle. Ääntenlaskennassa on oma sähkönsä, mikä jännittää kokenuttakin vaalityöntekijää. – Siinä käy aina kova kuhina, mutta ei ääntenlaskennan takia tarvitse yöunia menettää. Epäselviä ääniä on aina, mutta ne jätetään sivuun ja ne katsotaan tarkistuslaskennan yhteydessä. Epäselvien numeroiden suurin riski on äänestäjällä, jos ei halua, että oma ääni menee väärälle ehdokkaalle, Mäenpää sanoo. KOKENUT vaalityöntekijä nauttii työstään vaalista toiseen. Mäenpää hakeutui vaalityöntekijäksi jo opiskeluaikoinaan. – Päivästä saatava korvaus oli opiskelijalle selvää rahaa. Minulle vaalityöntekijän homma on myös kunniatehtävä. Lisäksi työ on kivaa. Vaalipäivänä on omanlaisensa fiilis, vaikka ei sitä etukäteen mietikään, Mäenpää kertoo. Vuosien mittaan hän on ehtinyt nähdä monenlaisia vaaleja ja monenlaisia äänestäjiä. Toisille äänestäminen on arvokas ja juhlallinen hetki. Osa tulee äänestämään kesken arkisten askareiden. Yksi äänestäjäryhmä on erityisesti Mäenpään mieleen. – Nuoret, jotka tulevat ensimmäistä kertaa äänestämään. Heitä on hauska auttaa. Ensikertalaisia aina vähän jännittää. Aina sen huomaa, ketkä ovat tulossa äänestämään ensimmäistä kertaa. VAALIT voivat vaalityöntekijän osalta kestää toisinaan pitkäänkin. Vuosien varrella Mäenpää on ehtinyt olla mukana myös laitosja kotiäänestyksissä huolehtimassa siitä, että myös kotonaan äänestävät saavat mahdollisuuden vaikuttaa. – Jos esimerkiksi presidentinvaalien aikaan on kotiäänestystoimikunnassa ja lautakunnassa varsinaisena vaalipäivänä, niin silloin vaalit ovat melkein kuukauden kestävä juttu. Entä näkeekö vaalityöntekijä äänestämisen kansalaisvelvollisuutena? – Minusta äänestäminen on enemmän yleissivistystä. Se kertoo siitä, että on halukas vaikuttamaan ympärillään tapahtuviin asioihin. Tuntuisi tyhmältä jättää se oikeus jättää käyttämättä, Mäenpää sanoo. Vaalityöntekijän silmin Marko Mäenpää nauttii ensikertaa äänestävien auttamisesta Marko Mäenpää kertoo, että työnkuvat vaalityöntekijöiden kesken jakautuvat ilman ongelmia. Aika usein samat ihmiset päätyvät tekemään samoja asioita kuin edellisissäkin vaaleissa, Mäenpää sanoo. Ilkka Lappi OONA KARHUNEN KUPITTAAN patsaspuisto purettiin turvallisuussyistä vuoden 2013 lopussa. Tänä vuonna tilalle rakennetaan 2000-luvun patsaspuisto. Varsinaisen nimensä puisto saa myöhemmin lasten tekemistä ehdotuksista. Uuden puiston suunnitteluun osallistuu viisi taiteilijaa. Suunnittelun pohjaksi valittiin taiteilija Oona Tikkaojan idealuonnos Ötökkä. Tikkaojan lisäksi suunnitteluun osallistuu neljä muuta taiteilijaa: Ann Sundholm, Jan-Erik Andersson, Jani Rättyä ja Eero Merimaa. Taiteilijat työstävät jatkosuunnitelmaa yhdessä luonnoksen pohjalta. Vanhan puiston leikkipaikkaveistokset tehtiin 80-luvulla yhteistyöprojektina lasten ja taiteilijoiden kesken. Myös uuden puiston suunnittelussa korostuu yhteistyö taiteilijoiden, kaupunkilaisten ja erityisesti lasten kanssa. Lapset ja aikuiset pääsevät ideoimaan tulevaa puistoa viime viikolla alkaneissa työpajoissa. PUISTON suunnitteluun voi osallistua myös sosiaalisessa mediassa tai lähettämällä omia kuvia projektista. Puiston lopullinen muoto syntyy osallistujien ideoita yhdistelemällä. Patsaspuiston suunnittelua ja rakentamista voi seurata Kähärin koulun nelosluokkalaisten Samira Färmin ja Osmo Hanskin lyhyiden videoiden sekä avulla. Videoita julkaistaan Turun kaupungin Youtube-tilillä ja patsaspuiston Facebook-sivuilla kuukausittain vuoden loppuun asti, jolloin uuden puiston on tarkoitus olla valmis. Juttusarjassa seurataan 2000-luvun patsaspuistohankkeen etenemistä. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Tutustu ja suunnittele: facebook.com/patsaspuistoturku. Uusi puisto lasten ehdoilla yp j Tapio Luukkonen
9 Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 AAMUSET www.lisaduuni.fi
Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 AAMUSET 10
11 Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 SUOMALAISEN lacrossen menestynein seura Turku Titans viettää tänä vuonna kymmenvuotisjuhlia. Seura juhlii tasavuosia kilpailulla, jossa etsitään Titansille uutta logoa juhlavuoden kunniaksi. Kaikille avoin kisa kestää toukokuun puoliväliin asti. Kilpailun voittaja kuittaa sadan euron palkkion. Ehdotuksiin tulee sisältyä teksti Turku Titans. Logot voi lähettää osoitteeseen titans10v@ gmail.com. Titans juhlii logokilpailulla KASAINVÄLINEN hiihtoliitto FIS ehdottaa vuoden 2018 talviolympialaisiin yhdeksi uudeksi lajiksi lumilautailun big airia. Jos olympiastatus tulisi, olisi suomalaisilla isohkot mitalisaumat. Lajin MM-kisat kun on käyty seitsemän kertaa ja Suomeen on tullut kuusi kultaa. Tyrkyllä on myös muita suomalaisittain mielenkiintoisia lajeja, esimerkiksi muodostelmaluistelu. Big airin myötä suomalaisten mitalisaumat kasvaisivat merkittävästi, joten kun Pyeongchangin lajivalikoima lyödään lukkoon viimeistään vuoden päästä, on jännitettä ilmassa. Tosin ei suomalainen lumilautailumaine tyystin big airin varassa ole. Viime viikonloppuna turkulainen Elli Pikkujämsä (kuvassa) laski kolmanneksi World Rookie Tourin slopestyle-kisassa. Ja slopestylehan kelpuutettiin jo Sotshin kisoihin. ILKKA LAPPI Mitalikahvit tulille Minkä lajin sinä lisäisit olympialaisten lajivalikoimaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI AMMATTINYRKKEILIJÄ Eemeli Katajisto palaa seitsemän kuukauden mittaiseksi venyneeltä ottelutauolta 25. huhtikuuta Helsingissä. Katajiston ottelu on yksi illassa, joka huipentuu Edis Tatlin EMja Eva Wahlströmin MM-otteluihin. Uran kaikkiaan yhdeksäs ammattilaisottelu on Katajiston ensimmäinen alemmassa raskaassasarjassa. Aiemmin raskaassa keskisarjassa otelleen Katajiston piti otella painavammassa sarjassa jo viime marraskuussa, mutta tuo ottelu peruuntui. Myös kevääksi ottelua soviteltiin pariin otteeseen ilman tulosta. – Syyskuusta lähtien olen odotellut hyvässä kunnossa. Valmistautumisjakso on nyt ollut normaalia pidempi. Tein pitkän peruskuntokauden, joten kunnon pitäisi ainakin olla kova, Katajisto kertoo. FYYSISYYTTÄ turkulainen tarvitseekin. Ensimmäisenä koetinkivenä isommassa sarjassa on puolalainen Andrzej Witkowski. Ammattilaiskehissä huomattavasti Katajistoa kokeneempi puolalainen on ottanut urallaan yhdeksän voittoa ja kärsinyt 11 tappiota. Edellisessä ottelussaan viime marraskuussa 34-vuotias puolalainen hävisi Jarno Rosbergille teknisellä tyrmäyksellä. – Hän on fyysinen kaveri, joka tulee aika kovaa päälle. Haettiin tarkoituksella tuon tyyppistä kaveria. Testataan tässä ottelussa, miten meikäläisen fysiikka kestää isommassa sarjassa, kun ei saa nyrkkeillä ihan omaan tahtiin, Katajisto tuumii. Mikäli kaikki menee turkulaisen suunnitelmien mukaan, hän aikoo edetä vähitellen lähemmäs Euroopan huippua. Suunnitelmissa on totutella painavampaan sarjaan pari ottelua ja katsella sen jälkeen kovaa vastustajaa, joka nostaisi Katajiston osakkeita myös Euroopan listalla. – Uusi sarja vaatii vähän uutta pohjatyötä. Aiemmin voittamani nyrkkeilijät ovat minulle kärsittyjen tappioiden jälkeen ottaneet hyviä voittoja, joten alemmassa sarjassa olisin ollut hyvissä asemissa, mutta painonpudotukset olivat niin rajuja, ettei käytännössä ollut mahdollisuutta jatkaa, Katajisto harmittelee. – Tällä hetkellä painoni pyörii noin 91 kilossa eli pudotusta uuden sarjan painorajaan (90,7 kiloa) ei ole käytännössä yhtään. Optimaalista olisi, että painoni nousisi noin 95 kiloon. Viiden kilon tiputus olisi sopiva, hän jatkaa. UUDEN sarjan lisäksi Katajistolla on kevään myötä uudet haasteet edessä myös siviilissä. Miehen opiskelut ovat ohi tänä keväänä. Lähitulevaisuudessa Katajisto aikookin panostaa täysin nyrkkeilyyn. Täysipäiväinen ammattilaisuus vaatii myös sitä, että otteluita tulee tasaiseen tahtiin. – Optimaalinen tilanne olisi, että saisi noin neljä matsia vuodessa, jotta tulisi leipää pöytään, Katajisto laskeskelee. Punavalkoinen fysiikkatesti Eemeli Katajisto pääsee pitkän odottelun jälkeen uuteen sarjaan Eemeli Katajiston seuraava ottelu käydään Helsingissä. Miehen haaveissa on otella ammattilaisenakin Turussa. Kotikaupungissaan Katajisto ei ole otellut vuosiin. Jane Iltanen
21 Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 AAMUSET 22 Työpaikat
23 Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 AAMUSET Työpaikat
24 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 TURKU Design Festival järjestetään tänä vuonna viidettä kertaa 6.–12. toukokuuta. Vuoden teemana on yhdessä tekeminen. Festivaali esittelee paikallista muotoiluosaamista erilaisissa tapahtumissa, näyttelyissä ja työpajoissa. Ohjelmistossa on myös kaupunkikulttuuria sekä taidetta esitteleviä tapahtumia. Lauantaina 9. toukokuuta järjestetään designyrityksiä esittelevä Uuden muotoilun kevätmarket. www.turkudesignfestival.fi Muotoilun juhlaa ANNIKA Christensenin ja Ulrica Otterlingin Ruukkupuutarha – iloa ympäri vuoden (Minerva) on näyttävä kirja. Christensenin ruukkuasetelmista ottamat valokuvat ovat kauniita ja inspiroivia. Kirja on käännetty vuonna 2014 ilmestyneestä ruotsinkielisestä alkuteoksesta. Ruukkuihin istutetaan koristekasvien ohella vihanneksia, maustekasveja, marjapensaita ja puita. Vuodenaikojen mukaan rytmitetty kirja esittelee eri ajankohtiin sopivia kasveja ja somistusmahdollisuuksia. Klassikkokasvien lisäksi kirjassa tutustutaan harvinaisempiin lajeihin ja veikataan tulevia suosikkeja. Teos antaa vinkkejä myös ruukkuistutusten hoitoon, mullan valintaan, värien käyttöön, kasvien talvetukseen ja tyypillisimpien ongelmien ratkomiseen. Ruukkuja keväästä talveen Kiusaako kiire? Miten pidät kiireen kurissa arjessasi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA –TYÖPAIKKAILMOITUKSISSA hakijoilta toivotaan paineensietokykyä ja taitoa pitää monta lankaa käsissään samanaikaisesti. Vaikka näitä ominaisuuksia edellytetään nykyään työntekijöiltä joka alalla, niihin ei saa koulutusta, sanoo yritysvalmentaja ja kiireenkesyttäjä Sari Puolakka. Kiireenkesytys on tietokirjailija Anja Kulovesi-Leinon rakentama itsensä ja työkulttuurin kehittämisen konsepti ja rekisteröity tavaramerkki. Konseptin taustalla on muun muassa Anna-Liisa Niemelän suomalaista kiirettä käsittelevä tutkimustyö. Puolakasta tuli reilu vuosi sitten Turun ensimmäinen kiireenkesytyksen valmentaja. Taustalla oli ajanhallintaan liittyvien koulutusten suuri kysyntä. – Aikaa itsessään ei voi hallita. Kiireenkesytys onkin enemmän kuin pelkkää ajanhallintaa. Siinä haetaan hyvän elämän tasapainoa, johon kuuluu työn lisäksi myös vapaa-aika ja lepo. KIIREENKESYTTÄJÄNÄ Puolakka vierailee yrityksissä luennoimassa ja vetämässä koulutuksia. Hänen mukaansa työpaikoilla on tärkeää tunnistaa yhteisön haasteet ja työntekijöiden erilaiset tavat kiirehtiä. – Eri ihmiset kokevat kiireen ja reagoivat siihen omalla tavallaan. Sen vuoksi myös ratkaisut ovat henkilökohtaisia. Osa ihmisistä esimerkiksi nauttii viime hetken kiireestä ja kokee saavansa itsestään silloin eniten irti. Toisille se on kauhistus, jota he yrittävät välttää. Puolakka kertoo, että Kiireenkesytys-konseptiin sisältyy ajatus erilaisista kiirehtijätyyleistä. Yksi työntekijä voi olla ikuinen uneksija, jolla riittää luovia ideoita mutta asioiden loppuun saattaminen on vaikeaa. Toinen on puolestaan tunnollinen velvollisuuksien täyttäjä, joka ihmettelee uneksijan käytöstä ja yrittää pitää hänet ruodussa. – Vaikka erilaiset toimintatavat synnyttävät konflikteja, näistä asioista ei yleensä puhuta. Ihmiset ovat hiljaa ja yrittävät tehdä parhaansa. Näitä asioita olisi hyvä pysähtyä miettimään. On tärkeää, että työyhteisössä sovitaan yhteiset pelisäännöt ja kaikki sitoutuvat noudattamaan niitä. KESÄLLÄ Puolakka lähtee kiertueelle salolaisen kiireenkesyttäjän, työnohjaaja Terhi Lavosen kanssa. Kiireenkesytys-kiertue starttaa Turusta 10. heinäkuuta ja päättyy Naantaliin 10. elokuuta. Siinä välissä Puolakka ja Lavonen kiertävät autollaan Suomea ristiin rastiin. – Automme toimii kokousja kohtaamispaikkana. Olemme mukana myös erilaisissa tapahtumissa ja jaamme tietoa kiireenkesyttämisestä. Tasapainoa etsimässä Sari Puolakka on Turun ensimmäinen kiireenkesyttäjä – Kiire tekee näkyväksi asiat, jotka eivät toimi. Sen vuoksi on tärkeää pysähtyä miettimään mitä kannattaisi tehdä toisin, Sari Puolakka sanoo. Merja Kajala
25 Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 AAMUSET
26 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 SUOMALAISEN elokuvan festivaali järjestetään jälleen Logomossa 16.–19. huhtikuuta. Tämän vuoden teemoja ovat Markku Pölösen elokuvat, 1950-luvun kotimainen tukkilaiselokuva, komedia, musiikkielokuva sekä 1980-lukulaiset neo-noir-elokuvat. Lisäksi festivaaliohjelmistossa muistetaan myös Olavi Virtaa ja Tapio Rautavaaraa, joiden molempien syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 100 vuotta. Suomalaista elokuvaa jälleen Logomossa EX Machina on elokuva, jonka tarina avautuu kahden ihmishahmon kautta: Caleb (Domhnall Gleeson) on vahvasti Googlelta vaikuttavan verkkofirma Blue Bookin työntekijä ja hyvin hämärä Nathan (Oscar Isaac) sen toimitusjohtaja. Kolmas hahmo ei ole ihminen ollenkaan: Ava (Alicia Vikander) on Nathanin luoma robotti, jota Caleb pääsee testaamaan. Alex Garlandin esikoisohjaus käy dialogissa läpi klassista Alan Turingin testiä ja rivien välissä liudan muita tekoälyyn liittyviä kysymyksiä. Onko mahdollista, että testattava tekoäly päätyykin testaamaan ihmistä? Entä onko elokuva futuristinen vai sittenkin lähempänä nykyaikaa kuin katsoja haluaisi uskoakaan? Kenelle: Scifin ystäville. Arvio: Elokuvan herättämät kysymykset saattavat tuntua tavanomaisilta, mutta ne esitetään katsojalle hienosti, häiritsevästi ja mieleenpainuvasti. ESA TÖYKKÄLÄ Tekoälyn lumot Mikä on sinun mielestäsi paras Suomi-? lmi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ SUOMEN kansallinen audiovisuaalinen instituutti eli KAVI sai tammikuussa merkittävän yhteydenoton ranskalaiselta elokuva-arkistolta Cinémathèque françaiselta. Ranskan arkistosta oli löydetty noin 20 minuutin katkelma suomalaisesta elokuvasta, jonka alkuperästä KAVI saattaisi tietää jotain paremmin. Sittemmin KAVI:lle selvisi, että katkelma on Teuvo Tulion ohjaustyöstä Nuorena nukkunut vuodelta 1937. Kulttuurihistoriallista löytö on harvinaisen merkittävä, sillä elokuvan kaikkien kopioiden on luultu tuhoutuneen Adams Filmin suuressa tulipalossa vuonna 1959. – Tällaista tapahtuu äärimmäisen harvoin. Nuorena nukkunut on sellainen elokuva, josta täällä aina vitsaillaan ja jallitetaan, että nyt se sitten löytyi, kertoo KAVI:n apulaisjohtaja Mikko Kuutti. NUORENA nukkunut on ensimmäinen Frans Eemil Sillanpään teoksen filmatisointi. Pääosassa piikatyttö Siljaa esittää Regina Linnanheimo, josta tuli myöhemmin yksi Teuvo Tulion vakionäyttelijöistä. Vaikka nyt löytynyt katkelma on vain parinkymmenen minuutin mittainen, se nostaa KAVI:n mukaan ohjaaja Tulion ja kuvaaja Erik Blombergin kyvyt hyvin esiin. – Tässä sattui onneksi niin, että katkelma alkaa tekstillä, joka kertoo uuden osuuden alkavan Siljan elämässä. Siinä mielessä tämä on ehjä pätkä. Yhdessä kohtauksessa rakastuneet nuoret kohtaavat kuutamolla omenatarhassa. Se on herkästi kuvattu, ja Tulio käyttää heidän kasvojaan vahvasti. Siitä myös näkee, ettei ihan kuka tahansa ole ollut kameraa pitelemässä, Kuutti kertoo Blombergiin viitaten. CINÉMATHÈQUE françaisen asiantuntijat eivät osaa sanoa, miten ja miksi suomalainen Nuorena nukkunut on aikoinaan kulkeutunut Ranskaan asti. Kopion historia jäänee arvoitukseksi. KAVI sai maaliskuussa katkelman postitse erikoislähetyksenä. Tulenarka nitraattifilmikopio digitoitiin Helsingissä. Nitraattifilmi tuhoutuu itsestään, minkä vuoksi filmikopion loppuosa oli erittäin vaurioitunut. – Itse filmi palautetaan Ranskaan. Onhan se osa heidänkin kulttuuriperintöään, Kuutti sanoo. Koska viimeiset kopiot Nuorena nukkuneesta paloivat vuonna 1959, elokuvaa on saattanut viimeksi nähdä Suomessa ehkä 1950-luvun alussa. Elokuva on kuitenkin silloin ollut jo yli 20 vuotta vanha, joten sitä tuskin on esitetty kovin aktiivisesti. Kuutin mukaan on hyvin mahdollista, ettei kukaan ole nähnyt elokuvaa sitten 1930-luvun – ennen kuin nyt. Katkelma Nuorena nukkuneesta esitetään Suomalaisen elokuvan festivaalilla Logomossa perjantaina 17. huhtikuuta kello 14. Näytökseen on vapaa pääsy. Vuosikymmenten filmilöytö Palanen kadonneeksi luultua elokuvahistoriaa esitetään Logomossa Nuorena nukkunutta vuodelta 1937 pidetään yhtenä Teuvo Tulion parhaista ohjaustöistä. Kuvassa näyttelijät Regina Linnanheimo ja Otso Pera. KAVI E o j n k
27 Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 AAMUSET
28 A AMUSET JETSET Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 TIMO SALMESMAA Nelonen The Voice of Finland saavuttaa perjantaina lakipisteensä. Logomon estradilla kilvoittelevat iskelmätulkki Jani Klemola, nuori Jesper Anttonen, notkeaääninen Miia Kosunen sekä mm. kaupunginteatterin loisteliaassa Jekyll & Hyde -musikaalissa säteillyt Jennie Storbacka. Cassius Clay piiskaa afterpartyt Apollossa. Heikki Ruohola Missit on kruunattu, on mistereiden vuoro. Valtakunnallinen Mr. Finland ’15 -? naali todentuu perjantaina Helsingin Apollo Live Clubilla. Turun seudulta ? naalissa on tapaan vankka edustus. Siinä mittelevät hallitseva Mr. Turku Kasper Rauhala, Kalle Wilén, Teemu Viljanen ja Temptation Islandissa ? irttaillut Ville Tappola. Glamouria iltaan tuo syksyisessä Turku Fashion -gaalassa Vegasissa säteillyt mallikaunotar Anette Mankolanho. Mikk o Ar omaa Turun Tähti ’15 -kokonaisuus ponkaistiin käyntiin. Marilynin estradilla koettiin tasatahtiin taituruutta ja nuorta intoa. Kannustusjoukot elivät vahvasti kisan mukana. Finaalipaikan pokkasivat tanssiryhmä Flash Bang, pariakrobaatit Ramona & Matti, breakdanceduo Antton Ruusunen ja Milko Kurki sekä tankotanssija Heidi Kyyrönen. Mittelö jatkuu perjantaina toisella osakilpailulla. Timo Salmesmaa Terassikausi korkattu. Rento valjasti kaupungin kuumimman zoomailukeitaan kävelykadun nieluun. Teemu Packalénin seurassa kohotelleet Bubi ja Nico Ekqvist visioivat terassille kesäksi kasveilla luotavaa mannermaista ilmettä. Teemu muistutti toukokuisesta Fight Promotion Showdown -tapahtumasta. Kamppailukansaa hemmotellaan Apollossa vapaaottelun sekä thainyrkkeilyn merkeissä. Janne Ruotsalainen Show & dinner -konseptia tyylikkäästi toteuttanut Kiitorata valaa viisuhuumaa kevääseen. Abban Waterloo, Dancing Queen ja monet muut miljoonahitit kaikuvat Henna-Riikka Siitosen ja Nina Tapion tulkintoina perjantaina ravintolassa. Monipuolisesti musiikkia työstänyt duo starttasi aikanaan Taikakuusta. Nina Tapio toiminut mm. Idols-tuomarina ja Henna-Riikka näytellyt Uusi päivä -sarjassa. Timo Salmesmaa Monelle turkulaiselle karaoken ystävälle tutun Jere Toivosen tasavuosia juhlittiin Port Arthurissa. Vieraat nauttivat terassilla palvattua possua, seurustelivat ja tanssivat. Juhlia tähditti Mikko Mäkeläinen. Hittejään ja covereita esittänyt artisti suuntasi Barcelonaan heti keikan jälkeen. Mikko lupasi ammentaa Espanjan auringosta energiaa tiukkatahtiseen kesäsesonkiin. Ajkkafe Showroom ottaa tänään äkkilähdön Havaijille! Palmut kutsuvat Turkusuomenmiami-bileisiin, jotka viettävät trooppisille leveysasteille Mauin, Honolulun ja Waikikin maisemiin. Illan artisteina viihdyttävät Andre, Frank Leo, A-Team ja Maiki & Repliikki. Dj. line-upissa takovat Cris Case ja Jamark. Iltaa isännöi tuttuun tapaan BB-Dani Stefan.
29 Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 AAMUSET 30
31 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 15. huhtikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? NIKO Tikkala kirjoittaa mielipiteessään (Aamuset 31.3.) Sibeliusmuseon keskiviikkosarjan Lied-ilta -otsikon alla kulkeneesta konsertista, missä mm. Lappeenrannan laulukilpailun voittanut sopraano Eeva Hartemaa, baritoni Pekka Hyyrynen, pianisti Kari Hänninen ja ohjaaja/ lukija Ville Hymylä tarjosivat kuulijoille sisällöltään toisenlaisen konsertin kuin Tikkala oli olettanut. Museomme konserttisarjaan valitaan artistit ja konsertit lukuisten hakemusten perusteella. Tavoitteenamme on tarjota sisällöiltään monipuolisia, noin tunnin mittaisia konsertteja. Kyseisen illan muusikot olivat halunneet uteliaisuuttaan ja hieman perinteisiä rajoja rikkovalla ajattelulla yhdistää maailmankirjallisuuden, maailman luokan klassisen musiikin ja nykyyhteiskunnan ongelmakohtia modernin ilmaisun keinoin; tuloksena syntyi esitys, mikä sisälsi perinteistä yksinlaulua ja teatteri-ilmaisua Goethen teksteihin, Schubertin ja Schumannin musiikkiin perustuen. Sibelius-museo tarjoaa tietoa konserteista useiden eri kanavien avulla. Konserteista kerrotaan etukäteen se tieto, mitä artisteilta ajoissa saadaan. Käsiohjelmat teemme päivätöinä, lauluiltoihin olemme usein saaneet artisteilta tekstit (kuten 18.3.), mutta itse emme laulujen käännöksiä tai teosesittelyitä kirjoita. Tämä käy ilmi kyseisenkin konsertin käsiohjelmasta. Yksikään konserttilipun ostaneista ei kysynyt etukäteen lisätietoja lippukassalla. Kukaan ei myöskään konsertin jälkeen halunnut lipun hintaa takaisin tai keskustella konsertin sisällöstä. Ensimmäistäkään negatiivista palautetta emme vastaanottaneet. Silloin, kun näin on käynyt, olemme olleet aina valmiita keskustelemaan asiasta ja tekemään parhaan mahdollisen ratkaisun juuri sen tilanteen kannalta. Museon puolesta olen pahoillani, että Niko Tikkalan kokemus konsertista on ollut negatiivinen. Harmittelen myös, ettei hän konsertin jälkeen halunnut antaa palautetta meille museon työntekijöille. Taide on aina makuasia – jokaista musiikin ystävää on mahdoton miellyttää yksittäisellä konsertilla. Toivon, että Tikkala haluaa antaa pian 50-vuotiaalle konserttisarjallemme uuden mahdollisuuden. UNNA TOROPAINEN MUSEOPEDAGOGI Sibeliusmuseon monet sävelet TARJOTAAN yrittäjälle ja opiskelijalle uusi tapa tukea toisiaan. Yrittäjällä on halu tukea ja työllistää. Yrittäjä hakee opiskelijaa työntekijäksi opiskelija valitaan normaalin hakumenettelyn kautta ja sen jälkeen sovitaan yhteisesti miten yrittäjä tukee opiskelijaa tämän opiskelun ajan ja sitoutuu tarjoamaan opiskelijalle työharjoittelupaikan. Opiskelija voi tarjota myös tietojaan ja taitojaan Kisällitoiminnan kautta haluamilleen yrityksille ja neuvotella tarvitsemansa tuen. Valmistuttuaan opiskelija työskentelee yrittäjälle takaisin saamansa tuen ja toivottavasti työllistyy yritykseen sopimuskauden jälkeen. Samaa toimintamallia käytettäisiin myös julkisella sektorilla. JERE JÄRVINEN (SD.) Yrittäjän kisälli KYSYIN istuvalta kansanedustajalta vaalipaneelissa, onko hänen puolueensa vaihtanut mielipidettään, kun puhui paneelissa eri lailla kuin on itse eduskunnassa äänestänyt. Vastaus oli, että edustan täällä itseäni. Juuri näin. Nyt voi luvata mitä tahansa, kun vaalien jälkeen voi taas äänestää puolueensa pyhän ryhmäpäätöksen mukaisesti, ja sanoa etten minä mitään voinut kun ryhmä päätti näin. Annan kaksi ohjetta äänestäjille, miten välttää huijatuksi tulemisen. Yksi: kysykää teille väitetystä asiasta, onko tämä puolueenne näkemys myös. Kaksi: kysykää, lupaatko äänestää eduskunnassa tässä asiassa juuri näin kuin äsken sanoit. KIMMO TARKE (PS.) Vaalivalehtelua JOS käsken sinun ajatella ateistia, feministiä tai vaikkapa sosialistia, millaisen henkilön näet päässäsi? Onko sinulla jokin selkeä ajatus siitä, miten tyyppi ajattelee, puhuu tai pukeutuu? Jos kuva henkilöstä piirtyy mieleen erityisen vahvana, kannattaa pohtia, mistä se johtuu. Ongelmana ateismissa, feminismissä tai missä tahansa ismissä on, että jokaisella tuntuu olevan niistä aivan omat käsityksensä. Se on harvinaisen turhauttavaa. On esimerkiksi olemassa ihmisiä, jotka laskevat itsensä ateisteihin ja muistuttavat aina tilaisuuden tullen haukkua uskovaisia epä-älyllisiksi hörhöiksi, jotka aikuisenakin uskovat satuihin. Pidän itseäni ateistina, mutta en tunnista tällaisesta käytöksestä itseäni. ON myös olemassa ihmisiä, jotka sanovat olevansa feministejä ja kannattavansa sukupuolten tasa-arvoa, mutta he eivät näe mitään ongelmaa siinä, että asevelvollisuus on pakollinen vain miehille. Näin ajattelee muun muassa valtiovarainministeri Antti Rinne. Minäkin pidän itseäni feministinä, mutta mielestäni nykyinen asevelvollisuus on ilman muuta sukupuolten välinen tasa-arvo-ongelma, sellaisenaan kenties yksi suurimmista. Ongelman ydin on juuri tässä: kun jokaisella on oma versionsa jostain ismistä, käsitteet hämärtyvät. Ei ole olemassa virallista määritelmää millekään ismille. Siksi ismeistä jauhaminen on turhaa ja tylsistyttävää, ja niistä voisi luopua kokonaan. Itse asiassa uskon, että niistä luopuminen on helpompaa kuin uskommekaan. Mutta onko asevelvollisuus siis oikeasti juuri feministinen ongelma? Vastaus on, ettei sillä ihan oikeasti ole mitään merkitystä. Lopetetaan jo vihdoin väittely ismeistä, isteistä ja muista muotoseikoista ja puhutaan sisällöistä mieluummin. ESA TÖYKKÄLÄ Vähemmän ismejä, kiitos